Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Burmaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä(1).

  Véronique De Keyser, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, Burman tilanne on huonontunut entisestään. Onko tarpeen muistuttaa Burman hallituksen kansalaisiinsa kohdistamista väärinkäytöksistä, Saharov-palkitun Aung San Suu Kyin loputtomasta vankeudesta sekä hänen sulkemisestaan väärin perustein tulevista vaaleista?

Burman hallitus on luvannut seitsemässä vaiheessa toteutettavan demokraattisen siirtymävaiheen, joka päättyy vaaleihin. Mikäli vaalit kuitenkin pidetään armeijan laatiman perustuslain nojalla, mikä on todennäköistä, niillä ainoastaan oikeutetaan viisi vuosikymmentä vallassa ollut sotilashallinto ja annetaan armeijalle 25 prosenttia parlamentin paikoista. Vaadimme kansainvälistä yhteisöä Kiina, Intia ja Venäjä mukaan lukien painostamaan edelleen yhdessä Burman hallitusta lopettamaan vakavat ihmisoikeusloukkaukset maassa ja estämään demokraattisen siirtymävaiheen muuttuminen poliittiseksi farssiksi.

  Filip Kaczmarek, laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, ilmoitus siitä, että missä tahansa maassa pidetään vaalit ensimmäistä kertaa 20 vuoteen, yleensä täyttää meidät optimismilla. Se antaa toivoa muutoksesta ja demokratisoitumisesta. Todennäköisesti vain harva meistä tai Burman kansalaisista valitettavasti uskoo, että kuluvan vuoden lopussa pidettävät vaalit olisivat demokraattiset ja rehelliset tai että niillä saataisiin aikaan todellinen muutos. Burman hallinto on ongelma, jonka kanssa olemme painineet jo vuosia. Tuomitsemme päätöslauselmassamme ihmisoikeus- ja kansalaisvapausrikkomukset, jotka ovat Burmassa arkipäivää. Emme edelleenkään osaa sanoa burmalaisille, miten hallinnon häikäilemätön toiminta saataisiin loppumaan. Mielestäni tuloksia saadaan aikaan vain yhteisillä toimilla. Kenen sitten pitäisi ryhtyä näihin yhteisiin toimiin? Naapurimaiden? Maiden, jotka käyvät hallinnon kanssa kauppaa rahoittaen epäsuorasti sen toimintaa, toisin sanoen Venäjän ja Kiinan? Tarkoitan tietenkin Euroopan unionia, Yhdysvaltoja ja YK:ta. Näiden kumppanien yhteistyöllä voimme saada aikaan muutoksen.

  Marie-Christine Vergiat, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, Burma on vuodesta 1962 elänyt erään maailman pahimpiin hallintoihin lukeutuvan sotilasjuntan ikeessä. Viimeiset demokraattisesti valitut parlamentin jäsenet valittiin tehtäväänsä vuonna 1990. Heidät on kaikki joko pidätetty tai pakotettu eroamaan tehtävistään. Maassa on 2 000 rekisteröityä poliittista vankia mukaan lukien 230 buddhalaismunkkia, jotka osallistuivat syyskuussa 2008 rauhanomaiseen mielenosoitukseen ja ovat siitä lähtien olleet vankilassa.

Kymmenet tuhannet – tai pikemminkin sadat tuhannet – burmalaiset siirtolaiset asuvat Thaimaassa, Intiassa, Bangladeshissa ja Malesiassa vähintäänkin arveluttavissa olosuhteissa, joissa he ovat vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat joutuneet muuttamaan vastoin tahtoaan. Tällaisessa tilanteessa erityisesti toimittajat ovat vaarassa. Ainakin 14 toimittajaa istuu tällä hetkellä vankilassa. Haluaisin erityisesti korostaa tapausta, jossa 25-vuotias toimittaja Hla Hla Win tuomittiin 27 vuodeksi vankilaan moottoripyörän laittomasta maahantuonnista hänen vierailtuaan buddhalaisluostarissa.

Juntta on todellakin ilmoittanut pitävänsä uudet vaalit. Yhdyn kollega De Keyserin näkemykseen siitä, että vaalien ainoana tarkoituksena on saada oikeutus istuvalle hallitukselle. Vaalien tulokseen on suhtauduttava suurella varauksella.

