Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/2099(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0108/2010

Keskustelut :

PV 19/05/2010 - 11
CRE 19/05/2010 - 11

Äänestykset :

PV 20/05/2010 - 7.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0187

Sanatarkat istuntoselostukset
Torstai 20. toukokuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

8. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Louis Grech (A7-0132/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, olen hyvin tyytyväinen siihen, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) mainitaan mietinnössä kuluttajille ja kansalaisille tarkoitetuista yhtenäismarkkinoista. Kohdassa 46 todetaan aivan oikein, että rahoituksen saatavuus on niiden suurin ongelma. Tämä on totta, sillä on helpompaa varmistaa miljoonan euron rahoitus hedge-rahastolle kuin saada sadan tuhannen euron laina pienelle yritykselle.

Tämän vuoksi toivoisin, ettei mietinnössä pelkästään kuvata, mitä ihanteellisessa tapauksessa olisi tapahduttava, vaan myös vaadittaisiin komissiolta konkreettisia toimia.

 
  
  

Mietintö: Pál Schmitt (A7-0108/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE). (SK) Katson, että korkeakoulujen ja yritysten välinen vuoropuhelu edistää osaltaan talouskasvua. Olen huolestunut kasvavasta nuorisotyöttömyydestä. Nuorten kohtaama epävarma työllisyystilanne estää heitä usein perustamasta perhettä tai saa heidät lykkäämään sitä liian pitkään, ja tällä on viime kädessä kielteinen vaikutus talous- ja sosiaalialaan, kun otetaan huomioon Euroopan demografinen kehitys.

Vuoropuheluun olisi tämän vuoksi sisällyttävä toimenpiteitä nuorten työmarkkinoille siirtymisen tukemiseksi, jotta näillä olisi mahdollisuus kehittää täysimääräisesti potentiaaliaan. Muihin aiheisiin olisi kuuluttava koulutuksen hyödyntäminen köyhyyden, eriarvoisuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa, ja vammaisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Mainituista syistä kannatan ehdotettua mietintöä.

 
  
  

Mietintö: Rebecca Harms (A7-0142/2010)

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, ja se oli oikea teko.

Mitä tulee ydinenergiaan yleensä, haluan kuitenkin sanoa, että se hämmentää useita kansalaisia, ja kotimaassani lähes kaikki vastustavat ydinenergiaa Sellafieldin ja Tšernobylin kauheiden onnettomuuksien vuoksi. Kehotan komissiota tämän vuoksi tutkimaan ydinenergian hyötyjä ja haittoja ja julkaisemaan asiakirjan antaakseen kansalaisille mahdollisuuden muodostaa kantansa pikemminkin tosiseikkojen kuin tunteiden perusteella.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan onnitella teitä erinomaisesta työstänne ensimmäisenä päivänänne puhemiehenä.

 
  
MPphoto
 

  Sergej Kozlík (ALDE). (SK) Euroopan yhteisöä tarjoaa rahoitusapua Liettualle, Slovakialle ja Bulgarialle tukeakseen näitä ensimmäisen sukupolven ydinreaktoreiden käytöstä poistamiseen liittyvien velvoitteidensa täyttämisessä. Bulgarialle vuoteen 2009 asti tarjottu rahoitusapu toiminnasta poistamiseen oli tarkoitettu pääasiassa valmistelutöihin. Ehdotetulla jatkolla pyritään tukemaan Bulgariaa, jotta valtio voi käyttää sekä varmistaa turvallisuuden ja ylläpidon...

(Puhuja keskeytettiin.)

 
  
 

(EN) Hyvä jäsen Kozlík, ette voi vaihtaa aihetta.

 
  
  

Mietintö: Liem Hoang Ngoc (A7-0147/2010)

 
  
MPphoto
 

  Peter van Dalen (ECR).(NL) Arvoisa puhemies, muutamat esittelijän mietintöön esittämät tarkistukset ovat todella tyrmistyttäviä. Esittelijä ehdotti kaikkien tervettä julkista taloutta, vakaus- ja kasvusopimuksen rikkomista, jonka on päätyttävä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tiukan toteutuksen merkitystä koskevien sanamuotojen poistamista, ja itse asiassa 250 parlamentin jäsentä kannatti häntä. Tyrmistyttävää!

Esittelijän ja 250 muun jäsenen tarkoituksena on tuhota talous. Kuinka meillä voi vieläkin olla 250 jäsentä, jotka kieltäytyvät elämästä varojensa mukaan? Kaksisataa ja viisikymmentä Euroopan parlamentin jäsentä, jotka eivät ymmärrä, ettei yltäkylläisyyden maata ole olemassa! Kaikki jäsenvaltiot joutuvat vuodattamaan verta, hikeä ja kyyneleitä maksaakseen velkansa, saadakseen taloutensa kuntoon ja valitakseen uuden kurssin.

Tämä on tietenkin tiukka viesti, eivätkä äänestäjät suhtaudu siihen ilolla. Jos emme onnistu tässä, koko Eurooppa kuitenkin joutuu konkurssiin! Esittelijän ehdottama tie oli keino tuhota julkisen talouden kestävyys lyhyellä aikavälillä. Onneksi tarkistuksia ei hyväksytty.

 
  
MPphoto
 

  Vicky Ford (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen julkista taloutta koskevaan mietintöön. Se oli valtava parannus ensimmäiseen versioon nähden.

Suuret velat ja alijäämät ovat vakava huolenaihe Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja monissa jäsenvaltioissa. Meidän on luovuttava verokannustimista ja määrällisistä helpotuksista, eivätkä nämä saa muodostua standardiksi. Nyt on keskityttävä korkeasta työttömyystasosta selviämiseen sekä työllistämisen ja pk-yritysten verotaakan keventämiseen. Resurssit ovat niukat, ja olemme samaa mieltä siitä, että jos rahaa on käytettävissä, se on ohjattava kasvua lisääviin investointeihin, kuten tutkimukseen ja kehittämiseen sekä vihreään, älykkääseen innovointiin. Emme myöskään voi vältellä yhä ikääntyvään väestöön liittyvää ongelmaa. Eläkejärjestelmien on oltava avoimia ja ne on otettava huomioon tarkasteltaessa valtionvelkaa.

Suhtauduin varovaisesti joihinkin seikkoihin mietinnössä. Esimerkiksi maahanmuuttoa on käsiteltävä hienovaraisesti. Se voi täyttää joitakin aukkoja työvoimassa, mutta sitä on valvottava ja siinä on otettava huomioon paikalliset tekijät. Kyllä, olen samaa mieltä siitä, että eurooppalainen ongelma edellyttää eurooppalaista ratkaisua, mutta meidän on tiedostettava globaali talous ja kunnioitettava myös kansallisten hallitusten toimivaltaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Claeys (NI).(NL) Äänestin Hoang Ngocin mietintöä vastaan pääasiassa sen piittaamattomuuden vuoksi, jota osoittaa se, että vaaditaan valtavasti lisää maahanmuuttoa Eurooppaan.

Kuinka erkaantuneeksi todellisesta maailmasta Euroopan parlamentti itse asiassa voi tulla? Kaupunkimme vaikeroivat valtavan hallitsemattoman maahanmuuton ongelmien vuoksi. Meidän on aika toteuttaa Euroopan tasolla kustannus-hyötyanalyysi ulkomaalaisten maahanmuutosta Euroopan unionin ulkopuolelta. Useiden jäsenvaltioiden hallitukset, jotka ovat jo kohdanneet tämän asian, ovat kieltäytyneet laskemasta maahanmuuton kustannuksia ja vaikuttavat ajattelevan, ettei ole suotavaa saada tietoa tästä asiasta. Kuinka näin voi olla?

Meidän on otettava huomioon ne ongelmat, joita tämä aiheuttaa kehitysmaissa, jotka todistavat aivovuotoa ja yhteiskuntiensa elinvoimaisten joukkojen siirtymistä Eurooppaan. Niiden ongelmista tulee yhä vakavampia, mikä aiheuttaa yhä enemmän maastamuuttoa.

 
  
  

Mietintö: Vincent Peillon (A7-0133/2010)

 
  
MPphoto
 

  Diane Dodds (NI).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin Välimeren unionia koskevaa valiokunta-aloitteista mietintöä vastaan useista syistä.

Vakaa Välimeren alue on epäilemättä valtava saavutus koko Euroopalle. Kuitenkin aikana, jona talousilmasto Euroopassa on vaarallinen, on täysin sopimatonta, että parlamentti edes harkitsee tällaiseen suunnitelmaan liittyviä kuluja. Valtaisat valtionpäämiesten tapaamiset, 40-henkinen sihteeristö ja naapuruuspaketit eivät edusta tiukkaa talouspolitiikkaa tänä aikana.

Lisäksi vastustin tarkistusta 5, jossa pyydettiin, ettei EU:n ja Israelin välisten suhteiden parantamista etuuskohtelua koskevassa taloudellisessa assosiaatiosopimuksessa jatkettaisi. Euroopalta edellytettävä hienovaraisessa tasapainossa tällaiset vaatimukset eivät vakuuta Israelia siitä, että parlamentti toimii rehellisenä välittäjänä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernd Posselt (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, vierailin 1980-luvun alussa nuorena toimittajana Marokon kuningas Hassanin luona, jonka pyyntö liittyä EU:hun oli juuri hylätty. Kirjoitin vierailuni jälkeen artikkelin, jossa toivoin Välimeren yhteisöä. Minulla oli kunnia työskennellä täällä Otto von Habsburgille, joka sanoi, ettei Välimeri ole koskaan erottanut Eurooppaa naapureistaan, mutta että sen täytyy saattaa nämä yhteen. Presidentti Sarkozysta kirjoittamassaan elämäkerrassa Jean-Paul Picaper kirjoitti, että ajatus Välimeren unionista tuli koko Eurooppaa koskevasta liikkeestä.

Miksikö mainitsen tämän? Koska haluan tehdä selväksi, ettei tämä ole vain ranskalaisten päähänpinttymä, kuten monet ovat sanoneet, eikä rahan tuhlausta, kuten edellinen puhuja väitti. Itäisen kumppanuuden jälkeen se on Euroopan unionin tärkein ulkopoliittinen väline. Tämä on kuitenkin juuri se syy, miksi meidän on varmistettava, että se muodostetaan asianmukaisesti ja että sillä on poliittinen rakenne. Sen ei pidä olla pelkkä vapaakauppa-alue, sillä tiedämme, että kuten Churchill totesi, ja osoitan huomautukseni brittiläisille kollegoilleni, Välimeri on Euroopan pehmeä vatsan alus. Meidän pitää varmistaa, ettei näin ole tulevaisuudessa.

 
  
  

Mietintö: Evgeni Kirilov (A7-0123/2010)

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, kannatin mietinnön alkuperäistä 12 kohtaa, jossa ilmaistiin huoli siitä, että etniset puhdistukset olisivat alkusoittoa sille, että Venäjä tunnustaa Etelä-Ossetian ja Abhasian nukkehallitukset. Ehdotin, että Venäjää kehotetaan noudattamaan tulitaukoa koskevia sitoumuksiaan viipymättä ja lopettamaan välittömästi EUMM:n pääsyn estäminen Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan. Minusta on todella sietämätöntä ja nöyryyttävää, että EU:n edustajien on anottava hyväksyttyä pääsyä näiden hallitusten luo. Tätä taustaa vasten Venäjälle osoitetulla kehotuksella kunnioittaa Georgian tasavallan itsenäisyyttä ja koskemattomuutta ei valitettavasti ole auktoriteettia.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Louis Grech (A7-0132/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Sisämarkkinat ja euro ovat Euroopan unionin kaksi todellista kilpeä rahoitusta, talousarviopolitiikkaa, taloutta ja sosiaalialaa ravistelevassa myrskyssä, joka riehuu 27 jäsenvaltiossa. Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä vahvistetaan sisämarkkinoiden keskeinen merkitys ja esitetään oikein hyvä yleiskatsaus nykytilanteesta (julkisen talouden koordinointi, koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen, tuki pk-yrityksille, SOLVIT:in sekä Yritys-Eurooppa -verkoston vahvistaminen ja saavutettavuus). Asiakirja heijastelee ja täydentää erinomaisesti professori Montin asiakirjaa, hänen hiljattain Euroopan komission puheenjohtajalle José Manuel Barrosolle esittämää raporttia sisämarkkinoiden uudesta strategiasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän sisämarkkinoiden nykyisiä puutteita käsittelevän mietinnön puolesta. Talous- ja rahoituskriisi on vahingoittanut merkittävästi yhtenäismarkkinoiden yhdentymisprosessia. On surullista seurata taloudellisen protektionismin uudelleen ilmaantumista kansallisella tasolla, sillä siitä voi seurata sisämarkkinoiden sirpaloituminen. Markkinoilta poistuu suuri määrä pk-yrityksiä, koska kriisiaikana niiden rahoituksen saaminen on rajoittunut vakavasti. Ei pidä unohtaa, että pk-yritykset muodostavat merkittävän osan Euroopan talouden selkärangasta ja ovat talouskasvun ja sosiaalisen koheesion tärkeimmät tekijät. Jäsenvaltioiden olisi ponnisteltava enemmän pienyrityksiä koskevan Small Business Actin täytäntöönpanemiseksi sekä byrokratian ja muiden hallinnollisten esteiden poistamiseksi pk-yrityksiltä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin mietintöä vastaan, koska siinä edistetään tekijöitä, jotka ovat äärimmäisen raskaita todelliselle kestävälle kasvulle sekä työntekijöiden ja kuluttajien edulle EU:ssa yleensä. Ensinnäkin mietinnön laatija ei pelkästään tee vääriä johtopäätöksiä, vaan hänellä on myös väärä lähtökohta ehdotustensa muotoilulle, koska hän väittää, että Euroopan yhtenäismarkkinat ja euroalue muodostavat parhaan esimerkin Euroopan unionin todellisesta taloudellisesta yhdentymisestä ja yhtenäisyydestä ja että ne ovat varmaankin näkyvin Euroopan yhdentymisen saavutus EU:n kansalaisten kannalta. Hän unohtaa perustavaa laatua olevan sosiaalisen ja poliittisen unionin puutteen ja ylenkatsoo todellisia olosuhteita useissa euroalueen valtioissa tällä hetkellä.

Hän viittaa erityisesti sosiaaliseen markkinatalouteen, epämääräiseen termiin, joka pohjimmiltaan merkitsee markkinoiden vapauttamista sosiaalipolitiikan viimeistenkin rippeiden kustannuksella. Esittelijä hyväksyy myös täysimääräisesti kilpailukyvyn filosofian ja Eurooppa 2020 -strategian, joka on perusteeton ja jolla tulee olemaan vieläkin kielteisempiä seurauksia Euroopan kansalaisille.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Me kaikki tiedämme, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on auttaa Euroopan unionia selviytymään nykyisestä talouskriisistä ja valmistella sen taloutta uuteen vuosikymmeneen. Tämän vuoksi katson, että EU 2020 -strategiassa on asetettava realistiset tavoitteet, jotta vuoteen 2020 mennessä saavutetaan vihreä, tietoon perustuva, sosiaalinen markkinatalous ja kestävä kehitys. Toinen tavoite on luoda työpaikkoja maatalouden ja ympäristön aloilla, sillä yhtenäisten eurooppalaisten markkinoiden on oltava kulmakivi EU 2020 -strategiassa, jossa tartutaan talouskasvun ja kuluttajansuojan haasteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska sen mukaan yhtenäismarkkinoita ei ole sidottu yksinomaan taloudellisiin näkökohtiin. On tärkeää varmistaa, että yhtenäismarkkinoiden elpyessä valitaan holistinen ja yhteinen lähestymistapa, jossa kuluttajien ja kansalaisten tavoitteet, erityisesti taloudellisiin, sosiaalisiin terveyttä ja ympäristöä koskeviin huoliin liittyvät tavoitteet, sisällytetään täysin elpyneisiin yhtenäismarkkinoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Sisämarkkinat ja niihin liittyvä politiikka ovat tarjonneet Euroopan kansalaisille paremman tavaroiden ja palvelujen saatavuuden sekä suuremman valikoiman alhaisin kustannuksin. Sisämarkkinaperiaatteet ovat merkinneet sitä, että eurooppalaisten kuluttajien saatavilla on enemmän tietoa ja heidän oikeuksiaan suojellaan paremmin, mutta olen myös yhä tietoisempi heidän velvoitteistaan. Tämän vuoksi sisämarkkinoiden todellisuus ei ole staattinen vaan dynaaminen. Tämä todellisuus muuttuu globalisoituneessa maailmassa, ja sen kehittämiseen on edelleen kiinnitettävä huomiota ja parannettava täytäntöönpanoa. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä, ja korostaisin Euroopan unionin sisämarkkinoiden merkitystä Euroopan yhdentymiselle, entistä laajemmalle sosiaaliselle koheesiolle, kilpailukyvylle ja talouskasvulle, joka antaa meille mahdollisuuden kohdata tuleva kehitys ja kilpailla globalisoituneilla markkinoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Yhdennettyjen ja täysin toimivien yhtenäismarkkinoiden rakentaminen on prosessi, joka on ratkaisevan tärkeä yhä syvemmälle eurooppalaiselle integraatiolle, sosiaaliselle koheesiolle, EU:n talouskasvulle ja kestävälle kehitykselle. Talouskriisi on kuitenkin epäilemättä vaikuttanut kansalaisten ja kuluttajien luottamukseen yhtenäismarkkinoihin. On tärkeää, että Euroopan kansalaiset ymmärtävät yhtenäismarkkinoiden merkityksen, tavan jolla ne toimivat ja ennen kaikkea edut, joita niistä voi olla kansalaisille, kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Yhtenäismarkkinoiden elvyttäminen merkitsee, että eri sidosryhmien on omaksuttava yhteinen holistinen lähestymistapa, johon sisältyvät kuluttajien ja kansalaisten tavoitteet uusilla yhtenäismarkkinoilla, erityisesti taloudellisiin, sosiaalisiin, terveyttä ja ympäristöä koskeviin huoliin liittyvät tavoitteet. Yhtenäismarkkinoiden vahvistamiseen tähtäävä ohjelmaa on seurattava huolellisesti niin, että se lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, varmistaa markkinoiden eheyden, edistää innovointia ja edistää siirtymistä uuteen digitaaliseen aikaan. Nämä välttämättömät seikat todennäköisesti antavat yhtenäismarkkinoille etulyöntiaseman muihin maailmanlaajuisiin talouksiin nähden. Luottamuksen luomiseksi yhtenäismarkkinoita kohtaan on varmistettava kuluttajansuoja sekä turvattava kansalaisten sosiaaliset ja ympäristöä koskevat tarpeet.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Ihailen esittelijän kykyä kirjoittaa aivan vakavissaan ja pilailematta, että yhtenäismarkkinat ja euro ovat toimineet Euroopan suojakilpenä meihin syvästi vaikuttaneet kaksivuotisen kriisin aikana. Mikään ei ole suojellut meitä, ei edes Brysselin Eurooppa. Päinvastoin, se on luonut edellytykset pahimmille vaikutuksille: pääoman vapaan globaalin liikkuvuuden, julkisten palvelujen ja sosiaaliturvajärjestelmien purkamisen, yhä laajemman epävarmuuden työpaikkojen suhteen sekä rahapolitiikan, joka on annettu jäsenvaltioiden taloudellisista tarpeista piittaamattoman keskuspankin käsiin. Nämä ovat yhtenäismarkkinoiden perustamisen seurauksia, ja markkinat ovat olleet keskeneräiset vuodesta 1992 alkaen. Niihin liittyy myös pysähtyneisyyden osatekijä, tarpeeton osatekijä, joka on otettava huomioon jäsenvaltioiden tarttuessa asiaan. Mitä tulee euroon, minusta meidän olisi kysyttävä kaikilta keinotteluin kohteeksi joutuneilta valtioilta, mitä mieltä ne ovat euron kyvystä suojella niitä. Nyt se on itsessään kriisitekijä.

 
  
MPphoto
 
 

  Małgorzata Handzlik (PPE), kirjallinen. – (PL) Euroopan yhteismarkkinat ovat Euroopan yhdentymisen merkittävä saavutus. Ne antavat kansalaisille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille monia mahdollisuuksia.

Viime viikolla julkaistussa ja esitellyssä raportissaan EU:n markkinoiden strategiasta ja tulevaisuudesta professori Mario Monti osoittaa selkeästi, että kansalaisten ja kuluttajien on oltava yhteismarkkinoiden suurimpia hyötyjiä. Markkinat eivät aina ole heille suotuisat. Tämän vuoksi uusia lainsäädäntöehdotuksia laadittaessa heidän huolensa on otettava huomioon mahdollisimman laajasti. Meidän on pyrittävä varmistamaan, että esimerkiksi ammatillisen pätevyyden tunnustaminen, palveludirektiivin asianmukainen täytäntöönpano, sähköinen kaupankäynti, pienet ja keskisuuret yritykset sekä kuluttajansuoja ovat painopistealoja kehitettäessä yhteismarkkinoita edelleen.

Kuten professori Monti totesi, jäsenvaltioissa on havaittavissa eräänlaista kyllästymistä EU:n markkinoita koskeviin kysymyksiin, mutta juuri nyt tarvitsemme vahvoja yhteismarkkinoita enemmän kuin koskaan, kuten viime kuukausien kriisi on osoittanut. Tämän vuoksi olen tyytyväinen jäsen Grechin mietintöön, jonka työstämiseen minulla oli mahdollisuus osallistua ja joka on kommenttimme kuluttajia ja kansalaisia EU:n markkinoilla koskevaan asiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. (EN) Mietintö ei olisi voinut osua kriittisempään hetkeen. Jatkuva rahoituskriisi on luonut epäluottamuksen tunteen ja johtanut hallitusten keskusteluihin protektionistisista toimenpiteistä. Pitkällä ajanjaksolla tällä olisi tuhoisat vaikutukset Euroopan talouteen. Katson, että talousongelmat ja motivaation puute sisämarkkinoiden loppuunsaattamisessa ovat yhteydessä toisiinsa. Jäsen Grech korostaa mietinnössään aivan oikein, että kansalaiset ovat sisämarkkinoiden todellinen keskipiste ja että talouden on toimittava kansalaisia varten, ei toisin päin. Mario Montin raportissa sisämarkkinoiden uudesta strategiasta tämä varoittaa, että sisämarkkinoiden suosio on nyt matalammalla kuin koskaan, mutta myös, että niitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Uskon, että meidän on toimittava rohkeasti antaaksemme sisämarkkinoille uutta energiaa ottaen samalla huomioon kansalaisten huolenaiheet. Äänestin Grechin mietinnön puolesta, vaikka siinä mielestäni olisi voitu painottaa enemmän pk-yritysten tilannetta. Tulos on kuitenkin hyvin tasapainoinen, kun merkittävät tarkistukset hyväksyttiin, ja toivon sen johtavan komission hyvin harkittuihin lainsäädäntöaloitteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Yhtenäismarkkinoiden rakentaminen on aina ollut ja on edelleen yksi EU:n päätavoitteista. Hyvin toimivat yhtenäismarkkinat ovat perustavaa laatua oleva prosessi, jolla edistetään Euroopan yhdentymistä, sosiaalista koheesiota sekä talouskasvua ja kestävää kehitystä unionissa. On ilmennyt epäilyksiä yhtenäismarkkinoiden tilanteesta hiljattaisen talouskriisin vuoksi. Jotkut väittävät, että tilanne on tällä hetkellä epävakaa. Jos tämä on totta, se on hyvin haitallista yhtenäismarkkinoiden yhdentymisprosessille ja unionin historialle. Tässä vaiheessa on hyvin tärkeää löytää väline, jolla selkeästi ja yksiselitteisesti kerrotaan Euroopan kansalaisille kuinka yhtenäismarkkinat toimivat sekä niistä valtavista eduista, joita niistä voi olla kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Siksi äänestin tällä tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Mietintö suuntaa väärään suuntaan. Nyt on aika suojata yrityksiä eri jäsenvaltioissa globaalin rahoituskriisin vaikutuksilta ja ottaa käyttöön selkeät keinottelijoita ja vapaita markkinoita koskevat säännökset. Tämän sijaan markkinoiden, yritysten ja kaupallisten menettelyjen väliset kulttuuriset ja taloudelliset erot uhrataan globalisoituneille markkinoille. Näistä syistä äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. (FR) Äänestin kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta laaditun mietinnön puolesta. Asiakirjassa löydetään todellakin tasapaino toisaalta sellaisen avoimen talouden tavoitteiden, joka kykenee saamaan aikaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä tarjoamaan yhdennetyn vastauksen tulevaisuuden merkittäviin haasteisiin (kuten kilpailukyky, tutkimus ja kehittäminen, teollisuuspolitiikka sekä demografiset ja ympäristöä koskevat asiat) ja toisaalta sellaisen taloudellisen järjestelmän välillä, joka pystyy tarjoamaan kansalaisten tarvitsemat kuluttajansuojan sekä sosiaaliset ja ympäristöä koskevat takeet. Meidän ei pidä unohtaa kansalaisia ja kuluttajia elvytysstrategiassamme.

Euroopassa on myös omaksuttava kokonaisvaltainen ja lähestymistapa, jossa yhdistyvät kansalaisten huolenaiheet sekä muut monialaiset politiikat, erityisesti terveydenhuolto, sosiaaliturva ja kuluttajansuoja, työlainsäädäntö, ympäristö, kestävä kehitys ja ulkopolitiikka. Mietinnössä kehotetaan komissiota esittämään lainsäädäntöehdotus, jolla varmistetaan edullisen, tarkoituksenmukaisen ja helposti saatavilla olevan Euroopan laajuisen yhteisen oikeussuojajärjestelmän käyttöönotto toukokuuhun 2011 mennessä, ja kannatan tätä.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Mietintö koostuu parhaasta tänä vuonna näkemästäni sisällöttömästä retoriikasta, enkä tämän vuoksi voi tukea sitä. Tämän lisäksi siihen sisältyy niin hyviä kuin huonojakin ehdotuksia, joten pidättäydyn äänestämästä.

 
  
  

Mietintö: Pál Schmitt (A7-0108/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin korkeakoulujen ja yritysten välisestä vuoropuhelusta laaditun mietinnön puolesta, sillä minusta on tärkeää parantaa koulutuksen ja työmarkkinoiden välisiä yhteyksiä. Kyse ei ole opiskelijoiden ohjaamisesta yksityisen sektorin toiveiden mukaisesti, vaan mahdollisuuden tarjoamisesta nuorille ottaa huomioon työelämän vaikutukset. Korkeakoulujen ja yritysten välisiä yhteyksiä on vahvistettava, jotta opiskelijoiden olisi helpompi päästä töihin ja yritysten hyväksyä helpommin epätyypillisiä uria.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan mietintöä korkeakoulujen ja yritysten entistä aktiivisemmasta kumppanuudesta. Korkeakouluilla on merkittävä asema menestyksekkäässä etenemisessä kohti tietoon perustuvaa taloutta, mutta tarvitaan myös muiden osapuolten, toisin sanoen yritysten ja valtion instituutioiden osallistumista. Tehokkaiden tulosten aikaansaamiseksi koulutusalaa on muokattava ja nykyaikaistettava ja opetusohjelmia on uudistettava ja päivitettävä työmarkkinoiden tarpeet täyttäviksi. Kun saadaan luotua edellytykset siihen, että vastavalmistuneet löytävät töitä pienistä ja keskisuurista yrityksistä, saamme kurottua umpeen kuilun nuorten asiantuntijoiden tarjonnassa ja työmarkkinoiden kysynnässä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Valiokunta-aloitteiseen mietintöön sisältyy todella myönteisiä ajatuksia korkeakoulujemme tulevaisuudesta. Mikä tahansa muutos akateemisen koulutusjärjestelmään koulutusohjelmien nykyaikaistamiseksi ja ennen kaikkea vastavalmistuneiden lähentämiseksi työelämään on suotuisa ja vahvasti kannatettava.

Eurooppalaisen korkeakoulujärjestelmän, yhden jokapäiväisen elämämme merkittävimmän osatekijän, jonka avulla voimme kylvää vankan ja kestävän talouden elpymisen siemenet, on avauduttava työmarkkinoille: vankkojen yhteyksien muovaaminen korkeakoulujen ja yritysten vastavuoroisen vaihdon osalta on yksi jäsenvaltioiden toimielinten ensisijaisista tavoitteista, ja pääasiassa paikallisten ja alueellisten viranomaisten on päätettävä pyrkimyksistä saattaa yhteen menestyksekkäästi taloudellinen ala ja koulutusala. Vain korkeakoulut, jotka ovat yhteydessä oman alueensa yrityksiin, voivat toivoa nuorille pääsyä ja pysyvää asemaa työmarkkinoilla.

Me kaikki tarvitsemme, nyt ja aina, nykyaikaisia koulutuslaitoksia, jotka ennen kaikkea heijastavat alueellisia tarpeita: olen varma, että tämäkin on ratkaiseva osatekijä alueiden kasvulle. Äänestin näin ollen mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Tieto on nykyaikana entistä merkittävämpi painopisteala. Osaamiskolmion osalta on tehtävä entistä enemmän, on hyväksyttävä uudistuskehys, jolla osaamisesta tehdään sosiaalinen arvo, ja vahvistettava yritysten ja korkeakoulujen välisiä yhteyksiä kuten Euroopan teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. On tärkeää, että korkeakoulut liittävät taloudellisen ja sosiaalisen ympäristön päätoimialaansa tutkimus- ja innovointiohjelmissaan. On tärkeää kehittää investointistrategia uusi kasvun lähteitä varten, kannustettava tutkimusta, kehittämistä, innovointia ja koulutusta teollisuuspohjamme, erinomaisen palvelualan ja nykyaikaisen maaseudun talouden vahvistamiseksi. Niin yksityisten kuin julkistenkin korkeakoulujen, yliopistojen ja teknisten korkeakoulujen asema on hyvin arvokas luotaessa näihin instituutioihin kohdistuvaa luottamusta. Niiden on oltava itsenäisiä, jotta ne kykenevät tarjoamaan keskeisen panoksensa Euroopan kehitykseen. On vahvistettava koulutus- ja tutkimusohjelmien tieteidenvälisyyttä ja poikkitieteisyyttä sekä korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Tieto- ja viestintätekniikka on tässä keskeinen väline.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin "korkeakoulujen ja yritysten välisestä vuoropuhelusta: uusi kumppanuus Euroopan korkeakoulujen nykyaikaistamiseksi" -nimisen mietinnön puolesta, sillä siinä esitetään toimenpiteitä, joilla parannetaan eurooppalaisten opiskelijoiden työllistettävyyttä. Koulutusalan ja yritysten välinen yhteistyö on tärkeää sen kuilun umpeen kuromiseksi, joka on olemassa koulutusalan tiedon tarjonnan ja työelämän tiedon kysynnän välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Katson, että kumppanuudet, jotka antavat mahdollisuuden nykyaikaistaa korkeakouluja, erityisesti yksilön parempaa koulutusta ja pätevyyttä edistäviä korkeakouluja, ovat välttämättömiä Euroopan kilpailukyvyn lisäämiseksi. Pätevyys tulee näkyviin innovoinnissa, tutkimuksessa ja kehittämisessä, jotka ovat niin tärkeitä kestävän talouskasvun ja sosiaalisen kasvun kannalta. Korkeakoulujen ja yritysten välille on luotava kumppanuuksia näiden työntekijöiden työmarkkinoille siirtymisen helpottamiseksi, sillä tämä auttaa vähentämään erityisesti tämänhetkistä korkeaa työttömyyttä. Tässä yhteydessä haluan myös korostaa jälleen Euroopan unionin koheesiopolitiikan merkitystä, ja siitä osoitettavat varat olisivat erityisen hyödyllisiä tässä tarkoituksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Eurooppa-neuvosto hyväksyi Lissabonissa maaliskuussa 2000 ja Barcelonassa maaliskuussa 2002 strategiseksi tavoitteeksi tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, tehdä sen koulutusjärjestelmästä maailmanlaajuinen vertailukohde laadun osalta sekä luoda Euroopan tutkimus- ja innovaatioalue. Koulutuspolitiikka on jäsenvaltioiden vastuulla, kun taas EU:n tehtävänä on tukea kansallisten järjestelmien parantamista uusilla EU:n tason välineillä, vastavuoroisella oppimisella sekä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla. Tietoon perustuva talous ja tekniikan nopea kehitys ovat haasteita Euroopan korkeakoulutukselle ja tutkimukselle, mutta ne tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia, jotka on otettava tehokkaasti käyttöön. Tässä yhteydessä laadukkaiden kumppanuuksien luominen korkeakoulujen ja yritysten välille on hyvin merkittävää. Katson, että koulutusalan ja yritysten välinen yhteistyö paikallisella, alueellisella, kansallisella ja ylikansallisella tasolla on tärkeää sen kuilun umpeen kuromiseksi, joka on olemassa koulutusalan tiedon tarjonnan ja työelämän tiedon kysynnän välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Korkeakoulujen ja yritysten välistä vuoropuhelua koskevassa mietinnössä omaksutaan kanta, jota emme pidä tapana nykyaikaistaa koulutusta. Meidän on suhtauduttava hyvin vakavasti ilmaiseen, julkiseen ja demokraattiseen koulutuksen saatavuuteen kohdistuviin uhkiin. Katsomme, että on kiireesti tunnustettava Bolognan prosessista seuranneet virheet, ja toisin kuin esittelijä toteaa Bolognan prosessista, on selvennettävä liikkuvuuden merkitystä keinona saattaa jäsenvaltioita lähemmäs toisiaan ja tehdä niistä tasavertaisia.

