Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu seuraavista mietinnöistä:

– Íñigo Méndez de Vigon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta pöytäkirjaksi siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan N:o 36 muuttamisesta Euroopan parlamentin kokoonpanon osalta vaalikauden 2009–2014 loppuun asti: Euroopan parlamentin lausunto (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 3 kohta) [17196/2009 – C7-0001/2010 – 2009/0813(NLE)] (A7–0115/2010)

– Íñigo Méndez de Vigon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö Eurooppa-neuvoston ehdotuksesta olla kutsumatta koolle valmistelukuntaa tarkistamaan sopimuksia Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevien siirtymämääräysten osalta [17196/2009 – C7-0002/2010 – 2009/0814(NLE)] (A7–0116/2010).

  Íñigo Méndez de Vigo, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, saanen aloittaa puheenvuoroni Rilken säkeellä: "Herr, es ist Zeit. Der Sommer war sehr groß...". Rilke oli äskettäin pois menneen kollegamme Dimitris Tsatsosin lempirunoilija. Jo hyvän aikaa sitten, 19. marraskuuta 1997, Dimitris Tsatsosilla ja minulla oli kunnia esitellä Amsterdamin sopimusta koskeva mietintö parlamentille.

Juuri tuossa Amsterdamin sopimusta koskevassa mietinnössä me ehdotimme, että kaikkia perussopimuksiin tehtäviä muutoksia olisi valmisteltava etukäteen valmistelukunnassa.

Kutsuimme sitä yhteisömenetelmäksi. Juuri tätä valmistelukuntamenetelmää käytettiin laadittaessa perusoikeuskirjaa ja ennen kaikkea perustuslakisopimusta.

Haluan muistaa Dimitris Tsatsosia erityisesti tänään, kun olemme tekemäisillämme ensimmäisen uudistuksen Lissabonin sopimukseen, joka viime kädessä on se perustuslakisopimus, jonka puolesta taistelimme niin kovasti.

Tämä ensimmäinen uudistus, joka on Lissabonin sopimuksen pöytäkirjan N:o 36 muuttaminen, johtuu epäjohdonmukaisuudesta, sillä kun Euroopan parlamentin vaalit pidettiin viime vuoden kesäkuussa, Lissabonin sopimus ei vielä ollut tullut voimaan meidän kaikkien hyvin tuntemien ongelmien vuoksi.

Näin ollen Euroopan parlamentin viime vaalit pidettiin tuolloin voimassa olleen Nizzan sopimuksen mukaisesti, ja siinä määrätään Euroopan parlamentin jäsenmääräksi 736, kun Lissabonin sopimuksessa määrä on 751.

Asioita mutkistaa entisestään se, että vuoden 1976 säädöksessä säädetään Euroopan parlamentin jäsenen toimikauden kestoksi viisi vuotta. Tästä syystä emme voi yksinkertaisesti soveltaa Lissabonin sopimuksessa määrättyä 751 jäsenen määrää, sillä Lissabonin sopimuksen nojalla eräs valtio menettää kolme jäsentä, jotka on jo valittu ja jotka eivät siksi voi jättää parlamenttia tämän vaalikauden aikana.

Tästä syystä pöytäkirjaa N:o 36 on muutettava, jotta Lissabonin sopimukset voivat tulla voimaan, ja tällä vaalikaudella, 2009–2014, kun pöytäkirjan N:o 36 muutos tulee voimaan, Euroopan parlamentissa on poikkeuksellisesti 754 jäsentä.

Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, Eurooppa-neuvosto lähetti teille kirjeen, jossa se pyysi perustamissopimuksen 48 artiklan 2 kohdan nojalla parlamenttia antamaan lausunnon kahdesta kysymyksestä.

Ensimmäinen kysymys on, tarvitaanko pöytäkirjan N:o 36 muuttamisen valmisteluun valmistelukuntaa. Toinen kysymys on, voivatko valtioiden ja hallitusten päämiehet kutsua koolle hallitustenvälisen konferenssin pöytäkirjan N:o 36 muuttamiseksi.

Kysymykset liittyvät toisiinsa, vaikka niitä käsitellään kahdessa erillisessä mietinnössä. Aloitan hallitustenvälisen konferenssin koollekutsumisesta. Kuten sanoin, kyseessä on Lissabonin sopimuksen soveltamisen poliittinen tulos sekä poikkeuksellinen siirtymäratkaisu, joka kestää vain tämän vaalikauden ajan. Näin ollen hallitustenvälisessä konferenssissa käsitellään vain jotain, josta on jo sovittu: miten nämä 18 Euroopan parlamentin jäsentä jakautuvat 12 valtion kesken.

Siten, arvoisa puhemies, asiasta ei synny keskustelua Uskon, että hallitustenvälinen konferenssi voidaan kutsua koolle hyvin nopeasti ja se voi ratkaista kysymyksen jopa yhden aamupäivän aikana, koska poliittinen päätös on jo tehty.

Tästä syystä pyydän parlamenttia äänestämään hallitustenvälisen konferenssin puolesta ja totean, että mielestäni valmistelukuntaa ei tarvita asiassa, joka on jo ratkaistu. Me kannatamme hallitustenvälisen konferenssin järjestämistä; me vastustamme valmistelukunnan koollekutsumista.

  Diego López Garrido, neuvoston puheenjohtaja. − (ES) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti kollegani ja hyvän ystäväni Íñigo Méndez de Vigon johdolla on samaa mieltä Eurooppa-neuvoston kanssa siitä, että ehdotetun muutoksen tekemiseksi Lissabonin sopimuksen pöytäkirjaan N:o 36 ei ole tarpeen kutsua koolle valmistelukuntaa, sillä kyseessä on vähäinen muutos. Se on tosin oleellinen siinä mielessä, että sen avulla Euroopan parlamentissa voi seuraaviin vaaleihin asti olla se määrä jäseniä, joka olisi valittu, jos Lissabonin sopimus olisi ollut voimassa.

Tämä nimenomainen tapaus on varsin paradoksaalinen, koska sekä Íñigo Méndez de Vigo että minä kuuluimme Euroopan perustuslakia laatineeseen valmistelukuntaan. Tässä tapauksessa tavoitteena on yrittää välttää tämä menettely, koska kyseessä on hyvin vähäinen – itse asiassa vain muotoa koskeva – muutos Lissabonin sopimukseen.

Olen iloinen siitä, että tällä tavoin, jos parlamentti hyväksyy Íñigo Méndez de Vigon esityksen ja kun hallitustenvälinen konferenssi on pidetty ja vastaavat ratifiointimenettelyt on saatettu päätökseen Euroopan unionin 27 jäsenvaltion parlamenteissa, 18 uutta Euroopan parlamentin jäsentä 12 valtiosta – Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Sloveniasta, Puolasta, Alankomaista, Maltasta, Latviasta, Italiasta, Bulgariasta, Ruotsista, Ranskasta, Itävallasta ja Espanjasta – voivat tulla parlamenttiin mahdollisimman pian.