Aiomme tänään jälleen kerran tuomita jyrkästi järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset Burmassa sekä pyytää Burman hallitusta vuoropuheluun kanssamme ja lopettamaan välittömästi lapsisotilaiden rekrytoinnin. Pyydämme jälleen kerran Kiinan, Intian ja Venäjän hallituksia käyttämään vaikutusvaltaansa. Arvoisa komission jäsen, pyydän teitä ponnistelemaan puolestamme komissiossa ja neuvostossa sen hyväksi, että Euroopan unioni säilyttäisi Burman hallitukseen kohdistetut rajoittavat toimenpiteet, sillä meillä ei ole sanoja lukuun ottamatta mitään kouriintuntuvia todisteita demokraattisesta vuoropuhelusta. Kehotamme teitä arvioimaan jo toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuden ja tekemään kaiken voitavanne sen varmistamiseksi, että siviiliväestö...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Charles Tannock, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, en enää osaa sanoa, montako kertaa Euroopan parlamentissa on vuosien saatossa keskusteltu Burman vakavasta ja yhä pahenevasta ihmisoikeustilanteesta. Mikäli joskus tuntisimme kiusausta pehmentää suhtautumistamme säälimättömään sotilasjunttaan, vilkaisu oman parlamenttimme seinille riittää muistuttamaan siitä, miksi kenraaleja on painostettava entistä lujemmin. Tarkoitan luonnollisesti oppositiojohtajaa ja Nobel-palkittua Aung San Suu Kyitä, jonka kuva on näkyvällä paikalla parlamentin tiloissa sekä Brysselissä että Strasbourgissa. Sekä häntä että hänen kannattajiaan estetään jatkuvasti tuomasta ääntään kuuluviin. Siksi vähintä mitä voimme tehdä on puhua heidän puolestaan ja luvata vankkumaton tukemme heidän pyrkimykselleen saada Burmassa aikaan kestävä demokraattinen muutos.

Olemme tuoneet myös esille rohingyavähemmistön kohtalon. Rohingyat ovat jälleen kerran joutuneet armeijan syrjinnän ja vainon kohteeksi, ja monet heistä ovat joutuneet pakenemaan naapurimaa Bangladeshiin. Kenraalit voivat sivuuttaa pyyntömme, mutta se ei tee niistä yhtään vähempiarvoisia, sillä demokraatteina meidän on tuomittava julmuudet kaikkialla maailmassa.

  Raül Romeva i Rueda , laatija. − (ES) Arvoisa puhemies, pääsin muutama kuukausi sitten tapaamaan Thaimaan ja Burman väliselle rajalle paenneita ihmisiä, jotka toivovat pääsevänsä palaamaan koteihinsa. Jotkut heistä toivovat ainoastaan selviävänsä hengissä huomiseen.

Siellä ollessamme tapasimme myös oppositioryhmiä, muun muassa jo mainitun Saharov-palkitun Aung San Suu Kyin johtaman Kansallisen demokratialiiton.

Minua kehotettiin moneen otteeseen suhtautumaan varauksella sotilasjuntan oman perustuslakiuudistuksensa nojalla pitämiin vaaleihin ja kieltäytymään tukemasta niitä nykyisen kaltaisissa olosuhteissa, joissa epäilemättä loukataan perusoikeuksia eli ilmaisun- ja kokoontumisvapautta ja joissa ilmiselvästi vaarannetaan maan mahdollisuus muutokseen ja demokraattiseen uudistukseen.

On totta, että muutosta parempaan on jossain määrin tapahtunut. Vuonna 2009 vapautettiin satoja vankeja, joista kuitenkin vain harvat olivat poliittisia vankeja.

On erittäin ongelmallista, että Burmassa on yhä yli 2 100 poliittista vankia. Siksi vapaiden, oikeudenmukaisten ja demokraattisten vaalien suunnitteleminen on mahdotonta.

Ensiksi on siis otettava huomioon, että vaaleja varten olosuhteiden on oltava oikeanlaiset. Kaikenlaiset tilanteen parantamiseen tähtäävät keskustelut ovat tervetulleita, mutta perusehtona on oltava, että poliittiset vangit vapautetaan ehdoitta ja että pakolaisille taataan mahdollisuus palata koteihinsa. Siksi esitän komissiolle avoimen pyynnön. Kyseiselle alueelle ja kyseisille pakolaisille kohdistettujen varojen vähentäminen aiheuttaa suurta huolta.

Sadat tuhannet ihmiset tarvitsevat kipeästi apuamme. Siksi näiden varojen leikkaamista olisi mielestäni vältettävä.

  Thomas Mann, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Burman ihmisoikeustilanne on huonontunut dramaattisesti. Tarkoitan tällä poliittista sortoa, armeijan harjoittamaa ja seksuaalista väkivaltaa, lapsisotilaiden järjestelmällistä rekrytointia ja vankiloissa viruvaa 2 000:ta poliittista vankia. Tämän vuoden syksyllä pidettävät ensimmäiset väitetysti vapaat vaalit ovat puhdas farssi. Oppositiopuolueet aikovat syystäkin boikotoida niitä. Erityinen huolenaihe on rohingyavähemmistön asema. Yli 200 000 rohingyaa asuu pakolaisleireissä, ja monet heistä ovat paenneet naapurimaa Bangladeshiin ja joutuneet pakomatkallaan julman vainon kohteeksi.

Olen ilahtunut Bangladeshin valmiudesta päästää Euroopan parlamentin Etelä-Aasian valtuuskunta tiedonkeruumatkalle maahan. Lennämme huomenna Dhakaan keräämään ensi käden tietoa Cox's Bazarin ja Bandarbanin alueiden tilanteesta. On kuitenkin selvää, että selvitäkseen hengissä vainotut rohingyat tarvitsevat kattavaa kansainvälistä suojelua. Euroopan unionin on torjuttava Burman hallituksen toimintatapa, kunnes havaittavissa on merkkejä siirtymisestä kohti demokratiaa.

  Justas Vincas Paleckis, S&D-ryhmän puolesta. – (LT) Kuten kollega Charles Tannock totesi, Burman hirvittävästä ihmisoikeustilanteesta on puhuttu ennenkin Euroopan parlamentissa, joka tähän aikaan päivästä on valitettavasti aina puoliksi tyhjillään. Jokin aika sitten puhuin siitä itsekin.

Toivoisin, että tämänpäiväisten keskustelujen jälkeen Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin ääni kantaisi kauemmas. Miksi? Koska puhumme ensimmäistä kertaa maailman ihmisoikeustilanteesta sen jälkeen, kun Lissabonin sopimus tuli voimaan ja uudet toimet täytettiin – eräs niistä on ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan toimi, johon valittiin Catherine Ashton parlamentin hyväksynnällä. Nyt Euroopan unionilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa suoraan tilanteeseen sekä Burmassa että muissa maissa, joissa ihmisoikeuksia loukataan.

Pystymme saavuttamaan tavoitteita Burman vaalien alla vain toimiessamme yhteistyössä suurten maiden eli Kiinan, Intian, Yhdysvaltain ja Venäjän kanssa.

  Tomasz Piotr Poręba, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, kansainvälisen yhteisön tähänastiset vetoomukset ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi Burmassa eivät ole johtaneet mihinkään. Burman vankiloissa istuu yhä tuhansia poliittisia vankeja ja armeija jatkaa edelleen murhaamista, kiduttamista ja pidättämistä. Nobelin rauhanpalkinnon saanut Burman oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi on ollut jo vuosia kotiarestissa, ja hänet on myös tuomittu kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Näin juntta yrittää estää häntä osallistumasta tuleviin vaaleihin.

Burma johtaa myös häpeällistä luetteloa maista, joissa usein vainotaan uskonnollisia vähemmistöjä, muun muassa kristittyjä. Juntan suunnitelmien mukaan kristityt karenit on määrä häätää kokonaan Burman alueelta. Viime vuonna karenit pakenivat sortotoimia Thaimaahan. Kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta Thaimaan hallitus suunnittelee palauttavansa kotimaahansa yli 4 000 karenia, jotka joutuvat takaisin palattuaan jälleen sorron kohteeksi. Euroopan parlamentin velvollisuus on vaatia kaikkialla maailmassa oikeuksia uskonnollisille vähemmistöille kristityt mukaan lukien.

  Eija-Riitta Korhola (PPE). - (FI) Arvoisa puhemies, Burma on ihmisoikeuksien osalta hauraimpia maita maailmassa. Ihmisoikeusloukkausten lista on loputon eikä tilanne näytä korjaantuvan.

Olemme nostaneet päätöslauselmassamme esille vain muutamia seikkoja. Koenkin, että tämän päätöslauselman päätarkoitus on tehdä selväksi, että tiedämme ja seuraamme edelleen mitä Burmassa tapahtuu.

On syytä myös välittää kiitokset Thaimaalle, joka perui huolestuttavan päätöksensä palauttaa pakolaisia Burmaan. Sain viime viikolla useita yhteydenottoja Thaimaan julkistettua suunnitelmansa palauttamisesta. Karenipakolaisia uhkasi pakkotyö, kidutus, mahdollisesti pakotettu liittyminen armeijaan ja miinoitettu maa alueella, josta he pakenivat. Oli huojentavaa kuulla, että käytyään keskusteluja ihmisoikeusjärjestöjen ja kansainvälisen yhteisön kanssa viikonloppuna Thaimaa päätti luopua palautussuunnitelmista. Toivon, että EU yhdessä muun kansainvälisen yhteisön kanssa voi pikimmiten tarjota apua Thaimaalle ja etsiä vaihtoehtoista ratkaisua karenipakolaisten tilanteeseen.

  Marc Tarabella (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Burma on jälleen kerran keskeinen aihe ihmisoikeusloukkauksia koskevissa Euroopan parlamentin päätöslauselmaehdotuksissa. Ilmoitamme jälleen kerran tuomitsevamme vallitsevan tilanteen maassa, joka ei ole yhtään parantanut kansalaistensa kohtelua ja jossa tarvittaisiin kipeästi demokraattisia toimia.

Muissa maissa asiassa on vuosien saatossa tapahtunut parannusta, mutta Burma jatkaa yhä kansalaistensa perusoikeuksien loukkaamista. Opposition symbolinen johtaja Aung San Suu Kyi on edelleen kotiarestissa, kokonaisia kansoja on ajettu maanpakoon, lapsia värvätään sotilaiksi ja hallintoa vastustavat ihmiset pidätetään. Esimerkkejä on aivan liikaa.

Toivomme, että tulevat vaalit ovat vapaat ja että oppositiopuolueet ja kaikki muutkin halukkaat saavat käyttää perusoikeuttaan asettua ehdolle vaaleissa. Toivomme myös, että vaalitarkkailijat pystyvät toteamaan, että vaalit ovat vapaat ja että niissä ei tapahdu laittomuuksia, esimerkiksi niiden väärinkäyttöä sotilasjuntan oikeuttamiseen.

  Monica Luisa Macovei (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, sotilasjuntta on hallinnut maata sortotoimin ja syyllistyen törkeisiin ja järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Kansalaisten valitsemana edustajana vaadin vapaita ja oikeudenmukaisia vuoden 2010 parlamenttivaaleja, joilla Burmaan valitaan laillinen hallitus. Esitetty vaatimus siitä, että vähintään 25 prosenttia parlamentin jäsenistä on puolustusvoimien komentajan valitsemia armeijan edustajia, ei ole lähelläkään mitään järjenmukaista käsitystä laillisesta hallinnosta.

Toiseksi huomauttaisin, että sotilasjuntan hallitus allekirjoitti vuonna 2005 Yhdistyneiden kansakuntien korruption vastaisen yleissopimuksen, mutta jätti sen ratifioimatta. Ratifiointi on kuitenkin vasta ensimmäinen askel, sillä korruption torjunnassa tärkeintä on sopimuksen täytäntöönpano. Korruptio aiheuttaa köyhyyttä ja rankaisemattomuutta.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, jos Burma on päättänyt pitää ensimmäiset parlamenttivaalit 20 vuoteen, kyseessä voi olla askel kohti demokratiaa, mikäli syksyksi suunnitellut vaalit ovat rehelliset. Ensinnäkin niiden on oltavat yleiset, eli jokaisen täysi-ikäisen kansalaisen on saatava äänestää tai asettua ehdolle, mukaan lukien Nobel-palkittu Aung San Suu Kyi sekä 2 000 muuta, poliittisista syistä vankilassa istuvaa oppositioaktivistia. Toiseksi vaalien on ulotuttava myös niihin miljooniin burmalaisiin, jotka ovat kidutuksen ja kuoleman pelossa paenneet Thaimaahan, Bangladeshiin tai Intiaan. Heidän pitäisi voida äänestää alkuperäisessä asuinpaikassaan. Kolmanneksi Burman armeijan edustajille ei pitäisi taata 25:tä prosenttia parlamentin paikoista, sillä se on demokratian perusperiaatteiden vastaista ja vääristää vaalien tuloksen jo ennalta. Lopuksi Burman hallituksen on kunnioitettava vaalisalaisuutta ja sallittava kansainvälisten vaalitarkkailijoiden ja burmalaisten tiedotusvälineiden tarkkailla vaaleja.

Mikäli Burman hallitus ei ota huomioon näitä vaatimuksia, joudumme pitämään voimassa Burman hallintoon kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet esillä olevan päätöslauselman 16 kohdan mukaisesti.

  Csaba Sógor (PPE). – (HU) Sotilasjuntta on luvannut vuodelle 2010 vapaat ja demokraattiset vaalit. Kansainvälisen yhteisön ja tietysti myös EU:n on tärkeää jatkaa juntan painostamista, jotta siirtyminen demokratiaan todella toteutuu. Meidän on myös varmistettava, että Burman lukuisat vähemmistöt ovat vaaleissa asianmukaisesti edustettuina. Näin toistuvat etniset ristiriidat voitaisiin saada loppumaan. Kiina lienee paras kiinalaisvähemmistön puolustaja, mutta sen olisi ensin opittava kunnioittamaan omia vähemmistöjään eli tiibetiläisiä ja uiguureja. EU:n harjoittama painostus on uskottavaa ja tehokasta vain, mikäli EU varmistaa vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen kaikissa jäsenvaltioissaan. Niin kauan kuin Euroopan unionin alueella on kielilakeja, enkä tarkoita ainoastaan Slovakiaa, niin kauan kuin kollektiivista syyllisyyttä pidetään Euroopan unionissa yllä toisen maailmansodan tosiasioiden vastaisesti ja niin kauan kuin pelkkä vähemmistöjen olemassaolo, niiden äidinkieli ja oikeudet kielletään Euroopan unionin alueella, Euroopan unioni ei ole painostusyrityksissään uskottava eikä myöskään menestyksekäs.

  Andreas Mölzer (NI). - (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, sotilasjuntan aiheuttama Burman ihmisoikeustilanteen dramaattinen heikkeneminen johtaa yhä karkeampaan toimintaan. Uskonnollisten ryhmien vainoaminen, etniset puhdistukset ja maastakarkotukset, tuhansien poliittisten vankien ottaminen, poliittiset oikeudenkäynnit sekä hallinnon poliittisten vastustajien kidutus, sieppaukset ja vangitseminen kuuluvat maan arkipäivään. Uusi perustuslaki tai suunnitellut valevaalit eivät luonnollisesti mitenkään paranna tilannetta.

Myöskään EU:n valtuuskunnat ja parlamentin hurskastelevat päätöslauselmat eivät johda mihinkään. EU:n on yhdistettävä voimansa saadakseen Kiina, Intia ja Venäjä käyttämään vaikutusvaltaansa Burman hallitukseen, jotta maan ihmisoikeustilanne kohenisi. EU:n olisi myös vaadittava Burman naapurimaita käyttämään vaikutusvaltaansa ihmisoikeustilanteen parantamiseen.

  Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Joku mainitsi aiemmin, että Burmasta on jo keskusteltu Euroopan parlamentissa. Mielestäni Burmasta keskustelemista on jatkettava, koska kyseessä on eräs maailman ahdasmielisimmistä ja sulkeutuneimmista yhteiskunnista. Kuten useat Yhdistyneiden kansakuntien virastot ja ihmisoikeusjärjestöt ovat osoittaneet, yksilön oikeuksien järjestelmällinen loukkaaminen on siellä edelleen arkipäivää.

Poliittisia näkemyksiään julki tuovat ihmiset on tapana pidättää. Myös opposition edustajia sorretaan väkivaltaisesti, olivatpa he opiskelijoita tai buddhalaismunkkeja.

En usko vaalien järjestämisen tulevan tällä hetkellä kysymykseen, koska ensiksi on tarpeen käynnistää neuvotteluprosessi, johon kaikki poliittiset puolueet osallistuvat. Ilman vapaata ja kaikille avointa neuvotteluprosessia Burman demokratia on ainoastaan armeijan näyttelemä farssi.

  Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien vakava loukkaaminen jatkuu Burmassa, kuten puheenvuoron käyttäneet jäsenet selkeästi totesivat. Sotilashallinto ei ole vastannut kansainvälisiin pyyntöihin ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi eikä se ole vapauttanut poliittisia vankeja, joihin Aung San Suu Kyi lukeutuu. Rohingyavähemmistöä painostetaan yhä voimakkaammin lähtemään maasta ja sosiaalistaloudelliset olosuhteet huononevat entisestään. Arviolta 80 prosenttia väestöstä asuu maaseutualueella, ja maataloudessa ja elintarviketuotannossa on hiljalleen havaittavissa vakavia ongelmia.

EU on antanut useita kertoja julistuksia, joissa se tuomitsee ihmisoikeusloukkaukset. EU on myös tiukentanut pakotteita ja samalla painostanut Burman/Myanmarin naapureita eli ASEAN-valtioita, Kiinaa ja Intiaa painostamaan maata diplomaattisin keinoin. Muutamat sen naapureista myös toimivat näin. Lisäksi EU on tukenut vahvasti Yhdistyneiden kansakuntien ponnisteluja. Toimenpiteet ovat vaikeuttaneet sotilashallinnon toimintaa, mutta niillä ei ole kuitenkaan pystytty muuttamaan sen käyttäytymistä.

Nyt sotilashallinto on luvannut järjestää vuoden 2010 vaalit askeleena kohti sen vähittäistä poistumista vallasta. Voimme tuomita vaalit vasta, kun vaalilainsäädäntö on julkistettu ja kun selviää, ovatko vaalijärjestelyt selkeät ja oikeudenmukaiset. Sillä välin EU on valmis suostuttelemaan istuvaa hallitusta hyödyntämään vaalit tilanteen muuttamiseksi ja myönteisen vaiheen käynnistämiseksi Burman historiassa.

Haluan tehdä selväksi, että EU:n aikomuksena ei ole eristää Burmaa muusta maailmasta. EU on itse asiassa Burman suurin humanitaarisen avun lahjoittaja. Valtaosa avustamme on suunnattu maaseudulle, erityisesti suistoalueelle, joka yhä toipuu hirmumyrsky Nargisista. Apua toimitetaan myös Thaimaan rajalla sijaitseville pakolaisleireille. On myös syytä panna merkille, että Yhdistyneiden kansakuntien erityisraportoijan raportissa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Tuemme YK:n erityisraportoijaa ja olemme valmiita tarjoamaan hänelle apuamme.

Tiedämme kuitenkin, että Burmassa on lähes mahdotonta toteuttaa suoria ihmisoikeuksien parantamistoimia. EU:ta ei esimerkiksi kutsuta tarkkailemaan vaaleja, joten meidän on tyydyttävä välillisiin keinoihin. Siksi ihmisoikeudet ovat osa kaikkia avustusohjelmiamme. Voidaksemme edistää arvojamme – eli ihmisoikeuksien kehittämistä ja vuoropuhelua – viestimme on oltava selkeä. Tänään Euroopan parlamentti välitti selkeän yhteisen viestin, joka varmasti kuullaan. Meidän ei pidä tyäntää Myanmarin naapurimaille vastuuta sen muistuttamisesta velvollisuuksistaan. Meidän on pysyttävä lujana ja meidän on jatkossakin pidettävä kiinni ihmisoikeussopimuksestamme.

  Puhemies. − (DE) Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan keskustelujen jälkeen.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Burman ihmisoikeustilanne on edelleen erittäin huolestuttava, koska pysyminen vallankahvassa on Burman viranomaisille tärkeämpää kuin omien kansalaisten selviytyminen. Haluan ilmaista solidaarisuuteni burmalaisille, jotka joutuvat kärsimään sotilasjuntan harjoittamista ihmisoikeusloukkauksista pakkotyön, ihmiskaupan, lapsityövoiman ja seksuaalisen väkivallan muodossa. Vuoden 2010 vapaiden, oikeudenmukaisten ja avointen vaalien edistämiseksi on olennaisen tärkeää vapauttaa välittömästi poliittiset vangit, joihin lukeutuu opposition ja Kansallisen demokratialiiton johtaja Aung San Suu Kyi, joka sai vuonna 1990 Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon ja vuonna 1991 Nobelin rauhanpalkinnon. Kehotan Euroopan unionia luomaan avointen vaalien edistämiseksi johdonmukaisen strategian ja suhteet Burman naapurimaihin, erityisesti Kiinaan ja Intiaan.