Meidän ei myöskään pidä unohtaa, että Bolognan prosessi ei ole neutraali ja että siihen liittyi alkuinvestointeja, tai että siinä samaan aikaan noudatettiin politiikkaa, jossa siirrettiin valtioilta pois vastuuta korkeakoulujen rahoituksesta. Mietinnössä viitataan useaan otteeseen korkeakoulujen itsenäisyyteen, ja ajatus korkeakoulujen ja yritysten kumppanuudesta lisätään tähän tapana varmistaa laitosten rahoitus. Tämä käsite korkeakoulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä siirtyy yhä kauemman koulutuksen todellisesta merkityksestä ja arvosta yleismaailmallisena oikeutena ja siinä tarkastellaan koulutusta sen kaupallistamisen kannalta sisältöä ja laatua heikentämällä. Tämä on uusliberalistinen lähestymistapa, jota vastustamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen.(PL) Äänestin "korkeakoulujen ja yritysten välisestä vuoropuhelusta: uusi kumppanuus Euroopan korkeakoulujen nykyaikaistamiseksi" -nimisen Schmittin mietinnön puolesta. Haluan esittää vilpittömät kiitokseni esittelijälle, joka ei valitettavasti enää ole Euroopan parlamentin jäsen. Onnittelen lämpimästi Pál Schmittiä hänen valinnastaan Unkarin parlamenttiin sekä valinnastaan puhemieheksi. Toivotan hänelle kaikkea hyvää.

 
  
MPphoto
 
 

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) EU on hyvin vaikeassa tilanteessa. Toisaalta korkeakouluihin kohdistuu selkeä vaatimus kouluttaa käytännöllisesti suuntautuneita ammattitaitoisia työntekijöitä perusopinnoissa. Toisaalta ihmiset, jotka todella ymmärtävät teknistä koulutusta, tietävät, että kolmen ensimmäisen vuoden korkeakouluopintojen on tarjottava opiskelijoille teoreettinen perusta myöhemmille menestyksekkäille opinnoille. Tämä on kaikkien väärinkäsitysten ydin. Korkeakoulujen ja yritysten foorumi, missä muodossa tahansa, keskittyy aina erityisesti käytännössä hyödyllisiin vastavalmistuneisiin. Kuitenkin perustutkimuksen ja merkittävien innovaatioiden toteuttajat ovat pääasiassa tuotantotaloudesta valmistuneita maistereita ja tohtoreita. Jos heidän on määrä saavuttaa merkittäviä tuloksia aloillaan, näiden valmistuneiden on tietenkin hankittava asianmukaiset perustiedot tärkeimmillä teknisillä aloilla opintojensa kolmen ensimmäisen vuoden aikana. On vaikea kuvitella, että he pärjäisivät yläasteen matematiikalla ja kevyin tiedoin teknisestä perustieteestä, jota täydennetään tutkinnolla yksin- ja kaksikertaisesta kirjanpidosta sekä käytännön tiedoilla hakemuksen teosta apurahaa myöntävälle taholle. Vastuulliset korkeakoulujen luennoitsijat omaavat kannan, joka ei juuri poikkea omastani, kaikista julistuksista, foorumeista, tiedonannoista ja uusista kumppanuuksista huolimatta. Tämän vuoksi suosittelen, että tulevissa keskusteluissa teemme selvän eron Bolognan prosessissa tarkoitetun korkeakoulutuksen ja perinteisen korkeakoulutuksen välille. Myös uudet niin kutsutun elinikäisen oppimisen lisämuodot ovat tietenkin suotavia.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Korkeakoulujen ja yritysten välinen vuoropuhelu on ratkaisevaa sille korkealaatuiselle koulutukselle, jota EU:n nuoret toivovat. Koulutusalan ja yritysten välinen yhteistyö kaikilla tasoilla on tärkeää sen kuilun umpeen kuromiseksi, joka on olemassa koulutusalan tiedon tarjonnan ja työelämän tiedon kysynnän välillä. Koulutuksen ja koulutuslaitosten sekä yritysten väliset kumppanuuden ovat ratkaisevia opiskelijoiden työllistettävyyden parantamiseksi, yrittäjäpotentiaalin kasvattamiseksi ja työelämään tutustumisen vuoksi. Siksi äänestin tällä tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Komissio viittaa tiedonannossaan todellisen itsenäisyyden myöntämiseen korkeakouluille. Tällaiseen itsenäisyyteen olisi liityttävä itsenäinen rahoitus, ja tämä on epärealistista meitä odottavina taloudellisesti tiukkoina aikoina. On olemassa paljon esimerkkejä koulutuslaitosten ja yritysten hyvin hedelmällisestä yhteistyöstä. Lisääntyneen vuoropuhelun tarvetta Bolognan prosessin yhteydessä ei esitetä riittävän selkeästi, ja tästä syystä pidättäydyin äänestämästä.

 
  
MPphoto
 
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen.(LT) Tuskin yksikään EU:n jäsenvaltio epäilee koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä. Koska kriisi on korostanut sekä työttömyysongelmia että markkinoiden kysyntää vastaavan koulutuksen merkityksen, olen tyytyväinen siihen, että hyväksymällä tämän asiakirjan Euroopan parlamentti pyrkii käynnistämään akateemisen maailman ja yritysmaailman välisen vuoropuhelun. Tämä olisi nähtävä pitkäaikaisena prosessina aina korkeakouluopintojen alusta alkaen: erilaiset vaihto-ohjelmat, työharjoittelut yrityksissä, kenties jopa korkeakoulujen ja yritysten väliset kuulemiset laadittaessa opetusohjelmia. Jos tulevat työnantajat osallistuvat koulutusjärjestelmään alusta alkaen, on olemassa suuremmat mahdollisuudet valmistaa asiantuntijoita, jotka voivat paremmin vastata työmarkkinoiden työnantajien tarpeisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PT) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman No A7-0108/2010 "korkeakoulujen ja yritysten välisestä vuoropuhelusta: uusi kumppanuus Euroopan korkeakoulujen nykyaikaistamiseksi" (2009/2099 (INI)) puolesta, koska nykyisten työmarkkinoiden dynamiikka, talouskehitys ja kehityksen painopistealojen muuttuminen edellyttävät yhteistyötä monilla tasoilla. Korkeakoulutus kohtaa valtavia haasteita kaikkialla Euroopassa. Sen on pysyttävä mukana dynaamisesti kehittyvässä maailmassa ja markkinoiden työntekijöiden osalta muuttuvissa odotuksissa. Nyt se, että koulutusmahdollisuudet ja koulutustaso eivät vastaa markkinoiden odotuksia, on suuri ongelma. Tällaisen tasapainottoman järjestelmän säilyttäminen on virhe, jota emme saa hyväksyä. Juuri tästä syystä muutosten, joita meidän on saatava aikaan, on koskettava koko koulutusalaa ja nuorten toimintaa työmarkkinoilla. Puolan tasavallan opiskelijoiden parlamentin, lakisääteisen kaikkien Puolan opiskelijoiden edustuselimen entisenä puheenjohtajana tapaan usein ihmisiä, jotka ovat juuri aloittamassa tai päättämässä korkeakouluopinnot. Työmarkkinoiden ja sen vaatimusten tuntemus on hyvin vähäistä ja myös koulutustaso on epätyydyttävä. Niin poliittisissa kuin opiskelijoidenkin elimissä on yhteinen näkemys, jonka mukaan tärkeintä on se, kuinka monta käytännön kokemusta ja työkokemusta ihmisellä on, kuinka montaa alaa tämä on opiskellut ja kuinka montaa kieltä tämä puhuu. Markkinoilla tarvitaan kuitenkin määrän sijaan laatua. Tämän vuoksi on tärkeää, että ryhdymme toimiin korkeakoulujen, akateemisen maailman ja yritysten välisen yhteistyön parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön kannustamista koskevan Schmittin mietinnön puolesta. Korkeakoulujen on nykyisin tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä yritysmaailman kanssa voidakseen tarjota asianmukaisen vastauksen työmarkkinoiden vaatimuksiin, erityisesti globalisoituneessa maailmassa. Tämän osalta korkeakoulujen ja yritysten välisen vuoropuhelun on perustuttava vastavuoroisuuteen, luottamukseen ja kunnioitukseen.

Tähän voidaan päästä ottamalla käyttöön eräissä jäsenvaltioissa jo sovellettu innovaatioseteli, jonka avulla etenkin pk-yritykset voivat lisätä tutkimuskapasiteettiaan vaarantamatta korkeakoulujen riippumattomuutta, autonomiaa tai niiden toiminnan julkista luonnetta. Sekä korkeakoulut että yritykset voivat hyötyä monitieteisten ja tieteiden välisten sekä yrittäjyystaitojen yhteisestä kehittämisestä, kun opinnoissa ja erityis- ja erikoistumisaloissa suhtaudutaan joustavasti talouden ja pk-yritysten tarpeisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin "korkeakoulujen ja yritysten välisestä vuoropuhelusta: uusi kumppanuus Euroopan korkeakoulujen nykyaikaistamiseksi" -nimisen mietinnön puolesta.

EU:n on luotava korkeakoulujen ja yrityssektorin välille tiiviimmät yhteydet ja kumppanuuksia, joilla edistetään tietoon perustuvan yhteiskunnan luomista, kehitetään soveltavaa tutkimusta ja parannetaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Valitettavasti korkeakoulututkinnon suorittaneiden pätevyyden ja työmarkkinoilla edellytettyjen tutkintojen välillä vallitsee yhä useammin epäsuhta.

Kehotan komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan keskipitkän ja pitkän aikavälin ennusteita tarvittavista taidoista koulutusohjelmien talouskehitykseen kytkemisen mahdollistamiseksi. Lisäksi haluan kiinnittää huomiota tarpeeseen lisätä työpaikkojen määrää, joka on EU:n ensisijainen tavoite, varsinkin nykyisen taantuman aikana.

Rohkaisemme komissiota edistämään sen käytettävissä olevien resurssien ja välineiden käyttöä yrityskulttuurin kehittämiseksi yksinkertaistamalla menettelyjä ja vähentämällä byrokratiaa korkeakoulujen ja yritysten välisen vaihdon vauhdittamiseksi.

Lopuksi haluan korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä erityisesti uuteen teknologiaan sovellettujen etäopiskelukurssien kautta, sillä se on erityisen hyödyllistä yli 45-vuotiaille, jotka ovat haavoittuva ryhmä, joka on altis sosiaaliselle syrjäytymiselle.

 
  
  

Mietintö: Rebecca Harms (A7-0142/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Euroopan unioni suojelee kansalaisiaan. Sen lisäksi, että yhteisö sääntelee vaarallisia tuotteita, joita ihmiset pyrkivät tuomaan sisämarkkinoille, että toteutetaan yhteisiä toimenpiteitä terrorismin torjumiseksi ja yhteisiä aloitteita rauhan takaamiseksi Euroopassa, Euroopan unioni osallistuu myös neuvostovallan aikana rakennettujen ydinvoimaloiden purkamiseen, sillä ne saattavat koska tahansa vaarantaa terveytemme. Nyt, kun Tšernobylin kauheasta onnettomuudesta on kulunut 24 vuotta, olen iloinen voituani osaltani edistää maanosamme tulevaisuutta äänestämällä tämän mietinnön puolesta. On nimittäin hyvin tärkeää, että Bulgariassa Kozloduy-ohjelmassa käynnistettyjä toimenpiteitä jatketaan ajanjaksolla 2010–2013.

 
  
MPphoto
 
 

  Gerard Batten, John Bufton ja Derek Roland Clark (EFD), kirjallinen. (EN) UKIP pitää ydinvoiman tuottamisen turvallisuutta hyvin tärkeänä, mutta katsoo, että EU:n näennäisesti tähän tarkoitukseen myöntämää tukea Bulgarialle motivoivat poliittiset tarkoitusperät (halkeamiskelpoisen materiaalin uudelleenkäsittelyn torjuminen Bulgarian kätevästi lähellä olevassa naapurimaassa Venäjällä) ja opilliset tarkoitusperät (epärealististen tuulivoimapolitiikkojen määrääminen) sekä halu rahoittaa paikallisia konservointihankkeita, jotka eivät kuulu käytöstä poistamiseen. Tämän vuoksi UKIP:n jäsenet äänestivät mietinnössä pyydettyä lisärahoitusta vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Keski- ja Itä-Euroopan valtioissa ennen liittymistä voimassa olleet ydinvoimaa ja radioaktiivista jätettä koskeneet säännöt eivät olleet yhtä vaativia kuin kyseisenä aikana EU:ssa sovelletut säännöt. EU:n toiminta ja rahoitusapu olivat siis välttämättömiä, ja niillä pyritään nostamaan ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun tasoa. Ehdotus, josta äänestämme, sopii näihin puitteisiin.

Komission esittämällä asetusehdotuksella on määrä tarjota rahoitusapua Bulgariassa sijaitsevan Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 1–4 poistamiselle käytöstä ja siitä seuraavan radioaktiivisen materiaalin käsittelyn varmistamiseksi. Esittelijän mukaan turvallisuus voi vaarantua ilman EU:n tukea, sillä WER 440/230 -tyyppisissä reaktoreissa on vakavia rakenteellisia ja turvallisuuspuutteita, joita ei voida korjata.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Ihmisten ja ympäristön terveyden suojelu ja edistäminen ovat yhteisön kehittämispolitiikan ensisijaisia tavoitteita. Tämän vuoksi katson, että EU:n on ehdottomasti turvattava riittävät rahoitusvarat ja tekniset resurssit Bulgariassa sijaitsevan Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 1–4 käytöstä poistamiseksi, kuten parlamentti tässä päätöslauselmassa esittää. Näin toimiessaan Eurooppa sulkee yhden suuren hyvin radioaktiivisten päästöjen tuottajan ja eliminoi vakavien onnettomuuksien vaaran. Käytöstä poistamisen turvallisuusedellytysten lisäksi on tärkeää, että Euroopan komissio omaksuu aktiivisen aseman auttaakseen Bulgariaa selviytymään niistä kielteisistä vaikutuksista, joita käytöstä poistamisella on sen taloudelliseen kilpailukykyyn, energian kestävyyteen sekä työmarkkinoiden tilanteeseen. Tämän osalta EU:n toimintastrategian on varmistettava tuki uusien työpaikkojen ja kestävän teollisuuden luomiselle alueella, johon käytöstä poistaminen vaikuttaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Rebecca Harms (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Parlamentti hyväksyi tänään 300 miljoonan euron lisätuen Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 1-4 käytöstä poistamiselle. Kannatan tätä, sillä lisätuki on tarpeen reaktorien turvallisen käytöstä poistamisen varmistamiseksi. Parlamentti kuitenkin hylkäsi saastuttavien ruskohiilivoimaloiden rahoittamisen näistä varoista. Myös ehdotus osan varoista käytöstä Bulgarian auttamiseksi löytämään ratkaisun ydinjätteen loppusijoittamiseksi hylättiin. Tämän vuoksi äänestin tarkistettua ehdotusta vastaan. Pidättäydyin kuitenkin äänestämästä lainsäädäntöpäätöslauselmasta mahdollistaakseni EU:n rahoituksen käytöstä poistamiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Voimme vain iloita kaikista askeleista kohti ydinvoimalan käytöstä poistamista sekä uusiutuvia energiamuotoja ja ydinjätettä koskevien tutkimusohjelmien täytäntöönpanosta. Tämä on askel kohti ydinvoimasta luopumista asteittain, jota kannatamme. Haluan kuitenkin korostaa, että olen hämmästynyt ydinjätteen "lopullista sijoittamista" koskevasta sinnikkyydestä. Menetelmä ei voi tarjota pitkän ajanjakson ratkaisua sen ekosysteemillemme aiheuttaman vaaran vuoksi.

Olen myös huolissani takeiden puuttumisesta osoitettaessa EU:n rahoitustukea käytöstäpoistamisprosessin helpottamiseksi. Kuinka voimme olla varmoja, ettei näitä 300 miljoonaa euroa käytetä osittain uuden Belenen ydinvoiman rahoittamiseen Bulgariassa? Eikö komission jäsen Oettinger ole jo sitoutunut kyseisen hankkeen rahoitukseen? Äänestän mietinnön puolesta siinä toivossa, että saamme lopulta todistaa Kozloduyn reaktorien käytöstä poistamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden liittyminen EU:hun ja niiden ydinvoiman käyttö ovat johtaneet tarpeeseen tarjota rahoitusapua näille valtioille, jotta ne voivat tehokkaasti käsitellä radioaktiivista jätettä ja parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua. Nyt hyväksytty rahoitusapu liittyy tähän yhteyteen. Siksi äänestin tällä tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen.(HU) Bulgaria, kuten Slovakia ja Liettuakin, suostuivat liittymissopimuksissaan poistamaan käytöstä osan ydinenergiatuotannostaan. Rahoitusapua myönnettiin vuoteen 2009 asti Kozloduyn ydinvoimalan lopullista käytöstä poistamista varten, mutta kuten muidenkin jäsenvaltioiden osalta, esitettiin pyyntö tämän jatkamiseksi vuoteen 2013. Tähän tarkoitukseen se saa noin 860 miljoonaa euroa tukea. Täydellinen käytöstäpoistamisprosessi vie kuitenkin pitkään, sillä ei riitä, että voimala pelkästään kytketään pois verkosta. Tällaisissa tapauksissa, kun ydinvoimala halutaan sulkea suunniteltua aikaisemmin, on suunniteltava korvaavaa energiatarjontaa. Bulgaria ei ole tuhonnut energiatarjontaansa, mutta sillä on vaikutusta sen naapurivaltioihin, jotka eivät enää saa sähköä. Neljän reaktorin sulkeminen merkitsee Bulgarialle 1700 MW:n energiamenetystä.

Bulgarian hallitus ei kykene ilman Euroopan unionin apua loppusijoittamaan turvallisesti käytettyä polttoainetta, josta osa olisi joka tapauksessa sijoitettu jonnekin EU:n jäsenvaltioiden ulkopuolelle. Olen myös tietoinen siitä, ettei Bulgarian hallituksella ole varantoa, johon turvautua lopullisen käytöstä poistamisen tapauksessa, joten meidän on tarjottava apua. Olemme jo käyttäneet suuria määriä rahaa ydinvoimaloiden pysyvään sulkemiseen, mutta entäpä jos harkitsisimme, olisiko viisaampaa nykyaikaistaa ydinvoimaloita niiden sulkemisen sijaan. En tarkoita nyt nimenomaan Kozloduyta. Meidän on tuettava turvallisuusstandardien parantamista Keski- ja Itä-Euroopan valtioissa, sillä niiden heikon tason vuoksi ydinvoimaloita on suljettava.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Niin kauan kun radioaktiivisen jätteen loppusijoittamista koskevaan ongelmaan ei ole tyydyttävää ratkaisua, ei juuri yllätä, etteivät ehdokasvaltiot tiedä, mikä vaihtoehto olisi valittava. Meidän on varmistettava, ettemme tarjoa rahoitusapua lisätäksemme ihmisten ja ympäristön suojelua ja saa sitten selville, että käytettyä ydinpolttoainetta myydään ja käytetään mahdollisesti sotilaallisiin tarkoituksiin. On tietenkin koko Euroopan turvallisuus- ja ympäristöintressien mukaista löytää loppusijoittamista koskeva ratkaisu. Ydinjätteen jälleenmyynti on kuitenkin lopetettava.

Kun olemme saapuneet pisteeseen, jossa kahden reaktoriyksikön käytöstä poistaminen maksaa 1,78 miljardia euroa, on selvää, että halvan ja ilmastoystävällisen ydinvoiman taru on päättynyt. Mietinnössä kuvataan joitakin ydinvoimaan ja ydinreaktoreiden käytöstä poistamiseen liittyviä ongelmia, ja tämän vuoksi äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Noudattaakseen liittymissopimukseensa sisältyviä velvoitteitaan Bulgarian on suljettava Kozloduyn ydinvoimalan yksiköt 1–4, ja EU myönsi tähän rahoitusapua vuoteen 2009 asti. Äänestin mietinnön puolesta tukeakseni Bulgarian toimia, jotta se saisi 300 miljoonan euron lisärahoituksen vuoteen 2013 asti ja jotta se voisi saattaa päätökseen Kozloduyn ydinvoimalan käytöstä poistamisen ja alueen puhdistamisen sekä käsitellä kestävällä tavalla kaiken jätteen sellaisin edellytyksin, ettei ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheudu mitään haittaa.

Kannatan myös komission ehdotusta seurata ja tarkastaa kaikkien tällä rahoituksella toteutettavien hankkeiden täytäntöönpanoa: tutkimus/innovaatiot, joilla pyritään ottamaan käyttöön uusiutuviin energialähteisiin perustuvia teknologioita, jotta voidaan toteuttaa vaadittu 18 000 kt hiilidioksidiekvivalentin lisävähennys, joka syntyy käytöstä poistamisesta. On kiinnitettävä erityistä huomiota työvoiman uudelleenkouluttamiseen, jotta estetään ennestään korkean työttömyyden lisääntyminen, sekä paikallisyhteisöjen kehittämiseen, erityisesti nykyisen kriisin aikana. Kaikki nämä prosessit on toteutettava kansalaisille täysin avoimella tavalla kaikkien niiden monenkeskisten ympäristösopimusten määräysten mukaisesti, joihin Bulgaria on osallistunut (Århus, Espoo jne.).

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Kuten odotimmekin, me vihreät menetimme viimeisen mahdollisuutemme tarkistaa Harmsin mietintöä täysistunnon äänestyksessä, joka koski yhteisön rahoitustukea Bulgariassa sijaitsevan Kozloduyn ydinvoimalan neljän reaktorin poistamiselle käytöstä.

Euroopan parlamentti hyväksyi tänään 300 miljoonan euron myöntämisen (vuoteen 2013 asti) Bulgarialle sen nykyiseen ohjelmaan Kozloduyn ydinvoimalan neljän yksikön käytöstä poistamiseksi. Tämä myönteinen merkki Bulgarialle oli syy, jonka vuoksi esittelijä ja Verts/ALE-ryhmä pidättäytyivät äänestämästä lainsäädäntöehdotuksesta.

Vihreiden ansiosta Euroopan parlamentti on lopultakin tunnustanut, ettei Bulgarialla ole juuri minkäänlaista ydinjätteen loppusijoittamista koskevaa politiikkaa. Bulgarian hallitus onnistui kuitenkin PPE- ja S&D-ryhmien tuella poistamaan kaikki säännökset, joilla tuettaisiin mitään edistymistä loppusijoittamisessa. Tällä hetkellä suurin osa ihmisille ja ympäristölle vaarallisista jätteistä viedään Venäjälle, jonne suurin osa käytetystä ydinpolttoaineesta viedään.

Euroopan parlamentti on kuitenkin onnistunut turvaamaan enemmän kansalaisten osallistumista, avoimuutta, tarkastuksia ja raportointia koskevia säännöksiä kuin komission alkuperäisessä ehdotuksessa oli. Nyt jää nähtäväksi, sisällyttääkö neuvosto näistä mitään, koska sillä on viimeinen sana ja Euroopan parlamenttia ainoastaan kuullaan ydinvoima-asioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) Hyvät kollegat, kuten Bulgarian Kozloduyn ydinvoimalan, myös Liettuan Ignalinan ydinvoimalan käytöstä poistaminen oli yksi Euroopan unioniin liittymisen edellytyksistä. Ignalinan ydinvoimalan käytöstä poistamisella vuonna 2009 on ollut vakavia vaikutuksia Liettuassa. Liettuan itsenäistyttyä vuonna 1991 Ignalinan ydinvoimalalla oli merkittävä asema taloudessamme ja se tarjosi yli 70 prosenttia valtion energiankulutuksesta. Käytöstä poistamisen vuoksi meidän oli luovuttava energiaviejän asemastamme ja ryhdyttävä tuomaan energiaa hyvin monessa muodossa. Ignalinan ydinvoimala oli teollisuudelle ja kuluttajille halpa energialähde, ja viennin ansiosta myös tulolähde. Kuten Kozloduyn käytöstä poistaminen, myös Ignalinan häviäminen aiheuttaa paikalliselle taloudelle menetettyjä yrityksiä ja työpaikkoja. EU:n täysi rahoitustuki Kozloduylle ja Ignalinalle on tärkeää, jotta voidaan korjata joitakin ydinvoimaloiden käytöstä poistamisesta johtuvia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Viime vuosien taloudellinen myllerrys on ravistellut Liettuaa ja monia EU:n jäsenvaltioita ja pannut jäihin haaveet uusien edistyneiden ydinvoimaloiden rakentamisesta lähitulevaisuudessa. Meidän olisi kuitenkin mieletöntä luopua kokonaan ydinvoimaloista. Ydinteknologia ei todellakaan ole ihmelääke energiavarmuuden ja luonnonkatastrofien alalla, mutta tehokkaan ja turvallisen ydinvoiman käyttö voisi osaltaan edistää pitkän ajanjakson strategisista haasteista selviytymistä.

 
  
  

Mietintö: Lambert van Nistelrooij (A7-0138/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Alueillemme perustettujen rakennerahastojen on yhdistyttävä paremmin tutkimukseen ja innovointiin osoitettujen eurooppalaisten lainojen kanssa. Van Nistelrooijin mietintöön sisältyy hyödyllisiä suosituksia kaikkien näiden lainojen käytön parantamisesta. Tässä on kiistaton mahdollisuus alueidemme rahoitukselle ja kasvulle. Vastaavasti entistä laajempi synergia eri rahoitusvälineiden kesken voi olla vain hyödyksi aikana, jolloin taloudellinen toiminta tarvitsee pikastartin. Lopuksi, näiden varojen on kuuluttava EU 2020 -strategian täytäntöönpanoon. Pantuani merkille mietinnön laadun kannatin sitä äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Innovointiin voidaan panostaa tehokkaimmin alueellisella tasolla lähellä sellaisia toimijoita kuin yliopistot, julkista tutkimustoimintaa harjoittavat organisaatiot tai yritykset edistämällä tietämyksen siirtoon liittyvää kumppanuutta ja alueiden välistä hyvien käytäntöjen vaihtoa. Koheesiopolitiikka on Euroopan yhdentymisen keskeinen tukipylväs ja EU:n tuloksellisimpia politiikkoja, jolla voidaan edistää yhä monimuotoisempien alueiden lähentymistä ja lisätä kasvua ja työllisyyttä. On tärkeää edistää ja ottaa käyttöön onnistuneita malleja osaamiskolmioissa ja varmistaa alueellisen tutkimustoiminnan kestävä kehitys ja innovoinnin strategiset puitteet yhteistyössä yritysten, tutkimuskeskusten, korkeakoulujen ja viranomaisten kanssa. Haluan korostaa osaamisintensiivisten alueellisten innovatiivisten klustereiden potentiaalia alueen kilpailukyvyn vauhdittamisessa ja klusterien kehittämisen sisällyttämistä sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan että tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan. Haluan myös kiinnittää huomiota eurooppalaisen avoimuusaloitteen puitteissa perustettujen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen merkitystä, sillä ne yhdistävät Euroopan alueiden johtavat osaamisintensiiviset klusterit keskenään. Kehotan rakennerahastoja tukemaan tiedonvaihtoa alueellisissa klustereissa, koska tällaiset klusterit merkitsevät etenkin epäsuotuisille alueille uusia mahdollisuuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Minusta on asianmukaista analysoida, millä tavoin jäsenvaltiot ja alueet ovat noudattaneet kansallisissa strategisissa viitekehyksissään ja toimenpideohjelmissaan yhteisön strategisia suuntaviivoja kaudelle 2007–2013 ja erityisesti 1.2 kohtaa "Parannetaan osaamista ja innovointia kasvua varten". Tällainen analyysi antaa meille mahdollisuuden tarkempaan käsitykseen siitä, mitä on tehty ja mitä haasteita on vielä ratkaistava yhä näkyvämmällä alalla. Kriisiaikoina tuhlaamisen ja päällekkäisyyden torjuminen ei ole vain hyödyllistä vaan kiireesti tarpeen. Katson, että on tärkeää arvioida perusteellisesti, kuinka koheesio-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka yhdistyvät täytäntöönpanovälineisiinsä (rakennerahastot, seitsemäs TTK-puiteohjelma sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma) tehokkuuden ja tuottavuuden edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tutkimus ja innovaatio ovat painopistealoja ja aivan ratkaisevan tärkeitä kilpailukyvyn kannalta sekä sille, että Euroopan talous menestyy nykyisessä globaalissa kriisi-ilmapiirissä, kiivaassa kilpailussa ja yhä suuremmissa ponnistuksissa ilmastonmuutoksen ja alueellisen koheesion kaltaisiin uusiin haasteisiin vastaamisessa. Kriisi voimistaa alueellisten eriarvoisuuksien vaaraa sekä huonontaa entisestään taloudellisia ja sosiaalisia oloja kaikkein epäsuotuisimmilla alueilla. Tämän vuoksi tuen päätöslauselmaa, jossa korostetaan pikaista tarvetta saada aikaan rakennerahastojen entistä suurempi tehokkuus, joustavuus ja niiden yksinkertaistettu saatavuus, jotta varmistetaan tuen ja rahoitusmekanismien nopea käyttöönotto uusille yrityshankkeille sekä pienten ja keskisuurten yritysten elvyttämiseen. Strategia on hyvin merkittävä ja tärkeä EU:n alueellisen koheesion kannalta, koska sillä varmistetaan samanaikaisesti se, että kriisistä tulee mahdollisuus hyödyntää voimavaroja ja parantaa tehokkuutta resurssien tuottavuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin mietinnön puolesta, sillä tutkimus, kehittäminen ja innovaatio ovat keskeisiä tekijöitä, jotka voivat auttaa Euroopan unionia toipumaan nopeammin ja voimakkaampana tästä talouskriisistä ja samalla saavuttaa ehdotetut talouskehityksen tavoitteet. Tämä edellyttää johdonmukaista politiikkaa, joka kohdennetaan hyvin ja jota rahoitetaan asianmukaisesti. Katson kuitenkin, että on tarkasteltava alueiden erilaisia sosiaalisia ja taloudellisia erityispiirteitä. On hyväksyttävä rajat ja asetettava tavoitteet todellisen tilanteen mukaisesti, ja vaatimukset on määritettävä kuulemalla kaikkia paikallisia, alueellisia ja kansallisia virastoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Innovaatiot ovat tärkeitä, mutta niitä ei voida sanella ylhäältä käsin, kuten Eurooppa 2020 -hankkeessa pyritään tekemään. Niitä voidaan kuitenkin tukea tukiohjelmien avulla. On järjetöntä, että tukien hakijat joutuvat kohtaamaan erilaisten rahoituslaitosten ja säännösten viidakon, koska EU ja jäsenvaltiot eivät koordinoi toimintaa. Jokainen askel kohti yksinkertaistamista on hyvä asia, kunhan se ei mahdollista väärinkäytöksiä. Minusta mietinnössä kuvatut lähestymistavat vaikuttavat hyviltä, ja äänestin niiden puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Koheesiopolitiikka on Euroopan yhdentymisen keskeinen tukipylväs ja EU:n tuloksellisimpia politiikkoja, jolla voidaan edistää yhä monimuotoisempien alueiden lähentymistä ja lisätä kasvua ja työllisyyttä käyttämällä rakennerahastojen rahoitusta. Nykyisellä ajanjaksolla vuosina 2007–2013 kaikki jäsenvaltiot ovat kohdistaneet huomattavan osuuden kokonaisrahoituksestaan innovointiin ja kehittämiseen. Katson, että koheesiopolitiikassa ollaan valmiita synergioiden luomiseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kanssa, mitä tulee valmiuksien kehittämiseen, verkostoitumiseen ja tiedon siirtoon.

Varojen parempi käyttö merkitsee parempaa tutkimusta, osaamista ja innovointivalmiuksia eri alueilla ja samalla vahvistetaan kumppanuuksien alueellisia näkökohtia julkisen politiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mietintö on aloite, jota tuen, koska katson tärkeäksi, että saadaan aikaan synergiaa tutkimukseen ja innovaatioon omistautuneiden rakennerahastojen sekä seitsemännen TTK-puiteohjelman välillä, jotta tietoyhteiskuntatavoitteen saavuttaminen etenisi tehokkaammin.

 
  
  

Mietintö: Liem Hoang Ngoc (A7-0147/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan hyväksymän päätöslauselman puolesta. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys on nyt ratkaisevan tärkeää Euroopan talous- ja finanssipolitiikan uskottavuudelle. Kreikan kriisi on osoittanut tämän. Julkisen vallan on osoitettava vastuullisuutta markkinoille ja luottoluokituslaitoksille. Tätä edellyttää myös tämänhetkinen ja tulevaisuuden demografinen todellisuus. Vastustan tämän vuoksi tiukasti esittelijä Liem Hoang Ngocin ajamia kantoja, joissa tämä vaati julkisen talouden alijäämäpolitiikan säilyttämistä. Meidän on nyt ymmärrettävä, että useiden jäsenvaltioiden julkiset taloudet eivät ole kestäviä, ja meillä on oltava rohkeutta korjata asia. Laivamme on haukannut vettä. Vaikka se ei vielä uppoakaan, meidän on korkea aika äyskäröidä.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. (FR) Tiistaina 20.toukokuuta, kun äänestettiin sosialistijäsen Liem Hoang Ngocin mietinnöstä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä, UMP ja Euroopan parlamentin demokratialiike äänestivät innokkaasti tekstistä, jonka Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmät olivat muuttaneet rivi kerrallaan tehdäkseen siitä uusliberalistisen manifestin. Äänestin tekstiä vastaan, sillä se on loukkaus Euroopan kansalaisia kohtaan. UMP ja demokratialiike korostavat kestämättömien julkisten vajeiden kirjoa perustellakseen ennennäkemättömiä tiukkoja toimenpiteitä kaikkialla Euroopassa vuodesta 2011 alkaen. He ehdottavat vakaussopimuksen muuttamista sosiaalisen taantuman sopimukseksi. Tekstissä oikeisto menee jopa niin pitkälle, että hylkää Euroopan julkisen luottoluokituslaitoksen perustamisen yksityisten laitosten lyödessä rumpua ja johtaessa keinotteluhyökkäyksiä euroalueen valtioita vastaan. Oikeisto kuitenkin unohtaa sen, että alijäämien kasvu on ensisijaisesti seurausta kriisistä, pankkien apupaketeista ja uusliberalistisen politiikan epäonnistumisesta. Tänään oikeisto lykkää laskun kansalaisille.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Useiden EU:n jäsenvaltioiden valtavat alijäämät ja velat ovat todella merkittävä ongelma, sillä ne aiheuttivat nyt kokemamme kriisin, joka meidän on saatava hallintaan. Näiden taloudellisten puutteiden syyt eivät kuitenkaan ole ne, jotka esittelijä määrittää. Valtioiden talousarviot ovat pois raiteiltaan, koska a) jokaisessa kriisissä valtion menot (sosiaalimenot, menot kasvun aikaansaamiseksi) kasvavat, b) yrityspankit pelastettiin ja c) verokilpailu on voimistunut, kun yritysverotus on selkeästi vähentynyt viimeisten 20 vuoden aikana. Analyysimme tosiseikoista on siis täysin erilainen kuin esittelijän, joka uskoo, että hallitukset ovat vastuussa talouden suistumisesta raiteilta.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. (RO) Euroalueen julkinen alijäämä ja julkinen velka olivat viime vuonna jopa 6,3 ja 78,7 prosenttia BKT:sta, joten taso on paljon korkeampi kuin kasvu- ja vakaussopimuksessa vahvistettu. Kasvu- ja vakaussopimuksen rajoitukset ovat korostuneet nykyisessä kriisissä, sillä se ei ole ollut riittävä väline kansallisten talouksien yhdenmukaistamiseen. Kannatan tämän vuoksi sopimuksen tarkistamista sekä vaihtoehtoisten mekanismien etsimistä EU:n talouksien lähentymisen palauttamiseksi. Kannatan myös Euroopan julkisen luottoluokituslaitoksen perustamista sekä jäsenvaltioiden talous- ja rahapolitiikan entistä tiiviimpää koordinointia. Itse asiassa katson Euroopan keskuspankin viime viikolla tekemän päätöksen hankkia euroalueen hallitusten velkakirjoja myönteiseksi askeleeksi. Päätin äänestää julkisen talouden pitkän ajanjakson kestävyyttä koskevaa lopullista mietintöä vastaan, koska nämä näkökohdat, jotka katson perustavaa laatua oleviksi Euroopan yhtenäismarkkinoiden vakauden varmistamisen ja nykyaikaisen hyvinvointivaltion säilyttämisen kannalta, on poistettu mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Näinä aikoina, kun monet valtiot kohtaavat vakavia vaikeuksia julkisessa taloudessaan, on tärkeää hyväksyä poliittisia toimenpiteitä, jotka johtavat taloudelliseen ja sosiaaliseen vakauteen, mutta erityisesti kasvua stimuloivia toimenpiteitä. Kuten alijäämää, myös julkisen velan tasoa on analysoitava, ja on omaksuttava tätä koskevat parhaat käytännöt siten, että mahdollistetaan vakaampi tilanne ja torjutaan samojen virheiden toistuminen tulevaisuudessa. Katson myös tärkeäksi hyväksyä järkevät kriteerit elpyvän talouden käsitteelle, sillä tilanne vaihtelee eri jäsenvaltioissa. Lopuksi korostan kilpailukykyisen veropolitiikan tarvetta, ei pelkästään EU:ssa vaan myös kolmansien maiden investointien osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Kuten nykyinen kriisi syvällisine vaikutuksineen talouskehitykseen, kansalaisten elämän laatuun ja sosiaaliseen vakauteen on osoittanut, julkisen talouden kestävyys on ennakkoedellytys talouden elpymiselle ja kehityksen luotettavuudelle. Vakaus- ja kasvusopimuksen tarkistuksen riittämättömyys on myös tullut selväksi. Haluan tämän vuoksi jälleen korostaa tarvetta vahvistaa EU:n toimielinten mekanismeja, sillä tarvitaan entistä laajempaa yhdentymistä ja alueellista koheesiota, jotta varmistetaan paremmat valmiudet toimia ja suojautua riskejä ja yhteisestä politiikasta poikkeamista vastaan. Haluan myös korostaa mietinnössä esitettyjä sosiaalisia huolenaiheita, koska siinä varoitetaan kansalaisten tulojen suurista eroista. Tilanne vaarantaa tuottavuuden ja taloudellisen kilpailukyvyn. Olen tämän vuoksi samaa mieltä tarpeesta rohkaista jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaiset uudistukset näihin epätasapainotiloihin puuttumiseksi. Verotuksen oikeudenmukaisuus ja tehokkaat julkiset menot ovat ratkaisevia talouden elpymisprosessin ja sosiaalisen koheesion kannalta. Köyhyyden vähentäminen, sosiaalisen koheesion varmistaminen sekä talouskasvun ja tuottavuuden stimuloiminen ovat EU:n kiistattomat painopistealat, ja niissä työhön sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvan verotaakan asteittainen vähentäminen auttaa varmasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Kannatan mietintöä: tulevien sukupolvien on vaikea kestää nykyistä julkisen velan ja alijäämän tasoa, mutta ne ovat nytkin suuri ongelma. En kuitenkaan hyväksy ehdotettuja ratkaisuja. Minusta mietintöä, jossa ei käsitellä julkisen velan ja alijäämän hiljattaisen räjähdyksen syitä, ei voida ottaa vakavasti. Sen sijaan on todettava, että on tosiseikka, että jäsenvaltiot ovat ottaneet vastattavakseen pankkien ja rahoitusalan yksityiset luotot, josta vastaavat siis Euroopan kansalaiset ja veronmaksajat, ja tämä on saanut alijäämät kasvamaan näin paljon. Meidän on korostettava sitä, että EU ja euroryhmä toteuttavat nyt toimia ainoastaan miellyttääkseen näitä markkinoita, joiden uskotte olevan järkevät ja tehokkaat, mutta jotka panikoivat alijäämän kasvaessa liian suureksi ja panikoivat sitten uudestaan, koska pelkäävät alijäämän vähentämiseksi toteutettujen toimenpiteiden saattavan haitata jonkinlaista taloudellista elpymistä. Ne ovat mässäilleet veloittamalla korkea hintaa Kreikan luottoon liittyvästä riskistä, jonka olette juuri poistaneet viimeisimmät toimenpiteet hyväksymällä. Ne ovat voittaneet kaikilla rintamilla ja lisänneet edelleen omia voittojaan. Mitäpä vaikutuksista reaalitalouteen ja ihmisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Minun oli pakko äänestää kollegani Liem Hoang Ngocin mietintöä vastaan, sillä Euroopan parlamentin oikeisto ja liberaalit täydensivät sitä tavalla, joka vei siltä sen keskeisen sisällön puolustaen yksinkertaisesti vakaussopimuksen sekä ankaran talouspolitiikan dogmaattista noudattamista. Budjettipolitiikka ei ole itsetarkoitus; se on väline, joka vastaa poliittisia tavoitteita. Tiukan talouden ei pidä olla ensisijainen tavoite, muuten katkaisemme nupullaan olevan vähäisen kasvun. Nyt meidän on ajettava työllisyyden lisääntymisen filosofiaa. Tätä varten EU tarvitsee resursseja voidakseen toimia, mikä tarkoittaa sitä, että meidän on löydettävä välineet talouden ohjaamiseen nykyisten vakaussopimuksen välineiden lisäksi, sillä ne ovat riittämättömiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Tämä asiakirja todistaa halun luoda uudelleenjakamisjärjestelmä, joka kattaa koko yhteiskunnan. Sen positiiviset ehdotukset koskevat maahanmuuttopolitiikka. Siinä tuomitaan julkisiin investointeihin kriisin vuoksi tehdyt harkitsemattomat leikkaukset. Tämän jälkeen erityisissä ehdotuksissa sovelletaan kuitenkin käänteistä logiikkaa.

Eläkeiän nostaminen, vakaus- ja kasvusopimuksen sanktiot ratkaisuna kriisiin, vaikka sopimus selvästi on yksi tämän aiheuttajista, Euroopan keskuspankin kiittäminen pankkialan pelastamisesta sekä kestäviin, kilpailukykyisiin markkinoihin perustuvan sosiaalisen talouden edistäminen – kaikkialla tekstissä toistetaan niin monia uusliberalistisia oppeja. Kriisillä ei ole mitään vaikutusta. Eurooppa on oppinsa sokaisema ja kuuro kansalaisten vaatimuksille. Äänestän mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. (IT) Huolimatta siitä, että globaali talous- ja rahoituskriisi vahingoittaa kansallisten talousarvioiden kestävyyttä huolestuttavalla tavalla, parlamentin tarkasteltavana olevaan mietintöön sisältyy katkelmia, jotka estävät minua äänestämästä sen puolesta.

Ensinnäkin 59 kohdassa todetaan, että voimme edistää kriisin päättymistä nostamalla työllisyystasoa, ja ehdotetaan EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa suosivan politiikan noudattamista, jopa kansalaisuuden myöntämistä maahanmuuttajille. Toisaalta tekstissä sekoitetaan kohtuuttomasti talousasiat ja maahanmuuttopolitiikka ja toisaalta sivuutetaan erityisesti valmiiksi korkea työttömyysaste.

Katson, ettei Euroopan pidä edistää kansalaisuuden myöntämistä. Lisäksi joillakin ehdotetuilla tarkistuksilla pyritään luomaan transaktiovero sekä Euroopan luottoluokituslaitos. Emme todellakaan saa aikaan rahoitusmarkkinoiden parempaa sääntelyä ottamalla käyttöön uusia veroja.

Lopuksi, mitä tulee julkisen luottolukituslaitoksen perustamiseen, esitetty tarkistus ei osu kohdalleen, sillä paras käytännön tapa turvata sijoittajien luottamus on taata luottoluokituslaitosten puolueettomuus ja riippumattomuus, eikä niitä pidä alistaa poliittiselle vaikutusvallalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Pahoittelen syvästi sitä, että oikeisto sieppasi julkista taloutta koskevan mietinnön ja muutti täysin sen päätavoitteen tehden siitä hyvin uusliberalistisen mietinnön. Kunnioitan esittelijä Hoang Ngocin päätöstä poistaa nimensä siitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) On yksinkertaisesti tuomittavaa, että mietintö hyväksyttiin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmien enemmistöllä Euroopan parlamentissa. Tämän vuoksi Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä on esittelijänsä Hoang Ngocin tavoin äänestänyt sitä vastaan. Kuinka kukaan voi haluta kansalaisia sellaisen kriisin maksumiehiksi, josta pankit ja keinottelijat ovat suurelta osin vastuussa? PPE- ja ALDE-ryhmien kannattamilla toimenpiteillä, nimittäin julkisen talouden nopealla vahvistamisella, julkisten menojen leikkauksilla erityisesti eläkkeiden ja terveydenhoidon aloilla sekä vakaus- ja kasvusopimuksen ehdottomalla täytäntöönpanolla tulee olemaan tuhoisia pitkäaikaisia vaikutuksia yhteiskuntiin. Suuntamme kohti tuhoa, jos emme ota käyttöön transaktioveroa, jota Hoang Ngoc ehdotti, ja jos emme käynnistä kestäviä elvytystoimenpiteitä. Meidän ei pidä pistää Euroopan kansalaisia polvilleen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Mietinnön päätavoite oli analysoida Euroopan unionin julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä sen talouden elpymisen kannalta. Tätä koskeva keskustelu täysistunnossa ei olisi voinut osua parempaan ajankohtaan, kun otetaan huomioon eurooppalaisten johtajien viime viikolla saavuttama taloutta ja rahoitusta koskeva ennen näkemätön yhteisymmärrys. Toisaalta hyväksytty toimenpidepaketti – erityisesti Kreikan tuen vapauttaminen, jäsenvaltioiden julkisten talouksien nopea rakenneuudistus sekä rahoituksenvakautusmekanismin luominen – osoittavat vahvaa solidaarisuutta. Ne kuitenkin ennakoivat uhrauksien ajanjaksoa, joka vaikuttaa kaikkiin eurooppalaisiin. Nämä uhraukset on jaettava oikeudenmukaisella ja tasapainoisella tavalla. Nyt on aika tehdä rohkeita päätöksiä kansallisella tasolla, omaksuen pitkän ajanjakson näkökulma ja oikaisematta. Julkiset taloudet saadaan tasapainoon leikkaamalla menoja ja lisäämällä tuloja, tai molemmilla samanaikaisesti.

Talouden taantuman aikana meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vähentää merkittävästi julkisia menoja leikkaamalla tuhlausta ja optimoimalla valtion toimintoja. Lukuisten tarkistusten jälkeen päätöslauselmaesityksen lopullisessa sisällössä keskitytään joihinkin näistä haasteista, joten äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) Hyvät kollegat, vuonna 2009 Liettua ja jotkut naapurijäsenvaltiot olivat lähes pohjalla. Korppikotkat eivät kenties lentele yllämme, mutta emme ole vieläkään turvassa: Liettuan BKT laski kvartaalista toiseen 4,1 prosenttia, myös vuoden 2010 ensimmäisellä kvartaalilla. Suurin osa liettualaisista ymmärtää, ettei tuskallisten uhrauksien ja ankarien toimenpiteiden tarve häviä yhdessä yössä. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys on ratkaisevaa vakauden ja kasvun saavuttamiseksi. Ratkaisu on talouden alijäämän pienentäminen. Mietinnössä todetaan aivan oikein, että korkea velkaantuneisuus ja alijäämä uhkaavat kestävyyttä ja että niillä voi olla tuhoisa vaikutus työllisyyteen, julkiseen terveydenhoitoon ja eläkkeisiin. Päätöstä, joka meidän on tehtävä, ei pidä tehdä kevyesti – kasvavasta alijäämästä on tulossa valtava taakka tuleville sukupolville. Taloudellinen vakaus on tärkeää Liettuan ja Euroopan talouksien elpymiselle. Kannatan tämän vuoksi toimenpiteitä, joista on keskusteltu tällä viikolla, esimerkiksi ehdotuksia Euroopan järjestelmäriskikomiteasta ja Euroopan finanssivalvojien järjestelmästä. Enemmän kuin koskaan me tarvitsemme nyt markkinoiden ja hedge-rahastojen sujuvampaa koordinointia ja parempaa valvontaa. Meidän on myös edelleen suhtauduttava vakavasti kansainvälisiin sitoumuksiimme ja pantava ne täytäntöön. Mikä tärkeintä, on pyrittävä saamaan takaisin kansalaisten luottamus ja palautettava jokaisen jäsenvaltion taloudellinen itsetunto. Tämä on saavutettavissa, jos varmistamme julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden, puhumme suoraan ja toimimme aina avoimesti.

 
  
  

Mietintö: Ricardo Cortés Lastra (A7-0129/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Mietintö koheesiopolitiikan osuudesta Lissabonin ja EU 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa on hyvin tärkeä, koska siinä kuvataan sitä, missä määrin tämä politiikka voi olla keskeisessä asemassa unionin tulevaisuuden kannalta. Rakennerahastot, jotka takaavat Euroopan alueiden koheesion ja joista rahoitetaan innovointia, auttavat luomaan aloitteita, joilla epäilemättä saadaan aikaan kasvua alueilla. Uskon vilpittömästi, että koheesiopolitiikka on ratkaiseva väline Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa, ja tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Vaikeudet, jotka ovat aina korostuneet Euroopan perinnön poliittisessa, sosiaalisessa ja taloudellisessa moninaisuudessa – osana laajaa, mutta erilaista aluetta – ovat 1980-luvulta asti johtaneet koheesiopolitiikan kehittämiseen. Eurooppa on syklisesti yhdestä suunnittelukaudesta toiseen siirryttäessä kohdannut tarpeen päivittää koheesiotavoitteitaan. Se on tehnyt niin uudistaen sekä keinoja, joiden osalta rakennerahastot ovat olleet ja ovat edelleen minkä tahansa sisäisen koheesion lisäämiseen tähtäävän politiikan keskeinen rahoitusperusta, että päämääriä, joiden osalta eri tavoitteita ja yksittäisiä toimia on jatkuvasti suunnattu uudelleen ajan vaatimusten mukaisiksi. Kannatan jäsen Cortés Lastran valiokunta-aloitteista mietintöä, EU 2020 -strategia on sisällytettävä koheesiopolitiikan tavoitteisiin ajanjaksolle 2007–2013 ja sitä on tuettava alueellisen koheesion tavoitteella sekä käytännön lähestymistavalla, jolla tavoitteet jaetaan paikallisella tasolla. Vain näin voidaan välttää riski, että EU 2020 -strategiasta tulee pelkkää eurokratian trumpetinsoittoa, kuten kävi Lissabonin strategialle.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen. (FR) Rakennerahastoilla on keskeinen asema EU 2020 -strategian toteuttamisessa, koska ne ovat vahva Euroopan kaikkien alueiden talouskehityksen väline. Jäsen Cortes Lastran mietinnössä korostetaan aivan oikein, että Lissabonin strategiassa saavutettiin konkreettisia tuloksia vain, kun se yhdistyi koheesiopolitiikkaan. Olen tämän vuoksi samaa mieltä esittelijän suosituksista, jotka koskevat EU 2020 -strategian hallintojärjestelmään tehtäviä parannuksia verrattuna Lissabonin strategiaan. On tärkeää luoda tiiviimmät yhteydet paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien välille monitasoisen hallinnoinnin yhteydessä. Korostan esittelijän tavoin sitä, että tulevassa sääntelykehyksessä on tärkeää yksinkertaistaa rakennerahastojen käyttöä. Loppujen lopuksi yksinkertaisuus on yksi tehokkuuden avaimista.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan täysimääräisesti mietinnössä esitettyjä ehdotuksia, joilla pyritään sisällyttämään koheesiopolitiikka EU 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen. Uudella Lissabonin sopimuksella vahvistetaan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion periaatetta, ja ilman tätä solidaarisuuslauseketta koko EU:ssa ei ole järkeä! Koheesiopolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla eri alueiden välisten taloudellisten kehityserojen sekä epäsuotuisimmassa ja syrjäisimmässä asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden pienentäminen. EU 2020 -strategian lähestymistavassa, joka koskee kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämistä, on tärkeää ottaa huomioon, että koheesiopolitiikka voi olla merkittävä väline strategiassa esitettyjen tavoitteiden menestyksekkääseen saavuttamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Koheesiopolitiikan keskeisenä tavoitteena on eri alueiden välisten taloudellisten kehityserojen vähentäminen suuntaamalla resursseja erityisesti kasvuun ja työllisyyteen. EU 2020 -strategiassa esitetään merkittäviä ja kunnianhimoisia haasteita Euroopalle viidellä strategiseksi katsotulla alalla: (i) työllisyys, (ii) tutkimus ja innovaatio, (iii) ilmastonmuutos ja energia, (iv) koulutus ja (v) köyhyyden torjuminen. Kuten olen todennut, tämä on kunnianhimoinen ja rohkea strategia. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että se on suunniteltava siten, että se on yhdenmukainen tulevan koheesiopolitiikan kanssa, ja että EU 2020 -strategiaa on pantava täytäntöön myös paikallisella ja alueellisella tasolla, missä epäonnistuttiin Lissabonin strategian osalta. Tämä on eri alueiden talouskehityksen ja kasvun kannalta ratkaisevan tärkeää. Koska olen kotoisin sellaiselta Portugalin alueelta, jonka intressit ja toiveet usein sivuutetaan keskusvallan intressien tieltä, kuten jo olen julkisesti todennut, katson, että EU 2020 -strategian tavoitteiden täytäntöönpano alueellisella tasolla voi olla suureksi hyödyksi entistä tasapainoisemmalle aluekehitykselle.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan kehityshankkeen yhteydessä on edistyttävä vielä paljon alueellisessa koheesiossa, joka on merkittävässä asemassa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa, työllisyyden ja kestävän kehityksen edistämisessä ja sosiaalisessa koheesiossa. Epäilemättä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on ratkaiseva asema Euroopan rakentamisen menestyksen kannalta. Kannatan tämän vuoksi mietinnössä esitettyjä suosituksia, kuten tarvetta yksinkertaistaa saatavilla olevien varojen saamista ja hallinnointia, jotta rohkaistaan niiden käyttöön ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon koko EU:n alueella. Alueet toteuttavat yli kolmanneksen julkisista investoinneista EU:ssa, ja rakennerahastojen varojen käyttö keskittyy yhä suuremmassa määrin kasvua ja työllisyyttä koskeviin tavoitteisiin. Katson, että EU:n on toimittava välittömästi ja toteutettava konkreettisia toimenpiteitä, joilla täytetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivien alueiden, kuten rannikko-, saaristo-, vuoristo- ja rajaseutualueiden sekä erittäin syrjäisten alueiden, erityiset tarpeet. Haluan myös toistaa, että yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat EU:n kehittämisen perusedellytyksiä ja voivat tehdä siitä kilpailukykyisemmän maailmanlaajuisten haasteiden edessä.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Esittelijä pahoittelee sitä, ettei EU 2020 -strategiaan sisälly asianmukaista arviointia Lissabonin strategiasta, ja olemme tästä samaa mieltä. Lissabonin strategian tavoitteita – talouskasvua, työllisyyttä ja sosiaalista koheesiota – ei ole saavutettu. Päinvastoin, tilanne on huonontunut näillä aloilla. Kuten olemme todenneet, tilanne on seurausta Lissabonin strategian tavoitteista, ja olivatpa ne tavoitteita! Ne koskivat erityisesti vapauttamista, yksityistämistä sekä työlainsäädännön löyhentämistä ja joustoa. Nyt nämä vaihtoehdot, välineet ja tavoitteet on jälleen sisällytetty EU 2020 -strategiaan. Esittelijä kannattaa samalla tavalla myös vapaiden avoimien ja toimivien sisämarkkinoiden loppuunsaattamista. No, juuri nämä vapaat, avoimet ja toimivat sisämarkkinat ovat aiheuttaneet suurimman osan köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä EU:ssa ja vaarantaneet sen alueellisen koheesion. Tämän vuoksi emme hyväksy koheesiopolitiikan yhdentämistä EU 2020 -strategiaan, sen todellisten tavoitteiden vuoksi: eri alueiden kehitystasojen välisten erojen vähentäminen sekä aidon taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion toteuttaminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen.(PL) Koheesiopolitiikan päätavoite on pyrkiä yhdenmukaiseen kehitystasoon EU:n alueilla. Osana tätä politiikkaa käynnistettyjen monivuotisten ohjelmien ja strategioiden ansiosta yksittäisillä alueilla ja erityisesti kaikkein köyhimmillä alueilla on mahdollisuus kestävään talouskasvuun, lisääntyvään kilpailukykyyn ja työpaikkojen luomiseen. Yli puolet julkisen sektorin investoinneista tehdään alueellisella tasolla, joten paikallisviranomaisista on tulossa nykyisen Lissabonin strategian ja tulevan EU 2020 -strategian toteuttamisen päätekijöitä. Meidän on annettava täysi tuki koheesiopolitiikkaan liittyvien hankkeiden toteuttamiselle ja muistettava, että niiden tärkeimmät edunsaajat ovat useimmiten maaseutualueita, ja esittelijän korostama kumppanuus tarjoaa mahdollisuuden tiedottaa tehokkaasti kansalaisille käynnistettyjen hankkeiden tavoitteista ja tuloksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Vaikuttaa siltä, että tarjoamme rahoitusta epäsuotuisille alueille, mutta se käytetään suhteellisen vauraisiin alueisiin. Kaikkialla EU:ssa tukipolitiikkaan liittyy ongelmia. Toisaalta rahaa sijoitetaan kylien elvyttämiseen maaseudun yhteisöjen kuoleman torjumiseksi ja toisaalta näitä pyrkimyksiä jarrutetaan yksityistämistä ja sääntelyn purkamista koskevilla säännöksillä.

Elävästä kylän keskustasta ei ole mitään iloa, jos kylä jää julkisen liikenneverkon ulkopuolelle ja posti lakkautetaan. Mietinnössä ei käsitellä koheesiopolitiikan ongelmia riittävän perusteellisesti, ja sen vuoksi äänestin sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Päätöslauselma on merkittävä asiakirja, koska siinä esitetään paras tapa koheesiopolitiikan ja EU 2020 -strategian välttämättömään yhdistämiseen. Aikana, jona tarkastellaan paljon Euroopan koheesiopolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen, on todellakin tärkeää esittää se välttämättömänä välineenä EU 2020 -strategian noudattamisessa ja toistaa, että koheesiopolitiikka on EU:n yhdentymisen alkuperäisen suunnitelman valvomisen kannalta tärkeää. Koheesiopolitiikalla on ollut suuri merkitys paremman tasapainon aikaansaamisessa Euroopan alueiden välillä, ja nyt se katsotaan ratkaisevaksi välineeksi EU:n kokemasta nykyisestä talouskriisistä selviytymiseksi, koska sillä vahvistetaan kilpailukykyä ja paikallista potentiaalia. Aikana, jona EU:n talousarvion ei odoteta kasvavan ja kun koheesiopolitiikan määrärahoihin (noin 45 prosenttia EU:n talousarviosta) kohdistuu paineita, katsomme, että näiden koheesiopolitiikan tavoitteiden ja EU 2020 -strategian tavoitteiden välinen hyvä yhteys on tärkeää koheesion vahvistamiseksi ja jotta voidaan samanaikaisesti edistää myönteistä vastausta kaikilta alueilta ja kansalaisilta EU:n kohtaamiin haasteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) On harmi, että vaihtoehtoinen päätöslauselmamme koheesiopolitiikasta ja EU 2020 -strategiasta hylättiin. Päätimme tämän vuoksi Verts/ALE-ryhmässä äänestää tyhjää lopullisessa äänestyksessä Cortés Lastran päätöslauselmasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Schroedter (Verts/ALE), kirjallinen. – (DE) Esittelijä Cortés Lastra laati alun perin hyvin tasapainoisen mietinnön koheesiopolitiikan ja Eurooppa 2020 -strategian välisestä suhteesta. Sillä pyrittiin korjaamaan Barroson ensimmäisen komission toteuttama koheesiopolitiikan liialliset korvamerkinnät. Siinä esitettiin perusteltu kysymys, onko koheesiopolitiikka Lissabonin strategian ja uuden Eurooppa 2020 -strategian väline, vai onko sillä itsenäinen merkitys ja itsenäinen arvo. Esittelijä löysi tasapainon näiden kahden näkökulman välille. Meidän olisi oltava hänelle kiitollisia koheesiopolitiikan riippumattomuuden edistämisestä. Kannatimme tätä lähestymistapaa. Valitettavasti pääasiassa Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) esittämien ja täysistunnossa hyväksyttyjen tarkistusten vuoksi mietinnöstä poistui sen alkuperäinen tarkoitus. Me Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä olemme tästä hyvin pahoillamme. Tämän vuoksi jätimme mietinnön uudelleen täysistuntoon vaihtoehtoisena päätöslauselmana suurelta osin alkuperäisessä muodossaan.

Se ei valitettavasti saanut enemmistöä äänistä. Ottaen huomioon äänestyksen valiokunnassa, tämä ei olut yllättävää. Halusimme kuitenkin käyttää vaihtoehtoista päätöslauselmaa tehdäksemme selväksi, että parlamentissa on vähemmistökanta, joka haluaisi antaa alueille enemmän oikeuksia itsenäiseen kehittymiseen kuin mitä nykyisen rakennerahastokauden korvamerkintämalli salli.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Koheesiopolitiikka on ratkaisevassa asemassa EU 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamisessa: yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä tutkimuksen edistämisessä, työpaikkojen luomisessa ja talouskasvussa. Lissabonin strategian epäonnistuttua koheesiotavoitteiden osalta eikä vähiten siksi, ettei Euroopan parlamenttia ja paikallisviranomaisia kuultu riittävästi, mietinnössä korostetaan koheesiopolitiikan panoksen merkitystä tulevien strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän vuoksi on tärkeää edetä kohti entistä laajempaa vastuunoton tunnetta strategian tavoitteista paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja toimijoiden tasolla.

