Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana Thomas Mannin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta (2010/2027(INI)) (A7-0268/2010).

  Thomas Mann, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on lähettänyt tärkeän väestörakenteen muutosta koskevan viestin. Ensi kertaa on koottu yhdistelmäpaketti nuorille ja vanhoille. Se edellyttää uutta innovatiivista lähestymistapaa, joka perustuu sukupolvien väliseen tasa-arvoon. Emme ajattele niin, että sukupolvet elävät rinnakkain, vaan siten, että ne lähenevät toisiaan. Jotta keskustelulle annetaan vakaa perusta, jäsenvaltioiden olisi suoritettava sukupolvitilinpitoa. Sen avulla voidaan kuvata ja ennustaa luotettavasti eri sukupolvien välisiä rahavirtoja. Tilastokeskusten on sitten helppo laskea, kuinka suuria verotulot, sosiaaliturvamaksut ja eläkemaksut ovat. "Sukupolvitarkistuksella" on tarkoitus ottaa ensi kertaa käyttöön lainsäädännön aiheuttamien sukupolvien rasitukseen liittyvien toivottujen vaikutusten ja ei-toivottujen sivuvaikutusten arviointi. Sen on määrä olla pakollinen kaikissa jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla.

Lähetämme Euroopan komissiolle ja neuvostolle selvän viestin myös eläkkeistä. Emme tarvitse yhdenmukaista eurooppalaista eläkeikää. Sen sijaan kansallisia eläkeikiä olisi noudatettava. Ikääntyneitä työntekijöitä ei saa pakottaa lopettamaan työntekoa vastoin tahtoaan mielivaltaisesti päätetyn pakollisen eläkeiän vuoksi. Myös Euroopan unionin tuomioistuin torjui lokakuussa antamassaan tuomiossa selkeästi pakollisen eläkkeelle siirtymisen eläkeiän täyttyessä. Eläkeläiset voivat ehdottomasti hakea avoimia työpaikkoja, eikä heitä saa asettaa epäsuotuisaan asemaan ikänsä vuoksi. Vanhempia kansalaisia varten vaadimme yli 50-vuotiaita koskevaa eurooppalaista sopimusta. Vuoteen 2020 mennessä on saavutettava kolme tavoitetta. Ensinnäkin yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työllisyysaste on nostettava yli 55 prosenttiin. Toiseksi, varhaiseläkkeelle siirtyminen ja sen taloudelliset kannustimet on poistettava koko Euroopan unionista. Kolmanneksi, jäsenvaltioissa on myönnettävä varoja yli 60-vuotiaille, jotta nämä voivat pysyä työmarkkinoilla nykyistä kauemmin.

Ikäskaalan toisessa päässä ovat nuoret. Me vaadimme eurooppalaista nuorisotakuuta. Enintään neljä kuukautta kestäneen työttömyyden jälkeen kaikille nuorille olisi tarjottava työpaikka, harjoittelupaikka tai muita koulutusmahdollisuuksia. Tässä on sovellettava "kepin ja porkkanan" periaatetta. Tuki ei kuitenkaan ole yksisuuntaista. Jos nuorilla ei ole riittävää pätevyyttä, heille olisi annettava mahdollisuus hankkia se, jotta he voivat työllistyä. Olen hyvin tyytyväinen nähdessäni, että Euroopan komissio on jo tarttunut yhteen mietinnössäni ehdotetuista aloitteista. Muutama viikko sitten se julisti vuoden 2012 aktiivisen ikääntymisen eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Se on oikea viesti oikeaan aikaan.

Ainoa kauneusvirhe on valiokunnan enemmistön päätös vaatia lisää syrjinnänvastaista sääntelyä. Näin ollen on määrä asettaa uusia, vakuutussopimusten tekemisen, lomamatkojen varauksien ja auton vuokrauksen yhteydessä sovellettavia, iäkkäitä ihmisiä koskevia kriteerejä. Tämä vain lisää byrokratiaa ja kustannuksia, jotka eivät palvele perusajatusta, kansalaisten suojelemista tehokkaasti syrjäytymiseltä. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä on tästä syystä jättänyt vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen, joka ei sisällä tätä vaatimusta. Muilta osin olimme kuitenkin yhtä mieltä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kanssa. Useiden yhteisten ehdotusten ja 22 kompromissin avulla saavutimme laajan yksimielisyyden.

Kiitän kollegojani ja muiden ryhmien jäseniä heidän rakentavasta yhteistyöstään. Me voimme saattaa nuoret ja vanhat yhteen, ja tulemme sen myös tekemään. Toivon, että tällä mietinnöllä sukupolvien välisestä tasa-arvosta olemme yhdessä ottaneet merkittävän askeleen eteenpäin.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän Thomas Mannia siitä, että hän esitteli meille nämä hyvin merkittävät ehdotukset. Tärkein seikka iäkkäiden ihmisten osalta on mielestäni se, että meidän on muutettava asennettamme eläkkeelle siirtymiseen ja myös työhön. Eläkkeelle siirtymisen olisi mieluummin oltava asteittaista ja vapaaehtoista kuin pakollista. Kaksi viikkoa sitten tapasin erään henkilön, joka kertoi jääneensä eläkkeelle. Kysyessäni, oliko hän täyttänyt 65 vuotta, hän vastasi: "En. Jos odottaisin ensi vuoteen, minun olisi pakko jäädä eläkkeelle. Nyt voin tehdä sen niin kuin itse haluan." Jos hän olisi voinut jatkaa työssä 67- tai 70-vuotiaaksi, hän olisi tehnyt niin. Tämä on mielestäni hyvin tärkeä näkökohta, joka meidän olisi otettava huomioon.

