Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/2242(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0156/2010

Keskustelut :

PV 15/06/2010 - 16
CRE 15/06/2010 - 16

Äänestykset :

PV 17/06/2010 - 7.7
CRE 17/06/2010 - 7.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0232

Puheenvuorot
Tiistai 15. kesäkuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

16. Talouden taantumaan ja rahoituskriisiin liittyvät sukupuolinäkökulmat - Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman 2006–2010 tulosten arviointi ja suositukset tulevaisuutta varten - Naisten oikeuksien peruskirja - seuranta (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu:

– Raül Romeva i Ruedan naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä talous- ja rahoituskriisiin liittyvistä sukupuolinäkökohdista [2009/2204(INI)] (A7-0155/2010),

– Ilda Figueiredon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman 2006–2010 tulosten arvioinnista ja suosituksista jatkotoimiksi [2009/2242 (INI)] (A7-0156/2010) ja

– Zita Gurmain ja Britta Thomsenin, S&D-ryhmän puolesta, Ilda Figueiredon ja Eva-Britt Svenssonin, GUE/NGL-ryhmän puolesta, Antonyia Parvanovan, ALDE-ryhmän puolesta, ja Marije Cornelissenin, Verts/ALE-ryhmän puolesta, komissiolle esittämästä suullisesta kysymyksestä naisten oikeuksien peruskirjasta – seuranta [2010/2692(RSP)] (O-0059/2010 – B7-0305/2010).

 
  
MPphoto
 

  Raül Romeva i Rueda, esittelijä.(ES) Arvoisa puhemies, haluan kiittää tilaisuudesta keskustella tästä asiasta. Aloitan esittämällä kysymyksen, hyvin yksinkertaisen kysymyksen, joka kuitenkin mielestäni kuvastaa varsin hyvin käsittelemäämme ongelmaa: jos Lehman Brothersin sijaan meillä olisikin Lehman Sisters, olisimmeko me täällä tänään keskustelemassa tästä asiasta? Tähän ei ole vastausta, sillä totuus on toinen. On kuitenkin selvää, että nykytilanne luottokriisin sekä talous- ja rahoituskriisin hampaissa olisi hyvin toisenlainen.

Taloustieteilijät – niin feministit kuin ei-feministitkin – ovat lähestulkoon yksimielisiä siitä, nykyisen kriisin ovat aiheuttaneet laitokset, joiden johdossa on miltei yksinomaan miehiä. Meillä on siis objektiivista näyttöä siitä, että miehet ovat vastuussa tästä tilanteesta.

Ei tietenkään voida sanoa, olisiko tilanne ollut toinen, jos enemmistö näistä johtajista olisi ollut naisia. Pidän kuitenkin ilmiselvänä, että kriisin syyt ja hallinta sekä tietysti myös tämänhetkinen elpyminen poikkeaisivat nykyisestä.

Mielestäni on tärkeää korostaa seuraavaa tosiasiaa: ne rahoituslaitokset, muiden laitosten ohella, joiden johtoportaassa on tavallista suurempi osuus naisia, ovat kärsineet tästä tilanteesta paljon vähemmän. Tämän pitäisi pysäyttää meidät ajattelemaan ja niin me teemme tässä mietinnössä.

Me pyrimme tässä mietinnössä esittämään, että tämä kriisi ei ole vain vakava ongelma, vaan se on myös mahdollisuus korjata joitain niistä tekijöistä, jotka johtivat meidät ilmiselvästi väärälle tielle. Huonot politiikat ja tasa-arvon puute monissa politiikoissa kuuluu näihin ongelmiin.

Haluan tässä yhteydessä tuoda esiin ja korostaa joitain puutteita, joita tämän kriisin poliittisissa ratkaisuyrityksissä on havaittavissa. Ratkaisuyrityksissä ei hyödynnetä tätä mahdollisuutta. Esimerkiksi Lissabonin jälkeisissä näkymissä eli Eurooppa 2020 -strategiassa ei ole missään vaiheessa käytetty sukupuolinäkökulmaa. Tähän mennessä ei ainakaan ole ollut näkyvää pyrkimystä laatia työllisyyttä koskevia selkeitä makrotaloudellisia politiikkoja ja suuntaviivoja, joissa olisi selkeä sukupuolinäkökulma. On toki hienoa esittää juhlallisia julistuksia, mutta todellisuudessa me tarvitsemme konkreettisia sitoumuksia.

Tämän mietinnön tarkoituksena on ainakin käynnistää keskustelu ja ottaa puheeksi joitain tärkeiksi katsomiamme kysymyksiä. Jotkin jäsenvaltiot ja hallitukset – kuten puheenjohtajavaltio Espanjan hallitus – ovat johtaneet keskustelua tästä aiheesta ja tuoneet esiin joitain puheenaiheita. Haluamme tehdä näitä pyrkimyksiä tunnetuiksi ja tunnustamme ne. Haluan tukea myös tulevia puheenjohtajavaltioita, jotka aikovat tai haluavat käsitellä vastaavan laisia aiheita.

Mielestäni on kuitenkin tärkeää tarkastella erästä toista asiaa. Jos me todella haluamme korjata aiempia virheitä, niin meidän on ehdottoman tärkeää ymmärtää, että ongelmien syyt ovat moninaiset ja että ensimmäinen niistä on poliittinen haluttomuus laatia selkeitä tasa-arvopolitiikkoja.

Mietinnössä vaaditaan tästä syystä ensinnäkin poliittista tahtoa. Toiseksi perään kuulutamme mielikuvitusta, jota on tärkeä korostaa. Kolmanneksi ja ennen kaikkea me vaadimme konkreettisia ja selkeitä toimenpiteitä, jotka ovat tarvittaessa sitovia ja pakollisia. Me olemme saaneet tarpeeksemme hyvistä aikomuksista.

Me tarvitsemme selkeitä sitoumuksia. Toistan: me tarvitsemme sitovia, pakollisia sitoumuksia, jotka on täytettävä. Esimerkiksi täystyöllisyyden saavuttamisen sekä miesten että naisten osalta, mutta erityisesti naisten kohdalla, pitäisi olla tavoite sinällään.

Lyhyesti sanottuna konkreettisia tavoitteita olisi pyrkiä naisten 75 prosentin työllisyyteen vuoteen 2020 mennessä tai poistaa palkkaero kokonaan tai supistaa se korkeintaan 5 prosenttiin; tätä me olemme vaatineet jo pitkään. Nämä ovat toimenpiteitä, joista ainakin keskustellaan jo nyt ja joiden osa meistä toivoisi olevan – kuten jo sanoin – pakollisia.

Me tiedämme, että sekä komission jäsen Reding että puheenjohtajavaltio Espanja ovat ottaneet nämä asiat puheeksi useissa yhteyksissä. Me haluamme saada muut ryhmät ja myös muut jäsenvaltiot ymmärtämään, että kyse ei ole vain päähänpistosta. Kyse on velvollisuudesta ja – kuten jo totesin – mahdollisuudesta nykyisen kriisin suhteen. Haluan lopuksi antaa tunnustusta eri ryhmille niiden työstä, tuesta ja panoksesta, joiden ansiosta tämä teksti on yhteisymmärryksen tulos ja kompromissi ja joiden ansiosta tämä teksti kuvaa selvästi ongelmaa sekä sen mahdollista ja toivottavaa ratkaisua.

 
  
MPphoto
 

  Ilda Figueiredo, esittelijä.(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, mietintö, jonka esittelen teille, on tulosta naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan alaisesta yhteistyöstä, jonka yhteydessä on kuultu naisjärjestöjä ja asiantuntijoita ja johon myös Euroopan komissio on osallistunut. Kiitän kaikkia osallistuneita.

Tasa-arvon etenemissuunnitelmaa 2006–2010 koskevan tarkastelumme perusteella uskomme, että edistystä on tapahtunut ja joitain naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevia avaintekijöitä on nostettu etualalle. Todellisuudessa niitä ei ole kuitenkaan toteutettu täysin, sillä tarvittavaa poliittista voimaa ei ole löydetty.

On erityisesti syytä painottaa tosimaailmassa sitkeästi elävää eriarvoisuutta, kuten vaikeuksia löytää oikeuksia kunnioittavaa ja kunnollisesti palkattua työtä, köyhyyttä, jatkuvaa syrjintää sekä kaavamaisia käsityksiä, jotka pitävät eriarvoisuutta yllä koulutukseen pääsyssä, ammatillisessa kehityksessä ja johtavaan asemaan pääsyssä sekä taloudellisessa ja poliittisessa elämässä. Myös EU:n politiikan sisäiset ristiriidat edistävät eriarvoisuutta, ja niiden myötävaikutuksesta yli 85 miljoonaa eurooppalaista, suurelta osin naisia ja lapsia, elää köyhyydessä, joka on seurausta työttömyydestä, epävarmoista työsuhteista, matalista palkoista, vähimmäistoimeentulorajan alle jäävistä eläkkeistä sekä vaikeuksista saada laadukkaita julkisia palveluita.

Nykyinen talous- ja sosiaalikriisi vaikuttaa erityisen raskaasti naisiin, ja tämä kärjistää eriarvoisuutta ja syrjintää. Tämä koskee miesten ja naisten välistä palkkaeroa, joka on keskimäärin yli 17 prosenttia, sekä epäsuoraa syrjintää, joka tavallisesti voimistuu työttömyyden lisääntyessä ja vaikuttaa naisiin ja tyttöihin haitallisesti.

Viime vuosina syntyneet työpaikat ja niistä erityisesti nuorille ja naisille suunnatut työpaikat ovat olleet pääasiassa epävarmoja ja huonosti palkattuja eikä niissä ole kunnioitettu perusoikeuksia, kuten erityisesti oikeutta äitiyslomaan. Tämä on osaltaan pienentänyt syntyvyyttä. Laajalle levinnyt syrjintä, joka kohdistuu tiettyihin naisryhmiin, on erityisen vakava ongelma. Vaikeimmassa asemassa ovat ikääntyneet naiset, naiset, joilla on huollettavia, maahanmuuttajanaiset, vähemmistöjä edustavat naiset sekä vammaiset naiset.

Lisäksi köyhyys, työttömyys, väkivalta ja syrjintä ovat osaltaan pitäneet yllä prostituutioon suuntautuvaa nais- ja lapsikauppaa eri EU-maissa ja jopa lisänneet sitä. Tähän tilanteeseen on puututtava kiireellisesti. Komission esittelemän Eurooppa 2020 -strategian ehdotukset eivät valitettavasti kuitenkin kattaneet sukupuolinäkökulmaa tyydyttävällä tavalla. Me toivommekin, että tätä tilannetta tarkastellaan uudelleen ja ennen kaikkea että komissio pyrkii vastaamaan näihin ongelmiin laatiessaan tasa-arvoisuutta koskevaa strategiaa. Tämä asia ei kuitenkaan kuulu yksinomaan Euroopan komission tehtäviin, vaan siihen on osallistuttava huomattavasti laajemmin. Haluaisin tästä syystä ottaa mietinnössä esitettyjen useiden toimenpiteiden joukosta esiin neljä aluetta.

Institutionaalisten toimien osalta me ehdotamme, että uudesta tasa-arvostrategiasta tehdään Pekingin toimintaohjelmaan ja sen saavutuksiin pohjautuva toimintasuunnitelma ja poliittinen sitoumus, sillä naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet ovat luovuttamattomien ja jakamattomien yleismaailmallisten ihmisoikeuksien erottamaton osa. Me kehotamme neuvostoa hyväksymään komission uuden tasa-arvostrategiaa koskevan ehdotuksen parlamenttia kuultuaan. Tämän tarkoituksena on antaa tasa-arvopolitiikalle suurempaa poliittista voimaa ja tarjota sille uudenlainen yllyke sekä varata siihen unionin varoja sen toteuttamiseksi tehokkaasti. Me pidämme neuvoston, komission ja parlamentin vuosittaisen kolmenvälisen tapaamisen järjestämistä ratkaisevan tärkeänä, sillä se tarjoaisi tilaisuuden tarkastella Euroopan unionin tasa-arvostrategian edistymistä. Sen ohella vuosittainen tasa-arvoa käsittelevä kokous, johon osallistuisi eri jäsenvaltioiden naisjärjestöjä ja ammattiliittoja sekä tietenkin Euroopan parlamentin jäseniä ja kansallisten parlamenttien edustajia ja jossa kiinnitettäisiin joka vuosi erityistä huomiota johonkin etukäteen määriteltyyn aiheeseen.

Haluan lisäksi muistuttaa, että tasa-arvonäkökulman valtavirtaistaminen on tärkeää sisällyttää kaikkien ehdotusten valmisteluun. Lopuksi – päätän puheenvuoroni pienen hetken kuluttua, arvoisa puhemies – haluan korostaa, että pidämme mietinnössä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista ja täytäntöönpanoa erittäin tärkeänä, oli kyse sitten tasa-arvoinstituutista, väkivallan seurantakeskuksesta, tai voimassa olevien direktiivien täysimääräisestä täytäntöönpanosta. Vain siten me voimme tehdä naisten emansipaatiosta sekä heidän henkilökohtaisesta ja ammatillisesta tyydytyksestään aloitteemme ja itse strategian päätavoitteen. Paljon kiitoksia. Pyydämme teitä huomiomaan mietinnössä esitetyt suositukset.

 
  
MPphoto
 

  Zita Gurmai, laatija.(EN) Arvoisa puhemies, komission päätös uudistaa ja lujittaa sitoutumisensa sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamiseen on tervetullut. Komissio päätti toteuttaa sen kansainvälisenä naisten päivänä julkaistun asiakirjan "Naisten peruskirja" muodossa.

Asiakirjaa edelsi komission puheenjohtajan Barroson antama, naisten peruskirjan laatimista koskeva sitoumus, jonka hän antoi parlamentille keskusteluissa ennen valintaansa toiselle toimikaudelle. Peruskirja juhlistaa lisäksi Pekingissä pidetyn Yhdistyneiden Kansakuntien naisten maailmankonferenssin toimintaohjelman hyväksymisen 15-vuotispäivää ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 30-vuotispäivää. Asiakirjalla on siis monta tarkoitusta ja kaikki niistä ovat tärkeitä.

Miten komissio aikoo ottaa mukaan tähän aloitteeseen muut EU:n toimielimet, kansalaisyhteiskunnan ja muut sidosryhmät?

Hiljattain tehty sukupuolten tasa-arvoa koskeva Eurobarometri-tutkimus osoittaa, että 62 prosenttia eurooppalaisista katsoo naisten ja miesten eriarvoista kohtelua esiintyvän edelleen monilla yhteiskunnan osa-alueilla. Miten naisten peruskirja aikoo puuttua epätasa-arvon kokemiseen? Miten naisten peruskirjan sisältö voidaan muuntaa mitattaviksi ja selkeiksi tavoitteiksi?

Komissio jatkaa työtään tavalliseen tapaan viisivuotisen sukupuolten tasa-arvostrategian mukaisesti. Tämänhetkinen etenemissuunnitelma kattaa vuodet 2006–2010. Miten komission tuleva sukupuolten välisen tasa-arvon viisivuotisstrategia aiotaan konkreettisesti kytkeä naisten peruskirjaan ja miten sidosryhmät otetaan mukaan työhön?

Tulevaisuuden osalta mietinnöstä käy selvästi ilmi, että tällä hetkellä tärkeimpiä ongelmia ovat lisätietojen tarve sekä tasa-arvoa koskevien saavutusten mittaamisen puutteellisuus selkeiden tavoitteiden puuttuessa. Jos te haluatte todella saada aikaan tuloksia, meidän on arvioitava eriarvoisuuden syyt ja arvioitava toimiemme tulokset. Mietintö koskee tasa-arvon etenemissuunnitelman 2006–2010 tulosten arviointia, mutta meidän on tietenkin oltava kunnianhimoisempia.

Lopuksi haluan vain mainita eurooppalaisen suojelumääräyksen. Meidän on viipymättä taattava kaikille väkivallan uhriksi Euroopassa joutuneille naisille paras mahdollinen suoja. Kehotan komissiota ja neuvostoa puheenjohtajavaltio Espanjan johdolla tekemään asiasta mahdollisimman nopeasti edistyksellisen ja toimivan sopimuksen.

 
  
MPphoto
 

  Eva-Britt Svensson, laatija.(SV) Arvoisa puhemies, täydellisessä maailmassa meidän ei tarvitsisi käydä tämäniltaista keskustelua. Me eläisimme tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Me emme elä täydellisessä maailmassa ja siksi meidän on käytävä tämä keskustelu. Tämä asia ei saa kuitenkaan jäädä vain keskustelun tasolle. Naisten oikeuksien puolustaminen ja meidän työmme tasa-arvon edistämiseksi edellyttävät konkreettisia toimenpiteitä.

Naisten oikeuksien peruskirjaa – peruskirjaa, jossa omaksutaan kaikki politiikan alat kattava lähestymistapa – tarvitaan kipeästi. Julistusten esittäminen ja kauniiden korupuheiden pitäminen ei riitä. Yksittäisten, erillisten toimenpiteiden toteuttaminen eri aloilla ei riitä. Tasa-arvon edistämisessä – tasa-arvostrategiassa ja jäsen Figueiredon esittelemässä mietinnössä – on omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa, mutta me tarvitsemme myös kattavaa naisten oikeuksien peruskirjaa.

Peruskirjan laatimisessa on mielestäni hyödynnettävä myös parlamentin ulkopuolista tietoa, osaamista ja kokemusta. Naisjärjestöissä, kansalaisjärjestöissä ja kansalaisyhteiskunnassa yleensä ottaen piilee taitoja, osaamista ja kokemusta, joita meidän olisi hyödynnettävä kattavan peruskirjan laatimisessa.

Komissiolla on tilaisuus käynnistää ja koordinoida EU:n elinten, kansallisten parlamenttien, kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen välinen menettely peruskirjan laatimiseksi. Olen vakuuttunut, että komission jäsen Redingin osoittama sitoutuneisuus tasa-arvon edistämiseen antaa meille mahdollisuuden laatia tällainen peruskirja yhdessä komission kanssa.

Haluaisin sanoa myös, että me keskustelemme usein – ainakin jokaisten euroopan parlamentin vaalien alla – siitä, miten naiset saataisiin osallistumaan innokkaammin parlamenttivaaleihin ja miten naisia saataisiin enemmän mukaan poliittiseen päätöksentekoon yleensä. Ei riitä, että me vain yritämme kannustaa naisia osallistumaan vaaleihin. Naiset ja yleensä ottaen kaikki kansalaiset ovat sellaisen yläpuolella. He kysyvät tietenkin, mitä me olemme tehneet parantaaksemme heidän elämäänsä ja kehittääksemme heidän elinolojaan.

Siksi meidän olisi käytettävä tämä vaalikausi hyväksemme ja osoitettava EU:n ja koko maailman naisille, että me pyrimme aidosti parantamaan sitä jokapäiväistä todellisuutta, jossa useimmat naiset elävät.

 
  
MPphoto
 

  Antonyia Parvanova , laatija.(BG) Kun me tänään arvioimme naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman 2006–2010 tuloksia samalla hahmotellen tulevia suuntaviivoja, meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota politiikkoihin, jotka vaikuttavat tasa-arvoon suoraan tai epäsuorasti.

Me odotamme Euroopan komission laativan politiikan niiden naisten puolustamiseksi, jotka ovat joutuneet epäoikeudenmukaisuuden, syrjinnän, nälän, köyhyyden, ihmiskaupan tai muiden väkivallan muotojen uhreiksi. Meidän on syytä muistaa, että vaikka sukupuolten tasa-arvo on ehdoton edellytys perusihmisoikeuksien harjoittamiselle ja samalla yksi Euroopan unionin perusperiaatteista, eriarvoisuus elää yhä politiikassa ja naisten jokapäiväisessä elämässä.

Tästä syystä meidän on erityisen tärkeää pyrkiä vahvistamaan tasa-arvopolitiikkoja, jotka ovat talouden kehityksen ja sosiaalisen koheesion väline. Meidän on huomioitava, että nyt tarvitaan uudenlaista, sosiaalisesti kestävää mallia, joka kattaa kaikki ne taidot, joita naiset voivat tarjota talouselämän käyttöön, jonka on palautettava naisten ja miesten julkisten ja yksityisten velvoitteiden välinen tasapaino sekä ja jonka on taattava työn ja yksityiselämän välinen tasapaino.

Tarkasteltaessa naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmaa käsittelevää mietintöä tämä suullinen kysymys kertoo erityisen hyvin Euroopan parlamentin suhtautumisesta politiikkoihin, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa. Uskon, että naisten oikeuksien peruskirja, jota koskeva täytäntöönpanostrategia valmistuu myöhemmin tänä vuonna, edellyttää tasa-arvoasioissa viime vuosikymmeninä saavutetun edistyksen lujittamista ja vakaan eurooppalaisen politiikan laatimista paremman yhteiskunnan luomisesta.

Me odotamme komission ehdottavan tasa-arvostrategiaan sisällytettäviä toimenpiteitä, joilla taataan lainsäädäntöaloitteet naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi sekä lainsäädännölliset ja muunlaiset välineet syrjinnän ja palkkaerojen poistamiseksi työmarkkinoilta ja jotta naisten sysääminen vähän ammattitaitoa vaativiin tehtäviin loppuisi. Tehokkaita toimenpiteitä tarvitaan myös naisten työllisyysasteen ja sosiaalisten etujen parantamiseksi osana Eurooppa 2020 -strategiaa; lisäksi tarvitaan ohjelmia, joilla naisia kannustetaan osallistumaan vihreään talouteen, politiikkoja, joilla edistetään naisten edustusta päätöstenteossa, sekä sopivia lainsäädännön tarkistuksia, joilla lisätään johtotehtävissä toimivien naisten määrää.

Tietoisuuden lisääminen naisten oikeuksista Euroopassa on meidän yhteinen tehtävämme. Uskon myös, että yhteistyöllä voimme saada aikaan toimivan eurooppalaisen politiikan, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa sopivien strategioiden, täytäntöönpanotoimenpiteiden ja ohjelmien tuella. Haluan kiinnittää huomionne erityisesti siihen seikkaan, että maailmanlaajuisen talouskriisin yhteydessä naisten asema maataloudessa on muuttumassa ratkaisevan tärkeäksi.

Jos me toimimme yhdessä eriarvoisuuden poistamiseksi työelämässä ja naisten määrän lisäämiseksi yritysten johtotehtävissä ja muilla yhteiskunnan aloilla, me saamme varmasti myönteisiä tuloksia aikaan. Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen vaikuttaa myönteisesti tuottavuuteen ja talouden kasvuun tarjoten eurooppalaiselle yhteiskunnalle lukuisia sosiaalisia ja taloudellisia etuja.

Arvoisa komission jäsen, meiltä puuttuu vain kunnianhimoa. Me olemme haluttomia todistamaan Euroopan parlamentin voimakkuutta. Me olemme vastuuvelvollisia äänestäjillemme. He pitävät sukupuolten eriarvoisuutta Euroopan unionin tärkeimpänä ongelmana, ja me odotamme teiltä tukea, jotta voimme tehdä yhteistyötä tämän ongelman ratkaisemiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Marije Cornelissen, laatija.(EN) Arvoisa puhemies, tämän uuden Euroopan parlamentin valitsemisesta on pian kulunut kokonainen vuosi. Komission jäsen Redingin nimittämisestä on lähes puoli vuotta. Meillä on vielä neljä vuotta yhteistä aikaa toteuttaaksemme muutoksia naisten ja miesten tasa-arvon alalla. Se, miten meitä, Euroopan parlamenttia, ja komission jäsen Redingiä arvioidaan tehtävämme suorittamisessa neljän vuoden kuluttua, riippuu toteuttamistamme toimista ja keräämästämme yhteiskunnan tuesta.

Ketään ei vakuuteta pelkällä puheella. En halua, että näistä neljästä vuodesta meille jää käteen vain jokin komission jäsen Redingin allekirjoittama paperinpala ja pino parlamentin päätöslauselmia. Haluan, että voimme sanoa: "Kyllä, me olemme taanneet kahden viikon isyysloman kaikille eurooppalaisille isille. Kyllä, me olemme tarkistaneet tasa-arvolainsäädäntöämme kaikkien alojen huomioimiseksi ja transsukupuolisten ihmisten huomioimiseksi. Kyllä, me olemme toteuttaneet järjestelmän, joka takaa seuraavan Euroopan komission tasapuolisen sukupuolijakauman." Haluan sanoa: "Kyllä, sukupuolten välinen palkkaero on umpeutumassa ja yhä useammat naiset tekevät ihmisarvoista työtä saaden siitä kohtuullista palkkaa. Kyllä, sukupuolten välinen ero hoivatyössä on umpeutumassa, sillä yhä useammat miehet tekevät osansa palkattomasta hoivatyöstä."

Toivon, että kaikki Euroopan parlamentin ryhmät tukevat huomenna yksimielisesti näitä kahta vahvaa mietintöä – Figueiredon ja Romeva i Ruedan mietintöä –, ja toivon, että komission jäsen Redingillä on rohkeutta tehdä näistä mietinnöistä todellisuutta, vaikka neuvoston enemmistön kannatus ei olisikaan etukäteen varmaa.

Me emme pysty tähän yksin. Meidän on saatava mukaan tahot, joille tämä asia on tärkeä. En olen kovin tyytyväinen tapaan, jolla naisten peruskirjaa on tähän mennessä laadittu, sillä Euroopan parlamentti ja kansalaisyhteiskunta eivät ole voineet osallistua siihen millään tavalla. Ymmärrän kuitenkin, että tämä on Euroopan komission tapa avata keskustelu omalta osaltaan ja osoittaa olevansa sitoutunut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

Tärkeämpää on se, mitä tapahtuu seuraavaksi. Toivon komission jäsen Redingin vastaavan kysymyksiimme kertomalla, miten hän aikoo laatia kunnianhimoisen strategian seuraavien neljän vuoden ajaksi.

 
  
MPphoto
 

  Isabel Martínez Lozano, neuvoston puheenjohtaja.(ES) Hyvää iltaa, arvoisa puhemies. Haluan kiittää tästä tilaisuudesta osallistua tämäniltaiseen keskusteluun parlamentin jäsenten kanssa. Haluan onnitella teitä tänä iltana esitellyistä mietinnöistä neuvoston puheenjohtajavaltion puolesta. Mietinnöissä tuodaan selkeästi ilmi eurooppalaisten naisten ongelmat, jotka koettelevat heitä erityisesti näinä vaikeina aikoina, ja haasteet, joihin meidän päättäjinä on vastattava lähivuosien aikana.

Olen työskennellyt näiden aiheiden – näiden täällä tänä iltapäivänä käsiteltyjen ongelmien – parissa viimeisen puolen vuoden ajan neuvoston puheenjohtajavaltio Espanjan nimissä ja sitä ennen joidenkin vuosien ajan komission nimissä.

Olen omistanut osan työstäni ja osan puheenjohtajavaltion Espanjan työstä tänä torstaina 17. heinäkuuta todennäköisesti hyväksyttävän uuden kasvu- ja työllisyysstrategian – Eurooppa 2020 -strategian – sukupuolinäkökulman käsittelemiseen. Eurooppa 2020 -strategia on kiistatta ratkaisevan tärkeä väline, joka tulee jättämään jälkensä kaikkiin politiikkoihimme seuraavan vuosikymmenen ajan.

Sen lisäksi, että olen sisällyttänyt sukupuolinäkökulman tähän strategiaan, olen pyrkinyt myös nostamaan sukupuoleen perustuvan väkivallan asialistan kärkeen. Tosiasia on se, että sukupuoleen perustuva väkivalta, joka todennäköisesti heijastelee eriarvoisuuden julmimpia puolia, on yhä vakava yhteiskunnallinen ongelma kaikissa jäsenvaltioissa; tämä todetaan myös nyt käsiteltävissä mietinnöissä.

Tästä syystä me olemme hyväksyneet joitain päätelmiä, jotka edistävät komission ja jäsenvaltioiden tavoitteita ja välineitä naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. Teksti, joka on nyt hyväksytty, velvoittaa kaikki jäsenvaltiot ja komission kehittämään yhteisiä aloitteita ja välineitä tämän häpeällisen ongelman, naisiin kohdistuvan väkivallan, torjumiseksi.

Yksi näistä päätelmistä koskee eurooppalaisen strategian laatimista sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Komissio on jo käynnistänyt tämän strategian valmistelun. Sen päätavoitteina on kerätä vertailukelpoista tietoa kaikkialta Euroopasta, laatia yhteisiä tavoitteita ja hankkia resurssit niiden toteuttamiseksi sekä ottaa ensimmäiset askeleet kohti eurooppalaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan valvontaelimen perustamiseksi.

Te tiedätte, että näissä päätelmissä ehdotettiin myös maksuttoman puhelinpalvelun perustamista väkivallan uhreille sekä useiden toimenpiteiden toteuttamista naisuhrien sosiaalisen suojelun parantamiseksi. Me olemme myös pyytäneet komissiota tarkastelemaan mahdollisten uusien lainsäädäntövälineiden oikeusperustaa, jotta näitä rikkomuksia voitaisiin torjua tehokkaammin kaikissa jäsenvaltioissa.

Toisaalta tasa-arvo nousi jälleen kerran eurooppalaisen keskustelun aiheeksi 7. kesäkuuta työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa, kun työllisyyspoliittiset suuntaviivat jäsenvaltioille hyväksyttiin. Kuten totesin, ne tulevat Eurooppa-neuvoston käsittelyyn 17. kesäkuuta. Suuntaviivoissa miesten ja naisten välinen tasa-arvo on nostettu keskeiseksi tekijäksi ei ainoastaan työllisyyden elvyttämiseksi nykyisessä talouskriisin ilmapiirissä, vaan myös uuden, älykkään, kestävän ja osallistavan kasvumallin toteuttamisessa ensi vuosikymmenelle. Tämä johtuu siitä, että kestävyyttä edellytetään myös sosiaaliselta mallilta, jonka on huolehdittava seuraavien 20 vuoden aikana huomattavasti ikääntyvästä väestöstä; ikääntyvien hoitoa ei voida jättää enää yksinomaan vapaaehtoisten naisten käsiin.

Jos jokin asia on tullut selväksi näiden mietintöjen alustavasta tarkastelusta ja puheenjohtajuuskautemme aikaisista keskusteluista, niin se on se, että jos me haluamme rakentaa kasvua vakaalle perustalle, Euroopan on voitava luottaa kaikkien kansalaistensa potentiaaliin, kykyihin ja osaamiseen, ja tämä koskee myös kaikkia eurooppalaisia naisia. Vaikka enemmistö (60 %) korkeakoulututkinnon suorittajista Euroopan unionissa on naisia, naiset eivät voi hyödyntää kaikkea potentiaaliaan tuotantojärjestelmiemme tiettyjen epäoikeudenmukaisten ja tehottomien rakenteiden vuoksi.

Jotta työmarkkinoita vaivaava eriarvoisuus, joka on todellinen este yhteiselle kehitykselle, voidaan kitkeä pois, vuodelle 2020 asetetun 75 prosentin työllisyystavoitteen on koskettava sekä miehiä että naisia. Tässä ei ole kysymys pelkästään oikeudenmukaisuudesta. Vertailtaessa miesten ja naisten työllisyysasteita Euroopan unionissa voidaan todeta, että miehistä 76 prosenttia on työelämässä, kun naisilla vastaava osuus on vain 63 prosenttia. Näin ollen lähivuosina on pyrittävä erityisen ponnekkaasti kasvattamaan työmarkkinoille pääsevien naisten määrää. Kuten olemme todenneet, naisten osuutta työmarkkinoilla on edistettävä myös, kuten jäsen Romeva i Rueda mainitsi, supistamalla palkkaeroa, joka oli Euroopan unionissa viime vuonna keskimäärin lähes 18 prosenttia.

Myös muita sukupuolten tasa-arvoa koskevia kysymyksiä, jotka sisältyvät Eurooppa 2020 -strategiaan, on tuotava esiin; niitä ovat esimerkiksi kaavamaiset sukupuolikäsitykset koulussa sekä ammatillisessa ja akateemisessa opinto-ohjauksessa. Me tiedämme, että tällaiset käsitykset edistävät nykyään työmarkkinoiden eriytymistä sekä tarvetta etsiä työn ja yksityiselämän välistä tasapainoa.

Mitä tulee sosiaaliseen osallistamiseen ja köyhyyden torjumiseen, jotka ovat erittäin tärkeitä aiheita, hyvä jäsen Figueiredo, me olemme kiinnittäneet erityistä huomiota myös naisten tilanteeseen, sillä he ovat miehiä suuremmassa vaarassa ajautua köyhyyteen matalampien palkkojen ja eläkkeiden vuoksi ja koska he huolehtivat yksin palkattomasta hoivatyöstä.

Lisäksi me olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että olemme saaneet parlamentin kanssa aikaan sopimuksen direktiiviehdotuksesta, joka koskee itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien miesten ja naisten yhdenvertaista kohtelua. Tämän sopimuksen ansiosta direktiivi voidaan hyväksyä neuvoston tulevassa kokouksessa. Direktiivissä itsenäisille ammatinharjoittajille ja liiketoimintaan osallistuville aviopuolisoille tai kumppaneille myönnetään aiemmin tuntemattomia oikeuksia.

Kuten sanoin, me olemme pitäneet useita tapaamisia, joissa on keskusteltu vaihtoehdoista ja ehdotuksista näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Me olemme myös keskustelleet tulevasta sukupuolten välisen tasa-arvon strategiasta vuosille 2011–2015, johon varmasti myös komission jäsen Reding viittaa. Tämä aihe tulee varmasti herättämään Euroopan parlamentissa vilkasta keskustelua lähikuukausina, ja komissio esittelee sitä koskevan etenemissuunnitelman parin kuukauden kuluessa.

Arvoisa puhemies, haluan lopettaa sanomalla olevani vakuuttunut siitä, että keskustellessamme kriisistä ja talouden elvyttämisestä meidän ei pidä unohtaa eurooppalaisen sosiaalisen mallin lujittamista. Se olisi virhe. Se olisi tässä tilanteessa vakava virhe. Siksi pidän tärkeänä, että tasa-arvoa koskevia keskusteluja ja politiikkoja pidetään yllä. Ne ovat jo monien vuosien ajan auttaneet meitä paitsi kasvamaan, myös kasvattamaan ja pitämään yllä kadehdittavaa ja moitteetonta sosiaalista koheesiomallia.

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja.(EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin vaikuttunut esittelijöiden tekemästä työstä. Olen erittäin vaikuttunut myös siitä, että eri poliittiset ryhmät ovat hyvin pitkälti samoilla linjoilla, niiden näkemyserot ovat varsin pieniä. Näkemyserot ei ole tärkeitä, sillä tie ja päämäärä ovat kaikille yhteiset ja se on kaikkein tärkeintä.

Kiitän kaikkia puhujia, esittelijöitä ja myös suullisen kysymyksen laatijaa siitä, että he korostivat, ettemme enää tarvitse uusia asiakirjoja, vaan toimintaa. Olen kanssanne samaa mieltä, sillä me tiedämme hyvin, mitä haluamme ja mistä syystä. Me tiedämme, että yhteiskuntamme voi edistyä ainoastaan sukupuolten tasa-arvon kautta, ei ainoastaan naisasioissa vaan kaikilla aloilla.

Juuri tästä syystä komissio käynnisti viisivuotiskautensa ensimmäistä kertaa EU:n historian aikana keskustelun avauksella, kuten joku äsken sitä nimitti, peruskirjalla, joka on jokaista komission jäsentä koskeva poliittinen sitoumus edistää sukupuolten tasa-arvoa omalla vastuualueellaan. Siten se on myös koko komissiota koskeva sitoumus sukupuolten tasa-arvon nostamiseksi asialistan kärkeen.

Tämä on ensimmäinen asia. Toinen kysymys kuuluu: miten voimme ryhtyä toimeen? Miten me saamme käytännössä toteutettua tämän komission itselleen maaliskuussa asettaman naisten peruskirjan? Tässä pääsemme puhumaan täytäntöönpanosta. Olen ensinnäkin pyytänyt kaikkia muita komission jäseniä antamaan panoksensa strategiaan, joten en puhu tästä teille yksin tasa-arvosta vastaavana komission jäsenenä, vaan puhun myös kaikkien muiden komission jäsenten puolesta; he tuovat keskusteluun oman osuutensa vastuualueidensa mukaisesti. Tämä on erittäin tärkeää, sillä näin ei ole toimittu koskaan aiemmin ja tämä on uskoakseni kaikkien poliittisten ryhmien esittämien näkemysten hengen mukaista.

Miten me oikein keksimme tällaisia ajatuksia? Peruskirjan viisi painopistealuetta eivät syntyneet tyhjästä. Ne ovat tulosta laajasta sidosryhmien kuulemisesta, jonka toteutimme vuonna 2009 valmistellessamme uutta strategiaa. Palaan strategiaan myöhemmin.

Haluan ensin puhua näistä Euroopan parlamentin esittelemistä erittäin merkittävistä mietinnöistä. Aloitan jäsen Romeva i Ruedan mietinnöstä. Mietintö on linjassa komission kannan kanssa siitä, miten kriisi vaikuttaa naisiin ja miten kriisin vastatoimissa on huomioitava naisiin kohdistuvat vaikutukset. Toin tämän asian esiin jo viimeisimmässä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevassa vuosikertomuksessa, jossa painotin tämän kriisin vaikuttavan naisiin aiempia taantumia raskaammin, sillä naiset tekevät palkkatyötä aiempaa yleisemmin ja ovat usein työketjun heikoimmassa päässä. Kriisin alussa miesten työttömyys kasvoi nopeasti pääasiassa rakennus- ja teollisuusalojen ongelmien vuoksi. Nyt miesten ja naisten työttömyys kasvaa samaa tahtia ja on vaarana, että julkisen talouden kustannusten kautta ja – toivottavasti ei kovin paljon, mutta kuitenkin myös – tasa-arvoon kohdennettujen varojen leikkausten kautta tämä vaikuttaa naisten työllisyyteen. On siis erittäin tärkeää, että olemme tietoisia tästä ja ryhdymme tarvittaviin toimenpiteisiin. Tästä syystä kannatan tasa-arvonäkökohtien sisällyttämistä talouden elvytystoimenpiteisiin. Mielestäni tämä kriisi on ainutlaatuinen tilaisuus panna täytäntöön politiikkoja, joilla eurooppalaisista työmarkkinoista ja yhteiskunnasta voidaan tulevaisuudessa tehdä tasa-arvoisempia. Neuvoston puheenjohtajavaltio on jo ilmaissut hyvin selvästi, että tavoitteeksi asettamaamme 75 prosentin työllisyysastetta ei voida saavuttaa, jos me emme saa myös naisia osallistumaan.

Mitä tulee Eurooppa 2020 -strategian sukupuolinäkökohtiin, sen kolmessa pääosassa, mitään ei saada aikaan ilman naisia. 60 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista on naisia, mutta heidän osaamistaan ei hyödynnetä työmarkkinoilla. Jos me pyrimme älykkääseen kasvuun ja vihreään talouteen, jossa tarvitaan osaamista ja jossa korkeasti koulutettuja naisia ei voida jättää syrjään, me emme voi saavuttaa tavoitteitamme ilman naisia. Tästä syystä katson, että naisia on autettava, jotta Eurooppa 2020 -strategia voi johtaa myönteisiin tuloksiin. Tavoitteita ei voida saavuttaa, ellei naisten osallistumista työmarkkinoille lisätä huomattavasti. Tästä syystä pidän erittäin hyvänä sitä, että Euroopan parlamentti on toistuvasti painottanut strategian vahvaa sukupuolinäkökulmaa. Parlamentti on siinä aivan oikeassa, sillä on tärkeää varmistaa, että naiset osallistuvat strategiaan ja voivat myös hyötyä siitä.

Sukupuolten tasa-arvostrategia, jonka esittelen tämän vuoden syksyllä, sisältää monia hyvin konkreettisia osatekijöitä ei vain lähikuukausia, vaan lähivuosia varten. Me tarvitsemme aidon toimintasuunnitelman näiden osatekijöiden täytäntöön panemiseksi vuodesta 2010 lähtien kautemme loppuun saakka – sekä teidän parlamenttikautenne että minun komissiokauteni loppuun saakka. Strategian tavoitteena on näin ollen kehittää hallintoa ja poliittista vuoropuhelua, ja se pannaan täytäntöön tiiviissä yhteistyössä tärkeimpien eurooppalaisten kumppaniemme kanssa. Eräs puhujista totesi aivan oikein, että me voisimme laatia tasa-arvostrategian nyt, mutta se on pantava täytäntöön jäsenvaltioissa. On selvää, että sidosryhmien välineet, joita on kehitetty vuosien kuluessa Pekingin toimintaohjelmasta lähtien, toimivat nyt hyvin. Taloudellisesti vaikeina on huolehdittava siitä, että ne toimivat hyvin myös jatkossa ja että niitä ei yritetä lakkauttaa. Luotan tässä parlamentin tukeen. Jos jotain tällaista tapahtuisi hallitukselle, olen varma, että se otettaisiin välittömästi puheeksi Euroopan parlamentissa.

Tästä yhteistyöstä, jonka tuloksena ideat uudesta strategiasta ovat syntyneet, on kehitettävä hedelmällinen ja – parlamentin vaatimusten mukaisesti – säännöllinen vuoropuhelu; kuten totesin puheenvuoroni alussa, tämän ottivat julkisessa kuulemisessa puheeksi sidosryhmät. Tästä syystä haluan korostaa jäsen Figueiredon uudesta strategiasta laatiman mietinnön tärkeyttä. Hyvä esittelijä, mielestäni ajatuksenne vuosittaisesta parlamentin, neuvoston ja komission kolmenvälisestä tapaamisesta, jossa tarkastellaan toteutettuja toimia, on erinomainen. Tämä ajatus olisi hyvä toteuttaa, sillä se antaisi kaikille – niin komissiolle, neuvostolle kuin parlamentillekin – yllykkeitä tehdä enemmän. Tällainen sukupuolten tasa-arvoa koskeva vuoropuhelu voisi perustua Euroopan komission tasa-arvosta laatimaan vuosikertomukseen. Se voisi olla hyvin aktiivinen ja käytännönläheinen tapa toimia.

Luotan myös jäsenvaltioiden tukeen komission toimille sukupuolten tasa-arvon edistämisessä. Ensinnäkin toivon niiden tietenkin tukevan uutta strategiaa kuultuaan, mitä parlamentilla on sanottavanaan ehdotuksista, jotka esittelen syyskuun lopussa. Lisäksi toivon niiden myös vahvistavan naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan eurooppalaisen sopimuksen.

Lyhyesti sanottuna haluan Euroopan unionin toimivan tehokkaasti ja käytännönläheisesti kolmella alueella. En tarkoita, että toimintaa pitäisi olla vain näillä kolmella alalla, mutta uskoisin, että ne voisivat olla päätavoitteitamme.

Ensinnäkin meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja uhrien tehokkaan suojelun takaamiseksi. Euroopan oikeudenkäyttöalueen tulee olla alue, jolla uhreja kohdellaan ihmisarvoisesti ja kunnioittavasti ja jolla heille tarjotaan erinomainen suoja ja tuki ei vain yhdellä alalla, vaan useilla aloilla. Komissio esittelee vuoden 2011 alkupuoliskolla kattavan paketin tätä tarkoitusta varten; se on yksi tämänhetkisistä päätavoitteistani. Tiedän, että tuleva puheenjohtajavaltio Belgia haluaa tehdä inventaarion jo toteutetuista, työn alla olevista ja vielä toteutettavista toimista marraskuussa pidettävässä tärkeässä konferenssissa. Espanjan puheenjohtajuuskauden aikana toteutetut valmistelut, syksyllä toteutettava inventaario ja täydentävät toimet sekä vuoden 2011 alkupuolella julkistettava kattava paketti ovat osa samaa jatkumoa.

Haluan toistaa sen, mitä sanoin kuulemisessani ja mitä sanotaan selkeästi myös komission peruskirjassa: komissio aikoo käyttää kaikkia mahdollisia välineitä, tarvittaessa myös rikoslainsäädäntöä, kitkeäkseen pois naisten sukuelinten silpomisen. Se on raaka käytäntö, joka ei saa jatkua Euroopassa missään olosuhteissa eikä mistään tekosyystä.

Aion laatia myös lainsäädäntövälineen, jolla lisätään naisten osallistumista päätöksentekoon. Olette oikeassa: naiset ovat yliopisto-opintoja lukuun ottamatta selvästi aliedustettuina päätöksentekotehtävissä kaikilla tasoilla sekä julkisissa että yksityisissä yrityksissä. Euroopan tulee toimia naisten edustuksen lisäämiseksi mahdollisimman paljon.

Tiedän, että en ole puhunut lukuisista muista osatekijöistä, kuten äitiysvapaaseen lisättävistä erityyppisistä vapaista, lastenhoitopalveluita koskevista tavoitteista, palkkaerosta ja eri vaihtoehdoista avoimuuden lisäämiseksi tasa-arvoasioissa. Merkinnät, peruskirjat, palkinto ja muut asiat ovat asialistalla. Näitä kaikkia asioita käsitellään syyskuun lopussa.

Mitä tulee konkreettisiin toimenpiteisiin, teidän pitäisi tulla silloin mukaan ja sanoa, että tässä ei ole mitään järkeä, että tämä ei riitä, ja kertoa, mitä teidän mielestänne on tehtävä. Työstän tätä asiaa yhdessä yhteistyökumppaneitteni kanssa. Me olemme kuulleet kaikkia sidosryhmiä. Me olemme tutustuneet parlamentin mietintöihin ja päätöslauselmiin ja me olemme kuulleet ministereitä, jotka tapasivat Espanjan puheenjohtajuuskaudella järjestetyssä hyvin tärkeässä konferenssissa. Kaiken kaikkiaan uskon, että me saamme aikaan sellaisia tuloksia, että te voitte neljän vuoden kuluttua sanoa: "Kyllä, me teimme sen".

 
  
MPphoto
 

  Lívia Járóka, PPE-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, huolimatta EU:n tasa-arvopolitiikkojen viimeisten 50 vuoden saavutuksista, joista olemme keskustelleet tänään, jäljellä on yhä paljon tehtävää, kuten monet puhujat ovat todenneet. EU:n vuosien 2006 ja 2020 etenemissuunnitelmien kunnianhimoisia tavoitteita, joihin kuuluu taloudellinen riippumattomuus, yksityiselämän ja työelämän yhteensovittaminen, tasapuolinen edustus, väkivallan torjuminen, kaavamaisten käsitysten poistaminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen ulkopolitiikassa, on edistettävä edelleen; monet parlamentin jäsenistä olivat muuten paikalla, kun puhuimme komissiolle aiemmasta etenemissuunnitelmasta. Me kaikki olemme tietoisia tästä.

Vanhaa etenemissuunnitelmaa toteutettaessa ja uuden suunnitelman tavoitteita määriteltäessä, johon tämän keskustelun ja näiden mietintöjen olisi pitänyt pyrkiä, huomaamme, että komission on toteuttava erityisiä toimenpiteitä taatakseen vanhan etenemissuunnitelman toimivuuden ja myös oppiakseen sen puutteista ja korjatakseen sen virheitä.

Olen ennen kaikkea huolissani näkyvyydestä, näkyvästä vaikutuksesta, joka meillä voi olla kansallisiin ja alueellisiin tasa-arvoa kentällä edistäviin välineisiin. Kuten jäsen Romeva i Rueda totesi, vaikka rahoituskriisin seurauksia on vielä vaikea arvioida, on täysin selvää, että tämä ajanjakso on vaikuttanut erityisen raskaasti naisiin.

Tämän vuoksi on syytä korostaa toistuvasti, että riittämätön investoiminen naisten taloudellisiin ja sosiaalisiin mahdollisuuksiin rajoittaa talouskasvua ja hidastaa köyhyyden ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämistä Euroopassa. Tämän lisäksi vanhassa etenemissuunnitelmassa ei torjuta moniperusteista syrjintää; tästä itse asiassa keskusteltiin, mutta juuri mitään ei tehty. Sukupuoleen perustuvaan syrjintään yhdistyvä muunlainen syrjintä, joka perustuu ikään, vammaisuuteen, etniseen tai rodulliseen alkuperään, uskontoon tai kansalliseen alkuperään tai sosio-taloudelliseen asemaan, luo moninkertaisia esteitä naisten vaikutusvallan lisäämiselle ja yhteiskunnalliselle etenemiselle. Tästä asiasta ei puhuta juurikaan. Myöskään sukupuolen mukaan luokiteltujen tietojen keräämisen, käsittelyn ja julkaisemisen tärkeydestä ei puhuta usein. Lopuksi välineet, jotka ensisijaisesti...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Edite Estrela, S&D-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Isabel Martínez Lozano, äskettäin Time-lehdessä julkaistussa artikkelissa nimeltä The New Sheriffs of Wall Street todetaan, että Yhdysvalloissa naiset eivät johda Wall Streetiä eikä heitä voi syyttää nykyisestä rahoituskriisistä, mutta rahoitusmarkkinoiden sääntelyn puutteesta johtuvan tilanteen ratkaisemiseksi käännytään nyt heidän puoleensa ja heitä nimitetään johtaviin asemiin siivoamaan miespuolisten johtajien aiheuttamia sotkuja.

Tämä on mielenkiintoista. Miehet aiheuttivat kriisin ja naisten on ratkaistava se. Vakavasti puhuen maailmantalous on pahimmassa taantumassa sitten suuren laman. Taantuman yhteiskunnalliset vaikutukset ovat tuntuneet koko Euroopan unionin alueella, ja sen pahimmat seuraukset ovat kohdistuneet naisiin, sillä heidän työsuhteensa ovat epävarmempia, he ovat alttiimpia irtisanomisille ja heidän kuulumisensa sosiaaliturvan piiriin on epätodennäköisempää. Tätä taustaa vasten on perusteltua pelätä, että monet jäsenvaltiot saattavat leikata sosiaalialan rahoitusta, mikä jälleen kerran vaikuttaa pääasiassa naisiin. On epäoikeudenmukaista, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ovat niitä, jotka joutuvat maksamaan keinottelijoiden virheistä.

Haluan puheenvuoroni päätteeksi kiittää puheenjohtajavaltio Espanjaa sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumisen asettamisesta etusijalle.

 
  
MPphoto
 

  Sophia in 't Veld, ALDE-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, ensimmäiseksi haluan ryhmäni puolesta kiittää molempia esittelijöitä ja todeta heille, että ryhmäni tukee varauksetta molempia mietintöjä, sillä niissä käsitellään erittäin tärkeää kysymystä, sukupuolten tasa-arvoa, jonka merkityksestä todistaa mielestäni myös molempien mietintöjen laaja aihevalikoima.

Hyvät kollegat, minun on kuitenkin todettava, että olen hieman turhautunut, sillä jos väitämme, että haluamme toimia ja saavuttaa jotakin seuraavien neljän vuoden aikana, että tämä on aivan ensisijainen kysymys, että puolta väestöstä syrjitään ja puolet voimavaroista jää käyttämättä, miksi ihmeessä tämä keskustelu käydään viimeisenä illalla? Missä ovat ryhmien johtajat? Miksi suostumme siihen, ettei tämä kysymys ole etusijalla? Hyvät kollegat, ehdotan, että vaadimme, että ensi kerralla tämä kysymys otetaan esityslistalle tärkeänä keskusteluna, ja ellei tähän suostuta, voisimme kahlita itsemme oveen. Mielestäni meidän ei enää pidä suostua tällaiseen.

 
  
MPphoto
 

  Marina Yannakoudakis, ECR-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, tämäniltaisessa keskustelussa käsitellään tapoja parantaa naisen asemaa toisinaan positiivisen syrjinnän, kuten kiintiöiden, ja toisinaan suoraan tasa-arvolainsäädännön avulla. Kannatan ilmoituksia jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiivistämisestä palkkasyrjinnän torjumiseksi, jotta työpaikoilla saavutetaan tasa-arvo, ja toimia naisten ja miesten suojelemiseksi kaikenlaiselta väkivallalta, ihmiskauppa ja naisten sukuelinten silpominen mukaan luettuina. Myös naisten vaikutusvallan lisäämistä on edistettävä tarmokkaasti siten, että vahvistetaan luottamusta heidän kykyihinsä koulutuksen avulla ja sellaisilla aloitteilla, jotka mahdollistavat valinnanvapautta kannustavan ympäristön luomisen.

Eräs henkilö, jonka elämää syrjintä aikoinaan varjosti, sanoi seuraavat sanat: "Minulla on unelma". No, minullakin on unelma. Odotan sitä päivää, jolloin työskentelemme lisätäksemme paitsi tasa-arvoa työpaikoilla myös naisten vaikutusmahdollisuuksia, jotta heillä on valinnanvapaus ja he tuntevat itsensä kyllin vahvoiksi saavuttamaan päämääränsä. Se olisi naisten todellinen etenemissuunnitelma. Meidän on kuitenkin edettävä pienin askelin. Olemme kaikki yhtä mieltä tasa-arvoperiaatteesta, ja mielestäni se on perusoikeutemme, mutta miksi sisällyttää siihen kysymyksiä, jotka aiheuttavat epäselvyyksiä? Mietinnöt ovat monimutkaisia, eikä asiaa auta se, että niissä käsitellään jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä, kuten terveydenhuollon julkisia menoja.

Matkan varrella on esteitä. Valitettavasti on niin, että jos aiomme saavuttaa tasa-arvon, meidän on poistettava häiriötekijät, sillä vain avoimella tiellä voimme edetä yksimielisesti.

 
  
MPphoto
 

  Charalampos Angourakis, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(EL) Arvoisa puhemies, haluan huomauttaa, että puhetta on kuultu paljon, mutta syitä on käsitelty vain vähän. Tässä mielessä pidän molempia mietintöjä, ja varsinkin kriisin vaikutuksiin liittyvää mietintöä, parhaimmillaankin vain toivomuslistoina. Totean tämän siksi, että valitettavasti mietinnöissä ei käsitellä niitä ongelmia, joita tämä epäoikeudenmukainen tilanne on aiheuttanut naisille.

Jos naisten eläkeikää nostetaan Kreikassa 5–17 vuodella, se johtuu mielestäni sekä kapitalistisesta järjestelmästä että Eurooppa 2020 -strategiasta, joka ei saa osakseen vastustusta. En käsitä, miten komission jäsen voi puhua erilaisista naisten hyväksi toteutettavista tasa-arvotoimenpiteistä ilmaisematta tyytymättömyyttään tähän strategiaan.

Arvoisa komission jäsen, toteutittepa mitä toimia tahansa, ette voi kumota Eurooppa 2020 -strategiaa, sillä olette tuskin edes arvostellut sitä. Tästä syystä katsomme, että ongelma voidaan ratkaista ainoastaan naisten taistelulla, kaikkien työntekijöiden taistelulla kriisin seurauksia vastaan, taistelulla kapitalismin kaatamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Angelika Werthmann (NI).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiinnitän huomiota kahteen asiaan, joilla on minulle suuri merkitys: talous- ja rahoituskriisiin ja niiden aiheuttamaan taantumaan. Niillä ei missään olosuhteissa pitäisi perustella tähän mennessä saavuttamamme tasa-arvokehityksen tekemistä tyhjäksi. Siitä saattaisi olla lisähaittaa talouskasvulle keskipitkällä aikavälillä.

Miesten ja naisten palkoissa on edelleen eroa, ja pelkään, että asianlaita on edelleen näin koko Euroopan alueella. Euroopassa miesten ja naisten palkkaero on keskimäärin 17,8 prosenttia. Valitettavasti tässä suhteessa on kuitenkin olemassa myös joitakin kielteisiä poikkeuksia, kuten kotimaani Itävalta. Naisia koskeva Itävallan liittohallituksen ajankohtainen selvitys osoittaa, että naiset ansaitsevat vaivaiset 58,4 prosenttia miesten bruttopalkasta. Vain kahdessa maassa tuloerot ovat vielä suuremmat. Yleistavoitteeksi on asetettava tämän lasikaton rikkominen, ja sen pitäisi vihdoinkin kuulua menneisyyteen.

 
  
MPphoto
 

  Barbara Matera (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, mielestäni on tärkeää ja aivan oikein keskustella Ilda Figueiredon laatimasta mietinnöstä. Siitä keskusteltiin yksityiskohtaisesti naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa, jonka varapuheenjohtaja olen, sekä silloin, kun kompromissitarkistukset jätettiin käsiteltäväksi, että silloin, kun Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) esitti useat ehdotuksensa.

Hyvät kollegat, mietinnössä tuodaan esiin muutamia merkittäviä huolenaiheita, joita ei ole käsitelty eikä ratkaistu oikein ja asianmukaisesti. Niitä eettisiä ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä, jotka ovat olennaisen tärkeitä suurimmalle osalle edustamaamme yhteiskuntaa, ei oteta huomioon. Ennen kaikkea mietinnössä ei vieläkään kiinnitetä huomiota vuoden 2006–2010 etenemissuunnitelman tulosten arviointiin, vaikka nelivuotinen suunnitelma on päättymässä ja Euroopan parlamentin on tärkeää voida ilmaista näkemyksensä asiasta. Siksi en voi salata mietintöä koskevia epäilyksiäni.

 
  
MPphoto
 

  Iratxe García Pérez (S&D).(ES) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Raül Romeva i Ruedaa ja Ilda Figueiredoa työstä, jota he ovat tehneet talous- ja rahoituskriisiin liittyviä sukupuolinäkökohtia ja naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmaa koskevien mietintöjen parissa.

Euroopan parlamentin mielestä on täysin selvää, että tasa-arvopolitiikka on otettava huomioon, sillä kyse on merkittävästä kilpailuvaltista, jonka osuus Euroopan väestöstä on 52 prosenttia.

Strategiaamme on sisällyttävä sellaisia näkökohtia kuin sovittelu, tasapuolinen edustus, stereotypioista luopuminen ja kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan poistaminen.

Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja pyytää puheenvuorossani komission jäsentä Viviane Redingiä lunastamaan odotukset ottamalla huomioon pyynnön, jonka ovat toistuvasti esittäneet Euroopan parlamentti, lukuisat jäsenvaltiot ja Euroopan naisten etujärjestö European Women's Lobby, joka tänään käynnisti kampanjan uhrien suojelumääräyksen hyväksi. Nyt ei ole aika takertua menettelyä koskeviin kysymyksiin, joiden takia tämä aloite viivästyy. On vuoropuhelun ja yhteisymmärryksen aika.

Meillä on yli 100 000 syytä toimia nyt, viipymättä; tarvitsemme ainoastaan poliittista tahtoa.

 
  
MPphoto
 

  Siiri Oviir (ALDE).(ET) Kuten mainittiin, olemme viimeisten viiden vuoden aikana todella saavuttaneet menestystä naisten ja miesten taloudellisen riippumattomuuden alalla, ja naisten työllisyysaste on lähes 60 prosenttia. Naisten ja miesten palkkaerojen kaventamisessa ei ole kuitenkaan samanaikaisesti saatu aikaan parannuksia. Vuodelta 2007 olevien tietojen mukaan naiset ansaitsivat keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin miehet. Kotimaassani Virossa palkkaero oli yli 30 prosenttia. Vuotta 2007 leimasi talouskasvu. Millaisia luvut ovatkaan pian, kun seuraavan analyysin on määrä valmistua?

Jokaisessa maassa laaditaan menestyvien yritysten tulostaulukoita. Maan rikkaimpia ihmisiä tehdään tunnetuksi ja heitä ylistetään. Silti pääsääntöisesti 99 prosenttia heistä on miehiä. Kun ajatellaan naisten ja miesten palkkaeroja, käy selväksi, että näiden ihmisten voitoissa ja osingoissa naiset…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Krisztina Morvai (NI). (HU) Olen erittäin tyytyväinen tämänpäiväiseen keskusteluun naisten oikeuksista ja kannatan näitä erinomaisia mietintöjä. En ole kuitenkaan erityisen innoissani siitä, että suurin osa naisista ei – ainakaan kotimaassani Unkarissa – ole selvillä oikeuksistaan eikä voi käyttää niitä. Tämä tilanne edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä. Yksi syy siihen, etteivät he kykene käyttämään oikeuksiaan on se, että heillä ei ole varaa asianajajaan. Mitä ratkaisuja minulla on mielessäni? Tarvitsemme erikoiskoulutettuja asianajajia, ilmaisia oikeusapupalveluja ja internetsivuston, jossa on vastauksia naisten arjessaan kohtaamiin oikeudellisiin ongelmiin. Mitä nämä oikeudelliset ongelmat ovat? Esimerkiksi naiset, jotka eivät ole kuukausiin saaneet lapselle kuuluvaa elatusapua, tarvitsevat tietoa siitä, mitä tehdä ja kehen ottaa yhteyttä avun saamiseksi. Miehensä pahoinpitelemän naisen, joka soittaa poliisin vain kuullakseen, että kyse on perheasiasta, johon ei voida puuttua, on saatava selville ovatko poliisit oikeassa vai voiko hän saada apua ja keneltä. Naisen, jolla on kolme lasta ja joka tekaistujen syiden takia hylätään 20. kerran työpaikkahaastattelussa, on voitava selvittää, onko hänellä mahdollisuutta oikeussuojaan. Naisen, joka saa potkut heti kun työnantaja saa tietää hänen olevan raskaana, on selvitettävä, voiko hän kääntyä asiassa jonkun puoleen. Näissä ja samankaltaisissa tapauksissa pitäisi…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Anna Záborská (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, keskustelun aiheena olevassa naisten oikeuksien eurooppalaisessa peruskirjassa viitataan Yhdistyneiden Kansakuntien asiakirjoihin. Tämän menettelyn uhreja ovat kansalliset hallitukset, jotka ovat yksin vastuussa kansallisten tarpeiden perusteella tekemiensä päätösten toteuttamisesta. Viittaamalla Yhdistyneisiin Kansakuntiin heikennetään tehokkaasti kansallisten toimielinten arvovaltaa.

Emme tarvitse peruskirjaa, kun voimassa olevia säädöksiä ei ole pantu täytäntöön. Kollektiivisen tietämättömyyden takia me naiset haluamme mieluummin saada uuden julistuksen kuin taistella oikeudellisesti sitovien säädösten täytäntöönpanon puolesta.

Peruskirja edistää ristiriitaista kehitystä Euroopan unionissa. Meillä on jo nyt tapana säännellä moraalia. Nyt yhteiskuntakehityksen ohjailu on synnyttämässä EU:hun harvinaislaatuisen ristiriidan. Yksityistämme valtiontalouksia vapaan kilpailun varjolla, mutta valtiollistamme miesten ja naisten välisiä suhteita. EU toistaa huonoja kokemuksia, joita jouduimme kestämään Keski- ja Itä-Euroopassa. On sääli, ettei yhteiskuntakehityksen ohjailussa oteta huomioon historiasta saatuja kokemuksia, jotta vältettäisiin uusi tappio, jonka ensimmäisiä uhreja ovat naiset.

 
  
MPphoto
 

  Marc Tarabella (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kannatan Raül Romeva i Ruedan mietintöä, jossa korostetaan erästä kriisiin liittyvää näkökohtaa, joka liian usein unohdetaan, nimittäin naisiin kohdistuvia vaikutuksia.

Heti kriisin alussa me Euroopan parlamentin jäsenet olimme ensimmäisten joukossa varoittamassa niistä tuhoisista seurauksista, joita kriisillä saattaisi olla naisille, ellei asianmukaisia toimenpiteitä toteuteta. Korostimme myös, että kriisi tarjosi mahdollisuuden tehdä Euroopan unionista yhteisö, jossa kiinnitetään enemmän huomiota miesten ja naisten tasa-arvoon toteuttamalla asianmukaiset politiikat ja toimenpiteet.

On syytä uskoa, ettei neuvoistamme piitattu, sillä lukuisat säästöohjelmat eivät tarjoa eriytettyjä ratkaisuja kriisiin. Kriisin vaikutukset kohdistuivat ensimmäisensä valmistusteollisuuteen ja rakennusalaan, jotka ovat pääosin miesvaltaisia aloja. Sen jälkeen vaikutukset ovat kohdistuneet useimpiin aloihin, ja ensimmäiset uhrit ovat yhteiskunnallis-taloudellisen pyramidin pohjalla, missä enemmistö on naisia.

Siksi meidän on kiireesti kiinnitettävä tähän ongelmaan huomiota ja mukautettava Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden hyväksymät lukuisat säästöohjelmat myös naisten tarpeisiin. En halua, että palaamme ajassa 30 vuotta taaksepäin. Kyse on juuri naisten riippumattomuudesta.

 
  
MPphoto
 

  Roberta Angelilli (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, viime päivien aikana Euroopan unioni on, osittain talouskriisin torjumiseksi, pakottanut kotimaani Italian täyttämään velvoitteensa ja nostamaan julkisella sektorilla työskentelevien naisten eläkeiän 65 vuoteen, jolloin se samalla vastaa miesten eläkeikää.

Mielestäni meidän pitäisi suhtautua myönteisesti näihin säännöksiin, joissa on kyse yhtäläisestä vastuusta, mutta uskon myös, että naisten mielestä muut asiat ovat heille etusijalla: työttömyyden ja epävarmojen työsuhteiden torjuminen ja epäoikeudenmukaisten palkkaerojen poistaminen.

Lisäksi riittämättömät palvelut ovat merkittävä ongelma. Vain yhden esimerkin mainitakseni on hyvin vaikea puhua tasa-arvosta, kun lastenhoitopalveluja on niin vähän. On jopa vaikea löytää työpaikkaa ja säilyttää se. Olen varma, että Euroopan komissio osoittaa…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Olga Sehnalová (S&D). (CS) Arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, talous- ja rahoituskriisiin liittyy epäilemättä sukupuolinäkökulma. Vaarana on, että epätasa-arvo, jota yritämme torjua, lisääntyy. Palkkaerot, työlainsäädäntöön kohdistuvat paineet, äitiyteen liittyvä sosiaaliturva ja työmarkkinatilanne ovat vain muutamia esimerkkejä.

Useissa jäsenvaltioissa talous- ja rahoituskriisiin liittyvät julkisten määrärahojen leikkaukset ovat vääjäämättömiä. Ne vaikuttavat pääasiassa julkisiin palveluihin ja niiden saatavuuteen. Kustannusten karsimisella ei ole suurta vaikutusta useimpiin vaikutusvaltaisiin ministeriöihin. Säästöt kohdistuvat näin ollen niihin aloihin, joilla on odotettavissa vähiten vastarintaa niiden osapuolten taholta, joita leikkaukset koskevat. Luotetaan siis siihen, että ihmiset pärjäävät, koska vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole. Lapsista ja iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen on joka tapauksessa edelleen velvollisuus. Ylivoimaisesti suurimman vastuun tästä tehtävästä kantavat naiset.

Kustannusten karsimisen kärkipäässä ovat myös naisia työllistävien sosiaalipalvelujen määrärahaleikkaukset. Yksittäisillä hallituksilla on velvollisuus tarkastella asiaa myös tästä näkökulmasta suunnitellessaan julkisten määrärahojen leikkauksia ja niiden vaikutuksia ja valita tarkoin harkittu lähestymistapa sälyttäessään taakkoja koko väestön kannettavaksi.

 
  
MPphoto
 

  Regina Bastos (PPE).(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, aluksi totean, että mielestämme naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman 2006–2010 tulosten arviointia koskeva mietintö, jonka tavoitteena on vaikuttaa tätä asiaa koskevaan tulevaan strategiaan, olisi voinut olla vakuuttavampi ja maltillisempi. Monia eettisesti arkaluonteisia kysymyksiä, erityisesti kysymystä naisen seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, olisi pitänyt lähestyä eri tavalla, jos tavoitteena todella oli mahdollisimman laajan yhteisymmärryksen saavuttaminen.

Näin ollen haluan korostaa, että talouskasvun ollessa "tavanomaisella" tasolla naisten oikeuksista kannetaan paljon huolta, etenkin miesten ja naisten erilaisesta asemasta työelämässä, yhteiskunnassa ja perhe-elämässä, mutta nykyisenkaltainen taloudellinen ja yhteiskunnallinen kriisi pahentaa kyseisiä ongelmia selvästi. Siksi tarvitaan jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisten sekä EU:n toimielinten vahvempaa strategista panosta suojeluun liittyvissä kysymyksissä…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Rovana Plumb (S&D).(RO) Talouskriisin liittyvät sukupuolinäkökohdat, sukupuolten tasa-arvon etenemissuunnitelma ja naisten oikeuksien eurooppalainen peruskirja ovat kolme aihetta, joilla on yhteinen nimittäjä: naisten asema yhteiskunnassa. Jos todella haluamme parantaa naisten yhteiskunnallista asemaa, se edellyttää käytännön politiikkaa ja erityistoimenpiteitä, jollaisia on esitelty myös naisten oikeuksien eurooppalaisessa peruskirjassa S&D-ryhmän ohjelmajulistuksen ehdotusten mukaisesti.

Jos todella on tarkoitus, että naiset ovat paremmin edustettuina sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekojärjestelmissä, on aivan välttämätöntä lisätä sukupuolten tasa-arvoa EU:n toimielimissä. Mielestäni Euroopan parlamentin ja Euroopan komission on näytettävä tässä asiassa esimerkkiä vuonna 2014 antamalla sitoumus ja osoittamalla lujaa poliittista tahtoa.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, mielestäni on masentavaa, että vuonna 2010 puhumme vieläkin naisten oikeuksista huolimatta Euroopan unionissa saavutetusta huomattavasta edistyksestä, etenkin sen pyrkimyksistä noudattaa samapalkkaisuuden periaatetta.

Haluan myös korostaa naisten puutteellisia oikeuksia etenkin kehitysmaissa. Tein muutaman kuukauden vapaaehtoistyötä Malawissa ja olin kauhuissani naisten kohtelusta siellä. Ensinnäkin he tekivät suurimman osan raskaista peltotöistä miesten maleksiessa ympäriinsä ja toiseksi joillakin noista miehistä, etenkin "hyeenaksi" kutsutulla tyypillä, oli seksuaalisia oikeuksia, jotka olivat täysin kammottavia.

Mielestäni Euroopan unionin on aika asettaa näille maille myöntämänsä kehitysavun ehdoksi joidenkin tällaisten vastenmielisten käytäntöjen lopettaminen. Myös kansalaisjärjestöt voisivat korostaa tätä hiukan enemmän kuin ne nyt tekevät. Odotan innokkaasti naisten oikeuksien eurooppalaista peruskirjaa, josta voi toivottavasti tulla malli, jota noudatetaan kaikkialla maailmassa.

 
  
MPphoto
 

  Silvia Costa (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, esittelijät, joita kiitän, ovat tuoneet esiin keskeisen kysymyksen, jota myös komission jäsen Viviane Reding on osaksi käsitellyt. Meidän on huolehdittava siitä, että naisia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevat politiikanalat sisällytetään tehokkaammin sekä EU:n että jäsenvaltioiden yleisiin politiikanaloihin ja otetaan niissä paremmin huomioon. Tarkoitan kriisi-, köyhyys-, kehittämis-, yhteistyö-, työllisyys- ja hyvinvointipolitiikkoja.

Mielestäni on kuitenkin kolme asiaa, joita pitäisi korostaa komissiossa, parlamentin työssä ja jäsenvaltioissa. Ensinnäkin haluan komission jäsenen Viviane Redingin korostavan naisten asemaa Euroopan unionin ulkoisissa toimissa. Ilda Figueiredon mietintöön sisältyy uusi politiikanala, josta naisille pitäisi tiedottaa paremmin. Toinen kysymys koskee komission tukea ehdotukselle direktiiviksi eurooppalaisesta suojelumääräyksestä, joka on keskeinen väline sen takaamiseksi...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Köstinger (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, viime vuosina ja vuosikymmeninä Euroopan unioni on ollut naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun edelläkävijä. Meidän on laajennettava EU:n edelläkävijän roolia. Komission esittelemä naisten peruskirja on mielestäni välttämätön panos naisten ja miesten tasa-arvon saavuttamiseksi Euroopan unionissa. Pyrkimykset parantaa naisten taloudellista asemaa, edistää samapalkkaisuutta ja nimittää enemmän naisia päätöksentekotehtäviin eivät saa jäädä vain tyhjiksi sanoiksi. Niitä on tuettava toimilla. Ennen kaikkea meidän on pyrittävä tehokkaammin vakuuttamaan miespuoliset päätöksentekijät huolenaiheistamme. Naisasia on yhteiskunnallinen kysymys ja koskee jokaista. Meidän on kuitenkin tehtävä loppu naisten syrjinnästä sekä yhteiskunnassamme että sen ulkopuolella ja toteutettava määrätietoisia toimia tällä alalla.

 
  
MPphoto
 

  Evelyn Regner (S&D).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, syy siihen, että pyysin puheenvuoroa on se, että odotan teidän, arvoisa komission jäsen, pystyvän antamaan meille todellista näyttöä tämän vaalikauden lopussa.

Tämänpäiväinen ilmoituksenne, että aiotte julkistaa EU:n vaatimukset pakollisista naiskiintiöistä yritysten johtotehtävissä, on jo varsin lupaava. Ilmoituksenne on järkevä ja oikeudenmukainen ja sitä on odotettu pitkään, ja ennen kaikkea se enteilee taloudellista menestystä. Tästä syystä toivon vilpittömästi, että ryhdytte sanoista tekoihin.

Itse olen toistuvasti yrittänyt jättää käsiteltäväksi tarkistuksia, jotka liittyvät rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn, yritysetiikkaan ja työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin. Odotan jo…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Mariya Nedelcheva (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, rahoituskriisillä, josta on tullut talouskriisi ja lopulta yhteiskunnallinen kriisi, on ollut tuhoisat seuraukset myönteiselle kehitykselle, jota oli tähän mennessä saavutettu miesten ja naisten välisen tasa-arvon alalla.

Olipa kyse sitten työttömyysluvuista tai palkkaeroista, on selvää, että naiset kärsivät kriisin seurauksista enemmän, sillä he ovat usein huomattavasti miehiä heikommassa asemassa. Siksi meidän on tärkeää asettaa selkeitä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita, toteuttaa erityistoimenpiteitä, joilla torjutaan kiireellisiä ongelmia, sekä myöntää riittävästi resursseja toimiemme ja tavoitteidemme toteuttamiseen.

Tietenkin jäsenvaltioilla on kansallisella tasolla paljon tehtävää yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi. Aivan yhtä selvää kuitenkin on, että meidän tehtävämme täällä Euroopan parlamentissa on estää sellaisten asiakirjojen hyväksyminen, jotka ovat täysin vailla merkitystä ja joihin ei sisälly minkäänlaisia innovaatioita. Meidän on päinvastoin varmistettava, että ne sisältävät asianmukaisia käytännön ratkaisuja. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja innovointi ovat…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D). (SK) Käsiteltäväksi jätetty mietintö on hyvin seikkaperäinen ja laadultaan erinomainen, mikä ansaitsee kiitokset.

Haluan keskittyä määrättyihin näkökohtiin, jotka ovat tyypillisiä erityisesti entisille kommunistimaille, sillä valtiontukea myönnettiin näissä maissa erityisesti miehisille tai miesvaltaisille aloille, etenkin autoteollisuudelle, joka on suuntautunut vientiin ja on pääasiassa miesten ala. Sitä vastoin hallitukset eivät tukeneet samalla tavalla esimerkiksi niitä aloja, joilla suurin osa työntekijöistä oli naisia.

On myös korostettava, että entisille kommunistimaille on yhä edelleen ominaista puoliteollinen luonne, ja siksi on erittäin vaikeaa löytää tilaisuutta tukea nimenomaan niitä aloja, joiden työntekijöistä valtaosa on naisia. Erityisesti entisissä kommunistimaissa on myös odotettavissa hyvin rajuja sosiaalialaa koskevia leikkauksia, joiden vaikutukset kohdistuvat ennen muuta naisiin. Siksi on myös välttämätöntä kiinnittää huomiota tähän näkökohtaan ja etsiä sosiaalialalle ratkaisua.

 
  
MPphoto
 

  Hella Ranner (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, olemme kaikki samaa mieltä tästä kysymyksestä, ja mielestäni se on joka suhteessa täysin varmaa. Haluan kuitenkin tehdä ehdotuksen siitä, miten voisimme kenties vauhdittaa asioita hieman ja saavuttaa edistystä.

Meidän on huolehdittava siitä, että sisällytämme tasa-arvokysymyksen kaikkiin mietintöihin, joita täällä parlamentissa käsitellään, ja otamme sen niissä huomioon. Olen varma, että on monia sellaisia asiakirjoja, joiden soveltamisalaan tasa-arvonäkökohdat voidaan sisällyttää – kenties ei kaikkiin mutta epäilemättä varsin moniin. Tämä saattaa antaa meille mahdollisuuden nopeamaan sisäiseen kehitykseen. Tämä olisi myös Euroopan parlamentilta esimerkillistä toimintaa.

 
  
MPphoto
 

  Karin Kadenbach (S&D).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, voisin kommentoida monia niistä kysymyksistä, joita olemme käsitelleet, mutta kriisin osalta toteaisin, että meidän pitäisi keskittyä huolehtimaan siitä, ettei kriisin aiheuttamaa taakkaa sälytetä naisten harteille.

Yhteensovittaminen, josta puhumme kaikissa kansallisissa kansanedustuslaitoksissa, Euroopan parlamentti mukaan luettuna, ei saisi tapahtua yhteiskunnallisesti heikossa asemassa olevien kustannuksella, eikä yleensäkään naisten kustannuksella. Jos nyt alamme oikoa mutkia suoriksi sosiaalipalvelujen, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja ennen kaikkea lastenhoidon kustannuksella, sillä on vaikutusta naisten tulevaisuuteen ja toimeentuloon. Toisin sanoen näkökohta, jonka yritän teille tuoda julki, on se, että Eurooppa 2020 -strategiassa meidän pitäisi korostaa painokkaasti uudelleen kysymystä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta ja varmistaa, että tasa-arvonäkökohtien huomioiminen määrärahoista päätettäessä on tulevaisuudessa itsestään selvää, sillä vain siten voimme varmistaa, että pystymme tulevaisuudessakin toteuttamaan Euroopassa kaikki nykyiset toiveemme ja vaatimuksemme.

 
  
MPphoto
 

  Isabel Martínez Lozano, neuvoston puheenjohtaja.(ES) Arvoisa puhemies, tänä iltana täällä on sanottu paljon mielenkiintoisia asioita. Haluan kiittää teitä puheenvuoroistanne ja näistä ideoista, joilla on epäilemättä myös paljon tekemistä kriisin myötä esiin nousseiden ehdotusten kanssa.

Komission jäsen Viviane Reding totesi, että meillä on jo paljon asiakirjoja ja että on tullut aika ryhtyä toimeen, mistä olen täysin samaa mieltä. Mielestäni kansalaisyhteiskunnat ovat jo vuodesta 1995 lähtien pyytäneet hallituksia tekemään tämän: tarttumaan toimeen. Toimeen tarttuminen tarkoittaa, että jatketaan työskentelyä todellisen tasa-arvon puolesta kekseliäisyyden ja poliittisen tahdon avulla, kuten Raül Romeva i Rueda totesi. Todellinen tasa-arvo tarkoittaa naisten elämän parantamista, heidän arkielämänsä parantamista, miesten ja naisten elämän parantamista päivä päivältä.

Tänä iltana on monesti toistettu, että kriisi voidaan nähdä mahdollisuutena. Olen samaa mieltä tästä toteamuksesta. Olen samaa mieltä, että kriisi tarjoaa meille myös mahdollisuuksia. Toisten kannalta se on jo osoittautunut mahdollisuudeksi, mutta emme saa jättää huomiotta, että siihen liittyy myös riskejä ja takaiskuja.

Tasa-arvokysymyksen osalta on aina otettu askeleita eteen- ja taaksepäin, minkä me naiset tiedämme liiankin hyvin. Koskaan ei ole ollut edistysaskeleita, joihin ei olisi liittynyt takaiskuja. Juuri tästä syystä, tällaisten takaiskujen estämiseksi, on mielestäni tärkeää ettemme luovu eurooppalaisesta konsensuksesta, ettemme unohda etenemissuunnitelmaa, jonka ansiosta olemme viime vuosina saavuttaneet yhdessä huomattavaa edistystä. Myöskään jäsenvaltiot eivät saisi poiketa etenemissuunnitelmasta. Kuten komission jäsen aivan oikein totesi, on erittäin tärkeää, että noudatamme aina komission suosituksia.

Puheenvuoroni on päättymässä; en jatka enää pitkään. Mielestäni emme voi luopua identiteettimme ominaispiirteistä emmekä politiikkojemme johdonmukaisuudesta; juuri näiden samaisten politiikkojen avulla olemme voineet näyttää esimerkkiä koko maailmalle. Olen Ilda Figueiredon kanssa samaa mieltä siitä, että noudattaaksemme vastaisuudessa työssämme tätä periaatetta meidän on tiivistettävä koordinointia neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin kanssa sekä tietenkin otettava aina huomioon kansalaisyhteiskunnan vaatimukset.

Haluan kiittää parlamenttia keskustelusta ja mietinnöistä, jotka sille on esitelty tänä iltana. Neuvoston puheenjohtajavaltiolla Espanjalla on 15 päivää aikaa ennen kuin se luovuttaa puheenjohtajuuden Belgialle. Olemme pyrkineet siihen, ettei tasa-arvokysymystä jätettäisi huomiotta nykyisen kaltaisessa poliittisesti vaikeassa ja monimutkaisessa tilanteessa. On selvää, että Espanjan hallitus jatkaa työtään tasa-arvon asettamiseksi etusijalle Euroopan unionin asialistalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja.(FR) Arvoisa puhemies, olette ollut niin ystävällinen ja avokätinen koko illan ja antanut halukkaille jäsenille puheenvuoron, enkä toivoisi teidän joutuvan kohtelemaan minua ankarasti sammuttamalla mikrofonini puheenvuoron lopulla.

Siksi en toista sitä, mitä on jo sanottu. Haluan vain sanoa kaikille puhujille, että olen pannut heidän ehdotuksensa ja aloitteensa asianmukaisesti merkille. Olen pannut merkille ennen kaikkea kaksi toistuvaa huolenaihetta: ensimmäinen niistä on kriisin vaikutukset naisiin ja toinen ne konkreettiset toimet, jotka meidän on välttämätöntä toteuttaa.

Käsittelen näitä huolenaiheita yhdessä komission jäsenten kollegion kanssa ja esittelen teille toimintaohjelman syyskuun lopussa. Tuleva strategiamme on toimintaohjelma, jonka kolme toimielintä toteuttaa yhdessä työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien – tarkoitan naisjärjestöjä ja yhtäläisten mahdollisuuksien puolesta toimivia jäsenvaltioiden elimiä – kanssa toimielinten nelivuotisen toimikauden kuluessa.

Kiitos yhteistyöstänne, kiitos kaikille naisille heidän innostuksestaan ja erityiskiitos niille muutamille miehille, jotka pitivät pintansa kaikkien näiden naisten keskellä.

 
  
MPphoto
 

  Raül Romeva i Rueda, esittelijä.(ES) Arvoisa puhemies, haluan aluksi viitata siihen turhautumiseen, jonka kollegani Sophia in 't Veld mainitsi ja joka ilmeisesti on meille kaikille yhteistä. On kuitenkin myös ilmeistä, kuten olemme huomanneet, että tämä on ainakin meille keskeinen, merkittävä ja ratkaisevan tärkeä kysymys. Näin me sen koemme ja aiomme jatkaa sen käsittelyä kunnes jotkut poliittisten ryhmien puheenjohtajat, niin mies- kuin naispuolisetkin, ymmärtävät, että tätä on pidettävä ensisijaisena kysymyksensä eikä vain illan päätteeksi käytävänä keskusteluna.

Toinen kysymys, jota on mielestäni syytä korostaa ja jonka kollegat ovat tuoneet esiin monin eri tavoin, on se, että tasa-arvo ei ole pelkkä päähänpisto tai ylimääräinen kuluerä, vaan pikemminkin investointi. Sen lisäksi, että se on välttämätön investointi, se on myös oikeus.

Tämä on pidettävä mielessä silloin, kun keskustelemme tämäntyyppisistä kysymyksistä. On ymmärrettävä, että sellaisessa kriisitilanteessa, joka parhaillaan on meneillään, investoinnit tasa-arvoon, sen edistämistoimet sekä siihen käytetty aika, poliittinen tahto ja raha ovat jotain, mikä vaatii paitsi kaiken älymme myös kaiken poliittisen tahtomme ja tiiviin huomiomme.

Kolmas kysymys, jota haluan myös käsitellä hyvin lyhyesti, on näkemykseni, jonka mukaan on tärkeää korostaa sitä, että saavuttaaksemme 75 prosentin työllisyystavoitteen vuoteen 2020 mennessä sekä miesten että naisten osalta on tärkeää ymmärtää, että tämä edellyttää aktiivisia toimenpiteitä, joilla edistetään ja kannustetaan naisten laajempaa osallistumista julkiseen elämään, sekä toimenpiteitä, joilla kannustetaan ja rohkaistaan miehiä kantamaan suurempi vastuu yksityiselämässä. Toista ei voida saavuttaa ilman toista. On tärkeää, että ymmärrämme toimiemme yhteydessä, että ne ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Ellemme ymmärrä sitä, aiomme selvästi pakottaa naiset jälleen kerran tekemään kaksi ylimääräistä työpäivää.

Neljäs ja viimeinen kysymys, jolla mielestäni on myös merkitystä, on huolehtia siitä, ettei kriisiä käytetä leikkausten tekemiseen siellä, missä siihen on vähiten tarvetta. Tiedämme, että juuri Espanjan tasa-arvoministeriöllä on nykyään kaikkein pienimmät määrärahat. Leikkausten uhka siellä tarkoittaisi, ettei tämä ala ole etusijalla. Se olisi suuri erehdys, ja mielestäni on tärkeää, että muut Euroopan unionin jäsenvaltiot paitsi ymmärtävät tällaisen ministeriön merkityksen myös ottavat siitä mallia omissa maissaan.

 
  
MPphoto
 

  Ilda Figueiredo, esittelijä.(PT) Arvoisa puhemies, haluan myös korostaa, että vaikka tämä keskustelu käydään myöhään illalla, siihen on osallistunut huomattava määrä Euroopan parlamentin jäseniä, mikä on epätavallista tällaiseen aikaan käytävässä keskustelussa. Tällainen osallistujamäärä huolimatta niistä epäsuotuisista olosuhteista, joissa keskustelua käydään, merkitsee voittoa naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolustamiselle.

Toiseksi haluan myös todeta, että puheenvuoroissa, joita tänään on kuultu, korostetaan yleisesti konkreettisia toimia ja ideoita, jotka meidän on nyt toteutettava käytännössä. Kaikki paikallaolijat voivat vastata tähän haasteeseen ja ryhtyä sanoista tekoihin. Lisäksi katson, että näiden ehdotusten, sanojen ja lupausten toteuttamiseen tarvittava vahvempi poliittinen tahto on jotakin sellaista, jonka haluaisin säilyvän tämäniltaiseen keskusteluun liittyvänä erittäin myönteisenä näkökohtana. Vahvempi poliittinen tahto, koskipa se sitten kaikkia EU:n ja jäsenvaltioiden politiikanaloja tai erityistoimia naisten näkyvyyden lisäämiseksi siten, että tasa-arvo saavutetaan samaan tahtiin sosiaalisen kehityksen kanssa, tekee tästä keskeisen panoksen, ja toivomme, että neljän vuoden kuluessa – kuten komission jäsen on todennut – saavutamme myönteisen lopputuloksen sen työn ansiosta, jota olemme parlamentin, komission ja neuvoston kanssa tehneet.

Näin ollen haluan puheenvuoroni lopuksi todeta, että tämän vahvemman poliittisen tahdon avulla ja kiinnittämällä huomiota naisten unelmiin ja pyrkimyksiin voimme antaa merkittävän panoksen heidän vapautumisensa ja heidän unelmiensa toteutumisen hyväksi. Keinoja tähän ovat itsensä toteuttaminen ja ammatillinen tyydytys, kunkin yksilöllisen elämäntilanteen huomioon ottaminen, työ, oikeuksia kunnioittavat työpaikat, osallistuminen yhteiskuntaelämään ja mahdollisuuksien mukaan talouselämään ja poliittiseen elämään sekä tyydyttävämpi perhe-elämä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen.(RO) EU:n sosiaaliministerit ovat myöntäneet, että 120 miljoonaa Euroopan kansalaista elää köyhyysrajan alapuolella. Verrattuna talouskriisin puhkeamista edeltävältä ajalta saatuihin tilastotietoihin köyhien määrä on EU:ssa kasvanut 50 prosenttia vain kahden vuoden aikana. Taantuma on heikentänyt vakaata kehitystä edellisen vuosikymmenen kuluessa: köyhyydessä elävien naisten määrä on paljon suurempi kuin miesten. Työttömyys, vaaralliset työolosuhteet, vähimmäistoimeentulorajan alle jäävät eläkkeet ja kunnollisten julkisten palvelujen saantiin liittyvät ongelmat ovat suurimpia syitä köyhyyteen, jonka ominaispiirteiden takia on perusteltua puhua köyhyyden naisvaltaistumisesta Euroopassa. Valitettavasti useat oikeistolaiset hallitukset ovat taantuman varjolla luopuneet sukupuolten eriarvoisuuden vastaisista toimista. Erityisen paljon tämä on vähentänyt hoitopalvelujen ja vapaajärjestelyjen määrärahoja, millä on vakavia haittavaikutuksia myös lapsiimme. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan Euroopan teemavuoden puoliväliarvio on kielteinen. Tosiasiassa tulevaisuus näyttää synkältä, kun sekä monien jäsenvaltioiden hallitukset että EU:n toimielimet käyttävät vain vähän aikaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kanssaihmisistä huolehtimiseen ja heidän elämänlaatunsa parantamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen.(RO) Kaikenlaisen syrjinnän poistaminen kaikilla yhteiskunta- ja talouselämän aloilla on välttämätön edellytys ihmisoikeuksien suojelulle ja kaikkien kansalaisten hyvinvoinnille. On jatkuvasti huolehdittava naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteen edistämisestä samalla kun varmistetaan naisten aktiivisempi osallistuminen täysivaltaisesti talous- ja yhteiskuntaelämään. Mielestäni tämä lähestymistapa on otettava huomioon yhteisessä maatalouspolitiikassa, jotta varmistetaan molempien sukupuolten oikeudenmukainen ja yhtäläinen edustus. Toisaalta tällä lähestymistavalla voidaan varmistaa useiden eri toimien toteuttaminen tehokkaasti EU:n tasolla. Mielestäni sukupuolten tasa-arvo talouselämässä on äärimmäisen tärkeää maaseudun kehittämisen kannalta, ja tähän kysymykseen liittyvät toimenpiteet, jotka toteutetaan toisen pilarin yhteydessä, on säilytettävä myös tulevassa YMP:ssä. Kun pidetään mielessä, että sukupuolten tasa-arvon periaatetta edistetään EU:n lainsäädännössä ja että se on Eurooppa 2020 -strategian keskeinen edellytys, on mielestämme asianmukaista sisällyttää tämä kysymys tulevaan YMP:hen siten, että kyseistä periaatetta edistetään myös uusien välineiden avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen.(PL) Sukupuolten tasa-arvon periaatetta ei pyritä noudattamaan tehokkaasti. Espanjan parlamentin jäsenen Elena Valencianon mukaan lehmiä suojellaan naisia paremmin. Meitä syrjitään jokaisella elämänalueella. Ansaitsemme 18 prosenttia vähemmän kuin miehet, jäämme useammin työttömiksi ja olemme aliedustettuja politiikassa, julkisessa elämässä ja liiketoiminnassa. Kaikkein valitettavinta on se, että naiset eivät voi hyödyntää täysimääräisesti edes perusoikeuksiaan. Kun kyse on naisten oikeudesta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä heidän lisääntymisoikeuksistaan, niiden loukkaaminen on huomattavasti yleisempää. Esimerkiksi Puolassa ihmisoikeuksien rajoittaminen on sallittua naisten osalta. Vuonna1997 perustuslakituomioistuimen presidentti piti aborttioikeuden vapauttamisen torjumista koskevissa perusteluissaan itsestään selvänä, että raskaana oleva nainen jää vaille joitakin kansalaisoikeuksiaan. Sen lisäksi, että hän sai jatkaa uraansa, hänen asemansa "moraalisena auktoriteettina" vahvistui.

Tasa-arvokysymyksellä on oltava huomattava vaikutus EU:n talousarvioon. Talouskriisi ei saa olla syynä miesten ja naisten tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden supistamiseen. Vain johdonmukainen, pitkän aikavälin poliittinen strategia voi tuottaa tuloksia. Pelkästään sukupuolten yhdenvertaisen kohtelun edistäminen ja syrjinnän vastaisen lainsäädännön antaminen eivät riitä. Lainsäädäntö ei automaattisesti saa aikaan tasa-arvoa. Tarvitaan ruohonjuuritason työtä, joka kehittää naisten yhteiskunnallista tietoisuutta ja yhteisvastuuta. Naisten aseman parantaminen edellyttää stereotypioiden ja syrjivien käytäntöjen torjumista ja miessovinistien poistamista julkisesta elämästä.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE), kirjallinen.(PL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, naisten asema työmarkkinoilla ennen kriisiä ei ollut tyydyttävä. Se oli kuitenkin paranemaan päin huolimatta vaikeista ja edelleen ratkaisemattomista ongelmista kuten samasta työstä maksettavista erilaisista palkoista ja aliedustuksesta yritysten johtotehtävissä. Myönteistä kehitystä ei pitäisi jättää keskustelun ulkopuolelle. Komission laatimasta kertomuksesta käy ilmi, että naisten panos EU:n talouskasvuun on lisääntynyt neljänneksellä vuodesta 1995 ja että naisten työllisyysaste on noussut viimeisen vuosikymmenen aikana 7,1 prosenttia eli 59,1 prosenttiin. Kriisin seurauksena naisten työttömyys kasvaa nopeammin kuin miesten. Naiset työllistyvät pääasiassa julkiselle sektorille, joten menoleikkausten takia tehdyt irtisanomiset ovat heille suoranainen uhka. Sovellettujen kriisintorjuntamekanismien tavoitteena on pääasiassa niiden ihmisten nopea työhönpaluu, jotka menettivät työpaikkansa välittömästi kriisin seurauksena, mikä jättää toistaiseksi huomiotta pysyvästi ilman työtä olevat ihmiset. Henkilökohtaisen tilanteensa pakottamana naiset ottavat nykyisin useammin vastaan osa-aikatyötä, jossa työsuhdeturva on heikko. Kaikista näistä vaaroista tietoisina meidän on yritettävä soveltaa monialaisia ratkaisuja työllisyyden säilyttämiseksi kriisiä edeltävällä tasolla ja estettävä aleneva työllisyyskehitys.

 
Päivitetty viimeksi: 27. syyskuuta 2010Oikeudellinen huomautus