Siten näiden valtioiden kansalaiset saavat entistä paremman edustuksen Euroopan parlamenttiin. Olen tästä syystä hyvin tyytyväinen, että Íñigo Méndez de Vigo on laatinut tämän mietinnön ja että perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta on hyväksynyt sen hänen esittämässään muodossa. Toivon myös, että se saa laajan hyväksynnän tässä täysistunnossa ja että saamme nämä 18 puuttuvaa Euroopan parlamentin jäsentä tänne parlamenttiin mahdollisimman pian Lissabonin sopimuksen nojalla.

  Maroš Šefčovič, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitän Íñigo Méndez de Vigoa erinomaisesta mietinnöstä. Olen myös iloinen voidessani ilmoittaa Euroopan parlamentille, että komissio on hyväksynyt myönteisen lausunnon hallitustenvälisestä konferenssista, joka käsittelee 18 uuden Euroopan parlamentin jäsenen hyväksymiseksi tarvittavia perussopimuksen muutoksia.

Eurooppa-neuvosto oli pyytänyt komissiolta lausuntoa puheenjohtajavaltio Espanjan ehdotuksen pohjalta, ja koska puheenjohtajavaltio Espanjan ehdotus heijastelee pitkäaikaista poliittista sopimusta näiden 18 uuden parlamentin jäsenen pikaisesta tehtäviinsä astumisesta, komissio on suosittanut, että hallitustenvälinen konferenssi avataan mahdollisimman pian.

Espanjan ehdotuksen mukaisesti komissio korosti lausunnossaan myös, että hallitustenvälisessä konferenssissa olisi käsiteltävä vain kysymystä uusista parlamentin jäsenistä. Olin hyvin iloinen nähdessäni, että Íñigo Méndez de Vigon mietintö sai taakseen suuren enemmistön perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa, ja toivomme, että näin käy myös huomisessa parlamentin istunnossa.

Esitän myös komission toiveen siitä, että tässä hallitustenvälisessä konferenssissa käsiteltävistä suppeista perussopimuksen muutoksista päästään nopeasti sopimukseen ja että jäsenvaltioiden ratifioinnin jälkeen 18 uutta parlamentin jäsentä voivat ryhtyä hoitamaan edustajantointaan mahdollisimman pian.

  Carlo Casini, PPE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, puhun hyvin lyhyesti, sillä johtamani valiokunta sai aikaan hyvin kattavan sopimuksen, jonka pääpiirteet on jo esitelty, ja siksi ei ole tarpeen pitkittää keskustelua turhaan.

Esiin noussut ongelma, josta valiokunnassa keskusteltiin, koski lähinnä seuraavaa: sekä vuoden 1976 vaalisäädöksessä että Lissabonin sopimuksessa edellytetään, että eri valtioiden kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet välittömillä vaaleilla. Tämä on ongelma niissä tapauksissa, joissa Euroopan parlamentin jäsenten valitsemiseen tälle vaalikaudelle käytetty vaalijärjestelmä ei salli sellaisten ehdokkaiden tuloa Euroopan parlamenttiin, jotka eivät saaneet tarpeeksi ääniä parlamenttipaikan varmistamiseksi suoraan, mutta kuitenkin riittävästi ääniä voidakseen päästä parlamentin jäseniksi myöhemmin.

Joissain vaalijärjestelmissä tämä on mahdollista, mutta toisissa ilmeisesti ei. Jos me näin ollen emme tahdo viivyttää huomattavasti jäsenten liittymistä parlamenttiin, meidän pitäisi voida käyttää poikkeuksellisia siirtymäkauden nimittämisjärjestelyjä, kuten neuvosto on hahmotellut.

Pitkien keskustelujen jälkeen valiokuntani katsoi, että tämä on kohtuullinen näkemys. Sen vuoksi me kannatamme sitä, mikä jo on esitetty. Minun on sanottava, että jätin itse tarkistuksen, jossa ehdotettiin tarkkailijoiden nimittämistä siirtymäkaudeksi, kunnes uudet jäsenet valitaan parlamenttiin. Vaikka tästä tarkistuksesta vielä keskustellaan, meidän on äänestettävä sitä vastaan – vaikka se on oma tarkistukseni – koska kompromissitarkistus mahdollistaa jäsenien nopean ja välittömän liittymisen parlamenttiin.

  Ramón Jáuregui Atondo, S&D-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin todeta aluksi, että päätös, jonka tässä yhteydessä teemme, ei ole helppo. Ensinnäkin me tarkistamme perussopimusta. Vain vähän aikaa sopimuksen voimaantulon jälkeen me ehdotamme ensimmäistä kertaa sen tarkistamista. Tämä ei ole kevyesti otettava asia.

Toiseksi, me kuitenkin palautamme, vahvistamme ja luomme 18 parlamentin jäsenelle, joilla olisi ollut oikeus parlamenttipaikkaan, jos perussopimus olisi hyväksytty ennen vaaleja, mahdollisuuden käyttää tätä oikeutta. Lisäksi me annamme 12 valtiolle, joilla on oikeus järjestää tilanteensa Euroopan parlamentissa uudelleen, koska ne ovat sopineet koko Euroopan unionin kanssa nykyistä suuremmasta edustuksesta, mahdollisuuden käyttää tätä oikeutta. Siitä tässä on kysymys, mutta tämä on tärkeä päätös.

Perussopimuksessa itsessään kuitenkin edellytetään, että perussopimuksen muuttamiseksi kutsutaan koolle valmistelukunta. Neuvosto kysyy meiltä aivan järkevästi, onko tarpeen kutsua koolle valmistelukunta ratifioimaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa aikaansaatua sopimusta. Parlamentti vastaa, että se ei ole tarpeen. Se ei ole tarpeen tässä tilanteessa.

Tästä syystä se valtuuttaa neuvoston kutsumaan koolle hallitustenvälisen konferenssin ja muuttamaan perussopimusta, jotta 27 jäsenvaltiota voivat ratifioida muutoksen, minkä ansiosta 18 uutta parlamentin jäsentä voivat liittyä parlamenttiin ja 12 asianosaista valtiota saavuttavat täyden parlamentaarisen edustuksen.

Tästä on kyse, mutta asiassa on eräs ongelma. Myönnän ensiksi, että meillä oli hieman vaikeuksia päättää, täytyykö tulevien uusien jäsenien olla välittömillä vaaleilla valittuja vai voidaanko heidät valita jollain toisella tavalla.

Katson, että tämä ongelma, jota on tarkasteltava ja joka on esitettävä realistisesti, on ratkaistu tyydyttävästi. Kiitän mietinnön esittelijän Íñigo Méndez de Vigon lisäksi myös Andrew Duffia siitä, että saimme aikaan mielestäni hyvin tärkeän sopimuksen kolmen ryhmän välillä.

