Suulliset äänestysselitykset

Mietintö: Lambert van Nistelrooij (A7-0048/2009)

  Alfredo Antoniozzi (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin onnitella lämpimästi jäsen van Nistelrooijia hänen mietinnöstään, jota kannatan vahvasti.

Olen aikaisemmin peräänkuuluttanut erilaisten aloitteiden ja kysymysten avulla mahdollisuutta käyttää Euroopan unionin varoja yhteiskunnan tukemien asuntojen tarjoamiseen vähävaraisimmille ja syrjäytyneimmille yhteiskunnan ryhmille. Paikallisviranomaiset luokittelevat juuri nämä ryhmät tulojen perusteella esimerkiksi suurimmissa pääkaupungeissa ja suurilla kaupunkialueilla.

Asuntokannasta ja erityisesti yhteiskunnan vähäosaisemmille tarjottavista asunnoista on tullut aito huolenaihe useissa suurissa Euroopan kaupungeissa. Siksi uskon, että jäsen van Nistelrooijin mietintö on askel oikeaan suuntaan. Uskon myös, että meidän pitäisi seurata tilannetta osoittamalla lisää varoja yhteiskunnan tarjoamiin asuntoihin liittyvien kiireellisten kysymysten ratkaisemiseen.

Mietintö: Magdalena Alvarez (A7-0006/2010)

  Zigmantas Balčytis (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatin tätä mietintöä, koska uskon sen olevan edistysaskel torjuttaessa veropetoksia ja veronkiertoa Euroopan laajuisesti. Jäsenvaltioiden yhteistyöhalukkuudesta huolimatta verotuksen alalla ei ole saatu aikaan konkreettisia tuloksia. Veropetokset ovat edelleen erittäin yleisiä EU:ssa, ja ne aiheuttavat aivan liikaa kielteisiä seurauksia sekä taloudellemme että kansalaisillemme.

Suhtaudun erittäin myönteisesti ehdotettuihin uusiin parannuskeinoihin, jotka toivottavasti saavat aikaan konkreettisia tuloksia torjuttaessa veropetoksia ja veronkiertoa. Kyseisiä keinoja ovat erityisesti direktiivin soveltamisalan ulottaminen kaikkiin veroihin, myös sosiaaliturvamaksuihin, tietojen automaattinen vaihto ja jäsenvaltioiden yhteistyön kehittäminen verotusasioissa.

Mietintö: Leonardo Domenici (A7-0007/2010)

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, haluaisin puhua jäsen Domenicin mietinnöstä. Haluaisin todeta, että on syytä huomata, että olemme täällä Strasbourgissa kannattaneet voimakkaasti toimia, jotka parantavat avoimuutta ja tietojen jakamista siten, että jäsenvaltioiden verohallinto tehostuu. On sääli, että tarvittiin talouskriisi motivoimaan meitä tähän toimeen. Akilleen kantapää ovat eri saarivaltioiden veroparatiisit, joista jotkut jopa saavat tukea EU:n varoista. Siksi meidän tehtävämme on puuttua tähän kysymykseen ja käyttää EU:n koko painoarvoa. Yksittäisten jäsenvaltioiden yritykset tehdä kahdenvälisiä sopimuksia eivät ole tuottaneet mitään konkreettisia tuloksia, minkä osoittaa se tosiseikka, että verohallintoon liittyvät puutteet maksoivat 27 jäsenvaltiolle 2,5 prosenttia niiden BKT:sta vuonna 2004.

Mietintö: Magdalena Alvarez (A7-0006/2010)

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, valtionhallinnon suurin rajoite on ulkoinen kilpailu. Valtio voi korottaa verojaan vain tiettyyn rajaan asti, kunnes raha alkaa virrata ulkomaille ja verotulot vähenevät. Kuten Milton Friedman asian esitti, valtioiden välinen kilpailu niiden toteuttaessa palveluja ja niiden verotuksen tason suhteen on aivan yhtä tuottavaa kuin yritysten ja yksittäisten henkilöiden välinen kilpailu. Siksi on niin surullista katsoa, kun Euroopan unioni menee alamäkeä kohti verotuksen yhdenmukaistamista ja korkeiden kulujen vientiä maasta toiseen.

Äskettäisistä komission jäsenten nimittämistä koskevista kuulemisista nousi esiin yksi aihe, ja se oli halu luoda Euroopan unionille erityinen tulovirta ja verotuksen yhdenmukaistamista koskeva toimenpide. Tämä selittää sen, miksi Euroopan unionin osuus maailman BKT:sta on hiipumassa, miksi osuutemme on pudonnut 20 vuoden takaisesta 36 prosentista nykyiseen 25 prosenttiin, ja miksi sen on arvioidaan laskevan 15 prosenttiin 10 vuoden kuluessa.

Hyvä uutinen on, että äänestäjät eivät pidä siitä. Kuten aikoinaan Massachusettsin väestö, myöskään EU:n väestö ei halua verotusta ilman edustusta, ja olen varma, että he äänestävät sen mukaisesti.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, lukiessaan tämän otsikon useimmat ihmiset toteaisivat, että yhteistyö vaikuttaa järkevältä asialta. Kuka nyt olisi eri mieltä yhteistyöstä? Kunnes sitten perehdytään yksityiskohtiin asiassa, josta on usein kyse, kun ihmiset keskustelevat verotusyhteistyöstä EU:ssa ja EU:n tasolla.

Otetaan esimerkiksi sisukas valtio kuten Caymansaaret. Vihreät ja sosialistit unelmoivat kehitysmaiden pitämisestä köyhinä, jotta voimme lähettää niille tukea ja helpottaa valkoisen keskiluokan syyllisyydentunnetta. Siitä poiketen tämä maa on itse asiassa yrittänyt nousta köyhyydestä – ei olemalla riippuvainen banaaneista tai sokerista – vaan olemalla riippuvainen korkeatasoisista palveluista, kuten rahoituspalveluista. Mutta kun Caymansaaret pyrkivät tähän, ihmiset eri puolilla EU:ta – ja poliitikot täällä – valittavat siitä. Se ei välttele verotusta. Se yrittää välttää kaksinkertaista verotusta. EU:n kansalaiset maksavat silti veroa omassa jäsenvaltiossaan. On aika lopettaa tämä imperialismi.

Mietintö: Theodor Dumitru Stolojan (A7-0002/2010)

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, jos pitäisi laatia luettelo maista, joiden kansalaiset ovat varakkaimpia, valtioista, joiden BKT asukasta kohden on maailman suurin, jouduttaisiin toteamaan, että useat niistä ovat erittäin pieniä. Mikrovaltiot hallitsevat kymmenen kärkeä: Liechtenstein, Luxemburg, Brunei, Jersey ja niin edelleen.

Ensimmäinen varakkaiden maiden luetteloon päässyt suuri valtio on Yhdysvallat, koska se onnistuu erikoisessa tempussaan hallinnoida itseään kuin osavaltioiden liitto siirtämällä valtavan lainsäädännöllisen ja verotuksellisen autonomian osavaltioilleen. Tästä syystä oli niin traagista kuunnella viimeksi eilen, kun Eurooppa-neuvoston uusi puheenjohtaja puhui Euroopan talouden hallinnon tarpeesta vastauksena Kreikan rahoituskriisiin. Nimenomaan silloin, kun hallinnosta tulee suurempi ja etäisempi, siitä tulee tehottomampi, tuhlaavampi ja korruptoituneempi. Jos kollegat epäilevät tätä, kehotan heitä katsomaan ympärilleen.

Päätöslauselmaesitys B7-0072/2010

  Iva Zanicchi (PPE) . – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Haitin dramaattinen maanjäristys on ravistellut rajusti sekä tätä epäonnista maata että meidän kaikkien omaatuntoamme.

Läheinen tuki, jota kansainvälinen yhteisö on osoittanut Haitin kansalle, on ollut loistava esimerkki solidaarisuudesta ja inhimillisyydestä. Euroopan unioni reagoi nopeasti tähän tragediaan sitoutumalla välittömään ja pitkän aikavälin rahoitukseen, jonka määrä on yli 300 miljoonaa euroa. Tähän määrään voidaan myös lisätä ne yli 92 miljoonaa euroa, jotka yksittäiset EU:n jäsenvaltiot ovat jo luvanneet.

Olen erittäin ylpeä voidessani korostaa Italian avunannon nopeutta ja tehokkuutta, johon sisältyy myös lentotukialus Cavourin lähettäminen. Alus tarjosi käyttöön kaikki huipputason lääketieteelliset valmiutensa ja kuljetti sen lisäksi 135 tonnia Maailman elintarvikeohjelman tarvikkeita ja 77 tonnia Italian Punaisen Ristin lähettämiä tarvikkeita.

Kiitos, arvoisa puhemies. Halusin korostaa tätä näkökohtaa.

  Vito Bonsignore (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, 200 000 kuollutta, 250 000 vakavasti loukkaantunutta, kolme miljoonaa maanjäristyksen seurauksista välittömästi kärsivää ihmistä ja lisäksi kaksi miljoonaa elintarvikeapua tarvitsevaa ihmistä: nämä ovat Haitia kohdanneen hirvittävän katastrofin karut seuraukset.

Euroopan unioni on tehnyt osuutensa ja jatkaa samoilla linjoilla. Se on tärkein kansainvälinen avunantaja. Minun on kuitenkin painotettava, että unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ei lähtenyt välittömästi Haitiin koordinoimaan apuamme. Mielestämme olisi ollut parempi, että hän olisi kiirehtinyt sinne tekemään työtään. Olisimme halunneet hänen olevan Haitissa auttamassa muita.

Italian ulkoministeri Frattini on ehdottanut erityisesti, että Haitin – yhden maailman köyhimmistä maista – velat pitäisi antaa anteeksi. Kehotan nyt parlamenttia kannattamaan tätä ehdotusta, kehotan unionia toteuttamaan sen ja kehotan sitten kaikkia velkojamaita kannattamaan Italian pyyntöä antaa anteeksi Haitin velat.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Tämä saattaa olla myöhäistä, mutta viimeinkin me hyväksyimme päätöslauselman erityisistä toimenpiteistä Haitin auttamiseksi. On tärkeää, että ne kohdennetaan tämän kauhealla tavalla köyhtyneen saaren pitkän aikavälin jälleenrakentamiseen. AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen ihmisoikeuksista vastaavana varapuheenjohtajana pidän tärkeänä, että EU:n tuki suunnataan voimakkaasti pitkän aikavälin terveydenhuollon ja koulutuksen takaamiseen tuhansille orvoksi jääneille lapsille Haitissa. Meidän on myös estettävä lapsikaupan riski. Minua kuitenkin vaivaavat tämänpäiväiset tiedotusvälineiden antamat tiedot siitä, että haitilaiset protestoivat, koska kaikista ponnisteluista huolimatta heillä ei vieläkään ole telttoja tai riittävästi ruokaa ja vettä. Olen myös tyrmistynyt siitä, että korkea edustaja Ashton ei uhrannut viikonloppuaan saapuakseen saarelle varhaisessa vaiheessa. Se ei ole hyvä alku Lissabonin sopimuksen ratifioinnin jälkeiselle EU:n paremmalle ulkopolitiikalle.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, on erittäin tärkeää, että Euroopan unioni suurimpana talousalueena on vahvasti mukana auttamassa Haitin katastrofialuetta maanjäristyksen jälkeen. Tällaisia maanjäristyksiä pystytään ennustamaan vain harvoin, ne tulevat yllättäen. Näin ollen meiltä maailman ihmisyhteisön jäseniltä kysytään todellakin, missä on meidän solidaarisuutemme, millä tavalla me kannamme huolta lähimmäisistämme.

Kuten vanha sanonta kuuluu, me olemme juuri niin vahvoja kuin meidän heikoin lähimmäisemme. Nyt mitataan myös Euroopan unionin solidaarisuutta. Meidän on oltava vahvasti mukana huolehtimassa noista heikoista lähimmäisistä, jotka ovat Haitilla, ja huolehdittava siitä, että Euroopan unionin kautta annettava apu menee varmasti perille ja on tehokasta, ja sitä kautta tuota apua ja rahaa evaluoidaan.

Tietysti myös jäsenvaltioiden täytyy olla, ja ne ovatkin, mukana tässä, samoin kuin monet kristilliset yhteisöt, joilla on suora yhteys ruohonjuuritasolle. Näin voidaan varmistua siitä, että apu menee perille sitä tarvitseville.

  Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, perjantaina tulee kuluneeksi kuukausi Haitin tuhoisasta maanjäristyksestä. Kuolonuhreja uskotaan nyt olevan 230 000 ja loukkaantuneita 300 000. Tämän pitäisi saada meidät tekemään kaikkemme sen varmistamiseksi, että eloonjääneet saavat tukea elämänsä aloittamiseen alusta ja maansa jälleenrakentamiseen. Kannatin siitä syystä esitettyä yhteistä päätöslauselmaa, mutta haluan merkittäväksi pöytäkirjaan, että vastustan Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamista.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, tästä päätöslauselmasta käydyn keskustelun aikana totesimme jälleen kerran tavan, jolla parlamentti nostaa näennäiset ja symboliset seikat todellisten yläpuolelle. Puhuttiin paljon tarpeesta lähettää Haitiin apua EU:n lipun alla ja tarpeesta vakiinnuttaa Euroopan pelastuspalvelujoukkoja koskeva periaate. Catherine Ashton sai paljon arvostelua osakseen, koska hän ei ollut paikan päällä antamalle asioille EU:n kasvoja.

Samaan aikaan yhdysvaltalaiset tietenkin toimittivat todellista apua poikkeuksellisen nopeasti. Ja mitä kiitosta he saivat? Eräs Ranskan ministeri syytti heitä Haitin miehittämisestä. Näemme osuvasti, miten yhdysvaltalaiset ovat tämän parlamentin mukaan aina väärässä paikassa. Jos he puuttuvat asioihin, he ovat imperialisteja. Jos he eivät puutu asioihin, he harjoittavat eristäytymispolitiikkaa.

Haluaisin vain vetäytyä syrjään ja kysyä, eikö Euroopan unionilla ole huomattavasti kiireellisempiä huolenaiheita lähempänä kotia, kuin kiistely siitä, käyttääkö se lippuaan Karibialla. Kreikka on taloudellisen romahduksen partaalla. Olemme antamassa valtuutuksen tukipaketille, joka on selkeästi perustamissopimusten 125 artiklan vastainen. Kun olemme ensin saaneet oman parlamenttimme järjestykseen, voimme ehkä alkaa läksyttää muita.

Päätöslauselmaesitys B7-0078/2010

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Iranin ihmisoikeustilanne heikkenee entisestään huolimatta 22. lokakuuta annetusta Irania koskevasta Euroopan parlamentin päätöslauselmasta, joka ei mielestäni ole saanut aikaan odotettua moraalista painostusta. Mielestäni erityisen tyrmistyttävää ja valitettavaa on alaikäisten rikollisten teloittaminen. Tähän mennessä heitä on teloitettu Iranissa noin 140. Yksi äskettäinen esimerkki oli 17-vuotiaan Mosleh Zamanin tapaus joulukuussa 2009.

Valitettavasti näyttää siltä, että lasten teloittamisen kieltäminen ei ole ensisijainen poliittinen tavoite kansainvälisellä foorumilla. Iranille ei määrätä mitään seuraamuksia tämän kauhistuttavan menettelyn jatkamisesta, vaikka Iranin islamilainen tasavalta on allekirjoittanut yleissopimuksen lapsen oikeuksista sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen. Siksi haluaisin kehottaa EU:ta ryhtymään erityisiin ja peräänantamattomiin toimenpiteisiin ja hyödyntämään täysimääräisesti Lissabonin sopimuksen tarjoamia uusia vaihtoehtoja.

  Marco Scurria (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin todeta erään asian, koska kuten aikaisemmin mainittiin, Italian suurlähetystö ja eräät muut suurlähetystöt joutuivat eilen hyökkäyksen kohteeksi Teheranissa.

Sen takia parlamentin ja unionin pitäisi myös harkita myötätuntonsa ilmaisemista, virallisesti jos mahdollista, maallemme ja kaikille hyökkäyksen kohteeksi joutuneille maille. Meidän pitäisi myös lähettää selkeitä merkkejä. Siksi pyydän virallisesti, että EU ei osallistuisi Iranin islamilaisen vallankumouksen vuosipäivän viettoon ja että tämän pitäisi olla meiltä selkeä merkki Iranin vallanpitäjille.

Totean tämän italialaisille erityisenä päivänä, koska tänään on muistopäivä. Siksi minä, kuten useat italialaiset – toivottavasti myös te, arvoisa puhemies – kannan tällaista kolmiväristä ruusuketta niiden italialaisten muistoksi, jotka karkotettiin tänä päivänä ja pakotettiin lähtemään omilta mailtaan.

Tämän eleen kautta haluaisin ilmaista tukevamme heitä, jotka kamppailevat demokratian ja vapauden puolesta Iranissa. Siksi kehotan viranomaisiamme olemaan osallistumatta islamilaisen tasavallan vuosipäivän viettoon.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) On tärkeää, että olemme ilmoittaneet selkeästi tämänpäiväisen äänestyksemme tuloksissa, että me vaadimme Iranin ydinohjelman saattamista kansainväliseen valvontaan, vaikka Iranin parlamentti estää ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan pöytäkirjan ratifioinnin. Neuvoston puheenjohtajavaltion on varmistettava, että kysymys otetaan turvallisuusneuvoston seuraavan kokouksen esityslistalle. Suhtaudun myönteisesti sopimukseen, jonka mukaan Catherine Ashtonin on vastustettava Italian suurlähetystön välikohtausta, koska se ei koske vain Italiaa vaan koko Euroopan unionia. Tämänpäiväinen julistuksemme myös osoittaa, että komissio, neuvosto ja parlamentti puhuvat yhdellä äänellä. Olen tyytyväinen, että olemme samaa mieltä siitä, että Iranin kanssa tehtävään kauppasopimukseen on sisällytettävä ehtoja, jotka liittyvät turvallisuutta ja ihmisoikeuksia koskeviin sitoumuksiin.

  Salvatore Tatarella (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, eurooppalaisiin suurlähetystöihin ja erityisesti Italian suurlähetystöön kohdistunut hyökkäys sekä Italian pääministeriä vastaan tehdyt uhkaukset ovat erittäin vakava tapaus, jota on moitittava. Kaikenlaisen vastarinnan järjestelmällinen tukahduttaminen Iranissa näyttää meistä vielä vakavammalta ja Iranin islamilaisen tasavallan ydinhanke sitäkin vakavammalta.

Kaikki tämä on ollut mahdollista osittain länsimaiden odottelun ja liian sallivan asenteen takia. Nyt kun myös presidentti Obaman ojennettu käsi on torjuttu, länsimailla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin uhkailla ja panna välittömästi täytäntöön seuraamuksia, jotka ovat tehokkaita ja vakavia, vaikkakin valikoivia, jotta ne eivät vaikuttaisi kansaan.

Tiedän erittäin hyvin, että Venäjä ja Kiina vastustavat seuraamuksia, mutta Euroopan unionin on tehtävä kaikkensa taivutellakseen ne suostumaan seuraamuksiin, jotka ovat vaihtoehto asevoimien lähettämiselle.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, on tietenkin selvää, että Iranin tilanne on vain kärjistynyt: presidentinvaalien jälkeen olleet mielenosoitukset, joissa hyvin kovakouraisesti kohdeltiin oppositiota, ihmisoikeusloukkaukset, sen lisäksi ydinaseuhka, mikä on valtava uhka Lähi-idässä ennen muuta Israelille, mutta myös koko Euroopalle.

Tuntuu siltä, että me EU:ssa olemme kyvyttömiä keskustelemaan Iranin kanssa. Ehkä se johtuu kulttuurien välisistä eroista, sillä shiialainen teologia ja eurooppalainen humanismi, valistuksen jälkeinen ajattelu, kohtaavat toisensa hyvin heikosti. Niinpä meidän pitäisi löytää uudenlainen tie.

Joka tapauksessa meidän pitää olla selkeitä ja puolustaa niitä arvoja, jotka ovat eurooppalaisia arvoja myös näissä kanssakäymisissä. Lisäksi meidän pitää hyvin voimakkaasti toimia sen puolesta, että Iran tietää, mitkä ovat meidän pelisääntömme: demokratia, ihmisoikeudet ja mielipiteenvapaus. Kun tästä päätöslauselmasta nyt on äänestetty, on erittäin tärkeää, että se käännetään myös siellä kansankielille persiaksi ja arabiaksi, että kaikki voivat saada selville, minkälaista järjestystä ja ohjeistusta Euroopan unioni haluaa tuolle alueelle.

  Ryszard Czarnecki (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, minä tuin Irania koskevaa päätöslauselmaa tietoisena siitä, että Iran on yksi maailman ja Euroopan suurimmista ongelmista ja haasteista. En kuitenkaan tukenut eräiden kollegojemme esittämiä tarkistuksia, koska he halusivat pitää Irania länsimaiden vihollisena. Meidän pitäisi muistaa maan suurenmoinen kulttuuri ja historia. Iranin nykyiset vallanpitäjät saattavat kiistää tuon suurenmoisen historian ja kulttuurin. Meidän pitäisi pitää Iranin tulevia vallanpitäjiä kumppanina. Saamme edelleen tietoa teloitusten jatkumisesta ja uusista kuolemantuomioista. Meidän on osoitettava tärkeää inhimillistä solidaarisuutta niitä kohtaan, jotka haluavat paremman Iranin, Iranin, joka on lännen kumppani eikä vihollinen.

  Gianni Vattimo (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan todeta, että pidättäydyin äänestämästä Irania koskevasta päätöslauselmasta kahdesta tärkeästä syystä.

Ensimmäinen syy on selvä. Päätöslauselmassa pidetään itsestään selvänä, että presidentti Ahmadinejadin voittoon johtaneet vaalit olivat vilpilliset. Väitteitä ei ole osoitettu todeksi millään tavalla, ja esimerkiksi presidentti Lula on äskettäin ilmoittanut pitävänsä niitä naurettavina.

Toinen syy on se, että Irania uhkaa jatkuvasti Yhdysvaltojen ja Israelin sotilaallinen väliintulo, emmekä me ota sitäkään huomioon. Mielestäni tasapuolisessa ja alueen rauhaa puoltavassa päätöslauselmassa ei pitäisi käyttää sävyä, joka sallii tulevan sodan jo ennen sen syttymistä.

Päätöslauselmaesitys B7-0029/2010

  Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Kannatin käsiteltävänä olevaa päätöslauselmaa, koska minäkin uskon, että Euroopan unionin nykyinen ihmiskauppaa koskeva lainsäädäntökehys ei ole ollut kovin tehokas, eikä sitä ole pantu täytäntöön riittävässä määrin. Meidän on käsiteltävä tätä kysymystä yhä uudestaan.

On valitettavaa, että 16 jäsenvaltion parlamentti ei ole ymmärtänyt ihmiskaupan merkitystä. Minun on todettava, että yksi niistä on oma maani. On myös valitettavaa, että ne eivät ole pitäneet tarpeellisena ratifioida ja hyväksyä ihmiskaupan vastaista neuvoston yleissopimusta vuodelta 2005. Toivon, että tänään hyväksymämme päätöslauselma antaa merkin ja muistuttaa niitä siitä, miten tärkeää on keskittyä ihmiskaupan kitkemiseen sekä uusilta uhreilta välttymiseen.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja onnitella Edit Baueria ja Simon Busuttilia heidän ponnisteluistaan. He neuvottelivat sinnikkäästi kompromisseista, minkä ansiosta voin äänestää mietinnön puolesta. Olen ilahtunut siitä, että jopa sosialistit pitivät sanansa. Mietintö ratkaisee nyt myös Euroopan kansanpuolueen ohjelman arkaluonteiset kysymykset, kuten niiden henkilöiden tukemisen, jotka auttavat ihmisiä rajalla, näiden kaupallisen hyväksikäytön osalta, sekä oleskelulupien myöntämistä koskevien ehtojen määrittelyn, työmarkkinoille pääsyn ja perheiden yhdistämiset.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, elämme 2000-luvulla ja pidämme itseämme sivistyneinä kansoina, mutta ihmiskaupan muodostama ongelma on yhä ratkaisematta ja on ennemminkin vaikeutumassa. Ihmiskaupan uhrit ovat enimmäkseen naisia ja lapsia. Rikollisia uhkaava rangaistus ei ole riittävän ankara, jotta se estäisi heitä jatkamasta tätä toimintaa. EU:n on toteutettava määrätietoisempia toimia tämän häpeällisen menettelyn rajoittamiseksi. Siksi kannatin tätä päätöslauselmaa, jossa peräänkuulutetaan tehokkaiden välineiden kehittämistä tämän ilmiön torjumiseksi ja toimien parempaa koordinointia jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin tarkoituksenmukaisten operatiivisten elinten välillä, jotta saataisiin aikaan hyödyllisiä vaikutuksia.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ihmiskauppa on aina toimi ihmisyyttä vastaan. On erittäin tärkeää, että me lopultakin Euroopassa ottaisimme konkreettisia askeleita ihmiskauppaa vastaan.

Äänestin luonnollisesti tämän päätöslauselman puolesta, mutta olen huolissani siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Onko niin, että ikään kuin rauhoitamme omaatuntoamme sillä, että olemme tehneet tämäntyyppisen päätöslauselman? Näin ei saa olla, vaan me tarvitsemme konkreettisia toimia.

Ihmiskauppa on edelleen vakava ongelma myös Euroopan unionin sisällä. Tarvitaan kaikkia mahdollisia toimia, jotta me voimme torjua ihmiskauppaa, mikä ennen muuta kohdistuu lapsiin ja naisiin. Tässä suhteessa toivon, että Euroopan unioni ja myös jäsenvaltiot toteuttavat konkreettisia toimia ja alkavat toimia. Kuten sanoin, ihmiskauppa on aina vastoin ihmisyyttä ja ihmisarvo on jakamaton arvo. Sitä meidän eurooppalaisina pitää puolustaa aina ja kaikissa olosuhteissa.

Päätöslauselmaesitys B7-0064/2010

  Marisa Matias, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, haluan sanoa, että olisimme erittäin mielellämme halunneet, että parlamentti olisi hyväksynyt voimakkaamman Kööpenhaminan ilmastokokousta koskevan päätöslauselman kuin sen, josta tänään äänestimme täällä. Me kuitenkin äänestimme sen puolesta, koska pidämme ensisijaisen tärkeänä sitä, että parlamentti ilmaisee voimakkaan pettymyksensä sopimukseen, joka Kööpenhaminassa saatiin aikaan. Sopimus ei ole sitova, vaikka on ilmaistu epäsuorasti tai tuotu julki sitoumus, että meidän pitäisi päästä sitovaan sopimukseen kuluvan vuoden aikana. Silti ongelma tulee vakavammaksi, aika kuluu ja meidän on paneuduttava tähän julkituotuun sitoumukseen.

Tästä syystä haluan vedota Euroopan unioniin, että se lakkaisi käyttämästä muita tekosyynä. On hyvin helppoa pidättäytyä toimimasta, koska muutkaan eivät tee mitään. Olemme omaksuneet voimakkaan kannan ja meidän on jatkettava siitä. Tämä tekosyiden keksiminen on vastuutonta ja kestämätöntä. Voimme tehdä monia asioita pitääksemme yllä päättäväistä asennettamme. Yksi askel voisi olla EU:n talousarvion uudelleenmäärittely, jotta varmistamme omien varojemme osoittamisen ilmastonmuutoksen torjuntaan. Sitä ei ole vielä tehty. Toinen askel olisi lisävarojen osoittaminen kehitysmaiden auttamiseen sen sijaan, että nykyinen humanitaarinen apu lopetetaan tai sitä leikataan. Muussa tapauksessa jäljelle jää kyyninen yritys ratkaista ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat samalla, kun luodaan uusia ongelmia, jotka jätetään huomiotta ja jotka vaarantavat ratkaisuun tähtäävät toimet. Me emme kykene ratkaisemaan uusia ongelmia ilman lisävaroja.

Meidän on siksi tehtävä sitoumus, ja meidän on tehtävä se pian. Omaksuimme lujan asenteen Kööpenhaminassa. Toivottavasti kykenemme noudattamaan sitä, koska on kyse todellisista ongelmista ja oikeista ihmisistä, ja meidän on käsiteltävä näitä kysymyksiä nyt. Siksi me otamme tänään tämän vastuun.

  Alajos Mészáros (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvilläni tilaisuudesta kannattaa tätä päätöslauselmaa.

Kööpenhaminan ilmastokokous oli pettymys monessa suhteessa. EU epäonnistui erityisesti yhtenäisen ja tehokkaan ilmastonmuutoksen käsittelyä koskevan lähestymistavan osoittamisessa sekä johtavan poliittisen asemansa vahvistamisessa tämän toimintasuunnitelman osalta. Siksi pidän tämän päätöslauselman hyväksymistä äärimmäisen tärkeänä toimena, jotta voimme osoittaa EU:n rikkoutumatonta yhteishenkeä ja määrätietoisuutta johtavana voimana ilmastonmuutosta torjuvassa maailmassa. Meidän on tehostettava ja edistettävä uusia toimia, joilla tähdätään ilmastonmuutoksen torjuntaan.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, omasta mielestäni on täysin väärin keskittyä vain hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen torjuttaessa ilmastonmuutosta. Useat ihmiset unohtavat, että ilmastonmuutoksen syiden tutkiminen on yhä lapsenkengissään. On myös täysin virheellistä ja epätieteellistä määritellä ilmastonmuutos vain yhden syyn aiheuttamaksi ilmiöksi. Tämä tarkoittaa sitä, että keskittyminen pelkästään hiilidioksidiin ei tee maailmasta parempaa paikkaa.

Mielestäni on tärkeämpää keskittää huomiomme luonnonvarojen säästämiseen. Fossiilisten polttoaineiden kulutuksen leikkaaminen ja uusiutuvien raaka-aineiden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen vähentävät vaikutustamme ympäristöön, parantavat tehokkuutta ja luovat paremman maailman lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Luonnonvarojen tehokkaampi ja kestävämpi käyttö on paljon arvokkaampi lähestymistapa meille, yhteiskunnallemme ja ympäristölle sen sijaan, että vain vähentäisimme hiilidioksidipäästöjä hinnalla millä hyvänsä.

  Anja Weisgerber (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, Kööpenhaminan ilmastoneuvottelut olivat pettymys Euroopan unionille, kuten täällä on jo todettu. Tulokset olivat kaukana EU:n kannasta ja asemasta, jossa meidän on oltava suojellaksemme ilmastoa. Ainoa myönteinen näkökulma on kahta astetta koskevan tavoitteen tunnustaminen, koska se voi johtaa välttämättömiin päästöjen vähentämistä koskeviin sitoumuksiin.

Meidän on nyt kysyttävä itseltämme, mitä me voimme oppia neuvottelujen epäonnistumisesta ja mitä meidän pitäisi tehdä seuraavaksi. On tärkeää harkita asioita jonkin aikaa ja tarkastella kriittisesti eri kysymyksiä lähestymistavassa, jota olemme noudattaneet. Meidän on kysyttävä itseltämme, miten me voimme edistyä yhdessä muiden valtioiden kanssa. Miten voimme varmistaa, että EU on myös saman pöydän ääressä, kun Yhdysvallat, Kiina ja Intia neuvottelevat kompromissista? Miten voimme neuvotella tehokkaammin kehitysmaiden ja kehittyvien talouksien kanssa? Onko välttämätöntä, että neuvotteluja käydään YK:n johdolla?

