Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/2219(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0312/2010

Keskustelut :

PV 24/11/2010 - 20
CRE 24/11/2010 - 20

Äänestykset :

PV 25/11/2010 - 8.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0434

Puheenvuorot
Torstai 25. marraskuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

9. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0683/2010)

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). (LT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa on käsitelty vuoden 2011 talousarviosta käytäviä neuvotteluja. Viime viikolla pidetty parlamentin ja neuvoston sovittelukomitean epäonnistunut tapaaminen on herättänyt suurta huolta koko Euroopan unionissa. On valitettavaa, että jotkut eivät vielä pidä tarpeellisena Lissabonin sopimuksen noudattamista. Mikäli emme pääse yksimielisyyteen talousarviosta ja muista siihen liittyvistä asioista vuoden loppuun mennessä, siitä koituu hyvin vakavia seurauksia. Euroopan ulkosuhdehallinnon ja kolmen muun instituution perustaminen Euroopan unionin rahoitusinstituution valvomiseksi olisi hyvin vaikeaa, mikäli rahoitus olisi puutteellinen. Rahan puute tarkoittaa myös sitä, että koheesiopolitiikkaa, joka on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä politiikan aloista, ei pantaisi täytäntöön asianmukaisesti, puhumattakaan siitä, mitä tapahtuisi Eurooppa 2020 -strategialle ja Galileo-ohjelmalle. Sen vuoksi olen sitä mieltä, että Euroopan parlamentin rakentava ja joustava kanta osoittaa jälleen kerran sen, että rahoituskriisin keskellä Euroopan parlamentti toimi todella vastuuntuntoisesti.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, haluan sanoa muutaman sanan vuoden 2011 talousarvioneuvottelujen fiaskosta. Ensinnäkin totean, että oikeus laatia talousarvio on minkä tahansa parlamentin keskeinen oikeus. Toinen asia on se, että itseensä vakavasti suhtautuvan parlamentin on harjoitettava tätä oikeuttaan. Kolmanneksi haluan vedota Eurooppa-neuvostoon, jotta se kunnioittaisi tätä Euroopan parlamentin itsestään selvää oikeutta ja hyväksyisi sen. Neljäntenä asiana totean, että on luotava prosessi, jolla varmistetaan, että Euroopan parlamentin mielipiteitä kuunnellaan talousarvioita koskevien päätösten yhteydessä.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, äänestin tämän budjetin puolesta, ja on tietenkin selvää, että kun meillä parlamentissa on budjettivalta, meidän pitää sitä käyttää.

Nyt on kuitenkin mietittävä, miten voimme toimia vastuullisesti. Voin sanoa, että monilta osin tämän budjetin sisältö ei vastaa niitä ihanteita, joita meillä Euroopan unionissa on. Toivoisinkin, että voisimme yksityiskohtaisesti käydä läpi monia asioita sillä tavalla, että katsottaisiin joitain vanhoja jäänteitä, jotka eivät ole enää tarkoituksenmukaisia, ja uskallettaisiin uudistaa sitä kautta budjettia. On tietenkin tärkeää myös huolehtia siitä, että Euroopan unioni saa omia varoja ja voidaan sitä kautta toteuttaa paremmin myös niitä tehtäviä, joista olemme yhdessä sopineet ja jotka tulivat meille Lissabonin uudistussopimuksen myötä.

Kun viittaan siihen, että on joitakin asioita, joissa pitäisi ottaa uudenlainen näkemys, niin meillä on vanhoja jäänteitä, kuten tupakanviljelyn tukeminen jne., jotka eivät minun mielestäni kuulu enää tänä päivänä Euroopan unionin tehtäviin. Meidän pitää olla tässä hetkessä ja tässä ajassa ja olla rakentamassa sellaista budjettia, joka on nostamassa eurooppalaista taloutta oikealla tavalla.

 
  
  

Mietintö: Tokia Saïfi (A7-0312/2010)

 
  
MPphoto
 

  Antonello Antinoro (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, äänestin jäsen Saïfin mietinnön puolesta, koska sillä on saavutettu siinä asetettu tavoite määritellä se, miten ihmisoikeuksia ja sosiaali- ja ympäristönormeja olisi vahvistettava kansainvälisissä kauppasopimuksissa.

Näin kaikkein suurimmat kansainväliset organisaatiot voivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä, jotta sosiaaliasioita koskeville monenvälisille sopimuksille löytyisi lisää mahdollisuuksia. Olisi hyödyllistä, jos Maailman kauppajärjestöä uudistettaisiin, jotta tällaiselle yhteistyölle löytyisi enemmän tilaa, vaikka tiettyjen maiden hyljeksintä saattaisi vaikeuttaa tällaisen uudistuksen toteuttamista.

Ihmisoikeuslauseke on itse asiassa lisätty kaikkein uusimpiin kansainvälisiin sopimuksiin, ja se otetaan käytännöksi tulevissa kauppasopimuksissa. Nyt on siis varmistettava, että pannaan tehokkaasti täytäntöön 27 yleissopimusta, jotta maat voivat hyötyä yleisestä tullietuusjärjestelmästä (GSP), sekä niiden liitännäistoimenpiteet, joilla pyritään parantamaan täytäntöönpanovalmiuksia.

Lopuksi on todettava, että kun GSP:tä uudistetaan, erityistä huomiota on kiinnitettävä kaikkein suurimman avun tarpeessa oleviin maihin.

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselman puolesta. Toimin tänä vuonna vuosittaista ihmisoikeusraporttia käsittelevän parlamentin mietinnön esittelijänä, ja siinä ominaisuudessa haluan jälleen korostaa ihmisoikeuslausekkeiden ja -normien tärkeyttä kansainvälisissä kauppasopimuksissa.

Kaupankäynnillä voi olla suuri merkitys siviili- ja poliittisten oikeuksien varmistamisen lisäksi myös taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien saralla. Ajatellaanpa vaikka sitä, mikä merkitys kauppaan liittyvillä tukiohjelmilla voi olla kehityksen varmistamisessa useissa köyhissä maissa ympäri maailmaa. Meidän on pidettävä mielessä, että ihmisoikeuslausekkeet sisällytetään kaikkiin kahdenvälisiin sopimuksiin, joita EU tekee, ja myös GSP- ja GSP+-järjestelmiin kehitysmaiden kanssa.

Meidän olisi tehtävä näistä lausekkeista ja ehdollisuusmekanismeista vankemmat ja seurattava tarkemmin niiden täytäntöönpanoa. Meidän olisi harkittava ihmisoikeuksien tilan arviointia niissä EU:n ulkopuolisissa maissa, jotka tekevät EU:n kanssa kauppasopimuksia. Lisäksi olisi harkittava kauppaetuuksien myöntämistä maille, jotka ovat ratifioineet ja panneet tehokkaasti täytäntöön kaikkein keskeisimmät kansainväliset yleissopimukset, jotka koskevat kestävää kehitystä, sosiaalisia oikeuksia ja hyvää hallintoa.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, kaupankäynnin tarkoitus on maksimoida vaurautta ja etuja molempien osapuolten hyväksi. Maat eivät käy kauppaa keskenään, vaan sitä käyvät yritykset ja yksilöt. Tästä huolimatta näemme tässä mietinnössä ja laajemmin ottaen EU:n kauppapolitiikassa komission päättäväisyyden sisällyttää kauppasopimuksiinsa kaikenlaisia muita kuin kaupallisia kriteerejä. Ne liittyvät ihmisoikeuksiin, ympäristönormeihin ja vastaaviin, mutta lisäksi ne voivat pikemmin olla vahingollisia, koska niissä vaaditaan, että muut osapuolet muualla maailmassa muodostavat yhdessä alueellisia kaupallisia ryhmittymiä EU:n mallin mukaan.

Koko kaupankäynnin ydin on siinä, että käydään kauppaa eroista huolimatta. Ei ole mitään järkeä esimerkiksi velvoittaa Keski-Amerikan maita muodostamaan keskenään kauppaliittoa, jossa ne myyvät toisilleen banaaneja ja kahvia ja leikkokukkia. Sitä paitsi ei myöskään ole kovin paljon hyötyä siitä, että Euroopassa on vastaava teollistuneiden maiden liittymä, jolla olemme erottaneet itsemme muun maailman kasvavilta markkinoilta. Se on vahingollista kehittyville maille sekä englanninkielisille maille, ja erityisen haitallista se on kotimaalleni, joka on juuttunut ahtaaseen ja rappeutuvaan alueelliseen tulliliittoon.

 
  
  

Mietintö: Ivo Belet (A7-0286/2010)

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, tiedotusvälineillä on hyvin erityinen ja tärkeä merkitys demokraattisessa yhteiskunnassa. Ne takaavat korkealaatuisen tiedotuksen ja tarjoavat siten merkittävän panoksen demokratian toimivuudelle. Olen vakuuttunut siitä, että korkealaatuisella ja hyvin tasapainoisella mediaympäristöllä on myönteinen vaikutus yksityisten tiedotusvälineiden laatuun. Sekä julkiset että yksityiset tiedotusvälineet tarvitsevat toisiaan, ja ne vaikuttavat myönteisesti toisiinsa. Mikäli haluamme hyvin tasapainoisen ja valaisevan mediaympäristön, meidän on tuettava itsenäisiä julkisia lähetystoiminnan harjoittajia yksityisten lähetystoiminnan harjoittajien vastapainoksi. Tämä on yksi lehdistönvapauden avainseikoista, eikä yhteiskunnassamme voi ilman sitä olla merkityksekästä ilmaisunvapautta.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE). (FI) Arvoisa puhemies, äänestin tämän Beletin mietinnön puolesta, toisin kuin oli meidän ryhmämme suositus, sillä itse pidän erittäin tärkeänä sitä, että julkisen palvelun turvaaminen myös kansallisten yleisradioyhtiöiden kautta otetaan huomioon. Se on erittäin tärkeä asia, ja voidaan sanoa, että siitä on lähinnä vain hyviä kokemuksia demokratioissa.

On aivan totta, että tarvitaan myös kaupallisia kanavia. Nämä kaksi erilaista palveluntuottajaa, kaupalliset ja julkisen palvelun kanavat, voivat täydentää toisiaan. Mielestäni on aivan perusoikeus ja ilmaisunvapaudenkin kannalta tärkeää, että on olemassa julkinen kanava, jota julkisesti pidetään yllä ja joka keskittyy siihen, että se tuottaa ajankohtaista ja ajantasaista tietoa kansalaisille niin kansallisvaltioissa kuin Euroopan laajuisestikin.

Pidän tätä mietintöä erittäin hyvänä ja kannatettavana, ja toivon, että julkisen palvelun turvaaminen on myös tulevaisuuden trendi kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 

  Sonia Alfano (ALDE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Ivo Beletin mietinnön puolesta, koska siinä tunnistetaan ja määritellään se keskeinen rooli, joka julkisella yleisradiotoiminnalla on Euroopassa. Pidän tätä tärkeänä askeleena parlamentille, joka toteaa selkeästi, että julkisen yleisradiotoiminnan on säilyttävä itsenäisenä poliittisena valtana.

Vaikuttaa siltä, että tämä mietintö on kirjoitettu erityisesti Italiaa varten. Siellä RAI on nyt edennyt hajoamistilaan, koska poliittiset puolueet ovat vallanneet sen täysin, mikä vahingoittaa julkisen yleisradiotoiminnan kulttuurin ja tiedotuksen merkitystä ja siten koko maata. Katsotaanpa vaikka viime viikon ohjelmaa nimeltä "Vieni via con me" ("Lähde mukaani").

Yleisradiotoiminnan Minzolinit ja Masit ovat julkisen väärän tiedon jakamisen ja heidän työnantajiensa ammattilaisia, eikä heidän toimintansa ole parlamentin tänään esittämän mietinnön mukaista. Euroopan unionin olisi otettava tämä asia huomioon ja toimittava sen mukaisesti. Emme halua enää puoluepolitiikkaa RAI:n toimintaan.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (RC-B7-0624/2010)

 
  
MPphoto
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselman puolesta. Euroopan parlamentin on syytä juhlistaa YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa.

90 prosenttia sodan uhreista on siviilejä, heistä suurin osa naisia ja lapsia. Raiskaus ja seksiorjuus ovat sodan raakaa arkitodellisuutta. Geneven yleissopimuksessa raiskaus ja seksiorjuus luetaan sotarikoksiksi ja rikoksiksi ihmisyyttä vastaan. On myös todettava, että raiskaukset ovat joukkotuhonnan muoto ja sellaiseksi tunnustettu kansainvälisen yhteisön piirissä. On ensiarvoisen tärkeää, että näihin rikoksiin syyllistyneet saadaan vastuuseen teoistaan.

Naiset on otettava mukaan toimiin, joilla pyritään ehkäisemään konflikteja sekä edistämään kriisinhallintaa ja rauhanneuvotteluja. Lisäksi on tärkeää, että naisten osallistuminen oman maansa sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen tehdään mahdolliseksi.

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE).(LT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän hyvin tärkeän päätöslauselman puolesta, koska emme voi olla huomioimatta sitä, että naisiin kohdistuvan väkivallan määrä lisääntyy koko ajan. Tämä nähdään erityisesti sota- ja konfliktialueilla. Olen samaa mieltä siitä, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1325 olisi kiinnitettävä huomiota. Se oli ensimmäinen päätöslauselma, jossa käsiteltiin aseellisen konfliktin suhteetonta ja erikoislaatuista vaikutusta naisiin kaikkein korkeimmalla tasolla Euroopan unionissa. Tätä aihetta olisi pidettävä erityisen tärkeänä tämän EU:n ihmisoikeuspolitiikan arvioinnin yhteydessä, kun laaditaan kattavaa ja maakohtaista ihmisoikeusstrategiaa ja arvioidaan EU:n suuntaviivoja naisiin kohdistuvan väkivallan ja kaikkien naisiin kohdistuvien syrjintämuotojen torjunnasta sekä EU:n suuntaviivoja lapsista aseellisten selkkauksien yhteydessä. Tuen kehotusta osoittaa tarvittavia määrärahoja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja naisten osallistumiseen rauhaa, turvallisuutta ja sovinnontekoa koskeviin prosesseihin.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0622/2010)

 
  
MPphoto
 

  Dimitar Stoyanov (NI).(BG) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mehiläishoitoalaa koskevan päätöslauselman puolesta, ja kannatan sitä, että mehiläishoitoalaa tuetaan, koska tämän tyyppinen maataloustuotanto on kaikkien erikoistunein maatalousalan toiminta, jota tällä hetkellä harjoitetaan. Ajatellessamme yleensä hyönteisiä, niiden herättämät mielleyhtymät eivät ole yleensä kovin miellyttäviä. Hyönteiset eivät ole miellyttäviä olioita, mutta meidän on elettävä niiden kanssa sovussa. Tämä korostaa kuitenkin ainoastaan sitä seikkaa, että mehiläiset ovat ainoat hyönteiset, jotka on kesytetty ruoan ja maataloustuotannon tarkoituksiin. Tämä osoittaa, että ne ovat hyvin tärkeitä.

Meidän ei pidä myöskään unohtaa, että ilman mehiläisiä meillä ei olisi sitä valtavaa määrä muita tuotteita, jotka meillä nyt on, koska ne hoitavat pölytyksen. On ratkaisevan tärkeää, että Euroopan parlamentti varmistaa yhä uudelleen, että normit yhdenmukaistetaan erityisesti maatalousalalla ja erityisesti mehiläistuotannossa EU:n jäsenvaltioiden sekä EU:n ulkopuolisten maiden välillä. Komission on pantava tämä asia merkille.

 
  
  

Mietintö: Lena Kolarska-Bobińska (A7-0313/2010)

 
  
MPphoto
 

  Jens Rohde (ALDE).(DA) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää jäsen Kolarska-Bobińskaa hänen hyvästä yhteistyöstään ja erinomaisesta mietinnöstään. Parlamentissa tästä mietinnöstä on tehty jopa vielä parempi kuin aikaisemmin, kun parlamentin enemmistö otti kantaa siihen, että Euroopan pitäisi nostaa hiilidioksidipäästön vähentämistavoitetta 20 prosentista 30 prosenttiin. Tämä on edellytys sille, että meistä tulee edelläkävijöitä ja saamme aikaan edistystä ympäristöalalla, mutta sen lisäksi varmistamme myös, että olemme kilpailukykyisiä vihreän ympäristöteknologian alalla. Tällä tavoin suojelemme työpaikkoja, taloutta ja ympäristöä samanaikaisesti ja löydämme yhtä aikaan vastauksia Euroopassa kohtaamiimme suuriin haasteisiin. Tämä päivä on ollut Euroopalle hyvä tämänpäiväisen äänestyksen ansiosta.

 
  
MPphoto
 

  Jan Březina (PPE). (CS) Arvoisa puhemies, äänestin tämän energiastrategiaa käsittelevän mietinnön puolesta. Siinä esitetään ne suuntaviivat, joita Euroopan unionin tulevassa energiapolitiikassa olisi noudatettava. Haluaisin korostaa ydinenergian merkitystä EU:n nykyisessä ja tulevassa energiavalikoimassa sekä sitä, että nykyisten laitosten eliniän pidentämistarve on ehdottomasti tunnustettava. Strategiaa voidaan pitää tasapainoisena yksittäisten energialähteiden näkökulmasta, vaikka siinä ei mainita kertaakaan sitä mielestäni hiilen tärkeää merkitystä silloin, kun sitä poltetaan nykyaikaisissa voimalaitoksissa. On vaikea nähdä, miten voimme lisätä EU:n energiavarmuutta ja siihen liittyvää vapautta käyttämättä hiiltä vakaana ja ensisijaisena resurssina, jolla voidaan vastata joustavasti energiankysynnän äkilliseen nousuun. Mietinnön liian yleinen sävy ja sitä koskevan lainsäädännön puuttuminen ovat sen heikko kohta. Strategian erityiseen ja käytännölliseen muotoon vaikuttaa myös vahvasti toimintasuunnitelma, joka laaditaan matalahiilisen talouden tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä ja joka on tarkoitus julkistaa ensi vuoden alussa.

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän tärkeän asiakirjan puolesta. Se edistää rakentavasti keskustelua, jota käymme nyt Euroopassa uskottavasta yhteisestä energiastrategiasta.

Energian toimitusvarmuus on varmasti yksi tämän strategian avainseikoista. EU:n on edistettävä yhteistä, jopa erillistä, energiapolitiikkaa. Euroopan laajuisille lainsäätäjille ja elimille olisi annettava nykyistä vahvempi asema. Euroopan komission on toimittava nykyistä vahvemmassa asemassa pyrkiessään kehittämään vaihtoehtoisia energian jakelureittejä ensinnäkin Azerbaidžanista ja Keski-Aasiasta sekä Pohjois-Afrikasta ja muista maista. Euroopan unionin on investoitava lisää maakaasun vastaanottoasemiin ja autettava kaikkein uusimpia jäseniään toimimaan samoin.

Tarvitaan myös muita toimia, kuten energiatehokkuuden parantamista, ydinenergiaan investoimista sekä kannustimien luomista uusiutuvia energiatekniikoita varten. Tämän palapelin keskeinen osa on EU:n sisäisten energiamarkkinoiden vapauttaminen. Tästä syystä meidän olisi varauksetta tuettava puheenjohtaja Buzekin ja komission entisen puheenjohtajan Jacques Delors'n aloitetta perustaa Euroopan energiayhteisö.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, pidän myös tätä Lena Kolarska-Bobińskan mietintöä erittäin hyvänä. On tärkeää, että tässä luotsataan eurooppalaista energiastrategiaa seuraavalle kymmenelle vuodelle. Tässä on todellakin hyvää se, että on kiinnitetty laaja-alaisesti huomiota siihen, mikä on energian saantivarmuus mutta myös energiatehokkuuteen, säästöjä unohtamatta. Ne ovat tärkeitä asioita.

Sen lisäksi on myös erittäin tärkeää, että me investoimme tutkimukseen ja erilaisten ympäristöteknologioiden uusiin käyttöönottoihin. Innovaatioita tällä alalla todellakin tarvitaan, kun me haluamme olla rakentamassa Eurooppaa, joka on entistä puhtaampi ja omavaraisempi energian suhteen. Tällöin meidän täytyy erityisesti suunnata katseemme vaihtoehtoisiin energioihin. On totta, että ydinvoimaa tarvitaan perusvoimana, mutta vaihtoehtoisiin energioihin tarvitaan uusia satsauksia. Toivon, että voisimme pala palalta luopua hiilestä. En halua nähdä Euroopan energiatulevaisuutta hiilenmustana.

 
  
MPphoto
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE).(LT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän Euroopan energiastrategiaa käsittelevän mietinnön puolesta. Se kattaa monia tärkeitä seikkoja ja asioita, ja siinä käsitellään uusiutuvaa energiaa, tutkimusta, innovaatioita, saasteiden vähentämistä sekä tietenkin energiavarmuuden lisäämistä. Erityisesti tuen Euroopan parlamentin esittämää ajatusta siitä, että energiaverkostoja ja jopa kaikkein kaupallisimpia energiaverkostoja olisi hallinnoitava sellaisten avoimien hallitustenvälisten sopimusten pohjalta, jotka eivät vaikuta jäsenvaltioiden etuihin. Joidenkin jäsenvaltioiden kahdenväliset sopimukset ja hankkeet, kuten Nord Stream -kaasuputki, aiheuttavat epäluottamusta ympäristöasioissa mutta myös yleisestä yhteisvastuuperiaatteesta puhuttaessa. Sopimus saadaan aikaan kahden maan välillä, ja niistä toinen ei ole EU:n jäsenvaltio, mutta jäsenvaltioiden yhteisvastuuta koskeva periaate sellaisena kuin se on vahvistettu EU:n perustamissopimuksissa, laitetaan käytännössä syrjään. Tästä syystä olen samaa mieltä siitä, että ulkoisia putkistoja ja muita Euroopan unionin alueelle ulottuvia energiaverkostoja olisi hallinnoitava sellaisten avoimien hallitustenvälisten sopimusten pohjalta, jotka laaditaan tiukasti EU:n lainsäädäntöä noudattamalla. Tällaisiin putkistoihin olisi sovellettava sisämarkkinoiden sääntöjä, myös niitä sääntöjä, jotka koskevat kolmansien osapuolten pääsyä verkkoihin.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, äänestin mielihyvin tämän mietinnön puolesta, ja haluan kiitellä kollegaani ja ystävääni jäsen Kolarska-Bobińskaa hänen saavutuksestaan.

Osallistuin keskusteluun parlamentissa, mutta en onnistunut saamaan parlamentin huomiota "catch the eye" -menettelyn mukaisesti. Esitän siksi kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että Euroopan unionin olisi keskityttävä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioon. Toiseksi olisi perustettava Euroopan verkosto sähkön varastointiin ja siirtoon kautta unionin. Jos toimimme tämän mukaisesti, voimme saavuttaa asiassa suurta edistystä.

Lopuksi totean, että ilahduin siitä, että valtaosa parlamentin jäsenistä äänesti tämän mietinnön puolesta.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0616/2010)

 
  
MPphoto
 

  Jens Rohde (ALDE).(DA) Arvoisa puhemies, olen tietenkin hyvilläni siitä, että parlamentti on hyväksynyt päätöslauselman, jossa esitetään sellainen neuvotteluehdotus, joka tukee Cancúniin neuvottelemaan lähtevää ilmastoasioista vastaavaa komission jäsentä. Kun otamme huomioon, että meillä oli suuria ongelmia saada EU puhumaan yhdellä äänellä COP-15:n aikaan Kööpenhaminassa viime vuonna, mielestäni se ruokkii ajatusta siitä, että parlamentti on kovin jakautunut, kuten kävi selvästi ilmi sekä tarkistuksista että yleisestä päätöslauselmasta toimitetussa äänestyksessä. Tässä yhteydessä olen sitä mieltä, että voisimme ehkä oppia hieman siitä tosiasiasta, että olisi kenties hyödyllistä hillitä hieman vaatimuksia Tobinin verosta ja muista veroista, koska tämä on osittaen syy parlamentin jakautuneisuuteen. Kun muut asiat ovat samanveroisia, olisi ollut parempi, jos olisimme rajoittaneet vaatimuksiamme ja antaneet siten neuvottelijoillemme selkeämmän ja laajemman valtuutuksen kuin tänään on tapahtunut.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (RC-B7-0675/2010)

 
  
MPphoto
 

  Antonio Masip Hidalgo (S&D).(ES) Arvoisa puhemies, jotkut ovat todenneet, että Marokko on tuomittu liian lievästi, kun otetaan huomioon ihmisoikeuksien polkemisen laajuus Saharassa, jossa Marokko ei tee muuta kuin valtaa maan ilman suvereenia asemaa tai ylipäänsä minkäänlaista laillista oikeutta tehdä niin. Tärkeää on kuitenkin se sanoma, että koko Eurooppa ja parlamentti eivät enää hyväksy sen harjoittamaa väkivaltaa.

Eilen puhuin parlamentissa Haagin tuomioistuimesta. Toivon, että kansainvälinen yhteisö, joka valitettavasti epäonnistui pyrkimyksissään estää Ruandan, Jugoslavian ja Darfurin kansanmurha, aikoo nyt estää sen Länsi-Saharassa, eikä meidän tarvitse nähdä sitä toisen tuomioistuimen edessä Haagissa, vaan tällä kertaa sotarikostuomioistuimessa.

 
  
MPphoto
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, on valitettavaa, että useiden EU-maiden harjoittamaa ulkopolitiikkaa leimaavat yhä edelleen varsin kolonialistiset piirteet. Se on tullut esille Länsi-Saharan kohdalla hyvin selkeästi. Marokkoa tukevilla Espanjalla ja Ranskalla on erityinen vastuu konfliktin pitkittymisestä. Länsi-Sahara on Afrikan viimeinen siirtomaa ja jo YK:n päätöslauselmassa vuodelta 1966 ehdotettiin ensi kerran Länsi-Saharan vapauttamista kolonisaatiosta.

Tilanne Länsi-Saharassa on viime aikoina pahentunut. Marokon viranomaiset ovat käyttäneet kohtuutonta väkivaltaa. On raportoitu lukuisista kuolonuhreista, loukkaantuneista ja kadonneista. Kriisialue on myös saarrettu niin, että sinne ei edes saada kansainvälistä apua. Länsi-Saharan tämänhetkinen kriisi ja koko konflikti pitäisi saada ratkaistua mahdollisimman pian. Tässä on työsarkaa EU:n ulkoministerille lady Ashtonille ja myös kaikille EU:n jäsenvaltioille.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (RC-B7-0650/2010)

 
  
MPphoto
 

  Dimitar Stoyanov (NI).(BG) Arvoisa puhemies, äänestin tietenkin tämän Ukrainaa käsittelevän päätöslauselman puolesta. Esitin laajalti tätä koskevat väitteeni eilen käydyn keskustelun aikana.

Haluan kuitenkin käyttää tätä menettelyä esittääkseni yhden hyvin tärkeän tarkennuksen, koska eilisessä keskustelussa todettiin eräs asia, joka ei pidä paikkansa. Jäsen Brokia harhautettiin tuolloin hyvin todennäköisesti väärien termien käytön vuoksi. Hän totesi kuitenkin, että turvallisuuspalvelun johtaja nimittää Ukrainan perustuslailliset tuomarit ja on mukana nimityksessä.

Tarkistin tämän asian tänä iltana, ja sain tietää, että asia ei ole näin. Perustuslakituomioistuimen nimityksestä vastaavat presidentti, Ukrainan parlamentti ja oikeuslaitos. Käytännössä turvallisuuspalvelun päälliköllä ei ole mitään osuutta perustuslakituomioistuimen tuomarien nimityksessä. Halusin esittää tämän tarkennuksen.

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, vihdoin meillä on parlamentin hyväksymä Ukrainaa koskeva päätöslauselma. Olemme tietenkin olleet huolestuneita maan viimeaikaisista tapahtumista. Jos Ukraina on strateginen kumppanimme, siinä tapauksessa ymmärrän, että velvollisuutemme on ilmaista huolemme havaitsemistamme puutteista. Niitä ovat esimerkiksi Ukrainan turvallisuuspalvelulle osoitetut liian suuret valtuudet sekä toimet, joita ne ovat käyttäneet pelotellakseen maassa toimivia kansalaisjärjestöjä ja valvoakseen Ukrainan tiedotusvälineitä.

Olemme niin ikään huolestuneita poliittisesta prosessista kokonaisuutena, ja tämä koskee myös oppositiopuolueiden kykenemättömyyttä osallistua vaaleihin ilman rajoituksia ja syrjintää. Toisaalta meidän olisi edelleen tuettava Ukrainan pyrkimyksiä liittyä Euroopan unioniin ja käytettävä enemmän porkkanaa ja vähemmän keppiä pyrkiessämme houkuttelemaan Ukrainaa lähemmäs Eurooppaa eikä vain kauemmas siitä. Lisäksi meidän on tehtävä kaikki voitavamme saavuttaaksemme tämän strategisen tavoitteemme.

 
  
  

Mietintö: Yannick Jadot (A7-0310/2010)

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni harjoittaa hyvin laaja-alaista ympäristönsuojelupolitiikkaa, joka kattaa myös maatalouden ja teollisuuden alat. Nykyisissä tuotanto- ja kilpailuoloissa ei ole kuitenkaan mahdollista lopettaa kemikaalien käyttöä maataloudessa tai muuttaa tuotteiden valmistuksessa käytettäviä menetelmiä niin, että ne eivät edellyttäisi niin suurta energian kulutusta. On hyvin epäasianmukaista syyttää unionia siitä, että se ei toimi edelläkävijänä ympäristöpolitiikassa, ja ehdottaa, että Yhdysvalloista ja Kiinasta pitäisi tässä ottaa mallia. Nämä maat tuottavat sentään eniten hiilidioksidipäästöjä. Ympäristönsuojelun valtava merkitys on kiistaton, mutta sen takia meidän olisi kuitenkin tehtävä kaikkemme, jotta Euroopan talous olisi kestävää niin teollisuuden, maatalouden kuin liikenteen alalla. Luonnon antimet ovat kaikkein arvokkain hyödyke, jota on hyvin vaikea saada takaisin, jos se kerran menetetään. Näin ollen meidän olisi tehtävä kaikki mahdollinen löytääksemme kuuluisan kultaisen keskitien.

 
  
  

Mietintö: Harlem Désir (A7-0317/2010)

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, tasapainon löytäminen taloudellisten ja sosiaalisten etujen välillä on hyvin tärkeää, mutta se on myös hyvin vaikeaa. Talousyhteistyö, jota harjoitetaan käsi kädessä demokratian perussääntöjen kunnioittamisen ja kansalaisten hyvinvoinnin kanssa, on Euroopan unionin perusta. Sen vuoksi on niin tärkeää ottaa käyttöön ihmisoikeuksia koskevat yhtenäiset normit sekä sosiaali- ja ympäristönormit kansainvälisissä kauppasopimuksissa. Tämän kaltaisten normien käyttöönotto Euroopan unionin kauppapolitiikassa johtaa siihen, että kansalaiset suhtautuvat kauppapolitiikkaan myönteisesti ja EU:n suhteet kumppaniensa kanssa paranevat. Kansainvälinen yhteistyö on tällä alalla poikkeuksellisen tärkeää, ja Euroopan parlamentin olisi tuettava sitä mahdollisimman laajasti.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0623/2010)

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, horisontaaliset sopimukset kattavat laajan kirjon säännöksiä, ja lainsäädännössä ilmenevät epähuomiot, olivatpa ne tarkoituksellisia tai tahattomia, voivat johtaa kilpailun häviämiseen. Tämä on siis hyvin tärkeä ja samaan aikaan virheille altis aihe. Tasapaino on varmistettava asianmukaisilla säännöksillä yhdenmukaistamalla menettelyt ja edistämällä sopimuksia asianosaisten välillä. Immateriaalioikeuksia ei voi olla huomioimatta ja niiden noudattamatta jättämisellä saattaa olla vakavia seurauksia. Tuen myös esittelijän vaatimuksia, jotka liittyvät laadittavien lainsäädäntötekstien laadun parantamiseen. Asiakirjoissa nykyään käytettävä kieli on hyvin usein vaikeaa ymmärtää, eivätkä ne ole kansalaisten saatavilla.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0683/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Jälleen kerran saamme seurata kapitalististen ja porvarihallitusten edustajien esittämää farssia, jolla ne pyrkivät manipuloimaan kansaa. Pääasia ei ole se, pitääkö meidän kasvattaa talousarviota vai ei, vaan se, mihin rahat menevät. Tämäkin asia on päätettävä. Köyhille, keskisuurille tiloille maksettavia tukia on leikattu YMP:n samalla, kun maatalousrahastoista siirretään rahaa "tukikelpoisiin hankkeisiin", joilla tarkoitetaan suoraan tai julkisten ja yksityisten kumppanuuksien kautta suurille yritysryhmittymille osoitettuja hankkeita. Näin ollen EU:n talousarviota käytetään myös rahojen kanavointiin monopoliryhmittymille. Toisaalta kaikki yhteisön talousarvioon lisättävät varat ohjataan ruohonjuuritason vastaisiin EU:n toimiin ja toimintaan, kuten hiljattain hyväksyttyyn Euroopan ulkosuhdehallinnon mekanismiin, jolla mahdollistetaan EU:n poliittis-sotilaalliset imperialistiset ja interventionistiset toimet.

EU:n talousarvio on siis vain yksi muiden joukossa oleva väline, jolla leikataan ruohonjuuritason tuloja ja jaetaan ne uudelleen monopolien pääoman kasvattamiseen. Imperialistinen valtataistelu EU:n sisällä ei koske kansaa, vaan se koskee porvariluokkien ja pääomaa hallussaan pitävien osien välistä taistelua niiden halutessa itselleen leijonanosan ruohonjuuritasolla ryöstetystä saaliista saaduista tuloista.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Olette varmasti tietoisia niistä ongelmista, jotka vavisuttivat Euroopan unionia jällen, kun oli aika hyväksyä vuoden 2011 talousarvio. Euroopan komissio ja parlamentti halusivat noin 5 prosentin korotuksen pannakseen täytäntöön uusia Euroopan laajuisia toimia (rahoitusmarkkinoiden sääntely, yhteinen ulkopolitiikka jne.), jotka on laadittu nyt vastassamme olevien haasteiden kohtaamiseen. Talousarvion asettamien nykyisten rajoitteiden vuoksi parlamentti päätti alentaa korotusta 2,91 prosenttia sillä ehdolla, että tietyt poliittiset ehdot täytettäisiin (keskustelua käytiin omien varojen osoittamisesta Euroopan unionille, minkä tavoitteena on tehdä loppu jäsenvaltioiden välisistä lehmänkaupoista, talousarvion joustavuudesta ja keskeisten strategisten painopisteiden rahoittamisesta).

Eurooppa-neuvosto on torjunut nämä ehdot, joten äänestin uuden päätöslauselman puolesta. Siinä määritellään parlamentin erityisen järkevä, rakentava ja samalla kunnianhimoinen asenne. Samalla, kun minä ja kollegani haluamme kiristää vöitämme yhdessä kaikkien muiden kanssa Euroopassa, haluamme myös korostaa, miten tärkeitä Euroopan panokset ovat unionin eteenpäin viemien tavoitteiden koordinoinnissa ja tukemisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Kannatin tätä päätöslauselmaa. Lissabonin sopimus on tuonut useita tärkeitä muutoksia eri aloilla, ja se on antanut Euroopan parlamentille uusia toimivaltuuksia. Epäonnistunut yritys saada aikaan sopimus Eurooppa-neuvoston kanssa vuoden 2011 talousarviosta oli Euroopan parlamentin ensimmäinen vakavasti otettava pyrkimys käyttää sille osoitettuja toimivaltuuksia. Euroopan parlamentti on valmis tekemään sopimuksen mahdollisimman pian, jotta EU voi aloittaa vuoden 2011 hyväksytyn talousarvion pohjalta ja eräiden tärkeiden alojen ja hankkeiden rahoittaminen ei viivästy. Euroopan parlamentin vaatimukset on kuitenkin mainittava neuvoston kanssa tehdyssä sopimuksessa, ja lisäksi on sovittava tietyistä joustomekanismeista, jotka mahdollistavat riittävän rahoituksen vuonna 2011 sekä toimet, jotka perustuvat Lissabonin sopimuksen ja Eurooppa 2020 -sopimuksen pohjalta myönnettyihin EU:n uusiin toimivaltuuksiin. Komission on sitouduttava tekemään ehdotuksia EU:n uusista omista varoista, ja neuvoston kanssa on tehtävä sopimus rahoitusrakenteiden uudelleen tarkastelusta. Tämän ohella kolmen toimielimen on tehtävä sopimus yhdessä työskentelyn menetelmästä, johon sisältyy parlamentin osallistuminen neuvotteluprosessiin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Euroopan parlamentin on noudatettava niitä vaatimuksia, jotka se on esittänyt. EU:n talousarvion laatiminen tulevaisuudessa riippuu niistä, mutta sen lisäksi ne muodostavat esimerkin, jonka pohjalta voidaan laajentaa Euroopan unionin hallinnon ainoan suorilla vaaleilla valitun toimielimen vaikutusvaltaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Euroopan parlamentin ei pidä antautua Euroopan komission painostukselle hyväksyä vuoden 2011 talousarvio. Se olisi käytännössä sama kuin jos Euroopan yhteisön kaikkein demokraattisin ja ainoa suoraan vaaleilla valittu toimielin rikkoisi Euroopan unionin toiminnan muodostavia perustamissopimuksen tarkistuksia. Euroopan komission johtajien reaktioista voisi päätellä unionin johdon kuvittelevan, ettei parlamentti hyväksy talousarviota, joka on laadittu täsmälleen sen osoittamiseksi, kenellä on todellinen valta. Euroopan parlamentilla, joka äänesti kokonaisuudessaan komission esittämää vuoden 2011 talousarviota vastaan, on kuitenkin tärkeämpääkin tekemistä kuin käydä hyödytöntä valtataistelua. Todellisuudessa talousarviossa ei oteta huomioon unionin uusia toimivaltuuksia, eikä siinä osoiteta rahoitusta Eurooppa 2020 -strategialle, josta on saatu aikaan yksimielinen sopimus.

Emme voi toimia epäjohdonmukaisesti tehdessämme omia päätöksiämme. Emme voi laatia ja hyväksyä hyvää tarkoittavia strategioita huolehtimatta samalla niiden täytäntöönpanoon tarvittavasta rahoituksesta. Parlamentilla on oikeus luoda tie, jota unioni seuraa ensi vuonna, ja tämän oikeuden Lissabonin sopimus sille suo. Kaikkien Euroopan unionin parlamenttiryhmien yhteisillä toimilla on vain tarkoitus osoittaa, että talousarviota on tarkistettava paljon joustavammalta pohjalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. (FR) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska se muistuttaa meille teknisin termein ilmaistuna niistä kolmesta vaatimuksesta, joista vuoden 2011 talousarviota koskeva parlamentin äänestys riippuu. Ensimmäinen on se, että säilytetään mahdollisuus ottaa käyttöön joustoväline, joka on välttämätön talousarvioväline yhteisön toimivaltuuksien ja painopisteiden vähimmäisrahoituksen varmistamiseksi. Toinen on Euroopan komission sitoumus laatia erityisehdotuksia uusista omista varoista heinäkuuhun 2011 mennessä. Kolmas on parlamentin tiivis osallistuminen keskusteluihin Euroopan unionin rahoitusjärjestelmästä, erityisesti kysymyksestä, joka koskee omia varoja, sekä seuraavan rahoituskehyksen laatimiseen. Päätöslauselmassa vahvistetaan ne muutokset, joita Lissabonin sopimuksella on tehty neuvoston toimintaan, jotta neuvosto vihdoin tunnustaisi parlamentin uuden legitiimiyden talousarvioasioissa. Toimielinten välisen kiistan ohella meidän on ymmärrettävä, että Euroopan yhdentymiseen liittyvä kysymys ja koko yhteisöhankkeen tulevaisuus vaarantuvat tässä talousarviokeskustelussa, jossa parlamentti jälleen kerran edustaa yhteisön henkeä sekä unionin kansalaisten kunnioittamista. Lopuksi totean, että jäsenvaltioiden, jotka ovat ratifioineet tämän perustamissopimuksen kukin erikseen, on oltava täysin tietoisia näistä vaatimuksista ja otettava vastaan sen sisältämät tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Ennen kuin komissio esittää uuden talousarvioesityksen, Euroopan parlamentti haluaa vahvistaa sen aseman, jossa se aikoo toimia neuvotteluissa seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Olemme asettaneet itsellemme kolme ehtoa: ensinnäkin joustomekanismi on säilytettävä, eikä vähiten sen vuoksi, että voisimme ottaa käyttöön miljoonia euroja kehitysmaiden hätäapua varten. Toiseksi komission olisi annettava todellisia esityksiä uusista omista varoista ja kolmanneksi neuvoston olisi arvioitava kyseisiä esityksiä yhdessä parlamentin kanssa neuvotteluissa seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Päätöslauselma on hyväksytty hyvin suurella enemmistöllä, mikä on osoitus parlamentin päättäväisyydestä antaa tukensa vuoden 2011 talousarviolle ainoastaan, mikäli nämä kolme ehtoa täyttyvät.

 
  
MPphoto
 
 

  Göran Färm, Olle Ludvigsson ja Marita Ulvskog (S&D), kirjallinen.(SV) Olemme pahoillamme, että neuvotteluissa ei ole tähän mennessä saatu aikaan tulosta. Huolimatta siitä, että Euroopan parlamentti on päässyt pitkälle neuvotteluissa hyväksymällä neuvoston talousarvioesityksen vuodeksi 2011, tarjoamalla ratkaisua laajoihin ja vaikeisiin rahoitushankkeisiin, kuten ITER-fuusiorektoria koskevaan tutkimushankkeeseen, sekä lupaamalla hyväksyä pikaisesti lisätalousarvion nro 10, jolloin jäsenvaltiot saavat takaisin vain hieman yli 600 miljoonaa euroa, vähemmistö jäsenvaltioista, Ruotsi mukaan luettuna, ovat keskeyttäneet neuvottelujen jatkamisen.

Parlamentin päätöslauselmassa korostetaan, että neuvotteluja olisi jatkettava, mutta lisäksi siinä esitetään tulevaisuutta koskevat vaatimukset.

Jotta EU voisi välttää tulevat talousarviokriisit ja onnistua rahoittamaan kaikkein keskeisimpiä hankkeita, kuten ilmastopoliittisen hankkeen ja EU 2020 -strategian, EU:n talousarvioon on saatava lisää joustavuutta tulevina vuosina. Emme kuitenkaan katso, että EU:n talousarvion yleistä tasoa on tarpeen korottaa. Voidaksemme välttää riskin, että parlamentti käyttää veto-oikeuttaan, mikäli sille annetaan mahdollisuus hyväksyä kanta ainoastaan jäsenvaltioiden välisestä paketista sitten, kun neuvottelut on saatu jo päätökseen, mielestämme Euroopan parlamentin olisi sallittava osallistua valmisteleviin neuvotteluihin EU:n seuravasta pitkän aikavälin talousarviosta vuoden 2013 jälkeen. Lisäksi sen pitäisi voida osallistua keskusteluihin tämän pitkän aikavälin talousarvion tulevasta rahoituksesta ilman, että sen on tästä syystä esitettävä kanta omiin varoihin liittyvästä kysymyksestä. Haluamme lopuksi korostaa, että nämä vaatimukset eivät ylitä sitä toimivaltaa, joka parlamentille on siirretty Lissabonin sopimuksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Olemme nyt ajautuneet toimielinten väliseen umpikujaan vuoden 2011 talousarviota koskevassa keskustelussa, kun jotkut jäsenvaltioista torjuneet komission esityksen neuvostolle. Toivon, että tästä umpikujasta päästään ulos mahdollisimman pian, koska talousarviossa on noudatettava Euroopan unionin sitoumuksia ja vastuita Lissabonin sopimuksen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Parlamentti haluaa, että Lissabonin sopimusta noudatetaan ja että EU:ssa asetetaan etusijalla institutionaalinen rauha. Lissabonin sopimuksen mukaan parlamentin on osallistuttava äänestämällä tai näkemyksiä esittämällä uuteen toimielinten väliseen sopimukseen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä sekä uusista omista varoista päätettäessä. Toimielinten välisestä sopimuksesta puhuttaessa on selvää, että Euroopan unionin toimielinten, etenkin neuvoston, antamien sitoumusten noudattaminen riippuu nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvän joustavuuden olemassaolosta.

Eurooppa 2020 -strategia, kansainvälinen lämpöydinenergiaohjelma (ITER), Euroopan ulkosuhdehallinto (EEAS) ja rahoitusvalvontaviranomaiset ovat muutamia esimerkkikohteita, joihin tarvitaan rahoitusta. Neuvoston on otettava Lissabonin sopimus huomioon sekä Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvilla uusilla aloilla, mikä on otettu huomioon talousarviossa, että Euroopan parlamentin vahvistetun toimivallan ja erityisesti talousarvion yhteydessä. Nämä muutokset vahvistavat Euroopan unionin toimielinten demokraattista legitiimiyttä. Yhteisön menetelmän käyttäminen hallitustenvälisen tien sijasta tekee hallinnostamme nykyistä demokraattisempaa. Parlamentti pyytää vain sitä, että jäsenvaltioiden budjettirajoitteet otetaan huomioon, mikä olisi vähintään toivottavaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Emme kannata esitettyä vuoden 2011 talousarviosta. Olemme eri mieltä kuitenkin myös suurimmasta osasta niistä perusteluista, joita parlamentin enemmistö on esittänyt estääkseen vuoden 2011 talousarvion hyväksytyksi tulemisen.

Vuoden 2013 jälkeisistä rahoitusnäkymistä alkanut keskustelu on turmeltunut useista syistä. Niitä ovat esimerkiksi Euroopan toimielinten eli parlamentin ja neuvoston kykenemättömyys päästä sopimukseen vuoden 2011 talousarviosta, useiden jäsenvaltioiden pyrkimykset pienentää tulevien talousarvioiden varoja ja muiden esittämät vaatimukset EU:n uusista omista varoista. Niitä ovat myös ehdotus jäsenvaltioiden omien verojen lisäksi perittävistä eurooppalaisista veroista, joita maksaisivat pikemmin kansalaiset kuin rahoitusala, vaatimus Lissabonin sopimuksen täydellisestä täytäntöönpanosta sekä rikkaiden valtioiden vastustus nostaa huomattavasti osuuksiaan EU:n talousarviossa.

Joka tapauksessa on todettava, että vaikka olemme samaa mieltä siitä, että uusien vastuualueiden olisi merkittävä myös uusia varoja, emme voi tukea päätöslauselmaa, jossa ei peräänkuuluteta EU:n varojen jakamista ottamalla huomioon taloudellista ja sosiaalista koheesiota, paneutumalla kriisiin sekä tukemalla työllisyyteen liittyviä oikeuksia lisäämättä militarismia tai sortoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Äänestin vuoden 2011 talousarviosta käytäviä nykyisiä neuvotteluja käsittelevän päätöslauselman puolesta, koska on tärkeää, että parlamentti alkaa toimia uudessa ja legitiimissä roolissaan määritellessään Euroopan unionin talousarviota nyt, kun Lissabonin sopimus on tullut voimaan. Kun sovitteluvaliokunta on epäonnistunut yksimielisyyden saavuttamisessa kaikista parlamentin toimista huolimatta, olemme toistaneet useita seikkoja, joissa neuvoston on toimittava joustavasti. Ensimmäinen asia on tarve lisätä joustavuutta aina monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 loppuun asti Euroopan unionille osoitettujen uusien toimivaltuuksien huomioon ottamiseksi, ja toinen asia on se, että parlamentin on voitava osallistua täysipainoisesti neuvotteluihin vuoden 2013 jälkeisestä rahoituskehyksestä käytäviin neuvotteluihin. Lopuksi totean, että kun komissio on myöntynyt antamaan yksityiskohtaisia esityksiä EU:n omien varojen perustamisesta, haluamme neuvoston lupaavan, että parlamentti voi osallistua täysipainoisesti näistä esityksistä käytäviin keskusteluihin. Päätöslauselmalla annetaan vahva viesti Eurooppa-neuvostolle, kun se tapaa 16. ja 17. joulukuuta 2010.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Hedh (S&D), kirjallinen. (SV) Olen pahoillani siitä, että neuvotteluissa ei ole tähän mennessä saatu aikaan tulosta. Huolimatta siitä, että Euroopan parlamentti on päässyt pitkälle neuvotteluissa hyväksymällä neuvoston talousarvioesityksen vuodeksi 2011, tarjoamalla ratkaisua laajoihin ja vaikeisiin rahoitushankkeisiin, kuten ITER-fuusiorektoria koskevaan tutkimushankkeeseen, sekä lupaamalla hyväksyä pikaisesti lisätalousarvion nro 10, jolloin jäsenvaltiot saavat takaisin vain hieman yli 600 miljoonaa euroa, vähemmistö jäsenvaltioista, Ruotsi mukaan luettuna, ovat keskeyttäneet neuvottelujen jatkamisen.

Parlamentin päätöslauselmassa korostetaan, että neuvotteluja olisi jatkettava, mutta lisäksi siinä esitetään tulevaisuutta koskevat vaatimukset.

