Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/0006(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0122/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0122/2010

Keskustelut :

PV 17/05/2010 - 17
CRE 17/05/2010 - 17

Äänestykset :

PV 18/05/2010 - 8.12
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0168

Puheenvuorot
Maanantai 17. toukokuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

17. Tekstiilien nimitykset ja niitä vastaavat tekstiilituotteiden merkinnät (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (EL) Esityslistalla on seuraavana Toine Mandersin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tekstiilien nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden merkinnöistä (KOM(2009)0031 – C6-0048/2009 – 2009/0006(COD)) (A7-0122/2010).

 
  
MPphoto
 

  Toine Manders, esittelijä. – (NL) Haluaisin aloittaa kiittämällä kaikkia äärettömän rakentavasta yhteistyöstä, jota olemme tehneet. Toivon, että huomisen äänestyksen jälkeen voimme edetä tasavertaisessa asemassa, koska parlamentti puhuu lähes yhdellä äänellä komission ja neuvoston kanssa, kun perimmäisenä tavoitteena on saada aikaan eurooppalaisia kuluttajia, Euroopan kansalaisia, hyödyttävä sopimus.

Mielestäni komission ehdotus, jossa tekstiilituotteiden merkinnöistä annetaan asetus, on parempi kuin että asia sisällytettäisiin olemassa oleviin direktiiveihin. Viittaan tässä yhteydessä Mario Montin kertomukseen, jossa todetaan, että Euroopan unionin ongelmat johtuvat itse asiassa direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, kun nämä päätyvät 12 tai 27 jäsenvaltion tasolle. Olen aina ollut asetusten puolestapuhuja ja toivon, että komissio antaa tulevaisuudessa useampia asetusehdotuksia.

Kyseisen asetuksen tavoitteena on saada uusia tekstiilikuituja markkinoille aikaisempaa nopeammin. Tämä saa myös laajaa kannatusta sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa, sillä pyrimme optimoimaan sisämarkkinoita mahdollisimman paljon.

Olemme yrittäneet tehdä myös jotain muuta, ja tämä koskee myös Euroopan julkishallintoa. Käsiteltävänä olevassa mietinnössä yritimme yksinkertaistaa vaatteiden, jotka kuuluvat tekstiilituotteisiin, merkintöjä esimerkiksi ottamalla käyttöön eurooppalaisen standardoinnin. Tiedämme nyt, että tämä ei olekaan enää niin helppoa, ja niinpä pyysimme tutkimusta, vaikutusten arviointia sen selvittämiseksi, voiko vähäinen tieto ollakin myönteistä, vähäisempi kuluttajatieto, tarkoitan. Kuluttajat voivat tarvittaessa hakea lisätietoja internetsivustoilta tai muista lähteistä.

Vaatemerkintöjen on yksinkertaisesti oltava lyhyempiä siten, että valmistajat voivat tähdätä yksille markkinoille ja että heidän ei tarvitse kiinnittää kokonaisia lehtisiä vaatteisiin, koska tämä hämmentää kuluttajia. Elintarvikemerkinnät ovat jo osoittaneet, kuinka pitkälle asiassa voidaan mennä. Tämän haluamme estää.

Olemme tehneet lukuisia ehdotuksia, joissa olemme pyytäneet komissiota sallimaan yksinkertaisempien merkintöjen kiinnittämisen tekstiileihin. Tosiasia on, että kuluttajilla on oikeus saada tietyt perustiedot, esimerkiksi vastaukset kysymyksiin, mitä ostan, mistä aineesta tuote on valmistettu ja mistä se on lähtöisin? Uskomme, että kuluttajilla on oikeus näihin tietoihin tuotetta ostaessaan, eikä tietoja pitäisi salata. Näin ollen olemme jälleen kerran sopimattomien kaupallisten menettelyjen alueella. Valvonta ja täytäntöönpano ovat hyvin vaikeita tällä alalla, mistä syystä olemme esittäneet asiasta ehdotuksia.

Tämän vuoksi puhumme hyvin yksinkertaisten tietojen tarjoamisesta, ja jos kuluttajat haluavat tietää enemmän, he voivat pyynnöstä saada tietoja. Jos tämä etenee hyvin, komissio valitsee parhaan tavan kuluttajien palvelemiseksi.

Olemme esittäneen lukuisia ehdotuksia. Jos leluissa on yli 85 prosentin osuus tekstiiliä, katsomme, että niiden on noudatettava mainittuja säännöksiä. Jotkut sanovat, että tämä on hyvä asia, mutta lelujen turvallisuutta käsittelevä direktiivi on jo olemassa. Kuitenkin siinä käsitellään juuri turvallisuutta, mutta ei niinkään kuluttajille annettavia tietoja tuotteen valmistusaineista, minkä kuvittelen kuluttajien haluavan tietää.

Lisäksi ehdotuksessa on muutos esimerkiksi seuraavaan asiaan liittyen: kuluttajilla on oikeus tietää, onko tuote valmistettu eläinperäisistä materiaaleista, ja heidän ei tarvitse etsiä enempää; valmistajan on ilmoitettava, sisältääkö tuote eläimistä lähtöisin olevia tuotteita. Emme tarkoita kuituja vaan muita materiaaleja, kuten turkin osia.

Lopuksi käsiteltävänä on kuuluisa "Made in" -ongelma, johon komissio antoi ehdotuksia vuonna 2005. Olemme itse asiassa kopioineet nämä ehdotukset sanasta sanaan ja toivomme, että neuvosto muuttaisi mielensä komission ja parlamentin tuella ja näkisi asiat myönteisessä valossa. Tästä syystä kehotan neuvostoa sopimaan komission ja parlamentin kanssa kompromissista, joka kohentaa asetusta kuluttajien ja paremman tiedon eduksi.

 
  
MPphoto
 

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja.(IT) Arvoisa puhemies, ennen kuin puhun, pyydän saada ottaa osaa suruun, jota tämä kamari jo ilmaisi sen johdosta, että kaksi eurooppalaista sotilasta sai tänä aamuna surmansa Afganistanissa tapahtuneessa terrori-iskussa.

Arvoisat parlamentin jäsenet, komissio on aloittanut tekstiilien nimitysten standardien tarkistamisen osana sääntelyn parantamista koskevaa kampanjaa. Ehdotuksen keskeisenä tarkoituksena on parantaa voimassa olevaa lainsäädäntökehystä ja yksinkertaistaa uusien tekstiilien nimitysten hyväksymismenettelyä. Näin ollen ehdotuksen avulla pyritään edistämään tekstiilialan innovointia.

Uuden asetuksen tavoitteena on tämän vuoksi antaa valmistajille, käyttäjille ja kuluttajille mahdollisuus saada nopeasti innovatiivisia tuotteita, jotka sisältävät uusia kuituja. Asia on eurooppalaisten kuluttajien, alan yritysten – tekstiili- ja vaatealan liiketoiminta mukaan luettuna – sekä kansallisen hallinnon sydäntä lähellä.

Haluaisin aluksi kiittää sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa siitä, että se hyväksyi mietinnön 8. huhtikuuta 2010. Haluaisin erityisesti kiittää esittelijää Toine Mandersia ja varjoesittelijöitä ehdotusta koskevasta perusteellisesta ja yksityiskohtaisesta työstä, mikä on saanut aikaan hyvin vilkkaan ja rakentavan keskustelun tekstiilituotteiden merkinnöistä. Koska ehdotuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa säädöstä, komissio on etääntynyt alkuperäisessä direktiivissä olleista säännöksistä, ja teksti täytyy nyt korvata keskusteltavana olevalla asetuksella.

Komissio hyväksyy siis suurimman osan sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan hyväksymään mietintöön sisältyvistä tarkistusehdotuksista. Olemme tietoisia siitä, että jotkin tarkistukset, erityisesti ne, joissa ehdotetaan asetuksen soveltamisalan laajentamista, johtavat keskusteluun neuvostossa. Teemme parhaamme helpottaaksemme toimielinten välistä vuoropuhelua ja teemme tiiviisti töitä hyväksyttävien kompromissien aikaansaamiseksi.

Yksi näistä tarkistuksista koskee alkuperän merkitsemistä, "made in" -merkintää, joka ei sisältynyt komission alkuperäiseen ehdotukseen. Parlamentti on aina aktiivisesti kiinnittänyt suurta huomiota asiaan, joka on kuluttajille hyvin tärkeä.

Tämän alan tarkistusehdotukset liittyvät komission vuonna 2005 tekemään ehdotukseen, joka koski monien tärkeiden tuoteluokkien, tekstiilituotteet mukaan lukien, alkuperämerkintöjä. Kannatan kyseisiä tarkistuksia, kuten olen jo korostanut sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan kanssa pidetyssä kokouksessa. Omaksun saman lähestymistavan tarkistukseen, jossa tehdään ehdotus eläimistä lähtöisin olevien muiden kuin tekstiiliosien merkinnöistä.

