Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana keskustelu seitsemästä uskonnonvapautta Pakistanissa käsittelevästä päätöslauselmaesityksestä(1).

  Charles Tannock, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Pakistanin kyvyttömyys luoda vahva ja kestävä demokratia on vaikuttanut – mielestäni hyvin vakavasti – uskonnonvapauteen maassa. Useat johtajat ovat käyttäneet islamia perusteena vähemmistöjen sorrolle ja itsevaltiudelle, erityisesti sen sotilaalliselle muodolle, mutta on myös otettava huomioon hallituksen viimeaikaiset pyrkimykset tilanteen korjaamiseksi.

Pakistanin perustuslaissa, jossa muodollisesti kunnioitetaan uskonnonvapautta, sallitaan edelleen esimerkiksi jumalanpilkkalait, joilla syrjitään muita kuin muslimeja, ja šiia- ja ahmadiyya-vähemmistöjen vaino on yleistä. Uskonnollisen identiteetin korostaminen, joka oli Pakistanin perustamisen lähtökohta, näyttää valitettavasti ylläpitävän suvaitsemattomuuden ilmapiiriä ja usein jopa johtavan väkivaltaan niitä kohtaan, jotka ovat uskonnollisen valtavirran ulkopuolella.

Deobandi madrasahien leviäminen ja niiden lännen vastaiset vihaviestit ovat luoneet ympäristön, jossa ääriliikkeet ja fundamentalismi kukoistavat, ja liian monet EU:n kansalaiset – myös omassa kotimaassani Yhdistyneessä kuningaskunnassa – ovat joutuneet kohtaamaan ne. Selkein osoitus tästä ovat Pakistanin talebanit, terroristijärjestö, jonka aikeet kävivät hiljattain taas liiankin selviksi New Yorkin Times Squaren pommisuunnitelmasta, joka onneksi epäonnistui.

Itse pelkään, että Pakistanissa mikään ei muutu ennen kuin maahan saadaan koulutusjärjestelmä ja poliittinen järjestelmä, jotka aidosti tukevat uskonnonvapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon periaatteita.

  Anneli Jäätteenmäki, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, ryhmäni ALDE suhtautuu myönteisesti Pakistanin hallituksen marraskuusta 2008 lähtien uskonnollisten vähemmistöjen hyväksi toteuttamiin toimenpiteisiin ja tukee vähemmistöministerin pyrkimyksiä luoda paikallisten uskontojen väliseen sopusointuun pyrkivien komiteoiden verkosto uskontojen välisen vuoropuhelun edistämiseksi.

On kuitenkin vielä paljon tehtävää ennen kuin Pakistanissa saavutetaan todellinen uskonnonvapaus. Riippumattomien virastojen tekemät raportit ja tutkimukset paljastavat, että Pakistanin vähemmistöiltä on viety kansalaisvapaudet ja yhtäläiset mahdollisuudet työhön, koulutukseen ja poliittiseen edustukseen.

Lainsäädäntö on vaarallisen epämääräinen ja jättää edelleen mahdollisuuden väärinkäytöksiin, mikä vaikuttaa kaikkien uskontojen edustajiin Pakistanissa. Tiedämme myös, että Pakistanissa naiset kohtaavat perheväkivaltaa, johon liittyy fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Vielä on siis paljon tehtävää jäljellä.

  Eija-Riitta Korhola, laatija. – (FI) Arvoisa puhemies, Pakistania koskeva päätöslauselmamme nostaa esiin johdonmukaisesti huolenaiheita, joita näemme etenkin jumalanpilkkalaista seuraavan. Samalla kuitenkin haluamme voimakkaasti antaa tunnustusta sille hyvälle kehitykselle, jota Pakistanissa on nykyisen hallituksen aikana tapahtunut, ja rohkaisemme jatkamaan demokraattista ja vähemmistöjen oikeuksia kunnioittavaa uudistuspolitiikkaa.

Pakistanin historian ensimmäinen vähemmistöministeri Shahbaz Bhatti on ollut kuluneella viikolla EPP-ryhmän vieraana. Me annamme suuren arvon hänen työlleen ja uudistuksille, joita hallitus on tehnyt. Edistysaskelten lista on vaikuttava: viiden prosentin kiintiö vähemmistöille julkisissa viroissa, vähemmistöjen juhlapäivien tunnustaminen ja paikat tulevaan senaattiin, muutamia mainitakseni.