Alueilla on ratkaiseva asema, koska niillä on yhteydet taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin toimijoihin, erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Monialaisen lähestymistapansa vuoksi koheesiopolitiikka voi vain vahvana ja asianmukaisesti rahoitettuna edistää kehitystä Euroopan unionissa ja tehdä unionista entistä kilpailukykyisemmän globaalien haasteiden yhteydessä. Euroopan alueellista ulottuvuutta on vahvistettava strategialla, jossa otetaan huomioon eri alueiden ja niiden ryhmien, kuten syrjäisimpien alueiden, ominaispiirteet. Katson edellä esitetyistä syistä, että koheesiopolitiikka on keskeinen väline EU 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa, joten äänestin mietinnön puolesta.

 
  
  

Mietintö: Vincent Peillon (A7-0133/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Välimeren unioni on loistava hanke, joka edellyttää Euroopan parlamentilta voimakasta poliittista osallistumista. Äänestin mietinnön puolesta, koska se sisältää seuraavat kolme hyvin merkittävää ajatusta: 1) uuden toimielinrakenteen on oltava nopeasti toiminnassa, jotta Välimeren unionista tulee toiminnallinen, 2) riittävä rahoitus on tärkeää, jotta Välimeren unioni voi saavuttaa tavoitteensa ja selventää kuutta merkittävää strategista hanketta (meren puhdistaminen, liikenne, uusiutuvat energialähteet, koulutus, pienet ja keskisuuret yritykset, väestönsuojelu) ja 3) Välimeren unionin menestys riippuu Välimeren altaan alueellisten konfliktien ratkaisemisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Välimeren unioni on kunnianhimoinen hanke, johon liittyy useita kiistattoman myönteisiä näkökohtia, tulevan vahvistamisen mahdollisuuden osalta poliittisen ja taloudellisen kumppanuuden keinoin, erityisesti maahanmuuton valvontaa ja Välimeren alueeseen viime vuosina vaikuttaneen laittomien maahanmuuttajavirtojen torjumista koskevin välinein. Tämä on toinen syy, miksi Eurooppa voi hyötyä mahdollisesta vuoropuhelufoorumista Välimeren valtioiden kanssa, jotka ovat lähes kaikki maanosan etelärannikolle saapuvien laittomien maahanmuuttajien kauttakulkuvaltioita.

Tätä avautuvaa vuoropuhelukanavaa ei tietenkään pidä katsoa välineeksi, jolla helpotetaan maahanmuuttovirtoja, vaan jolla säännellään ja torjutaan laitonta maahanmuuttoa. Taloudellisen kaupan sekä rauhan edistäminen Lähi-idän alueella yleensä – johon Välimeren unionin on pyrittävä aktiivisesti – tehtävä on edistää sosiaalista ja taloudellista kasvua maahanmuuttajien kotimaassa. Jos unioni siis perustuu vankalle poliittiselle perustalle, se antaa meille mahdollisuuden auttaa kotimaissaan niitä ihmisiä, jotka nyt haluavat saapua joukoittain eteläisen Euroopan rannikolle. Koska toivon, että Välimeren unionin tulevissa huippukokouksissa tarkastellaan maahanmuuttoa yhä enemmän, äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestämällä Peillonin mietinnön puolesta olemme kaikki tunnustaneet, että Välimeren allas on hyvin merkittävä alue, ja että moninapaisessa ja linkittyneessä maailmassa Välimeren kaltaiset suuret yhdentyneet alueet ovat paremmassa asemassa selviytyäkseen sosiaalisista, kulttuurisista, taloudellisista, ympäristöä koskevista, demografisista, poliittisista ja turvallisuuteen liittyvistä haasteista.

Välimeren alue kohtaa kerralla kaikki nämä haasteet, mikä on merkittävää koko alueen vakauden kannalta ja mikä edellyttää yhdistettyjä ja määrätietoisia toimia.

Tulevassa Barcelonan tapaamisessa Euro–Välimerialueen maiden valtion- tai hallitusten päämiehet kokoontuvat jälleen arvioimaan Välimeren unionin edistymistä.

Minusta tuolloin olisi tarkasteltava kolmea poliittista seikkaa:

a) aikaa, joka on kulunut Pariisissa määritetyn toimielinrakenteen perustamisen seurantaan, sekä epäonnistumista Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen parlamentaarisen ulottuvuuden hyödyntämisessä,

b) taloudellisten varojen ja synergian riittämättömyyttä; vaikka tunnustetaan joidenkin Italian kaltaisten valtioiden edistyminen ja merkittävät, konkreettiset sitoumukset, Välimeren unionin yleinen vaikutus taloudellisen vaurauden alueen luomiseen on edelleen vähäinen;

c) vaikeutta tarkastella määrätietoisesti rauhan, vakauden ja turvallisuuden kaltaisia asioita, joka on ehdoton edellytys poliittisen ulottuvuuden ja yhtenäisen tavoitteen luomiseksi Välimeren unionille.

 
  
MPphoto
 
 

  John Bufton (EFD), kirjallinen. (EN) Vastustamme Välimeren unionia. Se helpottaisi massiivista maastamuuttoa Pohjois-Afrikan köyhtyneistä valtioista. Se auttaisi myös Pohjois-Afrikassa toimivaa Al-Qaidaa pääsemään helpommin Eurooppaan ja toteuttamaan terroristihyökkäyksiä. Panemme merkille myös tavan, jolla EU myöntää Marokolle etuoikeutetun taloudellisen aseman, vaikka valtio on miehittänyt väkivaltaisesti Länsi-Saharaa ja riistänyt sen luonnonvaroja.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Toimiakseen tehokkaana vipuvoimana rauhan ja vaurauden luomisessa sekä ihmisoikeuksien edistämisessä Euroopan jäsenvaltioiden ja muiden Välimeren valtioiden välisen yhteistyön on perustuttava alueen kansalaisten tasa-arvon ja vastavuoroisesti hyödyllisen yhteistyön periaatteisiin. Sen olisi autettava ratkaisemaan kansainvälisiä ja kahdenvälisiä ongelmia YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden perusteella, korostaen erityisesti tarvetta löytää tasapuolinen ja kestävä ratkaisu Palestiinan, Länsi-Saharan ja Kyproksen tilanteeseen. Valitettavasti näitä ei mainita mietinnössä, kuten ei mainita myöskään niitä tuomittavia oloja, joissa tuhansia ilman matkustusasiakirjaa matkustavia ihmisiä pidetään Välimeren saarilla ja kaupungeissa, ja tämä on haitallista meidän kaikkien ihmisarvolle. Todellisen vuoropuhelun aikaansaamiseksi vuoropuhelumenettelyjä ja keskinäistä ymmärrystä on vahvistettava. On myös otettava huomioon epätasa-arvoisuus kaikissa kauppasopimuksissa, jotta voidaan taata kaikkien valtioiden välinen tasa-arvo. Tällaisen yhteistyön olisi vahvistettava ja edistettävä sosiaalista ja kulttuurista vaihtoa sekä autettava muovaamaan yhteistä politiikkaa ja yhteisiä toimia ympäristön suojelemiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Maria Corazza Bildt, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE), kirjallinen. (SV) Ruotsalaiset konservatiivit ovat tänään äänestäneet Välimeren unionia koskevaa mietintöä A7-0133/2010 (2009/2215(INI)) vastaan. Teimme näin, koska emme voi tukea sitä, että EU:n osallistumista hankkeisiin osana Välimeren unionia tuettaisiin merkittävästi suuremmin varoin EU:n uusista rahoitusnäkymistä ajanjaksolle 2014–2020. On hyvin tärkeää, että meillä on Välimeren valtioiden kanssa rakentavaa yhteistyötä, joka perustuu tasa-arvoisen kohtelun, solidaarisuuden, vuoropuhelun sekä jokaisen valtion eroavuuksien ja ominaispiirteiden kunnioittamisen periaatteisiin. Välimeren unionin alueellisen yhteistyön EU:n kanssa ei pidä, kuten tietyt voimat toivovat, korvaavan EU:hun yhdentymistä ja Euroopan unionin jäsenyyttä. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää, että EU kantaa vastuunsa ja säilyttää uskottavuutensa, mikä tarkoittaa sitä, että sen ei pidä luvata rahaa erilaisiin tarkoituksiin ilman kestävää rahoitusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Pariisissa 13. heinäkuuta 2008 pidetyn uuden Välimeren unionin perustamishuippukokouksen julkilausuman jälkeen, aiemmassa Barcelonan prosessissa olisi pitänyt tunnustaa uusi vauhti sellaisena kuin se ilmaistiin julkilausumassa: uutena pyrkimyksenä tehdä Välimeren alueesta rauhan, demokratian, yhteistyön ja vaurauden alue. Vuosi 2009 oli kuitenkin Euroopan unionille suurten muutosten vuosi (käytiin vaalit komission puheenjohtajan valitsemiseksi, Lissabonin sopimus tuli voimaan, taistelu talous- ja rahoituskriisiä vastaan jne.), ja nämä muutokset viivästyttivät uuden Välimeren unionin täytäntöönpanoa. Minusta mietinnössä määritetään aivan oikein seuraavat askeleet kohti niiden tavoitteiden saavuttamista, jotka esitettiin Välimeren unionin perustamisen yhteydessä. Odotan myös tänä vuonna 7. kesäkuuta Barcelonassa pidettävän seuraavan valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokouksen tuloksia. Unionin Välimeren-suhteiden vahvistaminen on tärkeää, ja katson, että vain unionin ja muiden Välimeren valtioiden välinen poliittinen vuoropuhelu ja laajempi yhteistyö voivat vauhdittaa vapauden, oikeuden, rauhan sekä kestävän vaurauden alueen luomista.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen.(EN) Kannatin Välimeren unionista laadittua mietintöä. Euroopalla ja Välimeren alueella on useita yhteisiä rajat ylittäviä haasteita, joita on helpompi tarkastella alueellisen yhdentymisprosessin kautta ja tehokkain toimielimin, jotka ylittävät kahdenvälisen yhteistyön rajat. Tällaiset haasteet ovat kriisin yhteydessä vieläkin akuutimpia, ja onkin EU:n edun mukaista tarkastella kasvavia eroavuuksia alueiden välillä ja näin edistää osaltaan kestävän ja turvallisen tulevaisuuden aikaansaamista Välimeren alueen ihmisille. EU:n ja Välimeren unionin hallitusten on katsottava ensisijaiseksi tavoitteeksi sen toimielinten perustaminen ja niiden sisällyttäminen johdonmukaiseen poliittiseen strategiaan, jonka ytimessä ovat demokratian edistäminen ja ihmisoikeuksien, myös sosiaalisten oikeuksien, edistyminen. Jos näitä tavoitteita on määrä edistää mielekkäästi, on saatava aikaan rauhansopimukset Lähi-idän naapureiden välillä. Tämä edellyttää Israelin Gazan miehityksen ja asutuspolitiikan päättymistä, palestiinalaisten on sitouduttava väkivallattomuuteen ja sen valtion kehittämisohjelmaan siten, että molemmin puolin kunnioitetaan vuoden 1967 rajoja. Aion vastustaa EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen päivittämistä siihen asti, kunnes Israel ryhtyy noudattamaan ihmisoikeusvelvoitteitaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin Välimeren unionia koskevan mietinnön puolesta, koska siinä kannatetaan Euroopan parlamentin entistä laajempaa osallistumista tähän alueelliseen aloitteeseen. Jos kesäkuussa Barcelonassa pidettävän huippukokouksen halutaan onnistuvan kahden vaikean valmisteluvuoden jälkeen, on tärkeää, että Euroopan parlamentti voi antaa panoksensa, sillä tuloksella on valtava merkitys Välimeren unionin menestykselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kuka tahansa puolueeton tarkkailija toteaisi, ettei Euro–Välimeri-kumppanuus ole edistynyt toivotulla tavalla ja että vielä on paljon tehtävää ennen kuin se todella muotoutuu ja saa todellista, tuottavaa sisältöä. Välimeri on historiallisesti pikemminkin yhdistänyt kuin erottanut. Sen rannoilla syntyneet kulttuurit olivat länsimaisen sivilisaation ydin, ja molemmat puolet edistivät osaltaan selkeän yhteenkuuluvuuden identiteetin muokkaamista. Uskonsodat korvasivat aiemman sillan kuilulla, mutta tavallaan silta on edelleen olemassa. Toivon Euroopan unionin kumppaniensa kanssa ottavan konkreettisia askelia kohti sellaisen Euro–Välimeri-kumppanuuden edistämistä ja muovaamista, joka kykenee voittamaan pelon, eroavuudet ja epäluulot ja selviytymään tulevaisuuteen romahtamatta. Ennen niin voimakkaan sivilisaatiojärven molemmilla merenrannoilla on vain etua tästä kehityksestä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Ottaen huomioon etelän valtioiden epävakaan sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen, suhteiden syventäminen Välimeren alueen valtioihin on nyt entistäkin tärkeämpää. Katson, että tämän osalta on edettävä kiireesti konkreettisella ja tehokkaalla tavalla Välimeren unionin vahvistamisessa. Euro–Välimeri-suhteiden vahvistaminen on entistä tärkeämpää sen vaikutuksen vuoksi, joka sillä varmasti on rauhan alueen sekä kulttuurisen, taloudellisen, poliittisen ja sosiaalisen kehityksen vahvistamiseen. Haluan kuitenkin korostaa naisten oikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon sekä sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuntaan liittyviä huolia: näillä aloilla Euroopan vaikutusvallan vahvistuminen voi olla myönteisen muutoksen osatekijä. Toisaalta Välimeren alueen valtava uusiutuvien energiavarojen potentiaali on esimerkki niistä eduista, joita Euroopan unioni voisi saada ja hyödyntää toteuttaakseen tehokasta energiapolitiikkaa. Lisäksi EU:n kauppa-alue laajenisi 800 miljoonaan ihmiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme täysin eri mieltä mietinnössä esitetyistä suuntaviivoista, joilla pyritään pääasiassa lisäämään EU:n suuryritysten taloudellista määräävää asemaa Välimeren eteläisissä osissa, toisin sanoen pääsyä luonnonvaroihin, erityisesti energiaan, ja niiden hallintaa, työvoiman hyväksikäyttöä ja maahanmuuttajien sortoa. On ilmeistä, että parlamentin enemmistö elää norsunluutornissa, täysin tietämättömänä niin kutsutun vapaakaupan seurauksista. He vaativat tätä politiikkaa ja edistävät näin osaltaan tilanteen huonontumista. Esimerkiksi Portugalissa menetetään yli 100 000 tekstiilialan työpaikkaa, koska tuhannet yritykset kaatuvat, mikä vuorostaan on seurausta lisääntyneestä ulkoisesta kilpailusta.

Tämän vuoksi on poikettava tältä kansainvälisen kaupan asteittaisen vapauttamisen polulta. Se on merkinnyt hyökkäyksiä työntekijöiden oikeuksia ja ihmisten itsemääräämisoikeutta vastaan, suuret monikansalliset yhtiöt ovat omineet luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuuden, ympäristöä on tuhottu, työttömyys on lisääntynyt, miljoonat pienviljelijät ovat joutuneet perikatoon ja elintarvikeomavaraisuus ja turvallisuus ovat vaarantuneet. Vaadimme sellaisten tasapuolisten ja oikeudenmukaisten taloussuhteiden luomista, jotka palvelevat ihmisiä ja valtioita molemmilla alueilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Kannatin ranskalaisen sosialistikollegani Vincent Peillonin laatimaa mietintöä, koska Välimeren unioni pyrkii edistämään Euro–Välimeri-yhteistyöprosessia erityisin strategisin keinoin koko Euroopan ja Välimeren alueen eduksi. Itse asiassa alueellinen yhdentyminen on tarpeen rauhan edistämiseksi, joka on yksi yhteistyön keskeisistä aihepiireistä, joten sitä on vahvistettava. Minusta Välimeren unioni on erinomainen väline, jonka avulla voidaan puuttua määrätietoisesti alueella pysyviin konflikteihin ja jopa tarjota niihin ratkaisua. Toivon seuraavan Barcelonan huippukokouksen olevan menestys, että jäsenvaltiot todella käynnistävät uudelleen Välimeren unionin ja että voidaan laatia useita hankkeita kaikkien eduksi, kun Barcelonan sihteeristö on saatu perustettua.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Mietinnön ansiona on todellakin se, että siinä korostetaan tarvetta tunnustaa kiireesti kaksi valtiota, palestiinalaisvaltio ja Israelin valtio, jotka elävät rauhassa ja turvallisuudessa, sekä taistella naisten oikeuksien puolesta ja torjua sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Tähän sen ansiot kuitenkin päättyvät. Teksti on pääasiassa lupaus alueen nykyisille ja potentiaalisille yksityisille sijoittajille, kuten osoittavat lukuisat investointien suojelua ja rahoitusvarmuutta koskevat säännökset. Tekstissä myös kannatetaan Barcelonan prosessia sekä Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen perustamista, joka on täysin vastoin tilanteen edellyttämiä sääntelytavoitteita.

Äänestän mietintöä vastaan. Katson, että Euroopan ja Välimeren alueen kansalaisten etujen on aina oltava ensisijaisia rahoittajien etuihin nähden. Vaaleilla valittujen edustajien tehtävä on pyrkiä edistämään yhteistä hyvää. On valitettavaa, etteivät tämän tekstin laatijat tehneet siitä ensisijaista tavoitettaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Jotkut eurooppalaiset pitävät Välimeren unionia muutaman poliittisen johtajat arvovaltahankkeena. Katson kuitenkin, että yhteistyön lisääntyminen Välimeren rannikon valtioiden kesken on hyvin myönteinen asia. Erityisesti Afrikasta saapuvan kasvavan maahanmuuttovirran osalta on tärkeää, että nämä valtiot koordinoivat tätä koskevia toimenpiteitään. Välimeren unionin rakenteet tarjoavat erinomaisen keinon tukea Frontexin työtä ja erityisesti saada Afrikan valtiot mukaan hankkeisiin, joilla taloudellisista syistä maahan tulevia voidaan rohkaista jäämään Afrikkaan.

Myös erilaiset suunnitellut hankkeet, kuten opiskelijavaihdon lisääminen ja useat taloudelliset ohjelmat, joilla on tarkoitus edistää EU:n ja Afrikan valtioiden välistä kauppaa, ovat hyvin myönteisiä. Näitä valtioita ei kuitenkaan pidä painostaa hyväksymään vapaakauppa-aluetta, sillä siihen liittyy paikallisiin ja alueellisiin markkinoihin kohdistuvien vakavien haittojen vaara. Vaikken täysin hyväksy tiettyjä esityksiä mainituista syistä, mietintö on tasapainoinen, joten äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Kannatin Välimeren unionia koskevaa mietintöä Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisten suhteiden rakentavan kehittämisen vuoksi. Yhteistyön vahvistamiseksi meidän on tuettava hiljattain vähemmän aktiivisesti edennyttä Barcelonan prosessia. Välimeren unionia koskeva huippukokous, joka on määrä pitää 7. kesäkuuta 2010 Barcelonassa, on kuitenkin täydellinen tilaisuus saada nykyiset julkilausumat täytäntöön, sillä Euroopan unioni ei saa menettää merkitystään alueella, jonka kanssa sillä on perinteiset suhteet. Institutionaalisia rakenteita, kuten yhteispuheenjohtajuutta, on hyödynnettävä toimenpiteiden tehostamisessa molemmin puolin Välimerta toimivien yhteiskuntien ja talouksien yhdentymisen edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. (FR) Valtion- ja hallitusten päämiehet Välimeren molemmilta puolilta kokoontuvat Barcelonaan 7. kesäkuuta 2010. On tärkeää, että tapaaminen johtaa todelliseen edistykseen – viittaan erityisesti Välimeren unionin toimielinten perustamiseen, mutta myös edistymiseen talouden ja kaupan aloilla, työllisyydessä, köyhyyden vähentämisessä, maatalouskysymyksissä, elintarviketurvassa, vesiasioissa sekä maaseudun kehittämisessä. On myös tärkeää osoittaa Välimeren unionille entistä enemmän varoja, ja tämä on tärkein seikka tulevissa, ajanjaksoa 2014–2020 koskevissa rahoitusneuvotteluissa.

Pitäen tämän mielessä meidän on muistettava, että EU:n tuki on voitava yhdistää yksityisiin varoihin ja sitä on koordinoitava myös Euroopan investointipankin ja InfraMedin kaltaisten sijoitusrahastojen tarjoaman tuen kanssa. Lisäksi eteläisten maiden keskinäisen kaupan vahvistaminen ja Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen perustaminen ovat tärkeitä eteläisen rannikon valtioiden talouskehityksen ja köyhyyden vähentämisen kannalta. Nämä toimenpiteet mainitaan selvästi parlamentille esitetyssä päätöslauselmassa, joten kannatan sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) GUE/NGL-ryhmän esittämissä tarkistuksissa ei ollut yllätyksiä (kaikki hylättiin) lukuun ottamatta tarkistuksen 6 ensimmäistä kohtaa (Länsi-Sahara).

Tahdon tehdä selväksi, että äänestin tarkistuksen 6 puolesta, jossa korostetaan Marokon vastuuta Länsi-Saharan ihmisoikeusloukkauksissa.

Myös Brokin esittämä tarkistuksen 1 toinen osa (jossa korostettiin tarvetta lisätä Välimeren unionin rahoitusta) hylättiin.

Äänestimme kokonaisuudessaan mietinnön puolesta (ja se hyväksyttiin suurella enemmistöllä).

 
  
  

Mietintö: Evgeni Kirilov (A7-0123/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. (RO) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa "Etelä-Kaukasiaa koskevan EU:n strategian tarpeellisuudesta". Etelä-Kaukasia on Euroopan unionille strategisesti merkittävä alue. Samalla Euroopan unioni voi auttaa ja sen on autettava tätä ongelmien vaivaamaa aluetta kehittymään taloudellisesti ja kaupallisesti. Voimme hyödyntää kauppapolitiikkaa edistääksemme ihmisoikeuksien kunnioittamista, energiavarmuutta, demokratiaa ja hyvää hallintotapaa. Kehotan myös ominaisuudessani poliittisen ryhmäni tämän päätöslauselman esittelijänä allekirjoittamaan vapaakauppasopimukset Georgian, Armenian ja Azerbaidžanin kanssa. Uskon, että näillä sopimuksilla edistetään alueen talouskehitystä tarjoamalla merkittävän sysäyksen investoinneille ja uusien työpaikkojen luomiselle, mikä vähentää köyhyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Olen täysin samaa mieltä mietinnön kanssa, koska katson, että itäistä kumppanuutta koskevan Prahan huippukokouksen yhteisen julkilausuman jälkeen EU:n on vahvistettava kumppanuuksiaan idässä, erityisesti Etelä-Kaukasian kolmen valtion kanssa, selkeän ja hyvin määritetyn strategian avulla. Rauhan ja rajojen vakauden säilyttäminen sekä rajakiistojen ratkaiseminen, edistyminen kohti demokratiaa ja oikeusvaltiota sekä alueellisen yhteistyön edistäminen ovat olennaisia tehtäviä tämän maailman alueen kehityksen kannalta. Katson tämän vuoksi, että EU:n toimien on oltava erityisesti kestävään kehitykseen rohkaisevia, niiden on perustuttava hyvän hallintotavan, ihmisoikeuksien ehdottoman kunnioittamisen sekä hyvän naapuruuden periaatteisiin, ja ensisijaisena tavoitteena on näiden valtioiden ja niiden naapurimaiden rauhanomainen rinnakkaiselo. Tämän osalta haluan korostaa EU:n parlamentaarisen yleiskokouksen – itäisen kumppanuuden valtiot – tulevaa merkittävää tehtävää. Alueen geostrategisen merkityksen, erityisesti raaka-aineiden tarjonnassa ja kuljetuksessa idän ja lännen välillä, on oltava merkittävä osatekijä laadittaessa tulevia sopimuksia EU:n ja näiden kolmen valtion välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Venäjän ja Georgian välinen viimeisin konflikti – Georgia on ilmoittanut haluavansa liittyä Euroopan unioniin ja jakavansa EU:n ihanteet – osoittaa selvästi, että on määritettävä Etelä-Kaukasiaa koskeva strategia. Historiassa veristen konfliktien raastama ja tiukasti Venäjän vaikutuspiiriin kuulunut Etelä-Kaukasia on ottanut tunnustelevia askelia kohti vakauttamista. Mahdollisia konfliktin alkulähteitä on kuitenkin edelleen, ja niitä on tarkasteltava mahdollisimman vakavasti ja huolellisesti. Armenian ja Azerbaidžanin jännittyneet suhteet ovat tästä oiva esimerkki. Toivon Euroopan unionin täsmentävän, mitä se jo tietää tästä alueesta, ja edistävän osaltaan rauhaa ja edistymistä Etelä-Kaukasian kansojen välillä. Toivon EU:n myös osaltaan edistävän vapauden, demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltion soveltamista ja yleistä kunnioittamista alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Laajentumispolitiikka ja EU:n kaupallisten, poliittisten ja kulttuuristen suhteiden vahvistaminen kolmansien maiden kanssa korostaa Etelä-Kaukasian valtioiden strategista merkitystä: Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian. Kun otetaan huomioon näiden valtioiden geostrateginen sijainti voimakkaan Venäjän, Turkin ja Iranin rajanaapureina, Euroopan unioni voi soveltaa ja sen on sovellettava vaikutusvaltaista lähestymistapaa ja yhteistyötehtävää, jolla voidaan edistää rauhaa ja turvallisuutta alueella. Tämä on ratkaisevan tärkeää parhaiden talouskehityksen edellytysten varmistamiseksi, niin kulttuuristen kuin sosiaalistenkin, sekä alueen demokratisoinnin kannalta, sillä se kattaa myös Mustameren ja Kaspianmeren. Suhteiden syventämisprosessi, jolla pyritään yhdentämään nämä valtiot Euroopan unioniin, auttaa varmasti parantamaan oikeuden, vapauden ja inhimillisen edistymisen tasoja. Kannatan myös merkittävää EU:n energiamarkkinoiden kehittämisstrategiaa, jota mietinnössä puolustetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietintö EU:n Etelä-Kaukasiaa koskevasta strategiasta on vain yksi osa prosessia, jossa levitetään kapeaa katsantokantaa EU:n taloudellisten ja geopoliittisten etujen naamioimiseksi alueella. Katsantokannassa keskitytään voimakkaasti Venäjän ja Georgian väliseen vuoden 2008 konfliktiin, aluekysymyksiin sekä Venäjän määräysvaltaan Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa.

Kuten esittelijä itse toteaa, kyse on siitä, että Kaukasian kolme valtiota ovat merkittäviä energiavarojen kauttakulun ja EU:n energiatarjonnan kannalta – joista unioni on suuresti riippuvainen – sekä vapaakauppasopimuksista, joilla muutetaan taloutta houkuttelevammaksi ulkomaalaisille sijoittajille.

Implisiittinen tuki uudelleen käynnistyneelle asevarustelulle ja alueen sotilaalliselle varustautumiselle on nähtävä näiden etujen valossa. EU osallistuu tähän prosessiin puuttumalla Yhdysvaltojen, Naton ja Venäjän väliseen sapelikalisteluun. Parlamentin enemmistö osallistuu tähän hurskasteluun: Parlamentti on ryhtynyt ritariksi hohtavassa haarniskassaan puolustamaan valtioiden alueellista koskemattomuutta Georgian osalta, mutta edistää ja tukee Kosovon irtautumista Serbiasta ja jatkaa avunantoa sille.

 
  
MPphoto
 
 

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Etelä-Kaukasia on hyvin mielenkiintoinen alue, joka on ollut jatkuvan keskustelun aiheena Euroopassa jo kahden sadan vuoden ajan. Alueella on ollut eturistiriitoja Venäjän, Iranin ja Turkin kanssa koko tämän ajan. Maaston jylhät piirteet ja rikas menneisyys vihjaavat valtavista etnisistä ja uskonnollisista monimutkaisuuksista. Nyt myös EU on löytänyt alueen. On todella ihmeellistä, kuinka jäsen Tagliavini on saanut hankittua täydellisen ymmärryksen koko alueesta, niin historiallisessa kuin nykyisessäkin kontekstissa, Georgian neuvottelujen perusteella. Itse asiassa kumarran hänelle syvään. On erinomaista, että Etelä-Kaukasiaa koskevan EU:n strategian tarpeellisuudesta laaditun mietinnön kirjoittajat ovat panneet merkille Etyjin kaltaisen järjestön. On harmillista, että he ilmeisesti eivät onnistuneet havaitsemaan alueen valtioiden ja Iranin välisiä suhteita sekä Turkin erityisiä aikeita alueella. Kirjoittajat ovat selvästi unohtaneet Kosovon itsenäisen valtion suurenmoisen julistuksen, ja heidän peittelemättömiin hyökkäyksiinsä Venäjää kohtaan sekä Abhasian ja Etelä-Ossetian paikallisvaalien kiistämisensä käsittää sanamuodon "miehitettyjen alueiden tosiasialliset viranomaiset". Tämä tuo vahvasti mieleeni erään lordi Runcimanin tiedonhankintamatkan tulokset Tšekkoslovakian tasavallasta ennen sotaa. Tästä huolimatta katson, että kyseisten parlamentin jäsenten on mahdollista parantaa lähitulevaisuudessa tuntemustaan tästä Euroopan osasta ja että seuraava istunto voi olla tasapainoisempi. Edellä mainituista syistä GUE/NGL-ryhmä äänestää tyhjää päätöslauselmaa koskevassa lopullisessa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Valitettavasti tämä EU:n strategiaa koskeva mietintö ei ole tasapainoinen, ja olen jo maininnut asiasta ulkoasiainvaliokunnassa. Vaikka valiokunnassa tarkasteltiinkin joitakin esittämiäni tarkistuksia, katson mietinnön olevan edelleen vääränsuuntainen. Puolueettoman ja tasapainoisen suhtautumisen sijaan Georgian kysymykseen siinä käytetään Yhdysvaltojen ulkopolitiikan sanamuotoja, joilla pyritään heikentämään ja eristämään Venäjää. Mitä tulee Armenian-suhteisiin ja erityisesti Vuoristo-Karabahin tilanteeseen, EU on muuttanut kantaansa. Tämä on täysin käsittämätöntä ja tuomittavaa. Esittelijä ei ilmeisesti ole koskaan käynyt alueella eikä hän tämän vuoksi ole voinut muodostaa omaa mielipidettä tilanteesta. Näistä syistä äänestin Kirilovin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin tarkistusta 7 vastaan, koska sillä poistettiin mietinnön tekstistä olennainen osa, jossa parlamentti kehottaa Venäjää kunnioittamaan Georgian tasavallan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta sekä sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen loukkaamattomuutta. Siinä myös tuomitaan se, että Venäjä tunnustaa Georgian separatistialueiden Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden kansainvälisen oikeuden vastaisena. Tämän kannan tiukka esittäminen auttaa välttämään samanlaista tilannetta tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Olen iloinen siitä, että kaikki haluamamme hyväksyttiin AFET-valiokunnassa ja että kaikki S&D- ja PPE-ryhmien ja vihreiden esittämät korjaukset hyväksyttiin. Meille myönteinen lopullinen äänestys oli hyvin helppo.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö