Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/2200(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0238/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0238/2010

Keskustelut :

PV 20/09/2010 - 18
CRE 20/09/2010 - 18

Äänestykset :

PV 21/09/2010 - 5.6
CRE 21/09/2010 - 5.6
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0324

Sanatarkat istuntoselostukset
Maanantai 20. syyskuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

18. EY:n ja Pakistanin takaisinottosopimus – Kolmansien maiden kanssa tehdyt yhteisön takaisinottosopimukset (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu:

– Csaba Sógorin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima suositus ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Pakistanin islamilaisen tasavallan välisen luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskevan sopimuksen tekemisestä (KOM(2009)0106 – C7-0264/2009 – 2009/0036(NLE)) (A7-0231/2010),

– Sylvie Guillaumen ja Claude Moraesin Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän puolesta, Hélène Flautren ja Judith Sargentinin Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän puolesta, Cornelia Ernstin, Rui Tavaresin ja Marie-Christine Vergiatin Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston puolesta ja Malika Benarab-Attoun laatima suullisesti vastattava kysymys unionin ulkopuolisten maiden kanssa tehdyistä takaisinottosopimuksista (O-0104/2010) (B7-0453/2010) ja

– Nathalie Griesbeckin ja Renate Weberin Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän puolesta laatima suullisesti vastattava kysymys yhteisön takaisinottosopimuksista kolmansien maiden kanssa (O-0116/2010) (B7-0461/2010).

 
  
MPphoto
 

  Csaba Sógor, esittelijä.(HU) Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen tämä on ensimmäinen takaisinottosopimus, joka edellyttää myös Euroopan parlamentin hyväksyntää. Neuvosto antoi 18. syyskuuta 2000 Euroopan komissiolle Euroopan yhteisön ja Pakistanin välillä tehtävää takaisinottosopimusta koskevan neuvotteluvaltuutuksen. Useiden neuvottelukierrosten jälkeen, miltei kymmenen vuotta myöhemmin, Euroopan yhteisö ja Pakistan allekirjoittivat sopimuksen Brysselissä 26. lokakuuta 2009.

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan EU on Euroopan yhteisön oikeudellinen seuraaja, mikä tarkoittaa, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan myös Euroopan parlamentin on hyväksyttävä ehdotettu sopimus. Ulkoasiainvaliokunta antoi ehdotetusta sopimuksesta myönteisen arvion, ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta hyväksyi sen.

Sopimuksella pyritään parantamaan yhteistyötä pyynnön esittäneiden ja pyynnön vastaanottaneiden valtioiden hallintoelinten välillä palauttamisprosessin nopeuttamiseksi. Sitä varten sopimuksessa esitetään velvollisuus ottaa takaisin omat kansalaiset, kolmansien maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt täyden vastavuoroisuusperiaatteen perusteella, ja se sisältää myös takaisinottomenettelyä koskevat tarvittavat tekniset määräykset. Sopimuksen on tarkoitus olla merkittävä väline Euroopan unioniin suuntautuvan laittoman maahanmuuton torjunnassa ja lisätä kansalaisten turvallisuutta EU:ssa. Pakistan on sellaisten maahanmuuttajien merkittävä alkuperä- tai kauttakulkumaa, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä maahantulon, oleskelun tai asumisen edellytyksiä EU:n jäsenvaltion alueella.

Pakistanin kanssa tehtävä sopimus on merkittävä myös alueelliselta kannalta, koska sillä tuetaan EU:n pyrkimyksiä lisätä yhteistyötä muiden alueen maiden kanssa. Sopimus sisältää rajoittamattomuuslausekkeen, jonka mukaan sopimus ei rajoita muun kansainvälisen oikeuden ja tietosuojasääntöjen soveltamista. Henkilön tosiasiallinen fyysinen palauttaminen kuuluu jatkossakin toimivaltaisen jäsenvaltion tai Pakistanin toimivaltaan. Niiden on noudatettava kansainvälisestä oikeudesta johtuvia asiaa koskevia velvoitteita. Sopimuksella perustetaan takaisinoton sekakomitea, joka voi vahvistaa oman työjärjestyksensä. Koska Euroopan unionin toimielimistä ainoastaan Euroopan komissio on mukana takaisinoton sekakomiteassa, Euroopan parlamentti kehottaa komissiota antamaan säännöllisesti tietoja komitean työstä. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen ratifiointimenettelyjen päätökseen saattamisesta.

Haluaisin kiittää komissiota lausunnosta ja kollegoitani kriittisistä huomioista. Luotan siihen, että sanotun perusteella parlamentti hyväksyy tämän sopimuksen.

 
  
MPphoto
 

  Claude Moraes, kysymyksen laatija.(EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Csaba Sógoria hänen työstään. S&D-ryhmä äänesti kuitenkin valiokunnassa tätä sopimusta vastaan kahdesta hyvin perustavanlaatuisesta syystä, joissa molemmissa on kyse ihmisoikeuksien suojelusta.

Meidän mielestämme tässä sopimuksessa ei taata täysimääräisesti kansainvälisten yleissopimusten noudattamista. Pakistan ei erityisesti ole allekirjoittanut vuoden 1951 Geneven pakolaissopimusta, ja sen takia tilanne on epävakaa. Meidän ja meidän ryhmämme mielestä olisi loogista, että tämän kaltaisten kansainvälisten perusyleissopimusten allekirjoittamisen pitäisi olla välttämätön ennakkoehto takaisinottosopimusten allekirjoittamiselle. EU on tähän mennessä allekirjoittanut 11 takaisinottosopimusta ja se on aloittanut neuvottelut seitsemästä muusta, ja kahta niistä – Pakistanin ja Georgian kanssa – ollaan tekemässä ja yksi, Turkin kanssa, on määrä allekirjoittaa aivan lähitulevaisuudessa.

Tämä ei ole siis asia, jota parlamentin on käsiteltävä vain kerran, tämän tapauksen osalta. Komission on parlamentin hyväksyntävaltuuksien takia otettava huomioon parlamentin huolet ihmisoikeuksista, kun se neuvottelee näitä sopimuksia. Meidän ei voida olettaa toimivan kumileimasimena sopimuksissa, joissa kyse on edelleen perusoikeuksista. Meidän ryhmämme mielestä on siis olennaisen tärkeää, että parlamentilla on hallussaan kaikki tiedot ennen kyseisten sopimusten hyväksymistä. Vaikka ensimmäinen tämäntyyppinen sopimus tuli voimaan vuonna 2004, kyseisten välineiden tehokkuudesta ja niiden täytäntöönpanon seurauksista ei kuitenkaan ole tehty minkäänlaista yksityiskohtaista arviointia.

Siksi S&D-ryhmä kehottaa komission jäsentä tekemään kyseisen arvioinnin mahdollisimman pian. Uskomme näihin takaisinottosopimuksiin, mutta niiden on perustuttava perusihmisoikeuksiin ja suojalausekkeisiin. Pakistan on yksi harvoista valtioista, jotka eivät ole allekirjoittaneet Geneven pakolaissopimusta, ja meidän mielestämme se saa aikaan hankalan tilanteen.

 
  
MPphoto
 

  Hélène Flautre, kysymyksen laatija.(FR) Arvoisa puhemies, minusta on itse asiassa erittäin harkitsematonta, että esittelijämme pyytää meitä Euroopan parlamentin jäseniä ratifioimaan ja hyväksymään sopimuksen, joka todella on erittäin ongelmallinen. Ensinnäkin se koskee Pakistania, joka vain ei ole mikä tahansa maa. Pakistan ottaa jo vastaan enemmän pakolaisia kuin mikään muu maa maailmassa. Ja mitä me pyydämme sitä pääasiassa tekemään? Ottamaan tietysti takaisin pakistanilaiset mutta myös afganistanilaiset, jotka ovat täällä EU:ssa paossa sotaa, jota me käymme Afganistanissa. Mielestäni me alamme tässä jo lähetä kohtuuttomuutta.

On totta, että Pakistan ei ole ratifioinut Geneven pakolaissopimusta, ja on totta, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous pyytää meitä ratifioimaan takaisinottosopimukset vain sellaisten maiden kanssa, jotka tarjoavat monia takuita turvapaikkaoikeuden ja kansainvälisen suojelun osalta, ja niin ei ole Pakistanin tapauksessa.

Muita kysymyksiä on valtavasti. Jos minun pitäisi sanoa huomenna kyllä, en edes tiedä, mille sanoisin kyllä. Jos näitä eri artikloja tutkitaan tarkemmin, tämän artiklan vaikutus voi olla 20, se voi olla sata tai 20 000 tai ehkä vielä enemmän. Miksi? Koska kukaan ei kerro, mitä vastataan kaikkeen, mitä takaisinoton sekakomiteassa päätetään. Kuka vastaa sen todistamisesta, että henkilö saapui sen jälkeen, kun sopimus oli ratifioitu?

Kuka vastaa sen todistamisesta, että kyseinen henkilö saapui EU:hun suoraan Pakistanista? Mitä tapahtuu 30 päivän jakson lopuksi, jos Pakistan ei vastaa eikä anna matkustusasiakirjoja? Aiommeko me hyväksyä komission jäsenen ehdotuksen mukaisesti tämä oudon EU:n "antaa olla" -välineen?

Minulla ei ole vastauksia, eikä ole teilläkään, arvoisa komission jäsen Malmström; tiedän, ettette pysty antamaan minulle vastauksia. Kysyin Pakistanin suurlähettiläältä, eikä hänellä ole vastauksia. Kaikki se hautautuu takaisinoton sekakomiteaan.

