Puhemies. – (HU) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Judith A. Merkiesin S&D-ryhmän puolesta, Paul Rübigin PPE-ryhmän puolesta, Jorgo Chatzimarkakisin ALDE-ryhmän puolesta, Philippe Lambertsin ja Reinhard Bütikoferin Verts/ALE-ryhmän puolesta, Evžen Tošenovskýn ECR-ryhmän puolesta ja Marisa Matiasin GUE/NGL-ryhmän puolesta neuvostolle laatimasta suullisesta kysymyksestä innovaatiokumppanuuksista (O-0158/2010 – B7-0560/2010).

  Judith A. Merkies, laatija. – (NL) Arvoisa puhemies, 90 prosenttia ihmisistä ajattelee, että innovaatiot antavat meille vihreän ja entistä kilpailukykyisemmän talouden, ja me olemme samaa mieltä. Asian kiireellisyys ei tunnu kuitenkaan olevan vielä aivan selvää, koska Eurooppa-neuvosto on päättänyt kieltäytyä keskustelemasta innovaatiounionista ennen ensi vuoden helmi–maaliskuuta.

Miksi? Onko kaikki kiireelliset, suuret yhteiskunnalliset haasteet mahdollisesti jo ratkaistu? Onko energiaongelma, raaka-aineongelma ja ikääntymisongelma jo ratkaistu? Ei, niitä ei ole ratkaistu, ja siksi meidän on käsiteltävä innovaatiostrategiaa ja keskusteltava siitä pikaisesti. Kysymyksiä on paljon. Mitä nämä innovaatiokumppanuudet tarkalleen ottaen ovat? Komission innovaatiostrategia on selvä, mutta tämä kysymys jää avoimeksi.

Selvää on se, että ei tarvita uusia – tai ainakaan kokonaan uusia – välineitä vaan pikemminkin parempia välineitä. Pitkän aikavälin turvallisuus on tärkeää, mutta ihanteellista olisi, että meillä olisi hyvin toimiva väline ja vuoteen 2020 asti ulottuva visio. Tärkeää on se, että innovaatiokumppanuudet ovat mahdollisimman kouriintuntuvia ja selviä, niillä on todellinen vaikutus, ne ovat teknisesti neutraaleja ja lähellä markkinoita, niillä on selvä määräaika ja niissä ovat mukana kaikki tärkeät kumppanit sekä teollisuus, hallitus, tutkimuslaitokset ja ennen kaikkea kansalaiset, jotka ovat innovaatioita ja niiden menestystä eteenpäin vievä voima.

On oikein hyvä, että perustaksi otetaan olemassa olevat vahvuudet "aktiivisen ja terveen ikääntymisen" avulla – itse asiassa pikemminkin terveellisten elämäntapojen kuin terveen ikääntymisen – ja vaikuttaa siltä, että tosi asiassa terve ikääntyminen alkaa hedelmöityksestä. Kaikille kumppanuuksille täytyy olla ominaista tehokas ja älykäs lähestymistapa luonnonvaroihin ja niissä on aloitettava kiireellisimmistä ongelmista: energiasta ja raaka-aineiden kuluttamisesta loppuun. Tässä asiassa tarvitaan lisää innovaatioita.

Se edellyttää neuvoston täydellistä sitoutumista ja innostusta. Niitä kumpaakin tarvitaan, jotta innovaatiostrategia toimii. Vetäytyminen rajojen taakse ei ole vaihtoehto. Taloudessa ei todellakaan ole kyse vain eurosta, pankkialasta tai vakaus- ja kasvusopimuksesta. Siinä on kyse työpaikoista Euroopassa ja Euroopan aseman parantamisesta maailmassa, ja miten muuten tämä voidaan toteuttaa, jos ei innovaatioiden avulla?

  Amalia Sartori , laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, komission ehdotus 6. lokakuuta 2009 hyväksytyssä "Innovaatiounioni"-valmisteluasiakirjassa on Eurooppa 2020 -strategian keskeinen osa. Aloitteen tarkoituksena on tarjota määrätietoinen, tehokas ja kestävä vastaus yhteiskuntamme suurimpiin ongelmiin.

Komissio on ehdottanut monia toimia ja asettanut itselleen erilaisia tavoitteita pyrkiessään luomaan todellisen innovaatiounionin, ja yksi innovatiivisimmista toimista ovat niin sanotut "innovaatiokumppanuudet". Ilmaistujen tavoitteiden saavuttamiseksi on valittava sopivat kumppanuudet. Tätä tarkoitusta varten komissio on määrittänyt joukon keskeisiä haasteita, joita meidän yhteiskunnallamme on vastassaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tästä uudesta kehityssuunnasta parlamentti on halunnut esittää kantansa päätöslauselmassa, jonka minä olen laatinut Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän puolesta. Lyhyiden neuvottelujen jälkeen kaikki eri poliittisten ryhmien laatijat allekirjoittivat päätöslauselman, joten mainittavia ongelmia ei ole.

Mielestäni on tärkeää korostaa, miten ratkaiseva meidän panoksemme oli sen varmistamisessa, että kaksi tervettä ikääntymistä koskevan pilottialoitteen jälkeen käynnistettävää kumppanuutta koskevat kumpikin "älykkäitä kaupunkeja", niin että Euroopan eri kaupungeissa voidaan järjestää useita tulevaisuuteen suuntautuvia kokeiluja 20/20/20-tavoitteiden saavuttamiseksi ja siksi, että voidaan toteuttaa muuhun kuin energiantuotantoon käytettävin raaka-aineiden strategia, koska meidän on vastattava konkreettisella tavalla yhteiskunnassa tällä alueella vallitseviin suuriin ja vaikeisiin ongelmiin.

Komission sisäinen työryhmä päättää lähikuukausina yksityiskohdista, jotka koskevat ensimmäisen kumppanuuden kautta käynnistettävien aloitteiden hallintoa, rahoitusta, valintakriteerejä ja budjettivaroja.

  Jorgo Chatzimarkakis, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, mitä EU:n innovaatiopolitiikka itse asiassa tekee? Mitä EU:n tutkimuspolitiikka tekee? Jos esittäisimme tämän kysymyksen itsellemme ja kansalaisille kadulla, emme saisi lainkaan vastausta. Tämä johtuu sitä, että ei ole selvää, mitä lisäarvoa EU:n tutkimus ja innovointi tuovat. Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että komission jäsen Geoghegan-Quinnin ehdotuksen alussa määritellään, mitä innovaatio on. Mitä innovaatio on? Innovaatio tarkoittaa tiedon muuttamista rahaksi, tuotteeksi tai lisenssiksi. Se on uutta. Olen iloinen, että komissio on valinnut tämän tien. Me tarvitsemme kuitenkin myös "mies kuussa"- tai "nainen kuussa" -hankkeita, jotka kadunmieskin ymmärtää, jotta EU:n veronmaksajat ymmärtävät, mitä me teemme heidän rahoillaan. Tässä mielessä näen paljon mahdollisuuksia terveiden elinvuosien lisäämisessä kahdella. Se olisi hanke, jonka kaikki ymmärtäisivät. Siksi olen iloinen siitä, että ehdotettu ensimmäinen innovaatiokumppanuus on omistettu nimenomaan tämän tavoitteen saavuttamiselle. Kaksi tervettä elinvuotta lisää – sen ymmärtää jokainen ja se meidän pitäisi toteuttaa. Tässä mielessä teillä on meidän tukemme.

Haluaisin kuitenkin korostaa sitä, minkä kollega Merkies jo mainitsi, että jos me yksinkertaisesti tarkastelemme olemassa olevia välineitä, meillä on Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), osaamis- ja innovointiyhteisöt, teknologia-aloitteet ja niin sanottu kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelma (CIP) – nämä ovat kaikki jo olemassa olevia ohjelmia. Jos perustamme vielä yhden ohjelman, koko alueesta on vaikea saada otetta. Sitä meidän ei pidä tehdä. Innovaatiokumppanuuksien tarkoituksena on todella edistää tilanteen järkeistämistä ja kaiken yhdistämistä yhdeksi järjestelmäksi. Siksi me hyväksymme tämän vain, jos tämä kaikki tehdään veronmaksajien kannalta selväksi. Meidän on aina osattava vastata kysymykseen: mikä tuo unionille lisäarvoa? Jos tämä on tilanne, te saatte meidän täyden tukemme.

  Evžen Tošenovský, laatija. – (CS) Arvoisa puhemies, komission aloite pilottiohjelman luomisesta innovaatiokumppanuuden yhteydessä aiheesta "aktiivinen ja terve ikääntyminen" on todella mielenkiintoinen askel komissiolta. Se, että komissio on valinnut tämän pilottihankkeen, osoittaa mielestäni, miten merkittävä ongelma ikääntyminen on koko Euroopan unionissa. Pilottihankkeena tämä on hyvin vaikea tehtävä, koska menetelmät iäkkäämpien kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi ovat hyvin erilaisia eri puolilla Euroopan unionia. Syitä tähän voivat olla yksittäisten maiden erilaiset historian kehityskulut ja erilaiset lähestymistavat asiaan. Siksi meistä on mielenkiintoista nähdä, miten komissio voi löytää todella innovatiivisen lähestymistavan tällaisen monimutkaisen ongelman ratkaisemiseen. Toivon, että ratkaisu ei jää vain yleiseksi kuvaukseksi vaan auttaa todella tässä asiassa.

Keskusteluissamme kollegojen kanssa tuli esiin kaksi muuta innovaatiokumppanuuksia koskevaa asiaa: älykkäät kaupungit ja raaka-aineet. Nykyisten näkökulmien ja ennakoitujen ongelmien kannalta tällaiselle lähestymistavalle oli raaka-aineiden alueella paljon perusteluja. Jo nyt ja erittäin todennäköisesti myös tulevina vuosina jäsenvaltioihin kohdistuu suuria paineita raaka-aineiden saannin varmistamisessa. Tämä koskee sekä energiaa että teollisuustuotantoa. Raaka-aineisiin liittyy monia ongelmia, ja useat parlamentin valiokunnat käsittelevät niitä säännöllisesti. Toimitusten jatkuvuuden varmistaminen ja raaka-aineiden uusien lähteiden löytäminen ovat talouskasvun ja Euroopan unionin maiden kilpailukyvyn säilyttämisen perusedellytyksiä tulevaisuudessa. Tähän liittyy tietysti moniin alueisiin, kuten unionin eri maissa asuvien kansalaisten sosiaalisiin oloihin, kohdistuvia vaikutuksia. Järkevällä tavalla mukautetut säännöt, joissa painotetaan säästämistä raaka-aineiden saatavuuden vuoksi, ovat varmasti erittäin perustuvaa laatua olevia asioita tulevaisuudessa.

  Marisa Matias, laatija. – (PT) Arvoisa puhemies, keskustelemme täällä tänään asiasta, jonka on esitetty olevan yksi komission suurimmista painopisteistä, nimittäin innovaatiopolitiikka, joka alkaa vihdoinkin muotoutua innovaatiokumppanuuksien ja tämän aktiivista ja tervettä ikääntymistä koskevan pilottihankkeen avulla. Monia näkökohtia on kuitenkin vielä määritettävä, erityisesti liittyen tulevien hankkeiden selventämiseen ja määrittämiseen sekä painopisteiden asettamiseen. Kuka loppujen lopuksi määrittää painopisteet ja minkä perusteiden mukaan? Mielestäni me ansaitsemme saada vastauksia.

Haluaisin kuitenkin tehdä joitakin erityisiä havaintoja varsinkin tästä aktiivista ja tervettä ikääntymistä koskevasta ensimmäisestä hankkeesta, joka meille esiteltiin. Nämä huomiot ovat siten luonteeltaan myönteisiä, ja mielestäni on myönteinen asia, että keskitytään sellaiseen väestönosaan, joka on erityisen haavoittuvassa asemassa Euroopassa, joka ikääntyy ja jonka asema heikkenee jatkuvasti.

Haluaisin kuitenkin esittää vielä muitakin kysymyksiä, koska mielestäni tuntuu ristiriitaiselta, että tästä aiheesta esitellään hanke, kun me samanaikaisesti emme voi tukea tätä innovaatiota. Miten me tuemme sitä? Mikä sen perusta on? Voidaanko mitään innovaatioita toteuttaa meidän kokemassamme tilanteessa, jossa sosiaalivaltiota vastaan hyökätään jatkuvasti ja järjestelmällisesti, terveydenhuollon saatavuutta heikennetään, palveluja vähennetään järjestelmällisesti ja investointeja alueelle vähennetään jatkuvasti?

Esitetyllä tiedonannolla on kunnianhimoinen otsikko "Innovaatiounioni" uusien työpaikkojen, paremman elämänlaadun ja paremman yhteiskunnan puolesta. Sanoisin jopa, että minulla ei olisi henkilökohtaisesti mitään ongelmaa hyväksyä sitä, mutta meidän on myönnettävä, että se on leikkauksia ja säästäväisyyspolitiikkaa toteuttavien jäsenvaltioiden viimeaikaisen käytännön vastaista. Mielestäni kestäviä innovaatioita voi syntyä vain, jos harjoitetaan vakaata, kestävää ja vaativaa julkista politiikkaa. Muuten ne ovat vain tähdenlento, josta ei jää jäljelle jää juuri mitään tarjottavaksi kansalaisille.

  Benoît Cerexhe, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen tyytyväinen siihen, että meillä on mahdollisuus keskustella teidän kanssanne Innovaatiounioni-lippulaivahankkeesta ja erityisesti tästä uudesta eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien käsitteestä, joka on komission lokakuun alussa esittelemän tiedonannon keskeinen osa.

Tässä vaiheessa neuvosto on luonnollisesti vielä tutkimassa asiaa, ja päätelmiä valmistellaan 26. marraskuuta pidettävää kilpailukykyneuvostoa varten.

Kuten muistanette, Eurooppa-neuvosto sai Eurooppa 2020 -strategian valmiiksi 17. kesäkuuta, ja yksi tässä yhteydessä määritetyistä päätavoitteissa on tutkimus- ja kehitysolosuhteiden parantaminen, missä tavoitteena on lisätä erityisesti yhdistettyjen julkisten ja yksityisten investointeja tällä alalla kolmeen prosenttiin BKT:stä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että olisi ollut vaikea kuvitella prosenttiosuuden olevan alle kolmen, joka sisältyy jo Lissabonin strategiaan, ja nyt meidän on annettava itsellemme keinot toteuttaa tämä tavoite.

Komission esittelemä Innovaatiounioni-lippulaivahanke on tämän päätavoitteen seurausta, ja puheenjohtajavaltio Belgia on pyrkinyt hoitamaan tämän tärkeän asian ajoissa. Neuvostollamme oli ensimmäinen epävirallinen keskustelu aiheesta heinäkuussa ja sen jälkeen virallinen keskustelu 12. lokakuuta. Tuon keskustelun ansiosta puheenjohtajavaltio laati joitakin neuvoston päätelmien luonnoksia, joita parhaillaan tutkitaan ja jotka ovat, kuten jo mainitsin, 25. ja 26. marraskuuta pidettävän kilpailukykyneuvoston esityslistalla. Haluan korostaa sitä, että puheenjohtajavaltio on vakuuttanut, että "tutkimuksen" ja "teollisuuden" alat tekevät tiiviisti yhteistyötä tästä aiheesta, ja tämä tuottaa erinomaisia tuloksia – me tosiaankin järjestimme heinäkuussa yhteisen neuvoston, minkä tuloksena pitäisi olla yhteiset päätelmät marraskuun lopussa.

Lisäksi komission tiedonanto ja kilpailukykyneuvoston työ tarjoavat aineistoa Eurooppa-neuvostossa ennen vuoden loppua tutkimuksesta ja innovaatioista käytävän keskustelun valmisteluun.

Siksi ymmärtänette, että odotettaessa strategista sysäystä valtioiden tai hallitusten päämiehiltä minun on kilpailukykyneuvoston puheenjohtajana oltava sanomisissani varovainen. Silti haluan korostaa sitä, että innovaatiot tai pikemminkin laajemmassa mielessä osaamiskolmio (koulutus–tutkimus–innovaatiot) eivät aiheena ole selvästikään aivan uusi sen paremmin neuvostolle kuin parlamentillekaan.

Neuvostossa tämä aihe esiintyy säännöllisesti kilpailukykyneuvoston esityslistalla Eurooppalaisen tutkimusalueen yleisotsikon alla. Tarkoitan erityisesti joulukuun 2008 neuvoston Visiota 2020 eurooppalaisesta tutkimusalueesta ja maaliskuussa Espanjan toimiessa puheenjohtajavaltiona hyväksyttyjä neuvoston tuoreempia innovatiivisen Euroopan luomista koskevia päätelmiä. Haluan myös mainita joitakin neuvoston näkökulmasta tärkeitä toimintalinjoja, vaikka tämä luettelo ei olekaan tyhjentävä.

Ensinnäkin aloitteiden pitäisi koskea kaikentyyppisiä innovaatioita julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Toiseksi meidän on luotava perusta tehokkaille tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita koskeville budjettikohdille.

Kolmanneksi julkisilla hankinnoilla on mahdollista tukea innovointia innovatiivisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen muodossa, vaikka ne jäävätkin suurelta osin hyödyntämättä.

Neljänneksi muut kuin teknologiset innovaatiot, kuten design, palvelut ja luova kulttuuri, ovat myös tärkeitä tekijöitä.

Viidenneksi tutkimustoiminnan hyödyntäminen edellyttää teollis- ja tekijänoikeuksien tehokasta hallintaa ja suojelua sekä tieteellisen ja teknisten innovaatioiden tehokasta levittämistä.

Lopuksi tutkimus- ja kehityspolitiikkoja ja -ohjelmia sekä niihin liittyviä välineitä pitäisi yksinkertaistaa ja järkeistää, kuten tänään taas on tuotu esiin. Olen tyytyväinen siihen, että näkemykset ovat hyvin lähellä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kantaa, joka on esitetty esittelijä Carvalhon mietinnössä. Innovaatiokumppanuuden ei pitäisi lisätä monimutkaisuutta vaan sen pitäisi olla sen sijaan osa yksinkertaistamisprosessia.

Alueellinen ulottuvuus on innovoinnin kannalta myös oleellista. Tässä suhteessa eurooppalaisen innovaatiopolitiikan pitäisi varmistaa, että innovoijien, myös pienten ja keskisuurten yritysten, pitäisi saada asianmukaista tukea myös alueellisella tasolla.

Inhimilliset tekijät ovat tutkimuksen ja innovoinnin ydin. Euroopan on pystyttävä säilyttämään tutkijansa paremmin ja houkuttelemaan kolmansien maiden lahjakkuuksia.

Näiden yleisten pohdintojen jälkeen haluaisin nyt vastata neljään teidän esittämäänne kysymykseen.

Vaikka innovaatiokumppanuuksia koskevien aiheiden määrästä ei vielä ole tehty päätöstä, neuvostomme tuntuu olevan enemmän tai vähemmän yksimielinen siitä, että meidän on aloitettava pilottihankkeella. Komissio onkin ehdottanut tämän ikääntymistä koskevan pilottihankkeen käynnistämistä vuoden 2011 alussa. Lisäksi komission tiedonannossa mainitaan joukko muita aiheita, joista se olisi valmis tekemään ehdotuksia vuonna 2011, ja jotkut teistä ovat viitanneet näihin aiheisiin. Määritelmänsä mukaan pilottihanke voidaan aloittaa kokeeksi ja odottamatta välttämättä kaikkien ehtojen määrittämistä etukäteen.

Tulevien kumppanuuksien aiheiden valinta on yksi tärkeimmistä asioista, joista me keskustelemme neuvostossa, ja tässä yhteydessä haluan mainita neuvoston vuonna 2008 käynnistämän tutkimustoimien yhteistä ohjelmasuunnittelua Euroopassa koskevan aloitteen, jolla vastataan suuriin sosiaalisiin haasteisiin. Tuohon aikaan oli jo määritetty kriteerit, jotka ovat varmasti hyödyllisiä myös innovaatiokumppanuuksien yhteydessä: haasteen laajuus EU:n tasolla, sidosryhmien todellinen sitoutuminen, EU:n lisäarvo ja mahdollisuus muuntaa tutkimustulokset EU:n kansalaisten ja EU:n kilpailukyvyn eduksi. Siksi näen neuvoston aiempien suuntaviivojen ja komission tiedonannossaan ehdottamien yleisten ehtojen olevan hyvin yhteneviä.

Lisäksi kollegani ovat tähän mennessä käydyissä keskusteluissa usein korostaneet alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan tarvetta, jotta voidaan määrittää aiheet, edistää yksinkertaisia ja selväpiirteisiä järjestelmiä, täyttää tarve työskennellä yksityissektorin ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kanssa sekä hyödyntää mahdollisimman hyvin olemassa olevia rahoitusvälineitä.

Käsittelen seuraavaksi aikataulua ja hallintoperiaatteita, jotka ovat todennäköisesti tärkeimpiä ja arimpia aiheita. Avainsanat ovat epäilemättä "lisäarvo", "johdonmukaisuus", "joustavuus" ja "selväpiirteisyys". Missään ei pitäisi olla mainintaa etukäteen vahvistetusta yksittäisestä mallista. Käsitteiden hiomista varten on tehty useita aloitteita, kuten seminaari, jonka puheenjohtajavaltio Belgian järjesti yhteistyössä Suomen ja komission kanssa muutama päivä sitten, 27. lokakuuta. Aikataulun kiireellisyys on todellakin esillä Eurooppa 2020 -strategiassa. Siksi kiireellisyys otetaan huomioon myös siitä lähtöisin olevissa aloitteissa. Tätä tarkoitusta varten komission on tehnyt joitakin kunnianhimoisia ehdotuksia, mutta meidän voimavaramme ovat rajalliset. Vaikka olisimmekin kunnianhimoisia, meidän on varmistettava, että saamme prosessin ajoissa hallintaan ja opimme siitä jotain.

Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, päätän puheenvuoroni huomautukseen kumppanuuksien paremmasta hallinnosta kansallisella tasolla. Tämä asia on yksi monista kumppanuuksien hallintoon liittyvistä näkökohdista, jolle ei ole etukäteen vahvistettua mallia eikä varsinkaan yhtä yksittäistä mallia. Jäsenvaltioiden puolueettomasti tarkasteltuna erilaiset tilanteet on otettava huomioon. Kaikki eri jäsenvaltioiden sidosryhmät on myös otettava mukaan: unionin, kansallisen ja alueellisen tason sidosryhmät mukaan lukien julkinen ja yksityinen sektori.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen vakuuttunut siitä, että tutkimus ja innovointi eivät ole Euroopalle vaihtoehto vaan välttämättömyys, jos me haluamme pitkän aikavälin ratkaisun, joka suojelee yhteiskuntamalliamme ja ympäristömme kestävyyttä. Siksi olen tyytyväinen tämän parlamentin väsymättömään huolehtimiseen näistä asioista ja erityisesti tämän keskustelun ensimmäiseen puheenvuoroon innovaatiosuunnitelmasta. Mielestäni teidän panoksenne on sitäkin ratkaisevampi, kun nykytilanne pakottaa jäsenvaltiot tekemään vaikeita valintoja silloin, kun on mielestäni olennaista suojella tutkimusta ja innovointia investointina tulevaisuuteen, ja vakuutan teille, että tiedotan neuvostolle tämän keskustelun sisällöstä ja olen edelleen käytettävissänne.

  Reinhard Bütikofer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kysyä, onko neuvoston puheaika myöhemmin illalla pidempi? Mielestäni neuvoston puheenjohtaja on epäkohtelias puhuessaan kaksi kertaa niin pitkään kuin komission jäsenet Barroso ja Van Rompuy yhteensä, vaikka me tiedämme, että meillä on vielä muita tärkeitä keskustelunaiheita. Hänen pitäisi ehkä tiivistää sanottavansa paremmin.

  Ioannis A. Tsoukalas, PPE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomionne innovaatiokumppanuuksien Euroopan unionin kipeästi kaipaamalle taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle tarjoamaan loistavaan tilaisuuteen sekä vakaviin riskeihin siinä, että tämän välineen väärinkäyttö voisi lisätä Euroopan unionin eri jäsenvaltioiden välistä innovoinnin ja tutkimuksen kuilua entisestään.

Tarkoitan erityisesti EU:n eri jäsenvaltioissa vallitsevia vaikeita taloudellisia olosuhteita alkaen minun maastani, ja tekisin saman huomautuksen kuin arvoisa ystäväni Marisa Matias. Lukuisat maat Etelä-Euroopassa ja muualla ovat vakavassa taloudellisessa ahdingossa, kun Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio vaativat yleisesti kaikkien valtion menojen valtavia leikkauksia, mikä jotakuinkin poistaa julkiset investoinnit tutkimukseen. Tällaisissa olosuhteissa teknistä kehitystä ja innovointia luonnollisesti supistetaan huomattavasti, koska ne näyttävät olevan kansallisten hallitusten pelastussuunnitelmissa viimeisellä sijalla.

Näissä maissa kautta linjan tehtävät leikkaukset yhdistettynä aivovuotoon ja ammattitaitoisten työntekijöiden maastamuuttoon sekä yliopistojen ja tutkimuskeskusten alirahoitukseen tarkoittavat, että aiemmin mainittu osaamiskolmio on vain tasakylkinen kolmio.

Tätä pahentavat todelliset olosuhteet, eurooppalaisten yliopistojen todelliset tulokset. Esimerkiksi Times-lehden hiljattain julkaiseman koulutusliitteen mukaan maailman 200 johtavasta yliopistosta 82 on eurooppalaisia ja niistä 80 sijaitsee Euroopan pohjoispuolella ja vain kaksi etelässä, Espanjassa.

Haluaisin kysyä Euroopan komissiolta, Euroopan unionilta ja Euroopan parlamentilta, miten ne aikovat suhtautua innovatiivisen Pohjois-Euroopan ja Etelä-Euroopan välisen kuilun syntymiseen?

  Teresa Riera Madurell, S&D-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, on totta, että komissio esitti ehdotuksensa innovaatiounionista samaan aikaan kuin teollisuuspolitiikkaa koskevan ehdotuksensa, koska työpaikkoja ja kilpailukykyä luova älykäs ja kestävä kasvu voidaan taata vain, jos Euroopan unioni parantaa innovointikykyään.

Tähän uskoen ryhmämme on ottanut vastuulleen kummankin aloitteen. Koordinaattorina olevan vakuuttunut siitä, että kaikkien tehdessä yhteistyötä parlamentin on helpompi löytää ratkaisuja näihin uusiin haasteisiin: ratkaisuja, jotka säilyttävät tasapainon taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien kysymysten välillä, jotta voidaan siirtyä kohti vihreämpää ja älykkäämpää Eurooppaa, jossa sosiaalinen yhteenkuuluvuus on laajempaa.

Tämä osallistuminen alkaa tänään tällä päätöslauselmalla, joka osoittaa ennen neuvoston päätöksiä, mihin aiheisiin on puututtava ensisijaisesti, kuten yhteistyöhön innovoinnissa, ja korostaa myös sitä, että sen menestys riippuu kyvystämme ottaa mukaan yritykset sekä yliopistot ja tutkimuskeskukset.

  Zbigniew Ziobro, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan on kehityttävä, ja innovointi on paras keino nykykriisistä selviämiseen. Rakentavan muutoksen käynnistämisessä merkittävä tekijä on tutkimus- ja kehitysinvestointien rahoituksen lisääminen kolmella prosentilla unionin BKT:stä. Yrityksen perustamista koskevien oikeudellisten sääntöjen joustavuuden, verokannustimien ja patenttien rekisteröintimenettelyjen helpottamisen lisäksi erityisesti rahoitustekijät ovat kehityksen tärkeimpiä edistäjiä.

Ilman ulkopuolista apua yritykset eivät pystyisi itse rahoittamaan kalliita tutkimuksia, joiden valmistuminen kestää monta vuotta. On kuitenkin yksi tietty ongelma – Euroopan unionin talousarviosta saadut rahat eivät usein yksinään riitä ja yritysten on pakko investoida valtavia summia omista varoistaan. Näin ollen Keski- ja Itä-Euroopan yritykset ovat tilanteessa, jossa ne eivät voi voittaa. Ilman omia varoja ne eivät saa rahaa valtion talousarviosta eivätkä pysty hakemaan rahaa EU:lta. Tämä tilanne, joka on nähtävissä myös muilla aloilla, aiheuttaa voimavarojen keskittymisen Euroopan unionin vauraille alueille ja lisää epäsuhtaisuutta tutkimus- ja kehitystoiminnassa.

Euroopan komission puheenjohtaja on sanonut, että Euroopan unionia ei olisi olemassakaan ilman solidaarisuutta. Siinä syy kysymykseeni: miten komissio aikoo vahvistaa innovointia unionin uusissa jäsenvaltioissa? Voivatko ne luottaa saavansa enemmän rahoitusvaroja, joiden avulla ne voivat kuroa välimatkan vanhan unionin jäsenvaltioihin nopeammin umpeen?

  Hermann Winkler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, innovaatiounionin avulla Euroopan komissio on menossa oikeaan suuntaan. Olin hyvin tyytyväinen lukiessani, että Euroopan komissio on suostunut moniin vaatimuksiin, jotka esitettiin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan hyväksymässä syyskuun 2010 innovaatiomietinnössä. Olemme yksimielisiä siitä, että Euroopan unionin on hyödynnettävä innovaatiomahdollisuuksiaan paljon paremmin tulevaisuudessa pysyäkseen niiden maiden vauhdissa, jotka ovat innovoinnissa vahvoja, kuten Yhdysvallat ja Japani, tai kehittyvät taloudet, kuten Kiina. Innovaatiounioni menestyy vain, jos se toteutetaan yhdessä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa. Tähän tarkoitukseen komissio aikoo käyttää muun muassa innovaatiokumppanuuksia, joista me parhaillaan keskustelemme ja jotka ovat poliittisten ryhmien yhteisen kysymyksen aihe.

Tässä yhteydessä haluaisin kuitenkin varoittaa päällekkäisten rakenteiden lisäämisestä. Innovaatiokumppanuuksien ajatus ei ole vielä täysin selvä. Neuvoston lausunnot eivät myöskään ole auttaneet tuomaan lopullista selvennöstä asiaan. Ajatuksessa innovaatiokumppanuuksista on kuitenkin samankaltaisuuksia jo olemassa olevien välineiden kanssa, kuten seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman teknologiayhteisöjen ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen. Haluaisin korostaa, että tässä mielessä meidän on ehdottomasti varmistettava, että synergioita syntyy ja niitä hyödynnetään ja että lähestymistapamme on yhtenäinen.

  António Fernando Correia De Campos (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, me olemme tyytyväisiä komission pyrkimyksiin saada tutkimus ja innovointi poliittisen asialistan alkuun. Harkitsemme integroitua strategiaa, jolla eurooppalainen innovaatioekosysteemi saadaan valjastettua tehokkaammin ja tuottavammin kestävän talouden palvelukseen. Euroopan unionin innovaatiokumppanuudet on luotu välineeksi, ja suuret haasteet, joiden ympärille ne on järjestetty, ovat niin laajoja, että ne eivät ole ristiriitaisia. Epäselväksi kuitenkin jää, miten toissijaiset painopisteet määritetään ja miten kunkin niihin sisältyvän alan painoarvo määritetään. Miten paljon avoimuutta voidaan odottaa olevan, jotta sidosryhmät osallistuisivat? Miten eturistiriitoja sovitellaan? Mikä osuus on komissiolla, jäsenvaltioilla ja alueilla? Miten voidaan varmistaa vastuuvelvollisuus monimutkaisessa rakenteessa? Mitä taloudellisia ulottuvuuksia näillä kumppanuuksilla on? Arvoisa puhemies, komission ja neuvoston on varmistettava toteutuksen laadukkuus, mikä ei ole taattua, kun ensimmäistä kumppanuutta varten on suunniteltu vain muutaman kuukauden pilottikokeilu.

  Cristina Gutiérrez-Cortines (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, olen ilahtunut siitä, että on olemassa innovaatioita, kiinnostusta innovaatioihin sekä kumppanuuksiin, mutta haluaisin myös sanoa, että me emme tiedä, mikä tämä asia, josta me täällä puhumme, ylipäätään on. Me puhumme hankkeesta, mutta kukaan ei ole kertonut meille sen sisällöstä, kaavasta tai mallista.

Ehdotan ensinnäkin, että jos me haluamme olla tehokkaita, kuten jotkut kollegat tässä parlamentissa ovat sanoneet, meidän on tarkasteltava EU:n koulutus- ja tiedotuslaitosten (Institute for European Training and Information, IETI), kumppanuuksien ja foorumien toiminnan tuloksia. Kun meillä on nyt kokemusta seitsemännestä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puitesopimuksesta, meidän on arvioitava näitä asioita puolueettomasti ulkoisella arvioinnilla ja tarkasteltava tuloksia.

Olemme esimerkiksi nähneet, että jotkin IETIt ovat päätyneet suuryritysten hallintaan, ja jälleen kerran pienyritykset on jätetty ulkopuolelle.

Ehdotan, että innovointia varten luotaisiin toimintaperiaatteita ja kaavoja, jotta nähdään, miten voimme auttaa pienyrityksiä osallistumaan siihen, mahdollisesti joskus välittäjäelinten avulla, jotka auttavat niitä maksamaan hankkeista tai toteuttamaan niitä. Me emme voi kuitenkaan jatkaa näin ja jättää pienyrityksiä ulkopuolelle.

Toiseksi meidän on tutkittava tarvetta innovointiin hallinnossa, toisin sanoen innovointiin innovoinnin hallinnassa. Tämä johtuu siitä, että innovointia ohjaavat markkinat eikä hallintoa käytetä paljon nopeammin toimivien markkinoiden seuraamiseen.

Siksi meidän on lisättävä valmiuksia huomattavasti, innovoitava valmiuksien luomisessa ja innovoitava tutkimuksen hallinnoinnissa, jotta voimme hallita tutkimusta ja auttaa yrityksiä pääsemään työskentelemään tämän hyvin vaikean ja monimutkaisen tulevaisuuden hankkeen parissa. Meidän on tietysti myös otettava mukaan pankkijärjestelmä asiaan liittyvien riskien vuoksi, joiden ei pitäisi jäädä vain EU:n kansalaisten harteille.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 27 artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. Eurooppalaisessa tutkimuksessa on etsittävä ratkaisuja yhteiskunnan suuriin haasteisiin: väestön ikääntymiseen, ilmastonmuutokseen, energiansaantiin ja energiatehokkuuteen, raaka-ainepulaan sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kestävyyteen.

Jotta Euroopan unioni voisi kehittää innovaatiokykyään, mikä on sen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa, meidän on kehitettävä innovaatiopolitiikkaa ja saatava se vastaamaan EU:n teollisuuspolitiikkaa. Vain kehittämällä tuotantovalmiuksia ja luomalla sen myötä työpaikkoja eri puolille EU:ta voimme säilyttää EU:n innovaatiokyvyn ja kehittää sitä pitkällä aikavälillä. Samanaikaisesti innovaatioiden vaikutus yhteiskuntaan riippuu siitä, miten laajalle tieteellisten saavutusten hyödyt leviävät. Olen sitä mieltä, että innovaatioiden Euroopan unioni saavutetaan vain, jos luodaan uusi kumppanuus, joka tukee koulutusta ja auttaa kansalaisia hyötymään tieteellisestä edistyksestä.

  Danuta Maria Hübner (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, innovoinnista on viime vuosina puhuttu paljon. Siitä on tullut sellaisen poliittisen välineen symboli, jolla voidaan ratkaista kaikki ongelmamme, joten odotukset ovat valtavat ja meidän on vastattava niihin. Nyt meidän on kuitenkin aika olla käytännöllisempiä.

Innovointi voi epäilemättä olla tärkeässä asemassa Euroopan talouden kasvun elvyttämisessä, mutta siihen tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin konkreettista ja vahvaa yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on oltava puite-ehtojen ja rahoituksen saatavuuden parantaminen sekä keskittyminen uudelleen innovaatiopolitiikkaan. Eniten merkitystä on nyt kuitenkin ajalla, ja meidän on nopeasti ja päättäväisesti muutettava tavoite toiminnaksi määrittämällä ja poistamalla tekijöitä, jotka yhä estävät innovointia Euroopassa, mutta ennen kaikkea suunnittelemalla tehokkaita uusia politiikan välineitä.

Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet voivat olla tällainen väline, mahdollisesti jopa erinomainen sellainen. Meidän on toteutettava ensimmäinen eurooppalainen innovaatiokumppanuus nopeasti ja meidän pitäisi tehdä "tekemällä opimme" -asenteella sekä hyödyntämällä Euroopassa olemassa olevia hyviä käytäntöjä.

Tällä hetkellä innovaatiot syntyvät yleensä hyvin toimivassa innovointijärjestelmässä, jossa alueilla on tärkeä osa. Se tarkoittaa, että me voimme nopeuttaa siirtymistä kohti innovointiin perustuvaa taloutta hyödyntämällä nykyisen koheesiopolitiikan puitteissa innovaatioihin tehdyn 85 miljardin euron investoinnin mahdollisuuksia sekä sen tulevaa vuoden 2013 jälkeistä sitoutumista älykkääseen kasvuun. Koheesiopolitiikka voi tehdä innovaatiot toimivaksi kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla alueilla.

  Zigmantas Balčytis (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, innovaatiopolitiikan ja teknisten saavutusten toteutumisen pitäisi olla ratkaiseva tekijä EU 2020 -strategian täytäntöönpanon lisäksi myös unionin itsensä tulevan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Käytännössä kaikkien Euroopan unionin politiikanalojen, kuten energiatehokkuuden lisäämisen, vähemmän saastuttavan talouden, ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten vähentämisen ja sosiaaliturvan sekä työpaikkojen luonnin takaamisen, täytäntöönpano on suoraan sidoksissa siihen, miten tehokkaasti innovaatiopolitiikkaa toteutetaan. Eurooppa tarvitsee integroitua innovaatiopolitiikkaa, joka on onnistunutta vain, jos voidaan taata tehokas koordinoitu yhteistyö alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Mielestäni eurooppalainen innovaatiokumppanuus on suuri askel kohti paremmin koordinoitua innovaatiopolitiikkaa, joka mahdollistaisi paljon parempien tuloksen saavuttamisen kilpailukyvyn alueella ja nopeuttaisi koko yhteisön edistystä tulevaisuudessa.

  Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, julkisen talouden ollessa tiukoilla investoiminen innovointiin saattaisi olla kulmakivi Euroopan pyrkimyksissä selvitä kriisistä.

Aiemmin Eurooppa on ollut innovoinnissa johtavassa asemassa. Itse asiassa monet maailmaa muuttaneet keksinnöt ovat saaneet alkunsa meidän maanosassamme, kuten matkapuhelin. Euroopan suuria teknisiä mahdollisuuksia ja inhimillistä pääomaa pitäisi hyödyntää kaikin tavoin Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välisellä vahvalla koordinoinnilla, jotta vältetään päällekkäisyydet ja voidaan optimoida investoinnit. Meidän on omaksuttava strategisempi ja koordinoidumpi lähestymistapa innovointiin, ja tekniset kumppanuudet ovat siinä erinomainen työkalu.

Kysyisin neuvostolta, mihin toimiin se aikoo ryhtyä kumppanuuksien dynaamisuuden lisäämiseksi, ja miten niistä voisi tulla ponnahduslauta reaalitaloudelle.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, olemme parhaillaan epäilemättä suuren haasteen edessä ja meidän on pikaisesti etsittävä uusia keinoja ratkaista kaikki nämä ongelmat.

– (EN) Minulla oli muutama viikko sitten kunnia johtaa täällä puhetta GE:n innovaatioparametrin aloittamisen yhteydessä. Siihen kuului eri sidosryhmille tehty kyselytutkimus. Esiin tuli kaksi tärkeää asiaa: 90 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että innovointi on tärkein keino laajentaa taloutta ja tehdä siitä kilpailukykyisempää ja vihreämpää, ja 83 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat oleellisia innovatiivisuuden kehittämiseksi Euroopassa.

Useimmat ihmiset ovat tästä samaa mieltä, ja siksi olemme tyytyväisiä tähän keskusteluun. Juuri tänään toimin isäntänä lounaalla, johon osallistui neuvoston jäseniä, komission jäseniä ja parlamentin jäseniä ja jossa käsiteltiin juuri tätä innovaatiokumppanuuksien aihetta. Kuten on todettu, ne ovat avain tulevaisuuteen, jos me haluamme täyttää 2020-strategian tavoitteemme – kolme prosenttia BKT:stä ja ennen kaikkea riskipääomasta, mikä on myös oleellista.

  Ioan Enciu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista tyytyväisyyteeni komission ehdotukseen, joka koskee ensimmäisen eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden käynnistämistä. Jotta kaikki jäsenvaltiot saadaan mukaan innovointiin, EU:n pitäisi ohjata aktiivisemmin investointivirtoja, joita tarvitaan jäsenvaltioiden välisten infrastruktuuri ja hallintoa tukevien resurssien epäsuhdan torjumiseen. Mielestäni on kiinnitettävä erityistä huomiota aluekehityshankkeisiin. Innovaatiokumppanuuksien pitäisi painottua myös näihin tavoitteisiin. On kiinnitettävä huomiota sen varmistamiseen, että EU:n rakennerahastojen, jäsenvaltioiden julkisten talouksien ja yksityisten varojen välillä on paljon koheesiota.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, innovaatioista on muodostunut ikään kuin päivän ja vuoden muotisana, taikasauva. On kuitenkin muistettava, että se ei tuo mitään hetken helpotusta tämän hetken tilanteeseen. Uusien keksintöjen saattaminen markkinoille kestää keskimäärin kymmenen vuotta ja uusien tuotteiden keksimisen ja niiden loppuunsaattamisen kustannukset ovat huomattavasti kasvaneet.

Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopassa täytyy todella satsata yhteiseen tutkimukseen ja sisämarkkinoihin eikä odottaa liian helppoja tuloksia. Innovaatiot toteutuvat aikanaan. Jos tutkimukselle annetaan oma rauha ja riittävä rahoitus, ne tuottavat tulosta, mutta se ei ole mikään taikasauva.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, tässä on haasteena se, että "Innovaatiounioni"-hankkeen, jonka komissio sanoo olevan lippulaivahanke, täytyy olla paljon enemmän. Sen ei pitäisi olla heppoinen lippu äänestäjiä varten vaan pikemminkin integroitu aitoon kehityspolitiikkaan ja sosiaaliseen edistykseen, missä innovointi on tärkeä väline, jos sitä tuetaan asianmukaisesti myös taloudellisesti sekä yhteiskuntapolitiikan keskeisillä alueilla.

Aktiivisen ja terveen ikääntymisen pilottihanke on alun alkaen hyvä esimerkki siitä, mitä tarkoitan. Sillä on merkittävä vaikutus vain, jos siihen yhdistetään yhteiskuntapolitiikka, joka takaa laadukkaan terveydenhuollon saatavuuden kaikille, kunnolliset eläkkeet, sosiaaliturvan sekä laitteita ja tukipalveluja ikääntyville ihmisarvoisen elämän varmistamiseksi. Ilman tätä hanke on vain tähdenlento uusliberalistisen politiikan ja tiukan säästökuurin ilmapiirissä, joka heikentää tutkimusta ja kansalaistemme, erityisesti ikääntyneiden elämänlaatua. Kysymys kuuluu: mitä komissio aikoo tehdä sen varmistamiseksi, että tämä aloite ei jää pelkäksi tähdenlennoksi?

  Iosif Matula (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, kestävä, älykäs ja osallistuva talous voidaan saavuttaa ja EU 2020 -strategian tavoitteet täyttää edistämällä tutkimusta ja innovointia. Tämän alueen hankkeita pitää olla kaikilla tasoilla, myös osana rajat ylittävää yhteistyötä muiden EU-alueiden kanssa.

Haluan korostaa, miten tärkeä innovoinnissa on alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa. Oppilaitosten tai yritysten tuottamat innovatiiviset ratkaisut on vaikea toteuttaa tiedon puutteen tai taloudellisten rajoitusten vuoksi. Alueviranomaiset voivat nostaa näiden "nukkuvien keksijöiden" profiilia ja tukea heitä avustus- ja kumppanuusohjelmilla koheesiopolitiikan avulla. Kumppanuuksien tavoitteena voi olla innovointitulosten parantaminen, alullepanijoiden ja tuensaajien välisen suhteen lujittaminen sekä hyvän käytännön edistäminen tällä alueella.

Aluekehitysvaliokunnan vieraillessa Romaniassa viime viikolla meille esiteltiin edustamani läntisen alueen oppilaitosten suunnittelemia tutkimus- ja innovaatiohankkeita. Näiden hankkeiden onnistuminen perustuu nimenomaan toimivien kumppanuuksien perustamiseen.

  Benoît Cerexhe, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, kiitän vilpittömästi parlamenttia kiinnostuksesta tätä innovaatioaihetta kohtaan. Teidän tukenne on ehdottomasti ratkaiseva tämän innovointisuunnitelman toteuttamiseksi pikaisesti ja viipeettä, jotta voidaan vastata paremmin sisäisiin haasteisiin ja parantaa ulkoista kilpailukykyä.

Puheenjohtajavaltio on mielestäni toiminut tiukoissa aikarajoissa sen jälkeen, kun komissio toimitti ehdotuksensa 6. lokakuuta 2010, ja me valmistelemme nyt päätelmiämme neuvoston 26. marraskuuta pidettävään kokoukseen. Kaikki ovat tietoisia siitä, että tutkimus ja innovointi ovat ratkaisevia erityisesti kriisistä selviämisen kannalta.

Kumppanuuksien valinnassa olen painottanut ensimmäisen aiheen merkitystä pilottihankkeena, jonka tarkoituksena on määrittää mallin toimivuus, ja mielestäni tämä ensimmäinen pilottihanke voi todella saada kansalaisten tuen Euroopassa, kuten aiemmin todettiin.

Muista mahdollisista aloista komissio mainitsi noin tusinan muita, ja neuvoston tarkoituksena on todella korostaa tarvetta osallistavaan, alhaalta ylös suuntautuvaan lähestymistapaan. Neuvosto haluaa vakuuttaa hyvin selvästi ja määrätietoisesti, että tarkoitus ei ole luoda päällekkäisyyksiä, eri vaikeusasteita tai lisäohjelmia. Ei missään tapauksessa. Se olisi vastoin yksinkertaistamisen tavoitettamme.

Mitä tulee budjettiongelmiin, me tiedämme, että tutkimusbudjetteihin kohdistuu paineita. Mielestäni meidän yhteisiin painopisteisiimme pitäisi kuulua pohjoisen ja etelän välinen kuilu, jota korostettiin aiemmin, sekä huippuosaaminen. Niiden pitäisi heijastua EU:n välineiden, erityisesti puiteohjelman ja rakennerahastojen, välisissä synergioissa.

Me neuvostossa tiedämme luonnollisesti oikein hyvin, että pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat paljon tukea. Edellinen puiteohjelma ei ollut riittävän hyvin niiden saatavilla, ja siksi me teemme kaikkemme asioiden yksinkertaistamiseksi sekä rahoituksen saannin ja puite-ehtojen helpottamiseksi pienille ja keskisuurille yrityksille.

  Puhemies. – (HU) Olen vastaanottanut seitsemän työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä(1).

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 11. marraskuuta 2010.