Toiseksi, erityisesti nuoret ovat nähdäkseni epäsuotuisassa asemassa, ja kotimaani Irlannin nuoret ovat kaikkein epäsuotuisimmassa asemassa oleva ryhmä, koska nyt he ovat saaneet maksettavakseen pankkikriisin aiheuttaman suuren velan, ja vaikka he ovat korkeasti koulutettuja, heillä on vain yksi vaihtoehto, jos he haluavat työtä: lähteä ulkomaille, sillä kotona heille ei ole töitä.

Tarvitsemme innovaatioita nuorten työllistämiseen. Suhtaudun erityisen myönteisesti Thomas Mannin ehdotukseen, jonka mukaan heille olisi annettava ainakin jonkinlaista työtä, kun he ovat olleet työttöminä tietyn ajan. Nämä ovat hyvin myönteisiä ehdotuksia, ja olen tyytyväinen niihin.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, haluan todella kiittää esittelijää, sillä olen ehdottomasti samaa mieltä monista toimenpiteistä, joilla on määrä vastata väestörakenteen muutokseen ja vahvistaa sukupolvien välistä solidaarisuutta. Iäkkäiden kansalaisten osalta en kuitenkaan voi kannattaa ennen normaalia eläkeikää eläkkeelle siirtymistä koskevan säännöksen poistamista. Ikääntyneet joutuvat hyvin usein varhaiseläkkeelle tiettyjen olosuhteiden vuoksi, ja usein kyse ei ole vapaasta valinnasta. Talouskriisin seurauksien vuoksi mahdollisuus varhaiseläkkeeseen on kuitenkin irtisanotuille ikääntyneille usein ainoa mahdollisuus selvitä. Tämän vuoksi, ja koska eläkejärjestelmät eroavat toisistaan eri jäsenvaltioissa, meidän on otettava huomioon niistä jokaisessa sovellettavat käytännöt, emmekä voi seurata vain yhden tai muutaman valtion esimerkkiä.

  Elizabeth Lynne (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän Thomas Mannia suuresti hänen tekemästään työstä ja hyvästä yhteistyöstä valiokunnassa. Olen tyytyväinen, että niin monet tarkistuksistani hyväksyttiin valiokunnassa. Meidän on tunnustettava se tosiasia, että monia iäkkäitä kohdellaan yhä huonosti monissa jäsenvaltioissa, pahin esimerkki tästä on tietysti ikääntyneiden pahoinpitely.

Mutta ikääntyneitä kohdellaan huonosti muillakin tavoin, muun muassa syrjimällä heitä työpaikalla, ja tästä syystä olen tyytyväinen siihen, että vaadimme mietinnössä yhdenvertaisesta kohtelusta työssä vuonna 2000 annetun direktiivin asianmukaista täytäntöönpanoa ja sen varmistamista, että ikääntyneet ihmiset tuntevat oikeutensa.

Olen tyytyväinen myös siihen, että tarkistukseni, jossa kehotetaan hylkäämään pakolliset eläkeiät säilyttäen tosin luonnollisesti jäsenvaltioiden tasolla asetetut kiinteät eläkeiät, hyväksyttiin. On väärin pakottaa iäkkäät ihmiset lopettamaan työnteko, jos he haluavat jatkaa ja yhä kykenevät siihen.

Meidän on myös jatkettava neuvoston painostamista, jotta se vie eteenpäin tavaroiden ja palvelujen saatavuutta koskevaa laaja-alaista direktiiviä, joka kattaa muun muassa ikäsyrjinnän. Ikääntyneiden on aika saada samat oikeudet kuin kaikilla muillakin on. Pyydän teitä äänestämään alkuperäisen mietinnön eikä PPE-ryhmän tarkistuksen puolesta.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan onnitella esittelijä Thomas Mannia hänen erinomaisesta mietinnöstään. Sukupolvien välinen tasa-arvo on mielestäni kehittyneen yhteiskunnan merkittävä tunnusmerkki. Tämä tarkoittaa pohjimmiltaan vain sitä, että mikään sukupolvi ei saa, tai ei saisi, elää muiden jonkin toisen sukupolven kustannuksella. Sitä, mikä on loogista ja itsestään selvää kansalaisten yksityiselämässä, on vaikeaa toteuttaa yhteiskunnassa. Jos valtio ottaa lainoja, joita se ei voi maksaa takaisin, se rasittaa seuraavaa sukupolvea. Kaikki, jotka käyttävät liikaa raaka-aineita, vahingoittavat seuraavaa sukupolvea. Sanonta, jonka mukaan maapallo on meillä vain lainassa lastenlapsiltamme, on ehkä paras tapa havainnollistaa tätä ristiriitaa. Minulle tämä merkitsee sitä, että meidän on tarkastettava jokainen laki, jokainen asetus ja jokainen direktiivi varmistaaksemme, että niiden vaikutukset eri sukupolviin ovat tasapuolisia. Katson, että tämä mietintö on tärkeä askel oikeaan suuntaan.

  Olga Sehnalová (S&D). – (CS) Arvoisa puhemies, sukupolvien väliseen solidaarisuuteen liittyy monia erilaisia näkökohtia, minkä esittelijä Thomas Mann kuvaa hyvin asiakirjassaan. Yksi tärkeimmistä seikoista on kysymys vanhuuden turvaamisesta ja etenkin vanhuuden kestävä ja vakaa rahoitus, jolla taataan eläkkeiden kohtuullinen taso pitkällä aikavälillä. Tästä syystä pidän ongelmallisena mietinnön 99 kohtaa, jossa esittelijä toteaa muun muassa, että jatkuvarahoitteiset eläkejärjestelmät olisi korvattava pääomarahoitteisilla järjestelmillä.

Myös nykyinen kriisi on korostanut eräiden korkojen laskusta ja sijoitusten arvon alenemisesta pahasti kärsineiden yksityisten eläkesäätiöiden vakavaraisuuden heikkenemiseen liittyviä vaaroja. Esimerkiksi vuonna 2008 yksityiset eläkesäätiöt menettivät yli 20 prosenttia arvostaan. Vakavaraisuutensa heikkenemisen seurauksena niiden täytyi myös myydä varojaan tappiolla. Monet niistä viruvat yhä maksukyvyttömyyden partaalla. Pääomarahoitteiset eläkerahastot eivät voi olla vastaus väestörakenteen kehitykseen. Ne ovat lähinnä rahoitustuotteita, joihin liittyy huomattavia riskejä. Mielestäni ei ole järkevää altistaa ihmisarvoisen vanhuuden varmistamisen kaltaista keskeistä yhteiskunnallista tehtävää tällaisille riskeille.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, väestörakenteen muutokset muuttavat väestön rakennetta ja ikäpyramidia vähitellen ja olennaisesti. Keskimääräinen syntyvyysaste on Euroopan unionissa vain 1,5 lasta, mikä on selvästi yksi maailman alhaisimmista. Tämän seurauksena on odotettavissa vakavia ongelmia, jotka liittyvät eurooppalaisen yhteiskunnan väestön ikääntymiseen.

Yksi syy tähän on mielestäni se, että tiettyjen rakenteiden kehitys on ollut hyvin niukkaa, mikä on estänyt monia perheitä hankkimasta lisää perheenjäseniä. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tähtäävät toimet sekä verohelpotukset ja muut etuudet ovat syntyvyyden lisäämisen keskeisiä edellytyksiä. Toisaalta meidän on annettava säädöksiä, joilla parannetaan ikääntyneiden integroimista aktiiviseen elämään, ja tähän on liityttävä käytännössä esiintyvän epäoikeudenmukaisen ikäsyrjinnän aktiivinen poistaminen.

Kannatan vilpittömästi niin kutsuttua aktiivisen ikääntymisen politiikkaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa kansalaisten pysyminen terveinä vielä myöhemmälläkin iällä sekä parantaa paitsi heidän omaa elämänlaatuaan myös koko yhteiskunnan elämänlaatua sukupolvien välisen solidaarisuuden hengessä.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, ongelmana tällä hetkellä on se, että nuorten ja iäkkäiden on vaikeaa löytää työtä. Sukupolvien tasa-arvon aikaansaaminen on tästä syystä yksi Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden politiikan merkittävimmistä sosiaalisista haasteista lähivuosina. Mielestäni joustoturvan käsitteen edistäminen ja EU 2020 -strategian tavoite 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisesta ovat merkittävä askel tähän suuntaan. Katson, että Euroopan komission ja neuvoston olisi otettava käyttöön sukupolvien väestönlaskenta tietojen hankkimiseksi. On myös tarpeen kehittää Eurostatin kestävän kehityksen indikaattoreita aivan kaikissa jäsenvaltioissa.

Lopuksi haluan kiittää Thomas Mannia siitä, että hän on onnistunut yksilöimään mietinnössään useita erittäin houkuttelevia ratkaisuja. Niihin kuuluvat aloitteet eurooppalaisesta nuorisotakuusta sekä yli 50-vuotiaita koskevasta eurooppalaisesta sopimuksesta.

  Petru Constantin Luhan (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, lähivuosina voitettavana on kriisin vaikutusten lisäksi lukuisia muita suuria haasteita. Yksi suurimmista on väestörakenteen muutos ja siitä johtuva tiettyjen alueiden väestökato. Jäsenvaltioilla on keskeinen tehtävä luotaessa olosuhteet, joilla varmistetaan, että kansalaisiin kohdistuvat vaikutukset pidetään mahdollisimman vähäisinä. Ne tarvitsevat niiden tunnistettuihin tarpeisiin perustuvaa vahvaa tukea etenkin rakennerahastojen kaltaisista asianmukaisista EU:n rahoitusvälineistä.

Näiden tulevien haasteiden voittamiseksi on mielestäni kiinnitettävä erityistä huomiota nuoriin ja saatava heidät osallistumaan yhteiskuntaelämään. Meidän on investoitava nuoriin ja tarjottava heille mahdollisuus saada sopivaa koulutusta ja sen jälkeen sopivaa työtä tai kannustettava heitä ryhtymään yrittäjiksi. Näin voimme varmistaa nuorten sosiaalisen osallistamisen ja uskoakseni torjua yhtä syntyvyyden laskun ja sukupolvien välisten sosioekonomisten erojen pääsyistä.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää Thomas Mannia hänen erittäin hyvästä mietinnöstään. Se on hyvin perusteellinen ja kattava analyysi haasteista, joita meillä on voitettavanamme väestökehityksen alalla. Komissio on hyvin tyytyväinen siihen, että mietinnössä korostetaan strategioita, joiden avulla jäsenvaltiot ja Euroopan unioni voivat valmistautua väestön ikääntymiseen ja selviytyä paremmin sen seurauksista.

Tarjoatte mietinnössänne runsaasti tätä koskevia käytännön ratkaisuja: vanhusten toimintaohjelma, eurooppalainen nuorisotakuu, aloite yli 50-vuotiaita koskevasta työllisyyssopimuksesta, aloite ikäkysymysten hallinnasta, aloite sukupolvien tiimityöstä, ja niin edelleen. Siinä tehdään myös varsin paljon mielenkiintoisia ehdotuksia sukupolvien välisen solidaarisuuden käsitteen määrittelemiseksi ja soveltamiseksi, sillä kuten totesitte, se on Lissabonin sopimuksen tultua voimaan yksi Euroopan unionin tavoitteista.

Kuten tiedätte, komissio on jo toteuttanut tällä alalla kaksi merkittävää aloitetta: vihreän kirjan eläkkeistä, jonka jatkotoimena ensi vuonna julkaistaan tulevia toimia hahmotteleva valkoinen kirja, sekä ehdotuksemme – joka perustuu Thomas Mannin ehdotukseen – nimetä vuosi 2012 aktiivisen ikääntymisen eurooppalaiseksi teemavuodeksi.

Komissio julkaisee piakkoin kolmannen Euroopan väestönkehitysraportin, jossa esitellään väestönkehityksen viimeaikaisia suuntauksia. Siinä osoitetaan myös, miten talouskriisi on vaikuttanut jäsenvaltioiden kykyyn valmistautua väestön ikääntymiseen.

Ensi vuosikymmenellä Euroopan unionissa tapahtuu syvä väestörakenteen muutos. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää, ja uudet työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat paljon pienempiä. Nuoremmilla eurooppalaissukupolvilla on myös esimerkiksi paljon todennäköisemmin erilaisia maahanmuuttajataustoja, ja tämä muutos asettaa haasteita jäsenvaltioiden poliittisille päättäjille.

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttaminen osoittautuu erittäin vaikeaksi, ellemme onnistu saamaan käyttöön alihyödynnettyä väestöpotentiaaliamme. Tätä varten on pyrittävä edistämään aktiivista ikääntymistä, parantamaan nuorten tilannetta työmarkkinoilla, kotouttamaan maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä paremmin yhteiskuntaan ja edistämään työperäistä maahanmuuttoa sekä helpottamaan työn ja hoitovastuun yhteensovittamista. Komissio odottaa mielenkiinnolla aktiivista yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa tässä jättiläismäisessä tehtävässä.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina 11. marraskuuta 2010 klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Giovanni Collino (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ihmiskunnan historiassa suuret yhteiskunnalliset muutokset ovat syntyneet kahden tekijän vaikutuksesta: väestöllisen tekijän ja uskonnollisen tekijän. Meidän aikanamme nämä kaksi tekijää ovat vaarallisesti yhdistymässä. Vaikka "kulttuurien yhteentörmäyksestä" ja siitä, kuinka tärkeää Euroopan on toimia esimerkkinä näennäisesti vastakkaisten kulttuurien rauhanomaisesta rinnakkaiselosta, on puhuttu jo kauan, Euroopan väestön lisääntyvä ikääntyminen ja syntyvyyden lasku merkitsevät sitä, että meidän on myös tarkasteltava uudelleen tuottavuutta. Niin kauan kuin ikääntyneiden on rahoitettava nuoret, jotka eivät pysty saamaan työtä ja joita on yhä vähemmän, meillä on vain kaksi mahdollista vaihtoehtoa: antaa muiden kuin eurooppalaisten edistää kasvuamme tai antautua kansainvälisen rahoitusalan vauhtipyörään, joka voi tehdä pääomastamme tuottavaa. Vasta kun molemmista sukupolvista tulee toistensa resursseja ja ne alkavat tehdä yhteistyötä yhteisen kehityssuunnitelman hyväksi, voimme vihdoin alkaa puhua eurooppalaisesta kasvuprosessista. Kehotan esittelijää, teitä, arvoisa puhemies, sekä teitä, arvoisat kollegat, harkitsemaan kuulemistilaisuuden järjestämistä sukupolvien panokseen perustuvasta eurooppalaisesta talouskehityspolitiikasta, jolla maksimoidaan nuorten ja vanhojen panos Euroopan unionin kasvuun.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Ilmaisen tukeni aloitteelle yli 50-vuotiaita koskevasta eurooppalaisesta sopimuksesta, jolla täydennettäisiin EU 2020 -strategian tavoitteita iäkkäiden henkilöiden kannustamisesta osallistumaan aktiivisesti työmarkkinoille. Ensi vuosikymmenellä työvoiman arvioidaan vähenevän kolmella miljoonalla samalla kun EU:n syntyvyysaste on yksi maailman alhaisimmista. Yli 55-vuotiaiden kansalaisten osuus työmarkkinoilla toimivista jää alle Lissabonin strategiassa asetetun 50 prosentin tavoitetason. Kun vanhempi sukupolvi hallitsee yhä enemmän ikäpyramidia, katson, että tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla luodaan tasapaino yhteiskunnallisen solidaarisuuden tarpeen ja sosiaaliturvajärjestelmien tehottomuuden välillä uusien taloudellisten ja väestörakennetta koskevien haasteiden edessä. Katson, että tarvitsemme vanhempien työntekijöiden keräämää kokemusta, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä riittävästi syrjivien ennakkokäsityksien vuoksi, joita on torjuttava nykyistä tehokkaammin.

Lopuksi korostan, että iäkkäisiin naisiin kohdistuu yhä monenlaista sukupuoleen ja ikään perustuvaa syrjintää. Iäkkäiden yksin elävien naisten tilanteeseen on kiinnitettävä enemmän huomiota, sillä muun muassa pidemmän elinajanodotteen vuoksi he muodostavat yhä suuremman osan väestöstä.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Väestörakenteen muutoksesta kärsivällä Euroopalla on edessään todellinen haaste, kun se pyrkii säilyttämään tasapainon sosiaalietuuksien ja -palvelujen sekä "kaikkia palvelevan yhteiskunnan" periaatteen välillä. Katson, että yhteiskunnalle kokonaisuutena on hyödyllistä hyödyntää uransa loppupuolella olevien ihmisten osaamista. Tästä syystä viranomaisia, yksityisiä yrityksiä ja innovatiivisia ohjelmia kehittäviä kansalaisjärjestöjä on kannustettava saamaan ikääntyneet osallistumaan erilaisiin toimiin. Tärkeimmät sukupolvien välistä solidaarisuutta luovat välineet ovat edelleen sosiaalinen vuoropuhelu ja kysymyksestä keskusteleminen asianomaisten ryhmien kanssa. Tätä varten voidaan myös koulutusjärjestelmien sisällä laatia ohjelmia, joilla kiinnitetään nuorten huomiota tällaisiin ongelmiin ja helpotetaan vuoropuhelua ikääntyneiden kanssa. Toisaalta on hyödyllistä edistää eri-ikäisten työntekijöiden tiimityötä ja tukea tällaisia hankkeita toteuttavia yrityksiä, sillä eri-ikäisten työntekijöiden työskentely yhdessä lisää kilpailukykyä ja mahdollistaa tasapainoisemman kasvun. Osuus- ja yhteisötalous ja Euroopan sosiaalirahaston rahoitustuki tarjoavat keinoja luoda ja kehittää erityisiä aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien välistä solidaarisuutta edistäviä ohjelmia.

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen. – (CS) Mietinnössä väestörakenteen muutoksesta käsitellään väestön lisääntyvästä ikääntymisestä ja siihen liittyvästä tulevien sukupolvien raskaasta taloudellisesta taakasta aiheutuvia sosioekonomisia ongelmia. Sukupolvien välisen tasa-arvon varmistaminen on yksi yhteisön sosiaalipolitiikan päätavoitteista. Euroopan väestö ikääntyy. EU:n jäsenvaltioiden syntyvyysaste on edelleen alhainen. Vaikka maahanmuutto on monissa valtioissa lieventänyt riittämättömän syntyvyyden vaikutuksia, tätä ei voida pitää onnistuneena. Suuri osa maahanmuuttajaperheiden lapsista saa vain alhaisen koulutustason ja kärsii siitä syystä työttömyydestä. Suurin osa maahanmuuttajista luo omat sosiaaliset verkostonsa kotoutumatta yhteiskuntaan. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että maahanmuuttajien sopeutumisvalmius ja vastaanottajavaltion valmius hyväksyä heidät ovat maahanmuuton edellytys. Toinen piilevä ongelma on syntyvyyden yhteiskunnallinen jakautuminen. Prosentuaalisesti suurin osa muiden kuin maahanmuuttajien lapsista syntyy sosiaalisesti haavoittuvimmissa ja heikoimmissa yhteiskuntakerroksissa. Valitettavasti nykyisin on jo muodostunut säännöksi, että ammattipätevyyden hankkineet ja elämään vastuullisesti suhtautuvat ihmiset hankkivat usein vain yhden lapsen, kun taas huonosti sopeutuvilla ja yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa olevilla kansalaisilla on keskimäärin neljä lasta. Näin ollen he ratkaisevat usein taloudelliset ongelmansa hankkimalla lapsen. Näistä syistä toivoisin esittelijän pyytämien menetelmien lisäksi tukiohjelmaa, jolla lisättäisiin syntyvyysastetta ammattitaitoisten ja vastuullisesti elämään suhtautuvien kansalaisten keskuudessa huonosti sopeutuvien kansalaisten sijasta, kuten nykyisin tapahtuu.

  Edite Estrela (S&D). – (PT) Väestörakenteen muutos on yksi Euroopan unionin suurimmista haasteista. Sata vuotta sitten Euroopan väestö muodosti 15 prosenttia maailman väestöstä. Vuonna 2050 sen odotetaan muodostavan vain viisi prosenttia. Tällä vakavalla tilanteella on jo haitallisia vaikutuksia talouteen, sosiaaliturvajärjestelmiin ja itse yhteiskunnan rakenteeseen. Tästä syystä tarvitaan pikaisesti toimenpiteitä, joilla lisätään syntyvyyttä. Käytettävissä olevien tutkimustulosten mukaan perheiden toivoman lapsimäärän ja niiden tosiasiallisen lapsimäärän välillä on huomattava ero: perheet haluaisivat keskimäärin 2,3 lasta, mutta niillä on 1,5 lasta. Vastatakseen yhteiskunnan ikääntymisen haasteeseen Euroopan unionin on hyväksyttävä toimia, joilla edistetään kaikkiin ikäryhmiin kuuluvien naisten työllisyyttä, ja hyödynnettävä täysimittaisesti naisten ja maahanmuuttajien työllistämismahdollisuuksia. Erityisesti Portugalissa on päiväkoteja ja lastentarhoja, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomajärjestelmien kehittämistä sekä perhe- ja työelämän tasapainottamista edistäviä toimia koskevia parhaita käytäntöjä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Jos väestökehityksen nykyinen suuntaus jatkuu, väestörakenne ja ikäpyramidi muuttuvat perinpohjaisesti muutamassa vuodessa. Arvioiden mukaan 0–14-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä vähenee sadasta miljoonasta (vuonna 1975) 66 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, ja työikäisen väestön määrä laskee nykyisestä 331 miljoonasta 268 miljoonaan vuonna 2050. Lisäksi yli 80-vuotiaiden osuuden arvioidaan vuodesta 2005 vuoteen 2050 kasvavan 4,1 prosentista 11,4 prosenttiin. Väestön ikääntyminen on yksi EU:n suurimmista haasteista. EU:n ja jäsenvaltioiden on toimittava pikaisesti ja keskitetysti, varsinkin koska nuorten työttömyysaste on jo nykyisin korkea ja eläkejärjestelmien rahoittaminen on jo vaikeaa. Sukupolvien välisen tasa-arvon ja solidaarisuuden perusarvoja on tästä syystä edistettävä niin, että siinä yhdistetään eläkejärjestelmät, talousarvio, velka, terveydenhuolto ja kuntoutus, syntyvyyden lisääminen sekä perheiden suojelu ja syrjinnänvastaiset toimet. Tämä olisi tehtävä luomalla älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti.

  Tunne Kelam (PPE) , kirjallinen. – (EN) Humaani yhteiskunta voi toimia vain sukupolvien välisen tasa-arvon ja solidaarisuuden periaatteen pohjalta. Tasa-arvoa ei voi olla ilman solidaarisuutta. Euroopan unionin on ratkaistava kaksi ongelmaa – nuoren sukupolven korkea työttömyysaste ja epävarmuus kyvystä varmistaa eläkerahastojen rahoitus. Yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain kahdella miljoonalla (vuodesta 2015 lähtien). Samalla keskeinen ratkaistava kysymys on syntyvyyden aleneminen – joka on jatkunut jo useita vuosikymmeniä. Tämä sälyttää yhä raskaamman taakan nuorille sukupolville, joiden edustajien määrä vähenee, ja saattaa johtaa konflikteihin tämän rasituksen jakamisesta. Iäkkäitä ihmisiä olisi pidettävä voimavarana. Heidän kokemustaan ja valmiuttaan osallistua aktiivisesti yhteiskunnan rakentamiseen olisi kannustettava kaikilla tasoilla. Jäsenvaltioiden olisi arvostettava ja tunnustettava niiden miljoonien iäkkäiden perheenjäsenien sukupolvien välistä solidaarisuutta vahvistava epävirallinen toiminta, jotka huolehtivat sekä nuoremmista että vanhemmista yhteiskunnan jäsenistä. Yksi keskeisistä ratkaisuista on saada kansalaisyhteiskunta paremmin mukaan, koska sillä on pitkä perinne sosiaalisten tukitoimenpiteiden organisoinnista. Kannatan myös AGE Platform -järjestön aloitetta vuoden 2012 julistamisesta sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuodeksi.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Thomas Mannin mietinnössä tuodaan selkeästi esiin ongelmia, joihin meidän olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Euroopan väestörakenteessa on tällä hetkellä havaittavissa perinpohjaisia muutoksia. Koko EU:n syntyvyysaste on tällä hetkellä 1,5 lasta naista kohden. Tämä on asia, johon meidän on kiinnitettävä asianmukaista huomiota politiikassamme. Meidän on yhtäältä korostettava nuorten koulutus- ja työpaikkojen merkitystä. Vaatimus eurooppalaisesta nuorisotakuusta, jossa nuorille tarjotaan enintään neljä kuukautta kestäneen työttömyyden jälkeen työ- tai harjoittelupaikka tai muuta koulutusta, on kiinnostava ehdotus, jota meidän on tarkasteltava lähemmin. Toisaalta on tuotava esiin myös "aktiivisen ikääntymisen" ja sukupolvien välisen tasa-arvon merkitys. Meidän on saatava tulevaisuudessa aikaan muutos myös tällä alalla. Kannatan Thomas Mannin mietintöä.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Hyvät parlamentin jäsenet, väestörakenteen muutokset, työssäkäyvien ihmisten määrän väheneminen ja syntyvyyden lasku merkitsevät sitä, että ikä on uusi maailmaa jakava tekijä. Vaikuttaa erittäin tärkeältä luoda ikääntyneille ihmisille suunnattu sukupolvien välinen aloite ja parantaa heidän ja muun yhteiskunnan välisiä suhteita. Erityistä huomiota olisi myös kiinnitettävä ikääntyneiden asuinoloihin ja terveyteen varsinkin alueilla, joilla väestö vähenee 20–30 prosenttia. Esimerkiksi Bulgariassa keskimääräinen eläke on noin 100 euroa, joten eläkeläisille on tarpeen varmistaa parempi ja ihmisarvoisempi elämä. Kiinnitän huomiota siihen, että on tärkeää laatia luettelo vakavimmista ongelmista, sillä sen avulla voidaan laatia konkreettisia ratkaisuja. On myös tärkeää löytää ja hyödyntää esimerkkejä hyvistä käytännöistä alueilla, jotka torjuvat hyvin yhteiskunnan ikääntymisen ongelmaa ja sen vaikutuksia, erityisesti aktiivisen ikääntymisen eurooppalaisen teemavuoden yhteydessä. Kiitos.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Väestörakenteen ongelma on keskeinen haaste Euroopan valtioille ja alueille väestön vähenemisen ja ikääntymisen vuoksi, mikä on tilanne useimmissa jäsenvaltioissa. Tähän liittyvät väestörakennetta koskevat riskit ovat yksi EU:n tason sosiaalipolitiikan ensisijaisista tavoitteista. Väestön ikääntymisen jatkuessa, syntyvyyden laskiessa ja väestörakenteen erojen kärjistyessä tällä politiikalla on löydettävä konkreettisia toimenpiteitä syntyneiden vaikutusten torjumiseksi. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana maaseudun väestö, ja varsinkin nuori väestö, on vähentynyt huomattavasti lähentymisalueilla. Nuorilla on tärkeä tehtävä kavennettaessa kaupunki- ja maaseutualueiden eroja ja tasoitettaessa väestöeroja, mikä on merkittävä koheesiopolitiikan tavoite. Meidän on hyödynnettävä käytännössä maaseudun tarjoamia etuja esimerkiksi tukemalla investointeja ja rakentamalla internetin laajakaistayhteyksiä. Eurostatin mukaan keskimääräinen työikä pitenee 7 prosenttia vuoteen 2060 mennessä. Jäsenvaltioiden on laadittava selkeä ja johdonmukainen politiikka sukupolvien välisen solidaarisuuden luomiseksi ja väestön saamiseksi osallistumaan työmarkkinoille paljon nykyistä korkeammassa iässä.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Suhtaudun myönteisesti Thomas Mannin mietintöön. Euroopan unionin edessä olevat väestörakenteen ongelmat ovat käymässä yhä ilmeisemmiksi, ja ne vaikuttavat erityisesti maaseutualueisiin. Tilastot osoittavat, että vain 7 prosenttia eurooppalaisista viljelijöistä on alle 35-vuotiaita, ja samalla 4,5 miljoonaa viljelijää jää eläkkeelle kymmenen seuraavan vuoden aikana. Vaarana on, että maaseutualueiden työikäinen väestö vähenee, ja tämän vaikutukset haittaavat tulevaisuudessa maatalouden tuottavuutta.

Maaseudun väestörakenteen ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan uusia välineitä. Yksi keskeisistä kysymyksistä on koulutusmahdollisuuksien varmistaminen ammattikoulutuksen tarjoamiseksi maaseutualueiden nuorille ja heidän houkuttelemisekseen maatalousalalle. Toinen tärkeä seikka on, että kaikki jäsenvaltiot toteuttaisivat viljelijöiden varhaiseläkkeelle siirtymistä koskevia toimenpiteitä sekä nuoria viljelijöitä yrityksen perustamisessa tukevia toimenpiteitä. Toteuttamalla näitä molempia toimenpiteitä parannettaisiin huomattavasti maatilojen hoitoa täydentämällä tilanpitäjien sukupolvea. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, eräs tärkeä seikka on yrittäjien tukeminen varojen hakemisessa maataloushankkeisiin. Tätä on pidettävä kannustimena erityisesti nuorten saamiseksi maatalouden pariin.

  Kristiina Ojuland (ALDE), kirjallinen. – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti kollegani Thomas Mannin mietintöön, jossa käsitellään useita keskeisiä kysymyksiä, joihin Euroopan unionin on puututtava lähitulevaisuudessa, ellei jo nyt. Ranskan äskettäiset mielenosoitukset eläkeiän korottamista vastaan ovat merkki selvästä kuilusta Euroopan unionin kansalaisten odotusten ja yleisten väestörakenteen kehityssuuntausten välillä. Euroopan elinajanodote on kasvanut jatkuvasti samalla, kun väestö vähenee. Yhdessä nämä suuntaukset johtavat väistämättä tulevien sukupolvien verotaakan kasvuun, ellei eläkejärjestelmiä uudisteta perin pohjin. Eläkeuudistuksen Ranskassa herättämä vastustus on tunnetasolla ymmärrettävää, mutta kun otetaan huomioon Euroopan väestötilanne, on huomautettava, että Ranskan hallituksen ehdotus ja sen parlamentin lopulta tekemä päätös ovat ainoa oikea vastaus, jotta vältetään sekä työssäkäyvien että eläkkeellä olevien ranskalaisten surkea tulevaisuus. Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten on käytävä edelleen vuoropuhelua kansalaisten kanssa lisätäkseen tietoisuutta väestörakenteen muutoksesta ja sen aiheuttamista sosioekonomisista haasteista. Konsensuksen luominen on oleellista, jotta välttämättömät mutta ikävät uudistukset voidaan perustella.

  Siiri Oviir (ALDE), kirjallinen. – (ET) Euroopan väestö ikääntyy vuosi vuodelta huolimatta huomattavasta maahanmuutosta ja syntyvyyden hienoisesta lisääntymisestä, ja sen seurauksena meillä on edessämme uusia ongelmia ja haasteita. Tarkasteltaessa Euroopan väestöpyramidia on selvää, että tulevaisuudessa meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota ikääntyneiden työmarkkinoihin, ja olen samaa mieltä mietinnön kanssa siitä, että väestön ikääntyminen tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia parantaa kilpailu- ja innovointikykyä ja lisätä siten talouskasvua ja työllisyyttä. On ehdottomasti hyvin tärkeää lisätä työllisyyttä ikääntyneiden ihmisten keskuudessa, mutta ennen kaikkea on puututtava syihin pikemmin kuin seurauksiin, ja meidän olisi ehkä asetettava syntyvyyden lisääminen etusijalle. Euroopan kokemukset maahanmuuttajien kotouttamisesta ovat osoittaneet, että maahanmuuton rohkaiseminen ei ole oikea ratkaisu, päinvastoin. Suuri Eurooppaan kohdistunut integraatioaalto on saanut alkuperäisväestön pelkäämään, että heistä tulee vähemmistö omassa maassaan ja että maahanmuuttajat eivät omaksu paikallista kieltä ja kulttuuria. Reaktiona tähän monet eurooppalaiset ovat, huolestuttavaa kyllä, alkaneet tukea äärioikeistoa, jonka periaatteet ovat täydellisessä ristiriidassa Euroopan unionin arvojen kanssa. Euroopan väestön ikääntymistä tarkasteltaessa on valitettavaa ja ristiriitaista, että nuoret kärsivät varsin korkeasta työttömyydestä etenkin Itä-Euroopassa ja että emme arvosta nuoria riittävästi. Sukupolvien välisen tasa-arvon varmistaminen on ehdottoman tärkeää, jotta estetään rasituksen jakamista koskevat konfliktit.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Eurooppa ikääntyy muita maanosia nopeammin. Yksi huolestuttava seikka on se, että yli 65-vuotiaiden ja työikäisen väestön (15–64-vuotiaiden) välinen suhde kaksinkertaistuu vuoteen 2060 mennessä (25,4 prosentista 53,5 prosenttiin). Romaniassa tämän suhteen arvioidaan kasvavan hälyttävästi 21,3 prosentista vuonna 2008 65,3 prosenttiin vuonna 2060.

Kun otetaan huomioon väestön ikääntymisen laajuus ja vauhti, jäsenvaltioiden on otettava työllisyyspolitiikassaan huomioon sukupuolitekijä, uudet tavat järjestää työ yrityksissä sekä menetelmät, joilla edistetään joustavia ratkaisuja asteittain eläkkeelle siirtymisessä, parannetaan työoloja ja edistetään syrjinnänvastaisia käytäntöjä rekrytoinnissa ja ammattikoulutuksessa.

Samalla kehotan jäsenvaltioita

– edistämään kulttuuria, jossa huolehditaan ikääntymiseen liittyvistä asioista ja jossa yksityiskohdista päätetään yksilöllisesti ja etenkin tarkastellaan mahdollisuuksia asteittaiseen eläkkeelle siirtymiseen ottaen samalla huomioon töiden raskaus sekä työ-, terveys- ja turvallisuusolosuhteet

– säilyttämään edelleen varhaiseläkkeen mahdollisuus tietyille työntekijäryhmille niiden työolojen perusteella sekä irtisanomisten tai uudelleenjärjestelyjen kaltaisissa erityisissä tilanteissa.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Tämä on hyvin merkittävä mietintö, ja Euroopan komission olisi hyödynnettävä sitä määrittäessään prioriteettejaan ja suunnitellessaan työskentelyään vuonna 2012, joka on määrä julistaa aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Olen ottanut kysymyksen aktiivisesta ikääntymisestä useaan otteeseen esille parlamentissa, ja sen olisi oltava lähivuosina yksi Euroopan unionin ja kaikkien jäsenvaltioiden ensisijaisista tavoitteista.

Väestörakenteen tosiasioita ei voi muuttaa. Euroopan yhteiskunnan ikääntyessä on erittäin tärkeää saada eläkeikäiset kansalaiset jatkamaan työelämässä. Emme saa haaskata heidän kokemustaan emmekä torjua heidän haluaan jatkaa työntekoa. Tästä syystä kannatan esittelijän ehdottamia aloitteita ja erityisesti yli 50-vuotiaita koskevaa sopimusta ja aktiivista ikääntymistä koskevia aloitteita. Myös "Kohtuullinen eläke" -aloite on erittäin tärkeä. Mietinnön mukaisesti vetoan neuvostoon ja jäsenvaltioihin, jotta ne toteuttaisivat ripeästi järjestelyjä taatakseen kaikille eurooppalaisille riittävät eläkkeet, jotka takaavat ihmisarvoisen elämän eivätkä vain ylitä köyhyysrajaa. Meidän on työskenneltävä ikääntyneisiin kohdistuvan monenlaisen syrjinnän poistamiseksi. Monet luulevat virheellisesti, että ikääntyneillä on vähemmän tarpeita. On yleistä, että iäkkäiden kansalaisten on vaikea saada lainoja ja heitä syrjitään työmarkkinoilla. Järjetön tilanne, jossa 40-vuotiasta naista pidetään liian vanhana työhön, on tavanomainen, vaikka samalla korkeakouluista valmistuneilta edellytetään useiden vuosien työkokemusta.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Ulospääsytie väestörakenteen kriisistä kulkee perheen kautta, sillä juuri perinteisen perheen roolin heikkeneminen on saattanut meidät tähän kriisiin. Ikääntyneiden työntekijöiden ja aktiivisessa työelämässä olevien naisten osuuden lisääminen on vain lyhyen aikavälin ratkaisu. Se antaa meille hieman aikaa, joka meidän on käytettävä nuorien motivoimiseen erityisesti perheen perustamiseen ja lapsien hankkimiseen. Lyhyen aikavälin strategiamme ei kuitenkaan saa olla suorassa ristiriidassa sen kanssa, mitä haluamme pitkällä aikavälillä saavuttaa. Jotta pienten lasten äidit voivat palata töihin, meidän on rakennettava riittävästi alle kouluikäisille lapsille tarkoitettuja hoitolaitoksia. Unohdamme kuitenkin, että lapset oppivat keskeiset sosiaaliset tapansa kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana, että päiväkodeissa lapset oppivat pitämään puolensa huutamalla pikemmin kuin kunnioittamalla muita ja että lapset käyttävät tänä aikana oppimiaan käyttäytymismalleja läpi koko elämänsä. Vanhempien hoito ei ole lapselle ylellisyyttä, vaan luonnollinen normi. Päiväkodit ja lastentarhat ovat, ja tulevat aina olemaan, kompromissi. Kuten kaikissa kompromisseissa, siedettävien rajojen ylittyessä seuraukset ovat pahemmat kuin voimme tänään kuvitella. Voimmeko olla varmoja siitä, että sellaisten lasten sukupolvi, joka viettää enemmän aikaa vieraiden ihmisten kuin omien vanhempiensa kanssa, on eräänä päivänä yhtä valmis ottamaan vastuun vanhoista, raihnaisista ja vammaisista ihmisistä kuin me olemme nykyisin?