Jotta EU voisi välttää tulevat talousarviokriisit ja onnistua rahoittamaan kaikkein keskeisimpiä hankkeita, kuten ilmastopoliittisen hankkeen ja EU 2020 -strategian, EU:n talousarvioon on saatava lisää joustavuutta tulevina vuosina. En kuitenkaan katso, että EU:n talousarvion yleistä tasoa on tarpeen korottaa. Voidaksemme välttää riskin, että parlamentti käyttää veto-oikeuttaan, mikäli sille annetaan mahdollisuus hyväksyä kanta ainoastaan jäsenvaltioiden välisestä paketista sitten, kun neuvottelut on saatu jo päätökseen, mielestämme Euroopan parlamentin olisi sallittava osallistua valmisteleviin neuvotteluihin EU:n seuravasta pitkän aikavälin talousarviosta vuoden 2013 jälkeen. Lisäksi sen pitäisi voida osallistua keskusteluihin tämän pitkän aikavälin talousarvion tulevasta rahoituksesta ilman, että sen on tästä syystä esitettävä kanta omiin varoihin liittyvästä kysymyksestä. Haluan päätteeksi korostaa, että nämä vaatimukset eivät ylitä sitä toimivaltaa, joka parlamentille on siirretty Lissabonin sopimuksessa. Lisäksi huomautan, että vaikka vastustin Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoa, katson, että meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä sen ratifioinnin seuraukset ja tehdä työtä sen määräysten mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen.(DE) Euroopan unionin talousarvio muodostaa puitteet, joiden pohjalta sen jäsenvaltiot voivat toimia. Etenkin taloudellisesti epävarmoina aikoina on tärkeää voida luottaa tällaisissa asioissa tehtyihin sitoumuksiin. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että varoja todella myönnetään heidän käyttöönsä. Tarkoitan tällä nyt erityisesti viljelijöitä. Maataloudessa varojen käyttämättä jääminen ei tarkoita sitä, että niitä ei ole tarvittu. Se tarkoittaa vain sitä, että niitä on hallittu hyvin huolellisesti. Viljelijöitä ei pidä rangaista siitä, että varoja siirretään muille aloille. EU:n kansalaisten etujen mukaista on, että maatalouden toiminta turvataan taloudellisesti. Meidän on löydettävä kompromissi mahdollisimman pian, jotta voimme hyväksyä vuoden 2011 talousarvion. Vasta sitten, kun olemme tehneet näin, voimme turvata maatalouden rahoituksen ja välttää jäsenvaltioiden pullonkaulat.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin talousarviota koskevan päätöslauselman puolesta, mutta äänestin tyhjää 1 kohdan b alakohdasta, jossa käsitellään uusia omia varoja. Olen todella sitä mieltä, että EU:n pitäisi pyrkiä löytämään uusia rahoituslähteitä, mutta en katso, että tätä pitäisi toteuttaa vaatimalla neuvostolta etukäteen annettavia sitoumuksia. Meidän olisi käytävä avointa keskustelua kaikista vaihtoehdoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. (IT) Mikäli parlamentti ja neuvosto eivät onnistu pääsemään yksimielisyyteen vuoden 2011 talousarviosta tämän vuoden loppuun mennessä, sillä saattaa olla vakavia seurauksia unionin ohjelmien rahoitukseen, se voi viivästyttää vakavasti valvontaelinten perustamista sekä tehdä Euroopan globalisaatiorahaston kaltaisista välineistä toteuttamiskelvottomia.

Parlamentin on kuitenkin toimittava päättäväisesti tulevissa neuvotteluissa. Se on itse asiassa pyytänyt neuvostoa vain noudattamaan Lissabonin sopimuksen toimivaltuuksia. Parlamentti ei ole tehnyt muuta kuin puolustanut EU:n talousarviota harkitsemattomilta leikkauksilta, jotka olisivat vaikuttaneet kielteisesti työllisyyteen ja aiheuttaneet sen, että Euroopan kansalaiset joutuvat maksamaan muutamien jäsenvaltioiden myöntymättömyydestä koituvan hinnan. Toivon, että tulevissa neuvotteluissa toimitaan hyvin vastuullisesti, jotta vältytään siltä, että nykyisen talouskriisin lisäksi syntyy institutionaalinen kriisi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimus on antanut Euroopan parlamentille uutta vastuuta, ja se merkitsee lisää kuluja. Nämä tarpeet edellyttävät vuodeksi 2011 sellaista talousarviota, joka on hieman korkeampi kuin vuonna 2010, jotta parlamentti voisi hoitaa tehtäväänsä asianmukaisesti. Kukaan ei hyödy siitä umpikujasta, johon neuvoston kanssa käydyissä neuvotteluissa on ajauduttu, ja huolimatta Euroopan läpikäymästä kriisistä on tärkeää päästä yksimielisyyteen, jotta EU voisi saavuttaa EU 2020 -strategiassa laaditut tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Erityisesti talouskriisin aikana, jolloin kansalaisia vaaditaan kiristämään vöitään ja hyväksymään suuria leikkauksia sosiaalisissa ja perheeseen liittyvillä asioissa, myös EU:n budjetissa on voitava tehdä ankaria säästöjä. Sen sijaan suunnitellaan jopa 3 prosentin korotusta. Joidenkin hankkeiden toteuttamista yksinkertaisesti siirretään, jotta lähitulevaisuudessa voimme suunnitella ainoastaan kaikkein kiireellisimpiä suuria menoja. Mahdollisuuksia säästöjen tekemiseen olisi lukuisia, ja ne liittyvät esimerkiksi kahdessa eri paikassa pidettäviin täysistuntoihin tai siihen, että EU:n olisi vihdoin vauhditettava petostentorjuntaa niin, että perusteettomasti maksetut rahat saadaan täysimääräisesti palautettua takaisin. Meidän on myös pohdittava, täytyykö kaikkia kunniakkaita hankkeita todella jatkaa. Jotkut näistä ovat varmasti tulevaisuuteen suunnattuja, mutta joidenkin hankkeiden täytäntöönpano herättää epäilyksiä niiden perusteista tai lähestymistavasta. En voi antaa tukeani EU:n vuoden 2011 talousarviolle missään oloissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen.(DE) Talousarviokeskustelut ovat epäonnistuneet talousarvion tasapainon ja sopeutumiskyvyn välisen ristiriidan vuoksi. Euroopan parlamentin edustajat vaativat laajaa talousarvion joustavuutta, mutta he eivät kuitenkaan ota huomioon maksajana toimivien maiden etuja. EU:n toiminnan rahoittavat nettomaksajat ovat vastuussa talouden moottorin uudelleenkäynnistämisestä kriisin jälkeen, ja juuri ne pelastavat ne maat, joilla on suuria budjettivajeita, sekä itse euron. Sen vuoksi niiden on perusteltua säilyttää sitovat budjettimäärärahat, jotta nettoasemaa ei voida muuttaa jälkikäteen mielijohteesta, jolloin rahaa menisi hukkaan. Rahaa investoivien ja maksavien on voitava olla varmoja mahdollisimman suuresta vakauden tasosta. Vastaavasti kriittisellä suhtautumisella EU:n verotukseen ei ole mitään tekemistä näennäisen "yhteenkuuluvuuden puutteen" kanssa. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että valtaosa jäsenvaltioista vastustaa sitä selkeästi, ja viivyttelevät sen ratifiointia parlamenteissaan yhteenkuuluvuuden vuoksi. Tässä yhteydessä niin usein mainittu Euroopan parlamentin "emansipaatio" on minusta pikemmin hyvin häiritsevää emansipaatiota EU:n kansalaisista. Äänestin siksi päätöslauselmaesitystä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Kuten valtaosa parlamentin jäsenistä teki, minäkin äänestin talousarvioesityksen puolesta, koska parlamentti on mielestäni otettava huomioon. Tämä on ainoastaan symbolinen näkökulma, koska parlamentti edustaa 500 miljoonaa eurooppalaista, mutta ennen kaikkea se on "perustuslaillinen" näkökulma, sikäli kuin perustamissopimus edellyttää sitä, että parlamentti antaa itse suostumuksensa tulevan monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymiselle.

Parlamentin vaatima korotus ei ole hetken mielijohde, vaan sen tarkoitus on tuoda hyötyä Euroopan unionin kansalaisille. Suurimmat rahastoista ja unionin alueella toteutettavista aloitteista saatavat edut todistavat tämän. Yhdyn kuitenkin ilman muuta niiden näkemykseen, joiden mielestä meidän pitäisi harkita varojen jakamista toisin, jotta voidaan ehkäistä se, että jotkut maat ovat pelkkiä nettomaksajia ja saavat paljon vähemmän etuja kuin muut. Toivon, että kaikki nämä vaatimukset voidaan ottaa huomioon kuulemis- ja sovitteluvaiheessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Kun otetaan huomioon, että neuvoston kannassa talousarvioesitykseen maksumäärärahojen rajaksi on asetettu määrä, joka vastaa 2,91 prosentin korotusta vuoden 2010 talousarvioon, ja se, että parlamentin ja neuvoston sovittelukomitea ei päässyt 15. marraskuuta 2010 sopimukseen yhteisestä tekstistä vuoden 2011 talousarvioksi, äänestän päätöslauselman puolesta. Kannatan niitä ehtoja, joita parlamentti asettaa neuvostolle ja komissiolle, jotta vuoden 2011 talousarviosta päästäisiin helpommin sopimukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestin tyhjää vuoden 2011 talousarviota käsittelevästä päätöslauselmasta ja Euroopan politiikkojen tulevasta rahoituksesta, vaikka annoin tukeni kaikille tarkistuksille, joiden tavoitteena on parantaa parlamentin kantaa keskusteluissa talousarviota koskevista päätöksistä ja niihin liittyvää valvontaa. Kompromissiteksti on paluu parlamentin aikaisemmin esittämiin kantoihin, jotka kariuttivat neuvoston kanssa pidetyn ensimmäisen sovittelun.

Hiljattain uudelleen muotoillussa muodossaan jäsenvaltioiden kanta ei takaa sitä, mikä on neuvotteluissa keskeistä eli sitä, EU:n rikkaiden maiden nykyään vaatimaa rahoittavaa kehystä ei toisteta enää vuosina 2012 ja 2013. Parlamentin kanta ei myöskään takaa sitä, että demokraattinen konferenssi toteutuu sen keskustelun puitteissa, johon osallistuvat jäsenvaltioiden parlamentit ja jossa käsitellään uusia varoja, joilla on tarkoitus rahoittaa uudet rahoitusnäkymät. Valintani äänestää tyhjää tukee parlamentin kantaa, jossa arvostellaan sellaisten hallitusten kantaa, jotka pyrkivät saamaan enemmän Euroopan laajuista valtaa vähemmällä rahalla, mutta tällä kannalla ei kuitenkaan tueta heikkoja sopimuksia tai keskinkertaista talousarviota.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä päätöslauselma on selkeä signaali parlamentin sitoutumisesta vuoden 2011 talousarviokeskustelussa syntyneen tämänhetkisen umpikujan ratkaisemiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vuoden 2011 asianmukaisuudesta totean, että neuvosto ilmoitti, että maksumäärärahojen tason ei pitäisi ylittää 2,91 prosentin korotusta vuoden 2010 talousarvioon verrattuna. Erityisesti niille jäsenvaltioille, jotka olivat äänestäneet valtaosan neuvoston jäsenistä esittämää talousarviota koskevaa kantaa vastaan elokuussa, tämä oli ehdoton raja. Kolmenvälisissä keskusteluissa vuoden 2011 talousarviosta parlamentti ilmaisi olevansa miltei halukas hyväksymään tämän maksuja koskevan kannan saatuaan varmuuden katon ylittävistä ylimääräisistä sitoumuksista joustavuusvälineen kautta sekä otsakkeessa 1A (kilpailukyky) että otsakkeessa 4 (ulkotoimet), jotta voitaisiin kattaa vahvistetut poliittiset painopisteet otsakkeessa 1A (erityisesti elinikäinen oppiminen) ja lisätarpeet otsakkeessa 4 (erityisesti Palestiina). ITER-hankkeesta (jossa tarvitaan neuvoston yksimielisyys) puhuttaessa vaikuttaa siltä, että kompromissilla turvattaisiin ylimääräiset 1,4 miljoonaa euroa vuosiksi 2012 ja 2013 hyödyntämällä käyttämättömiä marginaaleja eri budjettiluokissa vuodesta 2010 lähtien (tästä asiasta keskusteltiin vielä, koska se liitettiin parempien joustomekanismien turvaamiseen monivuotisen rahoituspuiteasetuksen mukaisesti) sekä määrärahojen uudelleenkohdentamisella seitsemännestä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tyhjää 1 kohdan 6 alakohdan alkuperäisestä tekstistä, koska uudet mahdolliset esitykset veroaloitteiden ja muiden mahdollisten ohjelmien, kuten päästökaupan, kautta toteutettavista omista varoista, edustavat mahdollisuutta EU:n omiin veroihin. Äänestykseni noudattaa asennettani ja aikaisempaa lähestymistapaani kaikkiin ehdotuksiin eurooppalaisesta verotusjärjestelmästä.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Tämä päätöslauselma lähettää muille toimielimille selkeän signaalin siitä, että Euroopan parlamentti on halukas aloittamaan vakavat neuvottelut nykyiseen talousarvioon liittyvän umpikujan selvittämiseksi ja vuoden 2011 talousarviosta päättämiseksi mahdollisimman pian. Sopimuksen saavuttaminen tarkoittaa sitä, että suoria tilatukia ei viivytetä ja ettei rakennerahastojen rahoitukseen kohdistu seurauksia. Katson, että Euroopan parlamentin jäsenten olisi ainoina suoraan vaaleilla valittuina EU:n jäseninä voitava osallistua tulevien rahoitusnäkymien muodostamiseen, jotta saataisiin aikaan mahdollisimman hyvä sopimus Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten hyväksi. On ryhdyttävä toimiin, jotta EU:n talousarviosta saataisiin nykyistä joustavampi. Sen ansiosta EU voi reagoida kriisitilanteisiin nopeasti ja vastata odottamattomiin tarpeisiin rahoituksen kautta. Päätöslauselmassa vedotaan myös kipeästi kaivattavaan keskusteluun sellaisista uusista tavoista rahoittaa EU:n toimintaa, joilla voitaisiin vähentää EU:sta koituvia kuluja Yhdistyneen kuningaskunnan veronmaksajilta.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen.(DE) Äänestin vuoden 2011 talousarviosta käytävistä neuvotteluista laaditun Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska tähän mennessä talousarvioneuvottelut ovat valitettavasti osoittaneet, että neuvosto ei selvästi ole löytänyt aikaa viimeisen 12 kuukauden aikana lukeakseen Lissabonin sopimuksen ja ymmärtääkseen sen sisällön. Me kaikki pyrimme täällä saavuttamaan oikeuksia ja menettelyjä, jotka perustuvat tiukasti siihen, mitä Lissabonin sopimuksessa on sovittu. Ei mitään sen enempää eikä vähempää. Juuri neuvosto esitti tiukasti, että tarvitaan uutta perussopimusta. Neuvoston on nyt noudatettava kyseistä sopimusta ja sen velvollisuus on estää se, että sen omissa riveissä ilmenevät selvät erot vaikuttavat kielteisesti Euroopan kansalaisiin.

Suhtaudun tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että parlamentti aikoo päättäväisesti antaa hyväksyntänsä vuoden 2011 talousarviolle mahdollisimman pian ennen tämän vuoden loppua. Me tarvitsemme joustavuutta. Tämän ohella tarvitsemme myös pikaisesti uusia rahoitusvalvontaviranomaisia, kuten Irlannin dramaattinen tilanne todistaa päivä päivältä.

 
  
  

Mietintö: Tokia Saïfi (A7-0312/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Ihmisoikeuslausekkeen tai sosiaali- ja ympäristönormien sisällyttäminen kauppasopimuksiin on periaate, joka EU:n olisi turvattava. Sen vuoksi kannatan EU:n tavoitetta harjoittaa painostusta kansainvälisissä järjestöissä, etenkin Maailman kauppajärjestössä (WTO) ja kansainvälisessä työjärjestössä (ILO), sekä edistää uuden ympäristöjärjestön perustamista reilun kaupan edistämiseksi.

Euroopan on noudatettava tiukkoja sosiaali- ja ympäristönormeja, mutta toisaalta sen on myös vaadittava saman tason noudattamista kumppaneiltaan. On syytä korostaa, että tämä on mahdollista, kuten on osoitettu vapaiden kauppasopimusten yhteydessä saavutetuissa edistysaskeleissa. On kuitenkin luotava selkeät puitteet normeille kansainvälisissä järjestöissä. Tämä voi toteutua järjestöjen keskuudessa käytävän vahvistetun vuoropuhelun kautta, erityisesti sen, joka koskee näiden normien pakollista täytäntöönpanoa kauppasopimuksissa sekä tarvittavia mekanismeja ja kannustekäytäntöjä välimiespaneelien ohella. Yleiseen tullietuusjärjestelmään (GSP), joka antaa EU:lle mahdollisuuden myöntää yksipuolisesti kauppaetuuksia, kuuluvat välineet voivat tarjota mahdollisuuden tunnistaa paremmin, minkä osapuolten pitäisi hyötyä järjestelmästä eniten ottamalla huomioon niiden kehityksen tasot ja seuraamalla niiden toteuttamia sitoumuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Perussopimuksissa vahvistettujen ulkosuhdehallinnon toimivaltuuksien mukaisesti Euroopan unioni allekirjoittaa joka vuosi useita erilaisia kauppasopimuksia. Nyt, kun Euroopan unionin toimivaltuuksia on laajennettu ihmisoikeuksien (perusoikeuskirja kuuluu nyt primäärilainsäädäntöön) ja kestävän kehityksen (yksi Eurooppa 2020 -strategian viidestä keskeisestä tavoitteesta) aloihin, mielestäni oli tärkeää tukea kollegani Tokia Saïfin laatimaa mietintöä, jossa pyritään varmistamaan, että nämä asiat otetaan nykyistä paremmin huomioon unionin kauppasopimuksissa. Näissä mietinnöissä ehdotetaan tietenkin yhteistyön parantamista nykyisten kansainvälisten järjestöjen keskuudessa sekä näitä asioita koskevien lausekkeiden automaattista sisällyttämistä sopimuksiin. Lisäksi niissä kehotetaan perustamaan Maailman ympäristöjärjestö, joka voisi käsitellä ympäristöperusteisen polkumyynnin tapauksia. Tämä esitys liittyy myös hiilen sisällyttämismekanismin perustamiseen EU:n päästökauppajärjestelmän täydentämiseksi. Tämän kaksitahoisen lähestymistavan ansiosta voisimme ehkäistä sitä, että päästöt siirretään kolmansiin maihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Kannatan tätä mietintöä. Kilpailun vääristymät ja riskit polkumyyntiin sosiaali- ja ympäristönormien osalta ovat yhä yleisempiä kansainvälisen kaupan alalla. Tämä haittaa Euroopan unionissa toimivia yrityksiä ja työntekijöitä, joiden on noudatettava tiukempia sosiaali-, ympäristö- ja veronormeja kuin niiden EU:n ulkopuolisten maiden kauppakumppanien. Sen vuoksi EU:n kahdenvälisissä ja monenvälisissä sopimuksissa olisi asetettava kaikkien yritysten, eikä ainoastaan EU:ssa sijaitsevien yritysten, velvollisuudeksi noudattaa edellä mainittuja vaatimuksia. EU:n kauppasopimusten on taattava avoimuutta ja sitovia julkisia hankintasopimuksia koskevia normeja, jotta voitaisiin torjua laitonta pääomapakoa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n olisi toimittava aktiivisesti kansainvälisten kumppanien kanssa kaupan alalla, mikä tarkoittaa Maailman kauppajärjestöä, Kansainvälistä työjärjestöä sekä Yhdistyneitä Kansakuntia.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska on kuitenkin tarpeen pyrkiä saattamaan tasapainoon kauppaoikeus ja perusoikeudet ja vahvistamaan vuoropuhelua tärkeimpien kansainvälisten organisaatioiden, erityisesti ILO:n ja WTO:n, välillä. Lisäksi katson, että ihmisoikeuksien ja sosiaali- ja ympäristönormien sisällyttäminen kauppasopimuksiin voi tuoda niille lisäarvoa, vahvistaa poliittista ja yhteiskunnallista vakautta ja luoda siten kaupankäynnille suotuisamman ilmapiirin. On korostettava, että Euroopan teollisuuden ja yritysten on noudatettava Euroopassa tiukkoja sosiaali- ja ympäristösääntöjä.

Kannatan Euroopan parlamentin kantaa siitä, että mikäli Euroopan unioni noudattaa sitovia normeja, sen on voitava vaatia samaa myös sen kauppakumppaneilta ja erityisesti nousevan talouden mailta. Lisäksi kannatan sitä, että pidetään kiinni laadusta ja kestävyydestä, erityisesti unionin alueelle tulevien tuotteiden kohdalla, jotta voidaan säilyttää tasapuolinen ja reilu kauppa. Haluaisin korostaa, että voidaksemme vahvistaa ihmisoikeuksia ja sosiaalipolitiikkaa kansainvälisessä kaupassa meidän on vaadittava, että kaikissa tulevissa kauppasopimuksissa määrätään lapsityövoiman käytön kiellosta erityisesti luonnonkiven louhinnassa ja jalostuksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Katson, että sosiaali- ja ympäristönormit eivät vastaa Euroopan unionin ja sen kumppanien kauppaetuja. Yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden välillä olisi tehostettava osana ilmastoa koskevaa maailmanlaajuista sopimusta, etenkin hiilen sisällyttämismekanismin tasolla EU:n päästökauppajärjestelmän hyväksi, mutta samalla on varmistettava, että nykyinen vuoto pysäytetään. Olen myös sitä mieltä, että EU:n olisi etunenässä edistettävä kahdenvälisen kauppasopimuksen käyttöä niin, että se sisältäisi ihmisoikeusmääräysten lisäksi myös määräyksiä kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Ymmärrän, että keskustelu ihmisoikeuslausekkeiden sekä sosiaali- ja ympäristönormien sisällyttämisestä kansainvälisiin sopimuksiin on monimutkainen, ja olen tietoinen siitä, että kansainvälisen kaupan sääntöjen ja muun kansainvälisen oikeuden välillä vallitsee tällä hetkellä epätasapaino. Uskon, että Euroopan unionilla on keskeinen asema pyrkimyksissä luoda uusi maailmanhallinto, ja tätä varten sen on edistettävä johdonmukaisuutta kansainvälisten instituutioiden toimissa.

Euroopan unionin on mielestäni pyrittävä aikaansaamaan tasapaino kauppaa koskevien rajoittavien ja liberaalien toimintamallien välillä sekä kompromissi kaupallisten etujensa puolustamisen ja sen välillä, että se vaatii kunnioittamaan sitä tukevia arvoja. Siksi on tärkeää edistää keskustelua ja yhteistyöpohjaisia kumppanuuksia kansainvälisten organisaatioiden, etenkin Maailman kauppajärjestön ja Kansainvälisen työjärjestön, kanssa. Muistutan myös, että Lissabonin sopimuksen pohjalta kauppapolitiikkaan on tehty muutoksia, jotka sivuavat eräitä mietinnössä esiteltyjä ehdotuksia. Äänestän siksi useimpien tässä mietinnössä esitettyjen toimien puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. (EN) Tuen tätä mietintöä, jossa vaaditaan, että kauppaa ei pidä nähdä kapea-alaisena itsetarkoituksena. Se olisi nähtävä tulevassa kauppastrategiassamme pikemmin keinona, jolla edistetään Euroopan arvoja ja etuja. Kestävää kehitystä koskevat määräykset ovat hyödyksi kaikille osapuolille. Lisäksi on todettava, että sosiaali- ja ympäristönormien sisällyttäminen kauppasopimuksiin edistää globalisaation sääntelyä. Niiden huomiotta jättäminen tarkoituksellisesti on lyhytnäköinen ja haitallinen lähestymistapa, joka on vastoin ulkotoimiamme ohjaavia periaatteita, mutta samalla se vaarantaa myös Euroopan sosiaalisen mallin. EU:n kahdenväliset kauppasuhteet kolmansien osapuolten kanssa ovat erityisen tärkeitä ihmisoikeuksien sekä sosiaali- ja ympäristönormien kannalta, kun näkymät WTO:n kauppakierroksen puitteissa etenemisestä ovat heikot. Meidän on kuitenkin edelleen jatkettava toimia sen hyväksi, että ILO:lle myönnetään virallinen tarkkailijan asema WTO:ssa ja oikeus käyttää puheenvuoroja WTO:ssa. Lisäksi WTO:ssa olisi perustettava kauppaa ja ihmisarvoista työtä käsittelevä komitea. Samalla, kun sitovien ihmisoikeuslausekkeiden sisällyttäminen EU:n kansainvälisiin sopimuksiin ja ihailtava teko, liian vähäinen seuranta ja täytäntöönpano vaikuttavat tekevän niistä käytännöllisesti katsoen hyödyttömiä. Tätä asiaa on vakavasti käsiteltävä kaikkien tulevien sopimusten yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Kansainvälisten kauppasopimusten olisi oltava EU:lle tilaisuus kannustaa kumppaneitaan ottamaan käyttöön sosiaali- ja ympäristönormit. Enemmistö on hyväksynyt mietinnön, ja se sisältää ehdotuksia, joissa edellytetään tuontitavaroissa noudatettavan samoja sosiaali- ja ympäristönormeja kuin eurooppalaisissa tuotteissa. Lisäksi siinä ehdotetaan, että pitäisi varmistaa mahdollisuus antaa sosiaali- tai ympäristönormien polkumyyntiin liittyvät tapaukset joko ILO:n tai Maailman ympäristöjärjestön käsiteltäväksi. Viimeksi mainittu olisi luotava mahdollisimman nopeasti. Parhaillaan käytäviin vapaakauppasopimuksia koskeviin neuvotteluihin olisi sisällytettävä ihmisoikeuslausekkeet, mutta niiden lisäksi olisi sisällytettävä myös talous-, sosiaali- ja ympäristönormit. Mikäli näin ei tehdä, epäoikeudenmukainen kilpailuetu tarkoittaa sitä, että EU ei enää kykene kilpailemaan halpojen ja heikkolaatuisten tuontituotteiden kanssa. Sekä Euroopan maatalous että Euroopan teollisuus ovat nyt vaakalaudalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, joka käsittelee ihmisoikeuksia ja sosiaali- ja ympäristönormeja kansainvälisissä kauppasopimuksissa. Mielestäni kauppapolitiikan olisi oltava johdonmukainen EU:n tavoitteiden kanssa, ja sen olisi osaltaan edistettävä sosiaali- ja ympäristöpolitiikan malliensa turvaamista. Siksi EU:n on hyvin tärkeää varmistaa, että määrätyt sosiaali- ja ympäristönormit otetaan huomioon kansainvälisissä kauppasopimuksissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kysymys siitä, olisiko meidän käytävä kauppaa niiden kanssa, jotka noudattavat samoja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä normeja, ei ole mikään uusi asia kansainvälisissä suhteissa, ja sen käsittely uhkaa jatkua edelleen. EU on niin realistinen kuin mahdollista, joten mielestäni sen olisi tehtävä kaikkensa varmistaakseen, että riittävinä pidetyt normit hyväksytään nykyistä laajemmin, sekä velvoitettava sellaisia maita, joiden kanssa se käy kauppaa, pyrkimään maailmanlaajuisesti noudattamaan kyseisiä oikeuksia. Ymmärrän, että taloudellisissa ja diplomaattisissa kysymyksissä EU:n ei pidä lakata korostamasta tämän asian tärkeyttä ja keskeisyyttä silloin, kun se luo kestäviä kauppakanavia. Kuten yleisesti tiedetään, samanaikaisesti emme kuitenkaan ole sellaisessa asemassa, että voisimme määrätä tällaisia normeja tai vaatia sellaista. Vaikka näitä normeja usein noudatetaan virallisesti, EU on myös tietoinen siitä, että eräät sen kumppaneista eivät noudata niitä säännöllisesti. Euroopan suurimmat energiantoimittajat kuuluvat tähän kategoriaan. Tämän todettuani haluan toistaa, että on tärkeää jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista ja asettaa ne ehdoksi vankkojen kauppasuhteiden luomiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Ihmisoikeuslausekkeen ja sosiaali- ja ympäristönormien sisällyttäminen kauppaneuvotteluihin ovat monitahoisia ongelmia, jotka jakavat kansainvälistä yhteisöä. Toisaalta pohjoisen pallonpuoliskon maat syyttävät nousevan talouden maita sosiaalisesta ja ympäristöperusteisesta polkumyynnistä, joka vääristää kilpailua kauppasuhteissa, ja toisaalta eteläiset maat epäilevät pohjoisen maiden haluavan estää niiden taloudellisen kehityksen ja näiden normien kautta turvautua naamioituun protektionismiin.

Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni kauppapolitiikan pitäisi toimia välineenä Euroopan unionin yleisten tavoitteiden hyväksi, ja sen vuoksi on tärkeää, että kauppaa ei nähdä itsetarkoituksena vaan pikemmin välineenä, jolla edistetään Euroopan kaupallisia etuja. Lisäksi se olisi nähtävä oikeudenmukaisen kaupan välineenä, jolla voitaisiin käytännössä toteuttaa sosiaali- ja ympäristönormien tehokas sisällyttäminen ja täytäntöönpano sopimuksissa EU:n kaikkien kauppakumppanien kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Äänestin tämän ihmisoikeuksista ja sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä sopimuksissa laaditun mietinnön puolesta, koska on tärkeää, että Euroopan unionin kauppapolitiikka on johdonmukainen poliittisten tavoitteidensa kanssa. Tekstissä, jota Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä on huomattavasti parantanut, tehdään selväksi, että kaupalla ei voi enää olla muista riippumatonta päämäärää vaan pikemmin että kaikkien sopimusten olisi sisällettävä tiettyjä sosiaali- ja ympäristölausekkeita. Näiden lausekkeiden on oltava sitovia ja sisällettävä mahdollisuuden ilmoittaa niiden noudattamatta jättämisestä, erityisesti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Tuin mietintöä, koska meidän ei pitäisi unohtaa, että Euroopan teollisuutta ja yrityksiä sitovat tiukat sosiaali- ja ympäristösäännöt Euroopassa. Mikäli EU:n noudattaa sitovia normeja, sen on voitava vaatia samaa kauppakumppaneiltaan, erityisesti kehittyviltä valtioilta, sekä pitää kiinni laadusta ja kestävyydestä erityisesti sen alueelle tuotavien elintarvikkeiden kohdalla, jotta kaupankäynti säilyisi oikeudenmukaisena ja tasapuolisena. On tärkeää parantaa vihreiden tuotteiden ja vihreän teknologian saatavuutta, jotta saavutetaan kestävän kehityksen tavoitteet. Meidän on myös saatava aikaan nopea päätös ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja koskevien tulliesteiden ja muiden esteiden vähentämisestä tai poistamisesta niin, että voidaan tukea uusia työllisyyspolitiikan muotoja ja työpaikkojen luomista ILO:n ihmisarvoista työtä koskevien normien mukaisesti sekä Euroopan unionin teollisuuden ja pk-yritysten kasvumahdollisuuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. (PL) Tasapainon löytäminen taloudellisten ja sosiaalisten etujen välillä on hyvin tärkeää, mutta se on myös hyvin vaikeaa. Talousyhteistyö, jota harjoitetaan käsi kädessä demokratian perussääntöjen kunnioittamisen ja kansalaisten hyvinvoinnin kanssa, on Euroopan unionin perusta. Sen vuoksi on niin tärkeää ottaa käyttöön ihmisoikeuksia koskevat yhtenäiset normit sekä sosiaali- ja ympäristönormit kansainvälisissä kauppasopimuksissa.

Tämän kaltaisten normien käyttöönotto Euroopan unionin kauppapolitiikassa johtaa siihen, että kansalaiset suhtautuvat kauppapolitiikkaan myönteisesti ja EU:n suhteet kumppaniensa kanssa paranevat. Kansainvälinen yhteistyö on tällä alalla hyvin tärkeää, ja Euroopan parlamentin olisi tuettava sitä mahdollisimman laajasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. (DE) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska ihmisoikeuksien, sosiaali- ja ympäristönormien olisi koskettava kaikkia maita, ei pelkästään Eurooppaa. Vaikutusvaltamme piirissä ovat ne valtiot, joiden kanssa teemme kauppaa. Siihen, mitä meidän pitäisi saavuttaa, liittyy vastuu, ja mietinnössä osoitetaan meille oikea suunta. Tämä on suunta kohti vapaakauppaa, ja erityisesti se on oikeudenmukaista ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Mikäli onnistumme parantamaan jotakin näillä aloilla, meidän pitäisi tehdä niin sikäli kuin kykenemme.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Suhtaudun hyvin myönteisesti tähän mietintöön, jossa tehdään selväksi, että EU:n kauppapolitiikassa on oltava kyse muustakin kuin pyrkimyksestä saavuttaa mahdollisimman suuria taloudellisia etuja. EU:n kauppasopimusten on sisällettävä vahvat ihmisoikeuslausekkeet sekä sosiaali- ja ympäristönormit.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Tässä mietinnössä korostetaan useita tärkeitä seikkoja, kuten ihmisoikeusneuvoston säännöllisesti suorittamaa ihmisoikeuslausekkeen yleistarkastelua kauppasopimuksissa, ILO:n kykyä antaa tapaukset YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston käsiteltäväksi, kolmansien maiden parlamenttien ja kansalaisten osallistumista neuvotteluihin sekä uusien orjuuden muotojen torjuntaa.

On myönteistä, että parlamentti huolehtii ihmisoikeuksista. Se kannatti vallankaappausta Hondurasissa sekä kaupallisen sopimuksen tekemistä vallankaappausta johtavien kanssa. Täysin riippumatta epäilyistäni ihmisoikeuslausuntojen vaikutuksista totean kuitenkin, että mietinnössä esitetty halu ottaa käyttöön vapaakauppasopimukset kaikkialla sekä edistää päästöoikeuksien vaihtoa, mitä kutsumme "hiilimarkkinoiksi", ovat syitä, joiden vuoksi en voi äänestää sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU-maat ja kaikki niiden talouden toimijat noudattavat tunnollisesti ihmisoikeuksia ja sosiaali- ja ympäristönormeja, ja on täysin luonnollista pyytää Maailman kauppajärjestöön (WTO) kuuluvia kumppaneita toimimaan samoin, jotta maailmankaupasta tulisi oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa. Olemme tietoisia siitä, että joskus näitä velvoitteita ei ole helppo toteuttaa, etenkään nousevan talouden maissa. EU:n on kuitenkin edelleen pyrittävä toteuttamaan tämä, ja sen vuoksi EU:n ja parlamentin tehtävä on tehdä kaikki mahdollinen, jotta ihmiselämää kunnioitettaisiin ja varmistettaisiin ihmisarvoinen työ kaikkialla ja jokaisen kohdalla. Lisäksi on varmistettava, että sosiaali- ja ympäristöoikeuksien merkitykseen liittyy yleismaailmallinen näkökulma, ja tämän on koskettava ammattiliitto-oikeuksia ja lapsityövoiman torjuntaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siihen on kirjattu yksiselitteisesti tarve edistää osaltaan tehokkaasti maapallon kestävää kehitystä, kansojen välistä yhteisvastuuta ja keskinäistä kunnioitusta, vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa, köyhyyden poistamista. Tuen asiaa myös sen vuoksi, että kuten mietinnössäkin on korostettu, on tärkeää ja tarpeellista tehdä oikeudellisesti sitovaa siitä, että kauppasopimuksissa on noudatettava ihmisoikeuksia, ja tätä on tiukasti ja jatkuvasti valvottava. Tässä yhteydessä olen sitä mieltä, että ehdotus virallisen tarkkailijan aseman myöntämisestä Kansainväliselle työjärjestölle WTO:ssa on arvokas. Erityisesti tuen ehdotusta perustaa ja ihmisarvoista työtä käsittelevä komitea, joka valvoo sopimuksia koordinoidusti ILO:n ja Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa. Toinen syy, miksi äänestin tämän päätöslauselman puolesta, on se päättäväinen tapa, jolla siinä ilmaistaan tarve perustaa "todellinen Maailman ympäristöjärjestö", sekä sen yksiselitteinen tapa puolustaa ihmisoikeuksia, kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua ja asettaa ne tärkeysasemassa nykyisten kansainvälisten kauppamallien edelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) EU:n edun mukaista on varmasti pyrkiä saamaan aikaan kauppasopimuksia samanveroisten kumppanien kanssa. Tätä tarkoittaa sitä, että on kiinnitettävä nykyistä enemmän ihmisoikeuksiin sekä ympäristö- ja sosiaalinormeihin, koska jos EU noudattaa näitä normeja, se voi vaatia samaa myös kauppakumppaneiltaan. Etenkin ihmisoikeuksiin sekä sosiaali- ja ympäristönormeihin liittyvissä asioissa EU ajautuu toistuvasti umpikujaan, kun taas toisilla mailla, joiden kanssa se on tehnyt kahdenvälisiä kauppasopimuksia, on erilaiset näkemykset tästä asiasta. Äänestän tyhjää, koska kyseenalaistan sen, onko todella mahdollista toteuttaa ne asiat, joita esittelijä on ehdottanut.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Ihmisoikeudet ja sosiaali- ja ympäristönormien soveltaminen kauppaneuvotteluissa ovat hyvin monimutkaisia ja erittäin ongelmallisia asioita. Siksi on tärkeää, että sosiaalilauseke sisällytetään yhä useammin kahdenvälisiin sopimuksiin. Vaikka kansainvälisen kaupan sääntöjen ja muiden kansainväliseen oikeuteen liittyvien normien välillä on selkeä epätasapaino, mielestäni on olennaisen tärkeää äänestää jäsen Saïfin mietinnön puolesta, jotta voitaisiin kehittää uusia ajattelutapoja aidon yhteistyön mahdollistamiseksi kansainvälisten järjestöjen välillä. Euroopan unionilla on keskeinen asema pyrkimyksissä luoda uusi maailmanhallinto, ja tätä varten sen on edistettävä johdonmukaisuutta kansainvälisten instituutioiden toimissa. Äänestin tämän mietinnön puolesta, jotta voidaan käynnistää uusi kauppapolitiikka ja harjoittaa sitä. Sen olisi perustuttava määrätietoisuuteen ja keskusteluun, ja siinä on otettava huomioon ympäristönnormit perusteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, joka käsittelee ihmisoikeuksia ja sosiaali- ja ympäristönormeja kansainvälisissä kauppasopimuksissa, koska kannatan ihmisoikeuslausekkeiden tai sosiaali- ja ympäristönormien sisällyttämistä kauppasopimuksiin.

On syntynyt todellinen jännitetila, ja sen osapuolia ovat pohjoisen pallonpuoliskon maat, jotka syyttävät nousevan talouden maita sosiaalisesta ja ympäristöperusteisesta polkumyynnistä, ja toisaalta eteläiset maat, jotka epäilevät pohjoisen maiden haluavan estää niiden taloudellisen kehityksen ja näiden normien kautta turvautua naamioituun protektionismiin. Tämä eturistiriita ei saa estää EU:ta omaksumasta myönteistä ja samalla oikeudellisesti sitovaa lähestymistapaa neuvotteluissaan ja sisällyttämästä kestävän kehityksen määräysten sisällyttämistä etenkin kahdenvälisiin sopimuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Euroopan unionin on poliittisten toimiensa ja erityisesti kauppapolitiikkansa kautta puolustettava kaupallisia etujaan, mutta samalla sen on noudatettava normejaan ja arvojaan sekä varmistettava, että muutkin noudattavat niitä. Juuri tämän ajatuksen pitäisi auttaa EU:n eri instituutioita luomaan sinnikkyydelle ja vuoropuhelulle perustuva kunnianhimoinen kauppapolitiikka ja harjoittamaan sitä. Emme saa unohtaa, että Euroopan teollisuuden ja yritysten on noudatettava Euroopassa tiukkoja sosiaalisia ja ympäristöä koskevia sääntöjä. Mikäli EU:n noudattaa sitovia normeja, sen on voitava vaatia samaa kauppakumppaneiltaan, erityisesti kehittyviltä valtioilta, sekä pitää kiinni laadusta ja kestävyydestä erityisesti sen alueelle tuotavien elintarvikkeiden kohdalla, jotta kaupankäynti säilyisi oikeudenmukaisena ja tasapuolisena.

Tässä mielessä Euroopan sisämarkkinoiden terveyteen, turvallisuuteen, ympäristöön sekä työntekijöiden ja kuluttajien suojeluun liittyvät tiukat säännöt ovat tyypillisiä Euroopan mallissa, jonka on palveltava innoituksen lähteenä kansainvälisissä yhteyksissä ja monenvälisissä foorumeissa ja jonka vaikutuksen pitää näkyä nykyisissä neuvotteluissa kahdenvälisistä sopimuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska Euroopan unionilla on mielestäni keskeinen asema pyrkimyksissä luoda uusi maailmanhallinto, ja tätä varten sen on edistettävä johdonmukaisuutta kansainvälisten instituutioiden toimissa. Kansainvälisen kaupan sääntöjen ja muiden kansainväliseen oikeuteen liittyvien normien välillä on nykyään selkeä epätasapaino. Meillä on eturintamassa toimijoina velvollisuus löytää uusia ajattelutapoja ja asettaa erityistavoitteeksi tehokkaan koordinoinnin luominen kansainvälisten elinten välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (PT) Ihmisoikeuslausekkeen sisällyttäminen sekä sosiaali- ja ympäristönormien soveltaminen kauppaneuvotteluissa ovat monitahoisia ongelmia, jotka jakavat kansainvälistä yhteisöä. Pohjoiset maat tuomitsevat nousevien maiden harjoittaman epäoikeudenmukaisen kilpailun sosiaali- ja ympäristöasioiden yhteydessä, mikä johtaa kilpailuvääristymiin kaupanteossa. Toisaalta eteläiset maat epäilevät, että pohjoiset maat haluavat jarruttaa niiden talouden kehittymistä ja käyttävät kyseisten normien soveltamista peiteltynä protektionismin menetelmänä. Kaikki tämä selittää sen, miksi näistä normeista on niin äärimäisen vaikeaa käydä rauhallista keskustelua monenvälisten instituutioiden kanssa, etenkin WTO:ssa, koska samaan aikaan sosiaalilausekkeita liitetään yhä useammin kahdenvälisiin kauppasopimuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Tuemme mietintöä ihmisoikeuksista ja sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa, koska ne kolmannet maat, jotka eivät noudata työntekijöiden oikeuksia ja kieltäytyvät toimimasta aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa, harjoittavat aivan liian usein epäoikeudenmukaista kilpailua EU-maiden yritysten kanssa.

Yritystemme on noudatettava hyvin vaativia työntekijöiden suojeluun liittyviä normeja, maksettava korkeita palkkoja ja veroja, noudatettava lakeja, joilla edellytetään ympäristöön joutuvien päästöjen tiukkaa valvontaa, sekä noudatettava paikallisten suunnittelusääntöjen asettamia ehtoja. Kolmansissa maissa toimivat kilpailevat yritykset Kiinan ja Intian kaltaisissa maissa eivät tietenkään joudu noudattamaan tällaisia tarkastuksia ja sääntöjä, ja niiden lopputuotteet ovat epäilemättä kilpailukykyisiä Euroopan tuotteisiin verrattuna.

Puhuessani ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa ja parlamenttien välisessä energiaa koskevassa kokouksessa kehotin EU:ta käyttämään vaikutusvaltaansa Maailman kauppajärjestössä, jotta Eurooppa voisi määrätä hiiliverot niille maille, jotka eivät allekirjoita ilmastonmuutossopimuksia. Näitä samoja väitteitä olisi sovellettava niihin maihin, joiden tuotannossa käytetään hyvin erilaisia menetelmiä kuin Euroopassa, kuten lapsityövoimaa, tai niihin maihin, jotka eivät myönnä työntekijöille heidän oikeuksiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. (PL) Äänestin sen puolesta, että hyväksymme mietinnön ihmisoikeuksista ja sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä sopimuksissa. Euroopan unioni perustuu periaatteisiin, joihin sisältyy ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tämän vuoksi se pitää niin tärkeänä ihmisoikeuksien kunnioittamista kaikkialla maailmassa.

Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan, että Euroopan unionin ulkotoimia, joista ulkomaankauppa on keskeinen osa, olisi harjoitettava niiden samojen periaatteiden mukaan, jotka ovat EU:n perustamisen taustalla. Sen vuoksi tuen täysin ehdotusta ihmisoikeuksiin liittyvien oikeudellisesti sitovien lausekkeiden sisällyttämisestä Euroopan unionin kansainvälisiin sopimuksiin. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomion tarpeeseen panna ne täytäntöön sekä siihen, että niiden maiden, jotka eivät noudata käytössä olevia sääntöjä, on kohdattava mahdolliset taloudelliset seuraukset.

Tämän 15 kohdasta muodostuvan päätöslauselman mukaisesti mielestäni on tärkeää, että kaikki vapaakauppasopimukset sisältävät neuvoteltuja sosiaali- ja ympäristönormeja, luettelon vähimmäisnormeista, joita kaikkien EU:n kauppakumppanien olisi noudatettava sekä luettelon lisäsopimuksista, jotka olisi pantava täytäntöön asteittain ja joustavasti ottamalla huomioon tietyn kumppanin taloudellinen tilanne ja sosiaali- ja ympäristökysymykset.

Tuen erityisesti sitä, että kaikissa tulevissa kauppasopimuksissa määrätään lapsityövoiman käytön kiellosta. Annan myös tukeni yhteistyön vahvistamiselle ihmisoikeusasioissa WTO:n ja YK:n tärkeimpien instituutioiden välillä.

 
  
  

Mietintö: Mariya Nedelcheva (A7-0275/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Vuonna 2009 Euroopan oikeusasiamies vastaanotti 3 098 kantelua, joista 727 kuului hänen toimivaltaansa. Euroopan oikeusasiamiehen virka perustettiin Maastrichtin sopimuksella vuonna 1992, ja sillä luotiin välittäjä Euroopan kansalaisten ja Euroopan unionin viranomaisten välille. Euroopan kansalaiset ja yritykset sekä instituutiot ja kaikki yksityishenkilöt, jotka asuvat tai oleskelevat laillisesti jäsenvaltiossa, ovat oikeutettuja esittämään kanteluja oikeusasiamiehelle. Euroopan parlamentti valitsee oikeusasiamiehen toimikautensa alussa kyseistä toimikautta varten. Oikeusasiamies tutkii hänelle ilmoitettuja hallinnollisia epäkohtia. Oikeusasiamies laatii vuosittaisen toimintakertomuksen. Äänestämällä tämän päätöslauselman puolesta tuen Euroopan parlamentin ilmaisemaa yleistä kannatusta tälle erittäin tärkeälle yhteydelle demokratian ketjussa.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Euroopan oikeusasiamiehen perustaminen turvaa perusoikeuskirjassa vahvistetun jokaisen kansalaisen oikeuden siihen, että "unionin toimielimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa". Lissabonin sopimuksen voimaantulo lisäsi oikeusasiamiehen demokraattista legitiimiyttä, koska parlamentti valitsee oikeusasiamiehen, ja laajentaa toimivaltuudet yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä Eurooppa-neuvoston toimintaan. Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta, koska suhtaudun myönteisesti vuoden 2009 toiminnasta saatuihin tuloksiin. Kantelujen keskimääräinen käsittelyaika lyheni neljä kuukautta vuonna 2009, ja yli puolet aloitetuista menettelyistä päättyi sovintoratkaisuun. Tämä on osoitus tehokkaasta yhteistyöstä, mikä ilmentää rakentavaa yhteistyötä oikeusasiamiehen ja unionin toimielinten ja elinten välillä. Mielestäni on tarpeen lisätä EU:n kansalaisten luottamusta EU:hun ja sen toimielimiin ja ennen kaikkea varmistaa, että kansalaisilla on kaikki mahdollisuudet saada tarvitsemaansa tietoa ja että heillä on luottamus toimielinten kykyyn valvoa heidän oikeuksiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska oikeusasiamies auttaa työnsä kautta Euroopan unionin toimielimiä tekemään avoimia päätöksiä, joita koskeviin tietoihin kaikilla kansalaisilla ja oikeushenkilöillä on mahdollisuus. Lissabonin sopimuksen voimaantulo lisäsi oikeusasiamiehen demokraattista legitiimiyttä, koska parlamentti valitsee oikeusasiamiehen, ja laajentaa toimivaltuudet yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä Eurooppa-neuvoston toimintaan. Avoimuus, oikeus tutustua tietoihin ja hyvään hallintoon liittyvän oikeuden kunnioittaminen ovat keskeisiä ennakkoedellytyksiä sille, että pidetään yllä kansalaisten luottamusta toimielinten kykyyn valvoa heidän oikeuksiaan. Yleisimpien hallinnollisten epäkohtien syynä oli avoimuuden puute. Siksi on tärkeää varmistaa, että kansalaisten tiedusteluihin, kanteluihin ja vetoomuksiin vastataan ripeästi ja konkreettisesti. Euroopan unionin toimielinten ja elinten on tarjottava kansalaisille heidän tarvitsemiaan tietoja. Suhtaudun myönteisesti Euroopan oikeusasiamiehen ja oikeusasiamiesten ja vastaavien elinten väliseen yhteistyöhön jäsenvaltioiden, alueellisten ja paikallisten tahojen välillä jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan hallinnon rooli on laaja ja monimuotoinen. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni on tärkeää varmistaa kansalaisten luottamus Euroopan toimielimiin tehokkaan hallinnon, avoimien menettelyjen ja infrastruktuurien helpon käytettävyyden kautta. Olen iloinen positiivisista tuloksista, kun kanteluiden määrä on laskenut ja niiden käsittely on parantunut Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Oikeusasiamiehen työ on tärkeää, ja se lisää avoimuutta ja tuo EU:n lähemmäs kansalaisia samalla, kun se vahvistaa kansalaisten luottamusta heidän kykyynsä toteuttaa oikeuksiaan. Vaikka vuonna 2009 kanteluiden määrä laski hieman (9 prosenttia) vuoteen 2008 verrattuna, 335 aloitetusta tapauksesta noin 318 saatiin päätökseen. On hyvin myönteistä, että 56 prosenttia tapauksista saatiin päätökseen sovintoratkaisulla tai ratkaistiin. Nämä tulokset osoittavat, että oikeusasiamiehen ja EU:n toimielinten ja elinten välillä harjoitetaan rakentavaa yhteistyötä, ja ne näkevät nämä kantelut enimmäkseen täydellisenä tilaisuutena korjata kaikki mahdolliset tehdyt virheet ja tehdä yhteistyötä oikeusasiamiehen kanssa kansalaisten puolesta.