Innostavin hanke on ruohonjuuritason Interfaith Harmony -komiteat, jos ne onnistuvat purkamaan jännitteitä maan eri ryhmien välillä ja estämään näin myös terroristien rekrytointia. Kyseessä on merkittävä rauhanteko, jonka vaikutukset säteilevät kauan. Tämä aseeton rauhantyö on parasta mahdollista terrorismin vastaista sotaa, sillä se pureutuu taustalla oleviin syihin. Jos tässä koetaan onnistumista, se on rauhanpalkinnon arvoinen saavutus. Kollega Tannockille haluaisin sanoa, että tämä on samalla juuri sitä koulutusta, jota hän peräänkuulutti.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, laatija. – (PL) Vapauteen, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen perustuvan yhteisön edustajina meillä on velvollisuus tuomita syrjivät käytännöt, vaikka niitä harjoitettaisiin kaukana unionin rajojen ulkopuolella. Uskonnollisten vähemmistöjen edustajien poistaminen vaaliluettelosta, kuten Pakistanissa tehtiin vuonna 2007, on todellakin yksi tällainen käytäntö. Lisäksi maan kansalaiset on jaettu kahteen luokkaan Pakistanin perustuslain 260 artiklan mukaisesti: muslimeihin ja muihin kuin muslimeihin. Hiljattain lisätyn vaatimuksen mukaan myös passeihin on lisättävä huomautus uskonnollisesta identiteetistä. Erityisen syrjinnän kohteeksi Pakistanissa on joutunut ahmadiyya-yhteisö, jonka Pakistanin viranomaiset eivät salli edes osallistua julkisiin kokoontumisiin tai harjoittaa julkaisutoimintaa.

Jumalanpilkkaa koskeva laki ja siihen liittyvä kuolemanrangaistus vaikuttavat myös erityisesti uskonnollisiin vähemmistöihin. Euroopan unionin neuvoston tulisi lisätä tämä aihe kiireesti EU:n ja Islamabadin välisten suhteiden asialistalle. Euroopan unionin ja Pakistanin välille kuusi vuotta sitten vuosiksi 2007–2013 solmitun yhteistyösopimuksen perusteella Pakistan saa joka tapauksessa 200 miljoonaa euroa EU:n talousarviosta.

Pakistanin viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että maa on valmis järjestelmänsä perusteellisiin muutoksiin. Toivon, että kun perustuslakia on vihdoin pitkän odotuksen jälkeen tarkistettu, pian on mahdollista tarkistaa myös muuta lainsäädäntöä, joka syrjii selvästi Pakistanin vähemmistöjä.

  Nicole Kiil-Nielsen, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, Pakistanissa ei taata uskonnonvapautta. Vuonna 2009 havaittiin kasvua uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvien väkivaltaisten hyökkäysten määrässä, myös murhissa.

Lisäksi lähes 80 prosenttia vähemmistöryhmiin kuuluvista elää köyhyysrajan alapuolella. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa Pakistanissa tapahtuviin ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyvä ongelma: muita ongelmia ovat muun muassa kokoontumisvapauden rajoittaminen, kansalaisjärjestöihin kohdistuvat uhkaukset, ammattiyhdistysten jäsenten pidätykset, sieppaukset ja toimittajien murhat.

Sen jälkeen, kun Pakistan ilmoitti tukevansa Yhdysvaltain julistamaa terrorismin vastaista sotaa, satoja, ellei jopa tuhansia ihmisiä, joilla epäillään olevan yhteyksiä terroristiryhmiin, on pidätetty mielivaltaisesti: on tapahtunut pidätyksiä ilman pidätysmääräystä, vangitsemisia ilman oikeusperustaa tai mahdollisuutta käyttää asianajajaa, vankien säilyttämistä tuntemattomissa paikoissa, tahdonvastaisia katoamisia, pahoinpitelyä ja kidutusta.

Vuonna 2009 Lahoren ainoassa vankilassa oli 4 651 vankia, vaikka vankilassa on tilaa vain 1 050 vangille. Naisiin kohdistuva väkivalta on kasvussa: tapahtuu raiskauksia, itsemurhia, hapolla tehtyjä hyökkäyksiä ja naisten polttamisia. Tarvitsisin enemmän kuin kaksi minuuttia tai kaksi tuntia, oikeastaan kaksi kokonaista päivää niiden kärsimysten kuvaamiseen, joita nuoret tytöt ja naiset Pakistanissa kohtaavat.

Tästä syystä parlamentti, joka on huolissaan naisten kunnioituksesta, omantunnon vapaudesta ja ihmisoikeuksista, valmistautuu käyttämään uutta veto-oikeuttaan Euroopan unionin ja Pakistanin välisen takaisinottosopimuksen solmimisessa ja vaatii näin ollen lisätakuita kyseisen sopimuksen täytäntöönpanon ehdoille, jotka koskevat Pakistanin kansalaisten ja Pakistanin kautta kulkeneiden afganistanilaisten takaisinottoa.

  Joe Higgins, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, kansainvälisenä sosialistina puolustan voimakkaasti jokaisen yksilön oikeutta uskonnollisen vakaumuksen ja uskonnon harjoittamisen vapauteen niin, että muiden perusoikeuksia ei loukata. Pakistanin kansalaiset ja ennen kaikkea uskonnolliset vähemmistöt ovat tällä hetkellä jääneet Pakistanin valtion institutionaalisen kiihkoilun ja joillakin alueilla Talebanin ääritaantumuksellisten ja valistusta vastustavien voimien väliin.

On tietysti olemassa perustavanlaatuinen ristiriita siinä, että Euroopan parlamentin oikeistoryhmät väittävät tukevansa vapautta ja ihmisoikeuksia Pakistanissa samaan aikaan, kun ne tukevat Afganistanin sotaa, jolla on Pakistaniin vakava heijastusvaikutus ja erittäin haitallisia seurauksia. Se, että Naton joukot ovat tappaneet siviilejä Afganistanissa ja että siviilejä on tapettu länsimaiden toimittamilla aseilla Pakistanissa, on jo itsessään rikos ja saattaa sysätä joitakin siviilejä taantumuksellisten ryhmien piiriin.

Pakistanin kriisi perustuu feodaalisen kapitalismin rakenteisiin, joissa vallitsee tällä hetkellä äärimmäinen köyhyys. Pakistanin korruptoituneella eliitillä, jota edustaa tämänhetkinen hallitus, sen enempää kuin pääoppositiopuolueellakaan ei ole kansalle vastauksia. Työläisiä ja köyhiä edustavat riippumattomat järjestöt ovat elintärkeitä. Paikallinen työntekijöiden liitto on tällainen järjestö, jonka puoli miljoonaa jäsentä pyrkivät jälleenrakentamaan vahvoja yhteiskunnallisia perinteitä työntekijöiden yhdistämiseksi uskontorajojen yli sekä naisten ja miesten tuomiseksi yhteen. Tämä on suunta, johon Pakistanin on kuljettava.

  Bernd Posselt, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, meidän on otettava kriittinen, mutta samalla hyvin puolueeton ja tarkkanäköinen lähestymistapa Pakistaniin, joka on tärkeä liittolainen. Pakistan on islamilainen valtio, ja meidän on kunnioitettava sitä. Sen perustivat Brittiläisen Intian muslimit uskonnollisen vakaumuksensa pohjalta, samaan tapaan kuin Intian perustivat hindut. Molemmissa maissa on ollut alusta lähtien vähemmistöjä, ja molemmat ovat luoneet pitkät suvaitsevaisuuden perinteet. Tätä kunnioitusta kaikkia uskonnollisia vähemmistöjä ja erityisesti kristittyjä kohtaan on vahvistettava. Uskon, että voimme korostaa tätä seikkaa. Kuka tukee kristittyjä, ellei sitä tee Eurooppa, joka on luonteeltaan lähes täysin kristitty maanosa?

Meillä on aivan erityinen velvollisuus, mutta samalla meidän on tehtävä selväksi, että tuemme johtavaa ja usein rakentavaa roolia, jonka Pakistan on ottanut ja jossa se jatkaa islamilaisessa maailmassa.

  Marietje Schaake, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kuten useat kollegat ovat huomauttaneet, ääriliikkeiden on helppo käyttää Pakistanin jumalanpilkkalakeja tekosyynä uskonnollisia tai muita kuin uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan suunnatulle väkivallalle. Uskonnonvapaus on luonnollisesti tärkeä, mutta vapaus olla harjoittamatta uskontoa on myös tärkeä.

Yhteiskunnassa, jossa ilmaisunvapautta rajoitetaan uskonnon nimissä, jumalanpilkkalait muodostavat toisen riskin: viime keskiviikkona pakistanilainen tuomioistuin kielsi verkkoyhteisösivusto Facebookin käytön maassa. Pakistanin televiestintäalan sääntelyviranomainen kehotti kaikkia internet-palveluntarjoajia estämään sivuston käytön. Näihin toimiin ryhdyttiin siksi, etteivät ihmiset saisi tietää islamia tai profeetta Muhammedia koskevista väitetyistä loukkauksista. Sarjakuvapiirtäjä alkoi pyytää ihmisiä tekemään piirroksia profeetasta vastustaakseen paineita, joita kohdistui muun muassa suosittuun South Park -sarjaan ja jotka johtivat muutoksiin ohjelmassa.

Facebook ja muut verkkopalvelut ja -ympäristöt muodostavat tärkeän virtuaalisen yhteyden muualle maailmaan. Tämä avaa pakistanilaisille tiedon ja yhteyksien lähteitä ja mahdollistaa osallistumisen ajatustenvaihtoon. Erityisesti pakistanilaisten nuorempi sukupolvi voi saada internetistä tietoa, vaikka opetusmateriaaleissa käytetään usein syrjivää ja yksipuolista kieltä. Sananvapauden kriminalisointi ei ole tehokas tapa edistää Pakistanin yhteiskunnan mahdollisuuksia käsitellä monimuotoisuutta. Sarjakuvapiirtäjien, toimittajien ja kansalaisten pitäisi voida ilmaista mielipiteensä vapaasti, vaikka se tarkoittaisi joidenkin ihmisten loukkaamista.

Sananvapauden haasteita ei ole vain Pakistanissa: myös meillä Euroopassa ilmenee vakavia haasteita avoimelle keskustelulle. Toimittajiin, sarjakuvapiirtäjiin ja taiteilijoihin kohdistuvat uhat lisääntyvät ja muodostavat haasteen liberaaleille demokraattisille yhteiskunnillemme. Itsesensuurista tulee entistä yleisempää, ja poliitikot, sarjakuvapiirtäjät ja toimittajat tarvitsevat suojelua tappouhkausten takia.

Meidän on noustava puolustamaan sananvapautta Euroopan unionissa sekä myös Pakistanissa ja kaikkialla maailmassa. Se on paras vastalääke ääriliikkeille.

  Tomasz Piotr Poręba, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Vuoden 2008 vaalit palauttivat Pakistaniin demokratian ja siviilihallituksen, vaikka maan demokratia ei olekaan täysin vakaa.

Useat Pakistanin viranomaisten uskonnollisiin vapauksiin liittyvät päätökset ovat kunnioitettavia, mutta vaikuttaa siltä, että lisätoimenpiteet ovat tarpeen. Sen mahdollistaminen, että uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat voivat saada työtä liittovaltion tasolla, heidän juhlapäiviensä tunnustaminen ja kansallisten vähemmistöjen päivän perustaminen ovat askelia kohti maan vakauttamista ja demokratisointia. On kuitenkin huomautettava, että ei ole edelleenkään olemassa tarkasti määritettyjä oikeuksia vähemmistöjen suojaksi, ja tämä saattaa johtaa omituisiin tilanteisiin, kuten esimerkiksi siihen, että kristitylle pariskunnalle on annettu 25 vuoden vankeustuomio, koska he koskettivat pyhää kirjaa Koraania pesemättömin käsin.

Joitakin uskonnollisia yhteisöjä vainotaan edelleen, ja on myös huolestuttavaa huomata šaria-lakiin perustuvien säännösten tehokas täytäntöönpano maaseudulla, erityisesti maan pohjoisosissa. Meidän on jatkettava taloudellisen tuen antamista ihmisoikeuksien puolustajille Pakistanissa ja vaadittava Pakistanin viranomaisia antamaan maan kansalaisille täysi uskonnonvapaus.

  Eva-Britt Svensson, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä monesta seikasta, jotka täällä on todettu ihmisoikeuksien loukkauksista Pakistanissa.

Haluan erityisesti korostaa ahmadiyya-muslimien tilannetta ja vainoa, jonka kohteeksi he joutuvat. Se ilmenee yleisenä vainoamisena, kylmäverisinä murhina, syrjintänä ja häirintänä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Tämä jatkuu siitä huolimatta, että parannuksia ovat luvanneet sekä edellinen että nykyinen hallitus. Näitä parannuksia ei ole tehty, ja vaino jatkuu.

Kansainvälisen yhteisön ja EU:n on aika herätä ja ryhtyä toimiin, jotta Pakistanissa jatkuvasti ilmenevät ihmisoikeuksien loukkaukset saadaan loppumaan.

  Bastiaan Belder, EFD-ryhmän puolesta. – (NL) Kun Pakistanin valtio perustettiin vuonna 1947, sen perustaja Muhammad Ali Jinnah sanoi nämä ikimuistoiset sanat: "Lähdemme siitä perusperiaatteesta, että olemme kaikki kansalaisia ja yhden valtion tasavertaisia kansalaisia." Nämä ovat nykyisin tyhjiä sanoja, erityisesti noin 15 miljoonalle Pakistanissa asuvalle kristitylle. Heitä ympäröi kaikkialla uhkailun ja pelottelun ilmapiiri, niin kaupungeissa kuin maaseudulla, ja jopa pääkaupungissa Islamabadissa.

Valitettavasti Pakistanin oikeusjärjestelmä sallii maan kristittyjen epävarman tilanteen. Tämä on tulosta 1970-luvun lopulla alkaneesta Pakistanin yhteiskunnan vaivihkaisen islamilaistumisen prosessista, joka on johtanut Pakistanin kristityn yhteisön oikeudellisen aseman hälyttävään huononemiseen.

Käytännössä kyse on siis 1980-luvulta peräisin olevista todistuksista ja jumalanpilkkalaeista, oikeudellisista välineistä, joilla on käytännössä tehty kristinusko laittomaksi, koska oikeudenkäynnissä muun kuin muslimin antama todistus vastaa vain puolta muslimin antamasta todistuksesta – ja vain siinä tapauksessa, että tuomari haluaa edes kuulla kristityn antaman todistuksen!

Jumalanpilkkalait muodostavat vielä suuremman uhan Pakistanin kristityille. Niiden perusteella langetetaan elinkautinen vankeus Koraanin häpäisemisestä ja kuolemanrangaistus islamia tai profeetta Muhammedia loukkaavista kommenteista. Lyhyesti sanottuna Pakistanissa asuva kristitty saattaa saada kuolemantuomion, jos muslimi todistaa häntä vastaan!

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämä on luonut lähes sietämättömän pelon ja epävarmuuden ilmapiirin. Sadat pakistanilaiset kristityt ovat vangittuina vuosia ilman oikeuskäsittelyn mahdollisuutta. Tästä syystä kehotan neuvostoa ja komissiota yhdistämään kaiken Pakistanin hallitukselle myönnettävän avun maan uskonnollisten vähemmistöjen tuhoisan syrjinnän kiireelliseen lopettamiseen.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, Pakistanin perustuslaissa tehdään ero muslimien ja muiden kuin muslimien välillä, mikä mahdollistaa syrjinnän uskonnon perusteella. Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa, että joulukuussa 2009 presidentti Asif Ali Zardari toisti Pakistanin kansanpuolueen vetoomuksen puolustaa vähemmistöjen edustajien oikeuksia tulla kohdelluksi tasa-arvoisina kansalaisina.

Valitettavasti riippumattomien virastojen tekemät raportit ja tutkimukset paljastavat, että Pakistanin vähemmistöiltä on viety kansalaisvapaudet ja yhtäläiset mahdollisuudet työhön, koulutukseen ja poliittiseen edustukseen. Näin ollen uskonnonvapauden yleistilanne Pakistanissa, menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin, on kiistanalainen ja aiheuttaa paljon huolta.

Haluan myös korostaa ristiriitaa, joka syntyy Pakistanin hallituksen sitoutumisesta uskonnonvapauteen ja sen johtavasta roolista islamilaisten maiden järjestössä, joka tukee "uskontojen halventamisen torjumista" koskevaa ohjelmaansa Yhdistyneissä Kansakunnissa. Tässä yhteydessä haluan palauttaa mieliin EU:n neuvoston 16. marraskuuta 2009 antaman päätelmän henkilöitä ja henkilöryhmiä suojelevan kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja uskonnon häpäisyn suhteesta.

  Puhemies. – (EN) Hyvät kollegat, haluan muistuttaa kaikkia siitä, että meillä on tänä iltapäivänä vähän aikaa ja että jokainen, joka ylittää aikansa, vähentää käytettävissä olevien minuutin mittaisten "catch-the-eye" -puheenvuorojen määrää.

  Ryszard Czarnecki (ECR). – (PL) Amerikkalaisilla on sanonta, jonka mukaan ilmaisia lounaita ei ole. Meidänkin pitäisi sanoa, että Euroopan unionin apua ei voi antaa ilmaiseksi ja että emme voi antaa 200 miljoonaa euroa haluamatta jotakin vastineeksi. Meidän on aika haluta jotakin! Meidän pitäisi haluta ainakin kunnioitusta, esimerkiksi samantyyppisille normeille, jotka muodostavat meille eräänlaisen moraalisen, eettisen ja poliittisen esikuvan. Pakistanin tilannetta, jossa on nyt useiden vuosien ajan vainottu muiden uskontojen kuin islamin edustajia – ja suurin osa heistä on kristittyjä – ei voi mitenkään hyväksyä. Puhumme usein eri vähemmistöjen tilanteista Euroopassa ja muualla maailmassa, mutta emme välttämättä uskonnollisista vähemmistöistä. Nyt voimme puolustaa kristittyjen vähemmistöä ja muita uskonnollisia vähemmistöjä Pakistanissa, vaikka tämä ei tietenkään ole ainoa ongelma maassa, jossa on vakavia poliittisia ristiriitoja ja jonka vakaus saattaa tulevaisuudessa horjua.

  Csaba Sógor (PPE). – (HU) Kun tarkastelemme Pakistanin tilannetta, voimme havaita kaksi kiistatonta tosiasiaa. Ensinnäkin Pakistan on keskeinen strateginen toimija terrorismin torjunnassa. Meidän on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että Euroopan kansalaisten turvallisuus ei vaarannu. Toiseksi Pakistanin käsitys uskonnollisista ja etnisistä vähemmistöistä on erilainen kuin Euroopan ja muiden kehittyneiden liberaalien demokratioiden omaksumiin arvoihin perustuva käsitys. Eurooppa ei voi vaieta, jos muut valtiot rikkovat törkeästi ihmisoikeuksia, ja siksi meidän on ilmaistava huolemme, vaikka kyseessä onkin yksi strategisista kumppaneistamme. Euroopan unioni voi toimia uskottavasti kolmansien maiden suhteen vain, jos se käsittelee uskonnollisia ja kansallisia vähemmistöjä koskevat ongelmat tyydyttävästi omalla alueellaan. Koko maailmalle on oltava selvää, että yksi EU:n perusarvoista on ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien suojelun korkea taso, oikeuksien, joita unioni pitää ensinnäkin itseään sitovina, tai joista sanottaisiin, että sen tulisi pitää niitä itseään sitovina. Vain silloin voimme tehokkaasti vaatia kumppaneiltamme samaa edistystä tai siihen tähtääviä toimia.

  Zbigniew Ziobro (ECR). – (PL) Suhtaudumme myönteisesti siihen, että Pakistan osallistuu kansainvälisen terrorismin torjuntaan, mutta tämä tilanne ei saa estää näkemästä muita hyvin vakavia tosiasioita, jotka osoittavat, että maassa tapahtuu vakavia uskonnollisten vähemmistöjen, erityisesti kristittyjen, oikeuksien loukkauksia.

