Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/0062(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0306/2010

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 23/11/2010 - 6.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0412

Puheenvuorot
Tiistai 23. marraskuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

9. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: David Casa (A7-0325/2010)

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, luottaisitteko te taloudellisen ennusteen laatijaan, joka totesi hiljattain, että euron avulla on parannettu budjettikuria muualla Euroopassa enemmän kuin kansainvälisen valuuttarahaston tai OECD:n esittämillä lukuisilla kehotuksilla? Tai että euro on jo tuottanut merkittävää sisäistä vakautta euroalueella? Tai vielä, että jos hankkiudumme eroon punnasta ja otamme euron käyttöön, hankkiudumme samalla eroon punnan kriiseistä ja yliarvostuksesta, jolloin saamme taloudellisen ympäristömme todella hallintaan.

Kaikki nämä lausumat on kuultu entisiltä parlamentin kollegoiltamme, Nick Cleggiltä ja Chris Huhnelta, jotka ovat nyt, huolestuttavaa kyllä, Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ministereitä. Toisaalta on käynyt ilmi, että me, jotka vastustamme euroa, olemme olleet aivan oikeassa. Asiaa on mahdoton tuoda julki vaatimattomasti. Olemme aina olleet sitä mieltä, että ytimen tarpeiden mukaan määritelty EKP:n kurssi olisi tuhoisa reuna-alueiden kannalta.

En edellytä nöyryyttä niiltä, jotka tekivät kohtalokkaan virhearvioinnin. Olen varma siitä, että televisioyhtiö BBC kaivaa heidät haastateltaviksi puolueettomina asiantuntijoina ja että meitä kuvaillaan dogmaattisiksi kovan linjan kannattajiksi. Voitte uskoa, etten hekumoi asialla pelkän hekumoimisen vuoksi. Eräs ystäväni totesi juuri, ettei mikään ole ärsyttävämpää kuin olla oikeassa itse tapahtuman aikana. Pyydän teitä kuitenkin kuuntelemaan meitä ensi kerralla. Yhtenäisvaluutta pakottaa kansakunnat noudattamaan vääränlaista rahapolitiikkaa, mistä aiheutuu tuhoisia seurauksia pelastettaville ja maksajille.

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, jaan huolenaiheet, joita kollegani esitti juuri ja jotka liittyvät tähän pakkomielteiseen yhdenmukaistamiseen. Tarkastellessamme siirtymistä kohti yhteistä alv-verokantaa kuulemme parlamentin jäsenien puoltavan verotuksen yhdenmukaistamisen lisäämistä ja unohtavan, että EU:ssa tarvitaan itse asiassa enemmän verokilpailua. Sitä tarvitaan myös maailmanlaajuisesti, jotta voidaan varmistaa, että kun on kyse taloudesta ja sen kilpailukyvystä, emme verota kansalaisten tuotannollisia valmiuksia ja voimavaroja vaan varmistamme, että valtioissa on riittävästi yrittäjiä ja innovoijia; verokilpailu on yksi parhaimmista keinoista saavuttaa tavoite.

Tämä pakkomielteinen yhdenmukaistaminen on johdattanut meidät yhtenäisvaluuttaan, joka ei ota huomioon kansallisia eroja eikä talouden sykleihin liittyviä eroja. Tästä johtuu, että valtiot joutuvat vaikeuksiin, tästä johtuu osittain, että Irlanti on joutunut vaikeuksiin; niinpä on tullut aika siirtää painopistettä kohti kilpailua yhteisen verotuspohjan sijaan.

 
  
  

Mietintö: Burkhard Balz (A7-0314/2010)

 
  
MPphoto
 

  Clemente Mastella (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, mietinnössä tarkastellaan vuosikertomusta ja tänä vuonna toteutettuja toimia. Kansainvälinen rahoituskriisi hallitsee yhä laajalti taloudellisia, rahoituksellisia ja enenevässä määrin poliittisia toimia.

Kreikan ja muiden euroalueen maiden tapahtumilla on tietysti monimutkaiset syyt. Ongelmat ovat suurelta osin kotimaista alkuperää, koska ne johtuvat rakenneuudistusten puuttumisesta.

On selvää, että talous- ja rahaliitto ei ole toiminut niin kuin oli suunniteltu. Vakaus- ja kasvusopimuksen periaatteita ei ole aina noudatettu ja aluksi pieniltä rikkomuksilta vaikuttaneet tapahtumat ovat vaarantaneet ajan myötä vakavasti koko sopimuksen.

Tilanteesta on näin ollen otettava opiksi. Talous- ja rahaliitto on saatettava uudelleen tasapainoon, rahoitusmarkkinoilla on lisättävä avoimuutta ja parannettava kriisinhallintaa ja kansalaisten luottamus on palautettava. Haaste on valtava, mutta tarjolla on myös tilaisuus, jota olemme velvollisia hyödyntämään.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, on havaittavissa, miten euro on ajanut Irlannin tasavallan sen nykyiseen ahdinkoon. Irlantilaiset taloustieteilijät varoittivat jo vuonna 2001, että Irlannin on ehdottomasti nostettava korkokantaa kestämättömän kasvun tukahduttamiseksi. Korkokanta ei kuitenkaan ollut irlantilaisten vaan Euroopan keskuspankin vahvistama. Täyttämällä ytimessä sijaitsevien jäsenien tarpeet se antoi samalla reuna-alueiden jäsenille kaksin verroin sitä, mitä ne eivät tarvinneet, eli näennäisesti edullista rahaa.

Irlannin ongelmat jatkuvat niin kauan kuin se kuuluu yhtenäisvaluuttaan. Pelastusohjelma saattaa auttaa sitä selviytymään seuraavaan kertaan asti, jolloin sen rahapolitiikan on poikettava muun euroalueen rahapolitiikasta. On järjetöntä, että joudumme tällaisena aikana, jolloin kotimaani velka on suuruudeltaan jo 850 miljardia Englannin puntaa, lainaamaan vielä seitsemän miljardia Englannin puntaa ja lähettämään rahat Irlantiin. Sen lisäksi, että siitä ei ole minkäänlaista hyötyä, siitä on suoranaista haittaa, koska siten Irlannin tasavalta ei selviä tämänhetkisistä ongelmistaan.

Mikäli haluaisimme olla avuksi, voisimme tarjota ystävillemme ja naapureillemme paljon nopeampaa käytännön apua ja solmia väliaikaisen valuuttaliiton punnan kanssa, jolloin heidän lainansa voisi ilmoittaa puntamääräisinä ja he voisivat edistää kasvuaan viennin avulla.

 
  
  

Mietintö: Christian Ehler (A7-0308/2010)

 
  
MPphoto
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, haluaisin korostaa koulutuksen merkitystä. Muilta osin tämä päätöslauselmaesitys on hyvä, mutta haluaisin todeta, että sukupuolinäkökulman suhteen EU:n ja muidenkin näihin siviilikriisinhallintaoperaatioihin osallistuvien maiden kannattaisi kääntää katsettaan vähän pohjoiseen ja ottaa oppia Ruotsin ja myös Suomen koulutusasioista.

Lisäksi haluaisin korostaa sitä, että on erittäin tärkeää, että yhteistyö toimii ja että myös tehdään selvityksiä ja tutkimuksia siitä, miten nämä operaatiot ovat onnistuneet. Siinä on vielä tällä hetkellä puutteita.

 
  
  

Mietintö: Pat the Cope Gallagher (A7-0296/2010)

 
  
MPphoto
 

  Jim Higgins (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, haluan selittää, miksi äänestin Gallagherin mietinnön 5 artiklaan esitettyjä tarkistuksia 30 ja 31 vastaan: siitä yksinkertaisesta syystä, että Biskajanlahtea koskeva suurin sallittu saalismäärä erotettaisiin tällöin muusta alueesta. Perusteluksi mainittiin yksinkertaisesti, että alueella on paljon pieniä paikallisia kalastusaluksia, joilla ei ole suurta vaikutusta alueen makrillikantaan.

Totean, että lähes kaikkien valtioiden kaikki rannikkoyhteisöt voisivat esittää saman väitteen suojellakseen kalastajiensa etuja. Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea ei ilmeisestikään ehdota kalakantojen erottelemista vesissä. Kalat ovat ympäriinsä liikkuva laji eikä erottelu ole Lissabonin sopimuksen mukainen.

Pohjois-Atlantin kalakantojen pitkän aikavälin hallintasuunnitelmaan ei pidä puuttua. Yhteisen kalastuspolitiikan olisi oltava poikkeuksetta kaikille yhteinen. Tästä aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat varsin vakavia.

 
  
MPphoto
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE).(ES) Arvoisa puhemies, äänestin tarkistuksien 30 ja 31 puolesta, koska sekä suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) alueellisen jakautumisen että niiden vahvistamisen yhteydessä on otettava huomioon eri laivastojen – pienimuotoisten ja teollisten – ominaisuudet ja tarkoitukset, jotta niiden tähän mennessä hyödyntämät kalastusmahdollisuudet voidaan säilyttää.

Niiden muuttaminen saattaisi aiheuttaa muutoksia kalastukseen liittyvässä kehyksessä ja jopa kiistoja paikallisten kalastajien kanssa, jotka pyytävät ensisijaisesti piikkimakrillia toimittaakseen korkealaatuista kalaa kulutukseen.

Suurimmat sallitut saaliit on eroteltava alueittain sekä piikkimakrillin että muiden kalakantojen kohdalla, jotka yhteinen kalastuspolitiikka myös kattaa.

 
  
  

Mietintö: Marek Józef Gróbarczyk (A7-0295/2010)

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, kalakantojen väheneminen vaikuttaa meihin eurooppalaisiin mutta myös kalastajiin ja kuluttajiin kaikkialla maailmassa. Sopivien kalastusalueiden puute uhkaa elintarviketurvaa. Se saattaa myös horjuttaa vesien ekosysteemien ja siten koko maapallon ympäristön tasapainoa.

Itämerta uhkaa erityisesti ilmastonmuutoksen yhteydessä joidenkin kalalajien katoaminen ja tilannetta pahentavat kalastuskieltoja asettavan yhteisön kalastuslainsäädännön virheet. Tästä syystä on tärkeää tarkistaa asianmukaisesti yhteistä kalastuspolitiikkaa, jolla taataan kestävä kalastus alueemme vesillä. Näistä syistä kannatin mietintöä.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta. Minäkin kannan huolta siitä, että meidän täytyy huolehtia siitä, että kalakannat kestävät ja kalastus on todellakin kestävää myös Itämeren alueella. Kalakantojen väheneminen on tällä hetkellä suuri huolenaihe. Tässä ennen muuta tietenkin keskityttiin kampelaan ja piikkikampelaan, ja on selvää, että tämä oli pitkälti tekninen uudistus, jota tarvittiin, kun Lissabonin sopimus oli astunut voimaan, eli vanhaa olemassa olevaa järjestelmää vahvistettiin.

Tätä keskustelua pitäisi nyt laajentaa. Nimenomaan Itämeren alueella kannan huolta luonnonlohikannoista, ja siitä, että nämä luonnonlohikannat voisivat myös vahvistua siellä ja todellakin alettaisiin voimakkaammin kiinnittää huomiota siihen, että kalastusta harjoitettaisiin Itämerellä kestävällä tavalla.

 
  
  

Mietintö: João Ferreira (A7-0184/2010)

 
  
MPphoto
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, komission ehdotuksen, jonka mukaan tulokaslajien alueelle tuominen ja alueelta toiselle siirtäminen suljetussa vesiviljelylaitoksessa vapautetaan lupamenettelystä, oheen oli välttämätöntä liittää tiukempi määritelmä vaatimuksista, joita tällaisten laitoksien on noudatettava. Näin ollen tuen täysin Ferreiran mietintöä.

Käytän kuitenkin tilaisuutta hyväkseni ja korostan tieteellisen tutkimuksen ja teknisen kehityksen asianmukaisen tuen puutetta alkuperäislajien viljelyn alalla. Yhteisön maatalousalan kestävä kehitys edellyttää alalle annettava tuen lisäämistä. Vain siten on mahdollista monipuolistaa elintarvikkeiden tuotantoa ja tarjontaa sekä parantaa niiden laatua ja varmistaa entistä parempi ympäristön turvallisuus.

 
  
  

Mietintö: Bernhard Rapkay (A7-0324/2010)

 
  
MPphoto
 

  Giommaria Uggias (ALDE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, yhtenäismarkkinat ovat yksi Euroopan unionin pilareista. On selvää, että yritykset voivat samojen yleisedellytyksien vallitessa tuottaa ja myydä tuotteitaan ja palvelujaan ilman julkista tukea, mutta kaikilla sektoreilla ja aloilla ei toimita yhdenvertaisin perustein. Niinpä on oikeudenmukaista, kuten tässäkin tapauksessa, oikaista taloudellisesti epäsuotuisat tilanteet ja mahdollistaa tuottavien yrityksien pysytteleminen markkinoilla työllisyyttä ylläpitäen; mainittakoon esimerkiksi Sulcisin alue, jossa 500 perhettä olisi menettänyt työnsä, tulonsa ja arvokkuutensa.

Meidän on oltava tietoisia siitä, että kun puhumme hiilestä, puhumme alueista, joilla ei ole tarjota vaihtoehtoa kaivostoiminnalle ja joille olisi suotava tilaisuus ottaa käyttöön kilpailukykyistä ja vapaiden markkinoiden ja ympäristön kanssa yhteensopivaa tuotantotekniikkaa. Määräajan siirtämisen vuoteen 2018 on loogisesti oltava välttämätön edellytys, jotta varmistetaan, että elimet ja yritykset toteuttavat välittömiä toimia kehittääkseen teknisiä sekä rahoitukseen ja ympäristöön liittyviä soveltumisedellytyksiä, jotka ovat meihin kohdistuvien tulevien haasteiden mukaisia.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, kun puhutaan julkisesta tuesta, täytyy myös muistaa se, että joissakin tapauksissa julkinen tuki voi väärentää kilpailua.

Kun puhutaan yhteismarkkinoiden kohdalla nimenomaan hiilikaivoksista ja niiden tukemisesta, täytyy todeta, että meidän Euroopassa tulisi katsoa kestävämmin tulevaisuuteen. Hiili on tällä hetkellä yksi pahimmista fossiilisista polttoaineista, joka todellakin tuhoaa satojatuhansia elämiä vuoden aikana erilaisten päästöjen kautta. Siksi toivon, että me pääsisimme Euroopassa siihen tilanteeseen, että me voisimme vähitellen ajaa alas hiiltä energian lähteenä ja siirtyä uusiutuviin energialähteisiin. Ymmärrän, että se vaatii tietynlaisen siirtymäkauden niillä alueilla, joissa hiilentuotanto on voimakas työllisyyskysymys, mutta lähtökohtaisesti suunnan pitäisi olla kohti uusiutuvaa teknologiaa ja uusiutuvia energioita.

 
  
MPphoto
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, olen sitä mieltä, että EU:n ei pidä tukea saastuttavia hiilikaivoksia. Meidän on tuettava uusiutuvan energian hankintaa ja sen tuotantoa, emme voi painaa kaasua ja jarruttaa samanaikaisesti. Olen tässä samoilla linjoilla kuin ALDE, mutta loppuäänestyksessä äänestin vahingossa väärin. Tein siitä korjausilmoituksen, mutta halusin sen myös tässä sanoa.

 
  
MPphoto
 

  Bogusław Liberadzki (S&D).(PL) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron, koska Puola on yksi valtioista, joihin on kohdistunut eniten vaikeuksia hiiliteollisuuden menojen ja tuotantovalmiuksien äkillisen vähenemisen vuoksi. Kymmenen vuotta sitten otettiin käyttöön mullistava kaivoksien sulkemisohjelma, mutta puolalaisen hiilen korvaamiseksi maahan tuotiin 10 miljoonaa tonnia venäläistä hiiltä. Voin vakuuttaa, että puolalaisen hiilen hiilidioksidipäästöt vastaavat venäläisen hiilen päästöjä. On kuitenkin hyvä, että olemme ottaneet käyttöön kansallisen tukiohjelman ja että komissio hyväksyy sen. Kannatin tätä mietintöä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän on ylläpidettävä tasapainoa. Tavoitteena ei ole sulkea kaivoksia pelkän kaivoksien sulkemisen ilosta, vaan taata energiavarmuus – ja mehän suhtaudumme kaivoksiin kuin ne olisivat yrityksiä.

 
  
  

Mietintö: Eva Joly (A7-0315/2010)

 
  
MPphoto
 

  Clemente Mastella (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous on onnistunut laadukkaan työnsä ansiosta vakiinnuttamaan asemansa keskeisenä toimijana pohjoisen ja etelän välisessä kansainvälisessä yhteistyössä.

Yhteistyön parlamentaarisen ulottuvuuden lujittaminen on osoittautunut olennaisen tärkeäksi, jotta varoja käytettäisiin asianmukaisesti ja jotta voitaisiin taata, että niiden käyttö vastaa väestön tarpeita sekä terveydenhoitoa ja koulutusta koskevia vuosituhannen kehitystavoitteita.

Euroopan komissio ryhtyi jokin aika sitten noudattamaan käytäntöä, jonka mukaan kansalliset ja alueelliset strategia-asiakirjat saatetaan parlamentaarisen – niin Euroopan parlamentin kuin kansallisten parlamenttien – valvonnan alaisiksi.

Äänestin mietinnön puolesta, koska aion tukea parlamentin tähän mennessä tekemää työtä; sen merkitys on nykyään entistä suurempi talouskumppanuussopimuksien seurannan kannalta.

Euroopan komissio ja AKT-maat tekivät vuonna 2009 ehdotuksia kumppanuussopimuksen toisesta tarkistamisesta ja toivon, että onnistumme takaamaan sen toiminnan jatkamisen ja kehittymisen, koska se on keskeinen tekijä muun maailman kanssa toteutettavan yhteistyö- ja demokratisointiprosessin yhteydessä.

 
  
MPphoto
 

  Licia Ronzulli (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aluksi haluan onnitella jäsen Jolyta hänen laatimastaan mietinnöstä.

Elämme nykyään maailmassa, jossa ihmisten historia tuntuu kulkevan eri raiteilla. Joissakin maanosissa päivät kuluvat nauttiessa innovoinnista, tekniikasta ja objektiivisesta hyvinvoinnista, kun taas toisissa maanosissa ihmiset pyrkivät epätoivoisesti, aamusta iltaan, vain selviämään hengissä.

Yhteinen parlamentaarinen edustajakokous toteutti vuonna 2009 aktiivisesti toimia varmistaakseen, että sen lukuisat ehdotukset olisi mahdollista muuttaa merkittäviksi sitoumuksiksi ja saavutettaviksi tavoitteiksi. Euroopan unioni osoitti päättäneensä toteuttaa oikea-aikaisia, kohdennettuja ja yhteensovitettuja toimia eniten kärsineiden valtioiden ja erityisesti köyhimpien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien valtioiden tukemiseksi.

AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 20. täysistunto järjestetään Kinshasassa 1. joulukuuta 2010. Tuolloin keskustellaan vuosituhannen kehitystavoitteita koskevasta tärkeästä raportista. Edustajakokouksen esittelijänä ja varapuheenjohtajana olen täysin sitoutunut varmistamaan, että hyväksytyt toimet eivät jää pelkäksi sanahelinäksi vaan että ne muodostuvat lujaksi sitoutumiseksi etenemään tiellä kohti tasapuolisempaa maailmaa ja ennen kaikkea maailmaa ilman köyhyyttä.

 
  
MPphoto
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous on osoittautunut keskeiseksi välineeksi sellaisen avoimen ja demokraattisen vuoropuhelun rakentamiseksi, johon ovat menestyksellisesti osallistuneet AKT-valtioiden kansalliset parlamentit, paikalliset viranomaiset ja kansalaisjärjestöt.

Olen samaa mieltä mietinnön yleisestä lähestymistavasta ja pidän erityisen hyödyllisenä komissiolle esitettyä kehotusta toimittaa enemmän tietoa AKT-valtioiden parlamenteille. On olennaisen tärkeää, että nämä parlamentit osallistuvat aktiivisesti kansallisten kehitysstrategioiden valmisteluun.

Tuen jäsen Jolyta. Ennen kuin voidaan tarkastella kansainvälisistä rahoitustoimista kannettavaa veroa, on kuitenkin tutkittava siitä aiheutuvia vaikutuksia.

 
  
  

Mietintö: Luigi Berlinguer (A7-0252/2010)

 
  
MPphoto
 

  Clemente Mastella (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Eurooppa-neuvoston viime vuoden joulukuussa hyväksymällä Tukholman ohjelmalla pyritään toteuttamaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue seuraavien viiden vuoden aikana. Tavoitteena on varmistaa, että kansalaiset voivat hyödyntää kaikkia perusoikeuksiaan.

Unionin lainsäädännön tavoitteena on näin ollen viime kädessä oltava liikkuvuuden helpottaminen ja sen takaaminen, että nämä samat kansalaiset voivat mahdollisimman nopeasti luoda Euroopan oikeudellisen alueen.

Euroopan komission ehdottama toimintasuunnitelma sisältää toimia, jotka juontavat juurensa Lissabonin sopimuksen myötä käyttöön otettuihin uusiin välineisiin; tavoitteena on sovittaa yhtenäismarkkinoiden kansalaisten tarpeita yhteen jäsenvaltioiden erilaisten oikeudellisten perinteiden kanssa.

Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä luodaan tarvittavat puitteet ja kehotetaan jäsenvaltioita sitoutumaan aktiivisesti mietinnön täytäntöönpanoon korostaen aloja, joita on syytä pitää painopistealoina, eli yksityisoikeudellisia näkökulmia, virallisten asiakirjojen ja päätöksien vastavuoroista tunnustamista, yhteistä viitekehystä, velallisen omaisuutta ja yhteistä juridista koulutusta.

Painotan jälleen kerran olevani vakuuttunut siitä, että Euroopan parlamentti on otettava mukaan tähän yhdenmukaistamisprosessiin ja että se on toteutettava voimassa olevan kansallisen lainsäädännön huolellisen arvioinnin jälkeen. Lainsäädännön ja yksityis- ja rikosoikeuden soveltamisalan yhdenmukaistamisesta useissa yksityis- ja rikosoikeuteen liittyvissä asioissa on tullut olennainen osa kansainvälisiä kauppaneuvotteluja, koska tähän yhteyteen liittyy oikeudellisia kysymyksiä, joihin ei ole vastattu.

 
  
MPphoto
 

  Peter van Dalen (ECR).(NL) Arvoisa puhemies, eurooppalainen yhteistyö oikeuden, turvallisuuden ja vapauden alueella on edelleen arkaluontoinen asia, jota on tarkasteltava huolellisesti. Oikeusviranomaisten välinen yhteistyö saattaa olla tarpeellinen väline torjuttaessa rikollisuutta ja edistettäessä oikeutta ja oikeusvarmuutta yhteisön sisämarkkinoilla. Oikeuden, turvallisuuden ja vapauden alueella tehtävään yhteistyöhön liittyy kuitenkin piilevä riski siitä, että yhteisö toteuttaa toimia, jotka kuuluvat itse asiassa jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan. Berlinguerin mietinnön 40 kohdassa korostetaan avioliitto- ja perheoikeuden vastavuoroista tunnustamista viittaamatta mitenkään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohtaan. Tämän artiklan mukaan jokaisella jäsenvaltiolla on itsemääräämisoikeus perheoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia. Olen kieltäytynyt tukemasta mietintöä sekä siitä syystä, että tätä yhteisön periaatetta ei ole yksiselitteisesti noudatettu, että siitä syystä, että Euroopan konservatiivien ja reformistien tämänsuuntainen tarkistus on hylätty.

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE). (SK) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää, koska en ole vakuuttunut siitä, että jäsenvaltioiden toissijaisuutta kunnioitetaan perheoikeuden alalla. Euroopan unionin on noudatettava täysimääräisesti unionin ja jäsenvaltioiden välistä toimivallanjakoa, kun lainsäädäntöä laaditaan. Tästä syystä kannatan täysin lähestymistapaa, jossa otetaan johdonmukaisesti huomioon eri oikeudelliset lähestymistavat ja perustuslailliset perinteet, jotka perustuvat yksittäisissä valtioissa vallitseviin erityisoloihin, erityisesti jonkin tietyn yhteiskunnan perusarvoihin liittyvillä aloilla, kuten perheoikeutta koskevaan lainsäädäntöön sisältyvät arvot.

EU:n lähestymistavan tavoitteena olisi oltava kaikkien valtioiden kaikkien kansalaisten tarpeita koskevan tietouden lisääminen ja niiden turvaaminen sen sijaan, että luodaan pelkkä yksiulotteinen yhteiskunta. Tästä syystä on olennaisen tärkeää varoa ylittämästä väkisin toimen tarvittavaa kehystä, millä saatetaan uhata jäsenvaltioiden perusarvoja yksityis- ja perheoikeuden erityisaloilla.

 
  
  

Mietintö: Bernhard Rapkay (A7-0324/2010)

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, totean, että hiili on yhteiskunnan hyvinvoinnin ja energiavarmuuden kannalta hyvin tärkeä raaka-aine. Hiilen kysyntä jatkaa kasvuaan toteutetuista tutkimuksista ja vaihtoehtoisten energialähteiden etsimisestä huolimatta. Niinpä on selvää, että on toteutettava toimia, jotta taataan hiilivarantojen pysyvä saatavuus.

Kaivoksien ehtyessä niiden toiminnan jatkaminen valtiontukien avulla aiheuttaa häiriöitä markkinoilla, haittaa kilpailukykyä ja horjuttaa näin ollen kyseisen valtion taloutta. Tästä syystä tarvitaan asianmukaista lainsäädäntöä, jossa mahdollistetaan tällaisten kaivoksien tosiasiallinen ja turvallinen sulkeminen. Asetusluonnoksessa varmistetaan näiden tavoitteiden saavuttaminen, taataan energiamarkkinoiden kilpailukyvyn säilyttäminen ja kannustetaan kehittämään tiiviisti alaan liittyviä teollisuudenaloja. On sanomattakin selvää, että annoin tukeni mietinnölle.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Reimer Böge (A7-0328/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin saksalaisen kollegani Bögen laatiman mietinnön puolesta; siinä tarkastellaan ehdotusta päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta ja 13 miljoonan euron myöntämistä vakavista tulvista marraskuussa 2009 kärsineen Irlannin auttamiseksi. Avustussumma tuntuu minusta naurettavalta (2,5 prosenttia vahinkojen arvioidusta kokonaismäärästä, joka oli suuruudeltaan 500 miljoonaa euroa) ja se myönnetään aivan liian myöhässä. Ehdotan, että mietimme, miksi emme naurettavan vähäisten rahasummien myöntämisen sijaan käyttäisi osaa niistä rahoittaaksemme EU:n pelastuspalvelujoukkojen perustamista. Niiden tehtävänä olisi auttaa valtioita, jotka eivät ole varustautuneet niihin kohdistuneiden katastrofien varalta (tulipalot, tulvat, luonnonkatastrofit, rajatylittävät katastrofit ja niin edelleen), tai toteuttaa kansainvälisiä yhteistyötoimia vakavien tuhojen yhteydessä, kuten esimerkiksi Haitin tapauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. (GA) Kannatan voimakkaasti sitä, mitä mietinnössä lausutaan komission päätöksestä myöntää Irlannille 13,02 miljoonaa euroa EU:n solidaarisuusrahastosta infrastruktuurin kunnostamiseksi ja tulvien ehkäisemistä koskevien toimien toteuttamiseksi sekä päätöksen tukemisesta.

Marraskuun 2009 tulvat aiheuttivat Irlannin tulva-alueilla vakavaa vahinkoa kodeille, maatiloille, yrityksille, infrastruktuurille, teille ja vesivaroille. Komission myöntämillä varoilla autetaan selviytymään joistakin kriisin aiheuttamista kustannuksista. On myös painotettava sitä, missä määrin varat ohjataan investointeihin, joita toteutetaan tulvien ehkäisemistä kyseisillä alueilla koskevien toimien käyttöön ottamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Puolsin äänestyksessä EU:n solidaarisuusrahaston varojen myöntämistä Irlannille. Rankat sateet johtivat vuonna 2009 vakaviin tulviin, jotka aiheuttivat suuria vahinkoja maatalousalalle, asuinkiinteistöille ja yrityksille sekä tieverkolle ja muulle infrastruktuurille. Irlannille myönnettävä tuki hyväksyttiin poikkeuksellisesti, koska tulvien aiheuttamien tuhojen laajuus ei täyttänyt solidaarisuusrahaston edellytyksiä. Ilmaston muuttuessa Euroopassa ja kaikkialla maailmassa luonnonkatastrofien määrä kasvaa, mikä johtaa ihmishenkien menettämiseen ja aiheuttaa vakavia vahinkoja. Euroopan unionin on näin ollen otettava käyttöön toimia tarvittavan rahoituksen myöntämiseksi oikea-aikaisesti, kun tällaisia katastrofeja syntyy. Maaliskuussa antamassaan julkilausumassa Euroopan parlamentti esitti selvän kantansa, jonka mukaan on laadittava uusi solidaarisuusrahastoa koskeva asetus, jotta voidaan ratkaista tehokkaammin luonnonkatastrofien aiheuttamat ongelmat. Olen sitä mieltä, että asetusta tarkistettaessa on pyrittävä ottamaan käyttöön lujempi ja joustavampi toimi, jonka täytäntöönpanon myötä voimme vastata tehokkaammin ilmastonmuutoksen asettamiin uusiin haasteisiin ja auttaa nopeammin luonnonkatastrofien uhreja.

 
  
MPphoto
 
 

  Gerard Batten, John Bufton, David Campbell Bannerman, Derek Roland Clark, Trevor Colman ja Nigel Farage (EFD), kirjallinen. (EN) Kun otetaan huomioon yleisesti Euroopan unionin ja erityisesti komission lainvastaisuus, epädemokraattinen rakenne, turmeltuneisuus ja suuruudenhullut ulkoiset pyrkimykset, me UKIP-puolueen jäsenet emme hyväksy sitä, että komissio monopolisoi julkisten varojen käyttöä milloin missäkin tarkoituksessa; katsomme näin ollen, että varoja, joita se myöntää Irlannin viimevuotisten tulvatuhojen korjaamiseen, ei käytetä asianmukaisella tavalla ja että niiden avulla peitellään sellaisen hätäavun tarvetta, jonka demokraattisesti valitut hallitukset kustantavat ja kohdistavat asianmukaisella tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa, jonka tarkoituksena on auttaa valtioita selviytymään luonnonkatastrofeista, on käytetty 33 kertaa sen jälkeen, kun se perustettiin kahdeksan vuotta sitten. Se on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi ja mielestäni on täysin perusteltua myöntää rahastosta tukea Irlannille marraskuun 2009 tulvien johdosta, jotka kaikki muistavat.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI) , kirjallinen.(BG) Haluan selittää, miksi äänestin ehdotuksen puolesta. Mielestäni on ehdottoman tärkeää, että osoitamme ymmärrystä tällaisia ongelmia kohtaan, koska tällaista voisi tapahtua kenelle tahansa meistä. Siten toimimalla osoitamme yhtenäisyyttä ja myötätuntoa luonnonkatastrofien yhteydessä. Olen varma siitä, että tukeamme käytetään parhaalla mahdollisella tavalla ja että Irlanti selviytyy sen avulla tulvien aiheuttamista seurauksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Pidän tärkeänä ja myönteisenä, että Irlanti on hakenut solidaarisuusrahaston tukea vakavia tulvia marraskuussa 2009 aiheuttaneiden rankkasateiden seurauksena. Tulvat aiheuttivat vakavia vahinkoja maatalousalalle, asuinkiinteistöille ja yrityksille sekä tieverkolle ja muulle infrastruktuurille.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin yleisesti mietinnön puolesta, ottaen huomioon, että Irlanti on esittänyt tukihakemuksen ja pyytänyt Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamista marraskuussa 2009 syntyneiden vakavien tulvien aiheuttaman katastrofin johdosta sekä siitä syystä, että tulva aiheutti merkittävää tuhoa monille kodeille, maatiloille, teille ja vesitoimitusverkoille, ja että Irlannin viranomaiset voivat rahastosta myönnetyn rahoitustuen avulla kattaa osan hätätilanteeseen vastaamisen johdosta syntyneistä kustannuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Puolsin äänestyksessä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston käyttöönottoa Irlannin hyväksi niiden tulvien seurauksena, jotka aiheuttivat vakavaa vahinkoa maatalousalalle, kodeille ja yrityksille, tieverkolle ja muulle infrastruktuurille. Vaikka vahinkojen kokonaismäärä jää alle tavanomaisen kynnysarvon, Irlannin hakemukseen sovelletaan "poikkeuksellisen alueellisen katastrofin" perustetta; sen yhteydessä säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä solidaarisuusrahastosta voidaan myöntää tukea "poikkeuksellisissa tilanteissa". Olisi toivottavaa, että neuvosto jatkaisi parlamentin hyväksymän uuden solidaarisuusrahastoasetuksen tarkastelua.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuten olen aiemmin todennut, EU:n jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus ja erityisesti yhteisön tuki katastrofien koettelemille valtioille ovat mielestäni selviä merkkejä siitä, ettei EU ole enää pelkkä vapaakauppa-alue. Aikana, jolloin monet kyseenalaistavat yhteisen hankkeemme järkiperäisyyden, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston kaltaiset erityiset tukivälineet osoittavat, että pystymme säilyttämään yhtenäisyytemme myös vastoinkäymisissä ja jopa sellaisissa tilanteissa, joissa inhimillisiin ja aineellisiin varoihin kohdistuu suuria vaatimuksia. Marraskuun 2009 tulvat koettelivat ankarasti Irlantia ja aiheuttivat vakavia vahinkoja, joiden kustannuksien arvioidaan nousseen yli 520 miljoonaan euroon. Tästä syystä katson, että rahaston käyttöönotto on täysin perusteltua niiden tahojen auttamiseksi, jotka ovat kärsineet eniten luonnonkatastrofin vuoksi, ja onnittelen aluekehitysvaliokunnan puheenjohtajaa siitä, että valiokunnan lausunto annettiin nopeasti, jolloin vältettiin parlamentaarisen menettelyn tarpeeton viivästyminen.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Mietinnössä puolletaan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (ESR) käyttöönottoa Irlannin auttamiseksi selviytymään katastrofista, jonka rankkasateet ja tulvat aiheuttivat vuonna 2009. Tulvat aiheuttivat vakavaa vahinkoa maatalousalalle, kodeille ja yrityksille, tieverkolle ja muulle infrastruktuurille. Vaikka vahinkojen kokonaismäärä jää alle tavanomaisen kynnysarvon, Irlannin hakemukseen sovelletaan "poikkeuksellisen alueellisen katastrofin" perustetta; sen yhteydessä säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä solidaarisuusrahastosta voidaan myöntää tukea "poikkeuksellisissa tilanteissa".

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä puolletaan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (ESR) käyttöönottoa Irlannin auttamiseksi selviytymään katastrofista, jonka sateet ja tulvat aiheuttivat vuonna 2009. Lukuisat katastrofit ovat koetelleet EU:n jäsenvaltioita viime vuosina. ESR:n kuuden ensimmäisen toimintavuoden aikana komissioon saapui 62 tukihakemusta 21:stä eri valtiosta. Näistä hakemuksista noin kolmannes kuului "suurkatastrofien" luokkaan. Monille hakemuksille ei myönnetty tukea. Muista katastrofeista ei tehty hakemuksia solidaarisuusrahaston varojen käyttämiseksi, vaikka katastrofien seuraukset niiden kohteeksi joutuneille ihmisille, ympäristölle ja taloudelle olivat huomattavia ja monissa tapauksissa pitkäkestoisia.

Rahaston käyttöönottoa koskevia sääntöjä on mukautettava, jotta edistetään käyttöönoton joustavuutta ja oikea-aikaisuutta ja jotta toimi olisi mahdollista kohdistaa entistä useampiin katastrofeihin, joiden seuraukset ovat merkittäviä. Tarkoituksena olisi myös lyhentää aikaväliä katastrofin ja varojen saataville asettamisen välillä. On kuitenkin myös tärkeää huomauttaa, että on ensisijaisesti sitouduttava katastrofien estämiseen ja että parlamentin hiljattain hyväksymät suositukset on pantava täytäntöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Pidän myönteisenä Euroopan parlamentin päätöstä hyväksyä Irlannin hallituksen hakemus, joka koskee Euroopan solidaarisuusrahastosta myönnettävää taloudellista tukea tulvakatastrofin johdosta. Tulvat aiheuttivat suuria vahinkoja erityisesti Luoteis-Irlannissa. Irlannille myönnetään 13 miljoonaa euroa EU:n solidaarisuusrahastosta. Varoilla katetaan osa kustannuksista, jotka paikallisten viranomaisten oli maksettava kriisin syntyessä vuonna 2009.

Aiheutuneiden vahinkojen kokonaiskustannukset nousevat 520,9 miljoonaan euroon ja uskokaa tai älkää, mutta summa jää alle solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton voimassa olevan kynnysarvon. Euroopan komissio hyväksyi kuitenkin 13 miljoonan euron suuruisen tuen myöntämisen Irlannille, koska komissio myönsi, että Irlantia vuoden 2009 lopussa koetellut tulva oli ainutlaatuinen alueellinen katastrofi.

 
  
MPphoto
 
 

  Seán Kelly (PPE), kirjallinen. (EN) Kannatin ehdotusta mielihyvin ja haluan esittää kotimaani kiitokset sille marraskuun 2009 tulvakatastrofin johdosta myönnetyistä solidaarisuusrahaston varoista. Osallistuin viime viikolla Irlannissa järjestettyyn tulvafoorumiin, jossa monet toivat julki kiitollisuutensa, kun mainitsin, että asiasta äänestetään tänä päivänä parlamentissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Euroopan solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton puolesta. Olen itse asiassa sitä mieltä, että rahasto on tärkeä väline, jolla Euroopan unioni voi osoittaa solidaarisuutta luonnonkatastrofien koettelemien alueiden asukkaita kohtaan myöntämällä rahoitustukea; sen avulla autetaan takaamaan nopea paluu tavanomaisiin elinoloihin.

Irlanti esitti tänään toimitetussa äänestyksessä hyväksytyn hakemuksen, joka koskee vakavia tulvia marraskuussa 2009 aiheuttaneita rankkasateita. Tulvista seurasi suuria vahinkoja maatalousalalle, asuinkiinteistöille ja yrityksille sekä tieverkolle ja muulle infrastruktuurille. Irlannin viranomaiset arvioivat, että katastrofi on aiheuttanut kaikkiaan 520,9 miljoonan euron välittömät vahingot.

Vaikka summa jääkin alle asetuksessa määritellyn kynnysarvon, komissio käsitteli hakemusta niin sanotun "poikkeuksellisen alueellisen katastrofin" perusteen nojalla. Kyseisen perusteen mukaan rahastosta voidaan myöntää tukea alueelle silloin, kun aluetta on koetellut sellainen katastrofi, pääasiassa luonnonkatastrofi, jolla on vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia huomattavan väestönosan elinoloihin ja talouden vakauteen alueella. Lisään vielä lopuksi, että rahastosta on otettu käyttöön yhteensä 13 022 500 euroa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Pidän myönteisenä tätä mietintöä, jossa hyväksytään EU:n varojen käyttöönotto Irlannin tulvakatastrofin uhrien auttamiseksi. Irlanti haki tukea Euroopan solidaarisuusrahastosta rankkojen sateiden marraskuussa 2009 aiheuttamien tulvien vuoksi. Tulvat aiheuttivat vahinkoa maatalousalalle, asuinkiinteistöille ja yrityksille sekä tieverkolle ja muulle infrastruktuurille. Arvioituaan hakemusta komissio ehdotti, että EU:n solidaarisuusrahastosta otetaan käyttöön yhteensä 13 022 500 euroa. On syytä panna merkille, että tämä on ensimmäinen vuonna 2010 hyväksytty varojen käyttöönottoa koskeva ehdotus ja että ehdotetun summan jälkeen vähintään 98 prosenttia Euroopan solidaarisuusrahastosta jää yhä käytettäväksi vuoden 2010 loppuosan aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisoituneessa maailmassa tapahtuvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä vahingoittaa maita, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat jo aiemmin käyttäneet EGR:n varoja ja nyt on syytä myöntää tukea Irlannille, joka on hakenut tukea rahastosta rankkojen sateiden marraskuussa 2009 aiheuttamien tulvien vuoksi. Tulvat aiheuttivat vakavaa vahinkoa maatalousalalle, asuinkiinteistöille ja yrityksille sekä tieverkolle ja muulle infrastruktuurille.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Ympäristökatastrofeja on tapahtunut viime vuosina entistä enemmän. Mainittakoon erityisesti rankkasateiden aiheuttamat tulvat, joilla on ollut tuhoisia seurauksia ympäristön kannalta; ne ovat aiheuttaneet vahinkoja, joiden korjaaminen on maksanut suuria summia.

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja on otettu käyttöön niiden vahinkojen korjaamiseksi, joita tulvat aiheuttivat Irlannissa vuonna 2009 (maatalousalalle, asuinkiinteistöille ja yrityksille sekä tieverkolle ja muulle infrastruktuurille). Katastrofi on aiheuttanut kaikkiaan noin 520 miljoonan euron välittömät vahingot. EU:n talousarvion 13 miljoonan euron suuruisella rahoitusosuudella tuetaan jälleenrakennustoimia. Äänestin tuen myöntämisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. (IT) Komissio toimi oikein ottaessaan käyttöön 13 022 500 euroa solidaarisuusrahastosta ja esittäessään samaan aikaan lisätalousarvioesityksen (LTE nro 8/2010) tukihakemuksen johdosta, jonka Irlanti esitti marraskuussa 2009 tapahtuneen tulvakatastrofin vuoksi; se aiheutti laajamittaista tuhoa kansalliselle infrastruktuurille ja noin 520,9 miljoonan euron vahingot. Ympäristökatastrofeja ja -tuhoja on tarkasteltava painopistealoina ja toivon, että Euroopan komissio toimii tulevaisuudessa nopeammin ja välittömämmin.

Tulvat koettelivat Irlantia marraskuussa 2009 ja parlamentti antoi hyväksyntänsä vasta tänään, yli vuoden kuluttua tapahtumasta. Tulvia on hiljattain esiintynyt Veneton alueella ja toivon todella, että komissio toteuttaa toimia aiempaa nopeammin ja oikea-aikaisemmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Bögen mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että Euroopan unionilla on velvollisuus auttaa ja tukea ympäristötuhojen ja -katastrofien koettelemia alueita.

Solidaarisuuden käsite liittyy mielestäni Euroopan unionin perusajatukseen ja -arvoihin. Se on yksi perusarvoista, joille unionin olemassaolo perustuu ja jolla on varmistettu unionin vaurastuminen ja laajentuminen aikojen saatossa. Tästä syystä toimi on aiheellinen ja perusteltu mutta myös suoranainen velvollisuus.

Näin ollen toivon, että tukea myönnetään myös niille Italian alueille, joita viimeaikaiset tulvat ovat vakavasti koetelleet ja joiden paikalliset taloudet tulvat lamaannuttivat.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Onnittelen jäsen Bögeä ja totean olevani hänen kanssaan samaa mieltä tarpeesta ottaa käyttöön Euroopan solidaarisuusrahaston varoja Irlannin hyväksi 17. maaliskuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 26 kohdan perusteella. Kyseisen sopimuksen nojalla solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään miljardi euroa. Tämä on ensimmäinen vuonna 2010 tehty ehdotus rahaston käyttöön ottamiseksi.

Tuen ja korostan esittelijän komissiolle esittämiä suosituksia ja olen samaa mieltä siitä, että meidän on osoitettava solidaarisuuttamme, kun otetaan huomioon Euroopassa ja erityisesti Irlannissa vallitseva vaikea taloudellinen tilanne.

Korostan vielä lopuksi, että tuhot ovat koetelleet myös Pohjois-Italiaa ja että meidän on toteutettava välittömästi toimia näidenkin alueiden auttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tuimme päätöslauselmaa komission ehdotuksen perusteella, jonka mukaan on otettava käyttöön Euroopan solidaarisuusrahaston varoja Irlannin hyväksi 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 26 kohdan perusteella. Kyseisen sopimuksen nojalla solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään miljardi euroa. Tämä on ensimmäinen vuonna 2010 tehty ehdotus solidaarisuusrahaston käyttöön ottamiseksi.

Komissio on esittänyt samaan aikaan tämän ehdotuksen kanssa lisätalousarvioesityksen (LTE nro 8/2010, 24. syyskuuta 2010), jotta vuoden 2010 talousarvioon voidaan ottaa vastaavat maksusitoumus- ja maksumäärärahat, kuten toimielinten sopimuksen 26 kohdassa edellytetään. Irlanti haki tukea rahastosta rankkojen sateiden marraskuussa 2009 aiheuttamien tulvien vuoksi. Tulvat aiheuttivat vakavaa vahinkoa maatalousalalle, asuinkiinteistöille ja yrityksille sekä tieverkolle ja muulle infrastruktuurille.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan solidaarisuusrahaston (ESR) käyttöön ottamista koskevassa ehdotuksessa todetaan, että Irlannille on tarpeen myöntää apua marraskuun 2009 tulvien vuoksi, jotka aiheuttivat suuria vahinkoja maatalous- ja teollisuusalalle, infrastruktuurille – erityisesti teille ja vesivaroille – sekä asuinalueille. Tämä huomioon ottaen ja muisteltaessa Madeiran saarta helmikuussa 2010 koetellutta katastrofia sekä Xynthia-myrskyn aiheuttamia seurauksia Euroopassa, pidän myönteisenä komission ehdotusta myöntää Irlannille tukea yhteensä 13 022 500 euroa "poikkeuksellisen alueellisen katastrofin" kriteerin perusteella. Kyseistä kriteeriä käytetään aina, kun käy ilmi, että aiheutuneilla vahingoilla on vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia huomattavan väestönosan elinoloihin ja talouden vakauteen alueella. Toistan kuitenkin, että Euroopan sosiaalirahaston nykyistä järjestelmää on tarpeen tarkistaa, jotta sen avulla voidaan nopeammin ja tehokkaammin lievittää ympäristökatastrofien pysyviä vaikutuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. (EN) Äänestin EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton puolesta: Irlanti – marraskuun 2009 tulvat. Kuten kotimaassani Puolassa on käynyt, tuhoisat tulvat ovat repineet hajalle monia yhteisöjä ja perheitä, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää tukea irlantilaisia ystäviämme. Varat saadaan solidaarisuusrahastosta, joka on tarkoitettu juuri tällaisia suurkatastrofeja varten. Varat osoitetaan eniten kärsineille yhteisöille ja niillä tuetaan perheitä ja yrityksiä, joita tulvat koettelivat eniten. Tarkoituksena on myös tukea jälleenrakentamista ja korvata osittain yrityksien tuhoutumisesta johtuneet tulonmenetykset. On tärkeää, että EU jatkaa jäsenvaltioidensa tukemista hätätilanteissa ja toteuttaa solidaarisuutta käytännössä.

 
  
  

Mietintö: Barbara Matera (A7-0318/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan jäsenenä minun oli yksinkertaisesti pakko äänestää jäsen Materan esittämän kuuden päätöslauselman puolesta, niiden alankomaalaisten työntekijöiden tukemiseksi, jotka irtisanottiin maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena. Euroopan globalisaatiorahasto on tehokas väline, jolla edistetään irtisanottujen ja globalisaation haittavaikutuksista kärsivien työntekijöiden työmarkkinoille uudelleen integrointia pitkällä aikavälillä. Tästä syystä pidän välineen käyttöä tietyissä tapauksissa täysin perusteltuna. Keskustellessamme talousarviosta jotkut olivat sitä mieltä, että Euroopan globalisaatiorahasto olisi romutettava välittömästi. Tässä yhteydessä käy ilmi, että siitä on edelleen suuresti hyötyä joissakin tapauksissa, koska maailmanlaajuisen kriisin seuraukset tuntuvat vielä nykyäänkin.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Esitän tässä äänestysselitykseni. Ottaen huomioon, että Alankomaat on esittänyt tukihakemuksen 821 työntekijän vähentämisen vuoksi kahdella vierekkäisellä NUTS II -alueella Noord Brabantissa ja Zuid Hollandissa, NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa 70 yrityksessä, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission ehdotuksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Olen myös samaa mieltä prosessiin osallistuville toimielimille esitetystä pyynnöstä toteuttaa tarvittavia toimia Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Rakenneuudistusten ja tuotannonsiirtojen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden tuen on oltava dynaamista ja joustavaa, jotta sitä voidaan antaa nopeasti ja tehokkaasti. Ottaen huomioon maailmankaupan rakennemuutokset on tärkeää, että Euroopan talous kykenee panemaan tehokkaasti täytäntöön välineitä tästä kärsivien työntekijöiden tukemiseksi ja heidän uudelleen kouluttamisekseen, jotta he voivat integroitua nopeasti uudelleen työmarkkinoille. Tästä syystä taloudellisen tuen olisi oltava yksilökohtaista. On myös tärkeää korostaa, ettei tuella korvata tavallisesti yrityksille kuuluvaa vastuuta eikä sitä ole tarkoitettu yritysten rahoittamiseen ja rakennemuutoksiin. Äänestän mietinnön puolesta ottaen huomioon Alankomaiden esittämän tukihakemuksen, jossa on kyse 821 työntekijän vähentämisestä Noord Brabantin ja Zuid Hollandin alueella NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa 70 yrityksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) 821 työntekijän irtisanominen grafiikka-alalla toimivassa 70 yrityksessä Noord Brabantin ja Zuid Hollandin alueilla Alankomaissa osoittaa, että maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi ei säästä aloja, jotka vaikuttavat ensi näkemältä olevan turvassa sen seurauksilta. Tämä viittaa siihen, että paino- ja julkaisualan yrityksien määrä laskee Alankomaissa huolestuttavasti, mistä seuraa koko talouteen vaikuttava laskusuhdanne. Euroopan komissio piti tätä painamisen ja tallenteiden jäljentämisen piirissä toimivia yrityksiä koskevaa pyyntöä perusteltuna ja sai ylivoimaista tukea asianomaiselta parlamentin valiokunnalta. Katson näin ollen kaikkien edellytyksien täyttyvän, jotta Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa voidaan pitää tässä tapauksessa perusteltuna. Toivon, että tällä väliaikaisella tuella autetaan irtisanottuja työntekijöitä integroitumaan menestyksellisemmin työmarkkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) asianmukainen käyttö on hyvin tärkeää monien Euroopan kansalaisten ja perheiden hädän lievittämisessä sekä heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun kehitetään uutta koulutettua työvoimaa yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta. Tämä Alankomaita koskeva toimintasuunnitelma, jolla pyritään auttamaan Noord Brabantin ja Zuid Hollandin alueella toimivien 70 yrityksen irtisanomia 821:tä henkilöä, sisältyy samaan kehykseen. Toivon tämän vuoksi, että yhteisön toimielimet kaksinkertaistavat ponnistelunsa sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa, joilla nopeutetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä ja parannetaan sen käyttöastetta, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11:tä prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Solidaarisuusrahaston käyttöön ottamiseksi on esitetty kuusi lisähakemusta, jotka liittyvät satojen yrityksien sulkemiseen Euroopassa. Yhteensä yli 3 000 työntekijää on irtisanottu. Alkuperäiset arviot siitä, kuinka monet hyötyisivät rahastosta sen perustamisen aikaan, on ylitetty kauan sitten. Välineen varojen järjestelmällisen käyttöönoton lisäksi on tehtävä selvä ero uusliberalistisiin politiikkoihin, jotka aiheuttavat aivan silmiemme edessä taloudellista ja sosiaalista tuhoa Euroopan unionin valtioissa. On toteutettava katastrofin seurauksia lievittäviä toimia mutta aivan ensiksi on tarkasteltava sen syitä.

Jokaisen uuden rahaston varojen käyttöönottoa koskevan hakemuksen myötä korostuu kiireellinen tarve toteuttaa toimia, joita olemme suositelleet ja joiden tavoitteena on torjua tehokkaasti työttömyyttä, lisätä taloudellista toimintaa, poistaa turvattomat työpaikat ja vähentää työtunteja leikkaamatta palkkoja. Näillä toimilla torjutaan myös yrityksien tuotannon siirtämistä muualle. Totean lopuksi, kuten muissakin yhteyksissä, että ei pidä jättää huomiotta sellaisen asetuksen epäoikeudenmukaisuutta, jossa tarjotaan suurempia etuja valtioille, joissa on korkeampi tulotaso, erityisesti sellaisille valtioille, joissa palkat ja työttömyystuki ovat korkeammalla tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Puolsin äänestyksessä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Alankomaiden hyväksi, koska väline on mielestäni arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi.

EGR perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan käytännön tukea yritysten uudelleensijoittautumisen tai vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen talouskriisin vuoksi työttömiksi joutuneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.

Tänään toimitettu äänestys koski tukihakemusta, jossa on kyse 821 työntekijän vähentämisestä kahdella vierekkäisellä NUTS II -alueella Noord Brabantissa ja Zuid Hollandissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa 70 yrityksessä. Hakemus koskee yhteensä 2 890 027 euron käyttöönottoa EGR:stä. Totean lopuksi olevani tyytyväinen mietinnön hyväksymiseen, sillä se osoittaa, että EGR on hyödyllinen ja tehokas resurssi globalisaation ja talouskriisin aiheuttaman työttömyyden torjumisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Pidän myönteisenä tätä mietintöä, jossa kannatetaan komission ehdotusta 2 890 027 euron käyttöön ottamisesta Euroopan globalisaatiorahastosta, jotta tuetaan talouskriisin seurauksena irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työmarkkinoille. Hakemus koskee 821 työntekijän irtisanomista 70 yrityksessä (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) yhdeksän kuukauden aikana. Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin juuri tällaisten valitettavien tapahtumien seurauksien lievittämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisoituneessa maailmassa tapahtuvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä vahingoittaa maita, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt on syytä myöntää tukea Alankomaille, joka on esittänyt tukihakemuksen: se koskee 821 työntekijän vähentämistä kahdella vierekkäisellä NUTS II -alueella Noord Brabantissa ja Zuid Hollandissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa 70 yrityksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. (IT) Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin tukemaan maailmanmarkkinoiden globalisointiprosessin seurauksena irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työmarkkinoille. Komissio arvioi EGR:ää koskevia tukihakemuksia ja kannatti tässä tapauksessa tukikelpoisuushakemusta. Nyt tarvitaan budjettiviranomaisen hyväksyntä.

Mietinnössä tarkasteltu hakemus, joka on yhdeksästoista vuoden 2010 talousarvion aikana, koskee 453 632 euron käyttöönottoa EGR:stä (on syytä huomata, että vuotuinen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa) Alankomaiden hyväksi. Hakemuksessa on kyse 140 työntekijän irtisanomisesta painoalalla toimivissa yrityksissä Drenthen alueella. Talouskriisin vuoksi monet yritykset joutuvat vaikeuksiin ja entistä useampi työntekijä menettää työpaikkansa. Meidän on suojeltava heitä. En voisi äänestää muuten kuin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönoton myötä hyödytettäisiin 70:tä eri yritystä ja pelastettaisiin 821 työpaikkaa. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Meillä, Euroopan parlamentilla, on jälleen kerran tehtävänämme hyväksyä poikkeuksellinen määrärahojen myöntäminen EU:n rajojen sisällä. Tosin tämänpäiväisessä istunnossa on tarkoitus hyväksyä kuusi määrärahojen myöntämistä koskevaa toimea. Pidän tätä valitettavana, sillä tällainen toimi on sidoksissa kriisitilanteisiin sekä moniin ongelmiin, jotka vaikuttavat talouteen, työmarkkinoihin, työntekijöihin ja heidän perheisiinsä. Onneksi meillä on kuitenkin käytössämme tällainen rahasto.

Juuri tällaisissa tilanteissa Euroopan unioni osoittaa arvonsa ja ominaisuudet, jotka erottavat sen muista. Yhteisön solidaarisuus ja yhteisön tarpeiden puolustaminen ovat arvoja, joita on varjeltava ja suojeltava. Tämän viestin parlamentti ja Euroopan unioni haluavat välittää. Toivon, että viesti välitetään aiempaa suuremmalla herkkyydellä erityisesti laiskan EU-vastaisen retoriikan torjumiseksi ja sen osoittamiseksi sen sijaan, että yhteisössä annettava tuki ja apu on todella tärkeää.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Alankomaiden esittämä hakemus, joka koskee Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tuen myöntämistä ja 821 työntekijän vähentämistä kahdella vierekkäisellä NUTS II -alueella Noord Brabantissa ja Zuid Hollandissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa 70 yrityksessä, täyttää kaikki lainmukaiset tukikelpoisuusvaatimukset.

Asetuksessa (EY) N:o 546/2009, joka on annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta, säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta, jotta EGR voisi puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään NACE 2 -alan yrityksissä, etenkin pk-yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella". Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta ja toivon, että EGR:n varojen käyttöönotolla edistetään näiden työntekijöiden menestyksellistä integroitumista työmarkkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin EGR:n varojen käyttöönottoa irtisanottujen työntekijöiden tukemiseksi koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Alankomaat esitti joulukuussa 2009 hakemuksen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottamiseksi kahdeksalla alueella grafiikka-alan yrityksissä toteutettujen irtisanomisten yhteydessä. Hakemus koskee 821 työntekijän irtisanomista 70 yrityksessä, jotka toimivat painamisen ja tallenteiden jäljentämisen alalla. Irtisanomiset toteutettiin 1. huhtikuuta 2009 – 29. joulukuuta 2009 välisenä aikana kahdella vierekkäisellä NUTS II -alueella Noord Brabantissa ja Zuid Hollandissa.

Talous- ja rahoituskriisi johti myös paino- ja julkaisualan kysynnän vähenemiseen siten, että painetun mainosmateriaalin kysyntä pieneni noin 32 prosenttia ja aikakausi- ja sanomalehtien kysyntä 7,5–18,2 prosenttia. Alankomaiden paino- ja julkaisuteollisuudessa toteutettiin kallis rakenneuudistus, jotta ala pysyisi kilpailukykyisenä vastaavilla aloilla toimiviin turkkilaisiin, kiinalaisiin ja intialaisiin yrityksiin verrattuna. Varojen myöntämismenettelyä on mielestäni yksinkertaistettava, jotta helpotetaan kyseisten yrityksien mahdollisuuksia saada EGR:stä myönnettäviä tukia.

 
  
  

Mietintö: Barbara Matera (A7-0321/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Esitän tässä äänestysselitykseni. Ottaen huomioon, että Alankomaat on esittänyt tukihakemuksen 140 työntekijän vähentämisen vuoksi, jotka on toteutettu NUTS II -alueella Drenthessa, NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa kahdessa yrityksessä, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission ehdotuksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Olen myös samaa mieltä siitä, ettei EGR:n tuen pidä korvata toimia, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle, eikä sillä pidä rahoittaa yritysten tai alojen rakennemuutostoimenpiteitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Siitä huolimatta, että tuen kaikkia pyyntöjä, joita Alankomaat on esittänyt Euroopan globalisaatiorahaston käyttöön ottamiseksi ja jotka koskevat irtisanomisten aaltoa, joka on koetellut kahta grafiikka-alaan kuuluvaa sektoria – painamista ja tallenteiden jäljentämistä sekä julkaisemista – olen sitä mieltä, että Alankomaiden viranomaiset voisivat toimittaa yksityiskohtaisempia tietoja toimien ulottuvuudesta ja niiden tarkkuudesta, jotta niitä voitaisiin arvioida tehokkaammin. Toivon alan elpyvän ja että irtisanotut ja erityisesti iäkkäämmät työntekijät onnistuvat rakentamaan elämänsä uudelleen ja ottamaan jälleen paikkansa työmarkkinoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset, erityisesti työllisyyteen nähden, Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) asianmukainen käyttö on hyvin tärkeää monien Euroopan kansalaisten ja perheiden hädän lievittämisessä sekä heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun kehitetään uutta koulutettua työvoimaa yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta.

Tämä Alankomaita koskeva toimintasuunnitelma Drenthessa toimivien kahden yrityksen irtisanomien 140 henkilön auttamiseksi sisältyy samaan kehykseen. Toivon tämän vuoksi, että yhteisön toimielimet kaksinkertaistavat ponnistelunsa sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa, joilla nopeutetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä ja parannetaan sen käyttöastetta, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11:tä prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Puolsin äänestyksessä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Alankomaiden hyväksi, koska väline on mielestäni arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi.

EGR perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan käytännön tukea yritysten uudelleensijoittautumisen tai vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen talouskriisin vuoksi työttömiksi joutuneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.

Tänään toimitettu äänestys koski tukihakemusta, jossa on kyse 140 työntekijän vähentämisestä NUTS II -alueella Drenthessa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa kahdessa yrityksessä. Hakemus koskee yhteensä 453 632 euron käyttöönottoa EGR:stä. Totean lopuksi olevani tyytyväinen mietinnön hyväksymiseen, sillä se osoittaa, että EGR on hyödyllinen ja tehokas resurssi globalisaation ja talouskriisin aiheuttaman työttömyyden torjumisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa tuetaan Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa koskevaa hakemusta. Se koskee 140 työntekijän vähentämistä kahdessa yrityksessä (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) yhdeksän kuukauden jakson aikana Drenthen kaksinumerotasolla Alankomaissa. Hakemus on yksi kuudesta toisiinsa liittyvästä hakemuksesta, jotka kaikki koskevat työntekijävähennyksiä Alankomaissa kahdeksalla eri alueella. Paino- ja julkaisualan kysyntä on vähentynyt merkittävästi talouskriisin johdosta. Pidän myönteisenä solidaarisuutta, jota osoitamme työntekijöitä kohtaan näinä vaikeina aikoina.

 
  
MPphoto
 
 

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin Barbara Materan laatimien mietintöluonnoksien puolesta, jotka koskevat Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa Alankomaiden hyväksi, koska olen sitä mieltä, että Euroopan unionin on autettava irtisanottuja työntekijöitä ja annettava heille dynaamista ja tehokasta tukea. Vallitsevassa taloudellisessa ja sosiaalisessa kriisitilanteessa meidän on kohdistettava toimemme avun tarpeessa olevien tukemiseksi. Olemme kaikki tietoisia siitä, että EU:n kansalaisten suojeleminen globalisaation ja taloudellisen taantuman seurauksilta on asetettava etusijalle. Unioni voi mielestäni osallistua merkittävällä tavalla talouskriisin seurauksien torjumiseen ja kansalaisten työttömyyden vähentämiseen.

Tässä yhteydessä kiinnitän huomiota siihen, että EU:n jäsenvaltiot voivat pyytää ja niiden on pyydettävä Euroopan globalisaatiorahaston tukea. Tältä osin totean, että kotimaani Romania on esimerkki solidaarisuuden hengestä, joka vallitsee Euroopan unionissa kriisitilanteissa, olipa kyse Kreikasta, Alankomaista ja niin edelleen. Näin vahvistetaan sitä tosiasiaa, että muodostamme yhdessä yhden suuren perheen eli yhdentyneen Euroopan perheen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisoituneessa maailmassa tapahtuvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä vahingoittaa maita, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia.

EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt on syytä myöntää tukea Alankomaille, joka on esittänyt tukihakemuksen: se koskee 140 työntekijän vähentämistä NUTS II -alueella Drenthessa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa kahdessa yrityksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Entistä useammat jäävät työttömiksi globalisaation seurauksena. Yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana 1. huhtikuuta 2009 – 29. joulukuuta 2009 irtisanottiin 140 työntekijää Drenthen alueella Alankomaissa sijaitsevassa kahdessa yrityksessä. Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja otetaan nyt käyttöön 453 632 euron verran. Äänestin mietinnön puolesta, koska sen ansiosta EGR voi täyttää velvoitteensa.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen.(DE) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönoton myötä hyödytettäisiin kahta eri yritystä ja pelastettaisiin 140 työpaikkaa. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Hakemus perustuu Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) annetun asetuksen 2 artiklan c kohtaan ja on yksi kuudesta toisiinsa liittyvästä hakemuksesta, jotka kaikki koskevat työntekijävähennyksiä Alankomaissa kahdeksalla eri NUTS II -alueella grafiikka-alan yrityksissä; maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi on koetellut niitä raskaasti. Hakemus koskee erityisesti 140 työntekijän vähentämistä NUTS II -alueella Drenthessa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa kahdessa yrityksessä. Drenthen tilanne on hyvin vaikea sekä siitä syystä, että provinssin työttömyysaste on Alankomaiden kolmanneksi korkein (7,5 prosenttia), että sen vuoksi, että alueen tulo asukasta kohden jää huomattavasti alle kansallisen keskiarvon. Niinpä kaikki EGR:n käyttöönottoa koskevat edellytykset täyttyvät mielestäni tässä tapauksessa ja toivon, että irtisanotuille työntekijöille myönnetään nopeasti ja tehokkaasti tukea.

 
  
  

Mietintö: Barbara Matera (A7-0323/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Esitän tässä äänestysselitykseni. Ottaen huomioon, että Alankomaat on esittänyt tukihakemuksen 129 työntekijän vähentämisen vuoksi NUTS II -alueella Limburgissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa yhdeksässä yrityksessä, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission ehdotuksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa.

Olen myös samaa mieltä komission ehdotuksesta, joka koskee vaihtoehtoisen maksumäärärahojen lähteen hyödyntämistä käyttämättä jääneiden Euroopan sosiaalirahaston varojen sijaan, kun Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja otetaan käyttöön, ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti on useita kertoja muistuttanut, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että siirtoja varten on näin ollen yksilöitävä asianmukaiset budjettikohdat.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Painamisen ja tallenteiden jäljentämisen ala, joka on osa grafiikka-alaa, on erityisesti kokenut kovia Alankomaissa, mikä käy ilmi globalisaatiorahaston (EGR) käyttöön ottamiseksi esitetyistä eri hakemuksista. Drenthen alue, jonka työttömyysaste on Alankomaiden kolmanneksi korkein, ei ole välttynyt tältä suuntaukselta. On syytä korostaa tarvetta ottaa rahasto käyttöön nopeasti ja tehokkaasti, ilman liiallista byrokratiaa, jotta irtisanotuille työntekijöille voidaan tarjota parempaa koulutusta ja siten helpottaa heidän uudelleen integroitumistaan työmarkkinoille paremmissa oloissa kuin heidän lähtiessään.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) asianmukainen käyttö on hyvin tärkeää monien Euroopan kansalaisten ja perheiden hädän lievittämisessä sekä heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun kehitetään uutta koulutettua työvoimaa yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta.

Tämä Alankomaita koskeva toimintasuunnitelma Limburgin alueella toimivan yhdeksän yrityksen irtisanomien 129 henkilön auttamiseksi sisältyy samaan kehykseen. Toivon tämän vuoksi, että yhteisön toimielimet kaksinkertaistavat ponnistelunsa sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa, joilla nopeutetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä ja parannetaan sen käyttöastetta, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11:tä prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Puolsin äänestyksessä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Alankomaiden hyväksi, koska väline on mielestäni arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi.

EGR perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan käytännön tukea yritysten uudelleensijoittautumisen tai vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen talouskriisin vuoksi työttömiksi joutuneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.

Tänään toimitettu äänestys koski tukihakemusta, jossa on kyse 129 työntekijän vähentämisestä NUTS II -alueella Limburgissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa yhdeksässä yrityksessä. Hakemus koskee yhteensä 549 946 euron käyttöönottoa EGR:stä. Totean lopuksi olevani tyytyväinen mietinnön hyväksymiseen, sillä se osoittaa, että EGR on hyödyllinen ja tehokas resurssi globalisaation ja talouskriisin aiheuttaman työttömyyden torjumisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä yhteisön solidaarisuutta ilmentävää toimea, joka koskee yhdeksässä yrityksessä (painaminen ja jäljentäminen) työskenteleviä ja irtisanomisen uhkaamia 129:ää työntekijää. 549 946 euron suuruinen summa auttaa heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisoituneessa maailmassa tapahtuvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä vahingoittaa maita, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia.

EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt on syytä myöntää tukea Alankomaille, joka on esittänyt tukihakemuksen: se koskee 129 työntekijän vähentämistä NUTS II -alueella Limburgissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa yhdeksässä yrityksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Entistä useammat työntekijät menettävät työpaikkansa globalisaation kauaskantoisten seurauksien johdosta. Työntekijöiden irtisanominen on entistä yleisempää. Limburgissa Alankomaissa sijaitseva koneiden ja laitteiden valmistuksen alalla toimiva yritys irtisanoi 129 työntekijää 1. huhtikuuta 2009 – 29. joulukuuta 2009 välisenä aikana. Euroopan globalisaatiorahastolle (EGR) on nyt esitetty hakemus 549 946 euron käyttöön ottamisesta asianosaisten auttamiseksi. Äänestin mietinnön puolesta, jotta irtisanotut työntekijät eivät joutuisi kärsimään enempää taloudellisista ongelmista.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönoton myötä voidaan pelastaa 129 työpaikkaa yhdeksässä eri yrityksessä. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Hakemus perustuu Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) annetun asetuksen 2 artiklan c kohtaan ja on yksi kuudesta toisiinsa liittyvästä hakemuksesta, jotka kaikki koskevat työntekijävähennyksiä Alankomaissa kahdeksalla eri NUTS II -alueella grafiikka-alan yrityksissä; maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi on koetellut niitä raskaasti. Hakemus koskee erityisesti 129 työntekijän vähentämistä NUTS II -alueella Limburgissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa yhdeksässä yrityksessä. Limburgin tilanne on hyvin vaikea sekä siitä syystä, että provinssin työttömyysaste on Alankomaiden toiseksi korkein (8 prosenttia), että sen vuoksi, että alueen tulo asukasta kohden jää huomattavasti alle kansallisen keskiarvon. Niinpä kaikki EGR:n käyttöönottoa koskevat edellytykset täyttyvät mielestäni tässä tapauksessa ja toivon, että irtisanotuille työntekijöille myönnetään nopeasti ja tehokkaasti tukea.

 
  
  

Mietintö: Barbara Matera (A7-0322/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. Ottaen huomioon, että Alankomaat on esittänyt tukihakemuksen 650 työntekijän vähentämisen vuoksi kahdella vierekkäisellä NUTS II -alueella Gelderlandissa ja Overijsselissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa 45 yrityksessä, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission ehdotuksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Tuen myös parlamentin kantaa, jossa pahoitellaan kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmien toteuttamisessa komissiossa etenkin tämän talouskriisin aikana ilmenneitä vakavia puutteita, koska tällainen kriisi lisää merkittävästi tuen tarvetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) 650 työntekijää on menettänyt työpaikkansa 45 yrityksessä, jotka toimivat grafiikka-alaan liittyvällä painamisen ja tallenteiden jäljentämisen alalla Gelderlandissa ja Overijsselissa, Alankomaissa, muiden samassa vaikeassa tilanteessa kaikkialla Alankomaissa olevien työntekijöiden ja yrityksien lisäksi. Kun otetaan huomioon kaikki hakemukset, jotka koskevat Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa, on tärkeää selvittää, miten työntekijöitä ohjataan ja ovatko uudet työpaikat ja itsenäiseen ammatinharjoittamiseen liittyvät kannustimet kestäviä vai kohdistuuko työntekijöihin samoja riskejä kuin niihin, jotka ovat aiemmin epäonnistuneet pyrkimyksissään. Kekseliäisyys ja yrittäjyys ovat kauan olleet Alankomaiden yhteiskunnalle ominaisia piirteitä, jotka on pidettävä mielessä ja joita on elvytettävä vallitsevina vaikeina aikoina.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) asianmukainen käyttö on hyvin tärkeää monien Euroopan kansalaisten ja perheiden hädän lievittämisessä sekä heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun kehitetään uutta koulutettua työvoimaa yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta.

Tämä Alankomaita koskeva toimintasuunnitelma, joka koskee Gelderlandin ja Overijsselin alueella toimivan 45 yrityksen irtisanomien 650 henkilön auttamista, sisältyy samaan kehykseen. Toivon tämän vuoksi, että yhteisön toimielimet kaksinkertaistavat ponnistelunsa sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa, joilla nopeutetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä ja parannetaan sen käyttöastetta, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11:tä prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Puolsin äänestyksessä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Alankomaiden hyväksi, koska väline on mielestäni arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi.

EGR perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan käytännön tukea yritysten uudelleensijoittautumisen tai vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen talouskriisin vuoksi työttömiksi joutuneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.

Tänään toimitettu äänestys koski tukihakemusta, jossa on kyse 650 työntekijän vähentämisestä kahdella NUTS II -alueella Gelderlandissa ja Overijsselissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa 45 yrityksessä. Hakemus koskee yhteensä 2 013 619 euron käyttöönottoa EGR:stä. Totean lopuksi olevani tyytyväinen mietinnön hyväksymiseen, sillä se osoittaa, että EGR on hyödyllinen ja tehokas resurssi globalisaation ja talouskriisin aiheuttaman työttömyyden torjumisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Pidän myönteisenä tätä mietintöä, jossa kannatetaan suunnitelmia 2 013 619 euron myöntämiseksi, jotta autetaan painoteollisuuden laskusuhdanteen vuoksi Overijsselissa irtisanottuja työntekijöitä. Tämän Euroopan globalisaatiorahastosta myönnettävän tuen avulla työntekijöitä on tarkoitus auttaa integroitumaan uudelleen työmarkkinoille. Olen tyytyväinen huomatessani, miten yhteisön solidaarisuus ilmenee käytännössä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisoituneessa maailmassa tapahtuvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä vahingoittaa maita, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia.

EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt on syytä myöntää tukea Alankomaille, joka on esittänyt tukihakemuksen: se koskee tapauksia, joissa 650 työntekijää vähennetään kahdella vierekkäisellä NUTS II -alueella Gelderlandissa ja Overijsselissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa 45 yrityksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana 1. huhtikuuta 2009 – 29. joulukuuta 2009 irtisanottiin 650 työntekijää Gelderlandin ja Overijsselin alueella Alankomaissa toimivassa 45 yrityksessä. Irtisanomiset johtuivat talouskriisistä ja maailmankaupan rakenteellisista muutoksista. Euroopan globalisaatiorahasto (EGR), josta voidaan ottaa vuosittain käyttöön 500 miljoonan euron enimmäismäärä, perustettiin työpaikkansa menettäneiden henkilöiden tulevaisuudennäkymien parantamiseksi ja toimien toteuttamiseksi tällaisissa tapauksissa. Äänestin mietinnön puolesta, koska irtisanotut työntekijät ansaitsevat EGR:n tuen.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen.(DE) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönoton myötä voidaan pelastaa 650 työpaikkaa 45:ssä eri yrityksessä. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Alankomaiden esittämä hakemus, joka koskee Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tuen myöntämistä ja 650 työntekijän vähentämistä kahdella vierekkäisellä NUTS II -alueella Gelderlandissa ja Overijsselissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa 45 yrityksessä, täyttää kaikki lainmukaiset tukikelpoisuusvaatimukset. Asetuksessa (EY) N:o 546/2009, joka on annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta, säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta, jotta EGR voisi puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään NACE 2 -alan yrityksissä, etenkin pk-yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella". Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta ja toivon, että EGR:n varojen käyttöönotolla edistetään näiden työntekijöiden menestyksellistä integroitumista työmarkkinoille.

 
  
  

Mietintö: Barbara Matera (A7-0319/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Ottaen huomioon, että Alankomaat on esittänyt tukihakemuksen 720 työntekijän vähentämisen vuoksi kahdella vierekkäisellä NUTS II -alueella Noord Hollandissa ja Utrechtissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa 79 yrityksessä, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission ehdotuksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa.

Olen myös samaa mieltä komission ehdotuksesta, joka koskee vaihtoehtoisen maksumäärärahojen lähteen hyödyntämistä käyttämättä jääneiden Euroopan sosiaalirahaston varojen sijaan, kun Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja otetaan käyttöön, ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti on useita kertoja muistuttanut, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että siirtoja varten on näin ollen yksilöitävä asianmukaiset budjettikohdat.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Grafiikka-alan kriisi on vaikuttanut Alankomaissa moniin alueisiin, kuten Noord Hollandiin ja Utrechtiin. Tässä tapauksessa 79 yrityksessä irtisanottiin 720 työntekijää. Hakemus on yksi kuudesta Alankomaiden esittämästä hakemuksesta, jotka ovat ansainneet Euroopan komission ja budjettivaliokunnan tuen. Kannatan sitä myös ja toivon, että alan toimintaa pystytään organisoimaan uudelleen ja että irtisanotut työntekijät työllistyvät jälleen, joko samalla painamisen ja tallenteiden jäljentämisen alalla tai muilla aloilla, joilla he ovat päteviä työskentelemään nyt tai tulevaisuudessa. Myönnetty tuki voi olla tässä apuna.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) asianmukainen käyttö on hyvin tärkeää monien Euroopan kansalaisten ja perheiden hädän lievittämisessä sekä heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun kehitetään uutta koulutettua työvoimaa yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta.

Tämä Alankomaita koskeva toimintasuunnitelma Noord Hollandin ja Utrechtin alueilla toimivan 79 yrityksen irtisanomien 720 henkilön auttamiseksi sisältyy samaan kehykseen. Toivon tämän vuoksi, että yhteisön toimielimet kaksinkertaistavat ponnistelunsa sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa, joilla nopeutetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä ja parannetaan sen käyttöastetta, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11:tä prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on yksi mietinnöistä, jotka koskevat Alankomaiden esittämää kuutta hakemusta Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) käyttöön ottamiseksi, jotta tuetaan talous- ja rahoituskriisin seurauksena irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työmarkkinoille. Näihin kuuteen hakemukseen liittyy erityispiirteitä, jotka on tärkeää mainita Euroopan komission käsittelyn viivästymisen lisäksi, mistä on nyt tullut valitettavan yleistä. Kyseiset erityispiirteet liittyvät näiden kuuden hakemuksen sisältöön; ne koskevat kaikki irtisanomisia, joita on toteutettu kahdeksalla Alankomaissa sijaitsevalla alueella pienissä grafiikka-alan yrityksissä, erityisesti painamisen ja tallenteiden jäljentämisen sekä julkaisemisen alalla. Tällä kertaa EGR:stä on otettu käyttöön yhteensä 2 266 625 euroa Alankomaiden hyväksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. (FR) On mielenkiintoinen yhteensattuma, että parlamenttia on pyydetty tänään ottamaan kantaa Alankomaiden esittämään kuuteen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tukea koskevaan hakemukseen, samalla kun vuoden 2011 talousarviota koskevat neuvottelut ovat keskeytyneet, koska Alankomaat ja kaksi muuta jäsenvaltiota ovat kieltäytyneet käymästä vastuullista ja rakentavaa vuoropuhelua yhteisön talousarvion tulevaisuudesta. Olen näin ollen sitä mieltä, että tämänpäiväinen äänestys on tilaisuus osoittaa, että yhteisön talousarvio ei ole pelkkä kirjanpitoväline, jota kaikki pitävät pelottavana, vaan se on ensisijaisesti Euroopan unionin taustalla piilevä "voima", jonka ansiosta unioni voi toteuttaa päivä toisensa jälkeen toimia suojellakseen kansalaisia ja työttömiä työntekijöitä erityisesti EGR:n avulla.

Äänestystä, joka koskee EGR:n tuen myöntämistä alankomaalaisille työntekijöille, olisi voitu käyttää "protestiäänestyksenä" Alankomaiden hallitusta vastaan, koska se arvostelee yhtäältä sitä, mitä se toisaalta hyödyntää. Äänestys oli sen sijaan parlamentille tarjoutunut tilaisuus muistuttaa, että solidaarisuusperiaatteen on toimittava kaiken EU:n päätöksenteon perustana.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Puolsin äänestyksessä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Alankomaiden hyväksi, koska väline on mielestäni arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi.

EGR perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan käytännön tukea yritysten uudelleensijoittautumisen tai vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen talouskriisin vuoksi työttömiksi joutuneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen integroitumaan uudelleen työmarkkinoille. Tänään toimitettu äänestys koski tukihakemusta, jossa on kyse 720 työntekijän vähentämisestä kahdella NUTS II -alueella Noord Hollandissa ja Utrechtissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa 79 yrityksessä. Hakemus koskee yhteensä 2 266 625 euron käyttöönottoa EGR:stä.

Totean lopuksi olevani tyytyväinen mietinnön hyväksymiseen, sillä se osoittaa, että EGR on hyödyllinen ja tehokas resurssi globalisaation ja talouskriisin aiheuttaman työttömyyden torjumisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan globalisaatiorahastosta on otettu käyttöön 2 266 625 euroa, jotta tuetaan maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena painoteollisuuden alalla irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työmarkkinoille. Hakemus koskee 720 työntekijän irtisanomista 79 yrityksessä, jotka toimivat Noord Hollandin ja Utrechtin kaksinumerotasolla Alankomaissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisoituneessa maailmassa tapahtuvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä vahingoittaa maita, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia.

EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt on syytä myöntää tukea Alankomaille, joka on esittänyt tukihakemuksen: se koskee 720 työntekijän vähentämistä kahdella vierekkäisellä NUTS II -alueella Noord Hollandissa ja Utrechtissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa 79 yrityksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen.(DE) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönoton myötä hyödytettäisiin 79:ää eri yritystä ja pelastettaisiin 720 työpaikkaa. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Alankomaiden esittämä hakemus, joka koskee Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tuen myöntämistä ja 720 työntekijän vähentämistä kahdella vierekkäisellä NUTS II -alueella Noord Hollandissa ja Utrechtissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa 79 yrityksessä, täyttää kaikki lainmukaiset tukikelpoisuusvaatimukset. Asetuksessa (EY) N:o 546/2009, joka on annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta, säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta, jotta EGR voisi puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään NACE 2 -alan yrityksissä, etenkin pk-yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella". Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta ja toivon, että EGR:n varojen käyttöönotolla edistetään näiden työntekijöiden menestyksellistä integroitumista työmarkkinoille.

 
  
  

Mietintö: Barbara Matera (A7-0320/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Ottaen huomioon, että Alankomaat on esittänyt tukihakemuksen 598 työntekijän vähentämisen vuoksikahdella vierekkäisellä NUTS II -alueella Noord Hollandissa ja Zuid Hollandissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 58 (julkaisutoiminta) piirissä toimivassa kahdeksassa yrityksessä, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission ehdotuksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Olen myös samaa mieltä prosessiin osallistuville toimielimille esitetystä pyynnöstä toteuttaa tarvittavia toimia Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikki, jotka seuraavat numeroita ja Alankomaissa grafiikka-alalla toteutettuihin irtisanomisiin – joiden vuoksi on esitetty lukuisia hakemuksia Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) käyttöön ottamiseksi – liittyviä lukuja ja maantieteellistä jakautumista, ovat varmasti huolestuneita havaitessaan, miten yleisiä ja laajalle levinneitä irtisanomistoimet ovat. Pelkästään Noord Hollandin ja Zuid Hollandin vierekkäisillä alueilla 598 työntekijää on menettänyt julkaisualan työpaikkansa vain yhdeksän kuukauden sisällä. Kolmansien maiden kanssa käytävä kilpailu sekä koko yhteisöä koetteleva rahoitus- ja talouskriisi ovat tapahtumien kannalta ratkaisevia tekijöitä, joiden vuoksi on selvää, että on ratkaistava ihmisten välittömät ongelmat: heidän uudelleen integroitumisensa työmarkkinoille ja heidän toimeentulonsa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. EGR:llä on lievittävä rooli ja se voi toimia kannustimena mutta on selvää, että se ei yksin riitä moniin perheisiin vaikuttavien vakavien ongelmien ratkaisemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) asianmukainen täytäntöönpano on hyvin tärkeää monien Euroopan kansalaisten ja perheiden hädän lievittämisessä sekä heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun kehitetään uutta koulutettua työvoimaa yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta.

Tämä Alankomaita koskeva toimintasuunnitelma Noord Hollandin ja Zuid Hollandin alueilla toimivien kahdeksan yrityksen irtisanomien 598 henkilön auttamiseksi sisältyy samaan kehykseen. Toivon tämän vuoksi, että yhteisön toimielimet kaksinkertaistavat ponnistelunsa sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa, joilla nopeutetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä ja parannetaan sen käyttöastetta, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11:tä prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Puolsin äänestyksessä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Alankomaiden hyväksi, koska väline on mielestäni arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi.

EGR perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan käytännön tukea yritysten uudelleensijoittautumisen tai vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen talouskriisin vuoksi työttömiksi joutuneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen integroitumaan uudelleen työmarkkinoille. Tänään toimitettu äänestys koski tukihakemusta, jossa on kyse 598 työntekijän vähentämisestä kahdella NUTS II -alueella Noord Hollandissa ja Zuid Hollandissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 58 (julkaisutoiminta) piirissä toimivassa kahdeksassa yrityksessä. Hakemus koskee yhteensä 2 326 459 euron käyttöönottoa EGR:stä.

Korostan lopuksi, että kuuden mietinnön hyväksyminen tänään osoittaa, että EGR on hyödyllinen ja tehokas resurssi globalisaation ja talouskriisin aiheuttaman työttömyyden torjumisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan mietintöä ja tukea, jota Euroopan globalisaatiorahasto antaa irtisanotuille työntekijöille. Ehdotus koskee 2 326 459 euron myöntämistä kahdeksassa painamisen ja jäljentämisen alan yrityksessä työskennelleen 598 työntekijän auttamiseksi; he ovat menettämässä työpaikkansa talouskriisin seurauksena. Tämä on tärkeä esimerkki eurooppalaisesta solidaarisuudesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisoituneessa maailmassa tapahtuvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä vahingoittaa maita, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia.

EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt on syytä myöntää tukea Alankomaille, joka on esittänyt tukihakemuksen: se koskee 598 työntekijän vähentämistä kahdella vierekkäisellä NUTS II -alueella Noord Hollandissa ja Zuid Hollandissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 58 (julkaisutoiminta) piirissä toimivassa kahdeksassa yrityksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana 1. huhtikuuta 2009 – 29. joulukuuta 2009 irtisanottiin 598 työntekijää Noord Hollandin ja Zuid Hollandin alueilla Alankomaissa sijaitsevassa yhteensä kahdeksassa yrityksessä. Jokainen heistä joutui globalisaation uhriksi. Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin lieventämään tällaisten sosiaalisten epäkohtien seurauksia. Äänestin mietinnön puolesta, koska kaikki EGR:n käyttöönoton edellytykset ovat täyttyneet.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen.(DE) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönoton myötä hyödytettäisiin kahdeksaa eri yritystä ja pelastettaisiin 598 työpaikkaa. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Alankomaiden esittämä hakemus, joka koskee Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tuen myöntämistä ja 598 työntekijän vähentämistä kahdella vierekkäisellä NUTS II -alueella Noord Hollandissa ja Zuid Hollandissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 58 (julkaisutoiminta) piirissä toimivassa kahdeksassa yrityksessä, täyttää kaikki lainmukaiset tukikelpoisuusvaatimukset. Asetuksessa (EY) N:o 546/2009, joka on annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta, säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta, jotta EGR voisi puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään NACE 2 -alan yrityksissä, etenkin pk-yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella". Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta ja toivon, että EGR:n varojen käyttöönotolla edistetään näiden työntekijöiden menestyksellistä integroitumista työmarkkinoille.

 
  
  

Mietinnöt: Barbara Matera (A7-0318/2010), (A7-0319/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) vuosittaiset määrärahat ovat 500 miljoonaa euroa; niillä on tarkoitus tukea työntekijöitä, jotka kärsivät maailmankaupan suurten rakennemuutosten seurauksista. Arvioiden mukaan 35 000–50 000 työntekijää voisi hyötyä EGR:n tuesta vuosittain. Varoilla voidaan tukea uuden työpaikan etsimistä, yksilöllisesti toteutettua koulutusta, itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi tai yrittäjäksi ryhtymistä ja liikkuvuutta sekä edistää huonoimmassa asemassa olevien tai ikääntyneiden työntekijöiden liikkuvuutta ja tukemista. Äänestin mietinnön puolesta, koska rahaston käyttöönotto on täysin perusteltua.

 
  
  

Mietinnöt: Barbara Matera (A7-0328/2010), (A7-0318/2010), (A7-0321/2010), (A7-0323/2010), (A7-0322/2010), (A7-0319/2010), (A7-0320/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Totean Alankomaiden esittämästä tukihakemuksesta, joka koskee 140 työntekijän vähentämistä Drenthen alueella NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) piirissä toimivassa kahdessa yrityksessä, että viittaan kaikkiin mietinnön A7-0318/2010 yhteydessä antamani äänestysselityksen perusteisiin, joiden vuoksi äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Goebbels (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää kaikista jäsen Materan mietinnöistä, jotka koskevat Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa Alankomaiden eri alueiden auttamiseksi, en siitä syystä, että vastustan näitä suunnitelmia, vaan siksi, että haluan varoittaa Alankomaiden hallitusta, joka noudattaa populistista ja EU:n vastaista politiikkaa. Alankomaat vastustaa yhteisön talousarvion lisäämistä mutta ei epäröi ottaa vastaan yhteisön tukea. Lisäksi Alankomaat on Saksan jälkeen sisämarkkinoista eniten hyötyvä valtio. On tullut aika palauttaa Alankomaiden politiikka takaisin juurilleen. Alankomaathan on yksi EU:n perustajajäsenistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Kuten usein aikaisemminkin, olemme tukeneet tätä asiakirjaa, jossa: 1. kehotetaan asianomaisia toimielimiä toteuttamaan tarvittavia toimia EGR:n varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi, 2. palautetaan mieliin, että toimielimet ovat sitoutuneet varmistamaan, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea, sekä korostetaan, että EGR:n rooli voi olla ratkaiseva irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille, 3. korostetaan, että EGR-asetuksen 6 artiklan mukaisesti olisi varmistettava, että EGR:stä tuetaan työttömäksi jääneiden yksittäisten työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään, sekä toistetaan, että EGR:n tuki ei saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Parlamentti antoi tukensa paketille, johon sisältyi kuusi Alankomaiden esittämää hakemusta Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) käyttöön ottamiseksi. Äänestin tietysti Alankomaiden hakemuksien puolesta, koska on tärkeää antaa nopeaa tukea jonkin jäsenvaltion kansalaisille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa, minkä vuoksi EGR perustettiin. Annoin kuitenkin tukeni kuudelle hakemukselle varsin vastahakoisesti, kun otetaan huomioon Alankomaiden hallituksen hyvin torjuva asenne viime viikon maanantaina Brysselissä käydyissä talousarvioneuvotteluissa. Se, että parlamenttia estetään kaikin tavoin käymästä vakavaa keskustelua sen osallisuudesta tulevaan rahoituskehykseen, ja se, että parlamenttia kehotetaan samalla hyväksymään rahoitustuen myöntäminen Alankomaille, ovat mielestäni kaksi täysin yhteensopimatonta asiaa.

 
  
  

Mietintö: Paolo De Castro (A7-0305/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Hyvät parlamentin jäsenet, komission kertomuksista käy ilmi, että Saksan alkoholimonopolin puitteissa ei ole rikottu sisämarkkinoiden kilpailusääntöjä. Tästä syystä kannatan ehdotusta. Mietinnössä korostetaan myös määräyksien merkitystä Saksan maaseututalouden ja erityisesti pienten tislaamojen kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Koska pienten tislaamojen osallistuminen Saksan alkoholimonopoliin ja pääsy markkinoille on tärkeää ja koska esitetyt kertomukset eivät anna viitteitä sisämarkkinoiden kilpailusääntöjen rikkomisesta, katson, että monopolin voimassaoloaikaa ei pitäisi jatkaa vuotta 2013 pitemmälle, jolloin uusi yhteinen maatalouspolitiikka tulee voimaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että saksalaisille pienille tislaamoille on myönnettävää lisää sopeutumisaikaa, jotta ne menestyisivät vapailla markkinoilla. Olen samaa mieltä komission ehdotuksesta monopolin voimassaolon pidentämisestä muutamalla vuodella monopolin ja tuen lakkauttamisprosessin saattamiseksi päätökseen sekä asteittaisen lakkauttamisen mahdollistamiseksi vuonna 2017.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Esittelijän tavoin pidän valitettavana, että vuoden 2013 jälkeinen yhteinen maatalouspolitiikka joudutaan käynnistämään vanhoin painolastein; mainittakoon esimerkiksi tämä yhteisestä markkinajärjestelystä annettuun asetukseen sisältyvä erityisjärjestely, joka koskee Saksan alkoholimonopolin kehyksessä myönnettyä tukea. Ymmärrän kuitenkin tarpeen jatkaa monopolin asteittaista lakkauttamista koskevaa sopeutumisaikaa, ottaen huomioon Saksan maaseututalouden taloudelliset tarpeet erityisesti joissakin osavaltioissa. Sen lisäksi, että unionin sääntöjen olisi oltava ennakoitavissa ja tasapuolisia, niissä olisi myös mahdollistettava tarvittava joustavuus, jotta täytetään markkinoiden ja unionin kansalaisten – tässä tapauksessa saksalaisten tislaamojen omistajien – erityistarpeet.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Olen samaa mieltä komission kannasta, koska sisämarkkinoiden kilpailun vääristymisestä ei ole annettu viitteitä. Neuvostossa vallitsee yhteisymmärrys tämän Saksan maaseututalouden kannalta merkittävän ehdotuksen tukemisesta. Komissio esittää myös aikataulun monopolin harjoittaman alkoholituotannon vähentämiseksi asteittain ennen tuen lopullista päättymispäivää, joka on 1. tammikuuta 2018.

Yhteisistä markkinajärjestelyistä annetun asetuksen 182 artiklan 4 kohdan mukaan Saksa saa nykyisellään valtiontukisäännöistä poiketen myöntää valtiontukea Saksan monopolin puitteissa tuotteille, joita kyseinen monopoli pitää jalostuksen jälkeen kaupan maatalousperäisenä etyylialkoholina. Sallitun valtiontuen ylärajana on 110 miljoonaa euroa vuodessa ja tuki menee pääasiassa raaka-ainetta toimittaville viljelijöille ja raaka-ainetta käyttäville tislaamoille. Käytetty talousarvio on kuitenkin mainittua määrää pienempi ja se on pienentynyt jatkuvasti vuodesta 2003 alkaen. Lisäksi monet tislaamot ovat jo aloittaneet valmistautumisen vapaille markkinoille siirtymiseen perustamalla osuuskuntia, investoimalla vähemmän energiaa vieviin laitteisiin ja markkinoimalla yhä suuremman osan alkoholistaan suoraan.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme mietinnön puolesta siitä huolimatta, että olimme eri mieltä komission ja esittelijän tuen jatkamiseksi esittämistä perusteista. Molemmat katsovat, että muutamat vielä olemassa olevat interventiotoimet olisi lopullisesti lakkautettava, jolloin maatalous joutuisi "vapaiden markkinoiden" armoille. Niinpä esittelijä ja komissio tyytyvät toteamaan, että "sopeutumisaikaa tarvitaan kuitenkin enemmän, jotta tislaajat menestyisivät vapailla markkinoilla." Toisin kuin esittelijä, olemme sitä mieltä, että markkinoilla ja sääntelyvälineissä toteutettavien interventioiden olisi enemmänkin oltava sääntö kuin poikkeus.

Vain siten voidaan taata viljelijöiden ja erityisesti pienien ja keskisuurien tuottajien toimeentulo. Niinpä se on ainoa keino taata pienen ja keskikokoisen maatalouden tulevaisuus ja oikeus tuotantoon samoin kuin jokaisen valtion oikeus elintarviketurvaan ja -omavaraisuuteen. Sen sijaan, että Saksalle myönnetään poikkeus johonkin tiettyyn tuotteeseen nähden, olisi harkittava intervention toteuttamista myös muiden valtioiden ja tuotteiden kohdalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Jahr (PPE), kirjallinen. (DE) Aloitan esittämällä vilpittömät kiitokseni valiokunnan puheenjohtajalle De Castrolle ja Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) varjoesittelijälle, jäsen Jegglelle, heidän tekemästään kovasta työstä. Tänään hyväksytty Saksan alkoholimonopolin voimassaoloajan lopullinen jatkaminen on tärkeä edistysaskel. Siten erityisesti hedelmiä käyttävät tislaamomme voivat rauhassa suunnitella tulevaisuutta vuoden 2010 jälkeen.

Tämä on tärkeää, koska ne voivat näin valmistautua vapaille markkinoille siirtymiseen ja ylläpitää yhtä Saksan ainutlaatuisista kulttuurisista maisematyypeistä. Tätä siirtymäkautta on nyt kuitenkin hyödynnettävä laajamittaisesti tarvittavien sopeutumistoimien toteuttamiseksi, koska monopolin voimassaoloa ei jatketa enempää. Tällainen on tämänpäiväisen mietinnön sanoma.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen.(PL) Ilmaisen tukeni tälle mietinnölle, ensisijaisesti siitä syystä, että Saksan hallituksen alkoholimonopolille osoittama tuki menee ensisijaisesti viljelijöille ja pienille panimoille. Tuki ei ole osoitus kilpailusääntöjen vastaisista toimista vaan pienimmille yrityksille tarkoitettu tukimuoto. Siitä huolimatta, että tukea annetaan asianmukaisella tavalla, kannatan ehdotusta, joka koskee kaikista tukeen liittyvistä tapahtumista tiedottamista. Minkäänlaisia rikkomuksia ei pidä hyväksyä, koska se olisi epäoikeudenmukaista muiden, usein paljon heikommassa asemassa olevien ja köyhempien tuottajien kannalta. Epäilen kuitenkin, että yhden jäsenvaltion taloudelleen myöntämä tuki saattaa horjuttaa vakautta unionin markkinoilla. Tällaista välinettä olisi laajennettava muihin jäsenvaltioihin, jotta nekin voivat tukea talouksiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen.(DE) Saksan alkoholimonopoli on tarkoitus lakkauttaa käsitteenä. Asianomaiset viljelijät ovat valmistautuneet markkinoiden avautumiseen. Näin ollen tukea ei enää käytetä täysimääräisesti ja on toteutettu toimia, kuten esimerkiksi perustettu osuuskuntia ja muutettu suoramarkkinointimenetelmiä, jotta markkinoiden avautumiseen voidaan valmistautua. Näiden toimien toteuttaminen edellyttää kuitenkin riittävästi aikaa. Järjestely ei nimittäin loppujen lopuksi vaikuta suuriin yrityksiin vaan maaseutualueiden lukuisiin pienviljelijöihin. Tästä syystä tuen järjestelyn pidentämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Tällä hetkellä tilanne on se, että Saksan viranomaiset saavat valtiontukisäännöistä poiketen myöntää valtiontukea Saksan alkoholimonopolin kehyksessä tuotteille, joita pidetään kaupan maatalousperäisenä alkoholina. Poikkeuksen voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2010. Asetusluonnoksessa jatketaan poikkeuksen soveltamista ja ehdotetaan tuotanto-/myyntimonopolin vähentämistä asteittain, kunnes se lopulta lakkautetaan 1. tammikuuta 2018. Pidän tätä asteittaista lakkauttamista myönteisenä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Toimivien yhteismarkkinoiden jatkuva tavoittelu on ristiriidassa jollakin alalla vallitsevan monopolin kanssa. Saksan alkoholimonopolia koskevassa erityistapauksessa on tiettyjä lieventäviä asianhaaroja, joiden vuoksi sen olemassaolo on yhä mahdollinen. Mietinnön suosituksien mukaisesti on kuitenkin pyrittävä sinettitislaamojen lopulliseen lakkauttamiseen vuodesta 2013 alkaen ja pientislaamojen lopulliseen lakkauttamiseen vuodesta 2017 alkaen.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Se, jatketaanko Saksan alkoholimonopolin olemassaoloa ja missä muodossa sen olemassaoloa jatketaan, sekä se, mitä muutoksia siihen on tarkoitus tehdä, ovat kysymyksiä, jotka vaikuttavat ensisijaisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. EU väittää jatkuvasti haluavansa tukea enemmän pk-yrityksiä, jotka ovat talouden liikkeellepaneva voima ja tärkeimpiä työpaikkojen tuottajia. Tässä yhteydessä tarvitaan oikeusvarmuutta ja siitä syystä monopolin voimassaolon jatkamista pidemmällä aikavälillä. Vain tällä tavalla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on varaa tehdä tarvittavia hankintoja, jotta ne voivat valmistautua tulevaan sääntelyn purkamiseen, esimerkiksi perustamalla osuuskuntia, uudenaikaistamalla laitteitaan tai laajentamalla markkinointitoimiaan. Monopolia koskevaan kysymykseen olisi tietysti voitu yhdistää yhteisen maatalouspolitiikan vaiheittainen lakkauttaminen ja uudet säännöt, joita sovelletaan vuodesta 2013 alkaen.

Siihen ei kuitenkaan ollut pakottavia perusteita. Tärkeintä on varmistaa, että tislaamot pystyvät sopeutumisprosessin ansiosta menestymään monopolin lakkauttamisen jälkeen. Tästä olen yhtä mieltä esittelijän kanssa. En kuitenkaan kannata sisäistä menettelyä, jossa ei oteta riittävästi huomioon avoimuutta ja demokratiaa koskevia vaatimuksia. Tämän vuoksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Kannatan ehdotusta mutta katson, että on otettava huomioon monenlaisia tekijöitä.

Olen ensinnäkin sitä mieltä, että olisi pitänyt toteuttaa säännöllisiä vaikutustenarviointeja ja että monopolin voimassaoloaikaa ei pitäisi jatkaa vuotta 2013 pitemmälle, jolloin uusi yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) tulee voimaan.

Koska pienten tislaamojen osallistuminen monopoliin ja pääsy markkinoille on tärkeää ja koska esitetyt kertomukset eivät anna viitteitä sisämarkkinoiden kilpailun vääristymisestä, kannatan voimassaoloajan jatkamista.

Toivon kuitenkin, että tällaiset yksityiskohdat otetaan huomioon osana uuden YMP:n uudistusta ja että saavutetaan tasapainoinen ratkaisu markkinoiden avaamiseksi samalla kun suojellaan perinteistä paikallista toimintaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että Saksan maaseututalouden tarpeet ovat peruste yhteisistä markkinajärjestelyistä annetun asetuksen 182 artiklan 4 kohdassa vahvistetun poikkeuksen alkuperäisen voimassaoloajan jatkamiselle, jotta pienet tislaamot voivat valmistautua parhaissa mahdollisissa oloissa vapaille markkinoille siirtymiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Ryhmämme antoi tukensa asiakirjalle ja esittelijän omaksumalle lähestymistavalle siinä mielessä, että ryhmämme kannattaa esitettyä ehdotusta mutta katsoo samalla, että useita seikkoja on otettava huomioon asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä. Esittelijä on sitä mieltä, että olisi pitänyt toteuttaa säännöllisiä vaikutustenarviointeja ja että monopolin voimassaoloaikaa ei pitäisi jatkaa vuotta 2013 pitemmälle, jolloin uusi YMP tulee voimaan. Koska pienten tislaamojen osallistuminen monopoliin ja pääsy markkinoille on tärkeää ja koska esitetyt kertomukset eivät anna viitteitä sisämarkkinoiden kilpailun vääristymisestä, esittelijä on valmis antamaan tukensa ehdotukselle.

 
  
  

Mietintö: Vital Moreira (A7-0316/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa hyväksytään 718 farmaseuttisen ja kemiallisen tuotteen lisääminen nykyiseen 8 619 sellaista tuotetta käsittävään luetteloon, joiden EU:hun tuonnille myönnetään vapautus sidotusta tullista, mikä on tarkoitus panna täytäntöön 1. tammikuuta 2011. Katson nimittäin, että tullittomuus on olennaisen tärkeää aloittaa heti ensi vuonna, koska Yhdysvallat on asettanut täytäntöönpanon ehdoksi sen, että se aloitetaan 1. tammikuuta 2011.

Onnittelen esittelijää hänen erinomaisen mietintönsä johdosta, joka osoittaa, miten tärkeä vuonna 2009 käynnistetty neljäs tarkastelu (Pharma IV) on lääketeollisuuden nopeasti muuttuvan tuoteympäristön huomioon ottamisen kannalta. Koska ala laatii itse luettelot ja osallistujat päättävät niistä yhteisymmärryksessä, pidän myönteisenä sopimusta, jonka kaikki jäsenvaltiot ovat saavuttaneet. Ne ovat tukeneet aiempia tarkasteluja ja kannattavat neljännen tarkastelun tuoteluetteloa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Onnittelen esittelijä Moreiraa sen johdosta, että hän korostaa tarvetta tarkastella ajoittain uudelleen niiden farmaseuttisten ja kemiallisten tuotteiden listaa, joita tuodaan Euroopan unioniin tullivapaasti.

Kannatan toimea – äänestin itse asiassa sen puolesta – lääketeollisuuden nopeasti muuttuvan tuoteympäristön vuoksi ja koska näin ollen on olennaisen tärkeää saattaa jatkuvasti ajan tasalle luetteloa, joka kattaa tällä hetkellä yli 8 000 tuotetta. Kaikki jäsenvaltiot tukivat jo aiempia tarkasteluja ja ne ovat antaneet suostumuksensa ehdotukselle, joka koskee luettelon laajentamista lisäämällä siihen 718 uutta tuotetta. Totean lopuksi kannattavani täytäntöön pantua mekanismia, jolla suojellaan eurooppalaisten kuluttajien etuja ja terveyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Kannatan ehdotusta sillä edellytyksellä, että asianmukaiset tieteelliset kokeet suoritetaan ja että tullittomuuden myöntämistä koskevan sopimuksen kattamaa lääkeaineiden, välituotteiden ja vaikuttavien aineiden luetteloa laajennetaan.

Ehdotuksessa lähetetään vahva viesti markkinoille. Sen ensisijaisena tarkoituksena on nimittäin vahvistaa joidenkin Maailman kauppajärjestön merkittävien jäsenien sitoutumista vapaisiin markkinoihin. Ehdotuksen seurauksena laajennetaan myös tiettyjen tieteellisten tutkimusalojen potentiaalisten markkinoiden rajoja, jolloin kannustetaan sijoittamista näihin aloihin ja sen myötä sellaisten sairauksien parantamista, joihin ei ole vielä löydetty tehokasta hoitomuotoa. Lopuksi ehdotuksessa annetaan esimerkki sellaisille valtioille, joille lääkkeet ovat välttämätön menoerä, mikäli ne haluavat taata nuorempien sukupolvien tulevaisuuden, ja kehotus ottaa kantaa kehitysyhteistyöpolitiikkojen ja hyvinvoinnin lisäämistä koskevien politiikkojen edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska kannatan 718 farmaseuttisen ja kemiallisen tuotteen lisäämistä niiden tuotteiden luetteloon, joiden EU:hun tuonnille myönnetään vapautus sidotusta tullista. Tuoteluettelon tarkastelu on tarpeen lääketeollisuuden nopeasti muuttuvan tuoteympäristön huomioon ottamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon farmaseuttisten tuotteiden kaupan merkityksen sekä kansanterveyden että talouden kannalta pidän myönteisenä päätöstä, joka koskee 718 uuden tuotteen lisäämistä tullittomien tuotteiden luetteloon. Ala tukee järjestelyä yksimielisesti, koska sillä poistetaan tullit ja välikädet, joille on maksettava jopa yhtiön sisäisessä kaupassa ja koska tällä tavoin helpotetaan näillä tuotteilla käytävää kansainvälistä kauppaa ja hyödytetään farmaseuttisia yrityksiä. Järjestely saattaisi asiaa lopuksi analysoitaessa vaikuttaa yleisölle myytävien lääkkeiden vähittäishintaan.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tällä ehdotuksella neuvostoa ja parlamenttia pyydetään antamaan lupa 718 farmaseuttisen ja kemiallisen tuotteen lisäämiseen nykyiseen 8 619 sellaista tuotetta käsittävään luetteloon, joiden EU:hun tuonnille myönnetään vapautus sidotusta tullista. Asia ei ole aiheuttanut kiistoja, koska sidosryhmien välillä vallitsee yhteisymmärrys ja jäsenvaltiot tukevat asiaa.

Ala laatii itse luettelot ja osallistujat päättävät niistä yhteisymmärryksessä. Tuotteiden lisääminen on tarpeen lääketeollisuuden nopeasti muuttuvan tuoteympäristön huomioon ottamiseksi. Täytäntöönpanon kaavailtu ajankohta on 1. tammikuuta 2011. Yhdysvallat on asettanut täytäntöönpanon ehdoksi sen, että se käynnistyy 1. tammikuuta 2011. Muiden osallistujien odotetaan seuraavan tätä esimerkkiä, lukuun ottamatta Japania, joka on ilmoittanut täytäntöönpanon viivästyvän kuusi kuukautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Lääketeollisuus tukee yleisesti WTO:n sääntöjä, jotka koskevat lääkeaineiden tullittomuutta. Tämä teollisuudenala on tärkeä Skotlannin kannalta, jossa ala työllistää lähes 5 000 ihmistä. Koko EU on farmaseuttisten tuotteiden keskeinen tuottaja ja käyttäjä ja kannatin mietintöä mielihyvin.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tällä ehdotuksella neuvostoa ja parlamenttia pyydetään antamaan lupa 718 farmaseuttisen ja kemiallisen tuotteen lisäämiseen nykyiseen 8 619 sellaista tuotetta käsittävään luetteloon, joiden EU:hun tuonnille myönnetään vapautus sidotusta tullista. Äänestin ehdotuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Farmaseuttisten tuotteiden kauppa on tärkeä osa maailmankauppaa. 718 tuotteen lisääminen niiden tuotteiden luetteloon, joille myönnetään vapautus sidotusta tullista, on hyödyllinen toimi sekä talouden että kansanterveyden kannalta. Päätös näiden tuotteiden lisäämisestä luettelossa jo olevien 8 619 tuotteen joukkoon saattaa myös vaikuttaa lääkkeiden lopulliseen hintaan, mikä hyödyttää kaikkia.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) EU, Yhdysvallat, Japani, Kanada, Sveitsi, Norja ja Macao (Kiina) ovat päättäneet osana Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimusta poistaa tullit tietyiltä farmaseuttisilta tuotteilta ja vaikuttavilta aineilta. Tuotteiden luetteloa muutetaan ja laajennetaan tietysti jatkuvasti tutkimustuloksien ja farmaseuttisen alan viimeisimmän kehityksen huomioon ottamiseksi. Tullittomuudesta hyötyvien tuotteiden luetteloa, joka käsitti alkujaan 6 000 tuotetta ja jonka ala laati ja jota asianomaiset valtiot tarkastelivat, laajennetaan nyt kattamaan yli 8 600 farmaseuttista ja kemiallista tuotetta.

On tärkeää perustella farmaseuttisten ja kemiallisten aineiden sekä vaikuttavien aineiden tullittomuutta. Koko järjestelmä vaikuttaa kuitenkin erittäin monimutkaiselta ja lisää byrokratiaa tulliviranomaisten kannalta. Luettelon vaiheittainen laajentaminen – tässä yhteydessä enemmän kuin kolmasosan verran – johtaa jossakin vaiheessa siihen, että tullijärjestelmä saavuttaa tiedonkäsittelyvalmiuksiensa rajan. Kehotan näin ollen yksinkertaistamaan perusperiaatetta ja äänestin tästä syystä tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Samalla kun onnittelen esittelijä Moreiraa, jonka kanssa olen samaa mieltä siitä, että tullittomien farmaseuttisten tuotteiden luetteloa on ajoittain tarkasteltava ja saatettava ajan tasalle, huomautan, että uuden mekanismin käyttöönotosta hyötyvät loppukäyttäjät.

Äänestin nimittäin mietinnön puolesta, koska katson, että tullittomien farmaseuttisten tuotteiden luetteloa on tärkeää tarkastella ajoittain lääketeollisuuden nopeasti muuttuvan tuoteympäristön huomioon ottamiseksi. Kaikki jäsenvaltiot ovat tukeneet aiempia tarkasteluja ja ne kannattavat neljännen tarkastelun tuoteluetteloa. Esitän siis kiitokseni tehdyn työn johdosta ja vahvistan äänestäneeni sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Farmaseuttisella alalla sekä muiden tarkasteluprosessiin osallistuvien sidosryhmien kesken vallitsee yhteisymmärrys näiden 718 aineen lisäämisestä nykyiseen 8 619 sellaista tuotetta käsittävään luetteloon, joiden EU:hun tuonnille myönnetään vapautus sidotusta tullista, minkä vuoksi kannatan sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Asiakirjassa tarkastellaan pohjimmiltaan ehdotusta, jossa neuvostoa ja parlamenttia pyydetään antamaan lupa 718 farmaseuttisen ja kemiallisen tuotteen lisäämiseen nykyiseen 8 619 sellaista tuotetta käsittävään luetteloon, joiden EU:hun tuonnille myönnetään vapautus sidotusta tullista. Asiakirja on varsin tekninen. Ryhmämme äänesti sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Kannatamme ehdotusta asetukseksi tullittomuuden myöntämisestä tietyille farmaseuttisille vaikuttaville aineille, koska kyse on farmaseuttisista ja kemiallisista tuotteista, jotka ovat keskeisiä lääketeollisuuden kannalta. Tarkastelu oli tarpeen sekä uusien tuotteiden lisäämiseksi että muiden poistamiseksi. Päätös tehtiin yhdessä asianomaisten osapuolien sekä kaikkien osallistujien ja kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä suostumuksella.

 
  
  

Suositus: Herbert Reul (A7-0306/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Olen samaa mieltä siitä, että Euroopan yhteisön ja Ukrainan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus olisi uusittava toiseksi viisivuotiskaudeksi. Päätöksen myötä sekä EU että Ukraina saavat tilaisuuden jatkaa, kohentaa ja lujittaa yhteistyötä, jota tehdään yhteisen edun mukaisilla tieteellisillä ja teknisillä aloilla. Yhteistyön tavoitteena on auttaa Ukrainaa osallistumaan aktiivisemmin eurooppalaisen tutkimusalueen toimintaan. Tällaisen yhteistyön avulla Ukraina voi tukea tieteellisiä hallintojärjestelmiään ja tutkimuslaitoksien rakenteellista uudistamista, jolloin luodaan suotuisat edellytykset kilpailukykyisen talouteen ja tietoon perustuvan yhteiskunnan perustamiselle.

Sekä Ukrainan että Euroopan unionin olisi hyödyttävä vastavuoroisesti tieteellisestä ja teknisestä kehityksestä ja erityisten tutkimusohjelmien täytäntöönpanosta. Panemalla päätös toimeen voidaan vaihtaa erityistä tietoa ja siirtää käytännön kokemuksia tutkimusyhteisön, teollisuuden ja kansalaisten hyödyttämiseksi. Tästä syystä olen lujasti samaa mieltä siitä, että Ukrainan ja Euroopan unionin on jatkettava alalla tehtävää tiivistä yhteistyötä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Tieteellinen ja teknologinen yhteistyö Euroopan yhteisön ja muiden valtioiden välillä on olennaisen tärkeää teknologisen kehityksen kannalta kaikkine siihen liittyvine etuineen, muun muassa ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Tämän takia äänestin EY:n ja Ukrainan välisen sopimuksen uusimisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan yhteisön ja Ukrainan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus allekirjoitettiin Kööpenhaminassa 4. heinäkuuta 2002 ja se tuli voimaan 11. helmikuuta 2003. Kun otetaan huomioon tiede- ja teknologia-alojen merkitys EU:n kannalta, sen alaa koskevat valmiudet ja merkittävä rooli, joka sillä voi olla Ukrainan rinnalla, olen sitä mieltä, että sopimuksen uusiminen on unionin etujen mukaista: siten jatketaan Ukrainan kanssa tehtävän yhteistyön edistämistä yhteisen edun mukaisilla ja kumpaakin osapuolta hyödyttävillä tieteellisillä ja teknisillä aloilla. Toivon, että juuri hyväksytty sopimus osoittautuu jatkossakin hyödylliseksi molemmille osapuolille.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan yhteisön ja Ukrainan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus allekirjoitettiin Kööpenhaminassa 4. heinäkuuta 2002 ja se tuli voimaan 11. helmikuuta 2003. Sopimuksen tavoitteena oli kannustaa, kehittää ja helpottaa yhteistyötä yhteisen edun mukaisilla aloilla, kuten tieteen ja teknologian alan tutkimuksessa ja kehityksessä. Äänestin sopimuksen puolesta, koska katson, että sen uusiminen auttaa vahvistamaan yhteisen eurooppalaisen tutkimusalueen luomista siinä mielessä, että sopimuksella edistetään EU:n ja Ukrainan strategista kumppanuutta. Tästä syystä toivon, että sopimuksen uusiminen hyödyttää molempia osapuolia.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin suosituksen puolesta, joka koskee parlamentin uudelleen kuulemista neuvoston aiemmista päätöksistä; ne liittyvät Euroopan unionin ja Ukrainan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimiseen. Ukrainassa marraskuussa 2008 järjestetyssä huippukokouksessa molemmat osapuolet vahvistivat halunsa uusia sopimuksen toiseksi viisivuotiskaudeksi, mitä pidän myönteisenä.

 
  
MPphoto
 
 

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. (RO) Suhtaudun myönteisesti siihen, että Euroopan parlamentti kannattaa päätösehdotusta Ukrainan kanssa tehtävää tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimisesta. Näiden alojen merkitys sekä Euroopan unionin että Ukrainan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta tunnustetaan sen yhteistyön välityksellä, jota tehdään yhteisen edun mukaisilla eri aloilla: ympäristö ja ilmastonmuutos, terveys, ympäristöystävällinen energia, tietoyhteiskunta, teollisuus, maatalous ja niin edelleen. Takaamalla EU:n ja Ukrainan tutkijoille pääsy tutkimusalan infrastruktuuriin ja vaihtamalla kokemuksia kahden- ja monenvälisesti voidaan auttaa lisäämään täytäntöön pantujen hankkeiden taloudellista tehokkuutta, millä vähennetään toteutettujen toimien ja käytettyjen varojen päällekkäisyyttä.

Ukrainan tiedeyhteisön on arvioitava vakavasti kilpailuetuja, joita se saa tehdessään yhteistyötä EU:n kanssa ja käyttäessään unionin varoja vahvuuksiensa kehittämiseksi eikä pelkästään vaihtoehtoisena rahoituslähteenä. Tieteellinen yhteistyö on epäilemättä eurooppalaisen tutkimusalueen kannalta keskeinen tekijä ja se tasoittaa tietä alan maailmanlaajuisiin verkkoihin pääsemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan yhteisön ja Ukrainan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus, joka on ollut voimassa helmikuusta 2003 alkaen, on ollut menestys ja tärkeässä asemassa molempien osapuolien kannalta. Sopimuksen uusiminen vahvistaa tätä menestystä ja toivomme, että sopimus menestyy myös jatkossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Ukrainassa vallitsi monen vuoden ajan perustuslaillinen ja poliittinen epäjärjestys. Valtio on vihdoin saanut päätöksentekoon kykenevän presidentin. Kannatan presidentti Janukovitšin pyrkimyksiä palauttaa järjestys Ukrainaan. Meidän on hyödynnettävä kaikkia mahdollisia tilaisuuksia auttaaksemme Ukrainan teollisuutta yhdentymään Euroopan unioniin mahdollisimman pian. Tässä yhteydessä Euroopan yhteisön ja Ukrainan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus hyödyttää molempia osapuolia. Toiseksi se on kaikille Ukrainan poliittisille voimille tärkeä poliittinen merkki siitä, että kannatamme lain ja järjestyksen palauttamista koskevaa politiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Nykyisessä uudenaikaisessa maailmassa, jossa tekninen kehitys on nopeatempoista, tiede- ja teknologiayhteistyön helpottaminen hyödyttää molempia osapuolia. Koska sopimuksen uusiminen tuottaa ilmeisiä taloudellisia ja sosiaalisia etuja molemmille osapuolille, se on myös Euroopan unionin etujen mukainen. Sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät menot – työpajojen, seminaarien, kokouksien ynnä muiden muodossa – kustannetaan EU:n talousarvion erityisohjelmiin liittyvistä asianomaisista budjettikohdista.

Teknisen kehityksen edistämiseksi maailmanlaajuisen kilpailun edessä ja kun otetaan huomioon edut, joita tekninen kehitys on tuottanut arkielämässä mutta myös esimerkiksi lääketieteen alalla, kannatin Ukrainan kanssa tehtävän tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimista.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska katson, että Euroopan yhteisön ja Ukrainan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimisen ansiosta molemmat osapuolet saavuttavat merkittävää edistystä ja molemminpuolista hyötyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Teresa Riera Madurell (S&D), kirjallinen. (ES) Euroopan yhteisön ja Ukrainan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusiminen on erittäin tärkeää, jotta jatketaan yhteistyön helpottamista molemmilla yhteisen edun mukaisilla aloilla eli tieteen ja teknologian aloilla, jotka tuottavat sosioekonomista hyötyä kummallekin osapuolelle. Tästä syystä annoin täysistunnossa tukeni sille, että parlamentti hyväksyy sopimuksen uusimisen, sen mukaisesti, mitä päätimme teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa.

Tämän sopimuksen myötä Ukrainan ja EU:n olisi saatava molemminpuolista hyötyä niiden tutkimusohjelmien välityksellä saavutetusta tieteellisestä ja teknisestä edistyksestä, samalla kun mahdollistetaan tiedon siirtäminen tiedeyhteisön, teollisuuden ja unionin kansalaisten hyödyttämiseksi.

Todettakoon tiettyihin tuloksiin liittyen, että sopimuksen uusimisen myötä EU ja Ukraina voivat jatkaa tiede- ja teknologiapolitiikkaa koskevaa tiedonvaihtoa. Siten Ukraina voi muun muassa myös osallistua tietyillä tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman aloilla toteutettaviin toimiin ja edistää koulutusmahdollisuuksia molempien osapuolien tutkijoiden ja asiantuntijoiden liikkuvuuden edistämiseksi tarkoitettujen ohjelmien välityksellä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tämä oli hyvin helppo äänestys. Meidän tarvitsi vain olla samaa mieltä ja niin me olimmekin.

 
  
  

Suositus: Herbert Reul (A7-0303/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Tieteellinen ja teknologinen yhteistyö Euroopan unionin ja muiden valtioiden välillä on olennaisen tärkeää teknologisen kehityksen kannalta tarkasteltuna, ja siitä on paljon hyötyä, muun muassa ihmisten elämänlaadun parantamisen osalta. Tämän takia äänestin EU:n ja Färsaarten välisen sopimuksen uusimisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) EU ja Färsaaret ovat saattaneet päätöksen neuvottelunsa tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä. Neuvottelut aloitettiin 13. heinäkuuta 2009. Sopimuksen perustana ovat periaatteet yhteisestä edusta ja yhtäläisistä mahdollisuuksista osallistua tämän sopimuksen tavoitteisiin liittyviin ohjelmiin ja toimiin, sekä periaatteet syrjimättömyydestä, teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaasta suojelemisesta sekä teollis- ja tekijänoikeuksien tasapuolisesta jakamisesta. Tämä tieteellinen ja teknologinen assosiaatiosopimus auttaa jäsentämään ja parantamaan näitä asioita koskevaa EU:n ja Färsaarten välistä yhteistyötä sekakomitean säännöllisillä kokouksilla, joissa tiettyjä yhteistyötoimia voidaan suunnitella. Toivon, että juuri hyväksytty sopimus osoittautuu hyödylliseksi molemmille osapuolille.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) EU ja Färsaaret ovat saattaneet päätökseen neuvottelut tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä. Tavoitteena on edistää vapaata liikkuvuutta ja sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin toimiin osallistuvien tutkijoiden oleskelua sekä edistää kyseisissä toimissa käytettävien tuotteiden rajatylittävää liikkumista. Äänestin sopimuksen puolesta, koska uskon, että sen uusiminen auttaa vahvistamaan yhteisen eurooppalaisen tutkimusalueen luomista. Siksi toivon, että sopimuksen uusiminen kantaa hedelmää molemmille osapuolille.

 
  
MPphoto
 
 

  Elie Hoarau (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan unionin ja Färsaarten hallituksen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevaa sopimusta vastaan, en kuitenkaan siksi, että vastustaisin unionin ja Färsaarten tieteellistä yhteistyötä, vaan siksi, että Färsaaria on mielestäni ryhdyttävä painostamaan, jotta pallopäävalaiden jatkuva tappaminen – vuosittain tapetaan lähes tuhat valasta – lopetetaan pysyvästi. Niin kauan, kuin näihin joukkoteurastuksiin syyllistytään, äänestän kaikkia Euroopan unionin ja Färsaarten välisiä sopimuksia tai taloudellista apua koskevia järjestelyjä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Komissio on kesäkuussa 2010 neuvotellut Färsaarten hallituksen kanssa unionin puolesta sopimuksen tieteellisestä ja teknologisesta yhteistyöstä. Ehdotus hyväksytään suosituksessa, ja äänestin suosituksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unionin ja Färsaarten hallituksen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeva sopimus, joka on ollut voimassa heinäkuusta 2009 lähtien, on ollut menestystarina ja tärkeässä asemassa molemmille osapuolille. Sopimuksen uusiminen vahvistaa tätä menestystä, ja toivomme, että sopimus menestyy myös jatkossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Kun Euroopan unionin ja Färsaarten hallituksen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeva sopimus tulee voimaan, Färsaaret voi osallistua täysimääräisesti Euroopan unionin seitsemänteen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaan. Vaikka Färsaarten tutkijayhteisö on pieni, tutkijat ovat jo menestyksekkäästi osallistuneet EU:n rahoittamiin hankkeisiin. Heillä on asiantuntemusta tutkimusaloista, jotka liittyvät Färsaarten maantieteelliseen sijaintiin, erityisesti merivaroista ja ympäristöstä. Tämän sopimuksen avulla kyseiset tutkijat voivat työskennellä muilla aloilla, esimerkiksi energian, elintarvikkeiden, maatalouden, kalatalouden ja bioteknologian alalla. Tutkimuksen yhteiset painopistealat on helpompi huomata säännöllisissä kokouksissa, samoin kuin alat, joilla yhteiset toimenpiteet voivat hyödyttää molempia osapuolia. Lisäksi sopimuksella edistetään korkeakoulujen opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan unioni on asettanut itselleen kunnianhimoisia tavoitteita teknologian alalla, eikä pelkästään Lissabonin strategian yhteydessä. Näitä tavoitteita on nyt vahvistettu lähitulevaisuutta koskevassa suunnitelmassa, Eurooppa 2020 -strategiassa. Tämän takia yhteistyö tieteen ja teknologian aloilla on entistä tärkeämpää. Tämän perusteella meidän pitäisi olla tyytyväisiä siihen, että muiden valtioiden kanssa on tehty joukko sopimuksia, joilla tätä yhteistyötä pyritään edistämään muun muassa työryhmien, kokousten ja seminaarien avulla. Asia on EU:lle niin tärkeä, että tuen antaminen on mahdollistettu seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa.

Aiomme nyt uusia sopimuksemme Pohjois-Atlantilla sijaitsevan saariryhmän, Färsaarten, kanssa. Toisin kuin Tanska, Färsaaret eivät kuulu Euroopan unioniin eivätkä ole osa tulliliittoa. Ne ovat sen sijaan muodostaneet yhtenäisen talousalueen Islannin kanssa. Teknologian kehittämisen edistämiseksi olen äänestänyt Färsaarten kanssa tehtävän, tieteellistä ja teknistä yhteistyötä koskevan sopimuksen uusimisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin Euroopan unionin ja Färsaarten hallituksen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisen puolesta, koska uskon vakaasti, että ponnistelujemme yhdenmukaistaminen näillä strategisilla aloilla voi hyödyttää molempia osapuolia.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Ottaen huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11365/2010), luonnoksen Euroopan unionin ja Färsaarten hallituksen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevaksi sopimukseksi, jonka nojalla Färsaaret assosioituu Euroopan unionin seitsemänteen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaan (2007–2013) (05475/2010), sekä neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 186 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0184/2010);

ottaen myös huomioon työjärjestyksen 81 artiklan, 90 artiklan 8 kohdan ja 46 artiklan 1 kohdan sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksen (A7-0303/2010) parlamentti on päättänyt

1. antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle

2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Färsaarten hallituksille ja parlamenteille.

 
  
  

Suositus: Herbert Reul (A7-0302/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI) , kirjallinen.(BG) Innovointi ja maailmanlaajuistuminen ovat kaksi tärkeintä talouskehityksen lähdettä kaikkialla maailmassa. Ne vaikuttavat suoraan tuottavuuteen, työllisyyteen ja kansalaisten hyvinvointiin ja antavat mahdollisuuden ratkaista joitakin maailmassa kohdattuja haasteita, esimerkiksi terveydenhuollon ja ympäristön aloilla. Koska niiden asema on vahvistumassa ja niiden ominaisuudet paljastuvat, toimintatapoja on mukautettava niiden mukaisesti. Japani on valtio, jolla on perinteitä tieteen ja teknologian alalla. Tästä syystä äänestin Japanin kanssa tehtävän yhteistyön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Tieteellinen ja teknologinen yhteistyö Euroopan yhteisön ja muiden valtioiden välillä on olennaisen tärkeää teknologisen kehityksen kannalta tarkasteltuna, ja siitä on paljon hyötyä, muun muassa ihmisten elämänlaadun parantamisen osalta. Tämän takia äänestin asiaa koskevan EU:n ja Japanin hallituksen välisen sopimuksen tekemisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Tieteen ja teknologian merkitys Euroopan ja Japanin kehittymiselle sekä se, että molemmat joutuvat vastaamaan samankaltaisiin haasteisiin talouskasvun, teollisuuden kilpailukyvyn, työllisyyden, kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen osalta, tarkoittavat, että sekä EU että Japani ovat ilmaisseet halukkuutensa parantaa ja tehostaa yhteistyötään tieteen ja teknologian kaltaisilla molemmille tärkeillä aloilla. Neuvottelut tulevasta tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevasta sopimuksesta käynnistettiin vuonna 2003. Neuvottelujen tuloksena laadittiin luonnos, josta olemme juuri äänestäneet. Emme saa unohtaa, että kumppanuus hyödyttäisi merkittävästi Eurooppaa, koska Japani on yksi maailman johtavista valtioista tieteeseen tehtävien sijoitusten alalla. Vuonna 2008 sijoitukset vastasivat yhteensä 3,61:tä prosenttia bruttokansantuotteesta, ja yli 81,6 prosenttia sijoituksista tehtiin yksityiseltä sektorilta. Toivon, että juuri hyväksytty sopimus osoittautuu hyödylliseksi molemmille osapuolille.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unioni ja Japani kohtaavat samanlaisia haasteita talouskasvun, teollisuuden kilpailukyvyn, työllisyyden, sosiaalisen ja alueellisen koheesion, kestävän kehityksen ja – ehkä tärkeimpänä – sen osalta, että niiden on mukautettava talouksiaan ikääntyviin yhteiskuntiinsa ja nykyiseen rahoitusalan kriisiin.

Myös niiden tutkimuksen painopistealat ovat samankaltaisia ja koskevat esimerkiksi terveys-, hyvinvointi- ja elintarvikealaa. Näin ollen tällä sopimuksella edistetään yhteistyötä kumpaakin osapuolta kiinnostavilla aloilla, kuten terveys-, hyvinvointi- ja elintarvikealalla, tieto- ja viestintäteknologioiden alalla sekä ilmastonmuutokseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvän ympäristöteknologian alalla. Äänestin tämän sopimuksen puolesta, koska uskon, että sen hyväksyminen auttaa vahvistamaan yhteisen eurooppalaisen tutkimusalueen luomista, koska sopimuksella edistetään EU:n ja Japanin strategista kumppanuutta. Japani on jo nykyisin yksi johtavista valtioista tutkimukseen tehtävien sijoitusten osalta (lähes 3,61 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2008, ja lähes 81,6 prosenttia sijoituksista on tehty yksityiseltä sektorilta).

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Komissio on neuvotellut Japanin kanssa tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen, joka on tehty 30. marraskuuta 2009. Olen tyytyväinen tähän suositukseen, jossa sopimus hyväksytään, mutta uskon, että EU:n on pyrittävä tehostamaan suhdettaan Japaniin.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan yhteisön ja Japanin hallituksen välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevasta sopimuksesta on neuvoteltu vuodesta 2003 lähtien. Sopimus on saatu aikaan vasta äskettäin. Kun otetaan huomioon Japanin merkittävä asema tieteellisessä ja teknologisessa tutkimuksessa, aikaansaatu sopimus on erittäin tärkeä molemmille osapuolille.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Tällä sopimuksella Euroopan unionille näytetään vihreää valoa Japanin, yhden teollisesti kehittyneimmän valtion, teknologian hyödyntämisen osalta. Tämä on suuri edistysaskel Euroopan unionille. Toivon kuitenkin, että yhteistyö on molemminpuolista, koska kokemukset työskentelystä japanilaisten yritysten kanssa osoittavat, että japanilaisten puoli ei aina kunnioita tätä periaatetta. Äänestän sopimuksen puolesta toivoen, että Japanin lisäksi myös Euroopan unioni hyötyy tästä yhteistyöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Japani on roolimalli teknologisen kehittämisen alalla. Japanilainen teknologia edustaa aina uusinta uutta, olivatpa kyseessä hybridiajojärjestelmät tai viihdetuotteet. Valtio tunnetaan sen huipputeknisten tuotteiden viennistä, mutta tuotteet ovat myös erittäin tärkeitä Japanin kansalaisille. Japanissa on jo nykyisin mahdollista esimerkiksi maksaa hyödykkeitä tai palveluja turvallisesti käyttämällä matkapuhelinta. Uusimpien teknologisten tuotteiden sähköisiin osiin tarvittavien niin sanottujen maametallimineraalien puute johtuu Kiinan strategiasta, jolla varmistetaan, että kyseisiä aineita on tarjolla vain vähän, ja jolla niiden hinnat pidetään keinotekoisen korkeina. Kaikki tämä johtaa vaihtoehtojen entistä nopeampaan etsimiseen.

Yhteistyö tieteen ja teknologian alalla sekä asiaa koskevan sopimuksen uusiminen ansaitsevat tukemme myös muista syistä. Tärkeässä asemassa ovat myös Lissabonin strategian ja Eurooppa 2020 -strategian vaatimukset, joilla Euroopan unioni on asettanut itselleen kunnianhimoisia tavoitteita teknologian alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Eurooppa ja Japani kohtaavat yhteisiä haasteita talouskasvun ja kestävän kehityksen osalta, joten tämän sopimuksen tekeminen antaa aihetta juhlaan. Sopimuksen avulla voidaan tehostaa osapuolten välistä yhteistyötä tieteen ja teknologian alalla, mistä on merkittävää hyötyä molemmille osapuolille.

 
  
MPphoto
 
 

  Teresa Riera Madurell (S&D), kirjallinen. (ES) EU:n ja Japanin haasteet ovat erittäin samankaltaisia talouskasvun ja teollisuuden kilpailukyvyn osalta.

Sosioekonomisten mukautusten tarve niiden väestöjen ikääntymisen ja nykyisen talouskriisin takia myös tarkoittaa, että molempien tilanne on samankaltainen ja että molemmilla on samankaltaiset painopistealat tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin osalta.

Äänestän tämän suosituksen puolesta. Tällä suosituksella parlamentti hyväksyy EU:n ja Japanin välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisen, koska kyseisten kahden osapuolen välisen yhteistyön mahdollisuuksia on lisättävä tieteen ja teknologian aloilla.

Viisivuotiseksi suunnitellulla sopimuksella pyritään hyödyttämään molempia osapuolia. Sillä säädetään EU:n ja Japanin välisistä säännöllisistä kokouksista tiettyjen yhteistyötoimien suunnittelemiseksi, mukaan luettuina koordinoidut ehdotuspyynnöt. Kaiken tämän perusteella EU:n ja Japanin, jotka tekevät jo yhteistyötä merkittävissä hankkeissa, kuten kansainvälisen lämpöydinkoereaktorin osalta, on tehostettava yhteistyötään entisestään yhteisillä painopistealoilla, kuten terveys-, hyvinvointi- ja elintarviketieteiden, tieto- ja viestintätieteiden, valmistustekniikan sekä ympäristön, myös ilmastonmuutoksen ja uusiutuvien energianlähteiden, alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tällä äänestyksellä Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11363/2010), ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Japanin hallituksen välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimusluonnoksen (13753/2009), ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 186 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0183/2010), ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan, 90 artiklan 8 kohdan ja 46 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksen (A7-0302/2010), 1. antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle; 2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Japanin hallituksille ja parlamenteille.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin suosituksen puolesta, koska mielestäni on oikein ja tarpeellista ottaa solidaarisuusrahasto käyttöön edellisinä vuosina tapahtuneiden tulvien uhreja varten. Tässä tapauksessa EU:n varat hyödyttävät uhreja suoraan.

 
  
  

Suositus: Herbert Reul (A7-0304/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Tieteellinen ja teknologinen yhteistyö Euroopan yhteisön ja muiden valtioiden välillä on olennaisen tärkeää teknologisen kehityksen kannalta tarkasteltuna, ja siitä on paljon hyötyä, muun muassa ihmisten elämänlaadun parantamisen osalta. Tämän takia äänestin asiaa koskevan EU:n ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisen sopimuksen tekemisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Euroopan unionin ja Jordanian tieteellinen ja teknologinen yhteistyö on yksi painopistealoista EU:n ja Välimeren alueen valtioiden yhteistyössä Euroopan naapuruuspolitiikan sekä EU:n ja naapurivaltioiden suhteiden vahvistamista koskevan strategian puitteissa. Se vastaa tarkasti myös Jordanian hallituksen toimintaohjelmaa, jolla edistetään pysyvää sosioekonomista uudistusta Jordaniassa. Mielestäni molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin yhteisissä toimissa erilaisilla, kumpaakin osapuolta kiinnostavilla aloilla. Yhteistyön hedelmät käytetään yhteisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten etujen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on vaalinut tiivistä kumppanuutta Jordanian kanssa. Kyseinen valtio pyrkii toimimaan maltillisuuden ja uudistusten edistäjänä poliittisesti epävakaalla alueella. EU:n on pyrkinyt tukemaan Jordanian ponnisteluja suhteella, jossa korostetaan tiivistä yhteistyötä demokraattisessa uudistuksessa ja taloudellisessa maltillisuudessa. Suosituksella pyritään vahvistamaan Euroopan unionin ja Jordanian välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä. Suhteista Mashrek-maihin vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajana olen tyytyväinen saadessani äänestää tämän suosituksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) EU ja Jordania ovat vuodesta 2008 lähtien neuvotelleet tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevasta sopimuksesta, joka on nyt hyväksyttävä. Kumppanuus Jordanian kanssa on äärimmäisen tärkeä Euro–Välimeri-suhteissa, koska valtion valtavien mahdollisuuksien lisäksi se voi myös toimia alueen muiden valtioiden kanssa tehtävän tieteellisen yhteistyön foorumina. Jordaniassa on myös erittäin kehittynyt yliopisto- ja korkeakouluverkosto sekä pitkälle edistyneitä tutkimukseen ja teknologisiin sovelluksiin keskittyviä keskuksia maatalouden ja maataloustieteen kaltaisilla, Euroopan unionille erittäin tärkeillä aloilla. Valtio osallistuu myös tiiviisti kansainvälisiin ja alueellisiin tiedeverkostoihin. Toivon, että juuri hyväksytty sopimus osoittautuu hyödylliseksi molemmille osapuolille.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tieteellinen ja teknologinen yhteistyö Euroopan unionin ja Jordanian välillä on ollut yksi painopistealoista Euro–välimeri-alueen assosiaatiosopimuksessa, joka on ollut voimassa vuodesta 2002 lähtien. Äänestin sopimuksen puolesta, koska uskon, että sen uudistaminen auttaa vahvistamaan yhteisen eurooppalaisen tutkimusalueen luomista, koska se edistää EU:n ja Jordanian strategista kumppanuutta. Lähi-idässä sijaitsevan Jordanian strategisen sijainnin ansiosta valtio voi edistää tieteellistä yhteistyötä alueen valtioiden kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Komissio on neuvotellut EU:n ja Jordanian välisen sopimuksen tieteellisestä ja teknologisesta yhteistyöstä. Sopimus tehtiin 30. marraskuuta 2009. Äänestin sopimuksen hyväksyvän suosituksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan yhteisön ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevasta sopimuksesta on neuvoteltu vuodesta 2008 lähtien. Sopimus on saatu aikaan vasta äskettäin. Tämä sopimus on tärkeä, kun otetaan huomioon sen tarjoamat mahdollisuudet EU:n ja kyseisen Lähi-idän kuningaskunnan väliseen yhteistyöhön. On myös syytä huomauttaa, että Jordaniassa tapahtuu suurta kehitystä korkea-asteen koulutuksen alalla ja että kyseinen kehitys voi huomattavasti edistää menestyksekästä yhteistyötä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Huolimatta siitä, että ympäristökysymykset jäävät Lähi-idän konfliktin varjoon, kyseisillä alueilla todennäköisesti tarvitaan kehittyneempiä teknologisia ratkaisuja. Jordanian ja Israelin juomavesistrategiat johtavat vähitellen Jordan-joen virran heikentymiseen ja veden entistä suurempaan pilaantumiseen. Tämän perusteella voidaan arvioida, että alueella on myöhemmin suurta kysyntää teknologisille keksinnöille, esimerkiksi veden- ja jätevedenkäsittelylaitoksille.

Tieteellinen ja tekninen yhteistyö on tärkeää, jotta tietoa voidaan jakaa ja jotta uusille teknologisille keksinnöille voidaan luoda perusta. Tämän takia olen äänestänyt Jordanian kuningaskunnan kanssa tehdyn sopimuksen uusimisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Tieteellistä ja teknologista tutkimusta koskeva yhteistyö Euroopan unionin ja Jordanian välillä on määritetty painopistealaksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosioinnista tehdyssä Euro–Välimeri-sopimuksessa, joka on ollut voimassa vuodesta 2002 lähtien. Siksi uskon, että tämän Euroopan unionin ja Jordanian välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekeminen on toivottavaa, sillä se edistää entisestään kyseisen kumppanuuden vahvistamista. Toivon, että ponnistelujemme yhdistäminen näillä strategisilla aloilla hyödyttää molempia osapuolia.

 
  
MPphoto
 
 

  Teresa Riera Madurell (S&D), kirjallinen. (ES) EU:n ja Jordanian välinen tieteellinen ja teknologinen yhteistyö esitetään painopistealana kyseisten kahden osapuolen välisessä Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksessa, joka tuli voimaan vuonna 2002.

Neuvottelut EU:n ja Jordanian välistä tieteellistä yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä aloitettiin vuonna 2007. Parlamentin hyväksyntä sopimuksen tekemiselle on askel oikeaan suuntaan. Tukeni sopimuksen tekemiselle perustuu vankkaan näkemykseeni siitä, että sopimus lähentää EU:ta ja Jordaniaa, jolla on merkittävät valmiudet tieteen ja teknologian alalla. Jordaniassa on laaja yliopistojen ja tutkimuskeskusten verkosto.

Lisäksi toivotaan, että Jordania toimii tieteellisen yhteistyön edistäjänä kyseisellä alueella. Se suunnittelee tutkimusta strategisesti ja sillä on mahdollisuus tehdä kansainvälistä yhteistyötä muun muassa energian, kestävän kehityksen, terveyden ja maatalouden kaltaisilla aloilla.

Nämä alat vastaavat seitsemännessä puiteohjelmassa määritettyjä EU:n painopistealoja. Sopimus antaa EU:lle mahdollisuuden tiivistää suhteitaan Välimeren alueen kumppaniinsa tieteen ja teknologian alalla, mikä hyödyttää molempia osapuolia. Siksi on tärkeää, että sopimus hyväksytään.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tällä äänestyksellä Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11362/2010), ottaa huomioon sopimusluonnoksen Euroopan yhteisön ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä tieteellisestä ja teknologisesta yhteistyöstä (11790/2009), ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 186 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0182/2010), ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan, 90 artiklan 8 kohdan ja 46 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksen (A7-0304/2010), 1. antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle; 2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.

 
  
  

Suositus: Maria do Céu Patrão Neves (A7-0292/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä käsitellään 25. helmikuuta annettua parlamentin päätöslauselmaa ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta annettua vihreää kirjaa myös EU:n aluevesien ulkopuolella tehtävän alueellisen yhteistyön ja kestävyyden kannalta tarkasteltuna. Päätöslauselmalla kumotaan kolmivuotinen kalastuskumppanuussopimus, joka tuli voimaan 9. lokakuuta 2006, ja säädetään EU:n alusten kalastustoimien jatkuvuudesta. Jatkuvuus on EU:lle erittäin tärkeää, koska se edistää tonnikalan kalastukseen liittyvän alan kehittymismahdollisuuksia Tyynellä valtamerellä. Sen avulla voidaan myös vähentää merkittävästi tonnikalan kalastusmahdollisuuksia Itä-Atlantilla Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) hyväksyttyjen suojelu- ja hallintatoimenpiteiden mukaisesti.

On myös pantava merkille, että tällä sopimuksella Salomonsaarille taataan tietyt tulot, jotka käytetään sen kansallisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon tukemiseen ja jotka näin ollen edistävät kalavarojen kestävyyden ja järkevän hallinnan periaatetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Onnittelen Maria do Céu Patrão Nevesiä siitä, että hän on kiinnittänyt parlamentin huomion Salomonsaarten kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen uusimiseen.

Uuden Lissabonin sopimuksen nojalla Euroopan parlamentti on saanut suuremmat valtuudet kalatalousalan kumppanuussopimusten osalta. Yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisen myötä uusissa sopimuksissa myös sitoudutaan edistämään vastuullista ja kestävää kalastusta kaikkialla maailmassa.

Äänestin sopimuksen puolesta, koska sopimuksella myös edistetään yhteistyötä paikallisella tasolla ja näin ollen kunnioitetaan EU:n tavoitetta, joka koskee alueellisten kalastuksen hallintajärjestöjen puitteiden vahvistamista kalastuksen hallinnoinnin edistämiseksi.

Olen myös vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin suhteet Salomonsaariin, jonka alueella meri on täynnä tonnikalaa, hyödyttävät EU:ta merkittävästi myös taloudellisesti. Näin voidaan tukea Euroopan unionin tonninkalan kalastuksen toimitusketjun taloudellista tehokkuutta Tyynellä valtamerellä. Lisäksi voidaan taata 4 000 tonnin kalasaalis, mikä on huomattava määrä alalla ja eurooppalaisilla markkinoilla ja mikä osittain korvaa tonnikalan kalastusmahdollisuuksien ennakoitua vähentämistä Itä-Atlantilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Ole Christensen, Dan Jørgensen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (S&D), kirjallinen.(DA) Me neljä Euroopan parlamentin tanskalaista sosiaalidemokraattia olemme päättäneet äänestää Euroopan unionin ja Salomonsaarten välistä kalastuskumppanuussopimusta vastaan. Päätöksemme perustuu aitoon pelkoon siitä, että tonnikalaa hyväksikäytetään ja ylikalastetaan. Erityisesti kaksi lajia – keltaevätonnikala ja isosilmätonnikala – ovat uhanalaisia, ja siksi näiden lajien kalastus olisi mahdollisuuksien mukaan lopetettava. Tämä kalastussopimus uhkaa tonnikalakantoja, koska sillä näytetään vihreää valoa kalojen kaikelle pyytämiselle, kunhan eurooppalaiset kalastajat vain antavat taloudellista korvausta kustakin pyydetystä tonnikalatonnista. Tämä todennäköisesti johtaa hallitsemattomaan liikakalastukseen ja pahimmassa tapauksessa voi uhata tonnikalan selviytymistä kyseisellä alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimuksella vahvistetaan Euroopan parlamentin valtuuksia kalastuskumppanuussopimusten osalta, koska parlamentin on hyväksyttävä sopimukset etukäteen. Tämän perusteella äänestin EU:n ja Salomonsaarten välistä kalastuskumppanuussopimusta koskevan suosituksen puolesta, koska uskon, että se auttaa saavuttamaan tavoitteen vastuullisesta, kestävästä kalastuksesta ja siten vastaa molempien osapuolten oikeutettuja etuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson ja Marita Ulvskog (S&D), kirjallinen.(SV) Me sosiaalidemokraatit päätimme äänestää Salomonsaarten kanssa tehtävää kalastuskumppanuussopimusta vastaan. Uskomme, että sopimuksen seuranta on riittämätöntä ja että sopimuksessa ei oteta asianmukaisesti huomioon ympäristöä liikakalastettujen kantojen osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) EU:lla on tällä hetkellä 16 voimassa olevaa kalastuskumppanuussopimusta. Niiden nojalla EU:n aluksilla on oikeus kalastaa kalakantoja, joita kumppanit eivät voi tai aio syystä tai toisesta kalastaa. Tavoitteenamme on nyt uudistaa kalastuskumppanuussopimus Salomonsaarten kanssa vielä kolmeksi vuodeksi. Kuten esittelijä toteaa, "EU ehdottaa tässä uudessa sopimuksessa samaa taloudellista korvausta Salomonsaarille kuin edellisessä sopimuksessa, vaikka kalastuslupia myönnetään vähemmän ja sallittujen saaliiden määrä on pienempi". Tämä on erityisen olennaista, kun otetaan huomioon, että kalastuskumppanuussopimuksen edellisen version nojalla neljä portugalilaista pitkäsiima-alusta kalasti Salomonsaarten yksinomaisella talousvyöhykkeellä. Tämä ei ole enää mahdollista, koska pitkäsiima-aluksille ei ole neuvoteltu kalastusmahdollisuuksia. On kuitenkin totta, että sopimukseen on sisällytetty lauseke, jolla sallitaan uusien kalastusmahdollisuuksien käyttäminen tarvittaessa.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksessa vuonna 2002 esiteltiin kumppanuuden käsite. Tavoitteena oli tukea kansallisen kalatalousalan kehittymistä kumppanivaltioissa. Vuodesta 2004 lähtien sopimuksia on kutsuttu kalastuskumppanuussopimuksiksi. Parlamentille on annettu Lissabonin sopimuksella entistä suuremmat valtuudet kalastuskumppanuussopimusten osalta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan nojalla parlamentin on nyt etukäteen hyväksyttävä sopimusten tekeminen.

Helmikuussa 2004 Salomonsaaret ja Euroopan yhteisö tekivät kolmivuotisen kalastuskumppanuussopimuksen, joka tuli voimaan 9. lokakuuta 2006. Olen samaa mieltä siitä, että tämä sopimus on kumottava ja korvattava uudella versiolla, joka on osa kokonaisuutta, joka kattaa Tyynenmeren keski- ja länsialueen kanssa tehtyjen kolmen sopimuksen lisäksi myös kumppanuussopimukset Kiribatin ja Mikronesian liittovaltion kanssa. Afrikan ja Tyynenmeren alueen valtioiden kanssa tehtyjen sopimusten nojalla osa EU:n rahoituksesta osoitetaan kestävyyden periaatteeseen perustuvan kansallisen kalastuspolitiikan tukemiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kahdenvälisten kalastussopimusten tekemisellä EU:n ja kolmansien valtioiden kanssa taataan EU:n alusten oikeus pyytää kaloja kalastuspaikoissa, jotka ovat merkittäviä määrällisesti ja laadullisesti, ja samalla ohjataan rahoitusta valtioille, jotka usein päättävät osoittaa suuren osan talousarviostaan poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen useilla eri aloilla, ei pelkästään kalastuspolitiikan alalla. Tämä pätee myös tähän sopimukseen. Äänestimme suosituksen puolesta, mutta suhtaudumme edelleen erittäin epäileväisesti siihen, miten sopimusta on tähän asti pantu täytäntöön. Samankaltaisia epäilyksiä on esittänyt täysin oikeutetusti myös esittelijä.

Viittaan muun muassa siihen, että sekakomitea ei koskaan pitänyt kokousta sopimuksen voimassaoloaikana; siihen, että ehtoja, joiden nojalla vastuullista kalastusta harjoitetaan Salomonsaarten yksinomaisella talousvyöhykkeellä, ei ole asetettu; ja siihen, että pyyntisaaliiden määrien valvontamenetelmää ei ole määritetty. Näiden puutteiden takia sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen on vakavassa vaarassa, eikä kyseisiä puutteita saa toistaa, kun sopimus uusitaan. Komissio on sitoutunut tekemään kaikkensa, jotta tämä ei tapahtuisi uudelleen. Nyt sen on täytettävä lupauksensa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän Euroopan unionin ja Salomonsaarten välistä kalastuskumppanuussopimusta koskevan ehdotuksen puolesta, mutta suhtaudun siihen vakavin epäilyksin. EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan välille on luotava yhdenmukainen, toisiaan täydentävä ja koordinoitu suhde, jotta ne voivat yhdessä auttaa vähentämään köyhyyttä valtioissa, joissa on hyödyntämättömiä kalavaroja, joita ne haluavat hyödyntää kestävästi, ja joissa samalla halutaan kehittää paikallisia yhteisöjä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU:lla on useita kalastuskumppanuussopimuksia, joilla annetaan oikeus kalastaa erilaisilla kalastusalueilla rahoitusta vastaan. Kyseinen rahoitus ohjataan niiden valtioiden talouteen, joiden kanssa sopimus on tehty. Tämä on keino, jolla EU voi auttaa kehitysmaita ja jolla EU:n kalastajat saavat mahdollisuuden päästä laadukkaille kalastusvyöhykkeille. Näin myös tehostetaan taloudellista toimintaa, joka on olennaisen tärkeää EU:n taloudelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Tähän erityiseen tapaukseen liittyy kaksi ongelmaa, jotka on ratkaistava järjestelmällisesti ja määrätietoisesti. Ensimmäinen kysymys koskee kalastuskiintiöitä ja toinen saaliisiin ja Tyynen valtameren tuotantoon liittyviä käsittely- ja säilöntäteknologioita koskevien tietojen ja kokemusten vaihtamista. Toivon, että kaikilla sopimuksessa luetelluilla näkökohdilla tuetaan yhteistyötä ja kokemusten vastavuoroista vaihtamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kahdenväliset kalastussopimukset Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä tuovat EU:lle merkittävää taloudellista etua. Tällä hetkellä neuvotellaan uudesta sopimuksesta EU:n ja Salomonsaarten välillä. Uuden sopimuksen haittapuolia ovat alusten omistajilta perittävän maksun kallistuminen, kannattavuuden heikkeneminen muihin tonnikalaa koskeviin kalastussopimuksiin verrattuna EU:n kannalta tarkasteltuna sekä EU:n taloudellisen tuen tason pysyminen samana pienempiä pyyntikiintiöitä vastaan.

Esittelijän mukaan sopimuksen hyötynä on muun muassa se, että Salomonsaaret tarvitsee valuuttavarantoa makrotaloudellisen vakautensa säilyttämiseksi, että sovittu viitearvo 4 000 tonnista kalaa on suhteellisen suuri määrä EU:lle ja että alueellisen tason yhteistyötä olisi tarkasteltava keinona saavuttaa kestävyys EU:n aluevesien ulkopuolella. Äänestin tyhjää, koska EU:lle aihetuvat hyödyt eivät ole riittävän selviä kustannuksiin nähden.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Euroopan unionin ja Salomonsaarten välistä kalastuskumppanuussopimusta koskevan ehdotuksen puolesta, koska uskon, että kyseinen sopimus on pohjimmiltaan molempien osapuolten etujen mukainen. Uskon, että alueellisen tason yhteistyö on erinomainen keino saavuttaa kestävyys EU:n aluevesien ulkopuolella ja edistää kalastuksen hallintaa.

Tämä sopimus toimii vakaana lainsäädäntökehyksenä molemmille osapuolille, mutta myös antaa saarille taatut tulot ainakin kolmeksi vuodeksi. Osa tuloista käytetään kansallisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon rahoittamiseen. Kalastussuhteiden ylläpitäminen Salomonsaarten kanssa on vahvasti EU:n etujen mukaista: niillä autetaan parantamaan EU:n tonnikalankalastusalan kannattavuutta Tyynellä valtamerellä, koska niillä sallitaan suurien kalamäärien pyytäminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Onnittelen Maria do Céu Patrão Nevesiä siitä, että hän on kiinnittänyt parlamentin huomion Salomonsaarten kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen uusimiseen.

Äänestin ehdotuksen puolesta, koska sopimuksen nojalla edistetään yhteistyötä paikallisella tasolla, mikä vastaa EU:n tavoitetta alueellisten kalastuksen hallintajärjestöjen vahvistamisesta ja siten kalastuksen hallinnan edistämisestä. Tuen myös esittelijän suosituksia komissiolle, erityisesti sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamenttia ja neuvostoa kohdellaan yhtäläisesti asianmukaisen tiedotuksen osalta, jotta ne voivat asianmukaisesti valvoa ja arvioida kansainvälisten kalastussopimusten täytäntöönpanoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän kalastuskumppanuussopimuksen tekemisen puolesta, koska uskon, että se on pohjimmiltaan molempien osapuolten etujen mukainen toisaalta, koska sillä annetaan EU:lle oikeus pyytää 4 000 tonnia tonnikalaa vuodessa, mikä on varteenotettava määrä EU:n teollisuuden ja markkinoiden kannalta, ja toisaalta, koska sillä annetaan Salomonsaarille merkittävää rahoitusta, joka osittain ohjataan sen oman alakohtaisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoon. Katson kuitenkin, että on toteutettava kaikki mahdolliset toimet mietinnössä oikeutetusti korostettujen ongelmien korjaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Euroopan yhteisön ja Salomonsaarten välisen kalastussopimuksen voimassaolo päättyi viime lokakuussa. Uusi pöytäkirja on voimassa 9. lokakuuta 2009 – 8. lokakuuta 2012, ja sitä sovelletaan jo väliaikaisesti ennen Euroopan parlamentin hyväksymismenettelyä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaan Euroopan parlamentti voi joko hyväksyä tai hylätä ehdotuksen. Vaikka Euroopan parlamentin enemmistö on äänestänyt ehdotuksen puolesta, ryhmämme Verts/ALE on äänestänyt sitä vastaan.

 
  
  

Mietintö: David Casa (A7-0325/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Olen esittelijän tavoin huolissani siitä, että komission ei pitäisi tarkastella pelkästään yksittäistä kysymystä yleisestä verokannasta ja muista arvonlisäveron (ALV) tasoista, vaan myös uutta arvonlisäverostrategiaa koskevaa laajempaa kysymystä sekä arvonlisäveron ja poikkeusten soveltamisalaa. Kun otetaan huomioon järjestelmän monimutkaisuus verokantojen osalta, arvonlisäverojärjestelmä ei ole pysynyt sisämarkkinoiden kehityksen tasalla. Tämä asettaa yritykset, etenkin pk-yritykset, muita heikompaan asemaan. On muistettava, että parlamentti on varoittanut komissiota siitä, että nykyisessä arvonlisäverojärjestelmässä, sellaisena kuin jäsenvaltiot ovat sen suunnitelleet ja ottaneet käyttöön, on puutteita, joita huijarit voivat käyttää hyväkseen ja joiden hinta verotuloina on miljardeja euroja. Olen tyytyväinen siihen, että komissio aikoo antaa vihreän kirjan arvonlisäverojärjestelmän uudelleentarkastelusta, jotta voidaan luoda liiketoiminnalle entistä suotuisampi ympäristö ja jäsenvaltioiden kannalta yksinkertaisempi ja vahvempi järjestelmä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Komissio ehdottaa ehdotuksessaan, että nykyistä vaatimusta, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden yleisen arvonlisäverokannan vähimmäistaso on 15 prosenttia, sovelletaan vielä viiden vuoden ajan. Ehdotuksella ei siis ole vaikutusta verokantoihin. Komissio ehdottaa, että voimassaoloa jatketaan 1. tammikuuta 2011 alkaen 31. joulukuuta 2015 saakka. Nykyisen verokantojen yhdenmukaisuuden tason säilyttämiseksi komissio on kaksi kertaa esittänyt ehdotuksia, joiden mukaan yleisen verokannan vaihteluvälin alaraja olisi 15 prosenttia ja yläraja 25 prosenttia. Vaihteluvälin määräytymisperustana olivat jäsenvaltioissa sovelletut yleiset verokannat, jotka ovat aina vaihdelleet 15:en ja 25 prosentin välillä. Kummassakin tapauksessa neuvosto muutti kyseisiä verokantojen lähentämiseen tähtääviä ehdotuksia. Ainoastaan vähimmäisverokantaa koskeva periaate säilytettiin. Olen komission kanssa samaa mieltä siitä, että säännöksen voimassaoloa on jatkettava, jotta yritykset saisivat tarvittavan oikeusvarmuuden ja jotta yleisen arvonlisäverokannan asianmukaista tasoa voitaisiin arvioida tarkemmin EU:ssa. Katson, että komission olisi tulevassa arvonlisäverojärjestelmän uudelleentarkastelua koskevassa vihreässä kirjassa tarkasteltava paitsi yleistä arvonlisäverokantaa, myös uutta arvonlisäverostrategiaa koskevaa laajempaa kysymystä sekä arvonlisäveron ja poikkeusten soveltamisalaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Onnittelen esittelijää David Casaa tästä mietinnöstä, jonka avulla saamme uuden näkemyksen niinkin tärkeästä aiheesta kuin ALV:n ja verojen tason lähentämisestä.

Katson esittelijän tavoin, että nykyinen arvonlisäverojärjestelmä, joka on muutenkin kuin verokantojen osalta erittäin monimutkainen, ei ole pysynyt sisämarkkinoiden kehityksen tasalla ja itse asiassa asettaa yritykset ja pk-yritykset muita heikompaan asemaan ja vaikuttaa merkittävästi niiden kilpailukykyyn. Nykyisessä verolainsäädännössä on myös lukuisia porsaanreikiä, joita veronkiertäjät voivat käyttää laittomasti hyväkseen.

Tämän takia tuen komission ehdotusta siitä, että yhteisen ALV-järjestelmän laatimista lykätään, jotta yritykset saisivat tarvittavan oikeusvarmuuden. Kehotan kuitenkin komissiota suorittamaan analyysinsä mahdollisimman nopeasti ja laatimaan vihreän kirjan arvonlisäverojärjestelmän uudelleentarkastelusta yhteistyössä parlamentin kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska hyväksyn komission ehdotuksen parlamentin siihen ehdottamine tarkistuksineen. Tuen komission ehdotusta siitä, että nykyistä vaatimusta, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden yleisen arvonlisäverokannan vähimmäistaso on 15 prosenttia, sovelletaan vielä viiden vuoden ajan. Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklaan.

Parlamentin tekemien tarkistusten osalta katson, että on erityisen olennaista, että uudella arvonlisäverostrategialla pyritään vähentämään hallinnollisia rasitteita, poistamaan veroesteitä ja parantamaan liiketoimintaympäristöä etenkin pienten ja keskisuurten ja työvoimavaltaisten yritysten kannalta sekä varmistamaan, että järjestelmä kykenee estämään petoksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. (RO) Katson, että arvonlisäverokannan vähimmäistasoa on valvottava tarkasti, kun 15 prosentin tasoa koskevaa siirtymäkauden järjestelmää on jatkettava uudelleen. Katson myös, että meidän pitäisi huolestua nykyistä enemmän siitä, että yhä useamman EU:n jäsenvaltion hallitus nostaa ALV:n tasoa enimmäistasolle vastatakseen talouskriisin aiheuttamiin haasteisiin. Tällainen toiminta osoittaa, että järkeviä ratkaisuja ei ole. Se heikentää taloutta ja vaikuttaa kielteisesti ihmisten elämään. Tässä yhteydessä kehotan välttämään liiallista verotusta. Näin voidaan hyväksyä lopullinen verojen lähentämistä koskeva järjestelmä.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska uskon, että Euroopan unioni tarvitsee uutta arvonlisäverostrategiaa. EU:n on otettava tavoitteeksi byrokratian vähentäminen ja niiden rahoituksellisten esteiden poistaminen, jotka estävät pienten ja keskisuurten yritysten kehittymisen. Katson myös, että arvonlisäverokannan vähimmäistasoa koskevan siirtymäkauden järjestelmän jatkaminen 31. joulukuuta 2015 asti voi estää rakenteellista epävakautta Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Komission ehdotus EU:n jäsenvaltioiden yleisen arvonlisäverokannan 15 prosentin vähimmäistason uusimisesta perustuu oikeusvarmuuteen. En millään tavalla vastusta tätä periaatetta, joten äänestin ehdotuksen puolesta. Minun on kuitenkin korostettava sitä, että perusteellisempia toimenpiteitä tarvitaan tämän veron osalta kiireellisesti. Näillä toimenpiteillä on keskityttävä Euroopan unionin julkisen talouden kilpailukykyyn sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarvittavaan suojelemiseen. On entistä selvempää, että veropolitiikassa ei olla puolueettomia. Arvonlisäveron menestystarina ei voi eikä saa estää sen mukauttamista uusiin aikoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklaan perustuvassa ehdotuksessa komissio ehdottaa, että nykyistä vaatimusta, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden yleisen arvonlisäverokannan vähimmäistaso on 15 prosenttia, sovelletaan vielä viiden vuoden ajan. Ehdotuksella ei siis ole vaikutusta verokantoihin.

Komissio ehdottaa, että voimassaoloa jatketaan 1. tammikuuta 2011 alkaen 31. joulukuuta 2015 saakka. Voimassaoloa halutaan jatkaa, jotta yritykset saisivat tarvittavan oikeusvarmuuden ja jotta yleisen arvonlisäverokannan asianmukaista tasoa voitaisiin arvioida tarkemmin EU:ssa. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä, joka on muutenkin kuin verokantojen osalta erittäin monimutkainen, ole pysynyt sisämarkkinoiden kehityksen tasalla. Tämä asettaa eurooppalaiset yritykset ja etenkin pk-yritykset muita heikompaan asemaan. Lisäksi, kuten Euroopan parlamentti on todennut, nykyisessä arvonlisäverojärjestelmässä, sellaisena kuin jäsenvaltiot ovat sen suunnitelleet ja ottaneet käyttöön, on puutteita, joita huijarit voivat käyttää hyväkseen ja joiden hinta verotuloina on miljardeja euroja.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö koskee ehdotusta neuvoston direktiiviksi yleisen arvonlisäverokannan 15 prosentin vähimmäistasosta annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta. Ehdotuksen nojalla nykyistä jaksoa jatketaan vielä viiden vuoden ajan – jakson olisi pitänyt päättyä tämän vuoden lopussa – koska ALV-kannan lopullisista, yhdenmukaistetuista tasoista ei ole päästy yhteisymmärrykseen.

Esittelijä on kuitenkin käyttänyt tilaisuuden hyväkseen ja esittänyt neuvostolle joitakin ehdotuksia, erityisesti uudesta arvonlisäverostrategiasta, jolla hänen näkemyksensä mukaan olisi pyrittävä "poistamaan veroesteitä ja parantamaan liiketoimintaympäristöä etenkin pienten ja keskisuurten ja työvoimavaltaisten yritysten kannalta sekä varmistamaan, että järjestelmä kykenee estämään petoksia". Hän myös hyödyntää mahdollisuuden ja vaatii, että neuvoston on siirryttävä lopulliseen järjestelmään ennen 31. joulukuuta 2015 ja että komission on esitettävä lainsäädäntöehdotuksia nykyisen siirtymäkauden tason korvaamiseksi vuoteen 2013 mennessä.

Seuraamme tätä asiaa erittäin tarkasti, koska vuonna 2013 esitettävän ehdotuksen vaikutukset voivat olla kielteisiä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Mietinnössä tarkastellaan komission ehdotusta siitä, että vaatimusta, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden yleisen arvonlisäverokannan vähimmäistaso on 15 prosenttia, sovelletaan vielä viiden vuoden ajan 31. joulukuuta 2015 asti. Tämä on tavallisina aikoina toivottavaa, mutta nykyisen talouskriisin yhteydessä tarve tähän on jopa entistä suurempi. Veroilla käytävä kilpailu, joka laskee arvonlisäveron tasoa, vaikuttaisi tuhoisasti valtioihin, jotka yrittävät säilyttää julkisten palvelujen hyväksyttävän tason.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) On muistettava, että nykyinen arvonlisäverojärjestelmä, joka on muutenkin kuin verokantojen osalta erittäin monimutkainen, ei ole pysynyt sisämarkkinoiden kehityksen tasalla. Tämä asettaa eurooppalaiset yritykset ja etenkin pk-yritykset muita heikompaan asemaan.

Lisäksi, kuten Euroopan parlamentti on aiemmin todennut, nykyisessä arvonlisäverojärjestelmässä, sellaisena kuin jäsenvaltiot ovat sen suunnitelleet ja ottaneet käyttöön, on puutteita, joita huijarit voivat käyttää hyväkseen ja joiden hinta verotuloina on miljardeja euroja. Tämän takia uuden arvonlisäverostrategian painopisteeksi on otettava arvonlisäverosääntöjen uudistaminen siten, että sisämarkkinoiden tavoitteita edistetään aktiivisesti. Uudella arvonlisäverostrategialla on pyrittävä vähentämään hallinnollisia rasitteita, poistamaan veroesteitä ja parantamaan liiketoimintaympäristöä etenkin pienten ja keskisuurten ja työvoimavaltaisten yritysten kannalta sekä varmistamaan, että järjestelmä kykenee estämään petoksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Tämä on erittäin tärkeä kysymys, joka koskee yleisesti eurooppalaisen yrittäjyyden kehittymistä. Arvonlisäverokantojen järjestelmää on yhdenmukaistettava ja kantoja on sovellettava kaikkiin Euroopan unionin valtioihin. On luotava kattava, pitkäaikainen verojärjestelmä kaikenlaiselle yritystoiminnalle ja teollisuudelle. Vasta sitten voimme luottaa veropolitiikan menestymiseen. Tällä hetkellä yksittäiset poliitikot Latviassa eivät huomaa vaaraa epävakaaseen verojärjestelmään, kun he paikkaavat talousarvion alijäämää muuttamalla jatkuvasti verolainsäädäntöä. Tämä vaarantaa merkittävästi verotaakan tulevan pienentämisen ja johtaa siihen, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä menee konkurssiin joukoittain. Katson, että Euroopan komission aloite on annettu oikeaan aikaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Arvonlisäveron vähimmäistasot ovat yksi osa ponnisteluista eurooppalaisten verokantojen lähentämiseksi. Meidän on kuitenkin vastustettava pyrkimistä yhdenmukaisuuteen. Säännökset voivat johtaa siihen, että EU:lle yritetään salamyhkäisesti antaa päätäntävalta verotusasioissa. Lisäksi tällaiset säännökset loukkaavat jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta. Jäsenvaltioiden on säilytettävä oikeutensa määrätä omista verokannoistaan. Jokaisen valtion on itse päätettävä omista painopistealoistaan, koska ne riippuvat myös siitä, kuinka paljon rahaa valtio kuluttaa kullakin alalla. Tämä kuvastaa myös EU:n historiallista kehitystä. Meidän on torjuttava pyynnöt veron vähimmäistasoista, jotta noudattamispainetta, EU:n byrokratiaa ja Brysselin keskusjohtoisuutta voidaan kaikkia vähentää.

Vastustan voimakkaasti sitä, että yleisen arvonlisäverokannan 15 prosentin pakollista vähimmäistasoa jatketaan vielä viiden vuoden ajan. EU:n olisi keskityttävä yhteistyöhön veropetosten osalta, koska etenkin arvonlisäverojärjestelmissä menetetään miljardeja euroja. Tietyistä alan toimintatavoista olisi syytä keskustella enemmän.

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. (IT) Mietinnöllä jatketaan neuvoston direktiivillä 92/77/ETY säädettyä siirtymäkauden järjestelmää. Kyseisellä direktiivillä otettiin käyttöön arvonlisäveron vähimmäistaso ja säädettiin, että yleinen taso ei saa olla alle 15 prosenttia.

Nykyisin vähimmäistasojen asettaminen on yleisenä käytäntönä, koska pysyvää verotuksen yhdenmukaistamista koskevaa järjestelmää ei ole vielä saavutettu Euroopan unionissa välillisen verotuksen osalta. Arvonlisäveron kannalta tämä auttaa estämään sen, että entistä suuremmat erot jäsenvaltioissa sovellettavissa yleisissä tasoissa aiheuttavat rakenteellista epävakautta ja vääristävät kilpailua. Sovellettavien yleisten tasojen vaihteluväli on nykyisin 15–25 prosenttia, mikä riittää takaamaan sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan.

Lykkäämisen ansiosta yrityksille voidaan antaa riittävä oikeusvarmuus ja yleisen arvonlisäverokannan asianmukaista tasoa voidaan arvioida tarkemmin EU:ssa. Komissiota kehotetaan myös antamaan vihreä kirja uudesta arvonlisäverostrategiasta mahdollisimman pian ja käynnistämään kuulemiset verojen tulevasta lähentämisestä. Äänestin mietinnön puolesta, koska odotan verojen yhdenmukaistamista koskevaa järjestelmää, joka johtaa yhtenäiseen arvonlisäveron tasoon kaikkialla Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin David Casan mietinnön puolesta ja onnittelen häntä hänen työstään ja yhteistyöstään talous- ja raha-asioiden valiokunnan kanssa.

Mietinnön tavoitteena on, että nykyistä vaatimusta, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden yleisen arvonlisäverokannan vähimmäistaso on 15 prosenttia, sovelletaan vielä viiden vuoden ajan. Yleisten vähimmäistasojen merkityksen korostamisen lisäksi mietinnössä käsitellään asiaa tarkemmin ja korostetaan, että on laadittava uusi arvonlisäverostrategia, koska nykyinen järjestelmä, joka on muutenkin kuin verokantojen osalta erittäin monimutkainen, ei ole pysynyt sisämarkkinoiden kehityksen tasalla.

Kuten myös Mario Monti huomautti yhtenäismarkkinoiden elvyttämistä koskevassa selvityksessään, yhtenäisten tasojen puute ja erilaiset elinkustannukset eri jäsenvaltioissa voivat johtaa oloihin, jotka eivät vastaa yhtenäismarkkinoiden henkeä. Tämä asettaa eurooppalaiset yritykset ja etenkin pk-yritykset muita heikompaan asemaan.

EU:n nykyisessä arvonlisäverojärjestelmässä, sellaisena kuin jäsenvaltiot ovat sen suunnitelleet ja ottaneet käyttöön, tapahtuu usein rajatylittäviä petoksia, joiden hinta verotuloina on miljardeja euroja.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Onnittelen esittelijää David Casaa tämän mietinnön laatimisesta. Sen avulla voimme jälleen kerran käsitellä perustavanlaatuista kysymystä arvonlisäverosta ja verojen lähentämisestä.

Olen samaa mieltä esittelijän esittämistä huomautuksista, etenkin siitä, että nykyinen arvonlisäverojärjestelmä ei ole pysynyt sisämarkkinoiden kehityksen tasalla, vaan on päinvastoin asettanut yritykset ja pk-yritykset muita heikompaan asemaan vaikuttamalla merkittävästi niiden kilpailukykyyn.

Tämän takia kannatan komission ehdotusta soveltamisen jatkamisesta, jotta yritykset saavat oikeusvarmuuden yhteisen arvonlisäverojärjestelmän laatimisen ansiosta. Samalla kuitenkin kehotan komissiota saattamaan arviointinsa päätökseen mahdollisimman pian ja laatiman parlamentin avustuksella vihreän kirjan arvolisäverojärjestelmän uudelleentarkastelusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestän mietinnön puolesta. Minun on kuitenkin huomautettava, että arvonlisäveroa koskevan lopullisen säädöksen jatkuva lykkääminen kuvastaa umpikujaa, johon EU:n yhdentyminen on ajautunut. Vaikka komissio esittäisi pian ehdotuksen arvonlisäverojärjestelmän tarkistamisesta, tiedämme kaikki, että eri jäsenvaltioiden erilaiset edut, joita on käsitelty myös neuvostossa, johtavat siihen, että ehdotus nykyistä yhtenäisemmistä tasoista hylätään. Meidän olisi hyvä pitää mielessä, että vaikka arvonlisävero on regressiivinen vero, se on ollut ja on jatkossa verotuksellinen hätätoimenpide, joka on valjastettu neuvoston ja komission toteuttamien tiukkojen talouspoliittisten toimien käyttöön.

Paine jäsenvaltioiden niin sanottuun julkisen talouden vakauttamiseen on nyttemmin merkittävä este arvonlisäverotasojen lähentämiselle. Jos pidämme mielessä, että useat jäsenvaltiot hylkäsivät välittömästi ehdotuksen niin sanotusta eurooppalaisesta arvonlisäverosta, jota komissio esitti Euroopan unionin tulonlähteeksi, meidän on myönnettävä se tosiasia, että uuden arvonlisäverostrategian pyytäminen komissiolta ei ole kovin järkevää.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta. Mietinnössä keskitytään komission ehdotukseen siitä, että nykyistä vaatimusta, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden yleisen arvonlisäverokannan vähimmäistaso on 15 prosenttia, sovelletaan vielä viiden vuoden ajan. Esittelijän huomautusten mukaisesti on tärkeää tunnustaa, että itse arvonlisäverojärjestelmää on uudistettava perusteellisesti siten, että edistetään aktiivisesti sisämarkkinoiden tavoitteita. Näin edistetään suotuisampaa liiketoimintaympäristöä etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Tämän takia olen erittäin tyytyväinen siihen, että komissio ilmoittaa laativansa vihreän kirjan arvonlisäverojärjestelmän uudelleentarkastelusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Me, parlamentin määräenemmistö äänestämme tämän tekstin puolesta. Tekstissä todetaan, että Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2010)0331), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0173/2010), ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan ja ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0325/2010), hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti; pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilja Savisaar-Toomast (ALDE), kirjallinen. (ET) Mietintöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä ja yleisen vähimmäistason noudattamista koskevan velvollisuuden kestosta voidaan suhtautua vain myönteisesti. Sen nojalla yleinen vähimmäistaso on 15 prosenttia vuoden 2015 loppuun asti. Vaikka Euroopan komissio on toistuvasti ehdottanut 25 prosentin enimmäistason soveltamista, Eurooppa-neuvosto ei ole ehdotusta kannattanut. Yleinen taso ei kuitenkaan ole yli 25:tä prosenttia missään jäsenvaltiossa. Viro, jossa yleinen arvonlisäveron taso on 20 prosenttia, on yksi 19 jäsenvaltiosta, joissa taso on vähintään 20 prosenttia. Tämän osalta haluan korostaa, että olen tukenut vahvasti 15 prosentin vähimmäistason soveltamisen jatkamista. Tällä tasolla jokaiselle jäsenvaltiolle annetaan mahdollisuus päättää, kuinka korkea sen oman tason on oltava. Tällä mietinnöllä myös taataan oikeusvarmuus yrittäjille, jotka tietävät, että seuraavan viiden vuoden ajan EU:n lainsäädännöllä estetään yleisen arvonlisäverotason nouseminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan komission ehdotuksessa esitetään, että nykyistä vaatimusta, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden yleisen arvonlisäverokannan vähimmäistaso on 15 prosenttia, sovelletaan vielä viiden vuoden ajan 15. joulukuuta 2015 asti. Tarkoituksena on säilyttää yhtenäinen verorakenne kahdella pakollisella arvonlisäverokannan tasolla 10 prosentin vaihteluvälillä eli vaihteluvälillä 15–25 prosenttia. Jäsenvaltiot sitoutuvat siihen, että ne välttävät niiden soveltaman nykyisen yleisen alatason muuttamista nykyisen vaihteluvälin laajentamiseksi. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että nykyinen arvonlisäverojärjestelmä, joka on erittäin monimutkainen, ei ole pysynyt sisämarkkinoiden kehityksen tasalla. Toivon myös, että Euroopan komissio tarkastelee paitsi yleistä arvonlisäverokantaa, myös nykyisen järjestelmän yleistä tarkistamista sekä sen soveltamisalaa ja poikkeuksia, ja että se sitoutuu laatimaan uuden strategian tätä veroa varten. Äänestin edellä mainituista syistä mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marianne Thyssen (PPE), kirjallinen. (NL) Olen luonnollisesti äänestänyt David Casan mietinnön puolesta. Lisäksi olen samaa mieltä paitsi direktiiviä koskevan esittelijän kannan, myös hänen mietintönsä sävyn kanssa. Jo vuodesta 1993 lähtien Euroopan unioni on soveltanut arvonlisäveroon siirtymäkauden järjestelmää. Niin sanottuun lopulliseen järjestelmään siirtyminen ei tähän mennessä ole onnistunut. Tämän ei kuitenkaan pitäisi estää meitä yrittämästä.

Arvonlisäverossa ei ole kyse vain tasoista ja vaihteluväleistä, vaan yksinkertaisesta, oikeudellisesti varmasta järjestelmästä, joka toimii hyvin sisämarkkinoilla, vastaa pk-yritysten tarpeita ja kestää petoksia. Se, että komissio aikoo ryhtyä käsittelemään tätä asiaa, on iloinen uutinen. Haluan kannustaa asiasta vastaavaa komission jäsentä käsittelemään tätä vaikeaa asiaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) Uskon, että uudessa arvonlisäverostrategiassa on kiinnitettävä erityistä huomiota arvonlisäveroa koskevien sääntöjen uudistamiseen sen periaatteen mukaisesti, että sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamista on edistettävä aktiivisesti. Kuten esittelijä huomauttaa, nykyinen arvonlisäverojärjestelmä, joka on muutenkin kuin verokantojen osalta erittäin monimutkainen, ei ole pysynyt sisämarkkinoiden kehityksen tasalla. Tammikuussa 2009 Liettuan arvonlisäveron taso kohosi 18 prosentista 19 prosenttiin ja syyskuussa 21 prosenttiin. On tärkeää, että tulevilla muutoksilla ei heikennetä ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta Liettuaan. Meidän on ehdotettava suotuisia verosuunnittelumahdollisuuksia.

Uuden arvonlisäverostrategian mukaan meidän on pyrittävä vähentämään hallinnollisia rasitteita, poistamaan veroesteitä ja parantamaan liiketoimintaympäristöä etenkin pienten ja keskisuurten ja työvoimavaltaisten yritysten kannalta. Ennen lopullisen päätöksen tekemistä komission on kuultava julkista ja yksityistä sektoria kattavasti. Näissä kuulemisissa on keskusteltava arvonlisäveron tasosta sekä laajemmista kysymyksistä, kuten enimmäistason asettamista koskevasta tavoitteesta ja arvonlisäveron rakenteesta sekä vaihtoehdoista kyseisissä toimintapuitteissa. Tämän takia odotan kiinnostuneena komission vihreää kirjaa arvonlisäverojärjestelmän uudelleentarkastelusta.

 
  
  

Mietintö: Burkhard Balz (A7-0314/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin Euroopan keskuspankin (EKP) vuosikertomuksen puolesta, koska toimenpiteillä, joilla inflaatio pidettiin hitaana – lähellä kahta prosenttia – ja markkinoiden likviditeettiä lisättiin, estettiin mielestäni monien rahoituslaitosten romahtaminen. Katson kuitenkin, että EKP:n toimenpiteiden koko elvytyspotentiaali ei päässyt käyttöön, koska niillä aikaansaatu likviditeetti ei aina päätynyt reaalitalouteen. On muistettava, että kriisi alkoi finanssikriisinä, joka myöhemmin muuttui myös talouskriisiksi.

Jäsenvaltioiden hallitukset ja EKP ovat joutuneet reagoimaan vakavimpaan kriisiin sitten 1930-luvun. Olemme olleet todistamassa bruttokansantuotteen supistumista, taloudellisen toiminnan vähenemistä ja julkisen talouden alijäämän kasvua, mikä on johtanut verotulojen supistumiseen ja julkisen velan kasvuun kestämättömälle tasolle: on ollut vaikea päästä taas lukuihin, jotka ovat verrattavissa ennen kriisiä vallinneisiin lukuihin. Tähän tilanteeseen on jouduttu, koska EU:ssa ei ole tehty rakenneuudistuksia, kuten Kreikan ja euroalueen muiden maiden tapahtumat niin selvästi osoittavat. Mielestäni onkin tärkeää, että rahoitusjärjestelmän heikkouksia korjataan maailmanlaajuisesti ja kriisistä otetaan opiksi parantamalla riskinhallinnan laatua ja rahoitusmarkkinoiden avoimuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Euroopan keskuspankin vuosikertomusta koskeva mietintö osoittaa, että Euroopan parlamentti puolustaa ja kannattaa vankimmin pääoman hyökkäystä koko Euroopan unionin työläisiä vastaan. Siinä periaatteessa toistetaan lokakuisessa huippukokouksessa tehdyt kansanvastaiset päätökset hallitun konkurssimekanismin luomisesta, vakaussopimuksen ehtojen tiukentamisesta ja kirjaimellisesta soveltamisesta sekä seuraamusten määräämisestä sopimusehtoja laiminlyöneille jäsenvaltioille. Siinä pidetään myönteisenä rahoituspakettia, jota EU ja jäsenvaltio tarjoavat arvopaperipörssille ja muille pääomasektoreille sen varmistamiseksi, että pörssikauppa kannattaa pääomakriisin aikanakin. Siinä kannatetaan kaikkia työväen- ja kansanluokkien vastaisia barbaarisia toimenpiteitä, joita porvarihallitukset käyttävät kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. EU:n saamiseksi ulos kapitalistisesta talouskriisistä pääoman poliittiset edustajat ehdottavat, että kapitalistisia rakenneuudistuksia vauhditetaan kaikissa jäsenvaltioissa, jotta monopolististen konsernien kannattavuus säilyisi, ja kuluista vastaisivat työläiset, joita vaaditaan kriisin maksumiehiksi. Irlanti on tuorein – mutta ei lainkaan viimeisin – esimerkki niistä traagisista seurauksista, jotka työläisiä odottavat siksi, että on suosittu monopolien ylivaltaa ja lisätty niiden kannattavuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin Euroopan keskuspankin vuosikertomusta koskevan päätöslauselman puolesta saksalaisen kollegani Balzin erinomaisen mietinnön perusteella. EKP:stä tuli Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä EU:n toimielin, ja vaikka se onkin riippumaton, se ei voi suhtautua välinpitämättömästi toiveisiin, joita EU:n kansalaisia edustavat jäsenvaltioiden parlamentit tai jäsenvaltioiden hallitukset esittävät. Sen vuoksi kannatankin pyyntöä siitä, että EKP:n toiminta ja päätöksenteko olisi avointa. EKP laski kriisin aikana korot yhteen prosenttiin ja jatkoi koko vuoden 2009 ennennäkemättömiä epätavanomaisia toimia luottojen tukemiseksi. Nuo toimenpiteet ovat kantaneet hedelmää. Kannatan ajatusta siitä, että toimenpiteiden lopettaminen on ajoitettava oikein ja että sitä on koordinoitava kansallisten hallitusten kanssa. Apua olisi varsinkin siitä, että EKP laatisi alueellisen arvion sijaan maailmanlaajuisen arvion inflaatiosta rahapolitiikassaan, joka koskee interventiokurssien asettamista kriisistä selviytymiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) EKP:n vuosikertomusta 2009 koskevassa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todetaan, että vakaus- ja kasvusopimuksen periaatteita ei aiemmin aina noudatettu täydellisesti, ja sen vuoksi on varmistettava, että jäsenvaltiot soveltavat sopimusta tulevaisuudessa yhtenäisemmin ja tehokkaammin. Kannatin tätä päätöslauselmaa ja katson, että rahaliitto tarvitsee voimakkaita koordinointi- ja talouspolitiikkoja sekä makrotason vakauden valvonnassa ilmenevän nykyisen aukon paikkaamista perustamalla Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK). Mielestäni malli, jossa EJRK antaa ainoastaan varoituksia ja suosituksia ilman mahdollisuutta valvoa niiden täytäntöönpanoa, ei mahdollista tehokkaan täytäntöönpanon ja vastuullisuuden periaatteiden noudattamista, eikä EJRK voi itse ilmoittaa kriisitilanteesta. EJRK:lle onkin annettava laajemmat valtuudet. Erityisen tärkeää on vaatia, ettei Euroopan komissio tyydy ainoastaan tarkistamaan luottoluokituslaitoksista annettua asetusta – mikä lisäisi niiden vastuuvelvollisuutta – vaan esittäisi ehdotuksen, jolla perustetaan Euroopan luottoluokituslaitos helpottamaan jäsenvaltioiden talous- ja rahoitusaseman puolueetonta arviointia.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin parlamentin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että joidenkin euroalueen maiden joutuminen rahoituskriisiin on vakava asia ja kuvastaa euroalueen toimintahäiriöitä ja koska uskon tämän osoittavan, että tarvitaan uudistusta ja eri maiden talouspolitiikkojen entistä vahvempaa koordinointia. Yhdyn myös kehotukseen siitä, että vakaus- ja kasvusopimusta on noudatettava rajoituksetta ja entistä yhtenäisemmin, koska katson, että sopimusta on täydennettävä varhaisvaroitusjärjestelmällä, jotta mahdolliset epäyhtenäisyydet voitaisiin tunnistaa esimerkiksi "EU-ohjausjakson" avulla niin, että seurantaa voidaan tehostaa ja talouspolitiikan koordinoimista vahvistaa julkisen talouden vakauttamiseksi ja poistaa – budjettinäkökulmaa laajemmin – muita makrotalouden tasapainottomuuksia ja tehostaa täytäntöönpanon valvontamenettelyjä.

Talous- ja rahaliiton moitteeton toiminta edellyttää talouspolitiikan vahvaa ja tehostettua koordinointia. Haluan kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla lujitetaan vakaus- ja kasvusopimusta sisällyttämällä siihen erityistavoitteita Euroopan talouksien kilpailukykyerojen tasaamiseksi. Näin voidaan edistää työpaikkoja luovaa kasvua.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvostan suuresti Euroopan keskuspankin ponnistuksia. EKP on mielestäni osoittanut kykenevänsä saavuttamaan tavoitteet, jotka sille on asetettu, ja se on teknisellä asiantuntemuksellaan aina kyennyt vastaamaan tilanteisiin niiden edellyttämällä tavalla, myös tämänhetkisten kaltaisten vakavien kriisien aikana.

Koska keskeisissä makrotalouden indikaattoreissa esiintyy kuitenkin odottamattomia muutoksia, meidän on pysähdyttävä miettimään rahapolitiikan ja reaalitalouden välisiä tilapäisjärjestelyjä. Meidän onkin perustettava EKP:n tueksi muita valvonta- ja tarkastusviranomaisia ja lisäksi tarkasteltava ennen kaikkea niitä vastuualueita, joita ei ole tähän asti pidetty tärkeinä.

Yhtenä huolenaiheena on Viron tuleva liittyminen euroalueeseen. Laajentunut talous- ja rahaliitto edellyttää nimittäin laajempaa sisäistä yhtenäisyyttä. Kyseisen Baltian valtion makrotalouden suorituskyvyn lisäksi euroalueen maiden on lähennyttävä enemmän toisiaan EU:n edellyttämien vaatimusten mukaisesti, jotta voitaisiin lisätä varsinkin niitä toimielinten toimintaedellytyksiä, joilla taataan euroalueen vakaus ja merkitys.

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin EKP:n vuosikertomuksen 2009 puolesta. EKP jatkoi vuonna 2008 aloittamaansa politiikkaa asettamalla inflaatiotavoitteen lähelle kahta prosenttia ja lisäämällä samalla markkinoiden likviditeettiä. EKP laskikin korot yhteen prosenttiin ja jatkoi koko vuoden 2009 ajan vuonna 2008 käyttöön otettuja epätavanomaisia toimia luottojen tukemiseksi. Luottojen tukemiseksi toteutettujen toimien viisi keskeistä osatekijää olivat kiinteäkorkoiset huutokaupat, joissa tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti, vakuudeksi hyväksyttyjen arvopapereiden luettelon laajentaminen, jälleenrahoitusoperaatioiden maturiteetin pidentäminen, likviditeetin tarjoaminen ulkomaisina valuuttoina ja rahoitusmarkkinoiden tukeminen harkitun mutta laajamittaisen katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman avulla. EU:n jäsenvaltioiden omia ohjelmia on koordinoitava tiiviisti hallitusten kanssa varsinkin, kun otetaan huomioon Kreikkaa ja nyttemmin Irlantia kohdanneet kriisit ja synkät näkymät niiden laajenemisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin EKP:n vuosikertomuksen 2009 puolesta, koska siinä ehdotetaan mielestäni useita toimenpiteitä, joista voisi olla hyötyä Euroopan unionin taloudelle. Niitä ovat muun muassa pysyvän mekanismin käyttöön ottaminen euroalueen suojelemiseksi spekulatiivisilta hyökkäyksiltä, nykyisten luottoluokituslaitosten toiminnan seuranta ja mahdollisen Euroopan luottoluokituslaitoksen suunnitteleminen. Oman poliittisen ryhmäni mietinnön esittelijänä korostin myös nykymuotoisen vakaus- ja kasvusopimuksen vajavuuksia. Sopimusta olisi täydennettävä varhaisvaroitusjärjestelmällä, joka tehostaa talouspoliittista koordinaatiota Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska kannatan euroalueen talouspolitiikan uudistamista ja tehokkaampaa koordinointia niiden toimintahäiriöiden vuoksi, joita rahoituskriisi on nykyjärjestelmälle aiheuttanut. Vakaus- ja kasvusopimuksen lujittamisehdotuksissa on otettava huomioon Euroopan talouksien kilpailukykyerot, jotta tukitoimet kohdistettaisiin kasvuun, jossa huomion kohteena on erityisesti työpaikkojen luominen.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Tämänhetkinen kriisi tarjoaa tilaisuuden tarkistaa ja parantaa asioita, jotka ovat menneet aiemmin pieleen. Vakaus- ja kasvusopimuksen lujittaminen ja sen noudattamisen valvonta ovat keskeisen tärkeitä euroalueen tulevan epätasapainon estämiseksi. Euroopan järjestelmäriskikomitean perustaminen ja nykyisten valvontakomiteoiden korvaaminen kolmella uudella valvontaviranomaisella ovat hyödyllisiä toimenpiteitä, koska talouden valvonta tehostuu. Yhdyn esittelijään, kun hän toteaa, että rahoitusmarkkinoiden sääntelyä koskevissa aloitteissa on noudatettava varovaisuutta. Näin me olemme väittäneetkin: sääntelyn parantaminen ei välttämättä tarkoita sen lisäämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan keskuspankki (EKP) sai Lissabonin sopimuksella EU:n toimielimen aseman, mikä lisää parlamentin vastuuta sinä EU:n toimielimenä, jonka välityksellä EKP on vastuuvelvollinen Euroopan kansalaisille. EKP:n vuosikertomuksessa 2009 käsitellään ensisijaisesti EKP:n reaktiota kriisiin, irtaantumisstrategiaa ja talouspolitiikan ohjausta. Rahoituskriisi, joka alkoi noin kaksi vuotta sitten Yhdysvaltojen subprime-asuntoluottokriisistä, levisi nopeasti EU:hun ja muuttui myös talouskriisiksi, joka kohdistui reaalitalouteen. Euroalueen reaalinen bruttokansantuote pieneni 4,1 prosentilla vuonna 2009, keskimääräinen julkisen talouden alijäämä kasvoi noin 6,3 prosenttiin ja julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta nousi 78,7 prosenttiin vuonna 2009, kun se vuonna 2008 oli 69,4 prosenttia.

EKP toimi aivan oikein, kun se laski ohjauskorot yhteen prosenttiin ja jatkoi huomattavia ja ennennäkemättömiä epätavanomaisia toimia luottojen tukemiseksi. Näin estettiin useiden rahoituslaitosten romahtaminen. Likviditeetti ei kuitenkaan ole aina päätynyt reaalitalouteen. Kriisi on selvästi osoittanut, että rahoitusmarkkinoilla tarvitaan lisää avoimuutta ja parempaa riskinhallintaa sekä tervettä julkista taloutta ja että uskottavuus on kiireellisesti palautettava.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Kansainvälinen rahoitusjärjestelmä on todellakin vailla moraalia ja jopa sen vastainen. Irlannin kriisin viimeisimmät vaiheet ovat vakuuttaneet pankit jälleen siitä, että ne voivat pitkällä aikavälillä jatkaa melkoisten palkkioiden maksamista osakkailleen ja riskinottoa, koska jäsenvaltiot ja eurooppalaiset veronmaksajat ovat aina valmiita pelastamaan ne. Voittojen yksityistämistä ja suuren luokan tappioiden ottamista yhteiskunnan vastattavaksi … Kruunalla voitan minä ja klaavalla häviät sinä … On paradoksaalista ja todellakin pöyristyttävää, että Irlannin valtionvelan aiheuttama kuohunta osakemarkkinoilla on suoraa seurausta maan myöntämistä pankkituista – tuista, jotka ovat pahentaneet maan alijäämää ennennäkemättömälle tasolle ja kasvattaneet räjähdysmäisesti sen velkaa. Lisäksi sen pelastamat pankit tai niiden sisarpankit ovat juuri niitä, jotka spekuloivat nyt sitä vastaan. Tärkein kokemus, jonka kaikesta tästä saamme, on kuitenkin se, että euro on myllynkivi siihen kuuluvien jäsenvaltioiden kaulassa ja että Euroopan keskuspankin politiikkaa, kuten euron vaihtokurssiakin, muokataan yksinomaan Saksan suuntaan. Ne jäsenvaltiot, jotka ovat selviytyneet parhaiten, ovat saaneet jonkin verran liikkumavaraa omaan valuuttaansa ja omiin valuuttakursseihinsa nähden. Eli kansalliseen valuuttaansa nähden! Kaikkien on nyt jo korkea aika ottaa tästä opiksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Tämä parlamentin aloite on erityisen merkittävä tänä vuonna, koska se tarjoaa parlamentin jäsenille tilaisuuden esittää mielipiteensä siitä, miten Euroopan keskuspankki on reagoinut pankkialan kriisiin. Se, miten tästä asiasta äänestimme, tarjosi meille myös tilaisuuden sanoa sanottavamme eräistä muistakin nykyisen taloustilanteen näkökohdista, kuten kriisin syistä, talouspolitiikan ohjauksesta ja rahoitusmarkkinoiden uudistuksesta. On tärkeää, että Euroopan unionin kansalaisjaoston ääntä kuullaan näinkin tärkeässä asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Mann (PPE), kirjallinen. (DE) Äänestin Euroopan keskuspankin (EKP) vuosikertomuksen 2009 puolesta, koska siinä tuodaan selkeästi esiin EKP:n toteuttamat tinkimättömät toimet ja sen ensisijainen tavoite hintavakauden ylläpitämisestä. EKP vastasi vuoden 2009 kriisiin tehokkain toimin ja reaktioin. Se loi riippumattomasti ja päättäväisesti perustan pysyvän luottamuksen ilmapiirin syntymiselle. Tärkein parannusehdotuksemme vaatii yhtenäistä käytännön toteutusta. EKP:n on toisin sanoen lisättävä toimintansa avoimuutta sen legitiimiyden parantamiseksi. Uudessa Lissabonin sopimuksessa, joka tuli voiman 1. joulukuuta 2009, EKP:stä tehtiin Euroopan unionin toimielin. Tämä on mielestäni erittäin myönteistä, koska EKP on ensisijaisesti vastuuvelvollinen parlamentille, mistä monetkaan ihmiset eivät ole tietoisia. Sen on jatkossakin kyettävä tekemään rahoituspoliittiset päätöksensä poliittisesta vaikutusvallasta riippumatta ja perusteltava ne kansalaisille, joita me edustamme.

EKP oli, ja on edelleenkin, luotettava liittolaisemme etsiessämme tasapainoa terveen julkisen talouden ja jäsenvaltioiden velan supistamistarpeen välille. Se on alinomaa korostanut, että euroalue tarvitsee luotettavaa vakaussopimusta. Tätä kehotusta on noudatettava kirjaimellisesti: sitä ei saa kiertää tai heikentää.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Annoin puoltavan ääneni tälle mietinnölle, jossa tarkastellaan EKP:n vuosikertomusta 2009. Oma ryhmäni (S&D-ryhmä) käytti mietintöä ajaakseen makrotalouspolitiikkamme keskeisiä osia, joita ovat muun muassa jäsenvaltioiden makrotalouspolitiikan koordinointi, pysyvä kriisinhallintajärjestelmä, vahvempi kasvu- ja vakaussopimus, mahdollisuus perustaa Euroopan luottoluokituslaitos, pk-yritysten luototus ja joustava irtaantuminen hallituksen tuesta kriisin jälkeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Vakava talouskriisi, joka on levinnyt koko maailmaan, on tuntunut erittäin voimakkaasti EU:ssa. Euroopan keskuspankki on vastannut kriisiin tehokkaasti, vaikka se on toisinaan syyllistynyt toimien viivästymiseen tai vakuuttavuuden puutteeseen varsinkin korkojen alennuspolitiikassaan, joka oli radikaalimpaa ja tehokkaampaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvaltojen keskuspankissa.

Meidän on otettava virheistä opiksi, jotta ne voidaan välttää tulevaisuudessa. Joidenkin euroalueen maiden joutuminen rahoituskriisiin onkin vakava asia koko euroalueelle ja kuvastaa euroalueen toimintahäiriöitä. Tämä osoittaa, että euroalueen talouspolitiikkoja on uudistettava ja koordinoitava paremmin. Tämä on kaikkien euroalueeseen kuuluvien valtioiden tehtävä, jotta euroalue voidaan lopultakin vakauttaa ja jotta se voisi vapautua nopeasti paineista, joita siihen tällä hetkellä kohdistuu.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (LV) Balzin mietintö ei onnistunut tekemään selkoa siitä, miten Euroopan keskuspankki (EKP) valvoi ja säänteli transaktioita ja rahapolitiikkaa kriisin aikana. Siinä yritetään ainoastaan verhota pankin toimet epämääräisiin ja varovaisiin lauseisiin. Todellisuudessa tilannekatsauksen ohella on tärkeää myös olla antamatta talouskehitystä uhkaavia merkkejä. Vasta tällöin voidaan valmistelut tehdä ajoissa ja välttää kokonaan rahoitusvelat, kuten Kreikan 110 miljardin euron budjettialijäämä, Unkarin 28 miljardin euron budjettialijäämä ja Latvian 7,8 miljardin euron budjettialijäämä. EKP:tä koskeva mietintö on kuitenkin kokonaisuudessaan tarkasteltuna myönteinen askel.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Balzin mietinnön puolesta. Minulla on ollut tilaisuus työskennellä hänen kanssaan tämän asian tiimoilta talous- ja raha-asioiden valiokunnassa.

Euroopan keskuspankilla on ollut tärkeä ja perustavanlaatuinen rooli viime vuosien talouskriisin aikana, ja sen edustajat ovat usein olleet mukana tuomassa esiin euroalueen ongelmia. Jäsenvaltiot eivät ole aina kuunnelleet, mutta tämän Frankfurtissa sijaitsevan toimielimen tarjoamaa koordinointia voidaan pitää ainoastaan myönteisenä. Kreikalle koottu ja tarjottu tukipaketti tai nopeat reaktiot eivät olisi voineet olla mahdollisia ilman EKP:n kaltaista auktoriteettia ja toimielintä.

Kun vielä hiljattain hyväksyttiin Euroopan valvontaviranomaisia koskeva säädöspaketti, EKP saa suuremmat valtuudet ja laajemman vaikutusvallan järjestelmässä esiintyvien poikkeamien seurannassa ja esiintuomisessa. Tämä on olennaista, ja aivan yhtä olennaista on, että EKP säilyttää riippumattomuutensa eikä joudu minkään jäsenvaltion vaikutusvallan alaisuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) EKP:n vuosikertomuksessa kerrotaan, miten pankki reagoi vuoden 2009 kriisiin ja millaista strategiaa se käytti kriisistä irtautumiseen. Euroopan parlamentti korostaa toisaalta mietinnössään, jonka puolesta äänestin, erityisesti sitä, että EKP luopuu asteittain niistä hätätoimenpiteistä, joita se toteutti vuonna 2008 rahoituskriisin seurauksena (yhden prosentin korko, määrällinen keventäminen ja alle kahden prosentin inflaatio).

Tämä on erityisen tärkeää Kreikalle ja muille euroalueen valtioille, koska niiden tapauksessa lama ei loppunut vuonna 2009, vaan se kehittyi päinvastoin vakavaksi budjettikriisiksi. Mikäli siis EKP muuttaa asennoitumistaan, sen on otettava huomioon uusi tilanne ja toimittava läheisessä yhteistyössä niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka kärsivät parhaillaan velkakriisistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestän tätä mietintöä vastaan. Siinä sivuutetaan tai ainakin jätetään vähemmälle huomiolle useimmissa EU:n jäsenvaltioissa samanaikaisesti toteutettavan julkisten menojen supistamispolitiikan lamaa edistävä vaikutus hetkellä, jolloin EU on juuri jättämässä taakseen vuonna 2008 alkaneen suuren laman. Ne, jotka hyväksyvät tämän mietinnön, äänestävät vuonna 2009 toteutettujen yhteisten elvytystoimien lakkauttamisen puolesta. Euroopan keskuspankissa (EKP) vallitseva uusliberaalinen ideologia, jonka mukaan inflaatio on aina vaanimassa nurkan takana, jopa silloin, kun merkittävä määrä tuotantokapasiteettia on käyttämättä, on tekemässä euroalueesta rahoitusmarkkinoiden vangin. Tämä ideologia muistuttaa meille jälleen, että säästäväisyys ei riitä vaan tarvitaan palkkojen nimellisiä alennuksia ja että työmarkkinoiden sääntelyn purkamista on jatkettava.

Koska kokonaiskysynnän pieneneminen vaikuttaa Kreikan ja Irlannin talousarvion toteuttamiseen vuonna 2011, EKP saapuu kertomaan meille, että säästäväisyyspolitiikka oli hyvä asia, mutta se ei ollut riittävän laajaa tai riittävän tehokasta. Tämä mietintö pitää sisällään varsinaisen älyllisen huijauksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Tämänhetkinen talous- ja rahoituskriisi on tuonut esiin tarpeen toteuttaa EU:ssa sellaisia uudistuksia, joilla voidaan vahvistaa euroalueen talouspolitiikkojen valvontaa ja koordinointia ja palauttaa eurooppalaisten luottamus julkiseen talouteen.

Merkittäviä tämänsuuntaisia toimia toteutetaankin parhaillaan erityisesti Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) perustamisen myötä. EJRK täyttää EU:n rahoitusjärjestelmän makrovakausvalvonnassa olevan nykyisen aukon, mutta on myös ensiarvoisen tärkeää viedä eteenpäin vakaus- ja kasvusopimuksen lujittamisehdotuksia, joilla vakautetaan julkista taloutta ja poistetaan myös muita makrotalouden tasapainottomuuksia ja tehostetaan täytäntöönpanon valvontamenettelyjä. Tässä mietinnössä, jolle annoin puoltavan ääneni, kiinnitetään myös huomiota siihen, että jäsenvaltioiden hallitusten hyväksymillä säästöpaketeilla ei pidä heikentää niiden valmiuksia viedä talouden elvytystä eteenpäin. Siinä korostetaan, että julkisen talouden vakauttamisprosessi on saatava tasapainoon työpaikkoja ja kestävää kehitystä koskevien investointitarpeiden kanssa ja että on käytettävä sellaisia toimenpiteitä ja välineitä, joilla kansalaisilta vaadittaville uhrauksille voidaan antaa tarkoitus ja lopettamisaikataulu.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tässä mietinnössä arvioidaan Euroopan keskuspankin (EKP) vuosikertomusta 2009 ja toimintaa, jota EKP kyseisenä vuonna toteutti. Koska Euroopan parlamentin julkilausuma EKP:n vuosikertomuksesta 2008 viivästyi vuoden 2009 vaalien vuoksi, Euroopan parlamentin viimeisimmästä EKP:n toimintaa koskevasta julkilausumasta ei ole kulunut kovinkaan paljoa aikaa. Vuotta 2008 koskevassa mietinnössä käsiteltiin lähinnä EKP:n suoriutumista rahoitus- ja talouskriisissä. Valitettavasti tilanne ei ole muuttunut. Kriisi hallitsee yhä laajalti taloudellisia ja rahoituksellisia toimia ja yhä enemmän myös poliittisia toimia. Siksi EKP:n vuosikertomuksessa 2009 käsitellään yhä ensisijaisesti EKP:n reaktiota kriisiin, irtaantumisstrategiaa ja talouspolitiikan ohjausta.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Euroopan keskuspankin työssä on viime aikoina keskitytty rahoituskriisin torjuntaan sekä talous- ja rahaliiton vakauden palauttamisyrityksiin. Näinkin vakavan kriisin vaikutusten lieventäminen edellyttää, että yksittäiset maat ottavat käyttöön talouden uuden ohjausmallin. Euroopan keskuspankin on tuettava julkisen talouden tasapainon palauttamiseen johtavia toimenpiteitä kannustamalla nykyisten lainojen takaisinmaksua sen sijaan, että se antaa lisää lainoja voimakkaasti velkaantuneille talouksille.

Euroopan unionin yksittäisiin jäsenvaltioihin iskenyt rahoituskriisi on merkittävä uhka euron vakaudelle. Se osoittaa myös puutteita euroalueen toiminnassa ja kiinnittää huomion siihen, että unionin maissa on tehtävä uudistuksia ja toteutettava tehokkaampia toimia talouden vakauttamiseksi. On pidettävä huoli myös siitä, että kehitetään ennaltaehkäiseviä mekanismeja siltä varalta, että nykyisen kriisi pahenee tai että siinä siirrytään uuteen vaiheeseen. Euroopan unioni ja euroalue voivat selviytyä kriisistä jopa aiempaa vahvempina, mutta meidän on tehtävä oikeat johtopäätökset viime kuukausien kokemuksista. Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan keskuspankin ja EU:n yksittäisten jäsenvaltioiden hallitusten rooli on ensiarvoisen tärkeä tässä prosessissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Euroopan keskuspankin (EKP) vuosikertomus on lähinnä selvitys siitä, miten EKP reagoi rahoitus- ja talouskriisiin. EKP reagoi nopeasti ja puuttui asioihin menestyksekkäästi. Se kykeni lievittämään markkinoiden likviditeettipulaa ryhtymällä poikkeuksellisiin toimenpiteisiin. Nyt nämä toimenpiteet on kuitenkin lopetettava harkitsevasti ja asteittain, koska poikkeukselliset toimenpiteet eivät määritelmänsäkään mukaan saa muodostua säännöksi. Pankkien ja – toimia odotellessa – myös jäsenvaltioiden, jotka joutuivat rahoitusmarkkinoiden toimijoiden luottamuspulan vuoksi turvautumaan EKP:n toimiin välittäjänä saadakseen rahoitusta, on saatava takaisin riippumattomuutensa. Keskuspankki korostaa jatkuvasti olevansa riippumaton, mutta äskettäisen kriisin aikana tällä ei enää näytä olleen riittävää merkitystä, jotta siihen voitaisiin viitata riippumattomuutena. Myönnettyään Irlannille massiivisen pääomatuen, joka toteutettiin Irlannin pankkijärjestelmälle myönnettyinä hätälainoina ja valtion velkakirjojen ostoina, EKP itse tukeutuu nyt Irlantiin saadakseen hyväksynnän EU:n pelastuspaketille, jotta Irlanti voisi jälleen maksattaa velkansa korot EKP:llä. EKP:n on vastustettava kaikkia toimia, joilla siitä pyritään tekemään poliittinen elin.

 
  
  

Mietintö: Christian Ehler (A7-0308/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) EU:n siviili- ja sotilasvalmiuksien kehittämistä koskevassa Euroopan parlamentin mietinnössä tuodaan esiin EU:n ja pääoman poliittisten edustajien vastemielinen imperialistinen puoli EU:sta. Mietintö on kaamea käsikirja EU:n imperialististen interventioiden täytäntöönpanosta ja rikosten tekemisestä ihmiskuntaa vastaan. Siinä tuetaan avoimesti Naton "uutta oppia sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäisestä sidoksesta" ja kehotetaan EU:ta järjestämään ja suunnittelemaan siviili- ja sotilasjoukkonsa siten, että se voi puuttua suoraan tilanteisiin maailman joka kolkalla käyttämällä sekä siviili- että sotakeinoja niin kutsutun "kriisinhallinnan" nimessä ja "rauhan säilyttämiseksi". Sanojaan säästelemättä monopolien poliittiset edustajat ehdottavat useita toimenpiteitä EU:n sotilasoperaatioiden tehostamiseksi, jotta EU:lla olisi vahvemmat asemat imperialistien keskinäisessä taistelussa, joka riehuu ennennäkemättömän kiivaana sekä maailmalla että EU:n sisällä. Ehdotukset koskevat muun muassa "yhteisenä kriisinhallintaesikuntana" toimivaa EU:n pysyvää operaatiokeskusta, "yhdistettyjä poliisiyksiköitä", Euroopan santarmijoukkojen tehokkaampaa käyttöä, uusia "siviilivalmiusryhmiä", tiiviimpää yhteistyötä Naton kanssa, sen varmistamista, että Nato voi turvautua "EU:n siviilivalmiuksiin" sekä EU:n "kehitysyhteistyövalmiuksien" yhdenmukaistamista Naton vaatimusten kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäisen riippuvuuden lisääntyminen on käymässä yhä selvemmäksi. Tässä tilanteessa kriisinhallintapolitiikkojen ja -valmiuksien sekä konfliktinehkäisyn kehittäminen on itse asiassa investointi Euroopan unionin kansalaisten turvallisuuteen. Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi oltava merkittävä toimija kehitettäessä aidosti eurooppalaista laaja-alaista toimintatapaa EU:n tasolla toteutettavaan siviili- ja sotilaskriisinhallintaan ja konfliktinehkäisyyn, ja sen olisi luotava EU:lle riittävät rakenteet, henkilöstö ja rahoitus, joiden avulla se voi huolehtia maailmanlaajuisista velvoitteistaan. Ulkosuhdehallintoa perustettaessa YTPP-rakenteet, kuten kriisinhallinta- ja suunnittelulinja, siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavara, EU:n sotilasesikunta ja tilannekeskus on siirrettävä sen osaksi ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan suoraan alaisuuteen ja vastuuseen.

Korkean edustajan välittömänä velvollisuutena on varmistaa, että nämä rakenteet yhdistetään ja että ne toimivat yhtenäisesti. EU:n laaja-alaisen toimintatavan kehittämistyön tukemiseksi ulkosuhdehallinnon on tehtävä tiivistä yhteistyötä kaikkien muiden asianomaisten komission yksiköiden kanssa ja erityisesti kehitysyhteistyöstä, humanitaarisesta avusta, pelastuspalvelusta ja kansanterveydestä vastaavien yksiköiden kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Onnittelen esittelijä Ehleriä siitä, että hän on kiinnittänyt parlamenttimme huomion yhteen Euroopan unionin perustavanlaatuisista asioista, nimittäin siviili- ja sotilasyhteistyöhön.

Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska kannatan ajatusta siitä, että yhteistyötä siviili- ja sotilasvalmiuksien välillä on tiivistettävä, jotta nykyisiin kriiseihin ja turvallisuusuhkiin, kuten luonnonkatastrofeihin, voitaisiin vastata tehokkaasti.

Hyväksyn myös ajatuksen siitä, että turvallisuudesta ja puolustuksesta laaditaan Euroopan unionin valkoinen kirja, joka perustuu valtioiden yhteisten kriteerien ja yhteisen aikataulun mukaisesti laatimille järjestelmällisille ja perusteellisille turvallisuus- ja puolustuskatsauksille ja jossa määritetään unionin turvallisuutta ja puolustusta koskevat tavoitteet, edut ja tarpeet selkeämmin suhteessa käytettävissä oleviin välineisiin ja voimavaroihin.

Hiljattainen hätätilanne Haitissa toi myös esiin tarpeen siitä, että Euroopan unioni tarjoaa katastrofiavun yhteydessä tehokkaampaa sotilasvoimavarojen ja erityisesti ilmakuljetusvalmiuksien koordinointia ja saa ne nopeammin käyttöön. Koska kyse on tärkeistä operaatioista, niiden rahoitusta on mielestäni harkittava nopeammalla aikataululla, ja avoimuuden vuoksi kullekin operaatiolle olisi perustettava oma budjettikohta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen. (FR) Esittelijä tuo onnistuneesti esiin tarpeen parantaa siviili- ja sotilasjoukkojen koordinointia ja tehtävänjakoa kriisinhallinnassa. Strategisen ja operatiivisen ulottuvuuden välillä ei ole tällä hetkellä tehty selkeää eroa. Kannatankin esittelijän ehdotusta siitä, että perustetaan pysyvä esikunta, joka vastaa sotilasoperaatioiden operatiivisesta suunnittelusta ja johtamisesta. Jäsenvaltioiden on siviili- ja sotilasvalmiuksien kehittämistyössä asetettava tavoitteita, jotka vastaavat niiden voimavaroja henkilöstön käytön kannalta. Jäsenvaltioiden välille on myös hyvä saada aikaan todellinen taloudellinen solidaarisuus. Suurta etua olisi lopuksi siitä, että siviili- ja sotilasalan tutkimuksen välillä olisi enemmän synergiaa, koska näin voitaisiin välttää toistoa ja päällekkäisyyttä ja siten tarpeettomia kustannuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) "Si vis pacem, para bellum" ("Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan"), sanoivat antiikin kirjailijat. Asevarustelu on nyt onneksi menneisyyttä. Latinankielistä lausetta siivittänyt periaate on kuitenkin vielä nykyäänkin tärkeä. Rauhaan ei voida sitoutua vakavasti ja uskottavasti, jos sen säilyttämistä ei voida valvoa vakaiden ja puolueettomien sääntöjen mukaisesti.

EU on merkittävä taloudellinen ja poliittinen mahti, joten sen ei pitäisi sekaantua kaikkiin mahdollisiin riitoihin, vaan tuoda itsensä esiin tilanteissa, joihin liittyy erilaisia intressejä, ja käytettävä tarvittaessa myös sotilaallisia keinoja rauhan palauttamiseksi ja rauhanomaisten edellytysten luomiseksi, sillä ne ovat edellytyksenä konfliktien ratkaisemiselle. Euroopan suurempi riippumattomuus ja läheisempi yhteys Natoon ja muihin nykyisiin organisaatioihin voi vain lisätä sen arvovaltaa, uskottavuutta ja yhteenkuuluvuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Haluamme perustaa Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH), joka edistää aidosti eurooppalaisen laaja-alaisen toimintatavan kehittämistä EU:n tasolla toteutettavassa siviili- ja sotilaskriisinhallinnassa sekä konfliktinehkäisyssä ja rauhanrakentamisessa, ja luo EU:lle riittävät rakenteet, henkilöstön ja rahoituksen, joiden avulla se voi huolehtia maailmanlaajuisista velvoitteistaan YK:n peruskirjan mukaisesti. Koska YK:n turvallisuusneuvostolla on ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä, EU:n ja YK:n välille on luotava tiivis yhteistyö siviili- ja sotilaskriisinhallinnassa ja erityisesti humanitaarisissa avustusoperaatioissa, joissa Yhdistyneiden Kansakuntien humanitaaristen asiain koordinointitoimisto (OCHA) on johtavassa asemassa. Tällaista yhteistyötä olisi myös vahvistettava erityisesti sellaisilla osa-alueilla, joissa vastuun on määrä siirtyä organisaatiolta toiselle, etenkin, kun otetaan huomioon Kosovosta saadut ristiriitaiset kokemukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska väitän, että tehokkaat reaktiot nykypäivän kriiseihin ja turvallisuusuhkiin, kuten luonnonkatastrofeihin, edellyttävät usein sekä siviili- että sotilasvalmiuksia, ja niiden välistä koordinointia onkin tiivistettävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Elämme maailmassa, jossa todennäköisyys siitä, että EU tai jokin sen jäsenvaltioista joutuisi perinteisen hyökkäyksen kohteeksi, pienenee jatkuvasti ja jossa uhat ovat lisäksi yhä enemmän hajallaan eri puolilla maapalloa, johtuvatpa ne sitten kansainvälisestä terrorismista, verkkohyökkäyksistä elintärkeitä tietoteknisiä järjestelmiä vastaan, pitkän kantaman ohjuksilla tehdyistä iskuista eurooppalaisiin kohteisiin tai merirosvoudesta kansainvälisillä merillä. Koska EU on organisaatio, joka on sitoutunut rauhan säilyttämiseen, konfliktinehkäisyyn ja konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen sekä kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseen, on olennaisen tärkeää, että se kykenee toimimaan tällä osa-alueella maailmanlaajuisesti ja takaamaan kansalaistensa turvallisuuden alueellaan. EU:n onkin mielestäni ehdottomasti sitouduttava tekemään yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa ja euroatlanttisella alueella Naton kanssa, joka hyväksyi tänä viikonloppuna uuden strategisen mallinsa. Naton tavoitteena on vahvistaa puolustusliiton valmiuksia vastata epätavanomaisiin uhkiin ja lujittaa siteitä Euroopan unioniin muun muassa lisäämällä "käytännön yhteistyötä kaikenlaisten kriisien edellyttämissä operaatioissa koordinoidusta suunnittelusta kentällä tarjottavaan vastavuoroiseen tukeen".

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on sitoutunut laatimaan ja noudattamaan yhteisiä toimintalinjoja ja toimenpiteitä rauhan ylläpitämiseksi, konfliktien ehkäisemiseksi, konfliktien jälkeiseksi ennallistamiseksi ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti. EU antaa – keskeisiä arvojaan ja periaatteitaan heijastavan siviilikriisinhallintansa kautta – huomattavan panoksen maailman turvallisuustilanteeseen. Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) perustamisella olisi edistettävä aidosti eurooppalaisen laaja-alaisen toimintatavan kehittämistä kansainvälisessä siviili- ja sotilaskriisinhallinnassa, konfliktinehkäisyssä ja rauhanrakentamisessa ja luotava EU:lle riittävät rakenteet, henkilöstö ja rahoitus, joiden avulla se voi huolehtia maailmanlaajuisista velvoitteistaan. Tässä kohdin haluaisin korostaa tarvetta nopeuttaa siviilioperaatioiden rahoitusta ja yksinkertaistaa päätöksentekomenettelyjä ja täytäntöönpanojärjestelyjä. Neuvoston on siis päätettävä pikaisesti – Euroopan parlamenttia kuultuaan – Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 41 artiklassa tarkoitetun käynnistysrahaston perustamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä mietintö on hyvä osoitus kapitalismin kriisistä ja siitä tykkivenediplomatiasta, jolla EU haluaa kriisiin vastata yhdessä Naton ja Yhdysvaltojen kanssa.

Suurpääoman intressien puolestapuhujat – eli useimmat tämän parlamentin jäsenistä – ovat alusta pitäen yrittäneet peitellä EU:n aiempaa ja nykyistä vastuuta maailman nykyisistä turvallisuusongelmista. Siksi tässä päätöslauselmassa pidetäänkin kiinni ennaltaehkäisevien sotien teesistä väittämällä harhaanjohtavasti, että EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten "turvallisuus" taataan interventioihin perustuvalla politiikalla, loukkaamalla maiden ja kansojen itsemääräämisoikeutta ja ryhtymällä sotimaan aina ja kaikkialla, kun EU:n taloudellisten ryhmittymien intressit ovat vaakalaudalla; tämä tulee Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen myötä vain lisääntymään.

EU:sta onkin yhä selvemmin tullut osa sitä uhkaa, joka kansalaisten yllä leijuu. Varojen kanavointi asehankintoihin ja sotateollisuuden tukeminen on tuomittava, kun samanaikaisesti työläisiltä viedään tärkeitä oikeuksia ja kansalaisiin kohdistetaan varojen puutteen varjolla säälimättömiä toimenpiteitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Howitt (S&D), kirjallinen. – (EN) Työväenpuolueen edustajat parlamentissa olivat tyytyväisiä voidessaan antaa äänestyksessä tukensa Ehlerin mietintöä koskevalle päätöslauselmalle. Annan työväenpuolueen kollegoideni kanssa mielelläni tukeni myönteiselle siviili- ja sotilasyhteistyölle ja valmiuksien parantamiselle, jotta saataisiin rauha säilymään, konfliktit ehkäistyä ja vahvistettua konfliktien jälkeistä jälleenrakennustoimintaa. Näinä eri puolilla Eurooppaa käytävän taloudellisen henkiinjäämiskamppailun aikoina kysymme kuitenkin, onko EU:n pysyvän operatiivisen esikunnan perustamiseen tarvetta ja mitä lisäarvoa se toisi jo nyt tehtävälle myönteiselle työlle.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Suhtaudun myönteisesti joihinkin seikkoihin tässä mietinnössä, jossa käsitellään siviili- ja sotilasyhteistyötä sekä siviili- ja sotilasvalmiuksien kehittämistä. Erityisen myönteistä on humanitaarisissa kriiseissä ja luonnonkatastrofeissa tehtävä yhteistyö.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Nykyisiin kriiseihin ja turvallisuuden uhkiin, kuten luonnonkatastrofeihin, on reagoitava tehokkaasti, joten meidän on usein kyettävä käyttämään sekä siviili- että sotilasvalmiuksia ja tiivistettävä niiden välistä koordinointia. EU:n laaja-alaisen toimintatavan ja sen yhdistettyjen sotilas- ja siviilikriisinhallintavalmiuksien kehittäminen ovat olleet yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle (YTPP) tunnusomaisia piirteitä ja edustavat sen tärkeintä lisäarvoa. Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) perustaminen edistää aidosti eurooppalaisen laaja-alaisen toimintatavan kehittämistä kansainvälisessä siviili- ja sotilaskriisinhallinnassa, konfliktinehkäisyssä ja rauhanrakentamisessa ja luo EU:lle riittävät rakenteet, henkilöstön ja rahoituksen, joiden avulla se voi huolehtia maailmanlaajuisista velvoitteistaan YK:n peruskirjan mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Äänestin siviili- ja sotilasyhteistyöstä sekä siviili- ja sotilasvalmiuksien kehittämisestä laadittua mietintöä vastaan. Mietinnössä kuvataan erittäin yksityiskohtaisesti turvallisuuspolitiikan nykykehitystä. Siinä ei kuitenkaan mielestäni anneta selkeitä, lopullisia ja myönteisiä vastauksia tärkeisiin kysymyksiin, kuten siihen, kykeneekö EU pitkällä aikavälillä seisomaan omilla jaloillaan vai säilyttääkö se hyvin läheiset suhteensa Natoon ja luovuttaa siis ulkopoliittiset vastuunsa Yhdysvalloille.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (EN) Nyt kun kansalaissodat ja etniset sodat ovat asteittain syrjäyttämässä valtioiden väliset sodat ja nousemassa 2000-luvun konfliktien tärkeimmäksi syyksi, rauhan turvaaminen ja rakentaminen jäävät koko ajan hämärämmäksi muistikuvaksi. Konfliktien luonteen muuttuminen vaatii siviili- ja sotilasvalmiuksien välisen yhteistyön laajentamista. Erittäin hyvin onnistunut Aceh'n tarkkailuoperaatio (AMM), joka toteutettiin EU:n johdolla vuosina 2005–2006, on merkittävä esimerkki ja muistutus siitä, että rauha voidaan vakiinnuttaa siviili- ja sotilasalan synergioilla ja luottamusta rakentaa nopeasti ja tehokkaasti epävakaassakin ympäristössä. Samaan aikaan kun lähinnä sotilasasiantuntijoista koottu ryhmä, joka vastasi aseiden käytöstä poistamisesta, seurasi nopeaa ja onnistunutta aseidenriisuntaprosessia, AMM:n siviiliryhmä teki työtä muodostaakseen prosessista foorumin, jolla poliittista vuoropuhelua voitaisiin lisätä ja jolla molemmat osapuolet voisivat uskottavasti sitoutua pysyvään rauhaan. Siviili- ja sotilasosaamisen käyttöä ei pitäisi rajata operaatioiden luonteen teknisen nimen mukaan, vaan niitä koskevat ratkaisut pitäisi tehdä tarkoituksenmukaisuuden ja kustannustehokkuuden perusteella. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska se mielestäni auttaa ensiarvoisen tärkeällä tavalla kehittämään EU:n ulkopolitiikan ilmettä ei-aggressiiviseen mutta kuitenkin johdonmukaiseen ja asiantuntevaan suuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Ehlerin mietinnön puolesta, koska tämä on mielestäni tärkeä aihe, ja mietinnössä käsitellään sitä vakavasti ja otetaan huomioon useita näkökohtia.

Mietinnössä kaavailtu yhteistyö on rauhanturvaoperaatioissa tavanomaista toimintaa, jossa sotilaallinen komponentti toimii yhteistyössä siviilikomponentin (paikallisviranomaisten sekä kansallisten, kansainvälisten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen ja virastojen) kanssa tyydyttävien elinolojen palauttamiseksi ja jälleenrakennuksen aloittamiseksi. Tällaisilla toimilla autetaan varmistamaan ja säilyttämään täysi yhteistyö sotajoukkojen, siviiliväestön ja paikallisten instituutioiden välillä, jotta voitaisiin luoda edellytykset asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle. Sen vuoksi on tärkeää, että Euroopan unioni tukee ja edistää tämäntyyppistä yhteistyötä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että täyttääkseen vastuunsa rauhan säilyttämisessä, konfliktien ehkäisemisessä, kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisessa ja katastrofien uhreiksi joutuneiden väestöryhmien auttamisessa EU:n on ehdottomasti parannettava siviili- ja sotilasresurssien välistä koordinointia ja varmistettava, että resursseja on tarpeeksi saatavilla maailmanlaajuisten kriisinhallintavalmiuksien vahvistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestimme tämän mietinnön osalta tyhjää, koska meidän mielestämme siinä keskitytään aivan liikaa sotilasvalmiuksiin ja liian vähän siviilitoimintaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen. (PL) Parlamentti on jälleen kerran tuonut julki voimakkaan tukensa EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiselle huolimatta siitä, että siltä jatkuvasti evätään aktiivinen rooli tämän politiikan muotoilemisessa. Olemme kaikki tietoisia YTPP-politiikan tuomasta lisäarvosta, sillä tarjoaahan se ennen kaikkea tilaisuuden yhdistää sotilas- ja siviilivalmiudet, vaikka – kuten mietinnössä korostetaan – käytännössä on vielä paljon tehtävää. Kannatan YTPP-politiikan institutionaalisten rakenteiden yhdistämistä Euroopan ulkosuhdehallintoon, vaikka korostankin esittelijän tavoin, että ulkosuhdehallinnon on tehtävä tiivistä yhteistyötä komissioon jäävien yksiköiden kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen. – (EN) Kannatamme selkeästi periaatetta siviili- ja sotilasyhteistyön tehostamisesta joissakin toiminnoissa, mutta tällä mietinnöllä on täysin eri vaikutin. Siinä pyritään lähinnä viemään eteenpäin EU:n kunnianhimoisia tavoitteita puolustusalalla EU:n yhdentymisen edistämiseksi. Me emme kannata näitä tavoitteita. Emme kannata etenkään ajatusta puolustuspolitiikkaa käsittelevästä EU:n valkoisesta kirjasta, jossa "määritellään selkeästi mahdollisuudet puolustusresurssien jakamiseen EU:n tasolla"; vaatimusta henkilöstön lisäämisestä EU:n päällekkäisten sotilasyksiköiden miehittämiseksi; EU:n pysyvän operatiivisen esikunnan perustamista hoitamaan operatiivista suunnittelua ja johtamaan EU:n sotilasoperaatioita, sekä ajatusta siitä, että tietyt maaryhmät voisivat eturintamassa viedä eteenpäin puolustusintegraatiota käyttäen Lissabonin sopimuksen "pysyvän rakenteellisen yhteistyön" mekanismia. Voisin mainita moni muitakin esimerkkejä. Kaikista näistä syistä äänestimme päätöslauselmaa vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Lissabonin sopimus on tehnyt yhteisen puolustuspolitiikan luomisesta yhden EU:n konkreettisista tavoitteista. Tavoitteena on parantaa Euroopan unionin valmiuksia toimia kriisinhallintatehtävässä sallimalla, että siihen tarjotaan rahoitusta sekä siviili- ja sotilasresursseja, ja tehostamalla niiden käyttöä. Sotilasvalmiuksia kehitetään EU:n tasolla niiden jäsenvaltioiden kesken, jotka haluavat näin tehdä pysyvän rakenteellisen yhteistyön avulla. Ehlerin mietinnössä vaaditaan, että sotilasyhteistyön edellytyksistä säädetään lainsäädännössä ja että pysyvälle rakenteelliselle yhteistyölle annetaan selkeä määritelmä. Koska olen itävaltalainen, minua kiinnostavat suuresti selkeät määritelmät ja varsinkin sellaiset, jotka koskevat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklassa tarkoitetun yhteisvastuulausekkeen sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun keskinäisen avunannon lausekkeen voimaanpanemista. Keskinäisen avunannon lausekkeessa todetaan selvästi, että se ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen, mikä takaa puolueettomuuden säilymisen.

Kuten aiemminkin, yhteisvastuulauseke jättää kansallisten viranomaisten ratkaistavaksi, pyytävätkö ne EU:lta apua, ja millaista apua pyydetään. Mediassa esitetyt useat eri reportaasit ovat kuitenkin saaneet Itävallan kansalaiset hyvin huolestuneiksi, ja siksi tarvitsemmekin lopullista tietoa näistä EU:n uusista sotilaallisista komponenteista.

 
  
  

Mietintö: Izaskun Bilbao Barandica (A7-0299/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pitkän aikavälin suunnitelman vahvistamisesta Biskajanlahden sardellikannalle ja kyseistä kantaa hyödyntäville kalastuksille laaditun mietinnön puolesta, koska sen pitäisi edistää kantojen biomassan säilyttämistä tasolla, jolla niiden kestävä hyödyntäminen on mahdollista tieteellisten lausuntojen perusteella.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Koska sardellin kalastus Biskajanlahdella on merkittävää, koska kalastuksen kieltäminen on aiheuttanut vahinkoa siitä riippuvaisille yhteisöille (kalastajille, verkonkutojille, säilyketeollisuudelle jne.) ja koska jäsenvaltioiden myöntämät korvaukset eivät ole kattaneet tulojen menetystä, on olennaisen tärkeää vahvistaa pitkän aikavälin suunnitelma sardellikannan elvyttämiselle, jotta kalastajat voivat alkaa hyödyntää näitä resursseja vaarantamatta tätä EU:n kala- ja säilyketeollisuudelle olennaisen tärkeää lajia. Kalastuskiintiöiden kymmenen prosentin vähennyksen ja hyödyntämistä koskevan laskutavan osalta katson, että kyseiset toimenpiteet ovat kohtuuttomia, koska niissä unohdetaan taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikutus, joka niillä voisi olla asianosaisiin teollisuudenaloihin ja väestöihin.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tämän asetusehdotuksen tavoitteena on vahvistaa pitkän aikavälin suunnitelma Biskajanlahden sardellikannalle ja kyseistä kantaa hyödyntäville kalastuksille. Sardellin kalastus Biskajanlahdella on ollut kiellettyä vuodesta 2005 sardellikannan huonon tilan vuoksi. Biskajanlahden sardellikannan nostamiseksi tasolle, jolla sitä voidaan hyödyntää kestävästi, on välttämätöntä ottaa käyttöön pitkän aikavälin hoitotoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että tämän kannan hyödyntäminen on yhdenmukaista kestävän hyödyntämisen kanssa, ja taataan siten mahdollisuuksien mukaan, että kalastus säilyy vakaana ja kannan romahtamisen riski alhaisena. Suhtaudun myönteisemmin tämän mietinnön pitkän aikavälin suunnitelman hyväksymiseen kuin vuotuisten tilapäisten kalastusmahdollisuuksien jakamiseen kalastusalan vakauden takaamiseksi ja valvonnan ja täytäntöönpanon vahvistamiseksi. Olen samaa mieltä tuesta toimivaltaisille alueviranomaisille niiden seuranta-, tarkastus-, ja valvontatoimissa, koska ne ovat lähempänä sitä, mitä tapahtuu, ja siitä, että kertomus on laadittava ja julkaistava ennen kalastuskauden alkamista.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Biskajanlahden sardellikannan huolestuttava suojelun taso johti kalastuksen kieltämiseen vuonna 2005. Tästä kiellosta – jolla on ollut väistämättömästi traagiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset, joita on tässä ja muissa tapauksissa vältettävä ja lievennettävä mahdollisimman paljon – seurasi, että sardellikannat ovat olleet elpymässä, joten niiden hyödyntämisen aloittaminen uudelleen on mahdollista. Meidän mielestämme kalastuksen kieltämistä, sen sallimista uudelleen ja kalavarojen hyödyntämistä koskevien ehtojen asettamista koskevien päätösten pitäisi aina perustua ennen kaikkea tieteelliseen asiantuntemukseen ja lausuntoihin kalavarojen tilasta. Siksi on olennaisen tärkeää, että kyseinen tieto on mahdollisimman täsmällistä ja nykyaikaista, mikä tarkoittaa, että sitä varten on oltava saatavilla riittävää rahoitusta, erityisesti yhteisen kalastuspolitiikan rahoitusvälineiden avulla.

Pitkän aikavälin suunnitelmat ovat merkittävä kalastuksenhoidon väline, jonka avulla kalavarojen olennaisen tärkeä säilyttäminen kestävällä tasolla voidaan yhdistää näiden varojen hyödyntämistä koskeviin taattuihin keskipitkän aikavälin näkymiin, jotka ovat välttämättömiä taloudellisen ja yhteiskunnallisen vakauden takaamiseksi kalastukselle ja siitä riippuvaisille paikallisyhteisöille.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Sardellin kalastus Biskajanlahdella on ollut kiellettyä vuodesta 2005 sardellikannan huonon tilan vuoksi. Tässä mietinnössä esitetään yksityiskohtainen suunnitelma Biskajanlahden sardellikannan biomassan säilyttämiseksi tasolla, jolla mahdollistetaan sen kestävä hyödyntäminen mahdollisimman suuren tuottavuuden mukaisesti tieteellisten lausuntojen perusteella ja taataan kalastusalalle mahdollisimman suuri vakaus ja kannattavuus. Suunnitelma vastaa muita pelagisia kalastuksia koskevia pitkän aikavälin suunnitelmia (kuten äskettäin Länsi-Skotlannin silakkakannasta sovittu) sen osalta, että siinä säädetään hyödyntämisen pyynninvalvontasäännöistä pitkän aikavälin suuren tuottavuuden osalta ja suojataan kanta romahtamisen riskiltä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Biskajanlahden sardellin kalastukseen vuodesta 2005 alkaen liittyneet jännitteet ovat aiheuttaneet suuria vaikeuksia taloudellisille toimijoille, joiden elanto on riippuvaista tästä taloudellisesta toiminnasta. Nyt, viisi vuotta kalastuksen kieltämisen jälkeen, tämän lajin kanta Biskajanlahdella on elpynyt hyväksyttävälle tasolle, joten nyt on mahdollista jatkaa sen kalastamista, mutta sellaisen pitkän aikavälin suunnitelman perusteella, jossa sardellikanta pidetään sen tason yläpuolella, jossa se on vaarassa kuolla sukupuuttoon, jotta tämä toiminta voidaan taas liittää osaksi tämän alueen taloudellista sektoria.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Vaikka Biskajanlahdella on otettu käyttöön sardellin kalastuksen saaliskiintiöt, niitä ei sovelleta pelagisiin lajeihin ja tonnikalaan. Kalastusalusten määrä kyseisellä alueella on laskenut 391 aluksesta vuonna 2005 239 alukseen vuonna 2009, millä on ollut huomattava vaikutus alueen talouteen. Esittelijän mukaan sardellikanta ei kuitenkaan ole vielä elpynyt. Tarvitaan uutta hoitosuunnitelmaa ratkaisemaan tämä ongelma, joka liittyy sardellikantaan ja josta ei tarvitse neuvotella joka vuosi uudelleen.

Esittelijä katsoo, että uudessa suunnitelmassa olisi myös määriteltävä saalistasojen tarkastamisessa käytettävät valvontamekanismit. Äänestin tyhjää, koska esittelijä on selittänyt, että valvontaan liittyviä suunnitelman artikloja todennäköisesti muutetaan neuvoston uudella valvonta-asetuksella, eikä hän tiedä tarkasti, mitä se sisältää.

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. (IT) Biskajanlahdella harjoitettavalla sardellin kalastuksella on huomattava sosioekonominen merkitys. Sardellin kalastus on ollut kiellettyä vuodesta 2005. Laivaston koko on pienentynyt siten, että vuonna 2005 aluksia oli 391, kun vuonna 2009 niitä oli 239. Tämä vaikuttaa suoraan yli 2 500 perheeseen. Kyseinen kielto on vahingoittanut suuresti asianosaisia yhteisöjä (kalastajat, verkonkutojat, säilyketeollisuus jne.). Jäsenvaltioiden myöntämät korvaukset eivät ole kattaneet tulojen menetystä.

Tämän suunnitelman käyttöönotto mahdollistaa sen, että sardellin hoidosta ei tarvitse käydä poliittista keskustelua joka joulukuussa ja että hoitotoimenpiteet ovat eurooppalaisten kalavarojen pitkän aikavälin hoitotavoitteiden mukaisia, millä varmistetaan niiden kestävyys ja mahdollisimman suuri tuottavuus.

Hyödyntämissäännöissä määritellään TAC (suurin sallittu saalis) kunkin vuoden kalastustoiminnalle (heinäkuusta seuraavan vuoden kesäkuuhun) juuri kannan arvioinnin jälkeen kunkin toukokuun kalastuskauden mukaisesti, ja näin tätä tietoa käytetään välittömästi parhaiten hyväksi. Kaikki asianosaiset tuotanto- ja paikallisyritykset odottavat tämän kalastuksen jatkamista, ja ne ovat edistäneet huomattavasti asiakirjan laatimista. Näistä syistä halusin äänestää koko säännöksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Biskajanlahdella harjoitettavalla sardellin kalastuksella on huomattava sosioekonominen merkitys. Kalastus on kuitenkin ollut kielletty viiden vuoden ajan, ja se on vaikuttanut suoraan kalastajiin ja heidän perheisiinsä, sekä tuloihin kyseisellä työllisyysalalla, joka kattaa verkonkutojat ja säilyketeollisuuden. Jäsenvaltioiden myöntämä tuki ei valitettavasti ole korvannut vakavaa tulonmenetystä. Siksi kieltoa pitäisi tarkastella uudelleen ja vahvistaa pitkän aikavälin suunnitelma, jotta voidaan löytää ratkaisu, jossa otetaan eri tarpeet huomioon.

Siksi äänestin Izaskun Bilbao Barandican mietinnön puolesta. Tein sen ensisijaisesti siksi, että siinä ehdotetaan hyödyntämissääntöä, jolla maksimoidaan saaliit käyttämällä ennaltavarautumisen periaatetta, ja siten sillä vastataan tämän kalastustoiminnan korkeimpiin taloudellisiin odotuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Biskajanlahdella harjoitettavalla sardellin kalastuksella on huomattava sosioekonominen merkitys, ja sen kieltäminen vuonna 2005 on vahingoittanut suuresti siitä riippuvaisia yhteisöjä (kalastajat, verkonkutojat, säilyketeollisuus jne.). Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että pitkän aikavälin suunnitelman vahvistamisella vastataan tarpeeseen rationalisoida tämän luonnonvaran hyödyntäminen varmistamalla kalastuksen pitkän aikavälin kestävyys ja lieventämällä sardellikannan romahtamisen riskiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (ES) Tämä keskustelu sardellikantojen tilanteesta ja elpymissuunnitelmasta on, kuten on sanottu, käännekohta sekä lajille että neuvoston, parlamentin ja komission välisille suhteille.

Tässä kysymyksessä ryhmämme on tukenut alusta alkaen komission tekemiä ehdotuksia ennaltavarautumisesta, erityisesti seuraavien osalta: 1) hyödyntämissääntö (jonka pitäisi mielestämme olla enintään 0,3); 2) se, että suurimmassa sallitussa saaliissa (TAC) olisi otettava huomioon elävä syötti; ja 3) se, että kaikkien TAC:in vähennysten, mikäli ne katsotaan tarpeellisiksi, olisi oltava vähintään 25 prosenttia.

Kalastusvaliokunnan jäsenten enemmistö hyväksyi lopulta nämä kolme kohtaa, ja luotan siihen, että niin käy myös täysistunnon äänestyksessä. Tämä on selkeästi käytännön asia, ja luotan siihen, että olemme ottaneet opiksemme ja että kerrankin toimimme kuin yleislääkärit, jotka parantavat, sen sijaan, että toimisimme kuin oikeuslääkärit.

 
  
  

Mietintö: Pat the Cope Gallagher (A7-0296/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni komission esittämät toimenpiteet kalastusalueiden valvomiseksi ja seuraamiseksi ovat välttämättömiä. Tällä päätöslauselmalla yritetään hoitaa piikkimakrillikantaa koskevan tiedon puuttuminen vahvistamalla kaava aluksille, jotka osallistuvat piikkimakrillien pyyntiin, ja siinä otetaan huomioon määritellyiltä alueilta pyydettyjen piikkimakrillien suurinta sallittua purkamista ja saaliita koskevat vuosittaiset enimmäismäärät.

Tämä monivuotinen suunnitelma vaikuttaa läntisen piikkimakrillikannan esiintymisalueilla – eli Pohjanmerellä, Brittein saarten länsipuolisilla alueilla, Englannin kanaalin länsipuolella, Bretagnen länsipuolisilla merialueilla, Biskajanlahdella ja Espanjan pohjois- ja luoteisvesillä – pelagisia lajeja pyytävien kalastusalusten omistajiin, varustajiin ja miehistöihin, ja sen tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa, että eläviä vesiluonnonvaroja hyödynnetään taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. On myös tärkeää panna merkille, että Portugali on onnistunut säilyttämään kalastukseen liittyvät etunsa ja että se säilyttää historiallisen oikeutensa kalastaa kyseisillä alueilla. Haluaisin korostaa, että tämä on myönteinen ratkaisu, joka hyödyttää pienen mittakaavan rannikkokalastusta ja on täysin yhdenmukainen luonnonvarojen suojelun kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI), kirjallinen.(BG) Läntinen kanta on taloudellisesti merkittävin EU:n vesissä elävä piikkimakrillikanta. Meidän on siksi käsiteltävä tätä sekä siltä kannalta, että eläviä vesiluonnonvaroja hyödynnetään pitkällä aikavälillä kestävästi kehityksen osalta, että sosiaalisesta näkökulmasta – kalastusalusten omistajien, varustajien ja miehistöjen kannalta. Siksi olen samaa mieltä komission ehdotuksesta vahvistaa pitkän aikavälin suunnitelma piikkimakrillin läntiselle kannalle ja mainitun kalakannan kalastamiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin piikkimakrillin läntisen kannan ja mainittua kalakantaa hyödyntävien kalastusten monivuotista suunnitelmaa koskevasta ehdotuksesta laaditun mietinnön puolesta, koska sillä edistetään kannan hyödyntämistä taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Tässä Portugalin kannalta merkittävässä ehdotuksessa otetaan myös huomioon asianomaisten laivastojen erilaiset ominaispiirteet ja tarkoitukset, myös pienimuotoinen laivasto, joka toimittaa korkealaatuista tuoretta kalaa kulutukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kalastuksen ja siihen liittyvien taloudellisten ja sosiaalisten etujen puolustaminen – elintarvikkeisiin liittyvien etujen ohella ja lisäksi – ei ole sama kuin säännöttömän ja rajoittamattoman kalastusoikeuden puolustaminen. Tiedossa on, että kalavarat ovat rajallisia ja että tehokalastus tarkoittaa, että hyödynnetyt kannat eivät pysty lisääntymään riittävästi. Siksi on tärkeää laatia suunnitelmia kalakantojen säilyttämiseksi ja ylläpitämiseksi ja pyrkiä sovittamaan yhteen kyseessä olevat taloudelliset ja sosiaaliset edut lajien säilyttämisen kanssa, sillä se on olennaista kalastusmahdollisuuksien säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä. Tällä mietinnöllä ja siihen esitetyillä ja hyväksytyillä tarkistuksilla puolustetaan perinteistä piikkimakrillikalastusta ja erityisesti sillä mahdollistetaan 30 portugalilaisen aluksen kalastuksen jatkaminen Biskajanlahdella, mikä on olennaista kansallisen edun kannalta, kuten Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän tämän mietinnön varjoesittelijä Maria do Céu Patrão Neves on selkeästi huomauttanut.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tällä päätöslauselmalla yritetään hoitaa piikkimakrillikantaa koskevan tiedon puuttuminen vahvistamalla kaava aluksille, jotka osallistuvat piikkimakrillien pyyntiin, ja siinä otetaan huomioon määritellyiltä alueilta pyydettyjen piikkimakrillien suurinta sallittua purkamista ja saaliita koskevat vuosittaiset enimmäismäärät. Kyseinen kaava perustuu tällä hetkellä käytettävissä oleviin, kannan kehittämistä koskeviin luotettavimpiin tieteellisiin ja biologisiin mittareihin. Suhtaudun myönteisesti siihen, että ehdotukseen on sisällytetty niiden pienimuotoisten laivastojen toiminta, jotka ovat perinteisesti erikoistuneet tällaiseen kalastukseen tuoreen kalan paikallista kulutusta varten, joten alueita ei pitäisi muodostaa liian kauas rannikosta. Haluaisin korostaa parlamentin merkittävää asemaa tätä asiaa koskevien komission delegoitujen säädösten kumoamisessa ja muuttamisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Monivuotiset suunnitelmat ovat merkittäviä kalastuksenhoidon välineitä, joiden avulla kalavarojen olennaisen tärkeä säilyttäminen kestävällä tasolla voidaan yhdistää näiden varojen hyödyntämistä koskeviin taattuihin keskipitkän aikavälin näkymiin, jotka ovat välttämättömiä taloudellisen ja yhteiskunnallisen vakauden takaamiseksi kalastukselle ja siitä riippuvaisille paikallisyhteisöille. Suhtaudumme siksi myönteisesti tämän mietinnön hyväksymiseen sekä ryhmämme esittämän suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) alueellista jakoa koskevan tarkistuksen hyväksymiseen, koska meidän mielestämme se on olennaista kannan hoitoa koskevan taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen lähestymistavan takaamisessa. Kalastustoiminnan rajoja asetettaessa rannikkokalastusta ja pienimuotoista kalastusta, joiden tarkoituksena on toimittaa tuoretta kalaa kansalaisten kulutukseen, ei pitäisi käsitellä samalla tavalla kuin teollista kalastusta, jonka tarkoituksena on teollinen käsittely ja vienti.

Biologisten ja ympäristöön liittyvien kysymysten sekä taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten ottamiseksi todella huomioon kalavarojen hoidossa on laivastojen erityispiirteet ja kalan päämäärä tunnustettava näkökohdiksi, jotka on otettava huomioon suurimpia sallittuja saaliita vahvistettaessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. (GA) Tässä mietinnössäni laaditaan pitkän aikavälin hoitosuunnitelma yhdelle Euroopan tärkeimmälle kalakannalle. Piikkimakrillia koskevalla pitkän aikavälin suunnitelmalla taataan, että kanta voi saavuttaa tulevaisuudessa mahdollisimman kestävän tason. Ehdotuksen esitti alun perin pelagisia kantoja koskeva alueellinen neuvoa-antava toimikunta, ja ehdotuksessa korostettiin Euroopan pelagisen alan merkitystä kalakantojen kestävässä hoidossa.

Espanjalaiset ja portugalilaiset jäsenet halusivat perustaa kaksi aluetta suurimmalle sallitulle saaliille. Siinä suosituksessa ei ole järkeä, ja se olisi tuhoisaa Irlannin pelagiselle laivastolle. Onnistuin muokkaamaan noita tarkistuksia lopullisessa äänestyksessä.

Tämä mietintö on yksi ensimmäisistä Lissabonin sopimuksen nojalla hyväksytyistä kalastusalan lainsäädäntöaloitteista, ja siksi siihen liittyi jonkin verran menettelyä koskevia viivästyksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Piikkimakrillin merkitys on kasvanut vaalipiirissäni, ja viime vuonna Skotlannin satamiin purettiin pelkästään ulkomaisista laivoista noin kahden miljoonan Englannin punnan arvosta kalaa. Tuo luku osoittaa, että se on merkittävä monille maille ja että on tärkeää, että kantaa hoidetaan asianmukaisesti. Olen täysin samaa mieltä Pat Gallagherin kanssa siitä, että läntistä kantaa olisi käsiteltävä yhtenä kantana, ja katson, että asianomaisilla kalastavilla valtioilla olisi oltava oikeus tehdä yhteistyötä tämän merkittävän luonnonvaran hoidossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. (EN) Tällä ehdotuksella pyritään varmistamaan, että eläviä vesiluonnonvaroja hyödynnetään taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Se on edelleen ensimmäisessä käsittelyssä, mutta myöhemmissä vaiheissa on mahdollista esittää tarkistuksia. Ehdotuksen yleinen suunta on myönteinen, ja siksi muille pitäisi antaa aikaa esittää näkemyksensä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Ehdotuksella vahvistetaan pitkän aikavälin suunnitelma piikkimakrillin läntiselle kannalle ja mainittua kalakantaa hyödyntäville kalastuksille. Komissio laati piikkimakrillikantaa koskevan oikeudellisen hoitovälineen saatavilla olevien suojelua koskevien viitearvojen ja pitkän aikavälin kestävyysnäkökohtien mukaisesti. Tällä ehdotuksella pyritään varmistamaan, että eläviä vesiluonnonvaroja hyödynnetään taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Piikkimakrillin läntisen kannan ja mainittua kalakantaa hyödyntävien kalastusten pitkän aikavälin suunnitelman vahvistaminen on olennaista kalavarojen tehokkaalle ja asianmukaiselle käytölle. Tällä tavalla ja edellyttäen, että sääntöjä noudatetaan, kalakannat eivät romahda, ja kyseisten varojen kestävä hyödyntäminen on mahdollista. Tässä mietinnössä on myös tärkeää, että Portugalilla on mahdollisuus säilyttää aiemmat saalistasonsa, koska se on olennaisen tärkeää terveen kalastusteollisuuden säilyttämiseksi, teollisuuden, joka on viime aikoina kärsinyt monista takaiskuista.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Kun kantojen liikakalastus on levinnyt koko ajan laajemmalle, on keskusteltava enemmän saaliskiintiöiden ottamisesta käyttöön ja siten myös siitä, miten niitä voidaan noudattaa ja valvoa. Tutkijat eivät ole kuitenkaan vielä onnistuneet määrittämään tarkasti kalakantojen, tässä tapauksessa piikkimakrillin kannan, tasoa. Siksi kaikki toteutettavat toimenpiteet perustuvat arvioihin. Näitä arvioita on kuitenkin käytettävä suurimpien sallittujen saaliiden määrittämiseen. Äänestin tyhjää, koska mietinnössä ei keskitytä riittävän yksityiskohtaisesti piikkimakrillia koskeviin taloudellisiin näkökohtiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Pat Gallagherin mietinnön puolesta, koska tuen sen sisältöä ja viestiä.

Katson itse asiassa, että tieteen kehittyessä biologisten viitearvojen vahvistamiseen voitaisiin soveltaa uutta ja erilaista tieteellistä näyttöä. Näissä oloissa on selvää, että suunnitelmassa olisi säädettävä viitearvojen mukauttamismahdollisuudesta.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä piikkimakrilleja pyytävien alusten alueelle pääsystä. On todellakin suositeltavaa laatia joustavammat säännöt kuin mitä komissio ehdottaa. Tietyllä alueella pyyntiä harjoittavan aluksen on voitava purkaa saalis toisen alueen satamassa. Katson siksi, että järjestelmä, jossa kalastusaluksen kapteenin on pidettävä kirjaa saaliista ja sijainnista, on toteuttamiskelpoinen ja oikeudenmukainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Monivuotiset suunnitelmat ovat perusväline sen varmistamiseksi, että kalavaroja hyödynnetään taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Olen siksi tukenut tätä piikkimakrillin läntisen kannan ja mainittua kalakantaa hyödyntävien kalastusten monivuotista suunnitelmaa koskevasta ehdotuksesta laadittua mietintöä, ja suhtaudun myönteisesti siihen, että Maria do Céu Patrão Nevesin esittämä tarkistus on hyväksytty, koska se on olennaisen tärkeä pienimuotoisen kalastuksen suojelun takaamiseksi Portugalin tätä asiaa koskevien etujen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Toimielinten välinen kiista koskee sitä, mikä osa kalastuksenhoitosuunnitelmasta liittyy suurimman sallitun saaliin vahvistamiseen ja kuuluu siten neuvoston yksinomaiseen toimivaltaan. Muutamat jäsenvaltiot katsovat, että neuvoston pitäisi päättää yksin koko suunnitelmasta, mutta tuolla näkemyksellä ei ole laajaa tukea, ei edes neuvoston oikeudellisessa yksikössä. Useimmat katsovat, että neuvoston pitäisi päättää matemaattisesta säännöstä, jolla suurin sallittu saalis vahvistetaan, eikä siitä pitäisi päättää yhteispäätösmenettelyssä. Päivänä, jolloin Lissabonin sopimus tuli voimaan, 1. joulukuuta 2009, kalatalousvaliokunta järjesti "ohjeellisen äänestyksen" Pat Gallagherin ja muiden esittämästä tarkistuksesta, mutta emme järjestäneet lopullista äänestystä mietintöluonnoksesta sellaisena kuin se on muutettuna. Tarkoituksena oli antaa esittelijöille (Pat Gallagher piikkimakrillista ja Izaskun Bilbao Barandica sardellista) poliittiset valtuudet neuvotella neuvoston kanssa. Lopuksi, neuvoston miltei vuoden kestäneen epäröinnin jälkeen kalatalousvaliokunta päätti edetä täysimääräiseen äänestykseen valiokunnassa painostaakseen neuvostoa etenemään.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Piikkimakrillin läntinen kanta on taloudellisesti merkittävin EU:n vesillä. Euroopan komission ehdotuksessa vahvistetaan pitkän aikavälin suunnitelma kyseiselle kannalle sekä sitä hyödyntäville kalastuksille. Sillä pyritään varmistamaan, että eläviä vesiluonnonvaroja hyödynnetään taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Ehdotus voisi jopa olla mallina tuleville monivuotisille suunnitelmille, joissa käsitellään kalastusmahdollisuuksien sääntelyä Euroopan unionin vesillä. Tuen parlamentin kalatalousvaliokunnan esittämiä tarkistuksia, joilla saadaan aikaan enemmän joustavuutta määritettäessä biologisia viitearvoja ja sitä, miten kokonaispoistuman määrät lasketaan asettamalla ylä- ja alarajat, sekä enemmän yhteensovittamista sen lainsäädännön osalta, jolla vahvistetaan yhteisön valvontajärjestelmä yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi. Siksi äänestän tämän mietinnön puolesta.

 
  
  

Mietintö: Marek Józef Gróbarczyk (A7-0295/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitea on luokitellut Itämeren "erityisen herkäksi merialueeksi" (PSSA) Itämeri luokitellaan siis yhdeksi maailman arvokkaimmista ja herkimmistä merellisistä ekosysteemeistä. Äänestin niiden asiakirjan sisältämien säännösten puolesta, joiden mukaan meidän on mahdollistettava kalakantojen kestävä hyödyntäminen siten, ettei kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia tarvitse lieventää. Jotta estettäisiin tehokkaasti sivusaaliita ja rajoitettaisiin sitä, että kohtuuttoman suuria määriä kohdelajin tai muun lajin nuoria ja alamittaisia yksilöitä heitetään pois, on erittäin tärkeää, että kalastusalaa kannustetaan käyttämään kaikkein valikoivimpia pyydyksiä ja välttämään pyyntiä alueilla, joilla esiintyy suuria määriä alamittaisia ja muihin kuin kohdelajeihin kuuluvia kaloja. Meidän on aloitettava tarkistamalla poisheittojärjestelmää, ja katson, että se on yksi tärkeimmistä kysymyksistä vuonna 2011, kun keskustelemme EU:n yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. (BG) Me kaikki seuraamme hyvin huolestuneina ihmisen toiminnan ja joukkokalastuksen vaikutuksia ympäristöön, ja olemme huolissamme myös kantojen vähenemisestä ja valvomattomasta teollisesta kalastuksesta. Siksi äänestän vesiluonnonvarojen kestävän hyödyntämisen käyttöönoton ja Itämeren suojelualueiden tarkistamisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä kehotetaan ottamaan käyttöön rajoituksia kampelan ja piikkikampelan kalastuksen osalta Itämerellä. Teollisuuskalastus on lopetettava kiireellisesti Itämerellä. Sellaisten luotettavien tutkimustietojen puuttuessa, joiden perusteella teollisuuskalastuksen kalansaaliita voitaisiin arvioida, on hyvin tärkeää ottaa välittömästi käyttöön saaliiden täydellinen dokumentointi ja tällaista kalastustoimintaa harjoittavien alusten täysi seuranta. Olen samaa mieltä Euroopan parlamentin kanssa siitä, että yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa on toteutettava välittömästi toimenpiteitä Itämeren teollisuuskalastusta koskevan ongelman ratkaisemiseksi. On syytä pitää mielessä, että ympäristönäkökulmasta kyseinen kalastus on vahingollista Itämeren ekosysteemille.

Meidän on otettava huomioon, että Itämeri on yksi maailman arvokkaimmista ja herkimmistä merellisistä ekosysteemeistä ja että Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitea on luokitellut Itämeren "erityisen herkäksi merialueeksi" (PSSA). Lisäksi Itämeren ilmasto muuttuu, ja eri kalalajit sopeutuvat siihen, ja näin ollen myös niiden vaellus- ja kutukäyttäytyminen muuttuu. Siksi yhdyn parlamentin komissiolle esittämään pyyntöön Itämeren suojelualueiden tarkistamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unionille ja erityisesti Portugalin kaltaiselle maalle, jolla on mereen ja kalastukseen liittyviä perinteitä ja jossa on suuren mittakaavan kalastus- ja säilyketeollisuutta, on olennaista säilyttää kalastus elinkelpoisena ja kestävänä taloudellisena toimintana. Portugali tarvitsee kalastusta ja siksi on välttämätöntä, että meri pystyy edelleen tarjoamaan meille kalaa ja että lajit pystyvät lisääntymään. Juuri siksi olen samaa mieltä esittelijän kanssa, kun hän sanoo, että "jotta estettäisiin tehokkaasti sivusaaliita ja rajoitettaisiin sitä, että kohtuuttoman suuria määriä kohdelajin tai muun lajin nuoria ja alamittaisia yksilöitä heitetään pois, on erittäin tärkeää, että kalastusalaa kannustetaan käyttämään kaikkein valikoivimpia pyydyksiä ja välttämään pyyntiä alueilla, joilla esiintyy suuria määriä alamittaisia ja muihin kuin kohdelajeihin kuuluvia kaloja".

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Jotta estettäisiin tehokkaasti sivusaaliita ja rajoitettaisiin sitä, että kohtuuttoman suuria määriä kohdelajin tai muun lajin nuoria ja alamittaisia yksilöitä heitetään pois, on erittäin tärkeää, että kalastusalaa kannustetaan käyttämään kaikkein valikoivimpia pyydyksiä ja välttämään pyyntiä alueilla, joilla esiintyy suuria määriä alamittaisia ja muihin kuin kohdelajeihin kuuluvia kaloja.

Minun mielestäni täydellisen poisheittokiellon käyttöönotto kampelan tai kampelansukuisten kalojen kohdalla ei ole tarkoituksenmukaista, koska se vaikuttaisi kielteisesti kampelakantojen tilaan. Poisheittokiellolla voisi olla myös turmiollinen vaikutus, koska sitä voitaisiin käyttää perusteluna alamittaisten turskien laajamittaisen teollisuuskalastuksen laillistamiseen Itämerellä. Kannattaa panna merkille, että Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitea on luokitellut Itämeren "erityisen herkäksi merialueeksi" (PSSA)

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä tuetaan hallinnon yksinkertaistamiseen tähtäävää ehdotusta mutta ei tehdä huomattavia muutoksia kampelan ja piikkikampelan kalastusta Itämerellä koskeviin rajoituksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Kalastuksen on oltava pitkällä aikavälillä kestävää taloudellista toimintaa, ja se on mahdollista vain kalavarojen huolellisella hoidolla. Esittelijän esiin ottamat huolet ovat siksi oikeutettuja, ja niissä otetaan huomioon, että lajeja on suojeltava ja biologinen monimuotoisuus säilytettävä. Siksi olen samaa mieltä siinä hyväksytyistä kielloista ja rajoituksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (LV) Meidän on Itämeren rajallisten kalakantojen vuoksi säänneltävä tiukasti arvokkaiden kalalajien saaliita. Siksi on tärkeää määritellä selkeästi toimivaltaisten Euroopan unionin järjestöjen tehtävä, jotta voidaan panna valvonta täytäntöön ja säätää rajoituksista meriluonnonvarojen järjettömälle hyväksikäytölle. On olennaisen tärkeää määrätä kiintiöistä, jotta Itämeren kalavarat voivat elpyä. Kaikille kalastukseen osallistuville osapuolille olisi lähetettävä selkeä viesti, että kalavarojen järjettömästä hyväksikäytöstä voi olla välittömiä seurauksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Yhä useampia kalalajeja Itämerellä uhkaa välitön vaara. Itämerellä esimerkiksi saadaan vähemmän turskaa kuin 15 vuotta sitten, ja kalat ovat aiempaa pienempiä ja huonolaatuisempia. Yksi tähän huononemiseen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä on teollisuuskalastus ja se, miten sivusaaliita käsitellään. Perinteisellä, pienimuotoisella rannikkokalastuksella voidaan joissakin olosuhteissa taata, että kalakantoja hoidetaan kestävästi. Äänestin tyhjää, koska mietinnössä todetaan selkeästi, että tästä aiheesta ei ole saatavilla luotettavia tutkimustietoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin päätöslauselman puolesta.

Poisheittojärjestelmän käytöstä Itämerellä saadut kokemukset osoittavat, että järjestelmä toimii asianmukaisesti ja että sitä voidaan soveltaa tiettyihin kalalajeihin. Sivusaalislajeilla saattaa olla alhainen markkina-arvo, ne saattavat olla täysin sopimattomia ihmisravinnoksi tai niiden purkaminen voi olla laitonta. Siksi luodaan perustat sille, että kalakantoja voidaan hyödyntää kestävästi siten, ettei kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia tarvitse lieventää. Jotta estettäisiin tehokkaasti sivusaaliita ja rajoitettaisiin sitä, että kohtuuttoman suuria määriä kohdelajin tai muun lajin nuoria ja alamittaisia yksilöitä heitetään pois, on erittäin tärkeää, että kalastusalaa kannustetaan käyttämään kaikkein valikoivimpia pyydyksiä ja välttämään pyyntiä alueilla, joilla esiintyy suuria määriä alamittaisia ja muihin kuin kohdelajeihin kuuluvia kaloja.

Olisi myös otettava käyttöön muuttuvia pyyntikieltoaikoja, jotka sopivat yhteen kalojen kutemisajanjaksojen kanssa Itämeren ilmasto muuttuu, ja eri kalalajit sopeutuvat siihen, ja näin ollen myös niiden vaellus- ja kutukäyttäytyminen muuttuu. Näiden näkökohtien perusteella suojelualueiden tarkistaminen näyttäisi olevan tarpeellista.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni on erittäin tärkeää edistää merivarojen kestävää hoitoa, jotta toimitaan johdonmukaisesti Itämeren, yhden maailman arvokkaimman ja herkimmän ekosysteemin, kalakantojen suojelua koskevan tavoitteen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Itämerellä kalastusta koskevat yksityiskohtaiset tekniset säännöt (silmukkakoko, suljetut alueet jne.) sisältyvät neuvoston asetukseen (EY) N:o 2187/2005. Ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa neuvosto käytti kuitenkin usein oikoteitä hyväksyäkseen kyseiset säännöt nopeasti sisällyttämällä ne kiintiöitä koskevaan asetukseen. Esimerkiksi kalakiintiöiden vahvistamista vuodelle 2010 koskevassa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1226/2009 on säännöksiä teknisistä toimenpiteistä, erityisesti 7 artiklassa saaliin arvon keinotekoisen korottamisen kiellosta ja liitteessä III kampelan ja piikkikampelan kalastusta koskevista rajoituksista. Lissabonin jälkeen se ei ole enää laillista, joten neuvoston asetusta (EY) N:o 2187/2005 on muutettava. Se on tämän ehdotuksen ainoa tarkoitus, ja se hyväksyttiin yksimielisesti kalatalousvaliokunnassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) Euroopan parlamentti keskustelee ensi vuonna yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistuksesta. Olen samaa mieltä siitä, että kyseisen prosessin on sisällettävä toimenpiteitä, joilla parannetaan kalavarojen kestävää hyödyntämistä ja meren luonnonvarojen tehokasta hoitoa Kuten Kansainvälinen merenkulkujärjestö on todennut, Itämeri on "erityisen herkkä merialue". Siten Itämeri luokitellaan yhdeksi maailman herkimmistä merellisistä ekosysteemeistä, mutta emme saa myöskään unohtaa tämän asian inhimillistä puolta, jota ei ole mainittu mietinnössä. Kalastusteollisuudella on Liettuassa pitkät perinteet. Vaikka kalastusalan osuus Liettuan BKT:stä on suhteellisen pieni, se on erityisen merkittävä Liettuan taloudelle. Kalastuksesta riippuvaiset Liettuan alueet ovat kärsineet viime vuosina huomattavista taloudellisista ja sosiaalisista vaikeuksista kalastustasojen laskemisen ja kalakantojen suojelupolitiikan takia.

Liettuassa on nyt entistä vaikeampaa saada elantonsa kalastukseen liittyvistä toimista. Matalan palkan takia kyseinen työ ei houkuttele nuoria. Siksi Liettuan ja muiden EU:n jäsenvaltioiden on jatkettava Euroopan kalastusrahaston puitteissa määritettyjen useimpien toimien täytäntöönpanoa. Kyseisellä tuella autetaan luomaan uusia työpaikkoja, lisätään kalastustuotteiden arvoa, edistetään ekomatkailua jne.

 
  
  

Mietinnöt: Izaskun Bilbao Barandica (A7-0299/010), Pat the Cope Gallagher (A7-0296/2010), Marek Józef Gróbarczyk (A7-095/2010), João Ferreira (A7-0184/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Andrew Henry William Brons ja Nick Griffin (NI), kirjallinen. (EN) Äänestimme tyhjää Izaskun Bilbao Barandican, Pat Gallagherin ja João Ferreiran mietinnöistä, koska niissä on samassa välineessä hyödyllisiä ja haitallisia ehdotuksia. Äänestimme kuitenkin Marek Józef Gróbarczykin mietinnön puolesta huolimatta siitä, että sen sisällöstä oli joitakin epäilyjä (esimerkiksi sen ehdotuksesta, että poisheittojärjestelmä olisi saattanut toimia hyvin tiettyjen kalalajien osalta – me vastustamme koko poisheittojärjestelmää). Äänestimme sen puolesta, koska siinä luvattiin tarkistaa poisheittojärjestelmä. Siinä on kutakuinkin kaikki, mitä voimme toivoa yhteisen kalastuspolitiikan rajoissa.

 
  
  

Mietintö: João Ferreira (A7-0184/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Olen yleisesti samaa mieltä ehdotetuista tarkistuksista, koska tulokaslajien leviäminen muodostaa yhden pahimmista ekosysteemejä häiritsevistä tekijöistä, ja se on luontotyyppien tuhoutumisen ohella yksi pääasiallisista syistä biologisen monimuotoisuuden häviämiselle maailmanlaajuisesti, kuten komissio on tunnustanut. Tuen siksi ehdotuksia ehtojen säätämisestä tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytölle antamalla tarkat määräykset vaatimuksista, joita suljettujen vesiviljelylaitosten on noudatettava, ja laitoksia koskevista välttämättömistä tarkistuksista, jotta varmistetaan, että kaikki asiantuntijoiden ehdottamat tekniset vaatimukset otetaan huomioon ja niitä noudatetaan.

Erityisesti nyt, kun tällä alalla käynnistetään uusi EU:n strategia, vesiviljely edellyttää tieteellisen tutkimuksen ja teknisen kehityksen voimakasta tukemista alkuperäislajien viljelyn alalla suuremman monipuolistamisen mahdollistamiseksi. Olen samaa mieltä tarkistuksista, joilla varmistetaan parlamentin osallistuminen tällä alalla mukauttamalla vanhoja komitologiasäännöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Haluaisin aivan ensiksi onnitella esittelijää, João Ferreiraa, siitä, että hän on laatinut tämän mietinnön, jonka puolesta äänestin.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Euroopan vesiviljelyalaa on kehitettävä ja että tieteellistä tutkimusta alkuperäislajien viljelyn alalla on tehostettava. Sillä tavoin on mahdollista taata kuluttajille tarjottujen tuotteiden turvallisuuden ja laadun parantaminen ja niiden monipuolistaminen, ja siten varmistaa parempi ympäristönsuojelu.

Suljetuissa vesiviljelyjärjestelmissä tapahtuvan eksoottisten lajien käytön osalta, mikä komission mukaan koskee ensisijaisesti vesiviljely- ja istutuskäytäntöjä, katson, että kyseistä käytäntöä on tuettava näiden laitosten, järjestelmien ja kyseisten eläinten kuljetusta koskevien toimien ankaralla valvonnalla, jotta voidaan estää kaikki vapaaksi pääsemiset, jotka voisivat saada aikaan häiriötä alkuperäisissä ekosysteemeissä ja luontotyypeissä, sillä ne ovat keskeisiä tekijöitä maailmanlaajuisen biologisen monimuotoisuuden häviämisen huomattavassa edistämisessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä laaditun mietinnön puolesta, koska sillä mahdollistetaan niiden vaatimusten vahvistaminen, joita olisi sovellettava suljettuihin vesiviljelylaitoksiin ja lajien kuljetukseen, jotta ekosysteemeille ja biologiselle monimuotoisuudelle aiheutuvia vaikutuksia voidaan vähentää.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n vesiviljelyalalla on yli 16 500 yritystä, sen vuotuinen kokonaisliikevaihto on yli 3,5 miljardia euroa, ja se työllistää noin 64 000 ihmistä sekä suoraan että välillisesti. Lisäksi vesiviljely luo lukemattomia mahdollisuuksia eurooppalaisille teollisuudenaloille, kun kalakannat ovat hupenemassa. Ehdotetun vesiviljelyssä käytettävien tulokaslajien leviämistä helpottavan prosessin vastapainona on oltava se, että annetaan tarkat määräykset vaatimuksista, joita suljettujen vesiviljelylaitosten on noudatettava, ja laitoksia koskevista välttämättömistä tarkastuksista, jotta varmistetaan, että kaikki asiantuntijoiden ehdottamat tekniset vaatimukset otetaan tehokkaasti huomioon ja että niitä noudatetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Komission ehdottama muutos asetukseen perustuu tuloksiin, joita on saatu IMPASSE-hankkeesta – yhtenäinen toiminta tulokaslajien ympäristövaikutuksista vesiviljelyyn. Hankkeessa ehdotetaan suljetun vesiviljelylaitoksen toiminnallista määritelmää, joka on nykyistä yksityiskohtaisempi ja vaativampi ja jonka mukaisesti "tulokaslajeihin liittyvää riskitasoa voitaisiin alentaa merkittävästi, kenties jopa hyväksyttävälle tasolle, jos siirrettävien ja muiden kuin siirrettävien eliöiden vapaaksipääsymahdollisuus otetaan huomioon kuljetuksen aikana ja vastaanottavan laitoksen tarkoin määritellyissä käytännöissä". Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että tulokaslajien alueelle tuominen ja alueelta toiselle siirtäminen on vapautettava lupamenettelystä, millä kevennettäisiin toimijoiden velvoitteita kyseisen hallinnollisen muodollisuuden suhteen.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnön peruskysymyksen osalta, kuten keskustelun aikana totesimme – vesiviljelyssä, "suljetuissa laitoksissa", käytettävien tulokaslajien leviämistä helpottavan prosessin vastapainona on oltava se, että annetaan mahdollisimman tarkat määräykset vaatimuksista, joita kyseisten laitosten on noudatettava uusimpien teknisten ja tieteellisten tietojen mukaisesti. Myös laitosten valvonta on taattava ennen niiden avaamista ja niiden toiminnan aikana. Euroopan vesiviljelyn kestävä kehittäminen vaatii tieteellisen tutkimuksen ja teknisen kehityksen voimakasta tukemista alkuperäislajien viljelyn alalla. Kyseisille lajeille on annettava etusija tulokaslajien suhteen, jotta elintarvikkeiden tuotantoa ja tarjontaa voidaan monipuolistaa sekä parantaa niiden laatua ja varmistaa samalla entistä parempi ympäristön turvallisuus.

Mietinnön laatimisprosessin osalta suhtaudun myönteisesti siihen, että komissio on sisällyttänyt kalatalousvaliokunnassa hyväksytyt ehdotukset asetusehdotukseensa. Ainoa asia, jota pidän valitettavana, on se, että on katsottu, että on välttämätöntä esittää muodollisesti uusi ehdotus, mikä johtaa viivästykseen sopimuksen virallistamisessa ensimmäisessä käsittelyssä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Vaikka vesiviljely on sekä tärkeä työpaikkojen että elintarvikkeiden lähde, on tärkeää, että laajempaa ympäristöä suojellaan mahdollisilta uhilta. Nykyisellä lainsäädännöllä pyritään tekemään niin, eikä tämän päivän ehdotuksella heikennetä näitä ponnistuksia. Siksi tuin tätä mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen.(DE) Kun maailman valtamerten kalakannat ovat hitaasti hupenemassa ja saaliiden tuotot ovat saavuttamassa rajansa, kalojen ja äyriäisten kasvattaminen vesiviljelyssä on lisännyt viime vuosina merkitystään. Vesiviljelytuotanto on siis kasvava ala, johon tässä mietinnössä on kiinnitetty asianmukaisesti huomiota. Maalle perustettujen vesiviljelylaitosten, kuten lammikkoviljelyn tai virtausjärjestelmien, osuuden kasvu on nopeampaa kuin muiden elintarviketuotantoalojen, ja näiden laitosten tuotanto ylittää jo merilaitosten tuotannon. Erityisesti lammikkoviljelyllä on pitkät perinteet: kaloja ja äyriäisiä on viljelty satojen vuosien ajan, enimmäkseen keinolammikoissa. Suljetut vesiviljelyjärjestelmät tuovat selkeästi valtavia ekologisia etuja sekä antibioottiongelmaa koskevia etuja. Tuen mietintöä, jossa kehotetaan laatimaan merkittävät puite-edellytykset suljetuille vesiviljelylaitoksille ja määritellään selkeästi edellytykset tulokaslajien käyttöönotolle. Jotta alkuperäisten ekosysteemien häiriytyminen estettäisiin tulokaslajien mahdollisimman hyvällä käytöllä, on tärkeää tukea suljettujen järjestelmien viljelyä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) João Ferreiran mietinnössä käsitellään tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 708/2007 muuttamista. Näitä puitteita tarkistetaan nyt niin sanotun IMPASSE-hankkeen päättämisen jälkeen. Sen tarkoituksena oli kehittää suuntaviivat ympäristön kannalta vakaille käytännöille, jotka koskevat alueelle tuomista ja alueelta toiselle siirtämistä vesiviljelyssä. Äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marisa Matias (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tulokaslajien leviäminen muodostaa yhden keskeisistä biologista monimuotoisuutta hävittävistä ja ekosysteemejä häiritsevistä tekijöistä maapallolla. Tulokaslajien käyttöön vesiviljelyssä on siksi vastattava sillä, että annetaan tarkat määräykset vaatimuksista, joita suljettujen vesiviljelylaitosten on noudatettava, ja laitoksia koskevista välttämättömistä tarkastuksista Myös siirrettävien ja muiden kuin siirrettävien lajien kuljetukseen olisi sovellettavat ankaria sääntöjä ja valvontaa. Näistä syistä äänestin tämän ehdotuksen puolesta. Katson kuitenkin, että alkuperäislajien viljelyä koskevaa tutkimusta ja kehittämistä olisi vahvistettava, jotta tulokaslajien käyttöön liittyviä riskejä voitaisiin vähentää ja edistää aiempaa kestävämpää tuotantoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Tulokaslajien leviäminen muodostaa yhden pahimmista ekosysteemejä häiritsevistä tekijöistä, ja se on luontotyyppien tuhoutumisen ohella yksi pääasiallisista syistä biologisen monimuotoisuuden häviämiselle maailmanlaajuisesti. Vesiviljelyssä käytettävien tulokaslajien leviämistä helpottavan prosessin vastapainona on oltava se, että annetaan tarkat määräykset vaatimuksista, joita suljettujen vesiviljelylaitosten on noudatettava (IMPASSE-hankkeesta saatujen tulosten mukaisesti), ja laitoksia koskevista välttämättömistä tarkastuksista, jotta varmistetaan, että kaikki asiantuntijoiden ehdottamat tekniset vaatimukset otetaan tehokkaasti huomioon ja niitä noudatetaan.

Euroopan vesiviljelyn kestävä kehittäminen vaatii tieteellisen tutkimuksen ja teknisen kehityksen voimakasta tukemista alkuperäislajien viljelyn alalla, minkä avulla on mahdollista monipuolistaa elintarvikkeiden tuotantoa ja tarjontaa sekä parantaa niiden laatua ja varmistaa samalla entistä parempi ympäristön turvallisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Tulokaslajien leviäminen ekosysteemeihimme on luontotyyppien tuhoutumisen ohella yksi biologisen monimuotoisuuden maailmanlaajuisen häviämisen syy. Yhä useammat ja yhä useammat lajit kuolevat vesiviljelyssä, mikä aiheuttaa pitkäaikaisen haitan koko ekosysteemille. Äänestin tyhjää, koska mietinnössä ei käsitellä riittävän yksityiskohtaisesti asiaan liittyviä todellisia ongelmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Tulokaslajien leviäminen muodostaa yhden pahimmista ekosysteemejä häiritsevistä tekijöistä, ja se on luontotyyppien tuhoutumisen ohella yksi pääasiallisista syistä biologisen monimuotoisuuden häviämiselle maailmanlaajuisesti. Tulokaslajien leviäminen Euroopan rannikkovesiin ja sisäosiin johtuu huomattavassa määrin "vesiviljely- ja istutuskäytännöistä".

Vesiviljelyssä käytettävien tulokaslajien leviämistä helpottavan prosessin vastapainona on oltava se, että annetaan tarkat määräykset vaatimuksista, joita suljettujen vesiviljelylaitosten on noudatettava, ja laitoksia koskevista välttämättömistä tarkastuksista, jotta varmistetaan, että kaikki asiantuntijoiden ehdottamat tekniset vaatimukset otetaan tehokkaasti huomioon ja niitä noudatetaan.

Euroopan vesiviljelyn kestävä kehittäminen vaatii tieteellisen tutkimuksen ja teknisen kehityksen voimakasta tukemista alkuperäislajien viljelyn alalla, minkä avulla on mahdollista monipuolistaa elintarvikkeiden tuotantoa ja tarjontaa sekä parantaa niiden laatua ja varmistaa samalla entistä parempi ympäristön turvallisuus. Siksi toivon, että sen aikaansaamiseksi saadaan vahvaa kannustusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska IMPASSE-hanke on osoittanut, että "tulokaslajeihin liittyvää riskitasoa voitaisiin alentaa merkittävästi, kenties jopa hyväksyttävälle tasolle, jos siirrettävien ja muiden kuin siirrettävien eliöiden vapaaksipääsymahdollisuus otetaan huomioon kuljetuksen aikana ja vastaanottavan laitoksen tarkoin määritellyissä käytännöissä". Siksi on täysin järkevää vapauttaa tulokaslajien käyttöönotto suljetuissa vesiviljelylaitoksissa lupavaatimuksesta.

Tämän hallinnollisen taakan ja lupahakemuskustannusten vähentäminen on tärkeä kannustin vesiviljelyalalle. Edellyttäen, että sitä tuetaan tarkoilla määräyksillä vaatimuksista, joita suljettujen vesiviljelylaitosten on noudatettava, sekä vaatimustenmukaisuuden riittävällä valvonnalla, sillä ei vaaranneta tarvittavaa biologisen monimuotoisuuden ja ympäristön suojelua.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Komission ehdotuksessa käsitellään tarkistuksia tulokaslajien käyttöä vesiviljelyssä koskevaan asetukseen tulokaslajien ympäristövaikutukseen keskittyneen IMPASSE-hankkeen perusteella. Tämä hanke on tuottanut suljetusta vesiviljelylaitoksesta toiminnallisen määritelmän, jolla täsmennetään ja laajennetaan nykyistä käytössä olevaa määritelmää ja laaditaan lähestymistapa, jonka avulla tulokaslajeihin liittyvän riskin tasoa voitaisiin alentaa huomattavasti. Edellä mainittujen tulosten perusteella komissio ehdottaa, että suljettujen vesiviljelylaitosten käyttöön liittyvä käyttöönotto ja siirtäminen vapautetaan lupavaatimuksesta, millä kevennetään toimijoiden velvoitteita kyseisen hallinnollisen muodollisuuden suhteen. Kuten esittelijä huomauttaa, tulokaslajien leviäminen muodostaa yhden pahimmista ekosysteemejä häiritsevistä tekijöistä, ja se on luontotyyppien tuhoutumisen ohella yksi pääasiallisista syistä biologisen monimuotoisuuden häviämiselle maailmanlaajuisesti. Tulokaslajien leviäminen Euroopan rannikkovesiin ja sisäosiin johtuu huomattavassa määrin "vesiviljely- ja istutuskäytännöistä". Sen takia esittelijä esitti tarkistuksen, jossa tarkennetaan, että "suljetut vesiviljelylaitokset" rajataan maalla oleviin laitoksiin mahdollisten vapaaksi päässeiden eliöiden selviämisen estämiseksi. Muut tarkistukset koskivat komitologiasäännöksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käyttö vesiviljelyssä vahingoittaa luonnon ekosysteemejä, jotka ansaitsevat EU:n suojelun, ja se aiheuttaa erityisesti maailmanlaajuista biologisen monimuotoisuuden häviämistä. IMPASSE-hanke on yhtenäistä toimintaa tulokaslajien ympäristövaikutuksista vesiviljelyyn, ja se on osoittanut, että lajien ja biologisen materiaalin vapaaksipääseminen on estettävä kuljetuksen aikana. Suhtaudun tähän Euroopan parlamentin mietintöön myönteisesti, koska siinä sitoudutaan bioturvallisuuteen ja samalla vauhditetaan tulokaslajien alueelle tuomista ja alueelta toiselle siirtämistä koskevien lupavaatimusten hallinnollisia muodollisuuksia suljettujen vesiviljelylaitosten osalta. Suljetun vesiviljelylaitoksen määrittäminen selkeästi ja täsmällisesti sekä jäsenvaltioiden säännöllisesti päivittämä luettelo kaikista kyseisistä laitoksista saa aikaan kestävää kehitystä tällä alalla. Jäsenvaltioiden on valvottava itse laitoksia ja tapoja, joilla lajeja siirretään. Tuen myös sitoutumista tieteelliseen tutkimukseen ja tekniseen kehitykseen keinona vähentää tämän alan haitallisia vaikutuksia luonnon ekosysteemeihin. Lopuksi haluaisin korostaa, että tätä asetusta muutettiin käyttämällä yhteispäätösmenettelyn tavallista lainsäätämisjärjestystä Lissabonin sopimuksen mukaisesti.

 
  
  

Mietintö: Bernhard Rapkay (A7-0324/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. (EN) UKIP-puolue vastustaa sitä, että EU hallinnoi teollisuuttamme, koska kansallisten vaaleilla valittujen hallitusten olisi päätettävä kivihiilikaivosten tulevaisuudesta ja kaikista mahdollisista tuista. Tässä tapauksessa EU kuitenkin toteuttaa erityisjärjestelyjä hallitusten puolesta, tavanomaisten valtiontukea koskevien sääntöjen ulkopuolella, lisätäkseen joustavuutta tukien osoittamisessa hiilikaivoksille. Tarkistuksissa 25 ja 36 pyydetään jatkamaan kyseistä joustavuutta koskevaa jaksoa ennen kuin tavanomaisia valtiontukea koskevia lakeja sovelletaan – mitä UKIP-puolue voi jotenkin tukea. UKIP-puolue äänesti tyhjää näistä kahdesta tarkistuksesta ja lopullisessa äänestyksessä, koska vaikka emme tue mitään EU:n valtiontukilakeja (kansallisten hallitusten pitäisi päättää tukitasoista), suuremman joustavuuden antaminen jäsenvaltioille ja tämän jakson pidentäminen on hyödyllistä ja demokraattisesti paljon vastuullisempaa, koska siten näiden päätösten tekemistä koskeva valta annetaan takaisin hallituksille.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Tuin tätä mietintöä. Vaikka hiilikaivosteollisuuden osuus EU:n energiamarkkinoista on edelleen pieni, se takaa työpaikat siinä työskenteleville EU:n kansalaisille ja taloudellisen kehityksen harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla, joilla suurin osa hiilikaivosyhtiöistä sijaitsee. Olen samaa mieltä niistä tarkistuksista, joiden mukaan kilpailukyvyttömien hiilikaivosten sulkemisen määräaikaa on jatkettava vuoteen 2018 asti ja joiden mukaan ne voidaan pitää auki, jos niistä on tullut kilpailukykyisiä esitettyyn päivämäärään mennessä. Kun kilpailukyvyttömät kaivokset suljetaan, on tärkeää taata tarvittavan pitkän aikavälin rahoituksen osoittaminen, jotta entisten kaivosalueiden ympäristönsuojelu ja kunnostaminen voidaan taata. Joillakin alueilla kaivokset ovat ainoa teollisuuden muoto, ja niiden sulkeminen tarkoittaa monien ihmisten irtisanomista. Siksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että heille annetaan tukea monivuotisesti ja sellaisten erilaisten työmarkkinatoimenpiteiden, esimerkiksi koulutuksen, avulla, jotka pannaan täytäntöön, jotta heille luodaan edellytykset palata työmarkkinoille. Tuen siksi Euroopan komission ehdotusta osoittaa kyseistä tukea vuoteen 2026 asti.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin Bernhard Rapkayn mietinnön puolesta, koska tuen muun muassa kilpailukyvyttömien hiilikaivosten sulkemisen määräajan jatkamista. Sen osalta katson, että se on yritys välttää valtavaa työpaikkojen menetysten aaltoa, jossa Romania, Espanja ja Saksa olisivat ne EU:n jäsenvaltiot, joihin uusi asetus iskee ankarimmin. Katson, että kilpailukyvyttömien kaivosten toiminta olisi lopetettava sulkemissuunnitelman mukaisesti vain, jos niistä ei tule kannattavia esitettyyn määräaikaan mennessä.

Haluan kannustaa siihen, että tukea myönnetään alenevasti kattamaan tuotannon menetykset osana hyvin määritettyä kaivosten sulkemissuunnitelmaa. Puolet Romaniassa toimivista kaivoksista sisällytetään 1. tammikuuta 2011 alkaen sulkemissuunnitelmaan. Sen perusteella katson, että tuki on kanavoitava enemmän kattamaan yhteiskunta- ja ympäristövaikutukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Gerard Batten, John Bufton, Derek Roland Clark, Trevor Colman ja Nigel Farage (EFD), kirjallinen. (EN) UKIP-puolue vastustaa sitä, että EU hallinnoi teollisuuttamme, koska kansallisten vaaleilla valittujen hallitusten olisi päätettävä hiilikaivosten tulevaisuudesta ja kaikista mahdollisista tuista. Tässä tapauksessa EU kuitenkin toteuttaa erityisjärjestelyjä hallitusten puolesta, tavanomaisten valtiontukea koskevien sääntöjen ulkopuolella, lisätäkseen joustavuutta tukien osoittamisessa hiilikaivoksille. Tarkistuksissa 25 ja 36 pyydetään jatkamaan kyseistä joustavuutta koskevaa jaksoa ennen kuin tavanomaisia valtiontukea koskevia lakeja sovelletaan – mitä UKIP-puolue voi jotenkin tukea. UKIP-puolue äänesti tyhjää näistä kahdesta tarkistuksesta ja lopullisessa äänestyksessä, koska vaikka emme tue mitään EU:n valtiontukilakeja, koska kansallisten hallitusten pitäisi päättää tukitasoista, suuremman joustavuuden antaminen jäsenvaltioille ja tämän jakson pidentäminen on hyödyllistä ja demokraattisesti paljon vastuullisempaa, koska siten näiden päätösten tekemistä koskeva valta annetaan takaisin hallituksille.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Euroopan parlamenttia kehotettiin komission kuulemisen jälkeen antamaan tuomionsa, tänään tiistaina 23. marraskuuta, kilpailukyvyttömien hiilikaivosten sulkemisen helpottamiseen osoitettavaa valtionapua koskevasta kysymyksestä. Suurin kompastuskivi oli kyseisen valtionavun lopettamispäivämäärä. Komissio ehdotti 1. lokakuuta 2014. Ympäristösyistä katson, että on tärkeää monipuolistaa energiantuotannon lähteitämme ja edistää kestäviä tuotantomenetelmiä. Siksi vuosi 2014 näyttäisi olevan järkevä lopettamisaika. Kaivosten sulkemisen yhteiskunnallisen vaikutuksen ja kaivosten työntekijöiden uudelleentyöllistämiseen liittyvien vaikeuksien takia sulkemisprosessin aikana on kuitenkin tarjottava tukea. Euroopan parlamentin enemmistö on siksi päättänyt jatkaa valtiontuen osoittamista 31. päivään joulukuuta 2018 asti. Päätin äänestää tyhjää tässä lopullisessa äänestyksessä, koska mielestäni tärkein asia on ensisijaisen aseman antaminen kestäville energialähteille, mutta samalla on myös tärkeää pitää mielessä kaivosten sulkemisten taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. (RO) Päätin äänestää Bernhard Rapkayn valtiontuesta kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi laatiman mietinnön puolesta. Mietinnössä ehdotetaan kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen määräajan jatkamista neljällä vuodella: Euroopan komission ehdotuksen alkuperäisestä vuodesta 2014 vuoteen 2018.

Mietinnössä myös kannustetaan Euroopan komissiota laatimaan strategia niiden työntekijöiden uudelleenkouluttamiseksi, joihin nämä sulkemiset vaikuttavat. Meidän on pidettävä mielessä, että tietyt Euroopan unionin alueet ovat taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti täysin riippuvaisia kaivosalasta, muun muassa Valea Jiului Romaniassa. Euroopan unionin kaivosalalla on 100 000 työpaikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Luigi Ciriaco De Mita (PPE), kirjallinen. (IT) Meneillään oleva talous- ja rahoituskriisi, jolla on ankarat seuraukset "kehittyneiden" länsimaiden talouksille, on osoittanut, että markkinoiden itsesääntelyn tehokkuutta ja valmiuksia koskeva taloudellinen malli ei enää perustu todellisuuteen, koska todellisuus on vaatinut talouden ja markkinoiden toimijoita, erityisesti rahoitusmarkkinoiden toimijoita, toimimaan vastuullisesti ja eettisesti, mitä he eivät ole viime aikana lainkaan onnistuneet tekemään. Koko taloudelle rahoituksen osalta aiheutunut häiriö osoittaa, että teollisuusala tarvitsee valtavasti tukea, koska sen merkitys taloudelle, erityisesti reaalitaloudelle, on edelleen valtava. Kun otetaan huomioon alueiden väliset kilpailuedut ja vertailuedut ja -haitat erityisesti kansainvälisellä tasolla, emme saa unohtaa, että kaivosteollisuutta harjoitetaan alueilla, joilla vakaiden taloudellisten ja ammatillisten vaihtoehtojen kehitystä olisi edistettävä ensimmäisenä askelena ja joilla hyvinvoinnin tukemista koskevia säännöksiä olisi edistettävä vaikeasti uudelleentyöllistettävien työttömien työntekijöiden määrän tuskallisen lisääntymisen estämiseksi. Valtiontuesta kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi laadittu mietintö, josta olemme äänestäneet, näyttää minusta olevan ainakin osittain noiden linjojen mukainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten on voitava saada valtiontukea, koska ilman sitä kaivokset suljettaisiin, mikä saisi siten aikaan valtavan irtisanomisten aallon ja erittäin vakavia yhteiskunnallisia ongelmia. Siirtymäaika, joka on myönnetty näiden kaivosten tekemiseen kannattaviksi tai niiden sulkemiseksi, on tärkeä. Sen tehtävä on toisaalta varmistaa ammatillisen uudelleenkoulutuksen tarjoaminen kivihiiliteollisuudessa mukana olevalle väestölle ja toisaalta varmistaa asteittainen siirtyminen puhtaampiin energialähteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson ja Marita Ulvskog (S&D), kirjallinen.(SV) Me Ruotsin sosialidemokraatit katsomme, että sekä ympäristöön että kilpailuun liittyvistä syistä ei ole järkevää säilyttää kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten tukia. Katsomme kuitenkin, että on välttämätöntä panna täytäntöön kattavia työllisyys- ja ympäristöaloitteita noilla alueilla, joihin sulkemiset, jotka tukien lopettamisesta luultavasti johtuvat, vaikuttavat. Yleisesti katsomme, että komission tästä aiheesta antama ehdotus on tasapainoinen ja että siinä otetaan asianmukaisesti huomioon nämä molemmat näkökohdat. Tuet on poistettava asteittain, mutta se on hoidettava huolellisesti ja otettava huomioon sekä työpaikat että ympäristö. Olemme siksi päättäneet äänestää johdonmukaisesti komission näkemyksen puolesta.

Sen osalta, että kaivoksille, jotka tulevat kannattaviksi sulkemiskauden aikana, annettaisiin mahdollisuus jatkaa toimintaansa, katsomme komission tavoin, että tämän vaihtoehdon sisällyttäminen olisi väärin. Tuen antamisen on perustuttava täsmälliseen sulkemissuunnitelmaan, jotta voidaan varmistaa, että myönnetty tuki käytetään asianmukaisesti. Sulkemistuen loppumisen tarkan vuoden osalta meillä ei ole vahvoja näkemyksiä, mutta katsomme kuitenkin, että komission ehdotus vuodesta 2014 on asianmukaisempi kuin esittelijän ehdotus vuodesta 2018.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Koska valtiontuen myöntämisestä kivihiiliteollisuudelle ei ole erityistä asetusta, sillä sovellettavan asetuksen voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2010, on annettava sääntöjä, jotta jotkin jäsenvaltiot, joiden on ollut pakko sulkea kivihiilikaivoksiaan, voivat lieventää sulkemisen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Koska kivihiilikaivokset ovat keskittyneet tietyille alueille (Saksassa, Espanjassa ja Romaniassa), kaivosten samanaikaisten sulkemisten yhteiskunnallinen vaikutus voisi olla huomattava. Työllisyyden kannalta vaakalaudalla voi olla noin 100 000 kaivostyöntekijän työpaikat; he eivät saata löytää työpaikkoja muilla aloilla riittävän pian ja heitä uhkaa joutuminen pitkäaikaistyöttömäksi. Juuri siksi tällä ehdotuksella pyritään antamaan jäsenvaltioille lainsäädäntökehys, jonka avulla ne voivat ratkaista tehokkaammin kaivosten sulkemisten mahdollisten kielteiset vaikutukset, joita saattaa aiheutua tukien asteittaisesta poistamisesta, ja erityisesti yhteiskunta- ja ympäristövaikutukset. Sillä pyritään myös vähentämään kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Valtiontukea EU:n kivihiiliteollisuudelle säännellään 23 päivänä heinäkuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1407/2002, jonka voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2010. Ilman uutta lainsäädäntökehystä, joka mahdollistaisi tiettyjen erityisten valtiontukityyppien myöntämisen kivihiiliteollisuudelle, jäsenvaltiot voivat tämän päivämäärän jälkeen myöntää tukea ainoastaan kaikkia aloja koskevien yleisten valtiontukisääntöjen mukaisesti. Kivihiiltä koskevaan asetukseen verrattuna yleisillä valtiontukisäännöillä vähennetään huomattavasti mahdollisuuksia osoittaa valtiontukea kivihiiliteollisuudelle. Siksi on todennäköistä, että jotkin jäsenvaltiot joutuvat sulkemaan hiilikaivoksiaan ja selviämään kyseisen päätöksen yhteiskunnallisista ja alueellisista seurauksista. Ymmärrän, että hiilikaivosten alueellisen keskittymisen takia samanaikaisten sulkemisten yhteiskunnallinen vaikutus voisi olla huomattava. Kaivosteollisuuteen liittyvien alojen työpaikat huomioon ottaen se voisi vaarantaa jopa 100 000 työpaikkaa. Olen siksi samaa mieltä siitä, että sulkemissuunnitelmaa olisi jatkettava 31. päivään joulukuuta 2018 asti, jolloin tuotantoyksiköt suljettaisiin lopullisesti, mikäli niistä ei tule kannattavia kyseiseen päivämäärään mennessä ja edellyttäen, että EU:n energiatarpeet eivät vaadi niiden jatkamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä arvioidaan Euroopan komission ehdotusta tämän asetuksen, jossa muutetaan valtiontuen hiiliteollisuudelle osoittamista koskevaa jaksoa, muuttamiseksi ja tehdään siihen myönteisiä muutoksia. Ilman tätä tarkistusta voimassaolo olisi päättynyt 31. joulukuuta 2010.

Nyt Euroopan komission uudessa ehdotuksessa esitetään tuen jatkamista vuoteen 2014 asti. Euroopan parlamentti on kuitenkin antanut ehdotuksen, josta äänestimme, tuen jatkamisesta vuoteen 2018 asti. Sen tarkoituksena on ottaa huomioon yhteiskunnallinen ongelma – työntekijöiden irtisanomisten estäminen ja vaikeudet heidän saamisessaan takaisin työmarkkinoille – ja ympäristöongelma sekä tuki, jolla edistetään näiden ongelmien ratkaisua.

Sitoumus taata tämän prosessin aikana kilpailukykyiseksi tulleen hiiliteollisuuden säilyttäminen ja ympäristö- ja kansanterveyskysymysten turvaaminen on myös myönteistä.

Entisten hiilikaivosalueiden kunnostamistarvetta korostetaan myös, erityisesti: vanhojen kaivoslaitteiden poistamista kaivoksesta, sen tekemistä turvalliseksi, alueen puhdistamista ja jäteveden hävittämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Goebbels (S&D), kirjallinen. (FR) Äänestin Bernhard Rapkayn mietinnön ja kivihiiliteollisuuden valtiontukien puolesta. Kivihiili säilyy olennaisena osana maailmanlaajuista energialähteiden valikoimaa. Jos kivihiiltä ei enää voida kaivaa Euroopassa, sitä on tuotava Yhdysvalloista tai Australiasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Jahr (PPE), kirjallinen. (DE) Muutosten tekeminen yhteiskuntarakenteisiin vaatii aikaa ja paljon luottamusta. Siksi Euroopan unioni ja Saksa aikovat lopettaa tuet kilpailukyvyttömille hiilikaivoksille. Vuoteen 2018 ulottuvaa ajanjaksoa käytetään tarvittavien rakenneuudistustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Tämä on onnistunut kompromissi, joka todistaa kaikkien mukana olevien kauaskantoisesta lähestymistavasta.

Koska ala työllistää suuren määrän ihmisiä, Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on tärkeää tehdä kaikki voitavansa lieventääkseen tämän muutoksen yhteiskunnallisia ja alueellisia vaikutuksia ja pitääkseen vaikutuksen mahdollisimman pienenä. Olen siksi erittäin tyytyväinen, että Euroopan parlamentti on antanut tälle näkemykselle tukensa tänään. Sen ansiosta EU:ssa ja erityisesti Saksassa voidaan panna täytäntöön vaikeat mutta välttämättömät mukauttamisprosessit tasapainoisesti ja vakaalta poliittiselta pohjalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Kadenbach (S&D), kirjallinen. (DE) Vastustan kantaa, jonka ryhmäni on omaksunut kannattamattomien kivihiilikaivosten tuen jatkamista koskevassa kysymyksessä, ja äänestin tyhjää. Minun mielestäni parlamentin äänestys perustuu kansallismieliseen näkemykseen ja lyhyen aikavälin ajatteluun. Vastustan tukia, koska mielestäni kivihiilen käyttö ja siihen liittyvät hiilidioksidipäästöt ovat periaatteessa vastoin kaikkia ponnistuksiamme torjua ilmastonmuutosta. Rahat, jotka voisimme käyttää uusiutuviin energialähteisiin investoimiseen, heitetään kirjaimellisesti pohjattomaan kaivoon. Minun mielestäni meidän pitäisi etsiä kestäviä vaihtoehtoja energiantuotannon alalla.

Tarvitsemme kuitenkin myös vaihtoehtoisia ratkaisuja työmarkkinoilla. On ilmiselvää, että aiemmin on tehty virheitä ja että työllisyyspolitiikassa on vallinnut lyhytnäköinen ajattelu. Koska vaakalaudalla on monia työpaikkoja, haluaisin, että rahoitusta osoitetaan niiden työntekijöiden uudelleenkouluttamiseen, joihin tämä vaikuttaa, ei kivihiilen tukien jatkamiseen. Siksi olen päättänyt äänestää tyhjää sen sijaan, että äänestäisin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä sen perusasiasta, että tällä alalla olisi oltava "siirtymäasetus". Vaikka kivihiili ja sen kaivaminen edistävät valtavasti saastumista, joissakin maissa ne myös työllistävät valtavasti. Siksi joidenkin näiden tukien lopettamisella äkillisesti voisi mahdollisesti olla vakavat vaikutukset joihinkin EU:n jäsenvaltioihin, mutta on tärkeää, että alalla ymmärretään, että sen ei pitäisi luottaa tulevaisuudessa ainoastaan näihin tukiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Koska unionin omat energialähteet ovat harvinaisia, katson, että kivihiilikaivosteollisuuden tukeminen unionin politiikan nojalla on oikeutettua energiantuotannon uusiutuvien ja vähähiilisten fossiilisten polttoaineiden edistämiseksi. En kuitenkaan katso, että se oikeuttaa kilpailukyvyttömiksi osoittautuvien hiilikaivosten loputtoman tuen. Kaivosten sulkemisesta johtuvien vakavien sosioekonomisten seurausten takia erityisesti harvaan asutuilla alueilla olisi harkittava mahdollisuutta avun ja tuen antamiseen.

Tuesta johtuvan sisämarkkinoiden kilpailun vääristymisen vähentämiseksi mahdollisimman paljon komission on kuitenkin varmistettava, että kilpailulle laaditaan täsmälliset ja tehokkaat ehdot ja että niitä ylläpidetään ja noudatetaan. Ympäristönsuojelun osalta jäsenvaltioiden on laadittava toimenpideohjelma, jolla pyritään lieventämään kivihiilen käytön ympäristövaikutuksia energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Marie Le Pen (NI), kirjallinen. (FR) EU:n kannattajat haluavat helpottaa EU:n viimeisten jäljellä olevien kivihiilikaivosten sulkemista lyhytaikaisen valtiontuen avulla. Koska Saksa ja Romania tuottavat yli 40 prosenttia sähköstään polttamalla kivihiiltä, se tarkoittaa, että yli 100 000 ihmistä uhrataan ultraliberalismin alttarille käyttäen tekosyynä oikeudenmukaista kilpailua ja "vihreää" poliittista korrektiutta, jonka takia meidän olisi tuotettava sähkömme tuulivoimalla. Heidän tavoitellessaan "uusiutuvaa" energiaa nämä maat joutuvat epäilemättä korvaamaan kivihiilensä ostamalla ydinvoimalla tuotettua sähköä naapureiltaan.

Entisenä kaivostyöläisenä minut saa sangen suurten tunteiden valtaan niiden kaikkien ranskalaisten ja eurooppalaisten kivihiilikaivosten ajattelu, jotka on suljettu, mikä on aiheuttanut suuria kärsimyksiä ja saanut kokonaisia alueita raunioitumaan – alueita, joista on sittemmin tullut taloudellista ja sosiaalista joutomaata ja jotka eivät useinkaan ole elpyneet. Siksi voin valitettavasti tehdä vain johtopäätöksen, että, niin tällä alalla kuin niin monilla muillakin, Brysselin Eurooppa ei ole pyrkinyt suojelemaan teollisuuttamme ja siten työpaikkojamme, vaan se tuhlaa mieluummin valtavia rahamääriä globaaleihin hankkeisiin, jotka eivät liity mitenkään kansalaistemme ongelmiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Mann (PPE), kirjallinen. (DE) Olen äänestänyt Bernhard Rapkayn mietinnön puolesta, koska kivihiilikaivosten tuen asteittaista lopettamista vuoteen 2018 mennessä tukee, onneksi, kaikkien ryhmien laaja enemmistö. Saksan esimerkki osoittaa, miten hiilisopimus keskushallinnon, liittovaltioiden, ammattiliittojen ja johdon välillä voi saada aikaan tehokasta kivihiilituotantoa ilman irtisanomistarvetta. Nyt 100 000 työpaikkaa koko EU:ssa on paremmassa turvassa. Kaikkien väärinkäsitysten välttämiseksi on tärkeää ymmärtää, että nämä eivät ole pysyviä tukia ja että tarkoituksena ei ole pönkittää kilpailukyvytöntä liiketoimintaa. Tässä kaikessa on kyse vastuullisen lähestymistavan omaksumisesta perinteiseen eurooppalaiseen teollisuuteen. Kivihiilen käyttö voidaan perustella helposti, joko sähkön tuottamisen polttoaineena tai kemianteollisuuden raaka-aineena, erityisesti aikana, jolloin öljyn ja kaasun kaltaiset resurssit alkavat vähetä. Kivihiilen vähimmäismäärän tuottaminen edistää energiavarmuuttamme ja estää meitä tulemasta riippuvaisiksi tuonnista. On väärin sanoa, että hiilikaivosten tukien lopettaminen auttaa suojelemaan ympäristöä.

Ilmaston kannalta ei ole väliä, käytämmekö kotimaisia vai ulkomaisia raaka-aineita. Meidän on tuettava edelleen ympäristön kannalta kestävää kivihiilitekniikkaa ja varmaa energiahuoltoa käyttämällä kotimaisia tuotteita. Aktiivinen teollisuuspolitiikka ei ole menneisyyttä vaan tulevaisuuden tehtävä, joka toteutetaan johdonmukaisen kilpailustrategian ja työsuhdeturvan sisältävän järkevän sosiaalipolitiikan nojalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Marian-Jean Marinescu (PPE), kirjallinen. (RO) Kivihiiliasetuksen voimassaolon päättyessä 31. joulukuuta 2010 joidenkin maiden olisi ollut pakko sulkea kivihiilikaivoksiaan. Äänestin sen puolesta, että tätä asetusta jatketaan 31. päivään joulukuuta 2030, eikä 31. päivään joulukuuta 2026, kuten Euroopan komissio ehdotti. Tämä tarkistus ei valitettavasti saanut riittävää enemmistöä. Tukea kuitenkin annettiin kohdalle, jossa jyrkkää alaspäin menevää suuntausta lievennetään jäsenvaltion myöntämän sulkemistuen kokonaismäärän osalta. Kyseessä olevien tuotantoyksikköjen toiminta on lisäksi osa pysyvää sulkemista koskevaa suunnitelmaa, jonka määräaika olisi pitänyt asettaa 31. päivään joulukuuta 2020, koska vuosi 2020 on vuosi, joka kuuluu hiilidioksidin talteenottoa, kuljetusta ja varastointia koskevien hankkeiden puitteisiin, joita monissa jäsenvaltioissa nyt kehitetään.

Enemmistön äänien perusteella määräaika asetettiin 31. päiväksi joulukuuta 2018. Haluan korostaa, että tämä tukitoimille aikaansaatu määräaika on joka tapauksessa saavutus Euroopan parlamentilta, joka jatkoi Euroopan komission alun perin ehdottamaa vuoden 2014 määräaikaa neljällä vuodella.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän valtiontuesta kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi laaditun mietinnön puolesta. Kivihiili on ollut valtiontukisäännöistä vapautettua yhteensä 35 vuoden ajan. Komissio on ehdottanut tämän vapautuksen lopettamista, jonka nojalla valtiontukea voitaisiin osoittaa vain hiilikaivoksille, joiden sulkemista suunnitellaan vuoteen 2014 mennessä. Kaikkien hiilikaivosten, joita ei suljeta tuohon päivämäärään mennessä, on maksettava valtiontuki takaisin, ja kaikkien maiden, jotka antavat valtiontukea, on laadittava ilmastonmuutosta lieventävä suunnitelma. Saksa aikoo sulkea kilpailukyvyttömät kaivokset vuoteen 2018 mennessä, ja esittelijä on ehdottanut tarkistuksia ehdotuksen jatkamiseksi vuoteen 2018 asti. Hänen ehdotuksensa tukeminen näyttää minusta järkevältä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marisa Matias (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska vaikka se koskee energialähteiden ja ilmastonmuutoksen kaltaisia tärkeitä ympäristökysymyksiä ja kilpailukyvyttömien tuotantoyksikköjen taloudellisen kestävyyden kaltaisia taloudellisia kysymyksiä, talous- ja yhteiskuntakriisin aikana on tärkeää puolustaa sosiaalisia näkökohtia. Toimenpiteisiin ei pitäisi ryhtyä, jos niillä pahennetaan kriisiä. Kriisiin vastataan investoinneilla ja kansalaisten suojelulla, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa sellaisten edellytysten takaamista, joiden nojalla nämä kaivokset voidaan sulkea kriisin odotettavissa olevan ratkaisun jälkeen, millä suojellaan työpaikkoja ja torjutaan työttömyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä mietinnössä tarjottu apu on olennaisen tärkeää niiden ihmisten tukemisen edistämiseksi, jotka mahdollisesti menettävät työpaikkansa tällä alalla. Uudelleenkoulutustarpeet on kartoitettava välittömästi niiden työntekijöiden osalta, joihin kaivosten sulkemiset vaikuttavat, ja kaikki mahdolliset kanavat alueellisen, kansallisen ja EU:n tason rahoituksen saamiseksi on tutkittava.

Pitkällä aikavälillä ympäristönsuojeluun tähtäävien toimenpiteiden ja kaivosten sulkemisesta johtuvien kustannusten rahoitusta olisi jatkettava vuoden 2014 jälkeen. Kivihiiliteollisuuden tukien varhainen lopettaminen jäsenvaltioissa saattaisi aiheuttaa valtavia ympäristö- ja rahoitusongelmia kyseessä olevilla alueilla, ja siitä voisi tulla vielä kalliimpaa kuin näiden tukien asteittainen poistaminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) On olennaisen tärkeää, että jatkamme kivihiiliteollisuuden tukemista EU:ssa, jotta kilpailukyvyttömät kaivokset voidaan sulkea asteittain. Komission ehdotuksessa ei kuitenkaan mennä riittävän pitkälle. Kaivosteollisuus keskittyy vain muutamalle seudulle, joiden taloudet edellyttävät muutaman seuraavan vuoden aikana täydellistä rakenneuudistusta. Olemme nähneet aiemmin riittävän usein, miten kaivosalueet, joista on tullut kilpailukyvyttömiä, ovat kärsineet vakavasta yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta taantumasta lyhyen ajanjakson aikana. Aiemmin monet näistä alueista olivat Euroopan taloudellisen suorituskyvyn "mustia helmiä".

Jos annamme niille aikaa sopeutua olosuhteiden muutoksen, ne voivat edelleen olla taloudellisia voimanpesiä. Jos kuitenkin jätämme ne pulaan, aiheutamme valtavia kustannuksia työttömyyden ja vararikkojen takia. Vihreiden esittämä väite tämän prosessin haitallisuudesta ympäristölle on silkkaa mielikuvitusta. Kotimainen kivihiili on ympäristön kannalta huomattavasti kestävämpää kuin tuotu kivihiili. Siksi olen äänestänyt tämän erittäin selkeästi muotoillun mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. (RO) Olen äänestänyt tämän mietinnön puolesta, koska sen sisältämillä toimenpiteillä autetaan, jos neuvosto hyväksyy ne, välttämään vakavia yhteiskunnallisia seurauksia monessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Euroopan komission ehdottama määräaika on liian lähellä ja epärealistinen. Siksi kivihiilituotantoa koskevia tukia oli jatkettava vuoteen 2018 asti. Romanialla, joka on kotijäsenvaltioni, on kokemusta tällaisesta valtavasta yhteiskunnallisesta haasteesta, ja katson, että määräajan jatkaminen on välttämätön ja myönteinen askel.

 
  
MPphoto
 
 

  Sławomir Witold Nitras (PPE), kirjallinen. (PL) Olen tyytyväinen kantaan, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi tänään valtiontuesta kilpailukyvyttömien kaivosten sulkemisen helpottamiseksi.

Olisi pantava merkille, että kyseisissä tapauksissa myönnetyn valtiontuen on oltava poikkeuksellista ja että siinä olisi noudatettava asetuksia, joiden nojalla todellisuudessa mahdollistetaan se, että kaivoksia ei suljeta tuen tuloksena, eikä yksiselitteisesti edellytetä, että julkinen tuki on palautettava, jos kaivoksia ei suljeta. Emme voi päätyä tilanteeseen, jossa valtion talousarvion varoja käytetään tekemään kaivokset kannattaviksi. Olemme tänään ehdottaneet mekanismia, jolla jäsenvaltiot pakotetaan panemaan täytäntöön julkista tukea koskevat yhdenmukaiset rajat sekä siirtymään asteittain yleisiin säännöksiin, joita sovelletaan kaikkiin talouden aloihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Bernhard Rapkayn mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä määräajan jatkamisesta vuoteen 2018 asti. Komission ehdottama vuoden 2014 määräaika ei ollut perusteltu, ei edes komission vaikutustenarvioinnin mukaan.

Komission vaikutustenarvioinnin perusteella ja asetuksen (EY) N:o 1407/2002 loogisena jatkona vuoden 2018 määräaika on asianmukainen, koska sillä taataan hyväksyttävä ratkaisu aiheuttamatta joukkoirtisanomisia monissa jäsenvaltioissa. Minun mielestäni tällaisena kriisiaikana ei pitäisi sulkea kaivoksia eikä irtisanoa tuhansia työntekijöitä ympäri EU:ta.

Saasteongelmaa ei myöskään pitäisi käsitellä tämän kysymyksen osana. Näiden kivihiilikaivosten sulkemisella ei todellakaan ratkaista ongelmaa, koska sen sijaan, että kivihiili tulisi niistä, se tuotaisiin ulkomailta. Jos haluamme löytää ratkaisun ilmastonmuutoksen estämiseksi, meidän on löydettävä se kivihiiltä käyttävissä laitoksissa. Vain kyseisiä laitoksia kehittämällä päästöt vähenevät.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Kiitän Bernhard Rapkayta erinomaisesta työstä ja tuen esitettyjä tarkistuksia. Äänestin puolesta, koska hyväksyn toimenpiteet, joita tarvitaan kaivosten sulkemisten erittäin vakavien sosioekonomisten seurausten estämiseksi, erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Koska unionin omat energialähteet ovat harvinaisia, kivihiilikaivosteollisuuden tuki unionin politiikan nojalla on oikeutettua energiantuotannon uusiutuvien ja vähähiilisten fossiilisten polttoaineiden edistämiseksi. Tuen siksi toteutettuja ponnistuksia, jotka ovat laajemman 20-20-20-strategian mukaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Euroopan parlamentin asetusehdotuksesta laatiman mietinnön perusteella kivihiilen tuotannon tukien määräaikaa jatketaan 31. päivään joulukuuta 2018 asti (neljä vuotta pidempään kuin komission ehdotuksessa), ja se on tarkoitettu vain kivihiilelle. Kivihiilialalla on noin 100 000 työpaikkaa. Kaivokset, joiden toiminta on riippuvaista tuesta, sijaitsevat erityisesti Ruhrin alueella Saksassa, Luoteis-Espanjassa ja Valea Jiuluin alueella Romaniassa. Noin 40 prosenttia Romanian sähköntuotannosta perustuu hiileen, ja siitä suurin osa on kivihiiltä. Vuoden 2014 määräaika (komission ehdottama) kaivosten sulkemissuunnitelmalle on mielivaltainen, eikä sitä voida perustella itse EU:n toimeenpanoelimen tekemällä vaikutustenarvioinnilla. Siksi vuosi 2018 tarjoaa hyväksyttävän ratkaisun, jossa tämä vaikutustenarviointi otetaan huomioon.

Esittelijä kannattaa tuen asteittaista vähentämistä. Vuotuisen vähennyksen on oltava vähintään kymmenen prosenttia ensimmäisenä vuonna myönnetystä avusta, ja sen on perustuttava erittäin tiiviisti valvottuun sulkemissuunnitelmaan. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska asetuksen soveltamisella Euroopan parlamentin ehdottamassa muodossa lievennetään kyseisten kaivosten sulkemisten haitallisia yhteiskunnallisia seurauksia, mukaan luettuna myös Valea Jiuluin kaivokset, joihin tämä toimenpide vaikuttaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska vaikka se koskee energialähteiden ja ilmastonmuutoksen kaltaisia tärkeitä ympäristökysymyksiä ja kilpailukyvyttömien tuotantoyksikköjen taloudellisen kestävyyden kaltaisia taloudellisia kysymyksiä, talous- ja yhteiskuntakriisin aikana on tärkeää puolustaa sosiaalisia näkökohtia. Toimenpiteisiin ei pitäisi ryhtyä, jos niillä pahennetaan kriisiä. Kriisiin vastataan investoinneilla ja kansalaisten suojelulla, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa sellaisten edellytysten takaamista, joiden nojalla nämä kaivokset voidaan sulkea kriisin odotettavissa olevan ratkaisun jälkeen, millä suojellaan työpaikkoja ja torjutaan työttömyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Kivihiiliteollisuuden valtiontuesta 23 päivänä heinäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1407/2002 voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2010. Se pakottaisi jotkin jäsenvaltiot sulkemaan hiilikaivoksensa kyseisenä päivämääränä ja kohtaamaan näiden samanaikaisten sulkemisten huomattavat yhteiskunnalliset ja alueelliset vaikutukset. Komission ehdotuksessa esitettiin lainsäädäntökehystä, jonka nojalla jäsenvaltiot voisivat jatkaa tuen antamista 31. päivään joulukuuta 2014, mutta parlamentti jatkoi tätä määräaikaa 31. päivään joulukuuta 2018, ja varmisti siten edellytykset tämän ongelman ratkaisemiseksi kestävästi yhteiskunnan ja ympäristön kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Teresa Riera Madurell (S&D), kirjallinen. (ES) Tuen lopettamisella kilpailukyvyttömiltä hiilikaivoksilta vuonna 2014 – komission ehdottama päivämäärä – olisi vakavat sosioekonomiset seuraukset tietyillä EU:n alueilla, joilla kaivosteollisuus on edelleen merkittävä työllisyyslähde. Siksi parlamentin kanta, jossa pyydetään sen jatkamista vuoteen 2018 asti, on niin tärkeä.

Antamani ääni kertoo vakaumuksestani, että näiden kaivosten sulkemista olisi lykättävä, jotta kyseessä oleville alueille ja jäsenvaltioille – pääasiassa Espanjalle, Saksalle ja Romanialle – annettaisiin aikaa tehdä tarvittava rakenneuudistus nykyisenä kriisiaikana.

Tuon rakenneuudistuksen on sisällettävä toisaalta siirtyminen kohti kestävää taloudellista toimintaa, jolla luodaan korkealaatuisia työpaikkoja, ja toisaalta mahdollisuuksien mukaan aiempaa kilpailukykyisemmän ja kestävämmän hiilikaivosteollisuuden ja puhtaamman hiilenkäytön aikaansaaminen.

Sen aikaansaamiseksi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan on tuettava tutkimusta ja innovaatiota hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kaltaisilla aloilla ja ympäristön kannalta kestävämpien polttomenetelmien aikaansaamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. (FR) Pitäisikö Euroopan unionin tukea teollisuusaloja, joiden kohtalona on loppujen lopuksi kadota Euroopasta? Se on vaikea kysymys, johon meidän piti vastata hyväksyessämme Bernhard Rapkayn mietintöä valtiontuesta kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi. Euroopan komissio on ehdottanut aikataulua, jossa tuet lopetetaan lokakuussa 2014. Se on järkevä ehdotus, jossa otetaan huomioon kivihiiliteollisuuden tuen kielteiset ympäristövaikutukset ja se, että jäsenvaltioiden on laadittava suunnitelma asianmukaisista toimenpiteistä esimerkiksi energiatehokkuuden, uusiutuvan energian tai hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin alalla.

Tosiasiat ovat musertavia: 1 288 miljoonaa euroa tuotantoon, eli yhteensä 2,9 miljardia euroa tukea hiiliteollisuudelle vuosina 2003–2008, ei ole edistänyt yhtään markkinaosuuden pienenemisen estämistä, eikä se ole varmistanut, että teollisuuden 100 000 työntekijää saavat hyödyllistä tukea uudelleenkoulutuksensa edistämiseen. Pidän siksi valitettavana, että Euroopan unionilla ei ole ollut tänään rohkeutta sanoa "ei" hiilikaivosten tuen jatkamiselle vuoden 2018 loppuun asti tai kääntyä päättäväisesti uusien energialähteiden puoleen, koska niillä tarjottaisiin työtä EU:n väestölle.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Tämän päivän äänestystulos on ristiriidassa EU:n taloutta, energiaa ja ilmastonmuutosta koskevien etujen kanssa. Kilpailukyvyttömien hiilikaivosten tukemisella tuhlataan miljardeja euroja julkisia varoja, erityisesti nykyisissä julkisen talouden paineissa. Hiilikaivosten toiminnan tukemisen jatkamisessa ei oteta huomioon hiilityöläisten oikeutettua huolta tulevaisuudestaan. Sillä todellakin saatetaan viivyttää siirtymistä vihreään talouteen – energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan perustuvaan tulevaan energia-alaan – jolla varmistetaan tuhansien uusien ja kestävien työpaikkojen luominen alueilla, joilla aiemmin tuotettiin hiiltä.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) Vaikka hiilikaivosteollisuus ei vaikuta suuresti Liettuan talouteen, tämä mietintö on maalleni merkittävä. Kun asetuksen (EY) N:o 1407/2002 voimassaolo päättyy, joidenkin jäsenvaltioiden on suljettava hiilikaivoksensa välittömästi ja kohdattava valtavat sulkemisiin liittyvät yhteiskunnalliset ja alueelliset seuraukset. Liettua tietää liiankin hyvin, minkälaisia ongelmia on kohdattava kyseisten sulkemisten jälkeen. Liettuan Ignalinan ydinvoimalan sulkeminen johti liiketoiminnan ja työpaikkojen menetyksiin. Se aiheutti myös energia-alan riippumattomuutemme menettämisen, joten emme saa unohtaa, että Euroopan unioni perustuu energia-alan solidaarisuuteen. Tällä hetkellä Liettua ja muut Baltian maat ovat energiasaarekkeita, jotka ovat erillään EU:n kaasu- ja sähköverkoista. Ilahduin, kun kuulin tässä kuussa uutisia, että Euroopan komissio tukee Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelmaa.

Toivon, että hankkeet, kuten Visaginasin ydinvoimalaan ja Liettuan ja Puolan välisen kaasuverkon yhteenliittämiseen liittyvät hankkeet, saavat rahoitustukea EU:lta. Se hyödyttäisi koko Eurooppaa. Lopuksi, on tärkeää, että pidämme mielessä kaivostyöläisten ja energiateollisuuden muiden alojen työntekijöiden turvallisuuden. Viimeaikaiset onnettomuudet Chilessä ja Uudessa-Seelannissa eivät anna meidän unohtaa sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. (SK) Kivihiilen louhiminen Euroopassa ei ole tehokasta, ja sitä on tuettava. Niin sanotut vaihtoehtoiset energialähteet ovat kuitenkin yhtä tehottomia elleivät vielä tehottomampia. Hiiltä polttavilla voimaloilla on siten jotakin yhteistä aurinko- tai tuulivoimaloiden kanssa. Niiden tuottama sähkö on yksinkertaisesti liian kallista. Valtiot tukevat siksi kivihiilen louhimista tai ostavat sähköä, joka on tuotettu korkeammalla hinnalla kuin loppukuluttajan maksama hinta. Kaikissa sähköntuottamismenetelmissä on etunsa ja haittansa. Kokemus on kuitenkin opettanut meille, että yhteen energialähteeseen luottaminen ei ole hyväksi. Jos EU:n energiavarmuus on ensisijainen tavoitteemme, olisi virhe hylätä yksi mahdollinen energialähde. Valtion ei pitäisi käyttää veronmaksajien rahoja tukemaan toimimattomia yrityksiä. Kaikki ne kaivokset, jotka eivät tällä hetkellä pysty selviämään markkinoilla ilman tukia, eivät välttämättä ole tuhoon tuomittuja. Joistakin niistä voi tulla kilpailukykyisiä, jos niille annetaan aikaa muuttua. Bernhard Rapkayn mietinnöllä se mahdollistetaan. Minä tulen Prievidzan alueelta, jossa on vahvat kaivosperinteet. Tiedän, miten monista perheistä tulisi köyhiä, jos isät menettäisivät työpaikkansa kaivoksissa. Olen äänestänyt myös heidän takiaan mietinnön puolesta, koska sillä luodaan mahdollisuus pelastaa tuhansia työpaikkoja Slovakian perinteisellä kaivosalueella.

 
  
  

Mietintö: Eva Joly (A7-0315/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT-maat) ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta vuonna 2009 laaditun mietinnön puolesta, koska mielestäni on olennaisen tärkeää, että sillä on edelleen merkittävä asema talouskumppanuussopimusten neuvottelujen seurannassa ja että se edistää vuorovaikutusta parlamenttien jäsenten välillä, jotta kaikkien prosessien avoimuus lisääntyy.

Siksi katson, että on olennaisen tärkeää lujittaa yhteistyön parlamentaarista ulottuvuutta ja tunnustaa, että Afrikan unionin perustaminen ja yleisafrikkalaisen parlamentin vallan kasvu ovat epäilemättä haaste AKT:n ja EU:n yhteistyölle ja sen vuoksi myös AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle. Koska komissio ja AKT-maat tekivät vuonna 2009 ehdotuksia Cotonoun kumppanuussopimuksen toisesta tarkistamisesta, on olennaisen tärkeää, että yhteinen parlamentaarinen edustajakokous seuraa tätä kehitystä, jotta varmistetaan, että edustajakokous kehittyy toimielimenä ja sen toiminta jatkuu. Euroopan parlamentin ja yleisafrikkalaisen parlamentin yhteistyö alkoi vuonna 2007, ja viime vuonna parlamenttiin perustettiin täysin itsenäinen suhteista yleisafrikkalaiseen parlamenttiin vastaava valtuuskunta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT-maat) ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toimintaa vuonna 2009 arvioivan päätöslauselman puolesta. Tämän edustajakokouksen työ on erityisen tärkeää, koska sillä vahvistetaan kyseisten maiden demokraattisia prosesseja, ja siksi olen samaa mieltä päätöslauselmassa esitetyistä huomioista, että parlamentit on saatava osallistumaan tiiviisti demokratiakehitykseen sekä kansallisiin kehitysstrategioihin. Katson, että Cotonoun sopimuksen tarkistamisella voidaan auttaa käsittelemään uusia muutoksia, joita on tapahtunut kyseisen sopimuksen ensimmäistä allekirjoittamista seuranneena vuosikymmenenä, ja että sillä lisätään kansallisten parlamenttien, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin osallistumista kyseisten maiden poliittiseen ja taloudelliseen elämään. Olen myös samaa mieltä ehdotuksesta, jonka mukaan Euroopan kehitysrahasto olisi sisällytettävä EU:n talousarvioon kehitysyhteistyön johdonmukaisuuden, avoimuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi ja asianmukaisen valvonnan takaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. (EN) Tuen tätä mietintöä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT) ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta. Kaupasta vastaavan komission jäsenen myönteinen vastaus AKT-maiden pyyntöön tarkastella uudestaan talouskumppanuusneuvotteluissa esiin tuotuja kiistakysymyksiä on tervetullut. Parlamenttien olisi voitava valvoa aiempaa tiiviimmin tulevia talouskumppanuussopimusneuvotteluja ja sopimusten mahdollista täytäntöönpanoa. AKT-maiden parlamenttien pitäisi vaatia, että ne pääsevät osallistumaan kansallisten ja alueellisten strategia-asiakirjojen valmisteluun ja täytäntöönpanoon, koska ne ovat kehitysavun tärkeimpiä suunnitteluvälineitä. Jotta voidaan käsitellä yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen ilmaisemia huolia nykyisen rahoituskriisin vaikutuksista kehitysmaihin, on pyrittävä kehittämään uusia rahoituslähteitä, erityisesti kansainvälisistä rahoitustoimista perittävää veroa. AKT-maiden hallitusten on toisaalta osoitettava sitoutuvansa paremmin veroparatiisien, veronkierron ja laittoman pääoman lakkauttamiseen. Suhteista yleisafrikkalaiseen parlamenttiin vastaavan Euroopan parlamentin pysyvän valtuuskunnan perustaminen tämän vaalikauden alussa on erittäin myönteinen askel, joka edistää AKT:n ja EU:n parlamentaarisen edustajakokouksen koko ajan poliittisemman sitoumuksen vahvistamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. (FR) Suhtaudun myönteisesti tämän mietinnön hyväksymiseen, koska yhteinen parlamentaarinen edustajakokous on onnistunut laadukkaansa työnsä ansiosta pääsemään toimijaksi, jota ei voida sivuuttaa pohjoisen ja etelän yhteistyössä. Edustajakokouksella on esimerkiksi ollut ja sillä on edelleen merkittävä asematalouskumppanuussopimusten neuvottelujen seurannassa. Lisäksi on esitetty joitakin merkittäviä tarkistuksia, kuten yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen kannustaminen ottamaan selvää uudenlaisista ja innovatiivisesta kehitysyhteistyön rahoituslähteistä, kuten kansainvälisistä rahoitustoimista perittävästä verosta, ja sen kehottaminen ratkaisemaan veroparatiisien lakkauttamista koskevan kysymyksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin AKT-maiden ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta vuonna 2009 laaditun mietinnön puolesta, koska katson, että tämä edustajakokous tarjoaa edelleen merkittävät puitteet avoimelle, demokraattiselle ja perusteelliselle vuoropuhelulle Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT-maat) välillä. Yhteistyöprosessin tehostamiseksi ja sen demokraattisuuden lisäämiseksi AKT-maiden parlamenttien on osallistuttava aiempaa enemmän strategisten yhteistyösuunnitelmien valmisteluun ja laatimiseen, ja niiden on osallistuttava aiempaa aktiivisemmin talouskumppanuussopimusneuvotteluihin EU:n viranomaisten ohella.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kyseenalaistamatta AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen vuonna 2009 tekemän työn merkitystä tai sen kiistatonta panosta kehitysyhteistyölle, en voi olla ilmaisematta huoltani Eva Jolyn mietinnön 6 kohdan sisällöstä: "kannustaa yhteistä parlamentaarista edustajakokousta jatkamaan tällä alalla tekemäänsä työtä ja ottamaan selvää uudenlaisista ja innovatiivisista kehitysyhteistyön rahoituslähteistä, kuten kansainvälisistä rahoitustoimista perittävästä verosta". En usko, että kansainvälisistä rahoitustoimista perittävästä verosta olisi paljon hyötyä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmälle.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Yhteinen parlamentaarinen edustajakokous kokoontui kahdesti vuonna 2009, joka oli vuosi, jolloin komissio ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmä tekivät ehdotuksia Cotonoun kumppanuussopimuksen toisesta tarkistamisesta, jota käsiteltiin vuoden 2010 aikana. AKT-ryhmän alueellistamisessa talouskumppanuussopimusprosessin osalta on tärkeää, että yhteinen parlamentaarinen edustajakokous seuraa tiiviisti tätä kehitystä, jotta varmistetaan, että edustajakokous kehittyy toimielimenä ja että sen toiminta jatkuu. Haluaisin korostaa sitä, että yhteinen parlamentaarinen edustajakokous on huolissaan nykyisen rahoituskriisin vaikutuksista ja että se on hyväksynyt Luandassa päätöslauselman rahoituskriisin vaikutuksesta AKT-valtioihin sekä päätöslauselmat kriisin vaikutuksista ja sen ratkaisemisesta AKT-valtioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Jotta AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous voisi täyttää asianmukaisesti tehtävänsä – esittelijän mukaan – pohjoisen ja etelän välisessä yhteistyössä ja lujittaa tämän yhteistyön parlamentaarista näkökulmaa, joitakin sen perusominaisuuksista on puolustettava. Sen edustuksen laajuus on sekä sen suurin etu että olennainen vaatimus, jos sen halutaan toimivan asianmukaisesti tehtävässään. Siksi kaikki yritykset pienentää tätä edustavuutta kustannusten leikkaamisen perusteella on torjuttava ja sen sijaan puolustettava edustajakokouksen moniarvoista luonnetta, jota ilman jotkin sen periaatteista vääristyisivät vakavasti ja jotkin sen perustavoitteista saattaisivat vaarantua vakavasti. Kaikki keinot, jotka tarvitaan kaikkien parlamenttien jäsenten tehokkaan ja laajan osallistumisen aikaansaamiseksi on taattava riippumatta siitä, edustavatko he EU:ta vai, erityisesti, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmää (ATK-maat).

Siksi olemme todistaneet toistuvasti huolestuneina, että tämän osallistumisen aikaansaamiseksi tarvittavia edellytyksiä ei ole onnistuttu takaamaan, erityisesti tulkkauspalvelujen osalta. EU:n ja AKT-maiden virallisia kieliä jätetään toistuvasti pois, kuten on tehty useammin kuin kerran portugalin osalta. Se on vakava virhe, jonka korjaaminen on tärkeää.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. (FR) AKT:n ja EU:n (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ja Euroopan unionin) yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen jäsenenä äänestin päättäväisesti tämän edustajakokouksen toiminnasta vuonna 2009 laaditun mietinnön puolesta. AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous on ainoalaatuinen instituutio, joka on onnistunut pääsemään toimijaksi, jota ei voida sivuuttaa EU:n ja Afrikan suhteissa ja pohjoisen ja etelän suhteissa. Se on onnistunut osoittamaan työnsä laadukkuuden, joka perustuu yhteistyön, kuulemisen, avoimuuden ja demokraattisen vuoropuhelun periaatteisiin ja koko ajan suurempaan vuorovaikutukseen EU:n ja AKT:n parlamenttien jäsenten välillä. Kun edustajakokouksen 20. täysistunto alkaa Kinshasassa, haluaisin kannustaa yhteistä parlamentaarista edustajakokousta jatkamaan työtään ja tätä yhteistyötä. Äänestin erityisesti tietysti sen kohdan puolesta, jossa kehotetaan ponnistelemaan kansainvälisistä rahoitustoimista perittävän veron aikaansaamiseksi ja veroparatiisien lakkauttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen.(PL) Kannatin Eva Jolyn mietintöä AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta vuonna 2009. Kysymys, jota meidän olisi analysoitava perusteellisemmin, koskee yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen alueellisia kokouksia. Nämä kokoukset ovat kiistämättä tärkeitä. Katson kuitenkin, että meidän pitäisi laatia näille kokouksille kaavat ja selkeyttää niitä.

Meidän pitäisi eritellä selkeämmin työskentelymenetelmät, joita alueellisissa kokouksissa käytetään. Näiden kokousten arvo johtuu siitä, että niiden avulla voidaan keskittyä enemmän alueellisiin ongelmiin. Virallisten menettelyjen paremmalla erittelyllä vahvistetaan AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen alueellisten kokousten vaikutusmahdollisuuksia. Juuri siksi meidän pitäisi käsitellä tätä asiaa. Paljon kiitoksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. (EN) Ryhmä, johon minä Euroopan parlamentissa kuulun, on muuttanut alkuperäistä mietintöä sangen huomattavasti. Siinä kehotetaan nyt AKT-maiden hallituksia sisällyttämään vahvempia syrjimättömyyslausekkeita ja auttamaan veronkierron ja veroparatiisien torjunnassa. AKT-maiden kansallisten parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan suurempi osallistuminen – taloudellisen ja teknisen tuen avulla – on tarpeen AKT:n ja EU:n yhteistyön edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Minä äänestin AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta vuonna 2009 laaditun mietinnön hyväksymisen puolesta, koska katson, että sen panos pohjoisen ja etelän yhteistyössä on perustavanlaatuinen. Yhteisellä parlamentaarisella edustajakokouksella on ollut ja on edelleen merkittävä asema paikallisviranomaisten ja -elinten saamisessa mukaan neuvotteluihin talouskumppanuussopimuksista.

Näiden syiden takia yhdyn kollegoideni komissiolle esittämiin kehotuksiin tehdä kaikki mahdollinen oikea-aikaisen tiedon antamiseksi neuvotteluista, jotta voidaan varmistaa, että parlamentti voi osallistua täysimääräisesti sopimusten seurantaan, ja jotta sitä voidaan auttaa siinä. Lopuksi katson, että on ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan parlamentilla on tietoon perustuva asema – enkä sano tätä vain tämän alan neuvottelujen osalta – koska se on toimielin, joka pystyy takaamaan prosessin avoimuuden ja ilmaisemaan paikallisyhteisöjen tarpeet.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta vuonna 2009 laaditun mietinnön puolesta. Parlamentin valvonnan vahvistaminen on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että EU:n kehitysyhteistyövarat käytetään mahdollisimman hyvin ja että niillä edistetään tehokkaasti vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista. Edustajakokouksella on ollut ja sillä on edelleen merkittävä asema talouskumppanuussopimusten neuvottelujen seurannassa, koska sen ansiosta Euroopan parlamentin jäsenet kuulevat suoraan AKT-maiden parlamenttien jäsenten huolista ja edistävät siten Euroopan parlamentin valvonnan parantamista komission neuvottelujen ja talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanon osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT-maat) ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous kokoontui vuoden 2009 aikana kahdesti ja teki näissä kokouksissa merkittäviä päätöksiä erityisesti elintarvike- ja rahoituskriisistä, Somalian tilanteesta, ilmastonmuutoksesta ja Madagaskarin tilanteesta. Myös useat työryhmät tapasivat keskustellakseen monista merkittävistä aiheista, muun muassa parempaa hallintotapaa koskevasta koulutuksesta, rakennushankkeista ja kaupunkialueiden uudelleenasuttamisesta, vammaisista, maaseudun matkailusta ja vähemmistöjen oikeuksista Tšekin tasavallassa. Näistä säännöllisistä kokouksista on tullut merkittäviä niiden monipuolisuuden ja molemmille osapuolille merkittäviä kysymyksiä koskevan keskustelun takia, ja koska niissä pyritään saamaan aikaan ratkaisuja heikoimmassa asemassa olevien alueiden kohtaamiin ongelmiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Äänestin Eva Jolyn AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työstä laatiman erinomaisen mietinnön puolesta, koska se on – toistan – ainoalaatuinen instituutio maailmassa kokoonpanonsa vuoksi ja koska siinä halutaan tehdä yhteistyötä pohjoisen ja etelän keskinäisen riippuvuuden edistämiseksi lainsäädännöllisten keinojen lisäksi myös demokraattisen vuoropuhelun ja yhteistyön avulla. Haluaisin myös käyttää tämän mietinnön suoman tilaisuuden hyväkseni ottaakseni esiin kansainvälisistä rahoitustoimista perittävää veroa koskevan asian, jotta tiettyjä avunantajia autettaisiin kunnioittamaan virallista kehitysapua koskevia sitoumuksiaan ja auttamaan kehitysmaita tekemään tarvittavat muutokset ilmastonmuutoksen käsittelemiseksi. Haluaisin korostaa, että Monterreyn konsensuksessa vuonna 2002, Dohan konferenssin seurantakokouksessa vuonna 2008 ja New Yorkissa syyskuussa 2010 järjestetyssä vuosituhannen kehitystavoitteiden korkean tason täysistuntokokouksessa annettiin puoltava lausunto innovatiivisista ja vaihtoehtoisista kehitysyhteistyön rahoituslähteistä ja korostettiin, että kehitysyhteistyön talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvien näkökulmien välille on saatava tasapainoinen lähestymistapa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Olen äänestänyt AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta vuonna 2009 laadittua mietintöä vastaan, koska se on hyvin epämääräinen ja koska sen sanamuoto on epätarkka. Siinä ei myöskään ole suunnitelmia tehokkaammasta kehitysyhteistyöstä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT-maat) kanssa tulevaisuudessa. Kehitysapu on nykyisessä muodossaan epäonnistunutta 80 prosentissa tapauksia. Se on vain lisännyt kyseessä olevien valtioiden riippuvuutta ulkoisesta avusta. Meidän on autettava näitä valtioita auttamaan itseään. Niiden on voitava kehittyä asteittain toimiviksi kansallisiksi talouksiksi. Tässä yhteydessä kyvyllä ruokkia itsensä on merkittävä osa. Tällä mietinnöllä kuitenkin tuetaan itsepintaisesti vallitsevaa tilaa, ja siksi olen äänestänyt sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. (PL) Yhteistyö Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa on yksi Euroopan unionin ulkopolitiikan tärkeimmistä näkökulmista. Siksi olen pahoillani kuullessani AKT:n maihin vaikuttavista rahoitusongelmista. Näistä ongelmista huolimatta AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä foorumeista pohjoisen ja etelän vuoropuhelussa. Suhtaudun myönteisesti toisaalta Afrikan maiden ja toisaalta Karibian maiden alueelliseen yhdentymiseen, jolla edistetään tehokasta vuoropuhelua Euroopan parlamentin ja kehitysmaiden välillä. Näiden näkökulmien takia ja koska tuen täysimääräisesti vuoropuhelun kehittämistä EU:n ja kehitysmaiden välillä, päätin äänestää AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta vuonna 2009 laaditun mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta laaditun mietinnön puolesta, koska katson, että edustajakokouksella on merkittävä asema ja että se on pyrkinyt löytämään ratkaisuja aika ajoin monimutkaisiin ongelmiin. Vaikka sen tehtävänä on toimia neuvoa-antavana elimenä, se on merkittävä foorumi ja tapaamispaikka keskustelua ja eri tarpeisiin vastaamiseen pyrkimistä varten.

Kaikista hyväksytyistä merkittävistä mietinnöistä ja päätöslauselmista tarvitsee vain mainita Madagaskarin tilannetta, ilmastonmuutosta, Nigerin tilannetta ja Cotonoun sopimuksen toista tarkistusta koskevat mietinnöt ja päätöslauselmat. Lopuksi kannattaa mainita päätöslauselma rahoituskriisin vaikutuksesta AKT-valtioihin, jossa huomautetaan, että kyseiset maat, jotka eivät ole millään tavoin vastuussa maailmanlaajuisesta myllerryksestä, ovat valitettavasti joutuneet maksamaan korkeimman hinnan kustannusten nousuna, rikkaiden maiden tuen vähenemisenä ja kalliimpina hyödykkeinä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT-maat) ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta vuonna 2009 laaditun mietinnön puolesta. Yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen aseman korostaminen on tärkeää, koska se on onnistunut pääsemään toimijaksi, jota ei voida sivuuttaa pohjoisen ja etelän yhteistyössä, ja koska se edistää avoimen ja demokraattisen vuoropuhelun vahvistamista EU:n ja AKT-maiden ryhmän välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. (IT) Olemme tänään täysistunnossa äänestäneet AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta vuonna 2009 laaditusta päätöslauselmaesityksestä.

Yhteinen parlamentaarinen edustajakokous kokoontui vuoden 2009 aikana kahdesti. Kymmenen päätöslauselmaa sekä Luandan julistus toisesta tarkistuksesta Cotonoun kumppanuussopimukseen hyväksyttiin. Vuoden aikana pidettiin myös kaksi alueiden kokousta: toinen Guyanassa (Karibian alue) ja toinen Burkina Fasossa (Länsi-Afrikan alue).

Tästä huolimatta vuotta 2009 varjosti AKT-ministerineuvoston joulukuussa 2008 tekemä päätös vähentää tuntuvasti AKT-sihteeristön henkilöstön virkamatkoja varten tarkoitettuja varoja. Se vaikutti selvästi mahdollisuuksiin järjestää yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen kokoontumisia Brysselin ulkopuolella.

Joulukuussa 2009 AKT-neuvosto hyväksyi tarvittavat tarkistukset varmistaakseen, että talousarviorahoitus kattaisi vuonna 2010 kaksi täysistuntoa, yhden alueellisen kokouksen ja korkeintaan kaksi muuta matkaa. Näissä puitteissa on asianmukaista jatkaa edelleen työtä tällä alalla ja ottaa selvää uudenlaisista ja innovatiivisista kehitysyhteistyön rahoituslähteistä, kuten kansainvälisistä rahoitustoimista perittävästä verosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Kiitän tätä kollegamme Eva Jolyn laatimaan päätöslauselmaa, koska siinä todetaan, että parlamentti on tyytyväinen, että yhteinen parlamentaarinen edustajakokous tarjosi vuonna 2009 edelleen puitteet Euroopan unionin ja AKT-maiden väliselle avoimelle, demokraattiselle ja perusteelliselle vuoropuhelulle, ja kehottaa tehostamaan poliittista vuoropuhelua, pitää tervetulleena kaupasta vastaavan uuden komission jäsenen myönteistä vastausta useiden AKT-maiden ja -alueiden pyyntöön tarkastella uudestaan talouskumppanuusneuvotteluissa esiin tuotuja kiistakysymyksiä, mikä käy yksiin komission puheenjohtajan esittämien lausuntojen kanssa, ja korostaa tiiviin parlamentaarisen valvonnan merkitystä talouskumppanuussopimuksia koskevissa neuvotteluissa ja niiden täytäntöönpanossa

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen.(PL) AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen jäsenenä tuen mietintöä yhteisen edustajakokouksen toiminnasta vuonna 2009. Suhtaudun myönteisesti edustajakokouksen työhön tänä vuonna, erityisesti muun muassa maailmanlaajuisen kriisin vaikutuksista yhteiskunnallisiin oloihin ja ilmastonmuutoksesta annettuihin päätöslauselmiin.

Ensi viikolla edustajakokouksen 20. täysistunnossa käsittelemme muun muassa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista. Yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunnan jäsenenä katson, että on olennaista, että tehdään kattava analyysi ja että ensi vuonna aloitetaan laaja keskustelu AKT-maiden ympäristö- ja yhteiskuntatilanteesta. Nykyiset toimenpiteet tarkistamalla voimme suunnitella tulevien vuosien tavoitteita entistä tehokkaammin. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon tavoin myös minä kannatan Afrikan yhteisötalouden laajempaa tukea ja tunnustamista.

Afrikan yhteisötalouden yhdistäminen EU:n ohjelmaan voi vahvistaa yhteistyötä Kansainvälisen työjärjestön ja Maailmanpankin kaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa ja se voi myös johtaa EU:n yleisen mielipiteen suurempaan tukeen EU:n ulkoisen avun lisäämiselle, kun EU:n yhteisötalouden tärkeimmät toimijat osallistuvat aiempaa enemmän. Mielestäni yhteinen parlamentaarinen edustajakokous voisi myös selvittää perusteellisemmin Afrikan yhteisötalouden osan köyhyyden poistamisessa. Toivon, että yhteinen parlamentaarinen edustajakokous osallistuu aktiivisesti EU:n ja Afrikan strategian täytäntöönpanoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Äänestin tämän Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden kanssa tehtyä työtä tarkastelevan mietinnön puolesta. Tällä tekstillä Euroopan parlamentti kiinnittää huomion siihen, että yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen menestys liittyy avoimeen, demokraattiseen ja perusteelliseen vuoropuheluun Euroopan unionin ja AKT-maiden välillä.

Mietinnössä myös toistetaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta koskeva periaate ja muistutetaan neuvostolle, että Euroopan parlamentti on toistuvasti kehottanut sisällyttämään vahvemman syrjimättömyyslausekkeen Cotonoun sopimukseen.

Suhtaudun erityisen myönteisesti äänestykseen tarkistuksesta, jossa kehotetaan tutkimaan kansainvälisistä rahoitustoimista perittävää veroa mahdollisena vastauksena kriisiin, vaikka minulla ei ole harhakuvitelmia Euroopan parlamentin ristiriitaisista äänistä tämän kysymyksen osalta. Tällä tarkistuksella Euroopan parlamentti kehottaa ottamaan selvää uudenlaisista ja innovatiivisista kehitysyhteistyön rahoituslähteistä, kuten kansainvälisistä rahoitustoimista perittävästä verosta ja "kehottaa yhteistä parlamentaarista edustajakokousta myös ratkaisemaan veroparatiisien lakkauttamista koskevan kysymyksen".

Toivotaan, että tämä mietintö ei jää kokonaan huomiotta ja että kaikki EU:n toimielimet voivat viitata siihen kehittääkseen muita suhteita AKT-maiden kanssa.

 
  
  

Mietintö: Luigi Berlinguer (A7-0252/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Hyväksyn tämän mietinnön, jossa korostetaan 67 artiklaa, joka koskee erilaisia oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä ja oikeussuojan saatavuutta, kysymyksiä, joissa vastavuoroisella tunnustamisella olisi edistettävä tiedon lisäämistä erilaisista oikeusjärjestelmistä ja -perinteistä. Katson, että yksityisoikeuden osalta on EU:ssa edistytty jo valtavasti ja että tämän kunnianhimoisen suunnitelman sellaisen yksityisoikeutta koskevan toimintamallin käyttöönotosta, joka on aiempaa strategisempi ja vähemmän pirstoutunut, pitäisi perustua kansalaisten ja yritysten todellisiin tarpeisiin. Siinä on myös otettava huomioon lainsäädännön ongelmat jaetun toimivallan alalla, jossa yhdenmukaistaminen on yksi vaihtoehto, jos on päällekkäisyyksiä.

Siksi on säilytettävä eri jäsenvaltioiden erilaisten lainsäädäntämallien ja valtiosääntöperinteiden kunnioitus ja samalla käsitteellistettävä unionin toimintamalli yleisten ongelmien ratkaisemiseksi. On myös mainittava, että on tärkeää varmistaa, että käytännössä jo toteutetut toimenpiteet toimivat ja että aikaansaatua edistystä on vahvistettava, jotta voidaan edetä johdonmukaisesti kohti Tukholman ohjelman asianmukaista ja toimivaa täytäntöönpanoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. (IT) Tukholman ohjelmalla vahvistetaan kunnianhimoinen EU:n oikeutta ja turvallisuutta koskeva politiikka kansalaisten EU:n rakentamiseksi.

Tavoitteisiin kuuluu lainsäädäntöehdotus vahvistetusta yhteistyöstä avioeroon sovellettavan lainsäädännön osalta. EU:ssa 20 prosenttia avioeroista koskee kansainvälisiä pareja. Kyseisiä avioeroja haitataan usein loputtomalla byrokratialla ja kansallisten järjestelmien selkeiden vastausten puutteella. Monissa tapauksissa lapset ja heikompi puoliso kärsivät usein henkisestä paineesta ja jännityksestä, jotka johtuvat oikeustoimista. Paras ratkaisu olisi perustaa mahdollisuuksien mukaan sovittelujärjestelmä, jossa pyrittäisiin ystävällismieliseen ratkaisuun osapuolten välillä. Sitä varten olisi asianmukaista viitata tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla 21 päivänä toukokuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/52/EY määritettyihin käsitteisiin.

Tärkeää on myös, että kaikkien kansalaisten käytettävissä on ajanmukaista ja laadukasta tietoa, joka on nyt saatavilla komission tietokannassa, kansallisen ja EU:n tason lainsäädännön olennaisista näkökulmista ja menettelyistä, jotka koskevat eron ja avioeron lisäksi myös sovittelua.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Tukholman ohjelmalla pyritään toteuttamaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla taataan kansalaisten perusoikeudet, kuten oikeus elinkeinon harjoittamiseen, jotta yrittäjyyttä voidaan kehittää talouden eri aloilla. Sen jälkeen, kun unioni alkoi käyttää toimivaltaa oikeus- ja sisäasioissa ja kun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue sittemmin perustettiin, yksityisoikeuden alalla on edistytty valtavasti ja kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen yhtenäistäminen on edistynyt nopeasti. Tällä erittäin merkittävällä oikeuden alalla voidaan parhaiten saavuttaa osapuolina olevien maiden oikeusjärjestelmien vastavuoroinen tunnustaminen ja kunnioittaminen. Minun mielestäni Euroopan komission esittämä toimintasuunnitelma on kunnianhimoinen, mutta samalla on välttämätöntä arvioida jo täytäntöönpantujen toimenpiteiden tehokkuutta ja vastaavuutta asetettujen tavoitteiden kanssa, jotta voidaan vastata kansalaisten, yritysten ja oikeusalan ammattilaisten tarpeisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI), kirjallinen.(BG) Tuen sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ehdotusta sisällyttää EU:n yhtenäismarkkinoita koskeva teksti yksityis-, kauppa- ja perheoikeutta sekä kansainvälistä yksityisoikeutta koskevaan päätöslauselmaan. Minun mielestäni yhtenäismarkkinoilla autetaan EU:n aluetta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden osalta ja edistetään Euroopan sosiaalisen markkinatalouden mallin vahvistamista ja suojellaan samalla kuluttajia. EU:n laidalla sijaitsevaa Bulgariaa uhkaa usein vaarallisten tai mahdollisesti vaarallisten väärennettyjen tavaroiden tuonti. Aivan äskettäin Bulgarian markkinoilta löydettiin 20 vuotta vanhaa lampaanlihaa. Ja se on vain yksi monista tapauksista. EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomisella vahvistetaan yhtenäismarkkinoita, erityisesti kuluttajan oikeuksien suojaa, ja kehotan teitä, hyvät kollegat, tukemaan komissiota tämän ottamisessa huomioon ja sellaisen lainsäädännön antamisessa, jolla taataan yhtenäismarkkinoiden asianmukainen toiminta kuluttajien etujen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentti kehottaa komissiota mahdollisuuksien mukaan varmistamaan, että Tukholman toimintaohjelma todella ilmentää EU:n kansalaisten tarpeita erityisesti koko Euroopan unionin kattavan vapaan liikkuvuuden sekä työntekijöiden oikeuksien, yritysmaailman tarpeiden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien osalta. Haluaisin korostaa, että unionin oikeuden on palveltava kansalaisia, erityisesti perheoikeuden ja yksityisoikeuden alalla ja että siksi olen tyytyväinen siihen, että sen jälkeen, kun unioni alkoi käyttää toimivaltaa oikeus- ja sisäasioissa ja kun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue sittemmin perustettiin, yksityisoikeuden alalla on edistytty valtavasti.

Olisi pantava merkille, että Tukholman ohjelmalla pyritään toteuttamaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla taataan kansalaisten perusoikeudet, kuten oikeus elinkeinon harjoittamiseen, jotta yrittäjyyttä voidaan kehittää talouden eri aloilla. Aika on siksi kypsä vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen tulevan kehityksen miettimiselle, ja Euroopan parlamentti kehottaa siksi komissiota käynnistämään laajan keskustelun, jossa ovat mukana kaikki asianosaiset osapuolet, mukaan luettuna erityisesti tuomarit ja oikeusalan ammattilaiset.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. (CS) Mietinnössä on monia suosituksia yksityis-, kauppa- ja perheoikeuden sekä kansainvälisen yksityisoikeuden alalla. Se koskee lähinnä toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään oikeuden täytäntöönpanokelpoisuutta rajatylittävissä kiistoissa ja, Tukholman ohjelman hengessä, toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään yhteistyötä jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välillä. Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan myös lainsäädäntöaloitetta tuomioiden täytäntöönpanon tehostamisesta velallisen omaisuuden läpinäkyvyyden osalta ja vastaavanlaisia säännöksiä pankkitalletusten takavarikoinnista. Minun mielestäni henkilökohtaisia olosuhteita koskevien tietojen standardointia EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten asiakirjoissa koskeva kysymys on luonnollinen askel, koska sillä poistetaan esteet matkustamiselta.

Mietinnössä kehotetaan myös komissiota, joka on perustanut välimiesmenettelyä käsittelevän työryhmän, järjestämään kuulemisen kaikista lainsäädäntöaloitteista ennen niiden hyväksymistä, koska välimiesmenettelyn kysymyksillä voi olla merkittävä vaikutus kansainväliseen kauppaan. Mietinnössä ehdotetuilla toimenpiteillä autetaan lisäämään oikeuden täytäntöönpanokelpoisuutta EU:ssa, ja siksi olen äänestänyt mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlo Casini (PPE), kirjallinen. (IT) Minä äänestin tyhjää lopullisessa äänestyksessä Luigi Berlinguerin päätöslauselmasta, koska tarkistus 2 jätettiin pois. Se oli erittäin tärkeä 40 kohdan mahdollisten virheellisten tulkintojen poistamiseksi, koska siinä sanotaan, että parlamentti "tukee voimakkaasti suunnitelmia mahdollistaa väestörekisteriasiakirjojen vaikutusten vastavuoroinen tunnustaminen". Ilmaisu voisi johtaa esimerkiksi Euroopan unionin laajuiseen velvoitteeseen tunnustaa samaa sukupuolta olevien ihmisten liitto, joka on rekisteröity jäsenvaltiossa, jossa kyseisenlainen liitto sallitaan.

Meidän on todella erotettava toisistaan päättyneiden oikeudenkäyntien vaikutukset (avioliiton tapauksessa) ja virallisen rekisteröintiasiakirjan vaikutukset. Viimeksi mainittu todistaa täysimääräisesti siitä, mikä on dokumentoitu (esimerkiksi, että Alankomaissa on solmittu homoseksuaalinen avioliitto), ja tällä yleisellä todistuksella on virallisen väestörekisteriasiakirjan vaikutus. Virallisen rekisteröintiasiakirjan vaikutukset ovat kuitenkin hieman erilaisia, ja niiden tunnustamista (esimerkiksi lesken eläke) ei sallita valtiossa, joka ei tunnusta niitä. Perheoikeuden asiat ovat joka tapauksessa osa yksittäisten valtioiden identiteettiä, eikä niihin voida koskea EU:n lainsäädännöllä. Mahdollisuus erilaiseen tulkintaan sai minut äänestämään tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Suhtaudun myönteisesti valtavaan edistykseen, joka on saatu aikaa yksityisoikeuden alalla sen jälkeen, kun unioni alkoi käyttää toimivaltaa oikeus- ja sisäasioissa ja kun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue perustettiin. Lisäksi haluaisin onnitella komissiota tästä erittäin kunnianhimoisesta suunnitelmasta, jolla vastataan huomattavaan määrään parlamentin esittämistä pyynnöistä. On olennaisen tärkeää ottaa käyttöön aiempaa strategisempi ja vähemmän pirstoutunut toimintamalli, joka perustuu kansalaisten ja yritysten todellisiin tarpeisiin, kun nämä käyttävät oikeuksiaan ja vapauksiaan sisämarkkinoilla.

Tukholman toimintaohjelman on ilmennettävä näitä tarpeita muun muassa liikkuvuuden, työntekijöiden oikeuksien, yritysmaailman tarpeiden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien osalta ja edistettävä samalla oikeusvarmuutta ja nopean ja tehokkaan oikeusavun saamista. Emme voi jättää huomiotta lainsäädännön antamista koskevia vaikeuksia jaetun toimivallan alalla, jossa yhdenmukaistaminen on harvoin mahdollista ja jossa on vältettävä päällekkäisyyttä. Erot eri oikeusjärjestelmien lainsäädäntämallien ja valtiosääntöperinteiden välillä voisivat toimia mallina EU:n oikeuskulttuurille mutta ne eivät saisi muodostaa estettä EU:n lainsäädännön kehittämiselle edelleen.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Tällä hetkellä 27 jäsenvaltion ja niiden valtioiden, joiden on määrä liittyä EU:hun lähitulevaisuudessa, yksityisoikeuksien välillä on tiettyjä eroja. Esitetty toimintasuunnitelma on askel eteenpäin; siinä pannaan samankaltaisuudet merkille ja korostetaan eroja huomion kiinnittämiseksi siihen, että noita eroja on vähennettävä.

Erityisesti niiden asioiden osalta, joita käsitellään valiokunnassa, jonka jäsen olen, katson, että yhteisten sääntöjen luominen ja yhdennetyn oikeusjärjestelmän täytäntöönpano ovat olennaisia yhtenäismarkkinoiden menestymisen takaamiseksi. Vaikka kaikkien oikeudellisia perinteitä ja erityisominaisuuksia olisi kunnioitettava, tämän päivän haasteet itse asiassa edellyttävät yhteistä ponnistusta EU:n oikeusjärjestelmien yhdenmukaistamiseksi.

Suhtaudun siksi myönteisesti mietintöön, jossa kehotetaan Euroopan komissiota poistamaan oikeudelliset esteet oikeuksien käytöltä jäsenvaltioissa ja vähentämään kyseisten esteiden kielteisiä vaikutuksia rajatylittävissä oikeudellisissa asioissa mukana oleviin kansalaisiin, sillä ne molemmat ovat olennaisia edellytyksiä "eurooppalaisen oikeuskulttuurin luomiselle", jolla ainoastaan voidaan taata vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luominen Eurooppaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Maria Corazza Bildt (PPE), kirjallinen.(SV) Äänestysselitys: Ruotsin konservatiivit äänestivät 23. marraskuuta 2010 Tukholman ohjelman toteuttamista koskevan toimintasuunnitelman yksityis-, kauppa- ja perheoikeuteen sekä kansainväliseen yksityisoikeuteen liittyvistä näkökohdista laaditun mietinnön (A7-0252/2010) puolesta. Haluaisimme kuitenkin korostaa, että meidän mielestämme pitäisi kiinnittää huomattavasti huomiota oikeusalan ammattien koulutuksen eri muotojen yhdenmukaistamiseen jäsenvaltioissa ja korostaa, että kyseinen yhdenmukaistaminen ei kuulu Tukholman ohjelman puitteisiin. Emme myöskään katso, että kahden kielen taidon pitäisi olla edellytys lakimiehen ammatin harjoittamiselle. Lopuksi haluaisimme huomauttaa, että osapuolten riippumattomuus on erittäin tärkeää kaupallisessa sopimusoikeudessa, ja sen pitäisi myös pysyä sellaisena.

 
  
MPphoto
 
 

  Luigi Ciriaco De Mita (PPE), kirjallinen. (IT) Tukholman ohjelma on olennainen seuraava askel eurooppalaisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämisessä siten, että siinä keskitytään enemmän ihmisiin. Tällaisella suuremmalla keskittymisellä edistetään kansalaisuutta koskevaa aiempaa kattavampaa näkökulmaa, mukaan luettuna ihmisolentojen ja ihmisarvon kunnioittaminen, ja lisäksi lakia ja oikeutta koskevaa näkökulmaa, jonka avulla se on saatavilla koko unionissa, jotta kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan ilman sisäisiä rajoja. Kansalaisiin keskittyminen on taattava kaikkialla, myös maahanmuuttoa ja turvapaikkaa koskevan kasvavan ilmiön osalta, mutta noudattaen tiukasti yhteiskuntarauhaa, myös turvallisuutta, koskevia sääntöjä. Komission toimintasuunnitelma on Tukholman ohjelman johdonmukainen ruumiillistuma. Eurooppalaista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta kehitettäessä on kuitenkin aina kunnioitettava toissijaisuusperiaatetta, jolla kannustetaan kunnioittamaan kansalaisia ja heidän perinteitään, jotka ovat olennainen osa heidän historiaansa. Tukholman ohjelman toteuttamista koskevan toimintasuunnitelman yksityis-, kauppa- ja perheoikeuteen sekä kansainväliseen yksityisoikeuteen liittyvistä näkökohdista laadittu mietintö, josta äänestimme, näyttää noudattavan näitä näkemyksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että on erittäin tärkeää panna asianmukaisesti täytäntöön Tukholman ohjelmalla säädetyt toimenpiteet vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämisen osalta. Se voidaan saada aikaan parantamalla oikeudellista yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, edistämällä eurooppalaista oikeuskulttuuria ja ratkaisemalla erilaiset yhteensopivuuskysymykset jäsenvaltioiden tasolla olemassa olevien erilaisten prosessioikeuden mallien välillä. Tukholman ohjelman toteuttamista koskevassa komission toimintasuunnitelmassa on otettava huomioon kaikki nämä mietinnössä mainitut näkökulmat.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sillä tuetaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään oikeusvarmuutta ja nopean ja tehokkaan oikeusavun saamista. Tukholman toimintasuunnitelman nojalla on välttämätöntä taata, että oikeusjärjestelmien välisessä parhaiden käytäntöjen vaihdossa kiinnitetään erityistä huomiota yksittäisten kansalaisten ja yritysten tarpeisiin ja helpotetaan liikkuvuutta EU:ssa, työntekijöiden oikeuksia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Yksityis-, kauppa- ja perheoikeuden sekä kansainvälisen yksityisoikeuden alat ovat yksi arkaluontoisimmista kussakin EU:n jäsenvaltiossa sovellettavista oikeusaloista. Katson siksi, että kaikki muutokset niihin on tehtävä erityisen huolellisesti ja kiinnitettävä erityistä huomiota toissijaisuusperiaatteeseen. EU:n lainsäätäjien on aina kunnioitettava erilaisia oikeusjärjestelmiä, koska niiden osalta kussakin asiaankuuluvassa poliittisessa yhteisössä on saatu aikaan yhteisymmärrys ja koska ne ovat legitiimejä vaihtoehtoja; niissä ei voida eikä saa jättää huomiotta sitä, että niissä käsitellään kansoja ja valtioita, joilla on vakaat, vakiintuneet ja syvään juurtuneet oikeusjärjestelmät. Suosittelen siksi, että tehdään ihmisten todellisiin tarpeisiin sopivia ja oikeasuhteisia muutoksia ja ehdotettujen suunnitelmien ja aloitteiden ankaria tarkistuksia. Koska seuraan huolellisesti toimenpiteiden käyttöönottoa tämän osalta, olen tietoinen, että on olemassa oikeudellisia suhteita, joita niiden luonteen takia sovelletaan todennäköisemmin useamman kuin yhden maan lakeihin. Tunnustan, että suuri osa siitä, mitä kannatetaan, on myönteistä ja että sillä pyritään vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja toteuttamaan todellinen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Neuvoston joulukuussa 2009 hyväksymällä Tukholman ohjelmalla vahvistetaan ensisijaiset tavoitteet eurooppalaisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämiselle seuraavaksi viideksi vuodeksi. Unionin oikeudella helpotetaan liikkuvuutta ja annetaan kansalaisille mahdollisuus käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ja vahvistetaan siten luottamusta Euroopan oikeudenkäyntialueeseen. Tukholman ohjelman toteuttamista koskevassa komission toimintasuunnitelmassa on kyse Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen saatavilla olevien välineiden käyttämisestä EU:n kansalaisten päivittäisen elämän ja liiketoiminnan helpottamiseksi ja yleisön ja sisämarkkinoiden tarpeiden yhteensovittamisesta jäsenvaltioiden moninaisten oikeudellisten perinteiden kanssa. Tuen tätä mietintöä, mutta haluaisin huomauttaa, että joidenkin alojen olisi oltava ensisijaisia, kuten siviiliasioiden ja virallisten asiakirjojen tunnustamisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tällä valiokunta-aloitteisella mietinnöllä puututaan moniin monimutkaisiin aiheisiin, jotka perustuvat Tukholman ohjelman toteuttamista koskevan toimintasuunnitelman yksityis-, kauppa- ja perheoikeuteen sekä kansainväliseen yksityisoikeuteen liittyviin näkökohtiin. Siksi näkemyksemme esittelijän ehdotuksista ovat myös moninaisia.

Jotkin niistä ovat meistä myönteisiä, erityisesti, kun hän viittaa siihen, että meri-, kauppa- ja perheoikeuteen liittyvistä ongelmista käytävää keskustelua on edistettävä. Nyt on vain niin, että Portugalissa on myös ratkaisematon kysymys, joka koskee noiden alojen tuomarien erikoistumista. Kyseessä olevien asioiden luonteen takia tuomarit luonnollisesti tarvitsevat erikoiskoulutusta työskennelläkseen perheoikeuksissa.

Kaupallisilla aloilla on kuitenkin monia ongelmia, ja olisi luultavasti tärkeämpää varmistaa tavaramerkkisuoja viemällä asia yksityisoikeuteen kuin rikosoikeuteen. Myös tällä alalla Portugalissa käsittelyajat ovat hyvin pitkiä, ja tunnustetaan, että monien tuomarien mielestä on vaikeaa tehdä päätöstä erittäin konkreettisista aiheista.

 
  
MPphoto
 
 

  Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE), kirjallinen.(SV) Äänestysselitys: Ruotsin konservatiivit äänestivät 23. marraskuuta 2010 Tukholman ohjelman toteuttamista koskevan toimintasuunnitelman yksityis-, kauppa- ja perheoikeuteen sekä kansainväliseen yksityisoikeuteen liittyvistä näkökohdista laaditun mietinnön (A7-0252/2010) puolesta. Haluaisimme kuitenkin korostaa, että meidän mielestämme pitäisi kiinnittää huomattavasti huomiota oikeusalan ammattien koulutuksen eri muotojen yhdenmukaistamiseen jäsenvaltioissa ja korostaa, että kyseinen yhdenmukaistaminen ei kuulu Tukholman ohjelman puitteisiin. Emme myöskään katso, että kahden kielen taidon pitäisi olla edellytys lakimiehen ammatin harjoittamiselle. Lopuksi haluaisimme huomauttaa, että osapuolten riippumattomuus on erittäin tärkeää kaupallisessa sopimusoikeudessa, ja sen pitäisi myös pysyä sellaisena.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Äänestimme tätä mietintöä vastaan. On mahdotonta hyväksyä, että tietyillä yksityisoikeuden aloilla luodaan 28. järjestelmä, vaikka valinnainenkin, kansallisten järjestelmien ohittamiseksi. On lisäksi tekopyhyyden huippu todeta, että näiden järjestelmien erilaisuus on etu, kun "tietyn lainsäädännön käyttämistä mallina" suositellaan myös niiden lähentämiseksi – tai toisin sanoen niiden lopulta tapahtuvaksi standardoimiseksi. Ennen kaikkea on mahdotonta hyväksyä, että henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja oleskelumaiden sosiaaliturvaetuuksien syrjimätöntä saatavuutta käytetään tekosyynä väestörekisteriasiakirjojen vastavuoroista tunnustamista koskevalle pyynnölle, koska tämän ehdotuksen todellisen tavoitteena ei ole helpottaa toiseen EU:n jäsenvaltioon muuttaneiden eurooppalaisten perheiden elämää. Todellisena tavoitteena on pakottaa saman sukupuolen avioliitot ja homoseksuaalien adoptiot niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät tunnusta niitä omassa lainsäädännössään. Perheoikeus kuuluu tiukasti ja yksinomaan jäsenvaltioiden vastuuseen, ja sen on säilyttävä sellaisena. Meidän on kuitenkin lopetettava Saksan oikeuslaitoksen yksipuoliset päätökset lapsen huoltajuudesta, kun eri kansallisuutta olevat avioparit eroavat, ja Jugendamt-viraston kohtuuton ja absoluuttinen valta, josta on kerrottu meille toimitetuissa vetoomuksissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. (FR) Olen tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen, koska siinä suhtaudutaan myönteisesti Tukholman toimintasuunnitelmaan ja erityisemmin osiin, joita siinä on yksityis-, kauppa-, ja perheoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden osalta. Euroopan unionin on tehtävä työtä "Euroopan oikeudenkäyttöalueen" luomiseksi, ja tuo alue perustuu ajatukseen siitä, että tuomioiden on voitava ihmisten lailla liikkua unionissa, jotta Euroopan kansalaisten oikeussuojan saatavuutta voidaan edistää. Tämä "yhteinen oikeudenkäyttöalue" sisältää jäsenvaltioiden tuomioiden vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen, ja tämä vastavuoroista tunnustamista koskeva kysymys on olennaisen tärkeä monilla aloilla, esimerkiksi perheoikeudessa, sopimuksissa, perimisessä ja testamenteissa ja avioliitto-oikeudessa. Ne ovat olennaisen tärkeitä aloja kaikkien elämässä. Mietinnössämme korostetaan muun muassa oikeudellisen koulutuksen merkitystä, tuomareiden välisten verkojen luomista ja vaihto-ohjelmien käyttöönottoa. Tuen näitä tavoitteita täysimääräisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Martin Kastler (PPE), kirjallinen. (DE) Olen äänestänyt tarkistusten puolesta ja Luigi Berlinguerin mietintöä vastaan, koska en ole varma, että sillä suojataan riittävästi toissijaisuutta. Minun mielestäni meidän ei pitäisi voida poistaa merkittäviä yksityiskohtia vain siksi, että tämä on suuri direktiivipaketti. Tällä strategialla tehdään karhunpalvelus. Minulle asian ongelma on 40 kohta, joka aiheuttaa siinä muodossa kuin se tänään hyväksyttiin ja yhdessä muiden Tukholman ohjelman osien kanssa oikeudenkäyttöaluetta koskevia ristiriitoja. Konkreettisesti sanottuna on epäilyjä siitä, pitäisikö meidän käyttää perheoikeutta väestörekisteriasiakirjojen, toisin sanoen avioliittotodistusten, vastavuoroiseen tunnustamiseen ja pitäisikö meidän siten ottaa huomioon jäsenvaltioiden päätöksentekovaltuudet avioliiton määritelmän osalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdassa määritellyn menettelyn mukaisesti.

Niin kauan kuin tämä on epäselvää, on vaara, että yksityisoikeuden yksinkertaiset menettelyt ja rajatylittävän perheoikeuden monimutkaiset menettelyt joutuvat ristiriitaan. Tarkistusta 3 vastaava lause olisi riittänyt vähentämään tätä ristiriitaa. Tänään parlamentin enemmistö ei kuitenkaan valitettavasti tukenut tuota yksityiskohtaa. Olen edelleen sitä mieltä, että avioliitto ja perhe-elämä ovat valtion erityissuojeluksessa. Ne ovat yksinomaan jäsenvaltioiden asia. Siksi olen äänestänyt tätä valiokunta-aloitteista mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. (EN) Tässä päätöslauselmassa komissiota ja neuvostoa kehotetaan varmistamaan, että parlamenttia kuullaan täysimääräisesti oikeusalan koulutuksen järjestämisestä. Tällä aloitteella edistetään käsitettä eurooppalaisesta oikeuskulttuurista, jotta kaikkia EU:n kansalaisia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja arvokkaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Tukholman ohjelman toteuttamista koskevasta toimintasuunnitelmasta laaditun mietinnön puolesta, koska katson, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan osalta aikaansaatu edistys on olennaisen tärkeää. Oikeuden, myös yksityisoikeuden, alalla on todellakin saatu aikaan valtavasti edistystä sen luomisesta alkaen.

Katson, että jäsenvaltioiden erilaisia lainsäädäntämalleja ja valtiosääntöperinteitä on kunnioitettava, mutta katson myös, että kyseisten erojen olemassaoloon olisi suhtauduttava vahvuutena, johon on keskityttävä, jotta saavutetaan tavoite, jonka mukaan EU:n oikeutta on kehitettävä edelleen. Siksi eurooppalaisen oikeudellisen yhteisön on osallistuttava, koska sen panoksen pitäisi lujittaa ajatusta todellisesta eurooppalaisesta oikeuskulttuurista tiedon jakamisen ja oikeusvertailun tutkimisen avulla.

Siksi tuen täysimääräisesti ehdotusta luoda foorumi, jolla rajatylittäviä asioita, kuten meri-, kauppa- ja perheoikeutta sekä henkilövahinkoja, käsittelevät tuomarit voisivat keskustella ja lisätä ymmärrystään. Lopuksi katson, että näiden ennakkoedellytysten perusteella Tukholman toimintasuunnitelmassa olisi keskityttävä vastaamaan täysimääräisesti eurooppalaista oikeutta koskevaan pyyntöön, jonka yksittäiset kansalaiset ja yksittäiset yritykset ovat ilmaisseet käyttäessään oikeuksiaan ja vapauksiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Marine Le Pen (NI), kirjallinen. (FR) Kun Tukholman ohjelmaa (2010–2015) tarkastellaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen yhteistyön näkökulmasta, siinä todellisuudessa luodaan perusta EU:n ylivallalle monilla aloilla pyrkimyksenä poistaa jäljellä olevat esteet "vapaalta liikkuvuudelta" EU:n jäsenvaltioiden väliltä. Olipa kyse perusoikeuksista, yksityisyydestä, vähemmistöjen oikeuksista, "Euroopan unionin kansalaisuudesta" tai turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikasta, tämä hämmentävä valikoima on vain tekosyy Euroopan unionin byrokraattisen supervaltion liittovaltiotavoitteen edistämiselle. Katson, että oikeus ja kaikki tavat ja käytännöt ovat olennainen osa kansan ja itsenäisen valtion henkeä ja identiteettiä. Hämärän eurooppalaisen standardoinnin ajatuksen tukeminen, erityisesti yksityis- ja perheoikeuden osalta, tarkoittaisi vuosisatojen aikana tehtyjen uhrausten ja aikaansaatujen saavutusten kieltämistä. Koska Ranskassa on edelleen, ainakin vielä, yhdet maailman korkeimmista oikeus- ja sosiaaliturvan normeista, se ei edisty lainkaan jäämällä EU:ta kannattavan, globalistisen ja ultraliberaalin itsepäisyyden uhriksi.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti tämän Tukholman ohjelmaa koskevan mietinnön antamiseen, koska siinä korostetaan tarvetta kansallisten viranomaisten antamien virallisten asiakirjojen vastavuoroiseen tunnustamiseen. Se kattaa samaa sukupuolta olevien liitot, mikä tarkoittaa, että samaa sukupuolta olevat kumppanit voidaan katsoa omaisiksi ulkomailla tapahtuvassa onnettomuudessa ja että heillä voi tarvittaessa olla yhdenvertaiset oikeudet veroetuuksiin toisessa jäsenvaltiossa asuessa tai työskennellessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Tukholman ohjelman tavoitteet ja sen toteuttamissuunnitelma ovat myönteisiä. Minun mielestäni yksi tärkeimmistä syistä on se, että ohjelman tavoitteena on luoda perusta ja edellytykset, joiden nojalla EU:n kansalaiset voivat hyödyntää ja valvoa täysimääräisesti oikeuksiaan ja vapauksiaan. Tukholman ohjelman täytäntöönpanossa on ongelmansa ja niitä on jatkossakin. Toisaalta tavoitteena on lainsäädännön yhtenäistäminen (esimerkiksi liikkumisen vapautta koskevan oikeuden alalla) ja toisaalta on olemassa väärinkäytön vaara yhtenäisten oikeusnormien erilaisten tulkintojen takia. Tukholman ohjelman aloitetta, jolla pyritään takaamaan jäsenvaltioiden virallisten asiakirjojen vastavuoroinen tunnustaminen, voidaan pitää tervetulleena. Kyseinen mekanismi ei saa kuitenkaan joutua suoraan ristiriitaan jäsenvaltioiden perusasetusten kanssa, etenkään perheoikeuden alalla. Koska perheoikeus kuvastaa monivuotista perinnettä ja vaivalla aikaansaatua yhteiskunnallista yksimielisyyttä, on mahdotonta hyväksyä, että jäsenvaltion itsemääräämisoikeutta tällä alalla rikotaan, edes hyvää tarkoittavien yhtenäistämisjärjestelmien takia. Lisäkehityksellä olisi pyrittävä takaamaan, että yhtenäinen laki ei johda normien heikentymiseen niiden oikeuksien (kansalais-, sosiaali- jne.) osalta, joita jäsenvaltioissa on eri tasoilla. On myös tarpeen varmistaa, että asetusten yhtenäistäminen ei saa aikaan mahdollisuutta käynnistää omaisuutta koskevia kanteita ja loukata valtion koskemattomuutta, ja on määriteltävä selkeästi, miten taataan yhtenäisten EU:n asetusten täytäntöönpanokelpoisuus ja kuka sen takaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Yksityis-, kauppa- ja perheoikeuden sekä kansainvälisen yksityisoikeuden alat ovat yksi arkaluontoisimmista eri EU:n jäsenvaltioissa sovellettavista oikeusaloista. Äänestin tyhjää tästä mietinnöstä, koska mielestäni on olennaisen tärkeää, että toissijaisuusperiaate on aina läsnä näissä asioissa, erityisesti perheoikeuteen liittyvissä asioissa ja kun käsitellään avioliitto- ja perheoikeuden vastavuoroisen tunnustamisen kaltaisia asioita.

 
  
MPphoto
 
 

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. (HU) Mitä aiomme parantaa EU:n oikeudellisen yhteistyön tasossa sellaisena kuin se nyt on? Hyväksytyssä asiakirjassa selvennetään komission suunnitelmien tärkeimpiä osia. Siinä korostetaan tulevalla kaudella edessämme olevia tehtäviä kansalaisten näkökulmasta. Poliitikkona ja opettajana olen samaa mieltä siitä, että korkeakoululaitosten välistä viestintää on parannettava edelleen, jotta uudet asianajajasukupolvet voivat tutustua eurooppalaisen oikeuskulttuurin moninaisuuteen jo opiskeluaikanaan. Oikeusalan kehittäminen edelleen on jäsenvaltioiden edun mukaista. Koulutukseen investoitu energia vaikuttaa oikeusjärjestelmän tehokkuuteen. Meidän on ponnisteltava taataksemme, että koulutukseen tarvittavat resurssit ovat käytettävissä kaikkialla. Rajatylittävän yhteistyön esteiden poistamisen tärkeimpiä edistäjiä voivat olla ne ammattilaiset, jotka ovat saaneet kokemusta ulkomailla ja joilla on asianmukainen kielitaito. Luottamusta jäsenvaltioiden järjestelmiin voidaan parantaa ottamalla heistä oppia. Opiskelijoita on kannustettava osallistumaan vaihto-ohjelmiin ulkomailla.

On olennaisen tärkeää tukea foorumeita, joilla pyritään kehittämään ammatillista vuoropuhelua. Oikeudellisten ammattien edustajille on annettava tilaisuus ilmaista jatkuvasti mielipiteensä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvasta alueesta. Juuri he kohtaavat käytännössä merkitykselliset ongelmat. Juuri heille osoitamme kysymyksemme tähän mennessä toteutettujen toimenpiteiden tuloksista. Meidän on kansalaisten etujen edustajina pyrittävä takaamaan, että EU ei tarkoita ihmisten mielissä lainsäädännöllistä sekasotkua. Kuluttajia ja yrityksiä koskevan lainsäädännön pitäisi todellakin olla heitä varten ja heistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Tukholman ohjelman toteuttamista koskevan toimintasuunnitelman yksityis-, kauppa- ja perheoikeuteen sekä kansainväliseen yksityisoikeuteen liittyvistä näkökohdista laaditun mietinnön 40 kohta on vakava tunkeutuminen kansalliseen lainsäädäntöön, koska siinä kehotetaan, että tietyssä jäsenvaltiossa solmitut saman sukupuolen avioliitot ja parisuhteet on tunnustettava kaikissa muissa jäsenvaltioissa. Tämän toimenpiteen salakuljettamiseksi takaoven kautta on käytetty ovelaa sanamuotoa. Päätöslauselman saksankielisessä versiossa, ja epäilen, että monissa muissakin kieliversioissa, tämän kohdan todellinen tavoite ei ole läheskään niin selkeä kuin sen pitäisi olla. Koska vastustan periaatteesta homoavioliittoja ja erityisesti tällaista vilpillistä poliittista tyyliä, olen äänestänyt tätä kohtaa vastaan ja tätä mietintöä vastaan. Mietinnöstä voisi tulla kannustin parisuhdematkailulle samalla tavoin kuin on jo tapahtunut adoption ja keinohedelmöityksen kanssa.

Parisuhteen solmiminen maassa, jossa avioliittoa vastaavilla oikeuksilla ja vaateilla on lainvoima, mahdollistaa sen, että kumppanit esittävät alkuperämaassaan vaateita, joita siellä sovelletaan vain avioliittoon. Tämän päätöslauselman lopullisena seurauksena olisi se, että eri asetusten olemassaolo eri maissa olisi täysin järjetöntä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. (RO) Mietinnössä käsitellään erittäin merkittävää aihetta eli sitä, miten EU vastaa kansalaisten ja yritysten tarpeisiin oikeusalalla, erityisesti rajatylittävissä yksityis- ja kauppakiistoissa. Pidän kuitenkin valitettavana, että en löytänyt mietinnön sisällöstä mitään viittausta toimiin, joita tarvitaan tiedottamaan kansalaisille tai yritysten vastaaville henkilöille heille EU:n lainsäädännöllä tarjotuista mahdollisuuksista etujen ajamiseen oikeusmenettelyissä. Näistä mahdollisuuksista ei tiedetä tarpeeksi, ja siksi niitä ei hyödynnetä riittävästi. On tärkeää keskittyä tuomareihin ja asianajajiin, mutta sillä ei varmisteta, että nämä tiedot ovat täysimääräisesti kansalaisten saatavilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. (PL) Äänestin Tukholman ohjelman toteuttamista koskevan toimintasuunnitelman yksityis-, kauppa- ja perheoikeuteen sekä kansainväliseen yksityisoikeuteen liittyvistä näkökohdista laaditun mietinnön puolesta. Sen jälkeen, kun unioni alkoi käyttää toimivaltaa oikeus- ja sisäasioissa ja kun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jossa EU ja jäsenvaltiot ovat yhdessä toimivaltaisia, sittemmin perustettiin, yksityisoikeuden alalla on edistytty valtavasti. Euroopan komission tiedonannossa "Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten" (KOM(2009)0262) ehdotettiin kunnianhimoista suunnitelmaa edellä mainitun alueen kehittämiseksi kaudella 2010–2014.

Ei voi olla epäilystäkään siitä, että edistyminen edelleen tällä alalla edellyttää aiempaa strategisempaa toimintamallia, jossa keskitytään ensisijaisesti kansalaisten ja yritysten tarpeisiin, jotka koskevat oikeuksien ja vapauksien käyttöä yhtenäismarkkinoilla. Asteittaista yhtenäistämistä, lähentämistä ja standardointia tarvitaan esimerkiksi kuluttajansuojan alalla. On sanomattakin selvää, että hyvin erilaisia oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä on kunnioitettava ja että ne on sovitettava yhteen, kun taataan jo käyttöönotettujen toimenpiteiden toimivuus. Katson kuitenkin, että niiden rinnakkaiseloon olisi suhtauduttava pikemmin vahvuutena ja mallina kuin esteenä, kun luodaan yhteisiä ratkaisuja EU:n lainsäädännölle. Näihin haasteisiin vastaamiseksi komission olisi käytävä avointa keskustelua oikeusjärjestelmien eri edustajien, myös ja erityisesti, oikeusalan ammattilaisten kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Luigi Berlinguerin mietinnön puolesta siksi, että siinä käsitellään näkökohtia, joiden merkitys on perustavanlaatuista sille, että voidaan siirtyä kansalaisten Eurooppaa kohti ja jotta voidaan edistää eurooppalaisen oikeuskulttuurin kehittämistä.

Mietinnössä käsitellään tasapainoisella ja kattavalla tavalla erityisesti kysymyksiä, jotka koskevat tuomareiden kouluttamista, oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä, EU:n sopimusoikeutta, perusoikeuksia, myös yrittämisen vapautta, jotta yrittäjyyttä voidaan kehittää talouden eri aloilla, ja kansallisten viranomaisten antamien virallisten asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista, mukaan luettuna väestörekisteriasiakirjojen vaikutukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Tukholman ohjelmalla pyritään suojaamaan kansalaisten perusoikeuksia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Jäsenvaltioiden eri oikeusjärjestelmien erot luovat kuitenkin esteitä EU:n lainsäädännön kehittämiselle. Siksi äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska siinä ehdotetaan yksityis-, kauppa- ja perheoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden lähentämistä ja yhtenäistämistä ja keskitytään jäsenvaltioiden erilaisten oikeusjärjestelmien väliseen yhteistyöhön

• kehittämällä eurooppalaista oikeuskulttuuria

• kouluttamalla tuomareita, syyttäjiä ja muuta oikeuslaitoksen henkilöstöä, jotta voidaan lisätä keskinäistä ymmärrystä muiden jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmistä ja ratkaista rajatylittävät kiistat

• luomalla säännöllinen foorumi, jotta niiden oikeusalojen tuomarit, joilla esiintyy rajatylittäviä asioita, voivat tutkia oikeudellisia ristiriitoja tai ongelmia aiheuttavia aloja ja kehittää keskinäisen luottamuksen ilmapiirin

• ottamalla käyttöön EU:n sopimusoikeus

• ottamalla käyttöön yhteistyö jäsenvaltioiden tuomioistuinten välillä yksityis- ja kauppaoikeuden asioiden todistajien kuulemisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Joulukuussa 2009 hyväksytyllä Tukholman ohjelmalla vahvistetaan ensisijaiset tavoitteet eurooppalaisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämiseksi seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tässä yhteydessä on tärkeää panna merkille huomattavat tulokset, jotka on jo saatu aikaan, ja toivoa, että suositelluilla toimenpiteillä voidaan auttaa vastaamaan kansalaisten ja yritysten todellisiin tarpeisiin, helpottamaan heidän liikkuvuuttaan ja heidän oikeuksiensa ja vapauksiensa käyttöä yhtenäismarkkinoilla vaarantamatta toissijaisuusperiaatteen vaatimuksia ja eri jäsenvaltioiden oikeudellisten toimintamallien ja valtiosääntöperiaatteiden moninaisuuden kunnioittamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestimme tänään täysistunnossa Tukholman ohjelman toteuttamista koskevan toimintasuunnitelman myönteisistä oikeudellisista näkökohdista laaditusta päätöslauselmasta, toisin sanoen Euroopan unionin ensisijaisista tavoitteista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan kehittämiseksi kaudella 2010–2014 keskittyen erityisesti yksityis- ja kauppaoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden näkökohtiin.

Asiakirjassa kehotetaan komissiota parantamaan esitettyä ehdotusta ja pyrkimään ratkaisemaan tietyt ongelmat ja kriittiset alat, joita ilmenee erityisesti kansainvälisessä oikeuskäytännössä. Kansallisten tuomareiden avustaminen ehdotettujen toimenpiteiden teknisissä näkökohdissa lainsäädännön laatimisen aikana ja riippumattoman eurooppalaisen kannevälineen perustaminen, jonka avulla olisi muun muassa mahdollista ratkaista ainakin osittain erilaisista mielipiteistä kansallisessa prosessioikeudessa johtuvat ongelmat, ovat konkreettisia esimerkkejä rakentavasta ja myönteisestä toimintamallista, jonka yhteinen ja kattavasti käsitelty päätöslauselmaesitys voisi saada aikaan EU:n lainsäädännössä.

Ihmisten kannalta niin tärkeällä alalla kuin yksityisoikeus on välttämätöntä kunnioittaa ja sovittaa yhteen hyvin erilaisia lainsäädäntämalleja ja valtiosääntöperinteitä mutta on myös välttämätöntä vastata kansalaisille näistä eroista aiheutuviin kielteisiin oikeudellisiin seurauksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Tämä on hyvä päätöslauselma, jossa kehotetaan pääasiassa käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja eurooppalaisen oikeuskulttuurin kehittämiseksi erityisesti oikeusalan koulutuksen avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Marco Scurria (PPE), kirjallinen. (IT) Toivon, että toimintasuunnitelmassa määritetyt toimet toteutetaan suunnitellussa aikataulussa, sillä ne ovat tärkeitä EU:n kansalaisten elämän parantamisessa. Italia on erityisesti aina tukenut tarvetta kehittää keskinäistä luottamusta unionin jäsenvaltioiden välille, ja se kannattaa sitä, että EU:n asetusten soveltamisalaa laajennetaan edelleen oikeus- ja sisäasioiden alalle.

Tästä näkökulmasta tuemme lujasti koko toimintasuunnitelman näkökulmaa, joka liittyy päätösten vastavuoroista tunnustamista koskevaan periaatteeseen, joka on saatava aikaan vahvistamalla keskinäistä luottamusta. Haluaisin myös korostaa, että on käytettävä kaikki mahdolliset keinot eurooppalaisen oikeuskulttuurin edistämiseksi erityisesti oikeusalan koulutuksen avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Debora Serracchiani (S&D), kirjallinen. (IT) Haluaisin ilmaista tyytyväisyyteni merkitykseen, joka on annettu yksityisoikeutta koskeville asioille, esimerkiksi lainsäädäntöehdotus vahvistetusta yhteistyöstä avioeroon sovellettavan lainsäädännön osalta ja perintöä koskevien virallisten julkisten asiakirjojen tunnustaminen ja luominen. Olen erityisen tyytyväinen nähdessäni, että korostetaan tarvetta ottaa käyttöön tehokasta eurooppalaista oikeuskulttuuria edistäviä konkreettisia toimia ja ohjelmia, jotka perustuvat Erasmus-järjestelmien nojalla tuomareille ja kaikille oikeusalan toimijoille tarjottaviin koulutustoimenpiteisiin.

Suunnitelmassa määritetyt toimet ovat erittäin tärkeitä EU:n kansalaisten takuiden parantamiseksi oikeuden kunnioittamisen osalta, mutta on tarpeen ottaa käyttöön aiempaa strategisempi ja vähemmän pirstoutunut toimintamalli, joka perustuu kansalaisten ja yritysten todellisiin tarpeisiin, kun nämä käyttävät oikeuksiaan. Meidän on toisaalta otettava huomioon lainsäädännön ongelmat yhdenmukaisesti jaetun vastuun alalla mutta toisaalta meidän on laajennettava EU:n asetuksia oikeus- ja sisäasioiden alalla. Siten oikeusvarmuuden osat ovat entistäkin selkeämpiä ja niitä tuetaan enemmän, ja tasoitamme tietä aidosti yhteiselle oikeusteorialle ja -käytännölle Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen.(PL) Tukholman ohjelman ansiosta jäsenvaltioiden kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan koko Euroopan unionissa yksityis-, kauppa- ja työoikeuden alalla. Ohjelmalla tarjotaan etuja ja enemmän avoimuutta kansalaisille. Sillä myös parannetaan säädösjärjestelmäämme Euroopan unionissa.

Aiempaa yhtenäisempien järjestelmien rakentamiseksi on kuitenkin olennaista, että toimiamme koordinoidaan paremmin ja että unionin jäsenvaltioiden välillä vaihdetaan kokemuksia. Se koskee suurelta osin oikeusjärjestelmää, mukaan luettuna erittäin merkittävät kysymykset maahanmuutosta ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Yksi erittäin merkittävä asia, erityisesti nykyisten taloudellisten ongelmien aikana, on tehokkaiden toimintamekanismien kehittäminen yhtenäismarkkinoiden ja taloudellisen yhdentymisen alalla, millä tarkoitan aiempaa liberaalimpia periaatteita Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen kaupan osalta ja kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa koskevan lainsäädännön laatimista. Taloudellisten prosessien osallistujien näkökulmasta on ennen kaikkea tarpeellista määritellä yritysten ja kuluttajien suojaa koskevat oikeudet ja valvoa edelleen tehokkaasti yhtenäismarkkinoiden alan säädösten täytäntöönpanoa ja valvontaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Sen jälkeen, kun Euroopan unioni sai jaetun toimivallan oikeus- ja sisäasioissa, yksityisoikeuden alalla on edistytty valtavasti. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artiklassa korostetaan EU:n erilaisten oikeusjärjestelmien ja -perinteiden kunnioittamisen merkitystä, ja Luigi Berlinguerin mietinnössä korostetaan sitä yhtenä EU:n vahvuutena. Toissijaisuus on yksi EU:n oikeuden perusperiaatteista, ja se perustuu näkemykseen, että alisteinen jäsen voi ratkaista ongelmia ja suorittaa tehtäviä itsenäisesti. Oikeus- ja sisäasioiden alat ovat perinteisesti olleet jäsenvaltioiden vastuulla. Kaikilla jäsenvaltioilla on omat erityispiirteensä ja perinteensä, jotka kertovat Euroopan kulttuurien moninaisuudesta. Tämän päivän maailman muuttuvan todellisuuden vauhtiin vastaamiseksi tarvitaan kuitenkin Euroopan unionin yhteistä vastuuta.

Nykyään rajatylittäviä näkökohtia sisältävät sopimuksen ovat yleisiä, ja parisuhteet tai perheet, joissa kumppanit tulevat eri jäsenvaltioista, ovat tavallisia. Ne luovat kuitenkin kansallisen yksityisoikeuden osalta aikaan haasteita, joihin meidän on vastattava. Kuten esittelijä suosittelee, nyt on aika kehittää eurooppalainen oikeuskulttuuri kansallisten oikeuskulttuurien ohelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. (SK) On sääli, että tämä parlamentti on päättänyt yksinkertaisesti poistaa Tukholman ohjelmaa koskevan keskustelun asialistalta. Jos ei ole tilaisuutta keskustella, ei ole tilaisuutta esittää kysymyksiä. Jos emme myöskään salli kriittistä keskustelua yhdentymisprosessista, se vain vahvistaa monien jäsenvaltioiden kansalaisten huolia. Yksi näistä huolista on keskustelu yksityisoikeudellisen aseman luomisesta avioliitolle. Monet perhejärjestöt kaikissa jäsenvaltioissa huomauttavat, että samaa sukupuolta olevat parit voivat siten käyttää Tukholman ohjelman mekanismia hyväkseen. Tämä kysymys voidaan ratkaista yksityisoikeudellisten menettelyjen ja kansainvälisen yksityisoikeuden puitteissa mutta myös EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan mukaisen perheoikeutta koskevan monimutkaisen menettelyn avulla. Jos Tukholman ohjelmaa käytetään väärin sitä varten, se johtaisi välilliseen muutokseen lainsäädännössä, ja se on juuri sitä, mitä vastaan unioni on pitkään taistellut. Komission ja neuvoston on siksi selitettävä, että yhteiskunnallis-oikeudelliset mekanismit tai Tukholman ohjelma eivät ikinä johda avioliittoinstituution luomiseen samaa sukupuolta oleville pareille. Jos haluamme rakentaa vahvan unionin, se ei saa tapahtua rajoittamalla jäsenvaltioiden valtuuksia tai yhteistä hyvää. ECR-ryhmä on esittänyt ehdotuksia tarkistuksiksi, joilla korostetaan jäsenvaltioiden valtuuksia. Ellei näitä ehdotuksia hyväksytä, minä äänestän esitettyä mietintöä vastaan.

 
Päivitetty viimeksi: 18. huhtikuuta 2011Oikeudellinen huomautus