Haluan korostaa Lissabonin voimaantulon merkitystä. Oikeus hyvään hallintoon kirjattiin siihen yhtenä EU:n kansalaisille kuuluvista perusoikeuksista. Mietintöön tehtiin myös kaksi merkittävää tarkistusta. Ensimmäinen on se, että oikeusasiamies on valittava, hänen demokraattista legitiimiyttä on vahvistettava, ja toinen on se, että hänen toimivaltaansa olisi laajennettava yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Mietintö Euroopan oikeusasiamiehen toimintaa koskevasta vuosikertomuksesta 2009 on hyvin kiinnostava, koska sen kautta voidaan arvioida, onko EU:n toimielimien ja kansalaisten välinen suhde avoin, nopea ja tehokas, ja missä määrin se on sitä. On monia asioista, joista parlamentti ja komissio ilmaisevat itse asiassa näkemyksensä saamatta minkäänlaista palautetta kansalaisilta oikeusasiamiehelle tehtyjä kanteluita lukuun ottamatta.

Kannatan mietintöä, mutta samalla olen kuitenkin sitä mieltä, että Euroopan oikeusasiamiehestä ja hänen työstään olisi kerrottava hyvin laajalti, etenkin jäsenvaltioissa, joissa häntä ei heti tunnisteta. Ei pitäisi koskaan unohtaa, että pieni kanteluiden määrä voi tarkoittaa sitä, että joko ihmiset eivät huomaa useita sääntöjenvastaisuuksia tai sitten heillä ei ole suurta luottamusta siihen, että heidän ongelmiinsa saataisiin mahdollinen oikeudellinen ratkaisu. Tiedon lisääminen voisi olla keino laajentaa tutkimusta, jotta voisimme varmemmin todeta, mikä näistä kahdesta vaihtoehdosta koskee tätä tapausta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Oikeusasiamies sai vuonna 2009 kaikkiaan 3 098 kantelua ja vuonna 2008 3 406 kantelua, mikä merkitsee 9 prosentin laskua. Kanteluiden kohteet jakautuivat seuraavasti: komissiota koskevat (56 prosenttia), parlamentin hallintoa (11 prosenttia), Euroopan henkilöstönvalintatoimistoa (9 prosenttia), neuvostoa (4 prosenttia) ja Euroopan unionin tuomioistuinta (3 prosenttia). Eniten kantelut koskivat huonoa hallintoa ja avoimuuden puutetta sekä kieltäytymistä paljastaa tietoa, mikä on avaintekijä yleisen turvallisuuden ja EU:ta kohtaan tunnetun luottamuksen varmistamisessa. Tämä osoitti näin ollen sen, että edelleen on tehtävä työtä paremman hallinnon saavuttamiseksi ja entistä laajemman avoimuuden mahdollistamiseksi toimielimissä. Tämä voidaan saavuttaa oikeusasiamiehen ja toimielinten yhteisten toimien avulla etenkin hyvien käytäntöjen jatkuvan vaihdon avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän oikeusasiamiehen vuosikertomusta 2009 käsittelevän mietinnön puolesta. Oikeusasiamies toimii tärkeänä linkkinä kansalaisten kanssa, ja hänen työnsä auttaa rakentamaan luottamusta EU:n toimielimiin ja tekee niistä helpommin lähestyttäviä.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Oikeusasiamiehen tavoite on varmistaa, että EU:n lainsäädännössä vahvistettuja kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan unionin kaikilla tasoilla ja että EU:n toimielimet ja elimet noudattavat hallinnon korkeimpia vaatimuksia.

Oikeusasiamies on hiljattain pyrkinyt edelleen parantamaan kansalaisille ja mahdollisille kantelijoille välitettävän tiedon laatua, erityisesti heidän oikeuksistaan, käyttäen Euroopan oikeusasiamiesten verkostoa. Oikeusasiamiehen on pyrittävä varmistamaan, että EU:n toimielimet ja elimet soveltavat kaikessa toiminnassaan kansalaisten tarpeiden mukaisia toimintatapoja, ja käytettävä hyväkseen jokaista mahdollisuutta saada sovintoratkaisuja kanteluihin ja tehtävä entistä enemmän tutkimuksia omasta aloitteestaan tunnistaakseen ongelmat ja kannustaakseen soveltamaan parhaita käytäntöjä.

Tuin mietintöä, koska sillä kannustetaan oikeusasiamiestä toimimaan jatkossakin yhteistyössä toimielinten kanssa hyvän hallinnon ja palvelukulttuurin edistämiseksi ja tehostamaan tiedotusta niin, että kansalaiset, jotka ehkä joutuvat käyttämään hänen palvelujaan, tietävät tarkoin, miten toimia. Siten lisätään näiden luottamusta Euroopan unioniin ja sen toimielimiin sekä parantaa kansalaisten käsitystä niistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Oikeusasiamiehen rooli on hyvin tärkeä, koska se auttaa tuomaan kansalaiset lähemmäs Euroopan unionin toimielimiä. Oikeusasiamies sai vuonna 2009 kaikkiaan 3 098 kantelua ja vuonna 2008 3 406 kantelua, mikä merkitsee 9 prosentin laskua, ja hän käynnisti kyseisenä vuonna 335 tutkimusta kantelujen perusteella, ja niistä 230 ei otettu käsiteltäviksi.

Useimmat oikeusasiamiehen vuonna 2009 käynnistämistä tutkimuksista koski komissiota (56 prosenttia). Kantelut koskivat myös parlamentin hallintoa (11 prosenttia), Euroopan henkilöstönvalintatoimistoa (9 prosenttia), neuvostoa (4 prosenttia) ja Euroopan unionin tuomioistuinta (3 prosenttia). Euroopan unionin 23 muuta instituutiota ja elintä oli lisäksi 59 kantelun kohteena (17 prosenttia). Mietinnössä esitetyt luvut osoittavat laajalti kyseisen elimen tehokkuuden ja sen tärkeyden Euroopan unionin toimielinten ja kansalaisten välisissä suhteissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska olen yhtä mieltä siitä, että komission toimista tiedottamisessa on noudatettava nykyistä laajempaa avoimuutta ja että on toteutettava tarpeelliset toimet, joilla EU:n toimielimet saadaan tuotua lähemmäksi Euroopan kansalaisia. Olen antanut tukeni oikeusasiamiehen esittelemälle kertomukselle, koska siinä käsitellään hänen tekemäänsä työtä hallinnollisten epäkohtien tuomitsemisessa ja sitä myönteistä työtä, jota hän tekee edistääkseen nykyistä parempaa avoimuutta vastatessaan EU:n kansalaisten valituksiin, jotka koskevat EU:n toimielinten ja elinten hallinnon epäkohtia. Tuen äänestykselläni oikeusasiamiehen työtä, koska hän ratkaisee lukuisia kanteluita yhdessä ja parlamentin kanssa yhteistyössä sovittujen ratkaisujen kautta. Pidän myös hyvin myönteisenä sitä, että tällä päätöslauselmalla kannustetaan oikeusasiamiestä aloittamaan oma-aloitteisesti tutkimukset toimielimissä ilmenevien systeemisten ongelmien ratkaisemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan unioni on tehnyt vuosikymmeniä työtä byrokratian vähentämiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Tästä ei kovin usein näy paljoakaan merkkejä Euroopan parlamentissa. Minulla on päinvastoin tunne, että byrokraattinen paperityö lisääntyy vuosi vuodelta. Myös ennen viime vaaleihin liittyneitä kuulemisia avoimuudesta oli korkeintaan joitain merkkejä. Euroopan parlamentin jäsenet saavat äänensä kuuluviin virkaansa liittyvän arvovallan ja siihen liittyvien oikeuksien ansiosta. EU:n kansalaisista ei voi sanoa samaa. Siksi heillä on Euroopan oikeusasiamies. Kun yli kolmannes oikeusasiamiehen suorittamista tutkimuksista koski tapauksia, jotka liittyivät avoimuuden puutteeseen, ja kun 56 prosenttia kaikista tapauksista ratkaistiin sovinnollisesti, voidaan vahvistaa, miten tärkeä oikeusasiamiehen virka on. Tästä huolimatta en voi täysin tukea esittelijän lausuntoja, minkä vuoksi äänestän tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Ihmisoikeuksien suojelu ja kunnioittaminen ovat Euroopan unionin avainelementti, joten Euroopan oikeusasiamiehen tärkeää roolia ei tässä yhteydessä voi olla huomioimatta. Sen vuoksi äänestin jäsen Nedelchevan mietinnön puolesta, koska Euroopan oikeusasiamiehen asemaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistäjänä ei pidä unohtaa. Tämä tärkeä Euroopan laajuinen hahmo pyrkii varmistamaan, että EU:n toimielimet ja elimet soveltavat kaikessa toiminnassaan kansalaisten tarpeiden mukaisia toimintatapoja käyttämällä hyväkseen jokaista mahdollisuutta saada sovintoratkaisuja kanteluihin ja tekemällä entistä enemmän tutkimuksia omasta aloitteestaan tunnistaakseen ongelmat ja rohkaistakseen parhaiden käytäntöjen soveltamista. Oikeusasiamies on valmis ja halukas ratkaisemaan kansalaisten välisiä kiistoja ja eroavaisuuksia, ja hän auttaa ihmisiä, joilla on erilaisia ajatuksia, kokemuksia ja suunnitelmia, kommunikoimaan keskenään ja elämään yhdessä. Tämä on lähtökohta sille, että vahvistetaan ja edistetään tätä tehtävää Euroopassa ja varmistetaan, että oikeusasiamiehen tarjoamaa palvelua edistetään tarkoituksenmukaisesti ja hallitaan oikeudenmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2009 osoittaa, että hän on ollut hyvin aktiivinen. Työtahtia eivät ole haitanneet uusi oikeudellinen kehys, jossa otetaan huomioon oikeusasiamiehen aseman muutokset sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen voimaantulo. Mainitulla sopimuksella oikeusasiamiehen toimivaltaan sisällytetään myös yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä Eurooppa-neuvoston toiminta. Kantelujen käsittelyyn käytetty keskimääräinen aika vaihtelee 13 kuukaudesta 9 kuukauteen. On syytä korostaa, että EU:n toimielimillä ja elimillä on selkeä halukkuus nähdä oikeusasiamiehelle lähetetyt kantelut tilaisuutena korjata tehtyjä virheitä ja tehdä yhteistyötä oikeusasiamiehen kanssa kansalaisten puolesta.

Sen vuoksi äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa hyväksytään vuosikertomus 2009 ja esitellään tulevaisuuden suuntaviivat. Niistä haluaisin korostaa seuraavia: kehotus noudattaa perusoikeuskirjaa, josta on tullut oikeudellisesti sitova Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä; kehotus laatia kaikkien unionin elinten, toimielinten ja laitosten hallintoa koskevan yhteisen säädöksen; kehotus seurata EPSOn uutta henkilöstövalintamenettelyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan oikeusasiamiehen keskeistä roolia sen varmistamisessa, että EU:n kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan ja että edistetään julkisen palvelun kulttuuria toimielinten keskuudessa hyvän hallintotavan puitteissa harjoitettavien hyvien käytäntöjen pohjalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (ES) Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2009 esiteltiin virallisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle Jerzy Buzekille 19. huhtikuuta 2010, ja oikeusasiamies Nikiforos Diamandouros esitteli kertomuksensa vetoomusvaliokunnalle 4. toukokuuta 2010. Kertomus tarjoaa yleiskatsauksen oikeusasiamiehen toiminnasta viime vuoden aikana. Eri tutkimuksista saadut tulokset on jaoteltu luokkiin hallinnollisiin epäkohtiin liittyvien tapausten tai asianosaisen toimielimen mukaan. Lisäksi on julkaistu kuusisivuinen tiivistelmä. Uusi julkaisu sisältää kaikkein merkittävimmät kantelujen esittäjien saavuttamat tulokset ja korostaa kaikkein tärkeimpiä viime vuoden aikana tarkasteltuja poliittisia kysymyksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen.(DE) Äänestin tietenkin siten, että hyväksyin Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen, koska vetoomusvaliokunnan jäsenenä minulla on ollut useita tilaisuuksia todistaa oikeusasiamies Diamandourosin vannoutunutta ja tasapuolista lähestymistapaa työlleen. Hänen saavutuksensa ovat olleet erinomaisia: vuonna 2009 hänen tutkimuksistaan 70 prosenttia saatiin päätökseen vuoden sisällä, ja niistä 55 prosenttia varsin vaikuttavasti kolmessa kuukaudessa.

 
  
  

Mietintö: Chrysoula Paliadeli (A7-0293/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksesta laaditun päätöslauselman puolesta, koska siinä pannaan merkille, että oikeusasiamies on saanut päätökseen oma-aloitteisen tutkimuksen säännöistä, joita komissio soveltaa kansalaisten tekemiin hakemuksiin saada tutustua rikkomismenettelyjä koskeviin asiakirjoihin. EU:n kansalaisten esittämät kantelut ovat tärkeä tiedonlähde mahdollisista EU:n lainsäädännön rikkomuksista. Komissio saa kansalaisilta erityisen runsaasti kanteluita, jotka koskevat hallinnollisia epäkohtia. Siksi on hyvin tärkeää, että komissio ryhtyy toimiin varmistaakseen, että pyyntöihin saada tutustua asiakirjoihin vastataan joutuisasti. Olisi pyrittävä lisäämään yhteistyötä Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan kanssa ja vaihtamaan tietoa oikeusasiamiehen kanssa säännöllisesti. Oikeusasiamiehen olisi pidettävä Euroopan parlamentti ajan tasalla tekemistään tutkimuksista sekä niiden tuloksista. Komission olisi myös omaksuttava nykyistä avoimempi ja ennakoivampi asenne rikkomismenettelyjä koskevaa tiedotusta kohtaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Minusta parlamentin olisi pitänyt korrektiuden vuoksi kuunnella myös komission jäsen Verheugenin näkemyksiä tämän asian olennaisista näkökohdista. Sen vuoksi koen, etten voi tuomita häntä.

Tästä huolimatta tuen oikeusasiamiehen kantaa, koska mielestäni toimielinten välinen yhteistyö on ja sen pitäisi edelleen olla yksi niiden asemiin liittyvistä vahvuuksista. Näin ollen myöhään annetut vastaukset ja ei niinkään oikeudellisten vaan moraalisten velvoitteiden välttäminen kertovat valitettavasta asenteesta. Sosiaalisen pääoman luomisessa siten kuin Robert Putnam sen tarkoitti, on kysymys myös muusta kuin pelkästään legitiimeistä menettelytavoista, kun tarkastellaan niihin liittyvää vilpittömyyttä, johdonmukaisuutta ja moraalisuutta.

Sen vuoksi seison ilman muuta oikeusasiamiehen takana, olivatpa komission jäsenen syyt mitkä tahansa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Suhtaudun myönteisesti oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan välisiin erinomaisiin institutionaalisiin suhteisiin, koska ne osoittavat keskinäistä kunnioitusta toistensa vastuualueita ja toimivaltuuksia kohtaan. Pidän hyvänä merkkinä oikeusasiamiehen jo vahvistamaa käytäntöä, jolla hän varmistaa, että edustaja osallistuu kaikkiin vetoomusvaliokunnan pitämiin kokouksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomus on laadittu sen johdosta, että komissio kieltäytyi antamasta ympäristönsuojelualan kansalaisjärjestön tutustuttavaksi kolmea kirjettä yhteensä 18 kirjeestä, jotka Porsche AG oli lähettänyt komission jäsen Verheugenille ja jotka koskivat tietojen vaihtoa komission ja autonvalmistajien välillä mahdollisesta suhtautumisesta ajoneuvojen hiilidioksidipäästöihin. Oikeusasiamiehen vaadittua komissiolta perusteltua kantaa siitä, ettei se antanut mahdollisuutta tutustua niihin, komissio viivytti vastaustaan kuudesti 15 kuukauden aikana, jolloin se rikkoi vilpittömyyden ja yhteistyön periaatteita ja vahingoitti toimielinten välistä vuoropuhelua sekä EU:n julkista kuvaa. Parlamentti on EU:n ainoa vaaleilla valittu elin, joten sen velvollisuus on turvata ja suojella oikeusasiamiehen riippumattomuutta hänen täyttäessään velvollisuutensa Euroopan kansalaisia kohtaan sekä seurata sen suosituksen täytäntöönpanoa, jonka oikeusasiamies on laatinut komissiolle.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) SEUT-sopimuksen 228 artiklan mukaan Euroopan oikeusasiamiehellä on valtuudet ottaa vastaan unionin kansalaisilta kanteluja unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista. Nämä EU:n kansalaisten kanteluista saadaan tärkeää tietoa mahdollisista unionin oikeuden rikkomisista.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa määrätään, että jokaisella on oikeus siihen, "että unionin toimielimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa". Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kuulemisten yhteydessä komission on annettava asiakirjan laatineelle kolmannelle osapuolelle vastausaika niin, että sillä on mahdollisuus noudattaa omia määräaikojaan. Lisäksi komissio ei voi viivytellä tai jarruttaa oikeusasiamiehen tutkimuksia tapauksissa, jotka koskevat asiakirjojen saamista tutustuttavaksi, ja sen olisi vastattava oikeusasiamiehelle viipymättä, jotta se täyttäisi sille perussopimuksen mukaisesti kuuluvan vilpittömän yhteistyön velvollisuuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. (EN) Oikeusasiamies tarjoaa tärkeää palvelua Irlannin kansalaisille. Mikäli he katsovat, että EU tai hallitus ei tee työtä heidän hyväkseen, he voivat aina kääntyä oikeusasiamiehen puoleen saadakseen asioihin oikaisun. Oikeusasiamieheen tekemieni omien yhteydenottojen perusteella voin todeta, että Irlannin kansalaiset ovat saaneet sitä kautta perusteellista ja ammattimaista apua, ja äänestämällä tämän mietinnön hyväksymisen puolesta osoitan, että luotan oikeusasiamieheen.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Olen sitä mieltä, että komission vastahankaisuus tässä ja muissa tapauksissa uhkaa rapauttaa kansalaisten luottamusta komissioon ja heikentää Euroopan oikeusasiamiehen ja Euroopan parlamentin mahdollisuuksia valvoa komissiota asianmukaisesti ja tehokkaasti ja on näin ristiriidassa Euroopan unionin perusarvoihin kuuluvan oikeusvaltioperiaatteen kanssa. Tuen vaatimuksia siitä, että komissio antaa Euroopan parlamentille sitoumuksen, että se täyttää jatkossa sille kuuluvan velvollisuuden tehdä vilpitöntä yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiehen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan oikeusasiamiehen tehtäväksi on selkeästi määritelty se, että hän tutkii EU:n toimielimiä ja elimiä vastaan tehtyjä kanteluita. Tällainen toimivalta laajentaa avoimuutta Euroopan toimielinten ja kansalaisten, yritysten, järjestöjen ja muiden sellaisten elinten välisissä suhteissa, joilla on rekisteröity toimipaikka EU:ssa.

Tässä mietinnössä käsitelty kansalaisjärjestön esittämä kantelu koskee mahdollisuutta tutustua komission hallussa oleviin asiakirjoihin. Oikeusasiamies antoi komissiolle kolmen kuukauden määräajan antaa lausunto asiasta, mutta tämä tapahtui vasta 15 kuukauden jälkeen. Tämä toimintatapa tarkoittaa sitä, että komissio rikkoi velvollisuuttaan toimia vilpittömästi yhteistyössä oikeusasiamiehen kanssa ja että tämä vahingoittaa sekä toimielinten välistä vuoropuhelua että EU:n julkista kuvaa. Katson, että parlamentin velvollisuutena on EU:n ainoana vaaleilla valittuna toimielimenä turvata Euroopan oikeusasiamiehen riippumattomuus tämän hoitaessa tehtäviään EU:n kansalaisten hyväksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska kannatan komissiota kohtaan esitettyä arvostelua siitä, että se asetti etusijalle monikansallisen Porsche-yhtiön edut eikä kansalaisten oikeuden saada tutustua parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin. Tässä päätöslauselmassa arvostellaan komission yhteistyöhalutonta asennetta, joka vahingoittaa sekä toimielinten välistä vuoropuhelua että EU:n julkista kuvaa. Tuen tätä päätöslauselmaa, koska yhdyn arvosteluun komission päivittäin osoittamasta avoimuuden puutteesta. Se rikkoo jatkuvasti Euroopan toimielinten välistä vilpittömän yhteistyön periaatetta, kun "komissio näyttää yleisesti viivyttävän ja jarruttavan oikeusasiamiehen tutkimuksia tapauksissa, jotka koskevat asiakirjojen saamista tutustuttavaksi".

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) EU:n toimielimet tekevät yleensä hyvin yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiehen kanssa. Jos kaikkea säännellään EU:ssa, esimerkiksi yrityksille asetettavia sallittavia maksumääräaikoja, vaikuttaa oudolta, että kun komissio kuulee kolmatta osapuolta, se ei kykene asettamaan tälle kolmannelle osapuolelle sellaista määräaikaa, jonka perusteella se pystyisi itse noudattamaan omia määräaikojaan. Jos ajattelemme, että komissio on onnistunut noudattamaan EU:n sisäisiä määräaikoja alle viidenneksessä tapauksia, se on osoitus siitä, että hyvistä tavoista ei piitata. Ei ole lainkaan valitettavaa, että oikeusasiamiestä pyydetään laatimaan erityiskertomus, jotta kerrottaisiin julkisesti niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kansalaisten oikeudesta saada tutustua asiakirjoihin. Lainaan oikeusasiamiehen sanoja: kansalaisilla on oikeus tietää, mitä EU ja sen hallinto tekevät. Ehkä voisin lisätä tähän vielä sen, että kansalaisillamme on myös oikeus tietää, miten Euroopan unioni käyttää heidän verojaan ja mihin kohteisiin varoja tuhlataan. Näin ollen äänestän ehdottomasti mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, joka on laadittu Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksesta kantelua 676/2008/RT koskevan Euroopan komissiolle annetun suositusluonnoksen johdosta. Yhdyn oikeusasiamiehen ilmaisemiin huoliin ja arvosteluun, koska liian pitkä viivyttely oikeusasiamiehelle vastaamisessa tapauksesta riippumatta rikkoo perussopimuksen mukaista vilpittömän yhteistyön velvollisuutta.

Vastaamatta jättäminen jarruttaa oikeusasiamiehen työtä, ja sen vuoksi kannatan sitä, että komission antamille vastauksille on asetettava määräajat. Niitä on noudatettava perusteellisesti niin, ettei kansalaisten luottamusta Euroopan unionin toimielimiin vaaranneta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomus laadittiin sen jälkeen, kun komissio kieltäytyi antamasta tutustuttavaksi kolmea kirjettä, jotka Porsche AG oli lähettänyt komission jäsen Verheugenille, ja kun komissio oli pidentänyt kuusi kertaa määräaikaa antaakseen lausuntonsa oikeusasiamiehen suositusluonnoksesta. On olennaisen tärkeää, että tällaiset tilanteet eivät toistu. EU:n toimielimillä on velvollisuus tehdä suhteidensa puitteissa vilpittömästi yhteistyötä, ja on tärkeää, että tämä velvoite otetaan huomioon, jotta kansalaisten luottamus unionin toimielinten edustajiin säilyisi.

 
  
MPphoto
 
 

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestimme tänään täysistunnossa Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksesta kantelua 676/2008/RT koskevan Euroopan komissiolle annetun suositusluonnoksen johdosta.

Maaliskuussa 2007 ympäristönsuojelualan kansalaisjärjestö pyysi saada tutustua eräisiin asiakirjoihin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) 1049/2001 mukaisesti.

Euroopan parlamentti yhtyy vetoomusvaliokunnan puolesta Euroopan oikeusasiamiehen esittämään arvosteluun ja hänen kanteluasiassa 676/2008/RT komissiolle antamaansa suositukseen, ja katsoo, että komission pitkä viivyttely oikeusasiamiehelle vastaamisessa merkitsee sitä, että komissio on rikkonut sille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti kuuluvaa vilpittömän yhteistyön velvollisuutta.

Lisäksi vetoomusvaliokunnan näkemys on se, että komission vastahankaisuus tässä ja muissa tapauksissa uhkaa rapauttaa kansalaisten luottamusta komissioon ja heikentää Euroopan oikeusasiamiehen ja Euroopan parlamentin mahdollisuuksia valvoa komissiota asianmukaisesti ja tehokkaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (ES) Erityiskertomukset ovat Euroopan oikeusasiamiehen viimeinen toivo. Euroopan oikeusasiamiehen päätökset eivät ole oikeudellisesti sitovia, ja sen vuoksi hän luottaa taivutteluun, kykyyn vakuuttaa perustelluin argumentein ja joskus myös julkisuuteen ja yleisen mielipiteen voimaan. Pieni määrä erityiskertomuksista, joita Euroopan oikeusasiamies on joutunut antamaan Euroopan parlamentille (17 vuodesta 1995 alkaen), on osoitus siitä, että unionin toimielimet soveltavat lähes aina yhteistyömetodia. Osaksi tähän yhteistyöasiaan liittyy kuitenkin se, että oikeusasiamiehellä on valta antaa erityisraportti parlamentille. Erityisesti silloin, kun laaditaan suositusluonnos, tieto siitä, että seuraava askel voisi olla erityisraportti, kannustaa usein kyseessä olevaa toimielintä tai elintä muuttamaan kantaansa. Erityisraportti pitäisi näin ollen antaa vain tärkeistä asioista, kun parlamentti voi osaltaan kannustaa kyseessä olevaa toimielintä tai elintä muuttamaan kantaansa. Poliittisena elimenä parlamentilla on valta käsitellä Euroopan oikeusasiamiehen antamia erityisraportteja sekä menettelyn että sen kannalta, mihin keskitytään ja minkälaisin toimin.

 
  
  

Mietintö: Eva Lichtenberger (A7-0291/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D) , kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määrätään jäsenvaltioiden vastuu Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisen yhteydessä, kun taas komissiolle, joka on perussopimusten valvoja, myönnetään toimivaltuudet ja vastuu siitä, että lainsäädäntöä sovelletaan oikein. Kun otetaan huomioon Euroopan unionin säännöstön laajuus ja unionin koko, kansalaisyhteiskunnan eturyhmillä ja yrityksillä on monia kysymyksiä ja epäilyjä. EU Pilot -hanke käynnistettiin vuonna 2008, jotta lainsäädäntöä ymmärrettäisiin ja sitä sovellettaisiin oikein. Sen mukaisesti perustettiin luottamuksellinen online-tietokanta komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden viranomaisten yhteydenpitoa varten. Tarkoituksena oli valvoa, miten unionin lainsäädäntöä pannaan täytäntöön, ja tehdä aloitteita menettelyistä. Kannatan päätöslauselmassa esitettyä mielipidettä, jonka mukaan tämä aloite on tarkoituksenmukainen vastaus yhteistyön tarpeeseen kaikkien Euroopan unionin toimielinten välillä hyvin toimivan, kansalaiskeskeisen järjestelmän etujen mukaisesti. Minusta Euroopan parlamentille, joka on unionin kansalaisia edustava toimielin, on annettava oikeus tutustua tietokannan tietoihin, jotta se voisi valvoa perussopimusten noudattamisen valvojana toimivan komission toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska komission vuosikertomukset Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisen valvonnasta eivät nykyisessä muodossaan anna kansalaisille tai muille toimielimille riittäviä tietoja unionin lainsäädännön soveltamisen todellisesta tilasta. Komission yhteenvedossa yhteisön lainsäädännön soveltamisen valvonnasta painotetaan ennemminkin säädösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä kuin varsinaista soveltamista. Komissio viittaa ainoastaan virallisiin menettelyihin, joita on nostettu sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole saattaneet unionin lainsäädäntöä osaksi kansallisia lainsäädäntöjärjestelmiään. Kansalaisille ja parlamentille olisi tästä syystä ilmoitettava aina, kun komissio käynnistää rikkomusmenettelyjä sen perusteella, että Euroopan unionin lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on toteutettu virheellisesti tai riittämättömästi. Ilmoituksiin olisi liitettävä myös tietoja kyseisistä rikkomuksista. Lisäksi Lissabonin sopimuksessa tarjotaan kansalaisille mahdollisuus laatia lainsäädäntöohjelma ja autetaan varmistamaan Euroopan unionin lainsäädännön oikea soveltaminen ja noudattaminen sekä asiaan liittyvien menettelyjen avoimuus ja luotettavuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) On valitettavaa, että monet jäsenvaltiot aliarvioivat Euroopan unionin lainsäädännön asianmukaisen ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon merkityksen. Jos lainsäädäntöä saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä huonosti ja myöhässä ja jos sitä toteutetaan ja sovelletaan riittämättömästi, tämä luo oikeudellista epävarmuutta ja estää julkista alaa ja yrityksiä korjaamasta sisämarkkinoiden hyötyjä. Vuonna 2008 lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä oli myöhässä 55 prosentissa tapauksista, usein kaksi vuotta tai enemmän. Vaikka tosiasiat osoittavat 15 prosentin parannusta tänä vuonna, on myös pidettävä mielessä, että lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä väheni lukumääräisesti 40 prosenttia.

On mahdotonta hyväksyä, että toukokuussa 2009 oli jäljellä 22 direktiiviä, joiden määräaika oli ylittynyt yli kahdella vuodella ja joita ei ollut vieläkään saatettu kokonaan osaksi kansallista lainsäädäntöä yhdestä viiteen jäsenvaltiossa. On erittäin tärkeää vahvistaa yhteistyötä Euroopan unionin toimielinten ja kansallisten viranomaisten välillä sekä jäsenvaltioiden hallintoelinten välillä, jotta voitaisiin varmistaa Euroopan unionin lainsäädännön nykyistä parempi, tehokkaampi ja oikea-aikaisempi täytäntöönpano sekä paljastaa täytäntöönpanoon mahdollisesti liittyvät ongelmat jo varhaisessa vaiheessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kun otetaan huomioon, että Euroopan unioni on perussopimuksiin ja säädöksiin perustuva oikeushenkilö, on olennaisen tärkeää, että perussopimukset ja säädökset pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja yhtenäisesti kaikkialla 27 jäsenvaltiossa. Tiedämme kuitenkin, että jäsenvaltiot eivät useinkaan onnistu panemaan viipymättä täytäntöön tai saattamaan unionin lainsäädännön standardeja osaksi kansallista lainsäädäntöään tai ne panevat ne täytäntöön tai saattavat osaksi kansallista lainsäädäntöään virheellisellä tai epätäydellisellä tavalla. Niin kuin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta painottaa, "jos säännöt saatetaan epäasianmukaisesti ja myöhään osaksi kansallista lainsäädäntöä ja jos niitä ei panna asianmukaisesti täytäntöön ja valvota, tämä johtaa oikeudelliseen epävarmuuteen ja estää kansalaisia ja liikeyrityksiä hyödyntämästä kaikkia sisämarkkinoiden etuja". Tästä syystä on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot eivät aliarvioi Euroopan unionin lainsäädännön asianmukaisen ja nopean täytäntöönpanon arvoa ja että komissio pitää parlamentin tarkoituksenmukaisesti ajan tasalla Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisen tilasta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Jos säännöt saatetaan epäasianmukaisesti ja myöhään osaksi kansallista lainsäädäntöä ja jos niitä ei panna asianmukaisesti täytäntöön ja valvota, tämä johtaa oikeudelliseen epävarmuuteen ja estää kansalaisia ja liikeyrityksiä hyödyntämästä kaikkia sisämarkkinoiden etuja. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että Euroopan unionin toimielinten ja kansallisten viranomaisten sekä jäsenvaltioiden hallintoelinten välillä on nykyistä läheisempää ja pysyvää yhteistyötä, jotta voitaisiin varmistaa unionin lainsäädännön oikea, tehokas ja oikea-aikainen täytäntöönpano. Tämän saavuttamiseksi on ratkaisevan tärkeää, että parlamentti ja kansalliset parlamentit hyödyntävät Lissabonin sopimuksessa luotua uutta yhteistyökehystä ja toteuttavat täytäntöönpanoprosessin vuosittaisia tarkastuksia sisämarkkinoiden valitulla alalla.

Haluaisin korostaa mietinnön kohtaa, jossa komissiota kehotetaan toimittamaan yksityiskohtaiset tiedot kaikentyyppisistä rikkomuksista ja antamaan kaikki tällaiset tiedot vapaasti parlamentin käyttöön, jotta se voisi toteuttaa valvontarooliaan. Tällaisten tietojen vertailun ja luokittelun pitäisi olla yhdenmukaista aikaisempien vuosikertomusten kanssa, jotta parlamenttia voitaisiin avustaa sen tehdessä merkityksellisiä arvioita komission saavuttamasta edistyksestä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Siinä arvioidaan komission suorittamaa Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvontaa vuonna 2008. Siinä keskitytään komission kertomukseen "EU Pilot -hankkeen arviointiraportti", jossa komissio ehdottaa EU Pilot -hankkeen tulosten arviointia hankkeen oltua käynnissä 22 kuukauden ajan. Valiokunta nostaa esiin joitakin keskeisiä kysymyksiä EU Pilot -hankkeen toiminnasta ja kansalaisten roolista varmistettaessa unionin lainsäädännön noudattamista käytännössä ja kehottaa komissiota toimittamaan keskeisiä tietoja, jotta voitaisiin tehdä analyysi arvosta, joka EU Pilot -hankkeella on olemassa olevalle rikkomusmenettelylle. Valiokunta ehdottaa myös, että komissiota kehotettaisiin ehdottamaan rikkomusmenettelyä koskevia menettelysääntöjä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 298 artiklassa olevan uuden oikeusperustan mukaisesti, jotta vahvistettaisiin kansalaisten oikeuksia ja avoimuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Vuosikertomukset Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta ovat olennaisen tärkeitä, kun arvioidaan, miten Euroopan unionin oikeutta pannaan täytäntöön jäsenvaltioissa. Vuonna 2008 lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä oli myöhässä 55 prosentissa tapauksista, usein kaksi vuotta tai enemmän. Vaikka tosiasiat osoittavat 15 prosentin parannusta tänä vuonna, on myös pidettävä mielessä, että lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä väheni lukumääräisesti 40 prosenttia. Tämän perusteella voimme päätellä, että on vielä paljon tehtävää, ennen kuin Euroopan unionin lainsäädännössä annetut säädökset saatetaan jäsenvaltioissa asianmukaisesti ja nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Vasta kun tämä tavoite on saavutettu, kansalaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus nauttia kaikilta osin sisämarkkinoiden hyödyistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Arvioinnit ovat keinoja, joiden avulla tehdään tarvittaessa mukautuksia. EU Pilot -hankkeen arviointikertomuksesta nousi asiasta vastaavassa valiokunnassa esille joukko kysymyksiä, mistä syystä Euroopan komissiota on kehotettu asettamaan olennaiset tiedot saataville. Meidän on tarkasteltava kysymystä, mikä on järkevämpää missäkin yhteydessä, EU Pilot -hanke vai aikaisemmat perussopimusrikkomusmenettelyt. Tässä yhteydessä perussopimuksen rikkomusmenettelyjen tarkistamismahdollisuutta ei myöskään pitäisi sivuuttaa. Tärkeää on se, että huolimatta siitä, mikä muoto tarkistukselle tai sen yhdistelmälle tulevaisuudessa valitaan, tämän ei pitäisi lisätä byrokratiaa, vaan olisi vastattava EU:n tavoitteita nykyistä paremmasta avoimuudesta. Vaikka mietinnössä on joitakin hyviä ehdotuksia, se ei pysty täyttämään mainittuja tavoitteita. Tämän vuoksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Äänestin tänään Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta laaditun mietinnön puolesta. Mietinnössä keskitytään EU Pilot -hankkeen tehokkuuteen komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi, ja sen tavoitteena on perussopimusten asianmukainen soveltaminen.

Mietinnössä korostetaan tarvetta hyväksyä menettelysääntöjä sisältävä asetus, jonka avulla parannettaisiin avoimuutta ja puolustettaisiin kansalaisten oikeuksia. Asetuksessa olisi säädettävä rikkomusmenettelyjen keskeiset kohdat, kuten ilmoittaminen, määräajat, oikeus tulla kuulluksi ja tarve esittää lausuman syyt. Komissiota vaaditaan perussopimusten vartijana toimittamaan tästä lähin kaikki tiedot, jotka havainnollistavat EU Pilot -hankkeen tarjoamaa lisäarvoa rikkomusmenettelyjen käsittelemisessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnan 26. vuosikertomuksen (2008) tarkoitus on luoda valoa ongelmiin, jotka liittyvät Euroopan unionin lainsäädännön soveltamiseen ja sen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseessä on asiakirja, joka – jos se valmistellaan asianmukaisesti ja perustuen kattavaan ja systemaattiseen lähestymistapaan – voisi toimia mekanismina, jolla valvotaan ja yhdenmukaistetaan Euroopan unionin lainsäädännön kehitystä.

Koska vuosikertomuksessa ei ole ollut uusia menetelmiä ja sen sisältämät tiedot ovat olleet puutteellisia, tämä on herättänyt kritiikkiä parlamentissa, ja kannatan tätä äänestämällä jäsen Lichtenbergerin mietinnön puolesta.

Minun on kuitenkin korostettava, että sen lisäksi, että Euroopan unionin lainsäädännön myöhään tapahtuva soveltaminen ja saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on aiheuttanut epäluottamusta Euroopan unionin toimielimissä, tämä vaikuttaa kaikkiin eurooppalaisiin ja aiheuttaa lumipallovaikutuksia siten, että emme voi nauttia lainsäädännön luomista oikeuksista. Tämä puolestaan synnyttää oikeudellista epävarmuutta ja estää yleisöä hyötymästä kaikilta osin sisämarkkinoista. Tästä syystä kannatan sen varmistamista, että komissio jatkaa yksityiskohtaisten tietojen tuottamista kaikentyyppisistä rikkomuksista ja että kaikki nämä tiedot annetaan vapaasti parlamentin käyttöön, jotta se voisi valvoa perussopimusten noudattamisen valvojana toimivan komission toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Uskon, että EU Pilot -hankkeen lisäarvosta olemassa olevalle menettelylle rikkomustapausten hallitsemiseksi olisi toteutettava arviointi. Olennaisten tietojen antaminen riippuu tietysti tästä. Haluaisin myös huomauttaa, että kuten mietinnössä mainittiin, kansallisilla tuomioistuimilla on olennaisen tärkeä rooli Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisessa. Tästä syystä on tuettava Euroopan unionin ponnisteluja, joiden avulla lujitetaan ja koordinoidaan jäsenvaltioiden tuomareille ja yleisesti ottaen oikeuden alan ammattilaisille tarkoitetun oikeusalan koulutusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (ES) Mietinnössä arvioidaan komission suorittamaa Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvontaa vuonna 2008. Siinä keskitytään analysoimaan EU Pilot -hankkeen arviointikertomusta, jossa komissio ehdottaa EU Pilot -hankkeen saavutusten arviointia 22 kuukautta sen täytäntöönpanon jälkeen. Valiokunta nostaa esiin monia tärkeitä kysymyksiä, jotka koskevat EU Pilot -hankkeen toteutusta ja kansalaisten roolia varmistettaessa Euroopan unionin lainsäädännön noudattaminen paikan päällä, ja kehottaa komissiota toimittamaan olennaisia tietoja, jotta voitaisiin toteuttaa analyysi EU Pilot -hankkeen lisäarvosta tämänhetkisille rikkomismenettelyille. Valiokunta ehdottaa myös, että komissiota kehotettaisiin tekemään ehdotus menettelysäännöistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 298 artiklassa esitettyyn uuteen oikeusperustaan pohjautuvaa rikkomusmenettelyä varten kansalaisten oikeuksien ja avoimuuden vahvistamiseksi.

 
  
  

Mietintö: Ivo Belet (A7-0286/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Eurooppalaisen audiovisuaalialan käytännöt ovat sallineet kaksoisjärjestelmään perustuvan moniarvoisen mediamallin syntymisen. Tämän ainutlaatuisen järjestelmän pohjalta julkisen yleisradiotoiminnan harjoittajat ja kaupalliset operaattorit voivat toimia tasapainoisessa ja kumpaakin osapuolta täydentävässä suhteessa. Digitaalinen vallankumous on luonut uusia haasteita kaksoisjärjestelmälle. Uusien viestintäkanavien ja vaihtoehtoisten verkkojen nousu uhkaa vanhaa järjestystä. Eurooppalaista lähetystoimintaa on uudistettava, jotta voitaisiin ylläpitää vanhan järjestelmän täydentävää luonnetta ja raivata tietä uusille viestintämuodoille. Tämä onkin kannattamani päätöslauselman tarkoitus: siinä pyritään käsittelemään uudistamisen, lähentämisen ja moniarvoisuuden kunnioittamisen kolmitahoista haastetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Lähetystoimintaa harjoittavat tiedotusvälineet kuuluvat tärkeimpiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten käytössä oleviin tietolähteisiin, ja sellaisenaan ne muodostavat tärkeän tekijän ihmisten arvojen ja mielipiteiden muokkaajina. Euroopan unionin audiovisuaalinen maisema on ainutlaatuinen. Se perustuu julkisten palvelujen ja kaupallisen lähetystoiminnan harjoittajien tosiasialliseen tasapainoon, ja siinä varmistetaan vapaasti vastaanotettavan ohjelmatuotannon monipuolinen kirjo ja edistetään tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta, toimituksellista kilpailua ja sananvapautta. Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska Euroopan parlamentti tukee pyrkimystä ylläpitää vahvaa ja energisesti itsenäistä julkista yleisradiotoimintaa, ja samanaikaisesti sitä mukautetaan digitaaliajan vaatimuksiin ja helpotetaan kuluttajien siirtymistä analogisesta televisiosta digitaalitelevisioon. Minusta jäsenvaltioiden olisi käsiteltävä nykyistä paremmin digitaalista kuilua ja varmistettava, että digitaaliaikaan siirryttäessä kaikilla kansalaisilla kaikilla eri alueilla on yhtäläiset mahdollisuudet vastaanottaa julkisia yleisradiolähetyksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Lähetystoimintaa harjoittavat tiedotusvälineet ovat tärkeimpiä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten käytössä olevia tietolähteitä. Sellaisenaan ne muodostavat tärkeän tekijän ihmisten arvojen ja mielipiteiden muokkaajina. Tasapainoisella eurooppalaisella järjestelmällä on huomattavan tärkeä rooli demokratian, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja integraation sekä sananvapauden edistäjänä. Tässä yhteydessä painopiste on tiedotusvälineiden moniarvoisuuden, medialukutaidon, kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden ja lehdistönvapautta koskevien eurooppalaisten standardien noudattamisen säilyttämisessä ja edistämisessä.

Komission olisi mukautettava tekijänoikeuslainsäädäntöä uuteen digitaaliaikaan ja annettava lähetystoiminnan harjoittajien jatkaa monimuotoisen, laadukkaan eurooppalaisen sisällön toimittamista sekä harkittava erityiskeinoja, joiden avulla helpotetaan arkistoidun sisällön uudelleenkäyttöä ja otetaan käyttöön laajennettuja kollektiivisia lisenssijärjestelmiä sekä helppokäyttöisiä "yhden luukun" järjestelmiä multimediaoikeuksien selvittämistä varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Demokraattisessa eurooppalaisessa yhteiskunnassa on olennaisen tärkeää, että tietoja on kansalaisten saatavilla ja että he voivat osallistua julkiseen keskusteluun. Riippumattoman ja kilpailukykyisen audiovisuaalialan ja painetun lehdistön olemassaolo on hyvin tärkeää. Euroopan unionin audiovisuaalialan tämänhetkisessä tilanteessa on yleisen edun mukaista turvata se, mitä on kuvattu kaksoisjärjestelmäksi, ja varmistaa, että julkisen yleisradiotoiminnan ja yksityisten lähetystoiminnan harjoittajien välillä on aito tasapaino. Vain tällä tavalla voimme varmistaa riittävän monimuotoisen ohjelmatarjonnan ja näin myötävaikuttaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen, kulttuuriseen ja kielelliseen moninaisuuteen, toimitukselliseen kilpailukykyyn tiedotusvälineiden keskuudessa sekä sananvapauteen.

On olennaisen tärkeää, että meillä on vahva ja elinvoimainen yleisradiojärjestelmä, johon ei kohdistu poliittista painostusta ja jolta ei puutu toimituksellista riippumattomuutta ja joka saa riittävää rahoitusta. Aina olisi kuitenkin huolehdittava siitä, ettei vaaranneta tasapuolista kilpailua muiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Euroopan unionin tehtävänä on yrittää saada tiedotusvälineiden eri sidosryhmät yhteen ja ylläpitää ala terveenä ja elinvoimaisena. Uskon, että tiedotusvälineiden moniarvoisuuden valvontamekanismin täytäntöönpanolla voi olla tärkeä tehtävä tämän tavoitteen saavuttamisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) En ole tarpeeksi vanha, jotta voisin muistaa ajan, jolloin yleisradiotoiminta oli valtion monopoli, ja ollakseni rehellinen, en kaipaa sitä.

Huolimatta siitä, että ne valtavat esteet, jotka rajoittivat uusien toimijoiden pääsyä markkinoille, on poistettu, ja vaikka kilpailu alalla on tämän vuoksi aina vähäistä rakenteellisista syistä, olen henkilökohtaisesti todennut huomattavan muutoksen televisiolähetystoiminnan kilpailukyvyssä.

Sanoessani näin en usko, että kokonaan julkinen järjestelmä olisi edes mahdollinen, koska se lopulta tukahduttaisi kilpailijoiden olemassaolon aikaansaaman tehokkuuden, ja tämä koituisi kuluttajien vahingoksi. Toisaalta puhtaasti kaupallinen televisiojärjestelmä ei ehkä olisi kiinnostunut pyrkimään yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin tai lähettämään opetusohjelmia, jotka eivät aina ole kannattavia katsojamäärien valossa, mutta jotka ovat ominaisuuksiensa vuoksi välttämättömiä. Tästä syystä on säilytettävä kaksoisjärjestelmä sillä ehdolla, että sovelletaan sääntöjä, jotka sallivat vapaan ja terveen kilpailun ja että suoritetaan tarkastuksia, jotka estävät kaikenlaisen vehkeilyn julkisten ja yksityisten televisioyhtiöiden välillä. Samanaikaisesti on noudatettava toimituksen päätöksiä, mutta pidettävä mielessä se yhteiskunnallinen tehtävä, joka lähetystoiminnalla on oltava.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Julkisen yleisradiotoiminnan on säilytettävä riippumattomuutensa politiikasta, ja sen on saatava riittävää rahoitusta, jotta yleisradio voisi lähettää laadukkaita asiaohjelmia, joita kaikki kansalaiset voivat seurata maan kaikilla alueilla. Samanaikaisesti uskon, että uusien teknologioiden käyttöönotto auttaa tuottamaan kaikille katsojaryhmille tarkoitettuja laadukkaita ohjelmia. Erityisesti nuoriin olisi keskityttävä nykyistä enemmän, sillä he seuraavat aina ensimmäisinä uusia teknologioita, mistä syystä tarvitaan juuri heille suunnattuja ohjelmia, myös Internetin kautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Euroopan unioni vaatii säännöllisesti sananvapauden kunnioittamista kolmansissa maissa, mutta sen pitää myös itse toimia vaatimusten mukaisesti. Päätöslauselmassa, joka hyväksyttiin suurella ääntenenemmistöllä 25. marraskuuta, kehotetaan jäsenvaltioita lopettamaan poliittinen puuttuminen julkisen lähetystoiminnan sisältöön ja muistutetaan, että sananvapautta, tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja riippumattomuutta sekä julkisen alan tiedotusvälineiden rahoitusta koskevien Euroopan unionin säännösten noudattamisen pitäisi kuulua kaikkien jäsenvaltioiden painopistealoihin. Parlamentti ehdottaa, että Euroopan audiovisuaalisen observatorion olisi arvioitava, miten jäsenvaltiot ovat soveltaneet kyseisiä säännöksiä ja vaatii, että jäsenvaltiot olisi asetettava vastuuseen, elleivät ne toimi sitoumustensa mukaisesti. Parlamentin on myös pidettävä tätä äänestystä mahdollisuutena korostaa asianmukaisen ja vakaan rahoituksen tarvetta, jotta julkisen alan tiedotusvälineet pysyisivät riippumattomina ja jotta yksityisten lähetystoiminnan harjoittajien omistustiedot olisivat avoimia. Lisäksi jäsenvaltioita pyydetään mukauttamaan julkista yleisradiotoimintaa verkossa koskevaa lainsäädäntöään muuttamalla tekijänoikeuksiin liittyviä säädöksiä siten, että ne vastaavat uuden digitaaliajan todellisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, sillä siinä kannatetaan sitä, että yhteiskunnan julkisten ja yksityisten tiedotusvälineiden on hoidettava tehtävänsä ilman poliittista ja taloudellista painostusta. Eurooppalaisella kaksoisjärjestelmällä voisi olla keskeinen tehtävä demokratian ja sananvapauden edistäjänä ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden sekä kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden säilyttäjänä ja tukijana.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden säilyttäminen on tärkeää, koska näillä tiedotusvälineillä on yhteiskunnassamme keskeinen asema tiedon ja moniarvoisuuden kannalta sekä oikeuksien, vapauksien ja takuiden tukemisen kannalta, ja nämä selvästi auttavat osaltaan nykyistä tietoisemman ja osallistuvamman yhteiskunnan rakentamisessa. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että kyseiset palvelut ovat taloudellisesti ja toimituksellisesti autonomisia ja että niitä estetään politisoitumasta tai tekemästä myönnytyksiä taloudellisille eduille. Portugalissa on hiljattain julkaistu raportteja hallituksen mahdollisesta puuttumisesta uutistoimintaan. Tähän liittyvät päivälehden päätoimittajan ja radiokanavan uutispäällikön vaihtuminen sekä kaupallisen televisiokanavan uutisohjelman äkillinen peruuttaminen ja kanavan pääjohtajan korvaaminen toisella. Lisäksi on esiintynyt useita tapauksia, joissa kriittisesti kirjoittaneita kolumnisteja on erotettu tehtävistään, ja nyt väitetään olevan meneillään suunnitelma, jonka mukaan yritys, josta valtio omistaa suuren osuuden, on ostamassa osuutta yksityisen televisiokanavan omistavasta media-alan yrityksestä. Tätä taustaa vasten on olennaisen tärkeää antaa etusija Euroopan unionin kaksoisjärjestelmälle, jossa varmistetaan kaikkien tasojen riippumattomuus ja suojellaan sananvapautta niin julkisessa kuin yksityisessä lähetystoiminnassa ottaen huomioon, että viimeksi mainittu ei ole immuuni poliittiselle vaikutukselle.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unionin audiovisuaaliselle maisemalle on tunnusomaista kaksoisjärjestelmä. Julkisen yleisradiotoiminnan ja kaupallisten lähetystoiminnan harjoittajien rinnakkaiselo on taannut hyvin monimuotoisen ohjelmatarjonnan. Tämä on lisännyt tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta, toimituksellista kilpailua (sisällön laadun ja monipuolisuuden kannalta) tiedotusvälineiden kesken ja sananvapautta. Haluaisin korostaa, että jäsenvaltioiden on puututtava kaupunki- ja maaseutualueiden välillä vallitsevaan digitaaliseen kuiluun ja varmistettava, että digitaaliaikaan siirryttäessä kaikkien alueiden kaikki kansalaiset pystyvät tasa-arvoisesti vastaanottamaan julkisia yleisradiolähetyksiä ja että yleisradio tarjoaa houkuttelevia ja laadukkaita sisältöjä vedotakseen tiedotusvälineitä seuraaviin nuoriin.