Aina silloin tällöin, oikeastaan hyvin usein, saamme kuulla uusista hyökkäyksistä, pahoinpitelyistä, uhkailuista ja jopa murhista, muun muassa siitä, että kristittyjä, myös naisia ja lapsia, on poltettu elävältä pelkästään siksi, että he ovat kristittyjä. Tällaiset tiedot herättävät kysymyksen. Miksi tällaista tapahtuu maassa, jolla on merkittävä asema kansainvälisissä suhteissa ja terrorismin torjunnassa? Tällaista tapahtuu, koska Pakistanin viranomaiset ovat valitettavasti huomattavissa määrin vastuussa tällaiseen toimintaan kannustavan ilmapiirin luomisesta kelvottomalla jumalanpilkkaa koskevalla lainsäädännöllä ja jättämällä reagoimatta Pakistanin lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen sopimattomaan toimintaan.

Meidän on odotettava perustavanlaatuista muutosta kyseisen toiminnan suhteen, myös Euroopan unionilta ja sen elimiltä.

  Martin Kastler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, maailmanlaajuisesti noin 75–80 prosenttia kaikista uskonnon takia vainotuista on kristittyjä. Me Euroopan parlamentissa taistelemme erityisesti ihmisoikeuksien puolesta koko maailmassa. Uskonnonvapaus on mielestäni ihmisoikeuspolitiikkamme keskeinen käsite. Siksi olen pahoillani, että Euroopan parlamentin vasemmistolaiset ja liberaalien vasemmistoon kuuluvat ovat usein yhdessä vaiti kristittyjen kohtalosta.

Samalla olen hyvin tyytyväinen siitä, että jätämme tänään yhdessä käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen Pakistanin hirveästä tilanteesta. Pakistanin 156 miljoonasta asukkaasta 95 prosenttia on muslimeja, noin 3 prosenttia kristittyjä ja noin 2 prosenttia hinduja. Kristittynä haluan jälleen kerran keskittyä Pakistanin kristittyihin, jotka kärsivät edelleen vakavasta vainosta. Jokaisen, joka sallii väkivaltaiset hyökkäykset kristittyjä kohtaan, on saatava reaktio sivistyneestä maailmasta. Siksi EU:n tulisi ottaa kehityspolitiikassa ja taloudellisessa yhteistyössä käyttöön ehto, joka kattaa tämän seikan ja sallii tarvittaessa pakotteiden käytön.

  Puhemies. – (EN) Siirrymme nyt keskustelun "catch-the-eye" -osaan. Olen saanut useampia pyyntöjä kuin mihin meillä on aikaa. Aikaa olisi jäljellä vain kaksi minuuttia. Annan neljä puheenvuoroa.

  Michael Gahler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, minkä tahansa maan kohdalla on tärkeää miettiä sen alkuperää ja sitä, onko ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kehitys menossa oikeaan suuntaan. Euroopan unionin tarkkailuvaltuuskunnan päällikkönä viime vaalien aikaan kaksi vuotta sitten esitin useita suosituksia ja olen tyytyväinen huomatessani, että maassa on alettu toteuttaa jotakin niistä. Niihin kuuluvat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ratifiointi – tätä ei ole pelkästään allekirjoitettu vaan se on ilmeisesti nyt myös ratifioitu – sekä kidutuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen ratifiointi. On hyvä, että nyt on olemassa ministeri, joka on viran puolesta vastuussa vähemmistöasioista ja joka pyrkii vaiheittain poistamaan syrjinnän.

Tällä on tuotu esiin myös ahmadilaisia koskeva kysymys. Yksi suosituksistani oli, että seuraavalla kerralla heidät tulisi poistaa erillisestä vaaliluettelosta ja sisällyttää yhteiseen vaaliluetteloon. Uskomme, että tämä olisi käytännön toimenpide, joka auttaisi lopettamaan tämän vähemmistön syrjinnän.

  Heidi Hautala (Verts/ALE). – (FI) Arvoisa puhemies, haluaisin todeta, että minäkin tapasin vähemmistöministerin täällä tällä viikolla. Vakuutuin siitä, että hän pyrkii luomaan yhteisymmärrystä eri uskonnollisten ryhmien kesken, mutta hänkään ei oikein osannut vastata kysymykseen, miksi Pakistan kuitenkin YK:ssa, YK:n ihmisoikeusneuvostossa, on hyvin voimakkaasti osana islamilaisten maiden järjestöä puolustanut sellaista uudenlaista kansainvälistä säännöstöä, jolla taisteltaisiin uskonnonpilkkaa ja uskonnon halventamista vastaan. Tämä ei varmaankaan ole omiaan edistämään uskonnollisten ryhmien välistä yhteisymmärrystä.

Toivoisin, että Euroopan unioni toimisi tässä asiassa vahvemmin kansainvälisesti sen estämiseksi, että tällaiset uudet säännökset, jotka vaarantavat ihmisoikeuksien toteuttamisen astuvat voimaan. Yhdysvallat on tässä asiassa ollut paljon aktiivisempi kuin Euroopan unioni.

  Jacek Olgierd Kurski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, Pakistanin tilanne kehittyy nopeasti ja saamme ristiriitaisia tietoja, ja meidän on seurattava tilannetta tarkasti, jotta emme tee virhettä. On hyvä, että Pakistanin hallitus on toteuttanut tiettyjä toimenpiteitä uskonnollisten vähemmistöjen hyväksi, esimerkiksi takaamalla vähemmistöille 5 prosenttia julkisen sektorin työpaikoista. On hyvä, että Pakistanin hallitus on varannut, tai luvannut varata, vähemmistöille paikkoja senaatista, myös vähemmistöryhmiä edustaville naisille.

Jotakin on silti tehtävä. Sekä Pakistanin hallituksen että Pakistanin viranomaisten on tehtävä jotakin jumalanpilkkalaille, jonka perusteella jumalanpilkasta langetetaan Pakistanissa kuolemantuomio ja jota käytetään usein perusteena sensuurille, kriminalisoinnille, vainolle ja joissakin tapauksissa poliittisten, rodullisten ja uskonnollisten vähemmistöjen jäsenten murhille. Pakistanin viranomaisten on tehtävä jotakin rikoslaille, jonka perusteella jokaiselle jumalanpilkkaan syyllistyneelle ja siitä tuomitulle langetetaan kuolemantuomio.

Ihmisten tappamista tällä tavoin ei voi sallia Euroopan unionilta apua vastaanottavassa maassa 2000-luvulla. Kiitos paljon.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Lähes yhdeksän vuotta kestäneen sotilasdiktatuurin jälkeen vuonna 2008 Pakistanissa pidetyt vaalit merkitsivät maalle demokratiakehityksen alkua. Valitettavasti Benazir Bhutto murhattiin muutama viikko ennen vaaleja. Hänen johtamansa Pakistanin kansanpuolue voitti vaalit. Vaikka Pakistanin vähemmistöt kohtaavat monia ongelmia, nykyisen hallituksen johdolla on käynnistetty useita myönteisiä toimenpiteitä. Kulttuurienvälistä vuoropuhelua on edistetty, liittovaltion hallintoon on määritetty 5 prosentin kiintiö vähemmistöille ja joitakin muslimien juhlapäiviä on tunnustettu. Pakistanin hallituksen sitoumusta antaa vähemmistöille paikkoja senaattiin on kiitettävä. Haluan lopuksi painottaa erityisen tärkeää roolia, joka Pakistanilla on terrorismin ja ääriliikkeiden torjunnassa.

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unioni on seurannut tiiviisti uskonnollisten vähemmistöjen tilannetta Pakistanissa. Pakistanin perustuslaissa tunnustetaan uskonnonvapaus ja säädetään, että valtio suojelee vähemmistöjen oikeuksia.

Pakistanissa on tapahtunut viime aikoina edistystä: perustuslakiin on hyväksytty tarkistuksia, joilla vaaleilla valittujen elinten roolia Pakistanissa on vahvistettu, ja ihmisoikeusasioissa edistytty erityisesti perustamalla ihmisoikeusministeriö ja vähemmistöministeriö. Lisäksi maassa ollaan perustamassa riippumatonta kansallista ihmisoikeustoimikuntaa.

Pakistan on myös ratifioinut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen. Tämä on askel oikeaan suuntaan edellyttäen, että nämä välineet otetaan tehokkaasti käyttöön. Siitä huolimatta Pakistanin tulisi kaksinkertaistaa toimet, joilla se pyrkii varmistamaan uskonnollisten vähemmistöjen, muun muassa kristityn vähemmistön, paremman yhdentymisen yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja poliittisiin elimiin. Pakistanin kansainvälistä mainetta ovat tahranneet välikohtaukset, kuten viime vuonna Gojrassa sattunut tapaus, jossa seitsemän kristittyä poltettiin elävältä, kun ääriliikkeiden edustajat hyökkäsivät kirkkoon ja ihmisten koteihin, sekä hyökkäykset šiiamuslimeja vastaan ja ahmadilaisiin kohdistuva syrjintä.

Mitä tulee uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksiin, EU on käynyt johdonmukaisesti poliittista vuoropuhelua Pakistanin kanssa ihmisoikeusasioiden esiin tuomiseksi ja ryhtynyt myös useaan otteeseen diplomaattisiin toimiin. Tämän lisäksi EU on vuodesta 2007 käynyt Pakistanin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa vuoropuhelua ihmisoikeuksista. Sopimuksessa säädetään hallintotapaa ja ihmisoikeuksia käsittelevästä säännöllisestä vuoropuhelusta.

Näissä keskusteluissa EU on aina vaatinut yksilön oikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamista. EU on myös toistuvasti ottanut esiin jumalanpilkkalakien soveltamisen Pakistanin hallituksen kanssa osana ihmisoikeuksista käytyä keskustelua. Absoluuttisesti mitattuna vaikuttaa siltä, että suurin osa syytetyistä on muslimeja, mutta tiedän, että jumalanpilkkalakeja on usein käytetty uskonnollisia vähemmistöjä vastaan ja että perättömiä syytöksiä on esitetty henkilökohtaisten kiistojen tai ahneuden takia. Sekakomitean viimeinen kokous pidettiin 25. maaliskuuta 2010, ja edellisenä päivänä pidettiin hallintotapaa, ihmisoikeuksia ja siirtolaisuutta käsittelevän alakomitean kokous.

Tuolloin otettiin esille vähemmistöjen tilanne Pakistanissa. Emme myöskään epäröineet ottaa puheeksi pakistanilaisten huolenaihetta siitä, mikä uskonnollisten vähemmistöjen tilanne on meillä kotona Euroopassa.

Euroopan unioni aikoo ottaa nämä aiheet esille myös seuraavassa kokouksessa Pakistanin kanssa 4. kesäkuuta tänä vuonna. Suurella osalla Pakistanin väestöstä ei ole mahdollisuutta koulunkäyntiin, eikä sillä ole käsitystä sosiaalisen käyttäytymisen perussäännöistä. Euroopan komission myöntämässä avustuksessa on painotettu peruskoulutuksen saatavuuden parantamista Pakistanin politiikassa ja koulutuksessa. Toivon, että tämän myötä asenne uskonnonvapauden käsitteeseen muuttuu keskipitkällä aikavälillä suvaitsevaisempaan suuntaan.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan pian.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Monica Luisa Macovei (PPE), kirjallinen. – (EN) Saatujen tietojen mukaan Pakistanilla on maailman ankarimmat jumalanpilkkaa koskevat lait. Sananvapauden ja uskonnonvapauden käyttäminen saattaa johtaa vangitsemiseen ja kuolemaan. Pakistanin rikoslain 295B ja C pykälissä kriminalisoidaan Koraania ja profeettaa loukkaavat kommentit, ja ensin mainitusta säädetään elinkautinen vankeus ja jälkimmäisestä kuolemantuomio. 298 pykälän perusteella rangaistaan uskonnollisten tunteiden tahallisesta loukkaamisesta ja 298A, B ja C pykälien perusteella rangaistaan pyhiä kuvia ja paikkoja loukkaavista kommenteista sekä julistetaan laittomaksi ahmadilaisten uskonnollinen ryhmä (jonka edustajat pitävät itseään muslimeina). Uskonnonvapaus tarkoittaa vapautta uskoa mihin tahansa uskontoon ja vapautta olla uskomatta mihinkään uskontoon. Pakistanin vähemmistöministeri ilmoitti eilen, että suunnitteilla on tarkistuksia, joilla pyritään estämään jumalanpilkkalakien väärinkäyttö. Mielestäni nämä lait pitäisi kumota, koska muutettukin teksti on vain menneisyyden perintöä ja sallii väkivallan ja syrjinnän jatkumisen.

  Cristian Dan Preda (PPE), kirjallinen. – (RO) Pakistanin hallitus on ryhtynyt viime vuosina useisiin toimiin, jotka osoittavat selvästi tietynlaista ymmärrystä kansallisten vähemmistöjen tilanteelle. Näihin kuuluvat Shahbaz Bhattin nimitys liittovaltion vähemmistöministeriksi, 5 prosentin kiintiö julkisen sektorin työntekijöille ja sitoutuminen siihen, että uskonnolliset vähemmistöt saavat edustuksen senaattiin, vain muutamia mainitakseni. Näitä pyrkimyksiä on tuettava. On kuitenkin toteutettava vielä monia muita toimenpiteitä uskonnollisten vähemmistöjen tilanteen parantamiseksi.

Uskon, että yksi keskeinen keino on tarkistaa uskontoja vastaan tehtyjä rikkomuksia koskevat säännökset, jotka tunnetaan jumalanpilkkalakina. Mahdollisuus lain säännösten väärinkäyttöön on luonut suvaitsemattomuuden ilmapiirin, joka on edistänyt uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvaa väkivaltaa, syrjintää, pelottelua ja vainoa. Oikeudellisen näkökohdan lisäksi on tärkeää, että hallitus toteuttaa määrätietoisia toimia väkivallan estämiseksi. Suvaitsevaisuuden edistäminen on avainasemassa, kun pyritään suojelemaan uskonnollisia vähemmistöjä Pakistanissa.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Tuntemamme nykypäivän eurooppalainen sivistys ei olisi mahdollinen ilman uskonnonvapautta. Sen, että etsitään jotakin yksilöä laajempaa, on kuljettava käsi kädessä suvaitsevaisuuden kanssa. Tie Jumalan luo – ja Jumalan luota – on jokaiselle erilainen. Ainakin tämän olemme oppineet kristinuskon kahdesta vuosituhannesta Euroopassa. Kokemus on ollut pitkä ja tuskallinen, ja se on vaatinut miljoonien viattomien ihmisten hengen. Siksi meillä eurooppalaisilla on oikeus kertoa muille, ettei niin kannata edetä. Näin ollen tuomitsemme aina ja kaikissa maissa väkivallan käytön ja viattomien ihmisten murhat, erityisesti nyt, kun kyseessä on liittolaisemme ja ystävämme.