Haluaisin esittää joitakin huomioita myös muista tarkistuksista. Tarkistukseen 19 liittyen komission ehdotuksessa oli jo esitetty, että perinteisten räätälien ei tarvitsisi liittää tuotteisiinsa merkintöjä. Jos tämä vapautus laajennettaisiin kaikkiin kuluttajille tarjottuihin yksittäisiin tekstiilituotteisiin, tämä merkitsisi kuitenkin, että otaksuttavasti kohtuuton määrä vaatetustuotteita jäisi ilman merkintöjä. Räätälien tuotteet muodostavat tosiasiassa yhden Euroopan vaatetustuotteiden pääasiallisista kehityslinjoista. Kyseiset tuotteet vapautettaisiin näin ollen merkinnöistä, ja vapautusten määrä saattaisi kasvaa kohtuuttomaksi.

Tarkistuksessa 63 pyritään poistamaan lelut niiden tuotteiden luettelosta, jotka on jätetty merkintävelvoitteen ulkopuolelle. Haluaisin huomauttaa, että lelujen ollessa kyseessä keskeisin asia on turvallisuus. Asianomainen standardi on riittävän yksityiskohtainen, ja sitä käsiteltiin perinpohjaisesti uudelleen vuonna 2009, jolloin tähän liittyi laajoja keskusteluja neuvostossa ja Euroopan parlamentissa.

Koska turvallisuutta on jo käsitelty leluja koskevassa väliaikaisstandardissa, olemme huolissamme siitä, että valmistajille lankeavasta lisärasituksesta saattaa tulla suhteeton. Mitä tulee pyyntöön käsitellä muita tekstiili- ja vaatetustuotteille sopivia merkintävaihtoehtoja, olen sitoutunut aloittamaan laajan ja avoimen keskustelun sidosryhmien kanssa kaikista muista kysymyksistä, joita on noussut esiin Euroopan parlamentissa ja neuvostossa käydyissä keskusteluissa.

Kiitän kaikkia kuulijoita ja kuuntelen tarkkaavaisesti tämän keskustelun aikana esittämiänne huomioita.

 
  
MPphoto
 

  Lara Comi, PPE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisat kuulijat, tekstiilit muodostavat yhden merkittävimmistä aloista Euroopan unionin markkinoilla. Euroopan komission antama ehdotus on jo erinomainen lähtökohta, jonka avulla voidaan parantaa ja yksinkertaistaa tällä hetkellä jäsenvaltioissa voimassa olevaa lainsäädäntökehystä, erityisesti tekstiiliteollisuuden teknistä kehitystä koskevan lainsäädännön avoimuuden ja joustavuuden kannalta.

Tähän mennessä parlamentissa toteuttamamme työ on varmasti antanut mahdollisuuden laajentaa alkuperäistä soveltamisalaa, sillä olemme ottaneet käyttöön muita merkintävaatimuksia koskevia standardeja, joita pidämme ehdottoman välttämättöminä. Haluaisin erityisesti kiinnittää huomionne alkuperämerkintää koskeviin standardeihin.

Olemme ehdottaneet kahta erilaista merkintäjärjestelmää tässä tapauksessa: yhtä pakollista järjestelmää kolmansista maista peräisin oleville tuotteille, kuten säädettiin jo vuonna 2005 annetussa asetuksessa, jonka neuvosto on estänyt, kuten tiedätte. Toinen järjestelmä on valinnainen ja koskee jäsenvaltioissa valmistettuja tuotteita.

Yleisesti ottaen järjestelmillä on kaksi tarkoitusta, vaikka näistä kahdesta tärkeämpi on kiistatta tuotteen varsinaisen alkuperämaan ilmoittaminen. Kuluttajien on voitava tehdä tietoon perustuva valinta ostaessaan tekstiilituotteita. Kun käytetään alkuperän myöntämiseen ehdotettuja kriteerejä, pyrimme välttämään merkintöjä, jotka saattavat sisältää väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, joka taatusti olisi haitallista kuluttajille.

Näiden uusien asetusten kanssa voidaan lisäksi pyrkiä suojelemaan niitä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat päättäneet säilyttää liiketoimintansa jäsenvaltioissa.

Päätös järjestää istuntoäänestys pohjautuu Euroopan parlamentin haluun omaksua vankka kanta näissä asioissa, erityisesti sellainen kanta, jossa otetaan huomioon kolmen suurimman ryhmän saavuttama poliittinen yhteisymmärrys. Haluan todella sanoa, että työskentely esittelijän ja muiden varjoesittelijöiden kanssa on ollut todellakin erinomainen kokemus.

Erilaisista poliittisista näkemyksistämme huolimatta olemme onnistuneet löytämään todellisen yhteisen perustan, jonka toivomme olevan paras tapa suojella Euroopan kansalaisten etuja ja koko Euroopan unionia. Tästä syystä toivon, että huomenna äänestämme mietinnöstä yhtenäisesti ja annamme neuvostolle vahvan poliittisen signaalin toisessa käsittelyssä edessä olevista tehtävistä. Vilpittömät kiitokseni kaikille yhteistyöstänne.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

 
  
MPphoto
 

  Christel Schaldemose, S&D-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä Toine Mandersia ja parlamentin jäseniä erittäin rakentavasta yhteistyöstä käsiteltävänä olevan ehdotuksen yhteydessä. Tekstiiliasetus on perusteltu ja tarpeellinen ehdotus. On hyvinkin järkevää yhdenmukaistaa säännökset siitä, miten uusia kuituja hyväksytään sisämarkkinoille. Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä tukee tästä syystä ehdotusta kokonaisuudessaan.

Uskomme kuitenkin myös, että ehdotuksen ei pidä olla hyödyksi vain toiselle osapuolelle. Sen ei pidä hyödyttää pelkästään tekstiili- ja vaatetusteollisuutta. On myös hyvin tärkeää keskittyä siihen, mikä on hyväksi kuluttajille. Tästä syystä, kun työskentelimme tämän ehdotuksen parissa, katsoimme, että on välttämätöntä varmistaa, että kuluttajat saavat selkeää tietoa ostamistaan kuiduista ja tekstiileistä. Siksi halusimme ehdotukseen myös 100-prosenttisen luettelon kuitujen koostumuksesta.

Emme kuitenkaan halunneet tyytyä tähän. Kannatamme tietysti myös tutkimuksen teettämistä siitä, miten Euroopan unionissa tavallisesti merkitään tekstiilejä, ja meitä on pyydetty esittämään ehdotuksia asiasta. Minusta kuluttajien on melkoisen tärkeää tietää ostostensa sisältö, vaatteiden valmistuspaikka, sisältävätkö ne mahdollisesti allergisia reaktioita aiheuttavia ainesosia tai muita asioita, joista heidän ehkä täytyy olla tietoisia. Uskon, että monet näistä asioista, myös tuotteiden valmistusolosuhteet, ovat tärkeitä kuluttajille, ja niiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Tästä syystä meidän oli sanottava, että mielestämme on tärkeää toteuttaa yksityiskohtaisempi tutkimus siitä, miten voidaan luoda kunnollinen tekstiilien merkintäjärjestelmä, joka hyödyttää kuluttajia. Tämä on myös yksi syistä siihen, että tuimme ehdotusta näin selkeästi. Henkilökohtaisesti katson myös, että on tärkeää tarkastella vaatekokoja lähemmin. Luulen, että kauppa voisi kasvaa sisämarkkinoilla, jos voisimme olla varmoja, että vaatekoot ovat samoja ostomaasta riippumatta.

Me sosialistit tuemme ehdotusta kaikilta osin ja uskomme, että se voi olla vaatetusteollisuuden hyödyksi, mutta kaikkein tärkeintä on, että se voi hyödyttää myös kuluttajia.

 
  
MPphoto
 

  Niccolò Rinaldi, ALDE-ryhmän puolesta.(IT) Arvoisa puhemies, komission jäsen, arvoisat kuulijat, meidän pitää onnitella Toine Mandersia päätöslauselmasta ja mietinnöstä, jolla yritetään saada aikaan hieman järjestystä maailmanlaajuisten markkinoiden lisääntyviin vaatimuksiin.

Olen erityisen kiinnostunut pakollista alkuperämerkintää koskevasta kysymyksestä, jonka parissa työskentelen omassa valiokunnassani, kansainvälisen kaupan valiokunnassa, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän varjoesittelijänä esittelijän Cristiana Muscardinin kanssa. Kyseistä asiaa on ennakoitu muutamassa Mandersin mietinnön kohdassa.

Maailmanlaajuisilla markkinoilla, joilla mekin toimimme, on pakollista alkuperämerkintää koskevia säännöksiä Yhdysvalloissa, Kiinassa, Australiassa, Meksikossa, Japanissa ja monissa muissa maissa. Tämä muodostaa epätasapainon, joka heikentää sekä valmistajien että kuluttajien asemaa maanosassamme ja johtaa poikkeavuuksiin, jotka on korjattava.

Tämä on totta erityisesti tekstiilituotteissa, joihin liittyy turvallisuusongelma, josta on jo muistutettu. Ne vihjaavat myös jollakin tavalla alkuperämaastaan – sanon melkeinpä runollisesti – mikä on erityisen merkittävää.