 
  
MPphoto
 
 

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) Keskeinen viesti, jonka halusimme välittää tässä mietinnössä, on, että meidän on pidettävä julkinen yleisradiotoiminta riippumattomana. Vaadimme mietintöluonnokseen tehdyissä lisäyksissä, että hallintoneuvostoihin on nimitettävä henkilöitä ainoastaan pätevyyden eikä poliittisten tekijöiden perusteella.

Lisäksi olemme pyrkineet tekemään toiveestamme mahdollisimman selkeän paitsi julkisia radioasemia, jotka tuottavat laadukkaita ja houkuttelevia sisältöjä, varten, mutta myös uusien foorumien integroitumista varten ja ottaen huomioon uusimmat tekniikat. Seikka, josta pidimme tiukasti kiinni, oli investoiminen julkiseen yleisradiotoimintaan, jota ilman on mahdotonta toimia huippustandardien mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Timothy Kirkhope (ECR), Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivijäsenten valtuuskunnan puolesta, kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivijäsenten valtuuskunta kannatti tätä mietintöä, koska siinä tunnustetaan, että Amsterdamin pöytäkirjan nojalla julkisen yleisradiotoiminnan vastuualueen määrittäminen ja julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen järjestäminen kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Tämä on tärkeää Yhdistyneelle kuningaskunnalle BBC:n erikoislaatuisen rahoitusmenetelmän vuoksi, ja suhtaudumme myönteisesti Euroopan parlamentin vahvistukseen siitä, ettei se yritä puuttua Yhdistyneessä kuningaskunnassa BBC:n toiminnan rahoittamiseen sovellettuihin menetelmiin.

Mietinnössä oli kaksi kohtaa, joita Yhdistyneen kuningaskunnan valtuuskunta ei voinut hyväksyä: ensimmäinen on hakukoneille ja Internetin palveluntarjoajille esitetty kehotus hankkia rahoitusta sisällönluontiin Internetissä ja toinen Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle esitetty vaatimus koota tietoa jäsenvaltioiden julkisesta yleisradiotoiminnasta. Tämän vuoksi Yhdistyneen kuningaskunnan valtuuskunta vaati erillisiä äänestyksiä näistä kohdista ja äänesti niitä vastaan. Kokonaisuudessaan mietintö tarjoaa kuitenkin tasapainoisen lähestymistavan aiheeseen, ja tästä syystä konservatiivijäsenten valtuuskunta äänesti sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Suhtaudun myönteisesti tähän päätöslauselmaan, jossa vahvistetaan jälleen kerran parlamentin sitoutumista yleisradiotoiminnan kaksoisjärjestelmään. Siinä yksityiset ja julkiset tiedotusvälineet hoitavat tehtävänsä riippumatta poliittisesta ja taloudellisesta painostuksesta. Päätöslauselmassa vaaditaan myös korkeatasoisten lähetysten vastaanottamismahdollisuuden varmistamista riippumatta kuluttajien ja käyttäjien maksukyvystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Tässä salissa kuullaan harvoin julkista palvelua puolustettavan. Suhtaudun epäillen ajatukseen siitä, että kaksoisjärjestelmä voisi mahdollistaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuden, ja minusta on mahdotonta irrottaa yksityisen alan tiedotusvälineet erilleen niiden rahoitukseen liittyvistä asioista, mutta haluan kuitenkin kehua mietintöä, jossa kannatetaan julkisen yleisradiotoiminnan säilyttämistä. Suvereeni väestö voi valvoa vain julkista yleisradiotoimintaa, ja julkinen yleisradio voi tarjota kaikille moniarvoista ja laadukasta tietoa, mitä ei tapahdu nykypäivän Ranskassa eikä useissa maissa, joissa vallitsee harvainvalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Me kaikki olemme olleet todistamassa eri puolilla Euroopan unionia jossakin määrin tapahtuvaa poliittista sekaantumista sekä julkisen sektorin että yksityisten lähetystoiminnan harjoittajien tarjoamiin palveluihin. Portugalissa on hiljattain ollut kummallisia tilanteita, joiden yhteydessä uutisohjelmia on peruttu ja uutisankkureita ja televisiokanavien päälliköitä on korvattu muilla henkilöillä ilman uskottavaa syytä, mikä viittaa siihen, että näin on toimittu poliittisten määräysten perusteella.

Vaikka kannattaa olla tietoinen siitä, että julkinen yleisradiotoiminta on taipuvaisempi tämänkaltaiselle painostukselle, yksityinenkään sektori ei ole sille immuuni, sillä sen tulot usein riippuvat valtion sektorille myydystä mainostilasta. Yleisöllä on oikeus sellaiseen julkisen tai yksityisen sektorin lähetystoimintaan, joka on riippumatonta ja omaksuu objektiivisen lähestymistavan kaikkeen sisältöön. Tässä valossa olen vakuuttunut, että eurooppalaisella kaksoisjärjestelmällä on keskeinen tehtävä demokratian ja sananvapauden edistäjänä ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden sekä kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden säilyttäjänä ja tukijana.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tieto on kultaa. Jotta kansalaisille voitaisiin tarjota objektiivista tietoa ja jotta voitaisiin täyttää opetustehtävä, television ja tiedotusvälineiden alalla on julkista yleisradiotoimintaa. Sen vastineeksi, että lähetystoiminnan harjoittajat lähettävät korkealaatuisia ohjelmia, niillä on oikeus maksuista peräisin olevaan rahoitukseen. Lähetystoiminta muodostaa kansalaisten tärkeimmän tietolähteen. Jotkin julkisen lähetystoiminnan harjoittajat ovat melko onnistuneesti muuttaneet ohjelmiaan yksityisten lähetystoiminnan harjoittajien aiheuttaman kilpailun seurauksena. Paras esimerkki tästä on Yhdistyneen kuningaskunnan julkinen yleisradioyhtiö BBC. Muut, kuten itävaltalainen ORF, kärsivät laskevien katsojalukujen vuoksi, mutta ne eivät myöskään pysty aidosti täyttämään puolueettomuuden ja objektiivisuuden vaatimusta, koska poliittisilla puolueilla on niihin vaikutusvaltaa. Lisäksi yksityiset lähetystoiminnan harjoittajat ovat käynnistäneet keskustelun siitä, ovatko televisiomaksut legitiimejä lainkaan, koska myös julkisen yleisradiotoiminnan harjoittajat luonnollisesti hyötyvät mainostuloista. Koska lähetystoiminnan organisaatio ja puitteet vaihtelevat jäsenvaltioittain, Euroopan unionin tasolla ei voida tehdä toiminnan yhdenmukaistamista koskevaa päätöstä. Tästä syystä äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (LT) Vapaat ja riippumattomat tiedotusvälineet kuuluvat demokratian tärkeisiin pilareihin. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että poliittisen painostuksen ja taloudellisten intressien ulkopuolella oleva julkinen yleisradiotoiminta muodostaa erityisen tärkeän osan tästä järjestelmästä. Tämänhetkiset tendenssit eivät kuitenkaan ole rohkaisevia. Joissakin maissa julkinen yleisradiotoiminta saa osakseen yhä enemmän poliittista painostusta, ja yleisradiotoiminnan rahoitus on tulossa riippuvaiseksi vallassa olevan poliittisen puolueen hyvästä tahdosta. Muissa maissa liiketoiminnan rakenteilla on yhä kasvavampi vaikutus lähetystoiminnan harjoittajiin. Kannatan sitä, että kulttuuri ja tiedotusvälineet tulevat aina kuulumaan jäsenvaltioiden toimivaltaan. Minusta Euroopan unionin toimielimillä voisi kuitenkin myös olla merkittävä tehtävä. Ne voisivat auttaa hyvien käytännön esimerkkien vaihdossa ja joissakin tapauksissa tiedottaa väärinkäytöksistä ja tuomita ne. Talouskriisin aikana julkisen yleisradiotoiminnan olisi nykyistä paremmin käytettävä hyväkseen mahdollisuutta saada edullisia lainoja Euroopan investointipankilta, joka auttaisi uudistamaan infrastruktuuria ja nostaisi julkisen yleisradiotoiminnan tasoa, mikä auttaisi niitä mukautumaan 2000-luvun haasteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin jäsen Belet'n laatiman julkista yleisradiotoimintaa käsittelevän mietinnön puolesta. Euroopan unioni on siirtynyt digitaaliaikaan, ja toimielinten on taattava tasapaino kaksoisjärjestelmässä, joka on luotu yksityisten lähetystoiminnan harjoittajien ja julkisen yleisradiotoiminnan välille. Koko järjestelmän olisi nojauduttava radio- ja televisiolähetystoiminnan kuulija- ja katsojalukuihin, sillä lähetystoiminnan harjoittajat pystyvät vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Euroopan unionin rahoituksen mukauttaminen jäsenvaltioiden julkiseen yleisradiotoimintaan on olennaisen tärkeää, koska se liittyy välittömästi jokaisen yhteiskunnan demokraattisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin sekä tarpeeseen säilyttää tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja varmistaa monipuoliset tiedot ja sananvapaus. Koska asia kuuluu jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten vastuualaan, Euroopan unioni toivoo, että julkiselle yleisradiotoiminnalle annetaan suurempia kannustimia, joiden tavoitteena on käynnistää uudelleen palvelut, jotka monissa maissa kärsivät poliittisesta painostuksesta ja tiedon valvonnasta, sekä estää epätasapaino yksityisen sektorin kilpailun kanssa, joka toisinaan on epäoikeudenmukaista.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Tiedotusvälineiden moniarvoisuus voidaan turvata vain varmistamalla, että yksityiset ja julkiset tiedotusvälineet voivat elää rinnakkain ilman esteitä tai syrjintää. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin kahden ennakkoehdon täyttymistä. Ensinnäkin on varmistettava, että sekä julkiset että yksityiset tiedotusvälineet pääsevät ajan tasalle digitaaliajan kanssa modernisoimalla palvelujaan, ja mikä tärkeintä, ilman, että tästä aiheutuu kustannuksia kuluttajille, ja toiseksi on turvattava elinvoimainen tila uudessa digitaaliympäristössä radion ja television rinnakkaiseloa varten muiden tietolähteiden, kuten sanomalehtien kanssa erityisesti nyt, kun lehdistö on laman kourissa kaikkialla Euroopassa. Toisin sanoen jäsenvaltioissa tarvitaan asianmukaista rahoitusta ja kansallista suunnittelua.

Euroopan unioni voi ja sen täytyy osoittaa, että se tukee näitä parametreja sekä rahoituksen kautta – kuten investointirahastosta tiedotusvälineiden digitointia varten – että koordinoimalla parhaiden käytäntöjen vaihtoa radion ja television digitointimenettelyssä jäsenvaltioiden välillä. Minusta näitä seikkoja korostetaan hyvin kyseisessä mietinnössä, mistä syystä äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatin päätöslauselmaa aiheesta Julkinen yleisradiotoiminta digitaaliaikana: kaksoisjärjestelmän tulevaisuus, koska uskon, että julkisen yleisradiotoiminnan roolissa multimediayhteiskunnassa on otettava huomioon tiedotusvälineiden keskittyminen ja moniarvoisuus Euroopan unionissa, medialukutaito digitaalimaailmassa, tiedotusvälineiden sisällön monipuolisuus ja julkisen yleisradiotoiminnan riippumattomuuden takaaminen tietoyhteiskunnassa.

Itse asiassa lähetystoiminnan kaksoisjärjestelmä, jossa yksityiset ja julkiset tiedotusvälineet hoitavat omat tehtävänsä poliittisesta ja taloudellisesta painostuksesta riippumatta, on olennaisen tärkeä varmistettaessa korkeatasoisen tiedon saanti ja edistettäessä demokratiaa itsessään. Julkisella yleisradiotoiminnalla ja yksityisen sektorin lähetystoiminnan harjoittajilla on hyvin tärkeä tehtävä eurooppalaisen audiovisuaalialan tuotannon, kulttuurisen monimuotoisuuden ja identiteetin, tiedon, moniarvoisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, perusvapauksien edistämisen ja demokratian toteutumisen kannalta.

Kannatan ehdotettuja suosituksia, joissa korostetaan kannustinta parhaiden käytäntöjen vaihtoon jäsenvaltioiden välillä ja yhteistyön lisäämistä kansallisten mediaregulaattorien välillä eurooppalaisten mediaregulaattorien järjestön (EPRA) puitteissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Minusta Euroopan unionille on erittäin tärkeää saattaa yhteen media-alan eri toimijat ja sidosryhmät tavoiteltaessa terveen ja taloudellisesti elinvoimaisen alan luomista. Tiedotusvälineiden nopeiden muutosten, erityisesti digitaalisten tiedotusvälineiden alalla, vuoksi on välttämätöntä löytää uusia ratkaisuja, ja muutokset johtavat väistämättä "uuden median ekologian" määrittämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (ES) Televisio- ja radiolähetystoiminta on erityinen ala. Se vaikuttaa ihmisten arvoihin ja mielipiteisiin ja on edelleen Euroopan unionin kansalaisten enemmistön pääasiallinen tietolähde. Tästä syystä sillä on erityistä merkitystä perusarvojen ja demokratian suojelemisen ja edistämisen kannalta, sosiaalinen yhteenkuuluvuus mukaan lukien. Kuten audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä tuodaan esille, Euroopan unionin audiovisuaalialan maisemalle on tunnusomaista kaksoisjärjestelmä. Julkisen yleisradiotoiminnan ja kaupallisten lähetystoiminnan harjoittajien rinnakkaiselo on taannut sen, että meillä on monipuolinen ohjelmatarjonta. Tämä lisää myös tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta, toimituksellista kilpailua (sisällön laadun ja monipuolisuuden kannalta) sekä sananvapautta. Tämä on osittain saavutettu vahvan ja elinvoimaisen julkisen yleisradiotoiminnan avulla, jolle on osoitettu asianmukainen rahoitus. Hyvin toimivassa kaksoisjärjestelmässä julkisen yleisradiotoiminnan harjoittajat voivat nostaa markkinoiden tasoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. (FR) Televisio- ja radiolähetystoiminta on keskellä teknistä kuohuntaa: mediasisällön ja saatavuuden digitointi on internetin ansiosta merkinnyt vallankumousta radio- ja televisiolähetystoiminnan paradigmassa. Vielä 1970-luvulla kaupalliset ja yksityiset toimijat kamppailivat lähetystaajuuksien saamiseksi valtion monopoleilta. Nykyään käyttäjien saatavilla on monia eri mahdollisuuksia käyttää multimediasisältöä, ja tämä merkitsee, että meidän on määritettävä välttämätön tasapaino julkisen yleisradiotoiminnan ja yksityisen median välillä. Mitä kannatamme tässä mietinnössä? Julkinen yleisradiotoiminta tarvitsee erityistä huomiota, kun otetaan huomioon tiedotusvälineiden omistajuuden keskittyminen ja kaupallinen kilpailu, mikäli sen on tarkoitus osaltaan auttaa – ilman poliittista puuttumista – ylläpitämään julkista aluetta, joka tarjoaa korkealaatuisia ohjelmia ja objektiivista tietoa. Pyydämme jäsenvaltioita tarjoamaan riittävät resurssit julkisen yleisradiotoiminnan digitoinnin tukemiseksi ja ennen kaikkea torjumaan vaarallisen digitaalisen kuilun syntymistä.

Kaikilla täytyy olla tasavertainen ja korkealaatuinen mahdollisuus vastaanottaa julkisen yleisradiotoiminnan lähetyksiä riippumatta siitä, asuuko henkilö maaseudulla vai kaupungissa ja onko hän köyhä vai varakas. Mitä tulee tuloeroihin Googlen tapaisten jättien ja niiden listaamien sivujen välillä, meidän on pohdittava, miten hakukoneet voisivat paremmin osallistua sisällönluonnin rahoitukseen.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0624/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325, joka koskee naisia, rauhaa ja turvallisuutta, ei ole ensimmäinen istuvan turvallisuusneuvoston näistä aiheista antama päätöslauselma. Päätöslauselma olisi kuitenkin nähtävä mullistavana hetkenä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa, sillä naiset otetaan nyt huomioon turvallisuus- ja rauhanturvaamisoperaatioissa. Juhlistaaksemme tekstin hyväksymisen 10-vuotispäivää – joka osuu yhteen naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi vietettävän kansainvälinen päivän kanssa – jäsenkollegat ja minä olemme pyrkineet ilmaisemaan Euroopan parlamentin sitoutumista päätöslauselmassa esitettyjen tavoitteiden edistämiseksi, pääasiassa Euroopan unionin toteuttamien toimien kautta. Haluamme parantaa naisten tilannetta vakavilla konfliktialueilla Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, Euroopan uuden ulkosuhdehallinnon ja yhdessä muiden kansainvälisten strategisten yhteistyöelinten kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska naisten turvallisuuteen on kiinnitettävä suurta huomiota rauhanturvaamistehtävissä ja aseellisten konfliktien aikana. Haluaisin painottaa, että olisi jatkuvasti tarkistettava EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa, kun on kyse kattavan ja maakohtaisen ihmisoikeusstrategian laatimisesta ja naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa koskevien ja lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä koskevien EU:n suuntaviivojen arvioinnista sekä kaikkien naisiin kohdistuvien syrjintämuotojen torjunnasta. Olisi pantava merkille, että raiskauksia ja seksiorjuutta esiintyy laajasti, ja niitä harjoitetaan systemaattisesti, mutta että Geneven yleissopimuksessa ne luetaan rikoksiksi ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiksi.

Lisäksi raiskaukset luetaan nyt kansanmurharikoksiksi silloin, kun niihin syyllistytään aikomuksena tuhota kokonainen ihmisryhmä ja tai osa siitä. Tästä syystä Euroopan unionin olisi ryhdyttävä konkreettisiin toimiin, jotta naisiin ja lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan syyllistyneiden henkilöiden rankaisemattomuus saataisiin loppumaan. Lisäksi olisi laadittava sotilas- ja siviilioperaatioissa toimivaa Euroopan unionin henkilöstöä varten käytännesäännöt, jossa seksuaalinen hyväksikäyttö katsotaan tuomittavaksi ja rikolliseksi käyttäytymiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Naiset, rauha ja turvallisuus ovat alueita, joihin olisi kiinnitettävä erittäin suurta huomiota. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 10. vuosipäivä tarjoaa mahdollisuuden saada aikaan edistystä näillä aloilla, kuten myös kaikkien EU:n politiikan alojen meneillään olevat tarkistukset, erityisesti ne, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan, lasten käyttöön aseellisissa konflikteissa ja kaikkien syrjinnän muotojen torjuntaan. Toinen aspekti, jota tässä mietinnössä pidän olennaisena, on se, että siinä vaaditaan lisäämään naisten osallistumista sovitteluprosesseihin, rauhanrakentamiseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn, mikä on toinen syy sille, että äänestin sen hyväksymisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  David Casa (PPE), kirjallinen. (EN) Naisten ja lasten kohtelu ja turvallisuus aseellisten konfliktien alueilla Euroopan unionin ympäristössä herättää yhä suurempaa huolta. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki mahdollinen tehdään tällaisesta tilanteesta johtuvien seurausten vähentämiseksi kyseisillä alueilla. Tästä syystä päätin kannattaa päätöslauselmaesitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Vastustin päätöslauselmaa, joka käsittelee naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 kymmenettä vuosipäivää, koska siinä on vääristynyt näkemys sukupuolten tasa-arvosta. Minun mielestäni tasa-arvoa ei saavuteta siten, että naiset liittyvät sotilasjärjestöihin tai kansainvälisiin poliisivoimiin. Niin ikään naisten turvallisuus – YK:n päätöslauselmassa 1325 esitetyn määritelmän mukaisesti – taataan jatkuvalla, konflikteja ennalta ehkäisevällä työllä käyttäen siviili- ja rauhanomaisia keinoja, ei sotilaallisella väliintulolla. Kuitenkin tässä nimenomaisessa päätöslauselmassa vaaditaan nykyistä useampien naisten mukaan ottamista poliisi- ja sotilasoperaatioihin ja Euroopan unionia käyttämään enemmän naispoliiseja ja -sotilaita YTPP-operaatioissa. Toinen syy sille, miksi äänestin päätöslauselmaa vastaan, on se, että Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän/Pohjoismaiden vihreän vasemmiston esittämät tarkistukset hylättiin. Niissä ehdotettiin kyseisten vaatimusten poistamista ja pyydettiin, että useampia naisia otettaisiin mukaan EUPOL- ja EUSEC-operaatioihin sekä pyydettiin naisten vahvempaa läsnäoloa Kongon demokraattisessa tasavallassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Juhlistamme tämän YK:n ensimmäisen päätöslauselman, joka käsittelee aseellisten konfliktien erityistä ja suhteetonta vaikutusta naisten, 10. vuosipäivää. Toivon, että Euroopan unioni tekee tässä tilanteessa voitavansa lähettääkseen poliittisen signaalin ja vahvistaakseen ponnisteluja päätöslauselman täytäntöönpanemiseksi joko poliittisten suuntaviivojen tai rahoitusresurssien lisäämisen muodossa. Toivon myös, että Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikan käynnissä oleva tarkistaminen johtaa johdonmukaisen ihmisoikeusstrategian syntymiseen sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja lasten tilannetta sotilaallisissa konflikteissa koskevien EU:n suuntaviivojen arviointiin. Tavoitteena on oltava väkivallan ja syrjinnän kaikkien muotojen torjunta.

Uskon, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen edistää kyseisten päätöslauselmien täytäntöönpanoa samalla, kun sen pitäisi myös korostaa Euroopan unionin roolia tällä alalla. Haluan kiittää niitä 10 jäsenvaltiota, Portugali mukaan luettuna, jotka ovat jo hyväksyneet kansallisen toimintasuunnitelman tämän päätöslauselman täytäntöönpanemiseksi, ja toivon, että muut jäsenvaltiot seuraavat esimerkkiä mahdollisimman nopeasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Minusta on yllättävää, että YK:n turvallisuusneuvosto kiinnostui naisten erityistilanteesta sota-alueilla ainoastaan 10 vuotta sitten. Joka tapauksessa nyt on arvioitava saavutettuja tuloksia ja jatkettava samalla tiellä. Euroopan unionilla on tarpeeksi ymmärrystä ottaakseen tällaiset asiat pohdittaviksi. Nyt on tullut aika ottaa askel eteenpäin ja tunnustaa, että naiset kärsivät erilaisista traumoista ja he myös kokevat tilanteet ja kärsivät tietyistä rajoitteista usein voimakkaammin kuin miehet keskimäärin. Tästä syystä annan päätöslauselmalle kaiken tukeni, koska sen, joka haluaa saada konfliktialueilla rauhan aikaan, on ensin löydettävä henkilökohtainen seesteisyyden tila. Tätä varten tavoitteen eriyttäminen on paras tapa käyttää resursseja nykyistä tehokkaammin, tavoitteen, johon meidän on pyrittävä erityisesti sen vuoksi, että tuloksena olisi aito ja ystävällinen hymy naisen kasvoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. (RO) Valitettavasti määrätietoisilla toimilla – päätöslauselmat sekä kansalliset ja kansainväliset suunnitelmat naisten suojelun parantamiseksi konfliktialueilla – joihin on ryhdytty, ei ole onnistuttu poistamaan tätä julmaa asetta, johon nykyaikaisessa sodankäynnissä usein turvaudutaan: seksuaalista väkivaltaa. Rankaisemattomuus sen vastoin luo suotuisat olosuhteet tämän täysin arvojemme vastaisen käytännön leviämiselle.

Olen toistuvasti yhdessä muiden kanssa vastustanut joukkoraiskauksia, joihin syyllistytään Kongossa, Liberiassa ja muilla konfliktialueilla, erityisesti Afrikassa. Vakavin ongelma on siinä, että meille kantautuneiden raporttien mukaan julmuuksiin on syyllistytty ainoastaan kivenheiton kantaman päässä YK-joukkojen tukikohdista. Tuhannet seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhreiksi joutuvat naiset joutuvat myös tulevaisuudessa sosiaalisesti leimatuiksi ja kärsimään hiv:n kaltaisista hirvittävistä taudeista. Euroopan unionin on tehostettava toimintaansa näiden vakavien ihmisoikeusrikkomusten torjumiseksi, jotta YK:n päätöslauselmat näkyisivät muutenkin kuin pelkästään paperilla.

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan kansainvälisen teemapäivän, jota vietämme 25. marraskuuta, on myös muistutettava meitä siitä, että naiset joutuvat huolestuttavasti yleistyneen perheväkivallan, avioliitossa tapahtuvien raiskausten, seksuaalisen häirinnän ja ihmiskaupan uhreiksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ajatellessamme sotilaallisia konflikteja ja perinteisiä sotatapahtumia kuvittelemme miesten olevan pääasiallisia uhreja. Valitettavasti on kuitenkin tosiasia, että kaikkialla maailmassa, missä on käynnissä aseellinen konflikti ja rauhan rikkoutumista uhkaavia tilanteita, naiset ja lapset ovat usein ensimmäisiä ja suurilukuisimpia, joskin hiljaisia, uhreja. Naiset kohtaavat lukemattomia uhkia, olipa sitten kyse sellaisten raakojen käytäntöjen harjoittamisesta, jotka loukkaavat heidän oikeuksiaan sodan ja konfliktin yhteydessä tai köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan unioni ei unohda naisia, jotka päivittäin kärsivät perimmäisten oikeuksiensa, kuten elämää ja fyysistä hyvinvointia koskevan oikeutensa, rikkomisesta, naisia, joille on määrätty kivitystuomio, naisia, joilta on evätty pääsy koulutukseen, naisia, joiden on pakko paeta ja elää pakolaisina, jotta he voisivat kokea vapauden, jonka perusoikeuskirja meille kaikille myöntää, sekä naisia, joita syrjitään pelkästään heidän sukupuolensa vuoksi. Pohjimmiltaan on hyvin tärkeää, ettei Euroopan unioni unohda tai käännä selkäänsä kaikille niille naisille, joille ei ole vielä varmistettu vapaata ja toiveikasta tulevaisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Naisiin kohdistuva väkivalta konfliktialueilla on usein osa sukupuoleen perustuvaa syrjintää, jota valitettavasti edelleen esiintyy rauhan aikana. Äänestin mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että tarvitaan taloudellisia ja inhimillisiä resursseja, joiden avulla pyritään lisäämään naisten osallistumista ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Haluaisin korostaa tarvetta laatia sellaiset riittävät yleiset valitusmenettelyt yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioiden yhteydessä, joiden avulla helpotettaisiin erityisesti seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan tuomitsemista, ja kehottaa korkeaa edustajaa/komission varapuheenjohtajaa sisällyttämään naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan raportoinnin puolivuosittain tapahtuvaan YTPP-operaatioiden arviointiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme tätä päätöslauselmaa vastaan, koska olemme sitä mieltä, että sukupuolinäkökohdan sisällyttäminen siviili- ja sotilasoperaatioihin ei riitä. Naisiin kohdistuvan syrjinnän ongelmaa ei ratkaista eikä sodista tule oikeudenmukaisempia, vaikka naisia otettaisiin enemmän mukaan sotilaallisiin interventioihin sota-alueilla ja miehitystilanteisiin, kuten Irakiin ja Afganistaniin. Todellisuus osoittaa, että näin ei ole.

Meistä sotilaalliset interventiot eivät auta suojaamaan naisten oikeuksia, vaan ne ennemminkin lisäävät kyseisten oikeuksien rikkomuksia. Ainoastaan ennaltaehkäisemällä konflikteja ja panemalla täytäntöön siviilitoimenpiteitä konfliktialueilla voidaan täyttää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1325 annettu lupaus.

Olemme siis pettyneitä siihen, että esittämiämme tarkistuksia ei hyväksytty.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Tänään on 25. marraskuuta, kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskeva päivä. Äänestämällä tänään yhteisestä päätöslauselmaesityksestä aiheesta 10 vuotta YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevasta päätöslauselmasta 1325 (2000) haluamme tehdä konkreettisen eleen sitoumuksestamme Euroopan parlamentin jäseninä, ja ennen kaikkea Euroopan unionin kansalaisina. On oikein, että muistamme tätä kymmenettä vuosipäivää siltä varalta, että unohtaisimme, että 80 prosenttia sotien uhreista on siviilejä, ennen kaikkea naisia ja lapsia. Perusihmisoikeuksien ja niiden suojan laajentamisen on aina oltava keskeisellä sijalla eurooppalaisessa keskustelussa, jotta voisimme kehittää yleisiä ja tehokkaita strategioita naisten ja lasten suojelemiseksi. Näemme yhä runsaslukuisempia väkivallantekoja näitä ihmisryhmiä vastaan, mutta sen lisäksi, että pyrimme varmistamaan, että rikoksentekijät joutuvat henkilökohtaiseen vastuuseen oikeusviranomaisten arvion jälkeen, meidän on sovellettava tiettyjä välttämättömiä ehtoja varmistaaksemme, että ilmiötä rajoitetaan mahdollisimman paljon ja pyritään ennaltaehkäisemään konflikteja ja auttamaan konfliktien runtelemien alueiden uudelleenrakentamisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä siinä vaaditaan erityisten ja merkittävien taloudellisten, inhimillisten ja organisaatioresurssien myöntämistä naisten osallistumisen ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen lisäämiseksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Lisäksi siinä vaaditaan naisten käyttämistä nykyistä enemmän poliisi- ja sotilasoperaatioissa sekä oikeutta ja oikeusvaltioperiaatetta edistävissä operaatioissa, rauhanturvatehtävissä, diplomaattisissa tehtävissä ja demokratian rakentamisponnisteluissa. Edelleen päätöslauselmassa kehotetaan Euroopan unionin jäsenvaltioita aktiivisesti lisäämään naisten osallistumista kahdenvälisiin ja monenvälisiin suhteisiin EU:n ulkopuolella olevien valtioiden ja organisaatioiden kanssa. <BRK>

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Vaikka vietämme naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 kymmenvuotisjuhlaa, alalla on vielä paljon tehtävää, erityisesti kun on kyse naisiin kohdistuvasta väkivallasta, Euroopan unionin suuntaviivoista koskien lasten käyttöä aseellisissa konflikteissa ja syrjinnän kaikkien muotojen torjumisesta heitä vastaan. Nyt on aika yhdistää voimamme sen varmistamiseksi, että saavutamme tavoitteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Olen samaa mieltä monien päätöslauselmaan sisällytettyjen seikkojen kanssa, erityisesti tarpeesta edistyä sukupuoliasioissa kehitysyhteistyön yhteydessä. Äänestin kuitenkin sitä vastaan, koska vastustan poliisien ja sotilaiden määrän lisäämistä, oli sitten kyse miehistä tai naisista, ja tämä johtuu EU:n militarisoitumisaallon etenemisestä. Päätöslauselmassa korostetaan, "että on tärkeää, että EU nimittää YTPP-operaatioihin enemmän naispuolisia poliiseja ja sotilaita", mikä on vastoin oman ryhmäni tukemaa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan demilitarisointia. Lisäksi siinä viitataan jatkuvasti Euroopan ulkosuhdehallintoon, jota olen jatkuvasti ilmaissut vastustavani, koska se on lisäaskel kohti Euroopan unionin ulkopolitiikan militarisoitumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Vaikka 31. lokakuuta 2000 annettu päätöslauselma osoittaa, että YK:n jäsenvaltiot olivat tulleet tietoisiksi aseellisten konfliktien vaikutuksesta naisiin, heidän kestämästään väkivallasta sotien aikana sekä siitä tärkeästä roolista, joka naisilla voisi olla konfliktien ennaltaehkäisyssä ja niiden ratkaisussa, tänään viettämämme päätöslauselman 10. vuosipäivä tarjoaa myös mahdollisuuden arvion tekemiseen. Tässä mielessä voimme siteerata päätöslauselmia nro 1820 (2008) ja 1888 (2009), joissa ensimmäistä kertaa nimenomaisesti todetaan seksuaaliväkivallan käyttö sotataktiikkana, mikä vaatii erityisiä poliittisia ja turvallisuutta käsitteleviä vastauksia.

Voimme myös mainita Margot Wallströmin nimityksen erityisedustajaksi. Hänen vastuualueenaan on naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen väkivalta aseellisissa konflikteissa. Tämän vakavan ongelman on saatava osakseen koko huomiomme. Tästä syystä halusin henkilökohtaisesti, yhteisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajan ominaisuudessa, Margot Wallströmin olevan keskustelujen keskipisteessä AKT-valtioiden ja EU:n yhteisessä edustajakokouksessa, joka pidetään Kinshasassa 2. joulukuuta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Naisia syrjitään edelleen monissa maissa eri puolilla maailmaa. Naisiin kohdistuva väkivalta on aina läsnä, ja se on erityisen raakaa konfliktialueilla. Tutkimuksista käy ilmi, että sotilaallisten konfliktien vaivaamilla kriisialueilla naisia usein raiskataan ja/tai heitä alistetaan seksiorjuuteen. Ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan tuomitseminen rikoksena ihmisyyttä vastaan, myös sotien repimillä alueilla eri puolilla maailmaa. Seksuaalinen hyväksikäyttö on kaiken kaikkiaan – ja länsimailla on myös vastuuta asiassa – tuomittavaa ja rikollista käyttäytymistä kaikkina aikoina. Päätöslauselma käsittelee tärkeitä asioita, ja tästä syystä äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Naisiin kohdistuva väkivalta konfliktialueilla on usein jatkoa sukupuoleen perustuvalle syrjinnälle. Kun otetaan huomioon, että tänä vuonna kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevaa päivää vietetään yhtaikaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 kymmenvuotispäivän kanssa, tämä voisi ja/tai tämän pitäisi merkitä elvytetyn esityslistan käyttöönottoa kyseisen päätöslauselman panemiseksi täytäntöön, mitä ei voi vauhdittaa ilman korkeimman tason poliittista johtajuutta ja lisäresursseja. Minusta asiaa olisi käsiteltävä asianmukaisesti EU:n ihmisoikeuspolitiikan käynnissä olevan tarkistuksen yhteydessä myöntämällä erityisiä taloudellisia, inhimillisiä ja organisaatioresursseja naisten osallistumiseen ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen. Pidän tätä tilaisuutta lähtökohtana kohdennetuille toimille, joiden avulla lujitetaan, vahvistetaan ja kehitetään naisten integroitumista. Naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevasta aiheesta olisi tultava erottamaton osa demokratiaa ja ihmisoikeuksia, yhteistyötä ja kansojen välistä kehitystä koskevien ulkoisten rahoitusvälineiden suunnittelua ja ohjelmointia.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) On kulunut 10 vuotta naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (2000) antamisesta, ja lisäksi on annettu päätöslauselmat 1820 (2008) sekä 1888 (2009) naisiin ja lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta aseellisissa konfliktitilanteissa. Näissä päätöslauselmissa korostetaan kaikkien valtioiden vastuuta rankaisematta jättämisen lopettamiseksi ja vastuuta asettaa syytteeseen rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiin syyllistyneet, mukaan lukien seksuaalirikoksiin ja muihin, naisiin ja tyttöihin kohdistuneisiin rikoksiin syyllistyneet henkilöt.

Kymmenen vuotta on kulunut edellä mainittujen päätöslauselmien hyväksymisestä ja, kuten esitin kannattamassani päätöslauselmassa, jäljellä on vielä paljon työtä. Kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskeva päivä, jota vietettiin 25. marraskuuta, samana päivänä kuin tästä päätöslauselmasta äänestettiin, ei ole mikä tahansa päivä, vaan kehotus herätä tilanteeseen, joka on edelleen vallalla. Ongelmia on käsiteltävä korkeimmalla tasolla, ja ne säilyvät poliittisella asialistalla siihen asti, kunnes tämä vitsaus, joka ei tunne rotuja, vakaumusta eikä ikää, on kitketty pois.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1325, joka hyväksyttiin 31. lokakuuta 2000, vahvistetaan, että historian saatossa naisia ei ole missään maassa otettu mukaan rauhan ja vakauden luomiseen, ja vaaditaan naisten tasapuolista mukaan ottamista kaikilla tasoilla konfliktien ennaltaehkäisystä konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen ja rauhan ja turvallisuuden ylläpitoon. Päätöslauselman hyväksymisen 10. vuosipäivän pitäisi olla alku uudelle asialistalle, joka on esiteltävä ja jota ei voida panna täytäntöön ilman korkeimman tason poliittista tukea ja tarvittavia resursseja. Euroopan unionin on aktiivisesti edistettävä mahdollisimman monien naisten nimittämistä johtotehtäviin, jotta nämä voisivat koordinoida ja varmistaa Euroopan unionin politiikan ja toimien johdonmukaisuutta sekä valvoa sen sitoumusten kiinnipitämistä.

Euroopan unionin on nimitettävä ainakin viisi naista Euroopan ulkosuhdehallinnon johtotehtäviin ja noudatettava sukupuolten välistä tasapainoa asiantuntijoita palkattaessa. Samanaikaisesti Euroopan ulkosuhdehallintoon tarvitaan organisaatioyksikkö, joka vastaa sukupuoliasioista. Sinne tarvitaan vähintään yksi täysipäiväinen virka kullekin maantieteelliselle osastolle ja sukupuolinäkökohtiin keskittyvään EU:n valtuuskuntaan, joka vastaa nais-, rauha- ja turvallisuusasioista.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Toivon, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 kymmenes vuosipäivä merkitsee elvytetyn esityslistan alkua naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien päätöslauselman sitoumusten täytäntöönpanemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (ES) Olen tyytyväinen siihen, että tämä päätöslauselma on hyväksytty. Siinä huomautetaan, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 kymmenvuosipäivän on merkittävä alkua tehostetulle asialistalle päätöslauselman täytäntöönpanemiseksi, sillä tätä ei voida viedä eteenpäin ilman korkean tason poliittista johtajuutta ja käytössä olevien resurssien lisäämistä. Siinä suositellaan voimakkaasti, että ongelmaa käsiteltäisiin asianmukaisesti EU:n ihmisoikeuspolitiikan meneillään olevan tarkistuksen aikana, jotta voitaisiin laatia ihmisoikeuksia koskeva yleisstrategia kaikille maille ja arvioida naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä lapsia ja aseellisia konflikteja koskevia EU:n suuntaviivoja ja torjua heihin kohdistuvia kaikkia syrjinnän muotoja. Päätöslauselmassa vaaditaan myös erityisten ja merkittävien taloudellisten, inhimillisten ja organisaatioresurssien myöntämistä naisten osallistumiseen ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Charles Tannock (ECR), kirjallinen. (EN) ECR tukee vilpittömästi tasapuolisia oikeuksia ja mahdollisuuksia sekä kaikkien naisten sukupuoleen perustuvaa syrjimättömyyttä YK:n päätöslauselman 1325 mukaisesti ja kannattaa voimakkaasti naisten korvaamatonta roolia rauhan ja turvallisuuden alalla sekä tuomitsee naisten ja lasten raakalaismaisen ja hirvittävän kohtelun konfliktialueilla.

ECR on kuitenkin johdonmukaisesti vastustanut naiskiintiöiden asettamista kansallisiin, alueellisiin ja kansainvälisiin instituutioihin sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. (FR) Olen erittäin iloinen, että tämä päätöslauselma, joka käsittelee naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan YK:n päätöslauselman 1325 kymmenettä vuosipäivää, hyväksytään symbolisena päivänä, 25. marraskuuta, joka on myös kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskeva päivä. Haluaisin korostaa, että on tärkeää vauhdittaa naisten osallistumista kaikkiin toiminta-alueisiin, erityisesti sovitteluun, neuvotteluihin, rauhanrakentamiseen, rauhaan pakottamiseen ja rauhan ylläpitoon sekä konfliktien ennaltaehkäisyyn. Kaikille läsnä oleville osapuolille on olennaisen tärkeää ottaa naisten erityistarpeet huomioon, ja ainoastaan naisten lisääntyvän läsnäolon avulla paikan päällä voidaan onnistua parantamaan tilannetta.

Jos naiset ovat näkyvämmin esillä paikan päällä, tämä auttaisi kansojen tietämyksen lisäämistä raiskausten epäinhimillisestä luonteesta sota-aseena ja tekisi ehkä lopun tällaisten rikostentekijöiden rankaisemattomuudelle.

Lisäksi naisten läsnäolo auttaisi rakentamaan molemminpuolista luottamusta konfliktien siviiliuhrien, jotka ovat enimmäkseen naisia ja lapsia, ja paikan päällä olevien toimijoiden välille.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0622/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska mehiläiskuolleisuus on kasvussa ja mehiläishoitajien määrä vähenee. Tämä on ongelmallista maataloudelle ja biologiselle monimuotoisuudelle, koska 76 prosenttia ruoan tuotannosta ja 84 prosenttia kasvilajeista on riippuvaisia mehiläisten pölytyksestä. Haluaisin puhua runsaamman tutkimuksen puolesta, jotta voidaan varmistaa parempien ratkaisujen täytäntöönpano ja tukea biologista monimuotoisuutta lisääviä toimenpiteitä ja lievittää ilmaston epävakauden vaikutuksia. Työmehiläisen elämä on hyvin lyhyt ja hyvin herkkä ympäristön muutoksille. Tämä on tarkoittanut, että tilanne on vaikuttanut myös hunajan tuotantoon, ei pelkästään kasvukauden yhä epävarmemman pituuden ja epävakauden takia, vaan myös ulkopuolisista lähteistä peräisin olevien lisääntyvien uhkien takia. Tällaisia ovat muun muassa tuholaismyrkkyjen käyttö ja punkit. Tällä hetkellä meneillään olevia ohjelmia on tästä syystä vahvistettava uuden yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa, jotta voimme löytää nykyistä tehokkaampia ratkaisuja myös tällä tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Vuosi 2010 oli kansainvälinen biologisen monimuotoisuuden teemavuosi, jotta kiinnitettäisiin huomiota biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuviin uhkiin kaikkialla maailmassa. Mehiläishoitoala, joka on tärkeä työllistäjä ja tulonlähde maaseutualueilla, on myös uhanalainen johtuen mehiläiskuolleisuuden ja mehiläissairauksien viimeaikaisesta lisääntymisestä. Kannatin päätöslauselmaa, jossa Euroopan parlamentti kehottaa komissiota myöntämään rahoitusta erityistutkimuksiin, jotta parannettaisiin niiden tekijöiden tuntemusta ja ymmärrystä, jotka vaikuttavat mehiläisten terveyteen. Päätöslauselmassa huomautetaan, että muuntogeeniset viljalajit tai siitepölyn välityksellä levinneet myrkyt saattavat vaikuttaa mehiläissairauksiin ja mehiläisten kuolleisuuteen. Koska eurooppalaiset vilja-, hedelmä- ja vihanneslajikkeet ovat riippuvaisia mehiläisten pölytyksestä, näitä lajikkeita ja maataloutta yleisesti ottaen kohtaa eri tautien suunnaton riski. Tällaisen epävarmuuden vallitessa Euroopan komission on mielestäni kiireisesti teetettävä riippumaton tutkimus, jossa voitaisiin arvioida muuntogeenisten viljojen vaikutuksia ja myrkkyjen leviämistä ympäristöön ja tiettyihin lajeihin siitepölyn välityksellä sekä varmistaa, että kyseiset tiedot julkistetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Mehiläisillä on tärkeä tehtävä ekologisen tasapainon kannalta, ja niiden kuolemisella on vakavia vaikutuksia elintarvikeketjuun. Tässä mietinnössä kannatetaan tarvetta edistää ja parantaa mehiläisalaa, erityisesti siten, että tuotetaan tilastotietoa hunajan tuotantoennusteista, parannetaan ja yhdenmukaistetaan valvonta- ja tutkimusohjelmia, selvennetään hunajan alkuperämerkintöjä koskevia sääntöjä, kehitetään mehiläishoito-ohjelmia ja niitä koskevaa lainsäädäntöä sekä kehitetään innovatiivisia ja tehokkaita varroa-punkin hoitomenetelmiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Pölytyksen kerrannaisvaikutus, jolla tarkoitetaan itse pölytyksen taloudellisen arvon ja pölytyksen seurauksena tuotetun hunajan arvon välistä suhdetta, johtaa poikkeukselliseen tulokseen taloudellisessa mielessä.

Tästä syystä aikana, jolloin pyritään kaikenlaiseen tehokkuuteen, ei tunnu olevan järkevää luopua toiminnasta, kun kustannus-/hyötysuhde osoittaa, kuinka typerä tällainen päätös on. Koska syitä ei löydy taloudellisista tekijöistä, vaan ennemminkin ulkoisista olosuhteista, minusta komission kertomus osuu naulan kantaan, kun siinä ryhdytään vertailemaan kaikkia tällä hetkellä mehiläisalaa vaikeuttavia tekijöitä.

Uskon myös, että toimintaa kannattaa rohkaista rinnakkaisilla toimenpiteillä ja että kaikki tieteellinen tuki tässä suhteessa olisi tervetullutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Minusta Euroopan komission on mukautettava Euroopan eläinlääkintäpolitiikan soveltamisalaa ja rahoitusta, jotta voitaisiin ottaa huomioon mehiläisten ja mehiläishoitoalan erityisluonne ja pyrkiä siten yhteistyössä mehiläishoitajien järjestöjen kanssa tehostamaan mehiläistautien valvontaa ja parantamaan tehokkaan ja standardoidun eläinlääketieteen saatavuutta koko unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Hinnat heilahtelevat vakavissa määrin Euroopan unionin hunajamarkkinoilla, koska 40 prosenttia markkinoista riippuu tällä hetkellä tuonnista, mikä asettaa Euroopan unionin mehiläishoitajat, portugalilaiset hoitajat mukaan lukien, epäsuotuisaan kilpailuasemaan kolmansista maista peräisin olevaan hunajaan nähden. Virallisten tilastojen mukaan Portugalissa on 17 291 mehiläishoitajaa, joilla on 38 203 viljelmää ja 562 557 yhdyskuntaa. Vuonna 2009 ne tuottivat 6 654 tonnia hunajaa ja 235 tonnia vahaa, mikä on 1,9 prosenttia Euroopan unionin hunajatuotannosta, jonka kokonaismäärä on 351 000 tonnia. Mehiläisten ja mehiläishoitajien toiminta on olennaisen tärkeää ekosysteemien ylläpidon, kasviston ekologisen tasapainon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Lisäksi on kyse taloudellisessa mielessä toiminnasta, jota Euroopan unionin kannattaa suojella ja tukea, jotta sen riippuvuus tuonnista vähenisi.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Mehiläiset ovat olennaisen tärkeitä viljalajikkeiden pölytyksen, ekologisen tasapainon ylläpidon ja siten biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Tästä syystä on valitettavaa, että yhdyskuntien määrä vähenee, ja tarvitsemme tieteeseen perustuvaa tietoa, jotta voisimme ymmärtää mekanismit, joiden avulla laji voi levitä ja joiden avulla voidaan kehittää keinoja sen säilyttämisen varmistamiseksi. Minusta on erittäin tärkeää keskittyä eurooppalaiseen hunajaan, jota vähitellen korvataan heikkolaatuisimmilla muunnoksilla, jotka eivät täytä EU:n tuotannolle asetettuja kriteerejä.

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. (IT) Mehiläishoito kuuluu vähiten ympäristöä rasittaviin maatalouden muotoihin, ja toiminta sopii tästä syystä erityisen hyvin suojatuille alueille. Mehiläishoito on yleistä alueellani, ja se muodostaa erinomaisen esimerkin maankäytöstä ja on historian, tradition ja paikallisen identiteetin symboli. Hyvin monien vuosien ajan Veneton mehiläishoito on tuottanut hyvin korkealaatuisia tuotteita ja auttanut ylläpitämään köyhimpiä alueita. Alalla ei kuitenkaan jatkossa pystytä saamaan aikaan tällaisia tuloksia, ellei Euroopan unioni helpota sen rahoitusta yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa. Kuten päätöslauselmaesityksessä todetaan, on tärkeää tarjota kannustimia mehiläistautien torjumiseen tähtäävälle tutkimukselle ja tukea eurooppalaisia tuottajia kilpailussa, jota ne kohtaavat kolmansien maiden kanssa sen seurauksena, että EU:n markkinat avattiin hunajan tuonnille. Äänestän siksi tämän päätöslauselmaesityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Kannatin tätä mietintöä, koska mehiläishoitoalalla on strateginen tehtävä yhteiskunnassa, kun se tarjoaa yleishyödyllisiä ympäristöalan palveluita. Pölyttävien hyönteisten, hunajamehiläiset mukaan lukien, määrä vähenee tällä hetkellä hälyttävästi. Kaiken kaikkiaan 84 prosenttia kasvilajeista ja 76 prosenttia Euroopan unionin ruoantuotannosta on riippuvaisia mehiläisten pölytyksestä, jonka taloudellinen arvo on paljon suurempi kuin mehiläisten tuottaman hunajan arvo. Euroopan hunajamarkkinat ovat 40-prosenttisesti riippuvaisia maahantuonnista, ja Euroopan unionin markkinoiden äskettäinen avaaminen kolmansista maista tuotavalle hunajalle on asettanut koko EU:n hunajantuottajat epäedulliseen kilpailutilanteeseen. Tästä syystä on tuettava Euroopan mehiläishoitoalan kehitystä, ja tämä auttaa biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. On tärkeää soveltaa kattavaa ja kestävää lähestymistapaa maaseudun kehittämisen, ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden alalla, eritoten tukemalla kukinta-alueiden säilyttämiseen ja lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä. On myös tärkeää tukea Euroopan mehiläishoitoalaa vielä laajemmin ja johdonmukaisemmin käyttämällä tulevassa YMP:ssä lisävälineitä, myös toimenpiteitä, joilla edistetään luonnon monimuotoisuutta, hillitään ilmastonmuutoksen vaikutuksia, varmistetaan lukuisille eurooppalaisille perheille työtä tarjoavan kansallisen perinteen ja kulttuuriperinnön säilyminen ja turvataan mehiläishoitoalan tuotteiden markkinoiden laatu ja toimivuus ja parannetaan niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Jahr (PPE), kirjallinen. (DE) Mehiläiset ovat hyvin tärkeitä hyönteisiä, sillä ilman niitä ei tapahtuisi pölytystä. Tästä syystä on hyvin valitettavaa, että mehiläisyhdyskuntien vähenemisestä raportoidaan yhä enenevässä määrin, mikä vaatii kiireistä tutkintaa. Tämä on erityisen tärkeää maataloudelle, sillä se on äärimmäisen riippuvainen mehiläisten suorittamasta hyödyllisestä työstä. Valitettavasti on todettava, että teollistuminen ja moderni elämä ovat vaikeuttaneet näiden hyödyllisten mehiläisten olemassaoloa. Mehiläisten joukkokato varroa-punkin seurauksena, mehiläisyhdyskuntien selittämätön joukkopako Yhdysvalloissa ja elektrosavusumun ja virheellisesti käsiteltyjen siementen uhka mehiläisille eivät valitettavasti ole vain yksittäisiä tapauksia. Tämän vuoksi olen iloinen, että parlamentti päätti tänään tukea mehiläisalaa tulevaisuudessa. Minusta on tärkeää, että keskitymme myös mehiläispopulaatioiden tutkintaan.

Ilman tieteeseen perustuvia tietoja emme pysty tunnistamaan ongelmia emmekä käsittelemään niitä tehokkaasti. Toivon, että onnistumme selittämään mehiläisyhdyskuntien vähenemisen ja ennaltaehkäisemään sitä, jotta voimme jatkossakin hyötyä mehiläisten tärkeästä ja monipuolisesta tehtävästä.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen.(DE) Mehiläishoito on äärimmäisen tärkeää maatalouden, ja erityisesti pölytyksen, kannalta, koska peltoviljelykasveista ja hedelmistä saatavat tulot riippuvat mehiläisten pölytyksestä. Monilla seuduilla jatkuva mehiläiskuolleisuus on yhä hälyttävämpää, ja tätä vastaan on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Tästä syystä kannatan päätöslauselmaa, jossa kehotetaan komissiota sisällyttämään mehiläissairaudet Euroopan eläinlääkintäpolitiikan soveltamisalaan ja laatimaan toimintasuunnitelma mehiläiskuolleisuuden torjumiseksi. Komissiota kehotetaan myös varmistamaan, että mehiläishoitoon myönnettyä tukea pidetään yllä ja vahvistetaan vuoden 2013 jälkeisessä YMP:ssa, minkä avulla taataan alan jatkuminen. Euroopan hunajamarkkinat ovat 40-prosenttisesti riippuvaisia maahantuonnista, mikä johtuu osittain siitä, että Euroopan unionin markkinat on avattu kolmansista maista tuotavalle hunajalle, ja hinnat ovat kannattavuusrajan tuntumassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin mehiläishoitoalaa käsittelevän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska on tärkeää taata sellaisen alan osakseen saama huomio, joka suojelee biologista monimuotoisuutta ja tuottaa valmista elintarviketta, kuten hunajaa. Pitäen tämä mielessä on esitetty, että alan vuotuista tukea Euroopassa nostetaan vuosien 2008–2010 tasosta (26 miljoonaa) 32 miljoonaan euroon vuosina 2011–2013. Tällä rahoituksella on tarkoitus tukea erityisesti mehiläishoitoalaa, myös kansallisten tutkimushankkeiden kautta, joissa tutkitaan uusia menetelmiä mehiläisten korkean kuolleisuuden torjumiseksi, sillä se on saavuttanut viime vuosina huolestuttavan tason. Toisaalta on kuitenkin tärkeää varmistaa oikeudenmukainen avoimuus tuen jakamisessa ja taata lisää resursseja niille valtioille, jotka tosiasiassa tarvitsevat niitä. Äänestin vuoteen 2012 mennessä täytäntöönpantavan tietojen selvitysjärjestelmän puolesta. Tämä on askel kohti avoimuutta, ja järjestelmän avulla varmistetaan, että tuki myönnetään eri jäsenvaltioiden mehiläispesien määrää koskevan selvityksen perusteella, ei arvioitujen tietojen perusteella. Minusta tämä on äärimmäisen tärkeää julkisten menojen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi ja niiden suojelemiseksi, jotka tosiasiassa harjoittavat mehiläishoitotoimintaa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Biologisen monimuotoisuuden teemavuonna 2010 mehiläishoitoala on kaikkialla maailmassa erittäin uhanalainen, ja menetykset on todettu 100–1 000 kertaa tavanomaista suuremmiksi. Alalla on strategisesti tärkeä tehtävä yhteiskunnassa, koska se tarjoaa yleishyödyllisiä ympäristöalan palveluita ja koska mehiläishoito on arvokas esimerkki "vihreästä työllisyydestä" (biologisen monimuotoisuuden ja ekologisen tasapainon edistäminen ja säilyttäminen sekä kasvien suojelu) sekä maaseutuympäristössä tapahtuvan kestävän tuotannon malli. Tästä syystä suhtaudun myönteisesti päätöslauselmaan, jossa tehdään ehdotuksia mehiläishoitoalan tilanteen parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Mehiläiskuolleisuuden huolestuttavalla nousulla ja mehiläishoitajien määrän vähenemisellä voisi olla hyvin vakavia seurauksia Euroopan elintarviketuotantoon, koska kuten kaikki tiedämme, useimmat vilja- ja kasvilajikkeet ovat riippuvaisia pölytyksestä.

Parlamentin olisi tästä syystä kehotettava Euroopan unionia lisäämään tukeaan mehiläishoitoalalle ottaen huomioon, että yhteinen maatalouspolitiikka on uudistettava. Tarvitaan vahvoja ja erityisiä toimia tämän ongelman käsittelemiseksi ja sen kielteisten vaikutusten torjumiseksi sekä maatalouden että kaupan alalla.

Päätöslauselmassa vaadittu toimintasuunnitelma mehiläiskuolleisuuteen puuttumiseksi on vain ensimmäinen hyväksyttävistä toimenpiteistä. Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni on hyvin riippuvainen maahantuonnista mehiläishoitoalalla, ja 40 prosenttia kuluttamastamme hunajasta on tuontihunajaa. Kun otetaan huomioon, että mehiläishoitoalalla on strategisesti tärkeä rooli yhteiskunnassa, koska se tarjoaa yleishyödyllisiä ympäristöalan palveluita, ja että mehiläishoito on arvokas esimerkki "vihreästä työllisyydestä" (biologisen monimuotoisuuden ja ekologisen tasapainon edistäminen ja säilyttäminen sekä kasvien suojelu) sekä maaseutuympäristössä tapahtuvan kestävän tuotannon malli, on kaikkien etujen mukaista tukea sitä, jotta varmistettaisiin sen kestävä kasvu ja vähennettäisiin riippuvuuttamme kolmansien maiden tuotannosta. Myös kotimaassani on huolehdittava tästä alasta, jotta voidaan nähdä sekä taloudelliset että ympäristöä koskevat hyödyt ja jotta hunajatuotanto kasvaa, sillä sen määrä on tällä hetkellä vain 1,9 prosenttia Euroopan unionin tuotannosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Tuen mehiläishoitoalan tilanteesta laadittua päätöslauselmaa siitä syystä, että olen huolissani mehiläisten vakavasta vähenemisestä. Mehiläiset ovat olennaisen tärkeitä ja korvaamattomia pölytystehtävänsä vuoksi, ja ne vastaavat muiden pölyttävien hyönteisten ohella 84 prosentista kasvilajeja. Tästä syystä uskon, että alan tilannetta on pakko auttaa, koska, kuten päätöslauselmassa todetaan, sillä on "strategisesti tärkeä rooli yhteiskunnassa, koska se tarjoaa yleishyödyllisiä ympäristöalan palveluita". Olen myös tyytyväinen siihen, että päätöslauselmassa kehotetaan komissiota harkitsemaan, että mehiläishoitajien kuulemisesta tehtäisiin pakollista, kun unionin ja jäsenvaltioiden viranomaiset laativat mehiläishoito-ohjelmia ja asiaa koskevaa lainsäädäntöä, koska uskon, että tämä on askel eteenpäin lisättäessä kansalaisten osallistumista, ja samalla myös demokraattinen askel eteenpäin. Äänestin päätöslauselman puolesta myös sen takia, että olen samaa mieltä komission kanssa, kun se takaa, että yhteisen maatalouspolitiikan tuki mehiläishoitoalalle lisääntyy vuoden 2013 jälkeen. <BRK>

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Mehiläisyhdyskuntien häviäminen on koko Euroopan unionia koskettava ongelma, jonka syitä ei vielä voida kaikilta osin selittää. Kasvinsuojeluaineiden käyttö, maatalouden kestämättömät viljelymenetelmät, ilmastonmuutos, taudinaiheuttajat ja loiset sekä ravinnon ja ravintoa etsivien mehiläisten puute monokulttuurien lisääntymisen tuloksena ovat yhdessä vähentäneet merkittävällä tavalla hunajamehiläisten määrää. Tällä on ekologisten seurausten lisäksi taloudellisia vaikutuksia, sillä tuontihunajan määrä kasvaa. Jotta ongelmasta päästäisiin eroon, eurooppalaisten mehiläishoitajien olisi saatava enemmän tukea tulevaisuudessa. Mietintö tarjoaa perinpohjaisen ja tasapainoisen lähestymistavan, ja tästä syystä äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen.(DE) Mehiläishoitoala kärsi vuonna 2010 huomattavia menetyksiä ja mehiläiskannat pienenivät huomattavasti. Tällä on kielteinen vaikutus koko ympäristöön ja maatalouteen, sillä mehiläiset ovat tärkeitä pölyttäjiä. Erityisesti hunajamehiläisten tilanne on paha. Tämän vuoksi äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä siinä ryhdytään toimenpiteisiin mehiläisten joukkokuolleisuuden kitkemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Panen tyytyväisenä merkille Strasbourgin täysistunnossa 25. marraskuuta suurella ääntenenemmistöllä hyväksytyn päätöslauselman, johon sisältyy merkittäviä huomioita azorilaisilta mehiläishoitajilta, joihin oltiin suoraan yhteydessä minun järjestämässäni kuulemistilaisuudessa.

Päätöslauselman lopullinen teksti ei kuitenkaan täytä alkuperäisiä odotuksiani, sillä joidenkin tuottajia koskevien keskeisten näkökohtien, kuten laatunormeja ja tuontihunajan merkitsemistä koskevien seikkojen, olisi pitänyt olla seikkaperäisempiä. Näin ei luultavasti tapahtunut sen vuoksi, että ala ei olisi tietoinen keskeisistä ongelmista. Tämä johti siihen, että esimerkiksi paikallisia merkintöjä ei sisällytetty lopulliseen päätöslauselmatekstiin.

Joka tapauksessa päätöslauselmassa puututaan sekä Azorien että kansallisen mehiläishoitoalan kannalta yleisesti tärkeisiin asioihin yhteistyössä alan kanssa toteutetun työn mukaisesti. Näitä ovat kolmansista maista tuotava hunaja, johon liittyvät huomattavat laatuongelmat ja riittämättömät merkinnät, tarve jatkaa monipuolisen maatalouden varmistamista pölytyksen takaamiseksi ja lopuksi yhteisten laatustandardien ja Euroopan unionissa tehtävän tutkimuksen tärkeys.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Mehiläishoitoalalla on strategisesti tärkeä rooli yhteiskunnassa, koska se on arvokas esimerkki "vihreästä työllisyydestä", kun se parantaa ja säilyttää biologista monimuotoisuutta ja ekologista tasapainoa sekä kasvien suojelua, ja se on maaseutuympäristössä tapahtuvan kestävän tuotannon malli. Euroopan unionin tasolla alaa kohtaavat lukemattomat haasteet ja ongelmat, erityisesti markkinointiongelmat, hintojen epävakaus, vaikeudet palkata nuoria mehiläishoitajia alalle, mehiläisyhdyskuntien vähenevä määrä ja lisääntyvä kuolleisuus. Tästä syystä on hyvinkin järkevää lisätä alalle myönnettävää tukea.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (ES) Olen tyytyväinen, että tämä päätöslauselma, jossa Euroopan parlamentti suhtautuu myönteisesti komission 28. toukokuuta 2010 antamaan tiedonantoon, on hyväksytty. Siinä todetaan kuitenkin, että tällä hetkellä voimassa olevat ohjelmat päättyvät vuonna 2013, ja parlamentti on huolissaan Euroopan unionin mehiläisalaa edelleen koskettavista lukuisista haasteista ja ongelmista, muun muassa markkinointiongelmista, hintojen epävakaudesta, vaikeuksista palkata nuoria mehiläishoitajia alalle, unionin mehiläishoitajien ikääntyvästä joukosta, mehiläisyhdyskuntien vähenevästä määrästä ja monien tekijöiden aiheuttamasta mehiläiskuolleisuudesta johtuvista yleisistä vaikeuksista. Lisäksi siinä kehotetaan komissiota vastaamaan myönteisesti sekä jäsenvaltioiden että toimijoiden esittämiin pyyntöihin esimerkiksi parantamalla tuotantoennusteita koskevia tilastotietoja, joihin sisältyy samojen laatuvaatimusten soveltaminen hunajaan, ja parantamalla ja yhdenmukaistamalla mehiläisalan valvonta- ja tutkimusohjelmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. (FR) Olen hyvin tyytyväinen erinomaisen kollegamme ja valiokunnan puheenjohtajan esittelijä Castron laatiman ehdotuksen hyväksymiseen. Suuri yleisö tuntee suhteellisen huonosti mehiläisten määrän vähenemiseen eri puolilla maailmaa liittyvät seuraukset, vaikka mehiläisillä on keskeinen rooli elintarvikeketjumme kestävyyden kannalta. Tarvitsemme kunnianhimoista tutkimuspolitiikkaa, jotta voimme ymmärtää yksityiskohtaisemmin mekanismeja, jotka vauhdittavat lajien leviämistä ja jotta voisimme saada tarvittavat keinot niiden säilyttämiseen. Emme voi hyväksyä kiinalaista hunajaa – joka on laadultaan heikompaa ja joka ei ole tiukkojen laatukriteeriemme mukaista – väistämättömänä ja ainoana vaihtoehtona Euroopassa vähitellen lisääntyvälle hunajan puutteelle. Pidän valitettavana, että Euroopan parlamentin jäsenkollegani eivät puoltaneet kaikkia esittämiäni tarkistuksia. On valitettavaa, että hermostomyrkkyjen häpeällistä ja sääntelemätöntä käyttöä on tekopyhästi tuettu yksimielisesti suurten kemianteollisuuden jättien kanssa. Einstein on sanonut, että jos mehiläiset katoavat maan pinnalta, ihmiskunnalla on enintään neljä vuotta aikaa elää. Huolehtikaamme siitä, ettei meidän koskaan tarvitse tietää, pitävätkö hänen sanansa paikkansa.

 
  
MPphoto
 
 

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. (PL) Hyväksymällä mehiläishoitoalaa koskevan päätöslauselman otamme lisäaskeleen kyseisen alan vahvistamisessa ja parantamisessa. Tämän tärkeän alan ongelmilla, joita edelleen aliarvioidaan, on globaali ulottuvuus. Mehiläiset ovat talouden ja ympäristön kannalta erittäin tärkeitä. Mehiläiskannoissa tällä hetkellä havaitulla korkealla kuolleisuudella on kielteinen vaikutus maataloustuotantoon. Tästä syystä tarvitsemme vuoden 2013 jälkeistä aikaa varten laadittaville rahoitusnäkymille uusia tukimekanismeja, jotka mahdollistavat laajemman tieteellisen tutkimuksen toteuttamisen mehiläisten määrän vähenemisen syistä. Tukimekanismien avulla olisi myös voitava ottaa olennaisia askelia, joiden myötä kielteinen suuntaus saadaan pysäytettyä. Tukea olisi annettava myös tiedotuskampanjoille ja sellaiselle koulutukselle, jotka rohkaisevat nuoria mehiläishoitajia aktivoitumaan alalla.

 
  
  

Mietintö: Lena Kolarska-Bobińska (A7-0313/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatin uutta Euroopan energiastrategiaa kaudelle 2011–2020 käsittelevää mietintöä, koska uskon, että tämä uusi energiastrategia on välttämätön kilpailukykyisen, kestävän ja turvallisen strategian toteuttamiseksi. Kun Eurooppa on nyt yhä riippuvaisempi energiantuonnista, minusta on olennaisen tärkeää, että se säilyttää energia-asioissa johtoasemansa keskittymällä innovointiin ja teknologiaan.

Meidän on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota uusiutuviin energialähteisiin ja lisättävä kilpailua alalla, jotta energiastrategiamme olisi entistä kestävämpi ja jotta voimme todella panna täytäntöön energian sisämarkkinat. Näin vähennetään kustannuksia ja lisätään talouden kilpailukykyä sekä luodaan vaurautta ja uusia työpaikkoja, jotka ovat terveen kauppataseen kannalta tärkeitä.

Olen kotoisin syrjäiseltä alueelta, jossa energiaomavaraisuus on noin 27 prosenttia ja jossa se pyritään nostamaan 75 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Azoreilla on vahvistettu kunnianhimoisempia erityistavoitteita kuin Euroopan unionissa, ja tulokset on jo tunnustettu EU:n tasolla. Ne koskevat erityisesti geotermistä energiaa, ja tuloksiin on päästy kunnianhimoisella energiapolitiikalla, joka perustuu alueen ja parhaiden kansallisten ja kansainvälisten tutkimuskeskusten väliseen kumppanuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Euroopan uuden energiastrategian tavoitteena on panna täytäntöön Lissabonin sopimuksen kohdat, jotka koskevat energian sisämarkkinoita, toimitusvarmuutta, energiatehokkuutta, riippuvuuden vähentämistä tuontienergiasta sekä sisäisen energiatuotannon lisäämistä. Kannatan päätöslauselmaa, koska Euroopan unionin täytyy nopeasti panna täytäntöön tämän alan lainsäädäntöä ja globaaleja energiastrategioita. Tarvitsemme energiapolitiikassamme pitkän aikavälin vision, jonka avulla varmistamme, että markkinat toimivat asianmukaisesti, että ne tarjoavat tukea huipputason integroiduille verkoille, että niillä käytetään nykyistä paremmin hyväksi unionin energiatehokkuuspotentiaalia, edistetään tutkimusta ja kehitystä sekä alan innovaatioita ja että kuluttajien hyödyt saavat paikan Euroopan energiapolitiikan ytimessä. Tästä syystä äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä siinä otetaan ensimmäinen askel kohti Euroopan unionin laajaa energiastrategiaa osana Eurooppa 2020 -strategiaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Vaikka Euroopan unionilla on johtava asema vaihtoehtoisen energian tuotannossa, olemme edelleen aivan liian riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, erityisesti öljystä. Tällä riippuvuudella on kansainvälisiä seurauksia, sillä useimmat fossiilisen polttoaineen lähteet ovat Euroopan unionin ulkopuolella. Lissabonin sopimuksessa Euroopan unionille on luotu uusia toimivaltuuksia, jotka muodostavat äärettömän tärkeän toimivaltuuksien alan. Vastauksena tähän parlamentti on hyväksynyt kaudelle 2011–2020 energiastrategian, jota olen tukenut. Strategiassa rohkaistaan alan investointeja ja edistetään uusiutuviin energialähteisiin keskittyviä aloitteita. Tavoitteena on luonnollisesti toimitusvarmuuden takaaminen Euroopan unionissa, mistä syystä tällä hetkellä unionin kaasu- ja öljyputkien hallintaa pidetään tärkeimpänä painopisteenä. Tämän vuoksi strategiassa käsitellään paitsi lyhyen aikavälin energian toimitusvarmuuteen liittyviä tarpeita, myös ennakoidaan tulevia eurooppalaisia energia-alan vaatimuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Tuin tätä tärkeää asiakirjaa. Lissabonin sopimukseen sisällytettiin erityinen energiaa käsittelevä luku, mikä merkitsee, että nyt on olemassa täsmällinen oikeusperusta kestävyyteen, toimitusvarmuuteen, energiaverkkojen yhteenliitäntöihin ja solidaarisuuteen perustuvien energia-aloitteiden kehittämistä varten. Unionilla on huomattavia ongelmia energia-alan lainsäädännön viivästyneen tai epätäydellisen täytäntöönpanon vuoksi, mistä syystä komissiolta vaaditaan vahvaa johtajuutta tämän puutteen paikkaamiseksi. Tulevan vuosikymmenen aikana tarvitaan huomattavia investointeja sisäisellä energia-alalla, erityisesti uusiin voimaloihin, yhteenliitäntöihin ja verkkoihin, koska nämä investoinnit muodostavat energialähteiden yhdistelmän jopa pidemmäksi ajaksi ja myötävaikuttavat kestävien ja puhtaiden energiamarkkinoiden syntymiseen. On erittäin tärkeää tarjota selkeää monivuotista rahoitusta energia-alan hankkeille varmistamalla, että myös Itämeren alue integroidaan Euroopan unionin energian sisämarkkinoihin ja että maksamme saman hinnan energialähteistä kuin muut Euroopan unionin jäsenvaltiot.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Äänestin jäsen Kolarska-Bobińskan laatiman päätöslauselman puolesta, koska yleisesti ottaen olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, miten Euroopan unionin tulevaisuuden energiastrategiaa olisi ohjattava: olisi lisättävä autonomisuutta suhteessa fossiilisia polttoaineita tuottaviin kolmansiin maihin, avattava vähitellen niitä jäsenvaltioita, jotka ovat edelleen eristyksissä energia-asioissa ja joita ei vielä ole kunnolla liitetty eurooppalaiseen energiajärjestelmään, rohkaistava uusiutuvien energialähteiden kehittämistä ja alettava toimittaa ulkoista energiaa uuden Euroopan ulkosuhdehallinnon puitteissa. Tarvitsemme johdonmukaisen ja tulevaisuuteen suuntaavan eurooppalaisen energiastrategian.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Euroopan unionin energiavarmuuspolitiikan avulla unionin olisi voitava paitsi reagoida vuoden 2009 kaasukriisin kaltaisiin kriisitilanteisiin myös ennakoida niitä. Tämän on tapahduttava yhdenmukaisesti niiden tavoitteiden kanssa, joiden avulla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia ja leikkaamaan energian kulutusta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tehtävä tulee olemaan kaikkea muuta kuin helppo erityisesti siitä syystä, että pelkästään ympäristötavoitteiden rahoitusosuus on 58 miljardia euroa. Tämän lisäksi tulee olemaan EU:n kasvavaa riippuvuutta ulkoisista energialähteistä vähentävä rahoitusosuus. Sisäiset ja ulkoiset näkökohdat on yhdistettävä, jotta Euroopan unioni ei ole enää heikossa asemassa energiatoimitusten suhteen, ja unionin politiikan osa-alueet on mukautettava vastaavasti. Energian sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan turvaavia toimenpiteitä täydentämään tarvitaan aktiivista diplomatiaa, jolla pyritään vahvistamaan yhteistyötä tärkeimpien tuottaja-, kauttakulku- ja kuluttajamaiden kanssa. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja hätätoimenpiteitä sisältävien kansallisten suunnitelmien laatiminen on ehdottoman välttämätöntä. Näiden suunnitelmien koordinointi EU:n tasolla varmistaisi niiden tehokkuuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. (CS) Äänestin energiastrategiaa käsittelevän mietinnön puolesta. Siinä esitetään ne suuntaviivat, joita Euroopan unionin tulevassa energiapolitiikassa olisi noudatettava. Haluaisin korostaa ydinenergian merkitystä EU:n nykyisessä ja tulevassa energiavalikoimassa sekä sitä, että nykyisten laitosten eliniän pidentämisen tarve on ehdottomasti tunnustettava. Strategiaa voidaan pitää tasapainoisena yksittäisten energialähteiden näkökulmasta, vaikka siinä ei mainita kertaakaan mielestäni hiilen merkitystä silloin, kun sitä poltetaan nykyaikaisissa voimalaitoksissa. On vaikea nähdä, miten voimme lisätä EU:n energiavarmuutta ja riippumattomuutta käyttämättä hiiltä vakaana ja ensisijaisena resurssina, jolla voidaan vastata joustavasti energiankysynnän äkilliseen nousuun. Mietinnön liian yleinen sävy ja sitä koskevan lainsäädännön puuttuminen on sen heikko kohta. Strategian täsmälliseen ja käytäntöä koskevaan muotoon vaikuttaa myös vahvasti toimintasuunnitelma, joka laaditaan matalahiilisen talouden tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä ja joka on tarkoitus julkistaa ensi vuoden alussa. Koska alueellisia markkinoita ja markkinoiden yhdistämistä ei vieläkään ole toteutettu, minusta on erittäin kunnianhimoista pyrkiä luomaan yhtenäiset sisämarkkinat vuoteen 2015 mennessä, erityisesti jos otamme huomioon sen tosiasian, että Euroopan komissio ei riittävästi valvo Euroopan unionin voimassa olevan energialainsäädännön täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa. Euroopan komissio on myös liittänyt energiastrategiaan asianmukaisesti niin kutsutun infrastruktuuripaketin, jonka pitäisi helpottaa energiavoimaloiden rakentamista kaikkialle Euroopan unioniin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen. (FR) Todellisen eurooppalaisen energiastrategian kehittämisestä on nyt tullut välttämätöntä. Niin kuin Kolarska-Bobińskan mietinnössä selvitetään, Euroopan unioni ponnistelee eteenpäin hyvin riippuvaisena energian tuonnista ja vakavalla tavalla puutteellisen lainsäädännön turvin. Esittelijän tavoin painottaisin, että Euroopan unionin on hankittava itselleen sen tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat käytännön resurssit ja rahoitusvarat sekä myönnettävä asianmukaista rahoitusta energia-alan tutkimukseen ja kehittämiseen. Olen myös vakuuttunut siitä, että toimitusvarmuuden on kuljettava käsi kädessä vahvan Venäjän-kumppanuuden kanssa. On yhä ilmeisempää, että on merkittävästi lisättävä sellaisten kaasuputkien rakentamista, jotka kuljettavat maakaasua Eurooppaan eri puolilta maailmaa. On myös vahvistettava jäsenvaltioiden verkostojen välisiä yhteyksiä energia-alan yhteisvastuun parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Energia-ala on talouskasvun moottori. Euroopan unionilla on ollut vuodesta 2008 lähtien energiaa ja ilmastonmuutoksen torjuntaa käsittelevä strategia. Tämän strategian täytäntöönpano on elintärkeää.

Lissabonin sopimus sallii meidän menevän pidemmälle, kun siinä avataan mahdollisuus luoda Euroopan unioniin aito energiayhteisö. Meidän on kehitettävä energian sisämarkkinoita, rakennettava ja muokattava energiaverkkojen välisiä yhteyksiä, varmistettava energiavarmuus ja energia-alan yhteisvastuu sekä asetettava kuluttajan edut ensisijaisiksi. On lisättävä julkista rahoitusta ja kehitettävä useampia välineitä ja ohjelmia energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tieteellisellä tutkimuksella ja teknologialla on keskeinen asema näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän vuoksi olen tyytyväinen Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa (SET-suunnitelma) käynnistettyihin eurooppalaisiin teollisuusaloitteisiin, ja kehotan komissiota toteuttamaan käytännössä muutkin suunnitelman toimenpiteet. Myös kahdeksannessa puiteohjelmassa innovatiivisten teknologioiden kehittäminen on asetettava ensisijaiseksi tavoitteeksi energia-alalla. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että rahoitus puhtaan ja kestävän teknologian tukemiseksi on riittävää. Tämä on ainoa keino säilyttää teollisuutemme kilpailukyky, edistää talouskasvua ja luoda työpaikkoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin Euroopan uudesta energiastrategiasta kaudelle 2011–2020 laadittua mietintöä vastaan. Mietintö on kaikilta osin Eurooppa 2020 -strategian, jossa hävitetään loputkin jäänteet sosiaalisesta Euroopasta, tavoitteiden mukainen. Euroopan unionin kilpailukyvyn vahvistaminen, jota vahvasti tuetaan kyseisessä mietinnössä, johtaa selvästi palkkojen ja työntekijöiden oikeuksien leikkauksiin tällä nimenomaisella alalla. Samanaikaisesti kun – talouskriisin vallitessa – lähes koko Euroopan unionin energiateollisuus (energiavoimalat, verkot) pyritään yksityistämään, mietinnössä tarjotaan lisää rahaa energiainfrastruktuureihin, toisin sanoen tämän avulla epäsuorasti tuetaan suuryrityksiä. Minusta mietinnön yritys liittää Euroopan unionin energiapolitiikka unionin tavoitteisiin vähentää ilmastonmuutosta on puhtaasti näennäinen yhteys, sillä kaikki viitteet ovat epämääräisiä eivätkä ne ilmennä vahvaa poliittista tahtoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin Euroopan uudesta energiastrategiasta kaudelle 2011–2020 laaditun mietinnön puolesta. Mietinnön keskeisiä tavoitteita ovat siirtyminen vähähiiliseen energiajärjestelmään ja energian toimitusvarmuuden takaaminen kaikille jäsenvaltioille. Kummankin tavoitteen yhteydessä on varmistettava, että Euroopan unioni on kilpailukykyinen ja että energiaa toimitetaan kohtuuhintaan varmojen toimitusten perusteella. Uskon, että energiaturvan takaamisen edellytyksenä on, että Euroopan unionin energian sisämarkkinoilla sovellettuja säännöksiä laajennetaan sovellettaviksi naapurimaissa ja tehdään ponnisteluja energialähteiden ja tuontienergian toimitusreittien monipuolistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Euroopan unioni on asettanut itselleen tulevaksi vuosikymmeneksi useita erittäin kunnianhimoisia tavoitteita, joista yksi on energiatehokkuuden lisääminen vuoteen 2020 mennessä. Tämä tavoite auttaa vahvistamaan alan investointivolyymiä sekä lisäksi luomaan uusia työpaikkoja niin maaseutu- kuin kaupunkialueille. Uskon, että tässä yhteydessä on hyödyllistä myöntää rahoituskannustimia tämänkaltaisiin hankkeisiin, mutta myös käynnistää julkisia tiedotuskampanjoita energiatehokkuudesta ja kuluttajien käyttämien resurssien tasosta sekä energiaan liittyvistä tuotteista.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin asiakirjasta "Kohti uutta Euroopan energiastrategiaa kaudelle 2011–2020" laaditun mietinnön puolesta, koska uskon, että alalla tarvitaan uutta strategista ohjausta, jotta voitaisiin saavuttaa Lissabonin sopimuksen 194 artiklassa esitetyt tavoitteet, Euroopan unionin energia- ja ilmastopaketissa asetetut 20-20-20-tavoitteet ja pitkän aikavälin tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio on esittänyt Euroopan energiapolitiikalle kolme tavoitetta: (i) siirtyminen kohti vähähiilistä energiajärjestelmää, (ii) energian toimitusvarmuuden takaaminen, (iii) sen varmistaminen, että vahvistetaan EU:n kilpailukykyä ja energiatoimituksia kaikille kuluttajille kohtuuhintaan. Yleisesti ottaen olen samaa mieltä tavoitteista, mutta neljäs, ehkä vieläkin tärkeämpi haaste puuttuu joukosta: energiariippuvuuden vähentäminen, etenkin fossiilisten polttoaineiden osalta. Tämän lisäksi tavoitetta hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä on käsiteltävä varoen, jotta minimoitaisiin hiilivuodon riskit ja Euroopan unionin teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Komission asiakirja "Kohti uutta Euroopan energiastrategiaa kaudelle 2011–2020" tarjoaa loistavan panoksen EU:n energia-alan kattavaan politiikkaan EU 2020 -strategian yhteydessä. Lissabonin sopimuksessa on täsmällinen oikeusperusta kestävyyteen, toimitusvarmuuteen, energiaverkkojen yhteenliitäntöihin ja solidaarisuuteen pohjautuvien energia-aloitteiden kehittämistä varten. Voimme ottaa energia-alalla käyttöön uuden strategian, jotta voisimme saavuttaa Lissabonin sopimuksen 194 artiklassa asetetut tavoitteet ja ilmastopaketin 20-20-20-tavoitteet.

Energia-alan uusien aloitteiden kanssa olisi pyrittävä siirtymään kohti vähähiilisiä järjestelmiä, joissa energian toimitusvarmuus on taattu kaikille ja joissa samalla varmistetaan EU:n kilpailukyky ja energiatoimitukset kaikille kuluttajille kohtuuhintaan. On täytettävä Lissabonin sopimuksessa esitetyt tavoitteet, jotka koskevat energian sisämarkkinoita, energiatoimituksia, energiatehokkuutta ja energiasäästöjä, uusien ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä sekä energiaverkkojen parantamista. Strategia on toteutettava yhteenkuuluvuuden ja vastuun hengessä siten, että yhtään jäsenvaltiota ei jätetä yksin eikä eristyksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä tuettu Euroopan unionin energiastrategia, jota komissio on kannattanut monissa asiasta antamistaan tiedonannoissa, liittyy läheisesti unionin politiikasta Lissabonin sopimuksessa esitettyyn määritelmään: Euroopan unionin energian sisämarkkinoiden toteuttaminen.

Esittelijä kehottaa laatimaan "suunnitelmia Euroopan energiayhteisöstä" ja vaatii, että jäsenvaltiot panevat täydellisesti ja asianmukaisesti täytäntöön ja saattavat osaksi kansallista lainsäädäntöään nykyiset sisämarkkinadirektiivit, sekä pyytää harkitsemaan "viimeisenä keinona nykyisten direktiivien keskeisten säännösten uudelleenlaadintaa asetusten muodossa, jotta varmistetaan suora täysimääräinen täytäntöönpano kaikkialla yhtenäismarkkinoilla". Kuten olemme toistuvasti todenneet, olemme täysin eri mieltä tästä ehdotuksesta Euroopan unionin energiaratkaisuksi ja äänestimme tästä syystä mietintöä vastaan.

Kyseessä on valtioiden talouden ja toiminnan kannalta strateginen ala, ja valtioiden pitäisi itsenäisesti määrittää energiapolitiikkansa.

Lisäksi kasvava riippuvuus ensisijaisten energialähteiden tuonnista ja kuluttajahintojen nousu sekä energiainfrastruktuuri-investointien vähentäminen ovat jo paljastaneet tämän yksityisten markkinoiden strategian epäonnistumisen. Ainoastaan julkinen sektori voi taata yleisen energiansaannin, energia-alan todellisen hallinnan ja tehokkuuden sekä vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. (IT) Olen samaa mieltä päätöslauselmaesityksen tavoitteiden kanssa, joita ovat Euroopan unionin energian sisämarkkinoiden toteuttaminen, toimitusvarmuus, energiatehokkuus, uusien uusiutuvien energialähteiden kehittäminen ja energiaverkkojen tukeminen.

Tuen kaikilta osin komissiolle esitettyä vaatimusta hyväksyä kunnianhimoinen energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma, jonka avulla vähennettäisiin Euroopan unionin riippuvuutta, torjuttaisiin ilmastonmuutosta, lisättäisiin työpaikkojen luontia ja vastustettaisiin energiahintojen nousuja.

On myös välttämätöntä varmistaa, että yhdentyneet markkinat toimivat asianmukaisesti, ja tätä varten olisi luotava tarkoituksenmukainen kaasun ja sähkön infrastruktuurijärjestelmä. Olisi kuitenkin myös painotettava, että tietyille hankkeille on annettu muita enemmän painoarvoa, ilman että nimenomaisesti mainittaisiin muita, jotka myöskin ovat Euroopan unionin etujen mukaisia ja myötävaikuttavat energiavarmuuden saavuttamista koskevaan tavoitteeseen. Tämän saavuttamiseksi uskon, että meidän on paitsi tuettava tiettyjä infrastruktuuritöitä, mutta myös omaksuttava puolueeton lähestymistapa kaikkia erilaisia hankkeita kohtaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE) , kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni on tällä hetkellä keskeinen tekijä kansainvälisillä energiamarkkinoilla. Unionilla on kuitenkin vain vähän raaka-aineita, ja sen on tämän vuoksi tuotava suuri osa raaka-aineista. Tämä yksinkertainen tosiasia nostaa esille kysymyksen toimitusvarmuudesta ja maanosamme riippuvuudesta unionin ulkopuolisesta maailmasta. Nämä kysymykset ovat aiheuttaneet todellista huolta Euroopan unionissa monien vuosien ajan. Tästä syystä kannatin parlamentin jäsenkollegojeni kanssa äänestyksessä päätöslauselmaa, jossa Euroopan unionia kehotetaan monipuolistamaan energiantoimittajien joukkoa, jotta tulevaisuudessa voitaisiin välttyä toimitusongelmilta ja luoda nykyistä kurinalaisempi strateginen lähestymistapa alalle. Äänestämällä päätöslauselman puolesta halusin myös korostaa sitä, että energiatehokkuudella olisi oltava etusija Euroopan unionissa. Tämä tuntuu minusta todellakin parhaalta keinolta vähentää EU:n energiariippuvuutta, mutta myös, ja ennen kaikkea, torjua ilmastonmuutosta, mistä on tullut ehdoton pakko.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Kannatin tätä mietintöä ja haluaisin ensiksi kiittää esittelijää ja varjoesittelijöitä ensimmäisestä Lissabonin sopimuksen voimassaolon aikana annetusta energiastrategiasta. Strategia ilmentää keskeisiä haasteita – energia-alan yhteenkuuluvuutta ja energian toimitusvarmuutta. Ensimmäiseksi jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön energia-alalla jo hyväksyttyä lainsäädäntöä. Toiseksi on muodostettava energian sisämarkkinat sekä uusiutuvan energian markkinat. Kolmanneksi on päivitettävä ja uudistettava Euroopan laajuista energiainfrastruktuuria. Tästä syystä Euroopan unionin on selvitettävä hallinnolliset ja rahoitukseen liittyvät esteet, ja jäsenvaltioiden on sovitettava yhteen intressinsä ja osoitettava yhteisvastuuta. Samoja sääntöjä on sovellettava kaikkiin hankkeisiin, olipa sitten kyseessä Yamal-kaasuputki tai Nord Stream -putki. Kuten tiedämme, EU:n riippuvuus öljyn ja kaasun tuottajamaista lisääntyy. Itäisen Euroopan jäsenvaltiot maksavat kovan hinnan monopolista – niissä ei ole kilpailua, kuluttajien oikeuksia ei suojata ja niissä on mahdotonta luoda sisämarkkinoita. Olemme riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, energianlähteistä, jotka on käytetty loppuun, ja tästä syystä on erityinen kiire kehittää paitsi uusiutuvaa energiaa, mutta myös investoida kasvavaan energiatehokkuuteen, jotta voimme lisäksi lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tämänhetkisen unionin energiapolitiikan suuri virhe on se, ettei ole suunnattu unionin rahoitusta tälle Euroopan unionin hallitusten ja kansalaisten mielestä – talouden taantumasta huolimatta – ensisijaisiin painopisteisiin kuuluvalle alalle. Energia-alan olisi keskityttävä kuluttajiin ja heidän oikeuksiinsa, ja Euroopan unionin on ponnisteltava kuluttajille ja liike-elämälle edullisten hintojen varmistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Kadenbach (S&D), kirjallinen. (DE) Suhtaudun myönteisesti siihen, että tämän mietinnön mukaan komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että sekä uusissa että vanhoissa ydinvoimaloissa sovelletaan tiukimpia kansainvälisiä turvallisuusstandardeja. Äänestin myös tämän lausekkeen puolesta. Haluan kuitenkin selventää, että ydinvoimasta luopuminen on tärkein tavoitteeni. Vaikka meidän on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa, ydinenergia ei ole vaihtoehto. Mahdolliset riskit ovat liian suuria, ja ydinjätteen loppusijoitusta koskevaa ongelmaa ei edelleenkään ole ratkaistu. Energialähteiden vähähiilisyys on tunnettu ydinvoiman puolustajien argumenttina, jonka avulla ydinvoima esitetään harmittomana vaihtoehtona. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan pitäisi käyttää perusteena ydinvoiman lisäämiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. (PL) Energiapolitiikka on tällä hetkellä erityisen tärkeä alue Euroopan unionin toiminnassa. Euroopan unionin toimielinten ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla energiakriisien ehkäiseminen naapurimaissa ja jäsenvaltioiden energiavarmuuden turvaaminen. On ensiarvoisen tärkeää varmistaa energiapolitiikan ja ympäristönsuojelun tasapaino. Tästä syystä meidän on edistettävä uusiutuvien energialähteiden lisäämistä niin pitkälle kuin mahdollista. Tämän avulla voidaan pienentää haitallisten aineiden päästöjä ja lisäksi voidaan tehokkaasti vähentää Euroopan unionin markkinoiden riippuvuutta ulkomaisista energiatoimituksista.

Energiavarmuuden turvaaminen on hyvin merkittävää kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten kannalta, ja tämän varmistamiseksi on olennaisen tärkeää edistää hyviä suhteita Euroopan unionin ja kolmansien maiden, erityisesti Eurooppaan energiaa toimittavien maiden, välillä. Yhtä tärkeää on öljy- ja kaasutoimitusten monipuolistaminen, jotta Euroopan unionin alttius naapurimaiden energiakriiseille vähenisi.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen.(DE) Kestävä eurooppalainen energiastrategia on perusedellytys energiatoimitusten turvaamiselle, ja sen on tästä syystä katettava kaikki energiatoimitusten näkökohdat. Optimaalinen energiahuolto on tärkeää myös menestyvän talouden kannalta, sillä se tarjoaa ja luo työpaikkoja. Suhtaudun myönteisesti siihen, että mietinnössä korostetaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden biomassaresurssien potentiaalia, jonka avulla voidaan tuottaa merkittäviä määriä toisen sukupolven biopolttoainetta. Fossiilisen energian käyttöä on vähennettävä huomattavasti tulevina vuosina. Biomassalla voi olla hyvin tärkeä tehtävä öljyn ja kaasun korvaajana. Energia-alan itsenäisyyden ja energian toimitusvarmuuden vuoksi alalle on myönnettävä myös tarvittavat varat. Maatalous pystyy antamaan merkittävän panoksen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Meidän on tunnistettava tulevaisuuden merkit ja investoitava uusiutuviin energialähteisiin ja vihreisiin teknologioihin. Kannatan niitä mietinnön osia, joissa vaaditaan toimenpiteitä sellaisen kestävän energiapolitiikan kehittämiseksi Eurooppaan, jolla on kansainvälistä merkitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin energiastrategiasta annetun mietinnön puolesta, koska se antaa rakentavan panoksen aiheesta käytävään eurooppalaiseen keskusteluun ja suuntaviivoja Euroopan tulevaa energiapolitiikkaa varten. Me kaikki tiedämme, että Euroopan unionia on kohdannut joukko haasteita ja että se on yhä riippuvaisempi energian tuonnista ulkomailta. Lissabonin sopimus oli ensimmäinen askel asioiden muuttamiseksi, sillä siinä tarjotaan vahva lainsäädäntökehys ja oikeusperusta (194 artikla) energiapolitiikan toimia varten. Siinä esitetään joukko selviä tavoitteita, joista mainittakoon energian sisämarkkinoiden toiminnan varmistaminen, energiahuollon ja energiatehokkuuden turvaaminen sekä energiaverkkojen ja uusiutuvien energiamuotojen edistäminen. Minusta tämä asiakirja on tästä syystä äärettömän hyödyllinen panos ponnisteluihin, joiden avulla luodaan ja pannaan täytäntöön yhteinen energiastrategia, joka voi vahvistaa Euroopan unionia tulevina vuosikymmeninä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Panen tyytyväisenä merkille tämän mietinnön Euroopan uudesta energiastrategiasta, jossa katsotaan, että kaikkien tulevien strategioiden olisi pyrittävä täyttämään Lissabonin sopimuksessa esitetyt keskeiset tavoitteet, jotka koskevat energian sisämarkkinoita, energian toimitusvarmuutta, energiatehokkuutta ja -säästöjä ja uusien ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä sekä energiaverkostojen vahvistamista. Lisäksi strategian olisi myötävaikutettava kohtuullisiin energiahintoihin kaikkien kuluttajien eduksi, uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen kestävässä energiatuotannossa ja yhteenliitettyjen, integroitujen, yhteentoimivien ja älykkäiden energiaverkostojen kehittämiseksi sekä johdettava vähentyneeseen riippuvuuteen tuontienergiasta ja lisättävä kotimaista energiantuotantoa sekä ylläpidettävä samalla kilpailukykyä ja teollisuuskasvua ja vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marisa Matias (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Euroopan energiastrategiassa kaudelle 2011–2020 esitetään yleiset suuntaviivat, joiden avulla pyritään vahvistamaan hiljattain määritettyjä energian sisämarkkinoita. Mietinnössä vahvistetaan kilpailukykyä ja markkinavälineitä, mutta siinä ei tuoda esiin kunnianhimoa suhteessa uusiutuviin energiamuotoihin tai energiankulutuksen vähentämiseen. Siinä ei myöskään onnistuta kiinnittämään kunnolla huomiota mikroyhteistuotantoon tai tasa-arvoiseen energiahuoltoon. Lisäksi siinä liitetään Euroopan unionin energiavarmuus tiiviiseen yhteistyöhön Naton kanssa. Äänestin mietintöä vastaan näistä ja muista syistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Tämä mietintö on ylistys ydinvoimalle, hiilimarkkinoille ja Desertec-hankkeelle. Tämän lisäksi siinä kannatetaan tiivistä yhteistyötä Naton kanssa. Äänestän mietintöä vastaan kannattamieni ekologian ja rauhan periaatteiden mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Komission asettamat eurooppalaista energiapolitiikkaa koskevat tavoitteet ovat selvät ja kunnianhimoiset: siirtyminen kohti vähähiilistä energiajärjestelmää, energian toimitusvarmuuden takaaminen ja sen varmistaminen, että vahvistetaan EU:n kilpailukykyä ja energiatoimituksia kaikille kuluttajille kohtuuhintaan. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hyvin suuria taloudellisia ja inhimillisiä ponnisteluja.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Lissabonin strategia tarjoaa Euroopan unionille vahvan lainsäädäntökehyksen ja vahvan oikeusperustan – 194 artikla – energiapoliittisiin toimiin ryhtymistä varten. Pitkän aikavälin visio ja uusi energiastrategia ovat välttämättömiä ilmasto- ja energiapaketissa esitettyjen 20-20-20-tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin on näytettävä, että sillä on tahtoa ja kunnianhimoa. Tällä hetkellä Euroopan unioni on yhä riippuvaisempi energian tuonnista. Tästä syystä Euroopan unionin on tärkeää liittää energiaa koskevat pohdinnat sen menettelytapoihin ja ulkoisiin toimiin. Lisäksi on rohkaistava pitkän aikavälin investointeja unionin alueella. Energiatehokkuuden ja energiasäästöjen on oltava etusijalla. On hyväksyttävä energiatehokkuutta koskeva toimintaohjelma sekä kannustinohjelma, jolla suositaan uusiutuvien energiamuotojen käyttöä Euroopan unionissa.

Unionin on myös laajennettava tutkimus- ja kehitysponnisteluja mahdollisimman paljon. Lopuksi meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan unionin kilpailukykyyn ja energian taloudelliseen saatavuuteen unionin teollisuuden ja yksityisten kuluttajien kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Esittelijä käsittelee mietinnössään Euroopan unionin energiahuollon parantamista, mikä on myönteistä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että tavoite on tarkoitus saavuttaa lisäämällä Euroopan unionin vaikutusvaltaa energia-alalla. Energiapolitiikka on hyvin maakohtainen asia. Erityisesti ydinenergian ja uusiutuvien energiamuotojen käytöstä ollaan eri puolilla Eurooppaa kovin eri mieltä.

Tästä syystä, ja koska uskon, että meidän olisi edelleen itse päätettävä energiahuollostamme, olen vakuuttunut, että energiapolitiikka olisi jätettävä kunkin jäsenvaltion ratkaistavaksi. Siksi äänestin tätä tarkistusta vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin jäsen Kolarska-Bobińskan mietinnön puolesta, koska olen tietoinen siitä, että tiellä kohti Euroopan unionin energian tulevaisuutta on esteitä ja vaikeuksia, jotka on voitettava. Haasteita, joihin Euroopan unioni aikoo määrätietoisesti ja päättäväisesti tarttua, on monia: Euroopan energiajärjestelmä tarvitsee huomattavia investointeja tänä kriittisenä aikana, kun unioni on edelleen lukuisia aloja koetelleen talouskriisin kourissa. Euroopan unionin nykyisessä tilanteessa uskon, että on aika panna täytäntöön uusi energiastrategia, jonka avulla pyritään saavuttamaan ilmastonmuutospaketissa esitetyt tavoitteet (20-20-20). Euroopan unionin energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevien budjettivarojen parempi käyttö olisi hyödyksi. Sellaisten välineiden luominen, joiden avulla tarjotaan kannustimia energiaverkkojen kehittämistä ja uudistamista varten, olisi niin ikään mielenkiintoinen strategia, jota kannatan.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin Euroopan energiastrategiaa kaudelle 2011–2020 käsittelevän parlamentin päätöslauselman (2010/2108(INI)) puolesta, koska uskon esittelijän tavoin, että energiaa käsittelevän kappaleen sisällyttäminen Lissabonin sopimukseen tarkoittaa, että sopimus tarjoaa nyt vankan oikeusperustan kestävyyteen, energian toimitusvarmuuteen, energiaverkkojen yhteenliitäntöihin ja solidaarisuuteen perustuvien energia-aloitteiden kehittämistä varten.

Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että komission vahvalla johtajuudella sekä jäsenvaltioiden vakuuttavalla päättäväisyydellä ja tuella puututaan energia-alan lainsäädännön myöhäistä tai puutteellista täytäntöönpanoa koskevaan ongelmaan ja kattavien energiastrategioiden puutteeseen. Tässä mielessä asiakirja "Kohti uutta Euroopan energiastrategiaa kaudelle 2011–2020" on ensimmäinen askel kohti Euroopan unionin kattavaa energiapolitiikkaa Eurooppa 2020 -strategian puitteissa.

Haluan korostaa seuraavia, unionin ehdotettuun strategiaan sisältyviä seikkoja: moderneille, integroiduille verkoille tarkoitetun tuen varmistaminen, energian toimitusvarmuuden varmistaminen, energia-alan tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden edistäminen sekä kuluttajien ja yleisön asettaminen Euroopan unionin energiapolitiikan ytimeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Lissabonin strategiassa määritetään joukko selviä tavoitteita energiapolitiikalle: energian sisämarkkinoiden toiminnan varmistaminen, toimitusvarmuus, energiatehokkuus ja energiaverkkojen ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen. Tästä syystä Euroopan unionin on hyväksyttävä energia-alan uusi strategia, jonka avulla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa yhdessä ilmastopaketin 20-20-20-tavoitteiden kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen.(ES) Loppujen lopuksi ryhmämme äänesti tyhjää tästä päätöslauselmasta järjestetyssä äänestyksessä, koska siinä painotetaan niin paljon hiilen polttamista. Vaikka kaksi keskeistä tarkistusta hylättiin (liittyen kohtiin 32 ja 52), ryhmämme on silti vaikea hyväksyä sisältöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen.(PL) Esittelijä Kolarska-Bobińskan mietinnössä kiinnitetään huomiota moniin merkittäviin ongelmiin, kuten sellaisen yhdenmukaisen energiapolitiikan puutteeseen, jossa otettaisiin huomioon eri jäsenvaltioiden erityisominaisuudet, sekä tarpeeseen tuoda energialähteitä kolmansista maista. Ennusteiden mukaan riippuvuus raakaöljystä kasvaa edelleen tulevaisuudessa, mistä syystä energiastrategiaan on sisällytettävä monia näkökohtia ja myös kansainvälinen ulottuvuus, joka ylittää Euroopan unionin puitteet. Koska jäsenvaltiot ovat maantieteellisesti Venäjän läheisyydessä, Euroopan unionin olisi ponnisteltava tiiviimmän yhteistyön saavuttamiseksi itäisten naapureidemme kanssa oikeissa olosuhteissa. Meidän olisi ponnisteluissamme myös keskityttävä Lissabonin sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen ja tämän seurauksena luotava energian sisämarkkinat ja samanaikaisesti taattava energian toimitusvarmuus. Näiden saavuttamiseksi on investoitava verkkoinfrastruktuuriin, koska tämä vauhdittaisi alueellisten energiamarkkinoiden integraatiota ja lisäksi uudistaisi yleiseurooppalaisia energiaverkkoja. Kuten esittelijä Kolarska-Bobińska oikeutetusti ehdottaa, sellaisten uusien vastaanottoasemien rakentaminen, jotka pystyvät toimittamaan kaasua kaikkialta maailmasta, auttaisi uusien kaasuntuontilähteiden löytämisessä, erityisesti alueilta, joilla on runsaita kaasuesiintymiä, kuten Keski-Aasiasta. Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek ja Euroopan komission entinen puheenjohtaja Jacques Delors ovat niin ikään ehdottaneet taloudellisen tuen tarjoamista infrastruktuurin kehittämiseen, koska uudistettu ja laajennettu energiaverkko on johdonmukaisen energiapolitiikan luomisen perusedellytys.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. (EN) Energia-alan strategisen lähestymistavan ylläpitämisestä tulee yhä olennaisempaa, kun resursseja kaupataan futuureina ja maailman muiden osien hallitukset edelleen suuntaavat näitä niukkoja resursseja ainoastaan omaan suuntaansa. Olen samaa mieltä siitä, että tehokas ratkaisu saattaa löytyä energian säästämisestä, mutta se muodostaa vain osan tarvittavasta laajasta lähestymistavasta. Energiateknologioiden, kuten fuusioenergia ja kestävien energialähteiden yhdistelmät, kehittäminen on välttämätöntä. Tämä voidaan saavuttaa kuitenkin vain tukemalla energiavarmuutta muiden läntisten järjestöjen, kuten Naton, kanssa toteutettavana politiikkana.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Eurooppalainen energiastrategia on välttämätön, jotta voidaan panna täytäntöön uutta Lissabonin sopimuksen mukaista politiikkaa. Nyt käytössä on kunnollinen oikeudellinen perusta kestävyyteen, energian toimitusvarmuuteen, energiaverkkojen yhteenliitäntöihin ja solidaarisuuteen perustuvien energia-aloitteiden laatimista varten. Jäsennellyn suunnitelman tavoitteisiin, niin kuin ne on esitetty parlamentille, olisi sisällyttävä energian sisämarkkinoiden ja energian toimitusvarmuuden ja -tehokkuuden täytäntöönpano. On tosiasia, että Euroopan unionin energiapoliittisessa tilanteessa on käsiteltävä monia haasteita, nyt ja tulevaisuudessa. Euroopan unioni on yhä riippuvaisempi tuontienergiasta, ja energiantuotanto Euroopan unionissa edellyttää lisää investointeja aikana, jolloin talouskriisin seuraukset edelleen koettelevat unionia. Haluan korostaa, että on tärkeää hyödyntää nykyistä paremmin uusien energiamuotojen potentiaalia Euroopan unionissa sekä asettaa EU:n kuluttajat ja yleisö eurooppalaisen energiapolitiikan ytimeen. Yllä mainituista syistä äänestin asiakirjan puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Euroopan unionin arvioidaan tuovan 70 prosenttia energiasta vuonna 2030, usein epävakailta alueilta, mistä syystä energian toimitusvarmuuden on oltava unionin ensisijainen tavoite, ja käsiteltävänä olevassa päätöslauselmassa esitellään Euroopan unionin strategia tästä riippuvuudesta selviytymiseksi. Energiatehokkuuden pitäisi olla EU:n ensisijainen tavoite erityisesti sen vuoksi, että se on tehokkain tapa leikata kuluttajille aiheutuvia kustannuksia kaikkialla Euroopan unionissa. Päätöslauselmassa kehotetaan komissiota niin ikään varmistamaan, että voimassa olevaa lainsäädäntöä pannaan asianmukaisesti täytäntöön, myös energian sisämarkkinoita koskevia säännöksiä, ja toistetaan parlamentin esittämä vaatimus älymittareiden käyttöönotosta, minkä yhteisesti pitäisi parantaa kuluttajien vastaanottamia palveluja ja auttaa heitä paremmin valvomaan käyttämänsä energian määrää.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0616/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska Euroopan unionin on mielestäni vaikutettava aktiivisesti rakentavamman ja avoimemman ilmastokokouksen järjestämiseen Cancúnissa. Tämä koskee erityisesti sopeuttamisen, metsätalouden, resurssien tehokkaan käytön, teknologian siirron, seurannan, raportoinnin ja tarkastusten rahoittamista.

EU:n on siksi myös helpotettava vahvojen poliittisten sitoumusten tekemistä kolmansien maiden kanssa kehittämällä toimintatapoja, joilla rakennetaan tehokkaita mekanismeja sekä ilmastonmuutossopimuksen puitteissa että sen ulkopuolella tehtävää ilmastonmuutosta koskevaa kansainvälistä yhteistyötä varten. Lisäksi on syytä todeta, että kehittyneillä mailla on historiallinen vastuu peruuttamattomasta ilmastonmuutoksesta ja että niillä on velvollisuus auttaa kehitysmaita ja vähiten kehittyneitä maita sopeutumaan tähän muutokseen antamalla rahoitustukea myös kansallisille sopeutumisohjelmille, jotka ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeitä välineitä ja jotka edistävät sitoutumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Cancúnissa järjestettävää ilmastonmuutoshuippukokousta edeltävällä viikolla Euroopan parlamentti on antanut päätöslauselman, jossa käsitellään huippukokouksen tavoitteita. Kööpenhaminan huippukokoukseen kohdistettiin suuria toiveita, ja sen epäonnistuminen on edelleen kirkkaana ihmisten mielessä, joten me kaikki toivomme, ettemme nyt menetetä seuraavaa tilaisuutta edistää ilmastonmuutosta koskevaa kansainvälistä yhteistyötä. En valitettavasti usko, että edellisessä torstain täysistunnossa hyväksytty päätöslauselma on kovinkaan hyödyllinen. Halusimme Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmään kuuluvien kollegojeni kanssa säilyttää tavoitteen, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Se olisi antanut meille hyvän perustan Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa käytäviin neuvotteluihin. Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä sekä Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä kuitenkin onnistuivat saamaan läpi epärealistisen 30 prosentin tavoitteen. Tällainen yksipuolinen lähestymistapa ei mielestäni lupaa hyvää Cancúnissa käytäviä neuvotteluja ajatellen, ja minusta on valitettavaa, että parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jota vastustin.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä päätöslauselmaa. Kööpenhaminan ilmastonmuutoskonferenssissa ei onnistuttu tekemään konkreettisia sitoumuksia. Myöskään Saksassa ja Kiinassa sen jälkeen käydyt keskustelut eivät tuottaneet toivottua tulosta, minkä vuoksi Cancúnin konferenssiin kohdistetaan suuria toiveita. Siellä on sovittava huomattavista edistysaskelista – sellaisesta vuoden 2012 jälkeisestä kattavasta kansainvälisestä sopimuksesta, joka on viimeisen tieteellisen kehityksen mukainen ja jossa otetaan huomioon, että tavoitteenamme on pysäyttää ilmakehän lämpeneminen vuoteen 2020 mennessä ja rajoittaa maailmanlaajuinen lämpeneminen vuoteen 2050 mennessä kahteen celsiusasteeseen vuoden 1990 päästömääriin verrattuna. Yhdyn päätöslauselmassa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan Euroopan unionin on otettava johtava asema ilmastoneuvotteluissa ja vaikutettava aktiivisesti rakentavamman ilmastokokouksen järjestämiseen Cancúnissa. Ainoastaan Euroopan unioni on hyväksynyt sitovia ilmastonmuutoksen vähentämistä koskevia tavoitteita ja aikoo asettaa vielä kunnianhimoisempia tavoitteita. On siksi väistämättä EU:n etujen mukaista, että muut valtiot tekevät tällaisia sitoumuksia, koska EU:n talouskasvu ja kilpailukyky ovat siitä riippuvaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen.(FR) Muutama päivä ennen Cancúnissa järjestettävän ilmastonmuutoskonferenssin alkamista parlamentin hyväksymässä yhteisessä päätöslauselmassa kehotetaan "kaikkia valtion- ja hallitusten päämiehiä osoittamaan neuvotteluissa todellista poliittista johtajuutta ja tahtoa". Nyt on toteutettava erityisiä ja nopeita toimia, koska arvio on ankara: nykyisillä sitoumuksillamme ei todennäköisesti onnistuta vähentämään ilmastonmuutoksesta aiheutuvaa vahinkoa. Lyhyesti sanottuna hallitustemme on tehtävä enemmän, ja niiden on tehtävä se nopeammin. Euroopan unionin on otettava johtava asema neuvotteluissa puhumalla yhdellä äänellä, jotta sillä on vaikutusvaltaa sen ollessa tekemisissä Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa. Vaadimme kunnianhimoisempia tavoitteita. Meidän on asetettava tavoitteeksi, että EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähentyvät 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästömääriin verrattuna (16 kohta). Pitää paikkansa, että ilmastonmuutoksen torjuntaa on jo vuosien ajan pidetty yhtenä suurimmista poliittisista haasteista, mutta emme ole vielä nähneet toivottuja tuloksia. Luvut eivät täsmää, kun tarkastellaan esimerkiksi vuodeksi 2020 asetettuja tavoitteita, jotka koskevat energiatehokkuutta ja uusiutuvien energianlähteiden 20 prosentin osuutta. Cancúnissa on tilaisuus parantaa. Älkäämme menettäkö tätäkin mahdollisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen.(LT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska Euroopan unionin on otettava johtava asema ilmastonmuutosta koskevissa neuvotteluissa, sillä luottamus kansainvälisiin ilmastonmuutosneuvotteluihin on palautettava Kööpenhaminan ilmastokokouksen pettymystä aiheuttaneen tuloksen jälkeen. Kannatan sitä, että Euroopan parlamentti kehottaa toteuttamaan konkreettisia toimia metsien hävittämisen pysäyttämiseksi ja ehdottaa tehokkaiden maailmanlaajuisten päästökauppamarkkinoiden perustamista. Haluan korostaa, että meidän on edistettävä kasvihuonekaasupäästöjen luonnollista poistumista, mikä edistää biologisen monimuotoisuuden säilymistä. Toivon, että Cancúnissa sovitaan huomattavista edistysaskelista, jotka ovat viimeisen tieteellisen kehityksen mukaisia, jotta voidaan turvata kaikkien maiden, kansojen ja ekosysteemien selviämismahdollisuudet.

Lisäksi on erittäin tärkeää, että Cancúnissa tehdään merkittäviä päätöksiä rahoituksesta ja erityisesti täydennettävyydestä sopeuttamisen, metsätalouden, resurssitehokkuuden, teknologian siirron, seurannan, raportoinnin ja todentamisen rahoittamisessa. On erittäin tärkeää myös varmistaa täydellinen avoimuus nopean rahoituksen käyttöönotossa ja vahva poliittinen sitoutuminen tällaiseen rahoitukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Cancúnissa järjestettävän ilmastonmuutoskonferenssin onnistuminen vaikuttaa ratkaisevasti Yhdistyneiden Kansakuntien johdolla toteutettavan neuvotteluprosessin uskottavuuteen. On siksi oleellista, että konferenssissa tehdään konkreettisia sitoumuksia ja asetetaan realistisia tavoitteita. On tärkeää päästä sopimukseen metsien suojelutoimien, kehitysmaihin kohdistuvan teknologian siirron ja rahoituksen kaltaisista seikoista.

Jos maailmanlaajuista sopimusta ei saada aikaan, Euroopan on oltava valmis harkitsemaan Kioton pöytäkirjan toista velvoitekautta, mutta sen on asetettava ehtoja, jotka koskevat erityisesti pöytäkirjan ympäristövaikutusten toteutumista, puhtaan kehityksen mekanismin uudelleenlaadintaa sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen kaltaisten eniten päästöjä aiheuttavien valtioiden tekemiä sitoumuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen.(EL) Alkuperäiseen Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssia koskevaan päätöslauselmaan on tehty melko paljon muutoksia, ja Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän käsiteltäväksi jättämät tarkistukset ovat vesittäneet sen sisältöä merkittävästi. Äänestin kuitenkin päätöslauselman puolesta, koska ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää mielestäni kiireesti ripeää ja koordinoitua kansainvälistä toimintaa. Päätöslauselmaan sisältyy lisäksi joka tapauksessa useita myönteisiä kohtia, ja EU antaa sen kautta merkittävän panoksen Cancúnin konferenssiin. Päätöslauselmassa moititaan puutteellista valmistautumista konferenssiin, korostetaan, että päästöjä on vähennettävä vähintään 40 prosenttia, sekä kehotetaan EU:ta ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön "ilmasto-oikeudenmukaisuuden" periaatteen. Siinä korostetaan myös kehittyneiden maiden historiallista vastuuta sekä palautetaan mieleen, että ne ovat velvollisia antamaan taloudellista apua ja että tavoitteena on myöntää 0,7 prosenttia BKT:sta julkiseen kehitysapuun. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilyminen ovat keskeisessä asemassa, ja päätöslauselmassa tunnustetaan oikeus juomaveden saantiin sekä tarve suojella metsiä ja kehittää metsityspolitiikkaa. Lisäksi siinä todetaan perustellusti, ettei energiansäästömahdollisuuksia hyödynnetä, ja korostetaan, että rakennusten ja liikenteen energiatehokkuutta on lisättävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen.(IT) Ilmastonmuutos on maailmanlaajuisesti merkityksellinen ongelma ja edellyttää siksi yhteisiä toimia. Yksipuolinen sitoumus on myönteinen ja siksi toivottava asia, mutta se ei riitä.

Saatavilla olevien tietojen perusteella EU ei kärsi tulevaisuudessa eniten hiilidioksidipäästöjen lisääntymisestä, mutta tämä ei tarkoita, ettei meidän tarvitse olla vastuuntuntoisia myös aiemmasta toiminnasta. Emme voi siksi perääntyä lupauksestamme edistää tuntuvasti päästöjen vähentämistä, vaikka onkin syytä korostaa, että toimemme ovat luonteeltaan lähinnä diplomaattisia.

Meidän on etenkin päästävä yksimielisyyteen tietyistä perusasioista ja käsiteltävä niitä sen jälkeen muiden toimijoiden kanssa. Voi todellakin olla erittäin suuri houkutus ryhtyä vapaamatkustajaksi, mutta sitä on estettävä kaikin mahdollisin keinoin. Muuten ne rahat menevät hukkaan, joita tuotantojärjestelmämme alkaa jo maksaa – ja maksaa mielellään, jos se tuottaa tuloksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen.(RO) Kannatin 25. marraskuuta 2010 annettua Euroopan parlamentin päätöslauselmaa Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssista sen yleistavoitteen saavuttamiseksi, jonka mukaan maapallon keskimääräinen vuosittainen pintalämpötila ei nouse yli kahdella celsiusasteella (niin sanottu kahden celsiusasteen tavoite). Jos kahden celsiusasteen tavoitetta ei saavuteta, seuraukset voivat olla erityisen vakavat. Jopa 40 prosenttia lajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon, miljoonat ihmiset joutuvat siirtymään asuinseuduiltaan merten pinnan kohoamisen ja entistä useammin esiintyvien äärimmäisten sääilmiöiden vuoksi, ruoan hinta nousee ja maailman taloustuotanto laskee vähintään kolme prosenttia. Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevat tieteelliset argumentit ovat täysin selviä. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää laatia lainsäädäntökehys, jossa seurataan näiden toimien asianmukaista täytäntöönpanoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen.(RO) Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on mielestäni määriteltävä ja pantava täytäntöön "ilmasto-oikeudenmukaisuuden" periaate sekä otettava siksi "kohtuullisuuslauseke" käyttöön tulevissa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Kaikkein epäoikeudenmukaisinta olisi mielestäni se, ettei maailmassa pystyttäisi hillitsemään ilmastonmuutosta, koska siitä kärsisi nimenomaan köyhissä valtioissa asuva köyhä väestö.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän kaikkien päätöslauselmassa esitettyjen toimien ja ehdotusten puolesta. Kööpenhaminan ilmastokokouksen pettymystä aiheuttaneen tuloksen jälkeen on palautettava luottamus kansainvälisiin ilmastonmuutosneuvotteluihin. Euroopan unionin on jälleen kerran otettava johtava asema ilmastoneuvotteluissa sekä vaikutettava aktiivisesti siihen, että Cancúnissa tehdään aiempaa rakentavampia, avoimempia ja rohkeampia sitoumuksia.

Euroopan unionin on mielestäni myös pyrittävä tehostamaan ilmastodiplomatian toimia ja tekemään vahvoja poliittisia sitoumuksia kolmansien maiden kanssa kehittämällä toimintatapoja, joilla rakennetaan tehokkaita välineitä ja mekanismeja ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutosta koskevaa kansainvälistä yhteistyötä varten. Pyrittäessä saavuttamaan rohkeampia ja kunnianhimoisempia tuloksia Euroopan unionin on nähdäkseni COP16-neuvottelujen viimeisessä vaiheessa myös annettava pääneuvottelijalleen mahdollisuus reagoida neuvotteluissa esiin tulevien tilanteiden mukaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen.(FR) Euroopan unionin on puhuttava yhdellä äänellä sekä osoitettava kunnianhimoisuutensa ja vakuuttavuutensa Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssissa. Kööpenhaminassa tapahtunut epäonnistuminen ei saa toistua. Nyt on toteutettava erityisiä ja nopeita toimia, koska arvio on ankara: nykyisillä sitoumuksillamme ei todennäköisesti onnistuta vähentämään ilmastonmuutoksesta aiheutuvaa vahinkoa. Euroopan unionin on otettava keskeinen asema neuvotteluissa puhumalla yhdellä äänellä, jotta se saa vaikutusvaltaa olleessaan tekemisissä Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa. Keskeisenä tavoitteena on, että EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähentyvät 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästömääriin verrattuna. Meidän on myös varmistettava, että Yhdysvaltojen kaltaiset teollisuusmaat sitoutuvat auttamaan kehitysmaita ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa torjumalla esimerkiksi metsäkatoa ja aavikoitumista. Hallitustemme on nyt arvioitava tulevia ilmastoon liittyviä haasteitamme ja päästävä poliittiseen yhteisymmärrykseen, jonka ansiosta voidaan harjoittaa todellista ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevaa maailmanlaajuista politiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen.(FR) Euroopan unioni asetti jo Ranskan puheenjohtajakaudella vuonna 2008 kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan hiilidioksidipäästöjä vähennetään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Muut kansainvälisiin ilmastonmuutosneuvotteluihin osallistuvat valtiot on vaikea saada hyväksymään tämä tavoite. Ilman kansainvälistä sopimusta joillakin talouden aloilla toimivat eurooppalaiset yritykset voivat menettää kilpailukykynsä tämän EU:n tavoitteen vuoksi.

On siksi täysin suhteetonta ehdottaa uudeksi tavoitteeksi, että Euroopan unionin hiilidioksidipäästöjä vähennetään 30 prosenttia. Äänestin siksi päätöslauselmaesitystä vastaan. Parlamentin tänään omaksuma kanta ei tuo Euroopan unionille uskottavuutta sopimusneuvotteluihin, joita se käy kumppaniensa kanssa ensi viikolla Cancúnin konferenssissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssia koskevan päätöslauselman puolesta, koska parlamentin on mielestäni viestitettävä selkeästi, että maailman johtajien on osoitettava neuvotteluissa poliittista johtajuutta, jotta voidaan edetä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen ja Kioton pöytäkirjan tasolle.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen.(PT) Vaikka parhaillaan keskustellaan ilmastonmuutoksen syistä sekä siitä, ovatko ihmiset aiheuttaneet sen toiminnallaan ja voivatko he muuttaa kehityksen suuntaa, on selvää, että ilmastonmuutoksella on erittäin vakavia seurauksia monilla ihmiselämän osa-alueilla ja että se uhkaa aiheuttaa epätasapainoa maailmassa. Meidän on siksi oltava huolissamme ja seurattava tilannetta tarkasti. Ilmastonmuutoksen vuoksi merten pinta on kohonnut huolestuttavasti, ihmiset ovat joutuneet muuttamaan asuinseuduiltaan sekä taistelemaan vesiväylien ja hedelmällisemmän maaperän käyttömahdollisuudesta, ja paimentolaiset ovat alkaneet taistella viljelijöitä vastaan, kuten Sudanissa. EU:n on osallistuttava aktiivisesti näihin maailmanlaajuisiin toimiin ja tehtävä parhaansa seurattaessa tätä ongelmaa ja etsittäessä kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan parhaassa tapauksessa sovittaa yhteen tieteellinen ja tekninen kehitys sekä se, että ihmiset panostavat ympäristön laatuun ja kunnioittavat luontoa. Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssissa on loistava tilaisuus pyrkiä tähän tavoitteeseen, jotta voidaan asettaa aiempaa kunnianhimoisempia tavoitteita sekä sitoutua yhdessä entistä vankemmin ja kattavammin tämän ongelman torjuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen.(PT) Kannatan sitä, että Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssissa tehdään sitova sopimus, johon sisältyy kansainvälinen seuraamusjärjestelmä. On selvää, että tällainen sopimus on mielekäs vain, jos se sitoo suurimpia päästöjen aiheuttajia eli Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Intiaa. EU:lla on ollut johtava asema ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja sitä on kannustettava hyödyntämään johtajuuttaan unohtamatta kuitenkaan sitä, että teollisuutemme on jo tehnyt valtavasti toteuttaakseen pakolliset päästövähennykset Euroopassa. On otettava huomioon, että EU aiheuttaa noin 15 prosenttia koko maailman päästöistä, että arvioiden mukaan EU:n osuus pienentyy 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja että Yhdysvallat, Kiina ja Intia aiheuttavat puolet maailman päästöistä ja niiden osuus kasvaa jatkuvasti.

En siksi hyväksy sitä, että EU:n pitäisi yksipuolisesti vähentää hiilidioksidipäästöjään 20 prosentin sijaan 30 prosenttia, jos muut valtiot, etenkin Yhdysvallat, eivät tee samoin. Tämä ei tarkoita, että EU:n pitäisi tinkiä tavoitteistaan. Olen päinvastoin sitä mieltä, että vaikka muut eivät lähde mukaamme, meidän on edelleen keskityttävä tieteelliseen tutkimukseen, hiilettömiin energianlähteisiin liittyvään tekniseen innovointiin, energiatehokkuuteen ja vihreiden työpaikkojen luomiseen, jotta voimme parantaa kilpailukykyämme.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Päätöslauselmassa toistetaan joitakin puutteita, heikkouksia ja virheitä, jotka sisältyivät parlamentin Kööpenhaminan ilmastonmuutoskonferenssissa omaksumaan kantaan, eikä ymmärretä Kööpenhaminan konferenssin täydellisen epäonnistumisen syitä. Keskustelussa keskitytään vieläkin liikaa vähentämistavoitteisiin niiden saavuttamistapojen kustannuksella, mikä pilaa koko keskustelun. Markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa vaaditaan itsepintaisesti, vaikka markkinavälineet ovat jo osoittautuneet tehottomiksi ja vääristyneiksi. Tämä ei todellakaan täytä vaatimuksia keskusteltaessa niin sanottujen joustomekanismien aiheuttamista vääristymistä sekä kyseisten mekanismien poistamis- tai muuttamistarpeesta. Yhteisen mutta eriytetyn vastuun periaatteen merkitys ja tärkeys on selvästikin ymmärretty väärin, kun maailman suurimmat saastuttajat, kuten Yhdysvallat, jolla on maailman suurimmat päästöt asukaslukuun suhteutettuna ja joka ei suostu tekemään päästöjensä vähentämistä koskevia merkittäviä sitoumuksia, asetetaan samaan asemaan kuin kehittyvät maat, kuten Kiina tai Intia, joiden vastaavat päästömäärät ovat 10 ja 4 kertaa pienemmät kuin Yhdysvaltojen.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen rahoittamisesta kehitysmaissa voidaan todeta, ettei kyseisten valtioiden vakavia rajoituksia oteta edelleenkään huomioon. Tällaisia ovat esimerkiksi vähiten kehittyneiden maiden valtavat, epäoikeudenmukaiset ulkomaanvelat. Joistakin myönteisistä kohdista huolimatta päätöslauselman yleinen sisältö ei ansaitse kannatustamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlo Fidanza (PPE) , kirjallinen. – (IT) Kööpenhaminan konferenssin epäonnistumisen jälkeen toivomme vihdoin edistystä. Suhtaudun myönteisesti Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssia koskevaan päätöslauselmaan, erityisesti Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän esittämiin tarkistuksiin, joissa noudatetaan järkevää ja käytännöllistä periaatetta. Sen mukaan EU ei voi yksin päättää lisätä päästörajoituskiintiöitä, jos muut maailman keskeiset toimijat eivät tee konkreettisia sitoumuksia.

EU:n on tietenkin edelleen johdettava kasvihuonekaasupäästöjen torjuntaa, mutta sitä ei voida tehdä noudattamalla ympäristönsuojelua koskevaa ideologiaa, jossa ei edellytetä yhteisvastuuta ja joka viime kädessä rankaisee satojatuhansia Euroopan pieniä ja keskisuuria yrityksiä etenkin kriisin aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Karl-Heinz Florenz (PPE), kirjallinen.(DE) Äänestin tänään Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssia (COP16) koskevaa päätöslauselmaesitystä vastaan, koska katson olevani velvollinen suojelemaan ilmastoa, mutta tarkoitan realistista ilmastonsuojelua, jossa yhdistyvät kestävyys ja talouskehitys. Minulle on suuri askel äänestää sellaista päätöslauselmaa vastaan, jonka laadintaan olen osallistunut aktiivisesti. Tämä päätöslauselmaesitys on kuitenkin pelkkää "vihreää unelmaa", jossa asetetaan liian suuria ja epärealistisia tavoitteita. Onnistuimme torjumaan jotkin vaatimukset, esimerkiksi keskilämpötilan nousun rajoittamisen 1,5 celsiusasteeseen. Jos olisimme noudattaneet tätä vaatimusta, meidän olisi täytynyt vähentää päästömme nollaan kymmenen seuraavan vuoden aikana ja pyrkiä ennen pitkää negatiivisiin päästöihin. Emme saaneet hyväksytyksi kantaamme, joka koskee EU:n vähennyssitoumusten yksipuolista lisäämistä, vaikka siitä ei ole nyt hyötyä neuvottelujen kannalta eikä meillä ole tutkimuksia siitä, miten nämä vähennykset toteutetaan käytännössä. Meidän on vältettävä tällaisia vaatimuksia, koska voimme menettää niiden vuoksi uskottavuutemme eri puolilla maailmaa toimivien kumppaniemme silmissä, etenkin niiden, jotka vielä epäröivät yhtyä kantaamme. Uskottavuus on meille nyt tärkeintä. Olen vakuuttunut siitä, että pyrkiessään varmistamaan tämän Euroopan unionin on puhuttava yhdellä äänellä. Tuen siksi neuvostoa ja komissiota.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE) , kirjallinen. – (FR) Toiveet murskautuivat, kun Kööpenhaminan kokouksessa ei onnistuttu asettamaan maailmanlaajuisen lämpenemisen torjuntaa koskevia kunnianhimoisia tavoitteita. Euroopan unionin on nyt pidettävä itsepintaisesti kiinni siitä, että se on sitoutunut saavuttamaan vakuuttavia tuloksia Cancúnin kokouksessa. Parlamentti on antanut tässä yhteydessä päätöslauselman, jossa pyritään nostamaan Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite 20 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska emme mielestäni voi enää tuhlata aikaa, ja menetämme mahdollisuutemme, jos vielä viivyttelemme ja kiertelemme ja kaartelemme. Euroopan unionin on oltava liikkeelle paneva voima kansainvälisessä yhteisössä, jotta voimme saavuttaa tosiasiallisia tuloksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen.(FR) Äänestin päätöslauselman lopullista hyväksymistä vastaan.

Äänestettyjen tavoitteiden epärealistisuus on silmiinpistävää.

Jos EU asettaisi yksipuolisesti tavoitteeksi, että päästöjä vähennetään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, sillä olisi Ranskassa vakavia vaikutuksia kilpailukykyyn ja työpaikkoihin.

Neuvotteluihin liittyy niin paljon epävarmuustekijöitä, ettei EU voi asettaa itselleen näin rajoittavia tavoitteita. Viime vuonna EU teki sen virheen, että se uskoi voivansa velvoittaa kumppaninsa hyväksymään EU:n näkemyksen Kööpenhaminassa. Jos EU tekee taas samat virheet, ei ole puhettakaan siitä, että se osallistuu neuvotteluihin.

Voimme puhua 30 prosentista vasta sitten, kun siitä on tehty kansainvälinen sopimus.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen.(FR) Äänestin Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssia koskevan päätöslauselman puolesta, koska Kööpenhaminan kokouksen epäonnistumisen jälkeen Euroopan unionin on nyt tärkeämpää kuin koskaan vaatia yhtenäisesti tiukkoja tavoitteita. Päätöslauselmassa asetetaan etenkin tavoite, jonka mukaan EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, jotta maapallon lämpötilan nousu voidaan rajoittaa kahteen celsiusasteeseen. Realistisessa päätöslauselmassa otetaan huomioon, että jäsenvaltioilla on "yhteinen mutta eriytetty vastuu", mikä kuvastaa niiden kehitystä ja kasvua. Siinä kehotetaan myös perustamaan "vihreä ilmastorahasto", josta voitaisiin tarvittaessa myöntää rahoitusta ensisijaisesti haavoittuville maille.

 
  
MPphoto
 
 

  Romana Jordan Cizelj (PPE), kirjallinen.(SL) Äänestin päätöslauselmaa vastaan. Selitykseni on seuraava: Oliko Euroopan parlamentissa edes mahdollista laskea kaikkia ääniä, jotka vaativat, että EU puhuu Cancúnissa yhdellä äänellä? Tämänpäiväinen äänestys osoitti, että parlamentti ei edelleenkään pysty siihen. EU:n keskeisiä neuvottelulähtökohtia on se, ettemme saa hyväksyä mitään uusia sitoumuksia yksipuolisesti. Parlamentti hylkäsi tämän niukalla enemmistöllä. Äänestin siksi päätöslauselmaa vastaan. Toivon, että komission jäsen Hedegaard pitää kiinni aiemmin sovituista kannoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Dan Jørgensen (S&D), kirjallinen.(DA) Tanskan sosiaalidemokraatit äänestivät tyhjää 40 prosentin vähennystä koskevasta velvoitteesta. Sosiaalidemokraatit kannattavat lähtökohtaisesti 40 prosenttia, mutta tässä nimenomaisessa äänestyksessä he päättivät kannattaa 30:tä prosenttia, koska se voidaan saavuttaa käytännössä. Tämä näkyy myös lopullisessa tuloksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Kadenbach (S&D), kirjallinen.(DE) Minusta on valitettavaa, ettei Euroopan parlamentin enemmistö kannattanut ilmastonmuutoskonferenssia koskevan päätöslauselman yhteydessä vaatimusta pääomasiirtojen kansainvälisestä transaktiomaksusta, josta saatavat tulot voitaisiin käyttää muun muassa metsäkadon ja aavikoitumisen torjuntaan. Konservatiivinen enemmistö ei valitettavasti noudattanut tässä asiassa sosiaalidemokraattien suosituksia. Olen iloinen siitä, että hyväksyimme tavoitteen, jonka mukaan maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen rajoitetaan enintään kahteen celsiusasteeseen, mutta että 1,5 celsiusasteen rajan asettamista lämpötilan nousulle ei suljeta pois neuvotteluista, jotta voidaan turvata kaikkien maiden, kansojen ja ekosysteemien selviämismahdollisuudet.

 
  
MPphoto
 
 

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen.(EN) Ilmastonmuutos on Euroopan valtioille todellinen ja välitön haaste. On tärkeää tehdä pian maailmanlaajuinen päätös, jonka avulla voidaan estää ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset. Haluan siksi nähdä edistystä Cancúnin konferenssissa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin päätöslauselmaa, jossa esitetään parlamentin kanta ennen Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssia. Siinä painotetaan, että Cancúnissa on sovittava huomattavista edistysaskelista, jotka helpottavat sellaisen kattavan kansainvälisen vuoden 2012 jälkeisen sopimuksen laatimista Etelä-Afrikassa vuonna 2011, joka on viimeisen tieteellisen kehityksen mukainen ja jossa noudatetaan ainakin kahden celsiusasteen tavoitetta niin, ettei se estä ottamasta käyttöön 1,5 celsiusasteen lämpötilan nousun rajaa kaikkien maiden, kansojen ja ekosysteemien selviämismahdollisuuksien turvaamiseksi. Päätöslauselmassa kehotetaan Euroopan unionia ottamaan jälleen johtava asema ilmastoneuvotteluissa ja vaikuttamaan aktiivisesti rakentavamman ja avoimemman ilmastokokouksen järjestämiseen Cancúnissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatin päätöslauselmaesitystä, joka koskee Cancúnissa 29. marraskuuta – 11. joulukuuta 2010 pidettävän ilmastonmuutoskonferenssin valmistelua, lähinnä siksi, että Meksikossa on saatava aikaan selkeä ja hyvin määritelty yhteinen kanta. Kannatan Euroopan unionin rakentavaa asennetta siinä, että se suostuu harkitsemaan Kioton pöytäkirjan toista velvoitekautta. Se ei saa kuitenkaan antaa tuumaakaan periksi päästöjä koskevissa ehdoissa. Yksikään kansainvälisen yhteisön toimija ei saa koskaan ajatella, että toimikoon Euroopan unioni yksin, siinä toivossa, että se ratkaisee koko maailman ongelmat.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) Päätöslauselmassa hyväksytään joitakin Cochabamban huippukokouksessa esitettyjä väitteitä. Olen hyvin iloinen siitä, ja minusta on hämmästyttävää, ettei kyseistä huippukokousta mainita ollenkaan päätöslauselmassa. Siinä kehotetaan määrittelemään ilmasto-oikeudenmukaisuuden periaate ja soveltamaan sitä sekä tunnustetaan pohjoisten valtioiden ilmastovelka eteläisille valtioille mainitsematta kuitenkaan sitä. Päätöslauselmassa ehdotetut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ovat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) esittämien tavoitteiden mukaisia.

Kohtuus energian käytössä – tai käytettiinpä siitä mitä ilmaisua tahansa – on vihdoin asialistalla. Jos päästöoikeuspörssi, jota kutsutaan "hiilimarkkinoiksi", ja "maailmanlaajuisten hiilimarkkinoiden" perustaminen eivät olisi päätöslauselman keskeisiä tekijöitä, olisin voinut äänestää sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen.(PT) Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssiin kohdistuu taas suuria toiveita. Suurimmassa vastuussa olevien valtioiden on pyrittävä edelleen vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Tähän koko maailmaa koskevaan ongelmaan tarvitaan kiireesti ratkaisu.

EU:n on pystyttävä ottamaan johtava asema ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kaikkien paljon saastuttavien valtioiden aina Yhdysvalloista niin sanottuihin kehittyviin valtioihin, joihin myös Kiina kuuluu, on kannettava vastuunsa tässä taistelussa, jossa on yhä vähemmän tilaa uusille mahdollisuuksille. Ihmiskunnan kestävä tulevaisuus on vaakalaudalla. Jos mitään ei tehdä ajoissa, voimme päätyä pisteeseen, josta ei ole enää paluuta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tulevassa Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssissa on tarkoitus sopia kasvihuonekaasuihin kuuluvan hiilidioksidin päästöjä koskevia maailmanlaajuisesti sitovia raja-arvoja, koska nykyisen Kioton pöytäkirjan voimassaolo päättyy vuonna 2012. Euroopan unioni pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä, mutta parlamentti vaatii jopa 30 prosentin vähennystä. Ilmastotavoitteita ei ole toistaiseksi saavutettu, eikä tilanne parannu korottamalla prosenttilukua. Tämä pätee etenkin, kun päästöt ovat päästökaupan vuoksi osittain siirtyneet muualle.

Euroopassa ollaan jo hyvin ympäristötietoisia, toisin kuin joissakin niin sanotuissa kehittyvissä maissa. Esimerkkeinä voidaan mainita Kiina ja Intia. Suhtaudun varsin epäilevästi tähän asti käytössä olleeseen järjestelmään. Se johtuu lähinnä siitä, että hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään ottamalla käyttöön lisää ydinvoimaloita. Silloin joudumme ojasta allikkoon. En yksinkertaisesti voi kannattaa tällaista ehdotusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen.(LT) Ilmastonmuutos on nykyään suurimpia ympäristöongelmia, ja se aiheuttaa myös lukuisia luonnonkatastrofeja. Jokin aika sitten sitouduimme vähentämään ilmakehään joutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei asetettuja tavoitteita ehkä saavuteta. Toisaalta tavoitteita ei voida saavuttaa, ennen kuin maailman suurimmat saastuttajat yhtyvät EU:n näkemykseen. On siksi vastuutonta asettaa vielä suurempia tavoitteita, kun vaatimattomampiakaan tavoitteita ei ole saavutettu. Jos sitä paitsi alamme saavuttaa suurempia tavoitteita, ajamme itsemme nurkkaan, koska EU:n teollisuuden on silloin täytettävä tiukemmat vaatimukset, eikä se ei pysty kilpailemaan tasavertaisin edellytyksin löyhempiä vaatimuksia asettavien valtioiden teollisuuden kanssa. Asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita saamme johtavan aseman ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta tämä ei siis missään tapauksessa auta EU:ta saavuttamaan tavoitettaan, jonka mukaan siitä on tarkoitus tulla maailman kilpailukykyisin alue. Äänestin lopullista päätöslauselmaa vastaan. En lainkaan epäile, etteikö EU voisi näyttää tietä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, ja me kaikki tiedämme ympäristösitoumuksemme, mutta meidän on asetettava mahdollisimman realistisia tavoitteita ja pyrittävä saavuttamaan ne johdonmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen.(DE) Sillä, että Euroopan talous joutui kriisin vuoksi supistamaan tuotantoaan ja tuottaa nyt vähemmän päästöjä, ei voida perustella EU:n ilmastotoimista vastaavan komission jäsenen Hedegaardin vaatimusta, jonka mukaan hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä 30 prosenttia, kun 20 prosentin vähennys voitiin saavuttaa helposti talouskriisin vuoksi. Ilmastonsuojelu voi kuitenkin onnistua vain, jos se toteutetaan maailmanlaajuisesti. Ei ole kovinkaan hyödyllistä vähentää hiilidioksidipäästöjä koko EU:ssa ja siirtää samaan aikaan ilmastoa vahingoittavia teollisuusyrityksiä ja teollisuusmaiden vaarallisia jätteitä kehitysmaihin. Toisaalta EU:n rajoittavat toimet jarruttavat talouttamme ja heikentävät yritystemme kansainvälistä kilpailukykyä. Meidän on siksi kannatettava ilmastonsuojelua vain siinä tapauksessa, että sitä ei tehdä yritystemme kustannuksella ja että emme toimi yksin. Äänestin siksi päätöslauselmaesitystä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen.(IT) Äänestin Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssia koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, jotta Eurooppa voi todeta kannattavansa ilmastonmuutossopimuksia kansainvälisesti merkittävässä kokouksessa. Euroopan parlamentti toivoo, että valtioiden ja hallitusten päämiehet asettavat tämän asian ensisijaiseksi tavoitteeksi ja sopivat konkreettisista toimista, joissa EU voi ottaa johtavan aseman korostamalla sitoutumistamme Kioton pöytäkirjaan. Maailmanlaajuisesta lämpenemisestä on nyt tieteellistä näyttöä, joten tavoitteena on oltava koko maailman kasvihuonekaasupäästöjen vakiinnuttaminen viimeistään vuonna 2015, jotta päästöt onnistutaan puolittamaan vuoteen 2050 mennessä. Näin lämpötila nousee alle kaksi celsiusastetta, mikä turvaa maiden, kansojen ja ekosysteemien säilymisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssilla (COP16) on ratkaiseva merkitys kaikille eurooppalaisille ja koko maailman ihmisille. Kaikkien poliittisten toimijoiden on harjoitettava tällä tasolla vastuullista ja kunnianhimoista politiikkaa. Euroopan unioni on avainasemassa, ja sen on johdettava ilmastonmuutosta koskevia tavoitteita.

Äänestin näin ollen parlamentin päätöslauselmaa vastaan, koska siinä asetetut tavoitteet eivät mielestäni ole riittävän kunnianhimoisia. Viimeisen tieteellisen kehityksen perusteella en todellakaan voi hyväksyä, että Etelä-Afrikassa vuonna 2011 laadittavassa, vuoden 2012 jälkeistä kautta koskevassa kattavassa kansainvälisessä sopimuksessa tavoitteeksi asetetaan yli 1,5 celsiusastetta. Myös päästöjen vähentämistä koskevia sitoumuksia ajatellen lämpötilan nousun on oltava alle 1,5 celsiusastetta, mikä edellyttää, että kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen huippu saavutetaan viimeistään vuonna 2015, että päästöjä vähennetään ainakin 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä ja että väheneminen jatkuu sen jälkeenkin.

Nämä eivät ole pelkkiä prosenttilukuja vaan tavoitteita, jotka ovat tieteellisten tutkimusten perusteella mahdollisia ja oleellisia, jotta voidaan saavuttaa ratkaiseva käänne kulkemallamme tiellä, joka johtaa planeettamme biologisen monimuotoisuuden merkittävien osien tuhoutumiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen.(RO) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen vakuuttunut siitä, että Cancúnissa saavutetaan tänä vuonna erilainen tulos. Uskon, että EU puhuu nyt yhdellä äänellä otettuaan opikseen Nagoyassa lokakuussa saavutetusta myönteisestä tuloksesta ja Kööpenhaminassa vuonna 2009 saaduista kielteisistä kokemuksista. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on toimeksiantonsa mukaisesti oltava edelleen rakentavassa kansainvälisessä roolissa, jotta saadaan tehtyä oikeudellisesti sitova Kioton pöytäkirjan jälkeinen sopimus. Kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunta on otettava täysimääräisesti mukaan tähän sopimukseen, jotta se pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja jotta avoimuus lisääntyy. Minusta on siksi myönteistä, että 5 000 kansalaisyhteiskunnan edustajaa on ilmoittautunut COP16-kokoukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen.(PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska Euroopan unionin on nähdäkseni osoitettava vahvaa sitoutumista ja päättäväisyyttä pyrittäessä löytämään maailmanlaajuisia ratkaisuja, joilla voidaan lieventää ilmastonmuutosta ja sen seurauksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Myöntäkäämme aivan suoraan, ettei Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssista tule menestystä. Tähän pessimismiin on hyvä syy, koska keskeiset toimijat, ennen kaikkea Yhdysvallat ja Kiina, ovat osoittaneet viime kuukausina todellista tahdon puutetta, eikä määrällistä sitovaa sopimusta voida tehdä ilman niitä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että Cancúnin kokous on täysin samanlainen kuin Kööpenhaminan kokous ja aiheuttaa kansalaisille yhtä suuren pettymyksen. Tänään keskipäivällä hyväksytyssä päätöslauselmassa Euroopan parlamentti muistutti meille, että lämpötilan nousun rajaksi on asetettava 1,5 celsiusastetta, jotta voidaan turvata kaikkien maiden, kansojen ja ekosysteemien selviämismahdollisuudet. Kyse on vastuusta tulevia sukupolvia kohtaan. Päätöslauselmassa muistutetaan, että ollakseen uskottava Euroopan unionin on noudatettava sitoumuksiaan ja myönnettävä köyhimmille valtioille vähintään 30 miljardia dollaria tukea vuosina 2010–2012 sekä osoitettava mielikuvitusta planeettamme pelastamiseksi. Sen on myös tarjottava uusia rahoituslähteitä eli otettava käyttöön pääomasiirtojen kansainvälinen transaktiomaksu, kansainvälisen kaupan verot, kansalliset päästöverot ja lentolippujen päästömaksut. Nämä ovat ehdotuksia, joita minä ja 292 muuta parlamentin jäsentä kannatamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) ENVI-valiokunnan päätöslauselma hyväksyttiin varsin täpärästi (lopullinen äänestys 292/274/38) seuraavin muutoksin/huomautuksin: Tekstistä poistettiin niukan enemmistön kannatuksella kohta "niin, ettei se estä ottamasta käyttöön 1,5 celsiusasteen lämpötilan nousun rajaa" (nimenhuutoäänestys tarkistus 14 ja tarkistus 18: 307/304/xx) sekä nimenomainen maininta siitä, että LULUCFia ja AAU:ta koskevat oikeudelliset aukkotilanteet voivat tehdä täysin tyhjäksi kaikki liitteen I tavoitteet (tarkistus 16: 316/301/xx). Ennalleen jätettiin kuitenkin muut kohdat, joissa vaaditaan tiukkoja sääntöjä, joilla on tarkoitus saavuttaa liitteessä I tarkoitetut päästövähennykset. Ilman koneellista tarkistusta todettiin, että kohta, jossa toistetaan ilmastonmuutossopimus, neljäs arviointiraportti, tieteelliset tiedot ja 40 prosenttia, oli hylätty (mutta samasta kohdasta toimitetussa erillisessä äänestyksessä oli säilytetty kohta, jossa todetaan, että tieteellisten tietojen perusteella tarvitaan 40 prosentin vähennys, jotta kahden celsiusasteen tavoite voidaan saavuttaa). Kohta, jossa muistutetaan, "että Euroopan unionin on otettava omaksi kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteekseen 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästömääriin nähden Euroopan unionin tulevan talouskasvun edun mukaisesti", säilytettiin (PPE-ryhmän tarkistus 20 hylättiin nimenhuutoäänestyksessä: 298/316/xx). Annoimme kaiken kaikkiaan hyvän päätöslauselman, joka sisältää paljon hyödyllisiä viestejä Kioton pöytäkirjasta, korvausrajoista ja kriittisestä suhtautumisesta LULUCFia ja AAU:ta koskeviin oikeudellisiin aukkotilanteisiin ja jossa ilmaistaan selkeästi teollisuusmaiden historiallinen vastuu sekä tarve rahoittaa kehitysmaiden ilmastotoimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. – (EN) Konferenssin lähestyessä on selvää, että EU:lla on todellinen mahdollisuus antaa myönteinen panos Cancúnissa. Kuunneltuani valiokunnan puheenjohtajaa Jo Leinenia olen vakuuttunut, että hänen sydämessään monenvälinen sopimus voidaan saavuttaa vain, jos BRIC-valtioiden epäilykset onnistutaan poistamaan. Konferenssissa on myös edistettävä monien valtioiden sitoutumista kehitysmaiden taloudelliseen avustamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Alf Svensson (PPE), kirjallinen.(SV) Euroopan parlamentissa eilen toimitetussa äänestyksessä äänestin Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssia (COP16) koskevan päätöslauselman puolesta. Tein niin, koska päätöslauselmassa käsitellään äärimmäisen tärkeää asiaa – sitä, että EU:n on osoitettava taitavaa poliittista johtajuutta ilmastoneuvotteluissa. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti kehitysmaihin, minkä vuoksi maailman johtajien on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, etteivät ilmastoneuvottelut vaaranna vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista. Haluan kuitenkin korostaa erityisesti sitä, että vastustin päätöslauselmaan sisältyvää kohtaa, jossa Euroopan unionia kehotetaan ehdottamaan, että otetaan käyttöön rahoitusliiketoimia koskeva 0,01 prosentin maksu. Tällainen maksu ei ole oikea etenemistapa, eikä se auta kehitysmaita torjumaan ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0675/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Länsi-Saharassa on tapahtunut viime aikoina uusia vakavia välikohtauksia. Tällä vuoteen 1976 asti Espanjan hallinnassa olleella alueella esiintyy edelleen huomattavia jännitteitä Marokon viranomaisten ja itsenäisyysliikkeen välillä. Atlantin valtameren, Mauritanian ja Marokon välissä sijaitseva Länsi-Sahara jaettiin kahden edellä mainitun valtion välillä Espanjan perääntymisen jälkeen. Joidenkin kollegojeni esittämä päätöslauselma laadittiin kiireesti 24. lokakuuta 2010 sattuneiden traagisten tapahtumien vuoksi, mutta tällaisissa tapauksissa on aina otettava hieman etäisyyttä. Päätin siksi äänestää tyhjää ja aion seurata meneillään olevaa tutkintaa tarkasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä päätöslauselmaa. Yli 30 vuotta jatkunut Länsi-Saharan dekolonisaatioprosessi on vieläkin kesken. Ihmisoikeustilanne, väkivaltaisuudet siviilien leirillä, meneillään oleva konflikti ja sen seuraukset koko alueella ovat huolestuttavia. Yhdyn päätöslauselmassa esitettyihin huoliin lehdistön ja tiedonvälityksen vapauden rajoituksista, joita myös monet eurooppalaiset toimittajat ovat joutuneet kokemaan. YK:n johdolla on siksi toteutettava riippumaton kansainvälinen tutkinta siviilien kuolemantapausten ja katoamisten selvittämiseksi. Lisäksi on tärkeää perustaa ihmisoikeuksien seurantamekanismi, vapauttaa ihmisoikeusaktivistit sekä myöntää lehdistön edustajille, riippumattomille tarkkailijoille ja humanitaarisille järjestöille vapaa pääsy Länsi-Saharan alueelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen.(PT) Kannatan sitä, että Yhdistyneet Kansakunnat tutkii Länsi-Saharan tapahtumia, ja tuen sen kantaa, jonka mukaan Marokon on myönnettävä toimittajille, riippumattomille tarkkailijoille ja humanitaarisille järjestöille vapaa pääsy alueelle. Tiedän, että Marokko on Euroopan unionin strateginen kumppani ja liittolainen radikaalin islamilaisen fundamentalismin torjunnassa.

En kuitenkaan hyväksy sitä, miten Marokon viranomaiset suhtautuvat Länsi-Saharassa Gdaim Izykin leirissä 8. marraskuuta tapahtuneisiin vakaviin väkivaltaisuuksiin, joissa surmansa saaneiden määrä ei ole vielä tiedossa. Olen iloinen siitä, että kuulun parlamentin kaltaiseen toimielimeen, jonka perusperiaatteita ovat ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen. Myönnän siksi, että YK:n elimiä on kehotettava ehdottamaan ihmisoikeuksien seurantamekanismin perustamista Länsi-Saharaan. Kiitän YK:n pääsihteeriä ja hänen henkilökohtaista edustajaansa pyrkimyksistä oikeudenmukaisen, kestävän ja osapuolten kannalta hyväksyttävän poliittisen ratkaisun löytämiseksi, jotta Länsi-Saharan kansa saisi itsemääräämisoikeuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen.(PT) Länsi-Saharan tilanne on jatkunut yli 30 vuotta ilman selkeää ratkaisua. Se kuuluu Israelin ja Palestiinan sekä Kyproksen konfliktien ohella tapauksiin, jotka on vaikea ratkaista ja jotka jatkuvat pitkään. Vaikka on tehty joitakin vuoropuhelukanavien avaamista koskevia yksittäisiä aloitteita, jotka ovat tervetulleita, vastapuolet eivät selvästikään ole vielä onnistuneet toteuttamaan konkreettisia toimia, jotta konfliktiin saataisiin neuvoteltua ratkaisu. Tuoreet uutiset Gdaim Izykin leirin tapahtumista aiheuttavat suurta huolta siitä, etteivät Marokon viranomaiset kunnioita Länsi-Saharan väestön ihmisoikeuksia, ja kielivät konfliktin hälyttävästä kärjistymisestä. Toivon, että tämä ongelma saadaan poistettua lopullisesti ja että konfliktiin löydetään poliittinen ja hallinnollinen ratkaisu, jotta osapuolten edut saadaan sovitettua yhteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme tyytyväisiä siihen, että parlamentti on tuominnut jyrkästi Länsi-Saharassa Gdaim Izykin leirissä 8. marraskuuta tapahtuneet väkivaltaisuudet, joissa surmansa saaneiden määrä ei ole vielä tiedossa.

Toivomme, että komissio ja neuvosto vaativat päätöslauselmassa ehdotettuja toimia, ja korostamme, että YK:n elinten on ehdotettava ihmisoikeuksien seurantamekanismin perustamista Länsi-Saharaan ja vaadittava jo annettujen päätöslauselmien noudattamista, myös Länsi-Saharan kansan itsemääräämisoikeutta.

Kuten päätöslauselmassa todetaan, "YK olisi asianmukainen elin toteuttamaan riippumattoman kansainvälisen tutkinnan tapahtumien, kuolemantapausten ja katoamisten selvittämiseksi".

Valitettavia ovat myös lehdistön ja tiedonvälityksen vapauden rajoitukset, joita monet eurooppalaiset toimittajat ovat joutuneet kokemaan, ja Marokon kuningaskunnan on myönnettävä lehdistön edustajille, riippumattomielle tarkkailijoille ja humanitaarisille järjestöille vapaa pääsy Länsi-Saharan alueelle.

Lopuksi haluamme korostaa, että länsisaharalaisille pakolaisille, joita arvioidaan olevan Tindoufin alueella 90 000–165 000, on tärkeää antaa lisärahoitusta ja tarvittavaa humanitaarista apua, jotta voidaan tyydyttää heidän elintarvikkeita, vettä, majoitusta ja lääkintähoitoa koskevat perustarpeensa sekä parantaa heidän elinolojaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen.(IT) Kansojen itsemääräämisoikeus on aina ollut Lega Nordin ensisijaisena tavoitteena. Äänestämme tänään päätöslauselmaesityksestä, jossa pyritään takaamaan Länsi-Saharan kansan ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja hyväksyttävät sosioekonomiset olot. Tuomitsemme Marokon hallituksen väkivaltaisen ja perusteettoman reaktion, koska se tukahdutti verisesti rauhanomaisen ja demokraattisen mielenosoituksen. Kehotamme siksi komissiota ja neuvostoa keskeyttämään EU:n ja Marokon välistä assosiaatiosopimusta koskevat neuvottelut. Annan täyden tukeni näihin lähtökohtiin perustuvalle päätöslauselmalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Howitt (S&D), kirjallinen. – (EN) Minulla oli ilo osallistua S&D-ryhmän puolesta Länsi-Saharaa koskevan parlamentin päätöslauselman laadintaan. Minusta on kauhistuttavaa, että viranomaiset ovat tukahduttaneet väkivaltaisesti Länsi-Saharassa järjestetyt protestit, ja yhdyn päätöslauselmassa ilmaistuihin pelkoihin länsisaharalaisten ihmisoikeuksien puolustajien turvallisuudesta. Länsi-Saharan tilanne on dekolonisaation viimeisiä jäänteitä, ja siihen tarvitaan näiden 30 vuoden jälkeen ratkaisu. Minusta on myönteistä, että päätöslauselmassa vaaditaan oikeudenmukaista, kestävää ja osapuolten kannalta hyväksyttävää poliittista ratkaisua, joka on täysin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukainen. Lisäksi yhdyn jälleen YK:n kehotukseen järjestää alueella kansanäänestys.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin Länsi-Saharan valitettavaa tilannetta koskevan päätöslauselman puolesta. Olen järkyttynyt Gdaim Izykin leirissä ja Laâyounen kaupungissa tapahtuneista väkivaltaisuuksista sekä voimankäytöstä päivänä, jona New Yorkissa alkoi Länsi-Saharan asemaa käsittelevä kolmas epävirallinen neuvottelukierros. Pahoittelen ihmishenkien menetystä ja ilmaisen osanottoni kuolonuhrien, loukkaantuneiden ja kadonneiden omaisille. Lisäksi kehotan perustamaan Yhdistyneiden Kansakuntien johdolla riippumattoman ja avoimen tutkintakomitean, jonka tehtävänä on määrittää eri osapuolten vastuut edellä mainittujen tapahtumien puhkeamisesta ja selvittää uhrien määrä. Olen hämmästynyt myös siitä, ettei eurooppalaisia parlamentin jäseniä ja toimittajia päästetty Länsi-Saharaan, ja kehotan Marokon viranomaisia sallimaan lehdistön edustajien ja kansalaisjärjestöjen pääsyn alueelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen.(PT) Länsi-Saharan tilanne on erittäin huolestuttava, ja parlamentin on viestitettävä selkeästi, että se tuomitsee alueen tapahtumat. Molempien osapuolten väkivallantekojen on loputtava, jotta voidaan käydä avointa vuoropuhelua vilpittömässä mielessä ja ratkaista konflikti, jossa on menetetty jo liian monta ihmishenkeä ja jonka vuoksi monet joutuvat edelleen muuttamaan kotiseudultaan ja lähtemään pakolaisiksi. EU:n on jatkettava toimiaan humanitaarisen avun tarjoamiseksi pakolaisille, jotta heillä on perusedellytykset selvitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen.(ES) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska siinä lähetetään voimakas ja selkeä viesti, jolla vahvistetaan länsisaharalaisten itsemääräämisoikeutta, sekä tuomitaan Marokon hallituksen hirmuteot. Päätöslauselma on myönteinen, koska siinä tuomitaan väkivalta, johon Marokko syyllistyi ihmisarvon puolustamiseksi perustetun länsisaharalaisten leirin purkamisen yhteydessä, nuoren Nayem El-Garhin kuolema sekä miehittäjävallan Länsi-Saharassa toteuttama tiedotusvälineiden saarto, joka estää toimittajien, kansalaisjärjestöjen ja vaaleilla valittujen edustajien pääsyn alueelle. Ryhmäni oli pyytänyt jäädyttämään EU:n ja Marokon välisen assosiaatiosopimuksen sen toisen lausekkeen rikkomisen vuoksi. Kannatin kuitenkin päätöslauselmaa, koska siinä edellytetään Yhdistyneiden Kansakuntien toteuttamaa kansainvälistä tutkintaa, kehotetaan Marokkoa noudattamaan "kansainvälistä oikeutta Länsi-Saharan luonnonvarojen hyödyntämistä koskevassa asiassa" sekä vaaditaan, "että YK:n elimiä kehotetaan ehdottamaan ihmisoikeuksien seurantamekanismin perustamista Länsi-Saharaan". Edellä mainituista syistä äänestin päätöslauselman puolesta, vaikka olisin halunnut, että tapahtumat tuomitaan painokkaammin ja selkeämmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Länsi-Saharan nykyistä tilannetta koskevan päätöslauselman puolesta asiassa aina osoitetun sitoumuksen vuoksi. Painotan erityisesti tapaa, jolla Marokon ja Länsi-Saharan Polisario-rintaman välinen konflikti on kehittynyt, etenkin kun otetaan huomioon, että tämä ongelma vaikuttaa epäilemättä alueen vakauteen.

Marokkoa on selvästikin useaan otteeseen kehotettu ylläpitämään avointa, joustavaa vuoropuhelua ilman ehtoja, jotta Yhdistyneiden Kansakuntien välityksellä käytävissä rauhanneuvotteluissa saavutettaisiin pieniä mutta merkittäviä edistysaskelia. Olen aina tukenut YK:n ja sen erikoislähettilään Rossin toimia, joiden tavoitteena on näiden kahden osapuolen kahdenvälinen poliittinen, neuvotteluihin perustuva ja kestävä vuoropuhelu.

Monissa EU:n jäsenvaltioissa, myös Italiassa, ollaan laajalti huolissaan ja tietoisia länsisaharalaisten elinoloista, mutta myös Marokon kannat ja näkökulmat ymmärretään erityisen hyvin. Euroopan unioni ja etenkin Välimeren valtiot ovat aina olleet eturintamassa antamassa länsisaharalaisille humanitaarista apua, koska yhteisvastuu vaikeissa oloissa eläviä kohtaan on tärkeää.

Äänestin päätöslauselman puolesta, jotta tilanne parantuisi vähitellen molempien osapuolten sitoutuessa yhteistyöhön ja vuoropuheluun.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Kannatin päätöslauselmaa, koska ihmisoikeuksien puolustaminen on mielestäni ratkaisevan tärkeää. Länsi-Saharassa on raportoitu tapauksista, joissa poliisi on tehnyt väkivaltaa kansalaisille, jotka olivat perustaneet Laâyounen kaupungin ulkopuolelle leirin rauhanomaisena protestina sosiaaliselle, poliittiselle ja taloudelliselle tilanteelleen ja elinoloilleen. Poliisit käyttivät leirin tyhjentämisessä kyynelkaasua ja pamppuja mielenosoittajia vastaan.

Tämä ei ole pelkästään poliittinen konflikti naapurivaltion kanssa. Kyseessä on ihmisoikeuksien loukkaus, joka meidän kaikkien on poikkeuksetta tuomittava, joten äänestän päätöslauselman puolesta ja kehotan kollegojeni tavoin kaikkia osapuolia pysymään rauhallisina ja pidättäytymään väkivallasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen.(ES) Marokon hallinto on pyrkinyt useaan otteeseen estämään parlamenttia ilmaisemasta näkemystään Länsi-Saharan ihmisoikeustilanteesta, joten meidän on syytä olla tyytyväisiä siihen, että tällä kertaa Marokon painostus on epäonnistunut. En hyväksy sitä, että Marokko puuttuu jatkuvasti asioihin. Päätöslauselman teksti on sitä paitsi ainoastaan kompromissi hyvin erilaisiin analyyseihin perustuvien kantojen välillä. Haluan siksi todeta ryhmäni puolesta, että olemme länsisaharalaisten puolella ja että tuomitsemme erityisesti provosoivan ja vastuuttoman tavan, jolla Gdaim Izykin leiri purettiin. Emme voi asettaa hyökkääjiä, kiduttajia ja joukkosurmaajia samalle tasolle niiden kanssa, jotka vain yrittävät puolustautua. On suoritettava riippumaton tutkinta, ja tiedotusvälineiden edustajille ja tiedotuksesta vastaaville on myönnettävä vapaa pääsy Länsi-Saharan alueelle ja oikeus liikkua siellä. EU:n, erityisesti Espanjan ja Ranskan, on kannettava historiallinen vastuunsa ja vaadittava Marokkoa luopumaan estävästä ja tinkimättömästä asenteestaan. Tämä on tehtävä jopa jäädyttämällä lukuisat kauppasopimukset ja EU:n ja Marokon kuningaskunnan erityissuhteet sekä pyrkimällä kaikin mahdollisin keinoin varmistamaan, että itsemääräämisoikeudesta järjestetään useissa Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmissa vaadittu kansanäänestys.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. (FR) Gdaim Izykin leirissä sen purkamisen yhteydessä sekä Laâyounen kaupungissa tapahtuneet väkivaltaisuudet ovat erittäin vakavia, ja ne on tuomittava jyrkästi. Euroopan parlamentti toteaa perustellusti olevansa huolissaan alueen tilanteen huonontumisesta. Kuten Yhdistyneet Kansakunnat on todennut, konfliktin osapuolten on pyrittävä yhteisymmärryksessä löytämään realistinen poliittinen ratkaisu, joka on oikeudenmukainen, kestävä, molempien osapuolten kannalta hyväksyttävä ja YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien mukainen. On kuitenkin valitettavaa, että päätöslauselma laadittiin ennen kuin parlamentti sai käyttöönsä kaikki faktat ja yksityiskohtaiset tiedot tähän tragediaan johtaneesta tilanteesta ja myös uhrien tarkasta määrästä. Toimittajille, riippumattomille tutkijoille, tarkkailijoille ja poliittisten päätösten tekijöille on annettava aikaa sekä myönnettävä pääsy Laâyounen kaupunkiin ja pakolaisleireihin, jotta tapahtumat saadaan selvitettyä. Länsisaharalaisten ahdingon verukkeella ei saa missään tapauksessa yllyttää uusiin väkivallantekoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen.(EN) Äänestin Länsi-Saharaa koskevan yhteisen päätöslauselman (B7-0675/2010) puolesta. Minusta on kuitenkin erittäin valitettavaa, ettei siinä mainita ja arvostella EU:n ja Marokon laitonta kalastussopimusta, jonka nojalla eurooppalaiset kalastusalukset voivat harjoittaa toimintaa miehitetyn Länsi-Saharan aluevesillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Äänestin Länsi-Saharan tilannetta koskevan päätöslauselman puolesta. Tässä yhteisessä päätöslauselmassa Euroopan parlamentti lähettää voimakkaan viestin ja tuomitsee Länsi-Saharassa taannoin uudelleen alkaneet väkivaltaisuudet. Länsisaharalaisten protestileirit hajotettiin väkivaltaisesti 8. marraskuuta, ja tässä yhteydessä molemmat osapuolet menettivät useita ihmishenkiä ja monet asukkaat loukkaantuivat. Perustamalla nämä leirit länsisaharalaiset protestoivat rauhanomaisesti kokemaansa sortoa, syrjäytymistä ja luonnonvarojen (myös kalavarojen) ryöväämistä sekä kehnoja oloja, joissa he ovat eläneet Marokon miehityksen aikana. Päätöslauselmassa vaaditaan lopettamaan väkivalta viipymättä sekä toteuttamaan Gdaim Izykin ja Laâyounen tapahtumien riippumaton tutkinta. Marokon viranomaisia vaaditaan sallimaan toimittajien, humanitaaristen järjestöjen, Euroopan parlamentin jäsenten ja riippumattomien tarkkailijoiden vapaa pääsy Länsi-Saharan alueelle.

On erittäin huolestuttavaa, että Marokon viranomaiset sortavat ihmisoikeuksien puolustajia ja länsisaharalaisia aktivisteja yhä enemmän (tekevät mielivaltaisia pidätyksiä, syytteitä ja vangitsemisia). Nämä tapahtumat vaikeuttavat Marokon ja Polisario-rintaman välisiä epävirallisia keskusteluja, joita on tarkoitus jatkaa marraskuun alussa YK:n johdolla. Länsisaharalaisten tilanteen parantuminen edellyttää kuitenkin oikeudenmukaista ja kestävää poliittista ratkaisua.

 
  
MPphoto
 
 

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. – (EN) Äänestin Länsi-Saharaa koskevan yhteisen päätöslauselman (B7-0675/2010) puolesta. Minusta on kuitenkin äärimmäisen valitettavaa, ettei siinä mainita ja arvostella EU:n ja Marokon laitonta kalastussopimusta, jonka nojalla eurooppalaiset kalastusalukset voivat harjoittaa toimintaa miehitetyn Länsi-Saharan aluevesillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen.(FR) Minun on kollegojeni tapaan tuomittava Länsi-Saharan viimeaikaiset tapahtumat, ja haluan ilmaista tukeni ja osanottoni kaikille uhrien omaisille. Päätin kuitenkin olla äänestämättä päätöslauselman puolesta, koska siinä on joitakin asiavirheitä, siitä puutuu oleellisia tietoja eikä siinä anneta objektiivista kuvaa 8. marraskuuta 2010 tapahtuneista väkivaltaisuuksista. Päätöslauselman sanamuodon olisi pitänyt olla maltillinen, ja siinä olisi täytynyt esittää konkreettisia ja kiistattomia tosiasioita. Tässä epätasapainoisessa tekstissä esitetään sen sijaan hätiköity ja puutteellisiin tietoihin perustuva arviointi tilanteesta sekä hylätään perustelematta suoralta kädeltä Marokon viranomaisten toteuttama riippumaton tutkinta. Olen pettynyt tähän kiireessä laadittuun puolueelliseen lausuntoon, joka vaikeuttaa YK:ssa käytäviä Marokon kuningaskunnan ja Polisario-rintaman välisiä epävirallisia neuvotteluja ja joka on luonut jännitteitä alueella. Olemme unohtaneet ensisijaiset tavoitteemme, nimittäin tasapainoisen ja molempien osapuolten kannalta hyväksyttävän sopimuksen, jonka avulla siviiliväestölle voidaan palauttaa vakaat ja turvalliset elinolot. Meidän on kaikin keinoin estettävä uuden rintaman muodostuminen erittäin kiistanalaisella Sahelin alueella ja pyrittävä säilyttämään strateginen kumppanuutemme Marokon kanssa.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0650/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Ukrainasta on tullut Euroopalle geopoliittisesti merkittävä valtio Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Vaikka Ukraina on jälleen itsenäistynyt, Venäjä pitää sitä edelleen "lähiulkomaana". Ukraina haluaa hyödyntää itsemääräämisoikeuttaan täysimääräisesti ja keskittyä Euroopan unionin kanssa luomiinsa vahvoihin historiallisiin yhteyksiin, minkä vuoksi se on jo jonkin aikaa ilmaissut aikovansa liittyä Euroopan unioniin. Ukraina on keskeisen strategisen alueen ytimessä sijaitseva valtio, jolla on runsaat luonnonvarat, joten sitä on pidettävä Euroopan unionin mahdollisena strategisena keskuksena. Kannatin Euroopan parlamentin päätöslauselmaa, jossa suhtaudutaan myönteisesti Ukrainan suuntautumiseen kohti Euroopan unionia. Siinä todetaan, että tässä hauraassa demokratiassa tarvitaan vielä edistystä. Päätöslauselmassa tuodaan esiin myös jo toteutetut toimet ja viime aikoina saavutetut huomattavat edistysaskeleet. Päätöslauselma on maltillinen, mutta siinä vahvistetaan Ukrainan eurooppalainen tulevaisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä päätöslauselmaa. On ilmaistu huolia siitä, että demokraattiset vapaudet, kuten kokoontumis- ja ilmaisunvapaus sekä tiedotusvälineiden vapaus, ovat vaarantuneet viime kuukausina Ukrainassa. Viranomaisten on tutkittava väitetyt oikeuksien ja vapauksien loukkaukset sekä toteutettava toimia niiden oikaisemiseksi. Viranomaisten on tärkeää myös pidättyä pyrkimyksistä valvoa suoraan tai välillisesti Ukrainan tiedotusvälineiden tiedotustoiminnan sisältöä. Vaalisäännöksistä käydään jatkuvaa keskustelua. Ennen tulevia parlamenttivaaleja on siksi toteutettava aktiivisia toimia vaalijärjestelmän ja -lainsäädännön parantamiseksi. Lisäksi on vahvistettava instituutioiden uskottavuutta, vakautta ja itsenäisyyttä sekä varmistettava, että valtion hallinto perustuu demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin. Ukrainan viranomaisten on myös tehostettava korruption torjuntaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan parlamentin päätöslauselmaa, jossa tarkastellaan Ukrainan lisätoimia poliittisen vakauden saavuttamiseksi sekä valtion sisällä että sen rajojen ulkopuolella. Ukraina on tärkeä kumppani Euroopan unionille Itä-Euroopan valtioiden kanssa harjoitettavan EU:n naapuruuspolitiikan täytäntöönpanossa. On siksi tärkeää, että etenkin viisumivaatimusten yhteydessä pyritään edelleen tekemään tiivistä yhteistyötä. Parlamentti kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan Ukrainan viisumipakon poistamista koskevan toimintasuunnitelman. Jotta Ukrainassa ja sen naapurivaltioissa voidaan varmistaa poliittinen vakaus pitkällä aikavälillä, on tärkeää toteuttaa perustuslakiuudistuksia, joiden avulla toimeenpanoelimen ja oikeusjärjestelmän välille voidaan luoda asianmukainen tasapaino. Lisäksi tarvitaan uudistuksia, joilla lisätään tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta. Valtion instituutioita kehotetaan toteuttamaan toimia lehdistönvapauden varmistamiseksi. Euroopan unioni on lujasti sitoutunut auttamaan Ukrainaa uudistusten toteutuksessa. Euroopan unioni pyrkii siksi jatkamaan tiivistä yhteistyötä Ukrainan kanssa, jotta voidaan vahvistaa sen demokratiaa ja nopeuttaa sen integroitumista Euroopan unioniin.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen.(PT) Suhtaudun kriittisesti Ukrainassa 31. lokakuuta järjestettyihin paikallisvaaleihin ja haluan, että lehdistönvapautta kunnioitetaan. Minusta on valitettavaa, että vaalisäännöksiä muutettiin viime hetkellä ennen 31. lokakuuta ja että oppositiopuolueiden ei annettu asettaa ehdokkaita vaalipiireissä. Olen parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että demokraattisten vaatimusten rajoittamista ei saa hyväksyä ja että ilmaisunvapaus on säilytettävä. Moitin parlamentin tavoin Ukrainan hallitusta epäonnistumisesta tässä arkaluonteisessa asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen.(IT) Slaavilaisissa kielissä Ukraina tarkoittaa rajavaltiota. Venäläiset pitivät Ukrainaa aina syrjäisenä maakuntana, ja se on ollut Euroopan unionille rajavaltio viimeistä edellisestä laajentumisesta lähtien.

Tällä kertaa emme kuitenkaan halua, että paikan nimi määrää sen asukkaiden kohtalon. Toimiessaan varovasti, mitä kansan demokraattisen tahdon kunnioittaminen edellyttää, Euroopan unioni on maailmanlaajuisena toimijana johdonmukainen, koska se tarjoutuu takaamaan vapauden, demokratian ja moniarvoisuuden tilanteessa, jossa kyseinen valtio voi tällaisia arvoja kunnioittamalla ehkä saavuttaa kipeästi tarvitsemansa vakauden.

Laajentumisprosessiin sisältyy strategisia ja kaupallisia arviointeja, ja näitäkin näkökohtia on pidettävä merkityksellisinä, mutta siihen sisältyy ennen kaikkea myös jatkuva, rauhanomainen pyrkimys laajentaa kulttuuripiiriä viittaamalla EU:n edustamiin arvoihin.

Viimeisten kuuden vuoden ajan – alkaen oranssista vallankumouksesta, jonka vuosipäivää vietetään muutaman viikon kuluttua – Ukrainassa on ollut meneillään demokraattisen vakautuksen kausi. Toivomme, että fyysinen naapuruutemme auttaa luomaan tosiasiallisen demokraattisen tietoisuuden ja kunnioittamaan sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän päätöslauselmaesityksen puolesta. Euroopan unionin suhteilla Ukrainaan, joka on itäeurooppalaisten naapurien kanssa harjoitettavan EU:n naapuruuspolitiikan avainkumppaneita, on huomattavan tärkeä merkitys koko Euroopan vakauden, turvallisuuden ja menestyksen kannalta. Tietoisina yhteisestä vastuustaan vakauden edistämisessä EU ja Ukraina ovat lisänneet neuvotteluja ja pyrkineet järjestämään uusia yhteistyökumppanuuksia. Niissä mennään pelkkää taloudellista yhteistyötä pitemmälle, koska ne kattavat myös oikeusvaltion periaatteet ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen, joiden alalla Ukrainalla on vielä paljon tehtävää, kuten vaaliprosessissa taannoin tapahtunut takaisku on osoittanut.

Haluan lisäksi korostaa, että Ukrainan yhdentyminen Euroopan unioniin on äärimmäisen tärkeää tarvittavien taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten uudistusten toteuttamisen kannalta. Assosiaatiosopimuksen tekeminen on siksi mielestäni erityisen tärkeää, jotta EU–Ukraina-assosiaatio-ohjelma voidaan panna tehokkaasti täytäntöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä asiassa tarvitaan ehdottomasti hieman varovaisuutta, vaikka presidentti Janukovitš on jo toteuttanut toimia ja Ukrainan viranomaiset ovat antaneet lausuntoja Ukrainan halukkuudesta liittyä EU:hun, noudattaa hyvää hallintotapaa koskevia eurooppalaisia malleja sekä kunnioittaa kansalaistensa ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia. Tosiasiassa raportoidaan yhä enemmän ilmaisun- ja kokoontumisvapauden supistumisesta, poliittisesta vaikuttamisesta tiedotusvälineissä ja oikeusviranomaisissa sekä turvallisuuspalvelujen toimista. Jos Ukraina pitää poliittisten johtajiensa lupaukset, uskon, että se voi alkaa edetä jäsenyyteen johtavalla tiellä, jolla on ensimmäiseksi vakiinnutettava vapaus ja oikeusvaltion periaatteet.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen.(PT) Ukraina on nähdäkseni EU:n tärkeimpiä strategisia kumppaneita, joten olen huolissani turvallisuuspalveluille annetuista liiallisista valtuuksista pelotella kyseisessä valtiossa toimivia kansalaisjärjestöjä ja valvoa Ukrainan tiedotusvälineitä. Lisäksi on syytä todeta, että Ukrainan oppositiopuolueiden on tärkeää saada osallistua vaaleihin ilman rajoituksia tai syrjintää. Voimme mielestäni tukea Ukrainan tulevaa yhdentymistä Euroopan unioniin ja varmistaa näin strategisen kumppanuuden Ukrainan kanssa vain, jos se ottaa huomioon päätöslauselmassa annetut suositukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Tunne Kelam (PPE) , kirjallinen. – (EN) Äänestin Ukrainaa koskevan päätöslauselman puolesta. Minusta on kuitenkin valitettavaa, että Euroopan parlamentti on lykännyt äänestystä jo kaksi kertaa, minkä vuoksi EU:n ja Ukrainan huippukokous, jota ajatellen päätöslauselma laadittiin, pidettiin ennen äänestystämme. Euroopan parlamentti on katsonut, että sen velvollisuutena ja etuoikeutena on esittää oma kantansa ennen kolmansien maiden kanssa järjestettäviä säännöllisiä huippukokouksia, jotta se voi toimittaa kantansa ajoissa molemmille osapuolille. Jälkikäteen annettavalla päätöslauselmalla on huomattavasti vähäisempi vaikutus. Jos jotkut kollegat ajattelivat, että viivästyttämällä äänestystä Ukrainan uutta hallintoa ei häiritä liikaa, se oli epäilemättä lyhytnäköistä toimintaa.

EU on nyt ja vastedeskin avoin kaikille yhteistyöaloille, mutta yhteistyön hintana ei saa koskaan olla se, ettei sen vuoksi kiinnitetä huomiota hälyttäviin yrityksiin tuhota oranssin vallankumouksen keskeiset saavutukset – vapaat vaalit ja tiedotusvälineiden vapaus. Kannatan komission jäsenen Guchtin eilistä toteamusta siitä, että tietyistä EU:n periaatteista ei voida tinkiä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin Ukrainaa koskevan päätöslauselman puolesta. Kannatan nykyisen hallituskoalition toimia poliittisen vakauden palauttamiseksi Ukrainaan, mikä on oleellinen edellytys demokratian vakauttamiselle kyseisessä valtiossa. Kestävä poliittinen vakaus voidaan varmistaa ainoastaan perustuslakimuutoksilla, joissa säädetään selvästä vallanjaosta sekä toimeenpanoelimen, lainsäädäntöelimen ja oikeuslaitoksen asianmukaisesta keskinäisestä ja sisäisestä valvontajärjestelmästä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen.(PT) Kun otetaan huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) / demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) vaalitarkkailuvaltuuskunnan lausunnot, joiden mukaan kansainväliset standardit olivat pitkälti täyttyneet, Ukrainan taannoiset vaalit osoittavat, että Ukrainassa tapahtuu edelleen myönteistä kehitystä kohti EU:hun yhdentymistä. On kuitenkin ratkaisevan tärkeää, että ukrainalaiset poliitikot ja viranomaiset sitoutuvat toteuttaman poliittisen ja taloudellisen vakauttamisen nopeasti. Tämä edellyttää, että toteutetaan tarvittavat perustuslakiuudistukset, vahvistetaan oikeusvaltiota, perustetaan sosiaalinen markkinatalous ja toteutetaan uusia toimia korruption torjumiseksi sekä liiketoiminta- ja investointiympäristön parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen.(LT) Ukrainan taannoiset paikallisvaalit laajensivat presidentti Viktor Janukovitšin puolueen vaikutuksen alueisiin. Vaalijärjestelmään muutama kuukausi ennen vaaleja tehdyt muutokset, joiden vuoksi palataan osittain enemmistövaaliin, ovat valitettavasti vain syventäneet kuilua hallituksen ja opposition välillä sekä luoneet perustan hallituksen syyttämiselle epädemokraattisista aikeista. Päätöslauselmassa ilmaistaan huolestuneisuus myös viime aikoina lisääntyneistä ilmaisun- ja kokoontumisvapauden loukkauksista sekä tiedotusvälineiden vapauden rajoituksista. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska siinä kehotetaan Ukrainaa, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on EU-jäsenyys, antamaan tiedotusvälineiden toimintaa koskevaa lainsäädäntöä, joka täyttää kansainväliset standardit, sekä korostetaan tarvetta lisätä valtion instituutioiden riippumattomuutta ja tehokkuutta. Tämä on ainoa keino varmistaa demokratian ja oikeusvaltion toiminta Ukrainassa. Mielestäni on myönteistä, että päätöslauselman laatijat vaativat Ukrainan hallitusta jatkamaan energiantoimitusinfrastruktuurin uudistamista ja toteuttamaan hankkeita, joissa energianlähteitä monipuolistetaan EU:n jäsenvaltioiden ulkopuolelle. Kannatan Ukrainan viisumipakon poistamista koskevaa toimintasuunnitelmaa, johon sisältyy sen pikaista täytäntöönpanoa koskevia käytännön ohjeita. Kyse on oikeusvaltion periaatteiden lujittamisesta ja perusoikeuksien toteutumisesta Ukrainassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen.(IT) Suhteiden parantaminen naapurivaltion – tässä tapauksessa itäisen kumppanuuden maan – kanssa, kauppasopimusten tekeminen, tiedonvaihdon lisääminen ja sen edistäminen, että kansalaiset voivat matkustaa eri valtioissa, ovat mielestäni keskeisiä asioita, joissa EU ei saa koskaan antaa periksi. Äänestin siksi Ukrainaa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Yhdyn täysin päätöslauselman sisältöön, jossa panemalla toimintasuunnitelma täytäntöön luodaan edellytykset lyhytaikaisten viisumien vapauttamiselle EU:ssa ja vahvistetaan unionin kantaa Ukrainan demokraattisesta kehityksestä taannoisten paikallisvaalien jälkeen. Päätöslauselmassa sallitaan myös Ukrainan osallistuminen unionin ohjelmiin ja määritetään uusien kaasulakien täytäntöönpano, kun Ukraina on nyt liittynyt energiayhteisöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Ukrainan uusi poliittinen asiayhteys ja institutionaalinen kehys sekä Ukrainan uuden presidentin Viktor Janukovitšin ja parlamentin (Verhovna Rada) valmius vahvistaa maan vakaa pyrkimys liittyä Euroopan unioniin ovat edistysaskel liittymisprosessin aloittamisessa.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan nojalla Ukraina voi hakea EU:n jäsenyyttä kuten jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita.

Kannatin päätöslauselmaa, jossa esitetään Ukrainan viranomaisille tehtävät ehdotukset. On vielä matkaa institutionaaliseen vakauteen, jossa tunnustetaan kaikkien poliittisten toimijoiden täysimääräinen osallistuminen ja jossa valta siirretään asianmukaisesti. Toivon, että EU:n ja Ukrainan väliset vahvat historialliset, kulttuuriset ja taloudelliset siteet vahvistuvat ja mahdollistavat aikanaan Ukrainan kansan liittymisen unioniin. Tätä ajatellen haluan korostaa yhteistyön tehostamisen merkitystä nuoriso- ja opiskelijavaihdon aloilla sekä sellaisten stipendiohjelmien merkitystä, joiden avulla ukrainalaiset voivat tutustua EU:hun ja sen jäsenvaltioihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (ES) Tämä päätöslauselma perustuu melko yksimieliseen näkemykseen, ja siinä todetaan, että Ukraina voi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaan hakea EU:n jäsenyyttä kuten mikä tahansa Euroopan valtio, joka noudattaa vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita. Päätöslauselmassa myös korostetaan, että Ukrainalla, joka aikoo liittyä Euroopan unioniin, on vahvat historialliset, kulttuuriset ja taloudelliset siteet Euroopan unioniin ja että Ukraina on yksi itäeurooppalaisten naapurien kanssa harjoitettavan EU:n naapuruuspolitiikan avainkumppaneista, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla koko mantereen turvallisuuteen, vakauteen ja menestykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Useimmat luulivat Kiovassa vuoden alussa järjestettyjen paikallisvaalien jälkeen, että Ukrainan loppu oli koittanut. Ukrainan uusi hallitus on kuitenkin odotettua käytännönläheisempi ja avoimempi uudistuksille. Ukrainan kanssa on tärkeää tehdä yhteistyötä, jos on olemassa pieninkin mahdollisuus varmistaa alueen vakaus. Viime vuosina Ukrainasta on tullut poliittinen pelinappula Venäjän ja länsivaltioiden kiistellessä vaikutusvallasta oranssin vallankumouksen ja viime vaalien aikana. On merkityksetöntä, valitseeko Ukraina Venäjän vai lännen. EU:lla on nyt tilaisuus harjoittaa Ukrainaa koskevaa uutta politiikkaa, joka käsittää myös Venäjän. Myös kotimaallani Liettualla on tässä oma roolinsa.

Turvallisuus ja energia ovat aloja, joilla tarvitaan pitkäaikaista yhteistyötä joidenkin Ukrainan ongelmien poistamiseksi. Koska Ukraina pyrkii uudistamaan talouttaan ja yhdentymään tiiviimmin Euroopan unioniin, on kuitenkin tärkeää noudattaa demokratian periaatteita ja ihmisoikeuksia. Toivon siksi vilpittömästi, että Brysselissä 22. marraskuuta pidetyssä EU:n ja Ukrainan huippukokouksessa saavutettiin kestävää edistystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Joachim Zeller (PPE), kirjallinen.(DE) Neuvostoliiton romahdettua Ukrainan kansa sai ensimmäistä kertaa historiassaan tilaisuuden päättää tulevaisuudestaan vapaasti ja kansallista itsemääräämisoikeuttaan käyttäen. Euroopan valtiot ja kansat ovat velvollisia osoittamaan solidaarisuutta ja antamaan tukea suurenmoiselle Ukrainan kansalle, joka maksoi valtavan hinnan Stalinin kauden ja toisen maailmansodan aikaisissa verilöylyissä, joissa miljoonat ihmiset saivat surmansa. Oranssi vallankumous osoitti, että Ukrainan kansa haluaa päättää omasta tulevaisuudestaan demokraattisissa oloissa, joissa noudatetaan oikeusvaltion periaatteita. Tämä ei saa koskaan unohtua niiltä, joilla on poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu Ukrainassa. Taannoisten Ukrainan alueellisten vaalien toteutus sekä vaaleja edeltäneet ja niiden jälkeiset tapahtumat saavat epäilemään, toimivatko Ukrainan poliittiset vastuuhenkilöt todellakin vapauden, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti. Euroopan parlamentti vahvistaa päätöslauselmassa kantansa siitä, että ukrainalaiset voivat luottaa Euroopan kansojen solidaarisuuteen, mutta kehottaa Ukrainan poliitikkoja kunnioittamaan kansalaisten halua elää demokraattisessa ja vapaassa oikeusvaltiossa. Tämän yhteisen päätöslauselmaesityksen allekirjoittaneena äänestin sen puolesta.

 
  
  

Mietintö: Yannick Jadot (A7-0310/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen.(PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska Euroopan unionin on mielestäni otettava johtoasema ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä lujitettava siten taloutensa kilpailukykyä energiansäästöjen ja uusiutuvien energianlähteiden avulla. Nämä kaksi alaa voivat nimittäin parantaa energiavarmuutta, ja niissä piilee suuria mahdollisuuksia, jotka liittyvät teollisuuden kehittämiseen, innovointiin, aluesuunnitteluun ja työpaikkojen luomiseen.

Voidakseen omaksua tämän roolin ja saavuttaakseen parantuneen kilpailukyvyn tuomat edut EU:n on kuitenkin muutettava kahdenvälistä, alueellista ja monenvälistä kauppapolitiikkaansa, koska tuotteiden ja palvelujen kauppa aiheuttaa noin 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. EU:n on edistettävä tuotanto- ja kulutustapojen sekä investointistrategioiden muutoksia. Sen on myös toimittava aktiivisesti kansainvälisistä kuljetuksista aiheutuvien päästöjen ja ilmastoystävällisen teknologian aloilla. Vaikka EU:lla on tässä asiassa vielä paljon tehtävää, tärkeitä toimia on jo toteutettu erityisesti laittoman puun tuonnin, biopolttoaineiden ja ilmailupäästöjen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen.(RO) Tuotteiden ja palvelujen kauppa aiheuttaa noin 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kannatan kauppapolitiikkaa, jossa tuotteet ja palvelut pyritään eriyttämään niiden ilmastovaikutusten perusteella. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska siinä määritetään tulevat vaiheet, jotka mahdollistavat Euroopan unionin etenemisen tällä tiellä, vahvistetaan kaupan ja ilmastonsuojelun välistä myönteistä vuorovaikutusta, parannetaan kauppa- ja ilmastotoimien johdonmukaisuuden varmistavia välineitä sekä edistetään kansainvälisen kaupan hintojen oikeudenmukaisuutta ja estetään näin hiilivuotoja.

Haluan painottaa, ettei Euroopan unioni pysty ottamaan johtoasemaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, ellei se vahvista taloutensa kilpailukykyä säästämällä energiaa ja kehittämällä uusiutuvia energianlähteitä. Näillä kahdella alalla on suuria mahdollisuuksia, jotka liittyvät teollisuuden kehittämiseen, innovointiin, aluesuunnitteluun ja työpaikkojen luomiseen, ja ne voivat parantaa Euroopan energiavarmuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Joulukuussa 2009 pidetyssä YK:n ilmastohuippukokouksessa Euroopan unioni ei valitettavasti pystynyt ottamaan toivomaansa roolia. Toimiessaan suunnannäyttäjänä kestävää kehitystä koskevissa asioissa EU:n on mielestäni tärkeää laajentaa sitoumuksensa myös kansainvälisen kauppapolitiikan alalle. Halusimme siksi kollegojeni kanssa antaa EU:n kantaa puolustavalle valtuuskunnalle aktiivisen ja määrätietoisen toimeksiannon ennen Cancúnin kokousta. Kehotamme Euroopan komissiota erottamaan tuontituotteet toisistaan niiden ekologisen jalanjäljen perusteella ja ottamaan käyttöön hiilidioksiditaseen kauppapolitiikan alalla. Ottaen huomioon, että ilmastonmuutoksen torjunta vaikuttaa kilpailukykyyn, päätöslauselmassamme vaaditaan, että kaikille teollisuuden aloille tiedotetaan hiilivuodon vaarasta ja että fossiilisille energianlähteille myönnettävät tuet ja erityisesti ilmailualan verovapautus lopetetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta. Ilmastonmuutoksen torjunnassa Euroopan unionin ensisijaiset tavoitteet ovat energiansäästö ja uusiutuvat energianlähteet. Niiden avulla voidaan parantaa EU:n energiavarmuutta, ja niissä piilee suuria mahdollisuuksia, jotka liittyvät teollisuuden kehittämiseen, innovointiin, aluesuunnitteluun ja – vihreän energian kehittämisen ansiosta – työpaikkojen luomiseen. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kuitenkin myös kielteisiä vaikutuksia koko EU:n markkinoiden kilpailukykyyn. Kansainvälisen kaupan säännöillä on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuksissa ei viitata suoraan ilmastonmuutokseen, elintarviketurvaan eikä vuosituhannen kehitystavoitteisiin. WTO:n määräyksiä on nähdäkseni muutettava, jotta varmistetaan, että ne muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden Kioton pöytäkirjan ja monenvälisten ympäristösopimusten mukaisten sitoumusten kanssa. Näin varmistettaisiin, että kaikki valtiot noudattavat samoja vaatimuksia, koska tietyt valtiot saavat nykyään suuremman kilpailuedun tukemalla energiahintoja sekä laiminlyömällä hiilidioksidipäästöjä koskevien rajoitusten ja kiintiöiden käyttämisen, eikä niillä ole kannustinta liittyä monenvälisiin ilmastonmuutossopimuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen.(LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä määritetään strategiset tavoitteet ja vaiheet, joita Euroopan unioni voi noudattaa pyrkiessään saamaan aikaan nykyistä paremman ilmastonmuutossopimuksen. Korostan, että Euroopan unioni on jo ottanut ensimmäiset askeleet oikeaan suuntaan laittoman puun tuonnin, maatalousperäisten polttoaineiden ja ilmailupäästöjen alalla. Haluan huomauttaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on kilpailukykyyn liittyvä tekijä, sillä Euroopan unionin ensisijaiset tavoitteet ovat energiansäästö ja uusiutuvat energianlähteet, joiden avulla voidaan parantaa unionin energiavarmuutta ja joissa piilee suuria teollisuuden kehittämiseen, innovointiin, aluesuunnitteluun ja työpaikkojen luomiseen liittyviä mahdollisuuksia.

Koska Kööpenhaminassa pidetyssä YK:n ilmastohuippukokouksessa saavutettu sopimus oli pettymys, Euroopan unionin on toimittava nyt näkyvämmin, yhtenäisemmin ja tehokkaammin. Sen on kiinnitettävä enemmän huomiota päästöjen vähentämistä ja kehitysmaiden tukemista koskeviin tavoitteisiin, jotka ovat tutkijoiden suositusten ja parlamentin pyyntöjen mukaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen.(FR) Yannick Jadotin mietinnössä muistutetaan, että tuotteiden ja palvelujen kauppa aiheuttaa noin 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mikä on otettava huomioon ilmastonmuutoksen torjunnassa. Euroopan unioni harjoittaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta tämä poliittinen painopiste on otettava huomioon myös kauppapolitiikassa. Pidän esittelijän tavoin valitettavana sitä, että valtiot, jotka tukevat energiahintoja ja laiminlyövät hiilidioksidipäästöjä koskevien rajoitusten ja kiintiöiden käyttämisen, saattavat saada kilpailuetua. On harmillista, ettei tällaisia valtioita kiinnosta liittyä monenvälisiin ilmastonmuutossopimuksiin ja että ne lisäävät näin epäoikeudenmukaista kilpailua. Euroopan unionin kauppapolitiikka ei ole tavoite itsessään, vaan sen on pysyttävä poliittisena sääntelyvälineenä. Meidän on varmistettava oikeudenmukainen kilpailu, emmekä saa antaa ilmastonmuutoksen torjuntatoimiemme haitata maailmankauppaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unionin lupausta vähentää hiilidioksidipäästöjä ei voida edistää periaatteellisilla lausunnoilla eikä ideologisilla väitteillä. Emme saa muuttaa ympäristöä, koska emme ole täysin selvillä tulevista ongelmistamme, olivatpa tämän ongelman seuraukset mitkä tahansa, eikä tässä yhteydessä pidä harkita radikaaleja ratkaisuja, jotka perustuvat enemmän tai vähemmän perusteltuihin tutkimuksiin.

Kauppapolitiikalla on tässä oma tehtävänsä. On helppoa pyytää jäsenvaltioita vähentämään päästöjään, mutta se on hyödytöntä, jos useimmat saastuttavat tuotantolaitokset siirretään EU:n ulkopuolisiin valtioihin. On poliittisesti suotuisaa edistää paikallisten tuotteiden käyttämistä koskevia kampanjoita, mutta se on järjetöntä, jos niiden tuotantoon tarvittavat raaka-aineet tai välituotteet ovat peräisin toiselta puolelta maapalloa. Vastuullinen toiminta tarkoittaa myös kauppapolitiikan hienosäätöä, jossa kaikki asiaan liittyvät seikat otetaan tarkasti huomioon. Sulkemalla silmät petämme ennen kaikkea itseämme.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen.(RO) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska esittelijän laatimassa tekstissä nähdäkseni kannatetaan sitä, että Euroopan unioni tekee rohkeita sitoumuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Päätöslauselmassa ehdotetaan, että EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 30 prosenttia. Kannatan tätä kunnianhimoista tavoitetta, mutta EU:n toimintaa on mielestäni tuettava maailmanlaajuisesti suurimpien teollisuusvaltioiden toimilla. Meidän on todellakin löydettävä keino ottaa mukaan myös kansainväliset valtion toimijat, jotka eivät ole erityisen halukkaita seuraamaan esimerkkiämme. Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän varjoesittelijänä korostin lisäksi alkuperäiseen tekstiin ehdottamissani tarkistuksissa, että on perustettava maailman ympäristöjärjestö ja että tullietuusjärjestelmän uudistuksessa on otettava käyttöön ympäristökriteerit.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen.(FR) EU:n kauppapolitiikka vaikuttaa maailmankauppaan, eikä EU:n vastuuta voida rajoittaa unionissa tuotettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Euroopan parlamentti hyväksyi suurella enemmistöllä tämän mietinnön, jossa pyritään parantamaan kauppapolitiikan ja ilmastotoimien välistä yhteyttä ehdottamalla, että tuotteet eriytetään niiden ilmastovaikutuksen perusteella ja että kauppapolitiikan alalla otetaan käyttöön hiilidioksiditase. On valitettavaa, etteivät konservatiivit halunneet tukea joitakin kunnianhimoisempia ehdotuksia, mutta hyväksymällä tämän mietinnön pyydämme selkeästi, että ekologisista näkökohdista tehdään olennainen osa talouttamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin kansainvälistä kauppapolitiikkaa ja ilmastonmuutoksen haasteita koskevan mietinnön puolesta, koska tuotteiden ja palvelujen kauppa aiheuttaa noin 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja koska yhteisessä kauppapolitiikassa tarvitaan siksi toimia ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kööpenhaminan ilmastonmuutoskonferenssin ajauduttua umpikujaan Euroopan unionin on tärkeää jatkaa tässä asiassa omaksumallaan tiellä, sitouduttava tosissaan kestävään kehitykseen ja pyrittävä vähentämään hiilidioksidipäästöjä vaarantamatta Euroopan teollisuutta. Sitoutuessaan vähentämään päästöjä EU ei saa kuitenkaan koskaan unohtaa taloudellista tehokkuutta tai vaarantaa parhaillaan ennennäkemättömästä talouskriisistä kärsivien jäsenvaltioiden taloudellista kestävyyttä. Emme voi sallia sitä, että hiilivuotoa torjutaan siirtämällä lisää teknologiaa kehitysmaihin, emmekä voi antaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien toimien tuhota Euroopan teollisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen.(PT) Kööpenhaminassa pidetyssä YK:n ilmastohuippukokouksessa saavutettu sopimus oli pettymys, eikä sen avulla pystytä pitämään ilmaston lämpenemistä alle kahdessa celsiusasteessa. Kööpenhaminan sopimus ei myöskään ole maailmanlaajuinen eikä sitova. Euroopan unioni ei suinkaan ole pääsyyllinen tähän epäonnistumiseen. EU:lla on sen sijaan ollut johtava asema ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja sitä on kannustettava hyödyntämään johtajuuttaan unohtamatta kuitenkaan sitä, että teollisuutemme on jo tehnyt valtavasti toteuttaakseen pakolliset päästövähennykset Euroopassa.

On otettava huomioon, että EU aiheuttaa noin 15 prosenttia koko maailman päästöistä, että arvioiden mukaan EU:n osuus pienentyy 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja että Yhdysvallat, Kiina ja Intia aiheuttavat puolet maailman päästöistä ja niiden osuus kasvaa jatkuvasti. Totean EU:n kansainvälisestä kauppapolitiikasta ilmastonmuutoksen yhteydessä, että vaikka muut eivät lähde mukaamme, meidän on edelleen keskityttävä tieteelliseen tutkimukseen, hiilettömiin energianlähteisiin liittyvään tekniseen innovointiin, energiatehokkuuteen ja vihreiden työpaikkojen luomiseen, jotta voimme parantaa kilpailukykyämme.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Useimpien mietinnössä ehdotettujen toimien toteutus ei edistäisi ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tukemalla Lissabonin sopimusta ja "vapaakauppaa" sekä valvomalla kaupan vapauttamisesta johtuvaa ympäristön pilaantumista sen lievittämiseksi päinvastoin vain pahennetaan planeettaamme ja sen asukkaita yhä enemmän uhkaavaa ympäristön pilaantumista. Tässä on kyse siitä, hyväksymmekö sen, että luonnonvaroja, työntekijöitä ja ihmisiä käytetään edelleen rajattomasti hyväksi pysyvään kriisiin joutuneen vallitsevan kapitalistisen järjestelmän palvelemiseksi. Emme kannata tätä ja vastustamme siksi sitä, että edelleen vaaditaan päästöjen valvontaa päästökauppajärjestelmän kautta, sillä tämä järjestelmä on osoittanut, että päästöt lisääntyvät eivätkä suinkaan vähene. Vastustamme myös laajempaa markkinoiden avaamista ja työn maailmanlaajuista jakautumista, jotta EU pääsisi käsiksi kehitysmaiden resursseihin ja voisi alentaa näin kustannuksia ja lisätä voittoa. Lisäksi vastustamme vihreää kapitalismia, jossa yhdistyvät "ilmastonsuojelu ja kaupan vapauttaminen" sekä "ympäristötuotteiden ja -palvelujen kauppa".

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen.(DE) EU on velvollinen sisällyttämään kauppaan liittyvät ympäristöpolitiikan näkökohdat kansainväliseen kauppapolitiikkaan. Kannatan EU:n ensimmäisiä tämänsuuntaisia askelia, joita se on ottanut kauppasopimuksissaan. Niitä tarvitaan kuitenkin vielä lisää. En kuitenkaan voinut kannattaa 48 kohtaa. Maataloustuet ovat välttämättömiä 500 miljoonan eurooppalaisen elintarviketurvan ja -riippumattomuuden kannalta, ja tämä on minulle erityisen tärkeä asia. Tuet mahdollistavat myös viljelyn monipuolisuuden ja edistävät maisemanhoitoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kansainvälistä kauppapolitiikkaa ja ilmastonmuutoksen haasteita koskevaa mietintöä vastaan, koska en lainkaan hyväksy esittelijän kantaa ja perusteluja. Mietinnössä esitetty vaatimus, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita on vahvistettava kansainvälisten neuvottelujen lopputuloksesta riippumatta, asettaisi eurooppalaiset yritykset epäedulliseen kilpailuasemaan. Esittelijän ehdotus siitä, että tämä haitta hyvitetään protektionistisilla toimilla, kuten unionin rajoilla perittävällä hiiliverolla ja säännellyillä hiilidioksidin vähimmäishinnoilla, heikentäisi kilpailuasemaa teollisuuden tuotantoketjussa kauempana oleviin muihin sektoreihin nähden. Lisäksi nämä toimet vahingoittaisivat unionin ulkomaankauppapolitiikkaa, koska sen olisi entistä hankalampi tehdä tulevia kahdenvälisiä tai monenvälisiä vapaakauppasopimuksia.

Vuosi sitten pidetty Kööpenhaminan kokous osoitti, että jos Euroopan unioni etenee yksin, sen ilmastopolitiikka on tuomittu epäonnistumaan. Tämä johtuu siitä, etteivät sen talouskumppanit anna sanella itselleen EU:n tavoitteita tai menetelmiä. Unionin on tuettava yrityksiä niiden pyrkiessä vähentämään energiankäyttöään ja säilyttämään samalla kansainvälisen kilpailukykynsä. Tämä voitaisiin aloittaa omaksumalla käytännöllisempi lähestymistapa kansainvälisissä neuvotteluissa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä mietintöä, jossa esitetään, miten EU:n kauppapolitiikka voisi edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Esittelijä Jadot toivoo, että EU johtaa asian käsittelyä kansainvälisellä tasolla, tutkii mahdollisuutta ottaa käyttöön pääomasiirtojen kansainvälinen transaktiomaksu ja uudistaa WTO:ta (erityisesti sen polkumyyntisääntöjä), estää Euroopan investointipankkia myöntämästä lainoja hankkeille, joilla on kielteisiä ilmastovaikutuksia ja lopettaa maatalouden vientituet. Kannatan kaikkia näitä asioita.

 
  
MPphoto
 
 

  Marisa Matias (GUE/NGL), kirjallinen. – (RO) Tuotteiden ja palvelujen kauppa aiheuttaa noin 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Monissa valtioissa kulutukseen liittyvät päästöt ovat suurempia kuin tuotantoon liittyvät päästöt. Euroopan unionin on torjuttava näitä "kaupattuja" päästöjä. Tämä on meille ainoa keino alkaa tehokkaasti torjua ilmastonmuutosta. EU ei esimerkiksi voi rahoittaa metsäkadon torjumista ja samalla kannustaa tuomaan puutavaraa ja biopolttoaineita. EU:n on muutettava tuotanto- ja kulutustapojaan eikä ainoastaan ulkoistettava päästöjään. EU:n on kehitettävä kauppapolitiikkaansa kohti tuotteiden eriyttämistä niiden ilmastovaikutuksen perusteella ja edistettävä siten tuotanto- ja kulutustapojen sekä investointistrategioiden muutoksia.

Kauppakumppaniemme ilmastopolitiikkaa ei saa vaarantaa, jotta voitaisiin lisätä Euroopan unionin markkinaosuuksia. EU:n on toimittava aktiivisesti kansainvälisistä kuljetuksista aiheutuvien päästöjen alalla ja varmistettava, että kehitysmaat voivat hyödyntää ilmastoystävällistä teknologiaa. Mietinnössä kannatetaan tämänsuuntaista toimintaa, joten äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Kansainvälistä kauppapolitiikkaa ja ilmastonmuutoksen haasteita ei ole helppo saattaa tasapainoon keskenään, mutta meidän on pyrittävä vähentämään huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjä, joita kansainvälinen kauppa aiheuttaa. Tätä ei voida kuitenkaan tehdä sen kustannuksella, että Euroopan teollisuus menettää kilpailukykynsä, etenkin kun meneillään on vakava talouskriisi ja työttömyys lisääntyy jatkuvasti. Tarvitsemme toimia, joilla säästetään ympäristöä mutta myös vahvistetaan taloutta ja pienennetään hälyttäviä työllisyyslukuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tässä mietinnössä pyritään löytämään ratkaisu globaalistumisen ongelmaan, jonka EU on itse luonut. Euroopan unionin ulkopuolisissa valtioissa tuotetaan täysin erilaisissa oloissa halpatuotteita, jotka kuljetetaan edullisesti Eurooppaan, mikä kohdistaa paineita Euroopan palkkatasoon ja heikentää talouttamme.

Mietinnössä käsitellään tämän vuoksi huomattavasti lisääntyneitä hiilidioksidipäästöjä. Siinä ei kuitenkaan yritetä rasittaa kyseisiä tuotteita kauppahaitoilla vaan päinvastoin kehotetaan siirtämään eurooppalaista teknologiaa ja taitotietoa koko maailmaan. Näin ei kuitenkaan pienennetä globaalistumisen ongelmaa vaan päinvastoin pahennetaan sitä huomattavasti. Äänestin siksi mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin kansainvälistä kauppapolitiikkaa ja ilmastonmuutoksen haasteita koskevan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska kannatan Eurooppa-neuvoston pyrkimystä vähentää Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2050 mennessä. Tämä on mielestäni välttämätön pyrkimys, jotta EU voi saavuttaa uudelleen johtavan aseman ilmastoasioissa, mikä kannustaisi muita valtioita kunnianhimoisempiin sitoumuksiin.

Haluan korostaa, että on tärkeää tehdä kansainvälisesti sitova ilmastonsuojelusopimus, ja kannatan voimakkaasti maailman ympäristöjärjestön perustamista koskevan julkisen keskustelun aloittamista. Lisäksi katson, että on tärkeää lujittaa kaupan ja ilmastonsuojelun välistä myönteistä vuorovaikutusta, asettaa kansainvälisen kaupan hinnat oikeudenmukaisemmalle tasolle ja estää hiilivuodot, edistää tuotteiden eriyttämistä niiden ilmastovaikutusten perusteella, varmistaa, ettei kaupan vapauttaminen vaaranna kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, sisällyttää kuljetukset täysimääräisesti kauppa- ja ilmastoproblematiikkaan sekä parantaa välineitä, joilla varmistetaan kauppa- ja ilmastotoimien johdonmukaisuus ja lisätään EU:n kauppa- ja ilmastotoimien johdonmukaisuutta kehitysmaiden kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen.(RO) Jotta Euroopan unioni voi ottaa johtoaseman ilmastonmuutoksen torjunnassa, sen on parannettava taloutensa kilpailukykyä energiansäästöjen ja uusiutuvien energianlähteiden avulla. Nämä kaksi alaa voivat parantaa EU:n energiavarmuutta, ja ne tarjoavat paljon teollisuuden kehittämiseen, innovointiin, aluesuunnitteluun ja työpaikkojen luomiseen liittyviä mahdollisuuksia.

EU:n on samalla muutettava kahdenvälistä, alueellista ja monenvälistä kauppapolitiikkaansa. Se on välttämätöntä, koska tuotteiden ja palvelujen kauppa aiheuttaa noin 20 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Tämä on haastava hanke. EU on kuitenkin jo ottanut ensimmäiset askeleet oikeaan suuntaan laittoman puun tuonnin, biopolttoaineiden ja ilmailupäästöjen aloilla. Tämä mietintö on syntynyt yritysten, yhdistysten, ammattijärjestöjen ja komission kanssa käytyjen lukuisten keskustelujen tuloksena, ja siinä pyritään määrittämään ne tulevat vaiheet, jotka mahdollistavat EU:n etenemisen tällä tiellä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen.(ES) Kööpenhaminassa pidetyssä Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastohuippukokouksessa saavutettu sopimus oli pettymys, eikä sen avulla pystytä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä alle kahteen celsiusasteeseen. Kööpenhaminan sopimus ei myöskään ole maailmanlaajuinen eikä sitova. EU ei suinkaan ole tämän epäonnistumisen pääsyyllinen, mutta se oli usein näkymätön ja tehoton kokonaisuus, koska se ei pystynyt toimimaan yhtenäisesti, puhumaan yhdellä äänellä eikä asettamaan päästöjen vähentämiselle ja kehitysmaiden tukemiselle tavoitteita, jotka olisivat vastanneet tutkijoiden suosituksia ja parlamentin pyyntöjä. Miksi meillä on niin paljon ongelmia? Tähän kysymykseen ei varmastikaan ole yhtä ainoaa vastausta, mutta merkittävä osa ongelmista johtuu siitä, että monet valtiot eivät ole vielä tehneet paljoakaan taloutensa ekologisen muuntamisen puolesta ja suhtautuvat edelleen epäillen tällaisten toimien taloudellisiin, sosiaalisiin ja demokraattisiin etuihin. Tilanne on tämä, vaikka uusiin energiamuotoihin siirtymisestä sekä kestävämmästä maataloudesta ja liikenteestä on tehty lukuisia tutkimuksia ja saatu myönteisiä kokemuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen.(IT) Vastustamme voimakkaasti tätä mietintöä, koska emme hyväksy siinä omaksuttua puolueellista lähestymistapaa, joka on täysin yhteiskuntamme ja yritystemme taloudellisten etujen vastainen. On pelkkää toiveunta ajatella, että Eurooppa voi yksin ratkaista tämän ongelman, joka johtuu hiilidioksidipäästöjen joutumisesta ympäristöön. Viime vuonna pidetyssä Kööpenhaminan kokouksessa asetettiin liian suuria vaatimuksia, mutta emme ole ottaneet vieläkään opiksemme vaan laadimme jälleen asiakirjan, jossa vaaditaan liikaa, tällä kertaa Cancúnissa järjestettävältä tulevalta ilmastonmuutoskonferenssilta. Jos tämä teksti hyväksytään parlamentissa, olemme täysin varmoja lopputuloksesta: se heitetään roskakoriin, kuten edellinenkin asiakirja. Tässä mietinnössä yritetään näköjään hahmotella ilmastonmuutoskonferenssin (COP16) yhteydessä laadittavan seuraavan asiakirjan keskeiset kohdat.

 
  
  

Mietintö: Yannick Jadot (A7-0310/2010) ja päätöslauselmaesitys (RC-B7-0616/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Goebbels (S&D), kirjallinen. – (FR) En ymmärrä Euroopan parlamentin ilmastonmuutoksen parissa tekemän työn taustalla olevaa logiikkaa. Monien parlamentin jäsenten mielestä unionin olisi tehtävä aina vain enemmän päästöjen vähentämiseksi – vähentää niitä 30, 40 ja 50 prosenttia – mutta emme kuitenkaan onnistu panemaan täytäntöön kuuluisaa EU 2020 -strategiaa. Ihmettelen tätä kantaa, etenkin kun muu maailma ei pane Euroopan toimia merkille. Kööpenhaminassa tehtiin "sopimus" yhdysvaltaisten, kiinalaisten, intialaisten, brasilialaisten ja afrikkalaisten välillä. Euroopan unionia ei edes kutsuttu.

Cancúnissa ei tehdä "sitovaa" sopimusta kuuluisista hiilidioksidipäästöjä koskevista sertifikaateista siitä hyvästä syystä, että Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian lainsäätäjät eivät halua sellaista ja että Kiina, Intia, Brasilia ja muut eivät anna pukea itseään tällä tavoin pakkopaitaan. Euroopan unionin on investoitava enemmän uusiin teknologioihin eikä toimiin, jotka palvelevat vain rahoitusalan keinottelijoita.

 
  
  

Mietintö: Harlem Désir (A7-0317/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen.(FR) Yritysten yhteiskuntavastuu kansainvälisissä sopimuksissa parantaa maailmantalouden hallintotapaa sekä edistää oikeudenmukaisempaa, sosiaalisempaa ja inhimillisempää globalisaatiota ja kestävää kehitystä. Tällä globalisaation aikakaudella kannatan tätä ehdotusta, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisten liiketoimintatapojen moraalia.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen.(PT) Globalisaatio, rahoituskriisi ja sosiaalinen kriisi ovat lisänneet tarvetta tiukentaa maailmantalouden sääntöjä, koska kansainvälisen kauppapolitiikan tarkoituksena on nykyään palvella ainoastaan tiettyjen taloudellisten toimijoiden etuja. Kyseiset toimijat ovat voineet hyötyä markkinoiden vapautumisesta siten, että ne ovat ulkoistaneet osan tuotannostaan ja monipuolistaneet hankintaketjuaan maista, joissa tuotantokustannukset ovat matalia ja sääntelykehys on heikompi.

Hyväksyn siksi mietinnössä ehdotetut periaatteet, joiden mukaan kauppaa käydään EU:n tavoitteiden, erityisesti sen ulkopolitiikan mukaisesti. Tämä voidaan saavuttaa toteuttamalla yritysten yhteiskunta- ja ympäristövastuu kaupan alalla siten, että ne lakkaavat loukkaamasta yhteiskuntavastuun periaatteita. Tämä on sosiaalisen polkumyynnin muoto, jota on säänneltävä hyväksymällä mietintöön sisältyvät ehdotukset, erityisesti ne, jotka liittyvät EU:n ja sen kumppanuusmaiden välisiin oikeudellisen yhteistyön mekanismeihin, joiden avulla voidaan haastaa oikeuteen monikansallisia yrityksiä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ympäristöä tai perusoikeuksia koskeviin rikkomuksiin. Tätä sosiaalisen polkumyynnin muotoa on säänneltävä myös komission uudella aloitteella.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Toisen maailmansodan päättymisestä lähtien Euroopan unioni on hyötynyt valtavasti kansainvälisten markkinoiden avautumisesta. Globalisaatioon yhdistetyllä Euroopan sosiaalisella mallilla on valitettavasti ollut kuitenkin vähäinen vaikutus kansainvälisiin kauppaneuvotteluihin. Tästä onkin kyse päätöslauselmassa, jonka puolesta äänestin tällä viikolla. Tällä päätöslauselmalla haluan kehottaa Euroopan unionia omaksumaan voimakkaan kannan sosiaaliseen polkumyyntiin. Päätöslauselmassa vaaditaan sisällyttämään OECD:n, ILO:n ja YK:n tunnustama yritysten yhteiskuntavastuun käsite yleiseen tullietuusjärjestelmään. Siinä myös kehotetaan komissiota toteuttamaan uusia vaikutustenarviointeja, joissa arvioidaan kauppasopimusten vaikutuksia eurooppalaisiin pk-yrityksiin. Lisäksi päätöslauselmassa todetaan, että yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva lauseke on sisällytettävä automaattisesti kaikkiin uusiin sopimuksiin. Kuten kestävän kehityksen alalla Euroopan unionin on ryhdyttävä sanoista tekoihin, ylläpidettävä sosiaalista malliaan ja edistettävä sen avulla kehitystä samanaikaisesti globalisaation kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen.(LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä esitetään Euroopan parlamentin ehdotukset konkreettisista toimista, joilla edistetään yritysten yhteiskuntavastuuta Euroopan unionin kauppapolitiikan yhteydessä. Haluan todeta, että kansainvälinen talous- ja rahoituskriisi on aiheuttanut sosiaalisen kriisin kaikkialla ja että tämä on pelkästään lisännyt tiukkojen sääntöjen tarvetta, jotta maailmantaloutta voitaisiin valvoa paremmin ja jotta se ei kehittyisi yhteiskuntien tarpeiden kustannuksella. EU:n kauppapolitiikan on siksi oltava yhdenmukaista kaikkien unionin tavoitteiden ja erityisesti sen ulkopoliittisten tavoitteiden kanssa. Euroopan unionin on tärkeää myös varmistaa, että sen yhteinen kauppapolitiikka ei aiheuta vahinkoa sen sosiaaliselle mallille ja ympäristöpolitiikalle, vaan pikemminkin edistää niiden suojelemista.

Euroopan parlamentin tavoin kehotan komissiota parantamaan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointimalliaan, jotta siinä otettaisiin asianmukaisesti huomioon kauppaneuvottelujen taloudelliset, sosiaaliset sekä ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevat vaikutukset, ilmastonmuutoksen torjumista koskevat tavoitteet mukaan lukien. Komission on myös seurattava EU:n kumppanuusvaltioiden kanssa tehtyjä kauppasopimuksia laatimalla ennen sopimuksen allekirjoittamista ja sen jälkeen kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointeja, joissa otetaan huomioon erityisesti haavoittuvat alat.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen.(RO) EU:lla on ratkaisevan tärkeä asema pyrittäessä luomaan uusi hallintotapa. Tätä tavoitetta ajatellen on edistettävä kansainvälisten toimielinten toimien yhdenmukaisuutta. Alkaa olla selvää, että EU:n on pohdittava kauppapoliittisia menettelytapoja, joita se haluaa noudattaa arvioidessaan kauppastrategiaansa uudelleen. Jos se haluaa lähettää selkeän protektionismin vastaisen viestin, sen on varmistettava kansainvälisen kaupan oikeudenmukaisuus.

Euroopan unionin on puolustettava kaupallisia etujaan, mutta noudatettava samalla standardejaan ja arvojaan sekä varmistettava, että muutkin noudattavat niitä. Emme saa unohtaa, että yritysten on noudatettava Euroopassa tiukkoja sosiaalisia ja ympäristöä koskevia sääntöjä. EU:n on pystyttävä vaatimaan samaa kauppakumppaneiltaan, erityisesti kehittyviltä valtioilta, sekä pitämään kiinni laadusta ja kestävyydestä erityisesti sen alueelle tuotavien elintarvikkeiden kohdalla, jotta kaupankäynti säilyy oikeudenmukaisena ja tasapuolisena. Unionin on aloitettava vuoropuhelu kumppaniensa kanssa ja löydettävä yhteinen perusta arvojensa välittämiseen. Pyrittäessä lisäämään avoimuutta ja aloittamaan vuoropuhelu Euroopan parlamentilla on saamiensa uusien toimivaltuuksien perusteella keskeinen rooli, sillä sen tehtävänä on antaa neuvotteluihin poliittinen ja moraalinen valtuutus.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen.(PT) Talouden globalisaatio ja kansainvälinen kauppa ovat lisänneet maiden välistä kilpailua, mikä on ajoittain johtanut vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristövahinkoihin. Äänestin mietinnön puolesta, koska sillä on mielestäni erityisen tärkeä merkitys varmistettaessa, että kehitetään kestävämpää politiikkaa, jossa otetaan huomioon sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät asiat etenkin edistämällä yritysten yhteiskuntavastuuta.

On oleellista, että muilla alueilla investoivat ja toimivat eurooppalaiset yritykset menettelevät eurooppalaisten arvojen ja kansainvälisesti sovittujen normien mukaisesti. Mietinnössä ehdotetaan erityisesti, että unionin neuvottelemiin kauppasopimuksiin olisi vastedes sisällytettävä kestävää kehitystä koskeva luku, johon sisältyy yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva lauseke. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Käsiteltävänä olevasta mietinnöstä ilmenee, että tavoitteena on sisällyttää yritysten menettelytapoihin arvot, joita Euroopan unioni ja sen edeltäjät ovat aina noudattaneet.

Tämä tavoite on erinomainen, jos se toteutetaan asianmukaisesti ja jos se ei aseta yrityksillemme rasitteita, jotka estävät niiden kilpailukyvyn. Sitä nimittäin rajoittavat jo esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia ja ympäristöseikkoja koskevat liian jäykät säännöt (vaikka jäsenvaltioissa ei missään tapauksessa kyseenalaisteta kustannusrakenteiden laajentumisen tuomia sosiaalietuuksia).

Meidän on siksi oltava mielestäni varovaisia, sillä nyt ei ole oikea hetki lisätä rasitteita, elleivät kaikki pidä niitä tarpeellisina ja ole valmiita hyväksymään niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen.(FR) Ulkomaiset investoinnit ovat keskeinen seikka kehittyvien valtioiden ja kehitysmaiden taloudessa. Kyseisten valtioiden kehno sosiaali- ja ympäristölainsäädäntö voi johtaa kohtuuttomiin työoloihin, ihmisoikeuksien loukkauksiin ja ympäristövahinkoihin. Euroopan parlamentti on siksi vaatinut, että Euroopan unionin tekemiin kauppasopimuksiin sisällytetään yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva lauseke, jota sovelletaan kehitysmaihin investoiviin yrityksiin. Kyseisen lausekkeen nojalla näiden yritysten sekä niiden tytäryhtiöiden ja tuotantoketjun olisi tehtävä selkeitä ja todistettavissa olevia sitoumuksia liiketoimintansa sosiaalisten ja ympäristöä koskevien vaikutusten yhteydessä. Lausekkeen ansiosta myös uhrit voisivat panna vireille oikeudellisia menettelyjä. Tämä on paras ratkaisu pyrittäessä varmistamaan, että sosiaaliturva ja ympäristönormit parantuvat koko maailmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä todetaan, että kansainvälisen kaupan alalla tarvitaan uudenlaista sääntelyä. Näiden tehokkaampien ja paremmin täytäntöön pantujen sääntöjen pitäisi myötävaikuttaa sellaisen kestävämmän politiikan kehittämiseen, jossa otetaan tosiasiallisesti huomioon sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät huolenaiheet eikä vain pyritä tuottamaan yrityksille voittoa hinnalla millä hyvänsä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Yritysten yhteiskuntavastuuta määrittävät periaatteet on hyväksytty kaikilta osin kansainvälisellä tasolla, ja ne koskevat ennen kaikkea yrityksiltä odotettavaa vastuullista toimintaa, joka edellyttää voimassa olevan lainsäädännön noudattamista erityisesti verotuksen, työllisyyden, työmarkkinasuhteiden, ihmisoikeuksien, ympäristön, kuluttajien oikeuksien ja korruption torjuntaan osallistumisen aloilla. Minusta on siksi erittäin myönteistä, että EU aikoo sisällyttää tuleviin kauppasopimuksiin kestävää kehitystä koskevan luvun, johon sisältyy yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia lausekkeita.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen.(PT) Euroopan unioni kannattaa sitä, että tavoitteena on edistää yritysten yhteiskuntavastuuta. Unionin on varmistettava, että sen toteuttamilla ulkoisilla toimilla myötävaikutetaan tehokkaasti kohdemaiden kestävään ja sosiaaliseen kehitykseen. Lisäksi sen on varmistettava, että eurooppalaisten yritysten toimet – riippumatta siitä, missä ne investoivat ja toimivat – ovat eurooppalaisten arvojen ja kansainvälisesti sovittujen normien mukaisia.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan mukaan Euroopan unionin kauppapolitiikkaa "harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti", ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaan Euroopan unioni edistää osaltaan muun muassa "maapallon kestävää kehitystä, kansojen välistä yhteisvastuuta ja keskinäistä kunnioitusta, vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa, köyhyyden poistamista ja ihmisoikeuksien, erityisesti lapsen oikeuksien suojelua, sekä kansainvälisen oikeuden tarkkaa noudattamista ja kehittämistä, etenkin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamista".

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen.(FR) Äänestin yritysten yhteiskuntavastuuta kansainvälisissä kauppasopimuksissa koskevan mietinnön puolesta. Globalisaatio on synnyttänyt ankaraa kilpailua maiden välille, mikä on puolestaan johtanut siihen, että monet monikansalliset yritykset toimivat kehitysmaissa tavalla, jota ei voida hyväksyä: ne eivät noudata keskeisiä työelämän normeja, loukkaavat ihmisoikeuksia ja vahingoittavat ympäristöä. Parlamentti vaatii, että yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva lauseke sisällytetään kaikkiin Euroopan unionin tekemiin kansainvälisiin kauppasopimuksiin. Kyseisessä lausekkeessa velvoitettaisiin julkaisemaan säännöllisesti kertomus yritysten sekä niiden tytäryhtiöiden ja toimitusketjun toiminnan sosiaalisista ja ympäristöä koskevista vaikutuksista. Mietinnössä vaaditaan perustamaan kauppasopimusten yhteydessä EU:n ja sopimusvaltioiden välisiä oikeudellisen yhteistyön mekanismeja, jotta uhreille voidaan taata mahdollisuus panna vireille oikeudellinen menettely, jos monikansalliset yritykset ja niiden tytäryhtiöt eivät noudata sosiaali- ja ympäristölainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen.(LT) Kannatin mietintöä, sillä kuten tiedätte, kansainvälisen kaupan kasvu on perusteltua vain, jos sillä myötävaikutetaan talouskehitykseen, työllisyyteen ja elintason parantamiseen. Tämä on ainoa tapa varmistaa, että kaupan vapauttaminen koetaan myönteisenä ja hyväksytään. Se herättää päinvastoin voimakkaita vastalauseita, jos se toteutetaan työpaikkojen menetyksen kustannuksella tai jos se vaarantaa ihmisten elinolot, sosiaaliset oikeudet ja ympäristön. Tämän vuoksi kauppapolitiikkaa ei pidä tarkastella ainoastaan tiettyjen taloudellisten tekijöiden välittömien etujen näkökulmasta. Kaupan vapauttamisella on eri valtioissa hyvin erilaisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, joita on säänneltävä ja toisinaan myös tasapainotettava, koska kaupan vapauttaminen on prosessi, jossa on aina voittajia ja häviäjiä. Kansainvälisen kaupan kehityksestä seuraa yleistä etua ainoastaan silloin, kun tietyt ehdot täyttyvät. Tästä syystä kaupan vapauttamista, myös käytännön järjestelyjä ja kaupan määrää, on valvottava, mikä on osoittautunut yhä selvemmäksi globalisaation kiihtyessä. Sen vuoksi EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön on sisällytettävä kansainvälisen kaupan sääntöihin kestävää kehitystä ja työelämän oikeuksia koskevia todellisia takeita. Tämä Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin tavoitteiden mukainen välttämättömyys noudattaa EU:n kansalaisten odotuksia. Tähän mennessä kauppa ja yritysten yhteiskuntavastuu eivät ole juurikaan kohdanneet. Yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien periaatteiden sisällyttäminen kansainvälisen kaupan sääntöihin antaisi EU:lle mahdollisuuden painostaa yrityksiä parantamaan toimintaansa sekä tehostaa työelämän normien ja ympäristönormien kunnioittamista niissä valtioissa, jotka ovat allekirjoittaneet kauppasopimuksen EU:n kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen.(DE) Äänestin mietinnön puolesta, koska kauppaa käyvillä yrityksillä on mielestäni tietty vastuu niille työskenteleviä ihmisiä kohtaan. Vasta sisällyttämällä yhteiskuntavastuuta koskevia lausekkeita kolmansien maiden kanssa tehtäviin kauppasopimuksiin luodaan tasavertaiset edellytykset EU:ssa ja kolmansissa maissa toimiville yrityksille sekä suojellaan työntekijöitä. Tällaisten lausekkeiden laadinnassa on kuitenkin noudatettava suhteellisuusperiaatetta. Ne eivät saa aiheuttaa epätasapainoa eivätkä vaikeuttaa kauppaa niin voimakkaasti, että se vaikuttaa haitallisesti ensin työntekijöihin ja myöhemmin myös kuluttajiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen.(RO) Kaupan vapauttamisella on eri valtioissa erilaisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, joita on säänneltävä useimmissa tapauksissa. Yhteinen kauppapolitiikka on sovitettava yhteen Euroopan unionin kokonaistavoitteiden kanssa, eikä se saa palvella pelkästään suurten taloudellisten toimijoiden lyhyen aikavälin etuja.

Äänestin mietinnön puolesta, koska sisällyttämällä yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia periaatteita kansainvälistä kauppaa koskeviin sääntöihin Euroopan unioni voi nähdäkseni painostaa yrityksiä ja sen kanssa kauppasopimuksia tekeviä valtioita varmistamaan työelämän normien noudattamisen. Näin voimme taata, että toteuttamamme ulkoiset toimet edistävät tosiasiallisesti kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja että yritykset noudattavat kansainvälisesti sovittuja normeja ja arvoja.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan kollegani Harlem Desirin mietintöä yritysten yhteiskuntavastuusta. Hän katsoo, että yritysten yhteiskuntavastuu on tehokas väline kilpailukyvyn, työtaitojen ja koulutusmahdollisuuksien, työturvallisuuden ja työympäristön parantamisessa, työntekijöiden oikeuksien sekä paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen oikeuksien suojelussa ja kestävän ympäristöpolitiikan sekä hyvien käytäntöjen vaihdon edistämisessä paikallisella, kansallisella, Euroopan ja kansainvälisellä tasolla. Hän toteaa kuitenkin selvästi, ettei sillä voida korvata työlainsäädäntöä taikka yleisiä tai alakohtaisia työehtosopimuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) Yritysten yhteiskuntavastuu voi olla pelkkää silmänlumetta, ja vaikka se vähentää tietyntyyppisiä väärinkäytöksiä, siitä voi syntyä sellainen käsitys, että muuntyyppiset väärinkäytökset ovat hyväksyttäviä. Yritysten yhteiskuntavastuu voi kuitenkin tarjota käsitteellisen ja oikeudellisen kehyksen tuotantoa koskeville valtion toimille sekä sosiaalisille ja ekologisille oloille, joissa se toteuttaa niitä. Kannatan mietintöä tämän tavoitteen osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikkien kansainvälisen kaupan alalla toimivien yritysten on noudatettava voimassa olevan lainsäädännön periaatteita, jotka koskevat erityisesti verotusta, työllisyyttä, työmarkkinasuhteita, ihmisoikeuksia, ympäristöä, kuluttajien oikeuksia ja yritysten osallistumista korruption torjuntaan. On siksi äärimmäisen tärkeää, että tuleviin kauppasopimuksiin sisällytetään tällaisia lausekkeita.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tämänkin mietinnön tavoitteena on lisätä EU:n sääntelyä talouden alalla. Useaan otteeseen on kuitenkin jo käynyt ilmi, etteivät Euroopan unionin rajoitukset vahvista taloutta eivätkä paranna elämänlaatua, vaan niillä on pikemminkin päinvastaisia vaikutuksia. Esittelijä onneksi tietää, miten tärkeää on pitää globalisaatio aisoissa. Hän vaatii ponnekkaasti, että kansainvälinen kauppa vapautetaan vain siinä määrin kuin siitä on hyötyä kaikille yhteiskunnan tasoille ja vain, jos se parantaa elämänlaatua. Äänesti siksi tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen.(IT) Ilmasto-, energia- ja elintarvikekriisien jälkeen sosiaalisen kriisin kaikkialla aiheuttanut kansainvälinen rahoituskriisi on pelkästään lisännyt tiukkojen sääntöjen tarvetta, jotta maailmantaloutta voitaisiin valvoa paremmin ja jotta se ei kehittyisi yhteiskuntien tarpeiden kustannuksella.

Tämä vaatimus koskee myös globalisaation näkökulmasta keskeisessä asemassa olevaa kansainvälistä kauppaa. Maailman kaikkien kansalaisten kannalta kansainvälisen kaupan kasvu on perusteltua ainoastaan, jos sillä myötävaikutetaan talouskehitykseen, työllisyyteen ja elintason parantamiseen. Tämä on ainoa tapa varmistaa, että kaupan vapauttaminen koetaan myönteisenä ja hyväksytään. Se herättää päinvastoin voimakkaita vastalauseita, jos se toteutetaan työpaikkojen menetyksen kustannuksella tai jos se vaarantaa ihmisten elinolot, sosiaaliset oikeudet ja ympäristön.

Tämän vuoksi kauppapolitiikkaa ei pidä tarkastella ainoastaan tiettyjen taloudellisten tekijöiden välittömien etujen näkökulmasta. EU:n kauppapolitiikan on oltava yhdenmukaista kaikkien unionin tavoitteiden ja erityisesti sen ulkopoliittisten tavoitteiden kanssa, sillä ulkopolitiikka on eräs keinoista, joilla EU edistää globalisaatiota koskevaa käsitystään sääntelystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Yritysten yhteiskuntavastuuta kansainvälisissä kauppasopimuksissa koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman on tarkoitus olla varoitus ja edistysaskel tiellä kohti uutta sosiaalista mallia, joka perustuu etiikkaan ja yhteiskuntavastuuseen liike-elämässä. Tuntemamme hyvinvointivaltion epäonnistuttua on luotava uusia realiteetteja, ja yritysten yhteiskuntavastuu voi olla liikkeelle paneva voima uudessa muutosmallissa.

Talouskriisi ja sen sosiaaliset seuraukset ovat todellakin pahentaneet maailmanlaajuisia ongelmia. Yritysten yhteiskuntavastuuta koskevat periaatteet on hyväksytty kaikilta osin kansainvälisellä tasolla – niille ovat antaneet hyväksyntänsä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), Kansainvälinen työjärjestö (ILO) ja Yhdistyneen Kansakunnat (YK).

Yritysten yhteiskuntavastuun lisääminen on Euroopan unionin tukema tavoite, ja minäkin kannatan sitä. Haluan tässä yhteydessä myös korostaa, että kannatan Maailman kauppajärjestön (WTO) yhteydessä toimivan sellaisen kauppaa ja ihmisarvoista työtä käsittelevän komitean perustamista, jossa voitaisiin keskustella erityisesti kansainväliseen kauppaan liittyvistä työelämän normeista, erityisesti silloin kun ne liittyvät lasten työssäkäyntiin, sekä yritysten yhteiskuntavastuuta koskevista kysymyksistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (ES) Tässä päätöslauselmassa Euroopan parlamentti toteaa, että rahoituskriisi ja sen yhteiskunnalliset seuraukset ovat terävöittäneet globaalit haasteet ja johtaneet maailmanlaajuisesti keskusteluihin maailmantalouden uudenlaisesta sääntelystä ja tähän liittyvistä hallintokysymyksistä, kansainvälinen kauppa mukaan lukien. Parlamentti katsoo, että uusien, tehokkaampien ja paremmin täytäntöön pantujen sääntöjen pitäisi myötävaikuttaa sellaisen kestävämmän politiikan kehittämiseen, jossa otetaan aidosti huomioon sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät huolenaiheet. Parlamentti panee lisäksi merkille, että globalisaatio on lisännyt ulkomaisten sijoittajien houkuttelemiseen tähtäävää maiden välistä kilpailupainetta sekä yritysten välistä kilpailua. Tämä on ajoittain johtanut siihen, että hallitukset sietävät ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien vakavaa rikkomista sekä ympäristövahinkoja houkutellessaan kauppaa ja investointeja.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0623/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni on perustamisestaan lähtien pyrkinyt toteuttamaan tavoitteenaan olevat sisämarkkinat. Kilpailulainsäädäntö on tukenut näitä pyrkimyksiä. Kilpailupolitiikassa ei ole suinkaan tarkoitus suosia suuria konserneja, vaan tavoitteena on tosiasiassa suojella pieniä toimijoita kilpailua vääristäviltä käytännöiltä. Yritysten väliset sopimukset – jotka koskevat esimerkiksi tutkimusohjelmien tukemista – voivat kätkeä rajoittavat kauppakäytännöt, joilla on tarkoitus eliminoida kilpailija. Euroopan unionin talouden dynaamisuus liittyy osittain juuri yhteistyökykyyn. Euroopan komissio on näin ollen omaksunut käytännönläheisen poliittisen menettelytavan. Komissio perustaa säännöllisesti sopimusten ryhmiä, jotka voivat kiertää tiukkoja kilpailusääntöjä silloin, kun se osoittautuu hyödylliseksi. Uudistaessaan näitä sääntöjä Euroopan komissio on osallistunut laajoihin neuvotteluihin. Kaiken kaikkiaan ehdotetussa lainsäädännössä on otettu huomioon Euroopan parlamentin ilmaisemat kannat, ja se on tätä asiaa koskevien näkemystemme mukainen. Äänestin siksi päätöslauselman puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kahden kyseessä olevan ryhmäpoikkeusasetuksen – erikoistumissopimuksia koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen (komission asetus (EY) N:o 2658/2000) sekä tutkimus- ja kehityssopimuksia koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen (komission asetus (EY) N:o 2659/2000) – voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2010. Komissio aikoo antaa kaksi uutta ryhmäpoikkeusasetusta, joilla muutetaan aiempia asetuksia ja tiettyjä suuntaviivoja, jotta sidosryhmät voisivat analysoida ja ymmärtää, ovatko heidän yhteistyösopimuksensa kilpailusääntöjen mukaisia. Tällä hetkellä on olemassa uusi kodifiointia vaativa komission ja tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johdettu sääntökokoelma. Kannatan päätöslauselmaa ja erityisesti sitä, että Euroopan parlamentin tavoitteena on varmistaa sidosryhmien oikeusvarmuus. Suuntaviivoja vahvistaessaan EU:n on mielestäni otettava huomioon EU:n ja koko maailman kansallisten kilpailuviranomaisten kokemukset. Minusta olisi hyödyllistä aloittaa kansainväliset neuvottelut maailmanlaajuisesti yhtenevistä kilpailusäännöistä, koska monet sopimukset ja käytännöt kuuluvat eri kilpailujärjestelmien piiriin, mikä estää sidosryhmiä kilpailemasta markkinoilla tasapuolisin toimintaedellytyksin.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen.(IT) Terve markkinatalous ei voi toimia, ellei siinä käytävän kilpailun tilaa valvota jatkuvasti. Tällaisessa valvonnassa ei kuitenkaan voida soveltaa ideologisesti samoja parametreja kaikkiin. Kunkin markkinapaikan tilannetta on todellakin tutkittava tapauskohtaisesti, jotta sitä voidaan arvioida oikeudenmukaisesti sellaisten periaatteiden noudattamisen osalta, jotka mekaanisesti sovellettuina johtaisivat paradoksaalisiin ja talouden vastaisiin tilanteisiin. Komissio ansaitsee näin ollen kiitosta siitä, että se on pyrkinyt valvomaan horisontaalista yhteistyötä erikoistumissopimuksissa sekä tutkimus- ja kehityssopimuksissa. Nämä ovat kaksi varsin herkkää alaa, joiden erityiskohtelu on perusteltua niiden erityispiirteiden vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Oikeussääntöjen mukaisesti hyväksytyt yritysten väliset horisontaaliset sopimukset ovat yritysten yhteistyömuoto, jota usein tarvitaan sellaisten huomattavien taloudellisten etujen saavuttamiseksi, jotka hyödyttävät lopulta markkinoita ja kuluttajia. Kyse on yleensä yhteistyöstä, jossa markkinaosapuolet eivät sovita yhteen kilpailutoimiaan, joten ne eivät vaikuta kilpailukykyyn vaan edistävät tuottoja, jotka eivät olisi muuten mahdollisia. Tästä syystä kyseisiin sopimuksiin ei sovelleta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa. Tämä pätee erityisesti erikoistumissopimuksiin sekä tutkimus- ja kehityssopimuksiin. Niistä säädetään asetuksissa (EY) N:o 2659/2000 ja N:o 2658/2000, joiden tarkistamista komissio nyt ehdottaa. Nyt kun Euroopassa on investoitava tutkimukseen ja kehittämiseen sekä innovointiin, on tärkeää luoda kilpailulainsäädännön mukaisesti oikeudelliset edellytykset sille, että markkinoilla toimivien yritysten välillä voidaan toteuttaa tarvittavat synergiaedut.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen.(PT) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 ja 3 kohdan, 103 artiklan 1 kohdan sekä 105 artiklan 3 kohdan mukaan yritysten välisen horisontaalisen yhteistyön muodot ovat sallittuja, jos ne osaltaan tehostavat tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä ja hyödyttävät myös kuluttajia. Äänestin päätöslauselman puolesta. Kun nimittäin otetaan huomioon, että lainsäädäntöä on muutettu huomattavasti asetusten ja horisontaalisten suuntaviivojen hyväksymisen jälkeen ja että komissio on saanut viime vuosina kokemusta näiden sääntöjen soveltamisesta, nyt on nähdäkseni kodifioitava uusi komission antama sääntökokoelma, jossa otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen asiaa koskeva oikeuskäytäntö.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen.(LT) Hyväksyn ehdotuksen, koska horisontaaliset sopimukset aiheuttavat yleensä enemmän kilpailuun liittyviä ongelmia kuin vertikaaliset sopimukset, ja olen siksi tyytyväinen siihen, että komissio suhtautuu tiukemmin markkinaosuusrajojen asettamiseen horisontaalisten sopimusten yhteydessä. Lisäksi katson, ettei tämä lähestymistapa saa kuitenkaan johtaa monimutkaisempaan sääntelykehykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Pidän myönteisenä, että komissio on aloittanut kaksi erillistä julkista kuulemista horisontaalista yhteistyötä koskeviin sopimuksiin sovellettavien kilpailusääntöjen uudelleenarvioinnin yhteydessä. Päätöslauselmassa korostetaan, että päätöksentekoprosessissa on tärkeää kuulla sidosryhmien näkemyksiä ja ottaa ne mahdollisimman hyvin huomioon, jotta saadaan aikaiseksi realistinen ja tasapainoinen sääntelykehys.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Horisontaalista yhteistyötä koskeviin sopimuksiin sovellettavia kilpailusääntöjä on tärkeää arvioida uudelleen, jotta voidaan lisätä yhteistyötä yritysten välillä erityisesti tutkimuksen ja kehityksen alalla. Uudelleenarviointi auttaa näin ollen luomaan synergiaetuja kaikkien yhteistyöalojen kehittämistä varten. On kuitenkin pidettävä mielessä, että tämäntyyppisen yhteistyön tarkoituksena ei ole kilpailusääntöjen laiminlyönti.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Horisontaaliset yhteistyösopimukset voivat tuoda huomattavia taloudellisia etuja. Kilpailijat esimerkiksi jakavat riskin, kustannuksia säästyy, investoinnit, taitotieto ja tuotteiden laatu parantuvat, ja monipuolisuus ja innovaatiot voidaan toteuttaa aiempaa nopeammin. Toisaalta horisontaalista yhteistyötä koskevat sopimukset voivat rajoittaa kilpailua, jos kilpailijat asettavat hinnat, määräävät tuotannosta tai velvoittavat jakamaan markkinat. Selkeät sopimukset, joilla varmistetaan vakaus, olisivat siksi erittäin tervetulleita. Äänestän tyhjää, koska kaikkia kohtia ei ole vielä muotoiltu riittävän selkeästi.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Kannatin päätöslauselmaa, jossa käsitellään horisontaalista yhteistyötä koskeviin sopimuksiin sovellettavien kilpailusääntöjen uudelleenarviointia, koska siinä otetaan huomioon komission toiminta, etenkin komission toiminnan avoimuus sen ollessa tekemisissä parlamentin kanssa, sekä se, että komissio aloitti avoimessa hengessä tämän tarkistusprosessin, jossa on tarkoitus kuulla kaikkia sidosryhmiä.

Säädöksen uudelleenarvioinnissa on aina kiinnitettävä huomiota oikeusvarmuuteen. Yhdyn päätöslauselmassa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan on oleellista, että lopullisen uuden sääntelykehyksen hyväksymisen jälkeen laaditaan yhteenvetomuistio ja uusi sarja usein kysyttyjä kysymyksiä, joiden avulla nämä puitteet selitetään yksityiskohtaisesti kaikille markkinatoimijoille. Olen parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että tätä olisi tarkasteltava osana immateriaalioikeuksien suojelua koskevaa yhtenäistä sääntelykehystä. Immateriaalioikeudet edistävät merkittävästi innovointia, minkä vuoksi niitä on tärkeää kunnioittaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen.(ES) Päätöslauselmassa Euroopan parlamentti pitää myönteisenä, että komissio on aloittanut kaksi erillistä julkista kuulemista horisontaalista yhteistyötä koskeviin sopimuksiin sovellettavien kilpailusääntöjen uudelleenarvioinnin yhteydessä. Parlamentti korostaa, että päätöksentekoprosessissa on tärkeää kuulla sidosryhmien näkemyksiä ja ottaa ne mahdollisimman hyvin huomioon, jotta saadaan aikaiseksi realistinen ja tasapainoinen sääntelykehys. Lisäksi se kehottaa komissiota täsmentämään selkeästi uudelleenarviointiprosessin lopussa, millä tavoin se on ottanut huomioon sidosryhmien panoksen.

 
  
 

(Istunto keskeytettiin klo 13.20 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

 
Päivitetty viimeksi: 3. toukokuuta 2011Oikeudellinen huomautus