Lopuksi haluan kertoa, kuinka ilahtunut olen siitä, että voin äänestää päätöslauselman puolesta, koska mielestäni se korostaa jatkossakin Euroopan Unionin asemaa edelläkävijänä. Meidän on nyt vastattava näihin kysymyksiin ja jatkettava nykyisellä tiellä sekä EU:n sisäisestä että kansainvälisestä näkökulmasta.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksen tuloksia käsittelevä päätöslauselmaesitys oli useiden valiokuntien jäsenten yksityiskohtaisen työn tulos. Se liittyy aitoa vihreää politiikkaa koskevaan pitkän aikavälin strategiaan, jossa pitäydytään EU:n taloudellisissa tavoitteissa globalisoituneessa maailmassa. Minun on kuitenkin esitettävä vastalause sosialistien ja vihreiden vastuuttomia tarkistusehdotuksia vastaan, erityisesti pyrkimyksiä lisätä sovittuja päästövähennysten pitkän aikavälin tavoitteita 40 prosenttiin tai ydinvoiman kieltämistä tai väliaikaista ilmastonmuutosta koskevaa EU:n veroa. En myöskään pidä siitä, että ECR-ryhmä vähättelee ilmastonmuutosta. Lisäksi olen kiukkuinen Tanskan pääministeriin kohdistuvasta järjettömästä arvostelusta. Sen sijaan häntä pitäisi kiittää Kööpenhaminan ilmastokokouksen huolellisista valmisteluista.

  Albert Deß (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselmaesitystä vastaan, koska mielestäni siitä puuttuu joitakin tärkeitä tietoja. Viime aikoina on tullut yhä uusia raportteja siitä, että ilmastontutkijat ovat väärentäneet tietoja. Meille on tärkeää keskustella tästä ja saada näkemyksemme esille.

Varmistaakseni, että väärinkäsityksiä ei ole, haluan kertoa, että olen useiden vuosien ajan sitoutunut vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöämme ja sen myötä vaikutustamme ympäristöön. En kuitenkaan ymmärrä pelottelua, joka on yhdistetty ilmaukseen "ilmastonmuutos". Olen kokenus kaikenlaista pitkällä urallani poliitikkona. 1980-luvun alussa ihmiset sanoivat, että vuoteen 2000 mennessä Saksassa ei olisi enää puita, mutta Saksa on vihreämpi kuin koskaan. On totta, että ilmasto on muuttumassa, mutta sitä on tapahtunut kautta historian, ja muutos jatkuu myös tulevaisuudessa. Äänestin tämän vuoksi päätöslauselmaesitystä vastaan.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, ensimmäisessä nimitystään seuranneessa lehdistötilaisuudessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy ylisti sitä, että vuosi 2009 oli ensimmäinen globaalin hallinnan vuosi. Hän piti nimenomaan Kööpenhaminan ilmastokokousta askeleena kohti maapallon globaalia taloudellista hallintaa.

On sääli, että useat henkilöt ovat tarttuneet ympäristöohjelmaan pitäen sitä tapana edistää toista ohjelmaa; ohjelmaa, jonka ytimessä on halu ottaa valta pois vaaleilla valituilta kansallisilta poliitikoilta ja keskittää se kansainvälisille teknokraateille.

Surullista tässä ei ole vain se, että demokratiamme heikentyy: surullista on se, että me menetämme yhteisymmärryksen, joka meillä olisi saattanut olla ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Olemmepa vasemmistoa tai oikeistoa, konservatiiveja tai sosialisteja, me voimme kaikki olla samaa mieltä siitä, että me haluamme monipuolista energiantuotantoa ja että me emme halua saasteita pumpattavan ilmakehään. Sen sijaan sovelletaan vain yhtä toimintatapaa – sellaista, johon liittyy valtiojohtoisuutta ja korporatismia – itse asiassa samaa toimintatapaa, joka on epäonnistunut poliittisesti ja yhteiskunnallisesti, sovelletaan nyt ympäristöön. Ympäristö on kerta kaikkiaan liian tärkeä jätettäväksi vasemmiston hoidettavaksi.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, kun kuuntelemme täällä parlamentissa käytävää keskustelua, useat kollegat valittavat sitä, että EU:ta ei kuunneltu Kööpenhaminassa äskettäin käydyissä neuvotteluissa.

Ehkäpä meidän pitäisi miettiä, mistä se johtui. Ajatellaanpa omaa käytöstämme täällä Euroopan parlamentissa. Ensinnäkin Euroopan parlamentti toimii kahdessa rakennuksessa. Tulemme Strasbourgiin ja pidämme tätä rakennusta lämmitettynä ja valaistuna, kun emme ole täällä – törkeää tekopyhyyttä. Ajatellaanpa kulujärjestelmää – kulujärjestelmää, joka kannustaa parlamentin jäseniä käyttämään taksia ja autonkuljettajia – mutta jos yrittää käyttää julkista liikennettä, kuluista ei voi hakea korvausta: tekopyhyyttä. Jos parlamentin rakennuksia katselee öisin, huomaa, että niissä on valot päällä ja ne ovat hyvin valaistuja. Ajatellaanpa yhteistä maatalouspolitiikkaa, jota useat Euroopan parlamentin jäsenet kannattavat. Se ei vahingoita vain kehitysmaiden talouksia vaan myös ympäristöä.

Ennen kuin alamme saarnata muulle maailmalle, meidän on aika saada parlamentin asiat järjestykseen.

  Eija-Riitta Korhola (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, kannatin tarkistusta 43, joka kehotti ottamaan huomioon äskettäiset ilmastoskandaalit. Nämä skandaalit ovat seurauksiltaan paljon vakavammat kuin tämä talo tahtoisi uskoa. Me tarvitsemme luottamusta riippumattomaan tieteelliseen tutkimukseen, muuten politiikanteoltamme lähtee pohja pois.

Olen kantanut huolta ilmastonmuutoksesta yli koko kymmenvuotisen meppiurani. Päästökauppalainsäädännössä olen aktiivisesti tavoitellut Euroopalle ilmastopolitiikkaa, joka olisi paitsi kunnianhimoista, myös järkevää, niin ettemme vain siirtäisi päästöjä paikasta toiseen. Nyt strategiamme on byrokraattinen ja tehoton, me emme ole edelläkävijöitä eikä meidän tulisi jatkaa entisellä tiellä.

Pahinta on, ettei EU seuraa sitä, mitä ilmastotutkimuksessa tapahtuu juuri nyt. Olemme tehneet paniikkiratkaisuja vääristeltyyn tietoon pohjautuen. IPCC:n raportin väärennökset ovat niin vakava ongelma, että meidän tulisi vaatia Rajendra Pachaurin eroa ilmastopaneelin johdosta sekä arvioida uudelleen, mitä me tiedämme ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksen etenemisestä ja politiikkatoimiemme tehokkuudesta siihen nähden.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, parlamentin päätöslauselma osoittaa, että kuten monilla muilla aloilla, myös tällä alalla toimielimellämme ei ole kerta kaikkiaan minkäänlaista arvostelukykyä meitä ahdistavien dogmien suhteen.

Useat asiantuntijat uskovat, että surullisen kuuluisa jääkiekkomailan muotoinen ilmaston lämpenemistä kuvaava eksponenttikäyrä on todellisuudessa graafinen valhe. Jäätiköt eivät sula kaikkialla. Ainakin toisin kuin IPCC ilmoitti, ne eivät sula Himalajalla. Vedenpinta ei suinkaan ole nousemassa ja peittämässä Bangladeshia, päinvastoin. Gangesin suisto kohoaa vesijätön seurauksena. Jääkarhut, joiden on sanottu olevan katoamassa, eivät ole ikinä olleet niin hedelmällisiä kuin nykyisin. Kuumien ja kylmien kausien vaihtelua on tapahtunut useita kertoja historiassa, myös aivan äskettäin, riippumatta ihmisen toiminnasta. Sen selitys liittyy todennäköisesti tähtitieteeseen, eivätkä sitä aiheuta väitetyt kasvihuonekaasut.

Ennen kuin näihin kysymyksiin on saatu vastaus, voimme vain uskoa, että tämä on mahtava ideologinen dogmi, joka on suunniteltu oikeuttamaan maailmanhallituksen käyttöönotto.

  Giommaria Uggias (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin selittää, miksi äänestin tarkistuksesta 12. Ilmoitan selkeästi, että l’Italia dei Valori -puolue vastustaa ydinenergian tuotantoa.

Me vastustimme tätä hankalaa aihetta jo vaalikampanjan aikana ja sisällytimme sen ohjelmajulistukseemme. Nyt pyrimme määrätietoisesti tähän tavoitteeseen merkittävän toimen avulla. Vahvistimme sen äskettäisessä kokouksessamme Italiassa. Olemme aloittaneet tärkeän kampanjan edistääksemme kansanäänestystä erästä Italian hallituksen lakia vastaan. Se kumoaa ääntenenemmistön, jonka italialaiset ovat jo antaneet kansanäänestyksessä.

Teemme sen siksi, että haluamme puhtaan tulevaisuuden ja uusiutuvaa energiaa, joka perustuu aurinkoenergiaan ja tuulivoimaan. Teemme sen ennen kaikkea siksi, että kuten aiemmin totesin, me haluamme, että Italian kansan tahto tulee kuuluville, eikä sen pienen enemmistön tahto, joka nyt istuu Italian parlamentissa.

Mietintö: Leonardo Domenici (A7-0007/2010)

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, samalla kun Massachusettsin kelpo kansalaiset äänestivät liiallista verotusta ja liiallista hallintoa vastaan, omat ehdokkaamme komission jäseniksi kehuskelivat suunnitelmiaan verotuksen yhdenmukaistamiseksi Euroopan unionissa ja erillisen tulovirran luomiseksi Brysseliä varten. Miten me selitämme tämän eron näiden kahden unionin välillä?

Näyttää siltä, että selitystä on etsittävä näiden kahden hallintojärjestelmän perusrakenteista. Yhdysvallat perustettiin etäistä ja itsevaltaista hallitusta ja korkeaa verotusta vastustaneen kansannousun pohjalta, kun taas Euroopan unioni – perustamissopimuksen 1 artiklan mukaan – sitoutuu yhä tiiviimpään unioniin. Näin se kääntää kasvonsa kilpailulle, ulkoiselle kaarelle, joka on tärkein hallintoa rajoittava tekijä. Siksi nyt on havaittavissa – EU:n toimiessa perustamiseensa liittyvien oppien mukaisesti – suvaitsemattomuutta verokilpailua kohtaan. Se naamioidaan hyökkäykseksi veroparatiiseja vastaan. Veroparatiiseilla se itse asiassa tarkoittaa hallintoalueita, joiden järjestelmä on ollut tehokkaampi ja jotka ovat pitäneet veronsa alhaisina. Totuus on, että verokilpailu – tai veroparatiisit, jos välttämättä haluatte kutsua niitä siten – on tärkein tapa pitää hallinto pienenä ja kansalaiset suurina ja vapaina.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, nyt on kysyttävä: miksi nyt kiinnitetään niin paljon huomiota verotusta koskeviin kysymyksiin, yhteistyöhön verotuksen alalla ja verohallintoon?

Vastaus selviää, kunhan tarkastelemme tilannetta eräissä jäsenvaltioissa. Eräät maat ovat velkaantuneet pahoin. Kotimaassani Yhdistyneessä kuningaskunnassa hallitus on käyttänyt varoja, joita sillä ei ole, ja nyt sen on tukittava valtava talousarviossa oleva aukko. Jo ennen rahoituskriisiä eräät maat olivat tunnettuja siitä, että ne eivät kerää riittävästi veroja kansalaisten tarvitsemien julkisten palvelujen kattamiseksi. Me myös käytämme veronmaksajien rahaa epäonnistuneiden ja huonosti johdettujen yritysten sekä huonosti johdettujen pankkien tukemiseen.

Mitä meidän sitten pitäisi tehdä? Meidän pitäisi kannustaa ennen kaikkea ratkaisun löytämistä kaikkiin mainitsemiini ongelmiin. Emme myöskään saisi koskaan unohtaa, että verokilpailu on erittäin hyvä asia, koska se kannustaa valtioita viemään meiltä vähemmän rahaa ja tarjoamaan palveluja tehokkaammin kansalaisilleen.

  Vicky Ford (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, tänään parlamentti äänesti asiakirjasta, joka liittyy veropetoksiin ja veronkiertoon; ryhmäni ei kannattanut tuota asiakirjaa. Vaikka tuen täysin useita toimenpiteitä, joita on ehdotettu veropetosten ja veronkierron kitkemiseksi, tämä asiakirja meni paljon pitemmälle. Se sisälsi kolme tärkeää huolenaihetta.

Niiden, jotka haluavat lisätä verotuksen yhdenmukaistamista Euroopassa veronsa rehellisesti maksavien kansalaisten osalta, ei pitäisi käyttää takaovena toimenpiteisiin ryhtymistä veropetosten tekijöitä vastaan. Tämä parlamentti on pitkään puolustanut jäsenvaltioiden oikeutta päättää itse yhtiöverotuksestaan, ja meidän pitäisi jatkaa samoilla linjoilla.

Lisäksi siinä ehdotetaan EU:n tason veroa verotuksen eri aloille. Olemme vastustaneet tämän parlamentin suunnitelmia Euroopan laajuisista veroista.

Kolmas seikka koskee tietojen jakamista. Kyllä, meidän pitäisi jakaa tietoa, mutta meidän pitäisi aina miettiä, kuinka paljon, mihin tarkoitukseen ja minkä hyödyksi. Meidän ei pitäisi ajatella, että kaikki tilanteet ovat samanlaisia.

Mietintö: Marc Tarabella (A7-0004/2010)

  Astrid Lulling, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, on sääli, että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan innokas enemmistö yrittää kovasti tehdä haittaa meidän kannallemme, kun on kyse valiokunnan vuosittaisesta mietinnöstä naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa. He esittävät näkökohtia ja väitteitä, jotka ovat haitallisia naisille ja jotka heikentävät muun muassa heidän työllistymismahdollisuuksiaan.

Vaikka jotkin näkökohdat saattavat olla hyvää tarkoittavia, älkäämme unohtako, että liika suojelu tuhoaa kaiken suojelun. Ryhmäni kompastuskivenä on jälleen kerran ollut oikeus maksuttomaan sosiaalisista syistä tehtävään aborttiin, jota pidetään mietinnössä helppona syntyvyyden säännöstelymenetelmänä.

Ryhmämme ei ole eri mieltä näkemyksestä, jonka mukaan naisten täytyy kyetä valvomaan omia seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksiaan. Katsomme myös, että erityisesti nuorille tytöille on tarjottava enemmän tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista. Samassa virkkeessä oleva vaatimus "mahdollisuus turvautua ehkäisyyn ja raskaudenkeskeytykseen" osoittaa, että tekstin laatijat eivät tee olennaista eroa näiden kahden palvelun välille, vaan asettavat ne samaan asemaan syntyvyyden säännöstelyn osalta. Emme ole samaa mieltä asiasta.

Lisäksi toissijaisuusperiaatteen nojalla laillista aborttia koskeva lainsäädäntö kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle. Siksi ei ole meidän vastuullamme EU:ssa puuttua tähän kysymykseen. Olemme nähneet paljon vaivaa päästäksemme yhteisymmärrykseen mietinnön esittelijän jäsen Tarabellan kanssa. Teimme sen torjuaksemme kaikkia niitä syrjinnän muotoja, joita ei ole vielä kitketty.

Olen pahoillani siitä, että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan enemmistö – ja valitettavasti myös parlamentin enemmistö – on pyrkinyt lietsomaan poliittisia ja ideologisia kiistoja sen sijaan, että keskityttäisiin asiaan, jonka pitäisi olla toimintamme tärkein tavoite: pyrkimys taata naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet. Olen pahoillani, että näistä syistä ryhmäni ei voinut äänestää mietinnön puolesta.

  Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin tätä mietintöä vastaan. Tein niin, vaikka kannatan sukupuolten tasa-arvoa. En kuitenkaan voi hyväksyä, että aborttia pidetään mietinnössä erityisesti määriteltynä oikeutena ja – kuten jäsen Lulling totesi – syntyvyyden säännöstelymenetelmänä. Kotimaassani aborttia ei ymmärretä näin. Olen vakuuttunut siitä, että näkemyksemme abortista on oma sisäinen asiamme. On myös vaarallista, että mietintö rikkoo toissijaisuusperiaatetta ja vieläpä vahingollisessa asiassa.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, naisten ja miesten tasa-arvo on tärkeä asia. Paljon on jo saatu aikaan, mutta on yhä alueita, joilla naisia kohdellaan huonommin kuin miehiä. Me ansaitsemme edelleen vähemmän kuin miehet, naiset ovat suuremmassa vaarassa ajautua köyhyyteen ja naisten on vaikeampi edetä akateemisella uralla tai liike-elämässä. Parlamentin mietinnössä pannaan merkille nämä ongelmat ja korostetaan, että on välttämätöntä ottaa käyttöön erityisiä toimenpiteitä, jotka varmistavat naisten ja miesten yhdenvertaisen osallistumisen työmarkkinoille ja koulutukseen.

Pahoittelen, että en voinut kannattaa tätä ehdotusta. Äänestin mietintöä vastaan, koska se sisältää säännöksiä, joiden tavoitteena on saattaa abortti yleisesti saataville Euroopan unionissa. Nämä kysymykset kuuluvat niihin, joista jäsenvaltiot päättävät itse. Ei-toivottuja raskauksia koskeva kysymys on valtava ongelma, mutta me emme voi antaa lainsäädäntöä, jossa aborttia pidettäisiin maksuttomana ehkäisytapana. En myöskään ole samaa mieltä siitä, että abortin pitäisi vapauttaa ihmiset ajattelemasta seurauksia ja vastuita, jotka liittyvät seksuaaliseen aktiivisuuteen. Mielestäni ihmiselämä ansaitsee parempaa.

  Tiziano Motti (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tänään me pyrimme vahvistamaan naisten asemaa unionissa.

Mietinnössä on useita kohtia, joista olen tietenkin samaa mieltä. Minun on todettava, että useat niistä liittyvät omaan poliittiseen toimintaani, erityisesti kun on kyse pääsystä työmaailmaan ja naisten suojelemisesta kaikilta väkivallan muodoilta.

Minun on kuitenkin huomautettava, että tästä päätöslauselmasta on myös tullut soppa, johon taitava kokki on yrittänyt lisätä – tai ennemminkin, on lisännyt – hyvin erilaisia ainesosia. Yritän sanoa tämän selkeämmin: mietinnössä puhutaan väkivallasta ja väkivallalta suojelusta. Sitä seuraa yksi ainoa rivi ehkäisystä ja raskauden keskeyttämisestä, abortista. Nämä kaksi aihetta ovat itse asiassa hyvin erilaisia ja niitä on käsiteltävä aivan eri tavoin. Esimerkiksi abortin osalta meidän on kiinnitettävä huomiomme ja ajatuksemme elämän pyhyyteen.

Tämä valinta tarkoittaa sitä, että en ole voinut äänestää päätöslauselman puolesta ja että minun on täytynyt pidättäytyä äänestämästä. Mielestäni tämä huolellisesti laadittu strategia, jolla pyritään poliitikkojen ja tiedotusvälineiden yhteisymmärrykseen, ei oikeasti palvele eurooppalaisten naisten etuja.

  Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Arvoisa puhemies, toisin kuin edelliset puhujat olin yksi niistä 381 parlamentin jäsenestä, jotka kannattivat tämän lakialoitteen hyväksymistä. Määrämme on kymmenkertainen verrattuna naisten oikeuksien valiokunnan jäsenten määrään. Yhtäläiset oikeudet, yhtäläiset mahdollisuudet ja sukupuolten tasa-arvo jokapäiväisessä elämässä ovat ehdottomasti meidän kaikkien etujemme mukaisia asioita. Naisten ja miesten yhtäläiset oikeudet eivät itsessään ole tavoite, vaan edellytys Euroopan unionin yleisten tavoitteiden saavuttamiselle ja omien mahdollisuuksiemme järkevälle hyödyntämiselle.

Se, että olemme nyt keskustelleet tästä jo 40 vuotta, on ehdottomasti merkki siitä, miten hankala ja monitahoinen aihe tämä on ja miksi tarvitaan yhdennettyä toimintamallia näiden kysymysten ratkaisemiseksi. Toivon, että tämä ei jää taas yhdeksi paperilla hahmotelluksi strategiaksi. Siksi haluan korostaa sitä, mitä mietinnössäkin korostettiin – täytäntöönpanon ja valvonnan merkitystä.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Minäkään en äänestänyt jäsen Tarabellan kiistellyn ja epätasapainoisen, sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän mietinnön puolesta. Pahoittelen, että Euroopan kansanpuolueeseen kuuluvia Euroopan parlamentin jäseniä lukuun ottamatta 381 jäsentä äänesti mietinnön puolesta. Ehkä he eivät ole lukeneet sitä. Se puuttuu useissa ehdotuksissa jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, erityisesti niiden perhepolitiikkaan ja eettisesti arkaluonteisiin alueisiin. Haluavatko he todella perustaa EU:hun jonkinlaisen uuden instituution valvomaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja rahoittaa sen toiminnan? Eivätkö he todellakaan tietä, että unionilla on välineitä, toimisto ja lainsäädäntöä sekä naisten että miesten ihmisoikeuksien noudattamisen valvomiseksi? Uskovatko he todellakin, että me tarvitsemme naisten oikeuksia koskevan peruskirjan jo olemassa olevan ja sitovan Euroopan perusoikeuskirjan rinnalle? Mietinnössä viitataan myös nk. Barcelonan tavoitteisiin, vaikka ne ovat asiantuntijoiden suositusten vastaisia, koska vauvat ja pikkulapset tarvitsevat kokoaikaista kotihoitoa tuossa iässä. Heitä ei pitäisi jättää päiväkotiin Barcelonan suositusten perusteella. Päiväkotien pitäisi olla vasta viimeinen vaihtoehto. Mietinnön suositukset eivät ehkä ole sitovia, mutta ihmisten tyhmyys on tarttuvaa, eikä parlamentin siksi pitäisi kannattaa tällaisia asioita. Tyhjää äänestäneitä oli vain 75. Olen mielissäni siitä, että 253 Euroopan kansanpuolueen jäsentä äänesti mietintöä vastaan.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Rooman sopimuksessa on yksi virke tästä aiheesta. Siinä todetaan, että miehille ja naisille on maksettava samasta työstä sama palkka. Se kuulostaa aika yksinkertaiselta. Uskomme kaikki ymmärtävämme, mitä se tarkoittaa.

Myöhempinä vuosikymmeninä on käynyt niin, että oikeudellisen aktivismin vaikutuksesta yhteisöjen tuomioistuin on jatkuvasti laajentanut tuon lauseen merkitystä kattamaan asioita, joita järkevä ihminen ei olettaisi. Ensin se määritteli, että "sama palkka" tarkoittaa yhtäläisiä eläkeoikeuksia ja yhtäläisiä lomaoikeuksia ja niin edelleen. Sitten se määritteli, että "sama työ" tarkoittaa samanarvoista työtä. Miten työnantajan oletetaan ratkaisevan sen? Onko kysymys siitä, miten kovasti joku näyttää tekevän työtä? Pitääkö heidän jakaa tekijöihin sopivan pätevyyden omaavien työnhakijoiden käytettävyys? South West Trains –yhtiön tapauksessa Yhdistyneessä kuningaskunnassa se ulotettiin koskemaan rekisteröidyssä parisuhteessa elävien puolisojen oikeuksia. Nyt me puhumme lisääntymisoikeuksista.

Näille kaikille kysymyksille on olemassa peruste. Voidaan olla sitä mieltä, että valtion ei pitäisi säännellä työnantajan ja työntekijän välisiä sopimuksia, tai voidaan olla sitä mieltä, että me tarvitsemme tätä lainsäädäntöä. Kummalle puolelle sitten asettuukin, se on varmaankin sellainen peruste, joka olisi pitänyt olla vaaleilla valituilla edustajilla, joiden puolesta tai joita vastaan me voimme äänestää. On törkeää, että tuomioistuin määrää niitä meille. Tuomioistuin, jolla on tehtävä, on uhka; korkein oikeusaste, jolla on tehtävä, on sortoa.

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, myös minun sukunimeni on erittäin vaikea – Skrzydlewska – mutta olen tottunut siihen, että vain harvat osaavat lausua sen oikein.

Tämänpäiväisten äänestysten aikana me äänestimme mietinnöstä, joka koskee naisten ja miesten tasa-arvoa Euroopan unionissa vuonna 2009. Naisiin kohdistuvaan syrjintään ja heidän vaikeampaan tilanteeseensa työmarkkinoilla liittyviä ongelmia koskeviin säännöksiin sisältyi myös säännöksiä, joissa kehotetaan jäsenvaltioita helpottamaan abortin ja sellaisten palvelujen yleistä saatavuutta, jotka liittyvät lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen. Haluan huomauttaa, että jäsenvaltiot päättävät itse aborttiin liittyvistä kysymyksistä. Siksi äänestin lopullisessa äänestyksessä mietintöä vastaan, koska mielestäni puolustettaessa naisten ja miesten oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun tästä oikeudesta ei pitäisi tehdä riippuvaista seksuaaliasioihin liittyvistä valinnoista.

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen erittäin hyvilläni siitä, että me Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän kristillisdemokraatit äänestimme tätä kauheaa ideologista mietintöä vastaan, jonka sosialistit, kommunistit, vihreät ja erityisesti liberaalit ovat esittäneet. Se on hyökkäys vasten syntymättömien lasten oikeutta elämään ja hyökkäys toissijaisuusperiaatetta vastaan. Olen erityisen kauhuissani siitä, että liberaaleista on tullut vasemmistolaisten juoksupoikia ja että he ovat toimineet vastoin toissijaisuusperiaatetta.

Tämäntyyppinen mietintö vahingoittaa vastaanottoamme kansan ja ehdokasvaltioiden keskuudessa. Eräät edistymiskertomusten Kroatiaan ja Makedoniaan liittyvistä ideologisista tekijöistä ovat myös vahingollisia meille. Siksi meidän on selvitettävä selkeästi kansalle yhteisön säännöstöä, jota kannatan täysin, EU:n vastuualueita ja vaarallista ideologista hölynpölyä. Jatkan italialaisen kollegani aloittamaa vertauskuvaa: me tietenkin kannatamme soppaa, mutta vastustamme syanidin laittamista siihen.

Päätöslauselmaesitys B7-0069/2010

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kertoa teille tarinan kahdesta Afrikan maasta. Vuonna 1978 Kenia kielsi elefanttien metsästyksen. Päätös johti Kenian elefanttilaumojen lähes täydelliseen tuhoutumiseen. Suunnilleen samoihin aikoihin – vuonna 1979 – silloinen Rhodesia teki elefanteista sen omaisuutta, jonka mailla ne sattuivat kuljeskelemaan. Tulos – elefanttien määrä lisääntyi räjähdysmäisesti.

Me täällä parlamentissa emme ajattele elefanteista samalla tavalla kuin afrikkalaiset. Ne eivät uhkaa meitä, ne eivät tallo satoamme, ne eivät tuhoa kyliämme ja ne eivät vahingoita ihmisten terveyttä. Ainoa tapa estää paikallista väestöä toimimasta loogisesti eli poistamasta vaarallista uhkaa, on antaa heille kannustin kohdella sitä uusiutuvana luonnonvarana. Juuri näin Rhodesia – nykyinen Zimbabwe – toimi ja tuloksekkaasti. Ympäristöpolitiikassa pitäisi tunnustaa Aristoteleen perusviisaus: siitä, mitä kukaan ei omista, ei kukaan välitä.

Päätöslauselmaesitys B7-0067/2010

  Romana Jordan Cizelj (PPE). – (SL) Kannatan Kroatian jäsenyyttä Euroopan unionissa, mutta sen ei pitäisi tapahtua Slovenian kansallisten etujen kustannuksella. Viittaan tässä tietenkin Slovenian ja Kroatian väliseen rajakiistaan. Se ei ole vain abstrakti käsite; se on asia, joka vaikuttaa ihmisten elämään.

Täällä Strasbourgissa Euroopan parlamentti on kehottanut Slovenian parlamenttia ratifioimaan välimiesmenettelyssä aikaansaadun sopimuksen mahdollisimman pian. Silloin tietenkin puututaan Slovenian parlamentin toimivaltaan. Onkohan kukaan kysynyt itseltään, miksi Slovenia ei ole vielä ratifioinut sopimusta. Vastaisin siihen, että elokuussa 2007 kaikki parlamentin ryhmät sanoivat, että ratkaisun on oltava tasapuolisuusperiaatteen mukainen.

Ihmettelen luonnollisesti myös, miksi kenenkään pitäisi vastustaa tätä periaatetta. Sitä ei ole kuitenkaan vahvistettu välimiesmenettelyssä aikaansaadussa sopimuksessa. Äänestin päätöslauselmaesitystä vastaan, koska tämä periaate ei käy siitä ilmi.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Kannatin tänään mielelläni mietintöä Kroatian edistymisestä sen valmistautuessa liittymään EU:hun. Tšekin tasavallan kansalaisten ja kroatialaisten välillä on pitkäaikaisia yhteyksiä, koska kymmeniätuhansia perheitä vierailee maassa vuosittain ja heillä on siellä ystäviä. Tämä on meistä erinomainen mietintö, koska se osoittaa, että Kroatia on valmis jäsenyyteen ensi vuonna. Uskon, että liittymissopimuksen ratifiointia ei häiritse 27 jäsenvaltion sisäinen politikointi, jota liittyi Lissabonin sopimukseen. Uskon myös, että Slovenian ja Kroatian parlamentit löytävät tasapuolisen ratkaisun rajakiistoihinsa.

Päätöslauselmaesitys B7-0065/2010

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, minäkin puhun lyhyesti. Tämä on toinen hyvä Balkania koskeva mietintö, koska Makedonia edistyy myös tuloksekkaasti pyrkiessään täyttämään poliittiset perusteet, jotka ovat edellytyksenä liittymisneuvottelujen aloittamiselle ja viisumivapaudelle EU:n kanssa. Äskettäiset vaalit ovat olleet tässä apuna. Ne osoittivat selkeästi, että maan kansalaiset haluavat sitoutua kansainvälisiin normeihin ja rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Uskon myös, että demokraattiset toimielimet onnistuvat vahvistamaan neuvotteluja Kreikan kanssa, jotta ongelma-alueiden osalta päästään sovinnollisiin ratkaisuihin.

Päätöslauselmaesitys B7-0068/2010

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, puhun taas hyvin lyhyesti. Haluan todeta, että olemme hyväksyneet erittäin suorasukaisen mietinnön siitä, miten Turkki voi vastuullisesti muuttaa lainsäädäntöään EU:n mallin mukaisesti. Mietinnössä todetaan myös, että poliittisia perusteita ihmisoikeuksien alalla, erityisesti suhteessa naisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin, ei ole vielä täytetty. Samoin Kyproksen kysymys on edelleen avoin. Tästä huolimatta Euroopan parlamentin jäsenten enemmistö kannatti liittymisneuvottelujen aloittamista muutama vuosi sitten. Suhtaudun myönteisesti siihen, että Turkki siirtyy kohti demokratiaa ja kohti Eurooppaa, mutta haluan jälleen todeta, että parempi ratkaisu taloussuhteisiin olisi ollut ryhtyminen etuoikeutettuun kumppanuuteen kuin luvata jäsenyyttä Turkille, jonka väestömäärä on 70 miljoonaa. Se olisi myös ollut vilpittömämpää, koska pelkään, että liittymissopimusta ei kuitenkaan hyväksyttäisi tulevassa kansanäänestyksessä.

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen mielissäni siitä, että parlamentti hylkäsi suurella ja selvällä enemmistöllä sosialistien ja vihreiden yrityksen asettaa tavoitteeksi Turkin täysjäsenyyden. Prosessin on oltava jatkossakin avoin, ja vielä selkeämmin ilmaistuna se on suunnattava välittömästi kohti räätälöityä erityisasemaa tai etuoikeutettua kumppanuutta.

Turkki ei ole eurooppalainen maa, mutta se on tärkein kumppanimme Euroopan liepeillä. Siksi me kannatamme tiivistä yhteistyötä, mutta – vastauksena jäsen Kreissl-Dörflerille, joka otti asian esille aikaisemmin – ilman, että Turkista tulee EU:n toimielinten jäsen ja ilman täysimääräistä liikkumisvapautta. Me kylläkin kannatamme tiivistä taloudellista ja poliittista yhteistyötä. Tämä on erittäin tarkka käsite ja uskon, että sen toteuttaminen on mahdollista, koska enemmistö Turkin ja Euroopan unionin väestöstä ei kannata täysjäsenyyttä. Siksi olisi järkevämpää olla tuhlaamatta ponnistelujamme enempää ja keskittyä sen sijaan yksinomaan kumppanuutta koskevaan tavoitteeseen.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Minkä tahansa maan, joka ponnistelee liittyäkseen Euroopan unioniin, on sekä täytettävä muodollisesti että tunnistettava sisäisesti vähimmäisvaatimukset demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen alalla.

Vuoden 2009 edistymiskertomuksen mukaan Turkilla on vielä pitkä matka kuljettavana. Se on saattanut sitoutua uudistuksiin, hyviin naapuruussuhteisiin ja asteittaiseen edistymiseen kohti EU:n normeja ja arvoja, mutta tämä on neljäs vuosi, jolloin se ei ole onnistunut panemaan täytäntöön Euroopan unionin ja Turkin assosiaatiosopimuksen ehtoja.

Mielestäni on mahdotonta harkita sellaisen maan jäsenyyttä, jossa naisten oikeuksia ja uskonnon-, mielipiteen- ja ilmaisunvapautta loukataan, jossa suvaitaan kidutusta, syrjintää ja korruptiota ja jossa armeija jatkaa puuttumistaan poliittiseen elämään ja ulkopolitiikkaan. Uudistuksiin pitäisi sisältyä myös vaalijärjestelmän uudistaminen alentamalla kymmenen prosentin äänikynnystä paremman moniarvoisen demokratian varmistamiseksi.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: David Casa (A7-0008/2010)

  Sophie Briard Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Parlamentin jäsenet hyväksyivät erittäin suurella enemmistöllä yhteistä arvonlisäverojärjestelmää laskutusta koskevien sääntöjen osalta koskevan jäsen Casan mietinnön. Myös minä äänestin mietinnön puolesta. Järjestelmässä arvonlisäveron laskutusta koskevat säännöt yksinkertaistuvat EU:n vaatimusten yhdenmukaistamisen lisäämisen ja sähköisen laskutuksen yleisen käytön ansiosta. Direktiivin voimaantulo vähentää siksi yrityksiä rasittavaa hallinnollista taakkaa ja lisää ponnisteluja arvonlisäveropetosten kitkemiseksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä ehdotus liittyy ilmoitusmenettelyn luomiseen vapaaehtoisen kokeilun pohjalta. Se koskee tiettyjen petosalttiiden tuotteiden tai palvelujen luovuttamista tai toimittamista. Euroopan komission mukaan tämä on tarpeellista, koska arvonlisäveropetosten määrä on yhä huomattava. Komissiolla on myös tietoa väitetyistä petostapauksista, jotka liittyvät kasvihuonekaasujen päästöoikeuksilla käytävään kauppaan.

Näiden tietojen perusteella parlamentin mietinnössä ehdotetaan, että järjestelmän puolesta äänestävillä jäsenvaltioilla pitäisi olla velvollisuus toimia samoin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan osalta.

Me uskomme, että ehdotuksen kokeellisella luonteella saattaa olla joitakin hyviä puolia, joten me tuemme parlamentin tekemiä tarkistuksia, erityisesti ehdotusta kertomuksesta, jossa arvioidaan "järjestelmän soveltamista koskevan toimenpiteen vaikuttavuutta ja tehokkuutta kokonaisvaltaisesti sekä toimenpiteen kustannus-hyötysuhdetta, jotta voidaan pohtia, olisiko järjestelmän soveltamisalan laajentaminen asianmukaista".

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tässä mietinnössä käsitellään tärkeitä petokseen liittyviä kysymyksiä, myös kasvihuonekaasupäästöjen alalla. Komission on raportoitava käännetyn verovelvollisuuden tehokkuudesta sen osoittamiseksi, olisiko tarkoituksenmukaista ulottaa järjestelmä muille aloille.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Direktiivin 2006/112/EY antaminen oli tärkeä askel veronkierron torjunnassa. Hyvistä puolistaan huolimatta se ei ollut tarpeeksi tehokas torjumaan arvonlisäveroon liittyviä nk. "karusellipetoksia". Jäsenvaltioiden verotulojen menetykset johtuvat suurelta osin tämäntyyppisestä veropetoksesta, joka on ollut yksi yleisimmistä menetelmistä. Veropetosten torjunta on vielä tärkeämpää tulojen menetyksen vakavuuden takia talouskriisin aikana. Siksi meidän on ponnisteltava kaikin tavoin veropetosten torjumiseksi, koska asialla on huomattava vaikutus sekä vastaukseemme nykyiseen kansainväliseen kriisiin että mahdollisuuteen harjoittaa tarkoituksenmukaista sosiaalipolitiikkaa.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Olin ensimmäisiä Euroopan komission ehdotuksen takana olevan ajatuksen tukijoita.

Olemme talous- ja raha-asioiden valiokunnassa analysoineet ja parantaneet hieman komission asiakirjaa. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa erityisesti selvennyksistä, jotka koskevat käännetyn verovelvollisuuden ja raportointivelvollisuuksien vapaaehtoista soveltamista. Itse asiassa jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus vaatia raportointia joko liiketoimikohtaisesti tai yleisesti kaikista liiketoimista.

Käsiteltävä ehdotus vahvistaa päästökauppajärjestelmän turvallisuutta petosten tekijöiden varalta ja samalla vähentää rehellisten yritysten hallinnollista taakkaa.

Lopuksi haluan todeta, että mielestäni parlamentti pitäisi pitää täydellisesti ajan tasalla käännetyn verovelvollisuuden tilapäisen soveltamisen tuloksista.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Olin erittäin vakuuttunut, kun äänestin jäsen Casan mietinnön puolesta. Talousarvion valvontavaliokunnan ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja syyskuussa 2008 hyväksytyn, arvonlisäveropetoksia käsitelleen mietinnön esittelijänä olen toistuvasti puhunut arvonlisäveropetosten tehokkaan torjunnan puolesta, koska se on tärkeä kysymys jäsenvaltioiden tulojen ja sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta. Yleinen ja erityisen vakava arvonlisäveropetosten muoto on nk. karusellipetos. Keräämättä jääneiden verotulojen kokonaismäärän arvioidaan olevan 20–100 miljardia euroa vuodessa. Se on valtava määrä, jolle löytyisi varmasti hyviä käyttötarkoituksia talouskriisin aikana.

Tällä alalla toimivat rikolliset ovat erityisen kekseliäitä. Äskettäin on paljastunut, että he harjoittavat rikollista toimintaansa myös päästökauppajärjestelmän piirissä. Päästökauppajärjestelmän puitteissa kokonaan sähköisesti tapahtuvaa päästöoikeuksien siirtoa verovelvollisten osapuolten välillä pidetään palveluina, jotka ovat veronalaisia maassa, johon vastaanottaja on sijoittautunut. Kaupalliset toimijat ostavat päästövähennyshyvityksiä arvonlisäverottomista lähteistä toisissa jäsenvaltioissa ja myyvät ne edelleen yrityksille omassa jäsenvaltiossaan arvonlisäveron sisältävään hintaan. Kadonneet myyjät jättävät sitten arvonlisäveron tilittämättä kansalliselle veroviranomaiselle. On erittäin tärkeää, että me puutumme tällaiseen rikollisuuteen.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Suhtaudun myönteisesti arvonlisäveroa koskevan käännetyn verovelvollisuuden soveltamiseen. Mielestäni siinä on kuitenkin virhe. Kerron esimerkin. Toimija A myi jotain toimijalle B. Toimija B myi sen toimijalle C. Toimija C myi sen lopulliselle kuluttajalle tai taholle, joka ei maksa arvonlisäveroa. Toimija A ei maksa arvonlisäveroa, koska hän ei ole lopullinen myyjä. Vain kuluttajalle lopulliset tuotteet myyvä toimija C maksaa arvonlisäveron. Asian ydin on se, että toimijaa B ei veroteta ollenkaan, vaikka hänen toimintansa perustuu siihen, että hän ostaa halvalla ja myy kalliiseen hintaan. Siksi ehdotetaan, että toimijan B pitäisi maksaa hintojen erotuksesta arvonlisävero valtiolle. Järjestelmässä on useita myönteisiä näkökohtia yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: kukaan ei hae valtiolta arvonlisäveron palautusta, mutta jos toimija C on huijari, hän yksinkertaisesti jättää arvonlisäveron maksamatta lopullisena myyjänä. Toisin sanoen, soveltamalla arvonlisäveroa koskevaa käännettyä verovelvollisuutta ei synny negatiivista tasetta, koska kukaan ei hae arvonlisäveron palautusta. Uskon, että järjestelmää on erittäin helppo hallinnoida, koska valtion verotarkastajat kykenevät hyvin helposti paljastamaan eron tuotteiden hinnoissa. Jos olen väärässä, olisin hyvin kiitollinen kirjallisesta vastauksesta, joka koskee esittämäni järjestelmän soveltuvuutta tai vaillinaisuutta.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Päätöslauselman avulla on tarkoitus muuttaa arvonlisäverosta annettua neuvoston direktiiviä 2006/112/EY, jotta käännettyä verovelvollisuutta voitaisiin soveltaa väliaikaisesti. Näin torjuttaisiin petoksia, jotka liittyvät päästöoikeuksilla käytävään kauppaan ja eräitä petosalttiita tuotteita koskevaan kaupankäyntiin. Veropetokset ovat suuri ongelma sisämarkkinoiden sujuvalle toiminnalle, ja ne vaarantavat jäsenvaltioiden verotulojen kertymisen. Siksi useat niistä ovat pyytäneet lupaa saada torjua vilpillisiä menettelyjä soveltamalla käännettyä verovelvollisuutta tiettyihin aloihin ja tuotteisiin, jotka ovat petosalttiita. Yleisin petoksen muoto on se, että arvonlisäverorekisteriin merkitty tavarantoimittaja laskuttaa tuotteiden toimittamisesta ja katoaa sitten maksamatta niistä arvonlisäveroa. Niin ikään arvonlisäverorekisteriin merkityille ostajille jäävät paikkansapitävät laskut, joista he voivat vähentää arvonlisäveron. Siten kansalliset valtionvarainministeriöt eivät kerää kyseisistä tuotteista maksettavaksi kuuluvaa arvonlisäveroa. Lisäksi niiden on hyvitettävä arvonlisäveroketjussa seuraavina oleville kaupanharjoittajille näiden maksama arvonlisävero. Näin jäsenvaltiot häviävät kahteen kertaan. Tästä syystä äänestin lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta.

Mietintö: Lambert van Nistelrooij (A7-0048/2009)

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Yhteiskuntamme keskeisenä huolenaiheena on oltava asuntojen tarjoaminen kansalaisille, erityisesti heikossa asemassa oleville ihmisille, jotka kuuluvat erittäin köyhiin ja syrjäytyneisiin väestöryhmiin. Rakennerahastoista maksettava taloudellinen tuki voi helpottaa huomattavasti kansallisten viranomaisten pyrkimyksiä ratkaista tämä ongelma. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat pyytäneet toistuvasti Euroopan komissiota ryhtymään toimenpiteisiin tällaisten väestöryhmien osallisuuden edistämiseksi. Tämänpäiväisen äänestyksen tuloksena olemme saaneet uuden, muutetun asetuksen, jonka ansiosta kaikki 27 jäsenvaltiota voivat käyttää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja syrjäytyneiden väestöryhmien asuntokannan peruskorjaamiseen tai korvaamiseen, jolloin tuetaan yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Minun on huomautettava, että mietinnössä ei kerrota yleisesti, kenen tai keiden on määrä olla toimien kohteena olevana ja saavana osapuolena, jos ne otetaan käyttöön: siinä viitataan "syrjäytyneisiin väestöryhmiin", mutta ilmaisun sisältöä ei määritellä, vaikka se voi tarkoittaa useita eri asioita pelkästään sosiologiassa. Ainoat viittaukset – jotka ovat joka tapauksessa jo komission ehdotuksessa – koskevat romaniväestöä. Mietinnössä esitetty pyyntö, että viittauksen romaneihin ei pitäisi estää toimia muiden sosiaalisesti syrjäytyneiden ryhmien auttamiseksi, ei takaa, että muut, erityisen vaikean taloudellisen, työhön tai perheeseen liittyvän tilanteen takia "sosiaalisesti syrjäytyneet" henkilöt voivat hyötyä asuntokantaa koskeviin toimintatapoihin osoitettavasta EAKR:n osuudesta. Lopuksi parlamentille esitellyn mietinnön mukaan Euroopan komissiolla pitäisi olla toimivalta määritellä perusteet, joita sovelletaan sen vahvistamiseen, millainen osa EAKR:sta voidaan osoittaa syrjäytyneiden väestöryhmien auttamiseen: tämä säännös näyttää antavan yksinomaan komissiolle laajan harkintavallan määriteltäessä edellä mainitut perusteet; perusteet, joista toimen laajuus ja mittakaava tosiasiassa riippuvat. Samalla parlamentilla ei ole mitään ennakoitavissa olevaa tapaa toimia ja ilmaista näkemyksiään. Odotan mietinnön tulevaa parlamentaarista seurantaa, ja koska tämä on ensimmäinen käsittely, pidättäydyn äänestämästä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä puitesopimusta, koska Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välinen yhteistyö on erityisen tärkeää Euroopan unionin vakauden ja sen toiminnan tehokkuuden lisäämisen kannalta. Tämän sopimuksen mukaan toimitaan siten, että kun lainsäädäntöaloitetta koskeva pyyntö on jätetty Euroopan parlamentille, Euroopan komission on vastattava kuukauden kuluessa ja laadittava sopiva Euroopan unionin säädös vuoden kuluessa. Jos Euroopan komissio kieltäytyy valmistelemasta pyydettyä säädöstä, sen on perusteltava päätöksensä tarkasti. Tähän asti vain Euroopan komissio on voinut tehdä Euroopan unionin lainsäädäntöä koskevia aloitteita, mutta Lissabonin sopimuksen mukaan Euroopan parlamentin enemmistöllä on oikeus luoda Euroopan unionin lainsäädäntöä. Parlamentti ja komissio tekevät tiivistä yhteistyötä kansalaisten aloitteesta tehtyjen lainsäädäntöaloitteita koskevien pyyntöjen varhaisessa vaiheessa. Allekirjoitettaessa kansainvälisiä sopimuksia Euroopan parlamentin asiantuntijat osallistuvat myös neuvotteluihin. Sopimuksen mukaan parlamentille myönnetään oikeus osallistua tarkkailijana tiettyihin Euroopan unionin käymiin kansainvälisiin neuvotteluihin sekä oikeus saada enemmän tietoa kansainvälisistä sopimuksista.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen iloinen voidessani äänestää tämä Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) tehtävän muutoksen puolesta, jotta sen toimien soveltamisala voidaan ulottaa asuntosektorille syrjäytyneiden väestöryhmien auttamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Tähän asti asuntosektorin toimia on voitu toteuttaa vain asuntokannan peruskorjaukseen liittyvien kaupunkikehityshankkeiden yhteydessä. Mielestäni tämä peruste on kohtuuton ja syrjivä, koska esimerkiksi Portugalissa tällaisten perheiden enemmistö asuu suojissa maaseutualueilla. Juuri nämä ihmiset ovat eniten asunnon tarpeessa, eikä heitä pitäisi jättää toimien ulkopuolelle asuinpaikkansa takia. Suhtaudun myönteisesti parlamentin tekemään tarkistukseen, joka tukee alueellista koheesiota.

Euroopan komission alkuperäinen ehdotus rajoitti sen soveltamista uusiin jäsenvaltioihin. Tästä poiketen uudet säännökset ulottavat täytäntöönpanon kaikkiin jäsenvaltioihin. Näin vältytään järjettömältä syrjinnältä syrjäytyneiden eurooppalaisten perheiden välillä. Tämä on maailmanlaajuinen ongelma, joka vaikuttaa tuhansiin perheisiin kaikkialla Euroopassa! Tilanne on erityisen vakava Portugalissa sen kokeman talouskriisin takia ja useiden perheiden äärimmäisen köyhyyden takia.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä mietintöä, joka ulottaa syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi toteutettavien asuntokantaa koskevien toimien tukikelpoisuuden Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR). Uusien sääntöjen nojalla kaikki jäsenvaltiot kykenevät hyödyntämään tätä EU:n rahoitusta parantaakseen syrjäytyneiden kotitalouksien oloja. Tämä ei ollut aiemmin mahdollista jäsenvaltioille, jotka ovat liittyneet EU:hun vuonna 2004 tai sen jälkeen. Asuntokannan fyysinen rappeutuminen riistää asukkailta oikeuden kunnollisiin elinoloihin ja on suuri este integraatiolle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Asetus mahdollistaa sen, että asuntokannan peruskorjaamiseen tähtäävät hankkeet voivat saada EAKR:n rahoitusta. Eriytymisriskien välttämiseksi aloitteiden on kuitenkin oltava osa laajempaa sosiaalisen integraation kehystä terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaaliasioiden alalla.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan komissio yrittää muuttaa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) annettujen asetusten säännöksiä, jotta uudet jäsenvaltiot voisivat käyttää näitä varoja toteuttaakseen asuntosektorilla toimia maaseutualueilla asuvien syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi.

Muutos koskee vain uusia jäsenvaltioita, joilla on maaseutualueilla asuvia suuria syrjäytyneitä maahanmuuttajayhteisöjä. Älkäämme unohtako tätä. Tämä oikeuttaa EAKR:sta annettuihin asetuksiin liittyvän erityisen säännön antamisen.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionilla on velvollisuus suojella ja edistää kestäviä sosiaalista osallisuutta koskevia toimintatapoja pyrkiessään kitkemään köyhyyttä ja kehittämään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien elinoloja, joiden kurjistuminen on viime vuosien vakavan kriisin myötä kärjistynyt. Hygieniakysymysten lisäksi asumisolojen huonontuminen kärjistyy ja aiheuttaa usein eriytymisen ja syrjäytymisen riskin. Elinolot ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa kaikkien kansalaisten itsetunnon ja sosiaalisen omanarvontunnon kannalta. Koulutuksen, terveydenhuollon ja työpaikan ohella niillä on keskeinen asema pyrittäessä rakentamaan, kehittämään ja lujittamaan kestävää elämää joko yksilötasolla tai perheen tasolla.

Meidän on kuitenkin varmistettava, että Euroopan unionin toimia koskevissa strategioissa ei tehdä eroja sukupuolen, rodun tai etnisen ryhmän perusteella. Mikäli Euroopasta halutaan tasapuolisempi yhteiskunta, on aivan yhtä tärkeää, että me vältämme sellaisten gettojen tai alueiden muodostumista tai laajenemista, jotka helposti yhdistetään tiettyyn heikossa asemassa olevaan tai syrjäytyneeseen väestöryhmään. Sosiaalista osallisuutta koskevat toimintatavat on myös kohdistettava niihin, jotka niitä eniten tarvitsevat, tekemättä mitään eroja EU:n kansalaisten välille.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tämän asetuksen ansiosta jäsenvaltiot voivat käyttää Euroopan aluekehitysrahastoa integroidulla ja järkevällä tavalla. Uusi asetus edistää huomattavasti Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, koska se saattaa olemassa olevat varat usein maaseutualueilla ja suojissa asuvien sellaisten syrjäytyneiden väestöryhmien saataville, jotka eivät hyötyneet vanhoista säännöistä.

  Erminia Mazzoni (PPE), kirjallinen. – (IT) Kerron syistä, joiden takia äänestin seuraavien tarkistusten puolesta. Pidin ensinnäkin välttämättömänä esityksen maantieteellisen ulottuvuuden laajentamista koskemaan kaikkia 27 EU:n jäsenvaltiota, koska ongelmia, joita yritämme torjua tällä asetuksella, esiintyy kaikkialla Euroopan unionissa. Siksi ei ole mitään järkeä rajoittaa asetusta koskemaan vain 12 uutta EU:n jäsenvaltiota. Toiseksi pidin oikeana 7 artiklan viimeisen osan edellisen version saattamista entiselleen ("komissio hyväksyy" eikä "komissio voi hyväksyä"). Näin komissio voi jatkaa alkuperäisen sääntelytehtävänsä toteuttamista eli arvioida ja päättää toimia koskevista perusteista taatakseen toimintatavan tehokkuuden ja lisäarvon ottaen huomioon myös sen kustannukset.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) EU:n asuntotilanne on kriittisessä tilassa. Tarvitsemme kunnollista asumisen laatua kaikille tarjoavan EU:n politiikan, sitovan ja kunnianhimoisen yhteiskunnan tukemia asuntoja koskevan EU:n politiikan. Oli tietenkin ratkaisevan tärkeää, että parlamentti hyväksyi kannan terveydelle haitallisten asuntojen peruskorjaamisesta ja slummien korvaamisesta kunnollisella majoituksella. On kuitenkin aivan yhtä tärkeää ja kiireellistä, että EU tekee kunnollisen majoituksen saamisesta ihmisen perusoikeuden. Sillä on velvollisuus ja välineet tämän varmistamiseen. EU:n ei voi antaa itsensä tulla sosiaalisesti alikehittyneeksi alueeksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän mietinnön hyväksyminen on hyvin tärkeää, koska siinä tehdään Euroopan aluekehitysrahastoon tarkistus, joka auttaa syrjäytyneitä väestöryhmiä riippumatta siitä, asuvatko he kaupunkialueilla.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta ja haluan korostaa, että EU:n varojen käyttöä sääntelevien tekstien säännölliset tarkistukset ovat tervetulleita. Useat näissä asetuksissa määrätyistä rajoituksista eivät enää sovi nykyiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen, joka edellyttää uudenlaisia toimia. Toinen esimerkki tässä suhteessa on parlamentin viime keväänä hyväksymä EAKR:n varojen käyttöä koskevien ehtojen höllentäminen asuntokannan energiatehokkuuden parantamiseksi.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Nykyinen maailmanlaajuinen talouskriisi on vaikea haaste Euroopan unionille, joka tarvitsee pikaisia, joustavia ja tehokkaita vastauksia tarjoavia toimintatapoja.

EU:n koheesiopolitiikan kokonaismäärärahat ohjelmakaudella 2007–2013 ovat 347 miljardia euroa. Se on siten suurin reaalitalouteen tehtävien investointien lähde, joka kykenee auttamaan Eurooppaa ja sen alueita toipumaan kriisistä ja saamaan takaisin luottamuksen ja optimismin.

Olen samaa mieltä tarpeesta käsitellä syrjäytyneiden väestöryhmien asuntokantaa koskevaa kysymystä EAKR:sta annetun asetuksen muuttamisen yhteydessä. Koska nykyistä lainsäädäntöä ei voida soveltaa syrjäytyneisiin väestöryhmiin, ehdotettu muutos täyttäisi lainsäädännössä olevan puutteen, jotta näiden ihmisten epävarmoja elinoloja koskevaa ongelmaa voidaan käsitellä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla.

Tämä toimenpide kunnioittaa toissijaisuusperiaatetta ja lisää jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tarjota tukea ja asuntoja syrjäytyneille väestöryhmille parhaaksi katsomallaan tavalla. Samalla ne pitävät yhtenäistä lähestymistapaa avun toteuttamisen vähimmäisehtona.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, onnittelen jäsen van Nistelrooijia hänen ehdottamastaan erinomaisesta tekstistä, jota on paranneltu entisestään useilla aluekehitysvaliokunnan jättämillä tarkistuksilla. Näin tämä toimenpide voidaan ulottaa kaikkiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin.

Tämänpäiväisen tekstin ansiosta voimme toteuttaa useiden oman asunnon omistamisesta haaveilevien ihmisten unelman. Olen varma siitä, että tekemällä näin me osoitamme kansalaisillemme, että parlamentti kykenee löytämään ratkaisuja haasteisiin, joita rajojen avaaminen ja ihmisten vapaa liikkuvuus asettavat. Siitä syystä äänestän mietinnön puolesta.

  Maurice Ponga (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen mielissäni jäsen van Nistelrooijin mietinnön hyväksymisestä tänään suurella enemmistöllä (558 ääntä puolesta ja 57 vastaan). Hyväksymällä tämän mietinnön parlamentti lähettää vahvan viestin kansalaisille ja vastaa erityisesti Eurocities-verkoston esittämiin sosiaalisiin huoliin. Mietintö tarjoaa mahdollisuuden käyttää EAKR:n varoja nykyisten rakennusten peruskorjaamiseen ja korvaamiseen uusilla sekä uusiin rakenteisiin, joilla on määrä auttaa syrjäytyneitä väestöryhmiä maaseutu- tai kaupunkialueilla kaikissa 27 jäsenvaltiossa.

Toimien ulottaminen vuosina 2004 ja 2007 liittyneistä jäsenvaltioista kaikkiin jäsenvaltioihin tarjoaa ratkaisuja ongelmiin, joita epäterveelliset asunnot aiheuttavat tietyille syrjäytyneille väestöryhmille kaikkialla EU:ssa. Siten on mahdollista laatia yhtenäinen ja kestävä lähestymistapa EU:n tasolla. Lisäksi toimien ulottaminen kaikkiin jäsenvaltioihin sopii täydellisesti vuoden 2010 köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen teemavuoden tavoitteeseen. Olen mielissäni siitä, että parlamentti äänesti näiden tarkistusten puolesta, ja toivon, että kyseiset alueet saavat siitä hyödyllisen välineen näitä väestöryhmiä koskevan kiireellisen ja tärkeän ongelman ratkaisemiseksi.

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen kannattanut tätä mietintöä alusta asti, erityisesti toimien soveltamisalan ulottamista kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin. Sen ansiosta 27 jäsenvaltiota voivat käyttää EAKR:n varoja syrjäytyneille väestöryhmille tarkoitettujen uusien asuntojen rakentamisen rahoittamiseen ja nykyisten rakennusten peruskorjaukseen ja korvaamiseen.

Eurooppaa kohdanneen ja kaikkiin jäsenvaltioihin vaikuttaneen vakavan talouskriisin takia asuntokantaa koskevat ongelmat ovat nyt entistä pahempia. Euroopan unionin oli puututtava asiaan ja turvauduttava kaikkiin käytössään oleviin välineisiin auttaakseen huonoissa oloissa asuvia ihmisiä, erityisesti syrjäytyneitä väestöryhmiä, jotka eivät aikaisemmin hyötyneet EAKR:n varoista.

Aluekehitysvaliokunnan johtavaan enemmistöön kuuluvien jäsenten jättämien tarkistusten ansiosta rahaston tukikelpoisuus koskee EU:n uusien jäsenvaltioiden sijaan kaikkia 27 jäsenvaltiota, joilla kaikilla on samat ongelmat. Kyseeseen tulevat alueet voivat korvata epäterveellisiä asuntoja sosiaalisesti syrjäytyneissä yhteisöissä ja kehittää kattavia, integroituja ja kestäviä ratkaisuja asunto-ongelmiinsa.

Mietintö tarjoaa EU:lle konkreettisia välineitä kansalaistensa auttamiseen. Toivottavasti se on askel kohti sosiaalista ja lähellä kansalaisia olevaa Eurooppaa.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Tänään hyväksyvämme mietintö muuttaa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) annettuja asetuksia ulottamalla sen soveltamisalan asuntosektorille syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi, koska tällä hetkellä rahastoa voidaan käyttää vain kaupunkikehitystä koskevien aloitteiden yhteydessä. Tarkistukset, joita minä ja kollegani ehdotimme ja jotka vahvistettiin tänään parlamentissa, tarkoittavat, että komission alkuperäisessä ehdotuksessa esitettyjen uusien jäsenvaltioiden lisäksi myös vanhat jäsenvaltiot voivat hyötyä tästä uudesta EAKR:n rahoituslähteestä.

Olen myös yrittänyt estää ennakkotapauksena pitämäni asian, joka sulkisi vanhemmat jäsenvaltiot, erityisesti Portugalin, tämän rahoituksen ulkopuolelle, ja mahdollisesti estäisi niitä käyttämästä muita yhteisön tuen lähteitä. Haluan toistaa, että ajan, jonka maa on ollut Euroopan unionin jäsenenä, ei pitäisi olla perusteena rakennerahastojen määrärahojen osoittamiselle. Lisäksi vuoden 2013 jälkeisen koheesiopolitiikan pitäisi edelleen keskittyä alueelliseen yhteenkuuluvuuteen tähtäävään yhteisvastuullisuuden periaatteeseen, joka on välttämätöntä syrjäisimmille alueille, kuten Madeiralle. Sen on myös tähdättävä joustavampaan, avoimempaan ja tuloshakuisempaan lähestymistapaan, joka ei rankaise vaan palkitsee alueet, jotka ovat käyttäneet yhteisön tukea esimerkillisesti.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Rakennusten ja kotien peruskorjaamiseen tarkoitettujen Euroopan unionin varojen käyttämisen kehittämiseksi sekä ottaen huomioon jäsenvaltioiden menettely ja yhteisrahoitusta koskevat vaikeudet pitäisi ehdottaa, että kansalliset hallitukset loisivat yhteisen rahaston, johon ne voisivat säästää varoja ja joka kattaisi yhteisrahoituksen valtion varojen kanssa. Toisin sanoen ennen kuin valtio kattaa yhteisrahoituksen, rakennusten ja kotien omistajien on maksettava sama ehdoton määrä, jonka he maksoivat ennen peruskorjausta. Syy on se, että usein rakennusten ja kotien omistajat eivät kykene kattamaan yhteisrahoitusta omista varoistaan eivätkä saamaan pankista luottoa sitä varten. Suhtaudun myönteisesti aloitteen toiseen kohtaan – peruskorjaamiseen varattujen varojen osoittamiseen maaseutualueille.

Useimmissa kylien yksityisistä taloista huolehditaan itse lämmityksestä eli lämmityksestä ei makseta keskitetysti. Siksi ehdotetaan tietyn määrän maksamista kuukausittain. Se voisi ajan mittaan kattaa näiden kotien yhteisrahoituksen. Sen ansiosta jäsenvaltioiden olisi laillisesti helpompi toteuttaa maaseutualueilla sijaitsevien kotien peruskorjauksen yhteisrahoitus.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Tämä sääntö mahdollistaa EAKR:sta myönnettävän taloudellisen tuen syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi toteutettaviin asuntokantaa koskeviin toimiin uusissa jäsenvaltioissa. Näiden väestöryhmien suuri enemmistö asuu maaseutualueilla ja suojissa (sekä maaseutu- että kaupunkialueilla). He eivät hyödy EAKR:n tuesta. Asuntosektorin toimet ovat mahdollisia kaupunkikehitystä koskevien hankkeiden aikana ja nykyisen asuntokannan peruskorjaamisen yhteydessä. Maaseutualueilla toteutettavien asuntosektorin toimien tukemiseen tai välttävien asuntojen korvaamiseen kaupunki- tai maaseutualueilla ei voida myöntää EAKR:n tukea. Perusteettoman syrjinnän estämiseksi romaneihin kohdistettujen toimien ei pitäisi sulkea pois muita samankaltaisissa sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa eläviä ryhmiä. Koska toimet ovat vain yksi osa monimutkaista ongelmaa, niitä pitäisi käsitellä kansallisella tasolla integroidun, moniulotteisen lähestymistavan puitteissa vahvojen kumppaneiden kanssa ottamalla huomioon näkökohdat, jotka liittyvät koulutukseen, sosiaaliasioihin, kotouttamiseen, kulttuuriin, terveydenhuoltoon, työllistymiseen, turvallisuuteen ja niin edelleen. Ehdotuksen tavoitteena on tarjota kohtuulliset asumisolot integroidun lähestymistavan puitteissa.

Mietintö: Magdalena Alvarez (A7-0006/2010)

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Veropetos ja veronkierto ovat hyökkäys oikeudenmukaisemman, voimakkaamman ja tasa-arvoisemman Euroopan rakentamista vastaan, jos ajatellaan sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Seurauksista on tullut yhä näkyvämpiä ja vakavampia nykyisen ankaran talous- ja rahoituskriisin aikana, koska jäsenvaltioiden talousarvioita ovat heikentäneet ja kuormittaneet erityisesti julkisten investointien tarve ja sosiaalipolitiikan menot. On syytä huomata, että veropetokset maksavat Euroopan unionille yli 200 miljardia euroa vuodessa, mikä on enemmän kuin 2 prosenttia BKT:sta.

Avointen markkinoiden sekä tavaroiden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden puitteissa valvontamekanismeista on tullut yhä monimutkaisempia kunkin jäsenvaltion luovuttamattomien itsemääräämisoikeuksien takia. Kaiken kukkuraksi häikäilemättömät taloudelliset toimijat, joita useimmiten motivoivat tilaisuudet tehdä helppoa rahaa talouskriisin ansiosta, turvautuvat yhä kehittyneempiin ja taitavampiin menetelmiin kiertää veroja.

Tämä ehdotus vahvistaa hallinnollista yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden välillä verotuksen alalla, koska Euroopan yhdentymisprosessi osoittaa selkeän epätasapainon, joka vallitsee annetun lainsäädännön ja valvontamekanismien välillä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Meillä on joitain epäilyjä ehdotuksen muotoilun suhteen. Ehdotuksessa pyritään laajentamaan direktiivin soveltamisalaa kattamaan "jäsenvaltioiden hallinnollisen yhteistyön piiriin kuuluvat kaikentyyppiset verot". Tämän lisäksi "direktiiviä sovelletaan jäsenvaltiolle, jäsenvaltion osa-alueelle tai julkisoikeuden nojalla perustetuille sosiaaliturvalaitoksille maksettaviin pakollisiin sosiaaliturvamaksuihin".

Olemme eri mieltä siitä, että jäsenvaltion virkamiehille pitäisi antaa valtuudet toimia muiden jäsenvaltioiden alueella. Siksi me uskomme, että parlamentin ehdotus rajoittaa kysymys koskemaan tapauksia, joissa jäsenvaltioiden välillä on sopimus, on sentään oikea lähestymistapa.

Me myös suhtaudumme varauksella vaatimukseen automaattisesta tietojenvaihdosta, joka koskee henkilöiden verotottumuksia, vaikka tietosuojaan on joitakin viittauksia erityisesti parlamentin mietinnössä.

Seuraamme tiiviisti näitä kysymyksiä käsittelyn edetessä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vaikka minä uskon, että verojärjestelmien valvonta pitäisi edelleen säilyttää EU:n jäsenvaltioilla, on selvää, että eri puolilla EU:ta sekä kolmansien maiden kanssa on tehtävä yhteistyötä veronkierron torjumiseksi. Uskon, että tänään hyväksytty kompromissi on hyödyllinen väline torjuttaessa veropetoksia ja veronkiertoa.

  Astrid Lulling (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin päättäväisesti hallinnollista yhteistyötä verotuksen alalla koskevaa jäsen Alvarezin mietintöä vastaan, koska olen pahoillani siitä, että kansalaisten vapauksien puolustaminen, mitä parlamentin pitäisi johtaa, on epävakaata ja epäjohdonmukaista.

Kun esityslistalla on henkilöskannereiden käyttöönotto tai Yhdysvaltojen kanssa tehtävä SWIFT-sopimus, yksilön vapauksien vankkumattomat puolustajat tekevät äänensä kuulluiksi, vaikka se loisi diplomaattisia jännitteitä.

Mutta kun on kyse pankkitietojen suojelusta, hyvä muuttuukin yhtäkkiä pahaksi.

Kaikkialle ulottuva automaattinen tietojenvaihto, joka muodostaa jäsen Alvarezin ja Dominicin mietintöjen perustan, on joka käänteessä riisuva skanneri; se on SWIFT-sopimus vielä laajemmassa mittakaavassa.

Tällaista epäjohdonmukaisuutta ei voida oikeuttaa edes tehokkuuden nimissä.

Kaikkia muualla kuin Euroopassa asuvia henkilöitä koskevien kaikkien tietojen automaattinen vaihto johtaa hallitsemattomaan tietotulvaan. Säästöjen verotuksen alaa koskevan ennakkotapauksen pitäisi saada hälytyskellot soimaan.

Niille ystävilleni, jotka ovat huolissaan tähän ehdotukseen mahdollisesti liittyvästä liiallisesta byrokratiasta, totean, että ainoa ratkaisu on mieluummin vastustaa sitä periaatteessa kuin yllättyä sen tuhoisista seurauksista.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Aikaisemmassa lainsäädännössä veropetosten ja veronkierron estäminen asetettiin yhdeksi Euroopan unionin ensisijaisista tavoitteista. Sen jälkeen on hyväksytty useita tähän alaan liittyviä säädösehdotuksia. Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla on keskeinen osa yhteistä strategiaa veropetosten ja veronkierron torjumiseksi. Veropetosten ja veronkierron tehokkaalla torjunnalla on merkittävä vaikutus kansallisiin talousarvioihin ja julkisten menojen huomattavien tulonmenetysten estämiseen erityisesti terveydenhuollossa, koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Veronkierto ja veropetokset ovat vastoin yhtäläisen verotuskohtelun periaatetta. Silloin kärsivät ne kansalaiset ja yritykset, jotka noudattavat verovelvoitteitaan. Verovilpit johtavat kilpailun vääristymiseen, joka vaikuttaa markkinoiden asianmukaiseen toimintaan. Tällaisena kriisiaikana on vielä tärkeämpää, että me turvaudumme kaikkiin käytössämme oleviin menetelmiin veronkierron ja veropetosten torjumiseksi. Siten selviydymme poikkeuksellisista kustannuksista, jotka ovat välttämättömiä kriisin vaikutusten lieventämiseksi ja suurten budjettivajeiden supistamiseksi mahdollisimman paljon.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Ehdotus on tärkeä siksi, että EU:ssa tehtävät veropetokset (joiden arvioidaan ylittävän 2 prosenttia BKT:sta) aiheuttavat vakavia seurauksia jäsenvaltioiden talousarvioihin, oikeudenmukaisen verotuksen periaatteeseen, joka niiden seurauksena heikkenee, sekä markkinoiden toimintaan, koska kilpailu vääristyy.

Komission esittämä ehdotus on edistysaskel täytettäessä tehokkaampien yhteistyötoimien tarve veropetosten ja veronkierron torjumiseksi Euroopan mittakaavassa. Direktiiviehdotukseen liittyy sekä määrällinen että laadullinen edistysaskel: määrällinen, koska se luo uusia velvoitteita, ja laadullinen, koska se laajentaa ja tarkentaa nykyisiä velvoitteita.

Se käsittää kaikentyyppiset välittömät ja välilliset verot lukuun ottamatta arvonlisä- ja valmisteveroja, sen myötä veroviranomaisten välillä otetaan käyttöön automaattinen tietojenvaihto pyynnöstä tapahtuvan tietojenvaihdon sijaan.

Ehdotus tarkoittaa sitä, että me voimme vaatia tehokkaampia yhteistyötoimia veropetosten ja veronkierron torjumiseksi luomalla luotettavan, helppokäyttöisen ja tehokkaan järjestelmän. Se auttaa meitä saamaan aikaan tarkoituksenmukaisen verotuksen yhdentymisen, joka on välttämätön osa eurooppalaista hanketta ja uusi askel kohti aitoa veropolitiikan yhdenmukaistamista.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston tavoin minä äänestin tämän veropetosten ja veronkierron torjuntaa vauhdittavan mietinnön puolesta, koska niiden torjunta on tärkeää jäsenvaltioidemme kokeman talouskriisin yhteydessä. Näihin kysymyksiin paneutuminen näyttää meistä ensisijaiselta tavoitteelta jäsenvaltioiden kokeman talouskriisin takia aikana, jolloin budjettikuri asettaa yhä raskaamman taakan pienimmille valtioille.

Eräiden arvioiden mukaan veropetosten arvo yltää 200 miljardiin euroon tai 2 prosenttiin BKT:sta. Määrä on kaksinkertainen Euroopan unionin nk. Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan varaamiin määrärahoihin verrattuna.

Lisäksi Euroopan parlamentin mietinnössä esitetään tarve kehittää tietosuojaa. Se on tärkeä periaate, koska me keskustelemme täällä tietojenvaihdosta.

Mietinnön tavoin myös me painostamme komissiota ja neuvostoa selittämään Euroopan parlamentille, miten sen kanta on otettu huomioon ja millaista edistymistä on tapahtunut jäsenvaltioiden välisen veropetosten ja veronkierron torjuntaa koskevan yhteistyön osalta.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Direktiivin tavoitteena on kehittää hallinnollista yhteistyötä verotuksen alalla. Meidän on nyt autettava toisiamme enemmän kuin koskaan tällä alalla. Veronmaksajien liikkuvuus, rajatylittävien liiketoimien määrä ja rahoitusvälineiden kansainvälistyminen ovat lisääntyneet huomattavasti. Jäsenvaltioiden on hankala arvioida verojen ja tullien määrää oikein. Tämä yhä yleisempi ongelma aiheuttaa seurauksia veroverotusjärjestelmien toiminnalle ja johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, joka kannustaa veropetoksiin ja veronkiertoon. Samalla valvonta on edelleen kansallisten viranomaisten vastuulla. Tämä vaarantaa sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan. Jäsenvaltioiden välinen automaattinen tietojenvaihto olisi pakollista niiden johtajien palkkioiden, osinkojen, pääomatulojen, rojaltimaksujen ja henkivakuutustuotteiden osalta, joita muut tietojenvaihtoon ja vastaaviin toimenpiteisiin sekä tuloksena oleviin eläkkeisiin, omistusoikeuksiin ja tuloihin liittyvät EU:n oikeudelliset välineet eivät kata. Erilaisten kansallisten viranomaisten välisen tietojenvaihdon kehittämiseksi on myös ehdotettu valvontaa tapauksissa, joissa jäsenvaltiot ovat kieltäytyneet antamasta tietoja tai toteuttamasta hallinnollista tiedustelua. Kaikki nämä toimenpiteet auttavat veropetosten torjunnassa, mistä syystä äänestin tämän lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta.

Mietintö: Theodor Dumitru Stolojan (A7-0002/2010)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) On outoa, että Euroopan komissio myöntää, että "EY:n perustamissopimuksen vapaata liikkuvuutta koskevien määräysten vuoksi jäsenvaltioiden on vaikeaa pyytää vakuuksia niiden alueella kannettavien verojen maksamista varten".

Pitäen mielessä tähän asti saavutettujen tulosten heikkouden, miksemme sen sijaan, että hyväksymme yhä uusia sääntöjä, jotka myöhemmin osoittautuvat "riittämättömiksi", yksinkertaisesti mene ongelman juurille muuttaen vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä sääntöjä?

Suhtaudumme kuitenkin epäillen ehdotuksen täytäntöönpanoon. Ehdotuksessa sanotaan: "Perintää koskevan keskinäisen avunannon soveltamisalaa olisi laajennettava koskemaan nykyisten lisäksi myös muita veroja ja tulleja, sillä sisämarkkinoiden moitteeton toiminta voi häiriintyä maksamatta jätettävän veron tai tullin lajista riippumatta. Soveltamisala olisi myös laajennettava koskemaan pakollisia sosiaaliturvamaksuja."

Emme ole samaa mieltä siitä, että jäsenvaltion virkamiehille pitäisi antaa valtuudet toimia muiden jäsenvaltioiden alueella, joten uskomme, että parlamentin ehdotus rajata täytäntöönpano tapauksiin, joissa on tehty sopimus jäsenvaltioiden välillä, on ainakin asiallinen lähestymistapa.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Sekä henkilöiden että pääoman liikkuvuuden lisääminen on keskeinen osa EU:ta ja on ollut suuri menestys. Siihen liittyy kuitenkin tiettyjä varjopuolia, kuten se, että huijareilla on paremmat mahdollisuudet välttyä maksamasta veroja ja tulleja. On ilmiselvää, että nykyinen keskinäisen avunannon järjestelmä on osoittautunut riittämättömäksi, ja tämänpäiväisessä äänestyksessä pitäisi saada aikaan alalla kipeästi tarvittavia parannuksia.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Veroihin, tulleihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnän osalta tilanne Euroopan unionissa ei ole kovin myönteinen. Tilastot kertovat summien toteutuma-asteen olevan vain viisi prosenttia. Saatavien perinnän tehokkuuden parantamiseksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä. Tätä taustaa vasten äänestin keskinäistä avunantoa koskevan ehdotuksen puolesta. Toivon, että onnistumme korjaamaan nykytoimenpiteiden puutteet, jotka ovat johtaneet avoimuuden ja koordinaation puutteeseen valtioiden välillä ja aiheettomiin viivytyksiin perintäprosessissa.

Uudessa direktiivissä ehdotetaan, että määriteltäisiin selkeämmin säännöt, joiden perusteella jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset antavat apua, samoin kuin osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Tarkoitus on laatia perintä- tai varotoimenpiteitä helpottavia yhdenmukaisia asiakirjoja muiden viranomaisten laatimien asiakirjojen tunnustamiseen ja kääntämiseen liittyvien ongelmien ehkäisemiseksi. Komissio tukee hyvää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja seuraa jatkuvasti mahdollisia valituksia, jotka koskevat tietojenvaihtoa ja avunantoa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Jäsenvaltiot pyytävät yhä enemmän apua tiettyihin veroihin liittyvien saatavien perinnässä, ja lisäksi perintä on tehotonta, toteutuma-aste vain viisi prosenttia. Tämä osoittaa, että neuvoston direktiiviä 76/308/ETY on muutettava. Tarvitsemme tämän päätöslauselman, jos haluamme puuttua hitauden ja yhteensopimattomuuden sekä koordinoinnin ja avoimuuden puutteen aiheuttamiin ongelmiin.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Nykyiselle veroihin, tulleihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perintää koskevalle järjestelmälle ovat tyypillisiä hitaus ja yhteensopimattomuus sekä koordinoinnin ja avoimuuden puute. Siksi meidän on ryhdyttävä toimiin yhteisön tasolla, vahvistettava ja parannettava perintää koskevaa avunantoa jäsenvaltioiden välillä.

Tässä tarkoituksessa ehdotuksessa tarjotaan perintä- tai varotoimenpiteitä helpottavia yhdenmukaisia asiakirjoja muista jäsenvaltioista peräisin olevien asiakirjojen tunnustamiseen ja kääntämiseen liittyvien ongelmien ehkäisemiseksi sekä vakiomuotoista lomaketta, jota käytetään saatavia koskevien asiakirjojen ilmoittamisessa toisen jäsenvaltion alueella.

Saatavia koskevien asiakirjojen ja päätösten ilmoittamisessa käytettävän yhdenmukaisen vakiomuotoisen lomakkeen käyttöönotto ratkaisee toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevien asiakirjojen tunnustamiseen ja kääntämiseen liittyvät ongelmat. Väline on olennainen yhteisön sisäisen kaupan kehittymisen ja sisämarkkinoiden vahvistamisen kannalta.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Neuvoston direktiivin tarkoituksena on perinpohjaisesti tarkistaa veroihin, tulleihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perintää koskevaa keskinäisen avunannon järjestelmää. Perintään liittyviä kansallisia määräyksiä sovelletaan vain kunkin jäsenvaltion alueella. Hallintoviranomaiset eivät voi itse periä veroja ja tulleja oman jäsenvaltionsa ulkopuolella. Samaan aikaan ihmisten ja pääoman liikkuvuus lisääntyy, ja huijarit käyttävät hyväkseen kansallisten viranomaisten toimivallan alueellisia rajoituksia hoitaakseen maksukyvyttömyytensä maissa, joissa heillä on verovelkoja. Ensimmäiset määräykset perintää koskevasta keskinäisestä avunannosta vahvistettiin direktiivissä 76/308/ETY (konsolidoitu direktiiviin 2008/55/EY) keskinäisestä avunannosta tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä. Tämä väline on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi vastaamaan sisämarkkinoilla viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin. Siksi on välttämätöntä kumota nykyinen direktiivi ja säätää parannetusta perintää sisämarkkinoilla koskevan avunannon järjestelmästä, joka takaa nopeat, tehokkaat ja yhtenäiset menettelyt kaikkialla Euroopan unionissa. Siksi äänestin tämän päätöslauselman puolesta.

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0072/2010

  John Stuart Agnew, David Campbell Bannerman, Derek Roland Clark ja William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP antaa täyden tukensa avustustyölle ja on kauhuissaan ihmishenkien menetyksestä ja katastrofin aiheuttamista kärsimyksistä, mutta emme voi antaa tukeamme sille, että EU oikeutetaan käyttämään satoja miljoonia veronmaksajien rahoja, kun sillä on samalla militaristinen ja diplomaattinen tavoite estää demokraattisia ja vastuuvelvollisia kansallisvaltioita puuttumasta kriisiin.

Kannustamme tietenkin hallituksia ja yksityishenkilöitä antamaan hätäapua ja rahaa katastrofista kärsineiden auttamiseksi ja maan jälleenrakentamiseksi. Tämä on kuitenkin tehtävä avoimesti julkisuudessa eikä sellaisten salamyhkäisten byrokraattien toimesta, joita ei ole valittu vaaleilla ja joilla on kansainvälistä kunnianhimoa.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Äänestin päätöslauselman ja sen taloudellisen avun puolesta, jota Euroopan unioni haluaa antaa pitkän aikavälin tukea varten. Tukea hallinnoidaan paikallisten viranomaisten ja Haitin kansan kumppaneina. Rahat on käytettävä Haitin köyhyyden perimmäisiin syihin puuttumiseen, maan auttamiseen demokraattisen rakenteen vahvistamisessa ja kestävän talouden rakentamiseen.

Olosuhteet Haitissa ovat onneksi parantuneet viime aikoina, ja humanitaarista apua jaetaan tehokkaasti ja tärkeysjärjestyksessä; tästä on kiittäminen kansainvälisten järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja Haitin kansan, jotka ovat kaikki työskennelleet yhdessä, tekemää yhteistyötä ja koordinointia.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni, kuten koko kansainvälinen yhteisö, on tärkeän solidaarisuustestin edessä Haitin tilanteen takia. Tulevassa EU:n huippukokouksessa on esitettävä päättäväinen, hyvin koordinoitu ja yksimielinen ratkaisu vastataksemme jälleenrakennuksen ja avun tarpeisiin, jotka yksi uuden ajan suurimmista luonnonkatastrofeista Haitille aiheutti. Euroopan parlamentin Euroopan komissiolle esittämään pyyntöön laatia erityinen ehdotus EU:n pelastuspalvelujoukkojen, jotka voivat reagoida nopeasti luonnonkatastrofien sattuessa missä päin maailmaa tahansa, perustamisesta on vastattava.

"Haitin opetusta" ei saa unohtaa, ja Euroopan unionin on osoitettava tässä tapauksessa ensinnäkin tietävänsä, mitä solidaarisuus tarkoittaa, ja toiseksi olevansa sopeutuva ja joustava instituutio, joka oppii ajankohtaisista kivuliaista tapahtumista. Euroopan unionilla on kaikki tiedot ja välineet osallistuakseen Haitin pitkän aikavälin jälleenrakennukseen. Työtä on koordinoitava Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa, jotta koko kansainvälinen yhteisö voi puhua yhdellä äänellä. Haitin kansan, jota historia ja luonto ovat koetelleet ankarasti, on saatava kansainväliseltä yhteisöltä tarvittavat välineet oppiakseen auttamaan itseään.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen iloinen EU:n sitoutumisesta Haitin kansan auttamiseen maahan tammikuussa iskeneen maanjäristyksen jälkeen. Ennen maanjäristystä yli 70 prosenttia Haitin kansasta eli köyhyysrajan alapuolella, ja maan ulkomaanvelka oli 890 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kansainvälinen yhteisö on nyt velvollinen osallistumaan jälleenrakennusstrategian laatimiseen maalle. Strategian on oltava kestävä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Tämä on ratkaiseva ajankohta kansainvälisten avunantajien, Haitin viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan jälleenrakennustoimien koordinoinnissa, ja pidän myönteisenä G7:n hiljattain tekemää päätöstä antaa anteeksi Haitin velat, velat monenkeskisille luottolaitoksille mukaan luettuna. On tärkeää, että autamme maata toipumaan maanjäristyksestä, mutta kansainvälisen yhteisön on myös käytettävä hyväkseen tilaisuus auttaa poistamaan taloudellista, sosiaalista ja poliittista eriarvoisuutta Haitin sisällä.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Haitin saareen 12. tammikuuta 2010 iskenyt maanjäristys, joka tappoi tuhansia ihmisiä ja aiheutti kauheaa tuhoa ja kaaosta, vaatii meiltä vahvaa solidaarisuutta Haitin kansaa kohtaan. Minulla oli ilo ja kunnia osallistua parlamentin päätöslauselman laatimiseen. Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää vilpittömästi niitä ammattilaisia, joiden avokätinen ja ripeä työ liikkuvan interventiokeskuksen (Mobile Intervention Centre) kautta auttoi pelastamaan henkiä ja helpottamaan terveydenhoidon, veden, hygienian, vaatteiden jne. suurta tarvetta paikan päällä. Tämä todisti, että parlamentin vuosien kuluessa vaatimilla investoinneilla voi olla käytännöllinen ja myönteinen vaikutus.

Toisaalta meidän on otettava tapahtumista opiksemme, kuten Aasian tsunamin jälkeen. Vuonna 2006 laaditun Barnier'n raportin mukaisesti Euroopan komission pitäisi ryhtyä mahdollisimman pian lainsäädäntötoimenpiteisiin yhtenäisten, riippumattomien ja pysyvien EU:n pelastuspalvelujoukkojen perustamiseksi. Joukkojen on pystyttävä hoitamaan pelastustehtäviä ja varmistamaan yhdennetty lähestymistapa apuun, kunnostamiseen ja kehitykseen. Kiitän myös jäsenvaltioita, kansalaisjärjestöjä ja kansalaisyhteiskuntaa kaikesta niiden antamasta humanitaarisesta avusta.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Haitin 12. tammikuuta järkyttänyt maanjäristys, jonka seurauksena 200 000 ihmistä menetti henkensä ja 250 000 loukkaantui, on saanut Euroopan unionin jäsenvaltiot ja koko kansainvälisen yhteisön osallistumaan konkreettiseen ja yhteiseen sitoumukseen maan jälleenrakennuksesta.

Tällainen koordinointi on osoittautunut tehokkaaksi lyhyellä aikavälillä, ja Euroopan komissio ja yksittäiset jäsenvaltiot ovat lahjoittaneet heti alkuun huomattavia summia. Mielestäni on tärkeää ohjata tätä yhteistä apua niin, että jälleenrakennus on kestävää keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja että Haitin väestö hyötyy avusta eniten.

Yhdyn kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen pyyntöön estää maanjäristyksen seurauksena orvoksi jääneiden lasten valtavaa joukkoa joutumasta ihmiskauppiaiden uhreiksi. Siksi katson meidän tarvitsevan suunnitelman tällaisten hätätilanteiden ohjaamiseksi varmistaaksemme, että yhteisön heikoimpien ryhmien perustarpeet ovat ensimmäisellä sijalla Euroopan ja Yhdysvaltojen tärkeysjärjestyksessä.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Haitin maanjäristystä, jonka takia 200 000 ihmistä menetti henkensä ja 250 000 loukkaantui, koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Haluan ilmaista vilpittömän osanottoni ja solidaarisuuteni Haitin ja muiden maiden kansalaisille, kansainvälisten järjestöjen, myös YK:n ja Euroopan komission, henkilöstöille sekä tragedian uhrien omaisille. Haluan painottaa kovaa työtä, jota jotkin EU:n jäsenvaltiot ovat seuranta- ja tiedotuskeskuksen koordinoiman EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta tehneet. Suhtaudun myönteisesti myös ehdotukseen tehdä arvio EU:n toimista Haitin humanitaarisen kriisin ratkaisemiseksi, jotta Euroopan komissio voi tehdä ehdotuksia EU:n reaktiovalmiuden parantamiseksi tulevien katastrofien kohdalla.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tammikuun 12. päivä 2010 jää Haitin historiaan yhtenä kauheimmista päivistä, joita maa on koskaan kokenut. Köyhyyden ja kehittymättömyyden jo ennestään kiusaamaa kansaa ja maata järkytti äkillisesti armoton ja tappava luonnonkatastrofi, jonka mittasuhteet olivat valtavat.

Kymmenet tuhannet kuolonuhrit tilastoissa, jotka olivat vanhentuneita jo julkistamishetkellä, ja tuska ja epätoivo niiden silmissä, jotka ovat menettäneet kaiken, enemmän kuin oikeuttivat kansainvälisen yhteisön ja koko maailman kansalaisyhteiskunnan liikekannallepanon. Haluan kiittää näistä ponnistuksista.

Huolimatta tästä solidaarisuuden puuskasta, joka antaa hyvän kuvan vain niistä, jotka ovat olleet osallisia, apua on pidettävä yllä silloinkin, kun maailman huomion painopiste siirtyy toiseen maahan.

Kansainvälisistä ponnistuksista huolimatta maan jälleenrakentaminen voi tapahtua vain, jos vastuunkantajat ja kansalaiset itse pystyvät johtamaan prosessia ja ottamaan vastuun tehtävistään.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Haitia kohdannut suuri ahdinko, joka seurasi tämän vuoden tammikuun 12. päivän rajua maanjäristystä, oli uusi haaste ihmisten ja kansojen väliselle solidaarisuudelle. Euroopan unionin on historiansa ja kulttuuri-identiteettinsä ja ennen kaikkea maailmantaloudellisen merkityksensä takia toimittava esimerkkinä ja edistettävä apua haitilaisille ja jälleenrakennusta yhdessä maailman köyhimmistä maista. Meidän on erittäin nopeasti raivattava tietä taloudellisille ja logistisille välineille, jotka minimoivat tragedian vahingoittamien ihmisten kärsimyksen, ja varmistettava ihmisten peruselinolojen nopea palauttaminen. Edellytykset kestävän kehityksen edistämiselle maassa on kuitenkin jo oltava arvioitu ja varmistettu, jotta voimme vastata tilanteeseen, jossa valtava määrä ihmisiä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Kannattavaa maanviljelyä, teollistamista ja kestävää kehityskulkua tuotteiden markkinoinnissa koskevien kannustimien lisäksi katson, että ratkaisevaa on tuki vakaan ympäristönparannusstrategian täytäntöönpanolle, sillä Haiti on ilmiselvä ja dramaattinen esimerkki siitä tuhoisasta vaikutuksesta, joka ilmastonmuutoksella voi olla ihmiskuntaan. Siksi äänestin esityksen puolesta.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Haitin täydellisen tuhon dramaattisten tapahtumapaikkojen edessä tarvitsemme pikaista, tehokasta ja vilpitöntä solidaarisuutta, joka auttaa vähentämään Haitin kansan kärsimystä. Meidän on myös torjuttava ja tuomittava kaikki yritykset käyttää hyväksi Haitin kansan tragediaa ja miehittää maa sotilaallisesti sekä puolustettava yksiselitteisesti Haitin itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä – näkökulma, joka puuttuu kyseisestä asiakirjasta. On valitettavaa, että päätöslauselma tulee paljon myöhemmin kuin tiettyjen valtionpäämiesten ja YK:n virkailijoiden lausunnot kymmenien tuhansien Yhdysvaltain armeijan sotilaiden sijoittamisesta maahan. Haiti ja sen ihmiset tarvitsevat palomiehiä, lääkäreitä, sairaaloita ja perustarvikkeita.

EU:n reaktio vastauksena päätöslauselmaan oli "neuvoston päätös lähettää 350 sotilaspoliisia". On tarpeen muistuttaa nopeasta avusta, jota Haiti sai sellaisilta mailta kuin Kuuba, joka lähetti pikaisesti 400 lääkäriä, jotka pelastivat ihmishenkiä ja ehkäisivät epidemioita, rakensivat sairaanhoidon infrastruktuuria ja jakoivat perustarvikkeita, tai Venezuela, joka tarjosi velkahelpotuksia ja toimitti polttoainetta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Katsomme, että nyt on aika antaa kaikki humanitaarinen apu, yhteistyö ja jälleenrakennustuki, jota haitilaiset tarvitsevat, ottaen huomioon heidän ihmisarvonsa ja rohkeutensa. Valitettavasti suojeluun hukattiin liikaa aikaa, eikä kaikki ole sujunut kitkatta. Olemme jo tuominneet tavan, jolla tietyt toimijat, etenkin Yhdysvallat, on keskittynyt Haitin kansan sijaan enemmän vahvistamaan joukoillaan sotilaallista läsnäoloaan maassa.

Pahoittelemme, ettei hyväksytyssä päätöslauselmassa mennä tarpeeksi pitkälle Haitin ja sen kansan puolustamisessa. Olisi ollut hyvä alku tuomita kaikki ihmiset ja maat, jotka pyrkivät hyötymään tästä katastrofista palaamalla uuskolonialismiin. Tällainen asenne näyttää olevan taustalla, kun Haitiin on sijoitettu tuhansia pohjoisamerikkalaisia sotilaita, siitä huolimatta, että suurin osa väestöstä elää köyhyydessä ja on edelleen monikansallisten yritysten hyväksikäytön ja ulkopuolisten toimijoiden, erityisesti Yhdysvaltojen, sekaantumisen uhreja.

Ilmaisemme edelleen vilpittömän solidaarisuutemme Haitin kansaa kohtaan.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Kannatin tätä päätöslauselmaa korostaakseni suurta sitoumusta solidaarisuuteen, joka Euroopan unionin on tehtävä auttaakseen tätä maata, joka tuhoutui lähes kuukausi sitten. Hätätilan jälkeen on kehitettävä pitkän aikavälin apua erityisesti haavoittuvimmille ihmisille ja hallintorakenteille, joilla ei ole tällä hetkellä muuta vaihtoehtoa kuin siirtää toimivaltansa Yhdysvaltojen joukoille. Euroopan on opittava tällaisista tapahtumista, jotta se voi toimia nopeammin ja tehokkaammin tulevaisuudessa ja antaa parasta mahdollista humanitaarista apua ihmisille, jotka tarvitsevat sitä eniten.

  Richard Howitt (S&D), kirjallinen. – (EN) Labour-puoluetta edustavat parlamentin jäsenet haluavat ilmaista sympatiansa kaikille niille Haitissa, joiden elämää tämä tuhoisa maanjäristys järkytti, ja annamme täyden tukemme kansainväliselle avustustyölle. Kannatimme tätä päätöslauselmaa selkeänä tavoitteenamme ilmaista, että Euroopan parlamentti ja sen Labouria edustavat jäsenet seisovat Haitin kansan rinnalla tuhottujen infrastruktuurin, yhteisöjen ja elämien jälleenrakentamistyössä pitkällä aikavälillä. Erityisen mielellämme painotamme tässä päätöslauselmassa Ison-Britannian ja muiden G7-maiden päätöstä peruuttaa Haitin kansainvälistä velkaa koskevat vaatimuksensa ja kehottaa muita maita seuraamaan esimerkkiä.

Emme kuitenkaan hyväksy päätöslauselman kohtaa 24, sillä mielestämme kaikki ehdotukset EU:n katastrofitoimien parantamiseksi pitäisi tehdä täysimääräisen kuulemisen ja harkinnan jälkeen eikä yksinkertaisesti yhden humanitaarisen tragedian, vaikkakin kauhistuttavan, yhteydessä ja välittömissä jälkimainingeissa. Kyseinen kohta vahingoittaa erityisesti EU:n jäsenvaltioiden nykyisiä vapaaehtoisia järjestelyjä, eikä meidän pitäisi aliarvioida kansallisia toimintavalmiuksia, etenkin kun Yhdistyneen kuningaskunnan oma pysyvä toimintaryhmä lähti liikkeelle tunnin kuluessa Haitin maanjäristyksestä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Viime viikkoina olemme kaikki nähneet kauhistuttavaa aineistoa Haitin kansan tilanteesta. Kuten aina suurten luonnonkatastrofien kohdalla, lehdistön ja tiedotusvälineiden huomio ja otsikot siirtyvät pian muualle. Poliittisten johtajien ei olisi hyväksyttävää siirtyä eteenpäin niin nopeasti, ja on oikein, että tämä parlamentti pyrkii pitämään katastrofin asialistan kärjessä. Päätöslauselmassa huomioidaan sekä EU:n toimielinten että jäsenvaltioiden elinten tähän saakka tekemä hyvä työ, ja toivon mukaan EU:n korkea edustaja ottaa täysimääräisesti huomioon parlamentin tänään korostamat erityisseikat.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (EN) Haitin viranomaisten mukaan maanjäristyksessä kuoli yhteensä yli 230 000 ihmistä. Tämä tekee katastrofista jopa suuremman kuin vuoden 2004 Aasian tsunami. Hätäavun jälkeen huomiomme pitäisi vähitellen siirtyä Haitin pitkän aikavälin kehitykseen. Yhtenä maailman köyhimmistä maista Haiti oli täysin valmistautumaton kohtaamaan näin valtavan katastrofin. Olen erittäin iloinen hiljattain esitetyistä lupauksista helpottaa Haitin velkaa, ja kehotan kaikkia avunantajamaita auttamaan pitkän aikavälin kestävässä jälleenrakennuksessa. Jotkut kollegat ovat kyseenalaistaneet Catherine Ashtonin päätöksen olla vierailematta Haitissa välittömästi maanjäristyksen jälkeen. Heidän kritiikkinsä on oikeassa, jos hänen vierailunsa olisi johtanut johonkin hyödylliseen haitilaisten auttamisessa. Jos se kuitenkin olisi ollut vain julkisuuskikka EU:n läsnäolon osoittamiseksi, hänen päätöksensä oli täysin oikea.

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin Haitia koskevan päätöslauselman puolesta. Haitin maanjäristyksen aiheuttama inhimillinen hätä on valtaisa: kuolleita ja loukkaantuneita on satojatuhansia, Port-au-Prince lähes täysin tuhoutunut. Ulkopuolista apua tarvitsevia on arvioitu olevan 2–3 miljoonaa.

Samalla kun eurooppalaisten myötätunto on uhrien omaisten luona, se vaatii toimimaan: EU:n mittavat ja pikaiset avustussitoumukset ovat tietysti välttämättömiä. Uuden ulkoasiainhallinnon verkkainen reagointi on herättänyt syystäkin ihmetystä. On selvä, että unionin korkean edustajan tulee jatkossa vastata siitä, että unionin toimet ovat reaktiivisempia ja koordinoidumpia. Haitilla apua tarvitaan pitkään. Haavat on hoidettava ja kodit pystytettävä yksi toisensa jälkeen.

Filosofi Ludwig Wittgenstein esitti ajatuksen, ettei kukaan voi olla suuremmassa hädässä kuin yksittäinen ihminen. Arvelen että hän tarkoitti jotakin tällaista: maailmassa ei ole suurempaa tajunnan yksikköä kuin yhden ihmisen tajunta. Tuskaakaan ei voi laskea yhteen. Ei ole summattua tajuntaa, joka kärsisi suurempaa kärsimystä kuin yksi. Massojen hätä on aina yksittäisen ihmisen hätää. Siinä on myös toivoa. Äiti Teresan kerrotaan sanoneen: "Jos minä olisin aikoinaan katsonut joukkoja, en olisi saanut mitään aikaan." Jos onnistun auttamaan yhtä, autan suurinta mahdollista yksikköä, yhden ihmisen kokonaista maailmaa.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen.– (RO) Mielestäni EU:n on edistettävä parempaa koordinointia ja korkeampaa profiilia Haitin valtion tukemisessa. Tällä hetkellä suurin haaste ovat logistiset pullonkaulat (Port-au-Princen lentokentän rajallinen kapasiteetti laskeutumisen ja tavaran purkamisen osalta) sekä ratkaisun etsiminen niiden auttamiseksi, jotka ovat edelleen kodittomia, etenkin lähestyvän sadekauden takia.

Meidän on ajateltava tulevaisuutta ja sitä, miten voimme toimia nopeammin ja tehokkaammin tällaisissa tilanteissa. Kannatin tätä päätöslauselmaa, koska siinä kehotetaan kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavaa Euroopan komission jäsentä varmistamaan, että Euroopan unioni ottaa johtoaseman kriisitilanteissa, ja koordinoimaan tehokkaammin Euroopan unionin toimia tulevissa kriiseissä Lissabonin sopimuksen antamien valtuuksien nojalla.

Lisäksi on äärettömän tärkeää, että yhteisön toimeenpaneva elin esittää parlamentille mahdollisimman pian ehdotuksia EU:n pelastuspalvelumekanismiin pohjautuvien EU:n pelastuspalvelujoukkojen perustamiseksi. Tämä antaa Euroopan unionille mahdollisuuden koota tarvittavat resurssit humanitaaristen hätäaputoimien järjestämiseksi 24 tunnin kuluessa katastrofista.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuhoisa maanjäristys Haitissa viime kuussa aiheutti katastrofaaliset vahingot, ja maailmanlaajuisen avustustoiminnan on oltava pitkäaikaista ja sitoutunutta. Olen tyytyväinen siihen, että EU on toiminut nopeasti ja auttanut tähän saakka 196 miljoonalla eurolla. Kannatan päätöslauselmaa, jossa vaaditaan EU:lta tehokkaita ja koordinoituja humanitaarisia toimia sen varmistamiseksi, että Haiti saa pitkällä aikavälillä avustusta ja jälleenrakennusapua.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Sen lisäksi, että Haitiin 12. tammikuuta 2010 iskenyt maanjäristys aiheutti monia kuolonuhreja, se vaikuttaa edelleen noin kolmen miljoonan ihmisen jokapäiväiseen elämään, ja he tarvitsevat kipeästi humanitaarista apua. EU:n ulkopolitiikan roolia on selkeytetty, ja arvojen, joita EU pyrkii edistämään, tavoitteena on muun muassa maailmanrauhan ja turvallisuuden edistäminen sekä ihmisoikeuksien suojelu. Näin ollen meidän pitäisi suhtautua myönteisesti kaikkiin jäsenvaltioiden ponnistuksiin auttaa maata selviämään tästä katastrofista täysin toimivana demokratiana, jolla on talous, joka voi tukea väestöään. Meidän on myös pidettävä mielessä, että Haitin kansan ja hallituksen on aina oltava olennainen osa koko jälleenrakennusprosessia.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Äänestin tyhjää Haitia koskevan päätöslauselman RC-B7-0072/2010 kohdalla, koska mielestäni alueelle on kiireesti lähetettävä siviiliammattilaisia, kuten lääkäreitä, arkkitehtejä ja palomiehiä, sotilaiden sijaan. Haiti pystyy saavuttamaan tarvitsemansa poliittisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen vakauden vain, jos maan vapautta suojellaan ja estetään ulkopuolisten sekaantuminen sen asioihin. Rahalaitosten, kuten Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Haitin sosiaalisten kumppaneiden, pitäisi peruuttaa Haitin ulkomaanvelka välittömästi.

Lisäksi tuen Bolivarian Alternative for the Americas -liikkeen maiden toimenpiteitä (taloudellinen apu Humanitaarisen rahaston kautta, energiatuki sekä maanviljely- ja tuotantoaloitteiden edistäminen), jotka ovat todisteita eri maiden välisestä veljellisestä solidaarisuudesta. Äänestämällä tyhjää olen yrittänyt korostaa, että Haitin jälleenrakennusta ei voida hoitaa militarisoimalla apu vaan tekemällä loppu mekanismeista, jotka ovat aiheuttaneet Haitin perusköyhyyden, kuten ulkomaanvelka, jonka peruuttamista vaadin.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Jopa ennen maanjäristystä Haiti oli köyhä maa, jolla ei ollut taattua paikallista elintarvikehuoltoa yli kahdelle miljoonalle ihmiselle ja missä sadat tuhannet orvot elivät kadulla tai lastenkodeissa. Haitin kansalle on tietenkin tärkeää, että infrastruktuuri ja valtion toimielimet rakennetaan uudelleen pitkällä aikavälillä. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että avun jakaminen ei edelleenkään suju kitkatta ja että monet naiset ja lapset ovat erittäin turvattomassa asemassa. Meidän on toimittava harkitsevasti. Päätöslauselmaesitys näyttää ottavan huomioon suurimman osan ongelmia, ja siksi äänestin sen puolesta.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Haitiin tämän vuoden tammikuussa iskenyt maanjäristys on yksi 2000-luvun suurimmista humanitaarisista katastrofeista. Katastrofin laajuutta pahentaa se, että maanjäristyksen tuhot vaikuttivat yhteen maailman köyhimmistä maista. Tragedia on kääntänyt koko maailman katseet Haitiin. Humanitaarinen apu ei saa loppua saaren jälleenrakentamiseen vaan sen on sisällettävä siellä toimivien yhteiskunnallisten suhteiden jälleenrakentaminen, ihmisarvon kunnioittamisen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden hengessä. Jotta tämä olisi mahdollista, on tärkeää antaa Haitille apua, jota ei tarvitse maksaa takaisin, mutta myös varmistaa, että maalle ja sen yhteiskunnalle annetaan mahdollisuus uuteen alkuun.

Siksi kannatan vaatimusta peruuttaa Haitin kansainvälinen velka. Vastustan lisäksi ratkaisuja, jotka lisäävät Haitin velkaa tuloksena kansainvälisestä "avusta". Kaikki nämä tekijät huomioon ottaen päätin kannattaa Euroopan parlamentin yhteistä päätöslauselmaesitystä Haitin äskettäisestä maanjäristyksestä.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Haitin äskettäistä maanjäristystä koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta.

Kannatan erityisesti kohtien 4, 8 ja 9 sisältöä, etenkin osia, joiden mukaan EU:n on asetettava etusijalle avustaminen jälleenrakentamisessa ja humanitaarisen tilanteen parantaminen siten, että keskitytään haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten naisiin ja lapsiin, sekä tarjotaan suojaa, lääkintäpalveluja, logistista apua ja elintarvikkeita. Kehotamme kaikkia jäsenvaltioita varautumaan siihen, että ne voivat vastata YK:n lisäapua koskeviin pyyntöihin; suhtaudumme myönteisesti komission alustaviin lupauksiin myöntää 30 miljoonaa euroa humanitaarista apua; pidämme myönteisenä G7-maiden päätöstä peruuttaa Haitin kansainvälistä velkaa koskevat vaatimuksensa, ja kehotamme myös Kansainvälistä valuuttarahastoa mitätöimään täysin maan jäljellä olevat velat – ja painotamme, että kaikki maanjäristykseen liittyvä hätäapu on myönnettävä avustuksina eikä velkaa kerryttävinä lainoina.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Luonnonkatastrofin sattuessa humanitaarisen avun on tultava viipymättä. Haitissa vain Yhdysvallat pystyi tarjoamaan tehokasta humanitaarista apua ilman byrokraattista viivettä. On myös selvää, että nopeimmat ja tehokkaimmat humanitaariset toimijat ovat ne, jotka säännöllisesti tuomitaan tämän loistavan parlamentin päätöslauselmissa: katolinen kirkko ja kristillisten järjestöjen humanitaariset hankkeet. Tässä päätöslauselmassa, jolle annan täyden tukeni, parlamentti vaatii kansainvälistä yhteisöä varmistamaan, että Haitin kansa ja sen hallitus ovat päätoimijat jälleenrakennusprosessissa, jotta ne voivat hallita itse yhteistä tulevaisuuttaan. Parlamentin jäsenet tukevat myös EU:n toimia paikallisen elintarviketuotannon käynnistämiseksi uudelleen korjaamalla vahingoittunutta infrastruktuuria ja toimittamalla tarvittavaa materiaalia (siemeniä, lannoitteita ja työkaluja) pienviljelijöille, erityisesti kevään kylvöä varten. Se käynnistyy maaliskuussa ja kattaa 60 prosenttia kansallisesta elintarviketuotannosta. Tällä hetkellä, samalla kun kansainvälinen yhteisö investoi maanjäristysvarman infrastruktuurin luomiseen, haluan kiinnittää huomion siihen, että myös uskonnollisia rakennuksia on tuhoutunut ja kansainvälisiä varoja pitäisi kohdentaa myös kirkkojen ja pappisseminaarien jälleenrakentamiseen.

Päätöslauselmaesitys B7-0078/2010

  John Stuart Agnew, Andrew Henry William Brons, David Campbell Bannerman, Derek Roland Clark ja William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP on erittäin huolestunut Iranin tilanteesta ja kehottaa molempien puolten hallituksia pyrkimään ratkaisemaan maassa meneillään oleva poliittinen ja humanitaarinen romahdus diplomaattisesti mutta ennen kaikkea rauhanomaisesti. EU:n ei pidä sekaantua tilanteeseen, sillä se vain pahentaisi jännittynyttä tilannetta. Jos EU:n byrokraatit, jotka eivät ole vastuuvelvollisia, johtavat neuvotteluja vaaleilla valittujen poliitikkojen sijaan, tulos on huono Iranin ja koko maailman kannalta. Neuvotteluihin on ryhdyttävä yhteistyössä muiden kansallisten hallitusten kanssa sen sijaan, että EU pakottaa niihin ylhäältä käsin. Monet maat, kuten Irlanti, haluavat pysyä puolueettomina. Jos EU edustaa näitä maita asiassa, se horjuttaa vakavasti niiden demokraattisesti tuettua politiikkaa.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta suurta vastuuta tuntien ja toivoen, että päätöslauselma voi kantaa hedelmää. Haluan kiittää parlamentin eri ryhmien pyrkimystä yhtenäisyyteen. Näin eurooppalaisen demokratian koti on voinut puhua yhdellä äänellä ja olemme korostaneet päätöslauselman vahvaa käytännöllistä luonnetta: siinä ehdotetaan EU:lle tapoja, ratkaisuja ja erityisiä toimenpiteitä Iranin hallinnon kanssa toimimiseen. Tältä pohjalta haluan korostaa, että meidän on a) tuomittava päättäväisesti yritykset, jotka toimittavat Iranin viranomaisille sensuuriin ja valvontaan tarkoitettuja välineitä ja teknologiaa, mikä pitäisi kieltää eurooppalaisilta yrityksiltä, b) kehotettava, tai mieluummin vaadittava, tunnustamaan Wienin yleissopimuksen ja diplomaattisten normien noudattamisen ehdoton välttämättömyys, c) kohdistettava lisää pakotteita iranilaisiin järjestöihin tai viranomaisiin, jotka toimivat ulkomailla ja ovat vastuussa sorrosta ja vapauden rajoittamisesta Iranissa, sekä niihin, jotka rikkovat Iranin ydinohjelmaan liittyviä kansainvälisiä sitoumuksia ja d) kaikesta huolimatta edistettävä jatkuvaa ja syvempää vuoropuhelua Iranin, erityisesti kansalaisyhteiskunnan, kanssa.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Iranin tilannetta koskevan päätöslauselman puolesta, koska olen huolissani maan jatkuvista ihmisoikeusrikkomuksista, erityisesti kokoontumisvapauteen, ilmaisuvapauteen ja yhdistymisvapauteen liittyvistä, ja koska tuen Iranin kansan toiveita demokratiasta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Iranista on tullut viime kuukausina kaksi uutista, joista valitettavasti kumpikaan ei ole rohkaiseva: ensinnäkin edistyminen uraanin rikastamisessa ydinaseita varten ja toiseksi Mir Hossein Mousavin johtaman maltillisen siiven, joka kiistää hiljattain pidettyjen presidentinvaalien tulokset, tukahduttaminen. Nämä kaksi kehityskulkua ovat itsessäänkin huolestuttavia, mutta yhdessä ne ovat todella vakava huolenaihe.

Mitä voi sanoa tästä epävakaasta maasta, jossa radikalisoituva hallitus tappaa, kiduttaa ja vangitsee vastustajia, jotka protestoivat sitä vastaan kaduilla, ja samaan aikaan kehittää sinnikästä uraaninrikastamisohjelmaa, jonka tarkoitus on saada aikaan ydinenergiaa?

Siitä huolimatta, että ajatollahien fundamentalistinen hallinto julistaa, että sen aikeet ovat hyviä ja että se pyrkii saamaan ydinenergiaa rauhanomaisiin tarkoituksiin, kansainvälinen yhteisö ei ole vakuuttunut ja pitää Irania perustellusti kasvavana uhkana.

Euroopan unionin ja sen liittolaisten ja muiden kansainvälisten toimijoiden on sen lisäksi, että tuomitsevat alusta alkaen Iranin maltillisiin kohdistetun julman sorron, taisteltava vahvistaakseen ja koventaakseen Teheraniin kohdistettavia pakotteita, eivätkä ne saa sulkea pois mitään yhteistä pyrkimystä tämän uhan torjumiseksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Me puolustamme ilmaisunvapautta ja demokratiaa ja olemme samaa mieltä siitä, että meidän on ilmaistava huolemme Iranin viime kuukausien tapahtumista, etenkin niistä, jotka liittyvät massojen tukahduttamiseen Iranin turvallisuusjoukkojen toimesta. Ehdotettu teksti ei kuitenkaan tee tätä parhaalla mahdollisella tavalla.

Mielestämme meidän on ilmaistava huolemme tilanteen kehittymisestä muttemme voi jättää huomiotta Iranin itsemääräämisoikeuteen ja alueelliseen koskemattomuuteen kohdistuvaa suurta uhkaa. Tähän kuuluu Yhdysvaltojen hallinnon johtaman diplomaattisen ja sotilaallisen toiminnan laajentaminen, kuten Yhdysvaltojen asevoimien keskittäminen alueelle. Emme saa unohtaa, että nämä tekijät uhkaavat myös Iranin kansan oikeuksia ja juuri niitä voimia, jotka jatkavat taistelua demokratian, edistyksen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta Iranissa. Hyväksytyssä tekstissä ei mainita asiaa lainkaan.

Oikeus määrittää Iranin tuleva suunta kuuluu yksinomaan Iranin kansalle ja sen poliittiselle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle. Haluamme ilmaista solidaarisuutemme Iranin demokraattisia järjestöjä ja kansaa kohtaan, jotka taistelevat saadakseen maahansa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja edistystä.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR)Kannatin päätöslauselmaa, jossa tuomitaan Iranin asenne sekä ydinenergiaan liittyvien aikeiden että ilmaisunvapauteen kohdistuvien hyökkäysten, joista Iranin kansa kärsii päivittäin, kohdalla. Iranin viranomaisten turvautuminen väkivaltaan mielenosoittajia kohtaan on tuomittavaa, kuten myös lehdistösensuuri ja tiedonvälityksen estäminen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämänhetkinen yhteiskunnallinen kuohunta Iranissa, kansan ja hallintoa vastustavien järjestelmällinen sortaminen, lehdistönvapauden ja ilmaisunvapauden rajoittaminen, kuolemanrangaistuksen ylläpitäminen ja ydinohjelman jatkaminen kansainvälistä yhteisöä vastaan ovat valtavia huolenaiheita. Vielä huolestuttavampi on uutinen siitä, että viime kuussa Iran testasi menestyksekkäästi uutta pitkänmatkan ohjusta vaarantaen siten alueellisen ja maailmanlaajuisen turvallisuuden. Parlamentin valtuuskunnan suunnitellun vierailun peruminen hiljattain on taas yksi selvä merkki siitä, ettei maa ole halukas yhteistyöhön. Tämä antaa meille aiheen tuomita Iranin hallinnon politiikka.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Monissakin maissa demokratian ja ihmisoikeuksien tilanne on arveluttava. EU:n on jatkettava pyrkimyksiään muuttaa tilannetta vetoomuksilla ja vastaavilla menetelmillä. Meidän ei pitäisi olla yllättyneitä Iranin toimista ja sen yrityksistä päästä ydinasevallaksi. Tämä on tulosta muun muassa Yhdysvaltojen politiikasta. Tilanne voidaan laukaista vain käyttämällä diplomatiaa, mutta EU:n ei pidä antaa Yhdysvaltojen käyttää sitä hyväksi tässä mielessä. Päätöslauselmaesityksen mukaan tuntuvaa edistystä ei ole saavutettu ja vuoropuhelu on ainoa ratkaisu. Olen asiasta samaa mieltä.

  Sławomir Witold Nitras (PPE), kirjallinen. – (PL) Haluan ilmaista tukeni päätöslauselmalle, jonka tavoite on ilmaista selkeästi Euroopan unionin kanta perusihmisoikeuksien kunnioittamiseen Iranissa. Kuten useimmat meistä, olen tyrmistynyt tavasta, jolla Iranin oppositiota on kohdeltu. Mohammad Reza Ali-Zamanin ja Arash Rahmanipourin tuomitseminen kuolemaan poliittisesta toiminnasta on mielestäni ristiriidassa kaikkien nykymaailmassa noudatettujen normien kanssa. Olen iloinen siitä, että EU ottaa asiassa erittäin selkeän kannan. Samalla haluan ilmaista pahoitteluni siitä, ettei silloin reagoitu yhtä vahvasti, kun Venäjän opposition 31. tammikuuta 2010 Moskovassa ja Pietarissa järjestämä mielenosoitus estettiin ja sen järjestäjät pidätettiin. Heihin kuului Oleg Orlov, viimevuotisen Saharov-palkinnon saaneen Memorial-järjestön puheenjohtaja. Mielestäni EU:n korkean edustajan reaktion tässä asiassa pitäisi olla yhtä dynaaminen kuin se oli Iranin tapauksessa, ja sen pitäisi myös olla yhtäpitävä Euroopan parlamentin puhemiehen Jerzy Buzekin Venäjän viranomaisiin kohdistaman tiukan kritiikin kanssa.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) On äärimmäisen tärkeää, että käynnistämme uudelleen vuoropuhelun Iranin kanssa. Siksi pahoittelen kovasti EU:n valtuuskunnan Iranin-vierailun perumista ja toivon, että se voidaan järjestää uudelleen mahdollisimman pian. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa ei tässä tilanteessa taatusti kunnioiteta Iranissa riittävästi. Iraniin kohdistettavien pakotteiden tiukentaminen ei kuitenkaan ole oikea lähestymistapa. Iranin hallituksen vastustajat eivät myöskään kannata tiukempia pakotteita, koska ne vaikuttaisivat eniten kansaan. Toisaalta EU noudattaa taas kerran kaksinaismoraalia. Kun on kyse tärkeistä talouskumppaneista, kuten Kiinasta tai Intiasta, se sulkee mielellään silmänsä. Näistä syistä äänestin tyhjää.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Irania koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, erityisesti uusimpien hyökkäysten takia, eiliset Italian ja Ranskan lähetystöihin kohdistetut hyökkäykset mukaan luettuna.

Euroopan unionin on ryhdyttävä puhemieheksi ja otettava selkeä kanta Teheranin hallintoa kohtaan. Iranin viranomaiset osallistuvat tämän tiettyihin Euroopan unionin maihin kohdistuvan vaarallisen suvaitsemattomuuden ja uhkailun ilmapiirin lietsomiseen. Hyökkäykseen lähetystöjä vastaan syyllistyivät ne, jotka haluavat katkaista demokratialta siivet ja vastustavat vapautta.

Toivon yhteisön toimielinten ottavan selkeän kannan ja tuomitsevan tapahtumat mahdollisimman pian sekä päättävän diplomaattisista toimenpiteistä, joihin Iranin kohdalla ryhdytään.

  Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen. – (EN) ECR kannatti vahvaa päätöslauselmaa Iranista. Kannatamme järeää kansainvälistä toimintaa suhteessa Iranin kasvavaan ydinkapasiteettiin. Siksi on erittäin valitettavaa, ettei Euroopan parlamentti käyttänyt hyväkseen tilaisuutta tukea kansainvälisiä vaatimuksia lisäpakotteista. On myös tarkennettava, ettei Teheranissa onneksi ole "EU:n suurlähetystöjä". Siellä on kansallisia suurlähetystöjä.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Iranin islamilainen tasavalta tuomitsee vuolaasti muslimien huonon kohtelun kaikkialla maailmassa. Mullahit eivät kuitenkaan lopeta kristittyjen vainoamista eivätkä tuomitse olosuhteita, joissa kristityt elävät. Kristinuskoon kääntymistä pidetään uskosta luopumisen muotona, ja siitä rangaistaan kuolemalla. Valitettavasti Euroopan parlamentilla ei ole rohkeutta tuomita kristittyjen marttyyrien tilannetta Iranissa. Paavi Johannes Paavali II sanoi: "Vaino käsittää erityyppistä syrjintää uskovaisia ja koko kirkkoyhteisöä kohtaan. Tällaisia syrjinnän muotoja harjoitetaan usein samalla, kun tunnustetaan oikeus uskonnonvapauteen ja omantunnonvapauteen, sekä yksittäisten maiden lainsäädännössä että luonteeltaan kansainvälisissä julistuksissa – – Nykyään on vankilan, keskitysleirien, pakkotyöleirien ja maastakarkotuksen lisäksi olemassa muita vähemmän tunnettuja mutta hienovaraisempia rangaistuksia: ei väkivaltainen kuolema vaan tietynlainen yhteiskunnallinen kuolema, ei vain eristys vankiloissa tai leireissä vaan sosiaalinen syrjintä tai jatkuva henkilökohtaisen vapauden rajoittaminen." Jos parlamentti haluaa ottaa vaatimuksensa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta vakavasti, sen pitäisi omaksua selkeämpi kanta Iranissa vainottujen kristittyjen puolesta.

Päätöslauselmaesitys B7-0021/2010

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Jemenistä uhkaa tulla uusi Afganistan: al-Qaidan suosikkiharjoitusleiri ja pesäke fundamentalistien ja terroristien levittämiselle kaikkialle islamilaiseen maailmaan.

Tilanne, jossa yhteiskunta, politiikka ja talous ovat alennustilassa, ellei jopa lähes täysin romahtaneet, ja jolle sisällissota on antanut leimansa, sekä tehokkaasti koko aluettaan kontrolloimaan pystyvän hallituksen puuttuminen ovat muuttaneet maan paikaksi ilman lakia tai järjestystä, joka voisi pysäyttää näiden väkivallan ja radikalismin purkausten syntymisen ja kasvun.

Tämä tarkoittaa, että kansainvälisen yhteisön on käsiteltävä Jemenin tilannetta tiukemmin ja keskitettävä toimensa paremmin ja että maalle annettava apu on kohdennettava tarkasti kansan elinolosuhteiden tehokkaaseen parantamiseen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Jemenin kokonaistilanne aiheuttaa suurta huolta kaikkialla maailmassa, ja viimeaikaisten terroristiuhkien valossa EU:n on omaksuttava entistä aktiivisempi rooli estettäessä Jemenin muuttuminen taas yhdeksi epäonnistuneeksi valtioksi kansainvälisen yhteisön sisällä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Terrorismin vastaisen taistelun valokeila on kohdistunut Jemeniin, joka on islamilaisten terroristien pesäke. Köyhyyden torjuminen ja sotilaallisen avun lisääminen eivät saa Jemenin ongelmia katoamaan. Ratkaisu on toimittaa enemmän kehitysapua, jotta viedään pohja joidenkin jihad-alokkaiden rekrytoinnilta. EU ei kuitenkaan saa antaa pakottaa itseään Yhdysvaltojen kassanhoitajan rooliin. Sen sijaan sen on omaksuttava puolueettoman välittäjän rooli vuoropuhelun käynnistämiseksi ja tien tasoittamiseksi pitkän aikavälin poliittiselle ratkaisulle. Päätöslauselmaesityksessä noudatetaan samankaltaista lähestymistapaa, minkä vuoksi äänestin sen puolesta.

  Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen. – (EN) Vaikka olen samaa mieltä Jemenin tämänhetkistä tilannetta koskevan päätöslauselman vaikuttimista ja olin mukana sen laatimisessa, en voi olla samaa mieltä siitä, että siinä viitataan EU:n ulkosuhdehallinnon koordinoivaan rooliin Jemenin tapauksessa. Pyysin laatimisvaiheessa poistamaan viittaukset ulkosuhdehallintoon, mutta muut poliittiset ryhmät kieltäytyivät. Ulkosuhdehallinto on Lissabonin sopimuksen välitön tuote, sopimuksen, jota en hyväksy ja jolla ei ole demokraattista legitimiteettiä. Ulkosuhdehallinnon on tarkoitus perustaa "EU:n suurlähetystöjä", ja uuden EU:n korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan valvovan silmän alla sen on tarkoitus olla vastuussa EU:n sotilas- ja ulkopolitiikan laatimisesta ja täytäntöönpanosta.

Olen pitkään vastustanut sitä, että EU:lla olisi rooli näillä kahdella politiikan alalla, joiden mielestäni todella pitäisi pysyä itsenäisten jäsenvaltioiden yksinomaisessa toimivallassa.

Päätöslauselmaesitys B7-0029/2010

  John Stuart Agnew, David Campbell Bannerman, Derek Roland Clark ja William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP vastustaa ehdottomasti ihmiskauppaa, sillä se on nykypäivän versio orjuudesta. Vaadimme kunkin maan ankarimpia mahdollisia rangaistuksia tällaisiin rikoksiin syyllistyville rikollisille ja vakavia toimenpiteitä tällaisen toiminnan hävittämiseksi. Emme kuitenkaan voi tukea EU:ta ihmiskaupan käyttämisessä tekosyynä maahanmuuton ja rajapolitiikkojen yhtenäistämiseksi sivuuttaen vaaleilla valitut hallitukset. Kansallisesta politiikasta päättämisen näissä asioissa on oltava äänestäjien tehtävä vaaliuurnilla, sekä vaaleilla valittujen poliitikkojen. EU ei saa taas kerran ottaa haltuunsa politiikkaa ja poistaa demokraattista vastuuvelvollisuutta. Jos EU:n sisällä ei olisi avoimia rajoja ja jokaisella maalla olisi oma maahanmuuttopolitiikkansa, vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan lopettaminen olisi paljon helpompaa.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska meidän on varmistettava, että ihmiskaupan ja sen käytön työmarkkinaresurssina torjunnasta tehdään ensisijainen tavoite sekä käytännössä että moraalisesti.

Lissabonin sopimuksen nojalla Euroopan unionilla on sekä toimivaltuudet että tilaisuus vahvistaa eurooppalaista politiikkaa ihmiskaupan osalta. Kuten sanoin päätöslauselmaa koskevan keskustelun aikana, tälle asialle on annettava tärkeä asema toimintasuunnitelmassa. Koska Euroopan unionilla on tärkeä rooli maailmankaupassa ja se on sitoutunut ihmisoikeuksien suojeluun, sillä on velvollisuus torjua ihmiskauppaa ja erityisesti lapsityövoiman käyttöä.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (EN) Ihmiskauppa on yksi kauheimmista ja vakavimmista rikoksista. Torjunta ei voi olla tehokasta ilman ehkäisemiseen, uhrien suojeluun ja ihmiskauppiaille aiheutuviin tehokkaisiin seuraamuksiin keskittyvää johdonmukaista lähestymistapaa. Vapaa liikkuvuus EU:n sisällä on tuonut huomattavia etuja kansalaisillemme mutta samalla avannut monia reittejä ihmiskauppiaille. Kymmenet tuhannet nuoret naiset ja lapset uusista jäsenvaltioista joutuvat ihmiskaupan uhreiksi joka vuosi. Euroopan parlamentilla on ratkaiseva tehtävä ihmiskaupan torjunnassa. On meidän tehtävämme varmistaa, että ehkäiseminen sekä uhrien suojelu ja tukeminen saavat suuren poliittisen painoarvon. Meidän on vaadittava, että jäsenvaltiot panevat täysimääräisesti täytäntöön tämänhetkiset ihmiskauppaa koskevat EU:n politiikat ja muut välineet, ja varmistettava, että käyttöön otetaan tiukempia rangaistuksia ja seuraamuksia.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska Euroopan unionin on torjuttava laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa. Työttömyyden kasvaessa kasvaa myös niiden ihmisten lukumäärä, jotka voivat joutua ihmiskaupan uhreiksi tai joita voidaan käyttää pakkotyöhön. Ennen kaikkea ihmiset, jotka ovat menettäneet työnsä omassa maassaan ja toivon paremmasta elämästä, etsivät menestystä muualta. Tällaista tilannetta rikollisjengit voivat käyttää hyväkseen. Erityisesti lapsia sekä tyttöjä ja naisia koskevan ihmiskaupan pääalue ei ole muuttunut vuosiin. Seksuaalinen hyväksikäyttö orjuuden kaltaisissa olosuhteissa on erityisen yleistä itäisessä Euroopassa, joka on kuin läpikulkureitti salakuljetettaessa ihmisiä länteen. Meidän on laadittava toimenpidestrategia ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta. Eniten huomiota siinä on kiinnitettävä ihmiskaupan torjuntaan, ehkäisemiseen, uhrien suojeluun ja rangaistuksiin. Kaikkien jäsenvaltioiden on ryhdyttävä ankariin toimenpiteisiin ihmiskaupan torjumiseksi ja varmistettava kansallisten lainsäädäntöjen koordinointi. Meidän on pyrittävä tiiviimpään ihmiskauppaa koskevaan yhteistyöhön kaikkien asianosaisten kesken.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä moderni orjuuden muoto on lisääntynyt hälyttävästi viime vuosina, ja siitä on tullut järjestäytyneen rikollisuuden kolmanneksi tuottoisinta toimintaa. Vuonna 2009 YK arvioi uhreja olevan 270 000, ja Europolin tilastoissa naisten kauppaaminen seksuaalista hyväksikäyttöä varten ei vähentynyt, kun taas pakkotyöhön kaupattiin enemmän ihmisiä. Tätä ei voida mitenkään hyväksyä, eikä oikeudellisten porsaanreikien saa antaa helpottaa toimintaa. Tarvitsemme nopeaa, kokonaisvaltaista ja koordinoitua toimintaa, oli se sitten lainsäädännöllistä tai operatiivista. Lissabonin sopimuksen astuessa voimaan kehotan komissiota esittämään uuden ehdotuksen mahdollisimman pian ja tekemään ihmiskaupan tehokasta torjuntaa koskevasta johdonmukaisesta eurooppalaisesta politiikasta yhden ensisijaisista tavoitteistaan. Ehdotuksen pitäisi kattaa asian kaikki näkökohdat, kuten lähtö-, kauttakulku- ja määrämaihin liittyvät kysymykset, rekrytoijat, kuljettajat ja hyväksikäyttäjät ja muut välikädet, asiakkaat ja edunsaajat.

Samalla meidän on varmistettava asianmukainen suojelu uhreille ja todistajille auttamalla heitä välittömästi. Lisäksi on pyrittävä ottamaan kaikki irti välineistä, joita Europolin, Eurojustin ja Frontexin kaltaiset elimet edelleen hyödyntävät valitettavan vähän.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Uskon vakaasti pysyvän foorumin perustamiseen Euroopan unionin tasolla ja kannatan sitä. Foorumi takaisi, että ihmiskauppaa koskevat politiikat kattavat sekä sosiaalisiin kysymyksiin että yhteiskuntaan integroitumiseen liittyvät näkökohdat, samoin kuin asianmukaisten ja tehokkaiden ohjelmien käyttöönoton uhrien uudelleenkotouttamisen tukemiseksi, työmarkkinoihin ja sosiaaliturvajärjestelmään liittyvät toimenpiteet mukaan luettuna.

  Lena Ek, Marit Paulsen ja Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. – (SV) Mielestämme kohtien 13 ja 15 ihmiskaupan uhrien ja laittomien maahanmuuttajien välistä eroa sekä ihmiskaupan uhreille myönnettäviä oleskelulupia koskevat alkuperäiset sanamuodot ovat parempia, mutta äänestämme näitä kohtia koskevien tarkistusten puolesta kompromissin aikaansaamiseksi. Tämän kompromissin tuloksena ihmiskaupan uhreille myönnetään väliaikainen oleskelulupa ja rajavalvontaviranomaisten tietoisuus ihmiskauppaan liittyvistä kysymyksistä lisääntyy. Tämä on ensimmäinen askel. Mielestämme on parempi, että päätöslauselma hyväksytään nyt, ja jatkamme työtä sen eteen, että ihmiskaupan uhreille myönnetään pysyvä oleskelulupa.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan parlamentin ihmiskaupan ehkäisemistä koskevan päätöslauselman puolesta, koska mielestäni on äärettömän tärkeää tehostaa ihmiskaupan torjuntaa. Ihmiskauppa on saanut hälyttävät mittasuhteet ja on vakava rikos perusihmisoikeuksia vastaan.

Direktiiviluonnoksessa, joka on tarkoitus piakkoin antaa parlamentin harkittavaksi, on määrättävä ankaria rangaistustoimenpiteitä unionin tasolla kaikille tällaiseen kauppaan osallistuneille henkilöille. Jäsenvaltioiden lainsäädäntöä on tarkistettava seuraamusten yhdenmukaistamiseksi, jotta varmistetaan, että ihmiskauppiaille langetetaan enimmäisrangaistukset. Tällä hetkellä rangaistukset eroavat huomattavasti valtioiden välillä.

Tästä näkökulmasta katson, että tarvitaan myös rajatylittävää lähestymistapaa tämän vitsauksen torjumiseksi tehostamalla yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Joissakin niistä ihmiskauppiaat saavat vain vähäpätöisiä sakkoja. Samalla on tarjottava suojelua ja apua ihmiskaupan uhreille, ennen kaikkea naisille ja lapsille, joita tilastojen mukaan on noin 80 prosenttia kaikista uhreista.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin ihmiskaupan ehkäisemistä koskevan päätöslauselman puolesta antaen tukeni ajatukselle, että komission ja neuvoston on varmistettava, että tämän vitsauksen torjunnalla on edelleen huomattava asema niiden ensisijaisten tavoitteiden joukossa, myös talous- ja rahoituskriisin aikoina. Jäsenvaltioiden, jotka eivät vielä ole tehneet sitä, on pantava täysimääräisesti täytäntöön kansallisella tasolla kaikki ihmiskauppaa koskevat EU:n politiikat ja ratifioitava muut asiaankuuluvat oikeudelliset välineet mahdollisimman pian taatakseen paremman suojelun ja avun ihmiskaupan uhreille.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Nykyinen ihmiskauppa on sen uhreille epäinhimillinen, nykyaikainen orjuuden muoto. Siihen syyllistyville rikollisjärjestöille, jotka osallistuvat prostituutioon ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön, laittomiin adoptioihin, pakkotyöhön, laittomaan maahanmuuttoon ja laittomaan elinkauppaan, se on äärettömän tuottoisaa toimintaa.

Surullista kyllä, tämä kauheus on todellisuutta myös Euroopan unionin sisällä. Kehotan siksi Euroopan komissiota ryhtymään tiukkoihin ja järeisiin toimiin ihmiskaupan torjumiseksi. Lähestymistavan on oltava kolmiosainen: (i) riittävä suojelu uhreille, jotka ovat useimmiten naisia ja lapsia: on suojeltava heidän olennaisimpia oikeuksiaan, kuten elämää, vapautta, fyysistä ja moraalista koskemattomuutta ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta, (ii) ehkäisevät toimenpiteet ihmiskauppaa edistävien ja siitä hyötyvien verkostojen tutkimisessa ja hajottamisessa ja (iii) ankarat rangaistukset ihmiskaupasta ja ihmisten hyväksikäytöstä mihin tahansa rikollisiin tarkoituksiin sekä tehtyihin rikoksiin suhteutetut rangaistukset.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten hyväksytyssä päätöslauselmassa todetaan, on ryhdyttävä kiireelliseen ihmiskaupan vastaiseen toimintaan "kokonaisvaltaisesti siten, että keskitytään ihmisoikeuksiin ja kohdistetaan huomio ihmiskaupan torjuntaan, ehkäisemiseen ja uhrien suojeluun". On keskityttävä "uhreihin eli siihen, että kaikki mahdolliset uhrien ryhmät tunnistetaan, heihin kohdennetaan toimia ja heitä suojellaan kiinnittäen erityistä huomiota lapsiin ja muihin riskiryhmiin".

Pahoittelemme kuitenkin, että päätöslauselmaan esittämämme tarkistukset hylättiin, vaikka niissä keskityttiin ihmiskaupan syihin ja torjuntatapoihin, etenkin seuraaviin:

– ihmiskaupan olennaisten syiden, työttömyyden, syrjäytymisen ja köyhyyden, torjuminen, talous- ja sosiaalipolitiikan erittäin tarpeellisen muutoksen korostaminen sosiaalisten ja työhön liittyvien oikeuksien vahvistamisen asettamiseksi etusijalle, työpaikat, joihin liittyy oikeuksia, hyvät julkiset palvelut sekä taloudellinen ja yhteiskunnallinen edistys

– yhteistyön ja solidaarisuuden vahvistaminen maahanmuuttajien lähtömaiden kanssa, erityisesti kehittämällä niiden taloutta, parantamalla tietoisuutta, perumalla niiden velkoja ja edistämällä rahoitustoimien verotusta.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestimme ihmiskaupan ehkäisemistä koskevaa päätöslauselmaa vastaan, vaikka ihmiskauppa onkin yksi halpamaisimmista rikoksista. Teimme niin ensinnäkin siksi, että käytätte sitä hyväksenne poliittisesti lisätäksenne entisestään Brysselin Euroopan, sen toimielinten ja sen lukuisten virastojen toimivaltaa, vaikka ne jatkuvasti osoittavat tehottomuutensa. Teimme niin toisaalta ja ennen kaikkea siksi, että käytätte normaalisti uhreille annettavaa huomiota luodaksenne maahanmuuttoon uuden imupumppuvaikutuksen: sosiaalinen ja oikeudellinen apu, automaattinen oleskelulupa, pääsy työmarkkinoille, perheenyhdistämisen helpottaminen ja pääsy sosiaaliturvan piiriin. Kaikki tämä annettaisiin riippumatta siitä, avustaako uhri viranomaisia saamaan kiinni ihmiskauppiaat ja hajottamaan verkostot. Näin ollen laittoman maahanmuuttajan ei tarvitse Eurooppaan päästäkseen tehdä muuta kuin sanoa olevansa sellaisen verkoston uhri, joka kiristää häneltä tuhansia euroja Eurooppaan tuomisesta. Tästä seuraa, olitte sitten mitä mieltä tahansa, että laittomat maahanmuuttajat vaativat tätä asemaa ja näitä avustuksia, ja te myönnätte ne heille! Olette vastuuttomia!

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan parlamentin vasemman siiven ja keskustan ryhmien esittämän ihmiskaupan ehkäisemistä koskevan päätöslauselman puolesta, koska meidän on vahvistettava kuuluvalla äänellä, että ihmiskaupan uhrien, joista suurin osa on naisia ja lapsia, on saatava suojelua ja apua ilman ehtoja. Näillä uhreilla pitäisi olla ensisijainen oikeus oikeudelliseen apuun, ihmiskauppiaille langetettavien rangaistusten pitäisi olla ankarampia ja pitäisi löytää tapoja hillitä palveluiden kysyntää. Tämä on naisiin kohdistuvan väkivallan muoto, jota on mahdoton hyväksyä, ja meidän on ryhdyttävä yhteisiin toimiin tällaisen kaupan ehkäisemiseksi, uhrien suojelemiseksi ja tällaiseen väkivaltaan syyllistyvien syytteeseen panemiseksi.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vaikka monet ihmiset EU:n sisällä elävät kohtuullisen mukavaa elämää, totuus on, että kaikkialla EU:ssa, myös kaikkein rikkaimmilla alueilla, lukuisat ihmiset elävät orjuudessa. Ihmiskaupan rajatylittävän luonteen takia tämä on asia, jossa EU:n toimielimillä on keskeinen rooli, ja siksi suhtaudun myönteisesti tämänpäiväiseen päätöslauselmaan.

  Lívia Járóka (PPE), kirjallinen. – (HU) Ihmiskauppa on yksi huolestuttavimmista ihmisoikeusloukkauksista. Se voi ilmetä monissa muodoissa, seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pakkotyöstä elinkaupan kautta kotiorjuuteen, ja uhrit ovat lähinnä naisia ja lapsia. Unionin nykyinen ihmiskauppaa koskeva lainsäädäntö on riittämätön, joten on tärkeää, että Euroopan unioni ryhtyy Lissabonin sopimuksen antaman valtuutuksen nojalla ankarampiin toimiin tätä ilmiötä vastaan ottaen erityisesti huomioon riskiryhmien, etenkin lasten, suojelun ja auttamisen. Tässä mielessä aloite EU:n ihmiskaupan torjunnan koordinaattorin toimen perustamisesta on tervetullut, ja myönteistä on myös se, että esityksessä kehotetaan jäsenvaltioita langettamaan varoittavia tuomioita rikoksen vakavuuden mukaan. Erittäin tärkeä edistysaskel on, että päätöslauselmaesityksen mukaan uhrin suostumuksella hyväksikäyttöön ei ole merkitystä syytteeseenpanon kannalta ja että uhreilla on oikeus apuun riippumatta heidän halukkuudestaan avustaa menettelyssä.

On myös tärkeää ottaa kansalaisyhteiskunta mahdollisimman pitkälti mukaan institutionaalisen tason toimintaan ihmiskaupan poistamiseksi ja panna alulle tiedotus- ja tietoisuuskampanjoita suurimmassa vaarassa oleville ryhmille. Toivottavasti jäsenvaltiot panevat nopeasti täytäntöön omassa lainsäädännössään tämän yhdistetyn lähestymistavan, joka kattaa ehkäisemisen, seuraamukset ja uhrien suojelun. Ratifioimalla asiaankuuluvat oikeudelliset välineet jäsenvaltiot ottavat suuren askeleen kohti nykyajan orjuuden poistamista.

  Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, kannatin ihmiskauppaa koskevan päätöslauselman hyväksymistä. Ihmiskauppa on yksi pahimmista vääryyksistä, joita ihmiset voivat toisille aiheuttaa. On kauhistuttavaa, miten yleinen tämä hirveä ilmiö on. En keksi mitään puolustusta tai mitään lieventäviä asianhaaroja niille, jotka tällä tavalla polkevat kaikkia meille niin tärkeitä arvoja. Ihmiskauppa on vapauden, ihmisarvon ja tasa-arvon kieltämistä. Toivon Euroopan parlamentin edistävän ihmiskaupan rajoittamista ja tulevaisuudessa sen täydellistä poistamista.

  Timothy Kirkhope (ECR), kirjallinen. – (EN) ECR-ryhmä on yhtä mieltä siitä, että ihmiskauppa on sietämätöntä ja pitäisi lopettaa. Meillä on kuitenkin suuria epäilyksiä siitä, onko päätöslauselma sopiva torjumaan ihmiskauppaan johtavia perimmäisiä syitä, ja siksi päätimme äänestää sitä vastaan. ECR-ryhmä katsoo, että päätöslauselmassa omaksutaan "uhrikeskeinen lähestymistapa", jossa määrätään, miten jäsenvaltioiden on huolehdittava uhreista heidän jouduttuaan ihmiskaupan uhreiksi, olettaen siten ihmiskaupan olevan väistämätöntä. ECR-ryhmä on kuitenkin yhdessä PPE:n kanssa allekirjoittanut päätöslauselman, jossa vaaditaan tehostettua yhteistyötä jäsenvaltioiden, poliisin ja rajavalvontaviranomaisten välillä, jolloin henkilötietoja voidaan suojella ja uhrista huolehtimisesta voi päättää yksittäinen jäsenvaltio.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Kaikki orjuuden muodot, "nykyaikaiset" tai muut, ovat täysin tuomittavia. Siksi tämä päätöslauselma ansaitsee kiitosta yrityksestä suojella väkivallan uhreja epäinhimilliseltä rahanahneudelta ja sen aikaansaamalta sosiaaliselta ja psykologiselta kurjuudelta. Silti on valitettavaa, että siinä keskitytään käsittelemään harmaan talouden rikollisten verkostojen uhreja, koska ihmiskaupalla on myös laillinen vastine, joka ei ole vähemmän halveksittava.

Uusliberalismi, jolla on pakkomielteenä voitonsaanti ja joka jatkuvasti kilpailuttaa työntekijöitä ja siirtää tuotantoa, tekee myös symbolista ja fyysistä väkivaltaa kansalaisille. Se pakottaa heidät muuttamaan vastoin tahtoaan ja sysää heidät sellaiseen ahdinkoon, että työhön liittyvät itsemurhat lisääntyvät. Kansalaisten alistaminen tällä tavalla, heidän muuttamisensa pelkiksi tasapainoeriksi tehottomassa, epäterveellisessä järjestelmässä, työkaluiksi, joita käytetään taloudellisten eliittien intressien edistämiseen ottamatta mitenkään huomioon heidän elämäänsä tai vaarantaen sen – mitä muuta se on kuin ihmisten omistuksen eli orjuuden vastine? Vaikka rikoksia onkin torjuttava, on aivan yhtä välttämätöntä torjua vakiintuneita vääryyksiä ja tehdä Euroopan unionista unioni kansalaisten vapauttamiselle.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ihmiskauppa loukkaa kaikkein perusluontoisimpia ihmisoikeuksia ja on seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja työvoiman hyväksikäyttöön perustuva orjuuden muoto. Kansainvälisten arvioiden mukaan ihmiskauppa on kolmanneksi tuottoisinta laitonta kauppaa. Nyt Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Euroopan unionin toiminta oikeudellisessa ja poliisiyhteistyössä on selkeästi vahvistunut. Ihmiskaupan torjunnan on oltava yksi Euroopan unionin päätavoitteista, ja parlamentin rooli lainsäädäntömenettelyn osapuolena tarkoittaa, että sillä on oltava keskeinen tehtävä asiassa. Ihmiskaupan torjunnan on siksi edelleen oltava yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista, myös talous- ja rahoituskriisin aikana.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Ihmiskauppa on yksi tämän vuosisadan alun suurimmista vitsauksista. Niitä, jotka kutsuvat sitä nykyaikaiseksi orjuuden muodoksi, ei voida syyttää liioittelusta. Se on poikkeuksellisen tuottoisaa toimintaa, ja sitä kontrolloivat vaaralliset, järjestäytyneet rikollisjoukot. Annan täyden tukeni päätöslauselmalle (B7-0029/2010) ihmiskaupan ehkäisemisestä, jonka esitti Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien laaja yhteenliittymä. Mielestäni Euroopan komissio on velvollinen laatimaan toimintasuunnitelman ihmiskaupan poistamiseksi tehokkaasti. Samalla annan täyden tukeni päätöslauselman esittäjien kehotukselle nimittää EU:lle ihmiskaupan torjunnan koordinaattori oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioista vastaavan komission jäsenen alaisuuteen. Toivon tämän antavan uutta pontta ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehostamiselle.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. – (RO) Ihmiskaupalla on kasvavat markkinat, joita voi nykyään verrata huumeiden tai aseiden laittomaan kauppaan. Ilmiö on levinnyt kaikkialle maailmaan mutta on vakavampi heikosti kehittyneissä maissa. YK:n työryhmän raportin mukaan ihmiskaupan uhreilla on erilaiset sosiaaliset taustat: varakkaimmista köyhimpiin, parhaiten koulutetuista täysin lukutaidottomiin, pienistä lapsista iäkkäämpiin naisiin. Meidän on koordinoitava tiedotusta paremmin torjuaksemme tätä kasvavaa ilmiötä tehokkaammin. Tässä mielessä olisi hyödyllistä, jos Eurojust, Europol ja Frontex voisivat julkaista joka vuosi yhteisen raportin ihmiskaupasta. Jos Euroopan unioni haluaa ottaa johtoaseman ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, sen pitäisi osallistua aktiivisemmin yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa auttaakseen tämän ilmiön poistamisessa. Lisäksi tarvitaan parempaa rahoitusta ihmiskaupan torjuntaan keskittyville ohjelmille ja tehokkaampaa koordinointia jäsenvaltioiden ihmiskaupan torjuntaan osallistuvien toimielinten välillä.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Ihmiskauppa on ihmisoikeuksien loukkaamisen törkein muoto. Tämän nykyaikaisen orjuuden muodon uhrien määrä kasvaa vuodesta toiseen. Tämäntyyppisten rikosten paljastumisaste on erittäin alhainen. Siksi annan tukeni Euroopan parlamentin päätöslauselmalle ihmiskaupan ehkäisemisestä. Ihmiskauppaa on torjuttava käyttäen kaikkia mahdollisia välineitä, alkaen perusteellisesta ja kattavasta tiedotuskampanjasta, jossa osoitetaan ilmiön mittakaava ja tehdään yhteiskunta tietoiseksi asiasta. Satunnaisten, yksittäisten tietojen antaminen paljastetuista ihmiskauppatapauksista ei riitä. On myös tärkeää ilmoittaa joka kerta tämän käytännön torjuntaan osallistuvien järjestöjen osoitteet.

Oikeusapukeskuksen ja La Strada -säätiön tammikuussa 2010 esittämässä raportissa nimeltään "Preventing Trafficking in Women from Central and Eastern Europe. Information – Prevention – Identification – Intervention" huomautetaan, että Puolassa ei sovelleta menettelyjä, jotka takaavat ihmiskaupan uhreille heidän oikeutensa. Yksi suurimmista ongelmista on pitkittynyt työ ihmiskaupan nykyaikaisen määritelmän lisäämiseksi rikoslakiin. Vuonna 2005 allekirjoitettiin Varsovassa ihmiskaupan vastaista toimintaa koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus. Lakimiehiltä meni niinkin kauan kuin kolme vuotta sen ratifioimiseen. Tällä hetkellä meillä ei vieläkään ole sitovaa määritelmää ihmiskaupasta, mikä vaikeuttaa valmistelevia ja oikeudellisia menettelyjä ja siten ihmisoikeuksien kunnioittamista Puolassa.

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. – (DA) Äänestin päätöslauselman puolesta, mutta sitä ei pidä nähdä kannatuksena tarkistuksille, joihin liittyy uusien toimivaltuuksien siirtämistä jäsenvaltioilta EU:lle, kuten

– luvan antaminen EU:lle asettaa ankarampia rangaistuksia tällä alalla

– viittaukset Lissabonin sopimuksen mukaiseen EU:n tehokkaampaan toimintaan rikosasioissa

– ylemmän tason lainsäädännön laatiminen tällä alalla.

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL) , kirjallinen. – (SV) Äänestin ihmiskauppaa koskevan päätöslauselman B7-0029/2010 puolesta, koska siinä käsitellään erittäin tärkeää aihetta ja korostetaan pitkää listaa tehtäviä ihmiskaupan torjunnassa. Kannatustani päätöslauselmalle ei kuitenkaan pidä nähdä kannatuksena päätöslauselman ehdotuksille, joihin liittyy uusien toimivaltuuksien siirtämistä jäsenvaltioilta EU:lle, kuten luvan antaminen EU:lle asettaa ankarampia rangaistuksia tällä alalla, viittaukset Lissabonin sopimuksen mukaiseen EU:n tehokkaampaan toimintaan rikosasioissa ja ylemmän tason lainsäädännön laatiminen tällä alalla.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen henkilökohtaisesti mukana ihmiskaupan torjunnassa Slovakiassa. Minä käynnistin kampanjan "Tiedätkö missä lapsesi on nyt?". Lisäksi naisten valiokunta hyväksyi talousarviomenettelyä koskeneen keskustelun aikana tarkistuksen monivuotisen tiedotusvälinekampanjan nimeltä "Tiedätkö missä lapsesi on nyt?" käynnistämiseksi tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa. Kampanjan tarkoitus on lisätä vanhempien vastuuta koskevaa tietoisuutta, parantaa lasten suojelua kaikilta väkivallan muodoilta ja tehostaa lapsikaupan torjuntaa. Tämä uusi päätöslauselma, johon yhdyn täydestä sydämestäni, on jaettu viiteen pääosaan: yleistä, tiedonkeruu, ehkäiseminen, syytteeseenpano sekä uhrien suojelu, tukeminen ja avustaminen. Komissiota kehotetaan tekemään aloitteita erityisesti tiedotuksen ja ehkäisemisen alalla ihmiskaupan perimmäisten syiden ja ihmiskauppaa helpottavien tekijöiden lähtö- ja määrämaissa tunnistamiseksi. Luotan siihen, että vanhemmat tehdään tietoisiksi vakavasta vanhemman vastuustaan lapsiaan kohtaan, jotta voidaan ehkäistä lapsia ja nuoria joutumasta ihmiskaupan uhreiksi.

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0064/2010

  John Stuart Agnew ja William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP:n mielestä ympäristönsuojelu on tärkeää. Vaikka kyseenalaistamme tieteellisen lähtökohdan, johon Kööpenhaminan neuvottelut perustuivat, emme vastusta toimenpiteitä, joihin ryhdytään kansallisvaltioiden tasolla ympäristön suojelemiseksi.

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska katson, että EU:n on luotava uusi kehitysmalli ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Talousarvion seuraavassa tarkistetussa versiossa on kohdistettava riittävät resurssit toimenpiteisiin, joilla voidaan vastata tähän tärkeään haasteeseen. Emme saa unohtaa sitoumustamme ilmastonmuutoksen torjuntaan. Eurooppalaisina meidän on sitouduttava vähentämään hiilidioksidipäästöjä yli 20 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Muiden kansainvälisten kumppaneiden yhteistyö olisi myös tärkeää sellaisen kunnianhimoisen, kattavan ja oikeudellisesti sitovan sopimuksen aikaansaamiseksi, jonka tavoite on rajoittaa lämpötilan nousu korkeintaan kahteen asteeseen. Katson myös, että EU:n sisällä laadittujen aloitteiden vihreän talouden, energiavarmuuden ja riippuvaisuuden vähentämisen edistämiseksi on pysyttävä ensisijaisina tavoitteina. EU voisi hankkia innoitusta politiikkaansa varten minun alueeltani, Azoreilta, missä energiasta noin 30 prosenttia tulee jo uusiutuvista lähteistä.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Sekä Eurooppa että muu maailma toivoi paljon Kööpenhaminan huippukokoukselta. EU oli valmis ryhtymään kokouksen johtajaksi ja palaamaan oikeudellisesti sitovan sopimuksen kanssa, mutta kokous päättyi ilman selkeyttä siitä, miten ilmastonmuutoksen torjunnan pitäisi kehittyä edelleen. Kööpenhaminan sopimus, joka ei sisällä kunnianhimoisia tavoitteita eikä sitoumuksia, on epätyydyttävä tulos. EU:n kunnianhimoinen 20-20-20-tavoite saattaa jäädä kaukaiseksi unelmaksi, jos asiaa ei ratkaista maailmanlaajuisesti. EU:n ja sen ulkosuhdehallinnon on alettava mahdollisimman pian johtaa diplomatiastrategiaa ilmastonmuutoksen alalla ja varmistettava ennen kaikkea, että EU puhuu yhdellä äänellä neuvotteluissa muiden maiden kanssa ja pysyy periaatteellisessa kannassaan, jotta sitova kansainvälinen ilmastonmuutossopimus saadaan aikaan mahdollisimman nopeasti.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen UNFCCC:n osapuolten 15. konferenssin (COP15) tuloksia koskevan päätöslauselmaesityksen, jonka laatimiseen osallistuin, hyväksymiseen sekä eri poliittisten ryhmien välisten neuvottelujen tuloksiin, sillä ne kertovat yhä kasvavasta mielenkiinnosta tätä aihetta kohtaan, jossa tavoitteena on kestävä tulevaisuus. Jälleen kerran haluan ilmaista pettymykseni Kööpenhaminan huippukokouksen tulokseen. Kehotan EU:ta ottamaan takaisin johtavan asemansa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja edistämään osaltaan oikeudellisesti sitovan sopimuksen, jonka vähennystavoitteet ovat mitattavissa, raportoitavissa ja todennettavissa, aikaansaamista COP16-huippukokouksessa, joka järjestetään tänä vuonna Meksikossa.

Jos Euroopan teollisuudesta halutaan kilpailukykyisempi ja paremmin työllistävä, on olennaista sijoittaa kestävään tulevaisuuteen, joka käsittää ilmastonsuojelun, energiavarmuuden, energiariippuvuuden vähentämisen ja resurssien tehokkaan käytön. Tätä taustaa vasten kehotan teollisuusmaita sijoittamaan enemmän uusien teknologioiden tutkimukseen, tavoitteena sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä että tehdä luonnonvarojen käytöstä tehokkaampaa ja kestävämpää.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Esitys sisältää myönteisiä elementtejä, kuten sen myöntäminen, että keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet puuttuvat ja että kehittyville maille on annettu epämääräistä ja vähäistä rahoitusta. Äänestin kuitenkin tyhjää, koska kaikki ryhmäni tarkistukset hylättiin. Ne koskivat lisätoimenpiteitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä oikeudellisesti sitovan sopimuksen perusteella, ydinvoiman hylkäämistä "puhtaana" energiana, taloudellisen avun lisäämistä köyhille ja kehittyville maille teknologian kehittämistä ja siirtämistä varten sekä sosiaalisesti elinkelpoista vihreää taloutta, joka voi vahvistaa investointeja ja työllisyyttä ja parantaa elämänlaatua. Äänestin tyhjää myös siksi, että tärkeää tarkistusta, jossa ehdotettiin rahoitustoimiin kohdistettavaa 0,01 prosentin veroa, jonka avulla voitaisiin saada käyttöön 20 000 miljoonaa euroa vuodessa kehittyvien maiden auttamiseksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa, ei hyväksytty. Epämääräinen ja lannistava Kööpenhaminan sopimus ei saa ajaa meitä Meksikoon. Meidän on radikaalisti tarkistettava ilmastonmuutospolitiikkaa, niin että tulevissa neuvotteluissa saadaan aikaan asiallinen sopimus. Tähän päästään vain tunnistamalla ja korjaamalla Kööpenhaminan virheet, missä Euroopan parlamentin päätöslauselma ei onnistu.

  Spyros Danellis (S&D), kirjallinen. – (RO) Se että Kööpenhaminan huippukokousta kuvaillaan yleisesti "valitettavaksi epäonnistumiseksi" yrityksessä saavuttaa maailmanlaajuinen sopimus maapallon ilmastoa syövien kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisesta, korostaa vain EU:n jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin täydellistä puuttumista suhteessa Yhdysvaltoihin ja nopeasti nouseviin kansantalouksiin.

Kööpenhaminan sopimuksessa ei edes aseteta tavoitetta maailman lämpötilan nousun hyväksyttävälle rajalle. Toivon kuitenkin myönteistä tulosta ja vahvaa eurooppalaista ääntä ilmastonmuutoksen vaikutusten rajoittamisessa ensi vuoden helmikuussa järjestettävässä kokouksessa, jossa maailman kansoja pyydetään esittelemään suunnitelmansa päästöjen vähentämisestä vuoteen 2020 mennessä.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Kööpenhaminan huippukokouksen tuloksia koskevan yhteisen päätöslauselman puolesta, koska olen suurin piirtein samaa mieltä ehdotetuista toimenpiteistä, ja kahdesta erityisesti: Ensimmäinen näistä on se, että EU:n on ehdottomasti puhuttava yhdellä äänellä kansainvälisissä neuvotteluissa, sillä vain siten voimme taata johtavan aseman maailmassa tämän tärkeän kysymyksen hoitamisessa. Tällä asialla on jälkiseurauksia tuleville sukupolville, ja siksi se edellyttää päättäväistä, ohjaavaa, välitöntä ja maltillista toimintaa, jollaiseen EU on ryhtynyt muiden kysymysten, esimerkiksi rahoituskriisin, kohdalla. Tarvitaan uutta "ilmastodiplomatiaa" tämän päämäärän tavoittamiseksi. Ratkaisevia sen kannalta eivät ole ainoastaan EU:n vaan myös Kiinan ja Yhdysvaltojen ponnistukset, kuten asiakirjan kohdissa 5 ja 15 selitetään.

Toinen seikka, jota haluan korostaa, on se, että kehittyvien maiden / nousevien kansantalouksien on hyväksyttävä EU:n jäsenvaltioihin sovellettavat ilmastonmuutossäännöt. Tätä taustaa vasten olen joidenkin kollegojeni kanssa kannattanut kolmansista maista tuotavista tuotteista perittävän hiiliveron käyttöönottoa, niin että ajatus voi edetä harkintaan tulevaisuudessa, mikä on mielestäni erityisen tärkeä askel.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Kööpenhaminan ilmastonmuutoshuippukokouksen tuloksia koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. UNFCCC:n osapuolten 15. konferenssin (COP15) lopputulos oli pettymys. Euroopan unionin on siksi tehtävä kaikkensa kansainvälisen diplomatian saralla ja puhuttava yhdellä äänellä varmistaakseen oikeudellisesti sitovan kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jossa sallitaan maailman lämpötilan nousevan enintään kaksi astetta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kööpenhaminan ilmastonmuutoshuippukokouksen umpikujan jälkeen on tärkeää, että Euroopan unioni pysyy välttämättä tähän saakka kulkemallaan tiellä eli sitoutuu vakavasti kestävään kehitykseen ja pyrkii vähentämään hiilipäästöjä vaarantamatta Euroopan teollisuutta.

Uusissa ilmastopolitiikoissa – etenkin nyt yleisen kriisin aikana – ei saa unohtaa taloudellista tehokkuutta eikä millään tavoin kyseenalaistaa Euroopan valtioiden taloudellista kestävyyttä. Tästä syystä kehotan omaksumaan energiapolitiikassa uuden lähestymistavan, joka perustuu puhtaaseen energiaan, käytössämme olevien luonnonvarojen tehokkaampaan käyttöön sekä voimakkaaseen, tutkimukseen ja ympäristöystävällisempiin teknologioihin kohdennettavaan investointiin. Näin pystymme ylläpitämään Euroopan kilpailukyvyn ja mahdollistamaan työpaikkojen syntymisen kestävän kehityksen puitteissa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on aina toiminut johtajana kansainvälisissä ilmastonmuutosneuvotteluissa. Sen tavoitteista huolimatta Kööpenhaminan ilmastohuippukokous epäonnistui kaikkien niiden mielestä, jotka olivat päättäneet saada aikaan sitovan sopimuksen. Tulos on kaukana EU:n kannasta asiaan, ja se on myös kaukana siitä, mitä tarvitaan ilmaston suojelemiseksi. Kööpenhaminan huippukokouksen masentavan lopputuloksen takia parlamentti haluaa ilmaista Euroopan kansalaisille ja maailmalle selkeästi, että se on edelleen sitoutunut ilmastonmuutoksen torjumiseen. Pohjustamme nyt seuraavaa, Meksikossa pidettävää huippukokousta, jossa kaikkien osapuolten pitäisi ponnistella enemmän sitoumusten tekemiseksi. Emme voi toistaa samoja virheitä kuin Kööpenhaminassa. Meidän on kysyttävä itseltämme, mikä meni pieleen niissä neuvotteluissa, ja mietittävä etenemistapaa, jos haluamme mukaan Yhdysvallat, Kiinan ja Intian.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Käsiteltävänä olevassa päätöslauselmassa ei edetä arvioimaan kriittisesti syitä Kööpenhaminan epäonnistumiselle, mikä on välttämätöntä. Sen sijaan, että parlamentissa analysoitaisiin vakavasti itse EU:n osallisuutta tähän epäonnistumiseen, enemmistö haluaa välttämättä valita syntipukkeja, kuten Kiinan (jonka ilmakehään joutuvat hiilidioksidipäästöt henkeä kohti ovat alle puolet EU:n vastaavista) ja nyt Bolivarian Alliance for the Peoples of Our America -liittoutuman maat. Tämä kanta perustuu yksinomaan nimekkäimpien poliitikkojen sokeuteen ja yksipuolisuuteen, ja se horjuttaa ja kääntää ylösalaisin sen, mitä Kööpenhaminassa todella tapahtui. Mikä tärkeintä, sen kannattajat pitävät kiinni päästölupakaupan kaltaisten markkinavälineiden tehokkuudesta, piittaamatta niiden tehottomuudesta ja järjettömyydestä, joka on jo tullut esiin niiden käytössä. Jälleen kerran jää sivuun tarpeellinen keskustelu niin kutsutuista joustavista mekanismeista, kuten puhtaan kehityksen mekanismista.

Samalla kiistetään tarve kunnioittaa kehittyvien maiden itsemääräämisoikeutta niin kutsuttujen sopeutumisstrategioiden määrittelyssä ja täytäntöönpanossa. Mikään oikeudenmukainen ja kestävä ratkaisu ilmastonmuutosongelmaan tai muihin ympäristöongelmiin ei voi syntyä siitä järjettömästä järjestelmästä, joka alun perin aiheutti ne. Me tarvitsemme toisen taloudellisen ja sosiaalisen mallin, joka asettuu kapitalismin vastakohdaksi.

  Adam Gierek (S&D), kirjallinen. – (PL) Tämä päätöslauselma on todiste siitä, että IPCC:n kantoihin uskovat eivät ole ymmärtäneet mitään. COP15:n suurin heikkous oli se, ettei siellä käsitetty kolmansien maiden ja kehittyvien maiden, ja myös joidenkin EU:n jäsenvaltioiden, herkkyyttä "ilmasto-oikeudenmukaisuudelle"; sitä tosiasiaa, että kaksi suurinta supervaltaa, Yhdysvallat ja Kiina, kilpailevat keskenään sekä taloudellisesti että sotilaallisesti; eikä sitä tosiasiaa, että "kunnianhimoiset" suunnitelmat rajoittaa hiilidioksidipäästöjä perustuivat teoriaan ihmisen toiminnan aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä, joka ei ole tieteellisesti kovin uskottava. IPCC:n pelkoa lietsovia lausuntoja olisi pidettävä erittäin vastuuttomina, koska niihin perustuvat poliittiset ja taloudelliset päätökset vaikuttavat moniin tuleviin sukupolviin. Näitä päätöksiä ei siksi pidä perustaa sellaisten ihmisten mielipiteisiin, jotka ottavat käyttöön teesin, joka on vakiintunut etukäteen – teorian siitä, että ilmaston lämpenemisen aiheuttaa ihminen. IPCC:n tieteellistä uskottavuutta heikentävät sellaiset seikat kuin Climategate-tapaus, ilmaston lämpötilan kehityssuuntausten väärentäminen (Venäjä ja Australia) sekä Glaciergate-tapaus.

Siksi kaikki säädökset, jotka ovat epäedullisia Euroopan talouden kehitykselle ja perustuvat IPCC:n lausuntoihin, pitäisi tarkistaa välittömästi. Ilmastonmuutos on erittäin tärkeä aihe koko sivistyneelle maailmalle. On tullut aika Euroopan komission perustaa toimintansa omaan meta-analyysiinsa ilmastonmuutostutkimuksesta. Tutkimuksen tekijöinä pitäisi olla ilmastoasiantuntijoiden työryhmä, joka on riippumaton komission mielipiteistä ja vapaa kaikesta poliittisesta paineesta. Nämä kaksi viimeistä vaatimusta puuttuvat päätöslauselmasta, ja siksi äänestin sen hyväksymistä vastaan.

  Robert Goebbels (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin päätöslauselmaa vastaan, koska se sisältää liikaa toiveajattelua. Näimme Kööpenhaminassa, miten muu maailma suhtautuu unionin "johtavaan asemaan" ilmastonmuutosasioissa. Niin kutsutun Kööpenhaminan sopimuksen neuvotteli presidentti Obama Kiinan, Intian, Brasilian, Etelä-Afrikan ja muutamien muiden kanssa, eikä Barrosoa, Sarkozya ja kumppaneita ollut edes kutsuttu mukaan. Sen sijaan, että määräisimme uusia taakkoja talouksillemme ja kansalaisillemme, investoikaamme tulevaisuuden teknologioihin. Viime vuonna Kiinasta tuli maailman johtava tuuliturbiinilaitteiden ja aurinkokennojen viejä. Euroopan on mentävä mukaan tähän teknologiseen taisteluun sen sijaan, että langettaisi itselleen jonkinlaisen kollektiivisen rangaistuksen, joka ei tee vaikutusta keneenkään Euroopan ulkopuolella eikä houkuttele seuraajia.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestyskäyttäytymiseni tämän päätöslauselman kohdalla ilmaisi pettymykseni Kööpenhaminassa vuoden 2009 lopulla viimein aikaansaatuun sopimukseen, jonka katson olevan riittämätön, kunnianhimoton ja ilman minkäänlaisia määrällisiä sitoumuksia. Pahoittelen myös, että ryhmäni esittämää tarkistusta rahoitustoimiin kohdistettavan 0,01 prosentin vuosittaisesta verosta, jonka avulla rahoitettaisiin ponnistuksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi köyhimmissä ja siitä eniten välittömästi kärsivissä maissa noin 20 000 miljoonan euron summalla vuodessa, ei hyväksytty. Jos EU haluaa minkäänlaista painoarvoa tällaisissa kansainvälisissä neuvotteluissa, sen on opittava puhumaan yhdellä äänellä, jottemme menetä tilaisuuksia omaksua keskeinen rooli maailman ilmastonmuutosta käsiteltäessä. Tämä tehdään asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita vähentää kasvihuonekaasupäästöjä yli 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Kööpenhaminan huippukokous oli todella menetetty tilaisuus ilmastonmuutoksen torjumisponnistuksissa. Oma maani, Skotlanti, on hyväksynyt maailman kunnianhimoisimman ilmastonmuutoslainsäädännön, kun taas Skotlannin hallituksen hiljattain sopima yhteistyö Malediivien hallituksen kanssa toimii mallina kansainvälisestä sopimuksesta. Tämänpäiväisessä päätöslauselmassa kehotetaan kahdenvälisiin tapaamisiin Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välillä yhteisymmärryksen helpottamiseksi; odotan, että Skotlannin kansallinen parlamentti otetaan mukaan tällaisiin tapaamisiin, koska sen lähestymistapa on maailman huippuluokkaa.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Päätöslauselma sisältää joitakin merkittäviä edistysaskelia sen allekirjoittaneiden oikeistoryhmien osalta: maininta IPCC:n työstä, jossa viitataan ilmastonmuutokseen, kehotus lisätä kansalaisyhteiskunnan osallistumista Meksikon huippukokouksen työhön ja kehotus EU:lle nostaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita vuodelle 2020 ehdotettujen 20 prosentin yläpuolelle. Ne eivät kuitenkaan riitä, ja hiilimarkkinoiden ylistys tarkoittaa, että ne menettävät kaiken uskottavuuden. Etelän maille, joille meillä on ilmastovelkaa, tarjottu apu ei ole riittävää.

Ehdotettu tavoite pyrkiä kohti 30 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2020 mennessä on myös kaukana IPCC:n suosittelemasta 40 prosentista. Lisäksi puuttuu maininta Bolivian presidentin Evo Morales Ayman kansojen välisestä ilmastonmuutoksen konferenssista. Tähän päivään mennessä vain siellä on kuitenkin ehdotettu maailman kansoille, että ne tunnustaisivat ekosysteemin oikeudet ja perustaisivat ilmastotuomioistuimen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Paljon kehuttuun Kööpenhaminan huippukokoukseen liitetyt suuret toiveet on tehty tyhjiksi. Maat, joilla on suurin vastuu asiassa, eivät saaneet aikaan yhteisymmärrystä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Tämä ongelma, joka aiheuttaa huolta kaikkialla maailmassa, vaatii nopeaa ratkaisua. Avoimuutta ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista on lisättävä UNFCCC:n osapuolten 16. konferenssissa Meksikossa (COP16). EU:n on pystyttävä ottamaan johtava asema ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kaikkien maiden, Yhdysvalloista niin kutsuttuihin nouseviin kansantalouksiin, Kiina mukaan luettuna, jotka ovat pahoja saastuttajia, on myös hyväksyttävä vastuunsa taistelussa, joka jättää yhä vähemmän tilaa uusille tilaisuuksille. Kyseessä on ihmiskunnan kestävä tulevaisuus. Jos mitään ei tehdä ajoissa, saatamme joutua pisteeseen, josta ei ole paluuta.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Äänestin tyhjää Kööpenhaminan ilmastonmuutoshuippukokouksen tuloksia koskevan päätöslauselman kohdalla, koska se oli mielestäni epäonnistunut yritys, kun otetaan huomioon, ettei Kööpenhaminan sopimus ole oikeudellisesti sitova eikä siinä vahvisteta maailmanlaajuisten päästöjen vähentämistavoitteita. Huippukokouksessa kehittyneet maat eivät tunnustaneet ilmastovelkaa, jota niillä on kehittyville maille, eivätkä ne pahoitelleet käytössä olevien markkinamekanismien (hiilikauppa) vahingollisia seurauksia. Äänestämällä tyhjää haluan ilmaista syvän pettymykseni huippukokouksen tulokseen, joka oli selvästi kansalaistemme odotuksia heikompi.

Euroopan unionin on kerta kaikkiaan otettava vastuuta ja tehtävä kaikki mahdollinen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Katson siksi, että meidän on ehdotettava uutta taloudellista ja sosiaalista mallia, joka haastaa kapitalismin. Suhtaudun myönteisesti Bolivian presidentin Evo Moralesin päätökseen järjestää kansojen välinen ilmastonmuutoksen ja äiti maan oikeuksien konferenssi.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Useimmat tarkkailijat katsoivat perustellusti Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksen epäonnistuneen. On vaikeaa vastustaa vaikutelmaa siitä, että Kööpenhaminassa maailman johtajat pelasivat riskipeliä eivätkä yrittäneet saada aikaan parasta sopimusta vaan syyttää toista osapuolta yhteisymmärryksen puutteesta. On huolestuttavaa, että vaikka EU oli työstänyt yhteisen kannan, se ei pystynyt käyttämään sitä pohjana sopimukselle muiden maiden kanssa. Euroopan unionin on alettava ponnistella varmistaakseen, että Meksikon COP16-konferenssista tulee menestys. Ilmastosopimuksella, jota EU:n on edistettävä, on oltava kolme peruspiirrettä: sen on oltava oikeudellisesti sitova, osoitettava solidaarisuutta ja oltava kunnianhimoinen. EU:n Sevillan huippukokouksessa tehtyä päätöstä, jonka mukaan EU ei rajoita päästöjään vuoteen 2020 mennessä enempää kuin 20 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, on tarkasteltava huolestuneena.

Ehto vähennystavoitteen nostamiselle 30 prosenttiin, nimittäin se, että muiden maiden on ensin tehtävä vastaava julistus, on toistettu. Tällä hetkellä kuitenkin kansainvälinen tilanne näyttää siltä, että vain EU voi antaa sysäyksen merkittävämmille vähennyksille. Kukaan ei ota EU:n paikkaa tässä asiassa, eikä EU saa luopua roolistaan radikaalien keinojen edistäjänä ilmaston lämpenemisen torjunnassa. EU:n on annettava 7,2 miljardia euroa niiden maiden käyttöön, jotka ovat heikoimmin kehittyneitä ja joita ilmastonmuutos eniten uhkaa.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kööpenhaminan huippukokouksen epäonnistumisesta oppiminen; se on Euroopan parlamentin ensisijainen tavoite tässä päätöslauselmassa, jonka puolesta äänestin. Tiedämme, mikä on väärin: YK:n menetelmä ei enää toimi, Yhdysvallat ja Kiina ovat käyttäytyneet kuin ilmastosääntelyn viholliset ja Euroopan unioni ei ole kyennyt puhumaan yhdellä äänellä. Vaikka tiedämme, mikä on väärin, meidän on vielä keksittävä ratkaisut, jotta pääsemme sopimukseen Cancúnissa marraskuussa 2010.

Johtavan asemansa säilyttämiseksi Euroopan on osoitettava innovatiivisuutta ilmastokysymyksessä ja tarjottava jotain muuta kuin pelkkä tavoite vähentää maailmanlaajuisia päästöjä erittäin spekulatiivisen kasvihuonekaasupäästömarkkinoiden järjestelmän kautta. Lisäksi Yhdysvaltojen hallitus on juuri hylännyt kyseisen välineen. On aika vaihtaa toisenlaiseen menetelmään ja ehdottaa "teknologista" siltaa teollisuusmaiden sekä ilmastonmuutokselle alttiimpien alueiden ja pikkuvaltioiden välille. Puhtaisiin teknologioihin, rakennusten ja liikennejärjestelmien energiatehokkuuteen sekä vihreiden työpaikkojen edistämiseen liittyvien kunnianhimoisten toimenpiteiden lisääminen antaa toivoa tulevasta, toivoa sopimuksesta tulevassa Cancúnin huippukokouksessa, enemmän toivoa maailman yhteisestä visiosta.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Kööpenhaminan ilmastonmuutoshuippukokouksessa ei saatu aikaan ratkaisua eikä onnistuttu sopimaan mistään loppupäätöslauselmista tai päätöksistä, jotka olisivat koskeneet päästövähennysten laajuutta ja mittakaavaa tai tähän tarkoitukseen käytettäviä taloudellisia keinoja. En kuitenkaan katso sen olleen tappio, vaikkei se tosiaan vastannut EU:n odotuksia. Nämä odotukset olivat järjettömiä, sekä ehdotettujen kasvihuonekaasujen vähennysten koon että ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvien taloudellisten odotusten osalta. Tämän lisäksi oli hieman ylimielistä vaatia EU:lle johtavaa asemaa ilmastonmuutoksen torjumisen prosessissa. Mielestäni olemme edelleen vaiheessa, jossa sitovien ja lopullisten päätösten tekeminen ei ole viisasta. Tämä johtuu muun muassa siitä, ettei meillä edelleenkään ole luotettavaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta ja ihmiskunnan roolista prosessissa. Viime aikoina olemme saaneet todistaa asiantuntijoiden ja tiedemiesten väittelyitä aiheesta, mikä vahvistaa oikeaksi sen, etteivät he kaikki ole samaa mieltä ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Lisäargumentti lopullisen päätöksen lykkäämisen puolesta on talouskriisi, joka pakottaa maita säästämään ja leikkaamaan kuluja. Taloudellisen laman vaikeina aikoina ensisijainen huomio on kiinnitettävä sosiaalisiin kysymyksiin, kuten työttömyyden ja yhteiskunnan köyhtymisen torjuntaan, yrittäjyyden tukemiseen ja muihin talouskasvua nopeuttaviin toimenpiteisiin.

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. – (EN) Vaikka Kööpenhaminan huippukokous nähtiin pettymyksenä lopputuloksen kannalta, on selvää, että lisätoimia tarvitaan. Yhteiselle toiminnalle ei kerta kaikkiaan ole vaihtoehtoa tässä asiassa.

Koska Euroopan unioni säilyttää keskeisen roolinsa tiellä kohti Meksikossa pidettävää seuraavaa huippukokousta, meidän on tehtävä kaikkemme maailmanlaajuisen poliittisen hyväksynnän saavuttamiseksi. Kansalaiset tekevät päätöksiä monien tiedemiesten ja muiden tarkkailijoiden hahmottelemista kysymyksistä tukeakseen ilmastonmuutosehdotuksia. Ne, jotka laskevat pelkästään pelon ja vihamielisyyden ilmapiirin luomisen varaan, tuskin kehittävät argumentteja omaksi hyväkseen.

EU:n hallitusten ministeri Ed Milibandin johdolla omaksuma linja on saanut kannatusta ja tarjoaa todellista toivoa sopimuksesta. Parlamentin on edelleen tuettava tätä lähestymistapaa.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä vaaditaan tiukempaa linjaa neuvotteluihin maailmanlaajuisesta ilmastopolitiikasta. Lisäksi kansainvälisen sopimuksen puuttuminen ei ole syy lykätä edelleen EU:n poliittisia toimenpiteitä aikaisempien EU:n lupausten päästöjemme leikkaamisesta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä täytäntöön panemiseksi.

Parlamentti toistaa tavoitteensa lisätä tätä vähennystä 30 prosenttiin. On hyvä, että parlamentti nimenomaan toteaa, että aloitteet vihreän talouden, energiavarmuuden ja energiankulutuksen rajoittamisen edistämiseksi ja kannustamiseksi helpottavat jatkuvasti 30 prosentin vähennystä koskevan sitoumuksen saamista.

On tärkeää, että Kööpenhaminan epäonnistumisesta otetaan opiksi. Näin ollen meidän on harjoitettava tärkeää itsekritiikkiä ja tunnustettava, että EU ei pystynyt neuvottelujen aikana luomaan luottamusta erityisten ennakkolupausten avulla, jotka olisivat koskeneet ilmastotoimenpiteisiin kehittyvissä maissa annettavaa kansainvälistä hallitusten rahoitusta. Näin ollen on myös tärkeää myöntää, että EU:n yhteinen panos toimiin vähennyksen aikaansaamiseksi ja kehittyvien maiden sopeutumistarpeiden rahoittamiseksi vuoteen 2020 mennessä ei voi olla pienempi kuin 30 miljardia euroa vuodessa. Toivon Meksikon kokouksen olevan menestys.

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin päätöslauselmaa vastaan. Valitettavasti monet hyvät tarkistukset hylättiin. Ihmisten todellisuudentaju ilmastonsuojelun kohdalla näyttää kadonneen. Kriittiset kommentit ja ilmastonsuojelun asianmukainen tieteellinen työstäminen on torjuttu, ja on hyväksytty, että Eurooppa toimii asiassa yksin. Tämä ei mielestäni ole vastuullista politiikkaa kansalaisillemme.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää Euroopan parlamentin Kööpenhaminan huippukokousta koskevan päätöslauselman kohdalla, koska siitä ei ilmene kunnolla kokouksen epäonnistuminen, vaikka Euroopan parlamentti on selkeästi tuominnut Euroopan unionin puutteet kokouksessa.

Kieltämättä joitakin myönteisiä toimenpiteitä on hyväksytty, kuten komission kehottaminen olemaan kunnianhimoisempi kasvihuonekaasupäästöjen kohdalla ja myöntämään riittävät varat näiden kaasujen poistamiseen.

Muut tarkistukset ovat mahdottomia hyväksyä, koska ne jättävät sääntelyn markkinoiden huoleksi päästölupien, puhtaan kehityksen mekanismien ja vastaavien avulla. Lisäksi pyydetään Euroopan unionia ryhtymään neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa tavoitteena transatlanttisten hiilimarkkinoiden luominen.

Pahoittelen myös sitä, että kehotus ottaa käyttöön vihreä Tobinin vero hylättiin. Verosta saatavat tulot olisivat auttaneet kehittyviä maita torjumaan ilmastonmuutosta.

Kestävää, vakavasti otettavaa tai johdonmukaista ratkaisua ilmastonmuutokseen ei voida löytää sen aiheuttaneen järjestelmän logiikasta. Euroopan unionin on siirryttävä eteenpäin ja toimittava esimerkkinä, muiden valtioiden asenteesta riippumatta. Se voi tehdä niin, jos pystyy hankkimaan itselleen tarvittavat välineet.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (FR) Kööpenhaminan huippukokous epäonnistui. Tämä sopimus on kuitenkin ensimmäinen askel, joka tuo useimmat osapuolista yhteen ja antaa perustan vähennyssitoumuksille, vaikutusta hillitsevien toimien rahoitukselle, mittaamiselle, raportoinnille ja todentamiselle sekä metsien häviämisen torjumiselle. Kannattamalla päätöslauselmaa ilmaisin toiveeni "ilmastodiplomatian" vakiinnuttamisesta kansainvälisellä tasolla. Sen ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla luomakunnan suojeleminen. Parlamentti on myös ilmoittanut, että unionin yhteisen panoksen ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi ja kehittyvien maiden auttamiseksi sopeutumaan ei pitäisi olla vähempää kuin 30 000 miljoonaa euroa vuodessa tämän hetken ja vuoden 2020 välillä. On myös tiedettävä, että luku saattaa kasvaa ilmastonmuutoksen vakavuutta ja sen aiheuttamia kuluja koskevan uuden tiedon tullessa esiin. Kaikesta ympäristöromantiikasta huolimatta emme saa unohtaa Euroopan teollisuutta. Siksi pidän oleellisena Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn kannalta, että muut teollisuusmaat EU:n ulkopuolella ryhtyvät vastaaviin ponnistuksiin ja kehittyvät maat ja nousevat kansantaloudet sitoutuvat kohtuullisiin vähennyksiin. Ilmasto-oikeudenmukaisuuden vuoksi vähennystavoitteiden on oltava mitattavissa, merkittäviä ja jokaisen todennettavissa.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Kööpenhaminan ilmastonmuutoshuippukokouksen tuloksia koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, vaikkakin hiukan ymmälläni.

Kööpenhaminassa, missä olin läsnä Euroopan parlamentin valtuuskunnan jäsenenä, saatiin aikaan oikeudellisesti sitomaton sopimus. Se ei tarjoa asiallista vastausta kansainväliseen taisteluun ilmastonmuutosta vastaan mutta ei myöskään ratkaise kansainvälisen kilpailun vääristyneiden olosuhteiden ongelmaa. Ne ovat vahingoksi Euroopan yrityksille, joiden – toisin kuin pääkilpailijoidensa Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaisista muista maista – on jo pyrittävä kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin.

Mielestäni Euroopan unionin on työskenneltävä tehokkaan strategian määrittelemiseksi tulevia kansainvälisiä kokouksia silmällä pitäen, strategian, jonka tarkoitus on edistää vihreitä teknologioita, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteitä ja jonka avulla otetaan käyttöön todella tehokas maailmanlaajuinen ilmastonmuutoksen torjuntajärjestelmä – ja joka ei pahenna kansainvälisen kilpailun vääristymiä.

