Suulliset äänestysselitykset

– Mietintö: Veronique Mathieu (A7-0253/2010)

  Lucas Hartong (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, kollegani Veronique Mathieu ehdotti mietinnössään, että kieltäydymme tällä hetkellä myöntämästä Euroopan poliisiakatemialle vastuuvapautta sen varainhoitovuoden 2008 talousarvion täytäntöönpanon osalta. Ryhmäni, Alankomaiden vapauspuolue PVV, luonnollisesti katsoi, että tuo lähestymistapa oli sangen oikea. Tarkalleen ottaen, poliisiakatemiaa koskevaa asiakirjaa lukee lopusta alkuun kuin Hercule Poirot -dekkaria. Huonoa hallintoa, petokselle altista kirjanpitojärjestelmää, monia rahoitukseen liittyviä säännönvastaisuuksia ja erityisesti "luovia" talousarviomenoja, varojen luvatonta käyttöä ja niin edelleen. Tilanne oli itse asiassa niin paha, että lopuksi OLAFin, Euroopan petostentorjuntaviraston, piti puuttua asiaan.

On myönteistä, että tutkinta on käynnissä ja että petoksia vastaan ryhdytään toimenpiteisiin. Eikö olisi kuitenkin ollut parempi, jos olisimme estäneet petokset heti alusta alkaen? Miten tämän on annettu tapahtua? Miksi valvonta itse paikalla oli niin ilmiselvästi riittämätöntä? Meillä on jälleen tilanne, jota kansalaisemme voivat vain ihmetellä ja ravistella päätään. Alankomaiden kansalaisten puolesta vaadimme selkeästi, että lopetatte koko tämän EU:n poliisin nukketeatterin mahdollisimman pian ja annatte yksinkertaisesti oikean poliisityön yksittäisten jäsenvaltioiden Hercule Poirot'ille.

– Päätöslauselmaesitys: Ihmisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen suojelun puute Kongon demokraattisessa tasavallassa (RC-B7-0524/2010)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, äänestin tämän aloitteen puolesta tuomitakseni ihmisoikeuksien massaloukkaukset ja raiskauksen käyttämisen sota-aseena naisia, poikia, tyttöjä ja vauvoja vastaan; vaatiakseni, että asianosaiset joutuvat vastuuseen; kehottaakseni Yhdistyneitä Kansakuntia sitoutumaan lujemmin sen jälkeen, kun toiminta Yhdistyneiden Kansakuntien vakauttamisoperaatiossa Kongon demokraattisessa tasavallassa epäonnistui; ja kehottaakseni suurten järvien alueen maita sitoutumaan lujemmin rauhan ja vakauden edistämiseen alueella.

– Päätöslauselmaesitys: Kansainvälinen kuolemanrangaistuksen vastainen päivä (RC-B7-0541/2010)

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, olin tyytyväinen voidessani äänestää tämän ehdotuksen puolesta. Edellisessä täysistunnossa äänestimme pyytääksemme Iranin hallitusta lykkäämään Sakineh Mohammadi-Ashtianin kivityksen täytäntöönpanoa. Se tehtiin ja jätettiin odottamaan tarkistusta, mutta tuo tarkistus oli erittäin kummallinen. Hänet on tietojen mukaan todettu syylliseksi murhaan huolimatta siitä, että toinen mies oli jo todettu syylliseksi kyseiseen murhaan. Hänen on vapautettu sillä perusteella, että Ashtianin lapset antoivat anteeksi hänen isänsä surmaajalle.

Tämä murhasyytös perustuu tuomioistuimen asiakirjoihin, jotka eivät ole luotettavia. Meidän on käytettävä vaikutusvaltaamme painostaaksemme enemmän Iranin hallitusta lykkäämään täytäntöönpanoa pysyvästi, ja ehkä antamaan hänelle Brasilian presidentin hänelle Brasiliassa tarjoaman turvapaikan.

– Päätöslauselmaesitys: Ihmisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen suojelun puute Kongon demokraattisessa tasavallassa (RC-B7-0524/2010)

  Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, YK:n raporttien mukaan itäisessä Kongossa tehtiin vuonna 2009 ainakin 8 300 raiskausta sota-aseena. Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana raiskattiin 1 244 naista. Tiedossamme on, että raiskauksia tehdään keskimäärin 14 päivässä, koska tämän luvun lisäksi raportoimattomien raiskausten määrä on valtava. Se, että tämä on jatkunut ilman kansainvälisen yhteisön vahvaa tuomiota, on kauhistuttavaa, ja myös Euroopalla on erityinen vastuu Kongosta.

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta on aina katsottava sotarikokseksi ja rikokseksi ihmisyyttä vastaan. On skandaalimaista, että kansainvälinen yhteisö on katsonut niin kauan sormien läpi hyökkäyksiä, joiden kohteeksi naiset ja lapset Kongossa joutuvat. Olen siksi hyvin tyytyväinen YK:n erityisedustajan, Margot Wallströmin, osoittamaan sitoutumiseen. Hänen työnsä auttaa ohjaamaan maailman katseen Kongoon ja sen johtoon. Nyt meidän kaikkien on korkea aika avata silmämme. Siksi tuen täydestä sydämestäni tätä päätöslauselmaa, josta tänään täällä parlamentissa on äänestetty. Älkäämme enää koskaan kääntäkö selkäämme Afrikan naisille ja lapsille.

– Päätöslauselmaesitys: Öljynetsintää ja -porausta Euroopassa koskevat EU:n toimet (RC-B7-0540/2010)

  Salvatore Iacolino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän epäilemättä merkittävän päätöslauselman puolesta, koska sillä nostetaan suojan tasoa ja takuita tulevan öljynporauksen osalta kaikilla merillä, mutta erityisesti herkillä merillä ja niillä, joilla on erityisominaisuuksia, jotka on otettava asianmukaisesti huomioon.

Yhtä tärkeää on pyrkimys kiinnittää huomiota tätä tuottoisaa toimintaa harjoittavien toimijoiden vastuuseen ja taloudelliseen vastuuvelvollisuuteen, joka edellyttää tarvittavia varotoimia, jotta omilla merillämme voidaan ehkäistä se, mitä muualla, esimerkiksi Meksikonlahdella, tapahtui.

Ympäristönsuojelu ei selkeästikään merkitse yritysaloitteiden toteuttamista koskevan oikeuden kieltämistä, mutta se todella edellyttää ennaltaehkäisevää lähestymistapaa – kuten komission jäsen Oettinger mainitsi – yhteistyössä muiden kolmansien maiden kanssa meriemme turvallisuuden takaamiseksi.

  Licia Ronzulli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, mielestäni öljynetsintä Euroopassa on erittäin tärkeä aihe. Siksi esitin tästä asiasta kirjallisen kysymyksen heinäkuussa. Meksikonlahdella huhtikuussa tapahtunut vakava onnettomuus on varoitus, että meillä ei ole varaa aliarviointiin. Itse asiassa Euroopassa saattaa tapahtua myös vastaavia tapahtumia.

Toukokuun 21. päivänä Pohjanmerellä oleva lautta, jolla porataan joka vuosi 200 miljoonaa tonnia öljyä, evakuoitiin vakavan onnettomuusriskin takia. Emme saa koskaan unohtaa, hyvät kollegat, että jos tällainen katastrofi tapahtuisi Välimeren kaltaisella suljetulla merellä, sen biologisen monimuotoisuuden korvaamaton rikkaus vaarantuisi käsittämättömän paljon, kuten Salvatore Iacolino juuri korosti.

Euroopan komission tietojen mukaan mertemme öljylautat tuottivat noin 200 miljoonaa tonnia öljyä vuonna 2008. Nämä luvut ovat edelleen liian korkeita taloudelle, jonka on ehdottomasti vapautettava itsensä fossiilisista polttoaineista. Tanskan hallituksen lupaus saada aikaan täydellinen riippumattomuus tällaisista energiavaroista vuoteen 2050 mennessä on ollut viime aikoina uutisissa. Tuo päätös edellyttää monia vaikeita päätöksiä, mutta sitä on käytettävä merkittävänä vertailukohtana kaikessa Euroopan unionin tulevassa ympäristöpolitiikassa.

– Päätöslauselmaesitys: Biologista monimuotoisuutta käsittelevä konferenssi – Nagoya 2010 (B7-0536/2010)

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin erityisesti korostaa tukeani tarkistukselle 11, jossa vaaditaan, että komission tuleviin strategioihin on sisällytettävä toimenpiteitä, joilla tunnustetaan virallisesti alkuperäiskansojen oikeudet hallita alueidensa luonnonvaroja ja hyötyä niiden käytöstä.

– Mietintö: Veronique De Keyser (A7-0245/2010)

  Salvatore Iacolino (PPE). – (IT) Äänestin tätä mietintöä vastaan ja olen valmis selittämään, miksi. Aloitteella on epäilemättä ansionsa, koska siinä kiinnitetään paljon huomiota maailmaan, erityisesti Saharan eteläpuoliseen, jossa oikeutta terveydenhoitoon ei ole vielä taattu niin kuin pitäisi.

Verrattuna kuitenkin tärkeämpiin aiheisiin, joita ovat minun mielestäni äitien ja lasten suojelu, tai pikemminkin raskaana olevien äitien ja heidän syntymättömien lastensa suojelu, lisääntymisterveyttä koskevia asioita on korostettu erityisesti, mistä olemme hieman huolissamme.

Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että parlamentin tulevissa toimissa voimme kiinnittää enemmän huomiota niihin yhteisöihin, joissa lapsikuolleisuuden taso – toistan – on edelleen erityisen korkea, eikä sitä voida enää suvaita.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) En voinut äänestää Veronique De Keyserin mietinnön puolesta siitä yksinkertaisesta syystä, että en ymmärrä, mitä seksuaali- ja lisääntymisterveyden suunnittelukeinoja koskeva EU:n politiikka tarkoittaa.

Haluaisin kertoa jotakin, josta minulla on henkilökohtaista tietoa. Merkittävä professori, gynekologi, jätti yliopistouransa ja teki taloudellisen ja ammatillisen sijoituksen Saharan eteläpuolisen Afrikan terveyden parantamiseen. Hän rakensi klinikoita, joissa hän leikkasi naisia, jotka kärsivät vaikeista synnytyksistä johtuvista fisteleistä. Monen vuoden jälkeen, kun hän oli auttanut monia naisia, hän pyysi Euroopan unionilta rahoitusta laajentaakseen toimintaansa. Vastaus oli kielteinen ja perustelu järjetön. Hän ei ilmeisesti täyttänyt vaatimusta seksuaali- ja lisääntymisterveyden tukemisesta hankkeissaan. En tiedä, mikä voisi tukea paremmin naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä kuin fisteleiden parantaminen sukuelinten alueella. Siksi teen loogisen johtopäätöksen, että EU:n toimielinten mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveys tarkoittaa yksinkertaisesti aborttia ja ehkäisytoimia. Näistä syistä en voinut äänestää mietinnön puolesta.

– Päätöslauselmaesitys: EU:n koheesio- ja aluepolitiikka vuoden 2013 jälkeen (B7-0539/2010)

  Jan Březina (PPE). – (CS) Äänestin koheesiopolitiikan tulevaisuudesta laaditun päätöslauselman puolesta. Haluan korostaa, että olemme tehneet lujasti työtä tämän aiheen osalta, vaikka viralliset ohjelma-asiakirjat eivät ole vielä saatavilla. Osoitamme siten päättäväisen halumme olla keskeinen ja välttämätön toimija, kun rakennerahastojen uusista säännöistä tehdään päätöksiä vuoden 2013 jälkeiselle ajalle.

En kuitenkaan tue ajatusta, että Euroopan sosiaalirahastolla on oltava omat määräyksensä. Minusta siinä on vaarana, että luodaan mahdollisuus poistaa sosiaalirahasto koheesiopolitiikasta, jotta se voidaan saada lähemmäksi muita rikkaampia maita ja siten loitontaa sitä köyhempien ulottuvilta. En haluaisi sellaista kehitystä, eikä kukaan, joka on riippuvainen vahvasta ja tehokkaasta koheesiopolitiikasta, toivo sitä. Suostun siihen, että Euroopan sosiaalirahastolla on omat sääntönsä, mikäli niitä sovelletaan sen toimintaan kuuluviin tehtäviin ja alakohtaiseen määritelmään. Toisaalta maantieteellistä kelpoisuutta, tavoitteita, ohjausta, valvontaa ja konkreettisia mekanismeja koskevien määräysten pitäisi säilyä yhteisinä.

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestettyäni tämän päätöslauselman puolesta haluaisin esittää kolme huomiota. Ensinnäkin on olennaisen tärkeää yhdistää ja mukauttaa EU:n tuleva koheesiopolitiikka EU 2020 -strategiaan, koska vain tämä yhteys voi tarjota kestävää talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista. Meidän on myös vahvistettava koheesiopolitiikkaan kuuluvien sosiaalisten toimenpiteiden asemaa voidaksemme käsitellä muuttuvaa väestötilannetta.

Toiseksi tarvitsemme kipeästi rahoitussääntöjen jyrkkää yksinkertaistamista, jotta EU:n varat saadaan paremmin saataville paikallisesti ja kansalaisjärjestöille. Kohtaamme usein liiallisen byrokraattisen vastuuvelvollisuuden, joka vie enemmän aikaa ja energiaa kuin todellinen hankkeissa työskentely.

Kolmanneksi, seuraavan rahoituskauden puitteita laatiessa on tärkeää sitouttaa ajoissa ja yhdenvertaisesti alueiden ja elinkeinoelämän edustajat.

Kirjalliset äänestysselitykset

– Suositus: Jean Lambert (A7-0261/2010)

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Asetusluonnos, jolla pyritään varmistamaan, että kolmansien maiden kansalaisiin sovelletaan samoja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamissääntöjä kuin EU:n kansalaisiin nyt esitetyssä asetuksessa (EY) N:o 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetuksessa esitettyjen tarkistettujen sääntöjen nojalla, antaa Euroopan unionille mahdollisuuden taata kaikkien kansalaisten ihmisarvoinen sosiaaliturvan taso. Meidän on vahvistettava, mikä merkitys on sen takaamisella, että kaikki EU:n ja kolmansien maiden kansalaiset saavat yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturvan tarjoamisen osalta, koska tämä periaate sisältyy perusoikeuskirjaan ja koska se on väline, joka auttaa täydentämään nykyisten sääntöjen yksinkertaistamista koskevan prosessin. EU:n perustana olevien arvojen, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamisen, jakamista, ylläpitämistä ja edistämistä on ehdottomasti tuettava yhteisillä säännöillä, joita sovelletaan täysin samalla tavalla ilman minkäänlaisia ehtoja tai rajoituksia. Siksi tuen ylpeänä ja päättäväisenä Italian kantaa, joka edellyttää asetuksen hyväksymistä, koska sen avulla voimme saada aikaan yhden järjestelmän asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanolle, ja toivon, että kaikki muut jäsenvaltiot tarkistavat myös kantaansa ja saattavat uudet säännöt viipymättä osaksi kansallista lainsäädäntöään.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan laatiman suosituksen puolesta, koska Lissabonin sopimuksen voimaantulon ja oikeusperustojen muutosten myötä Euroopan unionin on jälleen tarkistettava kolmansien maiden kansalaisiin sovellettavia sääntöjä. Tämä parlamentin suositus koskee asetusluonnosta, jolla pyritään varmistamaan, että EU:ssa laillisesti asuvien kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat rajaylittävässä tilanteessa, sovelletaan samoja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamissääntöjä. Parlamentin suosituksessa ehdotetaan, että neuvoston tarjoama asetus hyväksytään, eikä sitä viivytetä enää, koska uudella asetuksella yksinkertaistettaisiin menettelyjen hallinnoimista ja taattaisiin laillisesti asuvien kolmansien maiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu sosiaaliturva-alalla. EU:n laittoman maahanmuuton torjumisen osalta asetuksella lisäksi selkeytetään jäsenvaltioiden oikeuksia tehdä päätös henkilön laillisesta asumisesta niiden alueella.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Unionin jäsenvaltiossa laillisesti asuvat kolmansien maiden kansalaiset, joiden elämään kuuluu yhteys toisen jäsenvaltion oikeusjärjestelmään, huomaavat usein olevansa tilanteissa, joissa heitä ei suojella ja joissa heillä on keskenään ristiriidassa olevia oikeuksia. Sellaiset tilanteet on ehkäistävä välittömästi. Näiden ihmisten kohtelemiseksi oikeudenmukaisesti heille pitäisi antaa oikeudet ja velvollisuudet, jotka, kohtuuden mukaan, vastaavat EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten oikeuksia. Tämä vastaavuus voidaan perustella selkeästi, ja oikeusjärjestelmien välinen yhteensovittaminen voidaan katsoa oikeudelliseksi asiaksi, erityisesti sosiaalietuuksien osalta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselman tarkoituksena on varmistaa, että EU:ssa laillisesti asuviin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat ainakin kahden jäsenvaltion rajat ylittävässä tilanteessa, sovelletaan samoja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamissäännöksiä kuin unionin kansalaisiin asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetuksen (asetus (EY) N:o 987/2009) tarkistettujen säännösten mukaisesti.

Komission annettua ehdotuksensa kuultiin Euroopan parlamenttia. Parlamentti hyväksyi kaksi tarkistusta, joissa muutettiin viittauksia perusoikeuskirjaan ja korostettiin sosiaalisen suojelun korkeaa tasoa Euroopan unionin tavoitteena, mikä sisältyy nykyiseen asetukseen (EY) N:o 859/2003. Minä äänestin tämän päätöslauselman puolesta varmistaakseni uuden asetuksen antamisen, koska sillä taataan sosiaaliturvan osalta yhdenvertainen kohtelu laillisesti asuville kolmansien maiden kansalaisille.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Kuten Jean Lambertin mietinnössä todettiin, minun mielestäni on olennaisen tärkeää, että muut kuin EU:n kansalaiset ja heidän perheensä, jotka asuvat laillisesti Euroopan unionissa, saavat samat oikeudet ja etuudet kuin EU:n kansalaiset sosiaaliturvan saatavuuden osalta. Tällä äänestyksellä Euroopan parlamentti lopettaa sietämättömät syrjintätilanteet. Olen kuitenkin pettynyt siihen, että tietyt maat, esimerkiksi Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta, eivät osallistu näihin muita kuin EU:n kansalaisia koskeviin yhteensovittamisjärjestelmiin. Miten Euroopan unioni voi onnistua luomaan yksinkertaiset ja yhtenäiset menetelmät muille kuin EU:n kansalaisille, kun jotkin jäsenvaltiot päättävät olla noudattamatta tätä yhteistä lähestymistapaa? Täytyy myöntää, että vaarana todellakin on "à la carte -EU", mutta meidän on kuitenkin toimittava huolimatta joidenkin kansallisiin identiteetteihinsä juuttuneiden haluttomuudesta.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Päätöslauselmaesityksellä pyritään varmistamaan, että EU:ssa laillisesti asuviin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat ainakin kahden jäsenvaltion rajat ylittävässä tilanteessa, sovelletaan samoja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamissäännöksiä kuin unionin kansalaisiin edellä mainittujen asetusten nojalla. Tämän lainsäädännön antaminen on merkittävä vaihe kolmansien maiden kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun takaamisessa koko EU:n alueella. Nämä ihmiset ovat usein suuren syrjinnän uhreja alueellamme, ja tämän lainsäädännön mukaisesti kolmansien maiden kansalaiset voivat muuttaa EU:ssa sosiaaliturvaetuuksien osalta samoin takuin kuin EU:n kansalaiset.

  Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen. – (PL) Hyvät kollegat, olin erittäin iloinen myönteisestä tuloksesta parlamentin tämän päivän äänestyksessä Länsi-Balkanin maiden viisumivapausjärjestelmästä. Sen jälkeen, kun Serbialta, Montenegrolta ja entiseltä Jugoslavian tasavallalta Makedonialta poistettiin viisumivaatimus joulukuussa 2009, on odotettu innokkaasti vastaavia päätöksiä Bosnia ja Hertsegovinan ja Albanian osalta. Euroopan unionin avaaminen enemmän Balkanin kansoille tuo monia myönteisiä tuloksia kaikille asianosaisille osapuolille. Se on ensinnäkin ennennäkemätön parannus tavallisille kansalaisille, jotka voivat nyt itse kokea Euroopan unionin ja matkustaa vapaasti kaikissa jäsenvaltioissa. Toiseksi, se on uusi erittäin merkittävä vaihe pyrittäessä vakauttamaan tilannetta alueella ja luomaan myönteinen ilmapiiri uusille uudistuksille ja Balkanin maiden tulevalle yhdentymiselle Euroopan unioniin. Meidän pitäisi kuitenkin tehdä vastaavat viisumivaatimuksia koskevat päätökset Kosovon osalta. Tuon maan kansalaiset eivät saisi jäädä ainoaksi täysin eristyneeksi kansaksi Balkanilla, ja koko EU:n kattavaan vapaaseen matkustamiseen liittyvät etuoikeudet pitäisi ulottaa koskemaan myös heitä. Olen erittäin iloinen Euroopan parlamentin tekemästä aloitteesta poistaa viisumijärjestelmä Bosnia ja Hertsegovinalta ja Albanialta. Tämä on uusi askel kohti Balkanin maiden liittymistä Eurooppaan, ja sillä on vahva tukeni.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tällä tekstillä taataan sosiaaliturvan saatavuus muille kuin EU:n kansalaisille koko EU:ssa. Siinä mielessä se on edistysaskel. On kuitenkin valitettavaa, että laittomien maahanmuuttajien tilanne jätetään täysin huomiotta. Laittomasti asuvilla ihmisillä on myös oikeus tulla suojelluksi. Niin EU:ssa kuin muuallakin pitäisi olla kiellettyä ilmoittaa, että jotakuta ihmistä, kuka tahansa hän on, ei suojella.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ketään EU:n alueella laillisesti asuvaa kolmannen maan kansalaista ei pitäisi syrjiä mitenkään. Heillä täytyy tarvittaessa olla pääsy sosiaaliturvaan ilman mitään ristiriitatilanteita jäsenvaltioiden erilaisten oikeusjärjestelmien välillä. Siksi tämän direktiivin antaminen on niin tärkeää.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Asetusluonnoksen tarkoituksena on varmistaa, että EU:ssa laillisesti asuviin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat ainakin kahden jäsenvaltion rajat ylittävässä tilanteessa, sovelletaan samoja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamissäännöksiä kuin unionin kansalaisiin asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetuksen (asetus (EY) N:o 987/2009) tarkistettujen säännösten mukaisesti. Komission annettua ehdotuksensa kuultiin Euroopan parlamenttia. Parlamentti hyväksyi kaksi tarkistusta, joissa muutettiin viittauksia perusoikeuskirjaan ja korostettiin sosiaalisen suojelun korkeaa tasoa Euroopan unionin tavoitteena, mikä sisältyy nykyiseen asetukseen (EY) N:o 859/2003. Molemmat tarkistukset on sisällytetty 26. heinäkuuta päivättyyn neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan sen johdanto-osan 4 ja 7 kappaleeksi. Neuvosto ehdottaa muutamia tarkistuksia: se on lisännyt joitakin johdanto-osan kappaleita, jotka koskevat tiettyjen jäsenvaltioiden osallistumista 79 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. (Johdanto-osan 17, 18 ja 19 kappale.) Tanska ei valitettavasti osallistu kolmansien maiden kansalaisia koskevien järjestelyjen yhteensovittamiseen. Irlanti on päättänyt osallistua, mutta Yhdistynyt kuningaskunta on päättänyt olla osallistumatta ja jatkaa siten nykyisten säännösten soveltamista.

– Mietintö: Inés Ayala Sender (A7-0254/2010)

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tuen Lazaros Stavrou Lazaroun nimittämistä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Hänen taitonsa julkisessa hallinnossa, kansainvälisen verotuksen opetusohjelmassa ja taloudessa ovat huomattavia, kuten on myös hänen laaja kokemuksensa julkisen talouden valvonnassa, seurannassa ja tarkastamisessa sekä petoksen torjunnassa hänen oman maansa ja EU:n tasolla. Hänen kuulemisestaan ja siitä, miten hän on suorittanut velvollisuutensa, korostaisin sitä, että hän tunnustaa atk-järjestelmien ja automaatiopalvelujen täytäntöönpanon merkityksen ja arvostaa sitä kuten myös menettelyjen hajauttamista, jotta julkisista tiedoista ja laitoksista voidaan tehdä aiempaa tehokkaampia, avoimempia ja luotettavampia.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vaikka äänestys oli salainen, minulla ei ole mitään ongelmia tunnustaa, että koska Lazaros Stavrou Lazarou täyttää EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa esitetyt ehdot, olemme antaneet myönteisen lausunnon hänen nimittämisestään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.

– Mietintö: Inés Ayala Sender (A7-0255/2010)

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Gijs M. de Vriesin nimittäminen tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi tuo ehdottomasti lisäarvoa elimelle, erityisesti institutionaalisen yhteistyön takaamisessa Euroopan unionissa ja jäsenvaltioiden valvontaelinten resurssien arvioinnissa. Hänen kokemuksestaan Alankomaiden tilintarkastustuomioistuimessa, kansallisessa hallituksessaan ja Euroopan parlamentissa korostaisin hänen sitoumustaan valvoa julkisia hankintoja koskevien prosessien lainmukaisuutta ja hänen päättäväisyyttään petoksen ja korruption torjunnassa sekä hänen takuitaan vastuusta, riippumattomuudesta ja sopivuudesta tilintarkastustuomioistuimen päätöksentekoprosessiin.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vaikka äänestys oli salainen, minulla ei ole mitään ongelmia tunnustaa, että koska Gijs M. de Vries täyttää EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa esitetyt ehdot, olemme antaneet myönteisen lausunnon hänen nimittämisestään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.

– Mietinnöt: Inés Ayala Sender (A7-0254/2010) ja (A7-0255/2010)

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tilintarkastustuomioistuin on elin, joka tarkastaa Euroopan unionin tulot ja menot varmistaakseen niiden lainmukaisuuden ja taatakseen hyvän taloushallinnon. Se toimii täysin riippumattomasti. Sen takia sen muodostavien henkilöiden nimittämiseen on sovellettava kykyä ja riippumattomuutta koskevia perusteita.

Siksi neuvoston aloitteesta monista EU:n jäsenvaltioista on esitetty henkilöitä tilintarkastustuomioistuimeen. He kaikki ovat toimittaneet ansioluettelonsa, vastanneet kirjalliseen kyselylomakkeeseen ja olleet talousarvion valvontavaliokunnan kuultavana. Suurin osa heistä perusteli asiansa riittävän hyvin oikeuttaakseen nimittämisensä tilintarkastustuomioistuimeen, jossa he suorittavat tehtävänsä pystyvästi ja riippumattomasti.

– Mietintö: Barbara Matera (A7-0259/2010)

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Myös minä katson esittelijän tavoin, että Euroopan globalisaatiorahastosta on tuettava työntekijöitä, jotka on irtisanottu maailmankaupassa tapahtuneiden rakennemuutosten takia. Se, että budjettivallan käyttäjä on jo hyväksynyt kahdeksan ehdotusta rahaston käyttämisestä vuonna 2010, korostaa menettelyjen joustavuutta ja todistaa, että olemme havainneet onnistuneesti uusia resursseja ja osoitamme niitä riittävän nopeasti jäsenvaltioille. Pidän myös myönteisenä sitä, että komissio on määrittänyt vaihtoehtoisen maksumäärärahojen lähteen käyttämättä jääneille ESR:n määrärahoille.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Tuen tätä aloitetta, jolla autetaan ihmisiä, jotka on irtisanottu 82 yrityksestä Galiciassa, palaamaan työmarkkinoille. Sillä ei missään tapauksessa korvata kansallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaista yritysten vastuuta.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska Espanja on pyytänyt apua tapauksissa, jotka koskevat 703 työntekijän irtisanomista 82:ssa NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 14 (vaatteiden valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Galician NUTS II -alueella, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission ehdotuksesta ja parlamentin siihen esittämistä tarkistuksista. Olen samaa mieltä siitä, että Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) annetun asetuksen 6 artiklan mukaisesti olisi varmistettava, että EGR:stä tuetaan työttömäksi jääneiden yksittäisten työntekijöiden palaamista työelämään. Toistan myös, että EGR:n tuki ei saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhteensä 702 irtisanomista 82:sta tekstiilialan yrityksestä oikeuttaa Espanjan viranomaisten hakemuksen Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönotosta. Galician tekstiili- ja vaatetusalan irtisanomisten kasvava määrä lisää sitä ulkoista käsitystä, että kaikki vastaavat eurooppalaiset alat ovat samanlaisessa heikossa tilanteessa (erityisesti omassa maassani, jossa tämä ala on kärsinyt erityisen pahasti), koska se on alttiina kansainväliselle kilpailulle, erityisesti kehitysmaista, joissa tuotantokustannukset ovat alhaisemmat. Nyt kokemamme kansainvälinen kriisi on edistänyt asiaintilan pahenemista. Toivon, että irtisanotut työntekijät pääsevät pian takaisin työelämään.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin työmarkkinoihin kohdistuvan vaikutuksen takia korostaisin Euroopan globalisaatiorahaston asianmukaisen täytäntöönpanon merkitystä. Valitettavasti EGR:ää käytetään erittäin vähän: tänä vuonna sen kautta saatavilla olevasta 500 miljoonan euron rahoituksesta vain 11 prosenttia haettiin irtisanottujen työntekijöiden tukisuunnitelmien rahoittamiseen. Tämä tilanne on huolestuttava ja käsittämätön korkea työttömyysaste huomioon ottaen.

Korostaisin myös sitä, että toisiaan seuranneiden varoitusten ja raporttien jälkeen perustettiin vaihtoehtoinen maksumäärärahojen lähde käyttämättä jääneille ESR:n varoille. Erityisesti tekstiilialalla koettujen kriisin vaikutusten takia korostaisin tämän suunnitelman merkitystä, sillä siinä tuetaan 1 844 700 eurolla 82:sta Galician tekstiilialan yrityksestä irtisanottuja 703 työntekijää. Minusta on valitettavaa, että päinvastoin kuin tässä Espanjan hallituksen aloitteessa, Portugalin hallitus ei ole puuttunut asiaan tällä tavalla Bragan ja Viana do Castelon alueilla, jotka ovat Galician rajalla ja joiden työttömyysaste on korkea monien yritysten lopettamisen takia.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Solidaarisuusrahaston käyttöönotosta on tehty kolme hakemusta lisää, ja jokaisessa niistä on kyse tehtaan sulkemisesta EU:ssa, mukaan luettuna galicialainen tekstiilitehdas Espanjassa. Yhteensä on irtisanottu monia satoja työntekijöitä lisää. Kannattaa jälleen kerran muistaa, että tämä ala on vakavassa kriisissä Portugalissa, jossa se kärsii erityisen paljon maailmankaupan vapauttamisen vaikutuksista, mutta sen suojaamiseksi ei ole ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin. Nämä vaikutukset saattavat nyt vielä pahentua, kun on tehty päätös vapauttamistoimenpiteiden tehostamisesta Aasian tekstiilien osalta. Tuon askelen ottamiseksi käytettiin tekosyynä humanitaarisen avun toimittamista Pakistaniin, vaikka todellisuudessa sillä tyydytetään Euroopan unionin suurimpien tuojien halut. Jokainen uusi hakemus tämän rahaston käyttöönotosta lisää kiirettä toteuttaa puolustamamme toimenpiteet, joilla pyritään torjumaan tehokkaasti työttömyyttä, vauhdittamaan talouden toimintaa, poistamaan turvattomat työpaikat ja vähentämään työtunteja leikkaamatta palkkoja. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös yhtiöiden uudelleensijoittamisen torjuminen, ja yleisesti niissä vaaditaan tekemään selvä ero uusliberaaliin politiikkaan, joka selvästi johtaa taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen katastrofiin EU:n jäsenvaltioissa.

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin Barbara Materan globalisaatiorahaston (EGR) käyttöönotosta Espanjan vaatetusteollisuuden työntekijöiden hyväksi laatiman mietinnön puolesta. Kuten syyskuussa sanoin EGR:n tulevaisuudesta vuoden 2013 jälkeen käydyssä keskustelussa, olen pettynyt siihen, että tätä rahastoa, joka on perustettu tukemaan "taantuman tai globalisaation" takia irtisanottuja työntekijöitä, ei ole taloudellisesti taattu EU:n talousarviossa. En todellakaan usko, että rahoitusresurssien lainaaminen muista EU:n ohjelmista EGR:n rahoittamiseksi on pitkällä aikavälillä elinkelpoinen ratkaisu. Kun budjettivaliokunta äänesti EGR:n käyttöönotosta Barbara Materan mietinnössä mainittujen espanjalaisten työntekijöiden hyväksi, minä huomautinkin yhdessä Belgian sosialistisen Euroopan parlamentin jäsenen Frédéric Daerdenin kanssa, että on toimittava, jotta tälle rahoitukselle saadaan määritettyä erillinen budjettikohta. Tässä on vaakalaudalla Euroopan unionin uskottavuus niiden ihmisten tukemisessa, joihin talouden epävakaus on vaikuttanut.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tyhjää globalisaation pyhän lehmän nimessä uhrattujen Espanjan tekstiiliteollisuuden työntekijöiden vuoksi. Tilanteessa, johon he ovat joutuneet Euroopan unionin puolustaman uusliberaalin politiikan tuloksena, olisi mahdollista äänestää sitä vähäpätöistä määrää vastaan, jonka EU:n eliitti on heille myöntämässä. Tämä pienikin annettu määrä voi kuitenkin lievittää heidän vaikeuksiaan. Se ei tee Euroopan globalisaatiorahaston logiikasta yhtään vähemmän sietämätöntä. Sillä hyväksytään tekstiilituotannon sijoittaminen uudelleen. Sillä oikeutetaan Manuel Joven kaltaisten yhteiskunnallisesti vastuuttomien miljardöörien voitonnälkä. Eurokraattien kuningaskunnassa hyvä omatunto maksaa vain yhteisön verran.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) EU on yhteisvastuun alue, ja Euroopan globalisaatiorahasto on osa sitä. Tämä tuki on elintärkeää autettaessa työttömiä uudelleensijoittamisen uhreja, joita ilmaantuu globaaleissa puitteissa. Yhä suurempi määrä yrityksiä sijoittaa toimintaansa uudelleen ja hyödyntää eri maiden, erityisesti Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, usein työntekijöiden oikeuksia kunnioittavien maiden vahingoksi. Globalisaatiorahastolla pyritään auttamaan työntekijöitä, jotka ovat yritysten uudelleensijoittamisen uhreja, ja se on elintärkeää autettaessa heitä pääsemään tulevaisuudessa uudelleen töihin. EGR:ää on jo aiemmin käytetty muissa EU:n jäsenvaltioissa, joten meidän pitäisi nyt myöntää tämä tuki Galician alueella 82:sta vaatetusteollisuuden yrityksestä irtisanotuille 703 työntekijälle. Siksi äänestin niin kuin äänestin.

  Miroslav Mikolášik (PPE), kirjallinen. – (SK) Olen iloinen, että Euroopan globalisaatiorahastoa käytetään aiemmin mainituilla kärsimään joutuneilla alueilla, ja olen tästä täysin samaa mieltä. Minun mielestäni koko prosessi, hakemusten laatimisesta käsittelyyn ja budjettivallan käyttäjän lopullisen päätöksen saamiseen asti on nimittäin tähän mennessä ollut sangen vaivalloista ja monimutkaista monen maan kokemuksien mukaan.

Esimerkiksi vuonna 2009 rahastosta pyydetyt osuudet olivat keskimäärin 5 552 700 euroa, 13 jäsenvaltion toimittamat 30 hakemusta liittyivät 17 alaan. Budjettivallan käyttäjä kuitenkin hyväksyi viime vuonna EGR:n määrästä kymmenen rahoitustukiosuutta, yhteensä 52 349 000 euroa, mikä on vain 10,5 prosenttia vuosittaisesta enimmäismäärästä, joka tästä rahastosta voidaan käyttää.

Yksi syistä on pääosin rahaston prosesseja koskevan kokemuksen puute ja pitkä rahoitukseen liittyvä epävarma kausi budjettivallan käyttäjän päätöstä odottaessa.

Minä uskon, että vuoden 2009 lopussa käyttöönotetut arviointeja ja päätöksentekoa koskevat yksinkertaistetut menettelyt yksinkertaistavat ja nopeuttavat rahaston tukihakemusten toimittamista ja saavat siten aikaan tehokasta apua työntekijöille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa maailmankaupan rakennemuutosten takia.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tätä asiaa koskee sama kuin edellistä Tanskan tapausta. Työntekijät, jotka irtisanotaan ilman omaa syytään tai keinottelijoiden Yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa käynnistämän rahoitus- ja talouskriisin takia, tarvitsevat nopeasti apua. Espanja on jo 5. helmikuuta 2010 pyytänyt taloudellista apua Euroopan globalisaatiorahastolta 82:ssa (EGR) NACE REV. 2:n kaksinumerotasolle 14 (vaatteiden valmistu) luokiteltavassa yrityksessä yhdellä ainoalla NUTS II -alueella Galiciassa (ES11), Espanjassa, tapahtuneiden irtisanomisten takia, ja on täydentänyt tätä hakemusta lisätiedoilla 11. toukokuuta 2010 mennessä. Hakemus vastaa asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklassa esitettyjä rahoitustuen määrittämistä koskevia ehtoja. Komissio ehdottaa 1 844 700 euron suuruisen määrän käyttöönottoa. EGR pitäisi siksi ottaa käyttöön rahoitustuen tarjoamiseksi Espanjan toimittamalle hakemukselle, ja siksi olen äänestänyt Barbara Materan mietinnön puolesta.

  Vilja Savisaar-Toomast (ALDE), kirjallinen. − (ET) Äänestin tämän ja kahden seuraavan Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa koskevan mietinnön puolesta. Mielestäni Euroopan unionin on tuettava ihmisiä, jotka ovat joutuneet työttömiksi maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin takia. Tämän päivän mietinnöt ovat osoittaneet, että apua tarvitaan sekä Espanjan kaltaisessa taloudellisissa vaikeuksissa olevassa maassa sekä yhdessä Euroopan rikkaimmista hyvinvointivaltioista, Tanskassa. Minun on kuitenkin samalla valitettavasti ja pahoitellen sanottava, että tähän mennessä meillä ei ole ollut tilaisuutta äänestää samanlaisesta Viroa koskevasta mietinnöstä. Toivon, että hallituksemme ottaa oppia muiden jäsenvaltioiden toimista ja osallistuu myös työttömiemme tukemiseen.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. − (RO) Espanja esitti helmikuussa 2010 avunpyynnön Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönotosta Galician alueen vaatetusalan 82 yrityksessä tehtyjen irtisanomisten osalta. Äänestin globalisaatiorahaston käyttöönottoa avun antamiseksi irtisanotuille koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Kaupan sääntelyn purkaminen tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa on saanut aikaan kauaskantoisia muutoksia maailmankaupassa ja saanut jyrkkään nousuun yleisen suuntauksen sijoittaa tuotantoa uudelleen EU:n ulkopuolelle Kiinan ja Marokon kaltaisiin maihin, joissa tuotantokustannukset ovat alhaisemmat. Talouskriisi on lisäksi saanut aikaan monia vararikkoja tekstiiliteollisuudessa, mikä on johtanut irtisanomisten valtavaan aaltoon. Galician alueella oli vuosien 2007 ja 2009 välillä 32 700 irtisanomista, mukaan luettuna 4 414 tekstiiliteollisuudessa, ja naisten osuus irtisanotuista oli 80 prosenttia. Mielestäni näiden varojen osoittamismenettelyjä on yksinkertaistettava, jotta EGR saadaan helposti sellaisten yritysten käyttöön, joihin rahoitus- ja talouskriisin seuraukset ja maailmankaupan muutokset ovat vaikuttaneet. Minun on korostettava EGR:n merkittävää osaa irtisanottujen työntekijöiden saamisessa takaisin työmarkkinoille.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät kollegat, Espanjan ja Tanskan tavoin Liettua on tietoinen mahdollisesta hyvästä, jonka Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) voi saada aikaan. Liettua sai EGR:stä yhteensä 2,9 miljoonaa euroa apua, joka oli kohdennettu työntekijöille rakennusalalla ja kotitaloustavaroiden valmistusalalla, joihin kriisi iski ankarasti. Rahaston on kuitenkin edelleen todistettava ansionsa. EGR perustettiin nopeana vastatoimena, mutta nyt se on hidastunut ja monimutkaistunut byrokratian takia. Suurin puute on rahaston välttämätön käyttöönotto. Hakemusten hyväksyminen kestää keskimäärin 294 päivää. Kuten Financial Times -lehti tällä viikolla kirjoitti, yli 37 000 työntekijää koko EU:ssa odottaa edelleen apua rahastosta. Tähän mennessä on maksettu vain 140 miljoonaa euroa EGR:n saatavilla olevasta kokonaismäärästä (kaksi miljardia euroa). Lisäksi rahaston rahat jaetaan epätasaisesti. Vain kuusi prosenttia maksuista myönnetään hankkeisiin maissa, joissa bruttokansantuote on matalampi kuin EU:n keskiarvo. EGR:n on oltava joustavampi, jos haluamme välttää epävarmuuteen hukkumisen. Monet jäsenvaltiot, myös Liettua, ovat sopivia ehdokkaita muihin rahastoihin, jotka edellyttävät vähemmän osarahoitusta ja byrokratiaa.

– Mietintö: Barbara Matera (A7-0258/2010)

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tanska on pyytänyt apua tapauksissa, jotka koskevat 1 443 työntekijän irtisanomista kolmessa NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 27 ja 28 luokiteltavassa yrityksessä eteläisen Tanskan NUTS II -alueella, ja äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission ehdotuksesta ja parlamentin siihen esittämistä tarkistuksista. Olen samaa mieltä siitä, että Euroopan globalisaatiorahaston toiminta ja lisäarvo pitäisi arvioida 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen nojalla luotujen ohjelmien ja erilaisten muiden välineiden yleisen arvioinnin puitteissa vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin puitteissa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Irtisanottujen työntekijöiden lisätuki osoittautuu tarpeelliseksi myös maassa, jonka harvat uskoisivat kärsivän sellaisista vaikeuksista, koska sen on yleisesti katsottu pystyvän kilpailemaan maailmanmarkkinoilla paremmin kuin useimmat muut EU:n jäsenvaltiot. Myös Tanska tuntee nyt kuitenkin globalisaation vaikutukset, ja se vaikuttaa siihen aloilla, joiden olisi voinut kuvitella olevan immuuneja kilpailulle, kuten sähkölaitteiden, koneiden ja tavaroiden valmistus. Tämä huolestuttava tosiasia varoittaa meitä tämän meitä ympäröivän talouskriisin ankaruudesta ja siitä, että meidän on löydettävä aiempaa tehokkaampia ja luovempia tapoja lisätä EU:n valmiutta kilpailla ja samalla auttaa irtisanottuja työntekijöitä palaamaan työelämään. Euroopan globalisaatiorahasto on yksi sellainen mekanismi.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Korostaisin tämän Euroopan globalisaatiorahastosta rahoitetun tukisuunnitelman mahdollista osuutta irtisanottujen työntekijöiden integroimisessa uudelleen ja heidän palauttamisessaan yhteiskuntaan tällaisissa erityisen traagisissa tapauksissa kuin Danfoss Groupin yritysten lopettaminen. Kaikki nämä yritykset sijaitsivat eteläisessä Tanskassa, ja kaikki ne menivät vararikkoon kolmen kuukauden aikana vuonna 2009, mikä vaikutti 1 443 työntekijään alalla – koneiden ja sähkölaitteiden valmistus – johon kriisi on vaikuttanut erityisen ankarasti.

Haluaisin korostaa jälleen, että valitettavasti EGR:ää on käytetty hyvin säästeliäästi EU:n korkeimpien työttömyyslukujen edessä. EGR:n kautta tänä vuonna saataville annetusta 500 miljoonan euron rahoituksesta vain 11 prosenttia pyydettiin tukisuunnitelmien rahoittamiseen työntekijöille, jotka oli irtisanottu maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin suorana seurauksena. Haluaisin kuitenkin korostaa myös sitä, että toisiaan seuranneiden varoitusten ja raporttien jälkeen perustettiin vaihtoehtoinen maksumäärärahojen lähde käyttämättä jääneille ESR:n varoille.

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin Barbara Materan Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) käyttöönotosta Tanskan Danfoss Groupin työntekijöiden hyväksi laatiman mietinnön puolesta. Kuten syyskuussa sanoin EGR:n tulevaisuudesta vuoden 2013 jälkeen käydyssä keskustelussa, olen pettynyt siihen, että tätä rahastoa, joka on perustettu tukemaan "taantuman tai globalisaation" takia irtisanottuja työntekijöitä, ei ole taloudellisesti taattu EU:n talousarviossa. En todellakaan usko, että rahoitusresurssien lainaaminen muista EU:n ohjelmista EGR:n rahoittamiseksi on pitkällä aikavälillä elinkelpoinen ratkaisu. Kun budjettivaliokunta äänesti EGR:n käyttöönotosta Barbara Materan mietinnössä mainittujen tanskalaisten työntekijöiden hyväksi, minä huomautinkin yhdessä Belgian sosialistisen Euroopan parlamentin jäsenen Frédéric Daerdenin kanssa, että on toimittava, jotta tälle rahoitukselle saadaan määritettyä erillinen budjettikohta. Tässä on vaakalaudalla Euroopan unionin uskottavuus niiden ihmisten tukemisessa, joihin talouden epävakaus on vaikuttanut.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – Äänestän tyhjää globalisaation kaltoin kohtelemien tanskalaisten työntekijöiden vuoksi. Tilanteessa, johon he ovat joutuneet Euroopan unionin puolustaman uusliberaalin politiikan tuloksena, voisi olla oikeutettua äänestää sitä vähäpätöistä määrää vastaan, jonka EU:n eliitti on heille vastentahtoisesti myöntämässä. Tämä pienikin annettu määrä voi kuitenkin lievittää heidän vaikeuksiaan. Se ei tee Euroopan globalisaatiorahaston logiikasta yhtään vähemmän halveksittavaa. Sillä hyväksytään uudelleensijoitukset, jotka Danfoss Group on tehnyt lisätäkseen voittojaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) EU on yhteisvastuun alue, ja Euroopan globalisaatiorahasto on osa sitä. Tämä tuki on elintärkeää autettaessa työttömiä uudelleensijoittamisen uhreja, joita ilmaantuu globaaleissa puitteissa. Yhä suurempi määrä yrityksiä sijoittaa toimintaansa uudelleen ja hyödyntää eri maiden, erityisesti Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, usein työntekijöiden oikeuksia kunnioittavien maiden vahingoksi.

Globalisaatiorahastolla pyritään auttamaan työntekijöitä, jotka ovat yritysten uudelleensijoittamisen uhreja, ja se on elintärkeää autettaessa heitä pääsemään tulevaisuudessa uudelleen töihin. EGR:ää on jo käytetty muissa EU:n jäsenvaltioissa, joten meidän pitäisi nyt myöntää tämä apu 1 443 työntekijälle, jotka on irtisanottu kolmesta NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 27 ja 28 luokiteltavasta yrityksestä eteläisen Tanskan NUTS II -alueella. Siksi äänestin niin kuin äänestin.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja talousarviovälineitä antaakseen lisätukea niille työntekijöille, joihin maailmankaupan kauaskantoiset rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet ja auttaakseen heitä pääsemään takaisin työmarkkinoille. On myös mahdollista auttaa maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin takia irtisanottuja työntekijöitä. Mielestäni se on erityisen tärkeää.

Nyt Tanska on toimittanut hakemuksen yhteensä 8 893 336 euron suuruisen määrän käyttöönotosta. Se koskee 1 443 irtisanomista (joista 1 010 on tuen kohteena), jotka tapahtuivat kolmessa NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 27 ja 28 (sähkölaitteiden valmistus, koneiden ja laitteiden valmistus jne.) luokiteltavassa yrityksessä eteläisen Tanskan NUTS II -alueella neljä kuukautta kestäneen, 1. maaliskuuta 2009 alkaneen ja 30. kesäkuuta 2009 päättyneen vertailujakson aikana. Olen äänestänyt suunniteltujen toimenpiteiden puolesta varmistaakseni, että asianosaisille työntekijöille annetaan nopeasti tukea, sekä jäsenvaltioiden välisen EU:n solidaarisuuden takia.

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. – (DA) Äänestin mietinnön puolesta, koska Euroopan globalisaatiorahaston raha menee joukkoirtisanomisten kohteeksi joutuneille työntekijöille. Katson kuitenkin, että juuri tässä rahastossa on monia ongelmia. Tähän mennessä esimerkiksi suurin osa maksetuista rahoista on mennyt EU:n rikkaimpiin jäsenvaltioihin. Ääntäni ei siksi pitäisi katsoa myöskään tueksi EU:n "tukisammolle". Mielestäni Tanskalta on rahantuhlausta lähettää rahaa EU:hun vain siksi, että se lähetetään takaisin Tanskaan sen tehtyä pari kierrosta byrokraattisessa järjestelmässä.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) käyttöönottoa Danfoss Groupin hyväksi Tanskassa koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska katson, että EGR:n käyttöönotto on ehdoton välttämättömyys nykyisen talouskriisin aikana. Tanska toimitti 8. syyskuuta 2009 pyynnön rahoitustuesta EGR:n käyttöönottamiseksi Danfoss Groupin tapauksessa, jossa 1 443 työntekijää irtisanottiin. Talous- ja rahoituskriisi on johtanut mekaniikka- ja sähkölaitteiden kysynnän romahtamiseen. Kone- ja laitetuotantoalan suuntaukset muuttuivat EU:ssa dramaattisesti vuoden 2008 neljännellä vuosineljänneksellä sekä Tanskassa että Saksassa, jossa tuotanto laski jopa yli 25 prosenttia. Danfossin mekaniikka- ja sähkölaitteiden myynti laski vuonna 2008 jopa 52 prosenttia Euroopassa, 48 prosenttia Yhdysvalloissa ja 23 prosenttia Aasian ja Tyynenmeren alueella. Koska tällä alalla kilpailussa ovat mukana aasialaiset yritykset, joiden palkkakustannukset ovat huomattavasti matalampia kuin EU:ssa, Danfoss Group on asteittain siirtänyt tuotantoaan Tanskasta kolmansiin maihin, millä on ollut ankara vaikutus työmarkkinoihin. Kehotan komissiota laatimaan kunnianhimoisen ja vihreän teollisuuspolitiikan, jolla voidaan taata EU:n maailmanlaajuinen kilpailukyky ja säilyttää työpaikat EU:ssa.

– Mietintö: Barbara Matera (A7-0257/2010)

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, joka koskee Tanskan avunantopyyntöjä 198 työntekijän irtisanomistapauksessa eteläisen Tanskan NUTS II -alueella toimivassa elektroniikka- ja mekaniikka-alan yrityksessä Linakissa, koska olen samaa mieltä Euroopan komission esityksen ja Euroopan parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Hyväksyn komission esittämät perustelut, joissa annetaan selvät ja tarkat tiedot pyynnöstä, analysoidaan tukikelpoisuuskriteerejä ja selitetään, mitkä syyt ovat johtaneet hyväksymiseen parlamentin määrittämien vaatimusten mukaisesti.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Jälleen yksi tanskalainen elektroniikka- ja mekaniikkayritys, Linak, on kärsinyt globalisaation vaikutuksista. Globalisaatio on vaikuttanut pahiten heikoimmin koulutettuihin työntekijöihin laman vaikeasti koettelemalla alueella, mikä aiheuttaa poliitikoille erityistä huolta. Tässä ja muissa tapauksissa ylimääräistä huolta aiheuttavat iäkkäät työntekijät, ja tukitoimenpiteitä on kohdistettava erityisesti heihin.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Koska nykyinen talous- ja rahoituskriisi on vaikuttanut työmarkkinoihin, äänestin sen puolesta, että Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoista otetaan käyttöön 1 213 508 euroa suunnitelmaa varten, jonka tarkoituksena on auttaa eteläisen Tanskan NUTS II -alueella toimivassa elektroniikka- ja mekaniikka-alan yrityksessä Linak A/S irtisanottuja 198:aa työntekijää integroitumaan uudelleen työmarkkinoille. Toistan varoitukseni siitä, että EGR:ää hyödynnetään äärimmäisen harvoin, vaikka Euroopan työttömyysluvut ovat korkeita. Toistan vielä, että EGR tarvitsee oman rahoituksensa, joka koostuu tähän tarkoitukseen varattavasta omasta budjettikohdasta.

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin Barbara Materan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa tanskalaisen yrityksen Linak A/S työntekijöiden hyväksi koskevan mietinnön puolesta. Kuten totesin syyskuussa käydyssä EGR:n tulevaisuutta vuoden 2010 jälkeen koskevassa keskustelussa, olen pettynyt siihen, että tämän rahaston, joka on perustettu tukemaan laman tai globalisaation vuoksi irtisanottuja työntekijöitä, rahoitusta ei tällä hetkellä ole taattu yhteisön talousarviossa. Mielestäni EU:n muiden järjestelmien rahoitusvarojen hyödyntäminen EGR:n rahoittamiseksi ei tosiaankaan ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu. Kun budjettivaliokunnassa äänestettiin jäsen Materan mietinnössä mainitusta EGR:n varojen käyttöönotosta tanskalaisten työntekijöiden hyväksi, korostin tämän vuoksi yhdessä Euroopan parlamentin belgialaisen sosialistijäsenen Daerdenin kanssa, että tälle rahoitukselle on määritettävä erillinen budjettikohta. Tässä on kyse Euroopan unionin uskottavuudesta taloudellisen epävakauden koettelemien kansalaisten tukemisessa.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tyhjää huomaavaisuudesta Linak-konsernin tanskalaisia työntekijöitä kohtaan, jotka on uhrattu globalisaation alttarille. Tilanteessa, johon Euroopan unionin puoltama uusiliberalistinen politiikka on heidät ajanut, voisi tuntea houkutusta äänestää mietintöä vastaan ottaen huomioon tämän avustuksen mitättömän määrän. Silti sekin vähä, mitä annetaan, voi helpottaa heidän kärsimystään.

Se ei vähennä Euroopan globalisaatiorahaston logiikan sietämättömyyttä. Se tukee logiikkaa, jonka mukaan Linakin kaltainen johtava kansainvälinen yhtiö joutuu siirtämään toimintansa toiseen paikkaan lisätäkseen voittojaan, joiden määrää se ei edes ymmärrä ilmoittaa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) EU on solidaarisuuden alue, johon Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) kuuluu. Tämä tuki on olennaista, kun halutaan auttaa työttömiä ja toiminnan siirtämisen uhreja globalisaation yhteydessä. Toimintansa siirtävien ja eri maiden, nimittäin Kiinan ja Intian, alhaisia työvoimakustannuksia hyödyntävien yritysten määrä kasvaa jatkuvasti, mikä vaikuttaa haitallisesti työntekijöiden oikeuksia kunnioittaviin maihin.

EGR:n tarkoitus on auttaa yrityksen toiminnan siirtämisen uhreiksi joutuvia työntekijöitä, ja sen osuus uuden työpaikan etsimisessä on tärkeä. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat käyttäneet EGR:ää aiemmin, ja nyt sitä pitäisi käyttää eteläisen Tanskan NUTS II -alueella toimivassa elektroniikka- ja mekaniikka-alan yrityksessä Linakissa irtisanottujen 198 työntekijän auttamiseen. Nämä ovat äänestysperusteluni.

  Miroslav Mikolášik (PPE), kirjallinen. – (SK) Olen iloinen huomatessani, että Euroopan globalisaatiorahastoa käytetään aiemmin mainituilla alueilla, ja hyväksyn sen täysin. Koko prosessi hakemuksen laatimisesta sen käsittelyyn ja budjettivallan käyttäjän lopullisen päätöksen tekemiseen on nimittäin käsittääkseni ollut tähän asti monien maiden kokemuksen mukaan varsin vaivalloinen ja monimutkainen. Esimerkiksi vuonna 2009 rahastolta haettiin yhteensä keskimäärin noin 5 552 700 euron tukia, ja 13 jäsenvaltion jättämät 30 hakemusta liittyivät 17 toimialaan. Budjettivallan käyttäjä hyväksyi kuitenkin viime vuonna EGR:stä rahoitustukea 10 kohteelle. Tukien yhteissumma oli 52 349 000 euroa, mikä on vain 10,5 prosenttia tämän rahaston käytettävissä olevasta vuotuisesta enimmäismäärästä. Yksi syy tähän on periaatteessa kokemuksen puute rahaston prosesseista sekä pitkäaikainen taloudellinen epävarmuus odotettaessa budjettivallan käyttäjän päätöstä. Uskon, että vuoden 2009 lopussa käyttöön otetut yksinkertaistetut arviointi- ja päätöksentekomenettelyt yksinkertaistavat ja nopeuttavat tukihakemusten jättämistä rahastolle ja auttavat vastaavasti tehokkaasti maailmankaupan rakennemuutoksen vuoksi työpaikkansa menettäneitä työntekijöitä.

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. – (DA) Äänestin mietinnön puolesta, koska Euroopan globalisaatiorahaston varat menevät työntekijöille, jotka ovat joutuneet joukkoirtisanomisten kohteeksi. Tällä rahastolla on mielestäni kuitenkin useita ongelmia. Esimerkiksi selvästi suurin osa rahaston varoista päätyy EU:n rikkaimpiin maihin. Ääneni ei myöskään tarkoita sitä, että tukisin EU:n "tukirahasampoa". Mielestäni on rahanhaaskuuta, että Tanska lähettää EU:lle rahaa, joka sitten lähetetään takaisin Tanskaan byrokraattisen järjestelmän kautta tehdyn kierroksen jälkeen.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönotosta koskevan päätöslauselman puolesta, koska sillä on tarkoitus tukea Tanskan Sønderborgissa sijaitsevan perheyrityksen Linak A/S:n irtisanomia henkilöitä. Tanska esitti 8. syyskuuta 2009 pyynnön 1 213 508 euron tuesta (65 prosenttia tarvittavasta kokonaisbudjetista) 139 työntekijälle, jotka Linak A/S oli irtisanonut. Nämä irtisanomiset osuivat samaan aikaan Etelä-Tanskan Sønderborgissa toimivan Danfoss-konsernin suuren irtisanomisaallon kanssa. Mielestäni jäsenvaltioiden vastuulla on tukea jokaista irtisanottua työntekijää integroitumaan uudelleen työmarkkinoille. EGR tarjoaa jäsenvaltioille tilaisuuden tukea työntekijöitä, joita maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi sekä maailmankaupan suuret rakennemuutokset ovat koetelleet. Romaniassa 381 296 työntekijää on menettänyt työpaikkansa maaliskuun 2008 jaa maaliskuun 2010 välisenä aikana, ja heistä 13 667 pelkästään Galaţin maakunnassa. Mielestäni muiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole toistaiseksi pyytäneet EGR:n varojen käyttöönottoa Romania mukaan lukien, on selvitettävä ja noudatettava niiden valtioiden esimerkkejä, jotka ovat tukeneet talous- ja rahoituskriisin vuoksi irtisanottuja työntekijöitä EGR:n avulla.

– Mietinnöt: Barbara Matera (A7-0259/2010) ja (A7-0258/2010)

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen täysistunnon äänestykseen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Espanjan ja Tanskan kansalaisten hyväksi. Tämän vuonna 2006 perustetun EU:n rahaston tarkoituksena on auttaa rakennemuutosprosessin seurauksena irtisanottuja työntekijöitä. Sääntöjä muutettiin vuonna 2009, jotta voidaan hyödyntää paremmin rahastolle varattuja määrärahoja, joita ei siihen mennessä ollut hyödynnetty kaikin osin. Siksi on hyvä uutinen, että sitoudutaan auttamaan yli 1 500:aa espanjalaista ja tanskalaista työntekijää. Tämän rahaston merkitystä ja tärkeyttä on syytä korostaa tänä talouden taantuman aikana. Tilapäisestä luonteestaan huolimatta rahasto pitäisi säilyttää vähintään niin kauan, kuin se pystyy osoittamaan hyödyllisyytensä.

– Mietinnöt: Barbara Matera (A7-0259/2010), (A7-0258/2010) ja (A7-0257/2010)

  David Casa (PPE), kirjallinen. – (EN) EGR on EU:n keskeinen rahasto, jonka soveltamisalaa on laajennettu niin, että se voi tukea kriisin vuoksi irtisanottuja. Nämä varat on annettava tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla niiden käyttöön, jotka niitä todella tarvitsevat. Tämän vuoksi olen samaa mieltä esittelijän kanssa ja äänestin näiden mietintöjen puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tällä tärkeällä äänestyksellä parlamentti pyytää asianomaisia toimielimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin EGR:n varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi. Mietinnössä palautetaan mieliin, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea. Mietinnössä korostetaan, että EGR:n rooli voi olla ratkaiseva irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille. Siinä korostetaan myös, että EGR-asetuksen 6 artiklan mukaisesti olisi varmistettava, että EGR:stä tuetaan työttömäksi jääneiden yksittäisten työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään. Siinä toistetaan, että EGR:n tuki ei saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Barbara Materan kolme mietintöä, joista äänestämme tänään, koskevat tukea Espanjan Galician alueen vaatetusteollisuuden 82 yritykselle ja Tanskan Syddanmarkin alueen kahdelle konepajateollisuuden ja elektroniikka- ja mekaniikka-alan yritykselle. Myönnetty taloudellinen tuki auttaa yhteensä 2 344:ää ihmistä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.

– Mietintö: Veronique Mathieu (A7-0253/2010)

  Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin sen puolesta, että Euroopan poliisiakatemian johtajalle kieltäydytään myöntämästä vastuuvapautta Euroopan poliisiakatemian talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2008. Päätökseni perustuu ystäväni ja kollegani, talousarvion valvontavaliokunnan jäsenen Véronique Mathieun erinomaiseen mietintöön. Kaikki mietinnössä esitetyt perustelut oikeuttavat tekemään tämän päätöksen. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, että tilinpäätöstä ei ole hyväksytty, vaikka Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei olekaan esittänyt siitä merkittäviä huomautuksia. Koska kollegani Véronique Mathieun mietinnössä, jonka talousarvion valvontavaliokunta on hyväksynyt, ehdotetaan kolmea äänestystä (vastuuvapauden myöntämisestä kieltäytymisestä, tilien päättämisestä ja päätöslauselmasta), on mielestäni outoa, että täysistunnossa äänestetään itse asiassa vain kahdesta kohdasta: vastuuvapauden myöntämisestä ja päätöslauselmasta. Hyvin outoa... Mielestäni mikään ei estäisi tilien päättämistä. Päädymme omalaatuiseen tilinpäätöstilanteeseen, jossa vuoden 2008 tilejä ei ole päätetty lokakuussa 2010, varainhoitovuosi 2009 on päättynyt ja varainhoitovuotta 2010 on vain muutama viikko jäljellä. Ymmärtäköön ken voi!

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Erityisvaliokunta suositteli, että tälle EU:n toimielimelle kieltäydytään myöntämästä vastuuvapautta. Sitä tuettiin yleisesti, mikä tarkoittaa, että tämän poliisiakatemian maine on lopullisesti tahrattu. Tämä surkuhupaisa tilanne, jossa Euroopan poliisiakatemialle ei myönnetä vastuuvapautta tiettyjen vilpillisten toimien vuoksi, osoittaa meille, että korruptio ei tunne rajoja. Toisin sanoen juuri tämä toimielin, joka on perustettu suojelemaan meitä rikollisilta (välillisesti poliiseja kouluttamalla), päätyy syytettyjen penkille.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin mietinnön eli sen puolesta, että Euroopan poliisiakatemialle ei myönnetä vastuuvapautta talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2008, koska tutkimus sen varojen väärinkäytöstä ei ole vielä valmistunut. Äänestin mietinnön puolesta myös siksi, että mielestäni ei voida hyväksyä sitä, että unionin rahoittaman järjestön taloushallinto ei ole järkevää ja avointa vielä näin monen vuoden kuluttuakaan. Akatemian uusi johtaja on esitellyt toimintasuunnitelman, mutta se ei ole riittävä eikä tarpeeksi yksityiskohtainen. Vastuuvapauden myöntämisestä kieltäytyminen varainhoitovuodelle 2008 lähettää vahvan viestin tarpeesta parantaa sen toimintatapaa, jotta huono varojen hallinta saadaan loppumaan.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska Euroopan poliisiakatemiassa on havaittu säännönvastaisuuksia eikä se kykene vastaamaan parlamentille rahoitus- ja talousarviotilanteestaan, olen samaa mieltä esittelijän päätöksestä kieltäytyä myöntämästä akatemian johtajalle vastuuvapautta varainhoitovuoden 2008 talousarvion toteuttamisesta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan poliisiakatemialla on ollut vaikeuksia täyttää sääntelyvirastolta edellytettävän hyvän hallinnon vaatimuksia. Tilintarkastuksissa on vuodesta 2006 lähtien toistuvasti otettu esiin puutteita, joita akatemialla on varainhoitoasetuksen ja henkilöstösääntöjen noudattamisessa, kirjanpitojärjestelmässä ja varainhoidossa, henkilöstöhallinnossa, hankintamenettelyissä ja koulutusmenoja koskevissa säännöissä. Päätöslauselman mukaan poliisiakatemian toiminnassa on todennäköisesti nähtävissä parannuksia vasta vuodesta 2014 lähtien, johon mennessä akatemian monivuotinen suunnitelma on pantu täysimääräisesti täytäntöön. En hyväksy sitä, että poliisiakatemialta menee vähintään yhdeksän vuotta (2006–2014) sääntelyviranomaiselta edellytettävän hyvän hallinnointitason saavuttamiseen.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Tarkasteltuani tietoja Euroopan poliisiakatemian toimista ja huonosta tilien hallinnasta tuen esittelijä Mathieun ehdotusta kieltäytymisestä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan poliisiakatemian talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2008. Me hukumme valtavaan määrään osin turhia EU:n erillisvirastoja, mutta CEPOL on rikollisuuden torjunnan sekä turvallisuuden ja yleisen järjestyksen säilyttämisen kannalta tärkeä elin. Vuoden 2007 tilastotiedot kertovat meille, että CEPOL onnistui saamaan 7,5 miljoonan euron vuotuisen talousarvion. Erityisesti nykyisessä vaikeassa talous- ja rahoitustilanteessa on kansalaisten etujen mukaista, että voimme luottaa tehokkaisiin EU:n erillisvirastoihin, jotka pystyvät käyttämään niille myönnetyt varat avoimesti ja vastuullisesti. Euroopan parlamentin valvontatehtävä on tärkeä, jotta voimme käyttää veto-oikeutta silloin, kun hallintaprosessit ovat epäselviä, kuten tässä tapauksessa. Tämän vuoksi äänestän esittelijän ehdotuksen puolesta.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan poliisiakatemialla (CEPOL), joka muuttui erillisvirastoksi vuonna 2006, on ollut perustamisestaan lähtien vakavia ongelmia EU:n kaikkia erillisvirastoja koskevien hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimusten täyttämisessä. Äänestin kieltäytymistä mietinnön ja vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuodelta 2008 koskevan päätöksen puolesta, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun vastuuvapautta ei ole myönnetty yksittäiselle organisaatiolle. Kyseenalaistan kuitenkin vastuuvapauden myöntämisen tarkoituksen ja sen, miten hyödyllinen keino se on kaksi vuotta tapahtuman jälkeen, kun johto ja henkilöstö ovat hyvinkin saattaneet vaihtua, kuten tässä tapauksessa. Siksi on ratkaisevan tärkeää tutkia, voivatko hyvin pienet erillisvirastot olla tehokkaita ja täyttää varainhoitoasetusten hallinnolliset vaatimukset hyvin pienellä henkilöstöllä.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Kansainvälisen kaupan valiokunta äänesti viime viikolla yksimielisesti sen puolesta, että vastuuvapauden myöntämistä Euroopan poliisiakatemialle (CEPOL) varainhoitovuoden 2008 talousarviosta lykätään eikä sen tilejä päätetä. Koska CEPOLin varainhoitoasetuksen ja henkilöstösääntöjen noudattamisessa on ollut vakavia puutteita, Euroopan parlamentti on myös äänestänyt ylivoimaisella äänten enemmistöllä vastuuvapauden myöntämistä ja siten myös vuoden 2008 talousarvion myönteistä päättämistä vastaan. On mukava nähdä, että parlamentti on täyttänyt tehtävänsä tässä vastuuvapausmenettelyssä ja lähettänyt selvän huolimatonta ja huonoa hallintoa vastustavan viestin. Onnittelen Veronique Mathieut'a tästä mietinnöstä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Tilintarkastustuomioistuimen ja kaikkien samaa tehtävää hoitavien yksiköiden on tarkastettava Euroopan unionin talousarviosta määrärahansa saavien EU:n toimielinten tilit perinpohjaisesti. Tarkastuksessa on varmistettava, onko EU:n varoja käytetty asianmukaisesti, täyttävätkö toimielimet määritetyt tavoitteensa tai tuhlataanko varoja.

Yleisesti ottaen voimme tunnettujen tarkastusten arvioiden perusteella todeta, että kyseiset toimielimet käyttävät varoja oikein ja noudattavat niille asetettuja tavoitteita. Esittelijän arvion mukaan tämä ei kuitenkaan päde Euroopan poliisiakatemiaan, jonka tarkastuksissa on havaittu erilaisia säännönvastaisuuksia ja puutteita. Tämä on äänestysperusteluni.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tässä äänestyksessä parlamentti kieltäytyy myöntämästä Euroopan poliisiakatemian johtajalle vastuuvapautta akatemian talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2008.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät kuulijat, esittelijä on oikeassa esittäessään huolensa avoimuuden puutteesta Euroopan poliisiakatemian hankintamenettelyissä. Toivottavasti Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimus on kattava ja perusteellinen ja auttaa selvittämään asiaa. Tämä aihe liittyy kuitenkin paljon suurempaan ongelmaan – poliisi- ja turvallisuusjoukkojen lahjomattomuuden ja ammattimaisuuden toistuvaan puutteeseen Euroopassa. Amnesty International ja Human Rights Watch ovat ilmoittaneet erityisen suuresta määrästä ympäri Eurooppaa havaittuja tapauksia, joissa poliisi on ylittänyt valtuutensa ja käyttänyt laittomia tutkintamenetelmiä. Useimmissa tapauksissa toimielimet eivät ole suorittaneet tutkimuksia ja rangaisseet lainrikkojia kansainvälisten sääntöjen mukaisesti, mikä lisää rankaisemattomuutta entisestään. Uhrit ovat usein etnisen taustan tai poliittisten mielipiteiden vuoksi vähemmistöasemassa ja siksi helppoja kohteita. Jotta poliisivoimat olisivat vahvat, tarvitaan vahva ja rehellinen oikeusjärjestys sekä riippumaton oikeuslaitos. Euroopan poliisiakatemialla on jalot tavoitteet: Euroopan yhteisten poliisitoiminnan normien edistäminen, rajat ylittävä yhteistyö rikosten torjunnassa sekä oikeusjärjestyksen ja lainsäädännön ylläpitäminen. Tärkeintä on, että nämä tavoitteet saavutetaan joko tällä tai jollain muulla foorumilla.

– Mietintö: Tanja Fajon (A7-0256/2010)

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Tämä parlamentin päätöslauselma on erityisen tärkeä viisumijärjestelmän poistamiselle Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Albaniassa. Viisumivapaus toteuttaa yhden Euroopan unionin tärkeimmistä perusoikeuksista – vapaan liikkumisen kaikissa jäsenvaltioissa. On hyvin tärkeää pyrkiä kaikin tavoin vapauttamaan Bosnia ja Hertsegovinan sekä Albanian kansalaiset viisumipakosta mahdollisimman pian. Bosnia ja Hertsegovina sekä Albania ovat edistyneet merkittävästi viime kuukausina, ja näiden maiden kanssa on käyty tärkeitä keskusteluja. Kun näille maille on myönnetty viisumivapaus, nuoret voivat matkustaa ja opiskella ulkomailla. Lisäksi se pienentäisi entistä suuremman etnisen ja poliittisen epävakauden riskiä, vahvistaisi poliittista ja taloudellista yhteistyötä alueella ja lisäisi kansan tukea EU:lle sekä mahdollisuutta Euroopan yhdentymiseen.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Berliinin muurin murtumisesta on kulunut kaksikymmentä vuotta, mutta Eurooppa on silti yhä jakautunut ja kansalaiset tarvitsevat yhä viisumia matkustaakseen vapaasti EU:ssa. Olen kotoisin maasta, missä asuin lähes puoli vuosisataa kovimman kommunistihallinnon alaisena ilman minkäänlaista matkustusvapautta. Sen jälkeen Romania on joutunut 15 vuoden ajan vakuuttamaan Euroopalle, että sen kansalaiset eivät ole toisen luokan ihmisiä ja heillä pitäisi olla yksi tietty perusihmisoikeus. EU ei puolla eikä ole koskaan puoltanutkaan keinotekoista jakoa vaan on tuonut kaikki eurooppalaiset saman pöydän ääreen poistamalla rajoja. Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut viisumivaatimusjärjestelmän poistamista, koska se on tietoinen nykytilanteen psykologisesta vaikutuksesta niihin, joiden on vielä hankittava viisumi päästäkseen käymään EU:n jäsenvaltioihin asettuneiden perheenjäsentensä luona, päästäkseen opiskelemaan tai voidakseen yksinkertaisesti matkustella. On korkea aika, että 21 vuotta Euroopan uudelleenyhdistymisen jälkeen poistetaan viisumipakko Euroopan asukkailta, jotka haluavat matkustaa EU:n sisällä.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän lainsäädäntöesityksen puolesta tunnustaakseni, että on tärkeää sallia Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisille oikeus vapaaseen liikkumiseen Euroopan unionissa viisumivapausjärjestelmällä, jonka on tarkoitus tulla voimaan tänä vuonna. Tämä prosessi on seurausta hiljattaisista tapahtumista Serbian, Montenegron ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa. Mielestäni tämä äänestys on tärkeä vaihe Euroopan yhdentymisessä sekä alueen poliittisessa ja taloudellisessa yhteistyössä. On kuitenkin yhä tärkeää ohjata toimiamme, jotta viisumivapaus etenisi Kosovossa, joka on Länsi-Balkanin ainoa alue, missä neuvottelujen aloittamista ei ole vielä suunniteltu.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni kaikilla kansalaisilla on luovuttamaton oikeus vapaaseen liikkumiseen kansallisuudesta riippumatta. Tässä mietinnössä otetaan viimein uusi askel kohti viisumivaatimusten poistamista Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisilta. Valitettavasti me emme kuitenkaan saa unohtaa sitä tosiasiaa, että viisumivaatimuksista vapautuminen edellyttää valtioilta biometristen passien käyttöönottoa, mitä vastustan, koska ne ovat mielestäni kansalaisten henkilötietojen suojeluperiaatteen vastaisia.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin asetusehdotuksen puolesta, koska se auttaa toteuttamaan joitakin EU:n aiempia sitoumuksia, jotka koskevat henkilöiden vapaata liikkumista koko mantereella. Sen ansiosta tiettyjen Länsi-Balkanin maiden kansalaiset tuntevat olevansa osa Euroopan mannerta yhdistävää prosessia. Mielestäni me emme voi jatkaa eurooppalaisen identiteetin ja kansalaisuuden edistämistä poistamatta mantereelta vapaan liikkumisen esteitä EU:n jäsenvaltioiden ja niiden naapureiden väliltä. Olen tyytyväinen yhteistyöhalukkuuteen tämän mahdollisuuden laajentamiseksi Albaniaan sekä Bosnia ja Hertsegovinaan. Se, että näiden maiden kansalaiset saavat myös nauttia entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Montenegron ja Serbian kansalaisten tavoin oikeudesta vapaaseen liikkumiseen EU:ssa, auttaa myös parantamaan joitakin lähimenneisyyden haavoja. Tässä oli osa äänestysselityksistäni.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Balkanin maat ja niiden maine "Euroopan ruutitynnyrinä" ovat viime vuosina tapahtuneesta edistyksestä huolimatta ensisijaisesti mahdollinen kansanryhmien välisten jännitteiden pesäke, johon liittyy myös poliittista epävakautta sekä taloudellinen ja sosiaalinen kriisi. Bosnia ja Hertsegovina on tästä tuorein esimerkki, koska siellä vallitsee kaikista ponnisteluista huolimatta sodan haavojen jakamien yhteisöjen välillä yhä vastakkainasettelun tunnelma.

Uskon, että mantereen yhä jakavien muurien purkaminen vauhdittaa uudistus- ja sovintoprosessia Euroopan tässä osassa. Sen jälkeen kun Serbialta, Montenegrolta ja Makedonialta poistettiin viisumivaatimukset viime joulukuussa, Bosnia ja Hertsegovina sekä Albania ovat mietinnön mukaan edistyneet huomattavasti, mikä ei siksi enää oikeuta niiden eristämistä ja erottelua. Yksi ratkaisemattomaksi jäävä kysymys tällä alueella on kuitenkin Kosovo, jota monet maat EU mukaan lukien eivät edes tunnusta itsenäiseksi valtioksi. Meidän on keskityttävä tähän asiaan lähitulevaisuudessa, koska se voi muodostua separatistisen etnisiin syihin perustuvan toiminnan vaaralliseksi ennakkotapaukseksi.

  Mário David (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestän erittäin mielelläni sen puolesta, että Euroopan unioni tunnustaa ja vahvistaa, että olosuhteet mantereemme uusien valtioiden, tässä tapauksessa Bosnia ja Hertsegovinan sekä Albanian, viisumivapauden myöntämiselle ovat sopivat. Pahoittelen kuitenkin sitä, että Euroopan unioni ei aio ulottaa sitä muihin maihin, nimittäin Ukrainaan ja Kroatiaan, eikä maiden, jotka ovat syntyneet ja saaneet suvereenisen ja itsenäisen aseman suhteessa entiseen Neuvostoliittoon, katsota ansaitsevan samaa tunnustusta pelkästään tästä syystä (kuulumisesta entiseen Neuvostoliittoon).

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Tanja Fajonin mietinnön puolesta, koska valvontavierailujen ja -raporttien tulokset ovat osoittaneet, että sekä Albania että Bosnia ja Hertsegovina ovat edistyneet vaatimustensa täyttämisessä, minkä ansiosta nämä maat voidaan liittää niiden kolmansien maiden luetteloon, joiden kansalaisilta ei vaadita viisumia Schengen-alueelle matkustamiseen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ne teistä, jotka muistatte Länsi-Balkanin maita hävittäneet jännitteet ja konfliktit, eivät voi olla huomaamatta, että rauha ja vakaus ovat edistyneet alueella huomattavasti. On vain luonnollista, että EU haluaisi auttaa poistamaan esteet, jotka erottavat sen suurimmasta osasta Balkanin valtioita, ja sallia niiden kansalaisille viisumivapaan pääsyn unioniin. Kannatan esteiden poistamista ihmisten liikkumiselta, ja siksi kannatan kyseisten esteiden poistamista. Samanaikaisesti olen sitä mieltä, että jos Balkanin maiden kansalaisten liikkumista Euroopan unionin alueella helpotetaan, rajat ylittävää yhteistyötä ja hedelmällistä tiedonvaihtoa heidän kotimaidensa kanssa on parannettava, jotta voidaan torjua niistä lähtöisin olevien rikollisjoukkojen rikollisen toiminnan leviäminen.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Tuen voimakkaasti viisumien poistamista kaikilta Länsi-Balkanin mailta. Viisumivaatimuksen poistaminen entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Montenegron ja Serbian kansalaisilta joulukuussa 2009 oli tärkeä vaihe niiden yhdentymisessä Eurooppaan. Viisumivapausjärjestelmä on ihmisille erittäin tärkeä, koska se lujittaa kansojen välisiä suhteita ja mahdollistaa vapaan liikkumisen periaatteen vahvistamisen yhtenä EU:n perusoikeuksista.

Se, että Euroopan unionin takaa viisumivapauden laajentamisen aivan lähitulevaisuudessa näihin kahteen maahan, erityisesti Bosnia ja Hertsegovinaan, vähentää suuremman poliittisen ja etnisen epävakauden vaaraa, vahvistaa alueen poliittista ja taloudellista yhteistyötä, kasvattaa kansan tukea EU:lle ja mahdollisuutta Euroopan yhdentymiseen, laajentaa ihmisten näköpiiriä ja poistaa äärivoimat ja EU:n vastaiset asenteet. Äänestin tämän viisumivapautta koskevan päätöslauselman puolesta, jotta Bosnia ja Hertsegovina sekä Albania voivat hyötyä siitä mahdollisimman pian.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Me kannatamme viisumipakon poistamista Bosnia ja Hertsegovinan sekä Albanian kansalaisilta. Tämä mahdollisuus evättiin näiltä mailta vuonna 2009, kun viisumijärjestelmää alettiin poistaa kaikista Länsi-Balkanin maista.

Tässä päätöksessä "palkitaan" näiden maiden kyvystä "toteuttaa tarvittavat uudistukset". Sen mukaan me avaamme näin oven maille, jotka "tekevät parhaansa miellyttääkseen unionia". Herää kysymys: minkä hinnan näiden maiden ihmiset maksavat siitä? Ne, jotka väittävät nyt palkitsevansa Balkanin maita, ovat samoja, jotka tekivät aiemmin kaikkensa hajottaakseen Jugoslavian ja tuhotakseen sen kansalaisten saavutukset. Suuret EU:n ja Naton jäsenvaltiot ovat tahrineet kätensä siellä tekemiinsä rikoksiin operaatiossa, jolla onnistuttiin kylvämään ihmisten välille vihaa ja yllyttämään sodankäyntiin, vaikka nämä ihmiset olivat paljon aiemmin päättäneet yhdistää voimansa maansa rakentamiseksi. Siksi me emme tue sitä, että Jugoslavian jäljellä olevat osat hajotetaan, ja sitä edistävät ne, jotka haluavat iskeä kätensä sen vaurauteen, riistää sen kansalaisia ja tehdä siitä oman geostrategisen asemapaikkansa, vanhan unelman suurpääomasta EU:ssa. On jo ilmoitettu, että seuraava järjestelmään lisättävä alue on Kosovo, EU:n ja Naton protektoraatti alueella.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Minä ja liike, johon kuulun, on täysin eri mieltä esittelijä Fajonin ehdotuksesta myöntää Bosnia ja Hertsegovinan sekä Albanian kansalaisille viisumivapaus heidän ylittäessään Euroopan unionin ulkorajoja. Mielestäni tällainen toimenpide on vastuuton ja vaarantaa EU:n kansalaisten turvallisuuden, koska siinä aliarvioidaan näiden maiden poliittiset ongelmat ja yliarvioidaan viime vuosina saavutettu heiveröinen ja riittämätön edistys. Albaniaan ei ole vieläkään perustettu oikeusjärjestelmää järjestäytyneen rikollisuuden ja erittäin laajan korruption torjumiseksi. Rikosoikeusjärjestelmällä on vastaavia ongelmia Bosnia ja Hertsegovinassa, missä poliisin ja oikeusviranomaisten välinen yhteistyö on erittäin heikkoa. Viisumipolitiikka mahdollistaa tietynlaajuisen valvonnan sekä sen, että voidaan valita, ketkä kolmansista maista saavat tulla unioniin. Ilman tämän järjestelmän mahdollistamaa valvontaa on vaarana, että syntyy kansalaistemme turvallisuuden vaarantavia tilanteita.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestys on vahva viesti, jonka Euroopan parlamentti lähettää Albanialle sekä Bosnia ja Hertsegovinalle, nimittäin mahdollisuus Euroopan unionin jäsenyyteen tulevaisuudessa. Viisumivelvollisuuden poistaminen näiden kahden maan kansalaisilta edistää väistämättä nuorten opiskelijoiden liikkumista ja vahvistaa taloudellista ja poliittista yhteistyötä Balkanin alueen kanssa, missä jotkin maat, kuten Serbia, Montenegro ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ovat jo päässeet tämän järjestelmän piiriin. Meidän ei kuitenkaan pidä pettää itseämme. Tämä parlamentin äänestys ei missään olosuhteissa tarkoita Albanian nykyisen hallituksen politiikan tukemista, vaan me säilytämme jo heinäkuussa ilmaisemamme vaatimukset. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on ensisijaisesti luoda kansojen välille yhteys. On ilmeisen valitettavaa, että Kosovo ei sen itsenäisyyttä koskevien jäsenvaltioiden välisten kiistojen vuoksi ole mukana tässä Euroopan unionin ja Balkanin maiden välisessä prosessissa. Siihen meidän pitää pyrkiä.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan parlamentti on tänään antanut vahvan osoituksen tuestaan Länsi-Balkanin maiden viisumipakon poistamiseen tähtäävälle politiikalle jatkaen viime vuonna valittua kurssia. Silloin viisumipakko poistettiin Serbian, Montenegron ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kansalaisilta. Se päätös oli tärkeä edistysaskel kohti näiden maiden yhdentymistä Eurooppaan, sillä ne ovat osoittaneet pystyvänsä aloittamaan vaikeat uudistusprosessit. Tämänpäiväisessä äänestyksessä Fajonin mietinnöstä me hyväksyimme komission ehdotuksen myös Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan viisumipakon poistamisesta. Itse asiassa eriytetty lähestymistapa olisi saattanut pahentaa alueelle ominaista etnistä ja poliittista jakautumista. Ainoa alue, joka ei ole mukana viisumivapausprosessissa, on Kosovo. Tämä poikkeus johtuu pääasiassa maan itsenäisyyden tunnustamiseen liittyvistä ongelmista, joiden ratkaisemisen toivon pian onnistuvan. Lopuksi minun on huomautettava, että viisumien poistaminen, mikä on tämän mietinnön tavoite, koskee ratkaisevaa asiaa ihmisten elämässä, koska sen ansiosta he voivat harjoittaa oikeuttaan vapaaseen liikkumiseen.

  Marine Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) Europolin, Eurojustin ja Frontexin raportissa on arvioitu, että Euroopan unioniin tulee joka vuosi 900 000 laitonta maahanmuuttajaa. Tässä asiakirjassa kuvataan, että Balkanin maista tuleviin laittomiin maahanmuuttajiin kuuluu runsaasti huumeisiin, aseisiin ja ihmiskauppaan liittyvää rikollista ainesta.

Vaikka jotkin näistä maista ovat yhä geopoliittisista, uskonnollisista tai jopa etnisistä syistä erittäin epävakaita, sosialistijäsenen Fajonin mietinnössä suositellaan viisumijärjestelmän poistamista kaikilta Länsi-Balkanin mailta – ei sen vähempää. Vaikka tämä etuoikeus onkin Schengenin sopimusten ja nimenomaan Euroopan unionin toimintaa ja siihen liittymistä koskevien periaatteiden vastaista, ei mielestäni voida ajatellakaan, että annettaisiin lupa vapaaseen liikkumiseen sellaisten maiden kuin Bosnia ja Hertsegovina tai Albania kansalaisille.

Tähän "perusoikeuteen" vetoaminen on todellisuudessa vain sekasotkuinen utopia. Euroopan unionilla on jo nyt riittävästi tekemistä valtavan ja hallitsemattoman maahanmuuton kanssa, joka vahingoittaa vakavasti unionin muodostavien maiden identiteettiä, taloutta ja yhteiskuntaa. Meidän pitäisi päinvastoin puhua sen puolesta, että jokaisella kansalla on perusoikeus säilyttää rajansa omassa valvonnassaan ja tehdä itsenäinen päätös siitä, kuka saa tai ei saa tulla heidän maahansa.

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Fajonin mietintöön ehdotuksesta asetukseksi, jossa luetellaan ne kolmannet maat, joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, ja ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla tätä vaatimusta ei ole, on suhtauduttava myönteisesti, koska se on asianmukainen seuraus EU:n Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Makedonian, Montenegron ja Serbian kanssa vuonna 2007 tekemistä sopimuksista, jotka koskevat viisumivaatimusten väljentämistä. Koska järjestelmällistä valvontaa on jatkettava viisumivapauden myöntämisen jälkeenkin, on korostettava, että tällä toimenpiteellä on epäilemättä tärkeässä osuus vakauden luomisessa. Olen myös samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että tämän ilmiön suora vaikutus kansalaisten elämänlaatuun rohkaisee valtiota ja julkisia laitoksia sekä poliitikkoja toteuttamaan niitä välttämättömiä uudistuksia, joita Euroopan unioniin liittyminen niiltä vaatii.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Jos meidän on määrä harkita viisumivapauden laajentamista koskemaan Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisia, me voisimme keskustella teoriasta, jonka mukaan Albania on edistynyt järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusten kitkemisessä. Se ei pidä paikkansa. Esittelijän perustelut ja ulkoasiainvaliokunnan lausunto, joissa kummassakin puolletaan viisumivapautusta Kosovolle, ovat provokaatiota, jota ei voi hyväksyä. Sen vuoksi äänestän mietintöä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) EU on aina halunnut, että kansalaiset voivat sen rajojen sisäpuolella liikkua vapaasti jäsenvaltiosta toiseen. Tämä mahdollisuus on asteittain laajentunut muihinkin kuin jäsenvaltioihin, ja nyt monet EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset voivat matkustaa EU:ssa ilman viisumia.

Käsiteltävänä olevan päätöslauselman tavoitteena on Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisten viisumivapaus Länsi-Balkanin muiden maiden, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Montenegron ja Serbian, esimerkin mukaisesti. Näiden kahden maan edistyminen viime kuukausina on johtanut siihen, että EU poistaa viisumivaatimuksen niiden kansalaisilta, mikä auttaa vähentämään poliittisen ja etnisen epävakauden riskiä, vahvistamaan poliittista ja taloudellista yhteistyötä alueella, lisäämään kansan tukea EU:lle ja mahdollisuutta Euroopan yhdentymiseen, laajentamaan ihmisten näköpiiriä ja poistamaan äärivoimia sekä EU:n vastaisia voimia: näistä syistä äänestin mietinnön puolesta.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tuen komission ehdotusta Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisia koskevan viisumijärjestelmän poistamisesta. Viisumijärjestelmän ei pitäisi missään tapauksessa eristää Länsi-Balkanin kansalaisia tai käännyttää heitä pois Euroopan unionista, lähimmästä naapuristaan. Päätös viisumijärjestelmän vapauttamisesta on tulosta näiden kahden maan edistymisestä erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan vahvistamisessa. Tällä päätöksellä on suuri psykologinen vaikutus kansalaisiin, esimerkiksi opiskelijoihin, jotka ovat tähän asti joutuneet jonottamaan konsulaateissa.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin Tanja Fajonin mietinnön lopullisen version puolesta. Haluan tässä yhteydessä tehdä selväksi, että vastustan Kosovon kansalaisten viisumivapautta, koska mielestäni tästä asiasta on sovittava Serbian kanssa. Olen täysin samaa mieltä YK:n turvallisuusneuvoston kanssa, joka ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä. Olen myös sitä mieltä, että siihen asti, kunnes Serbia tunnustaa Kosovon itsenäisyyden, meillä ei ole oikeutta edetä yhtään edes alueen välillisen tunnustamisen suuntaan. Kuten tiedetään, monet EU:n jäsenvaltiot eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä. Olen vakuuttunut siitä, että meidän on sovellettava tässä asiassa harkitumpaa lähestymistapaa.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Vuoden 2009 viisumivapaus osoitti käytännössä, että monet Balkanin maat rinnastavat viisumivapaan matkustamisen rajoittamattomiin valtuuksiin. Lukemattomat ihmiset ovat hyödyntäneet entistä vapaampia viisumiehtoja matkustaessaan Euroopan unioniin. Kukaan ei tiedä, kuinka moni heistä on todella palannut kotimaahansa oleskeluun myönnetyn ajan päätyttyä. Näille ihmisille ei tunnu olevan selvää, että viisumivapaudella ei ole mitään tekemistä työpaikkojen tai oleskeluoikeuden kanssa. Matematiikka, jonka mukaan laiton maahanmuutto EU:hun pysäytetään takaisinottosopimuksella, ei voi täsmätä, kun viisumivapautta käytetään edelleen hyväksi. Tämä ajatus on unohdettava. Erityisesti Kosovo on meille suuri ongelma tässä suhteessa. EU ei ole koskaan kyennyt päättämään, mitä se pitää tärkeämpänä tai mitä se pitää oikeana ja asianmukaisena – alueellista koskemattomuutta vai kansojen itsemääräämisoikeutta – ja koska olemme liian kauan jättäneet huomiotta monikansallisten valtioiden ongelman, meillä on nyt jaettu Balkanin valtio. Viisumisopimuksen käyttäminen siihen, että Kosovo lähes pakotetaan tunnustamaan tällä tavalla, koska jotkin jäsenvaltiot eivät ole tunnustaneet sitä, on vastoin toissijaisuusperiaatetta ja rikkoo kansallisia oikeuksia, mitä pitäisi vastusta kaikin mahdollisin tavoin. Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi äänestin Fajonin mietintöä vastaan.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska tiedän Romanian kansalaisena oikein hyvin, miten tärkeää vapaa liikkuminen on. Se on Euroopan unionin tärkein perusvapaus ja suurin oikeus, mitä unionin kansalaisella on. Tämän periaatteen laajentaminen koskemaan Albaniaa sekä Bosnia ja Hertsegovinaa on tärkeä askel tiellä kohti Euroopan yhdentymistä.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Tuen täysin Euroopan parlamentin ja neuvoston laatimaa ehdotusta lyhytaikaisia viisumeja koskevan vaatimuksen poistamisesta Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisilta heidän ylittäessään ulkorajoja. Kyseiset maat ovat edistyneet Euroopan unionin vaatimusten täyttämisessä huomattavasti. Komission ehdotusten mukaan komissio aikoo viisumipakon poistamisen jälkeen aloittaa näissä kahdessa maassa ja kaikissa Länsi-Balkanin maissa, jotka on jo poistettu "negatiivisesta luettelosta" ja siirretty "positiiviseen luetteloon", asianmukaisen valvonnan, jolla varmistetaan, että näiden maiden suunnittelemat toimenpiteet pannaan viisumisäännösten vapauttamiseen tähtäävän prosessin osana täytäntöön tehokkaasti ja pysyvästi. Komissio korostaa myös, että viisumivapauteen tähtäävän prosessin perusvaatimus näissä maissa on biometristen passien käyttöönotto, mikä takaa turvallisuuden ja torjuu laitonta maahanmuuttoa.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan viisumivapausprosessia koskevaa myönteistä päätöstä vastaan. Tuen ranskalaisten COREPER-kokouksessa 29. syyskuuta omaksumaa kriittistä kantaa: valitettuaan, että komission ehdotuksen ja arvioinnin välinen aika oli liian lyhyt, he siirsivät asian parlamentin käsiteltäväksi ja vaativat lisää aikaa vaatimusten arvioimiseen. Ratkaisematta on vielä liian monta kysymystä, jotta voitaisiin sopia siitä, että Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaiset eivät tarvitse viisumia EU:hun matkustaessaan. Nämä kysymykset koskevat erityisesti korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, biometristen passien puutetta sekä maahanmuuttoa ja rajavalvontaa. Tästä viimeisestä kysymyksestä haluan muistuttaa teille, että viime maaliskuussa Belgia palautti kotimaahansa useita satoja Albaniasta lähtöisin olevia serbejä ja makedonialaisia, jotka olivat hakeneet EU:sta turvapaikkaa sen jälkeen, kun Serbian, Makedonian ja Montenegron viisumirajoitukset oli poistettu joulukuussa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tämän päivän äänestys tasoittaa tietä Bosnia ja Hertsegovinan ja Albanian myöhästyneelle mutta todella tervetulleelle sisällyttämiselle EU:n viisumivapaata matkustamista koskevaan järjestelmään. Se toimii varmasti kannustimena niiden kansalaisille, kun he saavat samat oikeudet ja etuoikeudet kuin naapurinsa. Neuvoston pitäisi nyt hyväksyä nopeasti heidän mukaan ottamisensa. Me olemme kuitenkin huolissamme joidenkin jäsenvaltioiden, erityisesti Ranskan, haluttomuudesta tehdä niin. Bosnia ja Hertsegovina ja Albania täyttävät nyt itse asiassa EU:n ehdot viisumipakon poistolle paremmin kuin Serbia ja Makedonia täyttivät ne saadessaan viisumivapauden vuosi sitten. Jos neuvosto ei noudata Euroopan parlamentin ja Euroopan komission kantaa, se olisi täysin väärä viesti Bosnia ja Hertsegovinan sekä Albanian kansalaisille.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Me vastustimme tätä mietintöä, koska on vaarallista vaatia poistamaan Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisten viisumivaatimus heidän ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajoja. Mielestämme tämä koskee erityisesti Albaniaa, missä järjestäytynyt rikollisuus on syvälle juurtunutta ja voisi sitten levitä muualle EU:hun. Tästä huolimatta esittelijä Frattini on päätynyt puoltamaan viisumivapautta. Tämä päätös on ristiriidassa Ranskan, Alankomaiden ja Tanskan jo tekemien päätösten kanssa.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Entisen Jugoslavian maat Makedonia, Montenegro ja Serbia lisättiin hiljattain kyseisen asetuksen positiiviseen luetteloon, mikä tarkoittaa, että niiden kansalaiset eivät tarvitse viisumia päästäkseen Euroopan unionin alueelle. Albania sekä Bosnia ja Hertsegovina ovat myös edistyneet, joten heti kun ne täyttävät ehdot, niille voidaan myöntää viisumivapaus ja ne voidaan poistaa negatiivisesta luettelosta. On välttämätöntä päättää, että unionin tulevan kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu matkustaminen Euroopan unionissa. Jotta tämä vapautus voitaisiin toteuttaa käytännössä, on yhä välttämätöntä vahvistaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja kehittää strategia, joka tukee Albanian tapauksessa kotimaahan palautettujen kansalaisten integroitumista ja Bosnia ja Hertsegovinan tapauksessa rikoslainsäädännön yhdenmukaistamista liittovaltion rikoslain kanssa. Mahdollisuus matkustaa ilman viisumia lähitulevaisuudessa vahvistaa poliittista ja taloudellista yhteistyötä ja vähentää jännitteiden riskiä alueella. Lisäksi EU:n tuki auttaa varmasti laajentamaan ihmisten näköpiiriä. Äänestän asiakirjan puolesta edellä esitetyistä syistä.

– Päätöslauselmaesitys ihmisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen suojelun puutteesta Kongon demokraattisessa tasavallassa (RC-B70524/2010)

  Damien Abad (PPE) , kirjallinen. – (FR) Kun otetaan huomioon, että Kongon demokraattisen tasavallan ihmisoikeustilanne ei ole muuttunut parempaan suuntaan vaan on tosiasiassa huonontumassa ja että järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin, kuten laittomiin teloituksiin, sieppauksiin, seksuaaliseen väkivaltaan ja kidutukseen syyllistytään päivittäin, on mielestäni välttämätöntä, että äänestän tämän Euroopan parlamentin laatiman päätöslauselman puolesta. Liikevoitot, talouselämä sekä mineraali- ja maavarat ovat aseellisten ryhmien hallinnassa ja selkkaukset ovat jatkuneet vuosia huolimatta Yhdistyneiden Kansakuntien vakauttamisoperaatiosta Kongon demokraattisessa tasavallassa. Siksi on välttämätöntä vaatia Kongon demokraattisen tasavallan hallitusta palauttamaan maahan vakaus ja turvallisuus ja sen jälkeen käynnistämään rauhanprosessi.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tänään hyväksyimme täysistunnossa erittäin suurella ääntenenemmistöllä päätöslauselman ihmisoikeuksien suojelun puutteesta Kongon demokraattisessa tasavallassa. Olemme siten tuominneet väkivallan ja erityisesti joukkoraiskaukset, joihin maassa on kesän aikana syyllistytty. Meidän on kiireesti tehostettava rankaisemattomuuden vastaisia toimia ja ennen kaikkea tehtävä loppu kaikista ihmisoikeusloukkauksista riippumatta siitä, mistä teosta on kyse. Syyllisten saaminen oikeuden eteen edellyttää riippumattomia tutkimuksia. Paheksumme lisäksi sitä, että paikan päällä olevat Yhdistyneiden Kansakuntien rauhaturvajoukot eivät ole pystyneet lopettamaan väkivaltaisuuksia. Niiden läsnäolo on kuitenkin välttämätöntä, ja meidän on annettava niille mahdollisuus suorittaa tehtävänsä loppuun Kongon demokraattisessa tasavallassa.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Kongon demokraattisen tasavallan on välittömästi ryhdyttävä toimiin täyttääkseen velvoitteensa ihmisoikeusloukkauksiin liittyvillä aloilla. Nykyään useimmat aseelliset liikkeet käyttävät raiskauksia ja väkivaltaa sotilaallisten ja taloudellisten tavoitteidensa saavuttamiskeinona. Näiden väkivallantekojen seurauksena naiset usein menettävät paikkansa yhteisössä, kyvyn huolehtia lapsistaan tai jopa henkensä. Siviilien sietämättömät kärsimykset ja köyhyys jatkuvat. Kongon demokraattisen tasavallan on toteutettava kaikki mahdolliset toimet estääkseen siviiliväestöön kohdistuvat uudet hyökkäykset ja saattaakseen tekijät tehokkaammin vastuuseen ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista. Samanaikaisesti on tärkeää edistää alueen rauhaa ja vakautta hyödyntämällä nykyisiä alueellisia järjestelyjä ja tehostamalla työtä alueen talouskehityksen hyväksi. On erittäin tärkeää varmistaa sukupuolten tasa-arvoa kehitysyhteistyössä koskevan neuvoston toimintasuunnitelman avulla, että tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon kaikilla politiikanaloilla.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Vaikka Kongon demokraattisessa (?) tasavallassa meneillään oleva humanitaarinen murhenäytelmä ei levittäydykään aivan silmiemme eteen, se ei suinkaan tee siitä vähemmän sydäntä särkevää. Toivon, että Euroopan parlamentin tekemä aloite julistuksen antamisesta, jossa tuomitaan voimakkaasti kaikki Kongon demokraattisen tasavallan konfliktissa sotivat osapuolet, ja tämän julistuksen laajemmasta levittämisestä, myös YK:n pääsihteerille, saa aikaan parannusta siviiliväestön tilanteessa; se on tämän järjettömän sodan todellinen uhri. Kongon demokraattisen tasavallan tilannetta koskevat tiedot ovat erityisen huolestuttavia, koska poikkeuksellisen raa'at väkivallanteot tapahtuvat lähellä YK:n rauhanturvaajien leiriä. Ne 1 244 naista, jotka kaikkien konfliktissa osallisina olevien joukkojen edustajat ovat raiskanneet tänä vuonna vain kolmen kuukauden aikana, eivät missään nimessä ole pelkkiä numeroita. Jokainen heistä joutuu selviytymään omasta kärsimysnäytelmästään. Vielä järkyttävämpää on se, että tämä tilanne voi toistua milloin tahansa, eivätkä he saa kokea minkäänlaista suojelua. Tilanne Kongon demokraattisessa tasavallassa on yksi lisäperuste sen puolesta, että kaikki sukupuoleen perustuvan väkivallan muodot tunnustetaan virallisesti rikokseksi ihmisyyttä vastaan ja sotarikokseksi.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Huolimatta Yhdistyneiden Kansakuntien johdolla toteutettavasta vakauttamisoperaatiosta Kongon demokraattisessa tasavallassa ja avustusjärjestöjen tekemästä äärimmäisen vaikeasta työstä ihmisoikeusloukkaukset jatkuvat itsepintaisesti. Tilanne on hälyttävä ja on johtanut puolisotilaallisten joukkojen tekemiin joukkoraiskauksiin, kohtuuttomiin kärsimyksiin, köyhyyteen, ihmisten siirtymiseen pois kotiseudultaan, pakolaisleirien ala-arvoiseen tilanteeseen sekä siviilien ja lapsisotilaiden pakkovärväykseen.

Kongon armeijalla ei edelleenkään ole tehtäviensä hoitamiseen tarvittavia teknisiä ja taloudellisia voimavaroja eikä henkilöstöresursseja. Tässä päätöslauselmassa painotetaan koulutusta ja kunnollisia palkkoja, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä Kongon armeijan uudistamiseksi ja sen kurin parantamiseksi. Lisäksi siinä korostetaan tarvetta lisätä toimia, jotta aseellisten ryhmien toiminta saadaan loppumaan ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet saadaan vastuuseen teoistaan. Samoin siinä korostetaan, että on välttämätöntä kehittää Kongon demokraattisen tasavallan hallituksen ja kansainvälisen yhteisön välistä tiivistä yhteistyötä ja samalla ottaa huomioon naisten osallistuminen konfliktin ratkaisemiseen. Rauhanprosessin takia vuoropuhelua on jatkettava välittömästi, ja tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) On välttämätöntä tehdä loppu paikallisyhteisöihin kohdistuvan väkivallan laajenemisesta ja joukkotuhoa aiheuttavista teoista, kuten kotien, koulujen, kirkkojen tai jopa kokonaisten kylien polttamisesta, niin kuin Kongon demokraattisessa tasavallassa on tapahtunut. Raiskauksia sekä muita naisiin ja lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan muotoja (Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun antamien tietojen mukaan noin 14 raiskaustapausta päivässä) on käytetty sota-aseina. Emme voi sallia yleisen rankaisemattomuuden mielialan kehittymistä sellaisten rikosten suhteen, jotka tosiasiassa ovat äärimmäisen vakavia perusoikeusloukkauksia. Syylliset on saatava oikeuteen vastaamaan teoistaan ja tuomittava sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Toistan Yhdistyneille Kansakunnille ja Kongon hallitukselle esitetyn vetoomuksen tutkimusten käynnistämisestä. Toivon myös, että YK:n turvallisuusneuvosto toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä estääkseen siviiliväestöön kohdistuvat uudet hyökkäykset ja tarjotakseen uhreille heidän tarvitsemaansa apua. Olen tyytyväinen konfliktialueiden mineraaleja koskevan lain hyväksymiseen Yhdysvalloissa ja toivon, että EU voi tehdä vastaavan lainsäädäntöaloitteen.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Olen huolestuneena ja levottomana seurannut Kongon demokraattisessa tasavallassa parhaillaan kehittyvää tilannetta, siviileihin – erityisesti naisiin – kohdistuvaa väkivaltaa sekä raiskauksen käyttöä aseena varsinaisen sisällissodan osapuolina olevien sotilaallisten ryhmien välisissä yhteenotoissa. Lähdin mukaan tämän ihmisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen suojelun puutetta Kongon demokraattisessa tasavallassa koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman laatimiseen sillä perusteella, että halusin löytää keinon, jolla näihin tekoihin syyllistyneet saadaan kunnioittamaan kansalaisoikeuksia ja -vapauksia sekä ihmisarvoa ja kansainvälisiä sitoumuksia, joissa Kongon demokraattinen tasavalta on osapuolena.

Yhdysvalloissa hyväksyttiin hiljattain konfliktialueiden mineraaleja koskeva laki, ja kannatan maan tekemää aloitetta. Kannatan myös päätöslauselmaesityksen laatijoiden komissiolle ja neuvostolle esittämää järkevää kehotusta, että ne harkitsisivat samanlaisen lainsäädäntöaloitteen käyttöä täydentävänä välineenä, jonka avulla vaikutettaisiin näistä tuomittavista ja raakalaismaisista teoista vastuussa olevien henkilöiden päätöksiin. Siksi äänestin tämän päätöslauselman hyväksymisen puolesta.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Meidän on pikaisesti löydettävä poliittinen ratkaisu Kongon demokraattisen tasavallan aseelliseen selkkaukseen, jotta Kongon itäosien väestölle saadaan vihdoinkin turvalliset ja vakaat olot. Tämä on sen päätöslauselman tarkoitus, jonka Euroopan parlamentti on tänään hyväksynyt jatkotoimena 1. lokakuuta julkaistulle YK:n ihmisoikeusvaltuutetun raportille. Siinä luetellaan 617 kaikkein vakavinta ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkausta, joihin valtiolliset ja valtiosta riippumattomat toimijat ovat 10 vuoden aikana Kongon demokraattisessa tasavallassa syyllistyneet. Kymmeniätuhansia ihmisiä on surmattu ja monia muita raiskattu, silvottu tai kohdeltu muuten väkivaltaisesti kyseisen vuosikymmenen aikana. Euroopan unioni on valmis tukemaan kaikkia Kongon demokraattisen tasavallan ja Afrikan suurten järvien alueen maiden toimia alueen rauhan ja vakauden yhteisen edistämisen puolesta korostamalla sovinnontekoa, ihmisten turvallisuutta, uudistettua ja tehokkaampaa oikeuslaitosta sekä maan sisäisten pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden paluuta ja sopeuttamista.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä tuomitsen naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan Kongon demokraattisessa tasavallassa. On välttämätöntä tehostaa kiireesti rankaisemattomuuden vastaisia toimia ja tehdä välittömästi loppu maassa tapahtuvista väkivallanteoista ja ihmisoikeusloukkauksista.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tilanne Kongon demokraattisessa tasavallassa on ollut äärimmäisen epävakaa sen keinotekoisten rajojen ja sisäisten vihamielisyyksien takia. Sotivien liikkeiden ja niiden tekemien julmuuksien lisääntyminen ovat yksi surullisimmista luvuista Afrikan historiassa. Murhenäytelmien sekä ihmisoikeus- ja oikeudenloukkausten määrä kasvaa niin nopeasti, että edes parhaiten asioihin perehtyneet tarkkailijat eivät pysy kunnolla perässä. Kansainvälisen yhteisön tietoon tuli hiljattain erittäin vastenmielinen joukkoraiskausten aalto, joka ansaitsee tuomiomme ja voimakkaan paheksuntamme. Ainoa tapa, jolla voimme suhtautua tämäntyyppisen väkivallan käyttöön sota-aseena – mikä ei valitettavasti ole mitään uutta – on sen varaukseton tuomitseminen ja siitä fyysisesti ja moraalisesti vastuussa olevien tehokas syytteeseenpano. Kongo tarvitsee rauhaa ja vakautta, mutta niitä ei saavuteta, ellei kaikkein räikeimpiin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneitä, jotka ovat pöyristyttävästi jääneet ilman rangaistusta, tunnisteta yksiselitteisesti ja rangaista varoittavana esimerkkinä muille.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) YK:n rauhanturvaoperaatioista vastaava apulaispääsihteeri Atul Khare ilmoitti Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolle, että 30. heinäkuuta ja 4. elokuuta välisenä aikana yli 500 ihmistä joutui joukkoraiskauksen uhreiksi Pohjois-Kivun maakunnassa, jossa niihin syyllistyivät Ruandan demokraattinen vapautusarmeija (FDLR), hutukapinallisten ryhmä ja puolisotilaalliset Mai Mai -joukot.

Tuomitsen jyrkästi tämän joukkoraiskauksen sekä muut ihmisoikeusloukkaukset ja kannatan Yhdistyneille Kansakunnille ja Kongon demokraattisen tasavallan hallitukselle esitettyä kehotusta suorittaa puolueeton ja perusteellinen tutkimus tapahtumista ja varmistaa, että ihmisoikeusloukkauksiin ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomuksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen teoistaan ja asetetaan syytteeseen kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tuomitsemme jyrkästi naisten ja lasten raiskaamisen ja kaikki ihmisoikeusloukkaukset, joihin Kongon demokraattisessa tasavallassa on syyllistytty. Tällaiset teot on mahdollista saada loppumaan vasta sitten, kun ulkomaiden sotilaallinen läsnäolo ja ulkopuolinen puuttuminen maan asioihin lopetetaan, sillä kyseiset tekijät ylläpitävät konfliktia. YK:n ja EU:n operaatiot ovat jo osoittaneet, että ne eivät ole ratkaisu ongelmaan vaan osa sitä. Poliittinen ryhmämme kehotti "lopettamaan Kongon demokraattisen tasavallan EUPOL- ja EUSEC-operaatiot, jotka ovat kiistatta vaikuttaneet kielteisesti väkivallan kärjistymiseen ja maan tilanteeseen, kun niiden puitteissa koulutetut turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet rikoksiin maan omaa siviiliväestöä kohtaan".

Parlamentin enemmistö kannatti tämän ehdotuksen hylkäämistä ja tuki niitä, jotka haluavat ylläpitää konfliktia ja hyötyä siitä. Rauha saavutetaan vain sekä maan sisäisten että sen ulkopuolella toimivien sidosryhmien poliittisen sopimuksen avulla. Siihen on luonnollisesti saatava mukaan alueen maat, erityisesti Ruanda ja Uganda, jotka loukkaavat Kongon demokraattisen tasavallan itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä ja ovat konfliktin aktiivisia osapuolia. Ennen kaikkea siihen on kuitenkin saatava mukaan Yhdysvallat ja Euroopan unioni, jotka hyötyvät eniten sotatilassa olevan maan taloudesta: se pysyy pystyssä myymällä tärkeitä mineraaleja, joita amerikkalaiset ja eurooppalaiset yhtiöt käyttävät tietokone- ja matkapuhelinkomponenttien tuotannossa.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vakavat ihmisoikeusloukkaukset, kuten järjestelmälliset joukkoraiskaukset, joita on tapahtunut Kongon demokraattisessa tasavallassa, ovat todella järkyttäviä. Vaikka Euroopan parlamentin valtuudet tällä alalla ovat vähäiset, on tärkeää, että tuomitsemme nämä julmuudet yksimielisesti, ja näin ollen kannatin tämänpäiväistä päätöslauselmaa.

  Sabine Lösing (GUE/NGL), kirjallinen. – (DE) Tuomitsen äärimmäisen jyrkästi joukkoraiskaukset ja vakavat ihmisoikeusloukkaukset Kongon demokraattisessa tasavallassa. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että tämä tuomio sisällytettiin yhteiseen päätöslauselmaesitykseen ja hyväksyttiin siinä. Äänestin kuitenkin yhteistä päätöslauselmaesitystä vastaan, koska myös EU:n EUPOL- ja EUSEC-operaatioiden puitteissa vuodesta 2005 saakka koulutetut Kongon sotilas- ja poliisiyksiköt olivat, ja ovat edelleen, suurelta osin mukana näissä rikoksissa. Yhteisessä päätöslauselmaesityksessä tuetaan ja puolletaan avoimesti näitä koulutusoperaatioita. Kannatan näiden operaatioiden välitöntä lopettamista, sillä ne ovat vaikuttaneet kielteisesti väkivallan kärjistymiseen ja maan tilanteeseen, kun niiden puitteissa koulutetut turvallisuusjoukot ovat toistuvasti olleet osallisina Kongon väestöön kohdistuvissa vakavissa ihmisoikeusloukkauksissa. Lisäksi EU:n kouluttama armeija ja poliisi kannattavat korruptoituneen Kabilan hallinnon sortokoneistoa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) EU ei voi välttyä niiden lukuisten aseellisten selkkausten vaikutuksilta, joita eri puolilla maailmaa aika ajoin puhkeaa. Väkivalta Kongon demokraattisessa tasavallassa on jatkunut useita vuosia ja johtanut miljoonien ihmisten kuolemaan, siirtymiseen pois kotiseudultaan ja kodittomuuteen.

Siksi on äärimmäisen tärkeää kehottaa kaikkia tämän konfliktin osapuolia lopettamaan vihollisuudet, jotta näiden alueiden väestö voi palata takaisin elääkseen rauhassa. Meidän on myös erittäin tärkeää jatkaa alueella toteutettavien YK:n operaatioiden tukemista lievittääksemme koko väestön kärsimyksiä, jotka kohdistuvat erityisesti vanhuksiin, naisiin ja lapsiin.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Aivan äskettäin yli 500 ihmistä joutui joukkoraiskauksen uhriksi Kongon demokraattisessa tasavallassa. Joukkoraiskaukseen syyllistyivät useiden Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa toimivien aseellisten ryhmien jäsenet. Kannatan varauksetta Euroopan parlamentin päätöslauselmaa. Samalla lisäisin, että kun pidetään mielessä, että YK:n rauhaturvaajien leiri sijaitsi melko lähellä sitä kaupunkia, jossa nämä seksuaaliset väkivallanteot tapahtuivat, ja ettei YK silti estänyt tätä järkyttävää välikohtausta, meidän on otettava kantaa YK:n tukikohdan toimiin Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa. Meidän on nimettävä asiasta vastuussa olevat YK-joukkojen komentajat. Olisi myös hyvä selvittää, tietävätkö YK:n tukikohdassa olevat päällystön jäsenet ja joukot syyn siihen, miksi heidät on sijoitettu sinne. Minusta vaikuttaa, etteivät he tiedä sitä, eivätkä myöskään sitä, että heidän vaikenemisensa oli syynä tähän joukkorikokseen ja kansainvälisen oikeuden pilkkaamiseen. YK:n taholta on rikos jättää hoitamatta suoraan sille kuuluva tehtävä.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kongon demokraattisessa tasavallassa jatkuvasti tapahtuvia räikeitä julmuuksia on mahdoton sanoin kuvailla. Ainoa keinomme on kuvailla niitä yksitellen. Joukkoraiskaukset, silpomiset, tarpeeton väkivalta, ryöstely, halpamaiset murhat, puhumattakaan kaikkein keskeisimpien perusvapauksien pilkkaamisesta päivittäin valtiossa, joka on täysin rappiotilassa. Olemattomasta oikeusjärjestelmästä johtuvaan toimien tai reaktioiden täydelliseen puuttumiseen voidaan vielä lisätä rankaisemattomuus sekä Kongon viranomaiset, jotka pikemminkin alistuvat sen sijaan että tarttuisivat keskeiseen tehtäväänsä, kansalaisten suojeluun. Tämä päätöslauselma, joka on kolmas laatuaan, on suunnattu Kongon johtaville viranomaisille, mutta myös EU:n ja kansainvälisille viranomaisille, jotka eivät enää voi kieltäytyä puuttumasta asiaan. Niillä on velvollisuus toimia väestön suojelemiseksi, nimittäin hyödyntämällä kentällä toimivaa Yhdistyneiden Kansakuntien vakauttamisoperaatiota Kongon demokraattisessa tasavallassa (MONUSCO). Niiden on helpotettava rauhan ja vakauden palauttamista alueelle ja edistettävä sellaisen valtion perustamista, joka pystyy täysin hoitamaan perustehtävänsä ja vihdoin varmistamaan oikeusjärjestyksen noudattamisen.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Toivon, että alan tärkeimmät toimijat panevat merkille sen, mistä juuri äänestimme. Tuomitsemme jyrkästi ne Pohjois-Kivun maakunnassa 30. heinäkuuta ja 4. elokuuta välisenä aikana tapahtuneet joukkoraiskaukset ja muut ihmisoikeusloukkaukset, joiden uhreiksi joutui vähintään 500 naista ja lasta ja joihin syyllistyivät Ruandan demokraattinen vapautusarmeija (FDLR), hutukapinallisten ryhmä ja puolisotilaalliset Mai Mai -joukot, sekä muilla Pohjois- ja Etelä-Kivun alueilla tapahtuneet ihmisoikeusloukkaukset. Kehotamme kaikkia toimijoita tehostamaan rankaisemattomuuden vastaisia toimia ja lopettamaan välittömästi väkivaltaisuudet ja ihmisoikeusrikkomukset Kongon demokraattisessa tasavallassa ja erityisesti Pohjois-Kivussa. Korostamme, että tarvitaan lisätoimia paikallisten ja ulkomaisten aseellisten ryhmien toiminnan lopettamiseksi Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa. Kehotamme myös YK:ta ja Kongon demokraattisen tasavallan hallitusta suorittamaan puolueettoman ja perusteellisen tutkimuksen tapahtumista ja varmistamaan, että ihmisoikeusloukkauksiin ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomuksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen teoistaan ja asetetaan syytteeseen Kongon lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Valitettavasti monissa maailman maissa ei kunnioiteta perusihmisoikeuksia. Niissä päinvastoin syyllistytään rikoksiin ihmisyyttä vastaan, sotiin, seksuaaliseen väkivaltaan ja kaikentyyppiseen väkivaltaan miehiä, naisia ja lapsia kohtaan. Heinä- ja elokuun välisenä aikana Kongon demokraattisessa tasavallassa, yksinomaan Itä-Kongon kaivosalueella, joutui joukkoraiskausten uhreiksi yli 500 ihmistä, joiden joukossa oli lapsia, tyttöjä ja jopa 75-vuotiaita naisia. Kaikki tämä tapahtui lähellä YK:n leiriä. YK ei ainoastaan jättänyt puuttumatta asiaan, vaan se jopa teeskenteli tietämätöntä viikkoja jatkuneista tapahtumista. Maan omien arvioiden mukaan tähän mennessä on kuollut noin 6 miljoonaa ihmistä. Voin vain antaa vilpittömän tukeni tälle päätöslauselmalle, jossa parlamentti asettuu heikoimpien ja puolustuskyvyttömimpien puolelle.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Tuin päätöslauselmaa ihmisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen suojelun puutteesta Kongon demokraattisessa tasavallassa. Mielestäni sen hyväksyminen on kiireellistä ja ensiarvoisen tärkeää. Joulukuun alussa Kinshasassa pidetään AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous. Tällä päätöslauselmalla voitaisiin lähettää tärkeä viesti Kongon viranomaisille ja asukkaille. Se on merkki siitä, että Euroopan unioni aikoo tehostaa toimiaan tämän alueen tilanteen vakauttamiseksi, tarkistaa käytössä olevat nykyiset avustusmekanismit, panna enemmän painoa oikeuslaitoksen uudistamiselle ja ennen kaikkea vastustaa määrätietoisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä tehdä lopun syyllisten rankaisematta jättämisestä.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Olen erittäin tyytyväinen siihen, että ihmisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen suojelun puutteesta Kongon demokraattisessa tasavallassa annettu päätöslauselma hyväksyttiin. Tässä päätöslauselmassa tuodaan päivänvaloon ja tuomitaan lukuisat väkivaltaisuudet, joita on käytetty sota-aseena kongolaisnaisia vastaan. Nämä julmuudet ovat jo kauan aiheuttaneet maassa suurta tuhoa. Jälleen kerran korostan, että on välttämätöntä torjua alueella vallitsevaa rankaisemattomuutta, ja pyydän komissiota laatimaan mahdollisimman pikaisesti lainsäädäntöaloitteen jatkotoimena konfliktialueiden mineraaleja koskevalle Yhdysvaltojen laille.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät kollegat, olen erittäin huolissani tapahtumista Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa on viime kuukausina raiskattu satoja tai jopa tuhansia naisia ja lapsia. Tämä tyrmistyttää minua poliitikkona, ja sitäkin enemmän isänä ja miehenä. Se on kauheaa. Syylliset on löydettävä ja asetettava syytteeseen, ja heitä on rangaistava kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Me – kansainvälinen yhteisö – olemme epäonnistuneet. Olemme kuitenkin epäonnistuneet myös paljon lähempänä kotiamme, omalla alueellamme. Tuomitsemme aina suin päin Euroopan unionin ulkopuolella tapahtuneet ihmisoikeusloukkaukset ja vaadimme kiireellisten toimien toteuttamista. Kun huomio kiinnittyy EU:ssa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin, reaktio on kuitenkin useimmiten pidättyväinen. EU joutuu vakavaan luottamuskriisiin, jollei se onnistu kaventamaan kuilua EU:n ulkopuolella tehdyistä rikoksista esittämänsä huomattavan paheksunnan ja ihmisoikeuksien alalla toteutettujen EU:n sisäisten toimien välillä. Näin ei pitäisi olla. Lissabonin sopimus tarjoaa uusia mahdollisuuksia ihmisoikeuksien lujittamiseen, erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan, joka velvoittaa nyt EU:n toimielinten lisäksi jäsenvaltioita. Näin ollen meillä on valmiudet täyttää tämän EU:n ihmisoikeuksia koskeva tyhjiö, mutta meidän on toimittava heti.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Hyvät kollegat, 30. heinäkuuta ja 4. elokuuta 2010 välisenä aikana Kongon itäosissa tapahtui vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä lapsiin naisiin ja myös miehiin kohdistunutta seksuaalista väkivaltaa. Ihmisoikeusloukkaukset ja kansainvälisen oikeuden rikkominen jatkuvat tänäkin päivänä ja leviävät alueella hälyttävällä vauhdilla. Euroopan unioni on sitoutunut pitkäaikaisesti Afrikan suurten järvien alueeseen, joka sijaitsee osaksi Kongon demokraattisen tasavallan alueella. Toimemme alueen rauhan ja vakauden edistämiseksi eivät kuitenkaan toistaiseksi ole tuottaneet konkreettisia tuloksia. Tämänpäiväisessä päätöslauselmassa parlamentti vetoaa jälleen sen puolesta, että siviiliväestöön kohdistuvat hyökkäykset Kongon itäisissä maakunnissa lopetettaisiin ja että uhreille järjestettäisiin perusterveydenhuolto, sosiaalista ja humanitaarista apua sekä oikeusapua. Jokaisella aseellisella selkkauksella on poliittinen ratkaisu, mutta tällaisen ratkaisun löytäminen edellyttää tahtoa. Itäisen Kongon turvallisuus ja vakaus lepäävät näin ollen pääasiassa Kongon hallituksen harteilla. Taloudellinen ja humanitaarinen apu ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksinään riitä. Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti on jälleen jäsentensä antamien äänien kautta yksiselitteisesti vahvistanut, että Kongolle antamaamme sitoumukseen sisältyy selvä kannanotto ihmisoikeuksien puolustamiseen aina kun niitä loukataan alueella. Siksi kannatin käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaa, ja luotan siihen, että Euroopan komissio löytää tehokkaita mekanismeja päätöslauselman suositusten täytäntöön panemiseksi.

– Päätöslauselmaesitys: Kansainvälinen kuolemanrangaistuksen vastainen päivä (RC-B7-0541/2010)

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Viime viikkoina Euroopan parlamentti ja koko kansainvälinen yhteisö ovat ryhtyneet toimiin puolustaakseen Sakinehia, mutta myös kaikkia niitä miehiä ja naisia, jotka elävät samanlaisissa oloissa Iranissa ja kaikkialla muuallakin maailmassa, jossa perusoikeuksien loukkaukset jatkuvat. Tästä päivästä lähtien maailmassa on 154 maata, jotka ovat luopuneet kuolemanrangaistuksesta. Näistä 96 on poistanut sen kaikkien rikosten osalta, kahdeksan on säilyttänyt sen vain poikkeuksellisten rikosten osalta, kuten sodan aikana tehtyjen rikosten yhteydessä, kuusi on keskeyttänyt teloitusten täytäntöönpanon ja 44 on tosiasiallisesti luopunut kuolemanrangaistuksesta, toisin sanoen näissä maissa ei ole todettu teloituksia vähintään kymmeneen vuoteen tai ne ovat sitovasti luvanneet olla käyttämättä kuolemanrangaistusta. Monissa maissa ei tehdä minkäänlaista eroa tuomittujen välillä; itse asiassa muutamissa maissa teloitetaan vielä rikoksiin syyllistyneitä lapsia. Kaikki tämä rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta sellaisena kuin se on vahvistettu kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa. Näin ollen vahvistan uudelleen vastustavani kuolemanrangaistusta kaikissa tapauksissa ja kaikissa olosuhteissa siinä toivossa, että siitä luovutaan mahdollisimman pian.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Viime vuosina kuolemanrangaistuksen poistamisessa on edistytty lupaavasti. Tämän rangaistusmuodon käytöstä lopullisesti luopuneiden maiden lukumäärä on noussut 95:een. Itse asiassa sen säännöllinen käyttö rajoittuu kahteen maailman alueeseen: Aasiaan ja Pohjois-Afrikkaan. YK:n päätöslauselmat kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmallisesta keskeyttämisestä ovat huomattavasti myötävaikuttaneet näiden tulosten saavuttamiseen. EU toimii myös edelleen kuolemanrangaistusta vastaan kampanjoivien järjestöjen suurimpana rahoittajana. Mielestäni näiden järjestöjen tukemien erityisaloitteiden on kuitenkin saatava taakseen tarvittava poliittinen tuki. Koska Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksessä annetaan tälle asialle merkittävää tukea, äänestin sen puolesta. Myönteisestä kehityksestä huolimatta 58 maata on säilyttänyt kuolemanrangaistuksen, ja samanaikaisesti tilastotiedot tähän rangaistukseen tuomittujen ihmisten määrästä ovat hälyttäviä. Viime vuonna yli 700 ihmistä teloitettiin, eikä tähän määrään ole laskettu mukaan niitä useita tuhansia ihmisiä, jotka oletettavasti tuomittiin kuolemaan Kiinassa. Siksi haluan korostaa, että on välttämätöntä lisätä toimia kansainväliseen mielipiteeseen vaikuttamiseksi. Jopa joissakin EU:n jäsenvaltioissa suuri osa kansalaisista hyväksyisi kuolemanrangaistuksen käyttöönoton.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Nyt kun kansainvälistä kuolemanrangaistuksen vastaista päivää vietetään 10. lokakuuta kahdeksantena vuonna peräkkäin, me Euroopan parlamentin jäsenet haluaisimme antaa päätöslauselman korostaaksemme sitoutumistamme kuolemanrangaistuksen poistamiseen ja toivettamme tämän kuolemanrangaistuksen vastaisen periaatteen maailmanlaajuisesta yleistymisestä. Vaikka 43 maailman maata jatkaa kuolemanrangaistuksen käyttöä, tässä päätöslauselmassa kehotetaan niitä jäsenvaltioita, jotka edelleen käyttävät sitä, keskeyttämään teloitusten täytäntöönpano. Tavoitteena on kuolemanrangaistuksen täydellinen yleismaailmallinen poistaminen, mikä on yksi unionin ihmisoikeuspolitiikan painopisteistä.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Maailmassa on monia maita, jotka edelleen käyttävät kuolemanrangaistusta, mukaan luettuna kaikki ne maat, jotka ovat tehneet Euroopan kanssa niin kutsuttuja ihmisoikeuslausekkeita sisältäviä kauppa- ja taloussopimuksia. Kun ajatellaan maita, joissa julkisia teloituksia tehdään hirttämällä, kivittämällä tai käytännössä kidutusta vastaavilla menetelmillä, toimiemme lähtökohtana on oltava toivo siitä, että sellaiset tekstit kuin se, josta tänään äänestimme, kannustavat koko Eurooppaa, joka liian usein unohtaa taloudellisen ja poliittisen vaikutusvaltansa ja pidättäytyy kansainvälisissä yhteyksissä käyttämistä sitä ihmisarvon kunnioittamisen edistämiseen kolmansissa maissa.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Kuolemanrangaistus on yksi vanhimmista rangaistuksista, joka määrätään hyvin vakavista rikoksista ja jota ei vielä ole poistettu määrätyistä maista. Kuolemanrangaistus on äärimmäisen julma, epäinhimillinen ja halventava rangaistus, jolla rikotaan oikeutta elämään sellaisena kuin se on vahvistettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa. Nykyisin 43 maailman maata on vielä säilyttänyt kuolemanrangaistuksen. Siksi Euroopan parlamentti kehottaa maita välittömästi toteuttamaan nopeita toimia tämän käytännön lopettamiseksi. Kuolemanrangaistuksen määrääminen alaikäisille ja henkisesti tai älyllisesti jälkeenjääneille henkilöille on erityisen huolestuttavaa. Tämän rangaistuksen määrääminen kaikkein heikoimmassa asemassa oleville pitäisi lopettaa mahdollisimman pian. On erittäin tärkeää, että maiden julkiset elimet ottavat tehtäväkseen seurata kuolemanrangaistukseen liittyviä kysymyksiä, niin että konkreettisia tapauksia otetaan esiin kansallisten viranomaisten kanssa ja mahdolliset aloitteet kuolemanrangaistuksen poistamiseksi otetaan huomioon.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni on sitoutunut yhteen ensisijaisista ihmisoikeuksiin liittyvistä tavoitteistaan – kuolemanrangaistukseen täydelliseen poistamiseen maailmanlaajuisesti. Tämä seikka vahvistetaan julistuksessa, jonka Euroopan unionin lainsäädäntöä käsittelevä täysistunto antaa kansainvälisenä kuolemanrangaistuksen vastaisena päivänä. On täysin käsittämätöntä, että monet valtiot käyttävät vielä kuolemanrangaistusta, kaikkein julminta, epäinhimillisintä ja halventavinta rangaistusmuotoa, etenkin naisiin ja alaikäisiin. Vielä käsittämättömämmäksi tämän tekee se, että ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että kuolemanrangaistus estäisi rikollisuutta enemmän kuin muut rangaistusmuodot. On tärkeää, että Euroopan unioni jatkaa toimenpiteitä tukeakseen valtioiden välistä yhteistyötä, sillä se on ainoa keino, jonka avulla meidän on yhteistyön, koulutuksen ja tiedotuksen kautta mahdollista toteuttaa toiveemme kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuisesta poistamisesta. Myös valtiosta riippumattoman sektorin toimet ovat avainasemassa Euroopan unionin merkittävimmän ihmisoikeuksiin liittyvän tavoitteen saavuttamisen kannalta. Kyseinen sektori nostaa esiin epäoikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä, joissa määrätään pöyristyttävän ankaria rangaistuksia, kuten se, joka langetettiin Iranissa pojalle, joka oli väitetyn rikoksen tekohetkellä vasta 16-vuotias.

  David Campbell Bannerman ja Nigel Farage (EFD), kirjallinen. − (EN) UKIP-puolue myöntää, että sekä kuolemanrangaistuksen puolesta että sitä vastaan on päteviä perusteluja. UKIP katsoo kuitenkin, että päätös kuolemanrangaistuksen säilyttämisestä tai sen poistamisesta kuuluu ainoastaan kansallisvaltioille, ei epädemokraattiselle EU:lle. UKIP panee merkille EU:n yritykset sekaantua muiden maiden toimintaperiaatteisiin tällä alalla. EU:n asia ei ole pakottaa mitään maata huolehtimaan kuolemanrangaistuksen poistamisesta tai toteuttamaan sen poistamista. UKIP panee myös merkille tavan, jolla EU on lopettanut kaiken tästä aiheesta Euroopassa käydyn keskustelun yleisestä mielipiteestä huolimatta. Kuolemanrangaistuksen säilyttäminen tai sen poistaminen on asia, josta kansallisvaltiot päättävät demokraattisesti, ja sen pitäisi pysyä sellaisena. Jokaisen kuolemanrangaistusta käyttävän valtion pitäisi huolehtia asianmukaisesti todisteiden hankintaan, vankien kuulustelemiseen ja oikeudenmukaisiin oikeudenkäynteihin liittyvistä menettelyistä.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan on edelleen vaadittava kuolemanrangaistuskäytännön lopettamista maailmassa, jossa 43 maata vielä pitää kiinni kuolemanrangaistuksesta ja jossa lapset pakotetaan katselemaan julkisia teloituksia. Kuolemanrangaistus loukkaa julmalla ja anteeksiantamattomalla tavalla oikeutta elämään. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä mielestäni EU:n pitäisi käyttää diplomaattisia välineitä edistääkseen kuolemanrangaistuksen poistamista. Sen olisi painostettava viranomaisia keskeyttämään kuolemanrangaistuksen täytäntöönpano ja asetettava tavoitteeksi sen täydellinen poistaminen. Päätöslauselmassa kehotetaan neuvostoa ja komissiota laatimaan suuntaviivat sellaiselle kattavalle eurooppalaiselle politiikalle, jota sovelletaan niihin kymmeniin Euroopan kansalaisiin, joille on langetettu kuolemantuomio kolmansissa maissa, ja antamaan saataville tietoa ja oikeusapua, mitä pidän yhtä tärkeänä. Ymmärrän myös kansainvälisen kuolemanrangaistuksen vastaisen päivän ja eurooppalaisen kuolemanrangaistuksen vastaisen päivän hyväksymisen merkityksen.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Elämän arvo ja lukuisat tuomioissa tapahtuneet virheet, joita historiasta tunnemme, ovat antaneet meille enemmän kuin riittävästi syytä vastustaa kuolemanrangaistusta. Kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuinen poistaminen on yksi Euroopan unionin painopisteistä. Eurooppalaiseksi kuolemanrangaistuksen vastaiseksi vuosipäiväksi on vahvistettu 10. lokakuuta. Olemme voimakkaasti sitoutuneet edistämään kuolemanrangaistuksen poistamista kaikkialta ja tavoittelemaan tälle periaatteelle yleismaailmallista hyväksyntää. Amnesty Internationalin mukaan maailmassa on vielä 58 maata, jotka eivät ole luopuneet kuolemanrangaistuksesta, ja niistä 18 suoritti teloituksia vuonna 2009. Kiina yksistään teloitti enemmän ihmisiä kuin kaikki muut maat yhteensä. Ainoa Euroopan maa, joka jatkaa kuolemanrangaistuksen käyttöä, on Valko-Venäjä. Euroopan parlamentti oli ensimmäinen eurooppalainen toimielin, joka käynnisti tämän kampanjan 1980-luvun alussa, ja EU on nykyisin tärkein kuolemanrangaistusta vastustava institutionaalinen toimija sekä tällaisten toimien päärahoittaja. Meidän on taisteltava teloitusten täytäntöönpanon keskeyttämisen puolesta, kunnes kuolemanrangaistus vihdoin poistetaan.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Yksi ensimmäisistä toimenpiteistä, jonka Bukarestin väliaikaiset viranomaiset toteuttivat Ceauşescun hallinnon romahtamisen jälkeen ja Timişoaran ja Bukarestin kansannousujen seurauksena, oli kuolemanrangaistuksen poistaminen. Tämä oli sovinnon ele etupäässä Romaniaa 1930-luvulta asti johtaneiden totalitaaristen hallintojen politiikan uhreja kohtaan. Palautan mieliin tämän tapahtuman Euroopan lähihistoriasta, sillä kansainvälisestä kuolemanrangaistuksen vastaisesta päivästä annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma on vastareaktio vanhentuneelle käytännölle 21. vuosisadalla. Kuolemanrangaistus kuuluu yhä monien maiden lainsäädäntöön, myös joidenkin sellaisten, jotka edistävät aktiivisesti maailmanlaajuisia kansalaisoikeuksia ja -vapauksia.

Kuolemanrangaistukselta ei ainoastaan puutu pelotevaikutus ja rikollisuutta vähentävä vaikutus, vaan se tuo esiin myös hyvin konkreettisen kysymyksen mahdollisista tuomiovirheistä, joiden takia viattomia ihmisiä tuomittaisiin kuolemaan. Mielestäni yksi tämän päätöslauselman tärkeimmistä myönteisistä puolista on Euroopan unionin jäsenvaltioiden kehotus, jossa kuolemanrangaistusta edelleen soveltavia maita pyydetään keskeyttämään tuomioiden täytäntöönpano. Siksi päätin äänestää sen hyväksymisen puolesta.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Tänä vuonna 12 maata käytti kuolemanrangaistusta siitä huolimatta, että useimmat maailman maat ja kansainväliset elimet, myös Yhdistyneet Kansakunnat, tuomitsivat tämän epäinhimillisen rangaistuksen. Mielestäni painostus, jota harjoitetaan kuolemanrangaistuksen poistamiseksi niistä 43 maasta, joiden kansalliseen lainsäädäntöön se edelleen kuuluu, on asetettava etusijalle Euroopan unionin ihmisoikeuksien edistämistoimissa ja etenkin osana uuden Euroopan ulkosuhdehallinnon työtä.

  Mário David (PPE), kirjallinen. − (PT) Portugalin kansalaisena – maan, joka ensimmäisten joukossa poisti kuolemanrangaistuksen vuonna 1867 – pidän kuolemanrangaistusta epäinhimillisenä ja suurimpana mahdollisena ihmisoikeusloukkauksena. Siksi äänestän tyytyväisenä tämän päätöslauselmaesityksen puolesta. Ihmisarvon edistäminen ja sen myötä taistelu kuolemanrangaistuksen poistamisen puolesta ovat Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikan tavoitteita, ja niiden on säilyttävä sellaisina. Jotta kuolemanrangaistusta koskeva eurooppalainen toimintalinja olisi kokonaisvaltainen ja tehokas, EU:n olisi tuotava kantansa yksimielisesti julki toimielintensä ja erityisesti korkean edustajan välityksellä. Päätös kuolemanrangaistuksen käytön ja täytäntöönpanon yleisestä keskeyttämisestä kaikkialla maailmassa ei ole vain perustoimenpide, jolla edistetään kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuista poistamista. Se on ennen kaikkea välttämätön askel kohti ihmisyyden suurempaa kunnioittamista.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kahdeksas kansainvälinen kuolemanrangaistuksen vastainen päivä, jota vietetään 10. lokakuuta 2010, tarjoaa Euroopan parlamentille tilaisuuden korostaa, että kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuinen poistaminen on edelleen Euroopan unionille ensiarvoisen tärkeää aikana, jolloin tämä rangaistus on edelleen käytössä 18 maassa. Vuonna 2009 teloitettiin yli 700 ihmistä, eivätkä laskuissa ole mukana Kiinassa suoritetut tuhannet teloitukset. Teloitukset tai kuolemantuomiot eivät ole koskaan vähentäneet rikollisuutta, ja siksi Euroopan unionin pitäisi tukea rikosoikeudellisten järjestelmien käytössä olevia vaihtoehtoisia rangaistusmuotoja ollessaan tekemisissä niiden maiden kanssa, jotka edelleen käyttävät tätä rangaistusta, mikä on vastoin ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta. Parlamentti on myös ilmaissut syvän huolensa kuolemantuomion määräämisestä alaikäisille ja henkisesti tai älyllisesti jälkeenjääneille henkilöille, ja on vaatinut sen käytön nopeaa ja pysyvää lopettamista.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä kehotetaan EU:ta turvautumaan kaikkiin käytettävissään oleviin diplomaattisiin ja kehitysyhteistyöhön liittyviin keinoihin sen pyrkiessä poistamaan kuolemantuomion. Portugali on tässä suhteessa malliesimerkki, sillä se oli ensimmäinen Euroopan maa, joka sisällytti perustuslakiinsa kuolemantuomion poistamisen yli 140 vuotta sitten. Valitettavasti tämä ei ole asianlaita yli 40:ssä maailman maassa, joissa ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa vahvistettua oikeutta elämään loukataan edelleen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuolemanrangaistus loukkaa anteeksiantamattomalla tavalla jokaisen ihmisen luontaista ihmisarvoa sekä jokaisen elämän kiistämätöntä ja ainutkertaista arvoa. Siksi se ansaitsee voimakkaan tuomiomme, ja jokaisen on sitouduttava varauksetta sen lopulliseen poistamiseen. Toivon, että useammat maat liittyvät niiden maiden joukkoon, jotka ovat luopuneet tästä käytännöstä ainaiseksi. Riippumatta niiden yksittäisten konkreettisten tekojen vakavuudesta, jotka teoriassa saattaisivat olla tällaisen rangaistuksen perusteena tai jopa oikeuttaa sen, on kuolemanrangaistuksen poistaminen mielestäni valtava edistysaskel sivistyneelle maailmalle ja oikeudenkäytön ja koston erillään pitämiseen pyrkivien rikosoikeusjärjestelmien – esimerkiksi unionin jäsenvaltioiden rikosoikeusjärjestelmien – ominaispiirre. On oleellista säilyttää tämä muuhun kuin kostonhimoon perustuva säännös ja varmistaa, että jopa pahimmat rikolliset saavat ihmisarvoisen kohtelun, vaikkeivät he sitä ansaitsisikaan. Yksinkertainen silmä silmästä, hammas hampaasta -periaate ei todellakaan olisi ihmiselämän kunnioittamiseen perustuvan yhteisen perintömme arvoinen – perinnön, jonka poliittiset päättäjät niin usein jättävät huomiotta. Tällä hetkellä ajatukseni ovat myös kaikkien niiden kanssa, joille ei anneta takeita mistään oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tapaisestakaan ja jotka tapetaan sattumanvaraisesti tai harkitusti erittäin julmilla menetelmillä äärimmäisen armottomissa olosuhteissa.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Kahdeksatta kansainvälistä kuolemanrangaistuksen vastaista päivää vietetään 10. lokakuuta. Olen tyytyväinen tähän Euroopan parlamentin päätöslauselmaan, sillä pidän sitä asianmukaisena jatkotoimena kuolemanrangaistuksesta Kiinassa, Nigeriassa, Pohjois-Koreassa ja Iranissa äskettäin annetuille päätöslauselmille. Kuolemanrangaistusta käytetään maailmassa huolestuttavan paljon, ja on vaikea vahvistaa tämän ilmiön todellista laajuutta etenkin edellä mainituissa maissa, joissa demokratiaa ei ole tai se on hyvin rajoitettua. Euroopan unionin on tärkeää ottaa voimakkaasti kantaa tähän asiaan ja käyttää kaikkia mahdollisia oikeudellisia välineitä ja yleisiä politiikan välineitä kansainvälisen huomion kiinnittämiseksi asiaan sekä tuomita kansainvälisen oikeuden rikkomukset. Näistä syistä aion äänestää päätöslauselmaesityksen puolesta.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vaikka EU on johtaa maailmanlaajuista kuolemanrangaistuksen vastaista kampanjaa, liian monet maat, myös monet sellaiset, joihin olemme luoneet vahvat taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä kulttuuriin liittyvät suhteet, jatkavat ihmisten teloittamista. Mielestäni kuolemanrangaistus ei kuulu 21. vuosisadalle, ja kannatan tämänpäiväistä vaatimusta teloitusten täytäntöönpanon keskeyttämiseksi.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuinen poistaminen on ensiarvoinen tavoite Euroopan parlamentille ja etenkin sosialistien ja demokraattien ryhmälle. Kyse on kaikissa olosuhteissa anteeksiantamattomasta ihmisoikeusloukkauksesta, ja olen tyytyväinen siihen, että parlamentti on asettunut niin laajasti tukemaan tätä esitystä. Maailman aktiivisimpana ja huomattavimpana kuolemanrangaistuksen poistamisen kannattajana EU:lla oli velvollisuus tukea tällaisen perusihmisoikeuden puolesta kampanjoivia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä kaikkialla maailmassa. Tarvitaan vielä paljon työtä, jotta voidaan tukea kuolemanrangaistuksen käytännössä poistaneita maita kirjaamaan sen poistaminen lainsäädäntöönsä, vähentää muissa maissa langetettujen ja täytäntöön pantujen kuolemanrangaistusten määrää ja tukea kuolemanrangaistusten kumoamista koskevia kampanjoita etenkin siellä, missä tuomioistuinten päätösten ei katsota olevan oikeudellisesti vakaalla pohjalla. Tämä on unionin perusarvo, jota meidän on puolustettava julkisesti ja usein missä ikinä se on mahdollista.

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Kansainvälinen kuolemanrangaistuksen vastainen päivä, jota vietetään 10. lokakuuta, on lisäosoitus Euroopan johtavasta asemasta kamppailussa sivistyneen maailman puolesta. Päätöslauselma on hyväksymisen arvoinen, sillä siinä korostetaan lukemattomia ongelmia ja poikkeuksia, joita 43:ssa maailman maassa vielä nykyäänkin on. Siinä korostetaan oikeutetusti, että tähänastiset kamppailumme ovat tuottaneet konkreettisia tuloksia: yhä useammat maat ovat ratifioineet lukuisat tätä asiaa koskevat kansainväliset yleissopimukset. Se merkitsee, että ihmisoikeuksiin kiinnitetään yhä suurempaa kansainvälistä huomiota. Lopuksi totean kannattavani korkealle edustajalle Catherine Ashtonille esitettyä toivomusta, että hän muistaisi, että päätöslauselman poliittisen pääsisällön on oltava kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon maailmanlaajuisen keskeyttämisen hyväksyminen, joka on ratkaiseva askel kohti tämän rangaistuksen poistamista.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Viime vuosina EU on ollut johtava institutionaalinen toimija kuolemanrangaistuksen vastustamisen alalla. Kuolemanrangaistuksen vastustaminen on ollut sen ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan painopiste. Totuus on, että maailmassa on vielä yli 40 maata, jotka käyttävät kuolemanrangaistusta. Koska yksi näistä maista – Valko-Venäjä – on Euroopassa, on mielestämme välttämätöntä pyrkiä kaikin tavoin kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuiseen poistamiseen, sillä se on äärimmäisen julma, epäinhimillinen ja halventava rangaistus, jolla rikotaan oikeutta elämään sellaisena kuin se on vahvistettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa. Tämä on syy antamaani ääneen.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Olen tukenut tätä päätöslauselmaa, sillä omatuntoni ihmisenä saa minut taistelemaan kuolemanrangaistuksen poistamisen puolesta. Tämä on kaikkien humanistien yhteinen taistelu. Poistamalla kuolemanrangaistuksen vahvistamme ihmisarvoa ja edistymme ihmisoikeuskysymyksissä. Mikään ei oikeuta ihmiselämän arvon suhteellistamista. Tätä varten haluan muistuttaa teille, että Eurooppa, demokraattinen alue, oli kuolemanrangaistuksen poistamisen puolustajana edelläkävijä. Siksi Euroopalla on velvollisuus asettaa tämä oikeutettu kamppailu etusijalle.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Kannatin tätä päätöslauselmaa, sillä pidän kuolemanrangaistusta lievänä rangaistuksena niille, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ja julmiin rikoksiin. En ole vakuuttunut siitä, että Latvia panee EU:n jäsenvaltiona tämän päätöslauselman täytäntöön, sillä tästä on aiempia kielteisiä kokemuksia. Latvian tasavalta ei vieläkään ole pannut täytäntöön Euroopan parlamentin 11. maaliskuuta 2004 antamaa päätöslauselmaa kansalaisuudettomien henkilöiden tilanteesta Latviassa. Yli 330 000 ihmistä Latviassa on ilman virallista asemaa. Näin ollen yksi EU:n jäsenvaltioista jättää Euroopan parlamentin kannan ja koko Euroopan unionin vähälle huomiolle. Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti puolestaan käyttäytyvät ikään kuin kaikki olisi kunnossa. Omituinen asenne… Tämä todistaa, että Euroopan unionissa noudatetaan kaksinaismoraalia. Euroopan unioni ilmaisee huolensa ihmisoikeusloukkauksista Kongon demokraattisessa tasavallassa, mutta silti ihmisoikeusloukkaukset EU:n alueella vaikuttavat kuuluvan asiaan.

  Gay Mitchell (PPE), kirjallinen. – (EN) PPE-ryhmän irlantilaisjäsenten valtuuskunnan nimissä kannatamme kuolemanrangaistuksen poistamista ja äänestimme kansainvälistä kuolemanrangaistuksen vastaista päivää koskevan päätöslauselman puolesta. Äänestimme kuitenkin siihen tehtyjä tarkistuksia vastaan, sillä pidämme tätä pintapuolisena välineenä, johon turvaudutaan liian laajalti: sillä ei olisi vaikutusta kuolemanrangaistukseen ja se voisi johtaa monien ihmisten kuolemaan laittoman huumausainekaupan takia.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Kuolemanrangaistus on kaikkein julmin ja epäinhimillisin rangaistus. Se rikkoo kaikkein keskeisintä perusoikeutta – oikeutta elämään. Tästä syystä kuolemanrangaistuksen poistamisen on mielestäni oltava yksi Euroopan unionin painopisteistä, jotta demokratiaa ja ihmisoikeuksia voidaan tukea maailmanlaajuisesti. Euroopassa kuolemanrangaistusta koskevalla kiellolla on vankka asema, sillä se taataan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. ja 13. pöytäkirjassa. Euroopan unioni vastustaa jyrkästi kuolemanrangaistuksen käyttöä olosuhteista riippumatta. EU:n toimet tällä alalla muodostavat sen ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan tärkeimmän painopisteen. EU on johdonmukaisesti vaatinut tämän rangaistuksen poistamista maailmanlaajuisesti, ja tästä syystä se myöntää mahdollisimman laajasti rahoitustukea kuolemanrangaistuksen poistamisen puolesta toimiville kansalaisyhteiskunnan järjestöille. Vuodesta 1994 lähtien tämäntyyppisiä hankkeita on tuettu yli 15 miljoonalla eurolla demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Erilaisille yhteiskunnallisille kysymyksille omistamamme aika antaa aina tilaisuuden pohtia jonkin tärkeän asian ympärillä käytävää keskustelua ja ennen kaikkea kiinnittää toistuvasti huomiota odotettavissa oleviin käyttäytymistapojen muutoksiin uusien arvojen omaksumisen tai entisten arvojen uuden tulkinnan valossa. Nämä ovat ratkaisevia tekijöitä rakennettaessa sitä yhteiskuntaa, jossa haluamme elää.

Kuolemanrangaistus on yksi alhaisimmista laillistetuista teoista, eivätkä mitkään aiemmat teot mielestäni oikeuta sitä. Edes murha ei ole peruste henkirikoksesta langetetulle kuolemanrangaistukselle: se vastaa yhden tuomittavan teon rankaisemista samanlaisella teolla, joka tuomioistuimen määräämänä on oikeudellisesta näkökulmasta laillinen mutta ei eettisesti katsoen oikeutettu.

Tältä osin kannatan varauksetta päätöslauselmaa kansainvälisen kuolemanrangaistuksen vastaisen päivän viettämisestä siinä toivossa, että se saattaa olla jälleen yksi askel kohti kuolemanrangaistuksen tosiasiallista poistamista maailmanlaajuisesti.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Jälleen kerran Euroopan parlamentti toistaa vastustaneensa kuolemanrangaistusta jo pitkään kaikissa tapauksissa ja olosuhteissa ja painottaa jälleen, että kuolemanrangaistuksen poistaminen vahvistaa osaltaan ihmisarvoa ja ihmisoikeuksien asteittaista kehittämistä. Se tuomitsee kaikki teloitukset riippumatta siitä, missä ne suoritetaan ja kehottaa painokkaasti EU:ta ja sen jäsenvaltioita valvomaan teloitusten täytäntöönpanon yleismaailmallisesta keskeyttämisestä annetun YK:n päätöslauselman täytäntöönpanoa, niin että kuolemanrangaistus voidaan poistaa kokonaan kaikista valtioista, joissa se vielä on käytössä. Se kehottaa neuvostoa ja komissiota ryhtymään toimiin, joilla pyritään rajoittamaan asteittain kuolemanrangaistusten käyttöä, sekä edellyttämään, että ne pannaan toimeen kansainvälisten vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Se esittää syvän huolensa kuolemantuomion määräämisestä alaikäisille ja henkisesti tai älyllisesti jälkeenjääneille henkilöille ja vaatii, että siitä luovutaan välittömästi ja lopullisesti.

  Charles Tannock (ECR), kirjallinen. – (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivijäsenten valtuuskunta on perinteisesti antanut kaikkien jäsentensä äänestää haluamallaan tavalla kuolemanrangaistusta koskevasta kysymyksestä. Mielestämme kuolemanrangaistuksen käytön pitäisi olla kunkin yksilön omantunnonkysymys.

Haluamme kuitenkin korostaa, että vaikka yksittäiset jäsenet kannattaisivatkin kuolemanrangaistusta, sen käyttö pitäisi kuitenkin rajoittaa vain kaikkein halpamaisimpiin kuolemalla rangaistaviin rikoksiin, ja tuomitsemme ehdottomasti sen käytön alaikäisten osalta.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Hyväksymällä tämän päätöslauselman tänään, kahdeksannen kansainvälisen kuolemanrangaistuksen vastaisen päivän edellä, Euroopan parlamentti esittää jälleen kerran vaatimuksensa kaikkien teloitusten täytäntöönpanon keskeyttämisestä niille maille, jotka vielä käyttävät tätä julmaa rangaistusmuotoa. Päätöslauselma myös tukee Euroopan parlamentin näkemystä, että kehenkään Euroopan kansalaiseen ei pitäisi kohdistua teloituksen uhkaa.

– Päätöslauselmaesitys öljynetsintää ja -porausta Euroopassa koskevista EU:n toimista (B7-0540/2010)

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta laati tämän päätöslauselman Deepwater Horizon -öljynporauslautan viime keväänä Meksikonlahdella aiheuttaman öljylautan takia. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota öljyvuotojen ennaltaehkäisemistä koskevaan kiireelliseen kysymykseen. Siksi äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä on välttämätöntä, että laadimme tiukat eurooppalaiset säännöt onnettomuuksien ehkäisemiseksi öljynporauslautoilla ja että unioni vahvistaa ympäristövastuuta koskevaa lainsäädäntöä. Mielestäni on kuitenkin valitettavaa, että päätöslauselmassa mainittuja kaiken uuden öljynporauksen keskeyttämistä ja uusia vaatimuksia ei ole pantu täytäntöön koko unionin alueella ja että parlamentin jäsenten enemmistö on hylännyt ne tämänpäiväisessä äänestyksessä. Öljynporauksen keskeyttäminen olisi itse asiassa ollut sopusoinnussa ennaltaehkäisemistoimien ja öljynporauslauttojen turvallisuustoimenpiteiden kiristämisen kanssa ja vastannut Barack Obaman toimintalinjaa vastaavan keskeyttämisen täytäntöön panemiseksi Yhdysvalloissa joulukuuhun 2010 saakka.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Meksikonlahdella äskettäin tapahtunut katastrofi, joka on aiheuttanut miljoonien öljybarrelien pääsemisen mereen, on kiinnittänyt maailman huomion Euroopan unionin kannalta keskeiseen aiheeseen. Tämä tapaus on osoittanut, että syvänmeren öljynporauksessa on noudatettava tiukkoja ympäristönsuojelutoimenpiteitä. Euroopan on kuitenkin säilytettävä kilpailukykynsä tällä alalla ja jatkettava kaasun etsimistä energialähteidensä monipuolistamiseksi. Siksi kannatan uusien turvallisuusperiaatteiden hyväksymistä, tiukkojen ja tarkkojen yhteisten vaatimusten noudattamista sekä solidaarisuusrahastojen perustamista uhrien kärsimien vahinkojen korvaamiseksi. Tällaisten toimenpiteiden pikainen tarve johtuu myös meriemme, kuten Välimeren, geomorfologisista ominaisuuksista sekä Libyan ja Egyptin rannikoilla parhaillaan käynnissä olevista porauksista. Mahdollinen öljyvuoto aiheuttaisi ympäristökatastrofin, josta meidän olisi vaikea selviytyä ja jolla olisi äärimmäisen vakavat talous- ja ympäristövaikutukset monille Euroopan maille. Lopuksi totean, etten kannata ehdotusta porausten keskeyttämisestä, sillä mielestäni kolmansien maiden ja niiden öljy-yhtiöiden kanssa tehdyt sopimukset olisivat tehokkaampia. Tämä toimintatapa helpottaisi turvallisuusvaatimusten yleistymistä EU:n ulkopuolella sekä investoimista ennaltaehkäisyyn ja teknologiseen tutkimukseen.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) EU:n on tärkeää turvata rannikoidensa suojelu tällaisten ongelmien ehkäisemis- ja torjuntavalmiuksien avulla. Öljynetsinnän ja -porauksen turvallisuustasoa on parannettava myös voimassa olevalla lainsäädännöllä. Lissabonissa sijaitseva Euroopan meriturvallisuusvirasto antaa Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille tukea ja teknistä apua meriturvallisuutta ja merten suojelua sekä alusten aiheuttamaa pilaantumista koskevan yhteisön lainsäädännön kehittämiseksi ja soveltamiseksi.

Tämän vuoden kesäkuussa esittelin komission jäsenille Günther Oettingerille, Siim Kallasille ja Kristalina Georgievalle kirjallisen ehdotuksen Euroopan meriturvallisuusviraston vastuualueen laajentamisesta ja turvallisuuden valvontamekanismien luomisesta Pohjanmerellä, Mustallamerellä ja Välimerellä sijaitseville eurooppalaisille öljynporauslautoille. Lisäksi ehdotin, että virasto ottaisi vastuulleen öljynporaukseen liittyvien ympäristökatastrofien ennaltaehkäisyn. Tämä ehdotus mahdollistaa rahoitukseen sekä inhimillisiin ja teknisiin voimavaroihin liittyvät mittakaavaedut. Olen tyytyväinen komission jäsenen vastaukseen, joka todisti valmiudesta tarkistaa Euroopan meriturvallisuusviraston ohjesääntöä, ja vaadin Euroopan komissiota kehittämään tämän päämäärän saavuttamiseen tarvittavia toimia.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Avomerellä sijaitsevan öljynporauslautan räjähdyksestä johtunut äskettäinen onnettomuus Meksikonlahdella riittäisi yksinään perusteeksi kaikille niille, joiden on määrä käsitellä öljynetsintää ja -porausta Euroopassa koskevista EU:n toimista annettua Euroopan parlamentin päätöslauselmaa ja äänestää siitä. Kuten päätöslauselmatekstissä korostetaan, myöskään Eurooppa ei ole suojassa tällaisilta tapauksilta, joilla on tuhoisat ympäristövaikutukset, sillä suurin osa öljynetsintää ja -porausta koskevista toimista tapahtuu Pohjanmerellä. Olemme nyt myös laajentamassa tällaisia toimia Mustanmeren alueella, merellä, joka on samalla tavoin saanut kärsiä melkoisesti ihmisen toiminnan aiheuttamista ongelmista. Päätöslauselman vaatimusten mukaisesti on komission tehtävä suunnitella tiukkoja toimintalinjoja, jotka voidaan panna täytäntöön EU:n tasolla öljynporauslautoilla tapahtuvien onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja jotka voivat olla osoitus merkittävästä edistymisestä mahdollisten välikohtausten ja onnettomuuksien ehkäisemisessä. Nämä ovat muutamia sellaisia näkökohtia, joiden perusteella äänestän tämän päätöslauselman hyväksymisen puolesta.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) EU:n on otettava opiksi Deepwater Horizon -öljynporauslautan katastrofista ja varmistettava, että kaikessa merenalaisessa öljynporauksessa noudatetaan tiukkoja turvallisuusvaatimuksia. Offshore-öljynporaukseen liittyvät riskit sekä ne epävarmuustekijät, jotka koskevat tällaisesta onnettomuudesta selviytymistä ja sen mahdollisia seurauksia Euroopassa, ovat syynä siihen, että tukemassamme päätöslauselmassa kehotetaan kaiken uuden syvänmeren öljynporauksen keskeyttämiseen EU:n vesillä. Pyydämme myös komissiota tekemään erityisarvion ja valmistelemaan toimintasuunnitelmaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa nykyisten öljynporauslauttojen turvallisuusvaatimusten parantamiseksi. Lopuksi totean, että haluamme takeet siitä, että saastuttajat saatetaan oikeudelliseen vastuuseen ja että uhrit, kuten kalastajat, voivat saada asianmukaisen korvauksen.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin öljynetsintää ja -porausta Euroopassa koskevista EU:n toimista annetun päätöslauselman puolesta, sillä mielestäni turvallisuuden ja työolojen parantaminen avomerellä sijaitsevilla öljynporauslautoilla Euroopan unionissa on välttämätöntä, jotta estetään Meksikonlahdella tapahtuneen kaltaiset ympäristökatastrofit.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kun otetaan huomioon öljynporauksen merkitys sitä harjoittaville maille ja siihen liittyvät vaarat (kuten vahingossa tapahtuneiden öljyvuotojen hirvittävistä seurauksista voidaan havaita), unionin on välttämätöntä luoda edellytykset mahdollisimman turvalliselle öljynetsinnälle. Tähän tarkoitukseen tarvitaan asianmukaista lainsäädäntöä, jossa säädetään öljyn ja kaasun offshore-tuotantoa koskevat keskeiset turvallisuusvaatimukset poraustoiminnan ja toimitusten turvallisuuden takaamiseksi Euroopan unionissa. Koska olen portugalilainen, en voi tältä osin unohtaa Prestige-öljysäiliöaluksen katastrofia, jolla oli syvällekäyvä vaikutus Galician rannikkoon ja jonka vaikutukset ulottuivat Portugalin ja Ranskan rannikoille. Siksi vaadin, että nyt ehdotetut toimet eivät rajoitu vain öljynetsintään ja -poraukseen, vaan että niissä otetaan huomioon myös öljykuljetukset ja -toimitukset. Öljysäiliöalusonnettomuudet ovat valitettavasti yleisempiä kuin toivoisimme, joten on tärkeää tarkistaa myös tämän alan turvallisuusvaatimuksia tällaisten onnettomuuksien todennäköisyyden vähentämiseksi.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Deepwater Horizon -öljynporauslautan aiheuttama öljyvuoto Meksikonlahdella on havahduttanut Euroopan unionin ja sen jäsenvaltiot tutkimaan kiireesti kaikkia öljynetsintään ja -poraukseen liittyviä näkökohtia EU:ssa ja toteuttamaan kaikki välttämättömät toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei tämäntyyppisiä ympäristökatastrofeja koskaan tapahtuisi omilla vesialueillamme. Siksi on välttämätöntä ja elintärkeää hyväksyä rajat ylittävä yhteinen eurooppalainen järjestelmä öljyvuotojen ennalta ehkäisemiseksi ja niiden torjumiseksi.

Haluan korostaa komissiolle esitettyä kehotusta toimittaa Meksikonlahden ympäristön pilaantumista ja biologista tilaa koskeva kertomus sekä tarkastella uudelleen EU:n valmiuksia reagoida välittömästi offshore-laitoksiin liittyviin onnettomuuksiin ja kehittää EU:n toimintasuunnitelma yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Kannatan kehotusta esittää lainsäädäntöluonnos, jonka tarkoituksena on varmistaa tiukempien turvallisuusvaatimusten käyttöönotto kaikilla EU:n öljynporauslautoilla ja EU:ssa toteutettavissa öljynporausoperaatioissa. Vastustan kuitenkin määräystä kaiken uuden syvänmeren öljynporauksen keskeyttämisestä EU:n vesillä, vaikka näiden vaatimusten noudattaminen varmistettaisiin kaikkialla EU:ssa, koska tämä toimenpide on kohtuuton verrattuna siihen vaikutukseen, joka sillä voi olla teollisuuteen.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselman yleissisältö on myönteinen siltä osin, että siinä kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyn tarpeeseen ja tarvittavan tuen antamiseen öljyvuotojen aiheuttamien ympäristökatastrofien sattuessa. Ympäristövaikutusten arviointien riippumattomuuden ja laadun takaaminen sekä vastuun määrittäminen ovat tärkeitä tekijöitä, kun halutaan varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso, estää merenpohjassa toteutettavien mahdollisten vaarallisten toimien meri- ja rannikkoympäristölle aiheuttamat vahingot ja suojella biologista monimuotoisuutta sekä varmistaa paikallisen maatalous- ja kalastustoiminnan kannattavuus rannikkoyhteisöille. On kuitenkin kritisoitava sitä, että tätä aihetta koskevassa päätöslauselmassa jätetään täysin huomiotta öljyvarantojen fyysisiin rajoihin liittyvät kysymykset, ihmiskunnan äärimmäisen huolestuttava riippuvuus tästä primäärienergialähteestä, nykyisten varantojen oikeudenmukaista ja harkittua hallinnointia koskeva vaatimus sekä tarve löytää muita, vaihtoehtoisia energialähteitä.

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Ennalta varautumisen, ympäristönsuojelun ja öljyyn liittyvän toiminnan turvallisuuden ja varmuuden korkein mahdollinen taso Euroopassa ovat ensiarvoisen tärkeitä periaatteita, joiden osalta emme voi tehdä kompromisseja. Meidän on erityisesti vedettävä tarvittavat johtopäätökset Meksikonlahden katastrofista estääksemme samanlaiset tapaukset Euroopan unionin merialueilla ja rannikkovesillä.

Parlamentti osoitti kuitenkin tänään tervettä järkeä hylätessään pisimmälle menevän näkemyksen, jossa vaadittiin kaiken uuden syvänmeren öljynporauksen keskeyttämistä EU:n vesillä. Kyse on eurooppalaisen öljyteollisuuden henkiinjäämisestä ja tulevaisuudesta kriisiaikana, mutta myös energiaomavaraisuuden tarpeestamme.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Tässä päätöslauselmaesityksessä edellytetään turvallisuutta ja varmuutta koskevien vaatimusten tiukentamista EU:n öljynporauslautoilla sekä EU:lta katastrofintorjuntavalmiuksia EU:n vesillä tapahtuvan öljyvuodon varalta. Tämä on erityisen kiireellinen näkökohta, kun otetaan huomioon Deepwater Horizon -öljynporauslautan räjähdyksen ja öljyvuodon Meksikonlahdella äskettäin aiheuttama katastrofi. Päätöslauselmassa vaaditaan uuden syvänmeren öljynporauksen keskeyttämistä, kunnes vaatimuksia on tiukennettu ja ne on täytetty. Olen vakaasti sitä mieltä, että porausyhtiöiden kaikkialla Euroopassa on parannettava työoloja, ja tämä voidaan tehdä esimerkiksi varmistamalla yhtä korkeiden turvallisuusvaatimusten noudattaminen EU:ssa toimivilla offshore-öljynporauslautoilla.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä katson, että on välttämätöntä tutkia huolellisesti kaikki näkökohdat, jotka liittyvät öljynporaukseen ja -etsintään Euroopan unionissa. Itse asiassa on mielestäni välttämätöntä toteuttaa sääntelytoimenpiteitä, joilla estetään Yhdysvaltoja äskettäin koetelleiden kaltaisten ympäristökatastrofien toistuminen omilla merillämme. Jos vastaavia tapauksia sattuisi Välimerellä, jossa veden vaihtuvuus on tunnetusti erittäin hidasta, se itse asiassa aiheuttaisi ympäristökatastrofin, jolla olisi vakavat seuraukset. Tällä alalla voimassa oleva EU:n lainsäädäntö on osoittautunut monessa suhteessa puutteelliseksi, ja sen uudelleentarkastelun perusteella on välttämätöntä toteuttaa toimia, jotta varmistetaan mahdollisimman tiukkojen turvallisuusvaatimusten noudattaminen. Tästä syystä yhdyn komissiolle esitettyyn vaatimukseen seurata tarkoin Yhdysvaltojen viranomaisten suorittamia tutkimuksia, jotta voitaisiin paremmin määritellä ja panna täytäntöön korkean tason suojatoimenpiteitä, joilla turvattaisiin myös biologisen monimuotoisuuden suojelu rannikko- ja meriympäristössä.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä katson, että Eurooppa tarvitsee kiireesti yhteisen rajat ylittävän järjestelmän öljyvuotojen ennalta ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Koska EU:n vedet ulottuvat myös Euroopan unioniin kuulumattomiin maihin, joissa EU:n lainsäädäntö ei edellytä vahinkovastuuta ja vahinkojen korjaamista koskevien sovellettavien säännösten noudattamista, Euroopan komission on kehitettävä öljynporauslauttoja varten toimia, joilla ehkäistään onnettomuuksia, ja laajennettava SEVESO II -direktiivin soveltamisala öljynporauslauttoihin. Voimassa olevassa ympäristövastuulainsäädännössä on useita merkittäviä aukkokohtia, ja siksi on mielestäni otettava käyttöön joitakin uusia säännöksiä, jotta kaikki offshore-öljynporaukseen liittyvät riskit voidaan ottaa huomioon. Myös öljyonnettomuuksiin liittyvää korvausvastuuta on säänneltävä asianmukaisesti. Öljykatastrofien korvausrahaston puuttumisen takia komission on sisällytettävä ympäristövastuudirektiiviin säännöksiä pakollisista taloudellisista turvajärjestelyistä.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan vahvasti öljynporausta koskevia tiukkoja turvallisuusvaatimuksia EU:n alueella, ja erityisesti kannatan öljy-yhtiöille esitettyjä vaatimuksia yhtä korkeiden vaatimusten noudattamisesta kaikissa maissa, joissa ne toimivat – jäsenvaltioiden väliset nykyiset erot ovat kohtuuttomia ja epäoikeudenmukaisia. Deepwater Horizon -öljynporauslautan onnettomuustutkinnan tuloksia on tarkasteltava huolellisesti heti kun ne julkistetaan, ja turvallisuusvaatimuksia on arvioitava erityisellä huolella myönnettäessä uusia öljynporauslupia. Skotlannin öljynporaukselle Pohjanmerellä asetettujen korkeiden vaatimusten takia en pidä uuden öljynporauksen järjestelmällistä keskeyttämistä parhaana keinona tämän asian hoitamiseksi, vaan sen sijaan perusteelliset turvallisuustarkastukset pitäisi asettaa etusijalle aina päätettäessä uusien lupien myöntämisestä.

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. – (IT) Öljynetsintä ja -poraustoimien sekä aiempien ja tulevien ympäristömuutosten välinen tiivis yhteys on näytetty toteen, ja se on jatkuvan tieteellisen tutkimuksen kohteena. Varhaisvaiheen demonstraatio siitä, mitä vuonna 2080 tapahtuu näiden toimien seurauksena, toimii ainoastaan varoituksena siitä, että koko maailmaa uhkaava katastrofi, jolta edes me itse emme ole turvassa, on pysäytettävä. Syvänmeren öljynporaukseen liittyy epäilemättä vastuita, joita vielä vähän aikaa sitten ei olisi lainkaan otettu huomioon, mutta Meksikonlahden katastrofin kaltainen katastrofiuhka ei voi jättää meitä välinpitämättömäksi. Euroopan unionin on oleellista tänään vahvistaa ja yhdenmukaistaa 27 jäsenvaltion alueella öljynetsintä- ja -poraustoimintaan liittyvät turvallisuusvaatimukset sekä nykyisten että käytöstä poistettavien öljynporauslauttojen osalta. Toiseksi meidän on määriteltävä toimijoiden vastuu ja säänneltävä sitä poistamalla aluksi mahdollisuus vuokrata laitteistoja kolmansille osapuolille. Tästä syystä olen samaa mieltä siitä, mitä esittelijä totesi, ja vaadin komissiota ja neuvostoa puuttumaan asioihin suoraan, jotta lisätään selkeyttä, avoimuutta, yhtenäisyyttä ja siten turvallisuutta alueellamme ja tällä erityisellä aihealueella, jonka suhteen, hyvät kollegat, meidän on aina pysyttävä valppaina.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tyhjää, sillä tässä asiakirjassa ei mainita lainkaan bensiinin jälkeistä tulevaisuutta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Lukuisat onnettomuudet, joita on vuosien mittaan tapahtunut öljynetsinnän ja -porauksen alalla, ovat toimineet varoituksena tämän toiminnan vaaroista. Meksikonlahdella äskettäin tapahtunut äärimmäisen vakava onnettomuus on todella nostanut esiin tarpeen hyödyntää uusia ja erilaisia menetelmiä vastaavien tilanteiden välttämiseksi tulevaisuudessa, sillä ne voivat vaarantaa kokonaisten alueiden ympäristön tasapainon ja biologisen monimuotoisuuden, ja niiden aiheuttamat vahingot vaikuttavat jokaiseen. Näin ollen EU:n on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että öljynetsintä ja -poraus suoritetaan Euroopassa tiukimpien turvallisuusmääräysten mukaisesti ja vältetään siten tulevat ihmisen aiheuttamat ympäristökatastrofit.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Kannatin varauksetta tätä päätöslauselmaesitystä. Mielestäni on välttämätöntä lisätä öljynporausyhtiöiden vastuuta siten, että onnettomuustapauksissa kaikki puhdistuskustannukset ja mahdolliset ympäristövahingot voitaisiin vaivatta korvata onnettomuuksien ehkäisemiseen tarkoitetusta vakuus- ja vararahastosta. Sataprosenttinen pankkitakaus sekä laitosten lupaehtojen tiukentaminen öljynetsinnän ja -porauksen alalla ovat myös välttämättömiä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Meksikonlahden öljykatastrofi osoittaa selvästi, että taloudelliset näkökohdat johtavat aivan liian helposti turvallisuusmääräysten rikkomiseen ja terveen järjen unohtumiseen. Koillis-Atlantilla syvänmeren olosuhteet vastaavat Meksikonlahden olosuhteita ja siten myös riskit ovat samanlaiset. Turvallisuutta koskeva keskustelu Euroopassa on sitäkin tärkeämpää sen tosiseikan valossa, että suurin osa öljynporauksesta ja -etsinnästä tapahtuu Pohjanmeren vesillä ja että Yhdysvaltojen tiukentuneiden turvallisuusvaatimusten takia ja vastoin OSPAR-yleissopimuksen määräyksiä naapurivaltiot eivät pystyneet pääsemään sopimukseen. Se on sitäkin tärkeämpää siksi, että öljyn korkean hinnan takia vaikeapääsyisten öljykenttien hyödyntämisestä ja poraamisesta erittäin epäedullisissa olosuhteissa – kuten yhä suuremmissa syvyyksissä – tulee erityisen kannattavaa. Siksi olen tyytyväinen siihen, että EU:ssa on nyt määrä kehittää asianmukaiset turvallisuusvaatimukset, ja äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä siinä käsitellään äärimmäisen tärkeää aihetta. Haluan kuitenkin korostaa, että kysymys oli tuotava esiin yleisempiä puitteita ajatellen. Euroopan komissio tarkastelee parhaillaan uudelleen ympäristövastuulainsäädäntöä, ja sen pitäisi ehdottaa tässä yhteydessä ratkaisuja, joiden avulla vältetään ympäristökatastrofit, kuten Unkarissa hiljattain laajasta punaisesta lietevuodosta johtunut katastrofi.

  Teresa Riera Madurell (S&D), kirjallinen. – (ES) Kun otetaan huomioon seuraukset Meksikonlahdella, pidän parlamentin tänään hyväksymää päätöslauselmaa öljynetsintää ja -porausta Euroopassa koskevista EU:n toimista äärimmäisen tärkeänä.

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsenenä minun on huomautettava, että syvänmeren öljyn ja kaasun tuotanto on tärkeää EU:n toimitusvarmuuden kannalta. Syvänmeren öljyn ja kaasun tuotanto ei tapahdu sellaisissa ääriolosuhteissa kuin Meksikonlahdella. Silti kaikki mahdolliset varotoimet on toteutettava. Siksi meidän on kehitettävä ennaltaehkäisyä, jotta lainsäädäntömme on ajan tasalla ja sitä sovelletaan tehokkaasti ympäristökatastrofien estämiseksi. Emme kuitenkaan pääse yli siitä tosiasiasta, että tämäntyyppiseen poraukseen ja tuotantoon liittyy aina riskejä. Siksi meidän on suunniteltava myös konkreettisten torjuntavalmiuksien vahvistamista mahdollisten onnettomuuksien varalta – sellaisten kuin Meksikonlahdella tapahtunut onnettomuus.

Tämä päätöslauselma on askel oikeaan suuntaan, sillä se edistää sekä EU:n ennaltaehkäisy- että torjuntavalmiuksien kehittymistä.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Onko Euroopan parlamentti valmis äänestämään kaiken uuden syvänmeren öljynporauksen keskeyttämisen puolesta? Sillä tavoin otetaan opiksi Meksikonlahdella 20. huhtikuuta tapahtuneen öljykatastrofin aiheuttamasta inhimillisestä ja ekologisesta murhenäytelmästä: 11 kuoli, 800 miljoonaa litraa öljyä vuosi mereen ja biologinen monimuotoisuus tuhoutui. Se on tämänpäiväisen äänestyksen ainoa todellinen poliittinen kysymys. Hylkäämällä öljynporauksen keskeyttämisen parlamentin täysistunto on lähettänyt selvän viestin, jossa ei lainkaan oteta huomioon ihmisten huolenaiheita. Silti on täysin selvää, että offshore-öljynporaus on riskialtista toimintaa, ja kaikki mahdolliset varotoimet on toteutettava: on tiukennettava ympäristövastuuperiaatetta, perustettava erityinen eurooppalainen rahasto, jota kartutetaan offshore-laitosten toimijoilta perittävillä pakollisilla maksuilla, varsinkin kun poraaminen tapahtuu arktisella alueella äärimmäisessä kylmyydessä ja suurissa syvyyksissä. Yksi asia on selvä: koska Euroopan parlamentti kieltäytyy äänestämästä uusien offshore-poraustoimien keskeyttämisen puolesta, sen kanta ei vastaa Euroopan komission tosiasiallista keskeyttämistä koskevaa kantaa sellaisena kuin komission jäsen Günther Oettinger siitä ilmoitti 7. kesäkuuta pitämässään puheessa.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Lähes 5 miljoonaa barrelia öljyä vuosi Meksikonlahden veteen vuoden 2010 huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana Deepwater Horizon -öljynporauslautalla tapahtuneen räjähdyksen seurauksena, mikä vahingoitti vakavasti sekä alueen taloutta että ekosysteemiä. Kaiken kaikkiaan yli 400 lajia – valaita, delfiinejä, manaatteja, haikaroita, jalohaikaroita ja niin edelleen – joutui vaaraan. Koska Euroopan unionilla on monia öljynporauslauttoja – Pohjanmerellä niitä on yli 500 – on tehtävä EU:n tasolla kaikki mahdollinen, jotta vältetään tällainen katastrofi omalla alueellamme. Äänestämällä tämän päätöslauselman puolesta vaadin tiukkojen eurooppalaisten sääntöjen laatimista öljynporauslautoilla tapahtuvien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi sekä lainsäädäntöä, jolla varmistetaan yhtä korkeiden turvallisuusvaatimusten noudattaminen kaikilla Euroopan unionin öljynporauslautoilla ja EU:ssa toteutettavissa öljynporausoperaatioissa aina Atlantin reuna-alueilta Mustallemerelle. Lisäksi kannatan komission päätöstä, joka koskee EU:n vesillä olevia öljynporauslauttoja varten kehitettyä "stressitestiä".

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Vakavien onnettomuuksien riski Euroopan unionin vesillä on suuri, ja Eurooppa ei yksinkertaisesti ole valmistautunut hoitamaan tällaisen onnettomuuden tuhoisia seurauksia. Komissio itse myönsi tämän neuvottelujen aikana. Ulkomerellä tapahtuva öljynporaus ja -etsintä on lisääntynyt räjähdysmäisesti, ja siksi riskit ovat myös kasvaneet, mutta toisaalta turvallisuudessa on suureksi osaksi puutteita. Tältä osin kaiken uuden syvänmeren öljynporauksen keskeyttäminen edes väliaikaisesti olisi voinut vähentää riskejä ja myös välittää selvän viestin, joka koskee riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista. Näin ollen olemme jälleen kerran sen vähäisen uskottavuuden ja luotettavuuden varassa, jonka voimme öljyteollisuuden ansioksi lukea.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Sen jälkeen, mitä tapahtui surullisen kuuluisalle Meksikonlahden öljynporauslautalle, joka aiheutti öljynporausputken halkeamisen seurauksena ympäristökatastrofin, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta vaatii Euroopan komissiota kiinnittämään huomiota merellä tapahtuvaan poraukseen erityisesti EU:n vesillä sijaitsevien porauslauttojen osalta. Mielestäni olisi ollut parempi, että ympäristövaliokunta olisi mennyt pidemmälle ja vaatinut samanlaisia takeita muilta EU:n ulkopuolisilta Euroopan valtioilta kuten Norjalta, jonka BKT:sta 90 prosenttia on yhteydessä merellä tapahtuvaan öljynporaukseen. EU on maailmanluokan talousmahti, ja sen on pystyttävä vaatimaan, että myös maat, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita mutta katsovat EU:n lukeutuvan tärkeimpiin kumppaneihinsa, noudattavat voimassa olevia varotoimia, jotka koskevat vaarallisilla syvänmeren alueilla toteutettavia toimia.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Deepwater-öljynporauslautan uppoamisen aiheuttama luonnonkatastrofi Meksikonlahdella tarjoaa ihanteellisen mahdollisuuden pohtia EU:n toimintasuunnitelmaa vastaavien tapausten ennaltaehkäisemiseksi. Käsittämättömien vaurioiden, joita öljyvuoto aiheutti Meksikonlahden ja Yhdysvaltojen etelärannikon ekosysteemille, pitäisi voimakkaasti kannustaa meitä toimimaan. Ensinnäkin unionin on parannettava valmiuttaan reagoida nopeasti tällaisen katastrofin sattuessa. Meidän on varmistettava, että jäsenvaltioiden viranomaisilla on käytössään asianmukainen koordinointijärjestelmä, jotta lisätään niiden tehokkuutta öljyvuotojen torjunnassa tai vuodon aiheuttamien vahinkojen korjaamisessa. Toiseksi on oleellista lisätä nykyisten tai rakenteilla olevien porausasemien turvallisuuden seurantaa. Meidän pitäisi esimerkiksi seurata tehokkaammin prosessia, joka koskee öljynporauslupien myöntämistä ja laitteistojen vuokraamista kolmansille osapuolille. Kolmanneksi vastuukysymysten ja vahinkojen korvaamisen sääntelyä varten on luotava asianmukainen säädöskehys, sillä voimassa olevissa säännöksissä on roppakaupalla merkittäviä oikeudellisia porsaanreikiä. Meidän pitäisi myös harkita korvausrahaston käyttöönottoa kriisintorjuntatoimien rahoittamiseksi tällaisissa tilanteissa.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Kannatin tätä tasapainoista päätöslauselmaa, jossa ei kielletä syvällämerellä tapahtuvaa öljynporausta, vaan mukautetaan sitä, jotta varmistettaisiin maailman tiukimpiin kuuluvien EU:n turvallisuusvaatimusten noudattaminen. Näillä vaatimuksilla on mielestäni taattava sekä kestävä energiahuolto Euroopalle että avomeritoiminnan turvallisuus ja säilyminen. Muistamme kaikki hirvittävät kuvat Meksikonlahden mustasta vedestä, hirvittävät ihmishenkien menetykset, katastrofin uhreiksi joutuneiden kansalaisten ahdistuksen ja huomattavat vahingot, jotka Deepwater Horizon -öljynporauslautan räjähdys aiheutti. Tästä syystä vetoan uudelleen varsinaisten Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamisen puolesta. Niillä olisi valmiudet nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan näin vakavien katastrofien jälkeen. Syvällämerellä tapahtuva öljyn hyödyntäminen ja poraus ovat raakaöljyn harvinaistumisen takia välttämättömiä. Niiden ympäristövaikutukset on kuitenkin pidettävä kurissa, ja meidän on varmistettava, etteivät ne tulevaisuudessa uhkaa meri- ja rannikkoalueita ja biologista monimuotoisuutta. Euroopan unionin saavutukset tällä alalla ovat hyvin myönteiset, ja tämä on merkittävä haaste sen kansainväliselle ympäristöystävälliselle julkisuuskuvalle.

– Päätöslauselmaesitys: Biologista monimuotoisuutta käsittelevä konferenssi – Nagoya 2010 (B7-0536/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten konferenssin kynnyksellä tämän päätöslauselman puolesta sen keskustelun jälkeen, jota kävimme neuvoston ja komission kanssa Euroopan unionin suunnitelmista ja keskeisistä strategisista tavoitteista biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Toivon näin ollen, että Euroopan unioni ottaa konferenssissa tiukan ja johdonmukaisen kannan ja esittää ajatuksia käytännön toimenpiteistä sen varmistamiseksi, että biologisen monimuotoisuuden suojelemisella myötävaikutetaan kestävään kehitykseen. Haluan muistuttaa teitä siitä, että biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen on ehdottoman tärkeää ekosysteemien laadun kannalta, että sillä on suora vaikutus olennaisiin toimintoihin, kuten elintarviketuotantoon tai vesihuoltoon, ja että se ehkäisee maanvyöryjä ja tulvia. Toivoisin myös, että poliittiset toimet, joilla pyritään varmistamaan biologisen monimuotoisuuden sisällyttäminen maatalouden, metsätalouden, kalastuksen ja matkailun kaltaisten alojen toimintaan, olisivat tarpeeksi rohkeita ja kunnianhimoisia, jotta niillä voitaisiin suojella mittaamattoman arvokasta ja samalla hyvin herkkää perintöä – kuten kotiseudullani Azoreilla – niitä vaivihkaa uhkaavilta muilta ulkopuolisilta intresseiltä.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin biologista monimuotoisuutta koskevia EU:n tavoitteita käsittelevän Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Lajien ja siten maapallon biologisten luonnonvarojen vähetessä asteittain on tärkeää, että asetamme kunnianhimoisia tavoitteita eläimistön ja kasviston suojelemiseksi niin, että samalla varmistetaan, että ihmiskunta voi jatkaa luonnonvarojen hyödyntämistä. Parlamentti on tässä tarkoituksessa ajanut tavoitteita, joilla mahdollistetaan luonnonvarojen säilyttäminen tiukan sääntelyjärjestelmän avulla ja uusia tekniikoita suosimalla.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta Nagoyassa Japanissa tässä kuussa pidettävän biologista monimuotoisuutta käsittelevän 10. osapuolikonferenssin kynnyksellä. Koko maailman lajien häviämisvauhdin on arvioitu olevan 100–1 000 kertaa suurempi kuin luonnossa normaalisti tapahtuva häviämisvauhti. Suurin syy tähän on ihmisen toiminta. On suuri pettymys, ettei biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi vuoteen 2010 mennessä asettuja tavoitteita ole saavutettu. Maatalousmaan osuus on 45 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden koko maa-alasta ja se edustaa arvokasta elinympäristöä ja rikasta biologista monimuotoisuutta. Maatalousala on vaikuttanut myönteisesti biologiseen monimuotoisuuteen EU:n alueella, ja monet eläin- ja kasvilajit ovat nykyään riippuvaisia maataloudesta ja viljelystä. Lampaiden ja karjan laiduntaminen esimerkiksi pitää yllä kasviston monimuotoisuutta avoniityillä. Biologista monimuotoisuutta koskevat kysymykset on otettava huomioon viljelyä harjoitettaessa. Maatalouden ympäristötoimenpiteitä on tuettava biologisen monimuotoisuuden kestävän hyödyntämisen edistämiseksi. Maatalouden merkitystä ympäristölle on käsiteltävä Nagoyassa, ja tämän aiheen olisi oltava keskeisellä sijalla, kun YMP:n tulevaisuudesta ja määrärahoista vastedes keskustellaan.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Olen samaa mieltä tästä päätöslauselmasta. Kun otetaan huomioon nykytilanne, jossa biologinen monimuotoisuus on vähentynyt 30 prosentilla 40 vuodessa, sekä tulevaisuuden ennusteet, joiden mukaan biologisen monimuotoisuuden häviämisvauhti tulee kymmenkertaistumaan, on välttämätöntä ryhtyä välittömästi päättäväisiin toimiin biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä sen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi. Biologisen monimuotoisuuden väheneminen on uhka elintarviketuotannolle ja se pahentaa energiavarojen hiipumista ja ilmastonmuutosta. Komission ja jäsenvaltioiden on näiden prosessien negatiivisten vaikutusten estämiseksi tehtävä yhteistyötä ja laadittava biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä koskeva kestävä EU:n strategia, joka olisi sovitettavissa yhteen köyhyyden torjumisen, kestävän jätehuollon sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitteiden kanssa. Suunniteltujen toimien ja strategioiden täytäntöönpano edellyttää välttämättä riittävää rahoitusta. Julkisen sektorin rahoitus on todennäköisesti riittämätön. Siten on tarpeen houkutella yksityisen sektorin investointeja ja kartoittaa uusia rahoituslähteitä. Uuden monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen yhteydessä on lisäksi tarpeen ottaa huomioon jo tehdyt suunnitelmat ja varmistaa niiden riittävä rahoitus.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselma, joka koskee EU:n asettamia strategisia tavoitteita Nagoyassa pidettävää biologista monimuotoisuutta käsittelevää 10. osapuolikonferenssia varten, on erityisen tärkeä vuonna 2010, koska YK on julistanut sen biologista monimuotoisuutta koskevaksi teemavuodeksi ja koska vuodeksi 2010 asetettua yleistä tavoitetta biologisen monimuotoisuuden häviämisasteen merkittävästä vähentämisestä sekä EU:n tavoitetta biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisestä ei ole kyetty saavuttamaan.

Biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen sekä geneettisten varojen käytöstä saatavien hyötyjen kestävä hyödyntäminen ja oikeudenmukainen jakaminen ovat asioita, joita olisi edelleen ajettava, mikä näkyy mielestäni päätöslauselmassa. Komission ja jäsenvaltioiden on puhuttava yhdellä äänellä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 10. osapuolikonferenssissa, ja niiden sisäisiä päätöksentekoprosesseja on nopeutettava. Diplomaattisten ponnistelujen lujittaminen kolmansien maiden kanssa on erityisen tärkeää.

Lopuksi haluan sanoa, että minusta olisi ratkaisevan tärkeää, että komissio ja jäsenvaltiot sisällyttäisivät ympäristönäkökohdat suhteisiin kolmansien maiden kanssa niin, että korostetaan yhdennetyn lähestymistavan sekä niin sanotun vihreän diplomatian jatkamisen merkitystä.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta; siinä käsitellään EU:n asettamia strategisia tavoitteita Nagoyassa pidettävää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 10. osapuolikonferenssia varten. Tein näin etupäässä siksi, että uskon vakaasti, että biologisen monimuotoisuuden säilyttämisellä voidaan edistää kestävää kehitystä kehitysmaissa. Se, ettei kumpaakaan vuodelle 2010 asetettua biologista monimuotoisuutta koskevaa yleistä tavoitetta, nimittäin monimuotoisuuden häviämisasteen jyrkkää vähentämistä eikä EU:n tavoitetta biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisestä, ole saavutettu, lisää todellakin tarvetta ryhtyä pikaisesti lisätoimiin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toinen huoli on geenivarojen laiton käyttö, millä on useimmiten haitallisia vaikutuksia kohdemaihin. Olen samaa mieltä siitä, että biologista monimuotoisuutta koskevia kysymyksiä on käsitelty julkisissa keskusteluissa vain ajoittain. Tämän vuoksi kannatan päätöslauselmatekstissä esitettyä ehdotusta toteuttaa entistä säännöllisempiä ja kohdennetumpia toimia, joilla pyritään edistämään biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä tavallisten kansalaisten keskuudessa. Näitä toimia on ymmärrettävä tukea. Minusta on yhtä tärkeää pyrkiä sisällyttämään biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen osaksi maidemme kansalaiskasvatusta.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Kun otetaan huomioon, että biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen ei ole EU:n tai kansainvälisen politiikan asialistan kiireellisten aiheiden joukossa, suhtaudun myönteisesti tieteelliseen tietoon perustuvien sellaisten erityisten indikaattoreiden toteuttamiseen ja käyttöönottoon, joiden avulla voidaan arvioida edistystä biologista monimuotoisuutta koskevassa asiassa Euroopan unionin strategisten tavoitteiden ja päämäärien toteutumisen kannalta.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Niin arkaluonteisessa ja tärkeässä asiassa kuin biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä eurooppalaisena ja globaalina luonnonperintönä on tärkeää, että jäsenvaltiot ja komissio pääsevät yhteisymmärrykseen kannasta, jonka Euroopan unionin olisi otettava biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen kymmenennessä osapuolikonferenssissa. Biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ongelmallisuus edellyttää monia mekanismeja, ratkaisuja ja toimia.

Siksi uskon, että synergian edistäminen maailmanlaajuisten järjestöjen, jäsenvaltioiden ja kansalaisjärjestöjen välillä mahdollistaa sellaisten välineiden kehittämisen, joilla voidaan turvata biologinen monimuotoisuus tätä tavoitetta ajavien ympäristötoimien yhteydessä. Lopuksi haluaisin korostaa tarvetta ilmoittaa biologista monimuotoisuutta koskevien markkinatoimenpiteiden taloudellisista hyödyistä sekä ympäristöasioiden sisällyttämisestä jäsenvaltioiden ja komission asialistaan suhteissa kolmansien maiden kanssa, mitä kutsuaan myös "vihreäksi diplomatiaksi".

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) On valitettavaa, että biologisen monimuotoisuuden häviämistä ei ole vieläkään saatu pysäytetyksi huolimatta sitoumuksista, joita EU teki Göteborgin huippukokouksessa vuonna 2001. Päätöslauselma muistuttaa meitä siitä, että biologinen monimuotoisuus on keskeisellä sijalla maailman nälkäongelman torjumisessa sekä elintarviketurvassa ja että se on ennakkoedellytys kaikille pyrkimyksille lieventää ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Kaikkien jäsenvaltioiden on nyt aika panna kokonaan täytäntöön Natura 2000 -lainsäädäntö sekä luontotyyppidirektiivi ja lintudirektiivi sekä käynnistää aloitteita merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Biologista monimuotoisuutta edistävää politiikkaa on harjoitettava niin Euroopassa kuin kansainvälisestikin, jotta kyseiset huolenaiheet voidaan ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikassa ja etenkin unionin ulkosuhdeasioissa sekä kaikissa WTO:n kanssa tulevaisuudessa tehtävissä sopimuksissa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuten minulla on ollut jo tilaisuus mainita Esther de Langen mietinnöstä, josta äänestimme edellisellä istuntojaksolla, olen samaa mieltä siitä, että koko EU:n alueella ja erityisesti kaikilla yhteisön politiikan kattamilla aloilla on laadittava kestävä strategia biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja ekosysteemien säilyttämiseksi. Tämä on mielestäni erityisen tärkeää maataloudessa ja kalastuksessa, minkä vuoksi seuraan erityisen tarkasti valmisteilla olevia yhteisen kalastuspolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksia. Tämä johtuu siitä, että asianmukainen ja kestävä biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, niin tärkeää ja toivottavaa kuin se onkin, ei saa haitata maatalouden ja kalastuksen kestävyyttä ja kehittämistä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut vuoden 2010 kansainväliseksi biologisen monimuotoisuuden teemavuodeksi. Euroopan unioni ei valitettavasti saavuta vuodelle 2010 asettamaansa biologista monimuotoisuutta koskevaa tavoitetta; biologinen monimuotoisuus on häviämässä hälyttävää vauhtia. Biologisen monimuotoisuuden häviäminen tällä vauhdilla on kestämätöntä paitsi eettiseltä myös ekologiselta ja taloudelliselta kannalta, koska siten tulevilta sukupolvilta riistetään mahdollisuus hyötyä terveellä pohjalla olevasta biologisesta monimuotoisuudesta. On erittäin tärkeää, että komissio ja jäsenvaltiot puhuisivat yhdellä äänellä ja nopeuttaisivat ja tehostaisivat sisäisiä päätöksentekoprosessejaan niin, että ne voisivat päästä nopeasti yhteisymmärrykseen EU:n kannasta biologista monimuotoisuutta käsittelevää 10. osapuolikonferenssia silmällä pitäen sekä voisivat varata nykyistä enemmän resursseja ja aikaa diplomaattisille ponnisteluilleen kolmansien maiden kanssa.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselmassa on muutamia myönteisiä ja tärkeitä kohtia, mutta jotkin kohdat ovat kaksiselitteisiä ja epäselviä tai negatiivisia ja jopa huolestuttavia. Jaamme huolen niiden EU:n ja maailmanlaajuisten tavoitteiden karitutumisesta, jotka koskevat biologisen monimuotoisuuden häviämisvauhdin tuntuvaa vähentämistä. Suhtaudumme myönteisesti näkökohtiin, kuten geenivarojen hyötyjen jakamiseen, kieltoon patentoida elämänmuotoja ja eläviä prosesseja, perinteisen tietämyksen ja alkuperäiskansojen käytäntöjen suojelemiseen, geneettisen monimuotoisuuden ja globaalin elintarviketurvan liittämiseen toisiinsa, biopolttoaineiden vaikutusten arviointiin sekä eksoottisia lajeja koskevan ongelman huomioon ottamiseen. Vastustamme ja kritisoimme kuitenkin ankarasti aikomusta ottaa vähitellen käyttöön luontoon ja luonnonresursseihin liittyviä yksityisrahoituksen uusia muotoja, kuten "ekosysteemipalveluja koskevia maksuja", joita ajetaan useassa mietinnön kohdassa. On syytä mainita myös kaksiselitteiset ja epäselvät kohdat, kuten ne, joissa suositellaan, että "biologisen monimuotoisuuden arvot ja sen suojelemisesta ja kestävästä käytöstä koituvat mahdollisuudet otetaan huomioon kansallisessa kirjanpidossa".

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Se, että äänestimme tämän päätöslauselmaesityksen puolesta (päätöslauselma EU:n strategisista tavoitteista Nagoyassa (Japani) 18.–29. lokakuuta 2010 pidettävää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 10. osapuolikonferenssia varten), johtuu pääosin siitä, että tässä tärkeässä kokouksessa on tärkeää löytää yhteinen EU:n kanta, jota mahdollisimman moni muu osallistujamaa voisi tukea. Voimme todella vaikuttaa ratkaisevasti tuleviin maailmanlaajuisiin sopimuksiin vain, jos meillä on selkeät näkemykset tavoitteista ja ehdotuksista. Päätöslauselmassa korostetaan perustellusti etenkin tarvetta toimia pikaisesti biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen vähentämiseksi maailmanlaajuisesti jo saatavilla olevien resurssien avulla.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ihmisen aiheuttaman biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen hillitön vauhti on huolestuttavaa. Biologista monimuotoisuutta olisi pidettävä ympäristön tilan luotettavimpana mittaajana. Biologisen monimuotoisuuden vähenemistä osoittavat luvut ovat hälyttäviä EU:n alueella: 42 prosenttia nisäkkäistä, 43 prosenttia linnuista, 45 prosenttia perhosista, 30 prosenttia sammakkoeläimistä, 45 prosenttia matelijoista ja 52 prosenttia makean veden kaloista on vaarassa kuolla sukupuuttoon, minkä vuoksi katson, että juuri täytäntöön pantu lainsäädäntö on äärimmäisen tärkeä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja jopa sen vahvistamisen kannalta. Meidän on näin ollen suhtauduttava kunnianhimoisesti biologiseen monimuotoisuuteen vuodelle 2020 asetettujen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi äänestin tällä tavoin.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Koko ihmiskunnan olemassaolo perustuu biologiseen monimuotoisuuteen, minkä vuoksi sitä ja eri luontotyyppejä on varjeltava. Köyhät väestönosat kärsivät erityisen paljon biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien hupenemisesta, koska niiden eloonjääminen riippuu yleensä luonnontuotteista. Länsimaiden hallitusten etujen mukaista olisi suojella biologista monimuotoisuutta ja ryhtyä toimiin valistuneisuuden lisäämiseksi asiassa, sillä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä voi olla vain hyötyä myös taloudellisesti pitkällä aikavälillä. Aion äänestää tyhjää, koska tavoitteet on asetettu liian korkealle ja koska EU:n johtorooli tässä suhteessa voi onnistua vain, jos myös Kiinan kaltaiset suuret kansakunnat ovat valmiita muuttamaan ajattelutapojaan.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Euroopan unioni on huolissaan biologisen monimuotoisuuden ripeästä häviämisvauhdista sekä siitä, että vuodeksi 2010 asetettua yleistä tavoitetta biologisen monimuotoisuuden häviämisasteen merkittävästä vähentämisestä ei ole saavutettu. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön tieteelliseen tietoon perustuvia konkreettisia indikaattoreita, joilla voidaan arvioida edistystä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tähän asti tehdyissä tutkimuksissa arvioidaan, että biologisen monimuotoisuuden häviäminen heikentää nykyisellään hyvinvointia noin 50 miljardia euroa vuodessa (vajaa yksi prosentti BKT:stä) ja että luku nousee 14 biljoonaan euroon vuonna 2050. Siten Euroopan unioni pitää ongelmaa äärimmäisen vakavana. Yhdyn käsitykseen siitä, että ilmastonsuojelun, vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisen välillä on monia yhteyksiä. Biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi toteutetut toimet vaikuttavat myönteisesti strategioihin, joiden tavoitteena on sopeutua ilmastonmuutokseen ja lieventää sen vaikutuksia. Yhdyn päätöslauselmassa esitettyyn vetoomukseen tukea toimia biologisen monimuotoisuuden ja ilmastopolitiikan välisten synergioiden ja yhteyksien vahvistamiseksi. Näiden maailmanlaajuisten ongelmien torjumisen tukeminen edellyttää biologisen monimuotoisuuden suojeluun osoitetun yleisrahoituksen rajua nostoa ottamalla rahoitus etenkin nykyisistä rahoituslähteistä sekä uusista ja innovatiivisista rahoituslähteistä, joihin myös uudet ja innovatiiviset markkinapohjaiset välineet kuuluvat.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Biologinen monimuotoisuus on rikas perintö, jonka olemme perineet menneiltä sukupolvilta ja joka meidän on jätettävä tuleville sukupolville. Antropologisista näkökannoista täysin riippumatta hyvin tärkeää on myös tunnustaa biologisen monimuotoisuuden luontainen arvo.

Nykyisin joka viidettä lajia uhkaa sukupuuttoon kuoleminen. Luku on pelottava ja edellyttää meiltä asianmukaisia toimia biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja turvaamiseksi.

Tässä mielessä suhtaudun myönteisesti päätöslauselmaan, jonka perimmäisenä tavoitteena on edistää vuodelle 2010 aiemmin asetetun tavoitteen tehokasta ja lopullista saavuttamista (tavoitteena oli vähentää merkittävästi biologisen monimuotoisuuden vähenemisastetta) ja jossa eritellään eri tavat toteuttaa kiireellisiä toimia biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi sekä asetetaan uusia tavoitteita vuodelle 2010.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionin on otettava sama tiukka kanta kansainvälisillä foorumeilla biologisen monimuotoisuuden suojeluun kuin se on ottanut ilmastonmuutoksen torjuntaan. Biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen tehtävästä on tulossa yhtä vaikea Nagoyassa kuin Cancúnissa, jossa tehtävänä oli kääntää ilmaston lämpiämisen hirvittävä suuntaus. Luvut ovat muistuttamassa meitä haasteen laajuudesta: Vuoden 1970 jälkeen 30 prosenttia kasvi- ja eläinlajeista on hävinnyt. Biologisen monimuotoisuuden häviäminen Euroopassa jatkuu, vaikka Natura 2000 -nimisiä luonnonsuojelualueita on valistuneisuuden lisääntymisen seurauksena perustettu ja ne kattavat lähes 18 prosenttia Euroopan alueesta. Mitä me voimme odottaa Nagoyassa 18.–29. lokakuuta 2010 pidettävältä kokoukselta? Parhaimmassa tapauksessa voimme odottaa, että Euroopan unioni puhuisi yhdellä äänellä. Euroopan unionilta on löydyttävä rohkeutta puhua myös erimielisyyttä herättävistä aiheista ja myös isäntämaa Japanin kanssa, sillä Japani ei voi jatkaa kestämättömiä ja erityisen julmia valaiden ja delfiinien pyyntimenetelmiä tulematta rangaistuksi. EU:n on myös välitettävä myönteinen viesti: paras tapa suojella lajien monimuotoisuutta on sisällyttää tämä asia horisontaalisesti taloustoimintaan, kuten kauppaan, matkailuun ja liikenteeseen.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Aioimme ensin tukea päätöslauselmaa, mutta PPE-ryhmän ja ECR-ryhmän kohtaan 16 jättämän tarkistuksen 1 vuoksi ryhmämme päätti lopulta äänestää tyhjää.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Biologinen monimuotoisuus vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Ihmisen toiminnan aiheuttama biologisen monimuotoisuuden häviämisprosessi on kuitenkin etenemässä nopeutuvalla vauhdilla koko maailmassa. Tästä ovat merkkinä laajat metsäkadot, ehtyvät kalakannat sekä yhä useamman lajin häviäminen. Tutkijat arvioivat, että 15–40 prosenttia lajeista saattaa hävitä 2000-luvun loppuun mennessä. Meidän pitää tiedostaa, että biologisen monimuotoisuuden häviämisellä on haitallinen vaikutus ekosysteemien toimintaan ja niiden tuomiin palveluihin, kuten ruoan saantiin, veden puhdistukseen, maaperän lannoittumiseen, tulvilta suojautumiseen sekä energiantuotantoon. Biologisen monimuotoisuuden vaarantavia tekijöitä on useita, kuten muun muassa ilmastonmuutos, hallitsematon esikaupunkien kehitys sekä tulokaslajit. Keskittyisin nyt kuitenkin vain yhteen erityiseen kysymykseen. Tarkoitan maataloutta, joka mainitaan usein biologista monimuotoisuutta uhkaavaksi tekijäksi. On toki niin, ettei teollinen maatalous ole ympäristöystävällistä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että maataloustoiminnan loppuminen on paljon suurempi ympäristöuhka. Tämä prosessi on vauhdittunut viime aikoina. Maataloustuotannon kannattavuuden jatkuva heikkeneminen, joka johtuu muun muassa hintojen vaihtelusta, saa ihmisiä luopumaan maataloudesta, mikä puolestaan merkitsee elämän katoamista laajoilta alueilta.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Japanissa järjestetään 18.–29. lokakuuta 2010 biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 10. osapuolikonferenssi. Vuodelle 2010 asetettua tavoitetta biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi ei ole saavutettu Euroopassa eikä maailmanlaajuisesti.

Ellei suunnan muuttamiseksi tehdä pikaisesti jotakin, biologinen monimuotoisuus hupenee merkittävästi ja hallitsemattomasti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, kuten parlamentin päätöslauselmassa painotetaan.

Parlamentti vaatii, että elämänmuotojen patentointi kielletään ja että etenkin kehitysmaissa tapahtuvassa, liiketoiminnassa ja teollisuudessa harjoitettavasta geenivarojen ryöstelystä tehdään loppu.

Biologisen monimuotoisuuden suojelu on välttämätöntä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Kannatin näin ollen päätöslauselmaa sekä GUE/NGL-ryhmän ja Verts/ALE-ryhmän jättämiä tarkistuksia.

Cancúnissa järjestetään muutaman viikon kuluttua ilmastonmuutoskokous, joten on korkea aika, että kansainvälinen yhteisö sekä ennen kaikkea ympäristönsuojeluun sitoutunut Euroopan unioni ottavat huomioon ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden taloudellisia näkökohtia koskevan tutkimuksen sekä siinä annetut suositukset Nagoyan konferenssia varten.

On äärimmäisen tärkeää toistaa, että biologisen monimuotoisuuden edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta sekä köyhyyden torjunta sekä niiden ratkaiseminen liittyvät läheisesti toisiinsa.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Nykytutkimusten arvioiden mukaan biologisen monimuotoisuuden häviäminen maksaa nykyisin noin 50 miljardia euroa vuodessa, mutta ongelma ei siltikään ole kansainvälisen politiikan asialistalla. Euroopassa on jo käytössä tehokkaita välineitä. joita meidän olisi parannettava kohdennetusti ja sovitettava yhteen ilmastopoliittisten toimien kanssa, jotta investoinneista saadaan maksimaalinen hyöty irti. Panostaminen biologisen monimuotoisuuden suojeluun nimittäin kannattaa.

– Mietintö: Othmar Karas (A7-0251/2010)

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Basel II -sopimuksilla säädellään pankkitoimintaa ja etenkin omia varoja, joita pankkien on pidettävä varalla vakavaraisuutensa varmistamiseksi. Euroopan parlamentti kannattaa tässä päätöslauselmassa riskien ja voittojen pitkäaikaista hallintaa sekä pankkien kokoon mukautettuja sääntöjä, jotta suurimpia pankkeja ei jätetä sääntöjen ulkopuolelle ja jotta ne eivät siirtäisi uuteen lainsäädäntöön mukautumisen kustannuksia yksityishenkilöiden maksettaviksi. Parlamentti on lisäksi huolissaan siitä, ettei Basel II -sopimusta mahdollisesti noudateta yhdenmukaisesti eri puolilla maailmaa. Parlamentti vaatii Euroopan komissiota ryhtymään toimiin yhdenmukaistamisen lisäämiseksi. Minusta nämä suositukset ovat oikeansuuntaisia, koska niillä pyritään vähentämään tulevien kriisien riskiä sekä turvaamaan yksityishenkilöiden asema. Näin ollen äänestin ehdottomasti päätöslauselman puolesta.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Suhtaudun myönteisesti erinomaiseen työhön, jota esittelijä Karas on tehnyt valmistellessaan Basel II -sopimuksen uudistamista käsittelevää valiokunta-aloitteista ja arvokasta mietintöä, jonka tavoitteena on pankkijärjestelmän lujittaminen rahoituskriisin yhteydessä. EU:n onkin otettava entistä enemmän osaa tähän neuvotteluvaiheeseen, jotta voimme välttyä mahdolliselta Euroopan talousjärjestelmän heikentymiseltä sekä kilpailun vääristymiseltä. Eurooppalainen järjestelmä on Yhdysvaltain järjestelmään verrattuna lähinnä pankkilainarahoitteinen, mutta viime vuosien rahoituskriisi Euroopassa ja sen synnyttämä likviditeettipula ovat johtaneet taloutemme tukipilarina toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyjen lainojen rajuun vähenemiseen. Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä olen vakuuttunut siitä, että EU:n on Basel II -sopimuksen uudistamista koskevissa neuvotteluissa pyrittävä saavuttamaan Yhdysvaltain kanssa tasavertaiset tilinpäätösstandardeja koskevat ehdot, tasaveroiset vaatimukset kaupallisten pankkien ja investointipankkien välillä, antamaan likviditeetille selkeän määritelmän sekä lisäämään avoimuutta luokituslaitosten aseman suhteen. Tulevista kriisiajanjaksoista selviäminen edellyttää siten sitä, että varaamme itsellemme entistä enemmän ja laadukkaampaa pääomaa sekä likviditeettiä. Olisi myös aiheellista ryhtyä syklinvastaisiin toimenpiteisiin sekä luoda talouden ylijäämää.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä olen samaa mieltä siitä, että on syytä ratkaista ongelma, joka liittyy rahoituslaitoksiin, jotka ovat "liian suuria kaatumaan", sillä pääomavaatimukset ja vastasykliset puskurit olisi suhteutettava rahoituslaitosten kokoon, riskitasoon ja liiketoimintamalliin. Kehottaisin laatimaan ennen kriisiä ja sen jälkeen pääomavälineitä koskevan perusteellisen selvityksen, jonka avulla voitaisiin arvioida erityisten pääomavälineiden merkitystä kriisitilanteissa. Tulevan Euroopan pankkivalvontaviranomaisen olisi otettava johtava rooli määriteltäessä ja pantaessa täytäntöön pääomavaatimuksiin ja vastasyklisten pääomapuskureiden normien sääntöihin liittyviä toimia EU:ssa.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin tyhjää mietintöä koskevassa äänestyksessä, sillä vaikka siinä tiedostetaan teoriassa ongelma sekä myönnetään Basel II -sääntöjen tarkistamisen sekä rahoitusjärjestelmän ja pankkien valvonnan lujittamisen tarve, siinä kieltäydytään tiukkojen sääntöjen antamisesta. Mietinnössä aliarvioidaan pankkien vastuu rahoituskriisissä, joka johtui pankkien liian leväperäisestä toiminnasta ja keinottelevista pyrkimyksistä, mitä on nähty etenkin viime vuosina. Meidän on tarkistettava käsityksiämme rahoitusjärjestelmän luonteesta ja roolista, jos haluamme luoda Eurooppaan talouspolitiikkaa, jolla voidaan edistää kestävää kasvua ja viime kädessä vastata sosiaalisiin tarpeisiin.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän kaikkien tässä mietinnössä esitettyjen toimenpiteiden puolesta. Vastasyklinen sääntely edellyttää yhdenmukaistettuja kriteerejä, jotta valvontaviranomaiset voivat varmistaa rahoitusmarkkinoiden ja markkinaympäristön kattavan ja tarkan valvonnan. Tämä pitää sisällään erityisesti täydellisen tietojen vaihdon, sääntelytoimien samanaikaisen toteuttamisen sekä riskeille altistumisen reaaliaikaisen seurannan, mukaan lukien vaatimuksen kaikkien rahoitusmarkkinoiden toimien kirjausketjusta. Laadukkaiden likviditeettinormien kehittäminen on siten olennainen osa kriisin vastaisia toimia. Likviditeettinormien olisi oltava kuitenkin riittävän eriytyneitä, jotta voidaan ottaa huomioon pankkien liiketoimintamallien ja riskiprofiilien erot. Tulevan Euroopan pankkivalvontaviranomaisen olisi tältä osin otettava johtava rooli määriteltäessä ja pantaessa täytäntöön pääomavaatimuksiin ja vastasyklisten pääomapuskureiden normien sääntöihin liittyviä toimia EU:ssa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä rahoitusmarkkinoiden toimijoiden valvonta ja sääntely on mielestäni elintärkeää yleisten etujen turvaamiseksi sekä kehitykselle ja etenemiselle välttämättömän rahataloudellisen ja taloudellisen vakauden varmistamiseksi. Lisäksi meneillään oleva kriisi on osoittanut, että pankkien pääoma on selvästi ollut riittämätön maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden suhteen. Pääomavaatimukset ja vastasykliset puskurit olisi suhteutettava rahoituslaitosten kokoon, riskitasoon ja liiketoimintamalliin. Toisaalta haluan korostaa Baselin pankkivalvontakomitealle osoitettua varoittavaa kehotusta tarpeesta mukauttaa sääntelykehystä niin, että Euroopan talous ja pankkisektori, jotka ovat voimakkaassa riippuvuussuhteessa keskenään, eivät heikenny eivätkä joudu epäedulliseen kilpailuasemaan maailmanlaajuisilla markkinoilla.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Pyrkimykset parantaa kansainvälistä rahoitusjärjestelmää Baselin pankkivalvontakomiteassa, G20-ryhmässä tai Euroopan unionissa tuntuvat minusta täysin tehottomilta.

Syyskuussa tehtyä sopimusta pankkien pakollisten omien varojen suuruudesta ja laadusta pidettiin suurena edistysaskeleena ja suurena voittona pankkisektorista, jota kohtaan nämä toimenpiteet suunnattiin ja joka uhkasi luottohanojen sulkemisella. Se oli ilmeinen Pyrrhoksen voitto, sillä alan yritysten pörssikurssihinnat nousivat hädin tuskin sopimuksen jälkeen, mikä ei ollut hyvä merkki.

Pankeilla on vuoteen 2019 asti aikaa sopeutua uusiin säännöksiin. Sitä ennen mitä tahansa voi tapahtua. Täysin tehottomiksi tiedetyt riskianalyysit ovat edelleen tämän järjestelmän tukipilari. Likviditeetti- ja vähimmäisomavaraisuusastetta koskevaa ongelmaa ei ole ratkaistu, kuten ei ole myöskään taseen ulkopuolisiin varoihin tai arvopaperistamiseen liittyvää ongelmaa. Rahoituslaitoksia, jotka eivät saa rahoitusta julkiselta sektorilta, kuten hedge-rahastoja, ongelma ei koske niiden vaarallisuudesta ja vääristyneestä toimintatavasta huolimatta.

Toisin sanoen mitään ei ole ratkaistu eikä mitään tulla ratkaisemaankaan ennen järjestelmän perusteellista muuttamista pelkän paikkailun sijaan.

  Anne E. Jensen (ALDE), kirjallinen. (DA) Tanskan liberaalipuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät Othmar Karasin mietinnön (A7-0251/2010) puolesta. Mietinnössä käsitellään monia tärkeitä kysymyksiä sekä kehotetaan panemaan Basel III -sopimus täytäntöön mahdollisimman asianmukaisesti ja ottamalla huomioon eri rahoitusjärjestelmien erot. Tanskan liberaalipuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet pahoittelevat kuitenkin sitä, ettei Tanskan asuntoluottomallin suojelemiseksi tehtyihin Tanskan suosituksiin kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Osa Baselin suosituksista saattaa vahingoittaa suuresti Euroopan maiden, kuten Tanskan, tehokkaita asuntoluottomalleja.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Baselin pankkivalvontakomitea pyrkii uudistamaan Basel II -kehystä pankkijärjestelmän kestävyyden vahvistamiseksi. Komitea pyrkii ehdotuksellaan parantamaan pääomapohjan laatua sekä laajentamaan ja vahvistamaan pääomakehyksen kattavuutta. Komitea aikoo myös ottaa käyttöön vähimmäisomavaraisuusasteen helpottaakseen sen hillitsemistä, että järjestelmään kertyy liikaa velkavipua, sekä muita vastasyklisiä toimia, kuten vakaina aikoina muodostettavia pääomapuskureita. Likviditeetin hallintaa koskevia yleisiä normeja on niin ikään ehdotettu.

Vaikka Baselin kehyksen uudistamiseen on sitouduttu voimakkaasti kansainvälisesti, on ratkaisevan tärkeää, että uudistuksessa löydetään oikea tasapaino erilaisten liiketoimintamallien, sijoitus- ja perinteisen vähittäispankkitoiminnan, erilaisten oikeudellisten muotojen ja Euroopassa yritysmaailman rahoituksessa pääasiallisesti sovelletun pankkiluototuksen välillä.

Euroopan parlamentin on lisäksi osallistuttava aktiivisesti ja vaikutettava voimakkaasti Baselin komiteassa jo käynnissä oleviin neuvotteluihin sääntöjen uudistamisesta. Euroopan parlamentin on demokraattisesti valittuna EU:n toimielimenä, joka toimii myöhemmin toisena lainsäätäjänä vakavaraisuusdirektiiviä (CRD 4) koskevassa komission ehdotuksessa, voitava osallistua varhaisessa vaiheessa neuvotteluprosessiin.

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Karasin mietinnön puolesta sen täsmällisyyden vuoksi, jolla kollegani on käsitellyt vakavaraisuusdirektiivin tuomaa edistystä sekä kriittisiä kysymyksiä, jotka pakottavat meidät uudistuksen pikaiseen täytäntöönpanoon. Olen samaa mieltä ennen kaikkea tarpeesta varmistaa Euroopan parlamentin aktiivinen ja varhainen rooli neuvotteluissa tietynlaisen "demokraattisen valvonnan" varmistamiseksi, jotta voidaan toteuttaa toimia, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin kaiken liiketoiminnan vaatimuksia. Meidän on tehtävä kaikkemme rahoituspalvelujen loppukäyttäjien suojelemiseksi. Tämä edellyttää, että uusi sopimus pitää sisällään järjestelmän, joka ei pakota pankkeja siirtämään toimintakulujaan loppukäyttäjien maksettaviksi.

  Arlene McCarthy (S&D), kirjallinen. – (EN) Rahoituskriisi johtui pohjimmiltaan siitä, että pankit ottivat liian suuria riskejä, joiden kattamiseen niillä oli liian vähän pääomaa. Pankkien epäonnistumiset johtivat kriisiin, josta kansalaiset ympäri maailman kärsivät edelleen pahoin. Kansalaiset ovat joutuneet maksamaan kaksi kertaa, ensin veronmaksajina taantumasta selviytymisen kustannukset ja sitten menoleikkaukset. Vastaavien kriisien estäminen edellyttää rahoituksen sääntelykehyksen perusteellista muuttamista, johon on sisällytettävä pankkien pääomakehyksen vahvistaminen. Vakavaraisuusdirektiivin parantamisehdotukset ovat siten keskeisessä asemassa vakaiden ja vastuullisten pankkien perustamisessa. Mietinnössä kannatetaan G20-ryhmän ja Baselin pankkivalvontakomitean asettamia tavoitteita ja ehdotuksia, joilla pyritään varmistamaan, että pankeilla on riittävästi oikeanlaista pääomaa sekä likviditeettiä ja vakaa rahoituspohja, joita tarvitaan vaikeista markkinaoloista selviytymiseen. Työväenpuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestävät mietinnön puolesta, koska siinä tuetaan uudistusprosessia. Emme kuinkaan kannata kehotuksia heikentää Basel-sopimuksessa hyväksyttyjä ehdotuksia. Kannustamme tekemään tarvittaessa lisää toimenpiteitä koskevia vaikutustutkimuksia, mutta ne on tehtävä täydellisen, tiukan ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi kansainvälisesti.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Mietinnöllä ei vastata haasteeseen, jota nykyinen kriisi sekä sen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset edustavat. Pankkijärjestelmän sääntöjä on pikaisesti ja perusteellisesti uudistettava sen sijaan, että toteutetaan puolinaisia toimia sääntöjen säilyttämiseksi. Pääomavaatimukset on asetettu naurettavan alhaisiksi Basel-sopimuksessa, eikä siinä kielletä yhtään keinottelun välinettä. Äänestin näitä keinottelun peittely-yrityksiä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikkien maiden talouksille edelleen ongelmia aiheuttava maailmanlaajuinen rahoituskriisi on osoittanut, että vahva pankkisektori on ensiarvoisen tärkeä vastaavien kriisien estämiseksi tulevaisuudessa. Basel II -sopimuksen ja vakavaraisuusdirektiivin tarkistamisen avulla on määrä edesauttaa vahvan pankkialan luomista oloissa, jotka antavat meille tulevaisuudessa mahdollisuuden torjua vastaavanlaisia kriisejä, joita hiljattain on nähty.

Mietinnön tavoitteena on parantaa pääomapohjan laatua sekä laajentaa ja vahvistaa pääomavaatimusten riskien kattavuutta (kuten johdannaisista aiheutuva vastapuoliluottoriski, takaisinostosopimukset ja niin edelleen). Tarkoituksena on myös ottaa käyttöön vähimmäisomavaraisuusaste, jolla hillitään liiallisen velkavivun käyttämistä pankkijärjestelmässä, sekä muita vastasyklisiä toimia, kuten vakaina aikoina muodostettavat pääomapuskurit. Mietinnössä ehdotetaan myös likviditeetin hallintaa koskevia yleisiä normeja. Tästä syystä äänestin niin kuin äänestin.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä olen sitä mieltä, että

– rahoituslaitosten, jotka ovat "liian suuria kaatumaan", olisi voitava turvautua vastasyklisiin pääomapuskureihin, jotka olisi suhteutettava liiketoiminnan riskien kokoon ja tasoon

– Baselin pankkivalvontakomitean ja komission olisi määriteltävä nykyistä selkeämmin vastavuoroista ristiinomistamista koskevien sopimusten kohtelu ennen kriisiä ja sen jälkeen olisi laadittava pääomavälineitä koskeva perusteellinen selvitys, jonka avulla voitaisiin arvioida erityisten pääomavälineiden merkitystä tulevissa kriiseissä

– laadukkaat likviditeettinormit ovat olennainen osa kriisin vastaisia toimia

– on tarpeen määrittää laadukkaiden likvidien omaisuuserien kriteerit

– komission olisi sisällytettävä kaikki euroalueen valtionvelat laadukkaisiin likvideihin omaisuuseriin niiden luokituksesta riippumatta

– tulevan Euroopan pankkivalvontaviranomaisen olisi otettava johtava rooli määriteltäessä ja pantaessa täytäntöön pääomavaatimuksiin ja vastasyklisten pääomapuskureiden normien sääntöihin liittyviä toimia

– vastasyklinen sääntely edellyttää yhdenmukaistettuja kriteerejä, jotta valvontaviranomaiset voivat varmistaa rahoitusmarkkinoiden ja markkinaympäristön kattavan ja tarkan valvonnan.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Mietinnössä asetetaan EU:n kanta pankkijärjestelmän pääoma- ja likviditeettivaatimuksia koskevien, Baselin pankkivalvontakomitean (joka on keskuspankkien ja pankkialan valvojien perustama kansainvälinen foorumi) hyväksymien kansainvälisten normien ja suuntaviivojen tulevaan tarkistamiseen sekä G20-ryhmän asiassa tekemiin sitoumuksiin. Nämä normit on määrä saattaa osaksi EU:n oikeuskehystä ja sopeuttaa siihen vakavaraisuusdirektiivin tarkistamisen avulla. Komission lainsäädäntöehdotuksen on määrä valmistua vuoden 2011 alkuneljänneksellä.

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. – (EN) Haluan vahvistaa tukeni mietinnölle. Kuten komissio tietää, parlamentti on aina ajatellut, että Basel II -sopimusta koskevat järjestelyt eivät kuvasta riittävästi parlamentaarista prosessia. Tärkeimpien finanssimaiden välillä on niin paljon pelissä, että esimerkiksi rahoitusastetta ja omavaraisuutta koskevien kysymysten uudelleen tarkastelu edellyttää nykyistä suurempaa parlamentin valvontaa. Mietintö on auttanut korjaamaan epätasapainoa Euroopan parlamentin institutionaalisessa osallistumisessa, mikä komission on tunnustettava.

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. – (DA) Kannatan täysin mietinnössä tehtyä tunnustusta siitä, että on olemassa CMO-instrumentteja ja muuntyyppisiä liikkeelle laskettuja arvopapereita, jotka ovat itse asiassa yhtä likvidejä ja turvattuja kuin valtion velkakirjat. Sen vuoksi kannatan täysin myös sitä, että mietinnössä tuetaan epäsuorasti Tanskan asuntoluottomallia, vaikka Tanska olisi mielestäni pitänyt mainita selvemmin tekstissä. Äänestän tyhjää siksi (tämä on EU:n kilpailukyvyn etujen mukaista), että mietinnössä ei vaadita ottamaan käyttöön tiukempaa rahoituksen sääntelyä kuin muissa länsimaissa, Yhdysvallat mukaan luettuna.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Syyskuussa hyväksytty EU:n rahoitusvalvontapaketti pitää sisällään erityisesti mikrotason vakauden valvontaelinten ja -mekanismien perustamisen pankkialalla yhdessä kansallisten valvontaviranomaisten verkoston kanssa. Valiokunta-aloitteisessa mietinnössä, josta äänestimme tänään, keskitytään aiheeseen, joka kuuluu mielestäni tietyllä tavoin tämän uuden rakenteen piiriin ja joka on minusta ratkaisevan tärkeä kaikissa talouksissa. Omien varojen määrän ja laadun turvaaminen on varmasti erittäin arkaluonteinen asia, jota on analysoitava sen perusteella, kuinka se vaikuttaa etenkin Euroopan talouden elpymiseen, sekä myös yleiseltä kannalta. Yrityksemme rahoitus tulee lähinnä pankeilta, jotka ovat talouden tukipilareita. Tämän vuoksi minusta on ratkaisevan tärkeää, että pankit voisivat hallita riskinsä ja voittonsa pitkällä aikavälillä ja vakavaraisesti. Minusta näistä kysymyksistä olisi keskusteltava myös ennakoivasti transatlanttisen yhteistyön puitteissa. Äänestin mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä sen kokonaissisällön kanssa; näen sen uutena askeleena pyrittäessä luomaan unionille uudenlaisia EU:n talouden, talousarvion ja sosiaalisten kysymysten suunnittelu-, koordinointi- ja valvontavälineitä.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Nykyinen rahoituskriisi on näyttänyt toteen otetut riskit sekä riskien kattamiseen varatun pääoman riittämättömyyden lukuisissa pankeissa. Sama vastuuton toiminta maksaa edelleen Euroopan kansalaisille sekä pankkien pelastamiseen suunnattuna rahana että tästä seuranneen taantuman vuoksi tehtyinä menoleikkauksina. Rahoituksen sääntelykehyksen tarkistamiseen on aina sisällytettävä ehdotuksia vakavaraisuusdirektiivin parantamiseksi, ja tarkistaminen on siten keskeisessä asemassa vakaiden ja vastuullisten pankkien perustamisessa. Mietinnössä kannatetaan G20-ryhmän ja Baselin pankkivalvontakomitean asettamia tavoitteita ja ehdotuksia, joilla pyritään varmistamaan, että pankeilla on riittävästi oikeanlaista pääomaa sekä likviditeettiä ja vakaa rahoituspohja, joita tarvitaan vaikeista markkinaoloista selviytymiseen. Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä tuetaan uudistusprosessia, mutta en kannata kehotuksia heikentää Basel-sopimuksessa hyväksyttyjä ehdotuksia. Kehottaisin myös tekemään tarvittaessa lisää toimenpiteitä koskevia vaikutustutkimuksia, mutta ne on tehtävä täydellisen, tiukan ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi kansainvälisesti.

– Mietintö: Véronique De Keyser (A7-0245/2010)

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tähänkään mennessä kansainvälinen yhteisö ei ole omaksunut välinpitämätöntä asennetta, vaan se on toteuttanut monia yhteisvastuutoimia Afrikassa elävien väestöryhmien tukemiseksi. Tästä huolimatta kehitys alalla on kaukana länsimaiden tasosta. Jos otamme huomioon, että afrikkalaisen odotettavissa oleva elinaika saattaa olla jopa 30 tai 40 vuotta vähemmän kuin eurooppalaisen, voi sanoa, että kyse on vielä tänä päivänäkin merkittävästä ongelmasta. Hyvät kollegat, kannatan Véronique De Keyserin mietinnössä esitettyä ratkaisua, ja haluan kiinnittää huomiota siihen, että todellinen ratkaisu Afrikan ongelmaan edellyttää myös perustan luomista terveydenhuoltojärjestelmää varten ja sitä, että apua tarjotaan joutuisasti. Tunnettua sanontaa mukaillen olen sitä mieltä, että "jos annat potilaalle lääkettä, hän saa siitä avun päiväksi. Jos annat hänelle perustan terveydenhuoltojärjestelmää varten, et auta ainoastaan häntä koko hänen elinikänsä ajan vaan myös hänen lapsiaan". Juuri tästä syystä kannatan tasapainoista politiikkaa rahojen myöntämisessä.

  John Attard-Montalto, Louis Grech ja Edward Scicluna (S&D), kirjallinen. - (EN) Maltan työväenpuolueen valtuuskunta puolsi äänestyksessä Saharan eteläpuolisen Afrikan terveydenhuoltojärjestelmiä ja maailmanlaajuisia terveyskysymyksiä käsittelevää mietintöä, jolla edistetään perusasioita ja ensisijaisia tavoitteita vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi ja köyhyyden puolittamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi tuomitsemme sen, että joillakin alueilla naiset joutuvat edelleen sukuelinten silpomisen, väkivallan ja raiskauksen uhreiksi. Olemme myös täysin samaa mieltä kysymyksistä, joihin tässä mietinnössä puututaan, etenkin kiireisimmin ratkaisua vaativista Saharan eteläpuolisen Afrikan terveysongelmista, ja siitä yleisestä kysymyksestä, miten siellä voidaan parantaa terveydenhuoltopalveluja koskevia säännöksiä ja sosiaalivakuutusjärjestelmiä. Valtuuskuntani ei kuitenkaan yhdy mietinnön 6 kohtaan sisältyvään abortin edistämiseen liittyvään viittaukseen.

  David Casa (PPE), kirjallinen. – (EN) Mietinnössä käsitellään lukuisia kysymyksiä. Aborttia koskeva 6 kohta on kuitenkin erittäin huolestuttava. Vastustan aborttia enkä voi kannattaa asiakokonaisuutta, jonka avulla edistetään kyseisiä käytänteitä. Tästä syystä päätin äänestää tarkistettua mietintöä vastaan.

  Anna Maria Corazza Bildt, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE), kirjallinen. – (SV) Ruotsalaiset konservatiivit äänestivät tänään 7. lokakuuta 2010 vastoin mietintöä A7-0245/2010 terveydenhuoltojärjestelmistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja maailmanlaajuisista terveyskysymyksistä. Haluamme kuitenkin tuoda esiin, että mielestämme mietintö koskee keskeisen tärkeää aihetta – terveydenhuollon saatavuus on kehityksen perusedellytys. Satojatuhansia lapsia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kuolee vuosittain sairauksiin, jotka eivät ole hengenvaarallisia kenellekään, joka voi turvautua perushoitoon. Mielestämme mietinnöstä ei kuitenkaan löydy vastausta siihen, miten sitä olisi tarjottava. Tosiasia on, että kansalaisyhteiskunnalla on ollut, ja monissa maissa sillä on yhä edelleen, hyvin merkittävä rooli terveydenhoitoa tarjottaessa. Kategorinen kieltäytyminen hyväksymästä yksityisten hoidontarjoajien ja kansalaisjärjestöjen tekemää työtä ei ole oikea tapa toimia kenellekään, joka kantaa huolta köyhien hyvinvoinnista. Samalla haluamme painottaa, että luonnollisesti kannatamme sitä, mitä mietinnössä sanotaan naisten lisääntymisterveydestä, sekä sukuelinten silpomisen ja naisiin yhä kohdistuvan törkeän väkivallan tuomitsemista.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Nähdäkseni Saharan eteläpuolisen Afrikan terveydenhuoltojärjestelmiä ja maailmanlaajuisia terveyskysymyksiä käsittelevän mietinnön suurin ansio on se, että siinä käsitellään asiaa kyseisen alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Länsimaiseen yhteiskuntaan soveltuvan sosiaaliturvajärjestelmämallin täytäntöönpanoon täysin toisenlaisessa kontekstissa liittyy todellinen ongelma. Monet kehitysmaille tarkoitetut hankkeet ovat epäonnistuneet Euroopasta tai Yhdysvalloista omaksutun absoluuttisen, länsikeskeisen lähestymistavan vuoksi. Tämä on johtanut resurssien tuhlaamiseen ja lisäongelmien luomiseen kyseessä oleville maille. Alueen erityistilanteen vuoksi on vielä selvempää, ettei terveyteen voi suhtautua kuin kauppatavaraan. Näin ollen on tunnistettava sellaisia terveydenhuollon muotoja, joita voidaan tarjota voittoa tavoittelematta solidaarisuuden ja demokratian arvoihin nojaten. Ajan mittaan saavutettu, myös EU:n jäsenvaltioiden panokseen perustuva, edistyminen voidaan tehdä tyhjäksi omaksumalla hätiköity kaupallisiin näkökohtiin perustuva lähestymistapa. Mielestäni päätöslauselmassa käsitellään kysymystä oikeudenmukaisella ja yhtenäisellä tavalla, minkä vuoksi äänestin sen puolesta.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä mietintöä, jonka avulla pyritään vuosituhattavoitteisiin ja äärimmäisen köyhyyden puolittamiseen vuoteen 2015 mennessä liittyvien EU:n sitoumusten mukaisesti puuttumaan Saharan eteläpuolisen Afrikan kiireisimmin ratkaisua vaativiin terveysongelmiin ja siihen, millaisiin järjestelmiin tässä tarkoituksessa voidaan turvautua.

Mietinnössä käsitellään sitä, miten voidaan luoda yleisesti toimivia, kaikkien saatavilla olevia ja kohtuuhintaisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja miten voimme jakaa Euroopassa saatujen kokemusten mukaisia parhaita käytäntöjä. Mietinnössä tarkastellaan etenkin sairauskassoja, joita on jo perustettu ja jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi useissa Afrikan valtioissa.

Sairauskassojen tavoitteena ei ole korvata valtioiden toimintaa; pikemminkin ne ovat vaihtoehto terveyspalvelujen saannin esteiden voittamiseksi ja korkeatasoisen hoidon tarjoamiseksi kaikille kansalaisille heidän tuloistaan riippumatta. Sairauskassat ovat todella pystyneet mukauttamaan vakuutusalaa sellaisten epävirallisessa taloudessa elävien väestöjen sosiaalis-taloudellisiin ominaispiirteisiin, jotka ovat edelleen virallisten järjestelmien ja kaupallisten vakuutusten ulkopuolella, ja näin ollen ne ovat asianmukainen väline pieni- ja keskituloisten maiden terveydenhuollon yleisen kattavuuden saavuttamiseksi.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kriisin seuraamukset, luonnonkatastrofit, äärimmäinen köyhyys, sodat ja epidemiat ovat uuvuttaneet Afrikan, joten on tarpeen auttaa sitä ottamaan käyttöön kestävä terveyspolitiikka. Tämän vuoksi kannatin tätä mietintöä, jonka avulla pyritään terveydenhuoltojärjestelmiin, jotka rahoitetaan turvautumalla yhdistetysti valtion varoihin, kansainväliseen solidaarisuuteen ja kansalaisten osallistumiseen. Jotta tässä onnistutaan, eurooppalaisten valtioiden on pidettävä lupauksensa osoittaa vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan vuonna 2010 kehitysyhteistyöhön. EU:n on tuettava lukuisia olemassa olevia sairauskassoihin liittyviä aloitteita, joiden avulla on tarkoitus edistää terveydenhuollon saatavuutta. Jäsenvaltioiden on tarjottava asiantuntemustaan ja suurempaa teknistä ja taloudellista tukea kehitysmaiden hallituksille sosiaaliturvajärjestelmien käyttöönottamiseksi ja laajentamiseksi. Lisäksi myös Euroopan investointipankilla on oma roolinsa, kun se takaa luotot, on mukana rahoittamassa investointeja klinikoihin ja osallistuu terveydenhuollon ammattilaisten palkkojen maksamiseen. Ainoastaan tällaisten yhdistettyjen ponnistelujen avulla Afrikkaan saadaan kestävä terveydenhuoltojärjestelmä, joka on kaikkien ulottuvilla.

  Harlem Désir (S&D), kirjallinen. – (FR) Terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on keskeinen kehityspolitiikkojen osa-alue. Lisäksi terveydenhuoltojärjestelmien puutteiden paikkaamisella on vaikutusta kansanterveyteen kaikkialla maailmassa parannettaessa hoitohenkilökunnan koulutusta, käynnistettäessä asianmukaisia valistuskampanjoita ja pienennettäessä hoitokustannuksia. Tämä auttaa hillitsemään vakavia epidemioita, kuten hiviä, tuberkuloosia ja punatautia. Ei ole hyväksyttävää, että yksityiset yritykset estävät hoitoon pääsyn voitontavoittelun vuoksi, ja vielä vähemmän hyväksyttävää on se, että konservatiiviset uskonnolliset suuntaukset tuomitsevat seksuaali- ja lisääntymisterveyspolitiikat ja kyseenalaistavat aborttioikeuden vaarantaen näin miljoonien naisten terveyden. Jotta terveydenhuoltojärjestelmiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja kaikkialla maailmassa voidaan parantaa, on välttämätöntä, että Euroopan unioni mukauttaa toimintansa paremmin muun kansainvälisen yhteisön toimintaan. Sillä on tärkeä rooli etenkin edistettäessä voittoa tavoittelemattomien, solidaarisuuteen perustuvien sairauskassarakenteiden luomista, mikä mahdollistaa korkealaatuiseen hoitoon pääsyn edistämisen. Tämän vuoksi kannatan Véronique De Keyserin mietinnön hyväksymistä.

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. – (SV) On tärkeää, että Afrikan mantereella sijaitsevien valtioiden väestöt saavat mahdollisuuden terveydenhoitopalveluihin. On siis hyvä, että käymme keskustelua sairausvakuutusjärjestelmistä ja siitä, miten terveydenhuolto voidaan järjestää alhaisen tulotason maissa.

Valitettavasti mietintö olisi voinut olla huomattavasti parempi sävyltään ja lähestymistavaltaan. On esimerkiksi valitettavaa, että Euroopassa esiintyy edelleen ajatuksia, jotka mahdollistavat sen, että edelleen turvaudutaan sellaisiin sanamuotoihin kuin "ottaa huomioon, että ihmiset voivat elää sellaisissa sosiaalisissa ja humanitaarisissa oloissa, että he eivät aina ymmärrä ennaltavarautumisen käsitettä".

Lisäksi olemme sitä mieltä, että mietintöä leimaa joiltakin osin vanhentunut suhtautuminen yksityiseen sairausvakuutukseen ja yksityisiin terveyspalvelujen tuottajiin. Joissakin Afrikan osissa on tänä päivänä välttämätöntä, että nämä yksityiset palveluntarjoajat saavat jatkaa toimintaansa, jotta tarjolla on edes jonkinlaista terveydenhuoltoa.