Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana Cristiana Muscardinin kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen kolmansista maista tuotavien tuotteiden alkuperämaan merkitsemisestä (KOM(2005)0661 – C7-0048/2010 – 2005/0254(COD)) (A7-0273/2010).

  Cristiana Muscardini, esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, monet Euroopan unionin tärkeimmät talous- ja kauppakumppanit ovat jo huomattavan pitkään soveltaneet kansallisia sääntöjä, jotka edellyttävät alkuperän merkitsemistä tuontitavaroihin.

Vuonna 2005 Euroopan komissio ehdotti asetusta, jonka tavoitteena olisi saada Euroopan unioni tasavertaiseen asemaan näiden maiden kanssa vaatimalla, että tietyissä Euroopan unioniin tuotavissa teollisuustuotteissa olisi oltava alkuperämerkintä. Tämä asetus auttaa tasoittamaan eurooppalaisten kuluttajien tähänastista epätasapainoa, joka johtuu siitä, että heillä ei ole samanlaista oikeutta kuin EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla valita, mitä he ostavat, tietäen tuotteen alkuperän kokonaisuudessaan. Tämä vaarantaa demokraattisen oikeuden, joka edellyttää valinnanvapautta ja siten oikeutta tietoon.

Asetuksella tasoitetaan EU:n kansalaisten alempiarvoista tilannetta ja ehdotetaan myös jälleen laillista oikeutta vastavuoroisuuteen. Monet kuluttajajärjestöt ovat vaatineet tätä asetusta, ja monet yrittäjäjärjestöt tukevat sitä. Euroopan tuotanto ei voi koskaan elpyä, jos tuottajamme eivät saa samoja takuita kuin muut maat, joissa on jo voimassa tuotteiden alkuperämerkintää koskeva säädös.

Eurooppalaiset tuottajat – joiden on aivan perustellusti noudatettava monia Euroopan unionin säännöksiä tuotteiden laadun takaamiseksi ja kuluttajien suojelemiseksi ja jotka ovat velvollisia merkitsemään vientituotteisiinsa niiden alkuperän – kärsivät kolmansien maiden tuottajien epäreilusta kilpailusta, koska ne voivat viedä tavaroitaan Eurooppaan alkuperää paljastamatta.

Viime vaalikaudella 5. helmikuuta 2009 hyväksyttiin eurooppalaisten pienten ja keskisuurten yritysten eduksi annettu päätöslauselma niiden kansainvälistymiseen liittyvistä ongelmista. Tällä hetkellä nämä yritykset kuitenkin kärsivät niiden EU:n ulkopuolisten tuottajien epäreilusta kilpailusta, jotka voivat viedä tuotteitaan unioniin ilman alkuperämerkintää. Eurooppalaisilta kuluttajilta evätään tällöin myös oikeus tietoiseen valintaan.

Jotta vapaat markkinat olisivat juuri tällaiset, niiden on perustuttava reiluun kilpailuun ja selviin, yhteisiin sääntöihin, joita noudatetaan. Siksi tämän asetuksen hyväksyminen poistaa lopulta tämän demokratiavajeen ja Euroopassa yhä vallitsevan epäreilun kilpailun, joka vahingoittaa ensisijaisesti kuluttajia.

Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta hyväksyi asetuksen suurella enemmistöllä: 19 äänesti puolesta ja 3 vastaan. Euroopan parlamentti on jo edellisen vaalikauden aikana ilmaissut tukensa kirjallisella kannanotolla, jonka puolesta enemmistö äänesti, ja nykyisen vaalikauden aikana äänestyksellä päätöslauselmasta, joka sai annetuista 593 äänestä 529 puoltavaa ääntä. On todella yllättävää, että nyt eräät kollegat, jotka ovat allekirjoittaneet kirjallisen kannanoton ja äänestäneet päätöslauselman puolesta marraskuussa 2009, ovat tehneet asetuksen hylkäämiseen tähtäävän tarkistuksen.

Voin mielestäni tyynin mielin sanoa, että ehdotuksen vastustajat eivät halua antaa EU:n kansalaisille samoja oikeuksia kuin Kiinan kansalaisilla on.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, kunnia-arvoisat parlamentin jäsenet, me keskustelemme tänä iltana komission vuonna 2005 tekemästä lainsäädäntöehdotuksesta, joka koskee tiettyjen kolmansista maista tuotavien tuotteiden alkuperämaan merkitsemistä, eli "made in" -asetuksesta.

Haluan kiittää esittelijä Muscardinia hänen sitoutumisestaan ehdotuksemme tukemiseen sekä hänen ahkerasta työstään. Toivon hänelle menestystä sen viemisessä edelleen läpi lainsäädäntöprosessin.

Vuosi 2005 oli kauan ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, ja siksi kauan ennen sitä, kun tämä parlamentti sai kauppapolitiikkaa koskevat vastaavat lainsäädäntövaltuudet, mutta lainsäädäntövaltuuksien puuttuminen ei estänyt Euroopan parlamenttia ilmaisemasta tukeaan tälle ehdotukselle kaksi kertaa. Jatkuvista yrityksistämme huolimatta sen hyväksyminen neuvostossa ei ole edennyt lainkaan.

Nyt kun Lissabonin sopimus on voimassa, olen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti voi osallistua täysipainoisesti tämän ehdotuksen käsittelyyn. Sanon näin, koska EU:n on hyväksyttävä tiettyjen kolmansista maista tuotavien tuotteiden alkuperämerkintöjä koskevaa lainsäädäntöä. Tällä hetkellä EU:ssa ei vaadita alkuperämerkintää: tuotteissa voi olla alkuperämerkintä, jos se ei johda kuluttajaa harhaan vuonna 2005 sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetun EY:n direktiivin mukaisesti.

Ehdotuksemme tarkoituksena on ottaa käyttöön tiettyjen tuotavien tuotteiden pakollinen alkuperämerkintä ja luoda selvät säännöt siitä, miten alkuperä todennetaan. Ehdotuksemme tavoitteet ovat selvät: antaa kuluttajille tietoa tavaroiden alkuperästä ja varmistaa avoimuus noudattaen alkuperän määrittämisessä yhtä normia. Tieto alkuperästä ei tietenkään kata kaikkea, mitä kuluttaja mahdollisesti haluaa tietää tietystä tuotteesta, mutta se on hyödyllinen ja selvä tieto.

Kun kuluttajilla on enemmän tietoa, he voivat mieltymystensä mukaisesti vapaasti päättää, mitä haluavat ostaa. Ehdotuksemme voi sivumennen sanoen myös vähentää väärennöstapauksia tai harhaanjohtavia alkuperämerkintöjä. Sen soveltamisala on rajattu sellaisiin tavaroihin kuin nahka, tekstiilit, jalkineet ja lasitavarat, eikä sitä sovelleta esimerkiksi sellaisiin toimialoihin kuin elektroniikka, tietotekniset laitteet, kemikaalit, koneet tai autot.

Ehdotuksen kattamiin tuoteluokkiin kuuluu tuotteita, joiden alkuperätieto on erityisen tärkeä: tuotteita, jotka on tarkoitettu lopulliselle kuluttajalle. Yksi kansainvälisen kaupan valiokunnan hyväksymistä tarkistuksista viittaa selvästi tähän ehtoon, mikä on mielestäni hyvä asia. Meidän on tietysti varmistettava, että asetuksen liitteessä luetellut tuotteet todella vastaavat tätä "valmiiden kulutustavaroiden" periaatetta.

En kiellä sitä, etteikö alkuperämerkintä aiheuttaisi kustannuksia kauppiaille ja unioniin tavaroita vieville. Kustannuksiin vaikuttavat erityisesti tuotantoprosessit ja tekniset merkintäsäännöt. Siksi on tärkeää pitää nämä kustannukset mahdollisimman pieninä. Komissio on vastuussa merkintöjä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen laatimisesta ja kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kustannukset pysyvät mahdollisimman pieninä, turvautumalla kansainvälisiin käytäntöihin ja neuvottelemalla jäsenvaltioiden sekä kaikkien asianosaisten toimialojen ja kauppiaiden kanssa.

Kun tätä ehdotusta tarkastellaan laajemmassa asiayhteydessä, muilla suurilla kauppakumppaneilla – kuten Yhdysvalloilla, Kanadalla, Japanilla ja Kiinalla – on ollut jo pitkään tällaisia järjestelmiä. Siksi muiden kokemuksista voi olla meille paljon hyötyä.

Lopuksi korostan sitä, että komissio tekee määrätietoisesti tiivistä yhteistyötä parlamentin kanssa, jotta ehdotus hyväksyttäisiin ja saataisiin tehokas, virheetön ja kustannustehokas alkuperämerkintäjärjestelmä.

  Christofer Fjellner, PPE-ryhmän puolesta. – (SV) Pakollinen alkuperämerkintä tai sanojen "made in" käyttö tarkoittaa, että Euroopan unioniin sen ulkopuolelta tuotaviin tavaroihin on merkittävä niiden alkuperämaa. Mielestäni tämä ehdotus kuuluu viime vuosisadalle, jolloin kaikki, mikä valmistettiin esimerkiksi Ruotsissa, myös koostui vain Ruotsista peräisin olevista osista. Tästä ehdotuksesta saa kuitenkin sen kuvan, että maailmankauppa, globalisaatio ja globaalit toimitusketjut on jätetty huomiotta.

Yksi lempiesimerkeistäni on tämä ylläni oleva paita. Se on valmistettu Egyptistä peräisin olevasta puuvillasta, joka on kudottu kankaaksi Italiassa. Se on suunniteltu Hongkongissa ja lopuksi ommeltu kasaan Kiinassa. Mielestäni paljon parempi kuvaus kuin "Made in China", jonka se luultavasti saisi tämän asetuksen perusteella, olisi "Made in the world" lainatakseni entistä komission jäsentä ja nykyistä WTO:n pääjohtajaa Pascal Lamya. Siltä maailma nimittäin näyttää tällä hetkellä.

Tämä ehdotus ei paranna tiedonsaantia. Päinvastoin, mielestäni tämä ehdotus luo uusia esteitä kaupalle vaikeuttaen sitä ja on mahdollisesti jopa protektionistinen. Juuri siksi tämäntyyppiset säännöt ovat kiellettyjä EU:ssa. Sisämarkkinoilla ei ole sallittua esimerkiksi vaatia Ruotsissa, että Saksasta tuotuihin tavaroihin merkittäisiin niiden alkuperä. On totta, että tällaisia sääntöjä on monilla kauppakumppaneillamme, kuten Yhdysvalloilla. Yhdysvallat antoi tällaisen määräyksen vuonna 1930, mutta sitä meidän ei tietenkään pidä matkia. Me kaikki tiedämme, että 1930-luku oli yksi maailmankaupan historian synkimmistä vuosikymmenistä. Sen sijaan, että laatisimme viime vuosisadalle kuuluvia kauppaa koskevia sääntöjä, jotka loisivat uusia kaupan esteitä ja vaikeuttaisivat maailmankauppaa, meidän pitäisi mielestäni toimia juuri päinvastoin. Taantumasta selvitäksemme meidän pitäisi helpottaa kauppaa. Siksi viestini komissiolle kuuluu näin: laatikaa ehdotus uudelleen ja tehkää se oikein! Äänestän huomenna tätä ehdotusta vastaan ja olen varma, että useat kollegani noudattavat esimerkkiäni.

  Kader Arif, S&D-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, olen aina hyvin iloinen saadessani puhua kollega Fjellnerin jälkeen, koska voin aina olla varma siitä, että olen hänen kanssaan eri mieltä.

Ensinnäkin kiitän esittelijää ja varjoesittelijöitä ja erityisesti ystävääni Gianluca Sustaa heidän erinomaisesta työstään ja hyvästä yhteistyöstään tämän tekstin parissa. Se mahdollistaa lopultakin tiettyjen Eurooppaan tuotavien tuotteiden pakollisen alkuperämerkintäjärjestelmän käyttöönoton. Kiitän myös teitä, hyvä komission jäsen, omistautumisestanne asialle.

Huominen äänestyksemme on itse asiassa ensimmäinen vaihe tämän vuodelta 2005 peräisin olevan asetuksen antamisessa. Euroopan parlamentti on aina tukenut ja vaatinut tätä asetusta. Alkuperämerkintä on tärkeä vaihe kohti avoimuutta ja tiedonsaantia, joita meidän on jatkuvasti parannettava EU:n kansalaisten puolesta.

Eurooppalaiset kuluttajat haluavat aivan oikeutetusti tietää, mitä he ostavat, mistä tuote on peräisin ja missä olosuhteissa se on tuotettu. Siksi he vaativat mahdollisuutta tehdä tietoisempia ja vastuullisempia kulutuspäätöksiä.

Tällä uudella asetuksella me vastaamme tähän vaatimukseen, koska kansalaisemme haluavat enemmän tietoa siitä, millaisissa olosuhteissa, erityisesti sosiaalisissa ja ympäristöolosuhteissa, heidän ostamansa tavarat on tuotettu. Toisin kuin jotkut ihmiset haluavat ajatella, kuluttaja on myös kansalainen, joka suostuu maksamaan enemmän laadukkaasta eurooppalaisesta tuotannosta, koska tämä lainsäädäntö on oleellista myös eurooppalaisten yritysten kannalta, joiden tuotantoon yhdistetään hyvä laatu ja korkeat tuotantovaatimukset.

Niille yrityksille, jotka ovat päättäneet säilyttää tuotannon turvaavan taitotiedon ja työpaikat Euroopassa, tämä asetus luo kolmansien maiden kauppakumppaniemme kanssa tasavertaiset toimintaedellytykset. Kansainvälisen kaupan valiokunnan äänestyksen tuloksena saatu teksti on tasapuolinen, minkä vuoksi kehotan tämän parlamentin jäseniä olemaan kyseenalaistamatta sitä ja tukemaan tekstiä äänestämällä ylivoimaisella enemmistöllä sen puolesta huomisessa täysistunnossa.

  Niccolò Rinaldi, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat. Arvoisa puhemies, jos kävisitte Ponte Rialtolla Venetsiassa – ehkä komission jäsen De Guchtin kanssa – ja haluaisitte ostaa italialaisiksi mainostetut kengät, solmion, perinteisen naamion tai Muranon lasia, on mahdollista, että teitä huijattaisiin ja huomaisitte, että ostamaanne tuotetta ei ole tehty Italiassa vaan jossain Aasian maassa.