Mietintö: Leonardo Domenici (A7-0007/2010)

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tyhjää Domenicin mietinnön kohdalla siitä huolimatta, että se sisälsi suurimmaksi osaksi järkeviä ehdotuksia. Siinä käsitellyistä eri kysymyksistä tarvitaan jatkuvaa yksityiskohtaista keskustelua. On välttämätöntä varmistaa, etteivät erilaiset yritysverojärjestelmät anna yrityksille mahdollisuutta välttyä vastuultaan tukea yhteiskuntaa osuudella voitostaan oikeudenmukaisen yritysverojärjestelmän kautta. On kuitenkin myös kiinnitettävä erityistä huomiota kielteiseen vaikutukseen, joka yhteisellä yhtenäistetyllä yhtiöveropohjalla voisi olla pieniin maihin, kuten Irlantiin, jonka varakkuus ja työllisyysaste ovat suurelta osin riippuvaisia sen kyvystä houkutella ulkomaisia investointeja.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin hyvän hallintotavan edistämistä verotusalalla koskevan mietinnön puolesta. Hyvä hallintotapa on avaintekijä maailmantalouden palauttamisessa ennalleen. Se edellyttää avoimuutta, tiedonvaihtoa, rajatylittävää yhteistyötä ja oikeudenmukaista verokilpailua. Se rajoittaisi veropetoksia ja veronkiertoa antaen veroa maksaville yrityksille kilpailuedun ja vähentäisi hallitusten paineita alentaa yhtiöverokantoja, mikä siirtää verotaakkaa työntekijöille ja alhaisen tulotason talouksille pakottaen samalla leikkaamaan julkisia palveluita. Eurooppalaisessa sopimuksessa yhteisestä yhtenäistetystä yhtiöveropohjasta on otettava huomioon EU:n maantieteellisten reuna-alueiden, kuten Irlannin, tarpeet ja niiden valmius houkutella suoria ulkomaisia investointeja. Yhteinen yhtenäistetty yritysveropohja ei tarkoita yhteistä verokantaa. Yritysten verottaminen on kunkin jäsenvaltion yksinomainen velvollisuus. Idea on vakiinnuttaa yhteinen oikeusperusta sellaisten yritysten voittojen laskentaan, joilla on liikeyrityksiä vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. Mietinnössä todetaan: "muistuttaa, että yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönotto helpottaisi kaksoisverotuksen ja konsernien siirtohintaongelmien torjuntaa EU:ssa". Olen tyytyväinen Irlannin hallituksen tämän vuoden talousarvioesityksessä tekemään ehdotukseen säädellä monikansallisten yhtiöiden siirtohinnoittelua.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme tyytyväisiä siihen, että mietinnössä nimenomaan todetaan: "tuomitsee voimakkaasti veroparatiisien roolin veronkierron, veropetosten ja pääomien paon rohkaisijana ja niistä hyötyvänä keinottelijana; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita asettamaan veroparatiisien, veronkierron ja laittoman pääomapaon torjumisen ensisijaiseksi tavoitteekseen".

Kannatamme myös sen toteamista, että "OECD:n vetämien aloitteiden osana" toteutettujen toimien "tulokset ovat riittämättömät veroparatiisien ja offshore-keskusten tarjoamiin haasteisiin vastaamiseksi ja että näiden tulosten jälkeen on toteutettava ratkaisevia, tehokkaita ja yhdenmukaisia toimia" ja jopa että "G20:n tähän mennessä tekemät sitoumukset ovat riittämättömät veronkierron, veroparatiisien ja offshore-keskusten asettamiin haasteisiin vastaamiseksi".

Tärkein seikka ei kuitenkaan ollut yksinkertaistaa tätä pelkiksi hyviksi aikeiksi vaan torjua ja hävittää veroparatiisit ja offshore-keskukset tehokkaasti, etenkin silloin, kun budjettivajeeseen liittyy tiettyä dramatiikkaa ja tarkoitus on pyrkiä samaan uusliberaaliin politiikkaan ja jopa tehostaa sitä jättäen jälleen kerran laskun kriisistä työntekijöille ja kansalle.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Teidän mielestänne hyvä hallintotapa verotusalalla ei tarkoita petosten torjuntaa, siedettävää verotusta tai julkisten varojen hyvää käyttöä. Siinä on kyse veronmaksajan, lähinnä eurooppalaisen veronmaksajan, järjestelmällisestä jahtaamisesta ja hänen pankkitilitietojensa automaattisesta vaihdosta ilman, että hän olisi syyllistynyt mihinkään rikkomukseen. Kaiken lisäksi en puhu nyt suurista yhtiöistä tai erittäin varakkaista henkilöistä, joilla on aina keinot livahtaa verkon läpi, vaan keskivertoeurooppalaisesta.

Puheenne veroparatiiseista on tekopyhää: parjaatte Liechtensteinia ja Karibiaa muttette sano sanaakaan Euroopan suurimmasta veroparatiisista, Lontoon Citystä, tai Yhdysvaltojen vastaavista. Ette myöskään mainitse sitä, mikä mahdollistaa näiden paratiisien olemassaolon: verohelvetit, jotka nyt ovat tyypillisiä useimmille unionin jäsenvaltioille, joita velka ja alijäämät lamaannuttavat. Koska julkiset menot ovat räjähtäneet talouspolitiikkanne sosiaalisten seurausten ja massamaahanmuuton ylettömien kustannusten kantamiseksi. Koska jäsenvaltiot eivät enää pysty rahoittamaan velkaansa, jos ne eivät turvaudu markkinoihin ja suostu niiden ehtoihin, mikä tarkoittaa, että tällä hetkellä 15–20 prosenttia Ranskan kaltaisen valtion talousarvion menoista kattaa vain sen korkomaksut. Meitä ei voi käyttää tällaisen politiikan moraalisena alibina.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. – (EN) Yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttäminen kaksoisverotuksen torjumiseen on kuin moukarin käyttäminen pähkinän särkemiseen. Kaksoisverotuksen ongelmaa voidaan torjua paljon tehokkaammilla keinoilla. Siksi äänestin kohtaa 25 vastaan.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tämänhetkinen talouskriisi on korostanut joitakin keskeisiä aloja, joilla on tehtävä uudistuksia Euroopan sisällä ja laajemmin maailmassa. Hyvä hallintotapa verotusalalla on erittäin tärkeä osatekijä terveessä taloudessa, ja EU:lla on keskeinen tehtävä kansainvälisen hyvän hallintotavan edistämisessä näissä asioissa.

  Arlene McCarthy (S&D), kirjallinen. – (EN) Veropetokset ja veronkierto aiheuttavat arviolta 200 miljardin euron menetykset joka vuosi – rikkaiden maiden veronmaksajilta ja kehittyvien maiden köyhimmiltä varastettua rahaa. Tähän vitsaukseen on puututtava, ja valtuuskuntani kannattaa tätä mietintöä, joka lähettää vahvan viestin siitä, että Euroopan parlamentti ei suvaitse petoksia, veronkiertoa eikä rankaisematta toimivia veroparatiiseja.

Erityisen tyytyväinen olen selkeään toteamukseen, että meidän on pyrittävä tekemään automaattisesta tiedonvaihdosta yleinen sääntö. Tutkimukset osoittavat tämän olevan tehokkain tapa torjua veronkiertoa ja suojella tuottoja. Näiden vaatimusten vastustajat toimivat veroparatiiseja hyödyntävien varakkaiden henkilöiden ja yhtymien pikkuruisen eliitin parhaaksi ja niitä monia vastaan, jotka maksavat veroja ja ovat riippuvaisia palveluista, jotka niistä maksetaan.

Mietinnössä viitataan ehdotetun yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan tulevaan vaikutusarviointiin. Vaikkemme vastusta lisäanalyyseja, valtuuskuntani edellyttäisi vahvoja lisätodisteita, ennen kuin se voisi harkita kannattavansa tällaista ehdotusta. Mietinnössä vaaditaan myös analyysia mahdollisista veroparatiisiin kohdistettavista rangaistusvaihtoehdoista, mitä kannatamme sen rajoittamatta lopullista kantaa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Hyvä hallintotapa verotusasioissa on välttämätön ehto sellaisten äärettömän tärkeiden asioiden kuin avoimuuden, tiedonvaihdon ja oikeudenmukaisen verokilpailun periaatteiden takaamiseksi. Talouskriisi on lisännyt entisestään paineita torjua veronkiertoa ja petoksia sekä veroparatiiseja. Aikana, jolloin miljoonat ihmiset kaikkialla maailmassa kärsivät kriisin vaikutuksista, olisi turhaa taistella niitä vastaan, jotka eivät täytä velvollisuuksiaan. Tämä aloite on tärkeä signaali EU:lta kolmansille maille ja viestittää, että EU torjuu tehokkaasti kaikkea veroparatiiseihin liittyvää. Veroparatiisien torjuminen kaikkialla maailmassa ei liity ainoastaan vero-oikeudenmukaisuuteen vaan ennen kaikkea sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Meidän on pantava täytäntöön hyvän hallintotavan politiikka sekä Euroopan unionin sisällä että sen ulkopuolella etenkin epäoikeudenmukaisen verokilpailun torjumiseksi, varsinkin veroparatiiseja edustavien maiden kanssa. Avoimuus ja aineellinen tiedonvaihto ovat reilun kilpailun ja verotaakan oikeudenmukaisen jakautumisen perusta.

Lisäksi hyvä hallintotapa verotusasioissa on tärkeä ennakkoedellytys rahoitusmarkkinoiden eheyden säilyttämiseksi. Ehdotukset hallinnollisesta yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta verojen perinnässä, jotka hyväksymme tässä täysistunnossa, vievät meitä tähän suuntaan. Kansainvälisellä tasolla yksi välineistä, joita EU voi käyttää edistämään verotusalan hyvää hallintotapaa kolmansissa maissa, on tiedonvaihtolausekkeen sisältävien veropetossopimusten neuvotteleminen niiden kanssa.

EU:n tasolla viiden maan, joiden kanssa EU:lla on säästöjä koskeva sopimus (Monaco, Sveitsi, Liechtenstein, Andorra ja San Marino), lausunnot ovat tärkeä askel kohti täysin epätasapainoisen tilanteen päättämistä. Tällaisten lausuntojen jälkeen on kuitenkin tehtävä oikeudellisesti sitovia sopimuksia. EU:n on myös oltava edistävä toimija tällä alalla, näytettävä hyvää esimerkkiä ja vietävä läpi se, mitä G20-huippukokouksessa jo aloitettiin.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, hyvä hallintotapa verotusasioissa on aina ollut erittäin tärkeä aihe, mutta siitä on tullut entistä olennaisempi sen jälkeen, kun suuri talous- ja rahoituskriisi iski mantereeseemme noin kaksi vuotta sitten.

Viime vuosina aiheesta on keskusteltu eurooppalaisissa ja kansainvälisissä huippukokouksissa kiinnittäen erityistä huomiota veronkiertoon ja veroparatiiseihin. Komissio on kyllä selvästi sitoutunut asiaan ja sillä on tahtoa, mutta meidän on epäilemättä pantava täytäntöön vakava politiikka veronkierron ehkäisemiseksi. Eturivin yhtiöt kiertävät verolakeja yksinkertaisesti napsauttamalla hiirtä Internetissä.

Olen varma, että hyvän hallintotavan periaate, joka perustuu avoimuuden ja tiedonvaihdon periaatteeseen, muodostaa pohjan pyrkimiselle Euroopan unionin ensisijaiseen tavoitteeseen, joka on veroparatiisien, veronkierron ja laittoman pääomapaon torjuminen.

Euroopan unionin on myös puhuttava kansainvälisesti yhdellä äänellä ja taisteltava OECD:n standardien parantamisen puolesta, jotta automaattisesta tiedonvaihdosta tulee standardi pyynnöstä tapahtuvan tiedonvaihdon sijaan. Tästä syystä äänestän mietinnön puolesta.

  Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin hyvää hallintotapaa verotusalalla edistävän mietinnön puolesta, koska katson, että veropetosten ja veronkierron tehokas torjunta on äärettömän tärkeää. Lisäksi meidän on päästävä veroasioiden käsittelyn sulusta ministerineuvostossa ja vahvistettava hyvää hallintotapaa verotusalalla.

Mietinnöt: Magdalena Alvarez (A7-0006/2010), Leonardo Domenici (A7-0007/2010)

  Robert Goebbels (S&D), kirjallinen. – (FR) Kannatan kansainvälistä yhteistyötä veronkierron kohdalla, mutta epäilen, että hallinnollinen yhteistyö, joka johtaa kaikkien Euroopan kansalaisten varoja koskevien tietojen automaattiseen vaihtoon, olisi paras tapa saavuttaa oikeudenmukainen verotus. Kaikkien rahoitustoimien lähdevero olisi paljon tehokkaampi menetelmä.

Tällaisen lähdeveron pitäisi olla lopullinen vero. Siitä voisi tulla unionin resurssi. Euroopan parlamentin suosittelema niin kutsuttu "hyvä hallintotapa" paljastaa kansalaisten koko yksityiselämän. Se tuhoaa suojan henkilötiedoilta, joita Euroopan parlamentti paradoksaalisesti haluaa suojata SWIFT-asiakirjassa. Näistä syistä en äänestänyt näiden mietintöjen puolesta.

Mietinnöt: Magdalena Alvarez (A7-0006/2010), Theodor Dumitru Stolojan (A7-0002/2010), Leonardo Domenici (A7-0007/2010)

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Vaikka veropetoksia on torjuttava, emme saa unohtaa, etteivät petokset olisi millään tavalla yksinään voineet aiheuttaa tämänhetkistä talouskriisiä. Kyseessä on kapitalismin rakenteellinen kriisi, joka on saanut alkunsa järjestelmän logiikasta, jonka etuja Euroopan eliitti sokeasti ylistää. Äänestän tekstin puolesta, koska tuomitsen henkilökohtaisen edun tavoittelun yhteisen hyvän kustannuksella. Tämä logiikka on yhtä lailla osa veropetoksia kuin Euroopan uusliberalismia, joka on petoksia paljon enemmän vastuussa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamatta jäämisestä.

Arvonlisävero, jota teksti myös tukee, on yksi järjestelmän ongelmista. Se on maailman epäoikeudenmukaisin vero, sillä se koskee kaikkia kansalaisia samalla veroprosentilla ottamatta huomioon valtavia tuloeroja, jotka ovat merkki uusliberalismista. On sääli, ettei teksti torju perusongelmaa tai pyri lopulta lisäämään yhteistä hyvää edistävää varallisuuden oikeudenmukaista jakoa Euroopan poliittiseen ohjelmaan.

Mietintö: Marc Tarabella (A7-0004/2010)

  John Stuart Agnew ja William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) Vaikka UKIP uskoo miesten ja naisten tasa-arvoon, vastustamme kaikkia EU:n pyrkimyksiä laatia lainsäädäntöä aiheesta. Mielestämme kansallisen tason toimet ovat tarkoituksenmukaisempia tällä alalla.

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin jäsen Tarabellan mietinnön puolesta, koska katson, että miesten ja naisten tasa-arvo on, kuten Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa on tunnustettu, yksi Euroopan unionin perusperiaatteista, jota ei edelleenkään sovelleta yhtenäisesti.

Miesten ja naisten välisestä palkkaerosta, ammatillisesta eriytymisestä ja sukupuolistereotypioista huolimatta mietinnössä pyritään korostamaan samapalkkaisuuden periaatetta, joka on sisältynyt yhteisön perussopimuksiin jo vuodesta 1957 lähtien. Siinä painotetaan, että Euroopan unionia ja koko maailmaa otteessaan pitävä talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisi vaikuttaa selvästi naisiin, heidän työoloihinsa ja asemaansa yhteiskunnassa sekä naisten ja miesten tasa-arvoon Euroopan unionissa.

  John Attard-Montalto (S&D), kirjallinen. – (EN) Haluaisin selittää äänestyspäätöstäni koskien jäsen Tarabellan mietintöä naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuonna 2009. Useissa tarkistuksissa viitattiin suoraan tai epäsuoraan raskaudenkeskeytykseen. Malta vastustaa raskaudenkeskeytystä. Suurimmat poliittiset puolueet ovat täysin samaa mieltä asiasta. Lisäksi suurin osa yhteiskuntaa yhtyy tähän näkemykseen. Uskonnolliset ja moraaliset näkökohdat ovat myös tärkeitä.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan komissio toteaa miesten ja naisten tasa-arvoa EU:ssa vuonna 2009 koskevassa mietinnössään, että perhe- ja työelämän yhteensovittaminen, ammatti- ja alakohtainen eriytyminen, palkkaerot ja naisten alhainen työllisyysaste ovat suurimmat erot sukupuolten välillä. Nämä miesten ja naisten väliset erot ovat pahentuneet erityisesti tämänhetkisen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisin myötä. Äänestin mietintöä vastaan, koska raskaudenkeskeytyksen ja ilmaisen raskaudenkeskeytysneuvonnan kaltaisten asioiden sisällyttäminen mietintöön on mielestäni vääristänyt sitä. Nämä aiheet ovat hyvin arkaluonteisia ja kuuluvat toissijaisuusperiaatteen mukaan yksittäisille jäsenvaltioille.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska tässä monimutkaisessa taloudellisessa, rahoituksellisessa ja sosiaalisessa tilanteessa on nyt tärkeämpää kuin koskaan noudattaa yhtä Euroopan unionin tärkeimmistä perusperiaatteista: miesten ja naisten tasa-arvoa. Jokaisen jäsenvaltion tulee taata, että kummankin sukupuolen edustajat saavat saman palkan samanarvoisesta työstä. Miesten ja naisten tasa-arvon edistämiseksi on taattava, että miehet ja naiset jakavat keskenään vastuun perheestä ja kodinhoidosta. On hyvin tärkeää, että isyysvapaa vahvistetaan direktiivissä aiemmin, jotta isille luodaan sopivat olosuhteet lastenhoitoon osallistumiseen. Ihmiskaupan uhrit ovat useimmiten naisia. Siksi kehotan jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet Euroopan neuvoston yleissopimusta ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta, ratifioimaan sen viipymättä.

  Carlo Casini (PPE) , kirjallinen. – (IT) Äänestin naisten ja miesten tasa-arvoa Euroopan unionissa vuonna 2009 koskevaa päätöslauselmaa vastaan, vaikka kannatan suurta osaa sen sisällöstä. Tein näin, koska tasa-arvon vaatiminen tietylle ihmisryhmälle tarkoittaa sen kieltämistä toiselta ihmisryhmältä.

Viittaan 38 kohtaan, jossa vaaditaan naisten oikeuksien takaamista turvaamalla heille mahdollisuus raskaudenkeskeytykseen. Kaikkein pienimpien ja puolustuskyvyttömimpien yksilöiden eli syntymättömien lasten tuhoamista ei voida pitää keinona lujittaa naisten arvokkuutta ja vapautta. Käynnissä on elämänvastainen salaliitto, joka yrittää pettää meitä tutkituin ja testatuin keinoin. Meidän on paljastettava se.

Oikeudenmukaisten pyyntöjen ja epäoikeudenmukaisten väitteiden yhdistäminen ja sanojen merkityksen vääristeleminen ovat salajuonia, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi Euroopan parlamentin äänestyksissä. Minä en halua olla missään tekemisissä asian kanssa. Emme voi keskustella raskaudenkeskeytyksen dramatiikasta, joka ansaitsee poliitikkojen ja moralistien huomion, tunnustamatta vastasyntyneiden oikeuksia tai vähintäänkin vaatimatta asianmukaista valistusta elämän kunnioittamisesta ja järjestämättä tukimuotoja vaikeille tai ei-toivotuille raskauksille, jotta ne voidaan saattaa luonnolliseen päätökseensä.

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen miesten ja naisten tasa-arvoa EU:ssa koskevan mietinnön hyväksymiseen. Mietinnössä korostetaan pikaista tarvetta yhteisön aloitteelle, jolla torjutaan tehokkaasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Lisäksi päätöslauselman hyväksyminen yhdistää kaksi ulottuvuutta, joita pidän keskeisen tärkeinä. Ensimmäinen on suositus EU:n tason isyysvapaasta. Jotta tasa-arvo voi toteutua työelämässä, sen on toteuduttava myös yhteiskunnassa ja perhe-elämässä. Mietintö painottaa komission velvollisuutta laatia lainsäädäntöä aiheesta. Äänestystuloksen todellinen suuri voitto on kuitenkin se, että se vahvistaa oikeuden raskaudenkeskeytykseen. Missään EU:n lainsäädännössä ei ole vahvistettu tätä oikeutta vuoden 2002 jälkeen Euroopan oikeistopuolueen vastahakoisuuden vuoksi. Naisilla täytyy olla oikeus valvoa omia seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksiaan. Todellisen tiedonsaannin, ehkäisyn ja raskaudenkeskeytyksen mahdollisuuden suhteen on vielä paljon tehtävää, mutta Tarabellan mietintöä tulee käyttää lähtökohtana EU:n lainsäädännön eteenpäin viemisessä tällä alueella.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tänään mietinnön puolesta. Mietintö on luonteeltaan edistyksellinen, koska sillä pyritään edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa muun muassa vanhempainloman, lastenhoidon, kotiväkivallan ja palkkaeron osalta. Se edistää myös sekä naisten että miesten laajempaa tietämystä seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista. Kyseessä ei kuitenkaan ole lainsäädäntöehdotus. Kyseessä on ensisijaisesti julistus periaatteista, joita olen valmis tukemaan. Mietintö on yhdenmukainen Euroopan työväenpuolueiden ja sosiaalidemokraattisten puolueiden periaatteiden kanssa. On huomattava, että raskaudenkeskeytyspalvelujen tarjoaminen on täysin ja yksinomaan jäsenvaltioiden asia. Mietintö ei muuta eikä pystyisikään muuttamaan tätä asetelmaa.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuonna 2009 laadittua mietintöä vastaan, koska raskaudenkeskeytyksen ja ilmaisen raskaudenkeskeytysneuvonnan kaltaisten asioiden sisällyttäminen mietintöön on mielestäni vääristänyt sitä. Nämä aiheet ovat hyvin arkaluonteisia ja kuuluvat toissijaisuusperiaatteen mukaan yksinomaan yksittäisille jäsenvaltioille.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan vahvasti tätä mietintöä. Naisten ja miesten tasa-arvo on jo kauan ollut yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Silti, vaikka alalla on edistytty, naisten ja miesten välillä on edelleen epätasa-arvoisuutta. Naisten ja miesten työllisyysasteen välinen kuilu on kaventumassa, mutta naiset työskentelevät yhä todennäköisemmin osa-aikaisesti ja/tai määräaikaisessa työsuhteessa ja ovat useimmiten sijoittuneet huonosti palkattuihin töihin. Naisia työskentelee Euroopassa osa-aikaisesti nelinkertainen määrä miehiin verrattuna. Sukupuolten välinen palkkakero – 17,4 prosenttia – ei ole juurikaan kaventunut vuodesta 2000. Ansaitakseen saman määrän kuin mies ansaitsee keskimäärin kalenterivuoden aikana naisen on työskenneltävä keskimäärin seuraavan vuoden helmikuun loppuun asti, yhteensä 418 päivää. Maailmanlaajuinen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisi on naisille kaksin verroin suurempi uhka. Naiset muodostavat enemmistön työvoimasta julkisen sektorin aloilla, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen aloilla, joilla erityisesti joudutaan vähentämään työpaikkoja. Lisäksi palvelujen leikkaamisen myötä naiset, jotka ovat aiemmin käyttäneet esimerkiksi lasten- tai vanhustenhoitopalveluja tai koulunkäyntiavustusta, joutuvat uhraamaan oman työpaikkansa hoitaakseen nämä tehtävät itse.

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen. – (CS) Marc Tarabellan mietintö korostaa selvästi sukupuolten tasa-arvon suurinta estettä. Tiedän, ettei osa jäsenistä ota sukupuolten epätasa-arvoasiaa ja siihen liittyvää naisten syrjintää vakavasti. Itse olen kuitenkin tietoinen näistä ongelmista. Maailmanlaajuinen talouskriisi on pahentanut tilannetta, ja näyttääkin siltä, että naiset "uhrataan" kuluja leikkaavan finanssipolitiikan seurauksena vähentämällä äitiysavustusta ja sosiaalipalvelujen kuluja. Koska köyhyys ja alhaiset tulot uhkaavat perinteisesti enemmän naisia, sillä he keskeyttävät tai päättävät ammatillisen uransa perustaakseen perheen, antavat etusijan miehensä uralle tai hoitavat lapsia tai vanhuksia, esittelijä ehdottaa asianmukaisia parannustoimia. Jäsen Tarabella toteaa totuudenmukaisesti, että perussopimuksissa vuodesta 1957 lähtien tunnustettua samapalkkaisuuden periaatetta ei ole noudatettu ja että joissakin jäsenvaltiossa naiset eivät edelleenkään saa samasta työstä samaa palkkaa kuin miehet.

Tämän lisäksi on olemassa useita EU:n toimia, joiden tarkoituksena on tukea lapsiperheitä mutta joissa ei kuitenkaan oteta huomioon lasten kanssa asuvia yksinhuoltajia. Vaatimus palkallista isyysvapaata koskevasta EU:n tason lainsäädännöstä on myös oikeutettu. Perheeseen ja kodinhoitoon liittyvien vastuiden oikeudenmukainen jakaminen naisten ja miesten kesken auttaa tilanteen korjaamisessa. Yllä mainituista syistä kannatan mietinnön 2009/2010 arvioita ja olen siksi äänestänyt mietinnön hyväksymisen puolesta.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin jäsen Tarabellan miesten ja naisten tasa-arvoa Euroopan unionissa vuonna 2009 koskevan mietinnön puolesta, koska siinä ehdotetaan sukupuolten tasa-arvoon liittyviä täsmällisiä ja innovatiivisia toimia ja politiikkoja. Kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseen ja torjumiseen liittyvän direktiivin laatiminen ja isyysvapaan sisällyttäminen EU:n lainsäädäntöön ovat esimerkkejä ehdotuksista, joita pidän keskeisinä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja sen takaamisessa, että perheeseen liittyvät vastuut jaetaan tasapuolisemmin miesten ja naisten kesken.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Jotakin on pielessä, kun parlamentti vaatii kunnioitusta mutta ei saa sitä.

Tämän kaltaiset tärkeät ja vakavat aiheet ansaitsevat huomiota, keskustelua ja suurimman yhteisen nimittäjän etsintää. En usko, että tätä on vaikea saavuttaa. Mielipiteitä jakavien kysymysten vaivihkaisesta ja epäsuorasta esiin tuomisesta näiden aiheiden varjolla on kuitenkin tulossa valitettava tapa. Taas kerran parlamentti on toiminut vain kaikupohjana kaikkein äärimmäisille suunnitelmille.

En voi muuta kuin ehdottomasti torjua tämän pyrkimyksen edistää raskaudenkeskeytyksen vapauttamista sekä siihen liittyvää ihmiselämän ja arvokkuuden halveksuntaa miesten ja naisten tasa-arvon tukemisen verukkeella sekä laittoman pyrkimyksen liittää nämä asiat toisiinsa ja manipuloida jäsenvaltioiden valtaa tällä alalla.

Pakkomielle laajentaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden käsitettä kattamaan raskaudenkeskeytys ja määrätä se toimenpantavaksi kaikkialla osoittaa, miten salakavalia keinoja todellisuuden kaunistelijat käyttävät. Omantunnon turruttamiseen tähtäävät kiertoilmaukset eivät tee siitä yhtään vähemmän raakaa, naisiin kohdistuvasta väkivallasta yhtään vähemmän julmaa tai tästä strategiasta vähemmän paheksuttavaa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) "Sukupuoleen perustuva väkivalta on ehkä häpeällisin ihmisoikeuksien loukkaus – –. Se ei tunne maantieteellisiä rajoja eikä kulttuuriin tai rikkauteen liittyviä rajoja. Niin kauan kuin se jatkuu, emme voi sanoa ottavamme todellisia edistysaskelia kohti tasa-arvoa, kehitystä ja rauhaa." Näin on todennut Yhdistyneiden Kansakuntien entinen pääsihteeri Kofi Annan, ja valitettavasti sama pätee nyt entistäkin selvemmin. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on yhä olemassa teollisuusmaissa ja Euroopassa, koska kyseessä on rakenteellinen ongelma, joka aiheuttaa vakavaa mahdollisuuksien epätasa-arvoa. Miesten ja naisten välillä on edelleen eroja koulutuksen, kielen, kotitöiden jakautumisen, työelämään osallistumisen ja ammatillisten velvollisuuksien täyttämisen suhteen. Mielestäni työelämään osallistumisen, uralla etenemisen ja työn tekemisen niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla sekä politiikassa tulisi perustua henkilön ansioihin ja kykyihin sukupuolesta riippumatta. Äänestin kuitenkin päätöslauselmaa vastaan, koska siihen sisältyi yksinomaan jäsenvaltioille kuuluvia arkaluonteisia aiheita, kuten raskaudenkeskeytyksen mahdollisuus.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselman hyväksyminen parlamentissa huolimatta konservatiivisen oikeiston halusta suistaa se raiteiltaan oli ratkaisevan tärkeää, sillä se takaa tärkeitä oikeuksia naisille. Joistakin heikkouksista huolimatta mietintö onnistuu korostamaan tärkeitä asioita, kuten äitiyslomaan kytketyn isyysvapaan tarvetta, seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksia sekä tarvetta torjua tehokkaammin työpaikalla ilmenevää epätasa-arvoa ja syrjintää sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja ihmiskauppaa. Lisäksi se tuomitsee monien naisten arkipäivää olevan köyhyyden ja epävarman, huonopalkkaisen työn.

Oli tärkeää taas kerran osoittaa tukea ajatukselle, että "naisilla täytyy olla oikeus valvoa omia seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksiaan ja heille on etenkin turvattava mahdollisuus turvautua ehkäisyyn ja raskaudenkeskeytykseen".

Päätöslauselmalla on erityistä merkitystä juuri ennen kansainvälisen naistenpäivän satavuotisjuhlaa ja Pekingin toimintaohjelman 15-vuotisjuhlaa. Toivokaamme, että se pannaan täytäntöön.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) On totta, että naiset kohtaavat erityisiä vaikeuksia. Tässä tapauksessa, kuten parlamentissa usein käy, alkuperäinen hyvä aikomus on kuitenkin johtanut vääristyneeseen analyysiin ja järjettömiin ehdotuksiin.

Mietintö kuvaa eurooppalaisen yhteiskunnan irvikuvaa, jossa naisiin kohdistuva vihamielisyys on päivittäistä ja systemaattista: korjaustoimet ovat muka seksistisiä, koska niillä tuetaan yleensä miesvaltaisia aloja, samoin tiukat budjettipolitiikat, koska ne vaikuttavat naisvaltaisiin julkisen sektorin aloihin… Mitään ei kuitenkaan puhuta sen seurauksista, että Euroopassa on valtava maahanmuuttajaväestö, jonka kulttuuri ja tavat vangitsevat naiset alempaan asemaan, valovuosien päähän meidän arvoistamme ja käsityksistämme.

Mitään ei mainita myöskään täyden egalitarismin negatiivisista seurauksista: naiset menettävät vähitellen laillisia sosiaalisia erityisoikeuksia, jotka heille on myönnetty tunnustuksena äidin roolista. Esiin ei oteta myöskään vanhempainpalkkaa, joka on ainoa tapa antaa naisille mahdollisuus valita työuran ja perhe-elämän välillä tai sovittaa ne yhteen.

Kun näen useiden parlamentin jäsenten tulevan hysteerisiksi ja säätävän yleisestä massiivisesta ja pakollisesta raskaudenkeskeytyksestä, joka on nostettu perusarvon tasolle kohti kollektiivista itsemurhaa kulkevassa Euroopassa, alan väkisinkin toivoa, että heidän äitinsä olisivat aikanaan keskeyttäneet raskautensa.