Koska emme pysty sanomaan, mikä on tämän sopimuksen todellinen vaikutus, en voi sanoa hyväksyväni sitä. Kaikki riippuu näihin kysymyksiin annettavista vastauksista.

Mielestäni meidän pitäisi sanoa huomenna "ei".

 
  
MPphoto
 

  Rui Tavares, kysymyksen laatija.(PT) Arvoisa puhemies, minun mielestäni tämän Pakistanin kanssa tehtävän takaisinottosopimuksen osalta nyt pitäisi käsitellä monia erilaisia analyysia edellyttäviä aloja.

Ensinnäkin, koska se on ensimmäinen tämäntyyppinen sopimus, josta parlamentti on äänestänyt Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen, se voisi mielestäni olla ennakkotapaus. Siksi katson, että kun käsiteltävänä on tällainen sopimus, parlamentin on tarkasteltava sitä tavallista yksityiskohtaisemmin ja perusteellisemmin.

Siksi katson, että parlamentin kannattaisi ilmaista epäilyksensä ja erityisesti toivoa paljon enemmän selkeyttä. On myös toivottavaa, että kun nyt käsiteltävinä olevia sopimuksia vastaavia sopimuksia tulee parlamentin hyväksyttäväksi, niissä on huomattavasti enemmän säännöksiä, joilla valvotaan ja tarkastetaan todistustaakka, joka on osoitettava asianmukaisille ihmisille: viranomaisille, eikä maahanmuuttajille, köyhille tai pakolaisille.

Minulla on myös vakavia epäilyksiä tästä sopimuksesta, koska se tehdään Pakistanin kanssa. Ensinnäkin kyse on siitä, että sopimus ei koske pakistanilaisten takaisinottoa vaan pikemminkin afganistanilaisten takaisinottoa takaoven kautta. Kuten jotkut kollegoistani jo ovat maininneet, se on selkeästi maa, joka ei ole allekirjoittanut vuoden 1951 Geneven pakolaissopimusta, eikä Euroopan unioni voi olla tästä asiasta kahta mieltä. Joko me kunnioitamme ihmisoikeuksia sataprosenttisesti noudattamalla allekirjoittamiamme yleissopimuksia tai me emme kunnioita niitä 90:ssä tai 80 prosentissa tapauksia osoittamalla tehtävän ihmisille, jotka eivät saata kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Pakistanissa on monia tapauksia naisten ja uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen karkottamisesta ja vainosta, emmekä mitenkään voi hyväksyä Pakistanin viranomaisten avoimuuden puutetta tämän asian osalta.

Lopuksi haluaisin tehdä yhteenvedon muistuttamalla, että vain kaksi viikkoa sitten puhuimme Pakistanin tulvista. Ne ovat pakottaneet 21 miljoonaa ihmistä siirtymään, myös pakolaisia ja loukkaantuneita, sekä saaneet aikaan monia tuhansia kuolleita. Minun mielestäni Euroopan parlamentti osoittaa tässä tiettyä välinpitämättömyyttä, koska vain kaksi viikkoa myöhemmin se aikoo hyväksyä sopimuksen, jonka nojalla periaatteessa lähetetään takaisin pakistanilaiset, jotka ovat paenneet yhtä vakavaa tilannetta kuin mikä siellä tällä hetkellä koetaan.

 
  
MPphoto
 

  Nathalie Griesbeck, kysymyksen laatija.(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ensinnäkin haluaisin vahvistaa Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän puolesta, että kannatamme tietenkin takaisinottosopimuksia tärkeinä välineinä laittoman maahanmuuton torjunnassa. Ne näyttävät myös olevan huomattavasti tehokkaampia kuin kahdenvälisten sopimusten lisääntyminen.

Haluaisin korostaa kolmea asiaa. Parlamentille pitäisi tämän uuden oikeusperustamme nojalla tiedottaa järjestelmällisesti ja säännöllisesti näitä sopimuksia koskevista neuvotteluista ja sopimusten täytäntöönpanosta, koska me teemme päätökset yhdessä.

Toiseksi, tähän mennessä on tehty 11 sopimusta, ja olemme aloittaneet neuvottelut seitsemästä muusta. Sopimuksia ei kuitenkaan koskaan ole arvioitu, ja minusta olisi ollut olennaisen tärkeää, että aiemmat sopimukset arvioidaan ennen uusien sopimusten tekemistä.

Lopuksi, kolmas kohtani koskee ihmisoikeuksia ja kollegoideni juuri äsken esittämää loistavaa huomautusta: mitä takuita komissio voi antaa niitä kolmansia maita koskevassa erityistapauksessa, jotka eivät ole allekirjoittaneet Geneven pakolaissopimusta?

Toistan: vaikka minä itse ryhmäni tavoin kannatan takaisinottosopimusta Pakistanin kanssa, edelleen on monia harmaita alueita, joita ei ole selvitetty, vaikka komission jäsen Malmström – jota kiitän – on julkilausumassaan antanut takuita valvonnasta ja siitä, että Pakistanin kanssa käydään ankaria neuvotteluja, jotta se saadaan allekirjoittamaan kansainväliset perusvälineet, joita se ei ole vielä allekirjoittanut, ja vaikka hän on antanut takuun, että valtiosta riippumattomat humanitaariset järjestöt voisivat osallistua itse paikalla valvontakomiteaan.

Edelleen on kuitenkin niin, että meidän pitäisi asettaa tämän sopimuksen ehdoksi se, että Pakistan allekirjoittaa Geneven pakolaissopimuksen, koska meidän on varottava, ettemme kadota välttämätöntä tasapainoa, joka on oltava yhteisen turvallisuutemme ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja suojelun välillä, riippumatta siitä, mistä maailman osasta on kyse. Se on arvojemme perusta EU:ssa.

 
  
MPphoto
 

  Cecilia Malmström, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, arvoisat jäsenet, Pakistan on todellakin ollut viime kuukauden ajan sangen paljon esillä, ja tietysti me kaikki pidimme valitettavina hirvittäviä kuolemia ja monia siirtymään joutuneita henkilöitä. Kuten tiedätte, sekä komissio että neuvosto ovat erittäin sitoutuneita pyrkimään helpottamaan tilannetta yrittämällä löytää tapoja lisätä kauppaa sekä tapoja rakentaa maa uudelleen ja auttaa sitä ehkäisemään tulevia katastrofeja. Siitä keskusteltiin myös neuvoston kokouksessa viime viikolla.

Tämän päivän asian osalta haluan kiittää kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa ja esittelijää, Csaba Sógoria, tätä asiaa koskevasta erittäin rakentavasta työstä ja heinäkuussa antamassanne lausunnossa komissiolle antamastanne tuesta.

Takaisinottosopimus on ollut nyt monien vuosien ajan tärkeä väline siirtolaisvirtojen hallinnassa, ja Lissabonin sopimuksessa mainitaan yksiselitteisesti takaisinottosopimukset.

Jos haluamme, että siirtolais- ja turvapaikkapolitiikka on EU:n kansalaisten mielestä uskottavaa, sen on perustuttava periaatteeseen, jonka mukaan ne, joilla ei ole laillista oikeutta olla alueella, palautetaan. Tässä tarvitaan takaisinottosopimuksia. Niillä helpotetaan laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttamista alkuperä- tai kauttakulkumaahan, ja ne ovat hallitusten välillä tehtyjä sopimuksia noudatettavista menettelyistä.

Ajan myötä takaisinottosopimukset ovat alkaneet liittyä myös viisumipolitiikkaan. Monissa takaisinottosopimuksissa niistä on tullut välttämätön osa neuvotteluja viisumin myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta.

Komissio on sitoutunut jatkamaan näitä neuvotteluja nykyisten tai tulevien valtuuksien nojalla.

Haluaisin käsitellä muutamia huolenaiheita, jotka puhujat ovat ottaneet esiin suullisesti vastattavina kysymyksinä. Komissio on sitoutunut täyttämään täysimääräisesti perussopimuksen 218 artiklan mukaisen velvoitteensa tiedottaa välittömästi ja täysimääräisesti parlamentille EU:n takaisinottosopimusta koskevien neuvottelujen ja niiden tekemisen kaikissa vaiheissa. Panemme tämän velvoitteen täytäntöön ja otamme täysimääräisesti huomioon parlamentin aseman sopimuksentekomenettelyssä eli vaatimuksen, että sen on annettava hyväksyntänsä tulevien takaisinottosopimusten tekemiselle.

Annamme kaikki tarvittavat tiedot meneillään olevien neuvottelujen luottamuksellisuuden takaavien toimenpiteiden mukaisesti ja parlamentin ja komission välisten suhteiden tulevia puitteita koskevien täsmällisten järjestelyjen mukaan.

Pääjohtaja Manservici on tällä välin jo antanut teille LIBE-valiokunnan 12. heinäkuuta suljetuin ovin pidetyssä kokouksessa ensimmäisen yleiskatsauksen meneillään olevista neuvotteluista. Nathalie Griesbeck mainitsi myös komission antaman julkilausuman, ja tietysti seuraamme sitä erittäin tiiviisti ja tiedotamme teille sen mukaisesti. Meidän pitäisi yhdessä selvittää, miten tätä yhteistyötä voidaan vielä parantaa.

Sitten sopimukset niiden maiden kanssa, jotka eivät ole allekirjoittaneet Geneven pakolaissopimusta; haluaisimme tietysti, että Pakistan allekirjoittaa sen, ja pyrimme ankarasti saamaan heidät vakuuttuneiksi ja saamaan heidät jatkamaan näitä neuvotteluja, koska komissio on – kuten te kaikki olette – hyvin sitoutunut ihmisoikeuksia ja kansainvälistä suojelua koskevien kansainvälisten välineiden arvoihin, ja kyseisten välineiden asianmukaisen soveltamisen on oltava EU:n politiikan ytimessä.

Tästä syystä olemme kehittäneet kansainvälistä suojelua koskevan Euroopan unionin säännöstön – määrittely- ja turvapaikkamenettelydirektiivit – joka sisältää myös ihmisoikeuksia koskevat suojalausekkeet sen palautuspolitiikassa, eli palautusdirektiivin. Kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita sitoo lisäksi pakolaisten oikeusasemaa koskeva Geneven sopimus ja Euroopan ihmisoikeussopimus.

Näillä normeilla taataan, että ketään ei poisteta mistään jäsenvaltiosta tai kehenkään ei sovelleta takaisinottomenettelyjä ennen kuin riski siitä, että kyseinen henkilö voi palautuksen jälkeen joutua vainon tai kidutuksen tai epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen kohteeksi, on arvioitu täysimääräisesti ja suljettu pois.

EU:n turvapaikkavälineessä edellytetään erityisesti, että jäsenvaltiot arvioivat jokaisen turvapaikkahakemuksen yksittäin ja takaavat, että hakija pysyy alueella, kunnes viranomaiset ovat tehneet päätöksen kyseisestä hakemuksesta, ja sitten niiden on tarjottava tehokas oikeussuojakeino tuomioistuimessa.

Nämä normit ovat olennaisen tärkeitä palauttamiskiellon periaatteen kunnioittamista varten, eikä niitä mitenkään rajoiteta millään takaisinottosopimuksella, mikä on hyvin, hyvin merkittävä kohta.

Kaikissa EU:n takaisinottosopimuksissa on rajoittamattomuuslauseke, joka edellyttää yksiselitteisesti, että näitä normeja on noudatettava. Emme saisi myöskään unohtaa, että näillä takaisinottosopimuksilla voi olla merkittävä osa siirtolaisia salakuljettavien verkostojen toimien heikentämisessä. Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnan toimiston aiemmin tänä vuonna esittämässä raportissa, jossa käsiteltiin rikollisten avustamaa siirtolaisuutta Pakistanista, arvioitiin, että tämän niin sanotun teollisuuden vuotuiset tulot ovat 1,25 miljardia dollaria. Raportissa suositeltiin muun muassa, että Pakistan käynnistää toiminta- ja yhteistyösopimukset tärkeimpien kumppanien kanssa, mukaan luettuina yleiset sopimukset vastavuoroisesta oikeudellisesta avusta ja karkotuksesta.

Viisumien myöntämistä helpottavien sopimusten osalta ei ole olemassa luetteloa ennakkovaatimuksille, joiden perusteella voidaan päättää kyseisten neuvottelujen aloittamisesta, mutta Euroopan unioni ottaa huomioon takaisinottosopimusten tekemisen tai niistä meneillään olevat neuvottelut, ulkosuhteita koskevat tavoitteet, nykyisten kahdenvälisten sopimusten täytäntöönpanohistorian ja edistyksen asiaankuuluvilla aloilla oikeus- ja sisäasioissa – myös perusoikeuksissa.

Olisi pantava merkille, että kaikkien niiden maiden osalta, joiden kanssa EU on tehnyt viisumien myöntämisen helpottamista koskevia sopimuksia, komissio on esittänyt neuvostolle luonnosta neuvotteluvaltuuksista sellaisten neuvoston päätelmien johdosta, joilla pyritään edistämään ihmisten välistä yhteyttä kyseessä olevan maan kanssa.

Takaisinoton sekakomiteat valvovat takaisinottosopimuksia. Niitä perustetaan kunkin sopimuksen osalta. Keräämme lisäksi kaiken asiaankuuluvan tiedon voimassa olevien sopimusten täytäntöönpanosta. Tähän mennessä ongelmista ei ole ilmoitettu, niistä eivät ole ilmoittaneet edes näillä aloilla toimivat kansalaisjärjestöt, huolimatta siitä, että jotkin maista, joiden kanssa kyseiset sopimukset ovat täysimääräisesti toiminnassa, ovat olleet hyvin herkkiä.

Joka tapauksessa takaisinottosopimuksen nojalla ketään ei palauteta, jos siihen liittyy riski, että kyseistä henkilöä uhkaa vaino, kidutus tai epäinhimillinen tai halventava rangaistus.

Mikäli niin tapahtuisi, se ei ole seurausta takaisinottosopimuksesta, vaan kyseessä olevan jäsenvaltion tekemä laiton päätös, jonka laillisuutta kansallisen tuomioistuimen olisi valvottava. Lisäksi, kuten Eurooppa-neuvosto Tukholman ohjelmassa pyytää, komissio esittää tämän vuoden loppuun mennessä täysimääräisen arvioinnin EU:n takaisinottosopimuksista parlamentille ja neuvostolle annettavan tiedonannon muodossa. Komissio käsittelee edellä mainitun arvioinnin puitteissa ehdotustanne siitä, että sopimuksissa mainitaan mahdollisuus takaisinotetuille henkilöille tarjottavaan integroitumistukeen. Annamme jo joka tapauksessa tukea eri hankkeille ja paluurahasto tarjoaa mahdollisuuksia välittömään vastaanottoon paluumaassa sinne saavuttaessa.

Tämän tukemiseksi on tapoja: teemme arviointeja, meillä on voimassa olevia direktiivejä. Komissio valvoo tilannetta tiiviisti, ja minä tiedotan teille mahdollisimman paljon, kuten meidän välisessämme yleisessä sopimuksessa sekä LIBE-valiokunnan heinäkuussa antamassa tiedonannossa todetaan. Toivon, että tämän perusteella voitte hyväksyä sopimuksen.

 
  
MPphoto
 

  Gabriele Albertini, ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelija. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun neuvottelut Euroopan komission ja Pakistanin välillä alkoivat, on vihdoin saatu aikaan sopimus luvattomasti Euroopan unionissa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta.

Ulkoasiainvaliokunta pyysi lupaa laatia lausunto tästä erittäin tärkeästä sopimuksesta ottaen erityisesti huomioon kehityksen Pakistania ympäröivällä alueella ja ihmisoikeuksia koskevan kysymyksen.

Kävimme valiokunnassa pitkän keskustelun, ja useita huolenaiheita otettiin esiin: Pakistanin epävakaa tilanne ja jatkuvat ihmisoikeusrikkomukset sekä se, että Pakistanin kanssa käydyissä neuvotteluissa ei taattu takaisin Pakistaniin lähetettyjen ihmisten oikeuksia ja turvallisuutta. Olimme myös huolissamme siitä, että jo voimassa olevista 11 takaisinottosopimuksesta ei ole tehty vielä minkäänlaista arviointia.

Lopuksi ulkoasiainvaliokunnan jäsenet päätyivät siihen, että selkeät puitteet takaisinottoa koskevassa yhteistyössä Pakistanin kanssa ovat suotavampia kuin tilanne, jossa on vaarana, että jäsenvaltiot alkavat karkottaa Pakistanista tulevia laittomia siirtolaisia satunnaisesti ja ilman ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa valvontaa.

Sopimuksen 16 artiklalla taataan, että EU toteuttaa tämän valvonnan, joten toistan ulkoasiainvaliokunnan pyynnön, että tähän mennessä tehdyt sopimukset arvioidaan, ja tuen sen hyväksymistä.

 
  
MPphoto
 

  Manfred Weber, PPE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, ensiksi Pakistanista: keskustelemme tästä aikana, joka on vaikea Pakistanille, ja kaikki meistä, niin uskon, tukevat täysimääräisesti solidaarisuutta niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat kärsineet tästä tuhosta. Csaba Sógor on jo puhunut yksityiskohtaisesti sopimuksesta. Haluaisin siksi esittää muutaman huomion kysymyksistä, jotka liittyvät yleisesti Euroopan unionin takaisinottosopimuksiin kolmansien maiden kanssa.

Ensiksikin, nämä sopimukset ovat järkeviä ja ne välttämättömiä, koska meillä on EU:ssa maahanmuuttoa koskeva lainsäädäntö. Jos meillä kuitenkin on maahanmuuttoa koskeva lainsäädäntö, sitten on myös ihmisiä, jotka oleskelevat täällä laittomasti. Siitä seuraa sitten loogisesti, että tarvitaan myös kotiuttamista. Monien mainitsemieni periaatteiden osalta vasemmisto – sosialistit – on usein puolellamme, mutta kun kyse on konkreettisista päätöksistä kyseisen sopimuksen todellisesta tekemisestä, sitten he kieltäytyvät antamasta hyväksyntäänsä. Siksi katson, että meidän on tästä huolimatta pysyttävä johdonmukaisina.

Toiseksi, perusihmisoikeuksia on kunnioitettava. Kyseisen sopimuksen vaihtoehto ei, tietenkään, ole se, että saamme paremmat ihmisoikeusnormit. Kaikki ne, jotka vastustavat tätä sopimusta, hyväksyvät sen, että meillä on Euroopan unionissa 27 erilaista oikeusnormia, joita ei valvota niin tiiviisti kuin EU:n tasolla tehdään.

Kolmas, ja minun mielestäni tärkein kysymys on tämä: miten voimme itse asiassa tehdä kumppanuudesta kolmansien maiden kanssa houkuttelevan tulevaisuudessa? Pyytäisin komissiota työskentelemään tulevaisuudessa siten, että vastavuoroisuutta olisi enemmän. Jos avaamme EU:n markkinat maailmankauppaneuvotteluissa, kolmansien maiden on myös annettava meille tilaisuus puhua kotiuttamisesta tai laillisen maahanmuuton osalta kolmansien maiden on voitava antaa meille lupia kotiuttamisen osalta. Toisin sanoen, tässä on tärkeää, että toimintatavassa on enemmän vastavuoroisuutta.

 
  
MPphoto
 

  Sylvie Guillaume, S&D-ryhmän puolesta.(FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Pakistanin tämänhetkinen katastrofaalinen ihmisoikeustilanne on pakottanut meidät lykkäämään äänestystä EU:n ja kyseisen maan välisestä takaisinottosopimuksesta kahdella viikolla, mikä on, minun on myönnettävä, vain pieni lohtu.

Päätöksemme on nyt kriittinen. Miten itse asiassa voimme hyväksyä tämän sopimuksen, kun niin monia kysymyksiä on vailla vastausta ja kun niin monia huolenaiheita on edelleen jäljellä? On hyödytöntä tarkastella yksityiskohtaisesti Pakistanin surullista historiaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen osalta, mutta haluaisin silti toistaa se, minkä muut jäsenet ovat jo sanoneet: tuo maa ei ole allekirjoittanut Genevessä allekirjoitettua pakolaisten oikeusasemaa koskevaa sopimusta eikä kansalaisuudettomien henkilöiden asemaa koskevaa yleissopimusta.

Tilanne on entistä huolestuttavampi, koska tämä sopimus on ensisijaisesti ja selkeästi kohdistettu afganistanilaisiin, ja komission lausunnot, joissa rajoitutaan pyytämään Pakistania allekirjoittamaan pakolaisten oikeusasemaa koskeva sopimus, eivät muuta tilannetta lainkaan. Siksi meidän on ilmoitettava selkeä ensisijainen kanta: pakolaisten oikeusasemaa koskevan sopimuksen ja muiden perusoikeuksien suojelua koskevien tekstien allekirjoittaminen on kaikkien neuvottelujen ehdoton ennakkoedellytys.

Tilanteeseen liittyy krooninen tarkkojen tietojen puute tänään käsittelemämme sopimuksen täytäntöönpanosta, soveltamisalasta, rakenteesta, tavoitteista ja teknisistä järjestelyistä, joita voin sekä itse takaisinottomenettelyn että henkilötietojen vaihdon osalta kuvailla vain epämääräisiksi. Ongelma ei ole pelkästään tämän sopimuksen täytäntöönpano; ongelma on myös koko neuvotteluprosessi ja takaisinottosopimukset yleisesti.

Olemme pyytäneet komissiota lukuisia kertoja antamaan arvioinnin tähän mennessä tehdyistä sopimuksista. Emme ole saaneet sitä, ja se, mitä meille tänään kerrotte, ei riitä. Miten voisimme järkevästi ja hyvällä omallatunnolla hyväksyä tämän sopimuksen, jos emme ole saaneet mitään arviointia? Haluaisin lisätä, että se on myös meille välitetyn kansalaisvapauksien, oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan pyytämän tutkimuksen tulos. Parlamentti ei voi käyttää valtuuksiaan täysimääräisesti, jos sille ei tiedoteta asianmukaisesti näiden sopimusten neuvottelu- ja täytäntöönpanoprosessin aikana.

Koska parlamentti on nyt toinen lainsäätäjä, sen on vahvistettava asemaansa. Korostan siksi, että huomisen äänestyksellä on hyvin symbolinen merkitys sen asemalle. Kun kumppanuussopimuksista neuvotellaan esimerkiksi Libyan kaltaisten maiden kanssa, tehtävämme on torjua tällaiset sopimukset ja osoittaa siten parlamentin huoli ihmisoikeuksista ja pyrkimys suurempaan avoimuuteen neuvotteluissa.

 
  
MPphoto
 

  Cecilia Wikström, ALDE-ryhmän puolesta.(SV) Arvoisa puhemies, minun mielestäni, kuten monien kollegoideni mielestä, tämä ei elokuun katastrofaalisten tulvien jälkeen ole ehkä paras aika keskustella EU:n ja Pakistanin välisestä takaisinottosopimuksesta. Meillä kaikilla on edelleen mielessämme hirvittävät kuvat uhreista ja jaamme heidän kärsimyksensä.

Älkäämme kuitenkaan langetko ansaan ja sekoittako eri asioita. Takaisinottosopimus on sangen yksinkertaisesti tapa yksinkertaistaa oikeudellisia näkökohtia EU:n ja Pakistanin välillä. Minun mielestäni sopimusta pitäisi tarkastella laajemmissa puitteissa, joissa toimimme kannustaaksemme laillista siirtolaisuutta ja estääksemme samalla laitonta siirtolaisuutta. Haluaisin kiittää komissiota takuista, joita se on antanut sopimuksen valvonnan osalta. Komission jäsen sanoi, että Pakistania painostetaan allekirjoittamaan Geneven pakolaissopimus ja että komissio on sitoutunut tiedottamaan parlamentille täytäntöönpanon tuloksista kaikissa vaiheissa.

Euroopan liberaalidemokraattien ryhmä, jota minä tänään edustan, tukee takaisinottosopimuksesta laadittua mietintöä, ja haluaisimme myös kehottaa komissiota antamaan meille myönteisen vastauksen kysymykseen, joka koskee arviointimekanismin käyttöönottoa kaikkien takaisinottosopimusten osalta mahdollisimman pian. Se, että Pakistan ei ole allekirjoittanut Geneven pakolaissopimusta, monimutkaistaa asioita varmasti, mutta muistakaamme, että pakolaissopimus ja EU:n perussopimukset sitovat kaikkia jäsenvaltioita ja että niitä rikottaisiin vakavasti, jos jäsenvaltiot lähettäisivät ihmisiä takaisin maihin, joissa heidän oikeuksiaan saatetaan loukata. Sitä tarkoittaa palauttamiskiellon periaate, ja sitä sovelletaan riippumatta siitä, onko Pakistan liittynyt Geneven pakolaissopimukseen vai ei. On myös olemassa välillinen palauttamiskielto, ja haluaisin vain sanoa hyvin lyhyesti, että tämä sopimus on olennaisen tärkeä, koska sillä säädellään yhteistyötämme Pakistanin kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Judith Sargentini, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(NL) On totta, että inhimillinen turvapaikkapolitiikka edellyttää karkotuspolitiikkaa. Turvapaikanhakijoiden, joiden hakemukset on hylätty, on mentävä jonnekin muualle. Se ei kuitenkaan tarkoita temppuilua ihmisten kanssa. EU on jotenkin kehittänyt ajatuksen, että jos henkilöä ei voida karkottaa tämän alkuperämaahan, me vain otamme lähimmän maan tai maan, jonka kautta henkilö on matkustanut ennen saapumistaan EU:hun. Sitä minä kutsun ihmisillä temppuiluksi.

Menemme jo niin pitkälle, että yritämme passittaa ihmisiä Libyaan ja pestä kätemme siitä, jos Libya pyrkii lähettämään ihmisiä takaisin Eritreaan. Yritämme selkeästi siirtää vastuuta muista maista tulevien ihmisten osalta – tässä tapauksessa Pakistaniin karkotettavien afganistanilaisten osalta. Olen kuullut kollegoideni Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmästä sanovan tällaisia sanoja: "Miten saamme näistä takaisinottosopimuksista aiempaa houkuttelevampia noille muille maille?" Minusta se ei ole inhimillinen tapa kohdella ihmisiä, eikä se ole minusta tapa oikea tapa saada aikaan asianmukaista EU:n turvapaikkapolitiikkaa.

Todellakin, me kaikki puolustamme asianmukaista EU:n turvapaikkapolitiikkaa. Ihmisten siirtäminen esimerkiksi sellaisille maille kuin Turkki – jonka kautta hyvin monet turvapaikanhakijat joka tapauksessa matkustavat – tarkoittaa, että nämä ihmiset eivät voi aloittaa uutta elämää, koska he joko eivät ole siellä, missä haluavat, tai he eivät ole tervetulleita; eikä mikään rahamäärä voi muuttaa sitä.

 
  
MPphoto
 

  Cornelis de Jong, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(NL) Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto vastustaa ehdotettua takaisinottosopimusta Pakistanin kanssa. Se on väärä väline väärään aikaan.

Yhdistyneiden Kansakuntien mukaan tulvat ovat vaikuttaneet niin vakavasti Pakistanin infrastruktuuriin – teihin, rautateihin, siltoihin ja niin edelleen – että olosuhteet ovat taantuneet vuosikymmenillä. Pakistanissa miljoonat ihmiset pakenevat vettä tai huomaavat palatessaan, että heidän kerran omistamastaan ei ole mitään jäljellä. Voitaisiin kuvitella, että näissä oloissa EU:n suurin huoli olisi ihmisten auttaminen. Minusta on siksi vastenmielistä huomata, että juuri nyt meitä pyydetään tekemään päätös takaisinottosopimuksesta, joka väistämättä tarkoittaa, että EU voi lähettää takaisin Pakistaniin laittomia turvapaikanhakijoita ja niitä, joiden hakemukset on hylätty. Onko tämä esimerkki yhteisön arvoista, joilla Euroopan unioni ylpeilee?

Sopimuksessa ei myöskään ole ihmisoikeuksia koskevia suojalausekkeita. Pakistan ei ole tällä hetkellä vakaa maa. Siksi kysyn komissiolta, ja todellakin myös neuvostolta, seuraavaa: Mihin perustuu luottamuksenne siihen, että Pakistan – joka ei ole itse asiassa ratifioinut Geneven pakolaissopimusta, mutta ottaa kuitenkin vastaan suuren määrän pakolaisia – tarjoaa nykyisissä oloissa todella suojaa pakolaisille?

Voitaisiin olettaa, että sopimus sisältää suojalausekkeita, joilla tehdään oikeutta velvollisuuksille, joita mailla on, kun ne karkottava henkilön toiseen maahan. Ainoa tästä todella kuulemamme asia on se, että Euroopan komissio aikoo taata, että jäsenvaltiot täyttävät velvollisuutensa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Geneven pakolaissopimuksen nojalla.

Kysymykseni komission jäsenelle on kuitenkin seuraava: Miten komissio aikoo tehdä sen? Lähetättekö virkailijoita Pakistaniin, kun ihmisiä pannaan lentokoneeseen, ja miten kauan jatkatte näiden ihmisten kohtalon tarkkailua – vai esitättekö meille vain kertomuksen, kun se on jo liian myöhäistä heidän kannaltaan? Sopimuksessa on liian vähän suojalausekkeita, ja se aiotaan tehdä aivan väärään aikaan. Ryhmäni päätös on siksi, että se pitäisi poistaa käsittelystä.

 
  
MPphoto
 

  Philip Claeys (NI).(NL) Haluaisin kiinnittää huomiota ongelmaan, joka meillä on Turkin kanssa. Kuten tiedätte, Euroopan komissio on pyrkinyt tekemään Turkin kanssa takaisinottosopimuksen nyt jo monien vuosien ajan, mutta kyseinen maa on järjestelmällisesti vastustanut sen pyrkimyksiä.

Tilanne on sietämätön kahdesta syystä. Ensinnäkin voisi olettaa, että ehdokasvaltio osoittaa vastustuksen sijasta yhteistyöhalua. Toiseksi, Turkki ei ole vain Euroopan unionin naapuri, vaan sillä on kanssamme myös hyvin pitkä raja. Turkki on lisäksi yksi suurimmista ja tärkeimmistä laittomien maahanmuuttajien alkuperä- ja kauttakulkumaista. Voin viitata tässä yhteydessä Europolin, Eurojustin ja Frontexin äskettäiseen muistioon, jossa Turkki kuvattiin yhdeksi tärkeimmistä kauttakulkumaista Afganistanista, Pakistanista ja Balkanin maista tulevalle heroiinille. Tässä ei ole kysymys vain huumeista vaan yleensä järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Tietojen mukaan neuvottelut takaisinottosopimuksesta Turkin kanssa ovat edenneet hieman paremmin kuin viime vuosina, mutta huomaamme kuitenkin, että Turkin hallitus on nyt alkanut esittää tiettyjä ehtoja, joita on aivan mahdoton hyväksyä. EU:n puhuessa "viisumien myöntämisen helpottamisesta" Turkin hallitus alkaa puhua rajojen avaamisesta ja henkilöiden vapaasta liikkumisesta Turkista tuleville ihmisille – mikä tietysti vain pahentaa ongelmaa sen sijaan, että nykyisiin ongelmiin tarjottaisiin ratkaisua.

 
  
MPphoto
 

  Carlos Coelho (PPE).(PT) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella kollegaani Csaba Sógoria hänen esittelemästään mietinnöstä. Tämän mietinnön ja käytyjen neuvottelujen merkitys näkyy hyvin siinä, että sopimuksen aikaansaaminen on vienyt kymmenen vuotta.

Sopimus on Pakistanin lisäksi tärkeä myös suhteillemme alueen muiden maiden kanssa. Nämä sopimukset ovat myönteinen tekijä laittoman maahanmuuton torjunnassa, mutta laittomien maahanmuuttajien paluu voidaan toteuttaa vain yksittäisen päätöksen perusteella ja kansainvälisen oikeuden velvollisuuksia ja vastuita, erityisesti palauttamiskiellon periaatetta täysimääräisesti noudattaen.

Pakistan on epäilemättä laittomien siirtolaisten merkittävä alkuperä- ja kauttakulkumaa. On kuitenkin valitettavaa, että se ei ole vielä edennyt kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen tai kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen ratifiointiin. Se aiheuttaa vakavia epäilyjä siitä, ovatko paluut turvallisia, erityisesti siksi, että sopimus ei sisällä ankaria suojalausekkeita ja mekanismeja perusoikeuksien suojaamiseksi.

Vaikka sopimus jää kauas toivotusta, on kuitenkin myönteistä, että siinä tehdään tyhjäksi vaara, että jäsenvaltiot toteuttavat kotiuttamisia satunnaisesti. On myös myönteistä, että yhteistyölle Pakistanin kanssa luodaan selkeät puitteet, kun Euroopan unioni voi suorittaa ihmisoikeuksien valvontaa.

 
  
MPphoto
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D). (SK) Puhumme nyt takaisinottosopimuksista, ja meitä monia vaivaa yksi peruskysymys: Miten karkotettujen henkilöiden oikeuksien suojelu ja turvallisuus taataan?

Kokemus osoittaa, että takaisinottosopimuksissa ei käsitellä tätä kysymystä asianmukaisesti. Tavallisesti oletetaan, että jos kaksi valtiota tekee sopimuksen, ne valvovat sopimuksessa määritettyä tavoitetta. Se ei kuitenkaan aina toimi siten, ja takaisinottosopimukset ovat tästä hyvä esimerkki. Valtiot tekevät niitä usein laajemmissa yhteistyöpuitteissa, jotka sisältävät muita ja – ainakin kyseessä oleville osapuolille – tärkeämpiä aloja, kuten esimerkiksi energiavarmuus tai terrorismin torjunta, poliisiyhteistyö tai kauppa. Takaisinottosopimukset ovat siksi vain pieni osa käytännön kahdenvälisiä suhteita.

Olkaamme rehellisiä, hyvät kollegat. Edistyneemmille maille takaisinottosopimukset ovat myös aiempaa tyylikkäämpi tapa päästä eroon laittomista maahanmuuttajista vähemmän edistyneiden alkuperämaiden suostumuksella, ja näille puolestaan korvataan se esimerkiksi tekemällä sopimus strategisesta kauppakumppanuudesta.

Pureudutaan nyt perusasioihin: vähemmän edistyneen alkuperämaan pelkkä suostumus ei kerro mitään siitä, että sillä on poliittista tahtoa tai oikeudellisia tai institutionaalisia resursseja käsitellä kansalaistensa virtaa, puhumattakaan heidän ihmisoikeuksiensa suojelusta. Meille ihmisoikeuksien suojelussa mukana oleville jäsenille on olennaisen tärkeää tunnustaa nämä takaisinottosopimusten salaiset puitteet, ja siten meidän on vaadittava, että ihmisoikeudet ja avoimuus ovat etusijalla takaisinottosopimuksia tehdessä.

 
  
MPphoto
 

  Nicole Kiil-Nielsen (Verts/ALE).(FR) Arvoisa puhemies, komissio kirjoittaa vuonna 2005, että jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tekemissä päätöksissä yksittäisistä karkotuksista on noudatettava vuoden 1951 Geneven yleissopimusta, vuoden 1967 pöytäkirjaa ja kansainvälisiä perussopimuksia. "Ketään ei saa palauttaa, karkottaa tai luovuttaa sellaiseen maahan, jossa häntä vakavasti uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu".

Tosiasia on, että Pakistanissa tapahtuu vakavia ihmisoikeusrikkomuksia: kuolemanrangaistuksia, kidutusta, tutkintavankeudessa tapahtuvia kuolemia, tahdonvastaisia katoamisia, kunniamurhia. Kuten on jo todettu, monia kansainvälisiä sopimuksia ei ole allekirjoitettu. Miten voimme olla varmoja, että takaisinotettujen ihmisten oikeuksia ja heidän turvallisuuttaan suojellaan?

Etnisille tai uskonnollisille vähemmistöille tai naisille ei ole takuita. Sopimuksen seurauksia afganistanilaisille pakolaisille ei ole mainittu, eikä siinä ole suunnitelmia Euroopan unionin perusoikeusviraston harjoittamasta sopimuksen valvonnasta. Ihmisoikeuksien ja ihmisarvon nimessä parlamentin on hylättävä tämä sopimus.

 
  
MPphoto
 

  Andrew Henry William Brons (NI).(EN) Arvoisa puhemies, laittomien pakistanilaisten maahanmuuttajien palauttamista alkuperämaahan koskeva tapaus on itsestään selvästi järkevä. Tärkein kysyttävä kysymys onkin, miksi Pakistanin kanssa pitäisi olla sopimus, jotta heidän voidaan antaa mennä omaan maahansa. Minun pitäisi olla yllättynyt, mutta en ole.

On niitä, jotka vastustavat palauttamistaan jopa Pakistanin luvalla. Perusteluna heidän vastustukselleen näyttää olevan se, että Pakistan ei noudata asiaankuuluvia ihmisoikeusnormeja. Se on sangen totta. Se on kuitenkin totta myös useimpien maailman kolmansien maiden osalta – ja itse asiassa myös Euroopan maiden. Ehdotetaanko, että kaikkien laittomien maahanmuuttajien, jotka tulevat maista, joiden ihmisoikeusnormit ovat puutteellisia, pitäisi antaa jäädä? Jos niin todella uskotaan, meidän on kysyttävä, miksi he tyytyvät siihen, että noiden vaarallisten maiden muu väestö pysyy niissä. Eikö meidän pitäisi kehottaa Pakistanin, Kiinan, Afganistanin, Lähi-idän, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan koko väestöä muuttamaan Euroopan unioniin? Tämä on heidän kantansa järkevä järjettömyys.

 
  
MPphoto
 

  Ernst Strasser (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tämä sopimus on asianmukainen ja se on välttämätön, ja komission ansiosta meillä on nyt lopputulos. Humanitaaristen vähimmäisvaatimusten huomioon ottaminen alkuperämaassa on tietenkin kaikkien takaisinottosopimusten perusosa. Se on ennakkoedellytys sille, että tällaisia sopimuksia ylipäätään tehdään.

Kyse ei ole turvapaikanhakijoista – ja osoitan tämän huomion vihreille ja vasemmistolle. Lukekaa sopimus! Kyse ei ole suojelun tarpeessa olevista; kyse on täällä laittomasti oleskelevista ihmisistä. Siitä ryhmästä me nyt puhumme. Turvapaikanhakijat ja suojelun tarpeessa olevien ihmisten karkottaminen eivät ole asioita, joita voimme sisällyttää takaisinottosopimukseen.

Nyt meidän on varmistettava – ja sen osalta olen kiitollinen arvioinnista, jonka juuri lausunnossanne annoitte – että palautuspäätökset myös pannaan täytäntöön, koska todellisten palautusten määrä on huomattavasti alhaisempi kuin palautuspäätösten määrä. Minulla on tässä vuoden 2008 luvut, joiden mukaan laittomasti oleskeli 609 000 ihmistä ja palautuspäätöksiä oli 608 000, ja 214 000 ihmistä todella palautettiin. Tarvitsemme nyt yhteistä EU:n strategiaa, mutta sen täytäntöönpanemiseksi tarvitsemme myös yhteistä strategiaa kolmansien maiden kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Rita Borsellino (S&D). (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tämän päivän keskustelussa takaisinottosopimuksista ei voida välttää nyt kiusallista kysymystä Euroopan unionin ja Libyan välisestä sopimuksesta.

Tiedämme, että sopimuksen yksi osa keskittyy laittoman siirtolaisuuden torjuntaan. Olemme huolissamme, koska tähän mennessä komissio on kertonut meille asiasta vain vähän huolimatta siitä, että Lissabonin sopimuksella komissio velvoitetaan tiedottamaan parlamentille välittömästi.

Kuten tiedämme, Libya ei ole allekirjoittanut Geneven ihmisoikeussopimusta, eikä se ole tähän mennessä osoittanut, että se olisi omaksunut kansainvälisen oikeuden mukaiset käytösnormit. Tarkoitan tapausta, jossa eritrealaisia maahanmuuttajia pidettiin epäinhimillisissä oloissa Brak-keskuksessa Libyassa, sekä Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisvaltuutetun toimistojen sulkemista. Ennen kaikkea tarkoitan kuitenkin viime viikon tapahtumia, kun libyalainen vartiovene avasi tulen Mazara del Vallon laivastoon kuuluvaa italialaista kalastusvenettä vastaan kansainvälisillä vesillä ja väitti, että veneessä oli laittomia siirtolaisia. Se on erittäin huolestuttava selitys, joka tuo mieleen Libyan ja Italian välillä allekirjoitetun sopimuksen. Siinä säädetään muuan muassa maahanmuuttajien palauttamisesta Libyaan ilman säännöksiä oikeudesta hakea turvapaikkaa tai kunkin tilanteen yksittäisestä ja tapauskohtaisesta arvioinnista, ja samalla siinä sallitaan tuliaseiden käyttö maahanmuuttajien pysäyttämiseksi.

Koska tuo sopimuksen osa on salainen myös tässä tapauksessa, mietin, onko komissio tietoinen sen sisällöstä, ja katsooko se tässä tapauksessa, että on välttämätöntä pyytää selityksiä Libyan viranomaisten valmiuksista avata tuli veneitä vastaan, jos ne epäilevät, että niissä kuljetetaan laittomia siirtolaisia. Koska jos niin on...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra (PPE).(ES) Arvoisa puhemies, turvapaikka on tarkka ja täsmällinen oikeudellinen käsite, jolla ei ole mitään tekemistä takaisinottosopimuksen kanssa.

Sopimus Pakistanin kanssa on EU:n väline, joka on osa laittoman siirtolaisuuden torjuntaa, ei osa kansainvälistä suojelua tai turvapaikkaa.

Sopimuksen tarkoituksen osalta epäilylle ei ole sijaa: kaikkien sellaisten Pakistanin kansalaisten takaisinotto, jotka eivät täytä tai jotka eivät enää täytä jäsenvaltioon saapumisen, oleskelun tai asumisen nykyisiä vaatimuksia, tai sellaisten kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinotto, joilla on Pakistanin viranomaisten myöntämä viisumi tai oleskelulupa ja jotka ovat tulleet laittomasti johonkin jäsenvaltioon suoraan Pakistanista.

Perusihmisoikeuksien kunnioittaminen palauttamisprosessin aikana on taattava vaatimalla, että noudatetaan kansainvälistä oikeutta, erityisesti palauttamiskiellon periaatetta ja Euroopan ihmisoikeussopimusta.

Lyhyesti, sopimuksen toimenpiteitä sovelletaan vain henkilöihin, jotka ovat EU:ssa laittomasti, eivätkä ne vaikuta muihin, joille on myönnetty turvapaikka tai joiden hakemusta kansainvälisestä suojelusta käsitellään.

Minun mielestäni emme siksi voi, emmekä saa sekoittaa eri asioita, jotka voisivat estää saamasta aikaan sopimusta, joka on perustavanlaatuinen Euroopan unionin yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämisessä.

Tuemme siksi sopimusta mutta vaadimme Pakistanilta takuita.

 
  
MPphoto
 

  Emine Bozkurt (S&D).(NL) Pakistanin tulvat ovat ankarimmat 80 vuoteen, eikä loppua tällä hetkellä näy. Ne ovat vaikuttaneet miljooniin ihmisiin. Monet ovat joutuneet kodittomiksi, ja nälänhätä uhkaa. Aiommeko lähettää ihmiset takaisin samalla lentokoneella, jolla lähetetään humanitaarista apua Pakistaniin?

Euroopan unionin ja Pakistanin islamilaisen tasavallan välinen sopimus olisi vastuuton. Emme voi jättää huomiotta Pakistanin ihmisoikeustilannetta, jossa on paljon toivomisen varaa. Pakistan ei ole edes allekirjoittanut pakolaisten oikeusasemaan liittyvää Geneven yleissopimusta. Meidän pitäisi tehdä sopimuksia asianmukaisten ehtojen nojalla, esimerkiksi sellaisten vaatimusten nojalla, että Geneven yleissopimus ja muut perusoikeuksia suojaavat sopimukset allekirjoitetaan.

Olen siksi myös hyvin kiinnostunut sopimuksista, joista Euroopan unioni neuvottelee muiden maiden kanssa. Tärkeää on se, että voimme tutustua niihin, jotta voimme taata, että sopimukset ovat vakaita. Mikä on esimerkiksi tilanne Turkin kanssa tehtävässä takaisinottosopimuksessa? Tietojen mukaan neuvottelut on käytännöllisesti katsoen saatu loppuun. Muutamalla jäsenvaltiolla on edelleen joitakin vastalauseita lopullisen tekstin osalta.

Voisiko komissio kertoa meille, mihin neuvotteluissa on takerruttu? Mitä Euroopan komission tekee saadakseen aikaan suotuisan lopputuloksen? Sekä, kun sopimus on tehty, ottaako komission viimeinkin seuraavan askelen? Voivatko Turkin liikemiehet ja opiskelijat viimeinkin nauttia viisumittomasta matkustuksesta EU:hun? Onhan törkeää, että Euroopan unionilla on viisumitonta politiikkaa mitä erilaisempien maiden kanssa mutta ei yhden ehdokasvaltionsa kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Birgit Sippel (S&D).(DE) Arvoisa puhemies, esittelijä sanoi avauspuheenvuorossaan, että parlamentin on nyt tuettava sopimusta. Ehkä se oli käännösvirhe, mutta teen kuitenkin hyvin selväksi, että minun ei tarvitse tukea tätä sopimusta, enkä ehdottomasti aio sitä tukea.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeisellä ensimmäisellä sopimuksella lähetetään erityisesti erittäin merkittävä viesti. Minkälaisen viestin sitten lähetämme EU:hun ja sen ulkopuolelle? Katsoessani sopimuksen tukijoita voin ennen kaikkea nähdä raamatullisen periaatteen käytännössä: pesemme kätemme tästä asiasta – meillähän on perussopimus. Meillä ei kuitenkaan ole minkäänlaista käsitystä siitä, mitä ihmisille tapahtuu näissä maissa, kun lähetämme heidät takaisin. Olisin halunnut, että pakolaisten kohtelua ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevaan kysymykseen olisi suhtauduttu herkemmin. Tämän sopimuksen hyväksyminen vaarantaa ankarasti uskottavuutemme demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevissa asioissa. Pyytäisin siksi jälleen kerran kollegoitani olemaan tukematta tätä sopimusta.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI).(DE) Arvoisa puhemies, EU:n ulkorajojen rajoittavien suojelutoimenpiteiden ja takaisinottosopimusten ankaran soveltamisen yhdistelmä voi pysäyttää laittomien maahanmuuttajien virran. Esimerkiksi Lampedusa on mielestäni tästä vaikuttava osoitus. Kun vuonna 2008 Italian rannikoille ryntäsi kymmeniä tuhansia ihmisiä vuosittain, nyt ylitäydet vastaanottoleirit ovat tyhjenemässä huomattavasti. Parlamentin pitäisi siksi tukea komissiota uusien sopimusten, esimerkiksi Turkin kanssa, ripeässä neuvottelemisessa.

Tämän yhteydessä on kuitenkin torjuttava lujasti järjettömät vaatimukset, kuten Libyan valtion päämiehen, kenraali Gaddafin vaatimus, jonka mukaan Euroopan unionin pitäisi maksaa Afrikalle vähintään viisi miljardia euroa vuodessa laittoman siirtolaisuuden torjumiseksi. Sen sijaan monet EU:n tarjoamat taloudelliset tuet, esimerkiksi kehitysapu, on yhdistettävä valtioiden haluun tehdä aitoa yhteistyötä Euroopan unionin kanssa laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Meidän on myös torjuttava turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä ja valeturvapaikanhakijoita koko EU:ssa ja vahvistettava rajaturvallisuusvirasto Frontexia todella tehokkaasti.

 
  
MPphoto
 

  Georgios Papanikolaou (PPE).(EL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, noin 80 prosenttia Euroopan unionin ulkorajoilla havaituista laittomista siirtolaisista havaitaan Kreikassa. Kreikassa pidätettiin vuonna 2009 noin 126 000 laitonta siirtolaista. Näistä noin 5 000 – tarkalleen ottaen 4 852 – oli Pakistanista ja 36 472 Turkista.

Teen tästä seuraavan johtopäätöksen: sopimus Pakistanin kanssa on erittäin tärkeä, ja se on itse asiassa vienyt hyvin kauan; nyt on kulunut kahdeksan vuotta. Sopimuksen 16 artiklalla säädetään ihmisoikeuksien suojelusta, ja odotamme tältä sopimukselta paljon.

Haluaisin muistuttaa parlamentille, että Espanjassa, Maltassa ja Italiassa on rajallinen määrä laittomia maahanmuuttajia kyseisten sopimusten ansiosta. Luotan siihen, että sopimuksen tekeminen Turkin kanssa ei vie kahdeksaa vuotta, arvoisa komission jäsen. Olette sanonut meille useita kertoja, että olemme nyt loppuvaiheessa. Mitään ilmoitusta ei kuitenkaan ole tehty. Luotan siihen, että lisäviivästyksiä ei ole. Meillä ei ole aikaa hukattavaksi.

 
  
MPphoto
 

  Franziska Keller (Verts/ALE).(EN) Arvoisa puhemies, yksi selkeyttävä kohta, joka ei näytä olevan täällä kovin selkeä, on se, että ihmiset, joiden katsotaan oleskelevan laittomasti, eivät välttämättä ole tulleet Euroopan unioniin laittomasti. He saattavat aivan hyvin olla turvapaikanhakijoita, joiden hakemukset on hylätty, tai ihmisiä, jotka tulivat turistiviisumilla ja jäivät tänne sen umpeutumisen jälkeen, joten he eivät ole kuten ne ihmiset, jotka ovat tulleet rikollisin keinoin erittäin laittomasti.

Arvoisa komission jäsen Malmström, te sanoitte haluavanne vastata EU:n kansalaisten odotuksiin. Se, mitä kansalaisemme odottavat, on Euroopan unioni, jossa ihmisoikeuksia ja ihmisiä kunnioitetaan. Noihin odotuksiin pitäisi myös vastata. Ihmettelen, miten te pystytte valvomaan ihmisiä, jotka lähetetään takaisin, ja varmistamaan, että heitä ei vainota ja kiduteta. Miten te käsittelette sitä? Miten te käsittelette sitä käytännössä?

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI).(DE) Arvoisa puhemies, Turkin edistyminen demokratian kehittämisessä viimeisimmän kansanäänestyksen tuloksena on pantava oikeisiin mittasuhteisiin, koska Turkki ei ole tähän mennessä onnistunut tekemään yhteistyötä EU:n kanssa pakolaisten ja siirtolaisten palauttamisessa. Siinä yhteydessä Turkki ei ole vain alkuperämaa, vaan se on usein myös Lähi-idästä, Irakista ja Iranista tulevien pakolaisten kauttakulkumaa. Yhteistyö yhteisessä puolustuksessamme pakolaisia vastaan on kuitenkin olennaisen tärkeää. Vaikka Frontex voi auttaa teknisissä asioissa, se ei tietenkään tarkoita, että EU:n on vastattava Turkin rajavalvonnan yleisistä kustannuksista. EU ei voi olla Ankaran rahasampo, ja joka tapauksessa liittymistä edeltävä tuki on erittäin anteliasta. Turkin on siksi noudatettava pakolaisten oikeusasemaa koskevaa Geneven yleissopimusta, ja perusoikeuksien puutteita ei saa käyttää tekosyynä pakolaisten palauttamisesta kieltäytymiselle. On mahdotonta hyväksyä, että toisaalta Ankara pyrkii läheisempiin suhteisiin Brysselin kanssa mutta toisaalta se tarkoituksella ohjaa pakolaisia EU:n oletettuun onnelaan. Takaisinottosopimus on siksi tehtävä mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 

  Elena Băsescu (PPE).(RO) Haluaisin tämän keskustelun osana mainita tapauksen yhdestä kolmannesta maasta, tarkemmin sanottuna Moldovan tasavallasta.

Euroopan parlamentti ratifioi vuonna 2007 takaisinottosopimuksen Moldovan tasavallan ja Euroopan yhteisön välillä. Tässä politiikassa on kuitenkin joitakin puutteita. Sen vaikutuksista Moldovan tasavaltaan tehtiin liian vähän arvioita, ja sopimuksen neuvottelu- ja täytäntöönpanomenettelyt eivät olleen riittävän avoimia. Kun kommunistinen hallinto oli vallassa vuodesta 2001 vuoteen 2009, Moldovan tasavallasta muutti yli 600 000 ihmistä EU:hun. Yksi syistä oli ihmisoikeuksien laiminlyönti. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamien Moldovan tuomitsevien lausuntojen suuri määrä on tästä yksi esimerkki.

EU:n on näiden kysymysten ratkaisemiseksi säädettävä sopivista kaupallisista toimista ja suuremmasta kehitysavusta. Tämän perusteella EU:n hanketta taloudellisen tuen tarjoamisesta Moldovalle on mielestäni jatkettava.

 
  
MPphoto
 

  Harlem Désir (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, huomenna parlamenttia kehotetaan ensimmäistä kertaa antamaan hyväksyntänsä takaisinottosopimukselle. Se on hyvin merkittävä velvollisuus, joka parlamentin on mielestäni täytettävä vakavasti, koska siinä on kyse ihmisten turvallisuudesta.

Pakistan on valtio, joka ei ole allekirjoittanut eikä ratifioinut Geneven pakolaissopimusta eikä kansalaisuudettomien henkilöiden asemaa koskevaa yleissopimusta. Tämä sopimus voisi vaikuttaa Pakistanin kansalaisten lisäksi muiden maiden sotaa ja levottomuuksia pakeneviin kansalaisiin, ja nyt tarkoitan erityisesti afganistanilaisia, jotka voisivat huomata tämän sopimuksen seurauksena, että heidät lähetetään valtioon, joka ei tarjoa mitään takuita.

Parlamentin ensimmäinen – ja mielestäni perustelluin – vaatimus on siksi se, että meille annetaan arviointi edellisistä takaisinottosopimuksista, koska loppujen lopuksi sen komissio on luvannut.

Toiseksi, kehotamme Pakistania allekirjoittamaan nämä Geneven yleissopimukset ennen minkään sopimuksen suunnittelua.

Kolmanneksi – ja tämä on vähin, mitä edellytämme – pyydämme, että parlamentti voi osallistua takaisinoton sekakomiteaan, toisen sanoen, että se voi myös valvoa ehtoja, joiden nojalla kaikki tulevat sopimukset pannaan täytäntöön.

Tilanteen ollessa tällainen katson, että meidän ei pitäisi antaa huomenna hyväksyntäämme.

 
  
MPphoto
 

  Cecilia Malmström, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, arvoisat jäsenet, keskustelisin mielelläni kanssanne Turkista, Libyasta ja Moldovasta, mutta aikamme on loppumassa, joten pysyn keskustelun aiheessa. Tulisin kuitenkin mielelläni takaisin keskustelemaan näistä asioista kanssanne toisen kerran.

Pakistanin osalta, kuten jotkut puhujat mainitsivat, olemme keskustelleet tästä takaisinottosopimuksesta heidän kanssaan monta vuotta. Luulen, että te kaikki olette samaa mieltä siitä, että on paljon parempi, että Pakistanin kanssa on EU:n sopimus, kuin että sen kanssa olisi monia enemmän tai vähemmän epäselviä kahdenvälisiä sopimuksia. Koska se on EU:n sopimus, sitä voidaan seurata, sitä voidaan valvoa, se on paljon avoimempi, voimme keskustella siitä täällä täysistunnossa, voimme vaikuttaa enemmän perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kaltaisiin kysymyksiin, ja se on oikeudellisesti selkeämpää.

Haluaisin korostaa sitä, mitä jo sanoin avauspuheenvuorossani, eli että EU:n turvapaikkasäännöstö edellyttää, että jäsenvaltiot myöntävät kolmansien maiden kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle kansainvälisen suojelun, jos turvapaikkahakemuksen yksittäisen tarkastelun jälkeen todetaan, että henkilö tarvitsee kansainvälistä suojelua. Turvapaikan määrittelyä koskevassa direktiivissä – ja te kaikki tiedätte, että haluan vahvistaa tätä direktiiviä ja että neuvottelut ovat käynnissä – eritellään suhteelliset perusteet sen osalta, eikä mikään takaisinottosopimus voi vapauttaa jäsenvaltioita tuosta perusvelvoitteesta ja -tehtävästä.

Parlamentin tiedottamista ja suurempaa avoimuutta koskeva julkilausuma, josta olemme sopineet, on erittäin tärkeä, ja komissio voi sitoutua lujasti noudattamaan sitä. Kuten sanoin, kaikista takaisinottosopimuksista tehdään arviointi. Tämä arviointi muodostaa perustan tulevia takaisinottoja koskevalle tulevalle strategialle, ja keskustelen siitä mielelläni kanssanne.

Sen kysymyksen osalta, miten voimme tarkastaa, mitä näille ihmisille tapahtuu, komissiolla ei tietenkään ole keinoa tarkastaa kaikkia näitä yksittäisiä henkilöitä. Jäsenvaltioilla ei ole velvoitetta tehdä sitä. Niillä ei ole velvoitetta tiedottaa komissiolle, mutta me tarkastelemme tätä kysymystä tulevan arvioinnin nojalla ja katsomme, miten voimme – jäsenvaltiot, kansalaisjärjestöt, itse paikalla työskentelevät ihmiset – tehdä enemmän yhteistyötä edistääksemme tätä.

Tämä arviointi on siis hyvin merkittävä. Siinä määritellään tuleva takaisinottopolitiikka, mutta sen ei pitäisi estää meitä etenemästä käsittelemämme sopimuksen osalta.

Tämä sopimus on meille tärkeä, jotta voimme hallita siirtolaispolitiikkaamme asianmukaisesti, ja samalla, kun lupaan palata luoksenne mahdollisimman pian arvioinnin kanssa, kehotan teitä äänestämään huomenna takaisinottosopimuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Csaba Sógor, esittelijä.(HU) Arvoisa puhemies, toivon, ettette ole minua kohtaan kovin ankara, koska käytin vain kolme minuuttia ja 20 sekuntia ensimmäisestä neljästä minuutistani. Antakaa anteeksi, jos satun käyttämään tällä kertaa hieman enemmän aikaa.

Meitä liikutti syvästi se, mitä Pakistanissa tapahtui tulvien aikana, ja olemme edelleen hyvin huolissamme kaikista ihmisoikeusrikkomuksista, joita Pakistanissa tai muualla maailmassa tapahtuu. Olemme kuitenkin vielä enemmän huolissamme, kun ihmisoikeuksia rikotaan jopa maissa, jotka ovat allekirjoittaneet pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven sopimuksen. Ja olemme vielä enemmän huolissamme siitä, että jotkut Pakistanin kansaa – hyvästä syystä – tukevat ja ihmisoikeusrikkomuksia vastustavat kollegamme eivät saata tunnustaa kansallisia vähemmistöjä omissa jäsenvaltioissaan.

Haluaisin toistaa sen, mitä olen jo keskustelussa sanonut: vaikka ihmisoikeuskysymys on todellakin tärkeä, tässä sopimuksessa ei pääosin ole kysymys ihmisoikeuksista. Siinä on kyse myös EU:n kansalaisista ja jäsenvaltioista, jotka kääntyvät puoleemme turvallisuuden takia. Haluaisin kertoa teille tapauksen, joka tapahtui toukokuussa 2010 Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kaksi pakistanilaista opiskelijaa, Abid Nasser ja Ahmad Faraz Kahn, pidätettiin terrorismista epäiltyinä. Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuin päätti, että näiden kahden opiskelijan palauttaminen Pakistaniin voisi vaarantaa heidän henkensä, ja heidän annettiin jäädä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Kun siis puhumme ihmisten palauttamisesta, meillä on ehdottomasti kaikki oikeudet vaatia Pakistan vastuuseen ihmisoikeusrikkomuksista, mutta meidän pitäisi ensisijaisesti luottaa jäsenvaltioidemme tuomareihin ja tuomioistuimiin, ja voimme ehkä varmistaa, että yksittäisten henkilöiden ihmisoikeuksia ei loukata.

Pakistan ei täytä vaatimuksia monessa suhteessa, mutta meidän ei pitäisi unohtaa, että sillä on ollut vähemmistöistä vastaava ministeriö vuodesta 2004 ja että tänä vuonna, ehkäpä kriittisten kommenttienne tuloksena, se ratifioi kaksi kansainvälistä sopimusta, nimittäin kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja vuoden 1984 kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen. Minun on sanottava, että he ovat saattaneet muuttaa sitä, koska suhtauduitte kriittisesti tähän sopimukseen, ja ratifioineet sen, mutta ehkä voin myös sanoa, että jos äänestätte huomenna "ei", äänenne tarkoittaa, että te ette luota omien jäsenvaltioidenne tuomioistuimiin. Kehotan siksi kaikkia antamaan Pakistanille mahdollisuuden jatkaa tällä tiellä miltei kymmenen neuvottelu- ja sopimusvuoden jälkeen, ja toivottavasti se allekirjoittaa myös Geneven pakolaissopimuksen.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna, tiistaina 21.syyskuuta 2010, kello 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen.(PL) Hyvät kollegat, EY:n ja Pakistanin välistä takaisinottosopimusta – yhteisön ja kolmansien maiden välisiä takaisinottosopimuksia – koskevan keskustelun osana haluaisin kiinnittää huomiota kysymyksiin, jotka liittyvät työhön, jota tehdään Euroopan unionin ja Georgian välisen laittomasti oleskelevien ihmisten takaisinottoa koskevan sopimuksen osalta. Tässä asiassa meitä ohjaa pääasiassa halu vahvistaa yhteistyötä EU:n ja Georgian välillä, jotta laitonta maahanmuuttoa voidaan torjua tehokkaammin, ja siten keskitymme, vastavuoroisuuden perusteella, sellaisten sopivasti nopeiden ja tehokkaiden menettelyjen luomiseen, joiden avulla voimme todentaa henkilöllisyyden ja taata turvallisen paluun ja kauttakulun lakisääteisten vaatimusten mukaisesti sellaisille ihmisille, jotka eivät täytä tai jotka eivät enää täytä edellytyksiä maahantulolle Georgian tai EU:n jäsenvaltion alueelle tai siellä oleskelun tai asumisen edellytyksiä. Katson, että kyseinen sopimus pitäisi saada voimaan mahdollisimman pian, koska emme sen osalta käsittele lukuisia kiistanalaisia asioita kuten Pakistanin tapauksessa. Asia on päinvastoin – Georgia kunnioittaa ihmisoikeuksia – se on allekirjoittanut ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi 4. marraskuuta 1950 tehdyn sopimuksen ja 28. heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevaa sopimuksen sellaisena kuin se on muutettuna 31. tammikuuta 1967 tehdyllä pakolaisten oikeusasemaa koskevalla pöytäkirjalla. Lisäksi se on Euroopan neuvoston jäsenvaltio.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristian Dan Preda (PPE), kirjallinen.(RO) Haluan aloittaa korostamalla tämän Euroopan unionin ensimmäistä kertaa oikeushenkilönä allekirjoittaman takaisinottosopimuksen symbolista merkitystä. Pakistan on lisäksi EU:n tärkeä kumppani, erityisesti terrorismin torjunnassa. Yleinen yhteinen näkemys on se, että EU:n on parannettava strategiaansa ja oltava aktiivisempi tämän maan osalta. Minun mielestäni takaisinottoa koskeva kysymys edellyttää selkeitä ja hyvin jäsenneltyjä yhteistyöpuitteita Pakistanin kanssa. Ilman tätä sopimusta saatamme itsemme alttiiksi riskille, että jäsenvaltiot toimivat ja palauttavat laittomia maahanmuuttajia kyseiseen maahan kaikkien EU:n oikeudellisten puitteiden ulkopuolella ja satunnaisesti. Silloin EU:lla ei olisi mitään sanottavaa mihinkään, eikä sillä etenkään olisi mahdollisuutta pyytää takuita perusoikeuksien kunnioittamisen osalta. On korostettava, että EU on edustettuna takaisinoton sekakomiteassa sopimuksen 16 artiklan mukaisesti, jolloin se voi valvoa perusoikeuksien kunnioittamista osana takaisinottoa. Lisäksi 15 artiklan mukaisella rajoittamattomuuslausekkeella käsitellään huolia, jotka koskevat ihmisoikeuksien kunnioittamista Pakistanissa.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö