Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2775(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B7-0484/2010

Keskustelut :

PV 08/09/2010 - 13
CRE 08/09/2010 - 13

Äänestykset :

PV 09/09/2010 - 5.4
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0314

Puheenvuorot
Torstai 9. syyskuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

7. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
  

Lidia Joanna Geringer de Oedenbergin mietintö (A7-0215/2010)

 
  
MPphoto
 

  Giommaria Uggias (ALDE).(IT) Arvoisa puhemies, (…) EU:n kansalaisilta askel kohti parempaa ymmärrystä hyväksymiämme tekstejä kohtaan. Tehtävää on vielä paljon, mutta on tärkeää, että otamme näitä askelia jatkuvasti.

Meidän on selvästi löydettävä tapa näiden kahden erilaisen oikeusjärjestelmän tasapainottamiseksi: anglosaksisen järjestelmän ja roomalaiseen oikeuteen perustuvan mannereurooppalaisen järjestelmän.

Vaikutustenarviointeja koskeva osa on kuitenkin myös tärkeä. Se on välttämätön osa, joka on otettava huomioon myös kansallisessa lainsäädännössä. Tässä suhteessa minun on huomautettava, että niissä on merkittäviä puutteita. On tärkeää palata tähän kysymykseen, ja uskon, että me teemme niin lähiaikoina.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, yksinkertainen, selkeä lainsäädäntö, jota ihmiset ymmärtävät, on äärimmäisen tärkeää, jotta ihmiset hyväksyisivät Euroopan unionin. Moitteeton lainsäädäntö on keskeistä myös Euroopan unionin toiminnan kannalta. EU:n lainsäädäntömenettelyn yksinkertaistamisen pitäisi siksi olla yksi EU:n toimielinten tärkeimmistä huolenaiheista. Yksi erittäin tärkeä näkökohta tässä yhteydessä on yritystemme hallinnollisen taakan vähentäminen. Se antaa uuden sykäyksen taloudelliselle kehitykselle ja innovoinnille. Euroopan unioni ei kuitenkaan aina toimi siellä, missä sen ilmoitetaan toimivan. Ainakin näin olen kokenut kotimaassani. Komission on pyrittävä tarkoin varmistamaan, että jäsenvaltiot antavat asetuksia, jotka eivät ylitä EU:n vaatimuksia.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, täällä istuntosalissa on hetkiä, jolloin esityslista ylittää jopa parodian. "Parempaa säädöskäytäntöä" koskeva mietintö tulee samoilta toimielimiltä, jotka ovat tehneet tästä maailmankolkasta kaikkein eniten säännellyn ja kilpailukyvyttömimmän blokin tällä planeetalla ja jotka ovat luoneet meille yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan byrokraattisen painajaisen ja yhteisen kalastuspolitiikan ekologisen katastrofin.

Yritän kuitenkin suhtautua tähän rakentavasti. Tässä on parempaa säädöskäytäntöä koskeva ajatus: yrittäkäämme välttää mahtipontisuutta laatiessamme säädöksiä. Älkäämme yrittäkö osoittaa Euroopan parlamentin säädösten avulla, että me olemme mukavia ihmisiä, että me olemme huolissamme työttömyydestä, että olemme huolissamme romaneista tai pitemmistä työajoista ja niin edelleen. Valtion kovakourainen puuttuminen on harvoin paras tapa ratkoa ongelmia. On paljon parempi, että sallimme päätöksenteon mahdollisimman lähellä ihmisiä, joihin ne vaikuttavat.

Niinpä vaatimaton ehdotukseni paremmaksi säädöskäytännöksi on, että me suljemme kokeeksi Euroopan parlamentin seuraaviksi kuudeksi kuukaudeksi, emme anna ollenkaan lainsäädäntöä ja katsomme, valittavatko äänestäjämme siitä.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0492/2010) – Yhteinen päätöslauselmaesitys (RC-B7-0493/2010)

 
  
MPphoto
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D). (SK) Vietämme tänään Slovakiassa toisen maailmansodan joukkomurhan uhrien muistopäivää. Slovakian valtion hyväksymänä kuljetettiin yli 100 000 juutalaista, romania, homoseksuaalia ja fyysisesti vammaista ihmistä Slovakiasta keskitysleireille. Juuri siitä syystä kannatin tänään tätä päätöslauselmaesitystä – jonka sattumoisin myös käänsin – koska pidän erittäin tärkeänä, että Euroopan parlamentti antaa viestin, että emme halua sellaista tapahtuvan Euroopassa tänään, nykyaikana tai tulevaisuudessa. Olemme kokeneet Euroopassa kaksi maailmansotaa. Nyt on korkea aika, erityisesti Ranskan aloitettua laajamittaiset Romanian romaneiden karkotukset takaisin kotimaahansa, osoittaa, että emme yksinkertaisesti hyväksy sellaista. Tätä päätöslauselmaesitystä koskenut äänestys auttaa tuon viestin välittämisessä. Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia jäseniä, jotka kannattivat päätöslauselmaamme.

 
  
MPphoto
 

  Joe Higgins (GUE/NGL).(EN) Arvoisa puhemies, kannatin päätöslauselmaa, jonka myös Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä on allekirjoittanut.

Valitsemalla Ranskan romaniyhteisön uhriksi ja karkotettavaksi Ranskan presidentti Sarkozy ja hänen hallituksensa ovat osoittaneet mitä vastenmielisintä kyynisyyttä. Siinä on kyse ainoastaan alistettujen ihmisten vähemmistöryhmän julmasta hyväksikäytöstä huomion kääntämiseksi pois katastrofaalisesta talous- ja sosiaalipolitiikasta.

Presidentti Sarkozyn politiikka on johtanut maan suurtyöttömyyteen ja useiden työväenluokan yhteisöjen syrjäytymiseen. Presidentti Sarkozyn hallitus hyökkää nyt järjestelmällisesti Ranskan työntekijöiden elintasoa vastaan ja Ranskan kansan eläkeoikeuksia vastaan. Presidentti Sarkozy ja hänen hallituksensa ovat Ranskan porvariston ja kansainvälisten suuryritysten kätyreitä. He yrittävät epätoivoisesti käyttää haavoittuvassa asemassa olevaa yhteisöä syntipukkina kääntääkseen huomion pois valtavasta epäsuosiostaan.

Kunnioitan niitä kymmeniätuhansia Ranskan kansalaisia, jotka osoittivat mieltään tätä politiikkaa vastaan viime lauantaina. Vetoan Ranskan työläisiin, jotta he turvautuisivat suunnattomaan yhteisvastuullisuuden perinteeseensä – jossa kaikki vähemmistöyhteisöt ja työtätekevät puolustavat yhdessä ihmis- ja kansalaisoikeuksia ja parempaa tulevaisuutta – eivätkä antaisi tämän kyynisen menettelyn hämätä itseään.

 
  
MPphoto
 

  Cristian Dan Preda (PPE).(RO) Äänestin ennen kaikkea oman poliittisen ryhmäni päätöslauselman puolesta, koska siinä ehdotettiin ratkaisuja eikä poliittisen vaihtoehdon leimaamista. Valitettavasti tätä päätöslauselmaesitystä ei hyväksytty.

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän ja sen politiikkaa kannattavien ehdottaman päätöslauselmaesityksen osalta äänestin eräiden tekstikohtien puolesta, joita pidin rakentavina. Viittaan lähinnä suulliseen tarkistukseen, jonka mukaan romanien tilannetta Euroopassa ei voida yhdistää Romanian liittymiseen Schengen-alueeseen.

Äänestin myös 10 kohdan toisen osan puolesta, jossa kehotettiin vahvaan horisontaaliseen koordinointiin, jotta tulevaisuudessa varmistettaisiin oikea-aikainen ja tehokas reagointi, ja 16 kohdan toisen osan puolesta, jossa kannustetaan sekä komissiota että jäsenvaltioita kunnioittamaan romanien oikeuksia ja niiden täytäntöönpanoa.

Äänestin myös johdanto-osan L kappaleen puolesta, jonka mukaan romanien edustusta valtion hallintorakenteissa ja jäsenvaltioiden julkishallinnossa olisi lisättävä. En kuitenkaan voinut äänestää koko päätöslauselmaesityksen puolesta, koska se on mielestäni kiihkomielinen.

 
  
MPphoto
 

  Sergej Kozlík (ALDE). (SK) EU:hun sen ulkopuolelta suuntautuva muuttoliike on yksi EU:n keskeisistä ongelmista. Joka vuosi EU:hun saapuu 900 000 uuttaa maahanmuuttajaa. Romaneita koskeva kysymys on EU:n sisäinen ongelma, koska romanien muuttoliikettä jäsenvaltioiden välillä voidaan laskea tuhansissa eikä sadoissatuhansissa henkilöissä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö se olisi vakava ongelma.

Kannatan Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitystä, joka koskee romaniväestön tilannetta Euroopassa. Pidän myönteisenä sitä, että tämä ongelma määritellään siinä Euroopan laajuiseksi ongelmaksi. Romaniväestön ongelmaa ei voida ratkaista tehokkaasti erillisenä kysymyksenä. Ratkaisuun on välttämätöntä liittää eurooppalaiset resurssit ja eurooppalainen osaaminen erityisesti maissa, joissa on merkittävä romaniväestö.

Romanien muuttoliikkeestä ja palauttamisesta ei saisi tulla poliittinen kysymys. Vähemmistöjen oikeuksia ei saisi rikkoa. Oikeudet ja velvollisuudet eivät kuitenkaan saa koskea vain jäsenvaltioita vaan myös itse vähemmistöjä.

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin PPE-ryhmän päätöslauselman puolesta, koska sen teksti tarjosi rakentavan ja kattavan eurooppalaisen ratkaisun romanien parempaa sosiaalista osallisuutta koskevaan ongelmaan.

Sen sijaan, että heidän vakavaa sosiaalista ja taloudellista tilannettaan käytetään välineenä poliittisesti värittyneissä hyökkäyksissä tiettyjä lainkuuliaisia hallituksia, kuten Ranskan ja Italian hallitusta, vastaan, PPE-ryhmä ehdottaa romaneja koskevaa eurooppalaista strategiaa.

Ongelman siirtäminen yhdestä jäsenvaltiosta toiseen ei auta meitä löytämään tarvittavia resursseja. Voimme tehdä sen vain yhdessä rakentavan lähestymistavan hengessä.

 
  
MPphoto
 

  Jens Rohde (ALDE). - (DA) Arvoisa puhemies, me Tanskan liberaalipuolueessa päätimme äänestää romaneja koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Emme tehneet niin siksi, että mielestämme päätöslauselman kieli ei ole suurelta osin liian tunteikkaasti latautunutta ja sen hyökkäykset perusteettomia, vaan ennemminkin siksi, että mielestämme on syytä kyseenalaistaa tapa, jolla Ranska on yllättäen päättänyt karkottaa romanit. Tässä suhteessa emme usko, että Tanskan tai Saksan maastapoistamisissa on mitään tutkittavaa. Tanska toimi säännösten mukaisesti, ja jos Saksa ei voi lähettää kotiin pakolaisia, joiden sota on loppunut, pakolaisasemaa koskeva käsite häviää. Sitten maailmassa on täysin uusi oikeudellinen asema. Minun on todettava, että Tanskan liberaalipuolueen taistelu Tanskaan ja Saksaan kohdistuvaa perusteetonta arvostelua vastaan on ollut epämiellyttävän yksinäistä. Emme saaneet tukea sosiaalidemokraateilta emmekä sosialistiselta kansanpuolueelta. Ei, he antaisivat mieluummin kiistan, jolle ei ole dokumentoitua perustetta, tahrata kotimaansa ja naapurimaansa. Rehellisesti sanottuna se on mielestäni noloa. Haluan lopuksi korostaa, että viimeinen selkeä jäännös Tanskaan ja Saksaan kohdistuvasta nk. arvostelusta poistettiin lopullisesti tänään toimitetun äänestyksen aikana.

 
  
MPphoto
 

  Gerard Batten (EFD). - (EN) Arvoisa puhemies, en äänestänyt minkään näiden päätöslauselmien puolesta, koska en periaatteesta tunnusta Euroopan unionin demokraattista legitiimiyttä, enkä tule koskaan tunnustamaankaan.

Itsenäisillä valtioilla pitäisi kuitenkin olla oikeus päättää, kuka voi ja kuka ei voi tulla niiden alueelle ja millä perusteella. EU:n jäsenvaltiot ovat luopuneet tästä oikeudesta tunnustaessaan EU:n lainsäädännön ylivallan ja erityisesti hyväksyessään kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin 2004/38/EY.

Ranskalaisten on valittava toinen näistä vaihtoehdoista. He eivät voi olla Euroopan unionin täysimääräisiä jäseniä ja syrjiä sitten Romanian mustalaisia.

Jos ranskalaiset eivät pidä siitä, ehdotan, että he noudattavat Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen politiikkaa, eli eroavat Euroopan unionista, jolloin he saavat takaisin itsenäisyytensä.

 
  
MPphoto
 

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Hyväksymällä romaneja koskevan päätöslauselmaesityksen Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio ovat mielestäni oikein tunnustaneet vastuun romanien tilanteesta Euroopan unionissa. Kotimaassani saamieni kokemusten perusteella haluan kuitenkin huomauttaa, että etsittäessä tehokkaita ratkaisuja romanien kotouttamiseen pelkkä taloudellisen tuen tai aineellisten hyödykkeiden antaminen ei riitä pyrittäessä parantamaan heidän aineellista tilannettaan. On paljon tärkeämpää opettaa romaneille, että elintason säilyttäminen edellyttää paljon suurempia ponnisteluja parhaan mahdollisen koulutuksen ja pysyvän työpaikan saamiseksi. Romanit vapauttavat itsensä häpeällisen aseman taakasta yhteiskunnassamme vain koulutuksen ja sosiaalisen integraation kautta. Se on vaativa tehtävä, ja toivon meidän onnistuvan siinä.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, äänestin sen puolesta, että kaikilla Euroopan unionin jäsenillä olisi yhtäläiset oikeudet. Tämä sisältää myös romanit.

Ymmärrän sen, että jotkut muun muassa EPP:n piirissä katsoivat, että tämä päätöslauselma olisi liiaksi politiikan teon väline Ranskaa vastaan. On aivan totta, että meidän pitää katsoa asioita niin, ettemme vain tee politiikkaa välineellisesti, vaan että koska Euroopan unioni on arvoyhteisö, me todellakin sitoudumme siihen, että me huolehdimme heikoimmassa asemassa olevasta väestöryhmästämme.

Tiedämme, että romaniväestön sosiaalinen osallistuminen on tällä hetkellä heikkoa monessa Euroopan maassa, ja siksi tämän ongelman ratkaiseminen on yksi yhteinen haaste eurooppalaisille, Euroopan unionin kansalaisille. Emme ole uskottavia selittäessämme Euroopan ulkopuolella, miten ihmisoikeusasiat pitäisi hoitaa, jos emme itse hoida romaniväestön tilannetta kuntoon Euroopan unionin alueella.

Toivon, että tämä näkyy konkreettisena toimintana Euroopan parlamentissa. Parlamentilla on toki ollut erilaisia pieniä pilottihankkeita, joissa on pyritty lisäämään romanien integroitumista yhteiskuntaan muun muassa koulutuksen kautta ja niin edelleen. Välillä kuitenkin vaikuttaa siltä, että tämänkaltaisille hankkeille ei tämäkään talo myönnä budjetistaan rahaa, vaan antaa sitä mieluummin Kreikalle tai muualle tai jopa Euroopan ulkopuolisille maille.

Meidän täytyy nyt saada romaniasia kuntoon Euroopan unionin sisällä. Sitä vaativat meidän uskottavuutemme ja ne perusarvot, joiden puolesta Euroopan unionissa toimitaan.

 
  
MPphoto
 

  Bruno Gollnisch (NI).(FR) Arvoisa puhemies, kuuntelin tarkasti jäsen Takkulan puheenvuoron. Itse asiassa eräitä erittäin suuria, useiden kymmenien miljardien eurojen määrärahoja on avattu, mutta tähän mennessä niistä on käytetty vain 9 miljoonaa euroa.

Uskon, että tällä päätöslauselmaesityksellä presidentti Sarkozy ja Ranskan sisäasiainministeri Hortefeux – jotka kuitenkin olivat kerran Euroopan parlamentin jäseniä – niittävät nyt sitä, mitä ovat kylväneet. He kannattivat rajojemme avaamista, he tekivät nuo sopimukset, joskus he jopa laativat ne tai edistivät niitä. Heidän on nyt käsitettävä, että pystytetyt hauraat esteet – väliaikaiset ratkaisut, jotka sallivat romanien tulon ja asettumisen Ranskaan vasta vuoden 2013 jälkeen – niin, ne ovat kaikki menneet yli laidan.

Pidän kaikkien vastenmielisimpänä kollegoidemme asenteissa sitä, että syrjinnän torjumisen varjolla tapahtuu itse asiassa alun perin enemmistöväestön järjestelmällistä syrjintää – tai leimaamista, käyttääkseni heidän ilmaisuaan. On hyvä asia puolustaa vähemmistöjä, mutta eikö teidän mielestänne ongelmia – kulttuuriin tai käyttäytymiseen liittyviä tai muita ongelmia – joskus aiheuta näiden vähemmistöjen käyttäytyminen, joka itse asiassa estää heidän integroitumisensa? Emmekö tekisi näille vähemmistöille palvelusta olemalla rehellisiä ja tuomalla myös nämä ongelmat esiin? Edes kerta ei olisi haitaksi.

 
  
MPphoto
 

  Philip Claeys (NI).(NL) Arvoisa puhemies, olen hämmästynyt joutavasta puheesta, jolla parlamentin vasemmisto tasapainoilee "joukkokarkotusten" kaltaisten termien kanssa, kun me keskustelemme Ranskan asiakirjoista, joita arvioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti, sekä ihmisistä, jotka ovat saaneet apua palatakseen vapaaehtoisesti alkuperämaahansa. Jäsenvaltiolla on todellakin oikeus ja velvollisuus panna täytäntöön oikeusvaltion periaatteita noudattavan valtion säännöt ja ryhtyä toimiin laitonta maahanmuuttoa ja siihen liittyvää riesaa vastaan. Joka tapauksessa tärkeä avain ongelmien ratkaisemiseen on romaniyhteisöissä itsessään. Haluan mainita Alankomaiden entisen asunto-, yhteisö- ja kotouttamisasioista vastaavan ministerin Van der Laanin – sosialistin – muistion, jossa todetaan muun muassa, että romanien keskuudessa rikollisuusaste on suhteettoman korkea, poissaolot koulusta valtavan yleisiä, ja lapsia pahoinpidellään, jotta he ryhtyisivät kerjäämään ja rikolliseen toimintaan. Tilanteen ollessa tuollainen sosialisti Van der Laanin mukaan romanit jättäytyvät itse Alankomaiden yhteiskunnan ulkopuolelle. Paljon tehtävää on siis vielä jäljellä. Arvoisa puhemies, tiedän, että en saa suosiota todetessani tämän täällä parlamentissa, mutta kaikkien muiden ihmisten tavoin romaneilla on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia.

 
  
MPphoto
 

  Mario Borghezio (EFD).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, me emme äänestäneet Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) toki tasapainoisemman päätöslauselmaesityksen puolesta yhden keskeisen kohdan takia, johon haluamme kiinnittää teidän huomionne: se koskee Euroopan komissiolle, Euroopalle esitettyä kehotusta vauhdittaa prosessia Romanian ja Bulgarian liittämiseksi Schengen-alueeseen.

Meidän mielestämme – me varoitimme tästä jo laajentumisen aikaan – nämä valtiot eivät ole vielä ottaneet käyttöön tiukkaa valvontapolitiikkaa kansalaisuuden tunnustamisen ja henkilökorttien yhteydessä.

Ovatko komissio ja parlamentti tietoisia siitä, että näissä maissa on hyvin helppoa hankkia EU:n ulkopuolisista maista todistuksia, jotka vapaan liikkuvuuden ansiosta mahdollistavat laittoman tulon Schengen-alueelle? Meidän on seurattava asiaa tarkasti. On täysin vastuutonta, että niin ei ole vielä tehty, vaan kiirehditään Schengen-alueen laajentumista, mikä on vastoin tervettä järkeä.

Lopuksi toivon, että seuraavan kerran tavatessamme edes yksi Euroopan parlamentin maailmanparantajajäsenistä, jotka niin osoittavat tukeaan romaneja kohtaan, ilmoittaisi ottaneensa luokseen asumaan – Euroopan parlamentin jäsenen palkalla heillä on siihen varaa – mukavan romaniperheen ja ruokkivansa muutamia ylimääräisiä suita. Ei ole vaikeaa osoittaa toimilla pelkän puheen sijaan olevansa maailmanparantaja.

 
  
MPphoto
 

  Anna Záborská (PPE). (SK) Minä en kannattanut hyväksyttyä päätöslauselmaesitystä, koska en usko sen myötävaikuttavan romanikysymyksen ratkaisemiseen Euroopassa. Samalla se pilaa yksittäisten Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen poliittisen ilmapiirin. Kyvyttömyytemme ratkaista romaniyhteisön ongelmia voidaan kiteyttää yhteen virkkeeseen: Me tiedämme, mitä me emme halua, mutta me emme tiedä, mitä me haluamme. Me emme halua, että ketään rangaistaan toisen rikoksista vain siksi, että he molemmat kuuluvat samaan etniseen ryhmään. Me emme myöskään halua joidenkin ihmisten ajattelevan, että laki ei koske heitä. Me emme halua pakottaa ketään luopumaan kulttuuristaan, mutta me emme myöskään halua suvaita rinnakkaiselon perusperiaatteiden rikkomista etnisen identiteetin nimissä. Ranskan hallitus tietää, mitä se ei halua. Kunhan se ei riko lakia, moitteille ei ole perusteita. Jos se on rikkonut lakia, tuomioistuinten on päätettävä asiasta. Lyhyt kommentti Pariisin tämänviikkoisesta kokouksesta: Olisin mielissäni, jos ne maat, joiden odotetaan saavan aikaan myönteisen ratkaisun romanikysymykseen, kutsuttaisiin ensimmäisten joukossa tuollaisiin kokouksiin.

 
  
MPphoto
 

  Janusz Władysław Zemke (S&D).(PL) Arvoisa puhemies, äänten enemmistön täällä saanut päätöslauselmaesitys sai myös minun ääneni. Päätöslauselma koskee lainsäädännön olennaista piirrettä, joka tekee erittäin selväksi, että mitään seuraamuksia ei voida liittää kansalaisuuteen. Vastuun on aina oltava luonteeltaan yksilöllistä. Se on yksi lainsäädännön perusperiaatteista. Romaneja pitäisi kohdella samoin kuin muita unionin kansalaisia. Se tarkoittaa myös, että lainsäädäntö koskee heitä. Jos he rikkovat sitä, heidän on kannettava vastuu samalla perusteella kuin muidenkin. Me emme voi sallia tilannetta, jossa vedotaan kansalaisuuteen perusteena vapautukseen lainsäädännön rikkomiseen liittyvän vastuun kantamisesta. Asian ydin on se, että kansalaisuus ei koskaan saisi olla perustana seuraamuksista päätettäessä, koska seuraamuksista pitäisi aina päättää yksilötasolla.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0491/2010)

 
  
MPphoto
 

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan vain todeta, että minä tuen täysin ikääntyneiden pitkäaikaishoitoa koskevaa päätöslauselmaesitystä.

Kun otetaan huomioon nykyinen väestörakenne, ikääntyneiden pitkäaikaishoitoa koskeva kysymys on ilman muuta EU:ta koskeva kysymys. Vaikka se on suurelta osin jäsenvaltioiden vastuulla, tilanteen luonteen ja laajuuden takia se on kuitenkin EU:ta koskeva kysymys, joka on todellakin tunnustettu sellaiseksi.

Yksi päätöslauselmassa korostettu kysymys, jota kannatan täysin, on tarve ottaa huomioon omaishoitajien tarpeet. He tarjoavat merkittävän osan iäkkäiden ihmisten hoitopalveluista. Jäsenvaltioiden on toteutettava konkreettisia toimia tämän korvaamattoman resurssin tukemiseksi ja turvaamiseksi. Niiden on tehtävä se koulutuksen, virkistäytymisen ja muiden toimenpiteiden kautta, jotka auttavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Toinen päätöslauselman seikka, jota haluan korostaa, on se, että siinä pyydetään jäsenvaltioita varmistamaan, että pitkäaikaishoitoa saavien henkilöiden perusoikeuksia suojellaan. Tämän lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että hoitoalaa koskevat laatuvaatimukset pannaan täytäntöön ja että niitä noudatetaan.

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, ikääntyneiden pitkäaikaishoitoa koskevan päätöslauselmaesityksen osalta haluan ilmaista täyden tukeni sille, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota. Eurooppaa vaivaavien epäsuotuisien väestörakenteen muutosten takia välittömät toimet tällä alalla näyttävät välttämättömiltä. Sen lisäksi, että autamme iäkkäitä ihmisiä olemaan aktiivisia ja takaamme heille asianmukaisen hoidon, emme saa unohtaa tuota hoitoa antavia ihmisiä. He ovat usein ihmisiä, jotka eivät saa muualta apua, koska iäkkään ihmisen hoitamisen lisäksi heidän on myös käytävä työssä. Ei ole helppoa sovittaa yhteen näitä kahta tehtävää. Tarkoitan nyt maaseutualueilla asuvia perheitä, jotka useimmiten pitävät velvollisuutenaan hoitaa itse huonokuntoisia perheenjäseniä. Tällaisten ihmisten oikeudellista tilannetta pitäisi säännellä. Se kannustaa muita huolehtimaan iäkkäistä ihmisistä, jotka haluavat vanheta arvokkaasti. Uskon, että me kaikki haluaisimme sitä.

 
  
  

Yhteinen päätöslauselmaesitys (RC-B7-0484/2010)

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, valitettavasti tämä päätöslauselma oli mielestäni yksipuolinen. Meidän on hyvä muistaa katsoessamme Lähi-idän tilannetta, että siellä on yksi demokraattinen valtio, joka jakaa samat arvot kuin me Euroopassa, eli Israel. Demokratia, ihmisoikeudet ja mielipiteenvapaus ovat siellä keskeisiä arvoja.

Sen vuoksi olisi tärkeää, että kun me katsomme tuon alueen tilannetta, katsoisimme myös kokonaistilannetta eikä niin, että haluamme vain tavalla tai toisella yrittää vahingoittaa siellä olevaa ainoata demokratiaa.

Jordanjoen tilanteesta puhuttaessa valitettavasti syntyi tällainen kuva. Me kaikki tiedämme, että alueen vesivarat ovat rajalliset. Tiedämme myös, että Israel on tehnyt valtavia ponnisteluja luodessaan kastelu- ja vedenkeräysjärjestelmiä voidakseen huolehtia siitä, että kansalaiset saavat vettä sekä Israelin alueella että niin sanotuilla palestiinalaisalueilla ja että maanviljely on niillä mahdollista.

Toivon, että meidän asenteemme olisi rakentava. Toivokaamme, että käynnissä olevien rauhanneuvottelujen ansiosta päästäisiin rauhanrintamalla eteenpäin. Meidän asenteemme tätä aluetta kohtaan pitää olla rakentava ja tukeva eikä Israelia syyttävä.

 
  
 

Kirjallinen selitys

 
  
  

Lidia Joanna Geringer de Oedenbergin mietintö (A7-0215/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen.(FR) Miten joku voi jättää äänestämättä tämännimisen mietinnön puolesta? Miten joku voi olla korostamatta tarvetta yksinkertaisen, avoimen ja Euroopan kansalaisille ymmärrettävän lainsäädännön laatimiseen? Tarkemmin sanottuna tuen tietenkin täysin tätä parlamentin valiokunta-aloitteista mietintöä ensinnäkin siksi, että meidän pitäisi jatkuvasti pyrkiä paremman lainsäädännön laatimiseen, ja myös siksi, että tässä mietinnössä korostetaan useita ratkaisevia kysymyksiä. Yhtenä kysymyksenä ovat Euroopan komission vaikutuksenarvioinnit, joiden riippumattomuus ja luotettavuus on taattava.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Paremmasta säädöskäytännöstä on tullut edellytys Euroopan unionin tehokkaalle toiminnalle, ja se voi olla tärkeässä asemassa talouskriisin päättymisessä ja talouskasvun saavuttamisessa. Toimielinten toiminnan on vastattava kansalaisten, sisämarkkinoilla toimivien yritysten sekä kansallisten ja paikallisten hallitusten odotuksia, ja toiminnalla on varmistettava, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia. Tuen päätöslauselmassa esitettyjä näkemyksiä, joiden mukaan meidän on kannatettava sääntely-ympäristön parantamisprosessia, jolla tähdätään Euroopan unionin lainsäädännön avoimuuden, vaikuttavuuden ja yhtenäisyyden lisäämiseen. Koska komissiolla on lainsäädännöllinen aloiteoikeus, se on tässä prosessissa avainasemassa valmisteltaessa korkealuokkaisia ehdotuksia, vähennettäessä hallinnollista taakkaa ja yrityksille aiheutuvia kustannuksia sekä tehtäessä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa sen varmistamiseksi, että EU:n lainsäädäntöä pannaan täytäntöön asianmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä aloitteessa pyritään analysoimaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista ja varmistamaan, että niitä noudatetaan Euroopan unionin ehdotuksissa. Toissijaisuus on dynaaminen ja kehittyvä käsite, joka mahdollistaa Euroopan unionin toimien laajentamisen tarvittaessa, ja rajoittaa toimia, kun ne eivät enää ole perusteltuja.

Suhteellisuus on Euroopan unionin toimivallan käyttämistä ohjaava joko yksinomainen tai jaettu periaate, jonka ei pitäisi ylittää sitä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä alueella nousee esiin kaksi tärkeää innovaatiota: vaikutustenarviointilautakunnan perustaminen ja Lissabonin sopimuksen voimaantulo, joka antaa kansallisille parlamenteille tärkeän aseman arvioitaessa tapaa, jolla näitä kahta periaatetta sovelletaan – poliittisen ennakkovalvonnan, joka voi johtaa ehdotuksen muuttamiseen tai mahdolliseen kumoamiseen, tai oikeudellisen jälkivalvonnan, johon liittyy muutoksenhaku unionin tuomioistuimessa, mikäli näitä periaatteita katsotaan rikotun. Arviointijärjestelmän ansiosta unioni voi säätää lakeja paremmin analysoiden ja perustellen ehdotuksensa. Sen ansiosta unioni kykenee myös parantamaan laatua, tarkkuutta ja avoimuutta. Olen mielissäni siitä, että vaikutustenarviointijärjestelmä toimii moitteettomasti, ja kannatan analyysiprosessin vahvistamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen.(CS) Jäsen Geringer de Oedenbergin mietinnössä pääasiassa arvioidaan Euroopan komission 15. ja 16. kertomusta paremmasta säädöskäytännöstä vuosina 2007 ja 2008, tammikuussa 2009 julkaistua kolmatta strategista katsausta sääntelyn parantamisesta ja lokakuussa 2009 julkaistua toimintaohjelmaa hallinnollisen rasituksen keventämiseksi. Esittelijä pitää toissijaisuuden ja suhteellisuuden vahvempaa täytäntöönpanoa EU:n lainsäädännön perusedellytyksinä sen mahdollistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat käyttää omaa lainsäädäntövaltaansa pyrkiessään varmistamaan, että niiden kansalaisten odotukset täytetään. Lainsäädännön vaikutusten arviointia ja hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevan kysymyksen osalta tarvitaan kuitenkin lisätoimia. Mietinnössä kiinnitetään huomiota siihen, että 32 prosenttia EU:n hallinnollisesta rasituksesta johtuu EU:n lainsäädännön liian tarkasta soveltamisesta jäsenvaltioissa, eli EU:n lainsäädännön vaatimusten ylittämisestä.

Uusissa jäsenvaltioissa me kohtaamme näitä haittoja varsin usein. Olen mielissäni siitä, että mietinnössä viitattiin eurooppalaisen kansalaisaloitteen uusiin mahdollisuuksiin. Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan unionin kansalaisille on ensimmäistä kertaa annettu mahdollisuus osallistua aktiivisesti EU:n lainsäädännön laatimiseen. Mietintö kokonaisuudessaan myötävaikuttaa lainsäädännölliseen aktiivisuuteemme, ja kannatan sen hyväksymistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Minä äänestin parempaa säädöskäytäntöä koskevan mietinnön puolesta, koska kannatan tarvetta laatia eurooppalaisille yksinkertaista, avointa ja ymmärrettävää lainsäädäntöä. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että hallinnollista rasitusta vähennetään ja että komission kaikkien uusien ehdotusten taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat vaikutukset arvioidaan asianmukaisessa tarkastelussa, jonka toteuttavan riippumattoman elimen on oltava vastuussa parlamentille.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan täysin meneillään olevaa pyrkimystä laatia eurooppalaisille lainsäädäntöä, joka on yksinkertaista, avointa ja ymmärrettävää. Hyvää tarkoittavista julkilausumista, täsmällisistä tutkimuksista ja useiden instituutioiden selkeistä raporteista huolimatta totuus on, että EU:n lainsäädäntö kärsii edelleen heikkouksista, joista huomautetaan usein: liiallisesta määrästä, epäasianmukaisesta monimutkaisuudesta, käsittämättömyydestä ja täytäntöönpanon lykkäämisestä useaan kertaan.

Tämä sekä etäännyttää eurooppalaisia EU:n tasolla tehdyistä päätöksistä että ruokkii keskustelua – joka ei aina ole kovin kohtuullista tai täsmällistä – EU:n puuttumisesta asioihin, joista se ei antaisi tuomioita tai säädöksiä, jos toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudatettaisiin tarkemmin. Siksi tämä päätöslauselma on oikealla tiellä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tällä päätöslauselmalla käsitellään kysymystä paremmasta säädöskäytännöstä, mikä kattaa periaatteet toissijaisuudesta ja suhteellisuudesta, jotka ovat korvaamattoman tärkeitä Euroopan unionin asianmukaiselle toiminnalle. Lisäksi kysymys koskee myös esimerkiksi tarvetta lainsäädäntömenettelyn vaikutusten arviointiin, voimassa olevan lainsäädännön yksinkertaistamiseen ja kodifiointiin sekä EU:n lainsäädännöstä aiheutuvien hallinnollisten kustannusten vähentämiseen 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä.

Tärkeimpiä näkökohtia tällä alalla ovat EU:n kansalaisaloite, josta määrätään Lissabonin sopimuksella ja jonka avulla kansalaiset voivat aktiivisesti osallistaa EU:n lainsäädännön antamiseen, se, että Euroopan parlamentti on nyt samassa asemassa neuvoston kanssa tavanomaisessa lainsäädäntömenettelyssä, sekä kansallisten parlamenttien ottaminen mukaan toissijaisuusperiaatteen soveltamisen valvontaan. Tämän perusteella, Lissabonin sopimuksen 225 artiklan nojalla ja koska uskon, että kyseessä on esimerkki "paremmasta säädöskäytännöstä", ehdotin valiokunta-aloitteisessa mietinnössä erityisen direktiivin laatimista biojätteistä. Parlamentin enemmistö hyväksyi mietinnön heinäkuussa. Toivon, että komissio vastaa siihen pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Myönnän selkeän lainsäädännön merkityksen, yritysten hallinnollisen rasituksen vähentämisen, vaikutustenarviointien laadun, sen, että ne pitäisi ottaa huomioon (mikä ei suinkaan aina näytä toteutuvan), ja ennen kaikkea toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden ehdottoman noudattamisen, jonka on toteuduttava jokaisen Brysselistä annettavan säädöksen osalta. Toisaalta pidän valitettavana sitä, että vaikka mietinnössä toistuvasti osoitetaan syyttävällä sormella sitä, että jäsenvaltiot niin sanotusti "kultaavat" lainsäädännön, siinä ei mainita erittäin kiinnostavaa tietoa, joka käy ilmi perusteluista. Voimassa olevista tuhansista säädöksistä pelkästään 72 edellytti 486 tiedonantovelvollisuutta, joiden johdosta jäsenvaltioissa hyväksyttiin yli 10 000 täytäntöönpanosäädöstä. Mielestäni tämä tieto kertoo juuri päinvastaisesta asiasta: tämän pahan alku ja juuri on komission liikasääntely. Pohjimmiltaan ihmettelen, voiko toissijaisuusperiaatetta noudattaa muuten kuin muodollisesti, koska perussopimusten mukaan on alueita, joilla Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta ja joita ei voida lainkaan asettaa kyseenalaiseksi, kun taas kaikilla muilla alueilla näyttää siltä, että tietyt kansalliset parlamentit eivät vieläkään kykene täysimääräisesti käyttämään oikeuksiaan tässä asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. − (FI) Arvoisa puhemies, Filosofi Schopenhauer neuvoi, että on käytettävä tavallisia sanoja ja sanottava epätavallisia asioita. Moni, etenkin poliitikko ja lainsäätäjä tekee juuri toisin päin - ja todennäköisesti huomaamattaan. Juuri tästä syystä lainsäädäntökäytännön jatkuva tarkastelu ja parantaminen ovat alati Euroopan unionin kriittinen piste. Äänestin Geringerin parempaa lainsäädäntöä koskevan mietinnön puolesta, koska se nostaa esille merkittäviä seikkoja lainsäädännön kehittämiseksi. Ensinnäkin parlamentin tulee muistaa sen oma vastuu: turhan usein EU-lainsäätäjän huomionkipeys on johtanut siihen, että toimiva direktiivi on uuvutettu parlamenttikäsittelyssä yksityiskohtaisilla tarkistuksilla. Schopenhauerin ohjeen mukaan yksinkertainen ja läpinäkyvä lainsäädäntö ei tarkoita sisällöltään vähäisempää; monimutkaisuus ja kasuismi ovat monesti tapa peittää ajatuksen puute. Toiseksi nostan esille lainsäädännön vaikutusten arvioinnin. Muutamat merkittävät lainsäädäntöaloitteet kuten päästökauppadirektiivin historia osoittivat, että vaikutusten arvioinnissa on vakavia puutteita. Erityisesti ympäristölainsäädännön laatimisessa on oltava tarkkana: yhtäällä ratkaistu ongelma voi luoda uuden ongelman toisaalle. Kuten päätöslauselmassa vaaditaan, objektiivista arviointia varten komission on säännöllisesti ja kattavasti kuultava sidosryhmiä. Pidän erityisen tervetulleena komission sisäisessä ohjeessaan lanseeraamaa pk-yritystestiä. Kolmanneksi on syytä huomata, että hallinnollisten rasitusten keventämiseksi ratkaisevassa asemassa ovat usein kansalliset viranomaiset. Tulen maasta, jossa virkakoneiston tunnontarkkuus säädösten soveltamisessa johtaa usein ylimääräiseen rasitukseen. Tässä jäsenvaltioiden vastuuta ei voi sivuuttaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Tämän tekstin ainoa ansio on, että siinä peräänkuulutetaan komission lainsäädäntöehdotuksia koskevan työmarkkinaosapuolten kuulemisajan pidentämistä. Sen muu sisältö on pöyristyttävää: siinä suhtaudutaan myönteisesti Edmund Stoiberin johtaman ryhmän työhön, liikemiesten kerhon, joka ajaa sääntelyn purkamista käyttämällä verukkeena hallinnollisen rasituksen keventämistä; siinä ehdotetaan rajoitettavaksi oikeutta kansalaisaloitteeseen, joka on Lissabonin sopimuksen itsenäisille kansoille jättämä mitätön väline; ja siinä vahvistetaan kahdeksan viikon määräaika, jonka kuluessa kansallisten parlamenttien on toimitettava lausuntonsa komission ehdotuksista.

Vaikka tekstissä myös peräänkuulutetaan ymmärrettävän EU:n lainsäädännön tarvetta, siinä ei olla lainkaan huolissaan siitä, että useimmat komission ja työryhmien asiakirjoista on saatavana vain englanniksi. Mitä muuta voidaan odottaa parlamentilta, jonka useimmat jäsenet eivät vaadi oikeutta toimia todellisena parlamenttina?

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Koska EU käsittelee useita monimutkaisia aiheita, annettu lainsäädäntö on useimmiten liian yksityiskohtaista ja liian vaikeasti ymmärrettävää, jotta suurin osa EU:n kansalaisista voisi sitä tulkita. Siksi on laadittava lainsäädäntöä, joka on yksinkertaista, avointa ja ymmärrettävää kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille. Kun otetaan huomioon kriisi, josta kärsimme, on myös kehitettävä mekanismeja, joilla vähennetään merkittävästi EU:n lainsäädäntömenettelyn korkeita kustannuksia, jotta me voimme olla hyvänä esikuvana EU:n varojen käytöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Tässä mietinnössä väitetään, että Lissabonin sopimus vahvistaa kansallisten parlamenttien asemaa. Tosiasiassa jäsenvaltioiden on täytynyt luovuttaa yhä lisää toimivaltaa Brysselille. Jokapäiväisessä elämässä on myös todellisia tilanteita, jotka osoittavat, että lainsäädännön alalla jäsenvaltioissa on yhä ongelmia.

Esimerkiksi avioerotapauksissa, joissa pariskunta on kahden eri jäsenvaltion kansalaisia ja joissa jotkut EU:n jäsenvaltiot kykenivät edes sopimaan tuomioistuimille myönnetyn toimivallan sääntelystä, tai eurooppalaisen ympäristövaikutusten arvioinnin alueella, jonka osalta jäsenvaltiot ovat lykänneet täytäntöönpanoa kiertääkseen tätä suuria hankkeita koskevaa edellytystä. Esimerkkinä tästä mainitsen Temelinin ydinvoimalan laajentamisen. Saattaa hyvinkin näyttää järkevältä laatia vaikutustenarviointi. Hallinnollisten kustannusten vähentämistä ja lainsäädännön yksinkertaistamista koskevaan tavoitteeseen on myös suhtauduttava myönteisesti. EU on kuitenkin pyrkinyt tähän jo vuosia, mutta kansalaiset ja yritykset ovat havainneet vain vähän tuloksia. Tämä mietintö tuskin muuttaa tilannetta, ja siksi äänestinkin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. − (LT) Äänestin parempaa säädöskäytäntöä käsittelevän mietinnön puolesta, koska uskon, että parempi säädöskäytäntö on edellytys Euroopan unionin tehokkaalle toiminnalle. Se on myös yksi kansalaistemme oikeuksista, jota ei voida saada aikaan ilman selkeitä säädöksiä, jotka suuri yleisö kykenee ymmärtämään. Euroopan unionin parempi säädöskäytäntö kattaa useita kysymyksiä, kuten vaikutustenarviointien laatimisen, hallinnollisen rasituksen keventämisen ja nykyisen lainsäädännön yksinkertaistamisen ja kodifioinnin. Olen samaa mieltä erityisesti komission ohjelmasta, joka tähtää Euroopan unionin lainsäädännöstä johtuvan hallinnollisen rasituksen keventämiseen. Se on ollut voimassa vuodesta 2005 lähtien ja pyrkii keventämään hallinnollista rasitusta 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. On erittäin tärkeää vähentää Euroopan unionissa toimivien yritysten kustannuksia, jotta ne kykenisivät toimimaan tehokkaasti vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa ja kilpailemaan maailmanlaajuisesti, sekä virtaviivaistaa julkisia hallintomenettelyjä. Meidän on keskityttävä tarpeettomiin vaatimuksiin tarjotaksemme tietoa ja sovellettava eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act -aloitteessa määriteltyä "vain kerran" -periaatetta. Sähköinen viestintä on erinomainen väline hallinnollisen rasituksen keventämiseen. EU:n toimielinten on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa erilaisten tulkintojen ja lainsäädännön "kultaamisen" välttämiseksi. Komission mukaan 32 prosenttia EU:n hallinnollisesta rasituksesta johtuu tiettyjen jäsenvaltioiden päätöksistä, jotka ylittävät EU:n lainsäädännön vaatimukset, sekä niiden hallinnollisten menettelyjen tehottomuudesta. Me emme myöskään saa unohtaa, että kaikkien sidosryhmien, erityisesti työmarkkinaosapuolten, kuuleminen on erittäin tärkeää säädösehdotusten valmistelussa.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Olen tukenut voimakkaasti tätä mietintöä, jonka mukaan on välttämätöntä laatia yksinkertaisia, selkeitä säädöksiä, joita EU:n kansalaiset kykenevät ymmärtämään. Siinä myös korostetaan, että EU:n toimielinten on noudatettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta ehdotuksia laatiessaan. Mietinnössä painotetaan komission avainasemaa toimielimenä, jolla on lainsäädännöllinen aloiteoikeus, valmisteltaessa korkealuokkaisia lainsäädäntöehdotuksia.

Euroopan parlamentti pyrkii tekemään kaikkensa käsitelläkseen ehdotukset pikaisesti asianmukaisen lainsäädäntömenettelyn mukaisesti. Se myös korostaa jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä tämän lainsäädännön oikean toimeenpanon varmistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Me kannatamme voimakkaasti komission kertomusta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta, koska siinä määrätään annettuja direktiivejä koskevista vaikutustenarvioinneista.

Nämä arvioinnit on toteutettava hyödyntämällä vakavasti otettavia tutkimuksia kustannuksista ja eduista. Ne ovat välttämättömiä, jotta vältyttäisiin kansalaisille ja yrityksille liiallisen taakan asettavilta valinnoilta. Meidän on vältettävä erityisesti uutta EU:n lainsäädäntöä, joka synnyttää lisää hallinnollista rasitusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Paremmasta säädöskäytännöstä on tullut välttämätön edellytys Euroopan unionin sujuvalle toiminnalle ja suurempaan avoimuuteen, tehokkuuteen ja johdonmukaisiin päätöksiin perustuvan EU:n lainsäädännön asianmukaiselle soveltamiselle. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen uudelleen määriteltyjen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden oikean soveltamisen on myötävaikutettava EU:n kansalaisille tarkoitetun lainsäädännön yksinkertaistamiseen ja johdonmukaisuuden lisäämiseen siten, että EU:n tason päätökset voidaan tehdä eurooppalaisten parhaaksi eduksi. Lissabonin sopimuksessa todetaan, että Euroopan parlamentin on toimittava yhteistyössä neuvoston kanssa ja kannustettava kansallisia parlamentteja osallistumaan tiiviimmin toissijaisuusperiaatteen soveltamisen valvontaan.

Lisäksi Euroopan unionin sääntely-ympäristön on myös jatkossa tuettava vaikutustenarviointeja ja vähennettävä hallinnollista taakkaa. Kuten mietinnössä, jonka puolesta äänestin, todettiin, lainsäädäntöä voidaan kehittää aidosti vain keventämällä merkittävästi hallinnollista rasitusta ja soveltamalla tehokkaasti EU:n lainsäädäntöä sisäiseen lainsäädännön suunnitteluun sekä laatimalla tehokkaita vaikutustenarviointeja talouden, yhteiskunnan ja ympäristön alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. (IT) Minä äänestin jäsen Geringer de Oedenbergin mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan tarvetta laatia yksinkertaisempia, selkeämpiä säädöksiä, joita EU:n kansalaiset kykenevät helpommin ymmärtämään.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattaminen, lainsäädäntöehdotusten asianmukaisten vaikutustenarviointien tärkeys, hallinnollisen taakan keventäminen sekä lainsäädännön yksinkertaistaminen ja kodifiointi ovat siksi "parempaa säädöskäytäntöä" koskevan mietinnön keskeisiä tavoitteita. Meidän pitäisi myös huomata, että yksinkertaisemmat, helpommin ymmärrettävät säädökset ovat keskeisessä asemassa EU:n tulevan talous- ja sosiaalipolitiikan määrittelyn edistymisen kannalta.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0492/2010) – Yhteinen päätöslauselmaesitys (RC-B7-0493/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän esittämän romanien tilannetta Euroopassa koskevan päätöslauselman puolesta, koska olen hyvin huolestunut romaniyhteisön vastaisista toimista, joihin Ranska on ryhtynyt, ja kannatan tietenkin tämän prosessin välitöntä lopettamista. Ranska aloitti viime elokuussa tähän vähemmistöön kuuluvien EU:n kansalaisten kollektiiviset karkotukset. Romaniyhteisö on Euroopan unionin suurin etninen vähemmistö, johon kuuluvaa romaniväestöä asuu monissa unionin jäsenvaltioissa.

Kaikkien Euroopan unionin kansalaisten oikeus matkustaa ja asua vapaasti missä tahansa Euroopan unionin alueella kuuluu perussopimuksissa määritellyn Euroopan kansalaisuuden pilareihin. En näin ollen voi ymmärtää Euroopan komission tyrmistyttävää vaikenemista. Komission olisi pitänyt reagoida tekemällä selväksi, että jäsenvaltion toteuttama Euroopan unionin kansalaisten karkotus on laillinen vain, jos se tehdään yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä, kukin tapaus arvioidaan erikseen ja karkotus on oikeassa suhteessa kyseessä olevaan yleistä järjestystä koskevaan uhkaan nähden eikä johda etnisen vähemmistön kollektiiviseen rankaisemiseen. Meidän olisi hyvä pohtia myös, puututaanko kansalaisten vapauteen, kun "vapaaehtoisia maastapoistumisia" oikeutetaan rahoituksen avulla ja onko laitonta kiertää tällä tavalla toimenpiteiden määritteleminen karkotuksiksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen.(FR) Romaneista käytävän keskustelun osalta viesti, jonka haluan lähettää, on selvä: meidän on tehtävä loppu epäolennaisista kiistoista, jotka koskevat vain Ranskaa, ja EU:n kansalaisina keskusteltava sen sijaan EU:hun liittyvästä kysymyksestä, joka vaatii EU:n vastausta. Nykyinen keskustelu kuvastaa vaikeuksia, joita vielä koemme käsitellessämme EU:n laajuisia kysymyksiä EU:n kansalaisina emmekä yhden tai toisen jäsenvaltion kansalaisina. EU:n yhdentyminen tarkoittaa ennen kaikkea tiettyjen arvojen jakamista, ja näiden arvojen perusteella annetaan tiettyjä vapauksia, kuten liikkumisen vapaus, ja määritetään tiettyjä velvollisuuksia, mukaan luettuna velvollisuus kunnioittaa oloja, jotka liittyvät oleskelunvapauden käyttämiseen. Meidän on nyt puututtava integrointia kaipaavan kansan kärsimykseen. Kärsimykseen, jota useat mafian kaltaiset verkostot hyödyntävät ja joka jättää ainoaksi toimeentulon keinoksi kerjäämisen, varastamisen ja prostituution. Se on kysymys, joka on nyt ratkaistava.

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Euroopan parlamentin käsiteltäviksi jätetyissä päätöslauselmaesityksissä kiteytyy niiden poliittisten voimien suunnaton tekopyhyys, jotka kannattavat yhden suunnan Eurooppaa ja vuodattavat krokotiilinkyyneleitä romanien tilanteen ja heidän vainomaisensa vuoksi. Euroopan komissio on yleisen reaktion vuoksi päättänyt perustaa erityisen työryhmän tutkimaan tätä ongelmaa. Komissio uskoo, että tämä rauhoittaa syrjinnän vuoksi noussutta yleistä vastalausemyrskyä ja estää Rankan ja Italian hallitusta tekemästä romanien karkottamista koskevia päätöksiä. Pääoman poliittiset edustajat, jotka vuorottelevat jäsenvaltioiden hallinnossa ja tekevät EU:ssa yhdessä päätöksiä, uskovat, että kun he tuomitsevat nämä hallitusten päätökset, heillä ja EU:lla ei enää ole vastuuta romanien jatkuvasta ja järjestelmällisestä syrjinnästä.

Syrjintä on kuitenkin luonteenomaista pääoman palveluksessa olevalle imperialistiselle kansainväliselle unionille. Syrjintä on sitä kärjistyneempää, mitä heikommassa asemassa väestöryhmä on ja mitä suurempi pääomalle koituva hyöty. Romanit ovat alkaneet entistä enemmän vastustaa EU:ta, sen toimielimiä ja taustavoimia. Vain työläisten yhteinen taistelu, jolla pyritään kukistamaan riistoyhteiskunta ja vastustamaan EU:ta ja sen tukijoita, johtaa romanien oikeuksien kunnioittamiseen ja heidän tämänhetkisiin tarpeisiinsa vastaamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Vasemmiston esittämässä yhteisessä päätöslauselmaesityksessä pyritään mielestäni tulkitsemaan direktiiviä 2004/38/EY poliittisesti täysin väärällä ja lainvastaisella tavalla.

Direktiivissä esitetään selvästi, että vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioissa voidaan rajoittaa ja että jäsenvaltion hallitus voi kotiuttaa myös EU:n kansalaisia tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa. Päätöslauselmaesityksessä myös jätetään kokonaan huomiotta eräs keskeinen seikka: Euroopassa on viime vuosina jo käytetty satoja miljoonia euroja romanien yhteiskuntaan integroitumista koskeviin ohjelmiin, joista ei kuitenkaan ole saatu myönteisiä tuloksia, koska keskeisenä ongelmana ovat romaniväestön erittäin huonot valmiudet integroitua paikallisiin sosiaalisiin rakenteisiin.

Päätöslauselma, jossa ei oteta huomioon jäsenvaltioiden kansalaisten turvallisuustarpeita koskevien toiveiden täyttämistä ja joka päinvastoin avaa tietä henkilöiden vapaan liikkuvuuden periaatteen erittäin laajalle tulkinnalle, merkitsee uutta askelta kansalaisten näkemyksistä ja vaatimuksista etääntyneen Euroopan rakentamisessa. Tästä syystä äänestin yhteistä päätöslauselmaesitystä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Äskettäiset romanien karkotukset Ranskasta naamioitiin vapaaehtoiseksi palauttamiseksi. Ne käynnistävät uudelleen Euroopassa käytävän keskustelun ratkaisematta jääneestä ongelmasta. Näiden ihmisten karkottaminen kotimaahan ei ilmeisestikään tuo ratkaisua tähän ongelmaan. He palaavat mahdollisimman pian eikä kukaan pysty pysäyttämään heitä, koska he kaikki ovat Euroopan kansalaisia, jotka ovat vapaita menemään, minne haluavat niin kauan kuin direktiivin 2004/38/EY säännöksiä noudatetaan. Siitä, miten äänestän, kuvastuu ensinnäkin hieman varauksellinen suhtautumiseni Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) / Euroopan konservatiivien ja reformistien esittämään päätöslauselmaan, koska siinä hyväksytään hiljaisesti karkotusten pitäminen mahdollisena ratkaisuna. En kuitenkaan missään tapauksessa hyväksy muiden poliittisten ryhmien ehdottamaa yhteistä päätöslauselmaesitystä, joka on suunniteltu vastaiskuksi Sarkozyn hallitusta vastaan ja jossa yritetään saada romanivähemmistö näyttämään enemmistön uhrilta, mutta ei oteta vastuuta tilanteesta, johon on oltu tyytyväisiä jo vuosisatojen ajan.

Ranskan ja Italian tapahtumien on muistutettava Euroopalle siitä, että Euroopassa elää 10–12 miljoonan ihmisen vähemmistö, joka on jo levittäytynyt kaikkialle Eurooppaan ja jolla on suuria integroitumisongelmia. Ongelmien piilotteleminen kansallisten rajojen sisäpuolella on kuitenkin väärä ratkaisu. Ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu, jolla voidaan saada aikaan pitkän aikavälin tuloksia, edellyttää tämän vähemmistön integroitumiseen tähtääviä EU:n yhteisiä toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Yli 8 000 romanin paluu Ranskasta kotimaahansa – erityisesti Romaniaan ja Bulgariaan – on varmasti asia, joka ansaitsee Euroopan parlamentin huomion. En kannata hätiköityjä tuomioita enkä uhkauksia. Mielestäni on parempi tutkia tilanne perusteellisesti ja tehdä arviointi vasta sen jälkeen. Valitkaamme vuoropuhelu Ranskan kanssa. Antakaamme Ranskalle tilaisuus antaa selvityksiä ja tehkäämme vasta sitten johtopäätöksiä siitä, onko kyseessä ihmisoikeuksien loukkaaminen tai toteutetaanko romaniväestöön kohdistuvia toimintatapoja EU:n lainsäädännön asettamissa rajoissa. Odotan, että Euroopan komissio ottaa aktiivisesti kantaa tähän asiaan osoittaakseen, että se täyttää tehtävänsä perussopimusten valvojana.

Olisi väärin, jos mukavuussyistä olisi hyväksyttävä epämääräisyyden strategia ja pyrkimykset jättää ongelmat oman onneensa nojaan. Haluaisin vielä sanoa, että romanikysymyksessä voidaan mielestäni päästä eteenpäin vain, jos hyväksytään yhteinen eurooppalainen strategia, joka kattaa kaikki aisaan liittyvät valtiot ja jolla on suora yhteys Euroopan sosiaalirahastoon ja muihin EU:n talousarvion määrärahoihin. Meidän on kuitenkin ennen kaikkea myönnettävä, että romaniongelma on eurooppalainen ongelma.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) esittämän romanien tilannetta Euroopassa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Uskon, että vapaa liikkuvuus on direktiivin 2004/83/EY mukaisesti Euroopan kansalaisten perusoikeus. Direktiivissä myös vahvistetaan tätä vapautta koskevia ehtoja joita sovelletaan kaikkialla Euroopan unionissa: henkilöiden, jotka oleskelevat jäsenvaltiossa yli kolmen kuukauden ajan, on voitava todistaa olevansa työntekijöitä tai että heillä on riittävät varat omaa toimeentuloaan tai koulutukseen osallistumista varten.

Sen vuoksi on tärkeää, että romanien sosiaalinen ja taloudellinen integraatio katsotaan koko Eurooppaa koskevaksi ongelmaksi, jolle on etsittävä eurooppalaista ratkaisua. Kehotan sen vuoksi jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota käsittelemään tätä ongelmaa, jotta ne voivat tarjota siihen eurooppalaista poliittista ratkaisua.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan rakentavaa lähestymistapaa, joka perustuu vuoropuheluun kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja siitä, mikä merkitys sillä on ihmisten hyvinvoinnille. Koulutus on integroimisprosessin avaintekijä. Tarjoamalla yleissivistävää ja ammatillista koulutusta torjumme syrjäytymistä, työttömyyttä ja syrjintää. Varmistamme myös yhteiskunnan, joka on oikeudenmukaisempi, luovempi ja dynaamisempi. On tärkeää integroida etniset vähemmistöt, ei ainoastaan työmarkkinoille, vaan kaikille yhteiskunnan aloille. Perusoikeuksien suojeleminen ja yhteisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luominen ovat Euroopan yhdentymisen tavoitteita. Arvostan kaikkia niitä, jotka edistävät integraatiota paikallistasolla, mukaan luettuina poliitikot, opettajat ja yhdistykset. Näin siksi, että usein juuri nämä ihmiset ovat vastuussa asumiseen, terveydenhoitoon, koulutukseen, kulttuuriin ja parempaan elämänlaatuun liittyvien mahdollisuuksien tarjoamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlo Casini (PPE) , kirjallinen. − (IT) Äänestin Euroopan romaniväestöä koskevan jäsen Weberin päätöslauselmaesityksen puolesta sen tasapainoisen ja rakentavan sisällön vuoksi.

Ei riitä, että vastustetaan syrjintää kovaäänisesti ja saatetaan jopa käyttää todellisia ja äärimmäisen vakavia ongelmia hyväksi puoluepoliittisissa riidoissa. Meidän on tietysti vahvistettava syrjimättömyyden ja vapaan liikkuvuuden periaatteet sekä niihin perustuvat oikeudet ja velvoitteet, kuten Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän päätöslauselmaesityksessä tehdään, mutta näiden ongelmien ratkaisemiseksi on kuitenkin tärkeämpää toteuttaa käytännön uudistuksia perusihmisoikeuksien täytäntöönpanemiseksi. Maahanmuutto on koko Eurooppaa koskeva ongelma, ja on tullut aika puuttua siihen EU:n tasolla, kuten jäsen Weberin päätöslauselmaesityksessä vaadittiin.

Romanikysymys on vain osittain päällekkäinen integraatiokysymyksen kanssa, ja sillä on ainakin omat erityispiirteensä, joita on myös käsiteltävä EU:n tasolla. EU:n rakenteen suunnittelun lähtökohtana oli jäsenkansakuntien alueellinen vakaus. Liikkuva elämäntyyli voi olla jollekin kansalle tunnusomainen piirre, jota on kunnioitettava, mutta osallistaminen on toteutettava solidaarisuuden hengessä Euroopan laajuisten sääntöjen mukaisesti, ilman että kukin jäsenvaltio tekee mitä lystää. Tämä on päätöslauselmaesityksen mukainen ehdotus, jolle annamme tukemme.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. (PT) Suhtaudun myönteisesti tämän romaniväestöä koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen hyväksymiseen. Komission toimettomuuden ja sen puheenjohtajan José Manuel Barroson vaikenemisen vuoksi Euroopan parlamentti on ottanut kantaa sitä politiikkaa vastaan, jolla Ranskan presidentin hallitus kohtelee romaniyhteisöä.

Minun on korostettava, että presidentti Sarkozyn politiikka on vastoin Euroopan unionin takaamaa henkilöiden vapaan liikkuvuuden periaatetta. Romania on Euroopan unionin jäsenvaltio, ja unioni kieltää kansalaistensa etniseen alkuperään tai kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän. Lisäksi perusoikeuskirja on ollut oikeudellisesti sitova siitä lähtien, kun Lissabonin sopimus tuli voimaan joulukuussa 2009. Päätöslauselmaesityksen mukaan romaniväestön tilanne voidaan ratkaista vain eurooppalaisen politiikan avulla.

Päätöslauselma oli tarpeen, koska presidentti Sarkozyn toimet sekä pääministeri Berlusconin toimet Italiassa edustavat Euroopan oikeiston kantaa. Oikeisto haluaa muokata Eurooppaa pankeille ja monikansallisille yrityksille sopivaksi. Se kannattaa pääoman vapaata liikkuvuutta, mutta köyhiltä ja vainotuilta ihmisiltä se sulkee rajansa ja hylkää heidät.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) En kyseenalaista Ranskan viranomaisten tekemiä karkotuspäätöksiä, kuten kollegani tekevät. Kaikki jäsenvaltiot voivat tehdä samalla tavalla vetoamalla laillisiin perusteisiin, joita ovat sisäinen turvallisuus ja yleisen järjestyksen ylläpitäminen. Minusta on valitettavaa, että tähän aiheeseen liittyvissä keskusteluissa pyritään syyttämään kokonaista etnistä ryhmää ja herättämään kohtuuttomia muukalaisvastaisia reaktioita. Jos yksi eurooppalainen syyllistyy rikokseen, emme voi päätellä, että kaikki eurooppalaiset ovat rikollisia. Jos yksi romani syyllistyy varkauteen, emme voi päätellä, että kaikki romanit ovat rikollisia.

On tärkeää lujittaa romaniväestön osallistamista tukevia mekanismeja ja torjua kaikkia syrjinnän muotoja sekä edistää romanilasten koulutusta ja suojella romaniväestön perusoikeuksia. Kukaan ei ole lain yläpuolella, ei liikkuva väestö sen paremmin kuin hallituksetkaan. Jokaisen on kannettava vastuunsa ja osallistuttava ongelmien ratkaisemiseen. Kärpäsestä ei pidä tehdä härkästä eikä jännitteitä saa lisätä.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. (EN) Tuen tätä päätöslauselmaa, jossa esitetään syvä huoli Ranskan ja muiden jäsenvaltioiden viranomaisten toteuttamista toimenpiteistä, jotka on kohdistettu romaneihin ja liikkuvaan väestöön ja joilla heidät on määrätty karkotettaviksi, ja jossa kyseisiä viranomaisia kehotetaan keskeyttämään välittömästi kaikki romanien karkotukset. Siinä myös korostetaan, että joukkokarkotukset kielletään perusoikeuskirjassa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa ja että kyseisillä toimenpiteillä rikotaan EU:n perussopimuksia ja EU:n lainsäädäntöä, koska niillä syrjitään rodun ja etnisen alkuperän perustella. Niillä myös rikotaan direktiiviä kansalaisten ja heidän perheidensä vapaasta liikkuvuudesta EU:ssa. Olen tyytyväinen komission jäsenen Redingin myöhässä olevaan mutta vahvaan vastaukseen, jonka mukaan hän on vakuuttunut siitä, että komissiolla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käynnistää Ranskaa vastaan rikkomismenettely vapaasta liikkuvuudesta annetun direktiivin rikkomisesta. Romanit ovat kaikista syrjityin yhteisö Euroopassa. He kärsivät edelleen vakavasta ja järjestelmällisestä syrjinnästä koulutuksessa, asumisessa, työllisyydessä sekä terveydenhuollon ja muiden julkisten palvelujen yhtäläisessä saatavuudessa. Romaneilla on EU:n kansalaisina kuitenkin erinomaiset ja yhtäläiset oikeudet liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen.(FR) Tällä päätöslauselmalla on kaksi tavoitetta: ensimmäisenä tavoitteena on korostaa romanien vaikeaa tilannetta, sillä heitä syrjitään kaikkialla EU:n alueella kaikilla yhteiskunnallisen ja taloudellisen elämän aloilla. Toisena tavoitteena on tuomita näiden ihmisten jatkuvasti yleisempi leimaaminen useissa vastaanottavissa valtioissa, jotka kieltävät heiltä oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella – sellaisista oikeudellisista syistä, jotka eivät juurikaan tai lainkaan perustu EU:n lainsäädäntöön. Meidän on aika toimia velvollisuuksiemme mukaisesti ja pidättäytyä kaikesta populistisesta, syrjivästä retoriikasta ja toteuttaa vaikuttavaa ja ennakoivaa politiikkaa, jolla edistetään romanien integrointia. Tämä koskee ensisijaisesti lähtövaltioina olevia jäsenvaltioita, joiden on hyödynnettävä Euroopan unionin antamia varoja paremmin, mutta myös vastaanottavia valtioita ja kauttakulkuvaltioita. Jotta tämä yleinen ongelma voitaisiin ratkaista, päätöslauselmassa kehotetaan laatimaan kattava romanien integrointia koskeva suunnitelma, joka on pantava täytäntöön EU:n tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. (FR) Romanikysymyksestä parlamentissa käytävä keskustelu on muuttunut vasemmiston ja oikeiston väliseksi vahvasti poliittiseksi väittelyksi. Missään niistä päätöslauselmista, jotka on toimitettu äänestettäviksi, ei vastata polttavaan kysymykseen siitä, miten romaniväestön tarpeet voitaisiin parhaiten ottaa huomioon. On varsin selvää, että romaniyhteisöä syrjitään sosiaalisesti ja taloudellisesti valtaosassa jäsenvaltioita, jotka eivät välttämättä ole käyttäneet unionin tarjoamia integroimista koskevia menetelmiä. Jos romaniyhteisöllä on oikeuksia, jotka jätetään selvästi huomiotta, on sanomattakin selvää, että sillä on myös velvollisuuksia kuten kaikilla Euroopan kansalaisilla.

Sama koskee jäsenvaltioita, joilla on velvollisuus tarjota näille Euroopan kansalaisille paikka, jossa asua, ja toimeentulomahdollisuus. Haluan sanoa niistä tapahtumista, joista Ranskaa on arvosteltu, ja kun odotamme edelleen komission päätöstä toteutettujen toimien laittomuudesta, että tuomitsen kaikki yhteisön lainsäädännön vastaiset joukkokarkotukset. Kieltäydyn kuitenkin hyväksymästä yhteisen päätöslauselmaesityksen mukaista asioiden kyseenalaista yhdistämistä, jossa tämän kesän tapahtumia verrataan pakkosiirtoihin. Viittaamista natsivallan aikaan ei missään tapauksessa voida hyväksyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Harlem Désir (S&D), kirjallinen. (FR) Romaniväestön tilannetta koskeva päätöslauselmaesitys on presidentti Sarkozyn kannalta vakava kolaus ja merkitsee kärkevää huomautusta Euroopan parlamentilta. Presidentin syyllistyminen romanien leimaamiseen turvattomuudesta käydyssä keskustelussa, sisäministerin esittämät romanien vastaiset lausunnot ja useiden satojen romanien dramaattiset ja lainvastaiset karkotukset merkitsevät niin Ranskan tasavallan arvojen kuin myös unionin perusarvojen loukkaamista. Romaneja on kautta historian järjestelmällisesti pakotettu syrjäytyneeseen asemaan, syrjitty ja käytetty syntipukkeina. Nykyään he ovat Euroopan kansalaisia riippumatta siitä, ovatko he ranskalaisia, romanialaisia vai bulgarialaisia. Heidän saamaansa nöyryyttävää kohtelua ei pitäisi suvaita oikeuden, vapauden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteille perustuvassa yhteisössä. Nämä periaatteet muodostavat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan ytimen. Sen vuoksi päätöslauselmaesityksessä tuomitaan päättäväisesti ja yksiselitteisesti Ranskan hallituksen toimet ja niihin liittyvä syrjivä retoriikka. Siinä tuomitaan karkotukset, jotka rikkovat lainsäädäntöä. Siinä vaaditaan, että Euroopan maiden hallitukset ja komissio koordinoivat romaniväestön integroitumista koskevia toimiaan käyttäen parlamentin myöntämiä varoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (RO) Suhtaudun myönteisesti tämän romaniväestön tilanteesta Euroopassa sekä vapaata liikkuvuutta koskevan lainsäädännön rikkomisesta laaditun yhteisen päätöslauselmaesityksen hyväksymiseen. Uskon, että Euroopan parlamentin kannasta on suurta hyötyä Euroopan sosioekonomiselle ympäristölle. On luovuttava sellaisista toimenpiteistä, joita Ranskan hallitus on toteuttanut, ja niiden tilalle on tultava vastuullinen yhteinen eurooppalainen kanta, jossa otetaan huomioon sekä tämän vähemmistön ominaispiirteet että oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, joka heillä on Euroopan kansalaisina. Toivon, että tämä Euroopan parlamentin kanta vahvistuu ja että pystytään luomaan ennakkotapaus rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumista koskevan puitepäätöksen soveltamisesta rikoslainsäädännön perusteella sekä Tukholman ohjelman toteuttamista koskevan toimintasuunnitelman soveltamisesta. Komission on ryhdyttävä pikaisesti päätöslauselmassa annettujen suositusten mukaisiin toimiin ja tuomittava romanien etnisen ryhmän vastainen syrjivä toiminta. Komission on myös otettava vakavasti tehtävänsä jäsenvaltioiden toimien koordinoijana, kun EU:ssa toteutetaan romanien integroitumista koskevia eurooppalaisia strategioita ja suunnitelmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin romanien tilannetta sekä vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa koskevasta päätöslauselmaesityksestä, koska tuomitsen Ranskan viranomaisten ja muiden jäsenvaltioiden viranomaisten toteuttamat toimet, jotka liittyvät romaneihin ja heidän karkotukseensa. Toivon, että nämä viranomaiset keskeyttävät romaniväestön karkotukset, jotka ovat vastoin perusoikeuskirjaa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyä eurooppalaista yleissopimusta. Haluan muistuttaa, että nämä toimet ovat perussopimusten ja EU:n lainsäädännön vastaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä päätöslauselmaesitys tulee käsiteltäväksi aikana, jolloin esitetään ristiriitaisia lausuntoja romanien etnisen ryhmän jäsenten karkotuksista Ranskan alueelta. Tämä asia on mielestäni niin vakava, ettei siitä keskusteltaessa saa antaa tunteiden voittaa järjen ääntä ja että se edellyttää erilaista poliittista ilmapiiriä, jossa voitaisiin välttää kliseisiin sortuminen. Niinpä olen sitä mieltä, ettei parlamentin olisi pitänyt tehdä näin huonoa ajoitusta koskevaa päätöstä.

Näin ollen en hyväksy nyt enkä vastakaan minkään etnisen ryhmän jäsenten vastaisia, pelkästään johonkin ryhmään kuulumisen vuoksi toteutettavia poliittisia, sotilaallisia tai poliisin toimia. Viime vuosisadan historiassa oli valitettavasti aivan liian paljon tilanteita, joissa ihmisiä ei tuomittu heidän tekojensa vuoksi vaan sen vuoksi, keitä he olivat. Siitä ovat epäilemättä osoituksensa natsismin ja kommunismin julma perintö. Uskon, ettei unionin jäsenvaltioita huonompaa mainetta etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen kohtelussa ole millään muilla mailla.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlo Fidanza (PPE) , kirjallinen. − (IT) Vapaa liikkuvuus on ylevä käsite, joka on kuitenkin vaarassa jäädä abstraktiksi käsitteeksi, jollei siihen yhdistetä kurinalaisuutta ja lainmukaisuutta. Kaikki, jotka kieltävät nämä periaatteet tekopyhän hurskastelun nimissä, ovat vastuussa romanien vastaisten vihamielisten asenteiden edistämisestä.

Vapaa liikkuvuus ei missään tapauksessa voi tarkoittaa samaa kuin vapaus sijoittautua maahan laittomasti, pakottaa ala-arvoisissa hygieniaoloissa asuvia naisia, lapsia ja ala-ikäisiä varastamaan, harjoittamaan prostituutiota ja kerjäämään sekä usein kieltäytyä integroitumisesta koulutukseen ja työelämään. EU on laatinut itselleen Euroopan kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, joihin sisältyy takeita, vaatimuksia ja seuraamuksia. Nämä säännöt osoittautuivat kuitenkin käytännössä vanhentuneiksi, kun Romania ja Bulgaria liittyivät EU:hun ja kymmenettuhannet romanit aloittivat joukkomuuton länteen.

Meidän on sen vuoksi välttämättä tiukennettava nyt voimassa olevaa direktiiviä 2004/38/EY, jonka mukaan EU:n kansalaiset, jotka eivät pysty elättämään itseään laillisesti oleskeltuaan kolme kuukautta toisessa jäsenvaltiossa, voidaan karkottaa. Karkotukset, joiden edellytyksenä nykyään on taloudellisten kannustimien tarjoaminen ja vapaaehtoisuus, olisi korvattava pakollisella karkotuksella ja kotimaahan palauttamisella, joita sovellettaisiin samaan tapaan kuin EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin. Lisäksi olisi luotava pakollisia mekanismeja, joiden avulla toisesta jäsenvaltiosta direktiivin 2004/38/EY rikkomisen vuoksi karkotetut kansalaiset saataisiin pysymään kotimaassaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Ranskan hallituksen ja muiden Euroopan unionin maiden hallitusten toteuttamat romanien karkotukset ovat tuomittava teko. Valitettavasti Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto eivät ole välittömästi tuominneet tätä rasistista ja muukalaisvastaista tekoa, jolla pyritään viemään huomiomme pois vakavasta sosiaalikriisistä ja löytämään syntipukki. Emme elättele harhakuvitelmia EU:n toimielinten tässä prosessissa omaksumasta tekopyhästä roolista, varsinkin jos muistamme, että ne esittävät varsin valppaasti arvostelua ja puuttuvat asioihin kolmansissa maissa.

Kun tässä tapauksessa on kyse EU:n jäsenvaltioiden kansalaisista, ne ovat kuitenkin olleet toimettomina tai laatineet vain seikkaperäisiä lausuntoja. Mihin tässä tilanteessa on joutunut se Euroopan unioni, joka omien sanojensa mukaan kuuluu maailman tärkeimpiin ihmisoikeuksien puolustajiin? Tuomitseminen on tässä yhteydessä ainoa hyväksyttävä ele. Kokemukset osoittavat, että kun on kyse Ranskasta, yhdestä EU:n johtajamaista, toimitaan aina hienotunteisesti.

Nyt on irtauduttava uusliberalistisesta politiikasta, jota konservatiivit ja sosiaalidemokraatit harjoittavat. Tarvitaan kipeästi uuttaa politiikkaa, jolla edistetään työllisyyttä sekä oikeuksia, hyvinvointia ja sosiaalista edistystä kaikille. Näin voidaan estää esimerkiksi Ranskan hallitusta tekemästä rasismista ja muukalaisvihasta valtion politiikkaa. Samalla voidaan estää EU:n muuttuminen jäsenvaltioiden poliisiksi. Siihen pyrkivät tietyt tahot käyttävät hyväkseen eräiden hallitusten tuomittavia tekoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Vasemmiston jäsenten esittämässä yhteisessä päätöslauselmaesityksessä vedotaan toistuvasti ajatukseen tasa-arvosta, mutta itse päätöslauselmaesitys on useissa kohdissa ristiriitainen.

Haluan kirjata ylös, että vastustan esitettyä asiakirjaa, koska siinä edellytetään yhdenvertaisia oikeuksia romaniyhteisöille ja vastaanottavien valtioiden kansalaisille ilman, että siinä kuitenkaan konkreettisesti arvioitaisiin näiden kahden osapuolen mahdollisten velvollisuuksien yhdenvertaisuutta. En ole asiasta samaa mieltä myöskään siksi, että päätöslauselmaesityksessä ei vahvisteta oikeudellista kantaa, vaan siinä yksinomaan kritisoidaan Italian ja Ranskan hallitusten toteuttamaa politiikkaa.

Tässä asiakirjassa ei myöskään oteta huomioon yleiseen järjestykseen liittyviä ongelmia, joita jotkut jäsenvaltiot yrittävät hallita lainsäädännöllä niille annettujen keinojen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Charles Goerens (ALDE), kirjallinen. (FR) Vaikka äänestin yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, haluaisin kuiteinkin esittää seuraavan huomautuksen. Se, että kannatan tätä päätöslauselmaa, ei missään tapauksessa tarkoita, että hyväksyisin tietyt tiistai-iltapäivän keskustelussa esitetyt kohtuuttomat kommentit. Kun otetaan huomioon, että tätä kysymystä on käsiteltävä äärimmäisen hienovaraisesti, romanien palauttamisen vertaaminen toisen maailmansodan keskitys- ja tuhoamisleireihin on holokaustin vähättelemistä. Tämä on varmin tapa tukahduttaa keskustelu. Tässä tapauksessa tarvitaan rauhallista, hillittyä ja vastuuntuntoista keskustelua. Tämä vertaus osoittaa joko vilpillisyyttä tai kypsymättömyyttä. Riippumatta siitä, kumpaa se osoittaa, se ei ole hyväksi romanien asialle.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen.(FR) Koska olen järkyttynyt toimenpiteistä, joita Ranska on toteuttanut romanien karkottamiseksi (toimenpiteistä, joita muut jäsenvaltiot ovat jo aiemmin toteuttaneet), myös minä allekirjoitin välittömästi parlamentin päätöslauselman ja olen tyytyväinen sen antamiseen. Ranskan tämänhetkisiä tapahtumia ei voida hyväksyä. Ranska toteuttaa – ymmärtäen tosiasiat täysin – syrjivää politiikkaa, joka ei vastaa Euroopan unionin alkuperäisiä ja perustavanlaatuisia arvoja ja periaatteita. Ensinnäkin EU:n kansalaisuutta ja vapaata liikkuvuutta Euroopan unionin alueella koskevia periaatteita: romanit ovat oikeutetusti EU:n kansalaisia. Toiseksi periaatteita syrjimättömyydestä ja vähemmistöjen kunnioittamisesta: tällaisia toimenpiteitä ei pitäisi missään olosuhteissa toteuttaa vain sillä perusteella, että henkilö kuuluu vähemmistöön. Tänään kohteena ovat romanit, huomenna arabit, sen jälkeen juutalaiset ja seuraavaksi ehkä naiset ja köyhät. Kaikki nämä periaatteet ovat unionin lähtökohtana ja sitovat meitä kaikkia, varsinkin yksittäisiä jäsenvaltioita. On jo korkea aika laatia romanien osallistamista koskeva EU:n strategia. Euroopan unioni tarvitsee vahvempaa poliittista tahtoa: sosiaalinen integrointi, asumiseen ja koulutukseen liittyvät kysymykset sekä syrjinnän torjuminen ovat kaikki aloja, joilla Euroopan unionin on toimittava.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen.(FR) Äänestin romanien tilannetta Euroopassa koskevan päätöslauselman puolesta, koska tekstissä yksiselitteisesti tuomitaan Ranskan viranomaisten toteuttamat toimenpiteet. Päätöslauselmassa muistutetaan kaikkien EU:n kansalaisen oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti kaikkialla Euroopan unionin alueella sekä kansalaisten yhdenvertaista kohtelua koskevasta periaatteesta ja syrjimättömyydestä. Nicolas Sarkozy ja hallitus ovat väärässä kuvitellessaan, että he voivat pitää Euroopan unionin, EU:n lainsäädännön ja perusoikeuskirjan arvoja räikeästi pilkkanaan ilman rangaistusta: Euroopan parlamentti on painokkaasti pyytänyt heitä kunnioittamaan näitä arvoja, ja parlamentti tekisi samoin kaikille niille jäsenvaltioille, joita tällaiset käytännöt houkuttelevat. Päätöslauselmassa myös kehotetaan Euroopan komissiota hoitamaan velvollisuutensa eli lopettamaan jahkailu ja panemaan lopultakin täytäntöön selkeä ja määrätietoinen strategia romaniyhteisöjen osallistamiseksi kaikilla aloilla – asuntojen, työllisyyden, koulutuksen ja terveydenhuollon saatavuudessa – heidän käsittämättömän syrjäytymisen estämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. (FR) Kannatin tätä yhteistä päätöslauselmaesitystä, koska olen vakuuttunut siitä, että meidän on välttämättä tuomittava Ranskan hallituksen politiikka. Hallitus on tahallisesti leimannut etnisen ryhmän yhdistämällä sen rikollisuuteen vain viedäkseen kansalaisten huomion pois sisäasioiden alan ongelmista. Tällaista romanikysymyksen hyväksikäyttöä ei mielestäni voida hyväksyä, ja parlamentin olisi puututtava siihen. Edistysmieliset jäsenet, kuten sosiaalidemokraatit, ovat sen vuoksi vaatineet tämän syrjivän retoriikan ja kollektiivisten karkotusten lopettamista. Euroopan oikeisto puolestaan on laajalti tukenut Ranskan hallitusta sen suuntautuessa entistä enemmän oikealle. Meidän on välttämättä pantava täytäntöön kattava strategia, jolla puututaan tähän asiaan, joka koskee 10–12 miljoonaa EU:n kansalaista. Tässä päätöslauselmassa pahoitellaan, ettei komissio ole reagoinut millään tavalla, vaikka sen olisi perussopimusten oletettuna valvojana pitänyt tuomita Ranskan hallituksen toimet. Kollektiivisilla karkotuksilla tehdään toden teolla pilkkaa perusoikeuskirjasta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdystä eurooppalaisesta yleissopimuksesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Lívia Járóka (PPE), kirjallinen. (HU) Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän, vihreiden sekä Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän jättämä päätöslauselmaesitys sisältää myös useita perusteettomia ja jopa kohtuuttomia näkökohtia. Kuten jo sanoin tiistaina pidetyssä keskustelussa, jota käytiin Eurooppa-neuvostolle ja komissiolle osoitetuista kysymyksistä, poliittiset näkemykset ja arviot laillisuudesta ovat kaksi eri asiaa. Vaikka saatammekin pitää karkotuksia valitettavina tai kohtuuttomina, vain Euroopan komissiolla on valtuudet arvioida Ranskan toteuttamien toimien laillisuus. Se, että parlamentti syyttää jotain maata vakavasta rikkomuksesta katteettomien tietojen perusteella, ennen kuin komissio on saanut arviointinsa valmiiksi ja tietämättä arvioinnin tuloksia, heikentää mielestäni parlamentin arvovaltaa. Parlamentin laatiman Euroopan romanistrategian esittelijänä katsoin kuitenkin, että nykyisessä tilanteessa Euroopan parlamentin on esitettävä päätöslauselmaesityksessä annetut edistykselliset suositukset virallisessa päätöslauselmassa.

Sen vuoksi on tärkeää todeta, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa romanien integroitumisesta, johon tarvitaan kokonaisvaltaista EU:n strategiaa. Romaniyhteisöt olisi ruohonjuuritasolta aina kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tasolle saakka otettava mukaan strategian laatimiseen sekä kaikkeen suunnitteluun, toteutukseen ja valvontaan. Meidän on myös todettava, että on perustettava laaja kehittämisohjelma, joka koskee samanaikaisesti kaikkia asiaan liittyviä politiikan aloja ja mahdollistaa välittömät toimet gettoalueilla, jotka kamppailevat vakavien rakenteellisten haittojen parissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sandra Kalniete (PPE), kirjallinen. (LV) Äänestin Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) jättämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska meidän on mielestäni hyväksyttävä ja toteutettava yhteinen eurooppalainen strategia romanikysymyksen ratkaisemiseksi. Strategialla torjuttaisiin romaniväestön sosiaalinen ja taloudellinen syrjäytyminen. Vähemmistöjen ongelmat Euroopassa ovat monitahoisia ja arkoja aiheita, ja niitä käytetään usein hyväksi lyhytnäköisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. En voi hyväksyä poliittista manipulointia, jossa ei käytännössä pyritä ratkaisemaan ongelmia niiden alkulähteillä vaan vaikeutetaan vähemmistöjen integroitumista. Romaniväestön sosiaalisen integroitumisen edistämiseen tarvitaan riittävää EU:n rahoitusta ja jäsenvaltioiden yhteistyötä sen toteuttamisessa. EU:lla on jo käytössään monia romanien syrjäytymisen torjumiseen sopivia välineitä, kuten mahdollisuus käyttää Euroopan sosiaalirahastoa. Lisäksi tulee voimaan uusi mahdollisuus käyttää jopa kaksi prosenttia asumiskustannuksiin tarkoitetuista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kokonaisvaroista sosiaalisesti syrjäytyneiden yhteisöjen hyväksi Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että romaniväestön integroimiseksi ryhdytään käytännön toimiin ja aloitetaan niistä jäsenvaltioista, joiden kansalaisia he ovat. Samalla meidän on tietysti taattava vapaa liikkuvuus unionissa. Karkotettaessa EU:n kansalaisia jostakin jäsenvaltiosta on kukin tapaus tutkittava erikseen ja karkotuspäätöksen on perustuttava tuomioistuimen asianmukaiseen päätökseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Timothy Kirkhope (ECR), kirjallinen. (EN) Minä ja ECR-ryhmän kollegani kannatamme tätä päätöslauselmaa suurelta osin ja sitoudumme vilpittömästi siihen, että kaikille ihmisille rodusta, uskonnosta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautuneisuudesta riippumatta taataan yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja EU:n lainsäädännön mukaiset vapaudet.

Vaikka kannatamme täysin romaniväestön integroitumista Euroopan unionissa, uskomme kuitenkin, että perussopimusten valvojana toimivan Euroopan komission pitäisi tehdä asian perusteellinen oikeudellinen tutkinta, ennen kuin parlamentti tekee lopullisen päätöksensä. Tämän vuoksi pidättäydyimme äänestämästä tästä päätöslauselmasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. (FR) On välttämätöntä palauttaa järjestys tähän järkyttävän sekasorron vallassa käytävään keskusteluun. Osaa parlamentissa esitetyistä ja päätöslauselmaesitykseen sisällytetyistä huomioista ei voida hyväksyä. Tätä istuntosalia ei saisi pitää foorumina, jossa kerätään pisteitä jäsenvaltioiden kansallista politiikkaa varten. Ranska on soveltanut tinkimättömästi yhteisön lainsäädäntöä, ja komissio on vahvistanut tämän. Pyydän vielä komissiota käsittelemään tämän asian mahdollisimman nopeasti ja ehdottamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään romanien integroitumista Euroopan unionissa.

On aika lopettaa hyvien aikomusten julki tuominen ja toteuttaa aito eurooppalainen strategia romanien integroimiseksi Euroopassa. Mitä on tapahtunut niille 20 miljardille eurolle, jotka parlamentin jäsenet hyväksyivät ja jäsenvaltiot kohdensivat koheesiopolitiikan rahoituksena? Nämä varat eivät hyödytä niitä, joille ne on tarkoitettu. Meidän on tehtävä loppu tästä tilanteesta ja alettava valvoa entistä paremmin, että EU:n varoja hallinnoidaan asianmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Euroopan unionin on ryhdyttävä tiukkoihin toimenpiteisiin romaneihin Ranskassa kohdistettavaa syrjivää ja julmaa politiikkaa vastaan. Vapaa liikkuvuus ei ole pääoman yksinoikeus. Kaikilla Euroopan kansalaisilla on sama oikeus, vaikka se ei välttämättä olekaan eurokraattien mieleen. Ranskan nykyinen hallitus on tehnyt romanikansalaisista syntipukkeja, ja kaikkien eurooppalaisten velvollisuutena on puolustaa heidän oikeuksiaan. EU:n on oltava esimerkkinä ja tuomittava hallitusten muukalaisvihamieliset politiikat. Jos EU ei tee niin, se rohkaisee niiden hallitusten ylilyöntejä, jotka jo nyt syyllistyvät vakaviin virheisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Ranska on useita vuosikymmeniä pystynyt esimerkillisesti integroimaan eri puolilta maailmaa maahan muuttaneet ja Ranskan asuinpaikakseen valinneet kansalaiset. On syytä muistaa, että Romanian kansalaiset saavat täyden liikkumisvapauden tammikuusta 2004 lähtien vain kymmenessä EU:n jäsenvaltiossa, joista yksi on Ranska. Lisäksi kaikki EU:n kansalaiset voidaan velvoittaa osoittamaan toimeentulonsa, kun he ovat oleskelleet toisessa maassa yli kolme kuukautta. Jos he osoittautuvat liian suureksi rasitteeksi isäntämaan sosiaaliturvajärjestelmälle, voidaan päättää direktiivin 2004/38/EY 9 ja 10 artiklan mukaisista toimenpiteistä. Romanien etniseen ryhmään kuuluvien Romanian kansalaisten joukkokarkotukset voidaan toki kyseenalaistaa, mutta olisi paljon muitakin asioita, joihin karkotuksia jyrkästi vastustavien henkilöiden pitäisi perehtyä yhtä perusteellisesti. Heidän pitäisi perehtyä seuraaviin seikkoihin: lapset, joiden koulunkäynnin perheet yleensä estävät, lapset ja naiset, joita käytetään kerjäämiseen, kerjäämisen valitseminen elämäntavaksi sekä työnteon hylkääminen ja turvautuminen kolmansien maiden sosiaaliturvajärjestelmiin. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin tätä vasemmiston, keskustavasemmiston ja liberaalien parlamentille jättämää yhteistä päätöslauselmaesitystä vastaan, koska presidentti Sarkozyn Ranskan hallitusta on vaadittava lopettamaan romaniväestön karkottaminen välittömästi. Pyydämme myös komissiota ja neuvostoa tekemään niin. Ranskassa tehtyjen karkotusten ohella tuomitsemme myös Saksan, Itävallan, Ruotsin, Belgian ja Italian toteuttamat karkotukset. Tarvitsemme eurooppalaisen strategian, jonka avulla voidaan torjua romaneja Euroopassa vaivaava köyhyys ja syrjintä. Romanit ovat kuuluneet Euroopan unioniin vuosien 2004 ja 2007 laajentumisten jälkeen. Tästä syystä heillä, kuten kaikilla EU:n kansalaisilla, on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja oleskeluun koko EU:n alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Äänestin tässä romaneista käytävässä keskustelussa lopulta Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) jättämän päätöslauselmaesityksen puolesta. Ongelma tuodaan esityksessä esille puolueettomasti ja lisäksi ehdotetaan järkeviä ratkaisuja. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmiston jättämä päätöslauselmaesitys osoittaa toisaalta, kuinka etäällä todellisuudesta näiden poliitikkojen näkemykset ovat. He puhuvat "vakavasta järjestelmällisestä syrjinnästä" ja laajemmasta mustalaisvastaisuudesta ja jättävät samalla kokonaan huomiotta sen, että myös romanien on noudatettava lakia, aivan kuten muidenkin Euroopan kansalaisten.

Tämä on selkeästi piikki vasemmiston edustajien lihassa silloin, kun he valittavat karkotettujen romanien sormenjälkien ottamisesta. Heidän mielestään sormenjälkien ottaminen on epäoikeudenmukaista syrjintää. Samoja ihmisiä ei kuitenkaan häiritse lainkaan se, että kaikkia muita kansalaisia vaaditaan antamaan sormenjälkensä passia varten. Tämä on vasemmiston logiikkaa. Vaikka Sarkozyn hallitus toimi opportunisesti, sen reaktio on silti mielekäs ja tarpeellinen Ranskan omien kansalaisten suojelemiseksi. Tästä syystä äänestin vasemmiston jättämää päätöslauselmaesitystä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Mulder (ALDE), kirjallinen. − (NL) Alankomaiden vapauden ja demokratian kansanpuolueen (VVD) valtuuskunta äänesti romanien karkottamista koskevan päätöslauselmaesityksen B7-0504/2010 puolesta. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että yksittäistapauksissa ihmisiä voidaan asianomaisten direktiivien mukaisesti aina palauttaa kotimaahansa pakkokeinoin, jos näiden EU:n direktiivien säännökset sen oikeuttavat.

 
  
MPphoto
 
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) päätöslauselmaesityksen puolesta, koska siinä ehdotetaan johdonmukaisia pitkän aikavälin toimenpiteitä, joiden tavoitteena on ratkaista romaniongelma Euroopan unionissa. PPE-ryhmän päätöslauselmaesityksessä pyydetään myös yksiselitteisesti ja suoraan, ettei Romanian liittymistä Schengen-alueeseen yhdistettäisi romanikysymykseen. Edellä mainitun päätöslauselmaesityksen hylkäämisen jälkeen äänestin Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän ja muiden ryhmien päätöslauselmaesityksen puolesta. Se on tosin ensiksi mainittua suppeampi, mutta sen näkökulma on suurelta osin hyväksyttävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Äänestin Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) ja Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän jättämän romanien tilannetta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta seuraavista syistä: 1) Siinä keskitytään toimiin (eurooppalainen strategia: toimintasuunnitelma, resurssien hyödyntäminen, jäsenvaltioiden ja muiden tahojen yhteistyö, romanien osallistuminen ja niin edelleen), joilla romaniyhteisön syrjäytyminen monissa Euroopan valtioissa on torjuttava. 2) Siinä ei tyydytä syyllistämiseen. 3) Sillä ei pyritä viemään huomiota pois ongelman ytimestä eli romanien integroitumista koskevan tähänastisen politiikan epäonnistumisesta. 4) Sillä ei pyritä vaikuttamaan puhtaasti poliittisiin ristiriitoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten velvollisuutena on kehittää ja tukea toimenpiteitä sellaisen poliittisen ja sosiaalisen ympäristön luomiseksi, jolla edistetään romanien integroitumiseen liittyviä toimenpiteitä koulutuksen, terveyden, sosiaaliturvan ja työmarkkinoille osallistumisen alalla. Myös romaninaisten tilanteeseen on kiinnitettävä huomiota, sillä heitä syrjitään sekä sukupuolen että vähemmistöryhmään kuulumisen vuoksi.

Kehotan Euroopan komissiota laatimaan osallistavan eurooppalaisen strategian kansainvälisesti vähemmistön asemassa olevan romaniyhteisön erityisongelmien ratkaisemiseksi. EU:n toimielinten pitäisi osoittaa edes vähän kiinnostusta syrjinnän torjumisen valvontaa ja romanien integroitumisen edistämistä kohtaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (ES) Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä suhtautuu myönteisesti parlamentissa toimitettuun äänestykseen. Parlamentti on täyttänyt moitteettomasti tehtävänsä EU:n perusarvojen takaajana. Parlamentti on kieltäytynyt vaikenemasta Ranskan tilanteesta ja muistanut myös arvostella komissiota siitä, ettei komissio ryhtynyt ajoissa toimiin eivätkä sen toimet olleet riittävät. Nämä karkotukset ovat tosiaankin tärkeä osoitus EU:n valmiuksista noudattaa omia perusoikeusasiakirjan mukaisia sääntöjään. Komissio vastaa ryhtymisestä asianmukaisiin toimiin. Aluksi sen on saatava mahdollisimman pian valmiiksi analyysi, jossa vastuussa olevat hallitukset osoitetaan selvästi.

Tämänpäiväinen äänestys aloittaa toimielimemme uskottavuuden kannalta ratkaisevan vaiheen. Taistelu vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisesta jatkuu kuitenkin vielä. Tarve tunnustaa EU:n vähemmistöjen oikeudet ja varmistaa niiden täytäntöönpano on vahvempi kuin koskaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Soullie (PPE), kirjallinen. (FR) On todella valitettavaa, että parlamentti on hyväksynyt sosialistien, liberaalien, vihreiden ja kommunistien jättämän päätöslauselmaesityksen romanien tilanteesta Euroopassa.

Mielestäni ei ole hyväksyttävää arvostella Ranskaa tällä tavalla, koska se ei ole ainoa jäsenvaltio, joka palauttaa romaneja kotimaahan. Eräiden romanileirien perustaminen merkitsee selkeästi yleisen järjestyksen ja joskus jopa yksityisen omaisuuden suojan rikkomista. Ranskan hallituksella on oikeus toteuttaa puheena olevia toimia EU:n perussopimusten mukaisesti myös Ranskan sosiaaliturvajärjestelmälle aiheutuvan rasituksen perusteella. Palautettaessa romaneja Romaniaan ja Bulgariaan noudatettiin Ranskan ja EU:n lainsäädäntöä ja kunnioitettiin moitteettomasti ihmisoikeuksia.

Suhtaudun myönteisesti Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) päätökseen perustaa romanien integroitumista käsittelevä työryhmä, jonka tavoitteena on löytää eurooppalainen ratkaisu kiertolaisuuskysymykseen. Meidän on suhtauduttava asiaan rakentavasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Äänestimme tyhjää Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän ja Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän jättämästä yhteisestä päätöslauselmaesityksestä, koska emme voi hyväksyä pyrkimyksiä edistää Romanian ja Bulgarian liittymistä Schengen-alueeseen. Nämä valtiot eivät pysty takaamaan yhdenvertaisia sosiaalisia, taloudellisia ja turvallisuusedellytyksiä. Jatkamme siis johdonmukaista linjaa äänestettyämme aiemmin maiden EU-jäsenyyttä vastaan.

Toisaalta äänestimme epäröimättä vasemmiston jättämää päätöslauselmaesitystä vastaan. Siinä heikennetään näet niiden valtioiden, esimerkiksi Ranskan ja Italian, itsemääräämisoikeutta ja harkintavaltaa, jotka ovat päättäneet ottaa tiukan linjan lakia rikkovien henkilöiden kohtelussa. Se, että murtovarkaudet lisääntyivät Ranskassa yli 200 prosenttia sen jälkeen, kun maahan hiljattain saapui suuri määrä romaneja Itä-Euroopan maista, antaa varmasti ajattelemisen aihetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen päätöslauselmaesityksestä B7-0492/2010. (PT) Romanien etninen ryhmä on vähemmistö, jonka jäsenistä valtaosa on unionin jonkin jäsenvaltion kansalaisia. EU:n kansalaisilla on oikeus liikkua vapaasti ja sijoittautua mihin tahansa EU:n jäsenvaltioon edellyttäen, että he noudattavat direktiivin 2004/38/EY säännöksiä. Tätä vapautta voidaan kuitenkin rajoittaa yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai kansanterveyden perusteella. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että EU:n kansalaisten karkottamista ja muita vastaavia toimenpiteitä on sovellettava tapauskohtaisesti eikä niitä voi kohdistaa ryhmiin tai yhteisöihin.

Tämä ongelma voidaan ratkaista toteuttamalla romanien kannalta myönteinen strategia, jossa edistetään valtioiden, instituutioiden ja muiden osapuolten yhteistyötä sekä romaniyhteisöjen osallistumista strategian suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Lisäksi perustetaan kehittämisohjelma syrjäytyneille alueille, joilla on rakenteellisia haittoja. Mielessäni ovat mahdollisuudet, jotka Euroopan aluekehitysrahastosta tuettavien syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi toteutettavien asuntokantaa koskevien toimien tukikelpoisuudesta annettu lainsäädäntö tarjoaa, ja tarve parantaa romanien osallisuutta käsittelevän EU:n foorumin toimintaa. Yhtä tärkeää on valtioiden ja romaniyhteisön jäsenten välisen rakentavan vuoropuhelun kehittäminen. Edellä esitetyistä syistä äänestän päätöslauselmaesityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen päätöslauselmaesityksestä RC-B7-0493/2010. (PT) Romanien etninen ryhmä on vähemmistö, jonka jäsenistä valtaosa on jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisia. Oikeudesta liikkua vapaasti Euroopan unionissa annetussa direktiivissä 2004/38/EY määritellyt oikeudet ja velvollisuudet koskevat kaikkia EU:n kansalaisia direktiivissä säädettyjen ehtojen mukaisesti. Jäsenvaltioilla on kuitenkin oikeus rajoittaa vapaata liikkuvuutta ja Euroopan unionin kansalaisten maahanmuuttoa alueelleen riippumatta näiden kansallisuudesta yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai kansanterveyden perusteella.

Yleistä järjestystä koskevan lausekkeen soveltaminen on jäsenvaltioiden suvereeni oikeus, eikä jäsenvaltioiden tarvitse ilmoittaa siitä etukäteen Euroopan komissiolle. Olen samaa mieltä siitä, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot jakavat vastuun romaniyhteisön osallistamisesta yhdennetyn strategian sekä jäsenvaltioiden, Euroopan komission, muiden EU:n toimielinten ja muiden sidosryhmien välisen syrjimättömyysperiaatteen mukaisen yhteistyön avulla. En kuitenkaan voi äänestää sen puolesta, että tuomitsisimme komission, koska se ei ryhtynyt ajoissa eikä riittäviin toimiin romanien tilanteen parantamiseksi Euroopassa ja ihmisoikeuksien noudattamisen valvomiseksi. Tästä asiastahan pitäisi vastata yhteisesti. Edellä esitetyistä syistä pidättäydyn äänestämästä tästä päätöslauselmaesityksestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin romaniväestön tilannetta ja vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, koska uskon, että arviolta 10–12 miljoonan romanin tilanne edellyttää heidän integroitumistaan varten laadittavaa eurooppalaista strategiaa. Henkilöiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteista. Myös romanitaustaisilla Euroopan kansalaisilla on kansallisuudesta riippumatta oikeus liikkua vapaasti kaikkialla EU:n alueella. Heillä, kuten kaikilla Euroopan kansalaisilla, on sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Rikoksiin syyllistyneet saatetaan täyteen oikeudelliseen vastuuseen teoistaan riippumatta heidän etnisestä alkuperästään ja kansallisuudestaan. Jotain tiettyä kansallisuutta tai etnistä ryhmä ei kuitenkaan voi yhdistää rikollisuuteen. Kokonaista etnistä ryhmää tai jonkin maan väestöä ei mielestäni voi eikä saa leimata joidenkin jäsenten toiminnan perusteella. Lissabonin sopimuksessa annetaan sitova oikeusvaikutus Euroopan unionin perusoikeuskirjalle. Perusoikeuskirjan 2 artiklassa vahvistetaan selvästi, että unionin perustana ovat ihmisarvon kunnioittamisen, vapauden, kansanvallan, yhdenvertaisuuden, oikeusvaltion sekä ihmisoikeuksien, myös vähemmistöihin kuuluvien oikeuksien, kunnioittamisen periaatteet. EU:lla ja jäsenvaltioilla on mielestäni yhteinen vastuu romanien integroitumisen edistämisestä EU:n romanistrategian avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Traian Ungureanu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin tätä vasemmiston esittämää päätöslauselmaesitystä vastaan, koska tämä asiakirja ohjaa Euroopan romanivähemmistöjä koskevan kysymyksen väärille raiteille. Täysistunnossa hyväksytty päätöslauselmaesitys on pikemminkin ideologinen teksti kuin konkreettinen toimintasuunnitelma. Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän jättämä päätöslauselma on periaatteessa täynnä tekopyhää hämäystä, joka kuorrutetaan "edistysmielisellä" poliittisella keskustelulla. Tämän päätöslauselman tavoitteena on saada meidät kaikki uskomaan, että olemme rasisteja.

Poikkeuksena ovat tietysti vasemmistopoliitikot. Päätöslauselmaesitys laadittiin ja siitä äänestettiin hankkimatta asianmukaisia tietoja romanien tilanteesta Itä- ja Länsi-Euroopassa. Romanikysymys ei ole kansallinen ongelma, eikä sitä myöskään voida kuvata rotupoliittiseksi. Romanikysymys ulottuu kauas Euroopan historiaan ja on edelleen ratkaisematta. Kliseiden ja poliittisten asialistojen käyttö etupäässä sosialistien kiistoissa Ranskan oikeistohallinnon kanssa ei tuo ratkaisua muihin kuin ehkä vasemmiston vaalitavoitteisiin liittyviin ongelmiin. Äänestin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän päätöslauselman puolesta nimenomaan siksi, että siinä ehdotetaan toimenpiteitä ja kehotetaan koordinointiin Euroopan tasolla. Romanikysymys ei liity rasismiin vaan realismiin. Jos romanikysymystä käsitellään vasemmiston sanelemin ehdoin, se nousee pian uudelleen esiin ja tuo mukanaan uusia kriisejä jossakin jäsenvaltiossa. Tämänpäiväisen äänestyksen tulos on valitettava ja hyödytön.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0491/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin iäkkäiden ihmisten pitkäaikaishoidosta laaditun päätöslauselmaesityksen puolesta, koska on mielestäni erittäin tärkeää turvata aktiivisen ikääntymisen edellytykset kehittämällä tukipalveluja, joilla parannetaan kaikkien EU:n iäkkäiden ihmisten elämänlaatua. Tämän päätöslauselmaesityksen tavoitteena on vähentää terveyseroja ja suojella iäkkäitä ihmisiä Euroopan unionissa sekä terveydenhuollon alalla torjua riittämättömän hoidon ongelmaa, josta iäkkäät ihmiset usein joutuvat kärsimään, parantaa henkilöstöstrategioita henkilöstöpulan ehkäisemiseksi, auttaa tieto- ja viestintätekniikan levittämisessä sekä edistää iäkkäiden ihmisten hoitoa perheen keskuudessa ja heidän itsenäisyyttään.

Toivon, että Euroopan komissio keräisi tämän ehdotuksen avulla tietoja pitkäaikaishoidon parhaista käytännöistä, mikä voisi tuoda lisäarvoa aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuodelle (2012). Teemavuoden tavoitteena on iäkkäiden ihmisten syrjinnän vähentäminen, pitkäaikaishoidon parantaminen ja köyhyyden vaikutusten vähentäminen. Suosittelen myös, että perustetaan aktiivisen ikääntymisen seurantakeskus parhaiden käytäntöjen edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen.(FR) Vaikka vaikutukset joissakin Italian ja Saksan kaltaisissa valtioissa ovat suurempia, kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden on käsiteltävä ikääntyvää väestöä koskevaa kysymystä. Meidän on vastattava haasteeseen. Toimimme kuitenkin aivan liian usein lyhyellä aikavälillä ja unohdamme varautua muutokseen, joka yhteiskunnissamme on käynnissä. Tämä päätöslauselma on erinomainen, koska siinä esitetään lyhyt ja melko kattava tiivistelmä aloista, joilla meidän on muutokseen sopeuduttava (infrastruktuuri, terveydenhuoltojärjestelmät, henkilöiden väliset suhteet ja niin edelleen). On ratkaisevan tärkeää, että toteutamme edelleen toimia tämän asian osalta. Meidän on vältettävä mahdolliset tulevat ongelmat.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Kannatan tätä mietintöä. Jäsenvaltioiden on työllisyyspoliittisten suuntaviivojen mukaan tehtävä kaikkensa, jotta voidaan saavuttaa tärkeimmät tavoitteet eli varmistaa kestävä kasvu ja edistää uusien työpaikkojen luomista. Meidän on myös ratkaistava jäsenvaltioiden pitkän aikavälin ongelmat: väestörakenteen muutos, globalisaatio ja uuden teknologian luominen. Tämän saavuttamiseksi on investoitava kestävään kasvuun, jolla tuetaan nykyisten työpaikkojen säilyttämistä ja uusien työpaikkojen luomista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka luovat EU:ssa eniten työpaikkoja. Seuraavat työllisyyden sosiaaliset tavoitteet olisi myös pyrittävä saavuttamaan: edistää laadukasta koulutusta ja elinikäistä oppimista nykyisten ja tulevien työntekijöiden keskuudessa, torjua työttömyyttä, kiinnittää erityistä huomiota nuorten, ikääntyneiden, vammaisten ja naisten työllisyyden edistämiseen sekä suhtautua suopeammin tavanomaisesta poikkeaviin työsopimuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Euroopan unionissa tapahtuvan väestörakenteen muutoksen vuoksi iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa nopeasti ja meidän on ratkaistava suuria haasteita. Tehtävänämme on vastata terveydenhuollon tarpeen lisääntymiseen, mukauttaa terveydenhuoltojärjestelmät ikääntyvän väestön tarpeisiin ja säilyttää niiden kestävyys yhteiskunnassa, jossa työvoima vähenee. Köyhyys on ikääntyneiden keskuudessa nykyään erittäin yleistä, koska eläkkeitä ja muita sosiaalietuja karsitaan tuntuvasti monissa EU:n jäsenvaltioissa. Pitkäaikaishoitoa varten on siis luotava kestäviä rahoitusjärjestelmiä, jotta vanhustenhuolto voidaan tulevaisuudessa rahoittaa. Meidän on myös määritettävä hoitoalan kaikkia sopimuksia koskevat vähimmäisvaatimukset, vähimmäispalkka mukaan lukien.

Haluaisin korostaa, että meidän on vähennettävä terveyseroja ja suojeltava iäkkäitä ihmisiä yleensä ja kaikissa hoitoympäristöissä. Meidän on myös torjuttava iäkkäiden ihmisten sosiaalista syrjäytymistä ja kaikentyyppistä ikään perustuvaa syrjintää. Meidän on taattava iäkkäille ihmisille aktiivisen ikääntymisen edellytykset sekä ihmisarvoinen ja tyydytystä tuottava elämä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Koulutuksen ja opetuksen laatu vaikuttavat olennaisesti henkilön henkilökohtaiseen tyytyväisyyteen, tasa-arvoon, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Kehotan jäsenvaltioita sääntelemään vanhuksia hoitavien sosiaalityöntekijöiden pätevyysvaatimuksia ja laatimaan ja panemaan täytäntöön kehittyneitä koulutusjärjestelmiä, joilla vanhustenhoidon alalla työskentelevien koulutustasoa voidaan nostaa ja jolla näin ollen voidaan parantaa tarjottavien palvelujen laatua. On tärkeää, että geriatrian erikoisalaan tehdään enemmän sijoituksia, jotta vanhuksille annettavan hoidon laatua voidaan parantaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ole Christensen, Dan Jørgensen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (S&D), kirjallinen. (DA) Tanskan sosiaalidemokraatit ovat sitä mieltä, ettei päätöslauselman 12 kohdassa tarkoitettuja vähimmäispalkkoja pitäisi ottaa käyttöön. Tanskan sosiaalidemokraatit päättivät silti äänestää päätöslauselman puolesta, koska se sisältää vähimmäispalkkojen käyttöönoton vaatimista lukuun ottamatta monia näkökohtia ja aloitteita, joita me kannatamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Euroopan parlamentin päätös iäkkäiden ihmisten pitkäaikaishoitoa koskevan päätöslauselman antamisesta on hyvä päätös, koska näiden ihmisten on edelleen käytettävä heille Euroopan kansalaisina kuuluvia oikeuksiaan ja vapauttaan, säilytettävä paikkansa yhteiskunnassa ja pidettävä yhteyttä muihin sukupolviin. EU:n ja jäsenvaltioiden on mielestäni otettava huomioon väestön ikääntyminen ja aloitettava yhteistyö kestävän rahoitusjärjestelmän luomiseksi iäkkäiden ihmisten hoitoa varten. Yhteistyön tavoitteena olisi myös antaa asianmukaista ammatillista koulutusta alan työntekijöille ja tarjota heille asianmukainen palkkaus, mikä auttaisi parantamaan tarjottavien palvelujen laatua. Lisäksi kaupunki- ja aluesuunnittelussa on toteutettava toimenpiteitä, joilla helpotetaan ikääntyvien ja liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta heidän tarvitsemiensa palvelujen saantia ja pääsyä heille tärkeisiin paikkoihin. Niitä ovat heidän tarpeisiinsa mukautetut sosiaalipalvelut sekä sosiaalinen ja kulttuuritoiminta. Asianomaisten viranomaisten on annettava ikääntyville ihmisille säännöllisesti tietoa heidän oikeuksistaan ja heitä koskevaan lainsäädäntöön tehdyistä muutoksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä kannatan laadukkaiden terveyspalvelujen ja asianmukaisen hoidon tarjoamista iäkkäille ihmisille. Viime vuosien väestörakenteen muutosten ja erityisesti väestön ikääntymisen vuoksi iäkkäitä ihmisiä on tuettava siten, että he pystyvät viettämään omassa kodissaan ihmisarvoista ja itsenäistä elämää.

 
  
MPphoto
 
 

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson ja Marita Ulvskog (S&D), kirjallinen. (SV) Meidän on säilytettävä iäkkäiden ihmisten hoidon korkea taso, ja tämän hoidon on oltava ensisijainen osa hyvinvointijärjestelmää, jota kehitetään väestörakenteen muutoksen perusteella. Ymmärrämme täysin vaatimuksen hoitoalan kaikkia sopimuksia koskevien vähimmäisvaatimusten määrittämisestä, mutta vähimmäispalkkojen määrittäminen on mielestämme valitettavaa. Meillä Ruotsissa ei vähimmäispalkkoja sovelleta kaikkialla, koska palkkatasojen määrittämisestä vastaavat työmarkkinaosapuolet. Palkkatasojen määrittäminen ei myöskään kuulu EU:n toimivaltaan. Meidän mielestämme tätä tilannetta ei pitäisi muuttaa ollenkaan, mutta päätimme silti äänestää tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska uskomme, että sen pääsisältö on hyvin tärkeä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Elinajanodote pitenee ja iäkkäiden ihmisten tilanteen haavoittuvuus lisääntyy, koska he ovat riippuvaisia sosiaalipalveluista, jotka ovat usein riittämättömiä ja joissa saatetaan jättää perhesiteet huomiotta. Tässä hyvin vaikeassa elämänvaiheessa monet ihmiset ovat näin ollen yksin, heillä ei ole varaa toimeentuloon ja heidän köyhyytensä on monissa tapauksissa raastavaa. Sen vuoksi kansallisten hallitusten on tarjottava heille perusterveydenhuolto.

Pitkäaikaishoito on Euroopassa tärkeä aihe. Se on myös Portugalissa erittäin tärkeä aihe CDS-PP:lle (Demokraattinen ja sosialistinen keskusta – Kansanpuolue), ja olemme usean vuoden ajan selkeästi kannattaneet sopivien verkostojen luomista tällaisen hoidon ja tuen tarjoamiseksi perheille, iäkkäät ihmiset mukaan luettuna, sekä omaishoitajille. Olen tyytyväinen tässä päätöslauselmaesityksessä olevaan ehdotukseen, jonka mukaan kansallisten hallitusten pitäisi tukea pitkäaikaishoitoa antavia epävirallisia tahoja, jotka ovat usein perheenjäseniä. Nämä henkilöt hoitavat tehtävää, joka muissa olosuhteissa kuuluisi valtiolle, ja heille on ehdotuksen mukaan luotava edellytykset hoitaa iäkkäitä sukulaisiaan ilman, että heille aiheutuu kielteisiä seurauksia esimerkiksi työelämässä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Viime vuosina EU:ssa on havaittu demografinen muutos kohti ikääntyneempää väestöä. Tämä ilmiö on luonut suurta painetta talousarvioille ja johtanut ylimääräisen terveydenhuoltoinfrastruktuurin ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen. Näin ollen tarvitaan toimintatapoja ikääntyneiden ihmisten osallistamiseksi ja kaikenlaisen ikään perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Olen yllättynyt siitä, että useissa jäsenvaltioissa geriatrian erikoisalan rahoitusta ja tarjoamista on vähennetty vuosien kuluessa. Ikääntyneelle väestölle on tarjottava korkealaatuista hoitoa.

Jäsenvaltioiden pitäisikin pyrkiä parantamaan asiantuntijoiden koulutusta. Muistutan teille myös vapaaehtoisten elinten, uskonnollisten järjestöjen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen suuresta panoksesta tällä alalla. Jäsenvaltioiden pitäisi olla erityisen valppaita ja taata pitkäaikaishoidossa olevien ihmisten perusoikeuksien suojaaminen. Jäsenvaltioiden on annettava tukea ensisijaisesti oireita lievittävän kotihoidon yksiköiden perustamiselle ja luotava ja pantava täytäntöön kehittyneitä koulutusjärjestelmiä, joilla parannetaan vanhustenhoitojärjestelmässä työskentelevien koulutustasoa. Komission on laadittava tutkimus, jolla annetaan selvempi kuva ikääntyvien ihmisten hoitamiseen liittyvistä entistä suuremmista vaatimuksista ja arvioidaan tarvittavien asiantuntijoiden ennakoitua määrää vuoteen 2020 asti.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Ihmisten elinajanodote pitenee tieteellisen ja teknologisen edistyksen sekä sivilisaatioiden suotuisan kehityksen ansiosta. Nykyisellä uusiliberalististen näkemysten ja jatkuvasti suurempien voittojen tavoitteluun tähtäävällä kapitalismin aikakaudella hallitukset antavat kuitenkin entistä vähemmän arvoa iäkkäiden ihmisten asemalle ja katsovat ikääntyvän väestön rasitukseksi. Tämä on tuomittavaa.

Vaikka tässä päätöslauselmaesityksessä ei käsitelläkään ongelman ydintä eli syitä sosiaalialan rahoituksen leikkauksiin, siinä vaaditaan torjumaan iäkkäiden ihmisten sosiaalista syrjäytymistä ja kaikentyyppistä ikään perustuvaa syrjintää.

Siinä myös tuomitaan geriatrian erikoisalan rahoituksen ja tarjonnan vähentäminen, välinpitämätön suhtautuminen iäkkäiden ihmisten hoitoon erikoistuneiden henkilöiden koulutukseen, avo- ja kotihoitoa koskevan infrastruktuurin puutteellisuus, sekä iäkkäiden ihmisten yhtäläisten hoidonsaantimahdollisuuksien puuttuminen.

Kannatamme näin ollen tätä esitystä, mutta jatkamme taistelua tämän tilanteen aiheuttajia vastaan ja puollamme politiikkojen konkreettista muuttamista iäkkäiden ihmisten hyväksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Kun luin tätä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan päätöslauselmaesitystä, josta olemme äänestäneet, mieleeni tuli tuskallisia ja häpeällisiä muistoja vuoden 2003 helleaallosta, jonka aikana Ranskassa kuoli yli 15 000 iäkästä ihmistä. Henkilökunnan puute vanhainkodeissa sekä monissa yhteiskunnassa, etenkin omassa kotimaassani, vallitseva epäterve suuntaus jättää iäkkäät ihmiset oman onnensa nojaan ja kärsimään hätää, ovat edellä mainitun tragedian perimmäisiä syitä. Minun on kuitenkin tuotava esille, että Euroopan unioni on suurin syyllinen sosiaaliturvajärjestelmiemme hajoamiseen. Siihen on johtanut unionin harjoittama talous- ja kauppapolitiikka, malthusilaisen finanssipolitiikan tyrkyttäminen sekä unionin ja poliittisten johtajiemme yhteinen puhtaasti kirjanpidollinen näkemys sosiaaliturvasta. Katson, että unioni on yhdessä sitä tukevien hallitusten kanssa vastuussa alhaisesta pakka- ja eläketasosta sekä heikosta ostovoimasta. En myöskään voi unohtaa kuoleman kulttuuria, joka ilmenee monesta tässä istuntosalissa käsiteltävästä tekstistä. Katson, ettei Brysselille suoraan sanottuna kannata antaa minkäänlaista valtaa iäkkäitä ihmisiä koskevissa politiikoissa, ei edes valtaa laatia tilastoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Ibrisagic (PPE), kirjallinen. − (SV) Äänestysselitys: äänestimme tänään iäkkäiden ihmisten pitkäaikaishoitoa koskevan päätöslauselmaesityksen (B7-0491/2010) puolesta. Haluaisimme kuitenkin korostaa, että emme hyväksy kaikkia osia päätöslauselmasta. Suurin huolenaiheemme on vaatimus vähimmäispalkkojen käyttöön ottamisesta. Tältä osin haluamme pitää kiinni toissijaisuusperiaatteesta. Gunnar Hökmark, Christofer Fjellner, Anna Ibrisagic, Anna Maria Corazza Bildt.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Tämä on kysymys, johon olemme puolueessani kiinnittäneet paljon huomiota ja jonka me katsomme tärkeäksi, jotta vakavista terveysongelmista kärsivät vanhukset voisivat elää elämänsä loppupuolen mahdollisimman hyvissä oloissa. Kriisistä huolimatta on tärkeää osoittaa mahdollisimman paljon varoja parhaan mahdollisen tuen antamiseen pitkäaikaishoidossa oleville henkilöille, jotta vanhusten elämänlaatu olisi hyvä. Juuri tätä asiaa puolueeni on ajanut Portugalissa, ja olemme jättäneet asiasta useita ehdotuksia Portugalin parlamentille.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Väestörakenteen muuttuminen viime vuosina ja erityisesti väestön ikääntyminen on johtanut julkiseen talouteen kohdistuvien paineiden kasvuun ja terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen parempien infrastruktuurien suureen kysyntään. Äänestin iäkkäiden ihmisten pitkäaikaishoitoa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Siinä kannustetaan jäsenvaltioita torjumaan iäkkäiden ihmisten sosiaalista syrjäytymistä ja kaikentyyppistä ikään perustuvaa syrjintää, koska jäsenvaltioiden on taattava riittävien terveydenhuolto- ja hoitopalvelujen saatavuus eurooppalaisen solidaarisuusmallin keskeisten periaatteiden mukaisesti.

On tärkeää tunnustaa hoidon laadun ja jatkuvuuden tärkeys, minkä vuoksi jäsenvaltioiden on otettava käyttöön ohjelmia, jotka tarjoavat kotiin annettavia tuki- ja terveyspalveluja iäkkäille ihmisille, tai jatkettava tietyissä maissa jo olemassa olevia järjestelyjä, joista kunnallis- ja paikallisviranomaiset vastaavat valtuuksiensa puitteissa. Kaikkien jäsenvaltioiden on varmistettava, että pitkäaikaishoitoa saavien henkilöiden perusoikeuksia suojellaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Kannatan tätä päätöslauselmaesitystä täysin. Toivon, että Euroopan parlamentin päätöslauselman jälkeen toteutetaan muita toimia. Ikääntyneiden syrjinnän kaikkiin muotoihin on välttämättä puututtava ponnekkaasti ja tehokkaasti. On laadittava kansallisia hallituksia oikeudellisesti sitova direktiivi, jossa säädetään oikeustoimista tapauksissa, joissa eläkkeitä aiotaan vähentää tai joissa jätetään täyttämättä muita ikääntyneisiin liittyviä valtion velvoitteita. Kotimaassani Latviassa hallitus nujersi ihmisten luottamuksen sosiaaliseen vakauteen ja oikeudenmukaisuuteen leikkaamalla eläkkeitä talousarviossa olevan "aukon tukkimiseksi". Äänestin tämän päätöslauselman puolesta siinä toivossa, ettei vastaavia rikkomuksia ja mielivaltaista vallankäyttöä enää tapahdu.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Olemme jo monen vuoden ajan huomanneet, ettei lyhyt- tai pitkäaikaishoitoa voida enää rahoittaa. Kaikki toimenpiteet on kuitenkin siirretty taka-alalle, ja asianosaiset ja heidän sukulaisensa on jätetty oman onnensa nojaan. Omaishoitajien ja vapaaehtoistyöntekijöiden tarjoamat palvelut ovat kasvatustyön tapaan aivan liian aliarvostettuja, ja sosiaalisia verkostoja tuhotaan kapitalismin nimessä. Näiden palvelujen arvostamisen sijaan ihmiset on saatu uskomaan, että tarvitaan hillitöntä joukkomahanmuuttoa, jotta pystytään ylläpitämään sosiaaliturvajärjestelmiä ja niiden myötä myös ikääntyvien hoitoa.

Tilanne on itse asiassa päinvastainen. Joukkomaahanmuutolla on vain nopeutettu taloutta uhkaavaa romahtamista. Keskustelua hoidon rahoitusmahdollisuuksista ja siitä aiheutuvasta taloudellisesta rasitteesta aletaan käydä aivan liian myöhään. Jos haluamme nyt antaa etusijan palliatiivisen hoidon ja kotisairaanhoidon kehittämiselle, ei tosiaankaan voida enää muuttaa mieltä eikä tehdä täyskäännöstä. Haluun puuttua iäkkäiden ihmisten kaltoinkohteluun hoidon yhteydessä on joka tapauksessa suhtauduttava myönteisesti. Vaatimusluettelo tulee monta vuotta liian myöhään. Äänestin kuitenkin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Olen hyvin tyytyväinen tämän päätöslauselman hyväksymiseen. Yleisesti ottaen siinä kehotetaan jäsenvaltioita tarkastelemaan viimeksi kuluneiden vuosien aikana tapahtunutta väestörakenteen kehitystä, erityisesti väestön ikääntymistä, joka on johtanut julkiseen talouteen kohdistuvien paineiden kasvuun ja terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen parempien infrastruktuurien suureen kysyntään; kannustetaan jäsenvaltioita torjumaan iäkkäiden ihmisten sosiaalista syrjäytymistä ja kaikentyyppistä ikään perustuvaa syrjintää; sekä muistutetaan jäsenvaltioita siitä, että riittävien terveydenhuolto- ja hoitopalvelujen saatavuuden takaaminen on yksi eurooppalaisen solidaarisuusmallin keskeisistä periaatteista.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. − (IT) Tämän päätöslauselman hyväksyminen osoittaa jälleen kerran, että Euroopan parlamentti ja sen jäsenet sitoutuvat täysipainoisesti iäkkäiden ihmisten terveydenhuoltokysymykseen. Ikääntyvässä yhteiskunnassa vanhuusvuosiemme laadun parantamisesta ja suojaamisesta on tulossa yhä tärkeämpää.

Tässä päätöslauselmassa ehdotetaan muun muassa, että alan työntekijöille annettaisiin jatkuvaa koulutusta, kaikkia jäsenvaltioita kehotettaisiin käynnistämään iäkkäille ihmisille suunnattuja tiedotuskampanjoita ruokailutottumuksista ja nestevajauksen ehkäisemisestä sekä kehitetäisiin sähköisiä terveyspalveluja tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi.

Jäsenvaltiot eivät voi välttyä noudattamasta tärkeää velvoitettaan parantaa näiden miesten ja naisten olosuhteita, jotka usein jätetään selviytymään omin voimin. Toivon siksi, että jäsenvaltiot saavat tämän päätöslauselman hyväksymisestä uutta puhtia pyrkimyksille luoda aidosti kaikille tarkoitettu yhteiskunta, jossa eri-ikäisille ihmisille annetaan mahdollisuus osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen elämään ja jossa ketään ei jätetä oman onnensa nojaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alf Svensson (PPE) , kirjallinen. (SV) Äänestin tänään iäkkäiden ihmisten pitkäaikaishoitoa koskevan päätöslauselman B7-0491/2010 puolesta. Siinä on kuitenkin yksi kohta, jota en kannata. Päätöslauselmaesityksen 12 kohdassa vaaditaan hoitoalan kaikkia sopimuksia koskevien vähimmäisvaatimusten määrittämistä, vähimmäispalkka mukaan lukien. Ruotsin kristillisdemokraatit vastustavat tätä vaatimusta. Se on myös Ruotsin työehtosopimusmallin vastainen. Ruotsin malli on osoittautunut sekä työntekijöiden että työnantajien etujen mukaiseksi. Uskon vakaasti, että palkoista päättäminen on työmarkkinaosapuolten välinen asia. Poliitikkojen ei pitäisi päästä kilpailemaan siitä, kuka tekee parhaan tarjouksen.

 
  
  

Yhteinen päätöslauselmaesitys (RC-B7-0484/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin Jordanin ja erityisesti sen alajuoksun tilannetta koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, koska katson, että tämän joen ja erityisesti sen alajuoksun tuhoihin on välttämättä kiinnitettävä huomiota. Ehdotuksessa kehotetaan Israelin ja Jordanian hallituksia sekä palestiinalaishallintoa perustamaan Euroopan unionin tuella Jordanin laaksoa käsittelevä komitea, joka olisi avoin muillekin jokeen rajoittuville maille.

Mielestäni on laadittava hallintasuunnitelma, jonka avulla Jordanille aiheutuneet tuhot pystytään korjaamaan. Lisäksi on myönnettävä rahoitustukea ja teknistä tukea Jordanin ja erityisesti sen alajuoksun elvyttämiseen. Vesivarojen hoito ja oikeudenmukainen jakaminen niin, että kaikkien alueella asuvien ihmisten tarpeet otetaan huomioon tasapuolisesti, on erittäin tärkeää Lähi-idän kestävän rauhan ja vakauden kannalta. Siksi katson, että on lisättävä ponnisteluja lisärahoituksen ja teknisen tuen myöntämiseksi vesivarojen hoitoa koskeville hankkeille ja edistettävä rahoituksen ja tuen oikeudenmukaista käyttöä sekä siirrettävä tarvittavaa tekniikkaa alueen maihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatan Jordanin tilannetta koskevaa päätöslauselmaa, koska siinä vaaditaan konkreettisia toimia asiassa, jolla on suora vaikutus alueen kansojen taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen hyvinvointiin. Jordanin tilanteen hälyttävällä heikkenemisellä on kokonaisvaltaiset vaikutukset joen vesivaroista riippuvaisten yhteisöjen toimeentuloon. Päätöslauselmassa vaaditaan yhdessä suunniteltuja, rajat ylittäviä ratkaisuja pilaantumisen ja vesivarojen liikakäytön ongelmiin. Siinä korostetaan, että yhteistyö, jota israelilaiset, palestiinalaiset ja jordanialaiset tekevät etsiessään ratkaisuja Jordanin tilanteen heikkenemiseen, saattaa osaltaan lisätä luottamusta ja edistää rauhanprosessin etenemistä.

Päätöslauselmassa korostetaan aiheellisesti myös sitä, että Jordanin elvyttämistä koskevat suunnitelmat ja ehdotukset on otettava huomioon unionin ja Jordaniin rajoittuvien maiden välisissä suhteissa. EU:n pitäisi ongelman kiireellisyyden vuoksi vastaavasti asettaa Jordanin elvyttäminen etusijalle kehityshankkeissa, joita se toteuttaa alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin Jordanin ja erityisesti sen alajuoksun tilannetta koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Jokea on suojeltava, koska se on arvokas ympäristön, luonnonkauneuden, kulttuurin, historian ja talouden kannalta. Vesivarojen asianmukainen hoito, jossa otetaan huomioon kaikkien alueella asuvien ihmisten tarpeet, on erittäin tärkeää myös Lähi-idän vakauden kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Jordaniin liittyvät ongelmat ovat tavanomaisia vesistöjen tilan heikkenemistä koskevia huolia huomattavasti laajemmat. Kuten hyväksytyssä päätöslauselmassa todetaan, Jordan ei ole vain joki. Itse joen merkitys on paljon laajempi kuin joen ekologisen tilan merkitys. Se vaikuttaa eri leveysasteilla oleviin valtioihin, kansakuntiin ja kansoihin niin poliittisessa, ja symbolisessa kuin uskonnollisessakin mielessä.

EU:lla ja erityisesti parlamentilla on syytä olla huolissaan Jordanin kohtalosta myös siksi, että joella on erityisen tärkeä asema ihmiskunnan historiassa. Toivon todella, että Jordanin varrella olevat valtiot unohtaisivat perinteiset erimielisyytensä ja epäluulonsa ja tekisivät yhteistyötä estääkseen tämän joen tilanteen heikkenemisen.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Jordan ja etenkin sen alajuoksu ovat kulttuurimaisemaa, jolla on yleismaailmallista merkitystä ja joka on erittäin tärkeä historian, uskonnon ja ympäristön kannalta. Se on valitettavasti kärsinyt liiallisesta hyödyntämisestä, saasteista ja sen virran huonosta hallinnasta, mikä on johtanut biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen 50 prosentilla. Jordan-joen ja etenkin sen alajuoksun alueen ennallistaminen on samoista vesiongelmista kärsivien israelilaisten, jordanialaisten ja palestiinalaisten paikallisyhteisöjen kannalta erittäin tärkeää.

Se myös tarjoaa merkittäviä etuja taloudellisesti ja keskinäisen luottamuksen lisääntymisen kautta. Aktiivinen yhteistyö hallitusten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja paikallisyhteisöjen välillä voi osaltaan merkittävästi edesauttaa alueellisen rauhanprosessin etenemistä. Tämän perusteella kehotamme kaikkien vaikutuksista kärsivien valtioiden viranomaisia yhdessä elvyttämään Jordania laatimalla ja panemalla täytäntöön toimintalinjoja, joilla pyritään konkreettisiin tuloksiin kotitalouksien ja maatalouden vedenkysynnän hallinnassa sekä vesi- ja luonnonvarojen suojelussa. Me myös kehotamme neuvostoa, komissiota ja EU:n jäsenvaltioita kannustamaan ja tukemaan kattavan suunnitelman laatimista Jordanin tuhojen korjaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kuten päätöslauselmaesityksessä todetaan, Jordan ja etenkin sen alajuoksu ovat kulttuurimaisemaa, jolla on yleismaailmallista merkitystä ja joka on erittäin tärkeä historian, symbolien, uskonnon, ympäristön, maanviljelyn ja talouden kannalta Lähi-idässä ja muualla. Joen nykyinen huono ekologinen tila ja siitä johtuva pilaantuminen ovat erittäin huolestuttavat.

Jordanin toivottavaa ja tarpeellista elvytystä, joka on välttämätön ympäristön, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta, ei tietenkään voi käsitellä ottamatta huomioon alueen geopoliittista tilannetta. On otettava huomioon, että Länsirannan palestiinalaisväestöllä on jo nyt vakava pula vedestä. Vesipula johtuu siitä, että Israel ja Länsirannan juutalaissiirtokunnat käyttävät suuren osan vedestä ja että Israel jatkaa miehitystään Golanin kukkuloilla, joilla sijaitsee monia tärkeitä lähteitä. Vesivarojen oikeudenmukainen jakaminen niin, että kaikkien alueella asuvien ihmisten tarpeet otetaan huomioon tasapuolisesti, on erittäin tärkeää Lähi-idän kestävän rauhan ja vakauden kannalta. Tätä tarkoitusta varten Jordanin alajuoksu on välttämättä elvytettävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. − (CS) Lähi-idän tilanne on jo monta vuotta ollut monimutkainen niin poliittisesti kuin taloudellisesti ja ekologisestikin. Alueella on aina ollut vain vähän jokia, ja niiden virtaamat vaihtelevat huomattavasti. Metsät joutuivat jo muinaisina aikoina väistymään viljelymaan tieltä, ja laiduntaminen tuhoaa vuosi vuodelta pensaat, puut ja muun kasvillisuuden. Jordanin virtaama on jo nyt vähäinen ja vesi saastunutta. Lisäksi Kuollutmeri kuivuu vähitellen. Joen riittävästä virtaamasta huolehtiminen on vaikea tekninen ongelma, joka pystytään ratkaisemaan vain rauhallisessa poliittisessa ilmapiirissä. Euroopan unioni on jo pitkään toteuttanut hankkeita, joiden päätavoitteena on edistää koko alueen rauhanomaista kehitystä.

Siksi on myös toivottavaa, että tuemme keskeistä ohjelmaa eli vesivarojen hoidon uudistamista Jordanin keski- ja alajuoksulla. Paikallisten hallitusten ongelmat ovat samanlaisia kuin monilla Sahelin ja Aasian alueilla esiintyvät ongelmat. Konkreettisten korjaustoimenpiteiden toteuttamisesta ja komission toimista saadaankin merkittäviä virikkeitä vastaavien ongelmien ratkaisemiseen muilla alueilla. Kannatan yhteisen päätöslauselmaesityksen hyväksymistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Juomaveden saatavuus on yksi perusihmisoikeuksista. Yhdistyneet Kansakunnat antoi heinäkuussa päätöslauselman, joka perustui Cochabamban kokoukseen ja jossa vaadittiin tämän oikeuden tunnustamista. Jordanille on aiheutettu tuhoa, ja palestiinalaisilta viedään oikeus juomaveden saantiin, kun Israel, Jordan ja Syyria johtavat käytännöllisesti katsoen joen koko virtaaman omaan käyttöönsä. Euroopan unionin on ehdottomasti tuettava valtioiden välisiä yhteistyösopimuksia, joiden tavoitteena on joen elvyttäminen ja vesivarojen jakamisen parantaminen alueella.

Tällainen huomion keskittäminen Jordaniin on kuitenkin hämmästyttävää, kun maailmassa on monia muitakin tuhoutuvia jokia. Sitä tässä päätöslauselmassa kuitenkin kannatetaan. Äänestän päätöslauselmaesityksen puolesta siinä toivossa, että muistakin maailman vesistöistä aletaan kantaa yhtä suurta huolta.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin Jordanin tilannetta koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, koska kaikkia joen varrella olevia maita on kannustettava sen elvyttämiseen. Jordanin alajuoksun tila on erittäin heikko: huono hallinto on johtanut voimakkaaseen saastumiseen, minkä tuloksena 50 prosenttia joen biologisesta monimuotoisuudesta on hävinnyt.

Israelin ja Jordanian kuningaskunnan vuonna 1994 allekirjoittamassa rauhansopimuksessa sovittiin rajayhteistyöstä, jolla pyritään Jordanin ekologiseen elvyttämiseen sekä joen vesivarojen suojeluun. Palestiinalaiset on suljettu pois Israelin turva-alueelta, joka on perustettu Länsirannalle Jordanin alajuoksulle, jota israelilaisten siirtokuntien asukkaat pitävät laittomasti hallussaan käyttäen kasteluvetenä palestiinalaisille kuuluvaa vettä.

Tämä tarkoittaa, että Länsirannan palestiinalaisväestö kärsii vakavasta vesipulasta. Vaadimme sen vuoksi, että Israel lopettaa siirtokuntapolitiikan, myös Jordanin alajuoksulla. Joen varrella olevien valtioiden on perustettava EU:n tuella Jordanin laaksoa käsittelevä komitea, jonka tavoitteena on joen elvyttäminen ja riittävien vesivarojen varmistaminen joen varrella olevalle väestölle.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta. Päätöslauselmassa todetaan, että Jordanin nykyinen tila on hälyttävä. Kuolleenmeren vedenpinta laskee 30 senttimetriä vuodessa. Joen varrella olevat valtiot, etenkin Syyria ja Jordania, käyttävät joen vesivaroja investoimatta jätevedenpuhdistusjärjestelmien kehittämiseen ja juomaveden valmistukseen käytettäviin laitteisiin. Ekologinen katastrofi on väistämätön, jollei EU pikaisesti vahvista vesivarojen käyttäjiin kohdistamaansa painostusta. Tässä mielessä päätöslauselma on hyvin ajoitettu viesti Syyrian, Jordanian ja Israelin hallituksille. Kaikille Lähi-idän hallituksille on tehtävä selväksi, ettei EU ole palokunta, joka pystyisi ratkaisemaan niiden ongelmat. Meidän on saatava Syyrian, Jordanian ja Israelin hallitukset ajattelemaan tulevaisuutta. Meidän on autettava tarpeellisten toimien suunnittelussa, mutta emme missään tapauksessa saa myöntää varoja sellaisille tahoille, jotka käyttävät luonnonvaroja piittaamattomasti itsekkäiden tavoitteidensa saavuttamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti tämänpäiväiseen tärkeään äänestykseen päätöslauselmasta, jossa käsitellään Jordanille ja erityisesti sen alajuoksulle aiheutuneita tuhoja sekä tuodaan esille niihin liittyviä huolenaiheita. Siinä kehotetaan kaikkien rantavaltioiden viranomaisia yhdessä elvyttämään Jordania laatimalla ja panemalla täytäntöön toimintalinjoja, joilla pyritään konkreettisiin tuloksiin kotitalouksien ja maatalouden vedenkysynnän hallinnassa, vesivarojen suojelussa ja yhdyskuntajätevesien sekä maatalouden ja teollisuuden jätevesien hallinnassa sekä varmistamaan, että Jordanin alajuoksulle virtaa riittävästi makeaa vettä. Päätöslauselmassa pidetään myönteisenä sitä, että samoista vesiongelmista Jordanin alajuoksulla kärsivät paikallisyhteisöt Israelissa, Jordaniassa ja Palestiinassa ovat alkaneet tehdä yhteistyötä, ja kehotetaan Israelia ja Jordaniaa täyttämään täysin niiden rauhansopimukseen sisältyvät sitoumukset, jotka koskevat Jordanin elvyttämistä.

 
Päivitetty viimeksi: 27. huhtikuuta 2011Oikeudellinen huomautus