Me sanomme kyllä, muuttakaa perussopimusta, mutta ilman valmistelukuntaa, jotta tätä vahvistusta koskevaa oikeutta voidaan alkaa soveltaa. Samalla Euroopan parlamentti kuitenkin muistuttaa kansallisia parlamentteja siitä, että niiden on lähetettävä välittömillä vaaleilla valittuja jäseniä Euroopan parlamenttiin ja että Euroopan parlamentti aikoo tarkistaa Euroopan parlamentin vaalijärjestelmää, jotta parlamentti saa yhtenäisen ylikansallisen järjestelmän jäsentensä valitsemiseksi.

Olen iloinen, että näiden kahden näkökohdan välillä on päästy tasapainoon, joka mahdollistaa tämän kysymyksen ottamisen uudelleen käsiteltäväksi.

  Andrew Duff, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, käsiteltävänä oleva ehdotus on luonnollisesti tehty ennen kuin perussopimus tuli voimaan. Jos perussopimus olisi tullut voimaan ennen kuin tällainen ehdotus oli tehty, me emme olisi hyväksyneet ehdotusta.

Parlamentti ei voinut hyväksyä sitä, että Ranska yritti nimittää kaksi sen kansalliskokouksen jäsentä Euroopan parlamenttiin. Ja jos olisimme suostuneet tähän perussopimuksen tultua voimaan – jos ehdotus olisi tehty ennen sen voimaantuloa – olisimme myös rikkoneet perussopimusta, koska ehdotus ei ole alenevan suhteellisuuden periaatteen mukainen.

Me hyväksymme siirtymäkauden ratkaisun, mutta kiista on varsin onnistuneesti tuonut esiin parlamentin kokoonpanoa ja vaalimenettelyä koskevat ongelmat. Olen tyytyväinen siihen, että kaikki ryhmät ovat nyt samaa mieltä siitä, että vaalimenettelyä on uudistettava perusteellisesti, ja parlamentti esittää lähiaikoina ehdotuksia, jotka edellyttävät hallitustenvälistä konferenssia. Sitä valmistelee kattavasti ja asianmukaisesti valmistelukunta, johon kuuluu kansallisia parlamentteja ja kansallisia poliittisia puolueita, joka on laajasti neuvoa-antava ja joka ratkaisee tämän kysymyksen hyvissä ajoin ennen vuotta 2014.

Olen hyvin kiitollinen muiden ryhmien kollegoille ja koordinaattoreille rakentavista neuvotteluista, joiden tuloksena on syntynyt vakaa aikomus uudistaa Euroopan parlamentin vaalimenettelyä.

  Gerald Häfner, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tästä asiasta vallitsee laaja yksimielisyys. Odotamme kiinnostuneina parlamentin laajentumista ja 18 uutta jäsentä. Haluamme luoda nyt edellytykset sille, että he voivat tulla työskentelemään kanssamme.

On vain yksi pieni näkemysero, joka itse asiassa on hyvin suuri, koska se koskee työmme perustaa ja myös käsitystämme demokratian periaatteesta ja itse Euroopan parlamentista. Kysymys on siitä, kuka päättää, ketkä nämä uudet jäsenet ovat. Meille tämä ei ole toissijainen asia, vaan keskeinen kysymys. Perussopimuksen mukaan Euroopan parlamentin jäsenet "valitaan yleisillä, välittömillä, vapailla ja salaisilla vaaleilla viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi." Valitsemisen suorittavat kansalaiset. Yhdessätoista kahdestatoista valtiosta tapahtui juuri näin.

Nyt yksi valtio sanoo, ettei se ole mahdollista ja että he lähettävät meille Euroopan parlamentin jäseniä, jotka heidän kansalaisensa valitsivat täysin eri tehtävään. Meistä tämä ei ole sopiva tapa kohdella parlamenttia, kansalaisten äänioikeutta eikä demokratian periaatetta.

Voisimme luopua valmistelukunnasta, jos tämä olisi vain teknisluonteinen kysymys eli jos olisimme sopineet perussopimusten noudattamisen periaatteesta. Tällä kohtaa perussopimus uhkaa kuitenkin romahtaa. Vaatikaamme valmistelukunnan koollekutsumista, sillä se on loistava keino saavuttaa yksimielisyys juuri tällaisista kysymyksistä Euroopan hallitusten tason ulkopuolella.

  Ashley Fox, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen tähän mietintöön ja sen päätelmään, jonka mukaan perustuslaillista valmistelukuntaa ei tarvita. Tällainen valmistelukunta tuhlaisi vain aikaa ja veronmaksajien rahoja. Äänestäjieni keskuudessa ei todellakaan kaivata valmistelukuntaa, joka epäilemättä keskustelisi yhä syvemmästä poliittisesta yhdentymisestä. Ison-Britannian julkinen mielipide katsookin, että poliittinen unioni on jo edennyt liian pitkälle.

Vaikka olen tyytyväinen toimenpiteisiin, joiden avulla 18 uutta parlamentin jäsentä voivat ottaa paikkansa, heillä ei mielestäni pitäisi olla tarkkailijan asemaa siihen asti, että siirtymämääräykset tulevat voimaan. Tällainen toimenpide antaisi heille mahdollisuuden nostaa palkkaa ja kulukorvauksia ennen kuin heillä on oikeus äänestää, ja katson periaatteessa, että se on väärin.

Aikana, jolloin lähes kaikkien jäsenvaltioiden julkisia menoja odottavat suuret leikkaukset, parlamentin olisi näytettävä esimerkkiä. Meidän pitäisi aina käyttää julkisia varoja harkiten. Ryhmäni äänestää mietintöä vastaan, koska siinä ei piitata tästä tärkeästä periaatteesta.

  Søren Bo Søndergaard, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, olemme eri mieltä monista EU:ta koskevista asioista. Olemme epäilemättä eri mieltä myös monista Euroopan parlamenttia koskevista asioista. Uskon kuitenkin, että on laaja yksimielisyys siitä, että Euroopan parlamentin legitiimiys perustuu siihen, että se on kansalaisten demokraattisesti ja välittömillä vaaleilla valitsema. No, nyt meillä on edessämme ehdotus, joka pakottaa meidät kohtaamaan sen tosiasian, että tämä voi muuttua. Käsiteltävänä on ehdotus, joka voi johtaa siihen, että seuraavan neljän vuoden aikana Euroopan parlamentissa asioita hyväksyvät henkilöt, joita ei ole demokraattisesti valittu, vaan jotka on nimitetty tänne. Tämä on mielestäni hyvin huono kehityssuunta. Se on mielestäni myös hyvin valitettava kehityssuunta.

Se on luonnollisesti vastoin perussopimusta. Sen vuoksi meidän olisi tarkistettava perussopimusta. Se on kuitenkin myös vastoin sitä, mitä me varsinaisesti käytännössä teemme. Kun Romania ja Bulgaria liittyivät Euroopan unionin jäseniksi vuonna 2007, sanoimmeko niille, ettei niiden tarvitse pitää vaaleja? Sanoimmeko me, että näistä valtioista tulevat jäsenet voisivat istua parlamentissa kaksi ja puoli vuotta ilman vaaleja? Ei, me määräsimme ne pitämään vaalit, ja näin olisi tehtävä myös uusien jäsenien tapauksessa. Näin olisi tehtävä siinäkin tapauksessa, että vaalit pidettäisiin vain yhdessä valtiossa, esimerkiksi Ranskassa.

  Morten Messerschmidt, EFD-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, tilanne, jossa nyt olemme, on jotenkin outo. Olemme vuosien ajan kuulleet, kuinka Lissabonin sopimus olisi se väline, jolla taataan demokratia, avoimuus ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet EU:n lainsäädäntöön. Ja sitten yksi ensimmäisistä asioista, mitä Euroopan parlamentti päättää tehdä julistettuaan tätä kansalaisille vuosikausia, on sanoa ei suorille vaaleille, ei valmistelukunnan koollekutsumiselle ja ei kaikille niille välineille, joita olemme menneisyydessä käyttäneet vakuuttaaksemme kansalaiset perussopimuksen tarpeellisuudesta. Tässä on jotain hyvin kummallista.

Meidän olisi luonnollisesti suhtauduttava vakavasti valitsijakunnalle antamiimme lupauksiin, suhtauduttava vakavasti siihen, että parlamentin olisi koostuttava kansan välittömillä vaaleilla valitsemista henkilöistä, ja suhtauduttava vakavasti siihen, että perussopimuksia eivät muuta hallitukset vaan vaaleilla valitut edustajat. Molemmat näistä keskeisistä tekijöistä – ja sattumalta myös keskeisistä lupauksista – tuhoutuvat, jos nämä kaksi mietintöä hyväksytään. Nyt, kun olemme saaneet mitä halusimme, käännämme selkämme koko Lissabonin sopimuksen idealle ja sen koko perustelulle – kaikelle, jolla oli tarkoitus vakuuttaa kansalaiset siitä, miksi heidän olisi annettava yhä enemmän valtaa EU:lle. Edellisen puhujan tavoin minun on tästä syystä sanottava, ettei ryhmäni voi kannattaa näitä mietintöjä.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, menen suoraan asiaan. Íñigo Méndez de Vigon mietinnön 2 kohdassa korostetaan aivan oikein sitä, että yksi neuvoston ehdotuksista on täysin vuoden1976 säädöksen hengen vastainen. Se koskee sitä, että kansalliset parlamentit nimittäisivät Euroopan parlamentin jäseniä, jotka vuoden 1976 säädöksen nojalla on valittava välittömillä yleisillä vaaleilla.

Kaikella kunnioituksella esittelijää kohtaan, pahoittelen sitä, ettei hän ole ottanut tätä paremmin huomioon ja käsitellyt sitä tiukemmin, selkeämmin ja tinkimättömämmin 5 kohdassa. Ei ole lainkaan mahdotonta pitää kiinni vaaleista. Jos jäsenvaltiot eivät halua järjestää täytevaaleja, niiden olisi yksinkertaisesti otettava huomioon vuoden 2009 vaalien tulos ja sovellettava sitä suhteellisesti niille juuri myönnettyyn Euroopan parlamentin jäsenten määrään.

Muunlainen ratkaisu olisi epädemokraattinen varsinkin kotimaassani Ranskassa, jossa kansallinen parlamentti valitaan enemmistövaaleilla ilman suhteellisuussääntöä. Tämä olisi itse asiassa eräänlainen hallituksen suorittama nimitys, mikä on perussopimusten hengen vastaista.

  Mario Mauro (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, on yhä arvoitus, miten neuvosto saattoi käsitellä tällaista kysymystä näin kevyesti. Toivon, että tämä valitettava kömmähdys ei jätä jälkeensä ongelmia ja että toimielintemme ja hankkeemme uskottavuus ei kärsi. Kerron teille konkreettisen esimerkin: Italian pitäisi valita yksi Euroopan parlamentin jäsen mahdollisesti järjestettävillä lisävaaleilla, mutta pitäisikö meidän olla huolestuneempia siitä, että järjestäisimme vaalit, joihin todennäköisesti osallistuisi enintään 5 prosenttia äänestäjäkunnasta, vai siitä, että käyttäisimme vuonna 2009 pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien tuloksia vahvistaaksemme joka tapauksessa välittömillä yleisillä vaaleilla valitun Euroopan parlamentin jäsenen valinnan?

Oli miten oli, emme saa pahentaa tilannetta entisestään: Euroopan on nyt tärkeämpää kuin koskaan välttää institutionaalisia esteitä ja viivästyksiä jäsenten liittymisprosessissa. Myös minä korostan, kuinka tärkeää on, että kaikki 18 jäsentä ryhtyvät hoitamaan edustajantointaan Euroopan parlamentissa samanaikaisesti, jotta parlamentissa edustettuina olevien kansallisuuksien herkkää tasapainoa ei järkytetä. Tämä on kysymys, joka on – toistan – ratkaistava välittömästi: Minusta on mahdoton ajatus, että uusia jäseniä ei voitaisi valita parlamenttiin vaalikauden 2009–2014 jäljellä olevalle osalle.

Näin ollen meidän on pikaisesti hyväksyttävä tämä suositus ja mietintö, jotta Lissabonin sopimuksen pöytäkirjan N:o 36 muutokselle näytetään vihreää valoa kutsumatta koolle valmistelukuntaa vaan kutsumalla sen sijaan suoraan koolle hallitustenvälinen konferenssi, kuten esittelijä ehdottaa. Meidän on kuljettava nopeinta tietä, koska tässä vaiheessa keskusteltavaa on vähän. Sen sijaan meidän on käännettävä uusi lehti ja aloitettava rakentavasti uudelleen tämän valitettavasti hyvin kielteisen episodin jälkeen.

Puhetta johti
varapuhemies Roberta ANGELILLI

  Matthias Groote (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijä Íñigo Méndez de Vigoa. En pidä valmistelukunnan koollekutsumista tarpeellisena. Kysymys on yksityiskohdasta, joka on selvennettävä. Euroopan parlamentti on valittu vuodesta 1979 lähtien välittömillä ja salaisilla vaaleilla, ja näin se pitäisi valita tulevaisuudessakin. Meidän ja neuvoston olisi viisasta ratkaista tämä ongelma mahdollisimman pian hallitustenvälisessä konferenssissa, koska 18 uudesta jäsenestä 16 on epätietoisuuden tilassa, mikä on varsin kestämätöntä. Pallo on siten takaisin neuvostolla. Pyydän neuvostoa olemaan antamatta periksi tässä asiassa vain siksi, että yksi jäsenvaltio on lyönyt laimin selvien sääntöjen laatimisen, koska se odotti Lissabonin sopimuksen tulevan voimaan aikaisemmin. Olen tyytyväinen siihen, että olemme saaneet tämän perussopimuksen, mutta nyt meidän on tehtävä läksymme.

Íñigo Méndez de Vigon mietintö on hyvä perusta tämän prosessin tehostamiselle. Neuvosto tekee viisaasti, jos se vastustaa kiusausta sallia yhden kansallisen parlamentin lähettää jäseniään Euroopan parlamenttiin. Tämä olisi ennakkotapaus, enkä ole valmis hyväksymään sitä. Näin ollen annan esittelijälle täyden tukeni sillä ehdolla, että kansalliset parlamentit eivät saa lähettää jäseniä Euroopan parlamenttiin.

  Sandrine Bélier (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, Ranska on ainoa jäsenvaltio, joka ei ennakoinut Lissabonin sopimuksen voimaantuloa ja joka kieltäytyy noudattamasta kesäkuussa 2009 pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien tulosta. Kun meitä pyydetään hyväksymään kolmas vaihtoehto kahden uuden Euroopan parlamentin jäsenen nimittämiseksi – Ranskan poikkeus – meitä pyydetään hyväksymään vakava unionin primaarioikeuden loukkaus: tarkoitan Euroopan parlamentin jäsenten valintaa välittömillä yleisillä vaaleilla, joka on ollut legitiimiytemme perusta 31 vuoden ajan.

Aiommeko me noudattaa yhden jäsenvaltion painostuksesta tehtyä neuvoston päätöstä, joka osoittaa tiettyä piittaamattomuutta Euroopan unionista ja sen kansalaisista? Parlamentti ei saa hyväksyä tätä eurooppalaisen demokratian periaatteen vakavaa loukkausta. Meidän on kieltäydyttävä heikentämästä legitiimiyttämme ja uskottavuuttamme Euroopan kansalaisten vaaleilla valittuina edustajina. Euroopan kansalaiset valitsevat haluamansa edustajat Euroopan parlamenttiin, eivät jäsenvaltioiden hallitukset.

Ranskan poikkeus oikeuttaa vaatimuksemme parlamentin osallistumisesta perussopimusten muuttamista varten mahdollisesti koolle kutsuttavaan valmistelukuntaan ja hallitustenvälisen konferenssin hylkäämisestä.

  Trevor Colman (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, Lissabonin sopimuksen ratifioinnin viivästyminen johti siihen, että Euroopan parlamenttiin nimitettiin 736 jäsentä nyt ehdotettujen 751 jäsenen sijasta. Tämä suurempi määrä on tarkoitus saavuttaa jakamalla 18 paikkaa 12 jäsenvaltion kesken ja vähentämällä Saksan paikkalukua kolmella, mutta näin ei voida tehdä, koska on sääntöjenvastaista päättää kolmen saksalaisen Euroopan parlamentin jäsenen toimikausi ennenaikaisesti.

Asiaa mutkistaa myös se, että perussopimuksen mukaan Euroopan parlamentin jäsenmäärä ei saa olla suurempi kuin 751. 18 uuden parlamentin jäsenen tulo vähentämättä Saksalta kolmea paikkaa edellyttää Lissabonin sopimuksen pöytäkirjan N:o 36 muuttamista. Tämä pitäisi toteuttaa valmistelukunnalla, joka laatii ehdotuksia jäsenvaltioiden sopimukseksi, joka sisällytetään perussopimukseen muutoksella. Jos näin ei tehdä, kaikki toimet, joita parlamentti tekee 754-jäsenisenä – mikä määrä ylittää kolmella säädetyn 751 jäsenen määrän – ovat laittomia.

Parlamentin käsiteltävänä olevan ehdotuksen mukaan ongelma ratkaistaisiin hallitustenvälisellä konferenssilla, mutta kyse on Lissabonin sopimuksen merkittävästä tarkistuksesta ja muuttamisesta, joka edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden ratifiointia ja mahdollisuutta järjestää kansallisia kansanäänestyksiä. Kehotan parlamenttia vastustamaan tätä ehdotusta.

  Rafał Trzaskowski (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen täysin eri mieltä edellisen puhujan kanssa. Parlamentin oli vastattava kysymykseen, pitäisikö asiasta päättämään kutsua koolle valmistelukunta, ja olemme päättäneet olla tekemättä niin, mutta teimme päätöksen kunnioituksesta tätä uutta säädöstä kohtaan, joka itse asiassa lisää kaikkien tekemiemme päätösten legitiimiyttä. Tämä ei tietenkään muodosta ennakkotapausta tulevaisuutta ajatellen, koska kaikki todella tärkeät perussopimuksen muuttamista koskevat kysymykset, kuten vaalimenettely, edellyttävät valmistelukunnan koollekutsumista.

Kiitän Íñigoa ja koordinaattoreita siitä, että he tekivät tämän päätöksen. Se ei ollut helppoa. Meillä oli vaikeuksia nimetä 18 uutta parlamentin jäsentä, koska eräät jäsenvaltiot eivät olleet suunnitelleet menettelyä, mutta päätimme, että edustavuus on tärkein seikka, että se on meitä ohjaava periaate ja että parlamenttiin on saatava tasapainoinen edustus mahdollisimman pian. Sen vuoksi me valitsimme käytännöllisen ratkaisun ja kehotimme jäsenvaltioita saattamaan vaalimenettelynsä päätökseen mahdollisimman pian, luonnollisesti sillä ehdolla, että kaikki meihin liittyvät parlamentin jäsenet valitaan välittömillä vaaleilla.

  Sylvie Guillaume (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kysymys uusien parlamentin jäsenten nimittämisestä ei ole uusi; meidän on muistettava, että kollegamme Adrian Severin ja Alain Lamassoure työskentelivät kysymyksen parissa jo viime vaalikaudella. Miten voisi näin ollen olla hämmästymättä, kun yksi valtio – sattumalta kotimaani Ranska – on täysin valmistautumaton kahden uuden Euroopan parlamentin jäsenensä nimittämiseen? Eikö se olisi kohtuudella voinut olettaa, että Lissabonin sopimus tulee jonain päivänä voimaan ja kysymys uusista parlamentin jäsenistä nousee esiin? Mikä sitten selittää tällaisen ennakoivuuden puutteen ja välinpitämättömyyden?

Totuus on, että antamalla pöytäkirjan N:o 36 luonnoksella Ranskalle mahdollisuuden nimittää Euroopan parlamentin jäseniä kansallisen parlamentin keskuudesta – ja säilyttää siten kasvonsa halvalla – uhkaamme itse asiassa loukata perustavanlaatuista sääntöä, jonka mukaan Euroopan parlamentin jäsenet on valittava välittömillä yleisillä vaaleilla. Tämä on vastoin Euroopan parlamentin jäsenten valinnasta välittömillä yleisillä vaaleilla vuonna 1976 annetun säädöksen henkeä, ja se heikentäisi Euroopan parlamentin legitiimiyttä ja uskottavuutta.

Toisaalta yhdentoista muun jäsenvaltion asianmukaisesti valittujen edustajien ei tarvitse maksaa hintaa tällaisesta harrastelijamaisuudesta. Tämä tilanne on yksinkertaisesti jatkunut heidän ja heidän valtioidensa kannalta liian kauan, ja on vain oikeus ja kohtuus, että nämä vaaleilla valitut edustajat voivat liittyä meihin ja ryhtyä hoitamaan tointaan mahdollisimman pian. Tästä syystä me katsomme, että asia olisi ratkaistava hallitustenvälisessä konferenssissa, joka voi nopeasti hyväksyä näiden jäsenten nimittämisen.

Meidän on kuitenkin vaadittava, että Ranska täyttää velvoitteensa aivan niin kuin sen eurooppalaiset kumppanitkin ovat tehneet. Parlamentti, johon kokoontuvat Euroopan kansalaisten edustajat, ei voi hyväksyä tällaisia järjestelyjä. Kaikesta huolimatta tästä keskustelusta on se hyöty, että se on epäsuorasti osoittanut, että tulevaisuudessa on säädettävä yhdenmukaisesta menettelystä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemiseksi välittömillä yleisillä vaaleilla. Tämä uudistus on puolestaan toteutettava valmistelukunnan avulla. Jälleen kerran on todettava, että Euroopan parlamentissa tärkeää on oltava kansalaisten, ei hallitusten ääni.

  Zita Gurmai (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Íñigoa hyvin tehdystä työstä sekä kaikkia siihen osallistuneita kollegoja yhteistyöstä. Monien vuosien työn ja varsin vakavien ratifiointiongelmien jälkeen Lissabonin sopimus on vihdoin voimassa. Se antaa kipeästi kaivattua vahvistusta Euroopan parlamentin roolille.

Meidän on suhtauduttava tähän tilaisuuteen vakavasti ja toimittava näiden saavutettujen toimielinuudistusten pohjalta. Meidän on keskityttävä edistykselliseen päätöksentekoon kaikkien Euroopan kansalaisten hyväksi. Meidän ei pitäisi käyttää niin paljon aikaa hallinnollisiin asioihin. Minä olen nopea ja tehokas, mutta hyvä päätöksentekijä. Euroopan unionin kansalaiset odottavat perustellusti, että teemme työmme tehokkaasti ja avoimesti.

Kunnioitan täysin unionin toimielinten välistä tasapainoa ja hyvää yhteistyötä, vaikka olen vakuuttunut siitä, että ehdotettu kompromissi tarjoaa toteuttamiskelpoisen ratkaisun. Tällä tavoin me voimme tehdä työmme tehokkaammin. Siten me vahvistamme Euroopan parlamenttia ja teemme suuren palveluksen Euroopan kansalaisille.

Lopuksi, tunnen henkilökohtaisesti eräitä jo valittuja tulevia kollegojamme, ja mitä nopeammin he voivat aloittaa työnsä, sitä parempi. Uskon vakaasti, että heidän asiantuntemuksensa tuottaa toimielimillemme lisäarvoa.

  Constance Le Grip (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, muiden puhujien tavoin haluan kiittää esittelijä Íñigo Méndez de Vigoa. Hän on tehnyt erinomaista työtä välillä tulisissa ja aina jännittävissä olosuhteissa. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa käydyt keskustelut kestivät kauan; ne vastasivat haastetta ja sitä kiihkeyttä, jolla Euroopan parlamentin jäsenet suhtautuvat – aivan perustellusti – heihin välittömästi vaikuttavaan tärkeään kysymykseen, eli parlamentin kokoonpanoon ja sen jäsenten nimittämismenettelyyn.

Taas kerran esittelijä on kyennyt kokoamaan välillä hyvin erilaiset näkemykset ja kannanotot ja tiivistämään ne mielestäni erittäin tasapainoiseksi tekstiksi. Kiitän häntä tästä. Katson, että näissä kahdessa mietinnössä, sekä hallitustenvälisen konferenssin koollekutsumista koskevassa että parlamentin kokoonpanoa koskevia siirtymämääräyksiä käsittelevässä mietinnössä, esitetyille suosituksille on tunnusomaista realismi, käytännönläheisyys ja tehokkuus. Uskon, että tämä on pääpiirteissään se, mitä kansalaiset tässä ja muissakin kysymyksissä Euroopan unionilta odottavat.

  Karin Kadenbach (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin annan vilpittömät kiitokseni esittelijälle sekä kaikille varjoesittelijöille. Parlamentin olisi lähetettävä tänään selvä viesti siitä, että odotamme hyvin kiinnostuneina uusia parlamentin jäseniä ja että neuvosto on todella huolimaton. On korostettava jälleen kerran, että meidän hyvin selkeänä tehtävänämme on löytää mahdollisimman nopeasti ratkaisu, jotta 18 vapailla vaaleilla valittua jäsentä voivat aloittaa työnsä mahdollisimman pian.

Parlamenttina meidän tehtävänämme on yleisesti edustaa kansalaisia mahdollisimman hyvin, mutta myös työskennellä mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti valiokunnissa, ja tätä varten odotamme voivamme hyötyä myös niiden kollegojen asiantuntemuksesta ja osaamisesta, jotka on jo valittu vapailla ja asianmukaisilla vaaleilla. Itävaltalaisena odotan kovasti näkeväni Joe Weidenholzerin täällä, ja toivon, että voimme toivottaa hänet tervetulleeksi Euroopan parlamentin jäsenenä mahdollisimman pian.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, epäonnistuneen Lissabonin sopimuksen muste on tuskin ehtinyt kuivua, kun siihen jo ehdotetaan muutoksia, ja uusia jäseniä – jotkut puhuvat haamujäsenistä – ympäröivä kaaos on täydellinen. Tähän ovat tietenkin syynä muun muassa erilaiset vaalijärjestelmämme, jotka aiheuttavat demokratiaan liittyviä ongelmia. Esimerkiksi Ranskassa, missä ehdokkaat asettuvat ehdolle aluetasolla eikä vaalilistoja ole, ei ole kovin vaikeaa sallia edustajien siirtyä ylöspäin. Meidän olisi otettava selvästi kantaa vaaleilla valitsemisen puolesta ja parlamenttien suorittamaa nimittämistä vastaan.

Toiseksi, olisi myös täysin järkevää – ja tätä kansalaiset odottavat – että antaisimme konkreettisia tietoja jäsenten toiminnasta ja tuloista tarkkailukauden aikana. Tämä "haamutilanne" ei todella ole omiaan lisäämään kansalaisten luottamusta EU:hun. Meidän on myös mahdollisimman pian selvennettävä sitä, milloin uusien jäsenten on määrä saapua ja millainen asema heillä on. Lisäksi ei ole vieläkään selvää, tarkastellaanko Lissabonin sopimusta uudelleen – mikä olisi toivottavaa – ja mikä on Kroatian jäseneksi liittymistä koskeva tilanne. Kansalaiset edellyttävät, että neuvosto ratkaisee tämän asian nopeasti.

  Czesław Adam Siekierski (PPE). – (PL) Lissabonin sopimuksen säännösten nojalla Euroopan parlamentin kokoonpano on muuttunut. Vaikka sopimus tuli voimaan kuusi kuukautta sitten, nämä muutokset toimeenpanevaa hallitustenvälistä konferenssia ei vieläkään ole kutsuttu koolle. Jäsenvaltioiden on ratifioitava erityinen pöytäkirja, joka koskee Euroopan parlamentin jäsenmäärän lisäämistä. Tämä on suuri operaatio, mutta se ei muuta sitä tosiseikkaa, että perussopimus on pantava kaikilta osin viipymättä täytäntöön. Yhdyn esittelijän kantaan tästä asiasta.

On syytä muistaa, että on niiden jäsenvaltioiden etujen mukaista, joiden kansallinen valtuuskunta kasvaa perussopimuksen säännösten nojalla, että uudet jäsenet voivat aloittaa äänestäjiensä edustamisen mahdollisimman pian. Tämä on niiden demokratian perusperiaatteiden mukaista, joihin unioni perustuu. On tärkeää, että kaikki uudet jäsenet aloittavat Euroopan parlamentissa samanaikaisesti, jotta toimielintämme ei voida syyttää epäasianmukaisesta toiminnasta.

  Milan Zver (PPE). – (SL) Myös minä liityn niihin, jotka korostavat, että Euroopan parlamentin on oltava täysin edustava ja työskenneltävä täydellä jäsenmäärällä mahdollisimman pian. Katson, että perustuslakiimme Lissabonin sopimukseen tehdyn muutoksen vuoksi parlamentin edustavuus ei vieläkään ole täydellinen. Katson myös, että hallitustenvälinen konferenssi olisi oikea ja nopein etenemistapa, ja sen avulla voisimme lujittaa oikeusperustaamme ja mahdollistaa Euroopan parlamentin täysimittaisen edustavuuden. Kiitän esittelijä Íñigo Méndez de Vigoa, joka on tutkinut oikeusperustoja, ja katson, että ne tuodaan tämänpäiväisessä päätöslauselmassa hyvin esille. Yhdyn myös niihin teistä, jotka toivottavat uudet jäsenet tervetulleiksi Euroopan parlamenttiin, sillä katson, että me tarvitsemme heitä. Niille, jotka eivät omissa vaaleissaan, Euroopan parlamentin viime vaaleissa, ennakoineet, että olisi tarpeen nimittää tai pikemminkin valita lisäjäseniä, sanon, että Euroopan parlamentin legitiimiys ei heikkene siitä, että kaksi jäsentä tulee kansallisista parlamenteista.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, muiden kollegojen tavoin katson, että jos joku on vaaleilla valittu Euroopan parlamenttiin, hänellä on oikeus aloittaa edustajantoimensa hoitaminen aivan samoin kuin niillä 736 jäsenellä, jotka ovat ryhtyneet hoitamaan edustajantointaan 12 viime kuukauden aikana. Tämä on lyhyen aikavälin ongelma, joka edellyttää lyhyen aikavälin ratkaisua, koska neljän vuoden kuluttua kaikki on ratkaistu ja toimii normaalisti.

Minusta on myös väärin syyttää jäsenvaltioita siitä, että ne eivät toimineet ennakoivasti 12 kuukautta sitten, koska silloin oli hyvin mahdollista, että Lissabonin sopimusta ei ratifioitaisi, ja tämä olikin monien ihmisten kanta kotimaassani ja muissa maissa. Mutta nyt, kun kaikki on ratifioitu, on tärkeää, että valitut henkilöt voivat ryhtyä hoitamaan edustajantointaan, jotta he voivat antaa panoksensa parlamentissa ja me voimme toimia normaalisti seuraaviin neljän vuoden päästä pidettäviin vaaleihin asti, jolloin kaikki on kunnossa.

  Diego López Garrido, neuvoston puheenjohtaja. − (ES) Arvoisa puhemies, haluan vain todeta, että olen samaa mieltä niiden arvoisien parlamentin jäsenten kanssa, jotka korostivat, kuinka tärkeää on ratkaista tämä Lissabonin sopimusta koskeva avoin kysymys, eli niiden 18 parlamentin jäsenen tilanne, jotka eivät vielä ole aloittaneet edustantoimensa hoitamista, koska viime vaalit pidettiin hieman ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa.

Tästä syystä pöytäkirjan N:o 36 muuttaminen on tarpeen. Olen täysin samaa mieltä niiden kanssa, jotka katsovat, että se pitäisi tehdä mahdollisimman nopeasti ja että 12 jäsenvaltion kansalaisia edustavien 18 parlamentin jäsenen puuttuminen Euroopan parlamentista olisi korjattava mahdollisimman pian. Tästä syystä olen viime kädessä samaa mieltä Íñigo Méndez de Vigon kanssa, joka ehdottaa, että valmistelukuntaa ei tarvita, että hallitustenvälinen konferenssi olisi kutsuttava koolle mahdollisimman pian, että 27 jäsenvaltion parlamentit ratifioivat päätöksen heti kun mahdollista, ja että kyseiset 18 parlamentin jäsentä voivat siten aloittaa työnsä parlamentissa, mikä heidän olisi pitänyt voida tehdä jo tämän vaalikauden alussa.

  Maroš Šefčovič, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu on mielestäni osoittanut selvästi, että yritämme ratkaista poikkeuksellista tilannetta, että pyrimme käytännölliseen ratkaisuun ja että se on siirtymäkauden ratkaisu. Tästä syystä olen hyvin tyytyväinen Íñigo Méndez de Vigon pragmaattiseen lähestymistapaan ja hänen laatimaansa mietintöön, ja kuten keskustelusta ymmärsin, se on myös saamassa taakseen hyvin vahvan tuen täällä täysistunnossa. On mielestäni hyvin selvää, että yhteisenä tavoitteenamme on saada 18 uutta jäsentä Euroopan parlamenttiin mahdollisimman pian.

Palatakseni komission kantaan, meiltä kysyttiin mielestäni hyvin yksinkertaisia kysymyksiä siitä, miten tämä muutos olisi toteutettava ja millä välineellä. Komissio on kannattanut varsin selkeästi hallitustenvälistä konferenssia käsiteltävän muutoksen laajuuden ja luonteen vuoksi.

Uusien parlamentin jäsenten valintamenettelyjä käsitellään varmasti hallitustenvälisen konferenssin yhteydessä, mutta saanen todeta seuraavaa: kun Eurooppa-neuvosto pohti tätä asiaa, oli varsin selvää, että neuvosto pyrki tasapainottamaan yhtäältä sen, että uudet parlamentin jäsenet halutaan mieluiten valita mahdollisimman läheisesti Euroopan parlamentin vaaleja muistuttavalla tavalla, ja toisaalta tarpeen kunnioittaa kansallisia perustuslaillisia järjestelyjä; tähän perustuvat ne kolme vaihtoehtoa, jotka kattavat nykyisen tilanteen, joka luonnollisesti normalisoidaan seuraavin vaaleihin mennessä.

Lopuksi totean suhtautuvani myönteisesti Euroopan parlamentin sisäisiin pohdintoihin Euroopan parlamentin vaaleihin tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävistä muutoksista, mutta meidän on mielestäni korostettava, että nämä ovat ja niiden on jatkossakin oltava erillisiä kysymyksiä. Tänään me keskustelemme siitä, miten saamme 18 uutta jäsentä Euroopan parlamenttiin. Seuraavalla kerralla keskustelemme mahdollisista vaaleihin tehtävistä muutoksista.

  Íñigo Méndez de Vigo, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, kun niin erilaisia kantoja edustavat henkilöt kuin Mario Mauro, Bruno Gollnisch ja Trevor Colman tulevat siihen johtopäätökseen, että vaalimenettelyssä ja Euroopan parlamentin jäsenten valintajärjestelmissä on ongelmia, se merkitsee sitä, että tarvitsemme yhtenäisen vaalimenettelyn.

Tämä mandaatti sisältyi jo Rooman sopimuksiin. Tästä syystä me koordinaattorit – ja käytän tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni heitä kaikkia, etenkin Ramón Jáuregui Atondoa ja Andrew Duffia – olemme sopineet tarkistuksesta 2, josta äänestetään huomenna. Toivon, että parlamentti kannattaa tätä tarkistusta, jotta voimme pian ratkaista kysymyksen Euroopan parlamentin vaalien yhtenäisestä vaalimenettelystä. Tällä tavoin poistaisimme nähdäkseni tämäntyyppiset kysymysmerkit.

Rafał Trzaskowski mainitsi puheenvuorossaan Euroopan parlamentin tarpeellisen edustavuuden, jota useimmat muut puhujat ja myös komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič korostivat.

Olen samaa mieltä. Mietinnön 1 kohdassa sanotaankin, että 18 uuden parlamentin jäsenen olisi ryhdyttävä hoitamaan edustajantointaan samanaikaisesti, jotta edustavuus ei kärsi.

Jotta uudet jäsenet voivat aloittaa Euroopan parlamentissa samanaikaisesti ja jotta noudatetaan Lissabonin sopimuksen muodostamaa poliittisen oikeudenmukaisuuden säädöstä, meidän on oltava käytännöllisiä, koska väliaikainen ja poikkeuksellinen tilanne edellyttää väliaikaisia ja poikkeuksellisia ratkaisuja.

Sen vuoksi sanon aivan avoimesti, että en pidä siitä mahdollisuudesta, että Euroopan parlamenttiin tulee jäseniä, joita ei valittu vuoden 2009 vaaleilla, ja totean sen myös selvästi mietinnön 2 kohdassa. Jos minun on kuitenkin valittava yhtäältä tämän vaihtoehdon, joka jättäisi nämä 18 jäsentä ulkopuolelle, ja toisaalta käytännöllisen ratkaisun, joka mahdollistaa heidän tulonsa parlamenttiin ja Lissabonin sopimuksen noudattamisen, välillä, pyydän parlamenttia – kuten pyysin jo mietinnössä – valitsemaan jälkimmäisen ratkaisun. Se on väliaikainen ja käytännönläheinen, mutta ennen kaikkea oikeudenmukainen.

Kiitän kaikkia yhteistyöstä ja mielenkiintoisista panoksista tähän mietintöön.

  Puhemies. − (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 6. toukokuuta 2010 klo 11.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  John Attard-Montalto (S&D), kirjallinen. – (EN) Mielestäni ei ole oikeudenmukaista, että valtiot, joille on myönnetty lisäpaikkoja Euroopan parlamentissa, eivät ole vielä edustettuina. En puhu vain Maltan puolesta, jolle on myönnetty kuudes edustajanpaikka, vaan myös muiden samaan tilanteeseen joutuneiden valtioiden puolesta. Tosiasia on, että on ratkaistava oikeudellisia ja perustuslaillisia rajoituksia, jotta uuden Euroopan parlamentin jäsenet voivat ottaa heille kuuluvat paikkansa. Toisaalta kesäkuussa 2009 pidetyistä Euroopan parlamentin vaaleista kulunut pitkä aika kuvaa sitä, että EU:sta on tullut raskas instituutio, jolta kestää kuukausia, ellei vuosia, ryhtyä soveltamaan vajaat kuusi kuukautta sitten vihdoin hyväksytyn Lissabonin sopimuksen osia. Asianomaisten valtioiden edustuksen puutteellisuuden lisäksi on eräs toinen seikka, johon on mielestäni kiinnitettävä välittömästi huomiota. Tarkoitan inhimillisiä seikkoja. Nämä kahdeksantoista tulevaa parlamentin jäsentä elävät varmasti etenkin psykologisesti hyvin vaikeita aikoja. Olen varma, että kaikki Euroopan parlamentin nykyiset jäsenet ymmärtävät näiden kahdeksantoista poliitikon ahdingon.

  Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen. – (PL) Mielestäni Euroopan parlamentilla on velvollisuus päättää tästä asiasta mahdollisimman pian, jotta tulevat kollegamme, jotka on valittu demokraattisesti, voivat ryhtyä hoitamaan edustajantointaan. Tämä on erittäin tärkeätä paitsi heidän takiaan myös heidän äänestäjiensä päätösten kunnioittamista ajatellen. Emme saa pakottaa heitä odottamaan enää pidempään.

Kaikki uudet kollegamme olisi valittava demokraattisilla vaaleilla. Tiedän, että nykyisin eri jäsenvaltioiden vaalijärjestelmien välillä on huomattavia eroja. Toivon sen vuoksi, että nykyinen tilanne motivoi meitä käynnistämään vuoropuhelun EU:n jäsenvaltioiden vaalimenettelyjen yhdenmukaistamisesta.

  Indrek Tarand (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Kiitämme esittelijää erinomaisesta työstä. Olemme kuitenkin pettyneitä Ranskan päätökseen muuttaa eurooppalaisten äänestäjien alkuperäistä tahtoa ja nimittää uudet Euroopan parlamentin jäsenet Ranskan kansalliskokouksesta. Ceterum censeo – Ranska on päättänyt myydä Mistral-luokan sotalaivoja Venäjälle; uskomme, että se tulee vilpittömästi katumaan tätä.

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK