Unicredit-ryhmän Chopin-hankkeen yhteydessä rikottiin EU:n kilpailua ja pääomansiirtoja koskevia periaatteita. Unicredit, johon myös puolalainen Pekao-pankki kuuluu, syyllistyi salaliittoon ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Kesäkuussa 2005 yhteistyösopimuksen tehneet Unicredit ja tuotekehittelijä Pirelli allekirjoittivat Pekao SA -pankin kanssa niin kutsutun Chopin-sopimuksen ilmoittamatta tästä markkinoille tai rahoitustarkastuslaitokselle ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta. Huhtikuussa 2006 määräävässä asemassa oleva osakas Unicredit pakotti Pekaon hyväksymään epäedullisen osakassopimuksen Pirellin kanssa. Pirelli ja Unicredit ovat pääomansa kautta kytköksissä Olimpia-yhtymään, jonka johdossa istuu Unicreditin johtaja Alessandro Profumo. Samalla Olimpia-yhtymässä on meneillään epäsuhtainen operaatio, jossa Pirelli ostaa Unicreditiltä Telecom Italian arvottomia osakeoptioita.

Ottaen huomioon kysymyksen esittäjän aikaisemman kysymyksen (H-0506/09 ), aikooko komissio puuttua kyseiseen tapaukseen, jonka osapuolet toimivat kahdessa EU:n jäsenvaltiossa?

(FR) Ensinnäkin on syytä huomauttaa, että pelkästään se, että kyseiset yritykset sijaitsevat kahdessa jäsenvaltiossa, ei välttämättä tai yksinomaan riitä osoitukseksi asiaan liittyvästä yhteisön ulottuvuudesta. Tältä osin yhteisöjen tuomioistuin on huomauttanut – vakiintuneen oikeuskäytännön nojalla – että yhteisön ulottuvuus ja se, onko asia yhteisön etujen mukainen, määritellään sen perusteella, miten asia vaikuttaa yhteisön sisäiseen kauppaan ja vaikuttavatko kyseiset käytännöt jäsenvaltioiden väliseen kauppavirtaan, tavalla, joka saattaa haitata yhtenäismarkkinoita koskevien tavoitteiden saavuttamista (katso erityisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, AEPI vastaan komissio, asia C-425/07P ja sen 42 kohta). Parlamentin jäsenen antamista tiedoista käy ilmi, että kyseinen asia koskee kahden yrityksen välistä kertaluonteista kauppasopimusta ja että ei vaikuta siltä, että sopimuksen olisi oltava yhteisön etujen mukainen.

Lisäksi vakiintuneessa oikeuskäytännössä lausutaan myös, että kilpailulainsäädäntöä ja erityisesti vallitsevan aseman väärinkäyttöä koskevia sääntöjä ei sovelleta tapauksissa, joissa on kyse tytär- ja emoyhtiön välisistä suhteista (katso erityisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, Viho Europe BV vastaan komissio, asia C-73/95). Kilpailulainsäädäntöä ei näin ollen voida soveltaa tässä tapauksessa.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen komissio ei aio toteuttaa toimia asian johdosta, jonka parlamentin jäsen on tuonut sen tietoon.