Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2528(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0126/2010

Keskustelut :

PV 24/02/2010 - 16
CRE 24/02/2010 - 16

Äänestykset :

PV 25/02/2010 - 7.3
CRE 25/02/2010 - 7.3

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0036

Puheenvuorot
Keskiviikko 24. helmikuuta 2010 - Bryssel EUVL-painos

16. YK:n ihmisoikeusneuvostoa (Geneve, 1.–26. maaliskuuta 2010) koskevat parlamentin painopistealueet (jatkoa keskustelulle)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EL) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat YK:n ihmisoikeusneuvostoa (Geneve 1.–26. maaliskuuta 2010) koskevista parlamentin painopistealueista.

 
  
MPphoto
 

  Vittorio Prodi (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, YK:n ihmisoikeusneuvoston 13. istunto on hyvin tärkeä tapahtuma.

Haluan tuoda esiin yhden tai kaksi asiaa, joista ei keskustella niin kovin usein. Etenkin vankiloista, mutta ei terroristeille tarkoitetuista, haluan muistuttaa, että Ruandassa ja Libyassa pidetään epäinhimillisissä oloissa vangittuna täysin viattomia ihmisiä ja heidät tuomitaan kuolemaan.

Lisäksi haluan tuoda esiin Sahrawi-kansaa koskevan kysymyksen, joka on ollut vailla ratkaisua hyvin pitkään, ja vielä haluan nostaa esiin ilmastopakolaisten oikeudet, kun he joutuvat lähtemään kotimaastaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien dramaattisten olojen vuoksi. Kaikki nämä tekijät on otettava huomioon juuri siksi, että ne ovat myös yhteiskuntamme perusta.

 
  
MPphoto
 

  Alexander Graf Lambsdorff (ALDE).(DE) Arvoisa puhemies, 60. vuosipäivänsä yhteydessä vuonna 2005 Yhdistyneet Kansakunnat perusti itselleen kaksi uutta rakennetta. Ensimmäinen oli rauhanrakentamiskomissio ja toinen ihmisoikeusneuvosto. Rauhanrakentamiskomissio hoitaa työtään melko tehokkaasti ja on suurelta osin täyttänyt odotukset, mutta samaa ei voi sanoa parhaallakaan tahdolla ihmisoikeusneuvostosta. Kuten täällä on todettu ja päätöslauselmassa tuotu esiin, uudistusta tarvitaan kipeästi. Ihmisoikeusneuvosto on liian yksipuolinen, kuten kollegani ovat maininneet. Esimerkiksi Israelista keskustellaan yksipuolisesta näkökulmasta. Ollakseni rehellinen en ole tyytyväinen siihen, että ainoa tärkeä asia, jota puheenjohtajavaltion edustaja korosti, on Goldstonen raportti. Se on tietenkin aihe, josta kannattaa keskustella, mutta se ei ole kaikkein tärkein asia.

Jos jäsen Howitt toteaa, että mikäli Iran tulisi valituksi ihmisoikeusneuvostoon, se merkitsisi sille kuoliniskua, joten minä haluaisin tietää, mitä se tarkoittaa. Toivoisin, että jäsenvaltiot ja myös Euroopan ulkosuhdehallinto ottaisivat tässä yhtenäisen kannan, koska olen sitä mieltä, että mikäli tilanne jatkuu samanlaisena, meidän on vakavasti harkittava huomion siirtämistä Yhdistyneissä Kansakunnissa tehtävän ihmisoikeustyön puitteissa takaisin kolmanteen komiteaan, jolla on ainakin yleinen edustus ja vahva oikeutus.

 
  
MPphoto
 

  Daniël van der Stoep (NI).(NL) Te tiedätte ja me tiedämme, että YK:n ihmisoikeusneuvosto on vain yksi suuri farssi. Islamilainen konferenssi kiristää neuvostoa, ja se koostuu maista, jotka suojelevat toisiaan ja jotka pyrkivät provosoimaan hienoa Israelin valtiota ja syyttämään sitä perusteettomasti.

Arvoisa puhemies, tämä niin kutsuttu ihmisoikeusneuvosto vastustaa kaikkea sitä, mistä ihmisoikeuksissa on kyse, erityisesti ilmaisunvapautta. On pöyristyttävää ja halveksittavaa, että parlamentin olisi suhtauduttava tuohon kamalaan neuvostoon vakavasti. Arvoisa puhemies, jos parlamentti todella uskoo ihmisoikeuksiin, sen olisi tuomittava sellaisten päätöslauselmien jatkuva virta, joilla pyritään tukahduttamaan ilmaisunvapaus sekä olemaan piittaamatta räikeistä ihmisoikeusrikkomuksista, joihin ihmisoikeusneuvoston muodostamat maat syyllistyvät. Arvoisa puhemies, maailman vakavampiin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneiden Saudi-Arabian, Pakistanin, Indonesian ja Egyptin ohella nyt myös Iran haluaa päästä ihmisoikeusneuvoston jäseneksi. Tarvitsemme siis enää Pohjois-Korean liittymään joukkoon, ja sitten miltei kaikki konnavaltiot istuvat tyytyväisinä neuvostossa vieri vieressä.

Arvoisa puhemies, omasta puolestani yksi asia on selvä: YK:n ihmisoikeusneuvosto on kammottava elin, johon ei voi suhtautua vakavasti. Parlamentin on otettava välittömästi ja suoraan etäisyyttä ihmisoikeusneuvostosta ja kieltäydyttävä kaikesta keskustelusta tuon roistoryhmän kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Cristian Dan Preda (PPE).(RO) Aloitan puheenvuoroni muistuttamalla teitä siitä, että kun ihmisoikeusneuvosto luotiin ainoana ihmisoikeuksiin keskittyvänä elimenä osaksi Yhdistyneiden Kansakuntien organisaatiota, se loi toivoa, nimittäin toivoa siitä, että ihmisoikeuksia suojeltaisiin entistä paremmin koko maailmassa.

Yleisen määräaikaisarviointimekanismi on kaikkein tärkein innovaatio nyt edesmenneen YK:n ihmisoikeuskomission jälkeen. Sen tarkoitus oli selvittää kaikki olennaiset ongelmat, liiallinen politisointi ja valikoiva lähestymistapa vakavissa ihmisoikeuksien rikkomistapauksissa. Tämä mekanismi on tärkeä, jotta ihmisoikeusneuvosto kykenisi hoitamaan tehtävänsä kaikin mahdollisin keinoin. On kuitenkin korostettava, että vanhat paholaiset eivät ole kokonaan hävinneet ja että liiallinen politisointi vaikuttaa edelleen tämän elimen työhön. Toisaalta on todettava, että yleinen määräaikaisarviointimekanismi ei riitä takaamaan ihmisoikeuksien tehokasta suojelua.

Kun neuvosto ei reagoi riittävän innokkaasti, kuten tapahtui Guinean tapauksessa, sillä on erittäin vakavat seuraukset, vain antaakseni erään esimerkin. Näin ihmisoikeuksien rikkojat voivat ajatella, että heidän ei tarvitse olla mistään huolissaan. Neuvoston uskottavuus riippuu näin ollen myös sen kyvystä ryhtyä ponnekkaisiin ja nopeisiin toimiin silloin, kun sattuu vakavia ihmisoikeusrikkomuksia.

Tässä yhteydessä on tärkeää, että Euroopan unioni edistää ihmisoikeusneuvoston yhteydessä sellaisten mekanismien luontia, joilla on tarkoitus puuttua juuri nykyisenkaltaisiin kriiseihin, kuten esimerkiksi Afganistanissa, Guinea-Conakryssa, Iranissa, Jemenissä tai Irakissa. Katson, että on Euroopan parlamentin edun mukaista, että ihmisoikeusneuvosto on mahdollisimman vaikutusvaltainen ja tehokas, koska mielestäni tarvitsemme uskottavaa kumppania keskusteluissa ihmisoikeuksista.

 
  
MPphoto
 

  Corina Creţu (S&D).(RO) Haluan puhua tilanteesta Gazan alueella, joka on, kuten tiedätte, jatkuva huolenaihe ihmisoikeuksien vuoksi ja erityisesti sen jälkeen, kun olot huononivat viime talven yhteenottojen seurauksena. En usko, että voimme mitata sitä, kuka on kärsinyt konfliktista eniten. Molempien osapuolten harjoittamat sotilaalliset toimet ovat merkinneet sitä, että valitettavasti siviilit kärsivät niistä kaikkein eniten. Kun tarkastellaan tilannetta paikan päällä, on kuitenkin hyvin vaikeaa tehdä eroa palestiinalaisten sotilaiden ja siviilien välillä. Toisaalta Hamasin tekemät raketti-iskut ovat terrorisoineet israelilaisia siviilejä.

Vierailin alueella konfliktin aikana ja näin ongelmat ja pelot molemmilla puolilla. Katson, että kaikki yritykset yrittää syyttää sattuneista tapahtumista vain toista osapuolta ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa. Gazan alueen veriset yhteenotot ja niiden traagiset humanitaariset seuraukset välittävät tuskallisen pyynnön keskitetystä toiminnasta kaikissa maailman ongelmapaikoissa, erityisesti niitä syitä vastaan, jotka ovat vastuussa puolustuskyvyttömien siviilien kärsimyksestä. Lisäksi tarvitaan kansainvälisten organisaatioiden entistä laajempaa ja tehokkaampaa osallistumista, jotta rauhaa edistävää vuoropuhelua saataisiin vauhditettua. Tämä on ala, jolla Euroopan unionilla on tarvittavat valmiudet ja uskottavuus, mutta lisäksi sillä on velvollisuus ryhtyä entistä määrätietoisempiin toimiin maailmanlaajuisesti.

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, yksi parlamentin painopisteistä on myös käsitellä sitä huolestuttavaa tilannetta, jossa ihmisoikeusneuvoston toimet ovat osoittautuneet äärimmäiseksi politisoinniksi. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että EU:n jäsenistä muodostuvat valtuuskunnat vaativat kriteerien määrittelyä ihmisoikeusneuvoston jäseneksi pääsyä varten. Tämä pätee erityisesti vähimmäisvaatimuksiin erityisiä menettelyjä sisällään pitävästä yhteistyöstä ja sellaisiin toiminnasta pidättymistä koskevien aloitteiden vastustamiseen, jotka ovat estäneet hyväksymästä päätöslauselmia valtioista, jotka kiihkeästi pyrkivät välttämään ihmisoikeustoimiinsa kohdistuvaa kritiikkiä.

Haluan mainita kaksi muuta parlamentin painopistettä. Ensimmäinen koskee Valko-Venäjää. Ihmisoikeustilanne ei ole odotusten vastaisesti parantunut maassa vaan huononontunut. Haluan nyt painottaa Aleksandr Milinkevichin antamaa viestiä. EU:lla on nyt todellista vaikutusvaltaa kohdistaa painostusta presidentti Lukashenkon hallintoon, jotta hän saisi aikaan aitoa parannusta tilanteeseen ehtona EU:n taloudellisen tuen ja yhteistyön jatkamiselle.

Haluan toiseksi pyytää tukemaan 18 venäläisen ihmisoikeusaktivistin, joihin lukeutui Saharov-palkinnon voittaja Sergei Kovalev, viime viikolla pitämään julkiseen puheenvuoroon. He ovat erittäin huolestuneita satelliitin välityksellä lähetettävän riippumattoman venäjänkielisen tiedotuksen entistä tiukemmasta valvonnasta, minkä Kremlin hallinto on saanut aikaan painostuskeinoin.

EU:n arvoille on todella vahingollista ylistää Kovalevin kaltaisia ihmisoikeuksien puolustajia ja samanaikaisesti antautua Vladimir Putinin väitteille siitä, että vaihtoehtoisen venäjänkielisen tiedotuksen lähettäminen eurooppalaisten satelliittien välityksellä on jotenkin vihamielistä.

 
  
MPphoto
 

  Elena Băsescu (PPE).(RO) Haluan kiinnittää huomionne tämänpäiväisessä keskustelussa israelilaisen sotilaan Ghilad Shalitin tapaukseen. Hän oli vasta 19-vuotias, kun hänet siepattiin Kerem Shalomissa kesäkuussa 2006. Viime viikolla osallistuin Euroopan parlamentin viralliseen valtuuskuntaan Israelissa ja yhdessä kokouksista oli läsnä Ghilad Shalitin isä Naom Shalit. Sotavankien oikeuksia koskevan Geneven sopimuksen 13, 23 ja 126 artikloista huolimatta Ghiladin, jolla on myös Ranskan kansalaisuus, oikeuksia ei ole kunnioitettu niin, että hänen perheensä ja kansainvälinen Punainen Risti voisivat vierailla hänen luonaan, että häntä kohdeltaisiin inhimillisesti ja että paljastettaisiin täsmällisesti se paikka, jossa häntä pidetään vankina. Minun on korostettava, että jopa muuten Israeliin kriittisesti suhtautuvan Goldstone-komission raportin 77 artiklassa suositetaan, että Ghilad Shalitin olisi voitava nauttia Geneven sopimuksen hänelle takaamista oikeuksistaan. Toisaalta Israel kunnioittaa vankien oikeuksia.

 
  
MPphoto
 

  Csaba Sógor (PPE). (HU) Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston maaliskuun istunnossa Euroopan unionin on yksiselitteisesti esitettävä, että kansainvälinen yhteisö ei voi jatkaa ihmisoikeusrikkomuksista vaikenemista, eikä tämä koske ainoastaan kehitysmaissa tehtäviä vaan myös niitä rikkomuksia, joita saatetaan tehdä kehittyneissä maissa. YK:n yleiskokouksen 18. joulukuuta 1992 antama julistus kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista sitoo yhtä lailla kehitysmaita ja kehittyneitä maita, myös EU:n jäsenvaltioita. Julistuksen ensimmäisen kappaleen 2 artiklassa todetaan, että kansallisiin vähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä on oikeus käyttää omaa kieltään niin yksityisesti kuin julkisesti ilman, että siihen puututaan tai kohdistetaan minkäänlaista syrjintää. Nykyään kyseistä artiklaa rikotaan myös EU:n jäsenvaltioissa. EU voi olla uskottava ainoastaan, mikäli se löytää sellaisen ratkaisun, jolla ihmisoikeusrikkomuksia käsitellään Euroopan unionin alueella tavalla, joka toimii esimerkkinä koko maailmalle.

 
  
MPphoto
 

  Georgios Papanikolaou (PPE).(EL) Arvoisa puhemies, seuraavat kaksi vuotta ovat keskeisiä YK:n roolin selkiyttämisessä ihmisoikeusalalla, koska kuten tiedätte, ihmisoikeusneuvoston hallitustenvälinen katsaus julkistetaan vuonna 2011.

Tänä aikana on vaara, että ne maat, joihin kollegani viittasivat ja jotka eivät saa tällä alalla erityistä arvostusta, pyrkivät rajoittamaan YK:n roolia.

Siihen, mitä on jo todettu, haluaisin lisätä seuraavaa: ensimmäinen asia on se, että Euroopan unioni on – luotan, että näin on vastaisuudessa – yksi tärkeimmistä tahoista ihmisoikeuksien puolustamisessa, joten yksi painopisteistämme on oltava se, että meidän on mahdollisuuksien mukaan puhuttava kansainvälisissä yhteyksissä yhdellä äänellä, jotta välttyisimme epäsovulta.

Toinen asia on se, että meidän on tehostettava yhteistyötämme Amerikan Yhdysvaltojen kanssa ihmisoikeuksien puolustamisessa.

Kolmas ja viimeinen asia on se, että Euroopan parlamentin on seurattava ja se voi seurata huolellisesti erityisiä menettelyjä, jotka ovat seurausta neuvoston yleisestä määräaikaisarvioinnista, jotta voimme antaa todellisen ja huomattavan panoksen ihmisoikeuksien edistämiselle kaikissa Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 

  Mariya Nedelcheva (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Georgieva, arvoisa neuvoston puheenjohtaja López Garrido, haluan kiinnittää huomionne päätöslauselman 13 kohtaan, jossa käsitellään Iranin ehdokkuutta Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston vaaleissa.

Helmikuun 15. päivänä laadittiin Irania koskeva yleinen määräaikaisarviointi, jossa arvioidaan ihmisoikeuksien suojeluun ja edistämiseen liittyvää tilannetta maassa. Iranin hallinto väittää, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen taataan maassa. Haluan korostaa eri tekijöitä, jotka koskevat nykyisen hallinnon esittämiä väitteitä.

Vasta eilen Maryam Radjavi esitteli meille katsauksen mielivaltaisista pidätyksistä ja kidutuksista, joita on kohdistettu iranilaisiin naisiin ja hallinnon vastustajiin. Paheksumme myös niitä poliittisia oloja, joita vangit joutuvat sietämään, sekä sitä, että Ashrafin leiristä on tullut ihmisoikeuksien epäkunnioituksen symboli. Parlamentin kollegat ovat esittäneet lukuisia silminnäkijälausuntoja tammikuun istuntojakson aikana.

Nyt emme voi hyväksyä sitä, että Iranista tulee kaikkein korkeimman ihmisoikeuksia puolustavan edustajan jäsen. Näin ollen mietin, minkälaisen viestin lähetämme muille valtioille, jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia aidosti. Euroopan on puhuttava yhdellä äänellä ja osoitettava johdonmukaisuutensa, ja kuten korkea edustaja Ashton totesi lausunnoissaan, voisimme tässä vaiheessa todeta, että Iranin ehdokkuutta on mahdoton ajatella.

 
  
MPphoto
 

  Alf Svensson (PPE).(SV) Arvoisa puhemies, totean ryhmämme laatimasta YK:n ihmisoikeusneuvostoa koskevasta yhteisestä päätöslauselmasta, että olen erityisen tyytyväinen 6 ja 25 kohtaan, joissa toistetaan, että EU tukee vahvasti maakohtaisia päätöslauselmia. Tapauksissa, joissa ihmisoikeuksia rikotaan järjestelmällisesti, maakohtaiset päätöslauselmat ovat uskomattoman tärkeä väline sekä ihmisoikeusneuvostossa että YK:n yleiskokouksessa. Monissa sellaisissa tapauksissa, joissa jonkin maan hallitus on pitkään laiminlyönyt osallistumisensa keskusteluun tai ohjelmiin mainitun tilanteen parantamiseksi, maakohtaiset päätöslauselmat ovat ainoa jäljelle jäävä toimenpide, johon kansainvälinen yhteisö voi ryhtyä näitä rikoksia vastaan.

Kysymys ei ole syyllisten nimeämisestä, kuten jotkut arvostelijat luulevat, eikä liioin ole kysymys siitä, että me Euroopassa nautimme muiden maiden sisäisiin asioihin puuttumisesta. Kysymys on yksinkertaisesti sen viestin välittämisestä, että emme hyväksy jonkin hallinnon omaan kansaansa kohdistamia järjestelmällisiä väärinkäytöksiä ja sortoa. Haluamme vain osoittaa, että asetumme vapauden emmekä sorron puolelle. Siksi on niin tärkeää, että EU:n leiri jatkaa maakohtaisten päätöslauselmien olemassaolon puolustamista YK:n toiminnassa.

 
  
MPphoto
 

  Andrew Henry William Brons (NI).(EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin jäsenvaltioiden olisi hoidettava omat asiansa ennen kuin ne osoittavat sormellaan toisia. Monet Euroopan unionin jäsenvaltiot asettavat syytteeseen ihmisiä ja vangitsevat heitä väkivallattoman sananvapauden ilmaisun vuoksi. Ne pyrkivät etenkin tekemään kaikenlaisesta maahanmuuton vastustamisesta rikoksen. Kirjojen polttamisen perinne on voimissaan. Poliittisia puolueita kielletään, kuten sattui Belgiassa, tai niiden kieltämistä tavoitellaan keksittyjen todisteiden perusteella, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa omaa puoluettani on kielletty hallituksen tavoittelemalla oikeuden määräyksellä hyväksymästä uusia jäseniä määrättömäksi ajaksi.

Ei riitä, että maat kutsuvat itseään demokraattisiksi, vaan niiden on myös kunnioitettava sananvapautta, niiden on kunnioitettava kokoontumisvapautta ja niiden on kunnioitettava vaalivapautta.

 
  
MPphoto
 

  Diego López Garrido, neuvoston puheenjohtaja. – (ES) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen jäsenien puheenvuoroista, jotka käsittelivät ehdottoman tärkeää ja keskeistä aihetta, joka on yksi Euroopan unionin keskeisistä tekijöistä, kuten totesin ensimmäisen puheenvuoroni alussa, eli ihmisoikeuksien puolustamista.

Katsomme, että tässä yhteydessä osallistuminen Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvostoon sekä neuvoston olemassaolon tukeminen ovat asia, josta Euroopan unionin on pidettävä kiinni. Euroopan unionin on aina puhunut ihmisoikeusneuvoston perustamisen puolesta entisen komission tilalle, kuten totesin aikaisemmin. Lisäksi se on aina ollut sitä mieltä, että sen olisi oltava väline, jolla voidaan asiaankuuluvasti käsitellä ihmisoikeustilanteita maailmanlaajuisesti. Nämä tilanteet edellyttävät Yhdistyneiltä Kansakunnilta ja sen jäseniltä toimia, kannan omaksumista tai vastaavan julistuksen antamista.

Euroopan unionin puheenjohtajavaltio, neuvoston puheenjohtaja, on aina järjestelmällisesti osallistunut ihmisoikeusneuvoston eri istuntoihin Euroopan unionin edustajana, ja näin jatkuu edelleenkin. Neuvoston puheenjohtaja osallistuu seuraavaan ihmisoikeusneuvoston istuntokauteen Euroopan unionin neuvoston edustajana. Tämä on tietenkin täysin yhdenmukaista unionin jokaisen jäsenvaltion ja sekä unionin toisen toimielimen eli Euroopan komission julkilausumien ja kantojen kanssa.

Sen vuoksi totean, että kannatamme kyseisen elimen olemassaoloa ja sitä, että hyödynnämme kaikkia sen tarjoamia mahdollisuuksia, jotka joissakin tapauksessa saavutetaan ja toisissa ei. On tietenkin tiettyjä tilanteita, joissa suoritettujen äänestysten tuloksena Euroopan unionin ja sen jäsenvaltiot eivät saavuta kaikkia tavoitteitaan. On joitakin todella myönteisiä tapauksia, esimerkkinä Somaliasta esitetty kanta, joka koskee ihmisoikeuksien rikkomista alueella. Toisissa tapauksissa tavoitteita ei ole saavutettu, mutta myönteiset tulokset ovat aina tärkeämpiä kuin kielteiset.

Haluan todeta, että aiomme keskustella eräistä sellaisia maita koskevista tapauksista, jotka on mainittu monissa puheenvuoroissa.

Haluan keskustella Iranin tapauksesta, koska Iranin ehdokkuudesta on esitetty toistuvasti viittauksia. Kuten tiedätte, asiasta on esitetty jatkuvasti julkilausumia. Minulla on edessäni kolme julkilausumaa, jotka Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton on laatinut pelkästään tämän vuoden aikana Iranin tilanteesta ja joissa hän on tuominnut Iranissa sattuneet ihmisoikeusloukkaukset ja teloitukset sekä ilmaissut niitä koskevan huolensa.

Ehdokkuutta koskevasta kysymyksestä on ensin todettava, että tämä asia kuuluu edelleen kansalliseen toimivaltaan (kanta maiden ehdokkuudesta liittyä ihmisoikeusneuvostoon). Joka tapauksessa Iranin ihmisoikeustilannetta koskevaa asiaa ja ihmisoikeusloukkauksia ja näin ollen sitä, hyväksytäänkö Iranin ehdokkuus ihmisoikeusneuvostoon vai ei, on käsiteltävä huolellisesti, jotta ei aiheuteta päinvastaista vaikutusta kuin on toivottu. Sen vuoksi ymmärrämme, että Euroopan unionin on nyt pyrittävä esittämään mahdollisimman tasavertainen kanta (näin tilanne on tällä hetkellä) ja samalla kunnioitettava kansallista toimivaltaa ja käytettävä harkintaa, kuten totesin.

Arvoisa puhemies, totean lyhyesti, että mielestämme ihmisoikeusneuvosto on paikka, jossa meidän on puolustettava Euroopan unionin kantaa, ja katsomme, että se on siihen oikea paikka. Lisäksi totean, että sitoutumisemme siihen on aina merkinnyt sen varmistamista, ettei ihmisoikeuksien puolustamiseksi järjestettävässä yleisessä liikehdinnässä oteta askeleita taaksepäin ja taannuta, erityisesti silloin, kun on kyse inhimillisyyden saavuttamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisoikeuksia on pidettävä yleismaailmallisena arvona, jota olisi puolustettava yli rajojen, perinteiden ja erilaisuuden ja niiden yläpuolella, koska se on jotakin, joka liittyy ihmisten perusolemukseen.

 
  
MPphoto
 

  Kristalina Georgieva, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, kiitän kovasti kaikkia parlamentin jäseniä heidän esittämistään päätöslauselmista. Varmistamme, että jaamme nämä korkean edustajan kanssa.

Haluan tuoda esiin neljä asiaa vastauksena erityisiin kysymyksiin ja kommentteihin.

Ensimmäinen koskee Irania ja Iranin ehdokkuutta vaaleissa. Tuen vahvasti puheenjohtajavaltio Espanjan esittämää kantaa. Voin vain painottaa, että jokaisen neuvostoon valitun jäsenen odotetaan käytännössä antavan korkeimman mahdollisen sitoumuksen ihmisoikeuksien suojelussa ja edistämisessä.

Haluaisin ilmaista Kuubassa sattuneen hyvin surullisen ihmishengen menetyksen, Orlando Zapatan kuoleman, johdosta komission surunvalittelut hänen perheelleen ja tuomita vahvasti yli 200 poliittisen toisinajattelijan jatkuvan vangitsemisen Kuubassa sekä muut perusihmisoikeuksiin kohdistettavat epäkunnioituksen ilmaisut. Komissio vaatii Kuubaa muuttamaan politiikkaansa ja toimimaan kansainvälisen oikeuden nojalla velvollisuuksiensa mukaan. Jatkamme edelleen ihmisoikeusasian käsittelyä keskustelussamme Kuuban kanssa viranomaisten läsnä ollessa, ja aiomme käyttää tätä keskustelua välineenä painostuksen harjoittamisessa ihmisoikeusasiassa.

Monien pyynnöstä siitä, että EU:n olisi puhuttava yhdellä äänellä ihmisoikeuskysymyksissä, totean, että komissio tukee esitystä hyvin vahvasti.

Neljäs asia koskee Gazaa. Katson, että olisi asianmukaisempaa ottaa tämä asia esille seuraavassa Goldstonen raportista käytävässä keskustelussa.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. – (EL) Olen vastaanottanut keskustelun päätteeksi kuusi työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä(1).

Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen.(IT) Minulla on monia epäilyksiä YK:n ihmisoikeusneuvoston yleisestä uskottavuudesta. Joka tapauksessa toivon, että ihmisoikeuksien alivaliokunnan valtuuskunnan osallistuminen seuraavaan neuvoston istuntoon tarjoaa Euroopan unionin toimielimille tilaisuuden tuoda esiin pikaista käsittelyä vaativan kristinuskofobiaan liittyvän kysymyksen. Olemme kaikki tietoisia siitä, että meidän ei tarvitse palata ajassa taaksepäin huomataksemme vakavia kristinuskon vastaisia vainoamistapauksia. Emme itse asiassa puhu menneisyydestä vaan nykyhetkestä ja valitettavasti hyvin todennäköisesti myös tulevaisuudesta. Näin on siksi, että saamme joka päivä kuulla maailman kaikista kolkista huolestuttavia ja traagisia uutisia siitä, että kristinuskoisten kimppuun on hyökätty, että heitä on syrjitty ja surmattu. Tiedämme myös, että aihe on arkaluontoinen ja että vaikka sitä ei ole tähän mennessä käsitelty kunnolla, näin ei ole tapahtunut pelkästään sen diplomaattisen tasapainon vuoksi, joka osallistujien on säilytettävä YK:n ihmisoikeusneuvoston kaltaisissa kokouksissa. Näin on käynyt tietenkin myös siksi, että eräät maat harjoittavat kristinuskon vastaista politiikkaa, ja vaikka nämä maat eivät olekaan täysin kristinuskon vihollisia, ne ainakin perinteisesti suvaitsevat kristinuskon vastaisia toimia.

Tästä seuraa, että maailmanpolitiikan valokeilan valaisemina EU:n ja Euroopan parlamentin olisi edistettävä kansainvälisessä yhteisössä uutta lähestymistapaa kristinuskofobiaan, jotta se tunnustettaisiin yleismaailmallisesti ja välittömästi vakavaksi ihmisoikeuksien ja uskonvapauden loukkaukseksi ja jotta yhteisö ryhtyisi toimiin pysäyttääkseen tämän huolestuttavan ilmiön leviämisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen.(EN) Tuen tätä päätöslauselmaa, jossa muun muassa vedotaan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaan edustajaan ja jäsenvaltioihin, jotta ne pyrkisivät Goldstonen raportin jatkotoimena vahvaan EU:n yhteiseen kantaan. Lisäksi siinä kehotetaan panemaan täytäntöön sen sisältämät suositukset sekä vaatimaan vastuuseen asettamista kaikista kansainvälisen oikeuden rikkomuksista, joihin sisältyvät väitetyt sotarikokset. Kaikkia osapuolia kehotetaan toteuttamaan YK:n yleiskokouksen päätöslauselman A/64/L 11 mukaisesti tutkimuksia, jotka täyttävät riippumattomuuden, puolueettomuuden, avoimuuden, ripeyden ja tehokkuuden kansainväliset standardit. Päätöslauselmassa korostetaan lisäksi, että keskeinen ennakkoehto oikeudenmukaisen ja pysyvän rauhan saavuttamiselle Lähi-idässä on se, että kaikki osapuolet kunnioittavat kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta kaikissa olosuhteissa. Päätöslauselmassa kehotetaan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa sekä jäsenvaltioita seuraamaan aktiivisesti Goldstonen raporttiin sisältyvien suositusten täytäntöönpanoa kuulemalla EU:n ulkoisia operaatioita ja alalla toimivia valtioista riippumattomia järjestöjä sekä pyydetään, että kyseiset suositukset ja niihin liittyvät huomiot sisällytetään EU:n kaikkien osapuolten kanssa käymään vuoropuheluun sekä EU:n kantoihin monenvälisillä foorumeilla.

 
  

(1)Ks. pöytäkirja

Päivitetty viimeksi: 28. toukokuuta 2010Oikeudellinen huomautus