Mielestäni keskustelun aiheena oleva ehdotettu asetus tuo jonkinlaista järjestystä yhä sekavammille maailmanlaajuisille markkinoille. Sillä pyritään suojelemaan kuluttajaa – myös teitä, arvoisa puhemies, ja komission jäsentä De Guchtia, jos käytte ostoksilla Venetsian Ponte Rialtolla tai muualla – sekä eurooppalaisia yrityksiä, jotka eivät ole siirtäneet tuotantoaan (kun taas niitä, jotka ovat, rangaistaan tällä asetuksella). Ennen kaikkea se korjaa epäsymmetrisyyden kauppamarkkinoilla, joilla Eurooppaa pidetään ainoana suurena alueena, jolla ei ole pakollista alkuperämerkintää koskevaa lainsäädäntöä.

Tämä ehdotus ei mielestäni ole protektionistinen vaan erittäin tasapuolinen. Se koskee vain rajallista määrää tuotteita, valmiita kulutustavaroita, ja – minun ryhmälleni – se on viisivuotinen pilottihanke, koska me tuemme päättymislauseketta koskevaa tarkistusta. Lisäksi me esitimme valiokunnalle – minun tarkistuksessani – säännöstä, jonka tarkoituksena on välttää kaikki ylimääräinen byrokraattinen rasite, joka haittaisi liiketoimintaa.

Jos huominen äänestys on tyydyttävä, se tarkoittaa, että yksi vaihe on voitettu mutta voitto ei ole lopullinen. Me tarvitsemme silloin Euroopan komission täyden tuen neuvotteluissamme Eurooppa-neuvoston kanssa. Komissio on jo tehnyt runsaasti ehdotuksia ja ollut hyvin yhteistyöhaluinen, mistä olemme kiitollisia, ja siksi meidän on jatkettava yhteistyötä. Olen varma, että olemme viiden vuoden kuluttua tyytyväisiä saavuttamaamme tulokseen.

  Malika Benarab-Attou, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluan kiittää esittelijää hänen tekemästään hyvästä työstä. Meidän on tunnettava ostamiemme tuotteiden alkuperä paremmin. EU:n lainsäädäntöön sisältyy myös rangaistustoimia rikkomistapauksia varten...

Olen pahoillani, minulla on ongelma. Jatkan puheenvuoroani myöhemmin.

(Puhuja keskeyttää puheenvuoronsa ja jatkaa sitä sitten puhemiehen pyynnöstä.)

Meidän on tunnettava ostamiemme tuotteiden alkuperä paremmin. EU:n oikeudessa säädetään myös rangaistustoimista rikkomistapauksissa ja silloin, kun kuluttajille annetaan harhaanjohtavia tietoja alkuperästä. Euroopan unionin tuomioistuin...

Ei, ei onnistu. Olen pahoillani.

(Puhuja keskeyttää jälleen puheenvuoronsa.)

  Jan Zahradil, ECR-ryhmän puolesta. – (CS) Ymmärrän, miksi ehdotus on tehty, mutta olen eri mieltä sen perusteluista. Mielestäni nykyisessä globalisoituneessa maailmassa tuskin voidaan määrittää alkuperämaata. Loppujen lopuksi jonkin tuotteen laadun takaaminen on paljon tärkeämpää kuin sen tavaramerkki tai alkuperämaa. Meidän on myös huomattava, että tässä ehdotuksessa ei ole kyse tavaramerkkien tai suojamerkkien suojelusta eikä ehdotuksesta ole hyötyä tavaramerkkien tai suojamerkkien suojelussa. Komission jäsen mainitsi täällä jo sen, että se lisää tuotteen kustannuksia ja nostaa siten todennäköisesti myös tuotteen hintaa. Loppujen lopuksi sitä, että ehdotus koskee vain tiettyjä tuotteita – mikä on mainittu täällä useita kertoja – voitaisiin kuvata eräänlaiseksi tuotteeseen perustuvaksi tai maantieteelliseksi syrjinnäksi.

Siksi väitän, että meidän pitäisi pitäytyä vapaaehtoisessa merkinnässä, koska loppujen lopuksi silloin, kun kuluttajat pitävät tällaista merkintää arvossa, enemmistö EU:n tuottajista käyttää jo merkintää vapaaehtoisesti. Euroopan unionia on usein arvosteltu liiallisesta sääntelystä, liian monista laeista, jotka kuormittavat taloudellista ympäristöä. Siksi pyydän, että me emme ainakaan tässä tapauksessa lisää oikeudellisen ja taloudellisen ympäristön kuormitusta Euroopan unionissa.

  Helmut Scholz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minäkin haluan kiittää esittelijä Muscardinia työstä, jonka hän on tehnyt tämän mietinnön parissa, sekä varjoesittelijöitä heidän rakentavasta yhteistyöstään.

Minun ryhmäni on tyytyväinen siihen, että tuotteiden alkuperästä halutaan kertoa kuluttajille avoimemmin, ja tukee jäsen Rinaldin kuvailemaa etenemissuunnitelmaa kohti etappivoittoa. Itse asiassa meidän mielestämme olisi parempi, että näkyville saataisiin entistä enemmän tietoa, kuten tieto tuotteen ekologisesta jalanjäljestä, työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisesta valmistusprosessin aikana ja voittojen tasapuolisesta jakautumisesta tuottajille ja työntekijöille. Samanaikaisesti meidän mielestämme tämä laajennettu toivomusluettelo ei kuulu alkuperämaamerkintää koskevaan asetukseen, koska maan nimi ei itsessään anna tässä mielessä luotettavaa tietoa. Otetaan esimerkiksi Intia, missä lapsityövoiman käyttö on kielletty. Sikäläisten yritysten joukossa on mustia lampaita, mutta enemmistö niistä noudattaa lakia. EU:n asetuksessa meidän on siksi otettava huomioon se, että kilpailijat tai kansallismieliset eivät voi vetää koko maan ja sen tuotteiden nimeä lokaan.

Me kannatamme sertifiointijärjestelmien kehittämistä. Reilun kaupan merkinnät ovat malli, jota tässä pitäisi noudattaa, ja niitä pitäisi nyt kehittää edelleen EU:n tuella. Ottamalla lisäksi huomioon vain vähän hiilidioksidia tuottavat menetelmät ja ihmisarvoiset työskentelyolosuhteet voimme vastata nykyajan haasteisiin. Kehotan komissiota tekemään aloitteen tämänsuuntaisesta täydentävästä asetuksesta.

Haluaisin esittää vielä yhden ajatuksen. "Made in" -säännöksen johdonmukainen käyttöönotto vaikuttaa monimutkaisten poliittisten konfliktien ratkaisuun, kuten "Made in Palestine" -tuotteiden esteettömään pääsyyn EU:n markkinoille, mikä tarjoaisi Palestiinalle mahdollisuuden itsenäiseen taloudelliseen kehitykseen.

  Claudio Morganti, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, Euroopan parlamentti äänestää huomenna alkuperämerkinnästä eli siitä, millä perusteella – kuten käsiteltäväksi jätetyissä tarkistuksissa esitetään – alkuperämerkintää olisi sovellettava loppukulutukseen ja lopullisille kuluttajille tarkoitettuihin tavaroihin.

Tämä viimeinen määritelmä saattaisi aiheuttaa vakavan ketjureaktion, koska siihen eivät sisälly puolivalmisteet tai välituotteet, joille niiden Eurooppaan saapumisen jälkeen jotain vähäpätöisiä viimeistelytöitä – koska ne on tuotettu EU:n ulkopuolisissa maissa – ja joiden uskotellaan olevan jossakin jäsenvaltiossa valmistettuja tavaroita. Tällä tavoin kuluttaja ei saisi kaikkea tietoa tuotteen todellisesta alkuperästä, kun taas suuria yrityksiä kannustettaisiin siirtämään tuotantonsa EU:n ulkopuolisiin maihin, mikä kasvattaisi niiden tuotot moninkertaiseksi vain niiden omaksi eduksi ja köyhdyttäisi meidän teollisuusalueitamme.

Näistä syistä me teimme joitakin tarkistuksia, joiden tarkoituksena on laajentaa tätä määritelmää koskemaan myös puolivalmisteita ja välituotteita, jotta varmistetaan kolmansista maista tuotujen tuotteiden avoimuus ja jäljitettävyys kuluttajan oikeuksia kaikilla tavoin kunnioittavan Italian Reguzzoni-lain mukaisesti. Hyvät kollegat, tämä on todella viimeinen mahdollisuutemme suojella valmistusteollisuutta Italiassa ja kaikkialla Euroopassa. Se on yksi talouden tärkeimmistä moottoreista toisin kuin ne muutamat teollisuusjätit, jotka toimivat vain oman etunsa eivätkä koko yhteisön hyvän puolesta.

Euroopan parlamentin tavoitteena on oltava edelleen nopeiden tuotannonsiirtojen, väärennösten ja työvoiman riistämisen rajoittaminen. Jos me hyväksymme huomisessa äänestyksessä asetuksen sen nykymuodossa, heitämme hukkaan suuren mahdollisuuden ja ponnistelumme ja ne ennen kaikkea ne pienten ja keskisuurten yritysten miljoonat työntekijät, jotka kokevat tulleensa petetyksi, sekä kaikki ne kuluttajat, jotka ovat luottaneet, että me teemme vastuullisen valinnan. Emme taistele ketään vastaan vaan työn, yrittämisen, työntekijöidemme ja kaikkien unionin kansalaisten puolesta.

  Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, me elämme talouden kannalta haastavia aikoja, ja EU:n byrokratia sekä siihen liittyvät kustannukset kuormittavat monia pieniä yrityksiä. Mielestäni ennen kaikkea tämän parlamentin ja komission pitäisi etsiä keinoja lieventää byrokratian aiheuttamaa taloudellista rasitusta, mitä me vaadimme täällä.

Tämän ehdotuksen suhteen meidän on löydettävä tasapaino kahden seikan välille: markkinoiden avaamisen eurooppalaisille tuotteille ja tuotavien tuotteiden laadun ja turvallisuuden takaamisen. Mielestäni kolmansien maiden elintarviketuotteiden merkinnöillä on kuitenkin hyvät puolensa. Tiedän, että ne eivät kuulu tämän ehdotuksen soveltamisalaan, mutta monet Pohjois-Irlannin maanviljelijät tuntevat itsensä petetyksi, kun he tekevät paljon töitä EU:n asettamien vaatimusten täyttämiseksi ja joutuvat sitten kilpailemaan niiden kanssa, jotka eivät täytä samoja vaatimuksia.

Toivon komission jäsenen huomaavan, että ne meistä, jotka edustavat maaseutua ja maanviljely-yhteisöjä, eivät ole unohtaneet keskustelujen uudelleen aloittamista Mercosur-maiden kanssa, ja me toivomme, että hän ei ole valmis uhraamaan meidän maatalousalaamme lisämarkkinoiden vuoksi. Tässä paikassa on tapana viedä lainsäädäntö liian pitkälle, ja pelkään, että niin tapahtuu myös tässä nimenomaisessa tapauksessa.

  Elisabeth Köstinger (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijä Muscardinia hänen kovasta työstään erityisesti kiistanalaisissa kysymyksissä, joista osasta on jo keskusteltu. Olen vakuuttunut siitä, että tämä asia on selitettävä eurooppalaisille kuluttajille. Olen myös sitä mieltä, että tavoitteenamme on oltava unionin kansalaisten suojeleminen tuotteilta, jotka ovat vaarallisia ja terveydelle haitallisia. Loppukäyttäjien pitäisi tietää, mitä raaka-aineita on käytetty, miten ne on hankittu, missä ja miten ne on käsitelty ja mitä sosiaalisia ja tuotantostandardeja kyseisissä maissa sovelletaan. Päämäärä on selvä, mutta selvyyttä tarvitaan siihen, miten me aiomme saavuttaa sen. Valitettavasti nykyinen versio ehdotetusta "made in" -säännöksestä ei kerro meille mitään hyödykkeen todellisesta alkuperästä.

Haluan kuvata tätä esimerkin avulla: Uzbekistan on maailman kolmanneksi suurin puuvillanviejä. Yhdeksänkymmentä prosenttia sadosta korjataan käsin enimmäkseen lapsityövoimalla. Kerätty puuvilla laivataan sitten Vietnamiin, missä se jalostetaan. Komission nykyisten ehdotusten mukaan Vietnamista unioniin tuotuihin tekstiileihin pitäisi nyt merkitä "Made in Vietnam", mutta missä on avoimuus eurooppalaisten kuluttajien kannalta? Kukaan ei tiedä, mistä raaka-aineet ovat peräisin ja miten ne on hankittu. Tiedon taso on täysin riittämätön.

Euroopan kuluttajakeskus Itävallassa on julkaissut ajantasaisen analyysin, joka osoittaa, että maailman johtavat ja nimekkäimmät tekstiiliyritykset eivät pysty takaamaan, että niiden tuotannossa ei käytetä valtion tukemien lapsityövoimaa käyttävien yritysten raaka-aineita. Tällainen "made in" -säännös, joka ei ulotu tuotantoprosessin raaka-aineisiin, on eurooppalaisten loppukäyttäjien vaatimusten suhteen selvästi väärässä. Kannatan sitä, että tuotemerkinnöissä on enemmän tosiasioita, ja vastustan siksi komission ehdotusta.

  Gianluca Susta (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, haluan kiittää esittelijä Muscardinia ja kaikkia varjoesittelijöitä, joiden kanssa työskentelin tämän meidän kannaltamme äärimmäisen tärkeän aiheen parissa. Toivon, että Euroopan parlamentti antaa huomenna vahvan tuen heinäkuussa 2006 antamalleen lainsäädäntöpäätöslauselmalle ja vuoden 2008 kirjalliselle kannanotolle ja äänestää vuoden 2009 päätöslauselman puolesta.

Me valmistaudumme hyväksymään toimenpiteen, jonka pitäisi suojella kuluttajia niin, että heille ilmoitetaan tuotteiden alkuperä yleistä käyttöä varten. Tämä uudistaa kansainvälisen kaupan mahdollisuuksien tasavertaisuuden sekä Euroopan unionin ja sen suurimpien kilpailijoiden vastavuoroisuuden. Se ei lisää niiden kolmansien maiden yritysten kustannuksia, jotka ovat jo velvollisia merkitsemään tuotteensa kaikissa kilpailijamaissamme ja monissa muissakin maissa maailmassa. Se ei myöskään lisää Euroopan jakelujärjestelmän kuormitusta, koska se suosii merkittävän tuotannon paluuta Eurooppaan välillisesti aiheuttamatta kustannuksia julkiselle taloudelle, hidastaa yritysten tuotannon siirtämistä ja edistää myös väärennösten torjuntaa.