Tämänhetkistä tilannetta kuvaa jonkinasteinen sekavuus, koska alkuperämerkinnät ovat näkyvissä joissakin tuotteissa, koska se sopii valmistajalle. Joissakin tapauksissa merkintää ei kuitenkaan ole, koska se ei sovi valmistajalle. Muissa tapauksissa merkintä on näkyvissä, mutta se on muiden maiden säännösten mukainen, koska tuotteita viedään myös Yhdysvaltoihin ja Japaniin, ja tästä syystä ne on valmistettu kyseisten maiden markkinoita silmällä pitäen. Me selkeästi tarvitsemme omat eurooppalaiset standardit asiasta.

Tämän vuoksi Euroopan parlamentti yrittää – paitsi juuri kuulemamme Toine Mandersin mietinnön avulla myös sen työn kautta, jota teemme kansainvälisen kaupan valiokunnassa – tavallaan kutoa verkkomme yhteen paremman selvyyden saavuttamiseksi kuluttajien ja valmistajien kannalta.

 
  
MPphoto
 

  Heide Rühle, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, haluan erityisesti olla samaa mieltä edellisen puhujan kanssa. Mekin olemme tyytyväisiä, että kansainvälisen kaupan valiokunta tekee työtä tämän asian parissa. Haluan myös lisätä kiitokseni esittelijälle. En pohjimmiltaan kuitenkaan tue hänen kantaansa emmekä voi tukea häntä huomenna tietyissä kohdissa.

Sallikaa minun tähdentää jälleen kerran, mitä ongelma koskee. Haluaisimme nähdä selkeän alkuperämaamerkinnän. Olemme kaikki samaa mieltä, että paine on vietävä neuvostoon, ja me kaikki pidämme valitettavana, että neuvosto on jarruttanut alkuperämaamerkintää koskevaa asiaa joidenkin vuosien ajan. Tämä direktiivi on kuitenkin direktiivi eikä symbolinen päätöslauselma, jossa jotain vastaavaa voisi ilmaista. Itse esimerkiksi olen antanut tukeni kirjalliselle lausunnolle, jossa nimenomaisesti kehotetaan ryhtymään toimiin, ja pidän tärkeänä, että jatkamme työtä tällä alalla.

Tällä direktiivillä on tosin erilainen pyrkimys ja tarkoitus, ja se on avoimuuden varmistaminen ja varmuuden tarjoaminen kuluttajille uusien kuitujen ja uusien materiaalien nimeämisessä. Pelkäämme nyt, että jos tämän direktiivin soveltamisalaa laajennetaan, direktiivi kohtaa täsmälleen saman kohtalon kuin edellinen yritys ottaa käyttöön "made in" -alkuperämaamerkintä. Toisin sanoen neuvosto jäädyttää taas asian. Pitäisimme tätä valitettavana, sillä uskomme aidosti, että asiassa on ryhdyttävä pikaisesti toimiin. Tuemme kaikkia muita toimia, jotka liittyvät "made in" -alkuperämaamerkintöihin – tästä ei ole epäilystä, tulemme aina kannattamaan tätä – mutta meistä on väärin käyttää hyväksi kyseistä asetusta asian saavuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Malcolm Harbour, ECR-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, esiinnyn tänä iltana ryhmäni varjoesittelijän, Emma McClarkinin puolesta, joka hänkin on tiiviisti osallistunut asian seurantaan.

Haluan palata siihen, mistä Heide Rühle puhui. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä siitä, miten alkuperämaamerkintää koskeva kysymys tullaan käsittelemään. Käsiteltävinä olevissa ehdotuksissa on merkittävästi parannettu ehdotuksen suoraviivaista ydintä, joka koskee kuitujen merkitsemistä, koostumuksen merkitsemistä ja merkintöjen selvyyttä.

Panin kuitenkin merkille, että esittelijä huomiota herättävästi jätti mainitsematta, että kyseessä on olennaisen tärkeä sisämarkkinoita koskeva direktiivi sekä kuluttajansuojadirektiivi. Kokonaistavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen, jotta uudet nimet saataisiin helpommin tunnetuiksi ja jotta uusia tekstiilejä saataisiin markkinoille – suunnilleen 12 kuukautta nopeammin. Lisäksi suunnitteilla olevaan standardointityöhömme liittyen yksinkertaistettu lainsäädäntö olisi merkittävä parannus siihenkin, koska asetukset mukautettaisiin Euroopan standardointikomitean ohjeisiin, ja kaikki tämä tuo huomattavia säästöjä teollisuudelle ja parantaa kuluttajien etuja.

Varsinainen kysymys esittelijälle on, haluammeko vaarantaa kaikki nämä myönteiset seikat, jos ehdotukseen liitetään alkuperämaamerkintää koskeva ongelma, jota – kuten Heide Rühle aivan oikein korosti – komissio on jo ehdottanut monien tuotteiden yhteydessä. Minusta on oltava hyvin varovainen, ettei hyötyjen saaminen viivästyisi. Olen samaa mieltä siitä, että meidän pitäisi esittää poliittinen näkemys ja että meidän pitäisi kysellä myös joistakin muista asioista joita esittelijä pyytää, mutta minusta asiassa on erinäisiä seikkoja, joissa hän on ylittänyt roolinsa kyseisen valiokunnan esittelijänä, ja roolista on muotoutunut jonkinlainen hänen omien ideoidensa joulukuusi. Toivon, että hän onnistuu huomenna äänestyksessä, jotta voisimme välittää hyötyjä kuluttajille ja valmistajille. Esittäkää poliittisia lausuntoja, mutta älkää viivyttäkö tätä asiaa tarpeettomasti.

 
  
MPphoto
 

  Eva-Britt Svensson, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(SV) Arvoisa puhemies, jos kuluttajien on voitava tehdä oikeita valintoja ja käyttää mahtiaan, heidän pitää saada tietoja tuotteista. Tämä mietintö on ensimmäinen askel ja merkitsee sitä, että tekstiileihin on kiinnittävä alkuperämaamerkintä, toisin sanoen tiedot tuotteiden valmistuspaikasta. Kuluttajina meillä on oikeus tietää tämä.

Nyt meillä on myös mahdollisuus pyytää, että komissio etenee asiassa ja antaa kuluttajille enemmän valtaa. Tarkoitan muiden muassa hoito-ohjeita sekä terveys- ja turvavaroituksia. Allergikkojen ei tarvitse altistua tuotteille, jotka sisältävät vähäisenkin määrän allergeenisia aineita.

Kansalaiset kokevat usein, että sisämarkkinoiden säännöt antavat etusijan yrityksille ja teollisuudelle. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston, minä mukaan luettuna, mielestä on korkea aika antaa etusija kuluttajien vaatimuksille. Tästä eivät hyötyisi ainoastaan kuluttajat vaan myös vakavasti otettavat yritykset.

 
  
MPphoto
 

  William (The Earl of) Dartmouth, EFD-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, mietinnössä sanotaan, että se on – siteeraan tekstiä – "ensisijaisesti tekninen toimi, jolla ei ole suuria poliittisia vaikutuksia". Euroopan komissio ei koskaan tuhlaa hyvää kriisiä. Samoin Euroopan parlamentti on ollut taitava käyttämään teknisiä mietintöjä luodakseen yhdenmukaistetun eurooppalaisen supervaltion. Tämän vuoksi Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue tarkastelee mietintöä epäluuloisesti.

Mietinnön ensimmäisessä osassa yhdistetään kolme direktiiviä yhdeksi asetukseksi, mikä yksinkertaistaisi asioita. Jäljempänä on jopa viittaus kumoamiseen. Vastustamme kuitenkin tiukasti toista osaa, erityisesti tarkistusta 58, jossa tavoitellaan uusien merkintävaatimusten käyttöönottoa unionin tasolla. Panin erityisesti merkille seuraavan ehdotuksen – siteeraan tekstiä: "koko unionissa yhdenmukainen vaatteiden ja jalkineiden kokomerkintäjärjestelmä". Yhdistyneessä kuningaskunnassa on kaikilta osin toimiva kokomerkintäjärjestelmä. Se on täysin erilainen kuin suuressa osassa Manner-Eurooppaa vallalla oleva järjestelmä. Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset tietävät ja ymmärtävät järjestelmän eikä sitä pitäisi muuttaa koko Euroopan unionin kattavaksi järjestelmäksi.

Jälleen kerran Euroopan parlamentin esittelijä aikoo käyttää mutkatonta teknistä tointa edistääkseen täysin epädemokraattista tavoitetta luoda eurooppalainen supervaltio.

 
  
MPphoto
 

  Hans-Peter Martin (NI).(DE) Arvoisa puhemies, viime vuosikymmeninä globalisaatiosta käymissämme tuhansissa keskusteluissa on palattu yhä uudelleen pisteeseen, jossa keskustelua seuraavat henkilöt kysyvät, mitä he voivat tehdä. Esiin nousee aina maininta kuluttajien vallasta. Kuitenkin juuri sillä alalla, jolla he voisivat käyttää tätä valtaa – nimittäin ostaessaan tuotteita –, tarpeettomia esteitä asetetaan heidän tielleen. Tekstiilialalla on jonkin verran standardointia, mutta minusta siitä puuttuu rohkeus.

Arvoisa komissio, arvoisat kuulijat, olen yllättynyt siitä, että mainitsen tämän ensimmäisenä. Miksi emme ole olleet kunnianhimoisempia sosiaalisen vastuun merkkiin liittyvissä asioissa? Miksi meillä ei vieläkään ole sitä? Miksi ei käytetä tätä ihanteellista välinettä avoimuuden luomiseksi siitä, missä, miten ja missä olosuhteissa tuotteet on valmistettu? Miksi valitamme jatkuvasti työpaikkojen menetyksistä, mutta emme kuitenkaan tee sitä, mikä kuluttajia erityisesti kiinnostaa – nimittäin anna heille tietoa siitä, mitä he ovat ostamassa?

 
  
MPphoto
 

  Evelyne Gebhardt (S&D).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa jäsen Manders, paljon kiitoksia hienosta työstä, jota olette tehneet kyseisen asetuksen hyväksi. Haluaisin myös esittää erityiskiitokseni varjoesittelijälleni, sillä vaikka kyseessä on todellakin tekninen mietintö, kuten on mainittu monta kertaa, sillä on kansalaisten kannalta monia laajalle kantautuvia seurauksia. Kysehän on uudenlaisten kuitujen sallimisesta Euroopan unionin markkinoilla.

Tämän haluamme tehdä mahdolliseksi. Euroopan komissio on oikeassa tässä asiassa. Mutta ei miten tahansa, vaan kuidut täytyy testata, jotta kansalaiset voisivat aidosti nauttia kuluttajansuojasta, josta me aina puhumme. On tärkeää testata, ovatko kuidut esimerkiksi allergeenisia. Ne täytyy myös merkitä selvästi, jotta kansalaiset – joita aina kuvaillaan täysivaltaisiksi kansalaisiksi – voisivat toimia asianmukaisesti.

Tässä yhteydessä minun täytyy vastustaa niitä jäseniä, joiden mielestä alkuperämaamerkinnät olisi jätettävä asian ulkopuolelle. Tämä on hyvin tärkeää ja ehdottomasti oikein. Monet kansalaiset haluavat tietää, mistä kuidut ja tekstiilit ovat lähtöisin. Mikä on niiden tausta? Taustatieto sisältää myös sen, millä tavalla ne on valmistettu. Valitettavasti monissa valtioissa käytetään edelleen lapsityövoimaa tai peräti orjatyövoimaa. On kansalaisia, jotka haluavat tietää tästä, jotta he voivat tehdä vastuullisia valintoja tuotteita ostaessaan.

Tehtävä ei oikeastaan kuulu tähän asetukseen, vaan meidän jäsenten tehtävänä on muistuttaa neuvostoa alkuperämaamerkinnöistä ja painostaa sitä sen varmistamiseksi, että vuodesta 2005 asti jäädytetty, alkuperämaamerkintöjä koskeva teksti vihdoin otettaisiin huomioon. Nyt on mahdollisuus lisätä painostusta, ja meidän olisi todella käytettävä tätä saadaksemme aikaan hyvän asetuksen, josta kansalaiset sanoisivat: kyllä, tämän kanssa voimme elää – ja juuri tällaisia asioita me myös odotamme parlamentin jäseniltä.

 
  
MPphoto
 

  Jacky Hénin (GUE/NGL).(FR) Arvoisa puhemies, jos Euroopassa on yksi teollisuudenala, jolla työvoima on kärsinyt säälimättömästä toiminnan siirtämisestä muualle, pääoman vapaasta liikkumisesta, vahvasta eurosta ja polkumyynnistä, se on tekstiiliala. Tällä hetkellä tuotannossa ja työllisyydessä on ainoastaan muutama markkinarako keski- tai korkealuokan, ylellisyysluokan ja huipputeknologian alueella. Mutta kaikki tämä on epävakaata ja sellaisten nousevan talouden maiden väärennösten ja teknisen edistyksen armoilla, joita liian usein rahoitetaan eurooppalaisten yritysten pääomalla.

Tästä syystä kaikki, millä voidaan suojella eurooppalaisen tekstiilialan työpaikkoja ja tietotaitoa, on myönteistä. Tästä syystä kannatan myös sosiaalisen vastuun merkkiä tekstiilituotteissa, jotta kuluttajat voisivat valita tuotteita eettisten kriteerien, kuten terveyden, turvallisuuden, oikeuksien, hyvinvoinnin, työskentelyolosuhteiden ja työntekijöiden saaman palkan perusteella.

Lisäksi kannatan merkintöjä keinona torjua väärennöksiä sillä ehdolla, että meillä on myös tarjolla työvoimaa, joka torjuu huijauksia. Asiassa pitäisi edetä pidemmälle määrittämällä todellinen yhteisön etuuskohtelu. Vaikka käytössä olisivat maailman kaikki merkintätoimenpiteet, niistä ei ole juurikaan hyötyä, ellei löydy poliittista tahtoa kehittää tekstiiliteollisuutta siten, että siellä syntyisi työpaikkoja.

 
  
MPphoto
 

  Anna Rosbach (EFD).(DA) Arvoisa puhemies, tekstiiliteollisuudessa on menossa dramaattisten muutosten aika. Uusia kuituja ja kankaita saapuu markkinoille, ja kuluttajien on vaikea ymmärtää, mitä he ovat ostamassa. Valitettavasti suuri osa tuotteista valmistetaan maissa, joissa ei ole minkäänlaista tuotevalvontaa. Kuluttajia on vuosikymmenten ajan tiedotettu elintarvikkeiden ja lääkkeiden sisällöstä, mutta ei heidän käyttämiensä vaatteiden sisältämistä materiaaleista. Sen vuoksi tällä nano-aikakaudella on hyvä asia alkaa keskittyä vaatemerkintöihin, ja olen samaa mieltä sekä komission että esittelijän kanssa siitä, että tarvitsemme yhdenmukaisen vaatteiden ja jalkineiden kokomerkintäjärjestelmän.

Internet tarjoaa täysin uusia mahdollisuuksia sekä myyjille että ostajille tietojen löytämiseksi tietystä tuotteesta tunnistenumeroa käyttämällä. On kuitenkin erityisen tärkeää kertoa kuluttajille allergeenisista ja vaarallisista aineista. Lisäksi tärkeitä tietoja ovat hoito-ohjeet, valmistusmaa, materiaalin syttymisherkkyys ja kemikaalien käyttö valmistuksessa. Tuotteiden jokapäiväisessä käsittelyssä kuluttajien kannalta olennaisen tärkeää on kuitenkin kielestä riippumattomien symbolien käyttö.

 
  
MPphoto
 

  Zuzana Roithová (PPE). (CS) Euroopan kaupalle ja teollisuudelle ei voida synnyttää oikeudenmukaista kilpailua eikä eurooppalaisille kuluttajille voida tarjota suojaa globalisoituneessa kaupankäynnissä ilman tiettyjen tuotantostandardien määrittämistä ja tuotteita koskevan kuluttajatiedon laatimista. Käsiteltävänä oleva asetus tulee epäilemättä toimimaan paremmin kuin vanha direktiivi tuomalla lisäparannuksia tekstiilimerkintöihin, lyhentämällä uusien kuitujen markkinoille saantia vuodella ja samanaikaisesti poistamalla kuluttajamerkintöjä.

Parlamentin ja neuvoston välillä on kuitenkin monia kiistoja, jotka koskevat esimerkiksi kuitujen nimien yhdistämistä kielellisesti neutraaleihin symboleihin tai tekstiilituotteiden eläimistä peräisin olevien muiden kuin tekstiiliosien merkintöjä tai ongelmallisia allergiatestejä, mikä on sääli. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että asiassa ei niinkään kiistellä tuotteiden alkuperämaamerkinnöistä eikä niiden käyttöehdoista. Nämä ovat pakollisia kolmansista maista tuoduille tekstiileille mutta eivät enää pakollisia jäsenvaltioissa tuotetuille tekstiileille. Tämä on hyvä merkki, ja eurooppalaiset tuottajat ja kuluttajat, joille laatu on tärkeä seikka, ovat pyytäneet tätä vuosien ajan. Toivon, että laajennamme tämän periaatteen pian lasi- ja posliinituotteisiin sekä muihin hyödykkeisiin ja että onnistumme tekemään näin, ennen kuin eurooppalaiset tuotteet kokonaan häviävät markkinoiltamme halpojen ja heikkolaatuisten tuotteiden paineessa.

Haluan ilmoittaa vastustavani niitä, jotka pitävät tätä protektionismina. Kaiken kaikkiaan tietoa siitä, missä merkittävä osa tuotteesta on valmistettu ja missä olosuhteissa, ei kannata kätkeä, päinvastoin, kyseinen tieto auttaa kuluttajia orientoitumaan paremmin globaalilla markkinapaikalla. Tämä vahvistaa korkealaatuisia eurooppalaisia tuotemerkkejä ja saattaa ehkä oikeutetusti herättää kansalaisissa ylpeyttä siitä, mitä eurooppalaiset edelleen pystyvät tuottamaan halvasta työvoimasta aiheutuvasta kilpailusta huolimatta. Keskeisin lisäarvo, jota kuluttajat odottavat, on toive siitä, että olisi helpompaa välttää vaarallisten tuotteiden ostamista, joita edelleen on hyvin paljon, vaikka valvontaa onkin tehostettu. Olen tyytyväinen komission tukeen ja uskon, että myös neuvoston kanssa löydetään kompromissi.

 
  
MPphoto
 

  Alan Kelly (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää esittelijää ja varjoesittelijöitä, jotka ilmaisivat asiassa myönteisen ja kuluttajat huomioon ottavan asenteen kaikissa valiokuntavaiheissa. Minusta tehtävänämme on jälleen kerran osoittaa tämän parlamentin kyky kuulua Euroopan unionin joustavimpien ja eniten yhteistyötä rakentavien toimielinten joukkoon. Tämä on ehkä toinen tai mahdollisesti kolmas sellainen asia, johon olen törmännyt liityttyäni sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaan, jossa parlamentti voi olla edistyksellisempi kuin neuvosto, ja suhtaudun myönteisesti muihinkin tällaisiin esimerkkeihin, jotka tuottavat hedelmää tulevaisuudessa.

Mitä tulee itse asiaan, tekstiilimerkintöjen ja nimitysten sääntöjen yhdenmukaistamisyritys on hyvin myönteinen esimerkki siitä, miten sisämarkkinat voivat auttaa kuluttajia ja valmistajia. Ehdotus on yhtä tärkeä teollisuudelle kuin kuluttajillekin. On tärkeää muistaa tämä, ja toisinaan luulen, että kuluttajapuoli ei saa niin paljon huomiota kuin on tarpeen.

Ehdotus alkoi pelkästään tekniseltä pohjalta eikä lainkaan poliittisena, sen tarkoituksena oli pelkästään yhdistää kolme direktiiviä. Kun otetaan huomioon, että vain harvoin palaamme tämäntyyppisiin asioihin parlamentissa, meidän kannattaa yrittää ja tehdä asiaa koskevista ehdotuksista mahdollisimman kattavia.

Kuluttajilla on oikeus saada täsmällistä, olennaista, ymmärrettävää ja vertailukelpoista tietoa tekstiilituotteiden koostumuksesta. Heillä on myös oikeus täydelliseen – ja tarkoitan täydellistä – luetteloon tuotteiden sisältämistä kuiduista, sillä tämä on välttämätöntä esimerkiksi allergioiden ennaltaehkäisyn vuoksi.

Henkilökohtaisesti katson, että on hyvin tärkeää, että tuotantomenetelmät ja -olosuhteet ovat avoimet ja että tuotteen alkuperä osoitetaan täsmällisesti. Tämän myötä sosiaalisesti vastuulliset päätökset voivat ohjata ostovalintoja. Uskon, että tästä on tulossa yhä välttämättömämpää maailmassa, jossa elämme, koska esimerkiksi lapsi- ja orjatyövoimaa käytetään edelleen.

Tästä syystä kannatan monia komission ajatuksia, ja kannatan myös kehotuksia laatia yleisempi tekstiilituotteiden merkintäjärjestelmä. Meidän tulee tarkastella asiaa mahdollisuutena saada aikaan paras lainsäädäntö, joka syventää ja parantaa sisämarkkinoita.

 
  
MPphoto
 

  Regina Bastos (PPE).(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisat kuulijat, haluaisin aloittaa kiittämällä Toine Mandersia kyseessä olevan mietinnön hyväksi tekemästään työstä sekä kiittää muita jäseniä, jotka ovat työskennelleet hänen kanssaan. Ainoastaan se, että tällä ehdotuksella yksinkertaistetaan ja parannetaan lainsäädäntökehystä, joka tulee voimaan kun yhdistetään kaikki voimassa oleva lainsäädäntö – kolme tekstiilituotteiden nimeämistä ja niiden merkintöjä koskevaa direktiiviä –, on tärkeää.

Ehdotuksella on tämän lisäksi kuitenkin myönteinen vaikutus yksityisiin toimijoihin ja julkisen sektorin viranomaisiin, ja sen myötä voidaan kehittää myös äskettäin kehitettyjä kuituja ja näin rohkaista innovointia tekstiili- ja vaatetusalalla. Tämä tarkistus tekee myös uusien kuitujen lisäämisestä yhdenmukaistettujen kuitujen luetteloon entistä avoimempaa. Asiassa ei tunnu olevan enää epäilyjä siitä, etteikö asetuksesta olisi hyötyä alan toimijoille.

Tekstiiliteollisuus hyötyy alentuneista hallintokustannuksista ja mahdollisuudesta tuoda uusia kuituja markkinapaikalle aikaisemmin. Jäsenvaltioiden viranomaisten ei tarvitse saattaa muutoksia osaksi kansallista lainsäädäntöään, mikä auttaa heitä merkittävästi alentamaan kustannuksiaan. Lisäksi kuluttajat saavat takuun siitä, että mainitut kuiduilla on tiettyjä ominaisuuksia, ja he hyötyvät myös siitä, että kuidut saapuvat markkinoille aikaisemmin. Kyseisten kuitujen käyttöönotto on tärkeää eurooppalaiselle tekstiiliteollisuudelle, sillä näin edistetään innovointia, mikä tarkoittaa, että kuluttajat saavat lisätietoja.

Tämänhetkisessä globalisoituneessa maailmassa ja kehittyvien talouden maiden ympäröiminä alati kasvavilla markkinoilla, joilla liikkuu miljoonien yritysten valmistamia miljoonia tuotteita, sitoutuminen innovointiin ja nopeus, jolla innovaatiot saavuttavat kuluttajat, on ehdottoman tärkeää yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset). Asetuksen soveltamisen myötä pk-yritysten kilpailukyky voi kasvaa. Uusi asetus tulee varmasti merkitsemään sitä, että pk-yritykset kasvattavat markkinaosuuttaan, ja näin ollen se parantaa Euroopan unionin työllisyyttä.

 
  
MPphoto
 

  Sylvana Rapti (S&D).(EL) Arvoisa puhemies, on olemassa sanonta "ihmishenki on hiuskarvan varassa". Jos kyseinen lanka, hiuskarva, ei ole vahva, jos se ei ole oikeaa materiaalia, henkilö kuolee. Sanon tämän osoittaakseni, miten tärkeitä langat ja kankaat ovat.

Tämä ei ole pelkästään tekninen seikka. Emme keskustele täällä teknisestä mietinnöstä. Minusta Toine Mandersin laatimalla loistavalla mietinnöllä – josta haluan häntä kiittää – on poliittinen ulottuvuus, joka vaikuttaa jälleenmyyjiin ja valmistajiin. Tämän asetuksen ansiosta heidän työnsä tulee olemaan helpompaa ja nopeampaa.

Sillä on poliittinen ulottuvuus, joka vaikuttaa kuluttajiin ja tämän seurauksena sisämarkkinoihin. Tämä poliittinen ulottuvuus nostaa esiin eettisiä kysymyksiä. Meidän on tiedettävä, mistä tuote on lähtöisin, missä se on valmistettu. Alkuperämaamerkintä "made in" ei ole tekninen asia. Minusta se on ennen kaikkea erittäin poliittinen kysymys. Kun tiedämme, mistä maasta tuote tulee, meillä on tietoa siitä, miten se on valmistettu, valmistuspaikassa käytetystä työvoimasta, työntekijöitä koskevista oikeuksista ja siitä, noudatetaanko niitä.

Me Euroopan unionin kansalaisina emme ole ympäriinsä silmät ummessa käveleviä teknokraatteja. Olemme ajattelevia ihmisiä ja annamme lainsäädäntöä ja toimimme muiden ihmisten hyväksi. Näin ollen "made in" -asia on ehkä teknokraattinen menettely, jolla on vakava poliittinen ulottuvuus, ja meidän täytyy lujittaa sitä. Uskon, että osanamme on olla tärkeässä roolissa tässä asiassa.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Caspary (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen aina pitänyt Heide Rühlestä, mutta tämä on ensimmäinen kerta kuuteen vuoteen, jolloin hän ilmaisee jostakin asiasta minun omia ajatuksiani. Myös minä pelkään, että olemme valitettavassa tilanteessa, jossa kaksi asiakirjaa yhdistetään tavalla, joka ei suosi Euroopan unionin kansalaisia, parlamenttia, komissiota eikä neuvostoa.

Olemme kaikki sitä mieltä, että tekstiilituotteiden merkitseminen on kuluttajille tärkeä aihe ja että meidän on pikaisesti löydettävä ratkaisu. Meidän on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että kahta eri asiaa ei sekoiteta keskenään. En koskaan aiemmin ole kuullut vastaavanlaisesta tapauksesta täällä parlamentissa: kansainvälisen kaupan valiokunta käsittelee parhaillaan komission asetusehdotusta, ja me sujautamme täsmälleen saman asian toiseen ehdotukseen.

Tarkoitan erityisesti "made in" -alkuperämaamerkintää. En aio selostaa yksityiskohtaisesti kaikkia asioita, joista neuvottelemme valiokunnassa tulevien viikkojen ja kuukausien aikana käsitellessämme "made in" -asetusta. Esiin nousee esimerkiksi kysymys siitä, mikä on sellaisen tuotteen alkuperä, joka on suunniteltu Italiassa, valmistettu Argentiinassa käsitellystä nahasta ja Turkmenistanissa kasvatetusta puuvillasta, joka on kudottu kankaaksi Kiinassa, ommeltu yhteen Vietnamissa ja tämän jälkeen silitetty ja pakattu valmiina paitana Italiassa? Mistä tämä tuote on peräisin? Onnistummeko saavuttamaan kuluttajia palvelevan säännöksen?

Olen ehdottoman vakuuttunut siitä, että pystymme tähän, mutta se ei tapahdu tänään keskusteltavana olevan asetuksen puitteissa, vaan ennemminkin Cristiana Muscardinin vastuulla olevan hankkeen tuella. Olen kiitollinen, jos nämä kaksi asiaa voitaisiin jälleen nopeasti erottaa toisistaan toisessa käsittelyssä. Minusta näiden kahden asian sekoittaminen ja yhdistäminen toisiinsa ei ole hyödyksi kuluttajille, parlamentille, komissiolle eikä neuvostolle. Olisin tyytyväinen, jos voisimme löytää ratkaisun, jolla aidosti pystymme estämään sen, ettei asetusta jäädytetä.

 
  
MPphoto
 

  Gianluca Susta (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, kiitoksia esittelijälle ja myös varjoesittelijöille sekä komission jäsenelle Tajanille, vai pitäisikö minun sanoa varapuheenjohtaja Tajanille, täsmällisistä ja tarkoista vastauksista, joita annoitte keskeisistä kohdista.

Barcelonan yliopisto toteutti 18 vuotta sitten tutkimuksen, jonka johtopäätös oli, että tekstiiliteollisuus häviäisi Euroopasta vuoteen 2000 mennessä. Elämme vuotta 2010, ja synkkä ennuste ei ole toteutunut yhdestä yksinkertaisesta syystä: Syy on se, että Euroopassa ja tuotantopohjansa säilyttäneissä maissa kehitetty tutkimus ja innovaatiot (nämä maat eivät ole ainoastaan toimineet tutkimuskeskuksina, vaan sovelletun tutkimuksen ja teollisuuden keskuksina) ovat varmistaneet uusien innovatiivisten kuitujen tuotannon. Siksi tarvitaan kyseisiä asetuksia direktiivin sijasta. Näillä turvataan joustavuus, suojellaan kuluttajia, kun on kyse merkinnöistä, ja taataan myös alkuperä.

Uskon, varapuheenjohtaja Tajani, että kannattaisi kuvitella mielessään tulevaisuus, jossa meillä olisi myös eurooppalainen seurantayksikkö, joka suojelisi terveyttä ja turvallisuutta, toisin sanoen viranomainen, joka turvaisi tämän omaleimaisuuden. Uskon että meidän kaikkien on oltava yhtä mieltä myönteisestä seikasta, joka nousi esiin käsiteltävänä olevasta mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 

  Elisabetta Gardini (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, uskon, että me kaikki olemme yhtä mieltä tänään keskusteltavana olevan ehdotuksen lähestymistavasta, erityisesti seikoista, jotka koskevat byrokratian vähentämistä, entistä innovatiivisemman teollisuuden edistämistä, selkeyttä ja, ennen kaikkea, kuluttajia – ja haluan painottaa tätä viimeistä näkökohtaa.

Tästä syystä haluan korostaa tuotteen alkuperää käsittelevää kohtaa, koska minusta se on välttämätön piirre. Tämän päivän kuluttajat haluavat saada tietoa, ja alkuperä on varmasti yksi arkaluonteisimmista tiedoista, joita voimme kuluttajille tarjota. Jos tarkastelemme minkä tahansa eurooppalaisen suurkaupungin markkinoita, uskon, että huomaamme, että ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä he ostavat. He haluavat tietää, mitä he ostavat, mistä aineista tuote on valmistettu ja mistä tuote on lähtöisin. Kyse on ehdottoman arkaluonteisista ja tärkeistä tiedoista, ja tämä on tärkeää, koska Euroopan unionista on tullut lisäarvo, Euroopan unioni takaa kuluttajien turvallisuuden ja suojan.

Me tiedämme, ja kuluttajat tietävät, että Euroopan unionin ulkopuolisilla mailla on – ja on tuskallista sanoa tämä, mutta tiedämme sen olevan totta eikä sitä kannata yrittää salailla, hyvät kuulijat – lievemmät säännöt, lievemmät lait, jotka eivät ole kovin huomioon ottavia monissa asioissa, joista arvoisat parlamentin jäsenet ovat meitä muistuttaneet. Näitä ovat työskentelyolosuhteet, alaikäisten suojelu, naisten suojelu, työntekijöiden suojelu sekä tietoisuus standardeista ja käytetyistä aineista.

Aivan liian usein sanomalehdissä on artikkeleita, joissa kerrotaan naisten ja lasten allergioista. Me keskustelemme lääkärien, lastenlääkärien, gynekologien kanssa ja tiedämme, että terveydelle vaarallisten tuotteiden ja aineiden käyttö on valitettavan laajalle levinnyttä. Haluaisin muistuttaa vielä yhdestä seikasta: Kyse ei ole protektionismista, ennemminkin kyse on tasapuolisten toimintaedellytysten luomisesta maailmanlaajuisilla markkinoilla, koska niin monet kumppanimme, kuten Yhdysvallat, Kanada ja Japani, ovat jo hyväksyneet tämäntyyppiset merkinnät.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Schwab (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olen kuunnellut tekstiilien merkintöjä koskevasta direktiivistä käydyn keskustelun kokonaisuudessaan, ja ensimmäiseksi minun on todettava, että Euroopan kansanpuolueen ryhmälle (kristillisdemokraatit) on tärkeää, että ne kuluttajat, jotka haluavat kyseiset tiedot ostaessaan tekstiilejä, myös todella saavat ne.

Esittelijän tekemä ehdotus, jolla turvauduttaisiin entistä enemmän tekniikkaan ja itse tuotteeseen kiinnitettäisiin ainoastaan tunnistenumero – ennemmin kuin etiketti, josta tulisi yhä pidempi ja pidempi – ja tuotetiedot olisivat saatavissa muista asiakirjoista, mahdollisesti internetin kautta, auttaisi varmasti niitä, jotka hakevat yksityiskohtaisia tietoja. Tämä auttaisi myös niitä, jotka eivät tätä tietoa halua, koska heidän ei enää tarvitsisi lukea kaikkea itse vaatteeseen kiinnitettyä tietoa.

Toiseksi esittelijän ja varjoesittelijöiden, joita haluaisin tässä yhteydessä erityisesti kiittää jälleen kerran, ehdottama tutkimus nostaa esiin useita kysymyksiä, jotka erikseen ovat hyvinkin tarkastelemisen arvoisia, mutta jotka kokonaisuutena johtavat todennäköisesti siihen, että ehdotus kohtaa suurta vastustusta neuvostossa. Tämä on hyvin valitettavaa, sillä ehdotuksella voisi olla erityismerkitystä Euroopan tekstiiliteollisuudelle, koska huippuinnovatiiviset kuidut voisivat tarjota meille edun hurjan kilpailukykyisillä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Jos asetusta ei synny, olemme jokseenkin epäedullisessa asemassa.

Meidän ei pitäisi työntää syrjään valiokunnan tarkistuksiin sisältyviä perusteltuja huolenaiheita, mutta juuri nyt meidän olisi sen sijaan keskityttävä saamaan ehdotus läpi komission alkuperäisenä versiona. Ehkä meidän pitäisi palata alkuperämerkintää ja yhtenäisiä kokomerkintöjä koskeviin asioihin myöhempänä ajankohtana, kuten jäsen Caspari sanoi.

Toivon, että päädymme ratkaisuun asiassa ja että tämä tapahtuu mahdollisimman pian toisessa käsittelyssä. Toivon myös, että sovimme tärkeistä asioista toisessa käsittelyssä emmekä käytä liikaa aikaa toisarvoisten seikkojen käsittelyyn.

 
  
MPphoto
 

  Marco Scurria (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, osallistun mielelläni tähän keskusteluun, koska valmistaudumme äänestykseen asiasta, jonka uskon olevan äärettömän tärkeä. On tärkeää rationalisoida yritysten työtä, mutta erityisen tärkeää on suojella kuluttajia. Ostajien täytyy tietää, mitä he ovat ostamassa, ja laatua hakevien kuluttajien täytyy löytää laatua. On myös tärkeää, että mielessämme on sosiaalisen kestävyyden idea siitä mitä ostamme.

Joku sanoi jo tämän, mutta haluan painottaa tätä uudelleen, koska uskon, että kyseessä on seikka, jonka on noustava esiin täällä Euroopan parlamentissa käytävässä keskustelussa. Haluan tietää, onko tuote valmistettu paikassa, jossa työntekijöitä suojellaan. Haluan tietää, onko tuotteen valmistuksessa käytetty lapsityövoimaa, ja haluan tietää myös, onko tuote vilpillisen kilpailun tulos.

Meillä on tässä toimenpide, jonka toivon pian ulottuvan muille tehdasteollisuus- ja käsityöläisaloille, koska uskon ja päättelen, että kyseinen toimenpide lähentää Euroopan unionia ja kansalaisia toisiinsa. Kiitän esittelijöitä, jotka ovat tehneet kyseisen ehdotuksen, sekä komissiota ja komission jäsentä Tajania hänen ollessaan ehdotuksen taustalla vaikuttavana voimana.

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, suuri osa tekstiilejä käsittelevästä keskustelusta on kuin kaiku keskusteluista, joita käymme ruuasta, elintarvikkeiden alkuperästä ja elintarvikemerkinnöistä. On kiintoisaa, että esimerkiksi Irlannissa valmistettu pizza saattaa sisältää 60:stä eri maasta lähtöisin olevia valmistusaineita. On äärettömän monimutkaista laatia oikeat tuotemerkinnät.

Yksi mainituista seikoista on kuluttajien huoli siitä, miten tuotteet on valmistettu, millainen on työntekijöiden hyvinvointi ja miten ympäristöstandardeja on noudatettu. Katsoin CNN-kanavalta järkyttävän raportin Pearl-joen tilasta Kiinassa. Eurooppalaisen farkkukankaan "pääkaupunki" sijaitsee kyseisen joen rannalla, ja joki on erittäin saastunut, koska paikalla sijaitsevat tehtaat vievät halpoja tuotteita Euroopan unioniin, Yhdysvaltoihin ja muille markkinoille – ja kuluttajat ostavat niitä. Vaikka siis sanomme, että kuluttajat haluavat tietoa voidakseen tehdä tietoon perustuvia valintoja, monet kuluttajat eivät näytä välittävän saamastaan tiedosta ja tekevät valintoja hinnan perusteella. Uskon, että meidän on todellakin puhuttava enemmän kestävästä tuotannosta ja kestävästä kuluttamisesta kaikissa asioissa, muiden muassa elintarvikkeisiin ja erityisesti tekstiileihin liittyvissä asioissa.

 
  
MPphoto
 

  Sergio Paolo Francesco Silvestris (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, kiitän esittelijää, jäsen Mandersia, ja varjoesittelijää, jäsen Comia, mutta kaikella kunnioituksella olen hieman eri mieltä jäsen Rühlen kanssa.

Hän sanoi, että on virhe sisällyttää tuotteen alkuperää käsittelevät standardit osaksi kyseistä asetusta, mutta minne muualle pitäisi sisällyttää standardit, joita kuluttajat ja Euroopan unionissa toimivat pienet yritykset ovat innokkaasti odottaneet vuosien, liian monien vuosien ajan? Hänen mukaansa asetuksen tavoitteena on avata markkinat uusille kuiduille, innovaatioille, nopeammalle koodausjärjestelmälle, mutta kätkeä alkuperämaa, koska pelon, salassapidon ja monimutkaistamisen Euroopan, Euroopan unionin, joka ei halua kertoa, missä tuotteet on valmistettu, on syystäkin nopeutettava uusien kuitujen markkinointia, mutta kuluttajille ei saa kertoa, missä tekstiilituotteet on valmistettu.

Mitä järkeä on tällaisessa kaksivaiheisessa järjestelmässä? Miksi edelleen on pidettävä yllä ajatusta Euroopan unionista, joka on byrokraattinen, epäselvä, ja jopa pahempaa, joka lietsoo pelkoa ja välttää selvyyttä? Haluamme alkuperämerkintöjä koskevia standardeja ja haluamme niitä nopeasti yhdestä yksinkertaisesta syystä – lopetan kohta, arvoisa puhemies – syy on se, että jos tekstiilituotteessa on "Made in Europe" -merkintä, tämä merkitsee, että tuotetta, jossa tämä merkintä on, ei ole valmistettu käyttämällä ympäristölle myrkyllisiä tai vaarallisia liuottimia, että sitä eivät ole valmistaneet käytännössä orjuuteen alistetut lapset eivätkä hyväksikäytetyt naiset tai riistetyt työntekijät, jotka kärsivät näännyttävistä työpäivistä ilman minkäänlaista takuuta terveydestä ja turvallisuudesta, eduista ja palkasta.

"Made in Europe" -merkintä on takuu kuluttajalle ja myös takuu siitä, miten tuote on valmistettu. Meidän on oltava ylpeitä tästä merkinnästä ja meidän on varmistettava, että se otetaan välittömästi käyttöön. Tästä syystä kannatamme ehdotusta juuri siinä muodossa, kuin asiasta vastaava valiokunta on sen esittänyt. Voimme jo kiittää komission jäsentä Tajania hänen huomattavasta vakuutuksestaan, jonka hän on antanut parlamentille tässä asiassa.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, minusta on hyvä asia, että keskustelemme aiheesta, joka vaikuttaa kaikkiin kansalaisiin, koska lähes jokainen kansalainen on kuluttaja ja tekstiilituotteiden ostaja.

Merkinnät ovat myös hyvin tärkeitä. Muistan olleeni ymmälläni useita kertoja omassa kotimaassani vuosia sitten valitessani tuotteen, johon oli kiinnitetty merkintä "Deantús na hÉireann" – "Valmistettu Irlannissa". Merkinnän pystyi kuitenkin irrottamaan, ja sen alta paljastui merkintä "Made in China", toisin sanoen kuluttajia oli huiputettu.

Tuosta tilanteesta on edetty pitkälle, mutta työtä on tehtävä edelleen. Erityisesti Lara Comin esittämät huomiot kolmansista maista peräisin olevista tuotteista ovat hyvin tärkeitä. Olemme olleet aivan liian ankaria omia maitamme kohtaan emmekä ole niinkään kiinnittäneet huomiota kolmansiin maihin. Tämä koskee myös maatalousalaa, ja erityisesti tulevissa Mercosur-ehdotuksissa vahvistetaan tämä. Niinpä pidän tätä myönteisenä.

Lisäksi yhdenmukaisia kokomerkintöjä kaikkialla Euroopan unionissa koskeva ehdotus on oikein hyvä. Ihmisten on paljon helpompaa tehdä ostoksia, ja on myös helpompaa antaa merkitys Euroopan unionille ilman, että luotaisiin supervaltio, josta arvoisa jaarli on niin huolestunut.

 
  
MPphoto
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL).(PT) Arvoisa puhemies, alkuperän merkitsemistä tekstiili- ja vaatetustuotteiden tuoteselosteisiin ja pakkauksiin koskeva keskustelu on hyvin tärkeä kuluttajien oikeuksien suojaamisen kannalta mutta myös maidemme tekstiili- ja vaateteollisuuden työvoiman ja tuotannon suojaamisen kannalta.

Haluamme torjua sosiaalista polkumyyntiä ja lapsityövoimaa sekä suojella sosiaalisia oikeuksia ja ympäristöä. Merkintöjen on annettava kuluttajille mahdollisuus tehdä selkeä valinta ja osallistua tulevaisuuteen, joka on parempi kaikille, oli sitten kyseessä Euroopan unioni tai muuta maat. Tuotteiden alkuperän ja sisällön selvien merkintöjen kautta kuluttajat voivat tehdä entistä tietoisempia valintoja, ja tämä vie kohti parempaa tulevaisuutta.

 
  
MPphoto
 

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja.(IT) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka sanovat, että asetusehdotuksessa on ehdottoman teknisiä vivahteita, mutta se on myös poliittisesti tärkeä. Se on poliittisesti tärkeä siinä mielessä, että kyse on Euroopan unionin kansalaisten eduista, koska yksinkertaistamme standardeja, ja tämä merkitsee työn helpottamista kansalaisten kannalta ja työn helpottamista kaikessa liiketoiminnassa kyseisellä alalla.

Tarjoamme palveluksen kansalaisille, koska parlamentti on nyt ylivoimaisesti merkintöjen kannalla, ja tästä syystä annamme kansalaisille mahdollisuuden tietää, millaisia tuotteita he ostavat. Tämä merkitsee, että takaamme heidän terveytensä ja luovuttamattomat oikeutensa. Olen samaa mieltä jäsenen Gebhardtin puheessaan esittämien ajatusten, mutta myös jäsenen Figueiredon ajatusten kanssa.

Olemme myös sitoutuneita puolustamaan eurooppalaista tekstiiliteollisuutta: emme saa unohtaa, että ala on kärsinyt monista työpaikkojen menetyksistä, toisinaan vilpillisen kilpailun seurauksena. Velvollisuutenamme on puolustaa liiketoimintamme kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla, ja meidän on torjuttava polkumyyntiä Euroopan unionissa. Tekstiilialan puolustaminen merkitsee tuhansien ja tuhansien työpaikkojen puolustamista ja samalla kuluttajien oikeuksien puolustamista.

Hyväksymällä tämän tekstin turvaamme joukon etuja, jotka minun mielestäni edelleen ovat Euroopan unionin arvojen mukaisia. Uskon, että jäsen Kelly on oikeassa, ja haluaisin tarjota joitakin vakuutteluja Lord Darmouthille, vaikka hän onkin jättänyt parlamentin, sillä hän esitti pelkoja supervaltiosta.

En usko, että Euroopan unioni on moderni versio Thomas Hobbesin teoksesta Leviathian, se on yksinkertaisesti instituutio, joka ilmentää solidaarisuus- ja toissijaisuusperiaatteita, puolustaa ihmisoikeuksia ja joka on sitoutunut turvaamaan sosiaalisen markkinatalouden. Markkinat itsessään muodostavat välineen, jonka avulla luodaan sosiaalipolitiikkaa. Niinpä asiassa ei ole mitään, minkä kautta yritettäisiin rajoittaa vapauksia, vaan puolustamme yksinkertaisesti 500 miljoonan Euroopan unionissa elävän kansalaisen oikeuksia.

Komission kanta parlamentin tarkistuksiin

Mandersin mietintö (A7-0122/2010)

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 10, 15, 17, 18, 20, 22, 23, 26, 29, 33, 34, 35, 39, 41, 42, 43, 44, 46, 52 ja 61.

Komissio voi periaatteessa hyväksyä tarkistukset 8, 9, 11, 12, 13, 14, 16, 21, 24, 25, 27, 28, 30, 31, 32, 36, 40, 45,47, 48, 49, 50, 51, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 62, 64, 65, 66, 67, 69, 70 ja 72.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 19, 37, 38, 63, 68 ja 71.

 
  
MPphoto
 

  Toine Manders, esittelijä. – (NL) Minulle on kunnia, että näin suuri määrä puhujia on paikalla tänä maanantai-iltana keskustelemassa teknisestä mietinnöstä ja että mietintö saa laajaa kannatusta.

Jotkut jäsenet ovat ilmaisseet kritiikkiä sanoen, että mietinnön soveltamisalaa ei pitäisi käyttää väärin hyväksi, että sitä ei pitäisi laajentaa. Ymmärrän tämän, mutta haluaisin korostaa jäsenen Gebhardtin sanoja tässä yhteydessä. Joissakin tilanteissa on välttämätöntä käyttää tilannetta hyväkseen, jotta saisi jotain aikaiseksi, ja minä olen sitä mieltä, että on hyvin mahdollista edetä näin.

On hyvin tärkeää, että meillä on laaja kannatus huomenna, ja tunnen tämän tuen monien ihmisten reaktioista. Tuki antaa tälle parlamentille loistavan lähtökohdan erityisesti neuvoston kanssa käytäviin neuvotteluihin, sillä uskon, että komission kanssa – ja kiitän komission jäsentä hänen selkeästä kannastaan – parlamentti pystyy huomenna luomaan tilanteen, joka lopulta saattaa neuvoston kanssa käytävät neuvottelut onnistuneeseen päätökseen.

Ehdotuksen tavoitteena on laatia parempaa lainsäädäntöä tulevaisuutta varten, sillä ihmiset ostavat entistä enemmän internetin kautta. Tästä syystä tarvitsemme toimivat sisämarkkinat, joilla 500 miljoonaa kuluttajaa voi saada toivomaansa tietoa oikeudenmukaisella tavalla. Aloitamme tekstiilialasta, ja toivon, että päätös mahdollisesti ulottuu kaikkiin sisämarkkinoilla myytävänä oleviin tuotteisiin. Aikomuksena ei ole tarjota lisää tietoa, vaan selkeää tietoa yksinkertaiselta eurooppalaiselta pohjalta, ja jos tässä onnistutaan, olen hyvin tyytyväinen.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin mainita, että tein tietoisen päätöksen olla pääsemättä sopimukseen neuvoston kanssa ensimmäisessä käsittelyssä. Katson, että meidän olisi käytävä läpi tämä tavanomainen menettely useammin ja että parlamentin täysistunnon olisi annettava arvionsa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan esittämästä mietinnöstä ennen, kuin se ryhtyy neuvotteluihin neuvoston ja komission kanssa päätöksen aikaansaamiseksi. Minusta demokratia kärsii, jos pääsemme sopimukseen jopa ennen täysistunnossa käytyä keskustelua. Näin ollen toivon, että monet seuraavat esimerkkiä ja että kaikkia asioita käsitellään yleensä ensimmäisessä ja toisessa käsittelyssä.

Toivon, että huomenna saamme aikaan hyvän tuloksen. Lähtökohtamme, laajan tuen, avulla tulemme olemaan loistavassa asemassa voittaaksemme finaalissa neuvoston, jalkapallotermejä käyttääkseni.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna (tiistaina 18. toukokuuta 2010).

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen.(IT) Euroopan unionin tekstiiliteollisuus on aloittanut pitkän rakennemuutosprosessin ja käynnistänyt teknisiä innovaatioita vastauksena taloudellisiin haasteisiin, joita alan on tarvinnut kohdata viime vuosina. Jos sallitaan tekstiilituotteiden merkintöjen yhdenmukaistaminen ja standardointi, keskusteltavana oleva mietintö mielestäni sekä helpottaa kyseisten tuotteiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla että varmistaa kansalaisten hyvän ja yhtenäisen suojelun tason Euroopan unionissa. Tästä syystä kannatan komissiolle osoitettua kehotusta antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus mahdollisista uusista merkintävaatimuksista kahden vuoden kuluessa uuden asetuksen täytäntöönpanosta. Tämä on kahtalaisen tavoitteen mukainen, sillä näin paitsi yksinkertaistetaan tekstiilituotteiden merkintöjä, myös annetaan kuluttajille täsmällisiä vertailukelpoisia tietoja tekstiilituotteiden omistajasta, alkuperästä ja koosta. Pyrittäessä näihin tavoitteisiin on mielestäni välttämätöntä varmistaa, että laajennetut pakolliset merkinnät eivät aiheuta lisätaakkaa liiketoiminnalle, etenkään pienille ja keskisuurille yrityksille. Tällä hetkellä ei ole käytössä tyydyttäviä testejä, jotka osoittaisivat, miten tekstiilituotteiden valmistuksessa/käsittelyssä käytetyt allergeeniset tai vaaralliset aineet vaikuttavat ihmisen terveyteen. Tämän vuoksi kehotan komissiota toteuttamaan tutkimuksen näiden vaikutusten arvioimiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Jälleen kerran ekologiset merkinnät lupaavat aivan jotain muuta kuin ne todellisuudessa ovat – pitää vain muistella orgaanista puuvilla koskevaa skandaalia tai hiljattain tapahtunutta biokemikaaleihin liittyvää näytelmää. Ensinnäkin merkintöihin ja merkkeihin liittyvä hämmennys nousee taas esiin näillä luonnonmukaisilla markkinoilla, joita Euroopan unioni voisi lopulta yksinkertaistaa järkevästi, mitä se tavallisesti niin mielellään tekee, ja toiseksi Euroopan unionin on aika hyväksyä muuntogeeninen puuvilla. Odotamme edelleen tutkimuksia haitallisten aineiden mahdollisista vaikutuksista, mutta samanaikaisesti muuntogeeninen puuvilla voitaisiin ainakin ilmoittaa merkinnöissä. Euroopan unionin on myös korkea aika tehdä jotakin radiotaajuustunnistuksille (RFID). Tekstiileihin ei voida kiinnittää sähköisiä tunnisteita, elleivät asianomaiset tiedä asiasta ja kun samanaikaisesti odotamme edelleen vaadittavia merkintäasetuksia. Jos jalankulkijoista on tarkoitus tehdä näkyviä radiotaajuustunnistuksilla varustetuilla vaatteilla, on mahdollista valvoa ihmisten kaikkia liikkeitä. Poliittisen korrektiuden paineessa ihmisten olisi pian oltava erittäin varovaisia vieraillessaan laitoksissa radiotaajuustunnistuksilla varustetuissa vaatteissa. Tulevaisuudessa ihmisten on ehkä vain poistettava RFID-numeronsa Google Street View -ohjelmasta. Sirut saattavat myös aiheuttaa hälytyksiä lentokentillä. George Orwell ei olisi voinut kuvitella tätä; olemme jo kauan sitten ohittaneet hänen visionsa valvontayhteiskunnasta.

 
Päivitetty viimeksi: 18. elokuuta 2010Oikeudellinen huomautus