Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/2205(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0237/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0237/2010

Keskustelut :

PV 06/09/2010 - 24
CRE 06/09/2010 - 24

Äänestykset :

PV 07/09/2010 - 6.16
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0306

Puheenvuorot
Maanantai 6. syyskuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

24. Naisten asema ikääntyvässä yhteiskunnassa (lyhyt esittely)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Esityslistalla on seuraavana Sirpa Pietikäisen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta laatima mietintö naisten asemasta ikääntyvässä yhteiskunnassa (2009/2205(INI)) (A7-0237/2010).

 
  
MPphoto
 

  Sirpa Pietikäinen, esittelijä.(FI) Arvoisa puhemies, ikääntyminen nähdään yhteiskunnassa, niin Euroopan unionin kuin jäsenvaltioidenkin selvityksissä, valitettavan usein kielteisenä ilmiönä, taakkana ja rasitteena eläkerasituksen, palvelusuoritteiden tai tarvittavien terveydenhuolto- ja lääkitysmenojen osalta.

Tosiasiassa ikääntyminen ja ikäihmisten oikeudet kuitenkin ovat paitsi osa perusoikeuksia, myös yhteiskuntaa hyvin voimakkaasti rikastuttava ilmiö. Ikääntyvät ihmiset pitävät huolen hyvin suuresta osasta puolisoidensa, läheistensä tai lastensa epävirallista hoitoa. Heillä on myös runsaasti osaamista ja hiljaista tietoa niin työyhteisöissä kuin sosiaalisissa yhteisöissä. Puhumattakaan siitä, että ikääntyvät ihmiset ovat erittäin merkittävä kulutuksen voimavara, eivätkä suinkaan pelkästään kielteinen rasite.

Perusoikeusasiakirja ja oikeusperusteinen lähestymistapa ikääntymiseen edellyttävät, ettemme suhtaudu ikääntymiseen tai ikäihmisiin kielteisellä asenteella, vaan kunnioittavasti positiivisella asenteella. Erityiseksi haasteeksi tämä tulee naisten ja ikääntyvien naisten tapauksessa. Ikääntyminen on hyvin painokkaasti myös naiskysymys ja tasa-arvokysymys, sillä naiset elävät vanhemmiksi, naiset osallistuvat useammin epäviralliseen omaishoivaan ja naiset ovat usein töissä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla eli aloilla, joilla vastataan ikääntyvien ihmisten yksityisestä tai julkisesta hoivapalvelusta.

Naiset myös kokevat usein kaksin- tai kolminkertaista syrjintää. Työelämässä ikääntyvän naisen on vaikeampi edetä urallaan tai hänen on vaikeampi työllistyä irtisanomisen jälkeen. Puhumattakaan sitten samalla tavalla kuin terveydenhuollon piirissä tai palveluiden piirissä, jos ikääntyvä nainen kuuluukin etniseen, seksuaaliseen tai uskonnolliseen vähemmistöön tai kuuluu muulla tavoin sosioekonomiselta asemaltaan erityisen heikkoon ryhmään.

Naisilla on myös suurempi vaara köyhtyä ikääntyessään ja naisten työeläkkeet jäävät usein pienemmiksi. Tätä sukupuolisensitiivisyyttä valitettavasti ikääntymisselvitykset Euroopan unionissa eivät useimmiten ole ottaneet huomioon. Terveydenhuollon, lääketutkimuksen tai sairaustutkimuksen tapauksessakaan naisten ja miesten välisiä eroja ei useinkaan ole tuotu esille.

Siksi mietinnössä vaaditaan komissiota laatimaan vuoden 2011 loppuun mennessä toimintaohjelma, jossa taataan lisää resursseja ikääntymisen ymmärtämiseksi tarvittavaan tutkimukseen. Katsotaan, mitä toimenpiteitä tarvitaan ikääntyvien ihmisten, erityisesti naisten hoidon laadun parantamiseksi ja sosiaaliturvan tason parantamiseksi, ja kehotetaan laatimaan peruspalveludirektiivi. Vaaditaan sukupuoleen ja ikään liittyvien sairauksien tunnistamista ja hoitoa, ja vaaditaan erityisesti vuosittaista kertomusta ikäsyrjinnästä ja niistä toimista, joihin Euroopan unionissa ja kansallisella tasolla on ryhdytty ja ryhdytään ikäsyrjinnän poistamiseksi.

Vuonna 2012 vaaditaan uusia toimenpiteitä siitä, miten ikäsyrjintä voidaan Euroopan unionista poistaa. Kiitän kollegoitani valiokunnassa hyvästä yhteistyöstä ja odotan komissiolta tehokkaita toimenpiteitä ikääntyvien naisten ja ikääntymiskysymyksien hoidossa.

 
  
MPphoto
 

  Zuzana Roithová (PPE). (CS) Yhteiskunnastamme ei anna kovin hyvää kuvaa, että yli 65-vuotiailla naisilla on viisi prosenttia suurempi köyhyysriski kuin miehillä. Se puolestaan johtuu siitä, että he huolehtivat perheestään, kasvattivat lapsensa ja siitä, että heidän kokonaistulonsa ovat keskimäärin miesten tuloja alhaisemmat. Tämä ei voi jatkua. Aikaa, jonka he omistavat pienten lasten hoitamiselle, ei saa katsoa vapaa-ajaksi vaan työksi, jonka osalta he ovat oikeutettuja palkkaan ja myös eläkekertymään. Niin pitäisi olla myös niiden miesten osalta, jotka hoitavat lapsia äidin sijasta. En tietenkään ole samaa mieltä siitä, että valtioiden pitäisi ottaa huomioon iäkkäiden lesbo-, biseksuaali- ja transseksuaalinaisten erityistilanne. Tarkoittaako se, että heidän asemansa pitäisi olla muita iäkkäitä naisia parempi? Toivon, että sellaisia syrjiviä kohtia ei hyväksytä huomisen äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 

  Karin Kadenbach (S&D).(DE) Arvoisa puhemies, tämä mietintö on valitettavasti edelleen erittäin tarpeellinen. On valitettavaa, että ikääntyvän yhteiskunnan naiset ovat edelleen kyseisen yhteiskunnan muita heikommassa asemassa olevia jäseniä, aivan kuten ennen. Jos tarkastellaan naisten työhistorioita, on selvää, että suurin osa hoitotyöstä – ei vain lasten kasvattaminen ja heistä huolehtiminen vaan myös muu kotityö – jää edelleen naisten harteille, että, aivan kuten ennen, suurta osaa tästä työstä ei tunnusteta taloudellisesti eikä muuten. Iäkkäiden köyhyys on kasvava ongelma.

Haluaisin kuitenkin myös korostaa toista asiaa. Meidän on terveydenhoidon alalla kiinnitettävä erityistä huomiota naisten tarpeisiin. Tiedämme, että naiset huolehtivat yleisesti erittäin hyvin perheensä jäsenten terveydestä mutta kiinnittävät liian vähän huomiota omaan terveyteensä. Kehottaisin siksi komissiota lähettämään yksittäisille jäsenvaltioille erittäin voimakkaan muistutuksen siitä, että myös naisista on huolehdittava.

 
  
MPphoto
 

  Petru Constantin Luhan (PPE).(RO) Näytän olevan yksi harvoista miehistä, jotka ottavat kantaa tähän asiaan. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomionne erityisesti joihinkin rahoitusnäkökulmiin.

Tällä mietinnöllä ja komission aloitteella julistaa vuosi 2012 aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi voidaan tarjota vaaditut puitteet uusien suuntaviivojen kehittämiselle, myös koheesiopolitiikassa ja aluekehityksessä.

Voimme toteuttaa ja käyttää tässä mietinnössä mainittuja tutkimuksia ja analyysejä luodaksemme uudet perusteet, joiden mukaan osoitetaan varoja ja tuetaan alueita, joilla kohdataan iäkkäitä naisia koskeva monitasoinen kysymys.

Iäkkäiden naisten määrä, tiettyä lääketieteellistä tai sosiaalista toimenpidettä edellyttävät sairaudet, perherakenne ja naisten asema iäkkäiden hoitamisessa voivat olla tekijöitä, jotka komissio sisällyttää luetteloon niistä tekijöistä, joilla määritetään puitteet aluekehityssuunnitelmien laatimiselle kansallisella tasolla.

Pidän tätä mietintöä erityisen myönteisenä ja uskon lujasti, että se vaikuttaa myös tapaan, jolla käsittelemme tätä kysymystä muissa valiokunnissa.

 
  
MPphoto
 

  Catherine Stihler (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää esittelijää. Mielestäni hän on laatinut erinomaisen mietinnön. Kuten me kaikki tiedämme, kukaan meistä ei nuorru, ja meidän on ehdottoman tärkeää suhtautua ikääntymiseen myönteisesti. On ihmeellistä, että elämme pidempään ja terveemmin, ja sen pitäisi olla juhlan aihe. Näin ei kuitenkaan ole monen naisen osalta, ja tässä mietinnössä käsitellään sitä.

Vuonna 2010 perheen hoitovastuun kantavat useimmiten naiset, oli kyse sitten lapsista tai iäkkäistä sukulaisista ja, kuten tästä mietinnöstä opimme, se johtaa iäkkäiden naisten köyhyyteen aikana, jolloin heidän pitäisi voida nauttia ihmisarvoisesta elämästä ja kunnioituksesta, kuten esittelijämme on sanonut.

Tämä mietintö on merkittävä myös siksi, että siinä otetaan esiin ikääntyneiden hyväksikäyttö, jonka me kaikki tässä parlamentissa tuomitsemme ja jolle on annettava poliittisesti ensisijaisempi asema.

Meidän pitäisi myös vaatia parhaiden käytäntöjen jakamista aktiivisesta ikääntymisestä, ikääntyvien yliopistosta ja tavoista, joilla uusia tekniikoita voidaan käyttää. Haluaisin kiittää esittelijää ja toivon, että me kaikki toimimme tehdäksemme ikääntymisestä mahdollisimman aktiivista ja arvokasta.

 
  
MPphoto
 

  Antonyia Parvanova (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, myös minä haluaisin kiittää esittelijää. Sanotaan, että ikääntyvällä väestöllä on merkittävä vaikutus sosiaaliturvaan ja julkiseen talouteen. Väestönmuutoksen yleisissä puitteissa naisilla on perinteisesti miehiä suurempi vaara köyhtyä ja saada alhaista eläkettä. Siksi on olennaisen tärkeää, että poliittisille päätöksentekijöille tiedotetaan asiasta ja iäkkäitä ihmisiä – erityisesti naisia – koskevista huolista, jotta voidaan varmistaa, että he eivät syrjäydy.

Tämän osalta on välttämätöntä edelleen edistää ponnistuksiamme sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla, jotta olemassa olevia välineitä ja tulevia toimenpiteitä voidaan hyödyntää täysimääräisesti eläkepolitiikan, terveydenhoitoa ja pitkäaikaishoitoa koskevan politiikan, työllisyyspolitiikan, maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikan ja infrastruktuurin kehittämisen aloilla.

Tästä asiasta meidän on keskusteltava täällä parlamentissa enemmän.

 
  
MPphoto
 

  Barbara Matera (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, esittelijä panee merkille ikääntyneiden naisten kohtaaman kaksinkertaisen syrjinnän. Haluaisin korostaa, että meidän pitäisi puhua kolminkertaisesta syrjinnästä: yksinäisistä iäkkäistä naisista.

Tässä mietinnössä käsitellään tärkeitä kysymyksiä alkaen työmaailmasta ja iäkkäistä, erityisesti iäkkäistä naisista koostuvan työvoiman palaamisesta työelämään.

Näihin naisiin on suhtauduttava myönteisenä työvoimana, jolla on kokemusta ja joka voi kouluttaa nuorempiaan. Lyhyesti, he ovat välttämätön resurssi, jotta koko EU saadaan kasvamaan ja saavuttamaan itselleen asettamansa tavoitteet, resurssi, jolle meidän on taattava ihmisarvoinen elämä ja täysimääräinen ja tehokas sosiaalituki ja terveydenhuolto, resurssi, jota on tuettava ikääntyvässä yhteiskunnassamme, jonka on opittava, miten ikäännytään asianmukaisesti.

 
  
MPphoto
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D). (SK) Pidän naisten asemasta ikääntyvässä yhteiskunnassa laadittua mietintöä erittäin myönteisenä erityisesti siksi, että siinä kieltäydytään suhtautumasta ikääntymiseen kielteisenä asiana. Ikääntymisen taloudellinen näkökulma on todellakin hyvin usein vallitseva yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Hyvinvointivaltion uudistuksissa ikääntyminen esitetään eläkejärjestelmän tai terveydenhoitopalvelujen ongelmana.

Iäkkäillä ihmisillä on kuitenkin monia merkittäviä tehtäviä. Kattavan ammatillisen kokemuksensa lisäksi he tarjoavat myös merkittävää tukea yhteiskunnalle ja perheelle. Vaikka heillä ei olisikaan taloudellisesti merkittäviä tehtäviä, meidän olisi kuitenkin suhtauduttava keskimäärin pidempään elinikään todisteena elämänlaadun paranemisesta yhteiskunnassa, ja nähtävä iäkkäät ihmiset taakan sijasta täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä, jotka ansaitsevat ihmisarvoisen elämän. Tämä perustelu koskee ennen kaikkea iäkkäitä naisia, joilla on suurempi köyhyysriski ja jotka ovat myös erityisen riippuvaisia julkisista ja yksityisistä palveluista ja myös julkisesta terveydenhuollosta, mikä myös tarkoittaa, että riittämättömät tai heikkolaatuiset palvelut vaikuttavat naisiin.

 
  
MPphoto
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL).(PT) Mielestäni on merkittävää, että niin monet ihmiset haluavat puhua näistä asioista. Komission olisi ymmärrettävä se siten, että näihin ongelmiin on löydettävä ratkaisu, koska sukupuolten epätasa-arvo on erityisen jyrkkä iäkkäiden naisten osalta joko useimpien naisten matalien tulojen takia tai koska laadukkaiden julkisten palvelujen ja erityisesti terveydenhoitopalvelujen saatavuudessa on ongelmia.

Palkkasyrjintä työssä ja syrjintä äitiyden osalta näkyvät suoraan useimpien iäkkäiden naisten eläkkeissä. Tulos on se, että nämä eläkkeet ovat matalia, mikä johtaa iäkkäiden naisten erittäin korkeaan köyhyysriskiin. Kaikilla naisilla on oikeus ikääntyä arvokkaasti, joten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen eurooppalaisena teemavuotena on kiinnitettävä erityistä huomiota iäkkäisiin naisiin, jotta heidän arvoaan naisina ja kansalaisina kunnioitetaan.

 
  
MPphoto
 

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). – (PL) Ikääntyvä väestö on ilmiö, joka edellyttää meiltä erityistä huomiota. Ongelmia, joita meidän on käsiteltävä, on muuan muassa köyhyys, joka, vaikka kattaakin monia näkökulmia, johtuu suurelta osin korkeasta työttömyystasosta. Huomattava lasku yli 50-vuotiaiden ikäryhmän työllisyydessä on jo pantu merkille, ja se vaikuttaa erityisesti naisiin. He eivät tunne ikänsä takia olevansa enää kiinnostavia työnantajien kannalta. Jotkut heistä päättävät jäädä varhaiseläkkeelle, ja heidän matalat eläkkeensä aiheuttavat heille joskus äärimmäistä köyhyyttä. Tämän ikäryhmän työllisyystason nostamiseksi olisi yksittäisten valtioiden hallitusten tasolla pantava täytäntöön oikeudellisia ratkaisuja. Yrittäjät tarvitsevat kannustimia yli 50-vuotiaiden palkkaamiseksi. Se voitaisiin toteuttaa verohelpotusten muodossa, luomalla erityisratkaisuja terveydenhoitojärjestelmän puitteissa tai tarjoamalla ilmaista koulutusta, jolla kyseisiä työntekijöitä koulutetaan työnantajien tarpeisiin. Vastaavien ajatusten toteuttamisella nostettaisiin heidän elintasoaan ja sen lisäksi saataisiin aikaan mitattavissa olevia etuja yksittäisten valtioiden talousarvioissa.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D).(RO) Euroopan unionin väestö ikääntyy, ja vuonna 2008 yli 65-vuotiaiden ihmisten määrä oli yli 17 prosenttia EU:n väestöstä. Väestön eliniänodotteen nousu liittyy kuitenkin tiiviisti terveydenhoitopalvelujen saatavuuteen ja esteettömyyteen ja kohtuulliseen elintasoon.

Naisten osuus terveydenhoitoalan työvoimassa on ollut historiallisesti huomattava, ja se kasvaa edelleen. Naisten osuus EU:n tason työvoimasta on yhteensä noin kolme neljäsosaa. Joissakin jäsenvaltioissa yli puolet terveydenhoitoalan opiskelijoista on naisia. Syntyvyyden lisääminen ja työpaikkojen luominen ovat myös olennaisia eläkejärjestelmien kestävyyden takaamiseksi.

Lastenhoitomahdollisuuksien tarjoaminen alle 6-vuotiaille lapsille on olennaista, jotta nuoret äidit voivat saavuttaa tasapainon työn ja perhe-elämän välille. Jokainen lastenhoitoon sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle kuusi euroa uusien työpaikkojen luomisen ja nuorten äitien työmarkkinoille palaamisen ansiosta.

 
  
MPphoto
 

  Dacian Cioloş, komission jäsen.(FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet – vai pitäisikö sanoa "hyvät naiset", koska valitettavasti tässä naisia koskevassa keskustelussa on läsnä sangen vähän miehiä – haluaisin kiittää Sirpa Pietikäistä hänen naisten asemasta ikääntyvässä yhteiskunnassa laatimastaan mietinnöstä. Mietinnössä käsitellään kysymystä, joka on merkityksellinen tämän päivän väestörakennetta koskevissa haasteissa, ja tarjotaan hyödyllinen analyysi tuosta kysymyksestä käyttämällä monialaista lähestymistapaa.

Komissio on tietoinen siitä, että iäkkäät naiset ja miehet kohtaavat suuria vaikeuksia pyrkiessään elämään aktiivista elämää, hankkimaan eläkekertymää eläkeaikaansa varten ja ikääntymään arvokkaasti, kun heidän fyysiset valmiutensa heikkenevät.

Tosiasia on, että iäkkäät naiset ovat erityisen heikossa asemassa, koska kunkin sukupuolen tehtävistä on sinnikkäitä stereotypioita ja myös heidän työmarkkinoilla kokemansa syrjinnän takia.

Vaikutus niiden naisten eläkeoikeuksiin, jotka pitävät taukoa työstään tai jäävät vapaalle hoitaakseen lähisukulaisiaan, sekä sukupuolten välinen sinnikäs palkkaero altistavat heidät ikääntymisen myötä miehiä suuremmalle köyhyysriskille.

Komissio on toteuttanut monia aloitteita kiinnittääkseen huomiota Euroopan unionin ikääntyvien yhteiskuntien tarpeisiin, yhteiskuntien, joissa iäkkäillä naisilla on olennaisen tärkeä asema. Aivan äskettäin komissio korosti eläkkeistä antamassaan vihreässä kirjassa, miten tärkeää on vähentää naisten ja miesten välisiä eroja, erityisesti ihmisten hoidon, palkan ja työmarkkinoiden osalta.

Komissio korostaa edelleen naisten aseman merkitystä ikääntyvässä yhteiskunnassa naisten ja miesten tasa-arvoa koskevassa tulevassa strategiassaan vuosille 2010–2015, joka hyväksytään tässä kuussa.

Komissio varmistaa myös, että sukupuolten tasa-arvoa koskevien kysymysten huomioon ottaminen on mukana sen ehdotuksessa julistaa vuosi 2012 aktiivisen ikääntymien eurooppalaiseksi teemavuodeksi.

Koska tämä on viimeinen puheenvuoroni tänä iltana, haluaisin käyttää tilaisuuden hyväkseni kiittääkseni myös tulkkeja ja pyytääkseni anteeksi, jos puhuin välillä liian nopeasti.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 7. syyskuuta 2010 klo 12.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen.(RO) EU:lla on vakava ongelma. Sen väestö ikääntyy, ja tähän todellisuuteen vastaamiseksi tarvitaan sopivia toimenpiteitä. Ei pitäisi myöskään ylenkatsoa iäkkäiden ihmisten tarjoamia mahdollisuuksia, jotka jätetään useimmiten huomiotta jäsenvaltioissa. Heidän tarjoamiaan kokemuksia ja taitoja voidaan käyttää nuorten kouluttamiseen, jotta osaamista voidaan välittää nuoremmille sukupolville eri aloilla ja eri kokemuksen tasoilla. Vaikka ikään perustuva syrjintä on kielletty EU:n lainsäädännön nojalla, työympäristössä tapahtuu kaikissa jäsenvaltioissa usein avoimen tai peitellyn syrjinnän kaltaisia tapauksia, erityisesti naisia kohtaan. Tuen siksi ehdotusta EU:n laajuisesta tiedotuskampanjasta, jolla pyritään torjumaan nykyistä ikään perustuvaa syrjintää ja säilyttämään sukupolvien välinen solidaarisuus. Mielestäni on hyödyllistä tarjota EU:n varoja esimerkiksi heikossa asemassa olevia yksinäisiä ja iäkkäitä naisia koskevien hankkeiden tueksi. Sillä tuettaisiin valtavasti ikään perustuvan syrjinnän torjumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Kolarska-Bobińska (PPE), kirjallinen.(PL) On hyvä, että Euroopan parlamentin mietinnössä korostettiin yli 50-vuotiaiden naisten asemaa koko Euroopassa käynnissä olevan väestörakenteen muutoksen puitteissa. Tähän mennessä saadut raportit ovat osoittaneet, että naisten työllisyysnäkymät ja julkinen elämä parantuvat hitaasti. Muutaman seuraavan vuoden aikana muutos voi olla ilmeinen – tämän naisryhmän tilanteen huononeminen erityisesti maissa, joiden sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ovat vähemmän kehittyneitä tai tehottomia. Kyseisissä maissa ikääntyvä väestö rasittaa erityisesti naisia ikääntyvien vanhempien ja sukulaisten hoitovelvollisuuksien takia. Jo nyt naisia rasitetaan tällaisilla velvollisuuksilla, ja tulevaisuudessa se lisääntyy. Monissa tapauksia he korvaavat tehottomat laitokset ja vapauttavat ne vastuusta. Meidän on valmistauduttava väestökehityksen aikapommiin, jossa tällä kertaa on kyse valtavasta iäkkäiden ja raihnaiden henkilöiden määrästä. Laitosten mukauttaminen on pitkäaikainen ja vaikea prosessi, joten meidän on päätettävä nyt, miten perheitä autetaan ikääntyvässä yhteiskunnassa. Euroopan komission ja parlamentin on aloitettava nyt heti valvomalla laitosten mukauttamista jäsenvaltioissa ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Mietinnössä korostetaan aivan oikein, että pääsyä julkisiin ja yksityisiin palveluihin, erityisesti terveydenhoitopalveluihin, on yksinkertaistettava. On tärkeää, että nämä asetukset näkyisivät jokapäiväisessä elämässä eivätkä ne jäisi vain kuolleiksi kirjaimiksi EU:n asiakirjoissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. (PL) Arvoisa puhemies, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pani naisten asemaa ikääntyvässä yhteiskunnassa koskevassa mietinnössään aivan oikein merkille, että eläkeikäiset naiset ovat usein alttiimpia köyhyydelle. Syy tähän ilmiöön on hyvin usein pienempi eläkekertymä, koska naisten palkat ovat matalampia ja koska heillä on väliaikaisia palkan vähennyksiä, esimerkiksi lastenhoidon takia. Luonnoksessa mainitaan monia tekijöitä, joilla yli 50-vuotiaiden naisten elämänlaatua voitaisiin parantaa, muun muassa ottamalla osa-aikaista lisätyötä. Meidän on kuitenkin ennen kaikkea päätettävä, mitä tehdään, jotta eläkeikää lähestyvien naisten ei tarvitse huolehtia työpaikkojensa menettämisestä ja siten taloudellisista resursseistaan. Euroopan unionin pitäisi korostaa erityisesti sen varmistamista, että naisten ja miesten palkat ovat yhdenvertaisia. Perusoikeuskirjan ja Lissabonin sopimuksen mukaan sukupuoleen perustuva syrjintä on kiellettyä työpaikalla, joten mietinnössä pitäisi olla osia, joilla varmistetaan, että naiset saavat samaa palkkaa kuin miehet. Lisäksi on tärkeää, että yleisessä mielipiteessä korostettaisiin kaikkia kysymyksiä, jotka liittyvät naisten syrjintään työpaikalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Siiri Oviir (ALDE), kirjallinen.(ET) Meillä kaikilla Euroopan unionissa on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua täysimääräisesti yhteiskunnalliseen elämään sekä tehdä työtä ja olla taloudellisesti aktiivisia, ja saada elintaso ja hyvinvointi, jotka katsotaan tavallisiksi yhteiskunnassa, jossa elämme. Nykyinen maailmanlaajuinen talous- ja yhteiskuntakriisi on valitettavasti pahentanut köyhyyttä ja syrjäytymistä erityisesti naisten ja etenkin iäkkäiden naisten osalta. Koska naisten eliniänodote on keskimäärin kuusi vuotta korkeampi kuin miesten, sukupuolesta on tulossa olennaisen tärkeä tekijä ikääntymisessä. Naisten köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan on mielestäni oltava edelleen yksi EU:n tärkeimmistä haasteista, ja siksi jäsenvaltioiden pitäisi parantaa sosiaaliturvajärjestelmiään, elinikäistä oppimista ja aktiivisia sitouttamistoimiaan luodakseen elämän eri vaiheissa oleville naisille mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskunnan elämään ja suojellakseen heitä syrjäytymisuhalta. On tärkeää, että jäsenvaltioiden yhteiset ponnistukset keskitetään yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoamiseen, koska naisten ja miesten yhdenvertaiset oikeudet eivät ole tavoite itsessään vaan ennakkoedellytys EU:n yleistavoitteille – kasvulle, työllisyydelle ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden aikaansaamiselle.

 
Päivitetty viimeksi: 27. huhtikuuta 2011Oikeudellinen huomautus