Se on yhdistelmä hyvin ilmeisiä etuja, joita ei voida lakkauttaa vaatimalla mahdollisesti lisätoimia, koska tässä on todella kyse siitä, että paras on hyvän vihollinen. Meidän on saatava päätökseen seitsemän vuotta sitten alkanut prosessi ja osoitettava huolemme yritystemme eduista – ennen kaikkea tänä kriisin ja työttömyyden aikana – mutta myös mahdollisuudesta, että kauppajärjestelmää säädellään niin, että lisätään vastavuoroisuutta, kuluttajien suojelua ja oikeaa tiedotusta, jota voitaisiin kehittää edelleen jäljitettävyyden suhteen.

Jos parlamentti ei äänestä tämän toimenpiteen puolesta, seuraa ongelmia. Haluan jälleen kerran kiittää Euroopan komissiota ja kaikkia niitä, jotka haluavat tukea tätä toimenpidettä, koska se hyödyttää EU:n kansalaisia ja maailmankauppaa.

  Malika Benarab-Attou (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, pyydän anteeksi, hyvät kuulijat, ja haluan kiittää esittelijää hänen tekemästään hyvästä työstä. Meidän on tunnettava paremmin ostamiemme tuotteiden alkuperä. EU:n oikeudessa säädetään myös rangaistustoimista rikkomistapauksissa ja silloin, kun kuluttajille annetaan harhaanjohtavia tietoja alkuperästä.

Euroopan unionin tuomioistuin määrää, että komissio...

Olen pahoillani, minulla on ongelma, kirjaan tämän pöytäkirjaan.

(Puhuja keskeyttää puheenvuoronsa.)

  Jacky Hénin (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, vapaan kaupan ja vapaan ja vääristymättömän kilpailun ihme tarkoittaa, että kuluttajalla, joka ostaa Laguiole-merkkisen puukon Aveyronista, sen alkuperäalueelta, on 90 prosentin todennäköisyys saada huonolaatuinen terä, joka on tehty Kiinassa tai Pakistanissa, yhtenä monista esimerkeistä. Se on todellinen merkintähuijaus.

Jos me haluamme todella suojella ja kehittää teollisuuden työpaikkoja Euroopan unionissa, jos haluamme välttää eurooppalaisten kuluttajien harhaanjohtamisen ja suojella heidän terveyttään ja jos haluamme säilyttää yhteiskuntiemme ympäristö- ja sosiaalipääoman, meidän on pikaisesti tehtävä valmistettujen tuotteiden alkuperämerkinnästä pakollinen, vaikka se olisi Euroopan unionin ääriliberaalien oppien vastaista. Tämän merkinnän on oltava vakavasti otettava eikä se saa olla taas yksi huijauksen muoto, joka esittää tuotteen olevan "valmistettu Euroopassa" silloin, kun se on vain kokoonpantu ympäri maailmaa tuoduista osista ja vain merkintä on "valmistettu Euroopassa".

Jäsenvaltioiden tullilaitoksille ja oikeusministeriöille on silloin annettava kaikki lainvalvonnan ja -täytäntöönpanon keinot saattaa voimaan alkuperämerkintöjä ja alkuperämaata koskevaa vankkaa lainsäädäntöä.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Avoimen kauppapolitiikan ansiosta kansalaisemme voivat ostaa eri puolilla maailmaa valmistettuja tuotteita. Useimmiten heillä ei kuitenkaan ole mitään keinoa selvittää, missä tuote on valmistettu, mistä sen raaka-aineet ovat peräisin ja mitä teknisiä menettelyjä valmistaja on käyttänyt sen valmistuksessa.

Samanaikaisesti perusedellytys hyvälle päätöksenteolle tavaroiden valinnassa on se, että kuluttaja saa tuotteesta mahdollisimman paljon tietoa. Tähän asti EU:n kansalaisillamme ei ole oikeutta saada tuotteista perustietoja, jotka ovat olleet yleisesti kansalaisten saatavilla Yhdysvalloissa vuodesta 1930 lähtien ja nyt myös Kiinassa, Japanissa, Kanadassa, Intiassa, Meksikossa ja muissa maissa.

Tämän vuoksi Euroopan unionin on mielestäni aika hyväksyä normi, joka suojelee unionin kansalaisia riippumatta siitä, mitkä ovat suurten jakeluketjujen tai tiettyjen eturyhmien erityiset etunäkökohdat, ja vaatii toimittajia merkitsemään kolmansista maista tuotuihin tuotteisiin vaaditut tiedot niiden alkuperästä. Tämä tarjoaa kuluttajillemme tärkeän tietolähteen, kun he tekevät päätöksen tavaroiden valinnasta, mutta se ei vaikuta kolmannen maan valmistajiin merkittävästi millään tavalla, koska ne ovat jo pitkään ilmoittaneet muille maille tuotteidensa alkuperän.

On kuitenkin tärkeää harkita tarkkaan, millä mekanismeilla jäsenvaltiot soveltavat yhtenäisesti rangaistuksia ja sakkoja tämän lainsäädännön rikkomisesta, jotta estetään se, että valmistajat etsivät pääsyn Euroopan unionin yhtenäismarkkinoille, joita ei ole asianmukaisesti suojattu rangaistuksilla, ja välttävät näin säädösten noudattamisen. Uskon vakaasti, että kolmansista maista tuotavien tuotteiden tehokkaan alkuperämerkintäjärjestelmän käyttöönotto on erittäin hyödyllinen sekä eurooppalaisille kuluttajille että sääntöjä noudattaville valmistajille.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Tšekkiläiset lasin, tekstiilien ja kenkien valmistajat ovat pitkään ottaneet minuun yhteyttä ja vaatineet avoimuutta tuotteiden alkuperän suhteen. Heidän on kilpailtava Euroopan unionin markkinoilla loisivien tuntemattomasta maasta peräisin olevien jäljitelmien kanssa. Kyse on pääasiassa huonosta laadusta ja usein haitallisista tavaroista. Lisäksi tiedot tekstiilien, kenkien, lasin, korujen ja lääkevalmisteiden valmistuspaikasta eivät ole luottamuksellisia tietoja eivätkä edusta protektionismia tai vapaan kaupan estettä, joiksi liberaalit ovat ne leimanneet. Vapaat markkinat ja reilu kilpailu toimivat pikemminkin hyvin vain silloin, jos kuluttajat voivat tehdä vapaasti hyviä päätöksiä tiedon ja kokemuksen perusteella.

Tuen täysin esittelijä Muscardinia, arvostan hänen panostaan kompromissin saavuttamiseksi ja toivon, että voimme sen ansiosta hyväksyä ehdotuksen huomenna. Ymmärrän, että varsinkin pohjoisissa maissa, missä perinteiset tuotteet on korvattu tuonnilla muista maista, tällaisen sääntelyn saatetaan katsoa olevan tarpeetonta byrokratiaa. Meidän pitäisi kuitenkin vertailla asetuksen hyväksymistä kilpailijoihimme Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa ja Kiinassa, joissa "made in" -merkintä on pakollinen. Edellisen puhujan tavoin haluan sanoa, että on välttämätöntä, että komissio ehdottaa vähintään vähimmäisnormeja rangaistuksille ja varmistaa, että sääntöjä noudatetaan johdonmukaisesti koko unionissa eivätkä kolmansien maiden viejät aseta etusijalle tiettyjä maita niiden pienempien rangaistusten tai rangaistusten puuttumisen vuoksi. Sen me olemme velkaa kansalaisillemme.

Puhetta johti
varapuhemies LÁSZLÓ TŐKÉS

  Jörg Leichtfried (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, minulla oli hiljattain tehdyn kansainvälisen kaupan valiokunnan valtuuskuntamatkan aikana tilaisuus vierailla useissa tuotantopaikoissa Euroopassa, pienissä yrityksissä, joiden on pakko toimia hyvin vaikeissa olosuhteissa: laatu oli erinomaista, palkat reiluja, työolosuhteet hyvät ja työilmapiiri järkevä. Tämä on suora seuraus perinteistämme ja Euroopan oikeusjärjestyksestä. On kuitenkin paljon maita, joissa tällaisia periaatteita ei ole, joissa työolosuhteet ovat huonot ja joissa työntekijöille ei taata mitään. Mielestäni eurooppalaisten kuluttajien täytyy tulevaisuudessa voida vähintäänkin tunnistaa, ovatko heidän ostamansa tuotteet peräisin jostain tietystä maasta, missä näitä perusperiaatteita ei noudateta. Tätä vaaditaan tulevaisuudessa esittelijä Muscardinin niin tehokkaasti valmisteleman direktiivin ansiosta. Siksi meidän pitäisi hyväksyä tämä ehdotus.

Niille yrityksille, jotka ovat siirtäneet tuotantonsa ulkomaille oman mukavuutensa ja byrokratian välttämisen vuoksi ja jotka nyt valittavat siitä, sanon: saatte syyttää vain itseänne!

  Antonio Cancian (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, Eurooppa ei voi välttyä tältä velvollisuudelta: me voimme ja meidän on täytynyt toimia näin. Haluan kiittää esittelijä Muscardinia hänen sinnikkäästä työstään ja kaikkia muita kollegoja, jotka ovat tehneet töitä tämän asian puolesta.

Koska Euroopan unionin ulkopuolisista maista lähtöisin olevat tavarat ovat jäljitettävissä, mielestäni on oikein, että kuluttajat tietävät tuotteiden alkuperän voidakseen suojella terveyttään ja vapauttaan ja että tämä ulotetaan koskemaan puolivalmiita tavaroita, joihin merkitään toimitusketju. Kilpailukyvyn suhteen tällaisen sääntelyn puute heikentää EU:n kansalaisten ja kuluttajien oikeuksia ja estää markkinoiden asianmukaisen toiminnan. Jotta markkinat olisivat vapaat, niillä täytyy olla yhteiset säännöt ilman eriarvoisuutta tai epäreilua kilpailua.

Mitä tulee pienten ja keskisuurten yritysten ja niiden kansallisten tuotteiden turvaamiseen, tällaista suojelua suuret yritykset eivät tarvitse. Mielestäni ne eivät tosiaankaan missään tapauksessa tarvitse sitä, koska ne kiertävät maailmaa tuotemerkkiensä kanssa. Lisäksi meidän on mainostettava maidemme erikoisuuksia ja perinteisiä taitoja, käynnistettävä Euroopan unionin talous uudelleen ja taattava työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen sosiaalisesti, ympäristöystävällisesti ja tuotannollisesti.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ihmettelen, mitä pelättävää on siinä, että kerrotaan totuus ja pyritään luomaan kaikille tasavertaiset säännöt. Meidän ei pidä antaa pelotella itseämme vaan hyödyntää unionin tavanomaista lainsäätämisjärjestystä ja estää neuvostoa saamasta aina tahtoaan läpi. Siksi meidän on yritettävä toteuttaa tämä vaihe tukemalla kyseistä asetusta. Jatko jää nähtäväksi.

  Sergio Gutiérrez Prieto (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, asetus, josta me keskustelemme tänään, on tulevaisuuden kannalta ratkaiseva ruokailuvälineiden ja muiden vastaavien tuotteiden alalla, joka minun alueellani – Don Quijoten maassa, tarkemmin sanoen Albacetessä – vastaa yli 8 000 työpaikan säilymisestä ja on myös osa sen identiteettiä sekä tulevaa sitoutumista käsityöläisyyteen työllistämismahdollisuutena.

Aprecun kaltaiset yhdistykset ovat vaatineet puukkoihin "made in" -leimaa jo jonkin aikaa, ja Castilla-La Manchan hallitus on taistellut sen puolesta alueellisen parlamenttinsa yksimielisellä tuella.

Alkuperämerkintä ei tarkoita puuttumista yritysten toimintaan, vaan se on sitoutumista avoimuuteen kaupallisissa toimintasäännöissä ja epäreilun kilpailun torjunnassa. Se tarkoittaa kuluttajien valmiuksien lisäämistä päätöksenteossa niin, että he valitsevat tuotteen ottaen huomioon sen lopullisen hinnan lisäksi myös alkuperämaan laatumerkinnän ja tuotantopaikan sosiaaliset olot. Se on ennen kaikkea uusi mahdollisuus toiveikkuuteen monille ihmisille, jotka elävät vaikeaa aikaa mutta ovat nyt sitä mieltä, että me emme ole olleet välinpitämättömiä reilumman kaupan tukemisessa ja olemme samanaikaisesti antaneet lisäarvoa niille tuottajille, jotka kunnioittavat eurooppalaisten työntekijöiden sosiaalisia oikeuksia ja parempia olosuhteita.

Haluan siksi kiittää esittelijää ja Emilio Menéndez del Vallea heidän sosiaalisesta omastatunnostaan tässä asiassa, joka on minun alueelleni hyvin tärkeä.

  Peter Šťastný (PPE). – (SK) Haluan aluksi onnitella esittelijä Muscardinia hänen lähestymistavastaan mietintöön ja sen parissa tekemästään kovasta työstä. Euroopan unioni ei ole ensimmäisenä, toisena eikä kolmantenakaan pyytämässä, että sen kansalaisille kerrottaisiin, mistä heidän tarpeiden täyttämistä tai kuluttamista varten ostamansa tuote on peräisin.

Yhdysvallat, Kanada, Japani, Intia ja monet muut maat ovat jo pitkään tarjonneet tämän oikeuden kansalaisilleen. Se on Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaista. Kysymys siis kuuluu, miksi me emme ole vielä löytäneet kompromissia? Me kaikki olemme samaa mieltä tarpeesta antaa tietoa kuluttajakansalaiselle. On kuitenkin myös totta, että alkuperämaamerkintä eli "made in" -säännös voi olla harhaanjohtava, koska teollisuudessa globalisaatio tarkoittaa, että lopputuote koostuu eri maissa valmistetuista osista. Jos me lisäisimme "made in"- eli "valmistettu"-merkinnän lisäksi toisen merkinnän, kuten "käsitelty" tai "koottu", saavuttaisimme helpommin yksimielisyyden. Näin poistuisi suurin este eli virheellisten, puutteellisten tai harhaanjohtavien tietojen pelko.

Lopuksi haluan ilmaista toiveen, että me Euroopan parlamentissa, jolle Lissabonin sopimus on antanut suuremmat valtuudet juuri tällä alueella, löytäisimme esittelijä Muscardinin johdolla yhteisen ratkaisun, joka auttaa kansalaisiamme tekemään parempia ja, mikä vielä tärkeämpää, vapaampia valintoja.

  Puhemies. – (HU) Pyydän anteeksi, hyvä puhuja, että häiritsen teitä. Esityslistalla ovat seuraavana välittömät huomautukset. Niitä on kuusi, joten jokainen saa puheenvuoron.

  Giovanni Collino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, kaikki kansalaiset ovat huomanneet meneillään olevan talouskriisin olevan mittasuhteiltaan maailmanlaajuinen, ja uskomme, että he ovat tietoisia siitä, miten tärkeää on sopia yhteisistä säännöistä, jotta vältetään häiriöt markkinoilla ja vaaralliset kaupan vähentymiset.

Euroopan unioni on tunnustanut tarpeen tiedottaa kansalaisille selvästi sen rajojen sisäpuolella levitettävistä tuotteista, ja sen suhteen on toteutettu toimenpiteitä ottaen huomioon sekä jäsenvaltioiden että kansalaisten edut. Ensimmäisen ryhmän etunäkökohtiin kuuluu heidän voimavarojensa hyödyntäminen olematta protektionistinen, ja kansalaiset haluavat aina tietää kunkin tuotteen alkuperän myös sen kustannuksella, että joudutaan odottamaan jonkin aikaa tämän järjestelmän soveltamista kaikki tuoteryhmiin.

Me haluamme Euroopan unionin puhuvan yhdellä äänellä samalla tasolla kuin kaikki muutkin äänet, jotka tuovat kansainvälisillä markkinoilla voimakkaasti julki näkemyksensä. Näin ollen me tuemme huomenna mietintöä tiettyjen kolmansista maista tuotavien tuotteiden alkuperämaan merkitsemisestä ja kehotamme Eurooppa-neuvostoa tekemään osansa tämän jo kuusi pitkää vuotta kestäneen lainsäädäntömatkan päättämiseksi mahdollisimman hyvin.

  Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, viisi vuotta asetusehdotuksen laatimisen jälkeen me lopultakin äänestämme huomenna joidenkin kolmansista maista tuotavien tuotteiden pakollisesta alkuperämerkinnästä. Euroopan parlamentti on vuosien mittaan esittänyt lukuisissa tilanteissa, että tarvitaan säännös, jonka mukaan kuluttajilla on oikeus saada oikeaa tietoa tuotteiden alkuperästä tietoisemman valinnan tekemisen helpottamiseksi.

Meidän tuotteemme ovat usein väärennösten ja harhaanjohtavien merkintöjen uhreja. Tämä asetus voisi auttaa antamaan eurooppalaisille yrityksille paremmat takuut ja elvyttämään kilpailukykyä kansainvälisellä tasolla. Toivon, että parlamentti lähettää vahvan viestin ja hyväksyy hyvin suurella enemmistöllä mietinnön, jonka esittelijää Muscardinia ja varjoesittelijää Sustaa haluan kiittää.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, maatalousalalla kuluttajat ovat myös oikeutettuja yksityiskohtaisiin ja yksiselitteisiin tietoihin Euroopan unionissa myytävien tuotteiden alkuperästä. Näin voimme auttaa heitä tekemään tietoon perustuvia, harkittuja ostopäätöksiä.

Pitkän aikavälin tavoitteena on kuitenkin oltava se, että EU:n korkeita tuote- ja turvallisuusstandardeja sovelletaan myös Euroopan unionissa myytäviin tuontituotteisiin. Kyse ei ole kaupan rajoituksista, vaan tavoitteena on pikemminkin päinvastoin luoda tasavertaiset kilpailuedellytykset, jotka ovat reilun maailmankaupan ratkaiseva edellytys. Valitettavasti komission esittämä päätöslauselmaesitys ei saavuta tätä tavoitetta.

  Sergio Paolo Francesco Silvestris (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, me tuemme innostuneesti tätä asetusta ja haluamme kiittää esittelijä Muscardinia sekä Gianluca Sustaa ja Niccolò Rinaldia. Minunkin ymmärtääkseni tämä toimenpide on väliaikainen vaihe. Meidän on päätettävä, onko oikein vai ei, että tuotetta ostaessaan kuluttaja tietää, missä se on valmistettu. Meidän mielestämme se on oikein. Tämä asetus edistää avoimuutta ja kuluttajien oikeuksien suojelua. Meille on juuri nyt hyvin vähän merkitystä sillä, kokevatko jotkin tuotantonsa muualle siirtäneet yritykset saavansa jonkinlaisen rangaistuksen, kun kuluttajien oikeuksia avoimuuteen ja selvyyteen suojellaan.

Kuuntelin tarkasti Tukholmasta lähtöisin olevan ruotsalaisen kollegani Fjellnerin puhetta. Haluan vastata hänelle, että haluaisin voida mennä hänen maahansa ja ostaa tyypillisen Ruotsissa valmistetun puvun ja olla varma siitä, että se todella on valmistettu Ruotsissa. Näin siksi, että puvussa voisi olla ruotsalaisen yrityksen merkki, vaikka se olisi valmistettu pienessä valmistusyrityksessä mahdollisesti 10 kilometrin päässä minun kodistani. Tuntisin itseni varsin tyhmäksi, jos matkustaisin Ruotsiin asti ostamaan jotain lähialueellani valmistettua.

Siksi kannatan alkuperämerkintää, jos se lisää avoimuutta, selvyyttä ja tietoa kuluttajille ja antaa loppujen lopuksi edes jonkinlaisen vastauksen niille varsin monille yrityksille, joilla on ollut rohkeutta jättää tuotantonsa siirtämättä ja jotka ovat luhistuneet epäreilun kilpailun vuoksi.

  João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, me olemme puoltaneet ja arvioineet alkuperämerkinnän mahdollisuutta, koska se on mielestämme kaikessa suhteessa väline, jolla puolustetaan työpaikkoja EU:n teollisuudessa varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä), ja väline, jolla vastustetaan sosiaalista ja ekologista polkumyyntiä. Tärkeä väline, mutta vain sitä: väline. Se ei ole – eikä meidän pidä pettää tässä asiassa itseämme – mikään ihmelääke. Se ei ole taianomainen, yleismaailmallinen ratkaisu maailmankaupan vapauttamisesta ja sääntelyn poistamisesta johtuvien seurausten torjumiseen, tämän sääntelyn poistamisen tuloksena seuraavien hirveiden vahinkojen torjumiseen.

Jotkut niistä, jotka ovat hyötyneet tästä vapauttamisesta, ovat samoja ihmisiä, jotka ovat aina vastustaneet alkuperämerkintää: Euroopan suuret maahantuojat ja jakelijat. Me aiomme osaltamme yhä pyrkiä torjumaan protektionismia, josta nämä eturyhmät ovat hyötyneet Euroopassa yhteisen hyvän vastaisesti ja tuhansien pk-yrityksen, työntekijöiden, heidän oikeuksiensa ja heidän palkkojensa haitaksi.

Meidän on tosissamme pyrittävä selvittämään ongelmat, jotka liittyvät eri maantieteellisiä alueita kattavaan tuotantoon ja käsittelyyn. Nämä ongelmat voidaan voittaa, ja ne on ratkaistava mahdollisimman avoimesti ja tietoon perustuen.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa kollega Muscardinille, että te teitte – Shakespearen sanoin – jonkun palveluksen valtiolle, koska me olemme liian pitkään olleet maailmalle ikään kuin hyvä haltijatar ja levittäneet avokätisyyttämme ympäriinsä, ja vastineeksi meitä on myös kohdeltu haltijattarena. Me olemme nähneet sen Kööpenhaminassa ja näemme sen Yhdistyneissä Kansakunnissa, mutta onneksi tänä iltana me alamme taistella vastaan ja luomme tasavertaiset toimintaedellytykset kuluttajillemme ja valmistajillemme.

Siinä, että tavarat voidaan tuoda Euroopan unioniin kolmansista maista ilman mitään merkintää niiden alkuperästä, ei itse asiassa ole mitään järkeä. Haluaisin mennä tässä paljon pidemmälle. Kollegani Dodds sanoi, että hän haluaisi tätä laajennettavan maatalouteen, ja se on ainakin ensimmäinen askel. Meidän on autettava kuluttajiamme tekemään valintoja tiedostaen, että valinnat ovat oikeita, että kyse ei ole väärennöksestä ja että peli on kaikkien kannalta reilua.

Olette siis tehnyt hyvää työtä, kollega Muscardini. Olemme vihdoinkin saaneet asioihin vauhtia.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, ehdotus näkyy saavan paljon tukea parlamentissa, joten en käsittele kaikkia tehtyjä huomautuksia, koska useimmat niistä tukevat komission ehdotusta ja sitä koskevaa Muscardinin mietintöä.

Haluan vain sanoa, että alkuperäsäännöt ovat hyvin vakiintunut järjestelmä. Säännöt ovat todella hyvin vakaat ja tunnetut, koska juuri näiden alkuperäsääntöjen perusteella maksetaan tullimaksut, kun tuotteet saapuvat Euroopan markkinoille. Itse asiassa ehdotuksemme perustuu kokonaan niihin. Siitä ei voi syntyä väärinkäsityksiä.

Toinen asia, josta haluaisin huomauttaa, on esittelijä Muscardinin tarkistus, jossa itse asiassa ehdotetaan, että tämä "made in" -asetus olisi eräänlainen pilottihanke, jota arvioitaisiin ja mahdollisesti muutettaisiin neljän vuoden kuluttua. Mielestäni tämä tarkistus on tukemisen arvoinen, koska ajattelen, että se parantaa ehdotuksen mahdollisuuksia neuvostossa.

Syy siihen, että tämä vuodelta 2005 peräisin oleva ehdotus ei ole osa EU:n lainsäädäntöä, on se, että neuvosto ei hyväksy sitä. Neuvosto on tähän asti hylännyt sen, mutta esittelijä Muscardinin ehdotus siitä, että tästä tehdään viisivuotinen pilottihanke, jota arvioidaan neljän vuoden kuluttua, on oikein hyvä askel oikeaan suuntaan. Siksi komissio voi hyväksyä ehdotetun tarkistuksen.

  Cristiana Muscardini, esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluan kiittää komission jäsentä siitä, että hän on ottanut valiokunnassa laatimamme ehdotukset huomioon. Työ on kestänyt pitkään ja sovittelu on ollut vaikeaa, mutta me olemme yrittäneet ottaa huomioon kaikkien tarpeet. Haluaisin ennen kaikkea kiittää varjoesittelijöitä Gianluca Sustaa ja Niccoló Rinaldia. Me voimme esittää tekstin, joka kokonaisuudessaan kattaa suurimman osan meille esitetyistä ongelmista.

Haluan myös kiittää kollegojani, jotka ovat tänä iltana ilmaisseet tukensa tälle asetukselle suurella enemmistöllä, mutta ennen kaikkea demokratian lisäämiselle sekä kuluttajien ja EU:n kansalaisten kunnioittamiselle. Toivon, että huomisella äänestyksellä saadaan lopulta Euroopan unionissa käyntiin uusi vaihe, vaihe, jossa toisaalta vahvistetaan unionin poliittinen tahto ja toisaalta unionin kansalaisten oikeus saada unionin tekemistä valinnoista tietoa ja osallistua niihin.

Kompromissin tekeminen on kestänyt pitkään, ja olen todella hämmästynyt, että jotkut eri maita edustavat kollegat yhä harkitsevat mieluummin asetuksen hylkäämistä kuin muun muassa kaikkien kiinalaisten, intialaisten ja yhdysvaltalaisten nauttimien oikeuksien takaamista omille kansalaisilleen.

Toivon, että olemme yön yli nukuttuamme viisaampia ja muistamme kaikki, että jonain päivänä meitä pyydetään selittämään, mitä me olemme tehneet hyvin, mitä me olemme tehneet huonosti ja mitä me olemme jättäneet kokonaan tekemättä. Nyt meidän täytyy viimein toimia sen varassa, miten me tämän maailman hahmotamme. Vapautta ja demokratiaa puolustetaan tiedolla.

  Puhemies. – (HU) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 21. lokakuuta 2010.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Jiří Havel (S&D), kirjallinen. – (CS) Haluan ilmaista täyden tukeni mietinnölle tiettyjen kolmansista maista tuotavien erilaisten tuotteiden alkuperämaan merkitsemisestä. Esittelijä Muscardinin ehdotus korjaa Euroopan unionin lainsäädäntönormien aiemman puuttumisen tältä alueelta. Vaatimus tuotteiden alkuperän merkitsemisestä voi auttaa tasavertaistamaan maailmankaupan markkinoiden olosuhteita, koska vastaavaa kotimaisten tuotteiden suojelua vaaditaan maailman useissa eri talouksissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa. Tämäntyyppinen suojelu auttaa vastaavasti Euroopan unionissa tuotettujen tuotteiden kilpailua kolmansien maiden tuotteiden kanssa. Alkuperämaan merkitseminen edistää myös perinteisten tuotantomenetelmien sekä tuotteiden tyypillisten ominaisuuksien ja laadun säilyttämistä. Tämäntyyppinen eurooppalaisten tuotteiden suojelu vaikuttaa lisäksi myönteisesti työllisyyden ylläpitämiseen kaikissa jäsenvaltioissa. Haluan myös todeta, että alkuperämaan merkitseminen lisää kuluttajien tietoisuutta sekä avoimuutta päätettäessä tiettyjen tuotteiden ostamisesta ja torjuu mahdollisia väitteitä tuotteiden alkuperän väärentämisestä tai väärennöksistä.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Tieto EU:n markkinoilla saatavilla olevien tuotteiden alkuperästä on hyvin tärkeä kaikille kuluttajille. Alkuperämaan merkitsemisen ansiosta kansalaiset voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja ostaessaan tietyn tuotteen ja välttää laatuvaatimukset alittaviin kolmansien maiden tuotteisiin liittyvät terveys- ja turvallisuusriskit. Alkuperämerkintää koskevat säännökset suojelevat myös tehokkaasti väärennöksiltä ja epäreilulta kilpailulta. On tärkeää määritellä yksityiskohtaisesti alkuperämerkintöjen muodot ja menettelyt ja asettaa rangaistukset asetuksen säännösten rikkomiselle.