Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/0160(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0340/2010

Keskustelut :

PV 14/12/2010 - 15
CRE 14/12/2010 - 15

Äänestykset :

PV 15/12/2010 - 9.3
CRE 15/12/2010 - 9.3
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0478

Puheenvuorot
Keskiviikko 15. joulukuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

10. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Hyvät kollegat, äänestysselityksiä on paljon, joten meidän täytyy pitää tiukasti kiinni puheajoista. Keskeytän jokaisen puhujan minuutin jälkeen. Pahoittelen tätä, mutta näin se nyt vain on.

 
  
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Neuvoston muuttama esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011

 
  
MPphoto
 

  Ashley Fox (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan kertoa, miksi äänestin vuoden 2011 talousarviota vastaan. Äänestin sitä vastaan, koska näinä kovina aikoina EU:n täytyy osoittaa malttia. Meidän pitäisi leikata menojamme sen sijaan, että lisäämme niitä. Minun mielestäni oli häpeällistä, että komissio ehdotti alun perin kuuden prosentin lisäystä ja parlamentti tuki tätä.

Mielestäni pääministeri David Cameron teki hyvää työtä viedessään väkisin läpi lisäyksen alentamisen 2,9 prosenttiin. Tiedämme kuitenkin, että se oli kompromissi. Brittikonservatiivit eivät ole erityisen tyytyväisiä tähän kompromissiin ja olen ylpeä siitä, että äänestin EU:n tuhlaavaisuutta vastaan.

 
  
MPphoto
 

  Sirpa Pietikäinen (PPE). - (FI) Arvoisa puhemies, on merkittävää, että parlamentti ensimmäistä kertaa pääsi hyväksymään budjetin. Seuraavissa budjettilinjoissa parlamentin on mielestäni pidettävä huoli siitä, että EU:n mahdollisuudet oman rahoitusosuuden lisäämiseen ja myöskin siihen, että budjetti tukee materiaalitehokkuutta ja ilmastonmuutospolitiikkaa omilla linjavalinnoillaan, ja tätä kautta myöskin Eurooppa 2020 -strategiaa ja vihreämpää taloutta, on ensisijaisen tärkeää.

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, kollegani Ashley Foxin ja monien brittikonservatiivien tapaan minäkin olen tästä huolissani.

Miten kehtaamme pyytää kasvattamaan veronmaksajien osuutta näinä hankalina aikoina, kun hallitukset Euroopan unionin jäsenvaltioissa – itse asiassa hallitukset kaikkialla maailmassa – pyrkivät kiristämään vyötä ja hillitsemään kuluja? On todellakin aika kiristää vyötä ja näyttää esimerkkiä. Meidän ei olisi pitänyt pyytää kasvattamaan menoja, eikä meidän olisi pitänyt edes pyytää menojen pitämistä ennallaan; meidän olisi pitänyt pyytää, että EU:n talousarviota pienennetään. Siten Euroopan unionin veronmaksajat voisivat ottaa poliitikot vakavasti ja tietäisivät, että ymmärrämme heidän tuskansa näinä aikoina ja jaamme tuon tuskan heidän kanssaan. Sen sijaan vaikutamme etuoikeutetulta eliitiltä, joka ei välitä yhtään kansalaisista, jotka ovat valinneet meidät tähän tehtävään.

 
  
  

Mietintö: Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Helga Trüpel (A7-0369/2010)

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, oikeus osallistua talousarvion laadintaan on parlamenttien keskeinen oikeus. Tämä pätee myös Euroopan parlamenttiin. Vastuu, luottamus ja kumppanuus ovat kolme avaintekijää Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston välisessä yhteistyössä. Vuoden 2011 talousarviota koskeva kuulemismenettely ei lisännyt luottamusta tässä mielessä. Pyydän komissiota ja erityisesti neuvostoa kunnioittamaan Euroopan parlamentin oikeuksia, sillä kuten jo totesin, oikeus osallistua talousarvion laadintaan on Euroopan parlamentin keskeinen oikeus.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, eilen mietin, olenko joutunut avaruusaikajatkumon pyörteisiin ja päätynyt 1970-luvulle. Tänään mietin, olenko sittenkin 1770-luvulla.

Haluan siteerata erästä Thomas Jeffersonin toteamusta etähallinnosta. Hän sanoi, että "pitkän etäisyyden päästä ja kaukana äänestäjiensä valvovan silmän alta hallitsijoiden on välttämätöntä pyrkiä korruptioon, rosvoukseen ja tuhlailuun". Siinäpä vasta täydellinen kuvaus EU:n talousarviosta, jota koskeva tilinpäätös on vahvistamatta, jonka varoja väärinkäytetään ja jonka määrärahoja nostetaan jatkuvasti huolimatta siitä, että kaikki 27 jäsenvaltiota pyrkivät hillitsemään kulujaan. Juuri näin käy, kun verotuksen, edustuksen ja menojen välillä ei ole yhteyttä ja kun EU odottaa saavansa kiitosta rahan käytöstä ja välttävänsä kritiikin sen lisäämisestä.

Ainut keino palauttaa määrärahat yleisen mielipiteen hyväksymälle tasolle on siirtää vastuu talousarviosta takaisin kansallisille parlamenteille – kansallisille parlamenteille, jotka ovat tilivelvollisia äänestäjilleen, eli veronmaksajilleen.

 
  
  

Mietintö: Jean-Paul Gauzès (A7-0340/2010)

 
  
MPphoto
 

  Cristiana Muscardini (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, kannatamme tätä toimenpidettä ja kiitämme esittelijää, joka oli erittäin tarkka työssään.

Uskomme kuitenkin, että tämän pitäisi pakottaa unionin toimielimet valvomaan jatkossakin uuden välineen kehitystä, sillä epäselviä tilanteita on valitettavasti tullut liian usein vastaan menneisyydessä. Ne taas ovat vaikuttaneet kielteisesti rahoitusjärjestelmään, mikä on koitunut yritysten ja säästäjien haitaksi.

Mielestämme on erittäin tärkeää, että meillä on uusi eurooppalainen luottoluokituslaitoksia koskeva järjestelmä ja että valvomme kaikkia keskuspankkiviranomaisia. Siten voimme varmistaa, että luottoluokitukset vastaavat tehokkaasti nykyaikaista rahoitusjärjestelmää ja hyödyttävät kansalaisia. Näin ollen kiitän esittelijää.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, kysymys kuuluu seuraavasti: kuka valvoo valvontaviranomaisia? Jopa jalkapallotuomarien on läpäistävä valvonta- tai hyväksyntämenettely. Jos kerran näin toimitaan jalkapallossa, samoin pitäisi todellakin toimia myös rahoitusmarkkinoilla. Nyt rahoitustuotteiden, pankkien ja jopa kokonaisten valtioiden luottokelpoisuuden ja vakauden arviointi on jätetty luottoluokituslaitosten hoidettavaksi. Näin nämä laitokset saavat monopoliaseman ja välttävät kaikenlaisen valvonnan. Lopulta ne ovat kuin jumalia, joita myös palvotaan. Emme saa antaa tämän tapahtua. Raamatussa sanotaan: "Sinulla ei saa olla muita jumalia." Tässä mietinnössä pyritään korjaamaan tilanne ottamalla käyttöön luottoluokituslaitosten valvontajärjestelmä. Parlamentin pitäisi sopivalla hetkellä tarkastella, ovatko kyseiset toimenpiteet todella onnistuneet.

 
  
  

Mietintö: Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Helga Trüpel (A7-0369/2010)

 
  
MPphoto
 

  Barbara Matera (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tämänpäiväinen äänestys vuoden 2011 talousarviosta saattoi uuden menettelyn päätökseen. Vaikka menettely ehkä olikin hankala, se toi esiin budjettivallan käyttäjien vastuullisen ja peräänantamattoman asenteen.

Tulos on kompromissi, joka vaati uhrauksia sekä parlamentilta että neuvostolta. Sillä kuitenkin estettiin kahdestoistaosien käyttöönotto, millä olisi ollut vakavia seuraamuksia Euroopan unionin ohjelmien rahoituksen kannalta.

Parlamentti on tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin. Se osoittaa kuitenkin syyttävällä sormella niitä, jotka estivät sopimuksen kansainvälistä lämpöydinkoereaktoria koskevasta ohjelmasta ja joustavuudesta. Unioni on tämän vuoksi menettänyt uskottavuutensa kansainvälisten kumppaniensa silmissä eikä mahdollisesti kykene toteuttamaan maksusitoumuksiaan ja hoitamaan tehtäviään Lissabonin sopimuksen mukanaan tuomilla uusilla toimialoilla.

Tammikuusta 2011 alkaen meidän täytyykin asettaa ensisijaiset tavoitteemme ja tehdä niiden rahoituksesta kestävää tulevia vuosia silmällä pitäen.

 
  
  

Mietintö: Anja Weisgerber (A7-0050/2010)

 
  
MPphoto
 

  Mario Pirillo (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, koska mittausjärjestelmiä oli nykyaikaistettava ja sääntelyä parannettava, meidän oli kumottava unionin metrologiaa koskevat direktiivit.

Minäkin olen vakuuttunut siitä, että tämä on ensimmäinen askel alan radikaalissa ja täsmällisemmässä uudistamisprosessissa. On myös aivan selvää, että meidän on annettava jäsenvaltioille riittävästi aikaa arvioida, miten kyseisten asetusten kumoaminen vaikuttaa niiden omaan lainsäädäntöön, ja tehdä tarvittavat muutokset.

Päätös kumota direktiivejä noudattaa myös täysin tarvetta lainsäädännön yksinkertaistamisesta, mikä tuntuu kaikilla aloilla. Toivomme kuitenkin, etteivät hoitokeinot lopulta pahenna itse sairautta.

 
  
  

Mietintö: Zita Gurmai, Alain Lamassoure (A7-0350/2010)

 
  
MPphoto
 

  Clemente Mastella (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, Lissabonin sopimus toi mukanaan tärkeän uudistuksen Euroopan unionin demokraattista toimintaa ajatellen, koska se sisältää uuden käytännöllisen välineen kansalaisten mukaan ottamiseksi unionin keskusteluihin ja yhdentymiseen.

Eurooppalainen kansalaisaloite on aivan uusi käsite kansainvälisessä demokratiassa, ja se luo Euroopan unioniin uudenlaista osallistavaa demokratiaa. Kaikki kansalaiset voivat suoraan pyytää Euroopan komissiota antamaan säädösehdotuksen.

Olemme tyytyväisiä komission ehdotukseen, sillä kansalaisyhteiskunnan osallistuminen sekä päätöksentekoa koskevan politiikan muotoilu vahvistavat toimielinten demokraattista oikeutusta sekä tuovat Euroopan unionia lähemmäksi kansalaisiaan.

 
  
MPphoto
 

  Oriol Junqueras Vies (Verts/ALE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, aivan ensiksi haluaisin kertoa olevani tyytyväinen siihen, että eurooppalainen kansalaisaloite hyväksyttiin. Toimin itse kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta varjoesittelijänä tässä asiassa. Pahoittelen kuitenkin sitä, ettei parlamentti hyväksynyt kahta mielestäni perustavanlaatuista asiakohtaa: alle 16-vuotiaiden nuorten oikeus allekirjoittaa aloite sekä kansalaisten äänioikeus.

Tiedämme, etteivät kyseiset aloitteet sisälly Lissabonin sopimukseen, mikä osaltaan vaikutti siihen, että vastustimme sopimusta.

 
  
MPphoto
 

  Jens Rohde (ALDE).(DA) Arvoisa puhemies, Tanskan liberaalipuolue äänesti tänään kansalaisaloitteen puolesta, koska se kannustaa kansalaisia osallistumaan ja tekee EU:sta paljon helposti lähestyttävämmän. Parlamentti onnistui saamaan läpi muutaman vakiomuotoisen ehdon, jotta kansalaisaloitetta voi hyödyntää jäsenvaltiosta riippumatta ja jotta se olisi helppokäyttöinen. Minimiehtona on kuitenkin, että mukana on kansalaisia vähintään neljänneksestä jäsenvaltioita. Kustakin jäsenvaltiosta on myös oltava vähintään niin monta ihmistä kuin kyseisellä jäsenvaltiolla on jäseniä Euroopan parlamentissa kerrottuna 750:llä. Lisäksi allekirjoittaneiden on oltava riittävän vanhoja äänestämään parlamenttivaaleissa. Mielestämme nuo ehdot ovat tärkeitä kansalaisaloitteen riittävän laillisuuden varmistamiseksi, jotta se nähtäisiin todellisena keinona kehittää demokratiaa.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa muutaman sanan kansalaisaloitteesta. On totta, että Lissabonin sopimuksen myötä saimme tällaisen uuden aloitteen, joka rohkaisee kansalaisia osallistumaan demokratiaan. Kun miljoona kansalaista allekirjoittaa jonkin vetoomuksen, niin sen jälkeen komissio ottaa sen käsittelyyn, mutta tässäkö kaikki? Minun mielestäni tämä on hyvä aloite, mutta meidän pitää miettiä, että miten sitä viedään eteenpäin.

Lähtökohtana olisi se, että kansalaiset osallistuisivat demokraattiseen toimintaan ennen kaikkea vaalien kautta. Sitä kautta voitaisiin viedä eteenpäin niitä asioita, jotka ovat ihmisille tärkeitä. Näin ollen tämä uusi aloite tietenkin ehkä vahvistaa kansalaisten aktiivisuutta, mutta toisaalta itse näen niin, että se voi johtaa siihen, että komissio vain vastaa aloitteisiin, eikä mitään konkretiaa synny. Sen vuoksi meidän pitää miettiä uudella tavalla, miten me voisimme aidosti rohkaista ihmisiä osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon.

 
  
MPphoto
 

  Morten Løkkegaard (ALDE).(DA) Arvoisa puhemies, haluaisin vain lisätä jotain liittyen siihen, mitä Tanskan liberaalipuolueesta jo todettiin. Haluaisin todeta, kuten täällä on jo sanottu, että kyse on äärimmäisen tärkeästä aloitteesta. Kyse on myös kokeilusta, jota – ja tämä on pyyntö – meidän on valvottava hyvin tarkasti. Meidän on myös varmistettava että aloitteelle määritettyä kolmivuotiskautta todella noudatetaan. Meidän pitää myös arvioida, onko kyse todellisesta kansalaisaloitteesta vai – sanotaan nyt vaikka näin – käytetäänkö sitä sittenkin muiden etujen ajamiseksi. Välineen onnistumisen kannalta – mitä tietenkin kaikki toivomme – on tärkeää, että juuri kansalaiset tekevät aloitteen. Tähän liittyen haluaisin myös sanoa, että itse toivon kansalaisten tuovan esiin edistyksellisiä, rakentavia ja myönteisiä ehdotuksia EU-hankkeesta, jotta ei-leiri ei aina pääsisi monopolisoimaan tällaisten aloitteiden käyttöä.

 
  
MPphoto
 

  Sonia Alfano (ALDE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, olen seurannut eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevaa lainsäädäntömenettelyä hyvin tiiviisti ja olen iloinen – osittain neuvoston ja komission antamien lausuntojen perusteella – että ensimmäiset vetoomukset otetaan käyttöön vuoden päästä.

Olen myös ylpeä voidessani kertoa Euroopan parlamentille, että Italiassa on syntynyt laajoja ruohonjuuritason kansalaisliikkeitä, yhdistyksiä ja komiteoita pöyristyttävän eläinkoedirektiivin hyväksymisen seurauksena. Ne eivät tänä vuonna istu odottamassa ja pyörittelemässä peukaloitaan, vaan ne valmistelevat ehdotusta komissiolle: ehdotuksen tavoitteena on luoda Euroopan unionille nykyaikainen ja sivistynyt lainsäädäntö, jossa kielletään eläinkokeet – tuo julma ja tieteellisesti tehoton käytäntö – ja edistetään vaihtoehtoisia menetelmiä.

Eläinkokeiden kieltäminen on otettava Euroopan unionin tavoitteeksi, koska se on kansalaisten tahto.

 
  
MPphoto
 

  Ashley Fox (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni kansalaisaloite voisi olla hyödyllinen, koska sen ansiosta kansalaiset voivat puhua suoraan komissiolle. Ongelmana on kuitenkin edelleen se, miten komissio reagoi ehdotuksiin, joista se ei pidä.

Voimme varmaankin odottaa lukuisia aloitteita, joissa pyydetään komissiota tekemään enemmän ja lisäämään unionin merkitystä. Niihin komissio vastaa epäilemättä suurella innolla.

Mutta miten komissio reagoi ehdotuksiin, joissa vaaditaan unionin merkityksen vähentämistä tai kehotetaan unionia tekemään asiat paremmin, tuhlaamaan vähemmän rahaa tai jopa julistamaan, ettei unionin tason verotusta oteta koskaan käyttöön? Odotan mielenkiinnolla komission reaktioita tuollaisiin ehdotuksiin. Käsitteleekö komissio kyseiset ehdotukset kunnioittavasti? Jos komissio reagoi vain sille mieleisiin ehdotuksiin, kansalaisaloite on täysin turha.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, olin iloinen voidessani äänestää näiden ehdotusten puolesta, ja kumpikin esittelijä teki mielestäni erittäin hyvää työtä sekä Euroopan unionin että yleisestikin kansalaisten kannalta.

(EN) Kansalaisaloite oli hyvin merkittävä tekijä sen suhteen, että Lissabonin sopimus meni läpi Irlannissa hieman yli vuosi sitten. Jonkin aikaa kuitenkin näytti siltä, että monimutkaisuus ja sääntely hankaloittaisivat itse prosessia. Esittelijöiden tekemän työn ansiosta menettelyä saatiin yksinkertaistettua. Erityisen tervetullut oli ehdotus, jonka mukaan seitsemää jäsenvaltiota edustavien seitsemän henkilön muodostama paneeli käynnistäisi menettelyn. Uskon tämän ja joidenkin muiden toimenpiteiden auttavan varmistamaan, että kansalaisten todelliset huolenaiheet tulevat esiin ja että omien etujen tavoittelu onnistutaan toivon mukaan estämään.

– (GA) Haluaisin näin ollen päättää puheenvuoroni äidinkielelläni sanontaan, jonka mukaan hyvä alku on puolet työstä. Tämä on hyvä alku.

 
  
MPphoto
 

  Nicole Sinclaire (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, eikö tässä olekin kyse valedemokratiasta? On suuri vahinko, ettette oikeasti halunneet kuunnella unionin kansalaisia ennen kuin hyväksyitte Lissabonin sopimuksen, jolla kansalaisaloite otettiin käyttöön.

Vastaan Ashley Foxin hetki sitten esittämiin huomioihin: ensimmäisen vaiheen jälkeen komissio voisi päättää, ettei tämän aloitteen toteuttamista kannata enää jatkaa. Tämä onkin aloitteen ongelma, koska se ei ole sitova. Komissio voi jättää kansalaisaloitteen huomioimatta. Jälleen kerran näemme, ettei Euroopan unioni ota huomioon unionin kansalaisten tahtoa. Kuunnelkaa herran tähden kansalaisia, jotka eivät halua tätä.

 
  
  

Päätöslauselmaesitykset RC-B7-0688/2010

 
  
MPphoto
 

  Jim Higgins (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen komission vuoden 2011 työohjelmaan ja äänestin sen puolesta.

Rahoituskriisi on suuri haaste, johon on reagoitava päättäväisesti. Toivotan komissiolle menestystä sen asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. Euron osalta on ehdottoman tärkeää, niin unionin eheyden ja yhtenäisyyden kuin unionin sisäisen solidaarisuuden vuoksi, että meillä on yhteinen rahayksikkö ja teemme kaiken mahdollisen sen suojelemiseksi.

Työpaikkojen ja talouden osalta olen tyytyväinen siihen, että komissio aikoo hyväksyä tammikuussa 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksensä. Vuotuisessa kasvuselvityksessä analysoidaan unionin taloudellista tilaa sekä sen mahdollista epätasapainoa ja järjestelmäriskiä. Tämä on välttämätöntä, jotta unionista voisi tulla älykäs ja kestävä talous.

Viimeiseksi totean, että unioni on 500 miljoonan ihmisen muodostama yhteisö. Meidän on ylitettävä omat kykymme sekä unionin tasolla että kansainvälisissä yhteyksissä. Toivotan komissiolle kaikkea hyvää tulevalle vuodelle.

 
  
MPphoto
 

  Philip Claeys (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, äänestin tätä päätöslauselmaa vastaan lukuisista syistä. Omituisin on kuitenkin kohta, jossa todetaan, että Euroopan parlamentin mukaan jäsenvaltioiden pitäisi käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun ja että komission pitäisi varmistaa tämän velvoitteen toteutuminen.

En puutu siihen, onko kehitysavussa oikeastaan mitään järkeä, mutta tämä rikkoo vakavasti toissijaisuusperiaatetta. Toinen omituinen kohta on kohta 52, jossa komissiota kehotetaan hyödyntämään laajentumisprosessin vauhtia. Voiko joku kertoa, mistä vauhdista tässä on kyse? Puhutteko Turkin jatkuvasta provokaatiosta, räikeistä ihmisoikeusloukkauksista kyseisessä maassa vai kenties alati lisääntyvästä islamilaistumisesta?

 
  
  

Päätöslauselmaesitykset RC-B7-0693/2010

 
  
MPphoto
 

  Philip Claeys (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, tässä päätöslauselmassa on varmasti muutama hyvä asia. Esimerkkinä mainittakoon se, että presidentti Mugaben, tuon rikollisen, osallistuminen Lissabonin huippukokoukseen tuomitaan, sekä viittaus Afrikkaa koettelevan aivovuodon haittoihin.

Päätöslauselmassa korostetaan myös aivan oikein maataloutta koskevien valmiuksien ratkaisevaa asemaa. Toisaalta meidän pitäisi todellakin päästä eroon 0,7 prosentin absurdista standardista. Yhdysvallat on syytänyt 60 vuoden aikana Afrikkaan miljardi dollaria kehitysavun muodossa, mutta tuo raha on vain ajanut kyseisen maanosan yhä pahempaan kurjuuteen. Avun lisäämisen sijasta meidän pitäisi käyttää enemmän energiaa muun muassa laittomien pääomavirtojen torjumiseen, kuten päätöslauselmassakin tuodaan esiin.

En ollut myöskään vakuuttunut siirtolaisuutta koskevasta kohdasta, minkä takia äänestin lopulta päätöslauselmaa vastaan.

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, kun tarkastelemme useiden Afrikan kansakuntien huonoa tilannetta, me EU:ssa ja EU:n eri jäsenvaltioissa haluamme tietenkin auttaa noita maita nousemaan köyhyydestä. Mielestäni meidän pitäisi kuitenkin käyttää apua järkevämmin. Katastrofitilanteissa on tietenkin aivan oikein, että apu on lyhyellä aikavälillä tärkeässä asemassa. Pitkällä aikavälillä apuamme käytetään kuitenkin joskus väärin.

Ei varmastikaan ole oikein, että veronmaksajat EU:n jäsenvaltioissa lähettävät rahaa afrikkalaisille hallituksille, jotka eivät hallitse maitaan hyvin, ja että raha ei päädy niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Paras keino tukea kehitystä on auttaa köyhempien maiden yrittäjiä luomaan hyvinvointia omissa yhteisöissään ja vetämään ystävänsä ja naapurinsa pois köyhyydestä.

Meidän pitäisi avata markkinoitamme ja suunnata apumme kaupan ja kehityksen vauhdittamiseen sen sijaan, että annamme pelkkää rahallista apua.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, osallistuin hiljattain lukuisten muiden Euroopan parlamentin jäsenten kanssa AKT-huippukokoukseen Kinshasassa, joka on virallisesti maailman toiseksi huonoin maa asua. YK:n käyttämän onnellisuusindeksin mukaan ainoastaan Zimbabwe jää Kongon demokraattisen tasavallan taakse. Kongolaiset eivät kuitenkaan voi, toisin kuin zimbabwelaiset, vakuutella itselleen, että asiat muuttuisivat paremmaksi, jos hallitus vaihtuisi: maassa on pidetty monipuoluejärjestelmän mukaiset vaalit, maan perustuslaki on hyväksytty kansainvälisesti ja niin edelleen.

Kongon demokraattinen tasavalta suurentelee ja paisuttaa afrikkalaista tragediaa. Siirtomaavaltaa voidaan mielestäni syyttää siellä enemmän kuin naapurimaissa, mutta en nyt käy Kongon vapaavaltion koko tragediaa läpi. Sillä on luonnollisesti niskassaan myös luonnonvarojen kirous, mikä murtaa verotuksen ja menojen välisen yhteyden sekä tekee politiikasta taistelua kunniasta ja rikkauksista. Ennen kaikkea ongelmana on kuitenkin maan heterogeenisyys; kansallistunteen puuttuminen sekä kielellisen ja etnisen yhtenäisyyden puuttuminen. "Se, joka rakastaa maataan, maksaa veroja", luki surullisen oloisessa kyltissä Kinshasassa. No kukaan ei tietenkään maksa.

Voitte varmaankin arvata, miksi kerron tämän. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja sanoi, että kansallishenki johtaa sotiin. Haluaisin siis viedä hänet johonkin, missä kansallishenkeä ei ole ollenkaan. Voisimme katsoa, mihin se johtaa.

 
  
  

Päätöslauselmaesitykset RC-B7-0688/2010

 
  
MPphoto
 

  József Szájer (PPE).(HU) Arvoisa puhemies, me kaikki tiedämme, että rahoituskriisin seurauksena valtion tukemasta eläkejärjestelmästä, joka on turvatumpi, on tulossa yhä houkuttelevampi vaihtoehto monissa unionin maissa. Monet maat tarkistavat järjestelmiään ja pyrkivät vahvistamaan valtiollista eläkejärjestelmää. Vaikka eläkejärjestelmä kuuluukin pääasiassa kansalliseen toimivaltaan, on tärkeää, mihin suuntaan unionissa aiheesta käydyt keskustelut kehittyvät. Näin ollen panen tyytyväisenä merkille, että komission työohjelmaa koskevan päätöksen kohdassa 30, joka juuri hyväksyttiin kolmen suurimman ryhmän, eli kansanpuolueen, sosialidemokraattien ja liberaalien, tuella, todetaan, että ensimmäistä pilaria, eli eläkejärjestelmän valtion pilaria on lujitettava. Omassa maassani Unkarissa otettiin merkittävä askel oikeaan suuntaan eilen hyväksytyn säädöksen muodossa. EU:ssa käytävää eläkekeskustelua, eli valkoisten kirjojen ja myöhemmin vihreiden kirjojen laadintaa, on jatkettava tässä hengessä. Euroopan parlamentti kehottaa komissiota toimimaan niin, ja olen näin ollen erittäin tyytyväinen tähän ehdotukseen.

 
  
  

Mietintö: Kinga Gál (A7-0344/2010)

 
  
MPphoto
 

  Clemente Mastella (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, uudessa toimielinjärjestelmässä, joka otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksen myötä, korostetaan sitä, että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tehokas suojelu tukee demokratiaa ja oikeusvaltion periaatetta Euroopan unionissa.

Tuin tätä mietintöä, koska olen varma siitä, että unioni tarvitsee uuden sisäisen, tehokkaan ja kokonaisvaltaisen ihmisoikeuspolitiikan. Sen avulla pitäisi voida varmistaa tehokkaat tilivelvollisuusmekanismit niin kansallisesti kuin EU:n tasolla, jotta voisimme puuttua niihin lukuisiin rikkomuksiin, joita näemme päivittäin.

Haluamme painottaa sitä, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo muutti radikaalisti Euroopan unionin lainsäädäntöä. Perusoikeuskirja on nyt oikeudellisesti yhtä velvoittava kuin perussopimukset, ja se on myös nykyaikaisin perusoikeuksia koskeva säädöskokoelma. Perusoikeuskirjassa vallitsee oikeanlainen tasapaino oikeuksien ja yhteisvastuullisuuden välillä, ja siinä huomioidaan kansalaisoikeuksien sekä poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien ohella myös kolmannen sukupolven oikeudet.

 
  
MPphoto
 

  Antonello Antinoro (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, päätin äänestää tämän mietinnön puolesta siksi, että poliittinen ryhmäni päätti tehdä niin. Äänestin mietinnön puolesta myös siksi, että olen aivan vakuuttunut tämän mietinnön tärkeydestä toimielimille sekä sen tarpeellisuudesta nyt, kun parlamentin toimivalta on määritelty mutta täytäntöönpano vie aikaa.

Halusimme selvästi hyväksyä ensimmäistä kertaa talousarvion Lissabonin sopimuksen mukaisessa menettelyssä. Se oli merkittävä tapahtuma. Näin ollen meidän kaikkien piti työskennellä yhteisen kannan puolesta. Tämän takia esittelijä pyrki laatimaan kompromissitarkistuksia sellaisten päätösten estämiseksi, joilla vain pitkitetään Lissabonin sopimuksen soveltamista koskevan lopullisen linjan määrittämistä.

Kiitänkin kollega Kinga Gália hänen tekemästään työstä ja toivon, että tämä mietintö auttaa osaltaan parantamaan unionin toimielinten toimintaa.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan onnitella Kinga Gália tästä hyvästä mietinnöstä, joka koskee perusoikeuksien tilaa Euroopan unionissa, mutta tämä on vain mietintö. Meidän täytyy muistaa, että meillä on edelleen paljon tehtävää Euroopan unionin alueella. Valitettavasti kaikkien ihmisten perusoikeudet eivät toteudu käytännössä, vaikka teoriassa näin sanotaan. Meillä on esimerkiksi suuri romanivähemmistö, jonka perusoikeudet eivät kaikilta osin toteudu.

Meillä on myöskin ongelmia mielipiteenvapauden kanssa. Me olemme tänään jakaneet Saharov-palkinnon mielipiteenvapauden vuoksi kuubalaiselle toisinajattelijalle, mutta meillä on vielä ongelmia myös Euroopan sisällä. Kaikkialla ei voida vapaasti puhua, eikä tuoda omaa mielipidettä esille. Siitä on meillä konkreettisena esimerkkinä Euroopan parlamentissa meidän eräs kollegamme, joka kulkee täällä turvamiesten ympäröimänä, koska joutuu pelkäämään oman turvallisuutensa puolesta. Meidän täytyy puolustaa eurooppalaisia perusoikeuksia ja taistella sen puolesta, että jokaisella on ilmaisunvapaus Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 

  Sonia Alfano (ALDE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, kuten hyvin tiedetään, Italian hallituksen toimet rikkovat jatkuvasti unionin perusoikeuskirjaa. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa Italian ja Libyan välinen sopimus, jossa onnistuttiin rikkomaan noin kymmentä perusoikeuskirjan artiklaa, tai bavaglio-lakiesitys, jonka tavoitteena oli vaientaa lehdistö ja oikeuslaitos.

Puhumme hallituksesta, jota vaaleilla valittu parlamentti tukee epädemokraattisesti ja antamatta kansalaisille mahdollisuutta ilmaista kantaansa. Kyseinen hallitus voitti eilen luottamusäänestyksessä sellaisten oppositiossa istuvien parlamentin jäsenten äänillä, jotka myönsivät julkisesti, että heille oli lupailtu ehdokkuutta seuraavissa vaaleissa sekä rahaa äänistä.

(Häirikkö keskeytti puhujan.)

Nämä tosiseikat ovat todiste korruptiosta. Tämä on korruptoituneelle Silvio Berlusconille normaalikäytäntö, kuten Mondadori- ja Mills-tapauksissa annetut lopulliset tuomiot osoittavat.

(Onko niin, että huonosti käyttäytyvät naiset pääsevät nykyään Euroopan parlamenttiin?)

Euroopan parlamentissa vietettiin 9. joulukuuta kansainvälistä korruptionvastaista päivää. Italian parlamentissa vietettiin eilen parlamentin jäsenten korruption laillistamisen ensimmäistä päivää.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Hyvä Licia Ronzulli, voisitteko istuutua ja olla hiljaa. Tuo ei ole hyväksyttävää käytöstä Euroopan parlamentin istuntosalissa. Teille ei ole annettu puheenvuoroa, ettekä voi keskeyttää muita puhujia tuolla tavalla. Voisitteko kunnioittaa tätä? Hyvä Sonia Alfano, olkaa hyvä ja jatkakaa. Saatte vielä 30 sekuntia puheaikaa.

 
  
MPphoto
 

  Sonia Alfano (ALDE).(IT) Euroopan parlamentissa vietettiin 9. joulukuuta kansainvälistä korruptionvastaista päivää. Italian parlamentissa vietettiin eilen parlamentin jäsenten korruption laillistamisen ensimmäistä päivää.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − Licia Ronzulli, sanon tämän viimeisen kerran. Jos vielä nousette ylös ja häiritsette istuntoa, pyydän teitä poistumaan istuntosalista. Tuliko selväksi? Älkää enää tehkö niin.

 
  
MPphoto
 

  Sirpa Pietikäinen (PPE). - (FI) Arvoisa puhemies, Lissabonin sopimuksen hyväksymisen myötä yksi keskeisimpiä uusia aloja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta on sitova perusoikeuskirja. Seuraavassa askeleessa EU:n eri toimielinten tulee keskittyä siihen, että perusoikeuksien toteuttamista valvotaan ja edistetään kaikilla unionin politiikka-alueilla ja kaikissa jäsenvaltioissa mahdollisimman sitovasti ja tehokkaasti.

Tämän aikaansaamiseksi on tärkeää, että yksittäiset henkilöt ja myös eri toimielimet toimivat sen hyväksi, että yhdenvertaisuusdirektiivi, joka on tällä hetkellä juuttunut neuvostoon, saadaan eteenpäin ja että sitä kautta saadaan laillisesti sitovat keinot puuttua jäsenvaltioissa tapahtuvaan syrjintään.

Pyydän myös saada huomauttaa, että on erityisen tärkeää puuttua räikeän syrjinnän lisäksi hiljaiseen syrjintään, joka kohdistuu muun muassa ikäihmisiin.

 
  
MPphoto
 

  Philip Claeys (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, äänestin tietenkin tätä poliittisesti korrektia mietintöä vastaan. Flaamilaisena nationalistina en voi mitenkään hyväksyä sitä, että Euroopan parlamentti yhdistää automaattisesti kansallismielisyyden muukalaisvihaan ja syrjintään.

Ehdotus jäsenvaltioita vastaan käynnistettävien rikkomismenettelyjen täydentämisestä menettelyllä, joka estää tiettyjen poliittisten toimien toteuttamisen siihen asti, että komissio päättää käynnistää tai olla käynnistämättä rikkomismenettelyn, on todella vaarallinen. Tämä johtaa jäsenvaltioiden lähestulkoon jokaisen liikkeen seuraamiseen, mitä ei voida hyväksyä.

Tulevaisuudessa Euroopan komissio voi estää tehokkaan karkotuspolitiikan, jolloin se ylittää reilusti toimivaltansa. Kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpanon pitäisi olla yksittäisten jäsenvaltioiden, ei Euroopan komission vastuulla.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, George Orwell kirjoitti teoksensa 1984 liitteessä kapulakielestä ja siitä, miten kieli voidaan tehdään tyhjäksi ja miten sitä voidaan muuttaa ajatustemme muokkaamiseksi. Hän käytti esimerkkinä sanaa "vapaa". Hänen mukaansa sanaa "vapaa" oli mahdollista käyttää kapulakielessä vain merkityksessä tämä koira on "vapaa" kirpuista tai tämä pelto on "vapaa" rikkaruohoista. Näin ollen intellektuellin tai poliittisen vapauden käsite katosi, koska kielessä ei ollut sanaa sen ilmaisemiseksi. Tuo esimerkki oli hämmästyttävän enteellinen, koska sanalle vapaa on käynyt enemmän tai vähemmän näin meidän aikakaudellamme.

Ennen se tarkoitti vapautta vastakohtana valtion harjoittamalle pakottamiselle: sananvapaus, kokoontumisvapaus, uskonnonvapaus. Nyt sillä tarkoitetaan oikeutta. Minulla on vapaus tehdä töitä, minulla on vapaus käyttää kansallista terveydenhoitojärjestelmää ja niin edelleen. Tässä mietinnössä oikeuksilla ei enää tarkoiteta yksilönvapauksien takaamista, vaan oikeus nähdään vaatimuksena toisiin nähden. Sen sijaan, että mietinnössä taattaisiin oikeutemme tulla kohdelluksi tasavertaisesti, siinä vahvistetaan oikeutemme tulla kohdelluksi eri tavalla. Ihmisoikeudet eivät ole kriisissä unionissa, mutta demokratia on. Emme voi ratkaista tuota kriisiä siirtämällä valtaa vaaleilla valituilta kansanedustajilta muulla tavoin nimetyille juristeille.

 
  
 

***

 
  
MPphoto
 

  Licia Ronzulli (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, pyydän anteeksi sitä, mitä aiemmin tapahtui. En vain voi italialaisena hyväksyä tietynlaista asennetta. Olen kyllästynyt siihen, että Sonia Alfano käyttää jatkuvasti puheaikaa äänestysselitysten yhteydessä kertoakseen valeita ja vääristelläkseen sitä, mitä Italiassa oikeasti tapahtuu. Italian parlamentissa toimitettiin eilen luottamusäänestys periaatteella yksi ehdokas vaalipiiriä kohden, ja se tehtiin täysin demokraattisesti. Näin ollen jätän äänestysselitykseni antamatta ja totean vain, että äänestin Philippe Juvinin mietinnön puolesta.

 
  
  

Mietintö: Philippe Juvin (A7-0338/2010)

 
  
MPphoto
 

  Mario Pirillo (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, minäkin olen vakuuttunut siitä, että mainonnalla voi olla merkittävä rooli yritysten välisen kilpailun ja kilpailukyvyn edistämisessä kuluttajien valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi.

Unionin täytyy kuitenkin saada käyttöön tiukempia säädöksiä tälle alalle, joka muutoin saattaa muuttua yhä päällekäyvemmäksi esimerkiksi uuden teknologian käytön myötä. Kuluttajat antavat nimittäin yhä useammin arkaluonteisia tietoja tiedostamatta mahdollisia seurauksia.

Tämän takia olen tyytyväinen Philippe Juvinin mietintöön. Olen erityisen tyytyväinen mietintöön siksi, että siinä keskitytään kaikkein alttiimpiin ryhmiin, kuten lapsiin, jotka eivät osaa itse arvioida kaupallisia tarjouksia jatkuvasti aggressiivisemman mainonnan joukossa.

 
  
MPphoto
 

  Sirpa Pietikäinen (PPE). - (FI) Arvoisa puhemies, mainonta toimii usein hyödyllisenä informaationa kuluttajille ja tukee järkeviä valintoja. Alalla on ollut myös erittäin hyvä omaohjaus sellaisten eettisten koodien osalta, joilla määritellään minkälainen on sallittavaa ja hyvää mainontaa.

Viime vuosina tämä käytäntö on kuitenkin selvästi rapistunut, mikä näkyy muun muassa lasten käyttönä sekä lapsiin kohdistuvana mainontana. Sen vuoksi, arvoisa puhemies, uskon, että parlamentin on syytä puuttua tähän asiaan, ja tämän hyvän mietinnön pohjalta myös myöhemmässä vaiheessa on syytä tarkastella, onko direktiiviä tarpeen uudistaa ja tiukentaa.

 
  
MPphoto
 

  Anna Maria Corazza Bildt (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, mainonta on tärkeä osa hyvin toimivia sisämarkkinoita. Sillä turvataan kilpailu ja annetaan kuluttajille mahdollisuus valita. Äänestin mainontaa käsittelevän mietinnön puolesta. Siinä ei ehdoteta uutta lainsäädäntöä tai säännellä mainontaa, eikä siinä pyritä myöskään valvomaan tai rajoittamaan Internetiä.

Mietinnön tavoitteena on lisätä tietoisuutta vastuullisen mainonnan tarpeellisuudesta. Pyrkimyksenä on torjua sopimattomia kaupallisia menettelyjä sekä suojella kuluttajien henkilötietoja ja yksityisyyttä.

Pyydän yritysmaailmaa kantamaan oman vastuunsa itsesääntelyn ja vapaaehtoisten toimien kautta harhaanjohtavan mainonnan, piilomainonnan sekä päällekäyvän mainonnan välttämiseksi. Vetoan erityisesti siihen, että lapset jätettäisiin mainonnan ulkopuolelle. Älkää enää käyttäkö Batmania, Hämähäkkimiestä ja Bamsea lapsiamme vastaan.

 
  
  

Mietintö: Bendt Bendtsen (A7-0331/2010)

 
  
MPphoto
 

  Jim Higgins (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen Bendt Bendtsenin mietintöön, joten äänestin sen puolesta. Meidän täytyy korostaa energiansäästöä keinona vähentää energian tarvetta sekä toteuttaa energiatehokkuutta kaikkialla Euroopan unionissa. Keskustelemme säännöllisesti uusiutuvista energianlähteistä, mutta unohdamme hyvin helposti sähkönkulutuksen. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska se on äärimmäisen merkittävä. Haluan onnitella esittelijää.

 
  
MPphoto
 

  Jens Rohde (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, italialainen kollegamme häiritsee täällä melko omituisella tavalla.

Viime viikolla suuri joukko ihmisiä matkusti kauas Cancúniin, mutta ilmastonmuutoksen torjunnassa ei juuri edistytty. Äänestäessämme tänään energiatehokkuudesta harppaamme todellisen askeleen eteenpäin. Kuten mietinnössä aivan oikein todetaan, energiatehokkuus on kaikkein kustannustehokkain ja nopein keino vähentää hiilidioksidipäästöjä. Jäsenvaltioiden toteuttamat toimet eivät kuitenkaan riitä vielä alkuunkaan. Nykyisillä ponnistuksilla pääsemme vain puoleenväliin tavoitteessa "20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä". Siksi tarvitsemme energiatehokkuudelle sitovan tavoitteen. Tässä mietinnössä esitetään monia ratkaisuja. Nyt ne on toteutettava käytännössä. Haluaisin kiittää Bendt Bendtseniä ja onnitella häntä tästä erinomaisesta mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). - (LT) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella esittelijä Bendt Bendtseniä tästä hyvin tärkeästä mietinnöstä, jossa käsitellään energiatehokkuutta koskevan suunnitelman tarkistamista. Äänestin mietinnön puolesta, koska se on mielestäni merkittävä niin siinä esitettyjen taloudellisten huomioiden kuin Cancúnin konferenssin vuoksi. Onnistuimme luomaan jonkinlaisen yhteisen perustan, ja tärkeintä onkin nyt jatkaa sitä työtä, jonka Euroopan unioni oli jo omalla alueellaan aloittanut hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Energiatehokkuus on yksi parhaimmista keinoista. Jäsenvaltioiden on laadittava alalle tehokkaita toimintasuunnitelmia sekä rahoitusmekanismeja. Jäsenvaltioiden ja Euroopan komission on sovittava keskenään erityisistä tukimuodoista. Kaikki eurooppalaiset hyötyvät sellaisista päätöksistä kuin se, jonka tänään teimme, koska puhumme monista toisistaan riippumattomista aloista. Noita aloja ovat esimerkiksi liikenne, uusi teknologia, rakennusten energiatehokkuus, tehdasteollisuus sekä kuljetusinfrastruktuuri. Tässä asiakirjassa luetellaan monia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on ympäristönsuojelun ohella tukea myös kansallisia talouksia.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, minä myös äänestin tämän Bendtsenin energiatehokkuutta käsittelevän mietinnön puolesta. Euroopan unionissa ollaan sitouduttu Eurooppa 2020 -ohjelman myötä myöskin energiatehokkuuteen ja säästöön sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Täytyy kuitenkin muistaa, että kun me asetamme tämäntyyppisiä tavoitteita itsellemme, niihin pitää kaikkien sitoutua. Tämä on ollut ongelmana Euroopan laajuisesti, että on ollut hyviä tavoitteita, mutta jäsenvaltiot eivät ole niihin sitoutuneet.

Tietenkin on toivottavaa, että kun puhutaan energian tehokkaasta käytöstä, että se ei vain rajoittuisi Eurooppaan vaan laajemminkin. On selvää, että energiatehokkuudesta ja säästöstä ei saa tulla missään tapauksessa este kilpailukyvylle, vaan meidän pitää huolehtia myös siitä, että me voimme kilpailla maailmanlaajuisilla markkinoilla ja sitä kautta huolehtia myöskin Euroopan hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä. Kuten sanoin, tärkeätä on pitää kiinni niistä sitoumuksista, joita olemme tehneet.

 
  
MPphoto
 

  Sonia Alfano (ALDE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, mielestäni Euroopan unioni ei voi antaa periksi tämän energiahaasteen edessä, joka ratkaisee maapallon kohtalon.

Meidän on päästävä eroon uskomuksesta, jonka mukaan maan taloudellinen kehitys on tiukasti sidoksissa energiankulutuksen kasvuun. Unionin täytyy tehdä uraauurtavaa työtä sellaisen uuden ja kestävän talousmallin luomiseksi, joka perustuu energiavarojen käytön vähentämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Näin ollen meidän täytyy murtaa talouskasvun ja teollisuudelle sekä kansalaisille myydyn energian määrän kasvun välinen yhteys. Sen sijaan meidän on liitettävä talouskasvu työllisyyttä ja energiatehokkuutta edistävien energiapalvelujen lisäämiseen.

Näiden syiden takia pidän energiatehokkuutta EU:n ensisijaisena tavoitteena tulevaisuudessa sekä taloutta että ympäristöä ajatellen. Toivon myös, että komissio ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin parlamentin tänään hyväksymien sitovien tavoitteiden toteuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Sirpa Pietikäinen (PPE). - (FI) Arvoisa puhemies, äänestin sitovamman ja kunnianhimoisemman linjan puolesta tässä energiatehokkuustoimintaohjelmassa, ja olen hyvin tyytyväinen parlamentin lopulliseen kantaan tässä asiassa.

Ilmastonmuutosta ei torjuta ensisijaisesti pelkästään kansainvälisillä sitoumuksilla tai julistuksilla, vaan tarvitaan käytännön keinoja, joilla päästövähennysprosentteihin ylletään. Tässä on aivan keskeisenä kärkihankkeena energiatehokkuuden parantaminen. Jotta voimme saada sen aikaan, tarvitsemme hyvin laajan ja kattavan sekä sitovan ja tarvittaessa myöskin taloudellisesti kannustetun ja sanktioidun linjan energiatehokkuuden parantamiseen. Tämä toimintaohjelma on hyvä askel siihen suuntaan.

 
  
 

***

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Hyvä Sergio Paolo Francesco Silvestris, taputatteko minulle vai pyydättekö työjärjestyspuheenvuoroa äänestysselitysten aikana? Tämä on merkillistä, mutta olkaa hyvä ja puhukaa.

 
  
MPphoto
 

  Sergio Paolo Francesco Silvestris (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, näette, että taputan. Käytän kuitenkin tilaisuuden hyväksi ja pidän työjärjestyspuheenvuoron.

Arvoisa puhemies, aiotteko ryhtyä toimenpiteisiin myös sellaisia parlamentin jäseniä vastaan, jotka ovat riittävän onnekkaassa asemassa käyttääkseen heille annettua puheaikaa oman maansa hallituksen haukkumiseen?

Eräs kollegamme pilkkasi äsken teidän läsnä ollessanne Italian hallitusta, joka voitti Italian parlamentissa eilen pidetyn luottamusäänestyksen ja nauttii myös Italian kansan luottamusta. Kyseinen kollega ei välttämättä pidä siitä, mutta se on aivan hänen oma ongelmansa ja hän voi ratkaista ongelman ystäviensä kesken. Kyseinen kollega käytti puheaikaansa haukkuakseen oman maansa ja samalla minun maani hallitusta sen sijaan, että olisi selvittänyt äänestyspäätöstään.

Arvoisa puhemies, haluaisin kysyä, aiotteko hyväksyä tällaisen menettelyn työjärjestyksestä piittaamatta. Jos nimittäin vastauksenne on kyllä, aion olla jatkossa aina paikalla äänestysselitysten aikana ja puhua kyseisen hallituksen puolesta, joka johtaa Italiaa laillisesti sekä maan kansan että sen parlamentin tuella.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Toivottavasti osaatte arvostaa sitä, että annoin teille puheenvuoron, vaikka kyse ei kylläkään ollut työjärjestyspuheenvuorosta. Minun tehtäväni ei ole valvoa sitä, mitä parlamentin jäsenet päättävät sanoa. Minun tehtäväni on varmistaa, että parlamentin jäsenet puhuvat silloin, kun heille on annettu puheaikaa, eivätkä keskeytä toistensa puheenvuoroja – mitä jotkut tosin tekevät joskus melko epäkohteliaasti ja äänekkäästi. Kiitos siis huomiostanne. Aion ainakin itse puhemiehenä ollessani pitää huolen siitä, että tämän parlamentin jäsenet käyttäytyvät sivistyneesti toisiaan kohtaan. Yritän myös pitää kiinni annetuista puheajoista. Se, mitä parlamentin jäsenet sanovat tämän istuntosalin kaltaisessa demokraattisessa paikassa, on heidän oma asiansa eikä kuulu minulle.

***

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, minulla on pari huomiota tästä aiheesta.

(EN) Mielestäni ilmastonmuutoksen torjunnassa on tähän asti painotettu lähes pelkästään uusiutuvaa energiaa, mikä on luonnollisesti hyvin tärkeää. Energiatehokkuuden alalla voitaisiin kuitenkin tehdä paljon enemmän, minkä vuoksi olen tyytyväinen tähän mietintöön.

Rakennusten alalla voitaisiin tehdä paljon enemmän esimerkiksi tässä rakennuksessa, Brysselin rakennuksissa sekä muissa julkisissa rakennuksissa. On hyvin tärkeää, että parannamme niiden energiatehokkuutta. Sama pätee moniin liikennevälineisiin, moniin valtaviin dieselsyöppöihin moottoreihin. Valmistajat pitäisi velvoittaa tekemään niistä energiatehokkaampia.

Yhtä tahoa haluan kuitenkin kiittää. Kotimaassani koulut tekevät fantastista työtä Vihreä lippu -ohjelman yhteydessä. Niille pitäisi antaa tunnustusta ja tukea, koska koulun kautta voidaan vaikuttaa lapsiin ja heidän vanhempiinsa sekä luoda myönteistä ilmapiiriä.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Reimer Böge (A7-0367/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Euroopan unionin budjettikäytännössä noudatetaan tiettyjä periaatteita, mukaan luettuna erikoistuminen. Se merkitsee sitä, että tiettyyn politiikkaan osoitettu rahamäärä voidaan käyttää vain kyseiseen politiikkaan. Kyseisellä periaatteella muiden muassa turvataan unionin hyvä varainhoito. Se kuitenkin aiheuttaa tietynlaista joustamattomuutta talousarviossa. Vuosittaisessa talousarviossa ja varsinkaan monivuotisessa rahoituskehyksessä ei voida ennustaa kaikkia menoja, joita unionille aiheutuu. Siksi joitakin vuosia on käytössä ollut "joustoväline". Se koostuu rahoitusvarauksesta, jonka määrä sisällytetään talousarvioon joka vuosi. Se antaa mahdollisuuden rahoittaa politiikkaa ja hankkeita, joiden kustannuksia ei ole ollut mahdollista ennakoida. Kollegani Reimer Bögen mietinnössä suositellaan, että kyseistä välinettä käytetään elinikäisen oppimisen ohjelman, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman sekä Palestiinan avun rahoitukseen. Kaikki nämä ovat aloja, joilla uskon unionin myönteiseen toimintaan, enkä epäröinyt äänestää mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Kannatan Euroopan parlamentin päätöstä osoittaa lisärahoitusta elinikäisen oppimisen ohjelman sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman täytäntöönpanoa varten vuonna 2011. Lissabonin strategiassa annettu tavoite tehdä Euroopan unionista maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ja tietoon perustuva talous, joka perustuu kestävään talouskehitykseen ja uusiin työpaikkoihin ja pyrkii parantamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta, voidaan saavuttaa panemalla kyseiset ohjelmat täytäntöön.

Jotta Euroopan unionin maailmanlaajuista kilpailukykyä voidaan parantaa, erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pk-yrityksiin ja niille olisi annettava riittävästi apua ja taloudellista tukea. Lisäksi investoinnit vihreisiin innovaatioihin sekä tieteellisen tutkimuksen kehittäminen edistäisivät uusiutuvien energialähteiden käyttöä, mikä helpottaisi uusien kestävien työpaikkojen luomista eri aloille, mukaan luettuna energia, valmistus ja liikenne.

 
  
MPphoto
 
 

  Bastiaan Belder (EFD), kirjallinen. − (EN) Reimer Bögen mietintö joustovälineen käytöstä ei saa minun tukeani. Euroopan komission ehdotuksessa ei ole asianmukaista perustelua kysymykseen, miksi lisärahoitusta tarvitaan. Suhtaudun myös yleensä erittäin kriittisesti joustovälineen käyttöön. On syytä vähentää muita budjettikohtia, jotta voidaan rahoittaa sellaisia budjettikohtia, joissa syntyy tarvetta perusteltuun lisärahoitukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Joustoväline antaa mahdollisuuden rahoittaa tarkasti määritettyjä menoja, joita ei voida kattaa monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävistä olevista määristä. Siten sen käyttö vuoden 2011 talousarviossa liittyy tarpeeseen rahoittaa elinikäisen oppimisen ohjelmaa sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa – Eurooppa 2020 -strategian puitteissa – ja antaa talousapua Palestiinalle, rauhanprosessille ja Yhdistyneiden Kansakuntien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimelle (UNRWA). Koska kyseiset ohjelmat ovat tärkeitä, aion äänestää ehdotuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. − (IT) Euroopan parlamentin on epäilemättä suhtauduttava myönteisesti Reimer Bögen mietintöön joustovälineen varojen käyttöön ottamisesta elinikäisen oppimisen ohjelmaa, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa ja Palestiinaa varten. Hyväksyn tarpeen ja siitä johtuvan rahoituksen lisäyksen, joka ylittää otsakkeiden 1 ja 4 enimmäismäärät. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kyseiset menot ovat elintärkeitä monestakin syystä, kriisin torjumiseksi ja myös oman kansanvälisen uskottavuutemme kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) En voi hyväksyä sitä, että Palestiinalle annettava apu, eurooppalaiset koulutusohjelmat sekä ohjelmat, joilla edistetään kilpailukykyä ja vapaata kilpailua, sisällytetään yhteen tekstiin. Paha aie voidaan havaita selvästi. Kyseinen yhdistelmä pakottaa minut äänestämään tyhjää. Toistan täyden tukeni Palestiinan kansan asialle.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin mietinnön puolesta, jotta voidaan taata 70 miljoonan euron käyttöön ottaminen maksusitoumus- ja maksumäärärahoina EU:n solidaarisuusrahastosta luonnonkatastrofeille Portugalissa, joka haki rahoitusta maanvyöryjen ja tulvien Madeiran saarella aiheuttamaan katastrofiin, ja myös Ranskalle, joka teki hakemuksen Xynthia-myrskyn aiheuttaman katastrofin jälkeen. Katson, että meidän on osoitettava tukemme kyseisille jäsenvaltioille, jotta ne voivat torjua ja minimoida luonnonkatastrofien seuraukset. EU:n solidaarisuusrahasto perustettiin osoittamaan Euroopan unionin solidaarisuutta katastrofien koettelemien alueiden asukkaille. Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että siinä pyydetään varojen käyttöön ottamista kyseistä tarkoitusta varten ja että siinä käytetään siten oikein käytettävissä olevaa mekanismia.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Tässä mietinnössä mainitut rahamäärät ovat täysin epärealistisia. Sen lisäksi että nykyisen rahoituskehyksen pitäisi riittää kyseisiin tavoitteisiin, mahdollisessa korotuksessa olisi suunniteltava paljon pienempiä rahamääriä. Rahoituskehyksen mukauttaminen mietinnön ehdotuksiin ei lisäisi unionin joustavuutta vaan rajoittaisi sitä. Siitä syystä äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Olen tyytyväinen ennen kaikkea siihen, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet sopimukseen elinikäisen oppimisen ohjelman sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman rahoituksesta. Kiinnittäisin erityistä huomiota elinikäisen oppimisen ohjelmaan. Se koostuu neljästä alakohtaisesta ohjelmasta. Mielestäni erityisen tärkeä on Erasmus-ohjelma, jolla helpotetaan valtavasti opiskelijavaihtoa. Se on erittäin tärkeää uusien tietojen ja taitojen hankkimisen sekä uusien tuttavuuksien ja jäsenvaltioiden kulttuureihin tutustumisen kannalta. Comenius-ohjelmalla on vastaava tehtävä kouluikäisten tapauksessa.

Kyseiset ohjelmat ovat hyödyllisiä EU:n taloudelle, mutta niillä varmistetaan myös sellaisen eurooppalaisen tietoisuuden luominen, joka perustuu ylikansallisiin tuttavuusverkostoihin. Kyseiset ohjelmat pitäisi asettaa etusijalle talousarvion tilanteesta riippumatta, sillä ne ovat investointi, joka hyödyttää Euroopan unionia monella alalla – talouden lisäksi kulttuurissa ja politiikassa. Palestiinalle annettavaa apua koskeva päätös on tärkeä muista syistä, mutta pidän sitäkin perusteltuna.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan komissio on jättänyt ehdotuksen joustovälineen käyttöön ottamiseksi osana uutta talousarvion toimintamarginaalia vuodeksi 2011 sovittelumenettelyn epäonnistuttua. Äänestin ehdotuksen puolesta ennen kaikkea siksi, että korotus vaikuttaa kahteen ohjelmaan eli elinikäisen oppimisen ohjelmaan sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan, jotka ansaitsevat paljon tukea ja resursseja Euroopan unionilta. Joustovälineestä säädetään talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta tehdyssä toimielinten sopimuksessa. Molempien budjettivallan käyttäjien (Euroopan parlamentin ja neuvoston) sopimuksen jälkeen sillä voidaan antaa rahoitusnäkymissä säädetyt enimmäismäärät ylittävää rahoitusta tarpeisiin, joita ei voitu ennakoida silloin kun monivuotisesta rahoituskehyksestä sovittiin, vuosittain korkeintaan 200 miljoonaa euroa. Tämä on tärkeä tulos Euroopan parlamentille, koska se merkitsee onnistumista neuvoston kanssa talousarviosta käytävässä vuoropuhelussa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kiitän sovittelumenettelyssä saavutetusta sopimuksesta, joka koskee joustovälineen käyttöä erityisesti elinikäisen oppimisen ohjelman rahoitukseen. Mielestäni Euroopan unionin on erittäin tärkeää investoida laadukkaan koulutuksen kehittämiseen sekä kannustaa suuriin saavutuksiin. Vain tiukalla kurilla ja laadukkaalla opetuksella EU:sta voidaan tehdä entistä kilpailukykyisempi.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) 17. toukokuuta 2006 tehty toimielinten sopimus antaa mahdollisuuden käyttää joustovälinettä rahoittamaan selvästi määriteltyjä menoja, joita ei voida rahoittaa monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Vuoden 2011 talousarviota varten vaaditaan lisämenoja, jotka ylittävät otsakkeiden 1a ja 4 enimmäismäärät. Siksi ehdotetaan joustovälineen käyttöön ottamista toimielinten sopimuksen 27 kohdan mukaisesti. Rahamäärät ovat seuraavanlaiset: 18 miljoonaa euroa elinikäisen oppimisen ohjelmalle otsakkeessa 1a, 16 miljoonaa euroa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmalle otsakkeessa 1a, 71 miljoonaa euroa Palestiinalle otsakkeessa 4. Budjettivallan käyttäjiä muistutetaan, että edellä mainittua asiaa koskeva päätös on julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään samaan aikaan kuin vuoden 2011 talousarvio.

 
  
  

Neuvoston muuttama esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Yhteisön talousarvio vuodeksi 2011 on 141,8 miljardia euroa maksusitoumuksia ja 126,5 miljardia euroa maksuja. Euroopan parlamentin painopisteeksi tässä talousarviossa voidaan katsoa koulutuksen ja innovoinnin rahoituksen vahvistaminen. Niinpä otsakkeessa 1a – kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky – on 18 miljoonan euron korotus elinikäisen oppimisen ohjelmalle, ja otsakkeessa 3b – kansalaisuus – on vielä 3 miljoonaa euroa lisää nuorisotoimintaohjelmalle.

Olen tyytyväinen EU:n neljän seuraavan puheenjohtajan (Unkarin, Puolan, Tanskan ja Kyproksen hallitukset) sitoumukseen ottaa Euroopan parlamentti mukaan tuleviin keskusteluihin ja neuvotteluihin, jotka liittyvät seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen.

Kannatan Euroopan komission sitoumusta esittää kesäkuun 2011 loppuun mennessä virallinen ehdotus, jolla varmistetaan, että sen omiin varoihin liittyvistä ehdotuksista keskustellaan samaan aikaan kuin monivuotisesta rahoituskehyksestä. Euroopan parlamentin osallistumisesta kyseisiin asioihin säädetään myös Lissabonin sopimuksessa (312, N:o 5, 324 ja 311 artikla).

Toivon, että yksimielisyyden tarve neuvostossa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ja uusien omien varojen hyväksymiseksi ei merkitse niiden estämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen.(PL) Neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat päässeet sopimukseen vuoden 2011 talousarviosta. Äänestin talousarvion hyväksymisen puolesta sen taustalla olevien poliittisten ja institutionaalisten periaatteiden takia. Niiden tarkoituksena on muun muassa Euroopan parlamentin roolin vahvistaminen neuvotteluissa uudesta rahoituskehyksestä vuoden 2013 jälkeen ja osallistuminen keskusteluun uusista tulolähteistä, joihin kuuluu myös eurovero. Yksi talousarvion lisäetu on sen joustavuuden lisääntyminen odottamattomissa olosuhteissa. Olemme välttäneet vaaran toimia alustavan talousarvion pohjalta, mikä lamauttaisi merkittävässä määrin unionin toimintaa. Sellainen tilanne olisi erityisen haitallinen aikana, jolloin on kamppailtava tehokkaasti talouskriisiä vastaan ja pantava Lissabonin sopimus täytäntöön. Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän kanta on edistänyt asiaa huomattavasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Sonik (PPE), kirjallinen.(PL) Vuoden 2011 talousarvion hyväksyminen osoittaa sen, että Euroopan unionissa voidaan sopia kompromisseista. Luonnos vuoden 2011 rahoitussuunnitelmaksi hyväksyttiin äänestyksessä niiden toimielinten hyvän tahdon ansiosta, jotka auttoivat luomaan sen. Tämän kompromissin pitäisi saada hyvä vastaanotto, koska päätöksentekomenettelyt ovat Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen uusia, ja ensimmäistä kertaa Euroopan parlamentti on tehnyt menoja koskevan yhteisen päätöksen tasavertaisesti Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission kanssa. Talousarvio ei ole ihanteellinen, mutta katson, että menot on jaettu järkevästi ja ne kattavat kaikki Euroopan unionin painopistealat. Äänestyksessä vuoden 2011 talousarvion hyväksymiseksi annoin tukeni myös jatkokehitykselle ja Euroopan yhdentymisen ajatukselle.

 
  
  

Mietintö: Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Helga Trüpel (A7-0369/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska yhteisön vuoden 2011 talousarviossa, jonka parlamentin budjettivaliokunta esitteli istuntojaksolla, vahvistetaan rahoitusta Euroopan parlamentin määrittelemille painopisteille, kuten koulutus, innovointi, Lähi-idän rauhanprosessi ja Palestiina, elinikäisen oppimisen ohjelma, "Ihmiset"-tutkimusohjelma sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma. Onnittelen parlamenttia, neuvostoa ja komissiota siitä, että ne ovat sopineet, että jos EU:n oikeudellisten velvoitteiden noudattamiseen tarvitaan lisärahoitusta, vuoden 2011 aikana tulee lisätalousarvioita ottaen huomioon, että oikeudellisesti EU:n talousarvio ei voi olla alijäämäinen. Talousarvion ohella parlamentilla on tiettyjä poliittisia vaatimuksia, jotka koskevat Lissabonin sopimuksen sääntöjen täytäntöönpanoa eli uutta omien varojen järjestelmää, ja niistä on hyvä tietää, että komissio on nyt ilmoittanut esittelevänsä kesäkuun 2011 loppuun mennessä virallisen aloitteen, jolla varmistetaan, että omiin varoihin liittyvistä ehdotuksista keskustellaan samaan aikaan rahoitusnäkymien kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta ja kannatin EU:n talousarviota vuodeksi 2011. Olen tyytyväinen neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin lopulta tekemään sopimukseen ja toivon, että siitä tulee kestävä talousarvio, joka voidaan panna täysin ja ennakoitavasti täytäntöön varainhoitovuoden alusta. Hyväksymällä päätöslauselma me, Euroopan parlamentti, turvaamme neuvoston ja budjettivaliokunnan sopiman talousarvion rahoituksen ja jatkuvuuden. Olen vakuuttunut siitä, että oli tarpeellista osoittaa lisää rahaa koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin, sillä EU:n on lisättävä tehokkuuttaan ja kilpailukykyään, jotta se voi nousta talous- ja rahoituskriisistä. Tavoitteen saavuttamiseksi EU:n on luotava pitkän aikavälin strategia ja tämän talousarvion pitäisi olla osa sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Se, että Euroopan parlamentti hyväksyy yhteisön talousarvion vuodeksi 2011 vain muutama päivä sen hylkäämisen jälkeen, osoittaa, että koko menettely on kehno harhautus talousarvion ytimestä, joka on suurten yritysten palveleminen, kun nämä siirtävät talouskriisin taakkaa ja lisäävät imperialistisia interventioita työntekijöille. Samaan aikaan huolella laadittu peli korosti vakavaa kilpailua imperialistien ja sen tosiasian välillä, että yhteisön elimet kamppailevat asemista sen mukaan, kuka palvelee parhaiten plutokratian etuja Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen. Jo jonkin aikaa sitten oli päätetty vähentää köyhien maanviljelijöiden, työntekijöiden ja ammatinharjoittajien hyväksi mahdollisesti käytettäviä vähimmäismäärärahoja ja lisätä määrärahoja, jotka ohjataan suoraan monopoliryhmille, siviili- ja sotilasinterventioiden palveluihin ja infrastruktuuriin sekä työväenluokan ja ruohonjuuritason liikkeen sortoon.

Pääoman poliittiset edustajat eivät säästy solvauksilta tällaisilla tempuilla. Heidän roolistaan tule yhä selvempi. Työväenluokka ja ruohonjuuritaso kiihdyttävät taisteluaan EU:n politiikkaa ja porvarihallituksia vastaan, mikä luo uusia mahdollisuuksia ruohonjuuritason taloudelle, joka palvelee heidän etujaan eikä pääoman etuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Vuoden 2011 talousarvion valmistelu on jälleen saanut aikaan todelliset poliittiset neuvottelut Euroopan parlamentin jäsenten ja jäsenvaltioiden hallitusten välillä. Nykyisten budjettileikkausten aikana Euroopan unionin neuvosto, joka edustaa jäsenvaltioiden hallituksia, halusi saada unionin osallistumaan säästötoimiin, joita jäsenvaltiot määräävät itselleen. Huolimatta siitä, että Euroopan parlamentti, samoin kuin komissio, halusi päinvastoin, että kriisiä torjutaan vapaaehtoisella politiikalla, se asettui neuvoston kannalle selvänä solidaarisuuden osoituksena jäsenvaltioille. Vastineeksi myönnytyksestä parlamentti halusi keskustella unionin resursseista sekä erityisesti siitä, että se saa omia varoja, jotka eivät ole riippuvaisia jäsenvaltioista. Neuvosto oli aluksi tinkimätön mutta myöntyi lopulta oikeutettuihin vaatimuksiimme. Siksi muut parlamentin jäsenet ja minä olemme voineet hyväksyä talousarvion, joka ei ole mitenkään kunnianhimoisen lyhyellä aikavälillä mutta joka antaa mahdollisuuden kehittää unionin politiikan tulevaisuudennäkymiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Kannatin äänestyksessä vastuuvapauden myöntämistä vuoden 2011 talousarviosta. Talousarviota vahvistettiin uusilla menettelyillä, joista määrätään Lissabonin sopimuksessa. Pitkät ja vaikeat neuvottelut sopimuksen tekemiseksi vuoden 2011 talousarviosta osoittavat, että kun uudet budjettiperiaatteet tulevat voimaan, meidän on pakko löytää järkeviä institutionaalisia kompromisseja tärkeimmistä EU:n politiikanaloista. Ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun uusi sopimus on tullut voimaan, Euroopan parlamentti on käyttänyt sille myönnettyä valtaa osallistua täysimääräisesti Euroopan unionin talousarvion laatimiseen. Ensimmäinen epäonnistunut yritys päästä sopimukseen ja hyväksyä Euroopan parlamentin oikeutetut vaatimukset kertoo konfliktista, joka edelleen vallitsee toimielimissä ja jota ei oikeasti pitäisi olla olemassa, koska se haittaa tehokasta toimielinten yhteistyötä. Kaikkien EU:n toimielinten tavoitteena on varmistaa, että sopimukset, jotka ovat erityisen tärkeitä koko EU:lle ja sen kansalaisille, hyväksytään mahdollisimman sujuvasti. Siksi katson, että tulevaisuudessa tarvitaan perustavanlaatuisia muutoksia itse toimielinten toimintaa koskeviin periaatteisiin, ja Euroopan parlamentin mukaan ottamista kaikkiin neuvotteluvaiheisiin sekä erityisesti niihin, jotka koskevat talousarviota, on pidettävä erityisen tärkeinä edustuksellisen demokratian periaatteen noudattamisen kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen. (FR) Euroopan unionin on annettava itselleen talousarvio, joka vastaa sen tavoitteita. Se ei saa antautua kriisin vietäväksi vaan sen on vastattava kohtaamiinsa haasteisiin. Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan parlamentilla on nyt tasavertaiset toimintaedellytykset neuvoston kanssa ja se on saanut tunnustusta ennakoivasta toiminnasta. Äänestin vuoden 2011 talousarvion puolesta, koska meidän velvollisuutemme Euroopan parlamentin jäseninä on antaa EU:lle selvä poliittinen suunta. Vuonna 2011 EU pitää kiinni painopisteitään. Se pystyy tarkistamaan taloudellisia tarpeitaan ylöspäin pannakseen täytäntöön uutta toimivaltaansa. Vaikeista taloudellisista olosuhteista huolimatta Euroopan parlamentin on onnistunut saada vahva sitoumus jäsenvaltioilta.

Euroopan parlamentin ehdotuksesta komissio aloittaa vuonna 2011 keskustelut uudentyyppisistä omista varoista, resursseista, joita EU tarvitsee taatakseen taloudellisen riippumattomuutensa tulevaisuudessa. Olen kuitenkin erittäin huolestunut siitä, ettei parlamentti päässyt yksimielisyyteen lisärahoituksesta, jota ITER-hanke tarvitsee vuodesta 2012 alkaen. Lämpöydinkoereaktori, kansainvälisen tutkimuksen ja eurooppalaisen tieteellisen dynaamisuuden lippulaivahanke, olisi hyötynyt käyttämättömästä ja ylimääräisestä osuudesta vuoden 2011 talousarviosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Suoriuduttuaan hyvin neuvotteluista, joita käytiin neuvoston kanssa vuoden 2011 talousarviosta, seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen laatimisen ehdoista ja kysymyksestä unionin omista varoista, Euroopan parlamentti on hävinnyt taistelun. Hyväksymällä vuoden 2011 talousarvion joulukuun istuntojaksolla osoitimme, että neuvosto oli oikeassa. Huolemme eivät koskeneet lukuja vaan pikemminkin poliittisia vaatimuksia. Emme ole unohtaneet seitsemää vaatimustamme, jotka hyväksyttiin edellisellä istuntojaksolla. Myönteistä on se, että komissio aikoo myös esittää ehdotuksen keväällä 2011 omia varoja koskevasta kysymyksestä. Euroopan parlamentti otetaan mukaan kyseisiin keskusteluihin samoin kuin niihin, joita tarvitaan rahoitusnäkymien laatimiseksi. Ehdot on vielä määriteltävä ja siten taistelu yhteispäätösmenettelyn noudattamiseksi tällä alalla on vasta alkanut.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Se, että Euroopan parlamentti hyväksyy EU:n talousarvion vuodeksi 2011, osoittaa, että kun komissio ja lainsäätäjä käyvät vuoropuhelua, asiat voidaan järjestää tavalla, joka hyödyttää kumpaakin. Komissio on ymmärtänyt, että Euroopan parlamentilla on nyt enemmän sananvaltaa unionin rahoitukseen, ja on päättänyt, vaikkakin myöhässä, kunnioittaa tilannetta. Käytännössä talousarvio säilyy neuvoston asettamissa rajoissa, mutta samalla se sisältää myös joitakin lainsäädännön painopisteitä. Ennen kuin sopimukseen päästiin, olimme oudossa tilanteessa, jossa oli kaikenlaisia strategioita ja ohjelmia, joita ei näkynyt lainkaan ensi vuoden budjettiennusteissa. Kyseiset strategiat ja ohjelmat eivät voi jäädä paperille, koska ne vain edistäisivät epäjohdonmukaisuutta ja luottamuksen puutetta Euroopan unionin itsensä hyväksymässä lainsäädännössä.

On selvää, että EU ei voi kehittää ohjelmia nuorison, innovoinnin ja tutkimuksen tukemiseksi eikä se voi väittää olevansa aktiivinen toimija ulkopolitiikassa maailmanlaajuisesti ilman kyseisille suunnitelmille osoitettuja varoja. Euroopan parlamentti on väitellyt onnistuneesti neuvoston kanssa tarpeesta tehdä säännöllisiä arvioita uuden lainsäädännön ja sen rahoituksen eduista. EU:n kansalaisten suoraan valitsemina edustajina meille on tärkeää, että veronmaksajat näkevät rahojaan käytettävän viisaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Olen tyytyväinen tänään hyväksyttyyn talousarvioon, koska siinä säilytetään painopistelinjaukset, jotka Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuussa ja joissa vahvistetaan keskeisiä aloja kuten koulutusta, nuorisoa, tutkimusta ja innovointia. On tärkeää antaa EU:lle kestävä talousarvio, joka voidaan panna täytäntöön täysimääräisesti ja ennakoitavasti varainhoitovuoden alusta, verrattuna väliaikaisten kahdestoistaosien järjestelmään, joka vaarantaisi EU:n politiikan täytäntöönpanon. Yhtä tärkeää on tavoitella talousarviota, joka on kriisin aikana näkemyksellinen ja jossa vahvistetaan aloja, joilla edistetään talouskasvua ja entistä useampia ja parempia työpaikkoja, kuten tiede ja innovointi. EU:n talous voi elpyä vain kunnianhimoisella talousarviolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédéric Daerden (S&D) , kirjallinen. (FR) Vuoden 2011 talousarviosta äänestettiin vastuullisesti, katkerasti ja vakuuttuneesti. Vastuu: Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä ja parlamentti kantoivat vastuunsa äänestämällä talousarvion puolesta välttääkseen institutionaalisen umpikujan ja turvautumisen väliaikaisten kahdestoistaosien järjestelmään. Katkeruus: yhteispäätösmenettely budjettiasioissa on turhaa taistelua. Parlamentin tekemistä myönnytyksistä huolimatta jotkut jäsenvaltiot, jotka toisin kuin minä eivät usko EU:n talousarvion lisäarvoon, ovat pysyneet joustamattomina. Vakuuttuneisuus: unionin tulevaisuus riippuu uusista omista varoista ja transaktioverosta. Tarvitsemme komissiota, ja sen on sitouduttava tähän, jos haluamme tehdä periaatteellisesta tavoitteesta totta. Tarvitsemme kaupan ja liikenteen helpottamista (TTF) ja myös vuoden 2011 talousarviota, ja siksi äänestin tyhjää vihreiden asiasta jättämästä tarkistuksesta, joka oli symbolinen mutta vastuuton. TTF on aihe, joka on liian tärkeä leikittäväksi poliittisissa strategioissa, jotka koskevat sellaisten tarkistusten jättämistä, joissa laatija ei ole alkuperäinen laatija ja joiden budjettikohta on nollan suuruinen. Alun perin sosialistien esittämällä tarkistuksella piti viedä tätä keskustelua eteenpäin budjettimenettelyn aikana, mutta jos se olisi hyväksytty tänään, se olisi merkinnyt sitä, että valitaan unioni ilman talousarviota.

 
  
MPphoto
 
 

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin talousarvion puolesta, joka ei kasva vuodesta 2010, osoittaakseni, että Euroopan parlamentti voi osoittaa kypsyyttä ja vastuullisuutta talouskriisissä, joka lamauttaa jäsenvaltioiden hallituksia. Ei ole oikein ryhtyä kasvattamaan vuoden 2011 talousarviota aikana, jolloin suurin osa jäsenvaltioista on siirtymässä tiukan talouskurin kauteen. Olen iloinen siitä, että tiukat neuvottelut, joita asiasta käytiin toimielinten välillä, johtivat kompromissiin ja että olemme välttyneet budjettikriisiltä vuonna 2011.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin uutta vuoden 2011 talousarvioesitystä koskevan mietinnön puolesta, koska sillä vahvistetaan rahoitusta aloilla, jotka Euroopan parlamentti on määritellyt painopisteiksi, kuten kasvua ja työllisyyttä edistävät koulutus, innovointi, kilpailukyky ja yhteenkuuluvuus sekä luonnonvarojen suojelu ja hoito.

 
  
MPphoto
 
 

  Göran Färm (S&D), kirjallinen. (SV) Me Ruotsin sosiaalidemokraatit äänestimme tänään EU:n vuoden 2011 yleisen talousarvioesityksen puolesta. Kyseessä on maltillinen talousarvio, mutta siihen sisältyy tärkeitä investointeja tutkimukseen, nuoria koskeviin aloitteisiin ja tarpeellisiin Palestiinaa koskeviin tukialoitteisiin, ja sen ansiosta voidaan perustaa uusi EU:n ulkosuhdehallinto ja uudet finanssivalvontaviranomaiset.

Äänestimme kuitenkin tyhjää tekstistä ja ehdotetuista budjettikohdista, jotka liittyvät uusiin EU:n omiin varoihin. Kannatamme EU:n omien varojen järjestelmän tarkistusta ja finanssitransaktioveron tarkastelua, mutta katsomme, että meillä on tällä hetkellä liian vähän tietoa, jotta voisimme ottaa yksityiskohtaisen kannan tähän asiaan.

Riippumatta siitä, millainen EU:n tuloja koskevan uuden järjestelmän rakenne on, korostaisimme sitä, että se ei saa vaikuttaa talousarvioon ja siinä on kunnioitettava jäsenvaltioiden toimivaltaa verotuksen alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Vuoden 2011 talousarvio on ensimmäinen unionin talousarvio, josta sovitaan Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Vaikka kyseisessä sopimuksessa, joka tehtiin uudella yhteispäätösmenettelyllä, ei käsitellä kaikkia Euroopan parlamentin esiin nostamia kysymyksiä, se on perusta yhteisymmärrykselle unionin talousarvion painopisteistä. Unioni kohtaa uusia haasteita, ja tarvitaan väline, jolla komissio voi muuttaa talousarviota, kun varattu rahoitus ei riitä strategisten tavoitteiden saavuttamiseen Eurooppa 2020 -strategiassa annettujen painopisteiden puitteissa.

Samalla tavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston tehtävänä on löytää yhteinen perusta nopealle ja tehokkaalle toiminnalle, jolla luodaan edellytykset entistä tasa-arvoisemmalle ja kilpailukykyisemmälle unionille, joka pystyy vastaamaan uusiin haasteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vuoden 2011 talousarviota koskevan keskustelun tulos oli ennakoitavissa ottaen huomioon neuvoston ja tämän parlamentin tärkeimpien poliittisten ryhmien vastuut, kun määritellään ja hyväksytään nykyistä monivuotista rahoituskehystä tai hyväksytään seuraavia talousarvioita, jotka sen on katettava.

Se, mitä tällä sopimuksella ei poisteta vaan itse asiassa vahvistetaan, ovat monet syyt olla kriittinen tätä talousarviota kohtaan, ja ne me olemme jättäneet pois. Taloudellisen ja sosiaalisen kriisin sekä miljoonien ihmisten elinolojen pahetessa – mihin vaikuttavat huomattavasti suunnitelmat todellisesta sosiaalisesta terrorismista, jonka EU aikoo kohdistaa jäsenvaltioihin – havaitsemme jälleen kerran mikä on paljon kehutun eurooppalaisen solidaarisuuden todellinen merkitys: talousarvio, joka ei ylitä yhtä prosenttia yhteisön bruttokansantulosta, jolla ei voida täyttää vaurauden uudelleenjaon tehtävää, jolla ei voida varmistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja jolla epäilemättä lisätään EU:n noudattaman politiikan haittavaikutuksia. Toistamme vielä kerran, että tälle talousarviolle on vaihtoehto, joka on mahdollinen mutta myös todella tarpeellinen. Vaihtoehto, jolla vahvistettaisiin merkittävästi yhteisön talousarviota jäsenvaltioiden bruttokansantuloon perustuvan oikeudenmukaisen panoksen perusteella.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Olen tyytyväinen Euroopan parlamentin ja 27 jäsenvaltion hallituksen sopimukseen, erityisesti koska ilman sopimusta maksut, jotka Irlannin maanviljelijät saavat ensi vuonna, olisivat viivästyneet.

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen.(PL) Väliaikaisen talousarvion uhka vuodelle 2011 sai Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston tehostamaan keskustelujaan, joiden tulosta – talousarvioesitystä josta tänään äänestettiin – voidaan pitää käytännön kompromissina. Toimielinten väliset neuvottelut johtivat siihen, että suurin osa parlamentin ehdotuksista sisällytettiin talousarvioon. Olemme saaneet neuvostolta vakuutuksen, että se on valmis tekemään yhteistyötä vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen valmistelussa, millä toteutetaan käytännössä Lissabonin sopimuksen määräykset. Parlamentti on päässyt tästä asiasta sopimukseen myös Unkarin, Puolan, Tanskan ja Kyproksen pääministerien kanssa, toisin sanoen niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka toimivat seuraavan kahden vuoden aikana Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana. Olemme tyytyväisiä myös neuvoston päätökseen säilyttää joustoväline Euroopan unionin talousarviossa tasolla, joka vastaa 0,03 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta. Kyseisten varojen avulla voidaan rahoittaa ratkaisevan tärkeät menot, joita ei voitu ennakoida neuvotteluissa edellisestä rahoituskehyksestä, kuten Euroopan ulkosuhdehallinto ja Galileo-järjestelmä. Euroopan parlamentti teki sen myönnytyksen, että lykkäsi keskustelua Euroopan unionin tulevista rahoituslähteistä, mitä myös Euroopan komissio on vaatinut. Ajatus unionin talousarvioon suoritettavien kansallisten maksujen helpottamisesta törmäsi päättäväiseen oppositioon, jonka muodosti ryhmä jäsenvaltioita, jotka pelkäsivät yleisen mielipiteen reaktiota. Palaamme epäilemättä tähän keskusteluun kesällä 2011, kun komissio esittää monta uutta vaihtoehtoa EU:n rahoittamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Julie Girling (ECR), kirjallinen. (EN) (Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivien valtuuskunnan puolesta) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit äänestivät tänään talousarvion 2,9 prosentin korotusta vastaan, koska me katsomme, että kun jäsenvaltioiden hallitukset etsivät keinoja omien vajeidensa supistamiseksi tai finanssipoliittisen tilanteensa parantamiseksi, Euroopan parlamentin jäsenten ei sovi vaatia EU:n menojen kasvua. EU:n talousarviota ei voida, kuten jotkut Euroopan parlamentin jäsenet väittävät, käyttää kansallisten talousarvioiden täydennyksenä tiukan talouden aikana; pikemminkin jäsenvaltioiden vaikean tilanteen pitäisi näkyä siinä. Siksi konservatiivit jättivät alun perin tarkistuksen, jossa vaaditaan maksujen jäädyttämistä pitkäksi aikaa vuoden 2010 tasolle, toimenpidettä, jolla vakuutettaisiin kansalaisille, että EU tekee oman osansa saadakseen pitkän aikavälin julkiset menot hallintaan ja kestävälle pohjalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. (FR) Vuoden 2011 talousarvion hyväksyminen tänään on korostanut Euroopan parlamentin kaksinkertaista virhettä. Hyväksytty talousarvio on liian pieni: +2,91 prosenttia, joka jää alle ensimmäisen käsittelyn (+6 prosenttia) ja komission alkuperäisen ehdotuksen (+5,8 prosenttia). Hyväksytyt määrät ovat täsmälleen samat kuin ne, joita ehdotettiin ilman, että neuvostolle jäi todellista liikkumavaraa, mikä ei ole vakuuttavaa, kun ajatellaan tulevien talousarvioiden neuvoteltavuutta. Siitä lähtien kun Lissabonin sopimus pantiin täytäntöön, Euroopan parlamentti on noudattanut neuvoston kanssa yhteispäätösmenettelyä budjettiasioissa: koska emme ole saaneet vielä täsmällistä sitoumusta roolista, joka meillä Euroopan parlamentin jäsenillä on seuraavan rahoituskehyksen valmistelussa ja uusien omien varojen käsittelyssä, meillä on uhkana se, että neuvostosta tulee Eurooppa-hankkeen tulevaisuuden herra ja isäntä. Tiettyjen jäsenvaltioiden kannat huomioon ottaen on olemassa riski, että hanke takertelee. Eniten minua tyrmistyttää EU:n oikeiston asenne, sillä he olivat neuvottelujen alussa erittäin päättäväisiä, mutta luovuttivat heti, kun valtion tai hallituksen päämiehet alkoivat soitella. Jokainen voi tehdä omat päätelmänsä tällaisen täyskäännöksen poliittisesta johdonmukaisuudesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Małgorzata Handzlik (PPE), kirjallinen.(PL) Olen tyytyväinen siihen, että EU:n talousarvio vuodeksi 2011 hyväksyttiin selvällä äänten enemmistöllä. Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston tekemällä sopimuksella on vältetty väliaikaisen talousarvion käyttö – mikä olisi haitannut EU:n koheesio- ja maatalouspolitiikan noudattamista. Se on erityisen hyvä uutinen Puolan paikallishallinnoille, maanviljelijöille ja yrittäjille, jotka käyttävät yhä enemmän unionin varoja, koska talouskriisistä huolimatta maksut kasvavat 2,91 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Olen tyytyväinen myös resurssien lisäämiseen painopistealoilla, jotka parlamentti on hyväksynyt, mukaan luettuna nuoriso, koulutus, tutkimus ja innovointi.

 
  
MPphoto
 
 

  Constance Le Grip (PPE) , kirjallinen. (FR) Äänestin uuden talousarvion puolesta ja olen iloinen siitä, että EU:n toimielimet ovat lopultakin löytäneet yhteisen linjan. Tällä äänestystuloksella Euroopan parlamentti pyrkii tarjoamaan Euroopan unionille vakaan talousarvion, joka voidaan ottaa käyttöön heti vuoden 2011 alusta, millä vältetään väliaikaisten kahdestoistaosien järjestelmä, joka olisi uhannut monen EU:n politiikan täytäntöönpanoa. Pahoittelen kuitenkin joustavuuden puutetta, jonka uusi talousarvio aiheuttaa, sekä tiettyjen poliittisten ryhmien, erityisesti sosialistien, päätöstä vaarantaa ITER-hanke, ainoa pitkän aikavälin tutkimushanke, jossa Euroopan unioni on johtavassa roolissa, lykkäämällä äänestystä sen rahoituksesta. Luopumalla 600 miljoonasta eurosta, jotka olivat käytettävissä ITER-hankkeen rahoittamiseksi kriisissä, jossa EU:n julkiset varat ovat vähissä, sosialistit ovat osoittaneet vastuuttomuutensa ja epäjohdonmukaisuutensa ja vaarantavat strategisen hankkeen, joka luo työpaikkoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. (PL) Olen tyytyväinen siihen, että monista ongelmista huolimatta on ollut mahdollista sopia EU:n talousarviosta vuodeksi 2011 ja hyväksyä se neuvoston tekemien muutosten jälkeen. Se on erittäin tärkeää, sen lisäksi että vältyttiin väliaikaiselta talousarviolta, periaatteessa sen takia, että voimme olla varmoja koheesiopolitiikkaan liittyvien menojen suunnittelusta, mikä on erittäin tärkeää EU:n kansalaisille sekä ennen kaikkea unionin varojen edunsaajille. Lisäksi korostaisin sitä, että koheesiopolitiikan resurssit ovat kasvaneet 10 prosenttia. On tärkeää, että olemme päässeet poliittiseen sopimukseen. Siten olemme osoittaneet eurooppalaista solidaarisuutta, ja se tarjoaa meille nyt rahoitusvakauden vuodeksi 2011.

 
  
MPphoto
 
 

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin tänään vuoden 2011 talousarvion puolesta. Pitkien neuvottelujen jälkeen meidän on onnistunut tehdä sopimus, joka tyydyttää Euroopan parlamenttia. Parlamentti todellakin odottaa, että Lissabonin sopimuksen määräykset pannaan täytäntöön. Sopimuksessa määrätään, että toimielimemme osallistuu neuvotteluihin seuraavasta pitkän aikavälin talousarviosta, ja kyseinen muutos pitäisi hyväksyä joka tasolla. Lisäksi parlamentti haluaa säilyttää jotkut varaukset vuoden 2011 talousarviossa. Hyvä esimerkki on 425 000 euroa, joka varataan vuoden 2011 talousarviossa Euroopan poliisiakatemialle (CEPOL) ja joka on nyt vapautettu tietyin ehdoin. Viraston on siten pantava täytäntöön Euroopan parlamentin jäsenten suositukset, sen jälkeen kun parlamentti kieltäytyi vahvistamasta viraston talousarvion toteutusta, niin että voidaan tehdä päätös täysimääräisestä CEPOLin talousarviosta vuodeksi 2011.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Vuoden 2011 talousarvio, ensimmäinen, jonka Euroopan parlamentti on saanut tutkia, on osoittanut miten vähän valtaa parlamentillamme on. Vaikka onkin tyytymätön uusliberalististen uudistusten vahvistamiseen ja työskentelyyn rahoitusmarkkinoiden eikä parlamentin jäsenet valinneiden kansalaisten hyväksi, parlamentti menee jopa niin pitkälle, että antautuu kiireen nimessä. En helpota halveksittavaa toimenpidettä omalla äänelläni.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Tiiviiden neuvottelujen jälkeen oli lopultakin mahdollista päästä sopimukseen vuoden 2011 talousarviosta; se ei ole ihanteellinen talousarvio, mutta se on kuitenkin asiakirja, joka antaa mahdollisuuden EU:n ehdottamien tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteisön talousarviolla vuodeksi 2011, joka hyväksyttiin tämän päivän istuntojaksolla, vahvistetaan rahoitus Euroopan parlamentin määrittelemille painopisteille, kuten koulutus, innovointi sekä Lähi-idän ja Palestiinan rauhanprosessi.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Ottaen huomioon lukuisat byrokraatit Euroopan parlamentissa ja Euroopan komissiossa, päätöslauselma tuo ajan mittaan Euroopan yhteisön lähemmäs hyvin harkittua ja tehokasta resurssien jakoa. Olen tutkinut huolellisesti muut lausunnot mietinnössä ja olen iloinen havaittuani, että tietyt henkilöt parlamentissa ymmärtävät tarpeen käyttää rahaa ajoissa eikä sitten kun on liian myöhäistä. Äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Aivan kuten edellistä ehdotusta kasvattaa vuoden 2011 talousarviota minun oli vastustettava tätäkin EU:n kansalaisten etujen nimissä. On mahdotonta ymmärtää, miten EU:lla voi olla varaa kasvattaa talousarviotaan, kun kaikkialla EU:ssa otetaan käyttöön säästöohjelmia. Viimeisin korotus on perusteltu, koska Lissabonin sopimus on tullut voimaan ja sillä on luotu uusia elimiä, kuten Euroopan ulkosuhdehallinto. Kaukokatseisena Itävallan vapauspuolue vastusti äänestyksessä Lissabonin sopimusta, joka, vaikka toi muutamia etuja, aiheutti pääasiassa lisää byrokratiaa ja kustannuksia kansalaisille. Siksi vastustin talousarviota vuodeksi 2011.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE), kirjallinen. (FR) Tuen keskiviikkona 15. joulukuuta 2010 toimitettua Euroopan parlamentin äänestystä, jossa hyväksyttiin Strasbourgin istuntojaksolla vuoden 2011 talousarvio tiistain keskustelun jälkeen. Hyväksytty talousarvio sisältää lisärahoitusta useimmille parlamentin asettamille painopisteille samalla kun siinä noudatetaan neuvoston asettamia yleisiä rajoja. Tämän vuoden budjettineuvotteluissa kollegani Euroopan parlamentissa tekivät myös sopimukset neuvoston ja komission kanssa monista poliittisista vaatimuksista, jotka koskevat talousarviota.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Talousarvioesitys, jota Eurooppa-neuvosto muutti, ei heijasta täysin Euroopan parlamentin esittämiä tarpeita ja vaatimuksia, mutta Euroopan unionia ei voida jättää ilman hyväksyttyä talousarviota vuoden 2011 ensimmäisinä kuukausina. Sen takia komissio, neuvosto ja parlamentti löysivät 6. joulukuuta pidetyissä kolmikantaneuvotteluissa oikean kompromissin talousarvioksi, joka voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön heti varainhoitovuoden 2011 alusta. Äänestin sen puolesta, koska vastuullinen kanta noudattelee parlamentin pyrkimyksiä osoittaa unionin kansalaisille riittävästi varoja, mikä vahvistettiin hyväksymällä yhteinen julkilausuma maksumäärärahoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska katsoin, että vaikka neuvoston muuttama talousarvioesitys ei täysin täytäkään todellista tarvetta unionin talousarviosta, joka on kestävä, johdonmukainen ja tehokas, nyt saavutettiin parlamentin tavoite antaa unionille talousarvio, joka voidaan panna täysimääräisesti ja ennakoitavasti täytäntöön varainhoitovuoden alusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska katsoin, että vaikka neuvoston muuttama talousarvioesitys ei täysin täytäkään todellista tarvetta unionin talousarviosta, joka on kestävä, johdonmukainen ja tehokas, nyt saavutettiin parlamentin tavoite antaa unionille talousarvio, joka voidaan panna täysimääräisesti ja ennakoitavasti täytäntöön varainhoitovuoden alusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (FR) Viime kuussa koettiin hyvin erikoinen hetki, kun kaikki poliittiset ryhmät olivat valmiita tekemään poliittiseen sopimuksen vuoden 2011 talousarvion lisäksi EU:n rahoituksen tulevaisuudesta. Niinpä kaiken neuvottelujen aikana aiheuttamansa hälinän jälkeen kolme suurinta poliittista ryhmää luovuttivat loppusuoralla. Euroopan parlamentti on uudesta toimivallastaan huolimatta päästänyt juuri käsistään tilaisuuden ottaa haltuun roolinsa budjettiasioiden päätöksentekijänä. Belgian pääministerin kirje, jonka puheenjohtajavaltio Belgia näytti meille ja jossa taataan, että perussopimusta noudatetaan (sic) ja että Euroopan parlamentti osallistuu tuleviin keskusteluihin, ei anna mitään takuuta hyvästä poliittisesta tuloksesta. Se, että äänestimme esitystä vastaan, johtuu menetetystä tilaisuudesta ja sitä seuraavasta uudelleentarkastusta.

Paras väline sen saavuttamiseksi on käyttää samaa menetelmää kuin valmistelukunta, saattaa yhteen Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit, kansalliset hallitukset ja Euroopan komissio. Emme ole pahoillamme siitä, että valtava ITER-hanke, joka vaatii kohtuuttomia määrärahoja, on lykkääntynyt. Yritämme jälleen osoittaa sen edustaman rahanhukan, heti kun asia palaa Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan käsiteltäväksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Aiomme hyväksyä Euroopan unionin talousarvion vuodeksi 2011, mikä tehdään ensimmäistä kertaa Lissabonin sopimuksen uuden järjestelmän mukaisesti. Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentin roolia vahvistetaan tässä asiassa, ja tuen tänään äänestyksen kohteena olevassa asiakirjassa korostettuja painopisteitä. Vuonna 2011 erityistä huomiota on kiinnitettävä aiheeseen nuoriso, koulutus ja liikkuvuus, painopisteeseen, joka on otettu huomioon kaikissa talousarvion pääluokissa. Meidän on investoitava nuoriin ja kaikkien EU:n kansalaisten koulutukseen elinikäisen oppimisen ohjelmalla sekä Erasmus Mundus- ja Eures-ohjelmalla.

On myös ehdottomasti edistettävä investointeja tutkimukseen ja innovointiin sekä pk-yrityksiä moottorina, joka tekee taloudestamme dynaamisen. Koska koheesiopolitiikka on tärkeä kaikkia EU:n politiikanaloja yhdistävä tekijä, olen tyytyväinen suunnitelmaan sisällyttää se asiakirjaan, joka on keskeinen tekijä kyseisen politiikan onnistuneessa täytäntöönpanossa. Mainituista syistä ja koska uskon, että Euroopan unioni käy läpi vaihetta, joka vaatii enemmän toimia EU:n vahvistamiseksi ja sen kilpailukyvyn parantamiseksi, samalla kun on vahvistettava toimielinten välistä vuoropuhelua, äänestän parlamentin esityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. − (DE) Äänestin mietinnön puolesta. Neuvotteluissaan neuvoston kanssa Euroopan parlamentti on näyttänyt olevansa tosissaan. Viime vuonna Lissabonin sopimuksen yhteydessä neuvosto teki merkittäviä myönnytyksiä parlamentille. Tässä talousarviota koskevassa päätöksessä parlamentti on siirtynyt lähemmäs neuvoston kantaa. Kompromissi näyttää toimivalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Vuoden 2011 talousarviosta on päätetty haastavana ja epävakaana aikana. Aikana, jolloin näemme tehtävän suuria leikkauksia jäsenvaltioiden talousarvioihin, on entistä tärkeämpää varmistaa, että EU tarjoaa resurssit, joilla voidaan käsitellä kriisin vaikutuksia. EU:n rahoituksen edut voidaan nähdä kaikkialla vaalipiirissäni ja se tarjoaa apua niille, jotka kärsivät Yhdistyneen kuningaskunnan nykyisestä armottomasta politiikasta.

Talousarviossa on kuitenkin osia, joita en voi hyväksyä. En katso esimerkiksi voivani äänestää tuhlailevien maataloustukien ja viihdemenojen korotuksen puolesta. Mielestäni näinä taloudellisesti epävarmoina aikoina on tärkeää osoittaa maltillisuutta menoissa. Sen takia äänestin tyhjää vuoden 2011 talousarviosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Glenis Willmott (S&D), kirjallinen. (EN) Työväenpuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät budjettipakettia vastaan, koska emme katso sopivaksi korottaa EU:n talousarviota aikana, jolloin kotimaan julkisia menoja leikataan huomattavasti.

Emme todellakaan tue tapaa, jolla monet hallitukset riskeeraavat taloutensa leikkaamalla julkisia menoja. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi automaattisesti tukea Euroopan unionin kokonaismenojen korotusta.

EU tekee paljon tärkeää työtä ensi vuonna ja tarjoaa monissa tapauksissa tukea niille aloille, joihin kotimaiset leikkaukset osuvat rajuimmin. Siellä missä uusia menoja tarvitaan, olisimme kuitenkin katsoneet, että olisi ollut mahdollista löytää säästöjä, joilla vapautetaan rahaa tärkeisiin hankkeisiin.

Ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden taloudet ovat nykyään paineen alla, nämä budjettineuvottelut olisivat voineet olla tilaisuus saada EU:n johtajat leikkaamaan EU:n tuhlailevia menoja aloilla kuten maataloustuet, jotka usein heikentävät taloutta juuri niissä valtioissa, joita EU:n kansainvälisen avun talousarviolla autetaan. Budjettipaketissa kyseiset tuet jäävät käytännössä koskemattomiksi.

Näissä olosuhteissa työväenpuoluetta edustavat parlamentin jäsenet eivät voineet tukea EU:n talousarvion kasvattamista.

 
  
  

Mietintö: Barbara Matera (A7-0353/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Ottaen huomioon, että Alankomaat on esittänyt tukihakemuksen, joka koskee 613 työntekijän irtisanomista NUTS II -alueella Alankomaiden Pohjois-Hollannin provinssissa NACE Rev 2:n kaksinumerotason 46 (tukkukauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) piirissä toimivassa kahdessa yrityksessä, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission ehdotuksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Olen myös samaa mieltä siitä, että EGR:n toimivuutta ja lisäarvoa olisi arvioitava 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisten ohjelmien ja muiden välineiden yleisarvioinnissa samalla, kun kauden 2007–2013 monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdään väliarviointi.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Rakenneuudistusten ja tuotannonsiirtojen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden tuen on oltava dynaamista ja joustavaa, jotta sitä voidaan antaa nopeasti ja tehokkaasti. Kansainvälisen kaupan rakenneuudistusten valossa on tärkeää, että EU:n talous voi nopeasti panna täytäntöön välineitä, joilla tuetaan tällaisten muutosten uhreiksi joutuneita työntekijöitä samalla kun annetaan heille taidot, joita vaaditaan nopeaan paluuseen työmarkkinoille. Tästä syystä taloudellisen tuen olisi oltava yksilökohtaista. On myös tärkeää korostaa, ettei tuella korvata tavallisesti yrityksille kuuluvaa vastuuta eikä sitä ole tarkoitettu yritysten rahoittamiseen ja rakennemuutoksiin. Ottaen huomioon, että Alankomaat on esittänyt tukihakemuksen, joka koskee 613 työntekijän irtisanomista Pohjois-Hollannin provinssissa NACE Rev 2:n kaksinumerotason 18 (tukkukauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) piirissä toimivassa kahdessa yrityksessä, äänestän päätöslauselman puolesta tai toisin sanoen kannatan EGR:n varojen käyttöön ottoa Alankomaiden tukemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Talous- ja rahoituskriisi, jota käymme läpi, sekä kansainvälisen kaupan rakenteen vaihteluiden aiheuttamat jatkuvat työmarkkinoiden muutokset ovat ajaneet lukuisia ihmisiä työttömyyteen, joka on monissa tapauksissa pitkäaikaista. Euroopan globalisaatiorahasto luotiin toimimaan tämänkaltaisissa tilanteissa. Tässä tapauksessa puhumme hieman yli 2,5 miljoonan euron käyttöön ottamisesta Alankomaita varten tukemaan 613 henkilöä, jotka on irtisanottu kahdessa kaupallisessa vähittäisliikkeessä 1. toukokuuta 2009 – 31. tammikuuta 2010. Ottaen huomioon että komissio piti hakemusta käsittelyssään asianmukaisena ja katsoi sen täyttävän annetut vaatimukset ja siksi suosittelee sen hyväksymistä, äänestin esityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen Euroopan globalisaatiorahaston asianmukainen käyttö on hyvin tärkeää monien Euroopan kansalaisten ja perheiden hädän lieventämisessä, heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun tarjotaan uusia resursseja yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta. Tässä yhteydessä Alankomaille esitetään toimintasuunnitelmaa, joka koskee 613 irtisanomista Pohjois-Hollannin provinssissa NACE Rev 2:n kaksinumerotason 46 (tukkukauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) piirissä toimivassa kahdessa yrityksessä. Toivon tämän vuoksi, että EU:n toimielimet vahvistavat sitoumustaan sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa, joilla nopeutetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä ja parannetaan sen käyttöastetta, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11:tä prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisaatioon liittyvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä on vahingoksi maille, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut jäsenvaltiot ovat aikaisemmin käyttäneet EGR:ää niin että on asianmukaista tarjota apua Alankomaille, joka on esittänyt tukihakemuksen, joka koskee 613 irtisanomista Pohjois-Hollannin provinssissa NACE Rev 2:n kaksinumerotason 46 (tukkukauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) piirissä toimivassa kahdessa yrityksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Työntekijöiden, jotka ovat menettäneet työpaikkansa talous- ja rahoituskriisin seurauksena, pitäisi saada mahdollisuus palata nopeasti työmarkkinoille. Jäsenvaltioilla on velvollisuus ryhtyä asianmukaisiin toimiin kyseisten henkilöiden tukemiseksi. Euroopan globalisaatiorahasto tarjoaa tähän tarkoitukseen rahoitusta, jota jäsenvaltiot voivat hakea. Äänestän mietinnön puolesta, sillä rahaston varojen käyttöön ottaminen Alankomaita varten on täysin perusteltua ja kaikki kriteerit on täytetty.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Ottaen huomioon, että Alankomaat on esittänyt tukihakemuksen, joka koskee 613 työntekijän irtisanomista NUTS II -alueella Alankomaiden Pohjois-Hollannin provinssissa NACE Rev 46:n kaksinumerotason 2 (tukkukauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) piirissä toimivassa kahdessa yrityksessä, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission ehdotuksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa.

Olen samaa mieltä myös seuraavista seikoista:

– EGR:stä pitäisi tukea yksittäisten irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työelämään, ja toistaisin, että EGR:n tuki ei saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia;

– EGR:n toimivuutta ja lisäarvoa on arvioitava 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisten ohjelmien ja muiden välineiden yleisarvioinnissa.

Suhtaudun myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen perustaa muu rahoituslähde kuin käyttämättömät EGR:n varat, jotta voidaan vastata Euroopan parlamentin toistuviin lausuntoihin, joiden mukaan on löydettävä asianmukaisia budjettimekanismeja varojen siirtämiseksi ottaen huomioon, että EGR perustettiin erityiseksi ja erilliseksi välineeksi, jolla on omat tavoitteensa ja rahoituskautensa.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Olen täysin samaa mieltä kuin esittelijä Barbara Matera, joka on tyytyväisenä havainnut, että komissio löytää maksumäärärahoille jatkuvasti muita lähteitä kuin käyttämättömät Euroopan sosiaalirahaston varat, aivan kuten Euroopan parlamentti on usein pyytänyt.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä myös siitä, että viimeisissä tapauksissa valitut vaihtoehdot (yrittäjyydelle ja innovoinnille omistetut budjettikohdat) eivät ole tyydyttäviä ottaen huomioon vakavat puutteet, joita komissio kohtaa pannessaan täytäntöön kilpailukykyä ja innovointia koskevia ohjelmia. Talouskriisin aikana kyseisiä määrärahoja pitäisi pikemminkin lisätä. Esittelijä pyytää siksi komissiota jatkamaan ponnisteluja asianmukaisempien budjettikohtien löytämiseksi maksuille tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Alankomaiden esittämä hakemus Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tuen myöntämiseksi asiassa, joka koskee 613 irtisanomista NUTS II -alueella Pohjois-Hollannissa NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 46 (tukkukauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) piirissä toimivissa kahdessa yrityksessä, täyttää kaikki lainmukaiset tukikelpoisuusvaatimukset. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 546/2009, joka on annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta, säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta, jotta EGR voisi puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään NACE 2 -alan yrityksissä, etenkin pk-yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella". Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta ja toivon, että EGR:n varojen käyttöönotolla edistetään näiden työntekijöiden menestyksellistä integroitumista työmarkkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. Tällä äänestyksellä Euroopan parlamentti: 1) kehottaa asianomaisia toimielimiä toteuttamaan tarvittavia toimia EGR:n varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi, 2) palauttaa mieliin, että toimielimet ovat sitoutuneet varmistamaan, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea, sekä korostaa, että EGR:n rooli voi olla ratkaiseva irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille, 3) korostaa, että EGR-asetuksen 6 artiklan mukaisesti olisi varmistettava, että EGR:stä tuetaan työttömäksi jääneiden yksittäisten työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään, sekä toistaa, että EGR:n tuki ei saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Kyse on Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamisesta tieto- ja viestintätekniikan alan työntekijöille, jotka on irtisanottu Alankomaiden Pohjois-Hollannin provinssissa.

Euroopan tieto- ja viestintätekniikan ala on kärsinyt maailmanlaajuisesta talous- ja rahoituskriisistä sekä maailmanlaajuisten tietotekniikkamarkkinoiden rakennemuutoksista erityisesti sen takia, että tuotantoa on siirretty Kiinaan ja Intiaan, mikä näkyy myös ICT 5 -indikaattorissa.

ICT 5 -indikaattori kokoaa yhteen tärkeimmät tutkimustulokset, jotka liittyvät suhdannejaksoon, kustannuksiin sekä tieto- ja viestintätekniikan alan talousarvioihin. Länsi-Euroopan indikaattori on pudonnut 160:stä elokuussa 2008 noin 30:een huhtikuussa 2009.

Alankomaat on valmistellut henkilökohtaisia palveluita koskevan koordinoidun paketin 613 työntekijälle, jotka kaksi Randstad-yhtiöön kuuluvaa yritystä ovat irtisanoneet. Paketti sisältää esimerkiksi työpaikan vaihtoa koskevaa ohjausta, liikkuvuuskeskusten perustamista, irtisanottujen sijoittamista, ammatillisen koulutuksen tarjoamista ja työllistettävyyden tutkimista. Kokonaisbudjetti on 3 934 055 euroa, ja Alankomaat jätti 8. huhtikuuta 2010 hakemuksen saadakseen EGR:stä 2 557 135 euroa.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. − (DE) Äänestin mietinnön puolesta. Jälleen kerran me voimme auttaa työnhaussa EU:n kansalaisia, jotka on irtisanottu sen jälkeen kun heidän työnantajansa ovat joutuneet vaikeuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Tämä hakemus on vain yksi monista Alankomaista tulleista hakemuksista, joita olemme viime aikoina hyväksyneet budjettivaliokunnassa. Annoin tietysti ääneni Barbara Materan mietinnölle Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöön ottamisesta Pohjois-Hollannissa irtisanottujen kansalaisten tukemiseksi. EGR:n tarkoituksena on tarjota rahoitusta, jolla autetaan yksittäisiä kansalaisia, jotka ovat menettäneet työpaikkansa globalisaation seurauksena. Viime viikkojen budjettineuvotteluissa Alankomaiden hallitus on ylittänyt itsensä jääräpäisillä vastauksillaan aina kompromissivalmiin Euroopan parlamentin oikeutettuihin kantoihin. Tässä vaiheessa sanoisin, että toiminta vaikuttaa yhdenmukaiselta sen poliittisen kansallisen näkökannan kanssa, jossa toisaalta haetaan kymmeniä miljoonia euroja EU:n tukea ja toisaalta kieltäydytään perustelluista keskusteluista Euroopan parlamentin esittämissä kysymyksissä.

 
  
  

Mietintö: Tadeusz Zwiefka (A7-0360/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska katson, että EU:ssa tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä avio- ja asumuseroa koskevan lainsäädännön alalla. Mielestäni EU:n lainsäädännön pitäisi olla tällä alalla yhdenmukaista. Toisin sanoen lainvalintaa koskevien yleisten sääntöjen perusteella voidaan määrätä, että mitä tahansa lainsäädäntöä voidaan soveltaa – osallistuvan jäsenvaltion, muun kuin osallistuvan jäsenvaltion tai EU:n ulkopuolisen valtion lainsäädäntöä. Unioni on asettanut itselleen tavoitteen ylläpitää ja kehittää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta, jossa varmistetaan henkilöiden vapaa liikkuvuus. Siten sen varmistamiseksi, että puolisot voivat valita sovellettavan lainsäädännön, jonka perusteella heillä on läheinen yhteys, tai valinnan puuttuessa, jotta lainsäädäntöä voidaan soveltaa heidän avio- tai asumuseroonsa, kyseistä lainsäädäntöä on sovellettava, vaikka se ei olisikaan osallistuvan jäsenvaltion lainsäädäntö. Kansalaisten liikkuvuuden lisääntyminen vaatii entistä enemmän joustavuutta ja parempaa oikeusvarmuutta, mitä uudella EU:n asetuksella voidaan edistää.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. (IT) Tarve muodostaa selvä, kattava oikeuskehys avio- ja asumuseroon sovellettavasta lainsäädännöstä johtuu kiireellisestä tarpeesta käsitellä ongelmia, joita esiintyy "kansainvälisten" avioerojen tapauksessa. Tähän saakka kansallisten säännösten erot eivät ole suosineet puolisoiden yhtäläisten mahdollisuuksien suojelua, eikä niillä ole suojeltu lasten etuja. Päinvastoin ne ovat kannustaneet niin sanottuun oikeuteen ryntäämiseen. Toimittuani Euroopan parlamentin välittäjänä eri kansallisuuksia edustaville vanhemmille, jotka kiistelevät lapsistaan, ja työssäni saamien kokemusten perusteella kannatan ehdotusta asetukseksi, jolla saadaan aikaan oikeusvarmuus kyseisille pareille ja taataan ennakoitavuus ja joustavuus.

Yksi innovatiivisista ajatuksista, jotka sisältyvät asetustekstiin, on mahdollisuus kuulla perhevälittäjää ennen avioeromenettelyä sekä sen aikana ja jälkeen. Se johtuu siitä, että kyseinen henkilö auttaa huomattavasti tiedottamalla parille avioeron eri muodoista ja ehdoista ja ratkaisee heidän erimielisyytensä, mutta myös siitä, että siten suojellaan lasten oikeuksia ja autetaan paria tekemään asianmukaisia ja sovinnollisia päätöksiä, joilla suojellaan jälkeläisten hyvinvointia.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kun yritetään yhdenmukaistaa eurooppalaisia avioliittoasioita koskevia säännöksiä, on vaikeaa saada 27 jäsenvaltioita pääsemään yksimielisyyteen asiasta. Onneksi vuoden 1997 Amsterdamin sopimuksen jälkeen jäsenvaltiot ovat halutessaan voineet kokoontua edistämään tietyn alan asioita "tiiviimmällä yhteistyöllä" siten, että johtavat jäsenvaltiot voivat viedä unionia eteenpäin. Puolisot, jotka ovat halunneet asemansa tunnustettua kaikkialla EU:ssa, ovat kokeneet ongelmia erityisesti avio- tai asumuserossa, ja se on johtanut siihen, että tietyt jäsenvaltiot ovat kokoontuneet parantamaan kansallisten säännösten koordinointia. Haluan todellakin, että tiiviimpi yhteistyö, johon Ranska haluaa osallistua, toteutuu. Minun mielestäni aloitteella lähennetään eurooppalaisia toisiinsa alalla, joka koskee meitä kaikkia ja jolla oikeusvarmuus on olennaista. Siksi äänestin tiiviimmän yhteistyön täytäntöönpanoa koskevan asetuksen puolesta. Tulevaisuudessa tiiviimpää yhteistyötä pitäisi käyttää niin usein kuin tarpeellista.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. (ES) Äänestin mietinnön puolesta, koska asetuksen tarkoituksena on taata oikeusvarmuus pareille, jotka kuuluvat eri jäsenvaltioihin ja jotka haluavat asua erillään tai erota, ja taata heille ennakoitavuus ja joustavuus.

Siinä suhteessa hyväksytty aloite on ollut askel eteenpäin, mutta ensinnäkin on valitettavaa, että nyt on menetetty mahdollisuus laajentaa soveltamisalaa avioliittojen tunnustamiseen, mitätöintiin, lasten huoltajuuteen ja perintöön. Siinä ei myöskään käsitellä muunlaisten liittojen olomassaoloa. Sellaisia ovat esimerkiksi homoseksuaalisten parien liitot, jotka on tunnustettu joissakin jäsenvaltioissa.

Toiseksi on valitettavaa, että 27 jäsenvaltiosta vain 15 on valmis sitoutumaan tiiviimpään yhteistyöhön, mikä haittaa niiden valtioiden kansalaisia, jotka eivät siihen sitoudu.

Niinpä toivonkin, että tulevaisuudessa soveltamisalaa voidaan laajentaa ja niiden valtioiden lukumäärää, jotka sitoutuvat tiiviimpään yhteistyöhön, voidaan kasvattaa: ne ovat sen velkaa kansalaisilleen, joita ne edustavat.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin avio- ja asumuseroon sovellettavan laisäädännön alalla toteutettavaa tiiviimpää yhteistyötä koskevan Euroopan parlamentin mietinnön puolesta, koska on annettava selvä ja yksiselitteinen oikeusperusta, jonka mukaan voidaan soveltaa sääntöjä sovellettavaan lainsäädäntöön. Muistuttaisin siitä, että yksi Euroopan unionin päätavoitteista on ylläpitää ja kehittää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta, jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus. Eri kansallisuutta edustavien puolisoiden avio- ja asumuseroon sovellettavan lainsäädännön oikeudellinen tilanne EU:ssa on tällä hetkellä hyvin sekava, koska on epäselvää, mitä lakia pitäisi soveltaa. Se johtaa usein "oikeuteen ryntäämiseen", jossa toinen puoliso hakee avioeroa ennen toista varmistaakseen, että menettelyyn sovelletaan tiettyä lainsäädäntöä, jota hän pitää parempana omien etujensa kannalta. Korostaisin sitä, että ehdotetulla uudella asetuksella pitäisi luoda pareille oikeusvarmuus ja taata ennakoitavuus ja joustavuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Onnittelen Tadeusz Zwiefkaa mietinnöstä, jota kannatan. Toimen tarkoituksena on luoda selvä, kattava oikeuskehys avio- ja asumuseroon sovellettavassa lainsäädännössä antamalla osapuolille tietynlainen itsemääräämisoikeus. Säännösten erilaisuus jäsenvaltioissa voi todellakin aiheuttaa ongelmia "kansainvälisten" avioerojen tapauksessa.

Kuhunkin tapaukseen sovellettavan lainsäädännön valintaan liittyvän oikeudellisen epävarmuuden lisäksi voi esiintyä myös "ryntäys oikeuteen" sen varmistamiseksi, että menettelyyn sovelletaan tiettyä lainsäädäntöä, joka suojelee toista puolisoa paremmin. Siksi Euroopan unionin on rajoitettava kyseisiä riskejä ja puutteita ottamalla käyttöön mahdollisuus valita sovellettava lainsäädäntö osapuolten molemminpuolisella sopimuksella. Ymmärrän siten tarpeen varmistaa, että osapuolet saavat oikeudenmukaisia ja paikkansapitäviä tietoja, joiden perusteella he saavat valinnanmahdollisuutensa selville mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen.(CS) Lissabonin sopimuksen mukaan jäsenvaltiot voivat nyt tehdä tiiviimpää yhteistyötä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla ja tarkemmin sanottuna avio- ja asumuseroa koskevissa asioissa. Tässä asetuksessa määritellään tiiviimpi yhteistyö tiettyjen jäsenvaltioiden välillä (Itävalta, Belgia, Bulgaria, Ranska, Saksa, Unkari, Italia, Latvia, Luxemburg, Malta, Portugali, Romania, Slovenia ja Espanja). Tärkeimpänä tavoitteena on poistaa sukupuoleen perustuva syrjintä, taata yhdenvertaiset mahdollisuudet kummallekin puolisolle ja asettaa lasten hyvinvointi etusijalle. Puolisot usein "kilpailevat" siitä kumpi niistä hakee avioeroa ensimmäisenä varmistaakseen, että avioeromenettelyyn sovelletaan lainsäädäntöä, joka suojelee paremmin kyseisen osapuolen etuja. Tämän asetuksen tarkoituksena on parantaa parien oikeusvarmuutta ja taata samalla menettelyn ennakoitavuus ja joustavuus. Kannatan asetusta, vaikka se ei tällä hetkellä vaikutakaan Tšekin tasavaltaan. Kaiken kaikkiaan uskon, että asetuksella annetaan hyvä esimerkki muille jäsenvaltioille, myös Tšekin tasavallalle. Tulevaisuudessa toiset jäsenvaltiot voivat allekirjoittaa asetuksen ja hyötyä edelläkävijöinä toimivien jäsenvaltioiden kokemuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Ehdotuksella ei pyritä yhdenmukaistamaan aineellista oikeutta, jota sovelletaan avio- ja asumuseroon, vaan luomaan yhdenmukaiset säännöt kansainvälisten oikeudenkäyttöä koskevien konfliktien ratkaisemiselle. Se tarkoittaa sitä, että meidän on toimittava kansainvälisen yksityisoikeuden puitteissa eikä perheoikeuden aineellisissa puitteissa, joissa jokainen valtio säilyttää oman lainsäädäntönsä.

Siksi on tärkeää muistaa esimerkiksi, että ehdotetussa asetuksessa, 7 -A artiklan muutoksella, ei vaadita sitä, että valtio tunnustaa avioliitoksi – vaikka vain varmistaakseen sen purkamisen – toimenpiteen, jota ei katsota sellaiseksi kansallisessa lainsäädännössä tai joka olisi vastoin toissijaisuusperiaatetta. Sillä ei kuitenkaan voida rajoittaa niiden ihmisten oikeuksia, joiden liittoja ei tunnusteta valtiossa, tähän asiaan on löydettävä kompromissiratkaisu.

Edellä mainitun perusteella pidän entistä suurempaa oikeusvarmuutta kansainvälisen toimivallan konfliktien ratkaisussa perhelainsäädännön alalla, erityisesti tämä koskee avioliiton purkamista ja asumuseroa, tärkeänä edistysaskeleena, kun rakennetaan vapauden ja oikeuden aluetta, jossa ihmisten vapaa liikkuvuus on todellisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tämän mietinnön hyväksyminen on mielestäni hyvä asia, koska siinä annetaan eri jäsenvaltioiden kansalaisuuksia edustavien puolisojen tai muussa maassa kuin kotimaassaan asuvan pariskunnan valita avioeroonsa sovellettava lainsäädäntö.

EU:ssa myönnettiin miljoona avioeroa vuonna 2007; 13 prosentissa niistä pari muodostui kahdesta eri kansallisuudesta. Näissä menettelyissä EU:n kansalaiset kohtasivat eroonsa vaikuttavia oikeudellisia ongelmia.

Muistuttaisin siitä, että Portugali osallistuu tiiviimpää yhteistyötä koskevaan prosessiin, mikä mahdollistaa edistymisen tässä asiassa, joka on pysähtynyt neuvostossa.

Korostaisin sitä, että mietinnön ei pidä johtaa siihen, että jäsenvaltiota vaaditaan tunnustamaan avioliitoksi – vaikka vain sen purkamista varten – tilanne, jota ei katsota sellaiseksi kyseisessä valtiossa tai joka olisi vastoin toissijaisuusperiaatetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen.(PL) Onnittelen esittelijää siitä, että hän on käsitellyt perusteellisesti niinkin vaikeaa aihetta kuin avio- ja asumuseroon sovellettavan lainsäädännön valintaa. Se, kuinka arka asia on kyseessä, näkyy siitä, että Rooma III -ehdotus on EU:n tiiviimmän yhteistyön historiassa ensimmäinen tapaus, joka on toteutettu perussopimuksissa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti. Asetus tulee siten voimaan rajoitetusti 14:ssä 27 jäsenvaltiosta. Puola ei ole niiden joukossa. Ottamalla käyttöön periaatteen, joka antaa osapuolille mahdollisuuden valita avioeroon sovellettava lainsäädäntö, Rooma III -ehdotus lisää ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. Kun otetaan huomioon asetuksen rajoitettu soveltamisala – se koskee vain kansainvälisiin avioeroihin sovellettavaa lainsäädäntöä – on tärkeää vastata myös kysymykseen siitä, millä tuomioistuimella on toimivalta päättää yksittäisestä tapauksesta.

Kyseinen ongelma on toisen EU:n asetuksen aihe – kyse on Bryssel IIa -asetuksesta. Siksi pidän esittelijän tavoin tärkeänä sitä, että kyseinen asetus tarkistetaan mahdollisimman pian, jotta varatoimivaltaa (forum necessitatis) koskeva sääntö saadaan voimaan. Sillä poistetaan monien jäsenvaltioiden pelot siitä, että niiden tuomioistuinten on päätettävä sellaisten parien avioeroista, jotka eivät niiden oikeusjärjestelmän mukaan ole avioliitossa, mikä puolestaan kannustaa niitä omaksumaan yleiset eurooppalaiset periaatteet kansainvälisten avioerojen alalla ja tekee epäilemättä elämän helpommaksi monille EU:n kansalaisille.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. (FR) Jos kaksi eri kansallisuutta edustavaa ihmistä tai vain kaksi ihmistä, jotka eivät enää asu samassa jäsenvaltiossa, suunnittelevat avioeroa, heidän pitäisi tietää, millä tuomioistuimella on toimivalta ja missä valtiossa. Vastedes kyseiset kaksi ihmistä ovat pian siinä asemassa, että he voivat valita mitä Euroopan unionin oikeusjärjestelmää heidän eroonsa sovelletaan. Toinen erityinen edistysaskel on "yhteisen eurooppalaisen oikeusalueen" asteittainen luominen. Sitä voidaan suoraan soveltaa meidän kaikkien jokapäiväiseen elämään. Vaikka olenkin tyytyväinen siihen, että mietintö on hyväksytty ja tiiviimmän yhteistyön menettelyä on käytetty ensimmäisen kerran, pahoittelen sitä, että menettelyä piti käyttää ja että kaikki jäsenvaltiot eivät päässeet sopimukseen. Toivon, että muut jäsenvaltiot osallistuvat yhteistyöhön pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Edvard Kožušník (ECR), kirjallinen.(CS) Tšekin tasavalta on edustettuna Euroopan parlamentissa. Tšekin tasavalta ei allekirjoittanut tiiviimmän yhteistyön mekanismia lainvalintasääntöihin sovellettavien sääntöjen yhteensopivuuden alalla. Se johtuu siitä, että Tšekin tasavalta ei katso, että asetusehdotus on tarpeellinen toimi sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta. Tšekin tasavalta katsoo myös, että asetus on kyseenalainen toissijaisuusperiaatteen kannalta, koska se ei tarjoa lisäarvoa, jolla oikeutettaisiin jäsenvaltioiden kansallisen perhelainsäädännön säännösten rikkominen. Tšekin tasavalta pitää ehdotusta kyseenalaisena myös suhteellisuusperiaatteen kannalta, koska asetukseen valittu oikeudellinen muoto ei ole sopiva väline varmistamaan lainvalintasääntöjen yhteensopivuutta kansainvälisen perheoikeuden alalla. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole se, että ääneni pitäisi estää kaikkia niitä valtioita valitsemaltaan tieltä, jotka ovat valinneet tiiviimmän yhteistyön välineeksi varmistamaan lainvalintasääntöjen yhteensopivuus, sikäli kun määritellään avioliittoa koskeviin asioihin sovellettavaa lainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen.(CS) Asetusehdotus, joka koskee tiiviimpää yhteistyötä avio- ja asumuseroon sovellettavan lainsäädännön alalla, auttaa käsittelemään yleisesti esiintyviä monimutkaisia ja arkoja kysymyksiä, joita liittyy eromenettelyihin voimassa olevissa avioliitoissa, jotka on solmittu kahta eri kansalaisuutta edustavien ihmisten välillä. Se selventää asioita eroaville ihmisille ja antaa heille mahdollisuuden valita sovellettava lainsäädäntö. Se myös lisää heidän oikeusvarmuuttaan alusta alkaen. Koska hyväksytty lainsäädäntö menee yhteisön säännöstöä pidemmälle, tiiviimmän yhteistyön soveltaminen on toimi, joka antaa siihen osallistuville jäsenvaltioille mahdollisuuden käsitellä joitakin kansainvälisen yhteistyön lainsäädäntöongelmia, joita liittyy tällaisten avioliittojen hajoamiseen.

Se antaa muille jäsenvaltioille, jotka eivät osallistu yhteistyöhön tässä vaiheessa, riittävästi mahdollisuuksia arvioida asetusehdotuksen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia ajan mittaan ja harkita siihen osallistumista. Usean vuoden ajan ja monissa perustelluissa tapauksissa tällaisiin avioeromenettelyihin on sovellettu Tšekin tasavallassa ulkomaista lainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Uudella asetuksella kansainvälisille pareille (eri kansallisuutta edustaville pareille, pareille, jotka asuvat eri valtioissa, tai pareille, jotka asuvat yhdessä muussa kuin alkuperävaltiossaan) annetaan mahdollisuus valita avioeroonsa sovellettava lainsäädäntö edellyttäen, että toisella puolisolla on yhteys kyseiseen valtioon, esimerkiksi vakinainen asuinpaikka tai kansalaisuus. Uusilla säännöillä selkiytetään myös lainsäädäntöä, jota sovelletaan silloin kun puolisoiden välillä ei ole sopimusta. Uusi asetus antaa esimerkiksi espanjalais-portugalilaiselle Belgiassa asuvalle parille mahdollisuuden valita sovelletaanko heidän eroonsa Portugalin, Espanjan vai Belgian lainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Avioero on vakava asia. Usein siihen liittyy rikkoutuneita astioita ja jaettua omaisuutta. Ihailen vilpittömästi esittelijän Tadeusz Zwiefkan idealismia. Mitä tapahtuu, jos saksalainen aviomies haluaa erota Saksassa mutta hänen vaimonsa haluaa erota Sisiliassa, koska hänen äitinsä on sisilialainen? Miten jaetaan pölynimuri ja tiskikone, jos sopimusta ei ole? Ajatus on hyvä, mutta se on viimeisteltävä. 90 prosenttia eroista on murhenäytelmiä ja skandaaleita. Kannatan ehdotusta, mutta tarkastellaan yksityiskohtia, kun käsittelemme tällaista asiakirjaa. Tarvitsemme lainsäädäntöä, emme sääntöjä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Asumus- ja avioero on aina vaikea asia ja siihen liittyy monia oikeudellisia seurauksia. Kaikki muuttuu erityisen ongelmalliseksi, kun mies ja vaimo tulevat eri maista. Olemme etsineet ratkaisua Euroopan unionissa, mutta olemme onnistuneet sopimaan vain tiiviimmän yhteistyön menettelystä, joka helpottaa vain hieman niiden eroavien parien tilannetta, jotka tulevat eri jäsenvaltioista. Menettelyn soveltamisalaa ei ole määritelty ja siten se ei ole myöskään täysin selvä.

Tietenkään yhteistyö ei tarkoita sitä, että tuomiot, kuten avioeroa koskevat tuomiot, on tunnustettava jäsenvaltiossa, jossa niille ei ole säännöksiä. Menettely ei saa myöskään tarjota tilaisuutta pakottaa jäsenvaltiot tunnustamaan samaa sukupuolta olevien ihmisten liittoja takaoven kautta. Vähän huomiota on kiinnitetty myös vanhempien oikeuksiin rajat ylittävien erojen tapauksessa. Sen takia äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni on tarpeen luoda selvä ja kattava säädöskehys avio- ja asumuseroon sovellettavalle lainsäädännölle. 3a artiklan myötä puolisoilla on ensimmäistä kertaa mahdollisuus valita avioeromenettelyyn sovellettava lainsäädäntö yhteisellä sopimuksella. Katson myös, että meidän olisi varmistettava, että osapuolten päätös perustuu tietoon, toisin sanoen, että molemmille puolisoille on tiedotettu asianmukaisesti päätöstensä käytännön seurauksista. Siinä suhteessa on varmistettava, että tiedot ovat paikkansapitäviä ja täydellisiä. Mielestäni on tärkeää suojella parin suhdetta siten, että puolisot voivat toteuttaa eron selvällä, avoimella ja yksimielisellä tavalla ja että he ovat siten tasa-arvoisia päätöksentekijöitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Portugali osallistuu yhdessä 13 muun valtion (Espanja, Italia, Unkari, Luxemburg, Itävalta, Romania, Slovenia, Bulgaria, Ranska, Saksa, Belgia, Latvia ja Malta) kanssa ensimmäiseen tiiviimpää yhteistyötä koskevaan prosessiin EU:n historiassa. Tiiviimpää yhteistyötä sovelletaan avio- ja asumuseroon sovellettavaan lainsäädäntöön ihmisten ja omaisuuden osalta.

Äänestin mietinnön puolesta. Se koskee asetusta, jossa annetaan selvät säännöt kansainvälisten parien (joissa puolisot edustavat eri kansallisuuksia) avio- tai asumuseromenettelylle, joka koskee ihmisiä tai omaisuutta, heidän alkuperä- tai asuinmaissaan. Asia perustuu täysin yhteisymmärrykseen ja tekee monien eurooppalaisten elämän helpommaksi. Hetki on myös symbolinen, sillä tämä on ensimmäinen kerta, kun on sovellettu jäsenvaltioiden tiiviimpää yhteistyötä.

Säännösten tarkoituksena on vahvistaa oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta avio- ja asumuserossa ihmisten ja omaisuuden osalta. Sopimuksella tähdätään vain konfliktitilanteiden yhdenmukaistamiseen eikä kansallisten perussääntöjen yhdenmukaistamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Yksi Euroopan unionin päätavoitteista on ylläpitää ja kehittää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta, jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus. EU:n oikeudellinen tilanne, joka koskee eri kansallisuutta edustavien puolisoiden avio- ja asumuseroon sovellettavaa lainsäädäntöä, on tällä hetkellä erittäin sekava. Se johtaa usein "oikeuteen ryntäämiseen", jossa toinen puoliso hakee avioeroa ennen toista varmistaakseen, että menettelyyn sovelletaan tiettyä lainsäädäntöä, jota hän pitää parempana omien etujensa kannalta. Asetusehdotuksen tarkoituksena on luoda pareille oikeusvarmuus ja taata ennakoitavuus ja joustavuus. Siten minun on asetuttava esittelijän Tadeusz Zwiefkan kannalle; hän tukee avio- ja asumuseroon sovellettavan lainsäädännön määrittelyä koskevien sääntöjen sisältöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Belgia, Bulgaria, Saksa, Kreikka (perui pyyntönsä 3. maaliskuuta 2010), Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Luxemburg, Unkari, Malta, Itävalta, Portugali, Romania ja Slovenia esittivät komissiolle pyynnön, jonka mukaan ne aikovat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön avioliittoasioita koskevan lainsäädännön alalla, ja pyysivät komissiota antamaan asiasta ehdotuksen neuvostolle. Kansalaisten lisääntyvä liikkuvuus edellyttää toisaalta lisää joustavuutta ja toisaalta lisää oikeusvarmuutta. Kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi asetuksella on parannettava osapuolten itsemääräämisoikeutta avio- ja asumuseron tapauksessa antamalla puolisoille mahdollisuus valita avio- tai asumuseroon sovellettava lainsäädäntö.

Asetusta sovelletaan vain avioliiton purkamiseen tai aviollisten velvollisuuksien päättymiseen (asumusero) eikä sitä sovelleta asioihin, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden oikeuskelpoisuutta, avioliiton olemassaoloa, voimassaoloa tai tunnustamista, avioliiton pätemättömäksi julistamista, puolisoiden nimeä, avioliiton vaikutusta omaisuuteen, vanhempien vastuuta, elatusapuvelvollisuuksia, huoltajuutta tai perintöä, vaikka ne esiintyvät vain esikysymyksenä avio- tai asumuseromenettelyn yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, missä ihmisten vapaa liikkuvuus on taattu, on yksi Euroopan unionin perustavoitteista. Olen siksi tyytyväinen tähän ehdotukseen, jolla lisätään oikeusvarmuutta valittaessa avio- ja asumuseroon sovellettavaa lainsäädäntöä, ja haluaisin muiden jäsenvaltioiden liittyvän ponnisteluihin lainvalintaa koskevien kansallisten säännösten yhteensopivuuden lisäämiseksi alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Tekstillä pyritään ratkaisemaan seuraavanlaisia ongelmia: A ja B ovat eri maiden kansalaisia, jotka ovat solmineet samaa sukupuolta olevien henkilöiden liiton yhdessä niistä jäsenvaltioista, jotka ovat antaneet lainsäädäntöä tällaisten liittojen sallimiseksi. He ovat asuneet kolme vuotta jäsenvaltiossa, jossa samaa sukupuolta olevien henkilöiden liittoja ei sallita mutta joka hyväksyi tiiviimmän yhteistyön menettelyn mukaisen asetuksen sovellettavasta lainsäädännöstä. A ja B haluavat purkaa liittonsa.

Toimivaltaa koskevan asetuksen 2201/2003 säännösten mukaisesti ainoat tuomioistuimet, joilla on toimivaltaa tällaisissa olosuhteissa, ovat sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa he asuvat. Se ei selvästikään ole oikeudenmukaista kyseiselle parille, jonka pitäisi ponnistella huomattavasti ja käyttää paljon aikaa siirtääkseen eromenettelynsä toisen tuomioistuimen toimivaltaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alf Svensson (PPE), kirjallinen. (SV) Kun Euroopan parlamentti äänesti tänään ehdotuksesta neuvoston asetukseksi, jolla pannaan täytäntöön tiiviimpi yhteistyö avio- tai asumuseroon sovellettavan lainsäädännön alalla, päätin äänestää tyhjää. Minun mielestäni perhelainsäädäntö, kuten avioeroa koskeva sääntely, on ala, jolla pitäisi noudattaa toissijaisuusperiaatetta ja jolla jokaisen jäsenvaltion pitäisi tehdä omat päätöksensä. Yhteistyö, jota mietinnössä käsitellään, on jäsenvaltioille vapaaehtoista, ja tällä hetkellä siihen osallistuu 14 jäsenvaltiota. Ruotsi ei ole yksi niistä. Minun mielestäni minun ei sovi ruotsalaisena Euroopan parlamentin jäsenenä ottaa kantaa lainsäädäntöön, joka liittyy pelkästään sellaiseen yhteistyöhön, johon Ruotsi ei osallistu.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Kun EU:ssa on eri kansallisuutta edustavien puolisoiden välillä 16 miljoonaa avioliittoa, joista noin 140 000 päätyy joka vuosi eroon, neuvottelut ja sopimus kysymyksestä ovat elintärkeitä oikeusvarmuuden takaamiseksi kansalaisille. Sen jälkeen kun yksittäiset jäsenvaltiot ovat käyttäneet veto-oikeuttaan tällä alalla, tiiviimmän yhteistyön menettely on nyt antanut ainakin 14 jäsenvaltiolle mahdollisuuden määrätä tarvittavat kriteerit.

 
  
  

Mietintö: Jean-Paul Gauzès (A7-0340/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska maailmanlaajuinen rahoituskriisi, johon luottoluokituslaitokset olivat osasyyllisiä, on osoittanut tarpeen ottaa käyttöön mekanismi luottoluokituslaitosten luokittelua ja valvontaa varten. Tuen mietintöä sikäli kun siinä tuetaan rekisteröintiä ja valvontaa koskevan järjestelmän perustamista EU:ssa luottoluokituslaitoksille, jotka antavat luokituksia EU:ssa käytettäväksi, ja harkitaan ehtoja kolmansissa valtioissa toimivien laitosten luokitusten käyttämiselle EU:ssa. EU:n valvontarakenteesta tehty sopimus, joka tulee voimaan 1. tammikuuta 2011, mahdollistaa kyseisten laitosten tehokkaan valvonnan. On elintärkeää, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) voi alusta alkaen käyttää valtaansa valvoakseen tiiviisti EU:ssa toimivia luottoluokituslaitoksia sekä niitä kolmansien valtioiden laitoksia, joiden luokitukset hyväksytään EU:ssa, täydessä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa. Olen tyytyväinen myös siihen, että myös Yhdysvallat on päättänyt tiukentaa alan valvontasääntöjä ottaen huomioon, että komissio harkitsee myös kansainvälisen yhdenmukaistamisen edistämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska katson, että on perustettava mekanismi, jolla valvotaan luottoluokituslaitoksia. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi, jota luottoluokituslaitokset edistivät, on vaikuttanut tähän aloitteeseen. Kannatan Euroopan komission ehdotusta, jonka mukaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) organisoi luottoluokituslaitosten akkreditoinnin ja valvonnan. On kuitenkin erittäin tärkeää, että EAMV voi heti perustamisensa jälkeen käyttää toimivaltaansa varmistaakseen vakaan valvonnan, joka koskee EU:ssa toimivia luottoluokituslaitoksia ja myös niitä kolmansien valtioiden laitoksia, joiden luokitukset hyväksytään EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Periaatteessa luottoluokituslaitokset esittävät riippumattomia mielipiteitä yhteisöjen, velkojen, rahoitusvelvoitteiden tai rahoitusvälineiden luottokelpoisuudesta. Kyseiset laitosten mielipiteet voivat kuitenkin joskus vaikuttaa merkittävästi niiden valtioiden talouteen, joiden rahoituksen asianmukaisuutta ne arvioivat. Vuonna 2009 unioni antoi asetuksen (EY) N:o 1060/2009, jolla pyritään sääntelemään laitosten toimintaa sijoittajien ja EU:n rahoitusmarkkinoiden suojelemiseksi väärinkäytösten riskeiltä. Siinä annetaan ehdot luottoluokitusten antamiselle sekä luottoluokituslaitosten rekisteröintiä ja valvontaa koskeville säännöille. Tällä välin asiantuntijaryhmän antamassa raportissa pääteltiin, että valvonnan puitteita on parannettava tulevien rahoituskriisien riskien ja vakavuuden vähentämiseksi. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisesta (EAMV) annetulla asetuksella perustettiin Euroopan valvontaviranomainen. Sen varmistamiseksi, että viranomainen toimii hyvin ja on asianmukaisesti integroitu rahoitusalan sääntelyn yleisiin puitteisiin, asetusta (EY) N:o 1060/2009 oli muutettava. Äänestin mietinnön puolesta, koska sillä parannetaan luottoluokituslaitosten valvontaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. (FR) Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmää edustavan kollegani ja ystäväni Jean-Paul Gauzès'n mietinnön perusteella äänestin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksen puolesta. Sillä muutetaan vuoden 2009 asetusta luottoluokituslaitoksista ja annetaan uudelle Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (EAMV) valtaa valvoa kyseisiä laitoksia. Kannatan esittelijän tarjoamia parannuksia, erityisesti EAMV:lle siirrettävää uutta valtaa, jonka komissio aikoi pitää itsellään erityisesti rangaistusten alalla. Mielestäni on tärkeää, että EAMV voi delegoida osan tehtävistään kansallisille viranomaisille. Pahoittelen sitä, ettei ole mainittu (vaikka asetuksen muuttaminen ei todennäköisesti ole oikea väline) asiaa, joka koskee valtioiden arviointia ja erityisvalvontaa, jota pitäisi suorittaa valtioita arvioitaessa. Ehdotan, että valtioita arvioimaan perustetaan Euroopan julkinen virasto, mikä takaisi tarvittavan tekniset yksityiskohdat ja riippumattomuuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Maailmanlaajuinen talouskriisi osoitti tarpeen perustaa mekanismi, jolla valvotaan luottoluokituslaitoksia. Luottoluokituslaitoksia on valvottava yhdessä ja integroidusti koko EU:ssa. Hyväksyn tämän tärkeän asiakirjan. Vuonna 2009 hyväksyttiin asetus (EY) N:o 1060/2009 luottoluokituslaitoksista. Sillä voitiin perustaa luottoluokituslaitosten rekisteröintiä ja valvontaa suorittava eurooppalainen järjestelmä, joka antaa luokituksia käytettäväksi Euroopan unionissa. Siinä annetaan myös ehdot kolmannen valtion laitosten luokitusten käytölle Euroopan unionissa. Luotettava valvontajärjestelmä on tarpeellinen, ja kannatan siksi ehdotettuja tarkistuksia, joilla vahvistetaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista. Kyseinen viranomainen on perustettava valvomaan luottoluokituslaitoksia, jotka toimivat EU:ssa, ja sen on hoidettava tehtävänsä tehokkaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska talous- ja rahoituskriisi, joka on vaikuttanut koko maailmaan, on osoittanut tarpeen perustaa mekanismi, jolla valvotaan luottoluokituslaitoksia. Sen takia Euroopan komissio antoi ehdotuksen, jonka mukaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) organisoi luottoluokituslaitosten akkreditoinnin ja valvonnan. Merkittävää on se, että viranomainen saa omaa valvontavaltaa mutta myös tutkintavaltaa, ja se voi antaa rangaistuksia siitä, että asetusta ei noudateta. Yhdyn Euroopan parlamentin kantaan, jonka mukaan tarvitaan EU:n laajuista luottoluokituslaitosten tuotteiden yhteistä ja integroitua valvontaa. Euroopan parlamentti ehdottaa myös, että keskitytään EAMV:n käyttöönottoon laitosten valvonnassa sekä sen uusien tehtävien ja uuden vallan määrittelyyn. On erittäin tärkeää, että EAMV voi heti perustamisensa jälkeen käyttää toimivaltaansa varmistaakseen vakaan valvonnan, joka koskee EU:ssa toimivia luottoluokituslaitoksia ja myös niitä kolmansien valtioiden laitoksia, joiden luokitukset hyväksytään EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin tyhjää luottoluokituslaitoksia koskevasta mietinnöstä. Kyseiset laitokset ajavat avoimesti kansainvälisten keinottelijoiden etuja. Niillä on ollut kielteinen rooli kriisin alusta lähtien, ja ne jatkavat samassa roolissa edelleen. Ne alentavat kohdennetusti ja mielivaltaisesti valtioiden luottoluokituksia EU:n sisä- ja ulkopuolella ja saattavat kyseiset valtiot keinottelun ja lainaamisen noidankehään. Spreadien kasvu lisää valtioiden taloudellisia ongelmia ja rikastuttaa markkinoita niiden kustannuksella. Erityisesti euroalueella luottoluokituslaitosten roolilla ja käytännöillä on kielteinen vaikutus myös euroon. EU:lla on suuri poliittinen vastuu, kun se on antanut laitoksille luvan arvioida yrityksiä ja jäsenvaltioiden talouksia. Mielestäni on välittömästi toteutettava tehokkaita toimia, joilla lopetetaan luottoluokituslaitosten keinottelu, ja on muutettava perusteellisesti asetusta EY (EY) 1060/2009. Mietintö sisältää joitakin myönteisiä asioita mutta valitettavasti heikkoja ehdotuksia, ja sillä otetaan vain arkoja askelia oikeaan suuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tarve edetä muutosta kohti johtuu tarpeesta mukauttaa asetusta (EY) N:o 1060/2009 uuteen eurooppalaiseen valvontarakenteeseen ja uuden mekanismin käyttöönotosta luottoluokituslaitosten toimien keskittämistä varten.

Tätä tarkoitusta varten Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen – EAMV) annetaan omaa valtaa, joka koskee valvontaa, tutkimusta ja seuraamusten soveltamista. Nyt meidän on varmistettava, että EAMV voi harjoittaa valtaansa ja varmistaa, että toimivia luottoluokituslaitoksia valvotaan tarkasti Euroopan unionissa sekä niissä kolmansissa valtioissa, joiden luokitukset hyväksytään Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Tämä mietintö on tekninen tarkistus olemassa olevaan direktiiviin, ja sillä annetaan valtaa uudelle valvontaviranomaiselle EAMV:lle tammikuusta 2011 alkaen. Meidän on muistettava, että luottoluokituslaitoksia odotetaan parannettavan vielä perusteellisemmin keväällä 2011.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, luottoluokituslaitosten toimintaa valvotaan ja säännellään jo teoriassa EU:n tasolla. Onko se kuitenkaan kyseenalaistanut kolmen yhdysvaltalaisen laitoksen hallitsevaa asemaa? Ne tekevät kaikki tärkeät päätökset EU:n markkinoista, valtionvelasta ja siten koroista, joilla EU:n jäsenvaltiot voivat lainata. Pelkäänpä ettei ole. Se ei estänyt Standard & Poor'sia uhkaamasta äskettäin alentaa Belgian luokitusta, eikä Moody'sia uhkaamasta Espanjaa tai Fichiä uhkaamasta Irlantia.

Mitään näistä laitoksista ei ole rangaistu, ei asiakkaiden toimesta eikä niiden mainetta ole tahrattu sen takia, etteivät ne ole tehneet työtään kunnolla Enron- tai subprime-kriisin aikana. Nyt ne väittävät, että niillä on poliittinen rooli: Belgian uhkaaminen on yritys pakottaa muodostamaan hallitus; sillä ettei Ranskaa uhata yritetään keinotekoisesti estää euroalueen hajoaminen. Totuus on se, että niillä on valtaa vain siksi, ettei markkinoita ole säännelty, eikä teidän tekstinne, jonka puolesta kuitenkin äänestin, paranna asioita paljoakaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Takis Hadjigeorgiou (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Asetus kattaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittaman luottoluokituslaitosten valvonnan ja valvonnan, joka koskee luottoluokituslaitosten luokitusten käyttöä yksittäisten yhteisöjen toimesta, mitä valvotaan kansallisella tasolla. Kansalliset valvontaviranomaiset ovat edelleen vastuussa valvonnasta, joka koskee luottoluokitusten käyttöä yksittäisten yhteisöjen toimesta. Kansallisilla viranomaisilla ei kuitenkaan ole valtaa ryhtyä valvontatoimiin luottoluokituslaitoksia vastaan, kun nämä rikkovat säännöksiä. Juuri siksi ehdotusta tutkitaan siltä osin onko se suhteellisuusperiaatteen mukainen. Ehdotuksella luodaan valvontajärjestelmä, mutta nykyisessä uusliberalistisessa ympäristössä ei ole säännöksiä sen todellisesta, olennaisesta soveltamisesta; se on vain uusi psykologinen toimi, joka on suunnattu lähinnä suurelle yleisölle.

Sitä ei ole suunniteltu korvaamaan aikaisempaa järjestelmää; sen tarkoituksena on ottaa käyttöön uusi valvontajärjestelmä, jollaista ei vielä ole ollut edes tässä muodossa, minkä takia luottoluokituslaitokset ovat edenneet täyttä höyryä. Siinä mielessä on ehkä parempi, että on edes tällainen järjestelmä kuin ei järjestelmää lainkaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Havel (S&D), kirjallinen.(CS) Äänestin luottoluokituslaitosten keskitetyn valvonnan käyttöönottamista koskevan mietinnön puolesta. Tuen täysin Jean-Paul Gauzès'n laatiman asetusehdotusta koskevan mietinnön sisältöä. Asetuksessa annetaan malli Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittamalle keskitetylle luottoluokituslaitosten valvonnalle. Sitä tarvitaan erityisesti sen takia, että luottoluokituslaitosten palveluiden liikkuvuus on huomattavaa ja niiden välitön vaikutus rahoitusmarkkinoihin on suuri. Keskitetty valvonta voi johtaa avoimuuden lisääntymiseen luottoluokituslaitosten maailmassa ja voi edistää entistä kovempaa kilpailua eri laitosten välillä. Sen takia äänestin mietinnön puolesta. Olen kuitenkin huolestunut siitä, että ehdotettu kausi, jonka aikana on toteutettava kaikki muutokset, jotka koskevat toimivallan ja velvollisuuksien siirtoa jäsenvaltioiden valvontaelimiltä EAMV:lle, on liian lyhyt, ja katson että sitä pitäisi pidentää.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Hyväksyin tämän mietinnön, koska maailmanlaajuinen rahoituskriisi osoitti sen, että on perustettava mekanismi luottoluokituslaitosten valvontaa varten, sillä laitoksilla oli osuutensa kriisin synnyssä. Sen takia vuonna 2009 annettiin asetus luottoluokituslaitoksista. Sillä voitiin perustaa luottoluokituslaitosten rekisteröintiä ja valvontaa suorittava eurooppalainen järjestelmä, joka antaa luokituksia käytettäväksi Euroopan unionissa. Asetuksessa annetaan myös ehdot kolmannen valtion laitosten luokitusten käytölle Euroopan unionissa. Euroopan valvontarakenteesta tehdyssä sopimuksessa, joka tulee voimaan 1. tammikuuta 2011, määrätään, että EAMV käyttää omaa valvontavaltaansa erityisesti luottoluokituslaitoksiin. Asetusta luottoluokituslaitoksista on siten muutettava, jotta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen voi organisoida luottoluokituslaitosten akkreditoinnin ja valvonnan. Viranomainen saa omaa valvontavaltaa mutta myös tutkintavaltaa, ja se voi antaa rangaistuksia siitä, että asetusta ei noudateta. Jäsenvaltiot perivät sakot.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen.(PL) Luottoluokituslaitosten valvontamekanismi on tarpeellinen. Meidän on pantava merkille se, että luottoluokituslaitokset olivat osasyyllisiä kriisiin. Vuonna 2011 me saamme komissiolta ehdotuksen, joka koskee erilaisia täydentäviä toimia, jotka koskevat luokituksia, ja tällaisten toimien toteuttaminen on mahdollista sen jälkeen kun tämä mietintö on hyväksytty. Edellä mainitut näkökohdat saivat minut hyväksymään mietinnön, ja tein niin vakuuttuneena siitä, että mietintö tulee voimaan nopeasti ja me näemme myönteisiä tuloksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Yksityisille luottoluokituslaitoksille on annettu uusia oikeuksia asettaa normit sekä lupauksia vallan delegoinnista viranomaisilta. Näiden riippuvuudella yksityisistä kumppaneista ei ole mitään rajaa. Ei myöskään niiden mielivaltaisella luonteella. Viranomaiset ovat luovuttaneet. Se on häpeällistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) On siirryttävä kohti tätä muutosta, niin että asetus (EY) N:o 1060/2009 voidaan mukauttaa uuteen eurooppalaiseen valvontarakenteeseen ja niin että uusi mekanismi luottoluokituslaitosten toiminnan keskittämisestä voidaan ottaa käyttöön. Siten Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen – EAMV) annetaan omaa valtaa, joka koskee valvontaa, tutkimusta ja seuraamusten soveltamista. On tärkeää, että EAMV voi käyttää valtaansa ja varmistaa luottoluokituslaitosten tiukan valvonnan Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) En voinut tukea tätä mietintöä, koska, vaikka kannatankin monia sen sisältämiä kohtia ja yleisiä ehdotuksia avoimuuden lisäämisestä ja luottoluokituslaitosten ja muiden rahoituslaitosten tiedotuksen ja valvonnan tehostamisesta, ehdotuksella tuetaan sijoittajia, jotka ovat ammattilaisia ja kaukana siitä mitä on kuvattu reaalitaloudeksi, sillä ehdotus lisää oikeusvarmuutta heidän osaltaan. Siksi, vaikka katsonkin tarpeelliseksi, kuten ehdotuksessa todetaan, tehdä kovasti työtä avoimuuden lisäämiseksi ja rahoitusjärjestelmää koskevien selvien tietojen hyväksi, pidän vielä tarpeellisempana rahoitusalan keinottelun lopettamista ja sellaista asetusta, jolla rahoitusmarkkinat saadaan jäsenvaltioiden valvontaan. Mietinnöllä edistetään rahoitusalan toimijoiden avoimuutta, tiedotusta ja valvontaa, mutta niin varovaisesti ja kapitalistisesta näkökulmasta, jolla pyritään miellyttämään rahoitusalaa, että en ymmärrä enkä kannata sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Kyse on erittäin tärkeästä välineestä, jolla tiedotetaan EU:n kansalaisille yritysten ja pankkien tilanteesta mutta myös verrataan eri brändien ja tuotteiden kilpailukykyä. Äänestin mietinnön puolesta. Toivon myös, että tulevaisuudessa asetusta täydennetään poliittisten puolueiden ja tiedotusvälineiden korkojen valvonnalla, jotta vältetään yleisen mielipiteen manipulointi rahan takia. Luottoluokituslaitokset eivät tee kovasti töitä saadakseen tietoja ja analysoidakseen niitä. Ne ovat valmiita antamaan miellyttäviä tuloksia niille, jotka maksavat. Kaikki ne, jotka manipuloivat yleistä mielipidettä ja siten pettävät yhteiskunnan, ansaitsevat ankaran rangaistuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Rahoituskriisi on osoittanut meille ennen kaikkea sen, että luottoluokituslaitoksilla on vaarallinen monopoli ja että niiden arviot eivät ole aina asianmukaisia ja ovat toisinaan erittäin riskialttiita. Siksi on tärkeää perustaa mekanismi luottoluokituslaitosten valvontaa varten. Koska ne ovat osa erittäin monimutkaista rahoitusmarkkinajärjestelmää, päätettiin ottaa käyttöön kaksinkertainen järjestelmä. Lisäksi mietinnössä annetaan ehdot, joiden mukaan kolmannen valtion laitoksen antamia luokituksia voidaan käyttää Euroopan unionissa.

On tietysti erittäin tärkeää, että valvontajärjestelmä sisältää seuraamuksia. Tulevaisuus näyttää missä määrin niitä tosiasiassa sovelletaan. Se, että nyt on perustettu useita EU:n valvontaelimiä, mikä lisää hallintoa ja kustannuksia, ei ole hyvä asia EU:n veronmaksajille. Olen ottanut sen huomioon äänestäessäni.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin parlamentin päätöslauselman puolesta, koska mielestäni:

– vastuun luottoluokituslaitosten rekisteröinnistä ja jatkuvasta valvonnasta unionissa pitäisi kuulua yksinomaan Euroopan valvontaviranomaiselle eli Euroopan arvopaperimarkkinviranomaiselle (EAMV), jolla pitäisi olla yksinomainen toimivalta allekirjoittaa tiedonvaihtoa koskevia yhteistyösopimuksia toimivaltaisten kolmansien valtioiden viranomaisten kanssa;

– valvontaviranomaisen (EAMV) pitäisi olla vastuussa luottoluokituslaitosten rekisteröinnistä ja jatkuvasta valvonnasta, ja sillä pitäisi olla oikeus hakea pyynnöllä tai päätöksellä kaikkia tietoja, joita se tarvitsee luottoluokituslaitoksilta, luottoluokituslaitosten toimintaan osallistuvilta henkilöiltä, arvioinnin kohteena olevilta organisaatioilta ja niihin liittyviltä kolmansilta osapuolilta, kolmansilta osapuolilta, jotka suorittavat alihankintana tehtäviä luottoluokituslaitoksille, sekä henkilöiltä, joilla on tiivis tai olennainen yhteys luottoluokituslaitoksiin tai niiden toimintaan;

– luottoluokituslaitoksen rekisteröinnin, jonka toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt, pitäisi olla voimassa kaikkialla unionissa sen jälkeen, kun valvontavalta on siirretty toimivaltaisilta viranomaisilta valvontaviranomaiselle (EAMV).

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Maailmanlaajuinen rahoituskriisi osoitti sen, että on perustettava mekanismi luottoluokituslaitosten valvontaa varten, sillä laitoksilla oli osuutensa kriisin synnyssä. Sen takia vuonna 2009 annettiin asetus (EY) N:o 1060/2009 luottoluokituslaitoksista.

Sillä voitiin perustaa luottoluokituslaitosten rekisteröintiä ja valvontaa suorittava eurooppalainen järjestelmä, joka antaa luokituksia käytettäväksi Euroopan unionissa. Siinä annetaan myös ehdot kolmannen valtion laitosten luokitusten käytölle Euroopan unionissa soveltamalla luokitusten vastaavuutta ja hyväksyntää koskevaa kaksinkertaista järjestelmää. Sen takia äänestin mietinnön puolesta ja tuen esittelijää Jean-Paul Gauzés'ta, joka kehottaa keskittymään Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamiseen laitosten valvonnan alalla sekä sen uusien tehtävien ja toimivallan määrittelyyn. On todella tärkeää, että EAMV voi heti perustamisensa jälkeen käyttää toimivaltaansa varmistaakseen vakaan valvonnan, joka koskee EU:ssa toimivia luottoluokituslaitoksia ja myös niitä kolmansien valtioiden laitoksia, joiden luokitukset hyväksytään EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska yhdyn näkemykseen, jonka mukaan luottoluokituslaitoksen arvioiman rahoitusvälineen liikkeeseenlaskijan tarjoamien tietojen avoimuus voi tuottaa merkittävää lisäarvoa markkinoiden toiminnalle ja sijoittajien suojelulle.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Maailmanlaajuinen rahoituskriisi osoitti sen, että on perustettava mekanismi luottoluokituslaitosten valvontaa varten, sillä laitoksilla oli osuutensa kriisin synnyssä. Sen takia vuonna 2009 annettiin asetus (EY) N:o 1060/2009 luottoluokituslaitoksista. Sillä voitiin perustaa luottoluokituslaitosten rekisteröintiä ja valvontaa suorittava eurooppalainen järjestelmä, joka antaa luokituksia käytettäväksi Euroopan unionissa. Siinä annetaan myös ehdot kolmannen valtion laitosten luokitusten käytölle Euroopan unionissa soveltamalla luokitusten vastaavuutta ja hyväksyntää koskevaa kaksinkertaista järjestelmää. Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 hyväksymistä edeltäneissä Euroopan parlamentin keskusteluissa esittelijä korosti, että luottoluokituslaitoksia ja niiden tuotteita on valvottava yhteisesti ja integroidusti koko Euroopan unionissa.

Periaatteesta pidettiin kiinni, ja komissio laati lainsäädäntöehdotuksen sen pohjalta. Euroopan valvontarakenteesta tehty sopimus, joka tulee voimaan 1. tammikuuta 2011, mahdollistaa luottoluokituslaitosten tehokkaan valvonnan. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamisesta annetussa asetuksessa korostetaan, että viranomainen harjoittaa itsenäistä valvontavaltaa nimenomaan luottoluokituslaitosten suhteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Asetus kattaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittaman luottoluokituslaitosten valvonnan ja valvonnan, joka koskee luottoluokituslaitosten luokitusten käyttöä yksittäisten yhteisöjen toimesta, mitä valvotaan kansallisella tasolla. Kansalliset valvontaviranomaiset ovat edelleen vastuussa valvonnasta, joka koskee luottoluokitusten käyttöä yksittäisten yhteisöjen toimesta. Kansallisilla viranomaisilla ei kuitenkaan ole valtaa ryhtyä valvontatoimiin luottoluokituslaitoksia vastaan, kun nämä rikkovat säännöksiä. Juuri siksi ehdotusta tutkitaan siltä osin onko se suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Ehdotuksella luodaan valvontajärjestelmä, jonka todellisesta, olennaisesta soveltamisesta muuten kuin uutena psykologisena toimena ei nykyisessä uusliberalistisessa ympäristössä kuitenkaan ole annettu säännöksiä; se on suunnattu lähinnä suurelle yleisölle. Sitä ei kuitenkaan ole suunniteltu korvaamaan aikaisempaa järjestelmää; sen tarkoituksena on ottaa käyttöön uusi valvontajärjestelmä, jollaista ei vielä ole ollut edes tässä muodossa, minkä takia luottoluokituslaitokset ovat edenneet täyttä höyryä. Siinä mielessä on ehkä parempi, että on edes tällainen järjestelmä kuin ei järjestelmää lainkaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. − (DE) Äänestin mielihyvin tämän mietinnön puolesta. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyprosessi alkaa hiljalleen muotoutua. Sijoittajien suojelua on parannettu ja avoimuutta on lisätty. Asetukset ovat nyt entistä laajempia ja kattavampia, ja siksi ne tarjoavat asianosaisille entistä parempaa suojelua.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Maailmanlaajuinen rahoituskriisi, jonka syntyyn luottoluokituslaitokset ovat osaltaan vaikuttaneet, on tehnyt tarpeelliseksi mekanismin perustamisen luottoluokituslaitosten valvontaa varten. Sen takia Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2011.

Samalla jatkuvan kriisin ja yhä uusien markkinamekanismeja koskevien havaintojen takia viranomaisen tehtäviä ja valtaa on jatkuvasti mukautettava ja tarvittaessa laajennettava. Siksi olen erittäin tyytyväinen yksityiskohtaisiin erittelyihin ja selvityksiin, jotka koskevat EAMV:n valtaa suhteessa toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin. Siitä syystä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
  

Mietintö: Anja Weisgerber (A7-0050/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska se edistää EU:n lainsäädännön tarpeellista yksinkertaistamista. Katson, että voimassa olevat kahdeksan metrologiadirektiiviä pikemminkin estävät kuin auttavat tällä alalla tehtävää työtä. Olen kuitenkin esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioille olisi annettava enemmän aikaa tutkia, johtaako direktiivien kumoaminen oikeudelliseen epävarmuuteen, jonka vuoksi sääntöjä on yhdenmukaistettava EU:ssa. Tästä syystä asia on mielestäni ratkaistava siten, että direktiivit kumotaan, mutta annetaan myös riittävästi aikaa analysoida mahdollisia seurauksia alan peruslainsäädäntövälineen perusteellisemman tarkistamisen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Metrologia on tiede, joka tutkii mittaamista. Eurooppalaiset ovat ikimuistoisista ajoista lähtien laatineet vähitellen mittajärjestelmiä kaikille aloille (esimerkiksi pituus, määrä ja alkoholometria). Esimerkiksi metrijärjestelmän käyttöönotto paransi eri taloudellisten toimijoiden yhteistyötä Euroopassa ja myöhemmin koko maailmassa. Monilla aloilla on kuitenkin edelleen käytössä paljon erilaisia mittoja ja mittausjärjestelmiä. Koska nämä eurooppalaisten välisen yhteistyön esteet halutaan poistaa, Euroopan unioni on toteuttanut jo kauan toimia mittausjärjestelmien yhdenmukaistamiseksi. Direktiivi 2004/22 oli tärkeä askel tähän suuntaan. Valmistautuessamme tarkistamaan tämän alan lainsäädäntöä huomaamme, että jotkin välineet näyttävät olevan vanhentuneita ja että ne on poistettava, jotta lainsäädännön ymmärrettävyys parantuu. Kannatin tätä asiakirjaa, koska siinä mukautetaan metrologiaa koskevaa lainsäädäntöä, mikä on myönteistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen.(PT) Olen samaa mieltä siitä, että yhteisön säännöstöä on yksinkertaistettava ja että nykyaikaan soveltumattomat direktiivit on uudistettava ja saatettava ajan tasalle. Kyseessä olevat direktiivit ovat vanhentuneita eivätkä edistä sääntelyn parantamista. Komissio katsoo, ettei metrologiaa koskevaa lainsäädäntöä tarvitse yhdenmukaistaa, koska sen mielestä jäsenvaltiot tekevät riittävästi yhteistyötä ja koska se on tyytyväinen nykytilanteeseen, jossa kansainvälisiin parametreihin perustuvat eri jäsenvaltioiden säännöt tunnustetaan vastavuoroisesti. On kuitenkin otettava huomioon, että tätä asiaa koskevassa sääntelyssä oleva aukko olisi haitallinen ja että oikeudellista epävarmuutta ei saa lisätä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Nyt käsiteltävänä olevassa mietinnössä tarkastellaan mahdollisuutta kumota kahdeksan metrologiadirektiiviä, jotka koskevat kuutta eri alaa, jotta Euroopan unionin tämän alan lainsäädäntöä voitaisiin yksinkertaistaa. Nämä alat ovat kylmävesimittarit, muu kuin puhdas vesi (direktiivi 75/33/ETY), alkoholimittarit ja alkoholipitoisuustaulukot (direktiivit 76/765/ETY ja 76/766/ETY), kauppa- ja täsmäpunnukset (direktiivit 71/317/ETY ja 74/148/ETY), moottoriajoneuvojen rengaspainemittarit (direktiivi 86/217/ETY), viljan hehtolitrapaino (direktiivi 71/347/ETY) sekä laivatankkien kalibrointi (direktiivi 71/349/ETY).

Näille kahdeksalle direktiiville harkittavat eri vaihtoehdot ovat kumoaminen kokonaan, kumoaminen tietyin ehdoin ja tilanteen säilyttäminen ennallaan, ja komissio totesi, ettei mitään vaihtoehdoista voida pitää muita parempana. Sääntelyn parantamiseen liittyvistä syistä komissio kuitenkin kannattaa kaikkien direktiivien kumoamista kokonaan, toisin sanoen mittauslaitteiden uudelleensääntelyä.

Lainsäädännön toimivuutta ajatellen kannatan tätä komission ehdottamaa ratkaisua, mutta jäsenvaltioille on mielestäni jätettävä riittävästi aikaa analysoida mahdollisia seurauksia alan peruslainsäädäntövälineen, mittauslaitedirektiivin 2004/22/EY, laajemman tarkistamisen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen.(PT) Yksinkertainen ja ajantasainen yhteisön säännöstö on yksi EU:n tavoitteista. Täysin vanhentuneita säännöksiä ei ole järkevää pitää voimassa. Metrologia-alan yhdenmukaistamista ei pidetä tarpeellisena, koska voimassa olevassa lainsäädännössä tunnustetaan vastavuoroisesti kansainvälisiin parametreihin perustuvat eri jäsenvaltioiden säännöt. On kuitenkin tärkeää, ettei tämän alan sääntelyyn luoda aukkoa, jotta vältytään oikeudelliselta epävarmuudelta.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Kannatin mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kahdeksan metrologiaa koskevan direktiivin kumoamisesta, koska tuen esittelijän tavoin sääntelyn parantamista koskevaa yleistä tavoitetta. Kannatan myös näkemystä, jonka mukaan "jäsenvaltioille olisi annettava enemmän aikaa tutkia, johtaako direktiivien kumoaminen oikeudelliseen epävarmuuteen". Katson, että nämä mittauslaitteita koskevat direktiivit on kumottava ja että niitä on yksinkertaistettava tarkistamalla metrologian oikeusperustaa eli mittauslaitteita koskevaa direktiiviä. Suhtaudun yleensäkin myönteisesti EU:n lainsäädännön yksinkertaistamiseen, koska sen ansiosta lainsäädäntö on aiempaa helpommin kansalaisten saatavilla ja tällä alalla työskentelyä voidaan tehostaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Metrologian alalla sovelletaan nykyään kahdeksaa EU:n direktiiviä, jotka koskevat kuutta eri alaa. Säätelyn parantamiseen liittyvistä syistä komissio ehdottaa direktiivien kumoamista. Komission mielestä yhdenmukaistaminen ei ole välttämätöntä, sillä nykyinen tilanne, jossa kansainvälisiin standardeihin perustuvat kansalliset säännöt tunnustetaan vastavuoroisesti, toimii tyydyttävästi. Esittelijä kuitenkin katsoo, että jäsenvaltioille olisi annettava enemmän aikaa tutkia, johtaako direktiivien kumoaminen oikeudelliseen epävarmuuteen. Äänestin mietinnön puolesta, koska esittelijä ottaa huomioon oikeudelliseen epävarmuuteen liittyvät ongelmat.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) EU:n direktiivien kumoaminen tarkoittaa lähinnä sitä, että Euroopan unionin järjestelmään jää oikeudellinen tyhjiö, mutta metrologiadirektiivien kaltaisen järjestelmän uudistaminen epäilemättä laajentaa ja ajantasaistaa yhteistä järjestelmää. Äänestin siksi kahdeksan neuvoston metrologiadirektiivin kumoamista koskevan mietinnön puolesta. Neuvoston ja komission noudattama periaate on kuitenkin herkässä tasapainossa, koska kunkin jäsenvaltion on luotettava kansallisten standardien vastavuoroiseen tunnustamiseen ja vältettävä ongelmien aiheuttamista alan yrityksille, jotka ovat metrologiasääntöjen varassa siihen saakka, kunnes mittauslaitedirektiiviä tarkistetaan, missä yhteydessä asiaa koskevaa EU:n lainsäädäntöä on tarkoitus yhdenmukaistaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Tuen esittelijän kantaa, sillä hän kannattaa metrologiaa koskevan sääntelyn parantamista.

Komissio kannatti kaikkien kahdeksan metrologiadirektiivin kumoamista kokonaan, mutta esittelijän kanta on tasapainoisempi, sillä siinä annetaan jäsenvaltioille enemmän aikaa tutkia, johtaako direktiivien kumoaminen oikeudelliseen epävarmuuteen, jonka vuoksi metrologiaa koskevia sääntöjä on yhdenmukaistettava EU:ssa. Näin ollen otetaan käyttöön siirtymäkausi, jotta voidaan analysoida direktiivien kumoamisen mahdollisia seurauksia ja tarvetta tarkistaa alan perusdirektiiviä (direktiivi 2004/22/EY).

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Yhdyn esittelijä Weisgerberin näkemykseen, sillä hän kannattaa sääntelyn parantamista koskevaa yleistä tavoitetta. Tämän ehdotuksen yhteydessä ei ole kuitenkaan täysin selvää, mikä on paras vaihtoehto. Komissio toteaa vaikutustenarvioinnissaan, jossa tarkastellaan eri vaihtoehtoja näille kahdeksalle metrologiadirektiiville (kumoaminen kokonaan, kumoaminen tietyin ehdoin, tilanteen säilyttäminen ennallaan), että mitään vaihtoehdoista ei voida pitää muita parempana.

Tästä huolimatta komissio katsoo, että paremman sääntelyn nimissä on parempi kumota kaikki direktiivit kokonaisuudessaan (ja laskea kansallisen sääntelyn vastavuoroisen tunnustamisen varaan) kuin yhdenmukaistaa, eli on parempi toteuttaa uudelleensääntely yleisen mittauslaitedirektiivin puitteissa. Toistan, että olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioille olisi annettava enemmän aikaa tutkia, johtaako direktiivien kumoaminen oikeudelliseen epävarmuuteen, jonka vuoksi sääntöjä on yhdenmukaistettava EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Kaikkien kahdeksan direktiivin kumoaminen luultavasti lisää hallinnollista taakkaa, sillä jäsenvaltiot saattavat päättää ottaa käyttöön kansallisia säännöksiä, joita sovelletaan kumottavien direktiivien kattamiin mittauslaitteisiin. Mikään kumottavista tai säilytettävistä direktiiveistä ei paranna kuluttajansuojan yleistä tasoa. Se voitaisiin tehdä ainoastaan muuttamalla direktiivejä. Jäsenvaltioille olisi nähdäkseni annettava enemmän aikaa tutkia, johtaako direktiivien kumoaminen oikeudelliseen epävarmuuteen, jonka vuoksi EU:ssa sovellettavia sääntöjä voisi olla tarpeen yhdenmukaistaa. Kannatan myös esittelijän ehdotusta siitä, että prosessi saatetaan päätökseen 1. toukokuuta 2014 mennessä. Äänestin näin ollen mietinnön puolesta, koska siinä kannatetaan ratkaisua, jossa direktiivit kumotaan mutta annetaan riittävästi aikaa analysoida mahdollisia seurauksia alan peruslainsäädäntövälineen, mittauslaitedirektiivin 2004/22/EY, laajan tarkistamisen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Hyväksyn metrologia-alan sääntelyn parantamista koskevan yleisen tavoitteen. Asiaa kannattaisi mielestäni kuitenkin vielä pohtia, koska nopealla standardoinnilla voi olla enemmän hajaannusta ja oikeudellista epävarmuutta aiheuttavia vaikutuksia kuin etuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Tällä äänestyksellä Euroopan parlamentti osoittaa kannattavansa sääntelyn parantamista koskevaa yleistä tavoitetta. Tämän ehdotuksen yhteydessä ei ole kuitenkaan täysin selvää, mikä on paras vaihtoehto. Komissio toteaa vaikutustenarvioinnissaan, jossa tarkastellaan eri vaihtoehtoja näille kahdeksalle metrologiadirektiiville (kumoaminen kokonaan, kumoaminen tietyin ehdoin, tilanteen säilyttäminen ennallaan), että mitään vaihtoehdoista ei voida pitää muita parempana. Tästä huolimatta komissio katsoo, että paremman sääntelyn nimissä on parempi kumota kaikki direktiivit kokonaisuudessaan (ja laskea kansallisen sääntelyn vastavuoroisen tunnustamisen varaan) kuin yhdenmukaistaa, eli on parempi toteuttaa uudelleensääntely yleisen mittauslaitedirektiivin puitteissa. Euroopan parlamentti katsoo, että jäsenvaltioille olisi annettava enemmän aikaa tutkia, johtaako direktiivien kumoaminen oikeudelliseen epävarmuuteen, jonka vuoksi sääntöjä on tarpeen yhdenmukaistaa EU:ssa.

Kannatin siksi ratkaisua, jossa direktiivit kumotaan ja jossa myös annetaan riittävästi aikaa analysoida mahdollisia seurauksia alan peruslainsäädäntövälineen, mittauslaitedirektiivin 2004/22/EY, laajemman tarkistamisen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. − (DE) Äänestin mietinnön puolesta, koska se edistää huomattavasti byrokratian vähentämistä, jota vaaditaan jatkuvasti, ja mahdollistaa yli 20 vanhentuneen tai tarpeettoman direktiivin kumoamisen. Tämä on oikea keino yksinkertaistaa ja keventää Euroopan unionia.

 
  
  

Mietintö: Zita Gurmai, Alain Lamassoure (A7-0350/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Hyväksyin tämän tärkeän päätöslauselman, koska olen vakuuttunut siitä, että eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta tulee tehokas keino vaikuttaa asialistaan ja että se lisää rajatylittävää keskustelua EU:ssa. Kansalaisaloite antaa EU:n kansalaisille oikeuden tehdä säädösehdotuksen. Jotta aloite voi olla tehokas, eurooppalaisen kansalaisaloitteen järjestäjien on perustettava kansalaistoimikunta, joka koostuu eri jäsenvaltioista tulevista henkilöistä. Näin varmistetaan, että esiin tulevat asiat ovat aidosti eurooppalaisia, ja lisähyötynä on se, että allekirjoitusten kerääminen tehdään alusta alkaen helpommaksi. Kansalaisaloite menestyy nähdäkseni vain, jos sitä koskeva asetus on kansalaisystävällinen, ei luo järjestäjille raskaita velvoitteita eikä turhauta heitä. Lisäksi on erittäin tärkeää, että prosessissa noudatetaan EU:n tietosuojavaatimuksia ja että se on alusta loppuun asti täysin avoin. Eurooppalainen kansalaisaloite on uusi, koko maanosan kattava osallistuvan demokratian väline, minkä vuoksi on kiinnitettävä runsaasti huomiota viestintä- ja tiedotuskampanjoihin, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen.(EL) Euroopan parlamentin ja neuvoston sopuratkaisu niin kutsutusta kansalaisaloitteesta annettavasta asetuksesta, jonka yhteydessä on käyty naurettavaa, voitonriemuista keskustelua EU:n demokraattisten toimielinten vahvistamisesta, on pelkkä loukkaava yritys manipuloida ja narrata ihmisiä. Harhaanjohtavasti nimetty kansalaisaloite ei ole ainoastaan hyödytön, vaan se voi osoittautua myös vaaralliseksi ihmisille. Lukuun ottamatta sovittuja menettelyä koskevia vaatimuksia siitä, että on kerättävä miljoona allekirjoitusta, jotta komissiota voidaan kehottaa tekemään lainsäädäntöaloite, käytännössä mikään ei muutu: komissiolla ei ole mitään velvoitetta tehdä lainsäädäntöaloitetta, eikä kansalaisaloitteen sisältö sido sitä.

Tällainen "kansalaisaloite", jota pääoman mekanismit ja porvarillinen poliittinen järjestelmä ohjaavat ja manipuloivat, antaa päinvastoin EU:n elimille mahdollisuuden ehdottaa täysin ruohonjuuritason vastaisia ja taantumuksellisia EU:n toimia sekä monopoleja näennäisesti "kansan pyynnöstä". Tällaisella "aloitteella" kerätään lisäksi allekirjoituksia, muistioita ja pyyntöjä, joissa vastustetaan järjestäytynyttä ruohonjuuritason ja työväenluokan liikettä, joukkomielenosoituksia, taisteluja ja erilaisia vastarinnan muotoja. Erilaiset "kansalaisaloitteet" eivät voi kätkeä EU:n taantumuksellisuutta eivätkä estää luokkataistelun ja ruohonjuuritason vastarinnan laajentumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen.(FR) Lissabonin sopimuksessa luvattua kansalaisaloitetta ollaan nyt vihdoin toteuttamassa. Tämä uusi keino osallistua Euroopan unionin politiikan muotoiluun antaa EU:n kansalaisille mahdollisuuden kääntyä suoraan komission puoleen ja pyytää sitä tekemään ehdotus heitä kiinnostavista asioista, jos ne kuuluvat EU:n toimivaltaan. Tämän EU:n kansalaisten uuden oikeuden toteutuminen edellytti vain menettelysääntöjen vahvistamista. Se on nyt tehty, ja äänestin ehdotuksen puolesta. Vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta tulevista henkilöistä koostuva "kansalaistoimikunta" voi rekisteröidä aloitteen komissiossa. Tämän jälkeen voidaan alkaa kerätä allekirjoituksia paperilla tai sähköisesti. Vaaditut miljoona allekirjoitusta on tultava ainakin yhdestä neljäsosasta EU:n jäsenvaltioista, ja ne on kerättävä 12 kuukauden kuluessa. Jäsenvaltiot tarkastavat tuenilmaukset. Kaikkien allekirjoittajien on oltava Euroopan unionin kansalaisia, jotka ovat riittävän vanhoja äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa. Lopuksi totean, että komissio tekee perussopimusten valvojana lopullisen päätöksen siitä, aloitetaanko ehdotettu lainsäädäntömenettely.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Kannatan Euroopan parlamentin päätöstä oikeudesta tehdä säädösehdotus eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa. Kansalaisaloitteen katsotaan luovan suoran yhteyden kansalaisten ja toimielinten välille, kaventavan näin kansalaisten ja toimielinten välistä kuilua sekä antavan varmuuden siitä, että EU:n toimielimet puuttuvat kansalaisille tärkeisiin konkreettisiin ongelmiin. EU:n kansalaiset voivat sen avulla vedota suoraan komissioon, jotta se tekisi lainsäädäntöehdotuksen. Komissio nimenomaan päättää menestyksellisten kansalaisaloitteiden jatkotoimista. Euroopan parlamentti voi omalta osaltaan edistää näiden tavoitteiden saavuttamista järjestämällä julkisia kuulemisia tai antamalla päätöslauselmia. Koska kyseessä on uusi aloite, komission olisi hyödyllistä esittää kolmen vuoden välein kertomus asetuksen täytäntöönpanosta ja ehdottaa tarvittaessa sen tarkistamista. Jotta voidaan varmistaa aloitteen tehokas soveltaminen, on vältettävä monimutkaisia hallintomenettelyjä. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että prosessissa noudatetaan EU:n tietosuojavaatimuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen.(FR) Sen jälkeen, kun eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevista säännöistä oli tehty sopuratkaisu, mietintö hyväksyttiin erittäin suurella enemmistöllä: 628 äänesti puolesta, ainoastaan 15 vastaan ja 24 tyhjää. Olen iloinen tästä äänestystuloksesta, jonka ansiosta EU:n kansalaiset saavat vuodesta 2012 alkaen äänensä paremmin kuuluviin. Kansalaisaloitteen käsite on yksinkertainen: se on eräänlainen EU:n laajuinen vetoomus. Vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta tulevista henkilöistä koostuvalla kansalaistoimikunnalla on vuosi aikaa kerätä miljoona allekirjoitusta yleisesti kiinnostavasta aiheesta, johon komission on kiinnitettävä huomiota. Tämän jälkeen komission on kolmen kuukauden kuluessa päätettävä, pitääkö se kyseistä aihetta koskevaa säädösehdotusta asianmukaisena, ja esitettävä perustelut päätökselleen. Vastustamme ehkä joitakin jäsenvaltioiden asettamia ehtoja, kuten vaatimusta, jonka mukaan vetoomuksen allekirjoittajan on oltava Euroopan unionin kansalainen eikä pelkästään asukas, tai valtioiden mahdollisuutta pyytää allekirjoituksen tarkastamisen yhteydessä tietoja allekirjoittajan henkilötodistuksesta. Kansalaisaloite on kuitenkin hieno ehdotus, ja se edistää osallistavaa demokratiaa, joka meidän on nyt toteutettava käytännössä.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska Lissabonin sopimuksessa käyttöön otettu eurooppalainen kansalaisaloite lähentää valtavasti Euroopan unionin ja sen kansalaisten suhteita. Tämä uusi aloite antaa kansalaisille samat poliittiset aloiteoikeudet kuin neuvostolla ja Euroopan parlamentilla jo on. Se antaa kansalaisille myös mahdollisuuden tulla kuulluksi tarjoamalla keinon saattaa heitä kiinnostavia asioita unionin toimielinten käsiteltäviksi. Tällainen vuorovaikutus hyödyttää molempia osapuolia. Ottamalla käyttöön tämä aloite varmistetaan, että EU:n toimielimet puuttuvat kansalaisille tärkeisiin konkreettisiin ongelmiin. Lisäksi Euroopan parlamentti voi omalta osaltaan edistää näiden tavoitteiden saavuttamista tukemalla haluamiaan kansalaisaloitteita kaikin vallassaan olevin keinoin, etenkin järjestämällä julkisia kuulemisia tai hyväksymällä päätöslauselmia.

Euroopan unionin on kuitenkin varmistettava, että prosessissa noudatetaan EU:n tietosuojavaatimuksia ja että se on alusta loppuun asti täysin avoin. Voimme voittaa kansalaisten luottamuksen ja saada heidät kiinnostumaan Euroopan unionin työskentelystä ainoastaan takaamalla turvallisen ympäristön, jossa kansalaiset voivat tehdä ehdotuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Kansalaisaloite, jonka ansiosta miljoonalla eurooppalaisella on oikeus tehdä lainsäädäntöaloitteita, tuo Euroopan unioniin osallistavan demokratian käsitteen, josta itse asiassa määrätään Lissabonin sopimuksessa. EU on ottamassa nyt uuden, tärkeän askeleen, ja parlamentti saa siksi edustamiltaan kansalaisilta palautetta siitä, tekeekö se hyvää työtä vai ei. Minusta on myönteistä, että parlamentti on pyrkinyt tekemään lainsäädäntöaloitemenettelystä mahdollisimman yksinkertaisen ja helppokäyttöisen EU:n kansalaisille, koska hehän sitä tosiasiassa käyttävät. Emme olisi tarvinneet monimutkaista menettelyä, joka olisi vain saanut EU:n kansalaiset turhautuneiksi.

Parlamentin keskeiset vaatimukset on hyväksytty. Sellainen oli esimerkiksi hyväksyttävyyden tarkistaminen heti alussa eikä vasta sitten, kun ensimmäiset 300 000 allekirjoitusta on kerätty. Pidän parlamentin ja EU:n kansalaisten voittona sitä, jäsenvaltioiden vähimmäismäärä, josta allekirjoituksia on kerättävä, on neljäsosa eikä kolmasosa, kuten alun perin ehdotettiin. Toivon, että EU:n kansalaiset tekevät mahdollisimman paljon aloitteita, kun parlamentin päätös tulee voimaan vuonna 2012.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin kansalaisaloitetta koskevan mietinnön puolesta, vaikka tiedän varsin hyvin, että se on vain mahdollisuus ilmaista EU:n kansalaisten tahto mutta ei voimakas keino osallistua politiikkaan tai muuttaa sen suuntaa. Komissio yritti aivan loppuun asti rajoittaa tätä kansalaisoikeutta, minkä vuoksi lopullinen teksti ei vastaa todellisia tavoitteita. Siinä esimerkiksi säädetään tietyistä monimutkaisista menettelyistä tämä oikeuden käytössä. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ehdottamat tärkeät tarkistukset valitettavasti hylättiin, minkä vuoksi aloitteita eivät voi allekirjoittaa EU:ssa asuvat henkilöt, jotka eivät ole jonkin jäsenvaltion kansalaisia. Näin estetään asukkaiden tasavertaiset osallistumismahdollisuudet kansalaisuudesta riippumatta, eikä ole mitään takeita siitä, että allekirjoitukset täsmäävät allekirjoittajien henkilökohtaisen tunnistenumeron kanssa.

Tästä huolimatta lopullinen teksti on huomattavasti parempi kuin alun perin ehdotettu teksti, koska siinä asetetaan vähimmäisedellytykseksi neljäsosa jäsenvaltioista, ehdotetaan, että aloitteet rekisteröidään viipymättä, sekä velvoitetaan komissio järjestämään julkinen kuuleminen jokaisen menestyksellisen aloitteen yhteydessä ja varmistamaan täysi avoimuus jokaisen aloitteen rahoituksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen.(PT) Olen aina pitänyt tätä aloitetta yhtenä Lissabonin sopimuksen tärkeimmistä innovaatioista. Sen, että miljoona kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tehdä lainsäädäntöaloitteen, pitäisi auttaa vahvistamaan EU:n tasolla järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa EU:n kansalaisuuden avulla. Olen korostanut tämän toimenpiteen laajuutta, koska Euroopan parlamentin jäsenillä ei ole oikeutta tehdä lainsäädäntöaloitteita. Toivon, ettei lainsäädäntöaloitteen tekeminen osoittaudu käytännössä kohtuuttoman byrokraattiseksi, mikä saisi luopumaan tämän uuden välineen käytöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Cornelis de Jong (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Annan täyden tukeni eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle, mutta äänestin lopullista lainsäädäntöpäätöslauselmaa vastaan, koska olen pettynyt siihen, miten vähän tällä lupaavalla välineellä lopulta saavutettiin. En hyväksy etenkään säännöstä, jossa edellytetään, että allekirjoittajien on useimmissa jäsenvaltioissa ilmoitettava henkilökohtainen tunnistenumeronsa. Vastustan myös sitä, että eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen voivat osallistua ainoastaan EU:n kansalaiset.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Lissabonin sopimuksessa määrättyä kansalaisaloitetta koskevien perussääntöjen hyväksyminen on taas yksi askel kohti suoraa demokratiaa Euroopassa. Komission on vastedes harkittava uuden EU:n säädöksen laatimista, jos tällaisen vaatimuksen esittää vähintään miljoona kansalaista, jotka tulevat vähintään yhdestä neljäsosasta jäsenvaltioista. Tämä uusi väline antaa näin ollen EU:n kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa tosiasiallisesti lainsäädäntöprosessiin tuomalla esiin heidän tahtoonsa perustuvan vaatimuksen tai huolenaiheen EU:n tasolla. Tämä on voitto liikkeellemme, joka on aina vaatinut Euroopan unionin tuomista lähemmäs kansalaisia rakentamalla konkreettisemman, avoimemman ja helpommin lähestyttävän Euroopan unionin.

 
  
MPphoto
 
 

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen.(FR) Olen iloinen siitä, että kannatin jäsenten ylivoimaisen enemmistön tavoin kansalaisaloitetta koskevaa mietintöä, jossa kansalaisille annetaan ennennäkemättömän laajat mahdollisuudet osallistua EU:n lainsäädäntöprosessiin. Antamalla miljoonalle kansalaiselle poliittisen aloiteoikeuden parlamentti näyttää todellakin hienoa esimerkkiä osallistavasta demokratiasta. Euroopan unionin on nyt edettävä nimenomaan tähän suuntaan: sen on tultava yhä lähemmäs kansalaisiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Martin Ehrenhauser (NI), kirjallinen. − (DE) Alkuperäiseen ehdotukseen on tehty joitakin pieniä parannuksia. Äänestin siksi mietinnön puolesta. Haluan kuitenkin todeta, ettei tämä tehoton kansalaisaloite poista EU:ssa olevaa huomattavaa demokratiavajetta ja kaikkien suoran demokratian muotojen puutetta. Seuraavaksi on siksi otettava käyttöön pakolliset kansanäänestykset menestyksellisten aloitteiden yhteydessä. On erittäin myönteistä, että komission ja parlamentin on kuultava vetoomusten esittäjiä julkisesti. Jäsenvaltioiden on nyt pantava kansalaisaloite pikaisesti täytäntöön. Ne eivät saa tuhlata aikaa eivätkä soveltaa liian byrokraattisia menettelyjä.

Tuenilmauksia tarkastaessaan paikallisviranomaisten ei ole tarpeen tarkastaa henkilötodistusta, kuten kansallisissa kansalaisaloitteissa. Kansallisten vaaliviranomaisten tarkastusten olisi perustuttava satunnaisotantaan, kuten Euroopan parlamentti ehdottaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatin mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansalaisaloitteesta, joka on Lissabonin sopimuksen merkityksellisimpiä määräyksiä ja jonka ansiosta miljoona kansalaista voi pyytää komissiota tekemään tiettyjä säädösehdotuksia. Euroopan parlamentin hyväksymien ehdotusten ansiosta pitäisi voida selkeyttää ja yksinkertaistaa kansalaisaloitetta koskevia sääntöjä sekä helpottaa niiden soveltamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Tänään hyväksytty kansalaisaloite on edistysaskel pyrittäessä luomaan Euroopan unioni, jonka ihmiset ovat tehneet ihmisiä varten. Se lisää Euroopan demokraattista luonnetta ja avoimuutta ja kannustaa Euroopan unionia lähestymään kansalaisiaan sekä aktiivista, kiinnostunutta ja osallistavaa kansalaisyhteiskuntaa. Tästä lähtien EU:n kansalaiset voivat pyytää Euroopan komissiota tekemään tiettyä asiaa koskevan säädösehdotuksen, jos pyynnön on allekirjoittanut vähimmäismäärä henkilöitä, jotka tulevat vähintään viidesosasta jäsenvaltioista.

Olen kuitenkin hieman hämmästynyt siitä, ettei järjestäjän käsitteeseen (2 artiklan 3 alakohta) sisällytetty yhteisöjä ja järjestöjä, erityisesti kansalaisjärjestöjä, poliittisia puolueita ja edustuksellisen demokratian perustajaorganisaatioita, sekä siitä, että järjestäjien ryhmästä käytetään nimitystä "kansalaistoimikunta".

Ihmettelen myös pyrkimystä asettaa allekirjoittajien vähimmäisiäksi 16 vuotta, kun useimmissa jäsenvaltioissa aktiivinen ja passiivinen äänioikeus saavutetaan 18-vuotiaana. Tämän olisi oltava mittapuuna, kuten komissio ehdottaa ehdotuksen johdanto-osan 7 kappaleessa ja 3 artiklan 2 kohdassa.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen iloinen siitä, että Lissabonin sopimuksessa käyttöön otettua eurooppalaista kansalaisaloitetta koskeva mietintö hyväksyttiin. Sen tavoitteena on antaa kansalaisille samat poliittiset aloiteoikeudet kuin neuvostolla ja Euroopan parlamentilla jo on.

Aloitteeseen on 12 kuukauden kuluessa kerättävä miljoona allekirjoitusta, joiden on tultava vähintään neljäsosasta jäsenvaltioista eli nykyään seitsemästä jäsenvaltiosta. Allekirjoittajien vähimmäismäärä valtiota kohden vaihtelee Saksassa vaadittavien 74 250 henkilön ja Maltassa vaadittavien 3 750 henkilön välillä. Portugalissa aloitteen allekirjoittajien vähimmäismäärä on 16 500.

Jäsenvaltiot tarkastavat tuenilmausten oikeellisuuden. Portugalissa on ilmoitettava henkilötodistuksen, passin tai kansalaiskortin numero. Allekirjoittajien on oltava EU:n kansalaisia ja riittävän vanhoja äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa (Portugalissa 18 vuotta).

Tämän jälkeen komissio analysoi aloitetta ja päättää kolmen kuukauden kuluessa, tekeekö se asiasta EU:n säädösehdotuksen. Yhteisön toimeenpanovallan käyttäjän on tämän jälkeen esitettävä "toimet, joihin komissio aikoo ryhtyä, ja tarvittaessa perustelut näille toimille tai niiden toteuttamatta jättämiselle". Nämä perustelut julkistetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlo Fidanza (PPE), kirjallinen. (IT) Kannatan Lamassouren ja Gurmain mietintöä kansalaisaloitteesta. Tällä äänestyksellä hyväksyttiin ja autetaan laatimaan Lissabonin sopimuksessa määrätyn eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttöä koskevat perussäännöt.

Kansalaistoimikunta, joka koostuu vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta tulevista henkilöistä, voi rekisteröidä aloitteen ja alkaa kerätä vaadittuja miljoonaa allekirjoitusta paperilla tai sähköisesti, kun komissio on tarkistanut hyväksyttävyyden. Tällä esimerkillä osallistavasta demokratiasta on valtavat mahdollisuudet, koska siinä otetaan kansalaiset henkilökohtaisesti mukaan ja annetaan heille tilaisuus osallistua jossain määrin työhömme.

Kahden yhteisesittelijän yhteistyö osoitti, että myös ideologiset erot voidaan voittaa, kun työskennellään tehokkaasti ja kansalaisten etujen mukaisesti. Mietinnön taustalla oleva kanta on tyypillinen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmälle, joka on aina ennakoiva sekä valmis vuoropuheluun ja yhteistyöhön mutta pitää samalla kiinni vankoista ja vakaista arvoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Tämä on selvästikin demagoginen aloite, Euroopan unionin propagandaa, jolla vain yritetään peittää meneillään oleva demokratian köyhtyminen ja saada meidät unohtamaan, että nimenomaan EU:n vastuuhenkilöt estivät kansanäänestyksen sisällyttämisen Lissabonin sopimukseen, mikä ennakoi niin kutsuttua kansalaisaloitetta.

Nykyään kansalaisaloitetta rajoitetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa, jossa todetaan, että edellytyksenä on miljoona allekirjoittajaa merkittävästä määrästä jäsenvaltioita ja että he voivat ainoastaan kehottaa Euroopan komissiota tekemään asianmukaisen ehdotuksen asioista, joissa näiden kansalaisten mielestä tarvitaan unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi.

Vaikka allekirjoitukset on kerätty ja asetusehdotuksessa säädetyt edellytykset on täytetty, ei ole siis mitään takeita siitä, että kansalaisten toiveet otetaan huomioon. Euroopan parlamentin hyväksymällä mietinnöllä joka tapauksessa hieman parannetaan komission ehdotusta, mutta siinä on noudatettava Euroopan unionista tehtyä sopimusta, jossa alun perin tosisiassa rajoitetaan kansalaisaloitteen laajentamista. Äänestimme siksi tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen.(GA) Kaikkiin kansalaisaloitteisiin on saatava vähintään miljoonan Euroopan unionin kansalaisen allekirjoitus, ja allekirjoittajien on tultava vähintään neljäsosasta Euroopan unionin jäsenvaltioista. Tämä oli asetuksen tärkein kohta. Irlannin hallitus aikoo tarkastaa Irlannista kerätyt allekirjoitukset tarkistamalla Euroopan parlamentin vaaleja koskevan Irlannin vaaliluettelon.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Goebbels (S&D), kirjallinen.(FR) Äänestin tyhjää eurooppalaisen kansalaisaloitteen täytäntöönpanoa koskevasta asetuksesta. Parlamentti on mielestäni väärällä tiellä, kun se haluaa tehdä tällaisista aloitteista mahdollisimman helppokäyttöisiä erityisesti vähentämällä allekirjoituksiin edellytettävää jäsenvaltioiden määrää. Kannatan edelleen edustuksellista demokratiaa. Kansalaisaloitteiden avulla ei ratkaista EU:n taloudellisia, sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia ongelmia. Nämä niin sanotut kansalaisaloitteet palvelevat pääasiassa poliittisia äärivoimia, jotka kyseisten välineiden avulla kampanjoivat kuolemanrangaistuksen palauttamisen puolesta sekä minareettien rakentamista, salakavalasti etenevää Euroopan islamisoitumista ja muita populistisia asioita vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. (FR) Olemme kaikki odottaneet viime vuonna tapahtuneesta Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien kansalaisaloitetta koskevaa asetusta, jossa säädetään tämän aloitteen täytäntöönpanomenettelyistä sekä sitä koskevista säännöistä ja perusmenettelyistä ja joka ennen kaikkea mahdollistaa lopultakin tämän uuden välineen käytön. Tästä lähtien miljoona EU:n kansalaista eli vain 0,2 prosenttia EU:n väestöstä voi pyytää komissiota tekemään ehdotuksia tietyillä aloilla. Tämä on tärkeä askel kohti osallistavaa demokratiaa, jonka pitäisi mahdollistaa rajatylittävä keskustelu EU:ssa sekä edistää sitä, koska aloitteen tekijöiden on asuttava eri jäsenvaltioissa. Tämä on merkittävä askel myös pyrittäessä yhdistämään EU:n kansalaiset siinä toivossa, että he todellakin käyttävät tätä uutta välinettä, että siitä tulee tehokas keino ja että Euroopan komissio voi toteuttaa kansalaisten tekemät ehdotukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen.(FR) Eurooppalainen kansalaisaloite on kiinnostavimpia Lissabonin sopimukseen sisältyviä innovaatioita. Se on eurooppalainen vetoomus, jonka ansiosta miljoona EU:n kansalaista, jotka tulevat merkittävästä määrästä EU:n jäsenvaltioita, voi saattaa asian komission käsiteltäväksi. Kansalaisaloite antaa toisin sanoen EU:n kansalaisille todellisen lainsäädäntövallan, koska komission on vastattava kansalaisaloitteeseen teettämällä tutkimus tai ehdottamalla direktiiviä. Kun kansalaisten unioniin kuulumisen tunne on edelleen liian heikko ja huolestuttavan suuri määrä kansalaisista jättää äänestämättä varsinkin Euroopan parlamentin vaaleissa, tämän uuden välineen ansiosta EU:n kansalaisista voi tulla täysimääräisiä toimijoita Euroopan demokraattisessa järjestelmässä. Minusta on siksi varsin harmillista, että nyt tuodaan esiin kansalaisaloitteeseen sisältyviä riskejä. Neuvoston kanssa tehty kompromissi on täysin oikeudenmukainen, ja hankkeen hyväksymisperusteilla varmistetaan, ettei epäoikeudenmukaisia aloitteita voida koskaan tehdä. Emme saa pelätä tätä välinettä käyttävien kansalaisten aikaan saamia keskusteluja. Äänestin tämän asiakirjan puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Salvatore Iacolino (PPE), kirjallinen. (IT) EU:n kansalaisten lainsäädäntöaloite on oleellinen askel prosessissa, jossa pyritään toteuttamaan kansalaisten oikeuksiin perustuva Eurooppa. Tiukat hyväksymisperusteet, helppokäyttöiset ja yksinkertaistetut menettelyt sekä jäsenvaltioiden edustavuus ovat keskeisiä tekijöitä tässä välineessä, joka palauttaa osallistavan demokratian arvon ensisijaisuuden.

Unionin arvojen mukaisesti Lissabonin sopimuksessa annetaan vähintään miljoonalle kansalaiselle, jotka edustavat vähintään neljäsosaa jäsenvaltioista, todellinen mahdollisuus osallistua tehokkaasti sääntöjen laadintaan EU:n kansalaisten odotusten mukaisesti. Toivomme, että tämä väline lisää kansalaisten oikeuksia ja että voimme pian arvioida saavutetut tulokset myönteisiksi sekä tarvittaessa tehdä kansalaisten etujen mukaisia asiankuuluvia korjauksia, jotta tästä todella innovatiivisesta hankkeesta tulee entistä yksinkertaisempi ja joustavampi. Näin euroon perustuva unioni sovitetaan yhteen eurooppalaisten kansalaisuutta koskevaan oikeuteen perustuvan Euroopan kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Kannatin mietintöä, koska eurooppalainen kansalaisaloite on uusi, koko maanosan kattava osallistuvan demokratian väline. Se on kansalaisten käyttöön tarkoitettu väline, jolla pyritään lujittamaan suoraa demokratiaa, aktiivista kansalaisuutta ja Euroopan unionin kansalaisten vaikutusvaltaa unionin politiikassa. Kansalaisaloite otettiin käyttöön sopimuksella Euroopan perustuslaista ja sitten Lissabonin sopimuksella, ja tarkoituksena oli antaa kansalaisille samat poliittiset aloiteoikeudet kuin neuvostolla ja Euroopan parlamentilla jo on. Olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä edistetään nykyteknologian hyödyntämistä asianmukaisena osallistavan demokratian välineenä. Ottamalla käyttöön kansalaisaloite luodaan suora yhteys kansalaisten ja toimielinten välille, kavennetaan näin kansalaisten ja toimielinten välistä kuilua sekä varmistetaan, että EU:n toimielimet puuttuvat kansalaisille tärkeisiin konkreettisiin ongelmiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Jahr (PPE), kirjallinen. − (DE) Tänään hyväksytty kansalaisaloite on tärkeä askel tuotaessa Euroopan unioni lähemmäs sen kansalaisia. Sen ansiosta Euroopan unionin kansalaiset voivat vihdoin osallistua aktiivisesti politiikkaan. Kansalaisaloite mahdollistaa myös sen, että kansalaiset voivat suoraan kehottaa komissiota toteuttamaan toimia.

On tärkeää varmistaa, että kyseinen aloite on kansalaisille mahdollisimman helppokäyttöinen ja yksinkertainen mutta ei kuitenkaan houkuta väärinkäytöksiin. Olipa kansalaisaloite käyttäjien kannalta kuinka hyvä tahansa, se menettää merkityksensä, jos sitä käytetään liikaa. Kansalaisaloite lisää demokratiaa sekä auttaa huomattavasti nykyaikaistamaan Euroopan unionia ja tekemään siitä konkreettisemman kansalaisten elämässä. Pyydän jälleen parlamenttia ja komissiota varmistamaan, että vetoomusvaliokunnalle annetaan asianmukainen asema tässä menettelyssä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen.(PL) Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päätavoitteita on tuoda EU:n toimielimet lähemmäs kansalaisia sekä auttaa tavallisia eurooppalaisia käyttämään oikeuksiaan ja etuoikeuksiaan. Se epäilemättä parantaa jäsenvaltioiden asukkaiden elämää ja auttaa luomaan sosiaalisen kuvan unionista. Ehdotuksen laatijat ovat pyrkineet myös tekemään aloitteen yhteydessä tapahtuvasta kokousten järjestämisestä ja allekirjoitusten keräämisestä mahdollisimman yksinkertaista. Jos eurooppalaiset haluavat ilmaista mielipiteitään tärkeänä pitämästään asiasta, meidän tehtävänämme on varmistaa, että heitä kuunnellaan ja että heidän pyyntönsä otetaan huomioon. Sitähän todellinen demokratia tarkoittaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sandra Kalniete (PPE) , kirjallinen. – (LV) Euroopan parlamentti teki tänään historiallisen päätöksen, jonka ansiosta kansalaisyhteiskunta voi osallistua huomattavasti aktiivisemmin päätöksentekoprosessiin. Poliittiseen päätöksentekoon osallistuva aktiivinen kansalaisyhteiskunta on yksi demokratian kulmakivistä. Se on laadukkaan politiikan perusedellytyksiä, jonka ansiosta Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat vuosien saatossa saavuttaneet laajan demokratian ja hyvinvoinnin sekä hyvät ihmisoikeudet ja jonka ansiosta koko Euroopasta on tullut maailman kehittynein alue. Kansalaisyhteiskunnalla on muitakin tehtäviä kuin vaaleihin osallistuminen. Kansalaisten on osallistuttava päivittäin myös päätöksentekoprosessiin ja ilmaistava mielipiteensä tietyistä poliittisista päätöksistä tai tapahtumista. On kansalaisten etujen mukaista, että he osallistuvat viranomaisten demokraattiseen valvontaan ja arvostelevat poliitikkoja heidän toimintansa vuoksi. Ilman aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ei olisi voitu palauttaa Baltian maiden itsenäisyyttä ja varmistaa niiden paluuta Eurooppaan. Äänestän siksi erittäin vakuuttuneena kansalaisaloitteen puolesta.

Euroopan unionin lainsäädäntöön ei ole tähän mennessä sisältynyt riittävän pitkälle kehitettyjä selkeitä menettelyjä, joiden ansiosta eurooppalaiset voisivat osallistua päätöksentekoprosessiin ja kiinnittää EU:n toimielinten huomion kansalaisten huolenaiheisiin. Uskon, että kansalaisaloite vahvistaa kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin ja lisää tehtävien päätösten legitiimiyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Tunne Kelam (PPE), kirjallinen. (EN) Äänestin Euroopan parlamentin kansalaisaloitteeseen ehdottamien tarkistusten puolesta, koska ne nähdäkseni vahvistavat aloitetta ja mahdollistavat useampien henkilöiden osallistumisen. Tämä on historiallinen hetki, koska Euroopan unionin kansalaisille annetaan nyt konkreettinen väline, jolla he voivat tuoda tärkeitä asioita ja aiheita EU:n käsiteltäviksi. Kehotan komissiota panemaan merkille tarkistuksen, jossa pyydetään helppoja menettelyjä ja avointa tiedottamista kansalaisille. Ei riitä, että perustetaan tällainen menettely. Sen on oltava EU:n kansalaisille myös helppokäyttöinen ja ymmärrettävä, jotta he voivat hyödyntää sitä täysimääräisesti. Parlamentti pyrkii helpottamaan allekirjoittajia koskevia kriteerejä ehdottamalla, että heidän on tultava kolmasosan sijaan vähintään viidesosasta jäsenvaltioista.

Parlamentti vaatii myös perustamaan helposti käytettävissä olevan ja maksuttoman sähköisen allekirjoitusten keruujärjestelmän. Haluan erityisesti korostaa, että kansalaistoimikuntia on kutsuttava koolle järjestämään aloitteita. Kansalaistoimikuntien toiminta oli tärkeimpiä Viron uudelleenitsenäistymiseen vuonna 1991 johtaneita tekijöitä. Se osoittaa selvästi, että kansalaiset voivat yhdessä murtaa muureja.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. − (DE) Tuen parlamentin päätöstä siitä, että EU:n kansalaisille annetaan mahdollisuus tehdä kansalaisaloite. Tämä uusi EU:n laajuinen vetoomusjärjestelmä on kansalaisille tärkeä osallistumisväline, joka varmistaa aiempaa suoremman demokratian. Euroopan unionista tehty sopimus parantaa kokonaisuudessaan unionin demokraattista toimintaa. Kansalaiset voivat osallistua suoraan demokratian toteuttamiseen unionissa ja kääntyä suoraan komission puoleen. Kansalaisaloite antaa kansalaisille samanlaisen aloiteoikeuden kuin Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on. Kansalaisaloitteen asianmukainen täytäntöönpano varmistetaan edellyttämällä, että saadaan vähintään miljoona allekirjoitusta vähintään viidesosasta kaikista jäsenvaltioista. Parlamentti suosittelee päätöslauselmassaan lisäksi toimia, joilla helpotetaan kansalaisaloitteen käyttöä.

Komission olisi esimerkiksi harkittava sellaisten olemassa olevien ohjelmien käyttöä, jotka edistävät liikkuvuutta ja aktiivista kansalaisuutta sekä julkista keskustelua tukevaa uudenlaista kommunikointia, kuten sosiaalisia verkkoja. Kannatan sitä, että jäsenvaltioiden edustustot ja toimistot toimivat yhteyspisteinä ja neuvontapaikkoina.

 
  
MPphoto
 
 

  Sabine Lösing ja Sabine Wils (GUE/NGL), kirjallinen. − (DE) Vaikka komission ja parlamentin tekemällä kompromissilla parannetaan eurooppalaista kansalaisaloitetta, siinä on edelleen tarpeettomia byrokraattisia esteitä. Lisäksi vaarana on, että suuret yritykset ja konsernit käyttävät aloitetta hyväkseen, sillä avoimuuden takaamisesta huolimatta yritysten lahjoituksille ei ole asetettu rajaa. Muun muassa näistä syistä äänestimme tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

Emme ole tyytyväisiä seuraaviin asioihin:

1. Taloudelliset organisaatiot voivat tehdä aloitteita.

2. Ei ole päätetty, onko osallistumisikäraja 16 vuotta, vaan tämä määräytyy kansallisen äänioikeuden perusteella.

3. EU:ssa asuvat kolmansien maiden kansalaiset eivät voi osallistua.

4. Kulukorvausta ei ole saatavilla 100 000 allekirjoituksesta lähtien (5 senttiä allekirjoitusta kohden). Aloite tulee siksi erittäin kalliiksi tekijöille, minkä vuoksi kaikki eivät voi hyödyntää tätä mahdollisuutta samalla tavoin.

5. Yritykset voivat tukea eurooppalaista kansalaisaloitetta tekemällä lahjoituksia, eikä niiden lahjoituksille ole asetettu ylärajaa.

6. Ei ole mitään nimenomaista mainintaa mahdollisuudesta nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa, jos aloite hylätään.

7. Jos Euroopan komissio hylkää aloitteessa ehdotetun säädöksen, sen ei tarvitse perustella päätöstään.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Kansalaisaloite luo suoran yhteyden kansalaisten ja toimielinten välille, kaventaa näin nykyistä kuilua sekä antaa varmuuden siitä, että EU:n toimielimet puuttuvat kansalaisten tärkeimpiin ongelmiin. Haluan korostaa muutamaa seuraavaa seikkaa, joita ei saa jättää huomiotta:

1. Kansalaisaloite voi menestyä vain, jos siihen liittyvä asetus on kansalaisille helposti ymmärrettävä eikä tuo järjestäjille kohtuuttomia velvoitteita.

2. Komission ja neuvoston kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että kansalaisaloitteen tukijoiden on ilmoitettava joitakin henkilötietoja ja että jäsenvaltioiden viranomaiset tarkastavat ne. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että prosessissa noudatetaan EU:n tietosuojalainsäädäntöä. Kaikkien organisaatioiden, joilla on mahdollisuus tukea kansalaisaloitteita, on varmistettava täydellinen avoimuus antamansa tuen osalta, jotta allekirjoittajat tietävät, kuka on heidän tukemansa aloitteen takana.

3. Jäsenvaltioissa sijaitsevien Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen ja komission tietoverkkojen, kuten Europe Direct -tiedotuspisteiden ja Kansalaisten vastauspalvelun, on osallistuttava kaikkien tarvittavien kansalaisaloitetta koskevien tietojen antamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen.(PL) Ilahduin kuullessani kansalaisaloitteesta tänään toimitetun äänestyksen tulokset. Ottamalla käyttöön kansalaisaloite Lissabonin sopimuksesta on tullut EU:n kansalaisten lainsäädäntöväline, mutta on muistettava, ettei miljoonan allekirjoituksen kerääminen vielä merkitse uuden säädöksen antamista. Tässä prosessissa on käytävä läpi koko EU:n pitkä lainsäädäntömenettely, ja meidän Euroopan parlamentin jäsenten on varmistettava, että menettelyjä yksinkertaistetaan pettymyksen välttämiseksi. Jäsenvaltioissa on mielestäni järjestettävä hyvä tiedotuskampanja tästä välineestä, jotta EU:n kansalaisaloitteen yhteydessä esiin tuodut asiat vastaavat sitä, mitä perussopimuksissa todetaan, ja ovat EU:n arvojen mukaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän Euroopan parlamentin tärkeän aloitteen ansiosta miljoona EU:n kansalaista voi pyytää Euroopan komissiota tekemään säädösehdotuksen tietystä asiasta. Euroopan parlamentin tänään hyväksymissä kansalaisaloitteen täytäntöönpanosäännöissä todetaan, että allekirjoittajien on tultava vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta. Portugalissa aloitteella on oltava vähintään 16 500 allekirjoittajaa. Lissabonin sopimuksen ohella luotiin kansalaisten aloiteoikeus, jonka nojalla miljoona EU:n kansalaista voi pyytää Euroopan komissiota tekemään tiettyjä säädösehdotuksia. Täysistunnossa tänään hyväksytyssä asetuksessa säädetään kansalaisaloitteiden tekemistä koskevista edellytyksistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Kannatin mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansalaisaloitteesta, sillä vaikka se ei ole täysin ryhmäni kannan mukainen siksi, että siitä puuttuu joitakin tärkeitä asioita, kuten sellaisten aloitteiden salliminen, joissa ehdotetaan muutoksia perussopimuksiin, tai allekirjoitusten keräämisajan pidentäminen ehdotetuista 12 kuukaudesta 18 kuukauteen, mietinnöllä mielestäni kuitenkin parannetaan komission ehdottamaa tekstiä huomattavasti vaikkakaan ei tarpeeksi. Kansalaisaloite on Lissabonin sopimuksessa määrätty mekanismi, jonka ansiosta kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta voivat osallistua EU:n politiikan laadintaprosessiin. Kannatin käsiteltäväksi jätettyä tekstiä, koska siinä helpotetaan kyseisen mekanismin perustamista ja siihen liittyvää menettelyä. Mietinnössä esimerkiksi yksinkertaistetaan aloitteiden rekisteröintimenettelyä ja helpotetaan kansalaisten edustamien jäsenvaltioiden määrää koskevaa vaatimusta (kolmasosasta neljäsosaan). Se on komission ehdotusta parempi myös siksi, että siinä lisätään allekirjoitusten keruukampanjoiden rahoitusta koskevaa avoimuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen.(FR) Eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta tulee tehokas keino vaikuttaa Euroopan unionin asialistaan. Se otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksessa, ja sen ansiosta miljoona EU:n kansalaista voi kehottaa Euroopan komissiota tekemään säädösehdotuksia sen toimivaltaan kuuluvista asioista. Tämä aloite antaa EU:n kansalaisille oikeuden tulla kuulluksi ja siten samanlaisen aloiteoikeuden kuin neuvostolla ja Euroopan parlamentilla jo on.

Kansalaisaloitteiden pitäisi myös lisätä rajatylittävää keskustelua, koska niiden tekijöiden on tultava useista eri jäsenvaltioista. Kansalaisaloitteet voidaan kuitenkin panna täytäntöön vain, jos ne täyttävät tietyt menettelyä tai Euroopan unionin perusarvojen mukaisuutta koskevat edellytykset, jotta voidaan estää kyseisen välineen käyttö epädemokraattisiin tarkoituksiin. Näillä edellytyksillä varmistetaan aloitteen vastuullisuus ja siten myös tehokkuus. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että prosessissa noudatetaan EU:n tietosuojavaatimuksia ja että se on alusta loppuun asti täysin avoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) En yhdy S&D-ryhmän kollegojeni näkemykseen, minkä vuoksi äänestin tyhjää. On aivan sama, kuka tätä hölynpölyä kirjoittaa. Siinä ei joka tapauksessa ole järkeä. Kansalaisaloite on epäilemättä tarpeellinen, mutta on aivan älytöntä, että kuulluksi tulemineen edellyttää miljoonan allekirjoituksen keräämistä. Kysyn esittelijöiltä, ovatko he koskaan itse keränneet allekirjoituksia. Jos ovat, heidän pitäisi tietää, että jokainen notaarin vahvistama allekirjoitus maksaa vähintään 20 euroa. Uuden säädöksen aikaansaaminen maksaa siis 20–30 miljoonaa euroa. Kuka tällaisen toiminnan rahoittaa? Sen voivat tehdä ainoastaan suuret yritykset, mutta eivät tavalliset ihmiset. Eikö tämä siis ole pelkkää hämäystä? On muistettava, että Euroopan parlamentin jäsenet edustavat myös näitä tavallisia ihmisiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Gay Mitchell (PPE), kirjallinen. (EN) Kansalaisaloite luvattiin Lissabonin prosessin aikana, joten olen iloinen siitä, että tätä asiaa viedään nyt eteenpäin.

Kansalaisaloite ei saa missään tapauksessa mahdollistaa poliittista, liiketoimintaan liittyvää tai muuta manipulointia. Sen on oltava aitoja kansalaisaloitteita varten, eikä sitä saa manipuloida salaa. Sen on oltava avoin ja selkeä.

Jotta tässä hankkeessa päästään alkuun, komission on tiedotettava aloitetta koskevista edellytyksistä, kun niistä on sovittu.

Eikö komission olisi järkevää tämän prosessin aluksi järjestää jonkinlainen EU:n laajuinen puolueeton kilpailu, jossa tunnustellaan maaperää ja selvitetään, mitkä ovat kymmenen yleisintä aihetta, joista kansalaiset haluaisivat tehdä aloitteen yhdessä muiden kansalaisten kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Eurooppalainen kansalaisaloite on ensimmäinen pieni oikeansuuntainen askel. Äänestin sen puolesta, koska se on ensimmäinen suoran demokratian väline EU:ssa. Kaiken kaikkiaan kansalaisaloite on kuitenkin vain näennäisesti suoran demokratian väline, joka saa kansalaiset uskomaan, että he voivat osallistua joihinkin Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Kansalaisaloite ei nimittäin välttämättä johda mihinkään toimiin, vaikka sillä olisi kuinka paljon allekirjoittajia. Sillä on selvästikin yhtäläisyyksiä Itävallan kansalaisaloitteen kanssa. Itävallassa kansalaisaloitteita ei yleensä viedä loppuun asti, ja EU:n kansalaisaloitteille käy pitkälti samoin. On selvästi myös varmistettu, että epäsovinnaiset mielipiteet voidaan tukahduttaa. Komissio tarkastaa lopuksi kansalaisaloitteen hyväksyttävyyden. Todellisessa Euroopan unionissa vallassa olevat eivät siis ainoastaan laadi säädöksiä ja ohjeita vaan haluavat myös ohjailla kansalaisten tahtoa.

Eurooppalainen kansalaisaloite kuitenkin antaa epäsovinnaisille liikkeille ja puolueille ainakin mahdollisuuden kehittää ajatuksiaan. Kuten Itävallassa, myös EU:ssa voidaan tulevaisuudessa järjestää kampanjoita ja osoittaa kansalaisille, että Brysselin umpikujien ulkopuolella on myös teitä, jotka johtavat toisenlaiseen, parempaan Eurooppaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Vital Moreira (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatan tietenkin kansalaisaloitetta koskevaa asetusta, mutta en hyväksy sitä, että Euroopan parlamentin tai kansallisten parlamenttien jäsenet voivat osallistua tällaisiin aloitteisiin tai että poliittiset puolueet tai julkiset elimet voivat rahoittaa niitä.

Molemmat ratkaisut ovat mielestäni tämän uuden välineen perusajatuksen vastaisia, koska sen tavoitteena on tarjota tavallisille kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnalle keino osallistua Euroopan unionin poliittiseen elämään. En myöskään hyväksy sitä, että komissiolle annetaan valtuudet laatia tiettyjä lainsäädännön soveltamiseen tarvittavia teknisiä eritelmiä täytäntöönpanosäädöksessä. Komission tehtäväksi osoitettuja lainsäädäntövälineiden yleisiä soveltamistoimia ei saa pitää jäsenvaltioiden valvonnan alaisina täytäntöönpanosäädöksinä, vaan niitä on pidettävä lainsäätäjän suoran valvonnan alaisina delegoituina säädöksinä.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen ei ole myöskään järkevää soveltaa edelleen perinteiseen komiteajärjestelmään perustuvaa sääntelymenettelyä, koska se selvästikin koskee asioita, joihin sovelletaan nykyään lainsäätämisjärjestystä tai delegoituja säädöksiä koskevaa menettelyä. Mainitut säännökset ovat näin ollen Lissabonin sopimuksen vastaisia. Näistä vastustamistani asioista huolimatta kyseessä on mielestäni kaiken kaikkiaan erinomainen säädös, joka tekee oikeutta tämän uuden osallistavan demokratian välineen poliittiselle ja perustuslailliselle merkitykselle EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan Euroopan parlamentin kannan puolesta, koska tuen täysin tätä Lissabonin sopimuksessa määrättyä kansalaisten oikeutta. Optimistina katson, että tämä voi olla yksi keskeisistä välineistä, jotka auttavat tuomaan Euroopan unionin toimielimet lähemmäs tavallisia ihmisiä. Yhteiskunnallisesti aktiiviset yhteiskunnan jäsenet voivat vastedes lopultakin vaikuttaa suoraan EU:ssa tehtäviin päätöksiin. On myönnettävä, että vaikka kansalaiset suhtautuvat moniin EU:ssa tehtäviin aloitteisiin nykyään varsin kriittisesti, eurooppalaista kansalaisaloitetta on alusta alkaen pidetty laajalti myönteisenä ja hyväksyttävänä. Toivon, että saamme lopulta selkeät säännöt, joita ei rasiteta tarpeettomilla byrokraattisilla vaatimuksilla ja joiden avulla eurooppalainen yhteiskunta voi ilmaista mielipiteensä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Tämä mietintö täyttää täysin odotukseni etenkin kolmessa asiassa. Ensinnäkin lainsäädäntöaloitetta tukevien vähimmäisikärajaksi on vahvistettu 18 vuotta, joka on vähimmäisikä, joka oikeuttaa äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa ja joka vaaditaan kansanäänestysten kaltaisiin suoran demokratian välineisiin osallistujilta. Toinen asia on se, että EU:n kansalaisilta, jotka aikovat allekirjoittaa tuenilmaisuja, on pyydettävä tietoja henkilötodistuksesta, jotta asetuksessa säädetyt tarkastukset voidaan suorittaa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Viimeinen seikka on se, että asetuksen soveltamiseen on annettava 12 kuukautta aikaa sen voimaantulon jälkeen, jotta toimivaltaiset kansalliset hallintoviranomaiset – joista monet ovat nyt ensimmäistä kertaa tekemisissä tämäntyyppisen välineen kanssa – voivat laatia kaikki tarvittavat oikeudelliset, hallinnolliset ja rahoitukselliset toimet.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Äänestän erittäin tyytyväisenä Lissabonin sopimuksen suurimpiin innovaatioihin kuuluvaa kansalaisaloitetta koskevan mietinnön puolesta. Tästä uudesta oikeudellisesta välineestä voi tulla keino lisätä EU:n kansalaisten osallistumista. Se, että miljoonat kansalaiset voivat ehdottaa Euroopan komissiolle tiettyä asiaa koskevan lainsäädännön antamista, on todellakin erittäin myönteinen askel pyrittäessä tuomaan Euroopan unioni lähemmäs sen kansalaisia. Esittelijät ovat tehneet loistavaa työtä. Heidän tavoitteenaan oli yksinkertaistaa kansalaisaloitetta ja poistaa byrokraattiset rasitteet, jotta kansalaisaloite olisi mahdollisimman helppokäyttöinen.

Hyväksyn valtaosan Euroopan parlamentin pyynnöistä, erityisesti sen, että aloitteen hyväksyttävyys olisi tarkistettava sen tekohetkellä eikä 300 000 allekirjoituksen keräämisen jälkeen, koska se voisi lisätä allekirjoittaneiden kansalaisten odotuksia. Kannatan aloitteen allekirjoittamisessa mukana olevien jäsenvaltioiden vähimmäismäärän pienentämistä. Alkuperäisessä ehdotuksessa edellytettiin, että allekirjoittajien on tultava vähintään kolmasosasta jäsenvaltioista, mutta Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat, että allekirjoittajien on tultava neljäsosasta jäsenvaltioista.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Kannatan esittelijöiden Gurmain ja Lamassouren ehdotusta, jonka mukaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen järjestäjien olisi muodostettava kansalaistoimikunta, joka koostuu eri jäsenvaltioista tulevista henkilöistä. Näin varmistetaan, että esiin tulevat asiat ovat aidosti eurooppalaisia, ja lisähyötynä on se, että allekirjoitusten kerääminen tehdään alusta alkaen helpommaksi

Kannatan esittelijöiden ajatusta siitä, että eurooppalainen kansalaisaloite on uusi, koko maanosan kattava osallistuvan demokratian väline. Kyseinen asetus ei ehkä ole täydellinen, ja käytännön toteutus voi tuoda EU:n päätöksentekijöille uusia haasteita. Kehotan siksi esittelijän tavoin komissiota esittämään kolmen vuoden välein kertomuksen asetuksen täytäntöönpanosta ja ehdottamaan tarvittaessa sen tarkistamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Lissabonin sopimuksessa käyttöön otetun kansalaisaloitteen tarkoituksena on antaa kansalaisille oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen Euroopan unionissa. Sen tarkoituksena on antaa kansalaisille mahdollisuus tulla kuulluksi tarjoamalla keino saattaa heitä kiinnostavia asioita EU:n toimielinten käsiteltäviksi. Tällaisia asioita voivat olla heidän jokapäiväisessä elämässään kohtaamat vaikeudet, jotka eivät heidän mielestään tunnu saavan tarpeeksi huomiota ja tukea ammattijärjestöiltä, poliittisilta elimiltä tai muilta toimielimiin säännöllisessä yhteydessä olevilta tahoilta. Kansalaisaloite luo suoran yhteyden kansalaisten ja toimielinten välille ja antaa näin varmuuden siitä, että EU:n toimielimet puuttuvat kansalaisille tärkeisiin konkreettisiin ongelmiin. Kansalaisaloitteen on täytettävä tietyt hallinnolliset vaatimukset, mutta siinä on myös muun muassa kunnioitettava EU:n perusarvoja. Näin varmistetaan aloitteen vastuullisuus ja tehokkuus, jotka ovat ratkaisevia sen menestymisen kannalta.

Lisäksi on varmistettava, että prosessissa noudatetaan EU:n tietosuojavaatimuksia ja että se on täysin avoin. Jokaisella järjestöllä, yhdistyksellä tai jopa poliittisella puolueella on mahdollisuus tukea haluamaansa kansalaisaloitetta, kunhan niiden tuki on täysin avointa, jotta allekirjoittajat tietävät, kuka on aloitteen takana, ennen kuin he päättävät, antavatko he sille tukensa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen iloinen siitä, että parlamentti hyväksyi tämän mietinnön, joka on erittäin tärkeä askel Euroopan unionin perustuslaillisen luonteen vahvistamisessa ja jossa kansalaisille tarjotaan keino tehokkaaseen demokraattiseen osallistumiseen. Se epäilemättä lisää kansalaisten osallistumista ja sitoutumista EU:n poliittiseen elämään sekä vahvistaa eri jäsenvaltioiden välisiä yhteisvastuun siteitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Lissabonin sopimuksen suurimpiin edistysaskeliin kuuluvaa eurooppalaista kansalaisaloitetta koskeva mietintö takaa osallistavan demokratian voittoisan tulon Euroopan unioniin. Miljoona EU:n kansalaista voi nyt kääntyä komission puoleen ja vaatia sitä ilmaisemaan näkemyksensä yhteiskuntaa kiinnostavasta asiasta, joka kuuluu komission toimivaltaan. Näiden miljoonan kansalaisen, mikä vastaa ainoastaan 0,2:ta prosenttia EU:n väestöstä, on tultava vähintään neljäsosasta jäsenvaltioista ja oltava äänestysikäisiä. Allekirjoitukset on kerättävä paperilla tai internetin kautta, ja ne on tarkastettava. Järjestäjät on tunnistettava. On selvitettävä, keitä he ovat, mitä he tukevat ja kenelle he työskentelevät. Tämä voi lisätä tuntuvasti Euroopan unionin demokraattista legitimiteettiä. Tämä lähentää kansalaisia EU:hun, jonka he usein perustellusti tai virheellisesti katsovat olevan valovuosien päässä heidän jokapäiväisistä huolenaiheistaan.

On kuitenkin otettava huomioon se vaara, että tietyt kansalaisjärjestöt tai teollisuudenalat saattavat käyttää kansalaisaloitetta hyväkseen. Jotta kansalaisaloite voi menestyä, aloitteen on tultava aidosti kansalaisilta. Sen on autettava lisäämään keskustelua, sovittamaan kansalaisten näkökohdat yhteen Euroopan unionin kanssa ja edistämään eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan kehittämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestimme tänään täysistunnossa eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta. Se otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksen 11 artiklassa, ja sen tarkoituksena oli antaa kansalaisille samat poliittiset aloiteoikeudet kuin neuvostolla ja Euroopan parlamentilla jo on. Eurooppalainen kansalaisaloite on uusi, koko maanosan kattava osallistuvan demokratian väline.

Komissio teki asetusehdotuksensa 31. maaliskuuta 2010, ja neuvosto hyväksyi eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan yleisen lähestymistavan 14. kesäkuuta. Euroopan parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta hyväksyi asiaa koskevan mietinnön marraskuussa, mikä käsitti myös neuvotteluvaltuudet. Erilaisista tarkistuksista päästiin sopimukseen 30. marraskuuta järjestetyissä kolmikantaneuvotteluissa. Tämän sopimuksen keskeiset kohdat liittyvät rekisteröinnin ja hyväksyttävyyden yhdistämiseen, edellytykseen, jonka mukaan allekirjoitusten on tultava vähintään neljäsosasta jäsenvaltioista, kansalaistoimikunnan perustamiseen, aloitteen tukijoilta vaadittavaan vähimmäisikään sekä sähköiseen keruujärjestelmään.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (FR) Kansalaisemme ovat odottaneet tätä uutta välinettä, joka antaa heille jonkinlaisen mahdollisuuden vaikuttaa EU:n politiikkaan. He ovat jo osoittaneet haluavansa tietää, miten kansalaisaloitetta käytetään, jotta he voivat ilmaista mielipiteensä lainsäädäntökeskustelussa. Tästä on esimerkkinä Greenpeace- ja Avaaz-järjestöjen tekemä geneettisesti muunnettujen organismien käyttökieltoa koskeva vetoomus, joka lähetettiin viime viikolla komission puheenjohtajalle José Manuel Barrosolle. Kansalaiset valitettavasti toimivat ennen lainsäätäjiä, ja vetoomus saapui ennen kuin oli laadittu menettelysäännöt, joiden mukaan kansalaisaloitteita voidaan tehdä vuoden 2012 alusta lähtien.

Meidän parlamentin jäsenten tehtävänä on näin ollen välittää lähes 1,2 miljoonan ihmisen esittämä pyyntö, tukea sitä ja varmistaa, että sen perusteella ryhdytään asianmukaisiin toimiin. Parlamentti onnistui käyttämään vaikutusvaltaansa neuvoston ja komission kanssa käydyissä keskusteluissa ja vaikuttamaan siihen, että aloitteesta tulee mahdollisimman helppokäyttöinen ja tehokas, sekä pohjustamaan tietä. Mikään ei nyt estä kansalaisten suoraa osallistumista EU:n toimintaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Debora Serracchiani (S&D), kirjallinen.(IT) Tämänpäiväisessä äänestyksessä näytettiin vihreää valoa ensimmäiselle esimerkille demokraattisesta osallistumisesta Euroopassa. Eurooppalainen kansalaisaloite on Lissabonin sopimuksen innovatiivisimpia määräyksiä ja ensimmäinen askel kohti suoraa demokratiaa.

Se on väline, jonka ansiosta kansalaiset voivat pyytää Euroopan komissiota tekemään säädösehdotuksen heitä kiinnostavasta asiasta keräämällä miljoona allekirjoitusta, mikä vastaa 0,2:ta prosenttia Euroopan unionin väestöstä. Muun muassa ympäristöön liittyvät asiat, sosiaaliasiat ja rahoituskriisin aiheuttamat katastrofit ovat arkaluonteisia aiheita, jotka voivat saada kansalaiset kehottamaan EU:ta antamaan niitä koskevaa lainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen.(PL) Tänään hyväksytyllä kansalaisaloitetta koskevalla ehdotuksella olemme toteuttaneet Lissabonin sopimuksen tärkeän osatekijän, jonka ansiosta kansalaiset voivat osallistua suoraan Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Tämä on erityisen tärkeää Euroopan parlamentille, jonka kansa valitsee. Meidän tehtävänämme on nyt saada ihmiset kiinnittämään tosissaan huomiota tähän välineeseen, joka lisää Euroopan julkisen elämän demokratisoitumista. Ei olisi hyvä, jos kansalaisaloite olisi pelkkä kuollut kirjain ja kansalaiset ajattelisivat, että annamme heille vain teoreettisen mahdollisuuden osallistua lainsäädäntöaloitteeseen. Tämä on Euroopan unionin toimielimille tärkeä koetinkivi, jossa testataan, missä määrin ne tosiasiassa palvelevat omien etujensa sijaan kansalaisten etuja. On hyvä, että voimme kolmen vuoden kuluttua tämän säädöksen voimaantulosta tarkistaa säännöksiä, jotka ovat osoittautuneet tehottomiksi, jotta saamme todellakin demokraattisen keskustelun takaavan järjestelmän.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Äänestin eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevien sääntöjen hyväksymisen puolesta. Euroopan parlamentti saavutti riittävästi neuvoston kanssa käymissään neuvotteluissa. Kansalaisaloitteen ansiosta Euroopan unionin asukkaat voivat saada ehdotuksen EU:n poliittiselle asialistalle. Kun on kerätty miljoona allekirjoitusta, Euroopan komission on arvioitava ehdotusta ja ilmoitettava perusteet, miksi se laatii sen perusteella virallisen säädösehdotuksen tai ei laadi sellaista. Euroopan unioni vaati, että allekirjoituksia on kerättävä vähintään yhdeksästä EU:n jäsenvaltiosta, mutta parlamentti onnistui pienentämään tämän vähimmäismäärän seitsemään. Järjestäjät, jotka onnistuvat keräämään riittävästi allekirjoituksia, voivat myös selvittää ehdotustaan henkilökohtaisesti Euroopan komissiolle ja Euroopan parlamentille. On valitettavaa, ettei parlamentti ole pystynyt kumoamaan sääntöä, jonka mukaan 18 valtion on vaadittava kansalaisiaan ilmoittamaan henkilötodistuksensa numeron allekirjoittaessaan kansalaisaloitteen. Tämä pelottaa ihmiset pois. Jotkut pelkäävät väärän henkilöllisyyden käyttöä. Kaikki valtiot eivät aio kysyä henkilötodistuksen numeroa. Tämä luo epätasa-arvoa EU:n oikeuteen. Riippuu nyt ennen kaikkea Euroopan komissiosta, kuinka vakavasti EU:n kansalaiset suhtautuvat tähän.

 
  
MPphoto
 
 

  Ernst Strasser (PPE), kirjallinen. − (DE) Eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta tänään toimitetulla äänestyksellä perustettiin uusi suoran demokratian väline. Tämä tapahtui lähes tarkalleen vuoden kuluttua Lissabonin sopimuksen voimaantulosta. Ryhdyin Euroopan parlamentin jäseneksi, jotta voin tuoda itävaltalaisten huolenaiheet esiin Brysselissä. Olen sitoutunut tähän periaatteeseen, minkä vuoksi minulle on tärkeää, että ihmisten huolenaiheita kuunnellaan EU:ssa. Eurooppalaista kansalaisaloitetta olisi pidettävä mahdollisuutena ottaa kansalaiset tiiviimmin mukaan EU:n päätöksentekoprosessiin. EU:n kansalaisilla on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus tehdä komissiolle lainsäädäntöaloitteita ja vaikuttaa näin aktiivisesti EU:n politiikkaan.

Pitkien neuvottelujen jälkeen voidaan pitää menestyksenä sitä, että poistettiin vaatimus, jonka mukaan aloitteen hyväksyttävyys on tarkistettava 300 000 allekirjoituksen jälkeen, ja että vaadittavaa jäsenvaltioiden määrää pienennettiin neljäsosaan. Itävallan erityispiirteenä on, että jo 16-vuotiaat voivat osallistua kansalaisaloitteeseen. Tämä osoittaa jälleen kerran, että Itävallan mielestä on tärkeää ottaa nuoret mukaan EU-hankkeeseen, koska hehän nimenomaan vievät eurooppalaisia ajatuksia eteenpäin.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen.(PT) Eurooppalainen kansalaisaloite on kansalaisten osallistumisväline, jolla pyritään poistamaan demokratiavaje ja pienentämään EU:n kansalaisten unionin toimielimiin tuntemaa etäisyyttä. Vakiinnuttamalla tämä Lissabonin sopimuksessa määrätty aloite EU:n kansalaisille annetaan mahdollisuus pyytää epäsuoraan Euroopan komissiota ehdottamaan tiettyjä lainsäädäntötoimia, jos ne kuuluvat sen toimivaltaan.

Euroopan parlamentin mietinnössä määritellään tämän eurooppalaisen aloiteoikeuden täytäntöönpanokriteerit, jotta täytäntöönpanoa voidaan yksinkertaistaa, helpottaa, nopeuttaa, selkeyttää ja yhdenmukaistaa kaikissa jäsenvaltioissa. Kansalaisaloite mahdollistaa aidon Euroopan julkisen hallinnon perustamisen sekä edistää kansalaisvuoropuhelua ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Kaikkia aloitteita, joiden tavoitteena on tuoda kansalaiset lähemmäs EU-hanketta, on mielestäni korostettava, ja ne on pantava täytäntöön ja toteutettava täysimääräisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin kansalaisaloitetta koskevan mietinnön puolesta. Lissabonin sopimuksessa käyttöön otetut uudet määräykset lujittavat osallistavaa demokratiaa ja ovat tärkeä askel kansalaishengen vahvistamisessa. Kaikkiaan 42 prosenttia EU:n kansalaisista luottaa EU:n toimielimiin. Tämä voi johtua muun muassa siitä, että EU:n kansalaiset eivät juurikaan tiedä heitä koskevista EU:n aloitteista ja toimista. Nimenomaan tästä syystä kansalaisaloite tarjoaa EU:n kansalaisille mahdollisuuden paitsi osallistua suoraan päätöksentekoprosessiin myös vaikuttaa Euroopan unionin asialistaan. Kansalaisaloite auttaa näin ollen saattamaan kansalaisten tärkeimmät huolenaiheet ja pyynnöt EU:n lainsäätäjän käsiteltäviksi. Tämä ei ole uusi asia. Vuonna 2007 ehdotimme miljoonan allekirjoituksen keräämistä, jotta komissiota voitaisiin pyytää ehdottamaan direktiiviä vammaisten yhteiskuntaan integroimisesta.

Tuolloin kerättiin ainoastaan noin 700 000 allekirjoitusta, mutta säädösehdotukset toimitettiin Euroopan komissiolle. Jotta voimme täyttää EU:n kansalaisille antamamme lupauksen, meidän on näin ollen ratkaisevan tärkeää varmistaa, että kansalaisaloitteen kautta esitettyjen pyyntöjen perusteella laaditaan säädöksiä, jotka parantavat kyseisten kansalaisten tilannetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Tämä mietintö on mielestäni oiva keino lisätä EU:n kansalaisten osallistumista EU:n toimintaan antamalla heille mahdollisuus ehdottaa lainsäädäntöä, joka voi vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Kansalaiset voivat vastedes saattaa Euroopan unionin tietoon mielipiteensä sen työskentelystä. Tämä aloite, johon on kerättävä miljoona allekirjoitusta vähintään neljäsosasta EU:n jäsenvaltioista, palauttaa hieman valtaa kansalaisten käsiin. Parlamentti on yksinkertaistanut menettelyä, jotta sitä olisi helppo käyttää ja jotta mahdollisimman monet kansalaiset osallistuisivat aloitteeseen. Kun allekirjoitukset on tarkastettu, komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa, voidaanko sen perusteella tehdä säädösehdotus, ja sen on julkistettava päätöksensä perustelut.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen.(SK) Euroopan parlamentissa puhutaan usein Euroopan unionin kansalaisista, joiden etuja ajamme. Juuri nämä kansalaiset ovat kuitenkin pitkään olleet sitä mieltä, että Euroopan parlamentti ja kaikki muutkin EU:n toimielimet tuntuvat liian etäisiltä ja etteivät ne ota huomioon heidän ongelmiaan.

Euroopan kansalaisaloite voi muuttaa tilanteen. Sen ansiosta kansalaiset voivat sanoa suoraan, mitä he haluavat ja mihin asioihin he vaativat muutosta.

Puhumme mielellämme myös Euroopan yhdentymisestä. Mikäpä kuitenkin yhdistäisi eri valtioista tulevia ihmisiä enemmän kuin tarve etsiä yhteistä näkemystä, laatia yhteinen ehdotus ja saada useita eri kieliä puhuvat henkilöt kannattamaan sitä? Kansalaisaloitteen täytäntöönpano tarkoittaa käytännössä sitä, että eri jäsenvaltioista tulevat kansalaiset puhuvat yhdellä äänellä heille tärkeistä asioista. Yhteinen aloite ja yhteinen etu muodostavat maaperän, jossa todellinen eurooppalainen identiteetti voi kasvaa.

Uskon vakaasti, että tämä eurooppalaisuuden tunne alkaa muodostua lähitulevaisuudessa. Uskon sen saavan eloa ja voimaa, toisin kuin EU:n toimielinten esitteissä olevat lauseet, koska uusi eurooppalainen identiteetti ja eurooppalaisuus lähtevät kansalaisesta itsestään.

Kannatan siksi kansalaisaloitteen täytäntöönpanoa koskevaa asetusehdotusta ja olen valmis tekemään kaikkeni sen varmistamiseksi, että kansalaisten ääntä kuunnellaan ja myös kunnioitetaan.

 
  
  

Päätöslauselmaesitykset RC-B7-0688/2010

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Komission työohjelma 2011 on mielestäni kunnianhimoinen, koska sen päätavoitteena on Euroopan talouden elpyminen EU 2020 -strategian poliittisten painopistealueiden avulla, ja talousarvio sisällytetään vuonna 2011 laadittavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Lisäksi tarkoituksena on toteuttaa uusia rahoitusta ja menoja koskevia toimia sekä tehdä uusi omia varoja koskeva päätös. Tämä osoittaa, että ehdollinen rahoitus voi pahentaa heikompien kansantalouksien tilannetta ja että sillä ei välttämättä saavuteta EU 2020 -strategian toivottua vaikutusta eli onnistuta käynnistämään taloutta uudelleen. Rakennerahastoilla on nähdäkseni oleellinen merkitys talouden elpymisen ja Euroopan alueiden kilpailukyvyn kannalta, koska kriisiaikana ehdollisuus ja säästötoimet yhdessä voivat vaikuttaa kielteisesti EU:n sisäiseen kehitykseen. On painotettava yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan ja koheesiopolitiikan uudistamista, ja eri alueiden erilaiset lähtökohdat on aina otettava huomioon. Tähän sisältyvät myös erilaisiin realiteetteihin sovitetut toimet. Pk-yritysten on oltava merkittävässä asemassa, ja on syytä kannattaa lähestymistapaa, johon sisältyvät pk-yritysten kansainvälistyminen maailmanlaajuisissa kauppasuhteissa sekä toimet niiden uudistamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi tämän työohjelman painopistealueiden puitteissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (EN) Haluan kiinnittää huomionne tiettyihin erittäin tärkeisiin asioihin, jotka puuttuvat komission ensi vuoden työohjelmasta. Kyse on ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista. Aikooko komissio panna ensi vuonna alulle mitään ihmisoikeuksiin liittyviä erityistoimia tai lainsäädäntöä?

Olemme kuulleet, että komission varapuheenjohtaja ja ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Ashton aikoo kiinnittää virkakaudellaan erityistä huomiota ihmisoikeuksiin. Hänen toimissaan ja lausunnoissaan on kuitenkin kiinnitetty toistaiseksi hyvin vähän huomiota ihmisoikeuksiin. Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tarkoituksena on tehostaa EU:n toimintaa myös ihmisoikeuksien alalla, mutta koska vuodelle 2011 ei ole EU:n talousarviota, EUH ei voi hoitaa tehtäviään täysimääräisesti 1. tammikuuta 2011 alkaen.

Arvoisa puheenjohtaja, voitteko kertoa, mikä on suunnitelmanne B ja miten aiotte lisätä EU:n uskottavuutta ihmisoikeuksien puolustajana ja edistäjänä koko maailmassa?

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen.(FR) Parlamenttia kehotettiin ilmaisemaan mielipiteensä komission työohjelmasta 2011 annetusta komission julkilausumasta. Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä siinä kiinnitetään huomiota komission ja parlamentin välisen asianmukaisen yhteistyön tarpeeseen sekä komission tehtävään perussopimusten ja EU:n yleisen edun valvojana. Päätöslauselmassa myös korostetaan erityisesti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita, jotka koskevat työllisyyttä edistävää kasvua, ja kannatetaan EU-ohjausjaksoa, jolla on tarkoitus tehostaa julkisen talouden hoitoa. Tämän kasvun on oltava älykästä (sen on edistettävä digitaalitekniikkaa, tutkimusta ja kehitystä sekä koulutusta), kestävää (energiatehokkuutta on pyrittävä lisäämään 20 prosenttia) ja osallistavaa (sen on torjuttava työntekijöiden välistä syrjintää ja parannettava sosiaalista vuoropuhelua). Komission on tehostettava sisämarkkinoita, vapauden, oikeuden ja turvallisuuden aluetta sekä ulkopolitiikkaansa, joka on vielä lapsenkengissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin Euroopan parlamentin yhteisen päätöslauselman puolesta, koska siinä käsitellään ja arvioidaan Euroopan komission vuodeksi 2011 suunnittelemien toimien painopistealueita ja tulevia haasteita. Strasbourgissa pidetyllä Euroopan parlamentin edellisellä istuntojaksolla puheenjohtaja Barroso esitteli komission ensi vuoden työohjelman, minkä vuoksi Euroopan parlamentin mielestä on erittäin tärkeää käydä vuoropuhelua komission kanssa ja kiinnittää erityistä huomiota EU:n keskeisiin strategisiin tavoitteisiin. Parlamentti kehottaa komissiota varmistamaan myös realistisen ja selkeämmän aikataulun tärkeimmille toimenpide-ehdotuksille. Sen on oltava tehokas ja käytäntöön sovellettava, ja se on pantava täytäntöön aikaisempia paremmin. Haluan kiinnittää huomion siihen, että vaikka komissio aikoo luoda uusia työpaikkoja ja saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet mahdollisimman pian, komission ensi vuoden työohjelmaan ei sisälly työllisyyttä ja sosiaaliasioita koskevia konkreettisia ehdotuksia uusien, laadukkaiden työpaikkojen luomisesta. Komissio ehdottaa jälleen kerran samoja työntekijöiden lähettämistä ja työaikoja koskevia lainsäädäntöaloitteita, joita se ehdotti edellisen vuoden työohjelmassa, ja lupaa parantaa siirtotyöläisten oikeuksia kaikkialla Euroopan unionissa. Talouden täydellinen elpyminen edellyttää yhteistä eurooppalaista strategiaa kestävän kasvun ja työpaikkojen luomiseksi, ja strategian tueksi tarvitaan riittäviä toimivaltuuksia ja resursseja.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Kun otetaan huomioon, että nykyinen kriisi, johon Eurooppa on ajautunut, vaikuttaa edelleen jäsenvaltioiden talouksiin, sekä jäsenvaltioissa että EU:ssa on toteutettava kiireesti huomattavia sopeuttamistoimia. Äänestän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska tiedän, että vuodella 2011 on oleellinen merkitys Euroopan unionin menestyksen kannalta ja että tämä on suuri haaste Euroopan komissiolle ja yleisesti ottaen koko unionille. Haluan lisäksi korostaa kaikkia niitä ehdotuksia, joissa komissio aikoo tarkastella sisämarkkinoiden kasvumahdollisuuksia. Uskon, että sisämarkkinoiden mahdollisuuksien maksimoinnilla, joka voitaisiin toteuttaa tehostamalla markkinoiden yhdentymistä sekä vahvistamalla eurooppalaisten yritysten ja kuluttajien luottamusta, voisi olla vipuvaikutus Euroopan talouteen. Komissio olisi kuitenkin voinut mielestäni mennä pitemmälle tässä asiassa ja esittää vielä kunnianhimoisempia ja konkreettisempia ehdotuksia, joilla vastataan markkinatoimijoiden tarpeisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Luigi Ciriaco De Mita (PPE), kirjallinen.(IT) Komission työohjelmaan 2011 tarvitaan vielä Euroopan unionin henkeä sekä lisää rohkeutta kohdata EU:n suurimmat poliittiset ja institutionaaliset ongelmat etenkin Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi ja sen mukaisesti. Käsittelyä edellyttäviä asioita ovat seuraavat: 1. Euroopan parlamentin aseman parempi kunnioittaminen ehdotuksia laadittaessa ottamalla huomioon kannat, jotka se esittää lausunnoissaan ja aloite-ehdotuksissaan, 2. tiiviimpi ja toimielinten välillä paremmin tasapainotettu yhteistyö talousarvion ja rahoitusnäkymien yhteydessä, 3. rohkeuden lisääminen laadittaessa EU:n resurssien tehokasta käyttöä koskevia ehdotuksia, joiden avulla saadaan aikaan sitovia tavoitteita ja konkreettisia arviointiperusteita, sekä 4. tehokas ja tiukka EU:n talouden ohjausjärjestelmä ja rahoitushallinto sekä työntekijöiden taloudellinen osallistuminen yrityksen menestykseen, jotka mahdollistavat laajemman, tasapainoisemman ja osallistavamman taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen. Komission työohjelmaa 2011 on mielestäni kannatettava, vaikka siihen sisältyy vain muutama edellä mainituista asioista.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen.(PT) Äänestin komission työohjelmaa 2011 koskevan päätöslauselman puolesta. Tämä on ensimmäinen uuden ohjelmakauden yhteydessä laadittava työohjelma, jonka pitäisi edistää parlamentin ja komission välisen vuoropuhelun syventämistä, jotta voidaan parantaa EU:n poliittisten ja talousarvioon liittyvien painopisteiden välistä suhdetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio on esittänyt kunnianhimoisen komission työohjelman vuodelle 2011. Siihen sisältyvät seuraavat keskeiset kohdat: i) osallistava kasvu, ii) kestävä kasvu ja iii) rahoitusalan sääntely. Osallistavasta kasvusta, jonka yhteydessä komissio painottaa sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä ja köyhyyden torjuntaa, totean, että säästötoimet ja sosiaalituki on mielestäni saatettava tarkasti tasapainoon ja että on määritettävä, mihin suuntaan eurooppalaisten sosiaaliturvajärjestelmien uudistuksissa on mentävä.

Kestävän kasvun yhteydessä on tärkeää ymmärtää, miten saavutetaan tasapaino välttämättömän ympäristönsuojelun sekä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tulevien uudistusten välillä. Rahoitusalan sääntelyn ja talouden ohjausjärjestelmän vahvistamisen yhteydessä olisi pyrittävä ensisijaisesti toteuttamaan toimia, joilla vahvistetaan Euroopan pankkijärjestelmää, parannetaan sen valmiuksia vastustaa kriisejä sekä tehostetaan jäsenvaltioiden talousarviopolitiikkaa ja niiden talouksien yhteensovittamista, koska vuonna 2011 suurimpana haasteena on selviytyä kriisistä ja luoda perusta kasvupolitiikalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Äänestimme Euroopan komission työohjelmaa 2011 koskevaa Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitystä vastaan, koska siinä tuetaan perusasioissa parlamentin omia kantoja eikä kiinnitetä huomiota todelliseen tarpeeseen lopettaa komission kannattamat uusliberaalit, militaristiset ja epäsosiaaliset toimet.

Vaikka Euroopan komissiota on arvosteltu siitä, ettei se ole antanut parlamentin pyytämiä vastauksia, se on tosiasiassa tehnyt niin, kun se onnittelee itseään talousuudistuksen asettamisesta painopistealueeksi ja talousarvion kestävyyden asettamisesta ensisijaiseksi ja sosiaalisen kestävyyden asettamisesta toissijaiseksi asiaksi tai kun se itsepintaisesti kannattaa sisämarkkinoiden syventämistä tai Dohan kierroksen ja vapaakauppasopimusten saattamista päätökseen mahdollisimman pian.

Parlamentin enemmistö haluaa siis jatkaa samaa politiikkaa eli edistää edellä mainittujen säästösuunnitelmien toteuttamista eri jäsenvaltioissa, vaikka työttömyys, köyhyys, epätasa-arvo, epäsuhta ja säästösuunnitelmista johtuva talouden taantuma lisääntyvät ja taloudelliset ja rahoitusalan ryhmittymät saavat yhä suurempia voittoja. Kaikista edellä mainituista syistä meidän on äänestettävä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen.(GA) Euroopan komissio julkaisee vuonna 2011 ehdotuksia yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan muuttamisesta. Nämä kaksi aloitetta ovat äärimmäisen tärkeitä Irlannin viljelijöille ja kalastajille.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. − (DE) Komissio aikoo esittää vuonna 2011 monivuotista rahoituskehystä 2013–2020 koskevat ehdotuksensa. Mielestäni on selvää, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan rahoitus on säilytettävä ennallaan ja että Euroopan unionin kansalaisten elintarvikeomavaraisuus on taattava. Elintarviketuotanto ja maaseutualueiden elvyttäminen talousalueina ja kaupunkien lähellä sijaitsevina virkistysalueina on vastedeskin sisällytettävä EU:n ensisijaisiin tavoitteisiin. Komission sitoutumisessa kestävään ja osallistavaan kasvuun otetaan huomioon vuodeksi 2020 asetetut ympäristö- ja ilmastotavoitteet sekä edellytetään investoimista ympäristöä säästäviin teknologioihin, mikä puolestaan luo työpaikkoja.

Kannatan parlamentin vaatimusta siitä, että vuoden 2013 jälkeiselle kaudelle laadittavassa uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä on otettava huomioon EU:n toimivaltuuksien laajentuminen. EU:n kauppapolitiikkaa koskevilla suunnitelmilla on suuri merkitys. Komission on saatettava WTO-neuvottelut myönteiseen päätökseen. Meidän on suhtauduttava erittäin kriittisesti lisääntyviin kahdenvälisiin kauppasopimuksiin, etenkin ensi vuonna jatkettaviin Mercosur-neuvotteluihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Mann (PPE), kirjallinen. (DE) Äänestin juuri komission työohjelman 2011 puolesta tietyin varauksin. Siihen ei enää sisälly luvattua yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston tiedonantoa yritysten yhteiskuntavastuusta. Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on sen sijaan aloittanut internetissä toteutettavan kuulemisen "yritysten velvollisuudesta julkistaa muita kuin taloudellisia tietoja". Tämä on hälyttävää ja merkitsee mahdollista politiikan muutosta. Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto ei enää pohdi sitä, tarvitaanko yritysten yhteiskuntavastuun alalla EU:n sääntelyä, vaan sitä, miten tällainen sääntely olisi toteutettava. Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto järjesti useita avoimuutta käsitelleitä työpajoja, joissa kävi selvästi ilmi, että lähes kaikki työmarkkinaosapuolet vastustavat voimakkaasti pakollista yritysten yhteiskuntavastuuta. Vuodesta 2006 lähtien vastuu on ollut yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastolla, koska yritysten yhteiskuntavastuuta koskevat aloitteet ovat yritysten liiketoimintansa yhteydessä tekemiä panostuksia kestävään yhteiskuntaan. Ne syntyvät yritysten sitoutumisen tuloksena ja perustuvat omaan aloitteeseen ja vastuuseen. Tästä perusperiaatteesta vallitsee yksimielisyys, joka on saavutettu vuosien kuluessa lukuisilla monien sidosryhmien välisillä foorumeilla.

Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastolla on institutionaalinen tietämys, jonka avulla näitä prosesseja on ohjattu. Kehotan komissiota jättämään kyseiselle pääosastolle vastuun yritysten yhteiskuntavastuun hallinnoinnista ja toteutuksesta. Vastustan edelleen yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaa pakollista raportointia, koska se lisää byrokratiaa ja saa yritykset luopumaan vapaaehtoisista lisäsitoumuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Arlene McCarthy (S&D), kirjallinen. (EN) Rahoituskriisi on vahingoittanut vakavasti kaikkien EU:n jäsenvaltioiden talouksia. Tässä päätöslauselmassa vaadimme Euroopan komissiolta vahvaa ja määrätietoista vastausta, jotta voidaan edistää kasvua sekä varmistaa vankka ja kestävä elpyminen, josta kaikki EU:n kansalaiset hyötyvät. Tuemme vaatimusta omien varojen järjestelmän tarkistamisesta, jotta voidaan luoda EU:n kansalaisten verotaakkaan liittyvä oikeudenmukainen, selkeä, seurattava ja neutraali järjestelmä. Mielestämme on hyvä tarkastella vaihtoehtoja, joilla voitaisiin vähentää EU:sta sen kansalaisille aiheutuvia kustannuksia esimerkiksi puuttumalla rahoitusalan liian vähäiseen verotukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Komission työohjelma vuodelle 2011 perustuu kolmeen kohtaan, jotka ovat 1) osallistava kasvu, 2) kestävä kasvu ja 3) rahoitusalan sääntely. Meidän on siksi pyrittävä varmistamaan sosiaaliturvajärjestelmien kestävyys, jotta voidaan torjua köyhyyttä, toteuttamaan samalla talouskasvu, jossa kiinnitetään huomiota myös ympäristönsuojeluun, lujittamaan talouden ohjausjärjestelmää, vahvistamaan Euroopan pankkijärjestelmää ja lisäämään sen valmiuksia vastustaa kriisejä sekä tehostamaan jäsenvaltioiden talousarviopolitiikkaa ja niiden talouksien yhteensovittamista, koska vuonna 2011 suurimpana haasteena on selviytyä kriisistä ja jatkaa kasvupolitiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Onneksi olkoon. Lopultakin joku kiinnitti huomiota Euroopan komission ja jumalten väliseen eroon. On aika korvata turhat puheet käytännön toimilla. Komissio ei saa jättää Euroopan parlamentin kysymyksiä huomiotta. Sen tehtävänä on toteuttaa parlamentin päätökset. Komission jäsenet näyttävät unohtaneen tämän. Mitä nimittäin tapahtui Euroopan parlamentin 11. maaliskuuta 2004 antamalle kokonaisvaltaista seurantakertomusta koskeneelle päätöslauselmalle, joka toi esiin Latvian maahanmuuttajia koskevan kysymyksen? Se vain katosi asialistalta. Kuka siitä oli vastuussa? Kenen palkkaa pienennettiin? Ketä nuhdeltiin? Ei ketään. Kauan eläköön Eurooppa-neuvosto!

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Äänestin Euroopan komission työohjelmaa 2011 koskevan päätöslauselman puolesta, koska hyväksyn sen keskeiset tavoitteet. On totta, että vuonna 2011 on pyrittävä ensisijaisesti edistämään talouden elpymistä. Komission työohjelmassa pidän erittäin myönteisenä talouden ohjausjärjestelmän vahvistamista ja rahoitusalan uudistuksen saattamista päätökseen toimilla, joilla voidaan palauttaa kasvu ja luoda siten työpaikkoja. Tehokas, kestävä ja osallistava talouskasvu on oleellista, jotta EU:hun voidaan palauttaa luottamus ja optimismi. Kasvuun suunnatun työohjelman peruspilarin muodostavat investoinnit, joita tehdään tutkimukseen ja kehitykseen, energiavarmuuteen sekä työntekijöiden tosiasiallisen liikkuvuuden mahdollistaviin horisontaalisiin työvoimapoliittisiin toimiin. On painotettava myös tavoitteena olevaa yhteisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Komission työohjelmassa 2011 ei oteta riittävästi huomioon merkittäviä tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet Eurooppaan vuodesta 2008 lähtien, eikä Euroopan unionin kansalaisten toiveita ja odotuksia. On valitettavaa, ettei tässä ohjelmassa kiinnitetä enempää huomiota siihen, että rahoituskriisin vuoksi on menetetty seitsemän miljoonaa työpaikkaa, vaan käytännössä varmistetaan työttömyyden jatkuminen tulevina vuosina. Tämä näkökohta on EU:n suurimpia haasteita vuonna 2011. Komission on siksi löydettävä keino, jonka avulla sen aloitteilla ja ehdotuksilla luodaan riittävästi kunnollisia työpaikkoja tavallisille kansalaisille. Komission on otettava huomioon eläkkeitä koskevat työmarkkinaosapuolten näkemykset ja varmistettava, että tulevassa valkoisessa kirjassa kiinnitetään huomiota sidosryhmien odotuksiin, mikä käsittää ensimmäisen eli julkisen pilarin vahvistamisen.

Kannatan nuorille työntekijöille tarkoitetun EURES-työpaikkaportaalin uudistamista, jotta heidän on helpompi käyttää sitä. Minusta on kuitenkin valitettavaa, että tätä ehdotusta on lykätty vuoteen 2012, kun nykynuoret tarvitsevat sitä nyt. Komission ohjelmassa ei mainita sukupuolikysymystä. Tästä syystä tarvitaan EU:n direktiivi, jossa käsitellään naisten ja miesten välistä 17,4 prosentin palkkaeroa, sekä direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Britta Reimers (ALDE), kirjallinen. − (DE) Koska äänestyslistaa muutettiin lyhyellä varoitusajalla, minulla ei ollut enää aikaa tarkistaa sisältöä ja päättää, mitä puolta kannatan.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Verts/ALE-ryhmä kannatti yhteistä päätöslauselmaesitystä ja monia ehdotettuja tarkistuksia. Olen iloinen siitä, että muutoksia ei tehty kohtaan, jossa toteamme, että Euroopan parlamentti kehottaa painokkaasti komissiota esittämään rohkeita ja innovatiivisia ehdotuksia omien varojen järjestelmän merkittävästä tarkistamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen.(PL) Kannatin komission työohjelmaa 2011 koskevaa päätöslauselmaa. Totesin aiemmassa puheessani, että on laadittava naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskeva direktiiviehdotus, pantava Tukholman ohjelma pikaisesti ja tehokkaasti täytäntöön ja sisällytettävä urheilu ensi vuoden talousarvioon. Lisäksi on oleellista uudistaa syrjinnän vastaisen direktiivin parissa tehtävää työtä. Pyydän, että komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat vuonna 2011 tämänsuuntaisia määrätietoisia toimia.

EU:n kansalaiset odottavat kärsimättöminä tätä direktiiviä, mutta jotkin jäsenvaltiot kyseenalaistavat edelleen sen antamisen. On vaikea ymmärtää, ettei olla tietoisia tarpeesta ottaa käyttöön yksi ainoa syrjinnän vastainen säädös, jolla varmistetaan kaikkien ihmisten eikä vain tiettyjen sosiaaliryhmien yhdenvertainen kohtelu. En ole vakuuttunut taloudellisista argumenteista, joissa korostetaan vammaisia koskevan direktiivin käyttöönotosta aiheutuvia suuria kustannuksia. Euroopan unionin on kohdeltava kaikkia kansalaisiaan yhdenvertaisesti myös kriisiaikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Komissio esitti työohjelmansa vuodelle 2011 Euroopan unionin kannalta erityisen herkällä hetkellä. Talouskriisistä ei ole vielä täysin toivuttu, minkä vuoksi ensi vuoden ohjelmassa on edelleen keskityttävä Euroopan talouden elpymisen dynaamisuuteen. EU 2020 -strategia olisi sisällytettävä vuonna 2011 EU:n menettelyihin, ja on pyrittävä saavuttamaan tavoitteena oleva älykäs, kestävä ja osallistava kasvu.

Toistan, että on tärkeää palauttaa työpaikkoja luova kasvu nopeuttamalla EU 2020 -uudistusohjelmaa. Tässä yhteydessä korostan seuraavien lippulaivahankkeiden merkitystä: innovaatiounioni, digitaalistrategia, Uusi osaaminen ja työllisyys sekä Köyhyydentorjuntafoorumi. Mielestäni on oleellista varmistaa rakenneuudistus, jotta voidaan parantaa Euroopan kilpailukykyä ja vauhdittaa talouskasvua etenkin harjoittamalla koheesiopolitiikkaa, jossa edistetään reaalitalouteen tehtäviä investointeja. Tulevassa koheesiopolitiikassa on myös varmistettava, että uusi monivuotinen rahoituskehys on suunnattu EU 2020 -strategian tavoitteisiin ja EU:n toimiin Lissabonin strategian yhteydessä. Euroopan parlamentin on otettava tässä aktiivinen rooli, ja komission on tärkeää laatia kiireesti toimielinten välisen yhteistyön malli tätä tarkoitusta varten.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0693/2010

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska EU:n ja Afrikan unionin on yhdessä tarkasteltava yhteisiä huolenaiheita, jotta Afrikan ja EU:n välinen kumppanuus, joka perustuu kyseisten maanosien yhteiseen etuun niiden yhdistettyjen voimavarojen hyödyntämisessä, voidaan panna onnistuneesti täytäntöön. Tiivis yhteistyö edellyttää demokraattisen hallintotavan ja ihmisoikeuksien varmistamista, mutta valitettavasti Robert Mugabe kutsuttiin ja hän osallistui aktiivisesti kolmanteen EU:n ja Afrikan väliseen huippukokoukseen. Kehotan näin ollen kaikkia toimijoita ottamaan voimakkaamman poliittisen kannan tulevaisuudessa, jotta EU:n lujasta uskosta oikeusvaltioperiaatteeseen ja demokratiaan lähetetään selvä viesti.

On myös tärkeää, että kaikki Afrikan unionin jäsenvaltiot ratifioivat Afrikan unionin demokratiaa, vaaleja ja hallintoa koskevan peruskirjan ja tukevat täysimääräisesti kansainvälistä rikostuomioistuinta. Tällä tavoin varjellaan demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteita ja tarjotaan samalla mahdollisuuksia toteuttaa tehokasta yhteistyötä taloudellisella, sosiaalisella, kulttuurisella ja muilla aloilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kairossa vuonna 2000 järjestetystä EU:n ja Afrikan välisestä huippukokouksesta alkaen Euroopan unioni on noudattanut hyvin laaja-alaista ulkopolitiikkaa Afrikassa. EU käynnisti Afrikkaa koskevan strategiansa vuonna 2005. Kaksi vuotta myöhemmin näkökulma oli erilainen ja tällä kertaa Lissabonissa järjestetty EU:n ja Afrikan välinen huippukokous päättyi Afrikan kanssa noudatettavan strategisen kumppanuuden perustamiseen. Kolmas Afrikan ja EU:n välinen huippukokous päättyi juuri äskettäin. Se ei ollut täydellinen menestys: emme esimerkiksi pitäneet myönteisenä diktaattori Robert Mugaben läsnäoloa ja olisimme sitä vastoin toivoneet, että Sudanin edustaja olisi osallistunut huippukokoukseen. Äänestin kumppanuuden tulevaisuutta koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Uusi toimintasuunnitelma perustuu kahdeksaan tärkeään uuteen aihekokonaisuuteen: 1 - rauha ja turvallisuus, 2 - demokraattinen hallintotapa ja ihmisoikeudet, 3 - kauppa, alueellinen yhdentyminen ja infrastruktuuri, 4 - vuosituhannen kehitystavoitteet, 5 - energia, 6 - ilmastonmuutos, 7 - maahanmuutto, liikkuvuus ja työllisyys, 8 - tiede, tietoyhteiskunta ja avaruus.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. On jatkettava Afrikan ja Euroopan unionin välisen strategisen kumppanuuden kehittämistä, jotta voidaan yhdessä vastata yhteisiin haasteisiin, edistää kestävää talouskasvua ja kehittää energian, kaupan ja ilmastonmuutoksen aloilla tehtävää yhteistyötä. Yhteistyötä kehitettäessä on tuettava merkittävästi köyhyyden torjumista, ihmisoikeuksien ja sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien oikeuksien suojelemista sekä Afrikan mantereen rauhan ja turvallisuuden haasteiden ratkaisemista. Pidän myönteisenä uusiutuvia energialähteitä koskevaa Afrikan ja EU:n yhteistyöohjelmaa sekä sitoumuksia, jotka koskevat kestävien energiapalvelujen saannin varmistamista afrikkalaisille, uusiutuvan energian käytön lisäämistä Afrikassa ja energiatehokkuuden parantamista kaikilla aloilla kyseisellä mantereella. EU:n ja Afrikan olisi yhdistettävä voimansa vähentääkseen päästöjä, jotka johtuvat metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä, ja toteutettava tehokkaita toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. On myönnettävä tarvittava rahoitus suunniteltujen toimien toteuttamiseksi ja EU:n rahoitustuen tehokkaan parlamentaarisen valvonnan varmistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mielihyvin kolmannen EU:n ja Afrikan huippukokouksen päätelmistä annetun yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Ottaen huomioon, että Afrikan maanosan on lisättävä investointikumppanuuksiensa monimuotoisuutta erityisesti Aasian ja Latinalaisen Amerikan valtioihin nähden, ehdotettu EU:n ja Afrikan välinen strateginen toimintasuunnitelma vuosiksi 2010–2013 on erityisen merkittävä, koska se voi tuottaa lisäarvoa Välimeren unionille ja Cotonoun sopimukselle. Olen sitä mieltä, että Afrikan valtioiden alueellinen yhdentyminen Afrikan unionin välityksellä ja tässä yhteydessä toteutettavat kauppa- ja investointitoimet saavat keskeisen merkityksen poliittisen ja taloudellisen vakauden sekä kestävän kasvun kannalta Afrikassa. Tästä syystä toivon, että Afrikan ja EU:n johtajat kunnioittavat Tripolin sopimusta ja tunnustavat samalla, että tämä strateginen kumppanuus on muiden vastaavien välineiden ohella arvokas väline, jolla edistetään alueiden välistä Afrikan-kauppaa. Olen myös puheenjohtaja Barroson tavoin vakuuttunut siitä, että uusiutuva energia on keskeisessä asemassa Afrikan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta ja tuen hänen kehotustaan käynnistää vihreä vallankumous Afrikassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, joka koskee EU:n ja Afrikan strategisen kumppanuuden tulevaisuutta kolmatta EU:n ja Afrikan huippukokousta edeltävänä aikana, koska katson, että on syytä jatkaa sen kumppanuuden vahvistamista, jonka kyseiset kaksi maanosaa perustivat kolme vuotta sitten Portugalin toimiessa EU:n puheenjohtajana, jotta voimme yhdessä vastata yhteisiin haasteisiin ja edistää kestävää kehitystä, rauhaa ja ihmisoikeuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Olin Lissabonissa joulukuussa 2007, kun ensimmäinen EU:n ja Afrikan välinen huippukokous järjestettiin; tuolloin luotiin perusta Euroopan ja Afrikan maanosan, jonka kanssa olemme solmineet erittäin tärkeitä historiallisia, kulttuurisia, taloudellisia ja kaupallisia suhteita, väliselle pysyvälle vuoropuhelulle. Siten mahdollistettiin yhteistyö, joka johdatti Euroopan ja Afrikan johtajat Tripoliin kolme vuotta myöhemmin.

EU:n ja Afrikan välinen pysyvä ja järkevä kumppanuus on mielestäni kehityksen ja edistyksen kannalta keskeisessä asemassa, minkä vuoksi katson, että molempien osapuolien suhteiden vahvistamiseksi tekemät investoinnit ovat täysin perusteltuja. Elämme aikana, jolloin pelkän humanitaarisen avun turvin täytäntöön pannut perinteiset yhteistyöpolitiikat eivät enää vastaa kehitysmaiden tarpeita, erityisesti Afrikan mantereella.

Katson näin ollen, että yhteistyön painopiste siirtyy tulevaisuudessa selvästi kohti kaupallisten suhteiden ja taloudellisten kumppanuuksien kehittämistä sekä kohti tehokkaita vaihtoja tutkimuksen, innovaation ja opetuksen aloilla, joilla EU:n ja Afrikan välistä yhteistyötä on vahvistettava.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen.(PT) Kolmas EU:n ja Afrikan välinen huippukokous järjestettiin Tripolissa 29. ja 30. marraskuuta 2010. Afrikan ja EU:n yhteisen strategian avulla ei valitettavasti pystytty luomaan uutta strategista suhdetta.

Toistan toivovani, että seuraavassa huippukokouksessa saavutetaan tuloksellinen sopimus ja asetetaan kestäviä tavoitteita molemmille kumppaneille, jotta Afrikassa voidaan torjua köyhyyttä ja taata oikeudenmukaiset tulot ja tuet sekä ylläpitää perusihmisoikeuksia, kuten sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä oikeuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Afrikan valtioihin kohdistuu valtavia haasteita maailmantalouden vakavan kriisin yhteydessä. Kriisi, joka on määritelty rahoitusalan kriisiksi, on vihdoin paljastanut kapitalismin mukaisen talouskasvun rajat, eli elintarvikkeiden ja muiden orgaanisten raaka-aineiden tuottamisen edellyttämän hedelmällisen maaperän saatavuuden, mineraaliraaka-aineiden louhimisen edellyttämät geologiset varannot ja teollisuuden edellyttämät energiavarat.

Tilanne voimistaa ryntäystä kohti Afrikkaa, maanosaa, jolla on mittaamattoman arvokkaat luonnonvarat. Tavoitteena on saavuttaa valta-asema markkinoihin ja luonnonvaroihin nähden. EU:n Afrikan-politiikkaa olisi tarkasteltava tässä yhteydessä. Tarkoitan niin sanottujen talouskumppanuussopimuksien allekirjoittamiseen liittyvää kiristämistä, Etelä-Sudanin irtautumisen edistämistä sekä Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteiden, joiden sotilaalliset joukot pyrkivät tukahduttamaan kansalaisten oikeudet, tukemista ja rahoittamista, jotta edistetään EU:n ja sen taloudellisten ja rahoitusalan ryhmittymien etuja. Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä.

Niinpä tässä päätöslauselmassa on kyse uuskolonialismista. On höllennettävä siteitä, joiden vuoksi alueen valtiot joutuvat alistumaan kansalaisten kannalta vieraille eduille, luotava todellista yhteistyötä ja autettava valtioita vahvistamaan itsenäisyyttään ja itsemääräämisoikeuttaan taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja edistystä silmällä pitäen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) On kulunut kolme vuotta edellisestä Afrikan ja EU:n välisestä huippukokouksesta. Siellä käynnistettiin vuoropuhelu, johon Eurooppa ja Afrikan maanosa ovat pyrkineet. Tämä kumppanuus on perustavassa asemassa kehityksen ja edistyksen kannalta, ja on tärkeää, että molemmat osapuolet pyrkivät vahvistamaan suhteitaan. Kumppanuuksien ei pitäisi liittyä ainoastaan yhteisön tukeen, vaan olisi luotava myös kaupallisia ja taloudellisia kumppanuuksia, joihin liittyy kokemuksien vaihtoa tutkimuksen, innovaation ja opetuksen alalla, mikä vahvistaa tulevia suhteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Afrikan ja EU:n strateginen kumppanuus on Euroopan unionin ainoa maanosien väliset suhteet kattava väline. Se osoittaa EU:n ja Afrikan väliseen suhteen muuttuneen. Niistä on tulossa todellisia ja tasa-arvoisia kumppaneita, joiden välinen vuoropuhelu kattaa monenlaiset yhteisen edun mukaiset aiheet. Kyse ei enää ole lahjoittajien ja vastaanottajien välisestä suhteesta. Suhde on strategisesti tärkeä ja sitä on elvytettävä ja vahvistettava, mikäli sekä Eurooppa että Afrikka haluavat selviytyä tulevista haasteista. Viittaan vuosituhannen kehitystavoitteiden täytäntöönpanoon, elintarvikekriisiin, talous- ja rahoituskriisiin, ilmastonmuutokseen ja niin edelleen. Tripolin huippukokouksen aiheet, investointi, talouskasvu ja työpaikkojen luominen, muistuttavat siitä, että rauha ja turvallisuus, taloudellinen ja poliittinen hallinto sekä ihmisoikeuksien kunnioitus ovat kehityksen ennakkoedellytyksiä. Yksityisten investointien lainsäädännöllinen ja oikeudellinen suojelu on yksi Afrikan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta keskeisistä tekijöistä. Sosiaalinen, inhimillinen ja taloudellinen kehitys edellyttää vaurautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Tulevaisuus on hämärän peitossa, erityisesti näin Afrikan ja EU:n välistä huippukokousta edeltävänä aikana. Paras tapa varmistaa se on rahoittaa julkisia koulutusohjelmia. Ihmiset, joilla on mahdollisuus toisen asteen koulutukseen, asuvat mieluummin omissa kotimaissaan kuin kerjäävät Euroopassa. Meidän on tuettava hallituksia, jotka pyrkivät toimillaan lisäämään kotimaiden houkuttelevuutta omien kansalaistensa kannalta. Äänestin päätöslauselman puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) On tärkeää, että EU on tiiviimmin yhteydessä Afrikan valtioihin ja että nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastataan yhteisellä strategialla. Tällaisia haasteita ovat erityisesti demokratian vakiinnuttaminen Afrikassa, siellä asuvien ihmisten elinolojen parantaminen ja raaka-aineiden kestävä hyödyntäminen, mikä hyödyttää molempia osapuolia. Toinen ongelma, joka on vielä ratkaistava, on lahjonta. Se estää monia Afrikan valtioita kehittymästä tavalla, joka lisäisi niiden kansalaisten hyvinvointia. EU:n tukia katoaa kuitenkin edelleen miljoonittain lahjonnan seurauksena. Varoja olisi mahdollista käyttää rakentavasti kansalaisten hyödyttämiseksi. Meidän on noudatettava periaatetta, jonka mukaan ihmisiä on autettava auttamaan itseään. Tätä ei kuitenkaan valitettavasti oteta huomioon päätöslauselmassa, vaan siinä suunnitellaan yksinkertaisesti olemassa olevien käytäntöjen jatkamista.

Köyhyys on yksi tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi ihmiset muuttavat Afrikasta ja tulevat Eurooppaan. Sen sijaan, että kyseenalaistaisimme unionin vientitukia koskevan käytännön, joka vaikuttaa laajamittaisesti joidenkin Afrikan valtioiden selviytymiseen, kykenemme vain tuottamaan lisää sanahelinää. Maahanmuuton kielteiset seuraukset sivuutetaan tyystin, minkä vuoksi tunsin olevani pakotettu äänestämään päätöslauselmaa vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Euroopan unionin ja Afrikan väliset suhteet ovat selvästi keskeisessä asemassa. Tästä syystä olen tyytyväinen strategisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2010–2013 hyväksymiseen ja perustettuihin kumppanuuksiin. Niiden joukosta korostan rauhaan ja turvallisuuteen liittyvää kumppanuutta ja EU:n toimia ennakoitavissa olevan ja kestävän rahoituksen myöntämiseksi Afrikan rauhanturvaoperaatioille sekä tarvetta edistää paikallisia valmiuksia, kestävyyttä ja päättäväisyyttä siviilien suojelemiseksi aseistettujen selkkauksien yhteydessä. Painotan myös pyrkimyksiä tehdä yhteistyötä yhteisen edun mukaisissa kysymyksissä, joita ovat demokraattinen hallintotapa ja ihmisoikeudet, kauppa, alueellinen yhdentyminen ja infrastruktuuri sekä vuosituhannen kehitystavoitteet. Tämän viimeksi mainitun näkökulman yhteydessä on korostettava, että Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat uudistaneet sitoutumisensa myöntää 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun vuoteen 2015 mennessä. Toimi on ratkaisevan tärkeä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi erityisesti odottavien äitien terveyttä, vastasyntyneiden terveyttä, lasten terveyttä, sukupuolten tasa-arvoa, koulutusta, maatalouspolitiikkaa, kestävää kehitystä, vedensaantia ja jätevesihuoltoa koskevilla politiikanaloilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. (IT) Pahoittelen Zimbabwen presidentin Mugaben läsnäoloa Tripolissa 30. marraskuuta 2010 järjestetyssä huippukokouksessa ja lukuisten eurooppalaisten valtioiden tai hallituksien päämiehien poissaoloa. Totean myös, että konfliktialueiden mineraaleja koskeva Yhdysvaltojen uusi laki ("Conflict Minerals’ Law") on valtava edistysaskel pyrittäessä torjumaan mineraalien laitonta hyödyntämistä Afrikassa.

Kehotan tästä syystä komissiota ja neuvostoa esittämään vastaavia ehdotuksia, jotta taataan EU:n markkinoille tuotujen mineraalien jäljitettävyys, ja Afrikan unionia tekemään yhteistyötä raaka-aineiden kestävän hyödyntämisen alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Useat ryhmät – oma ryhmämme mukaan luettuna – olivat samaa mieltä muun muassa seuraavista kohdista: 1. pitää myönteisenä strategisen toimintasuunnitelman 2010–2013 ja sen kumppanuuksien hyväksymistä ja toivoo, että se tuo mukanaan lisäarvoa Cotonoun sopimukseen ja Välimeren unioniin nähden ja että siinä konkretisoituvat mannertenvälisten suhteiden kunnianhimoiset pyrkimykset, 2. painottaa, että Afrikan ja EU:n yhteisen strategian perusperiaatteet olisi suunniteltava siten, että niillä tuetaan kehitysmaiden kestäviä tarpeita, jotta voidaan torjua köyhyyttä, turvata ihmisarvoiset tulot ja toimeentulo sekä taata perusihmisoikeuksien toteutuminen, sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät oikeudet mukaan luettuina, 3. toivoo, että ensimmäisen toimintasuunnitelman (2008–2010) vaikeuksista otetaan opiksi ja että valtion- ja hallitusten päämiesten loppujulistukseen sisältyneet periaatteelliset aikomukset toteutetaan käytännössä, 4. ottaa huomioon, että sekä yksityisen sektorin että kansalaisyhteiskunnan, erityisesti Afrikassa, voitaisiin antaa osallistua kyseiseen strategiaan tähänastista huomattavasti aktiivisemmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Yhdysvaltalaisella lailla on jo ryhdytty hillitsemään "konfliktialueiden mineraalien" laitonta hyödyntämistä. EU:n ja Afrikan tulevasta strategiasta annetussa yhteisessä päätöslauselmassa EU:ta kehotetaan toimimaan samoin. EU:hun tuotavien mineraalien on oltava jäljitettävissä. Laiton hyödyntäminen on nykyään aivan liian usein sisällissotien ja selkkauksien aiheena kyseisellä alueella, vaikka tätä vaurauden lähdettä olisikin mahdollista hyödyntää kestävää taloudellista kehitystä edistävänä tekijänä.

Osaamisen, hyvän hallintotavan, infrastruktuurin kehittämisen ja investoinnin aloilla toteutettavat toimet ovat ratkaisevan tärkeitä. On välttämätöntä noudattaa sellaista politiikkaa, jolle on ominaista osallistaminen, joka on sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista ja joka hyödyttää ihmisiä. Maatalous on myös kehitystä edistävä tekijä. Tästä syystä maataloutta ja kalastusalaa on vahvistettava kestävällä tavalla, erityisesti pienviljelijöiden ja kalastajien kohdalla.

Viljelymaasta ja sen omistajuudesta olisi käytävä perusteellista keskustelua. Cancúnin sopimus on keskeisen tärkeä köyhyyden torjumiseksi Afrikassa, kun otetaan huomioon luonnonvarojen – auringonvalon, tuulen, jokien ja vuoroveden – valtava potentiaali, jota Afrikan valtioilla usein on runsaasti käytössään. Päätöslauselmassa ei vältellä kiistanalaisia kysymyksiä, minkä vuoksi hyväksyin sen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Afrikan ja EU:n välisessä kolmannessa huippukokouksessa, joka järjestettiin Libyan pääkaupungissa Tripolissa, pyrittiin vahvistamaan kyseisten kahden maanosan välistä yhteistyötä. Kasvuun, investointiin ja työpaikkojen luomiseen liittyen huippukokouksessa painotettiin talouskasvun lisäämisen merkitystä, millä voidaan edistää työllisyyttä kestävän sosiaalisen kehityksen ohella.

Afrikan ja EU:n yhteinen strategia otetaan käyttöön vuosiksi 2010–2013 hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti; siinä tarkastellaan kahdeksaa painopistealaa, jotka vahvistettiin jo vuonna 2007 järjestetyssä Lissabonin huippukokouksessa. Tripolin loppujulistuksessa mainitaan konkreettiset toimet, jotka liittyvät yksityisyrittäjyyteen, taloudelliseen yhdentymiseen ja sosiaalisiin kysymyksiin, rauhaan ja turvallisuuteen Afrikan mantereella, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden täytäntöönpanoon.

Pidän tätä kahden maanosan välistä kumppanuutta ensisijaisesti erittäin myönteisenä, koska se on osoittanut tuottavansa lisäarvoa molemmille kumppaneille ja että on tärkeää jatkaa Afrikan mantereen alueellisen ja kokonaisvaltaisen yhdentymisen edistämistä. Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että Euroopan parlamentti toimii aktiivisemmin kumppanuuden kehyksessä ja että laaditaan rahoitussuunnitelma vuosia 2010–2013 koskevan toimintasuunnitelman tehokkaaksi täytäntöön panemiseksi.

 
  
  

Mietintö: Kinga Gál (A7-0344/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelu ja edistäminen on keskeinen demokraattinen periaate Euroopan unionissa. Olen samaa mieltä siitä, että paikalliset ja alueelliset viranomaiset voivat olla näiden arvojen täytäntöönpanon kannalta ratkaisevassa asemassa, ja ehdotan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Lissabonin sopimuksen voimaantulon pitäisi katsoa vahvistavan järjestelmää monella ihmisoikeuksien suojelun tasolla, perusoikeuskirja mukaan lukien. On tullut tarpeelliseksi ilmentää oikeuksien suojeluun liittyvää kehitystä Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeisenä aikana, pitäen mielessä, että perusoikeuskirja on samanarvoinen kuin perustamissopimukset ja se on sisällytettävä EU:n primaarioikeuteen. Lissabonin sopimuksen luomia uusia monialaisia velvollisuuksia on syytä pitää myönteisinä ja toimielimien välisiä toimia on koordinoitava paremmin niiden tehostamiseksi. On myös muistutettava, että komissioon on perustettu uusi oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisasioita koskeva kokonaisuus ja komission odotetaan toteuttavan toimia tämän uuden kokonaisuuden yhteydessä. Konkreettisia tuloksia on syytä odottaa saavutettavan komission uuden tiedonannon "Euroopan unionin strategia perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön" myötä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan yhdentyminen perustui hyvin pitkän aikaa pelkästään sisämarkkinoiden luomiseen. Ennenkuulumaton jäljittelyn halu on kuitenkin vallannut EU:n lainsäätäjät kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Alussa työt jaettiin automaattisesti ja kuin hiljaisesta sopimuksesta Euroopan neuvoston, joka vastasi yksittäisiä vapauksia koskevista asioista, ja alkiovaiheessa olevien yhtenäismarkkinoiden eli Euroopan yhteisön välillä. Ei kuitenkaan kestänyt kauan ennen kuin jäsenvaltioiden kansalliset tuomioistuimet joutuivat tarkastelemaan riitoja, joissa yhteisön oikeus haastettiin ihmisoikeuksiin liittyvin perustein. Tästä syystä perusoikeuskirja hyväksyttiin vuonna 2000, pitkän kypsyttelyn jälkeen, ja se tuli voimaan viime vuonna Lissabonin sopimuksen myötä. Perusoikeuskirja tarjoaa Euroopan unionin tuomioistuimelle yhtenäisen oikeusperustan, jonka nojalla suojellaan unionin kansalaisten perusoikeuksia. Tämä uusi järjestelmä on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Tästä syystä tuin asiakirjaa, jossa kaikkia unioniin kuuluvia osapuolia, kuten jäsenvaltioita ja toimielimiä, muistutetaan niiden perusoikeuskirjan mukaisista velvollisuuksista ja tarpeesta kehittää todellista kansalaisvapauksien kulttuuria ja tehdä tehokasta yhteistyötä aiheeseen liittyen.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tehokas suojelu ja edistäminen on demokratian ja oikeusvaltion keskeinen periaate EU:ssa. Tästä syystä kannatan Lissabonin sopimuksessa vahvistettua velvollisuutta suojella perusihmisoikeuksia, torjua sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua. Vaikka nämä tavoitteet saavutettaisiinkin, on tarpeen varmistaa, että Euroopan unioni ja kansalliset toimielimet tekevät yhteistyötä ja toimielimien välinen tehokas yhteistyö vakiinnutetaan EU:n ihmisoikeustilanteen seurantaa varten. Komission olisi jatkuvasti seurattava lainsäädännön täytäntöönpanoa ihmisoikeuksien suojelun alalla ja, mikäli puutteita ilmenee, ehdotettava erityistoimia. Olisi hyödyllistä laatia vuotuinen kertomus EU:n perusoikeustilanteesta, jotta EU:n kansalaiset saavat asianmukaista tietoa uudesta perusoikeuksia koskevasta rakenteesta. Lisäksi EU:n toimielimien olisi lisättävä kansainvälisten järjestöjen kanssa ihmisoikeuksien suojelun alalla tehtävää yhteistyötä.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Olen tyytyväinen siihen, että olemme saavuttaneet Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen merkittävää edistystä ihmisoikeuksien alalla ensinnäkin siitä syystä, että Euroopan unionin perusoikeuskirjasta tuli oikeudellisesti sitova, ja toiseksi siitä syystä, että Euroopan unionin on noudatettava Euroopan ihmisoikeussopimusta. Äänestin mietinnön puolesta, koska on hyvin tärkeää kehittää lasten oikeuksia koskevaa Euroopan unionin strategiaa käytännön toimilla, joilla torjutaan lasten pahoinpitelyä, seksuaalista hyväksikäyttöä ja lapsipornografiaa, edistetään Internetin turvallisempaa käyttöä ja lopetetaan lapsityövoiman käyttö ja lasten köyhyys. Erityisesti naisilla ja lapsilla käytävän ihmiskaupan torjuminen on myös kiireellinen haaste. Huolimatta siitä, että alalla on jo hyväksytty lukuisia EU:n ja kansallisia lakeja, EU:hun tai EU:n alueella kaupataan vuosittain useita satoja tuhansia henkilöitä, minkä vuoksi on kiireellisesti pantava täytäntöön uusi ehdotettu EU:n direktiivi, joka koskee ihmiskaupan torjuntaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Perusoikeuksien tehokkaan suojelemisen ja ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon ja oikeusvaltion kunnioittamisen olisi oltava kaikkien unionin politiikkojen yleistavoite ja olennainen edellytys Euroopan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistamiseksi. Vuosi 2009–2010 oli tältä osin hyvin tärkeä, koska Lissabonin sopimus tuli tuolloin voimaan ja perusoikeuskirjasta sen myötä oikeudellisesti sitova; näin perusoikeudet muutettiin konkreettisiksi oikeuksiksi, jotka Euroopan unionin tuomioistuin ja kansalliset tuomioistuimet voivat panna välittömästi täytäntöön.

On varmistettava, että kaikki uudet lainsäädäntöehdotukset ovat perusoikeuskirjan mukaisia ja tarkistettava vastaavasti kaikkia olemassa olevia välineitä. On tärkeää vahvistaa yhteistyötä ja johdonmukaisuutta vastuussa olevien eri elimien välillä niin unionissa kuin kansallisesti Lissabonin sopimuksen mukaisen uuden yleiskehyksen valvomiseksi ja soveltamiseksi, jotta varmistetaan sen tehokas täytäntöönpano. Toivon myös, että komissio saattaa mahdollisimman pian päätökseen prosessin, joka johtaa EU:n liittymiseen Euroopan ihmisoikeussopimukseen, mikä antaa lisävälineen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Olen hyvin tyytyväinen siihen, että kansalaiset ja heidän oikeuksiensa suojeleminen on vihdoin sijoitettu unionin ytimeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, joka liittyy perusoikeuksien tilanteeseen Euroopan unionissa (2009) ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon Lissabonin sopimuksen jälkeen, koska on mielestäni syytä edistää aitoa perusoikeuskulttuuria Euroopan unionissa ja jäsenvaltioissa. Perusoikeuksien suojelu on asetettava kaikkien unionin politiikkojen ja erityisesti ulkopolitiikan tavoitteeksi rauhan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Lissabonin sopimuksen voimaantulo luo uudenlaista ajattelutapaa perusoikeuksien alalla unionissa ja tekee perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitovan. Olemme velvollisia tarkastelemaan unionia yhteisönä, joka suojelee perusoikeuksia niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

Kuten olen jo monta kertaa todennut, ilmaisunvapautta vastaan hyökätään edelleen aivan liian usein, esimerkiksi viimeksi Saudi-Arabiassa ja Azerbaidžanissa. Esittelijä mainitsee päätöslauselmassa useita tilanteita, jotka ovat kiireellisempiä ja tiheämmin toistuvia, sekä jäsenvaltioissa että koko Euroopan unionissa. Haasteena on nyt vastata näihin kysymyksiin ja hyväksyä tarvittavia strategioita ja toimia ongelmien ratkaisemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Lissabonin sopimuksen voimaantulo luo uudenlaisen tilanteen perusoikeuksien alalla EU:ssa siten, että se tekee perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitovan ja antaa Euroopan unionille oikeushenkilön aseman, minkä ansiosta se voi liittyä kansainvälisiin sopimuksiin.

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tehokas suojelu ja edistäminen on demokratian ja oikeusvaltion keskeinen periaate Euroopan unionissa ja olennaisen tärkeä edellytys vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen lujittamiselle, mikä edellyttää useilla tasoilla toteutettavia toimia (kansainvälisesti, unionissa, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti). Tässä yhteydessä on myös syytä mainita alueellisten ja paikallisten viranomaisten tärkeä rooli näiden oikeuksien konkreettisessa täytäntöönpanossa ja edistämisessä.

Olen myös tyytyväinen siihen, että komissiota kehotetaan nimeämään vuosi 2013 Euroopan kansalaisten teemavuodeksi, jotta herätetään keskustelua Euroopan kansalaisuudesta ja tiedotetaan kansalaisille heidän uusista, Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvista oikeuksistaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Kuten tavallista, mietintö perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionista on aiheuttanut kaksi vääristynyttä suuntausta: toisen suuntauksen kannattajat vaativat entistä enemmän oikeuksia kaikenlaisille vähemmistöille kansalaisten muodostaman enemmistön kustannuksella, kun taas toisen suuntauksen edustajat arvostelevat isänmaallisia poliittisia liikkeitä syytäen samoja vanhoja vasemmistolaisia herjauksia ja pyrkien samalla kiistämään heidän vaalivoittonsa legitiimiyden ja estämään heidän ilmaisunvapautensa. Tällainen militantti ksenofilia ja isänmaallisuuden vastaisuus on hyvin uuvuttavaa. Te ette voi tuomita demokraattisissa valtioissa toimitettujen demokraattisten vaalien tuloksia. Kansallisten puolueiden Ranskassa, Unkarissa, Itävallassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja muualla saavuttamat viimeaikaiset voitot eivät ole osoitus huolestuttavasta vääristymästä.

Ne ovat merkki siitä, että Euroopan kansalaiset ovat kyllästyneet politiikkaanne, höllään suhtautumiseenne maahanmuuttoon, siihen, miten voimattomasti puolustatte kansakuntiemme taloudellisia etuja, myötämieliseen asenteeseenne vaikutusvaltaisten tahojen taloudellisia etuja kohtaan ja siihen, miten horjutatte sosiaaliturvajärjestelmiämme. Juuri te rikotte jatkuvasti heidän oikeuksiaan ja erityisesti heidän oikeuttaan turvallisuuteen, työllisyyteen ja kunnolliseen palkkaan sekä heidän oikeuttaan suojella omaa kulttuuriaan ja päättää omasta tulevaisuudestaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen.(PL) Olemme täällä Euroopan parlamentin muodostamalla foorumilla monesti tarkastelleet asioita, jotka liittyvät ihmisoikeusrikkomuksiin, demokraattisiin periaatteisiin ja kansallisten vähemmistöjen syrjintään, ja teemme niin jatkossakin. Myönnämme Saharov-palkinnon, tuemme humanitaarisia toimia ja pyrimme siihen, että koko maailma voisi Euroopan kansojen ohella nauttia oikeuksista ja etuoikeuksista. Mielestäni on kuitenkin hyvin valitettavaa, että unionin jäsenvaltioissa ei vieläkään kunnioiteta perusihmisoikeuksia.

Liettuan kansallista puolalaisvähemmistöä, jonka osuus on lähes seitsemän prosenttia koko väestöstä, syrjitään edelleen ja sen oikeuksia rikotaan räikeästi. Vetoan jälleen kerran Euroopan parlamentin jäseniin, jotka ovat kokoontuneet tähän istuntosaliin, samoin kuin Euroopan parlamentin puhemieheen, komissioon ja Eurooppa-neuvostoon, jotta toteutetaan tehokkaita toimia sen varmistamiseksi, että Liettuan hallitus noudattaa demokraattisia periaatteita ja kunnioittaa kansalaisten arvokkuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Timothy Kirkhope (ECR), kirjallinen. (EN) ECR-ryhmä kannattaa vankkumatta ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Katsomme, että EU on merkittävässä asemassa perusoikeuksia puolustettaessa, joskin jäsenvaltiot kantavat ensisijaisen vastuun demokraattisten periaatteidensa ja oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti. Olemme sitä mieltä, että Gálin mietintö sisältää hyviä asioita, mutta siinä korostetaan kaikkiaan liikaa EU:n roolia aloilla, jotka kuuluvat mielestämme jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, kuten maahanmuutto ja oikeudelliset järjestelmät. Tästä syystä jouduimme äänestämään tyhjää mietinnöstä tänään toimitetussa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Lissabonin sopimuksen voimaantulo on lisännyt EU:n vastuuta sellaisen kulttuurin luomisesta, jossa puolustetaan perusoikeuksia EU:ssa ja jäsenvaltioissa. On olennaisen tärkeää, että EU edistää perusoikeuksien suojelua unionissa mutta myös kaikkialla maailmassa, jossa näitä oikeuksia vastaan tehdään valitettavasti jatkuvasti vakavia hyökkäyksiä. Vain tällä tavoin voidaan edistää rauhaa, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Pahoittelen, ettei neuvosto sen enempää kuin komissiokaan ole noudattanut suosituksia, jotka sisältyvät Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomasta vankien säilyttämisestä vuonna 2007 annettuun mietintöön, kuten mietinnössä todetaan, ja etteivät ne ole antaneet tästä tietoa parlamentille. Kannatan yleisarviota, jonka mukaan EU:n on lisättävä toimiaan, jotta estetään maahanmuuttajiin ja Euroopan unionissa asuviin kolmansien valtioiden kansalaisiin tänä vuonna liian usein kohdistuneet ihmisoikeusrikkomukset. Vaikka en olekaan samaa mieltä mietinnön kanssa siltä osin kuin siinä arvioidaan EU:n roolia maailmassa ihmisoikeuksien takaajana ja Euroopan ulkosuhdehallinnon roolia – koska mietinnössä tarkastellaan epämääräisesti kyseisen roolin yhteensoveltuvuutta siihen periaatteeseen nähden, jonka mukaan muiden valtioiden sisäisiin asioihin ei pidä puuttua – äänestin mietinnön puolesta, koska kannatan sen yleistä henkeä ja koska Euroopan unionin on kunnioitettava ihmisoikeuksia kaikilla toimintaansa liittyvillä osa-alueilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelu ja edistäminen ovat demokratian ja oikeusvaltion keskeisiä periaatteita Euroopan unionissa. Euroopan unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen antaa lisävälineen ihmisoikeuksien toteuttamiseksi eli mahdollisuuden valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle ihmisoikeusloukkauksista. On myös tärkeää, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot uudistavat toimiaan kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi, jotta he ovat selvillä näistä perusoikeuksista ja jotta varmistetaan niiden parempi suojelu. Lisäksi on tehtävä tehokkaampaa yhteistyötä perusoikeuksien ja -vapauksien suojelemiseksi toimivien kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Euroopan unionin on laadittava lasten oikeuksia koskeva strategia käytännön toimilla, joilla torjutaan lasten pahoinpitelyä, seksuaalista hyväksikäyttöä ja lapsipornografiaa, edistetään Internetin turvallisempaa käyttöä ja lopetetaan lapsityövoiman käyttö ja lasten köyhyys. Ihmiskaupan ja erityisesti naisilla ja lapsilla käytävän kaupan – orjuuden muoto, jota on mahdoton hyväksyä – torjuntaa on edelleen pidettävä painopistealana.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Ihmisoikeudet ja perusvapaudet ovat demokratian ja oikeusvaltion keskeisiä periaatteita. Tästä syystä on tärkeää varmistaa, että näitä perusarvoja suojellaan Euroopan unionissa. Sanan-, uskonnon- ja kokoontumisvapaus, oikeus vapaaseen liikkuvuuteen sekä koskemattomuuden ja ihmisarvon kunnioittaminen ovat vapaan yhteiskunnan kulmakiviä. En äänestänyt mietinnön puolesta, koska siinä ei keskitytty kristillisiin arvoihin ja maahanmuutosta aiheutuviin, asukkaisiin kohdistuviin rajoituksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen Lissabonin sopimuksen mukaisesti on ongelmallinen asia. Liittymisen seurauksena EU:n perusoikeudet kuuluisivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösvaltaan. Niiden oikeudellisten ongelmien lisäksi, joista Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarit ovat myös varoittaneet, on selvää, että sellaisen päätöksen, jonka mukaan ristejä ei saa sijoittaa koululuokkiin, tehnyt tuomioistuin ei sovellu EU:n päätöksentekoelimeksi. Risti on kristinuskon symboli ja kristinusko on yksi Euroopan perustoista ja perusarvoistamme. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset ovat viime aikoina herättäneet huomiota, erityisesti pyrkimys estää Dublin II -asetuksen mukaiset siirrot Itävallasta Kreikkaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoo ilmeisesti, että parhaat sosiaaliturvajärjestelmät kehittäneiden jäsenvaltioiden olisi kannettava koko taakka, joka pakolaisista aiheutuu EU:ssa. Tällä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksellä ei paranneta pakolaisten integroitumista eikä se ole tehokas keino ratkaista EU:hun kohdistuvia turvapaikkoihin liittyviä haasteita. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomareiden puolueettomuutta ei myöskään voida taata. Yksi tuomareista myönsi aikovansa tutkia turvapaikanhakijoiden tekemät valitukset tarkemmin kuin muut valitukset. On sopimatonta kohdella tiettyjä valittajia paremmin kuin toisia. Todettakoon vielä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen jäsenenä on muun muassa tuomari Turkista, joka ei kunnioita ihmisoikeuksia ja joka miehittää sotilaallisesti EU:n osia. En pidä Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta sen enempää Euroopan tuomioistuimena kuin ihmisoikeustuomioistuimena. Äänestin siksi tätä mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelu on demokratian ja oikeusvaltion perusperiaate. Sen jälkeen, kun Lissabonin sopimus hyväksyttiin viime vuonna, Euroopan unionin perusoikeuskirjasta tuli oikeudellisesti sitova; siinä luotiin unionille uusi oikeudellinen kehys, jossa perusoikeuskirjan yleismaailmallisista arvoista tuli konkreettisia oikeuksia. Äänestin Gálin mietinnön puolesta, koska siinä hyväksytään perusoikeuksien tehokas täytäntöönpano Euroopan unionissa Lissabonin sopimuksen jälkeen. Kyse ei ole pelkästään EU:n sisäisestä toimesta vaan myös ulkoisesta kannasta, jonka mukaan on varjeltava ja suojeltava ihmisoikeuksia ja edistettävä rauhaa ihmisten hyvinvoinnin nimissä, sellaisen ilmapiirin vallitessa, jossa lainsäädäntö takaa mielenrauhan, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Äänestin tänään perusoikeuksien tilanteesta EU:ssa laaditun mietinnön puolesta. Mietinnössä tuotetaan lisäarvoa selventämällä EU:n toimielimien roolia perusoikeuksien alalla unionin uudessa rakenteessa, erityisesti Lissabonin sopimuksen jälkeen, siten, että ne edistävät avoimuutta, demokraattista valvontaa ja asiakirjojen keskinäistä saatavuutta EU:n elimien välillä. Todettakoon perusoikeuskirjasta, joka on nyt sitova ja kattaa monenlaiset oikeudet, että komissiota on kehotettu laatimaan vuosikertomus perusoikeuskirjan määräyksien täytäntöönpanosta ja arvio eri oikeuksien täytäntöönpanosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Mietinnössä korostetaan Lissabonin sopimukseen perustuvia velvoitteita, jotka koskevat sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjumista, oikeudenmukaisuuden, sosiaalisen suojelun, sukupuolten tasa-arvon ja sukupolvien välisen solidaarisuuden edistämistä sekä lasten oikeuksien suojelemista. Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan juuri näitä kohtia ja viitataan yksiselitteisesti vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin, mikä on jälleen yksi Euroopan unionin perusarvoista. Tuen Euroopan parlamentin kantaa sen kehottaessa komissiota saattamaan neuvottelut ja tekniset kuulemismenettelyt päätökseen, jotta Euroopan unioni voi viipymättä liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Tämän mietinnön myötä Euroopan parlamentti korostaa jälleen kerran, että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tehokas suojelu ja edistäminen on demokratian ja oikeusvaltion keskeinen periaate Euroopan unionissa ja olennaisen tärkeä edellytys vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen lujittamiselle ja että sen puolesta on toimittava monilla tasoilla (kansainvälisellä, eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla); parlamentti korostaa lisäksi alue- ja paikallisviranomaisten roolia näiden oikeuksien konkreettisessa täytäntöönpanossa ja edistämisessä. Parlamentti kehottaa siksi kaikkia EU:n toimielimiä sekä jäsenvaltioiden hallituksia ja parlamentteja kehittämään unionille Lissabonin sopimuksella luotujen uusien institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden pohjalta kattavan sisäisen ihmisoikeuspolitiikan, jolla taataan, että niin kansallisella kuin EU:n tasolla on vastuuvelvollisuutta koskevia tehokkaita mekanismeja ihmisoikeusloukkauksiin puuttumiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen.(PL) Kannatin Gálin mietintöä perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa (2009). Kiinnitän huomion 13 kohtaan, jossa vaaditaan toteuttamaan Tukholman ohjelma täysipainoisesti ja yhdenmukaisesti. Puheenjohtaja Barroso vakuutti meille tämän vuoden syyskuussa, että komissio toteuttaa tiiviisti toimia tällä alalla. On tärkeää noudattaa toimille asetettua aikataulua ja ylläpitää niiden sujuvaa edistymistä. Kaikilla eurooppalaisilla on oltava samat oikeudet. 2000-luvun Euroopassa ei ole tilaa syrjinnälle.

Kysyn puheenjohtajavaltioilta Unkarilta ja Puolalta, mitä toimia ne aikovat toteuttaa Tukholman ohjelman tehokkaaksi täytäntöön panemiseksi. Meidän on täytettävä velvollisuutemme kansalaisiin nähden ja pantava laatimaamme lainsäädäntöä täytäntöön. Painotan myös, että päätöslauselman 39 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on annettava kansallisille tuomareille koulutusta perusoikeuksista ja -vapauksista, Lissabonin sopimuksesta aiheutuvat uudet alaa koskevat näkökulmat mukaan lukien. Paraskaan lainsäädäntö ei muuta asioita, jollei sitä tulkita ja panna täytäntöön asianmukaisella tavalla.

 
  
  

Mietintö: Philippe Juvin (A7-0338/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska on toteutettava toimia mainonnassa ilmenevien sopimattomien kaupallisten menettelyjen torjumiseksi, jotka vaikuttavat ennen kaikkea kielteisesti kuluttajiin. Konkreettisten tuloksien saavuttamiseksi on tärkeää tehostaa yhteistyötä unionissa Internet-mainonnassa ilmenevien sopimattomien menettelyjen torjumiseksi ja on erityisesti suojeltava haavoittuvimpia ryhmiä, kuten lapsia, nuoria, ikääntyneitä ja niin edelleen. On syytä huomauttaa, että mainontaa koskevista kuluttajan oikeuksista ei tiedoteta tarpeeksi, minkä vuoksi kannatan ehdotusta toimien toteuttamisesta tiedonsaannin helpottamiseksi ja mainontaan liittyvän avoimuuden lisäämiseksi. On myös olennaisen tärkeää kehittää kykyä suhtautua kriittisesti median sisältämän tiedon laatuun, koska kuluttajat, jotka ovat saaneet riittävästi tietoa, ovat paremmassa asemassa. Mainontatekniikoiden tuntemuksen puutteen vuoksi olisi mielestäni kehitettävä erityinen opetusohjelma, joka on tarkoitettu lapsille ja nuorille ja jolla pyritään auttamaan lapsia ymmärtämään paremmin mainontaa ja siten suhtautumaan siihen oikein.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni on ottanut kunnia-asiakseen suojella kuluttajia sisämarkkinoilla. Kyse ei ole pelkästään etiikasta vaan poliittisesta strategiasta. Kuluttajien luottamuksen lisääntyminen markkinoille tulvivia tuotteita kohtaan edistää kysyntää. Tältä osin mainonnan rooli on ristiriitainen. Se on tehokas väline, joka voi lisätä kysyntää, mutta joka saattaa samanaikaisesti ja kyseenalaisten käytäntöjen vuoksi olla markkinoiden toiminnan kannalta kielteinen tekijä. Tällaiset väärinkäytökset ovat yleisempiä Internet-mainonnassa ja sen uhreiksi joutuvat heikoimmat meistä. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa komissiota kehotetaan toteuttamaan tarvittavia toimia olemassa olevien säännöksien uudistamiseksi parlamentin jo käynnistämien kuulemismenettelyn ja tutkimuksen päätteeksi. Näiden uusien vilpillisten käytäntöjen tarkastelu on jälleen yksi toimi kohti yksilöitä kunnioittavia yhteismarkkinoita.

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. (GA) Äänestin tämän mietinnön puolesta, joka koskee mainonnan vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen. Harhaanjohtava ja aggressiivinen mainonta huolestuttaa kuluttajia ja yrityksiä, ja mietinnössä esitetään hyviä ehdotuksia ongelman ratkaisemiseksi.

Unionin kuluttajia ja yrityksiä on suojeltava harhaanjohtavia mainontakäytäntöjä noudattavilta yrityksiltä. Tässä tarkoituksessa EU:n kansalaisille ja yrityksille on tiedotettava sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetusta direktiivistä ja harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annetusta direktiivistä, jotta kansalaiset ja yritykset olisivat tietoisia oikeuksistaan. Alkoholin ja online-rahapelien kaltaisia hyödykkeitä on valvottava haavoittuvien kuluttajien suojelemiseksi.

Pidän erityisen myönteisenä, että mietinnössä kehotetaan komissiota teettämään tutkimus aggressiivisen mainonnan vaikutuksesta haavoittuviin kuluttajaryhmiin ja soveltamaan asianmukaisesti lasten suojelemiseksi annettuja säännöksiä.

Huolestuttavia käytäntöjä ovat käyttötottumuksiin perustuva mainonta ja aggressiivisten mainontakäytäntöjen lisääntyminen, kuten esimerkiksi sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen ja sähköpostien lukeminen mainonnassa käytettävien tietojen hankkimiseksi. Komission on tarkasteltava näitä kuluttajien yksityisyyttä loukkaavia käytäntöjä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Koska mainontatekniikka kehittyy nopeasti ja mainonta leviää Internetin, matkapuhelimien ja sosiaalisten verkostojen välityksellä, on toteutettava tehokkaita toimia kuluttajien suojelemiseksi ei-toivotun ja harhaanjohtavan mainonnan vaikutukselta. On kiinnitettävä erityistä huomiota kaikkein haavoittuvimpiin ihmisryhmiin, kuten lapsiin ja nuoriin. On syytä tehostaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä Internet-mainonnassa ilmenevien sopimattomien menettelyjen torjumiseksi, jotta vältetään sisämarkkinoiden vääristymisestä ja sopimattomista kaupallisista menettelyistä aiheutuvat seuraukset. Kuluttajille on myös annettava lisätietoa heidän oikeuksistaan mainonnan alalla, helpotettava tiedon saatavuutta ja lisättävä sen avoimuutta. Komission olisi jatkuvasti valvottava ja arvioitava sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetun lainsäädännön soveltamista jäsenvaltioissa ja laadittava kertomuksia lainsäädännön täytäntöönpanosta. Koska mainonnan sosio-psykologisista vaikutuksista kuluttajiin ei edelleenkään ole tarpeeksi tietoa, on toteutettava toimia näiden vaikutuksien tutkimiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä tarkastellaan mainonnassa ilmeneviä sopimattomia kaupallisia menettelyjä ja koska siinä keskitytään seikkoihin, jotka liittyvät uusien mainontakäytäntöjen ja -tekniikan kehittymiseen. Totean, että mainonnalla on merkittävä vaikutus sukupuolien tasa-arvoon, erityisesti, koska mainonnassa välitetään usein erilaisiin sukupuolistereotypioihin perustuvia syrjiviä ja/tai halventavia viestejä, jotka haittaavat sukupuolten tasa-arvoon pyrkiviä strategioita. Tästä syystä olen samaa mieltä siitä, että Euroopan parlamentin olisi kehotettava komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että viestinnän ja mainonnan ammattilaiset kunnioittavat ihmisarvoa ja vastustavat kaikin tavoin syrjiviä tai stereotypioihin perustuvia kuvia tai kiihottamista vihaan sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, iän, uskonnon tai muun vakaumuksen, sukupuolisen suuntautumisen, vammaisuuden tai sosiaalisen aseman perusteella. Todettakoon haavoittuvien ihmisryhmien suojelusta, että komission olisi teetettävä tutkimus harhaanjohtavan ja aggressiivisen mainonnan vaikutuksesta haavoittuviin kuluttajiin. Painotan, että erityisesti lapset, nuoret ja ikääntyneet tarvitsevat erityistä suojelua mainonnan kielteisiltä vaikutuksilta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Mainontaan liittyy sopimattomia menettelyjä ja tunkeutumista julkisille ja yksityisille aloille, samalla kun edistetään joidenkin mainonnan julkisten kohderyhmien haavoittuvuutta. Internet-mainonta on ala, joka on laajentunut merkittävästi viime vuosina: sen arvo on tällä hetkellä yli 14 miljardia euroa pelkästään Euroopan markkinoilla. On tärkeää tehostaa unionissa tehtävää yhteistyötä Internet-mainonnassa ilmenevien sopimattomien menettelyjen torjumiseksi, kuten "Sweep"-hankkeen (jäsenvaltioiden toteuttamien järjestelmällisten ja samanaikaisten Internet-sivujen tarkastusten) onnistuminen osoittaa. Nämä tarkastukset on toistaiseksi rajattu kolmeen alaan, joita ovat lentoliput, matkapuhelimien soittoäänet ja sähkölaitteet. Tarkastuksia olisi tehtävä säännöllisemmin ja niiden soveltamisalaa olisi laajennettava. Kansallisten markkinoiden itsesääntelyllä voidaan nopeasti reagoida mainonnan kehitykseen. Se perustuu vastuun siirtämiseen toimijoille ja hyvien käytäntöjen levittämiseen.

Itsesääntelyä on kannustettava EU:ssa, jotta luodaan itsekurin ja vastuullisen viestinnän perinne. Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annettu direktiivi, joka kattaa Internet-mainontaan liittyvät näkökulmat osana yrityksien ja kuluttajien välisiä suhteita, ei enää ole tarkoituksenmukainen, koska Internet-mainonnan ala kehittyy jatkuvasti. Sosiaaliset verkostot ovat laajenneet tavalla, joka ei ollut ennakoitavissa muutama vuosi sitten.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, joka koskee mainonnan vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen. Kun otetaan huomioon, missä määrin mainonta vaikuttaa kuluttajiin ja talouteen, on entistä tarpeellisempaa toteuttaa toimia, jotta estetään tiettyjä sopimattomia mainontaan liittyviä menettelyjä vaikuttamasta kaupallisiin valintoihin ja säätelemästä niitä.

Internetin kaltaisten uusien viestintäjärjestelmien leviämisestä johtuu, että on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kuluttajiin ja erityisesti yhteiskunnan haavoittuvampiin ryhmiin, kuten lapsiin ja nuoriin. Velvollisuutenamme on torjua virheellisen ja harhaanjohtavan tiedon leviämistä ja ennen kaikkea tiettyjä käytäntöjä, kuten roskapostia, jotka tunkeutuvat käyttäjien yksityisille elämänaloille ja loukkaavat heidän yksityisyyttään.

Olen samaa mieltä esittelijä Juvinin kanssa hänen kehottaessaan kohdistamaan toimia sopimattomien mainonnassa ilmenevien menettelyjen poistamiseen laajentamalla voimassa olevan direktiivin soveltamisalaa. Katson, että toimi, josta äänestimme tänään, mahdollistaa asianmukaisen tasapainon ilmaisunvapauden ja kuluttajansuojan välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Mainonta on perusväline toimivien markkinoiden olemassaolon ja kilpailun sekä viime kädessä kuluttajien kannalta, koska se mahdollistaa asianmukaisesti säänneltynä tietoon perustuvan päätöksenteon. Uusi tekniikka, jota mainonnassa hyödynnetään, tarjoaa kuitenkin uuden tilaisuuden uusien mainonnassa ilmenevien sopimattomien menettelyjen kehittämiseksi, minkä vuoksi on tarkistettava sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annettua direktiiviä.

Jotta mainonta täyttäisi perustehtävänsä vapailla ja kilpailukykyisillä markkinoilla, sitä on säänneltävä asianmukaisesti, ja markkinoita vääristävistä kaupallisista käytännöistä on rangaistava. Tämä koskee erityisesti Internetin online-mainontaa ja puhelimitse tapahtuvaa mainontaa, jolloin yleisöön otetaan ei-toivottu yhteys ja mihin liittyy tärkeitä kysymyksiä, kuten sopimattomat menettelyt ja henkilötietojen luvaton käyttö. Tästä syystä pidän aloitetta erinomaisena ja katson sen ansaitsevan tukeni.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Mietintö koskee mainonnassa ilmeneviä sopimattomia kaupallisia menettelyjä, jotka on määritelty sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetussa direktiivissä, ja mietinnössä keskitytään tarkastelemaan uusien mainontakäytäntöjen ja -tekniikan kehittymiseen liittyviä ongelmia. Mietinnössä ei tarkastella yrityksien välisiä suhteita, joihin sovelletaan direktiiviä 2006/114/EY.

Mainonnassa ilmenee monenlaisia sopimattomia käytäntöjä, kuten tunkeutuminen julkiseen tilaan ja mainonnan kohdistaminen erityisen haavoittuviin henkilöihin, kuten lapsiin. Koska nuoret ja lapset ovat kaikkein alttiimpia Internet-mainonnalle, kannatan ajatusta sellaisen yhdennetyn unionin politiikan kehittämisestä, jolla torjutaan Internetin ja viestintävälineiden sääntelemätöntä käyttöä.

Tässä tarkoituksessa ehdotan sellaisen uuden, pakollisen alan luomista, jonka erityistavoitteena on oppia Internetin ja viestintävälineiden käyttöön liittyvistä riskeistä ja erityisesti mainonnassa ilmenevistä sopimattomista käytännöistä. Toimi kohdistettaisiin ala-astetta käyville koululaisille ja se olisi myös pakollinen oppiaine tulevien ala-asteen opettajien ja lastenhoitoalan työntekijöiden opintojen viimeisenä vuonna, jotta he voisivat opastaa lapsia käyttämään Internetiä ja viestintävälineitä turvallisesti ja vastuullisesti. Koulutusta olisi tarkoitus tarjota samalla myös opetusalan ammattilaisille.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. (IT) Viestintävälineiden ja Internetin kehittyminen ovat edistäneet piilomainonnan leviämistä ja mainonnassa ilmeneviä sopimattomia menettelyjä, jotka usein tunkeutuvat kuluttajien yksityiselämään.

On olennaisen tärkeää tarkastella huolellisesti seurauksia, joita tämä saattaa aiheuttaa kaikkein haavoittuvimmille ryhmille. Niitä on suojeltava vahingolliselta ja valvomattomalta mainonnalta. On myös muistettava, että mainonta saattaa toisinaan tuoda julki sosiaalisia stereotypioita, jotka liittyvät esimerkiksi liian välinpitämättömään näkemykseen seksuaalisuudesta ja väkivallasta, tai sopimattomia viestejä, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti vaikutuksille alttiiden lasten ja nuorten käytökseen, koska heiltä puuttuvat tarvittavat kriittiset valmiudet.

Tästä syystä on tarpeen saattaa ajan tasalle voimassa olevaa lainsäädäntöä ja varmistaa sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin parempi täytäntöönpano ja tulkinta. Haluan lopuksi korostaa, että on keskeisen tärkeää tiedottaa kuluttajille asianmukaisesti siitä, miten kerättyjä tietoja käytetään ja käsitellään, erityisesti tapauksissa, joissa heiltä pyydetään tietoja hinnanalennuksien myöntämiseksi ja muun myynninedistämisen yhteydessä. Tässä tarkoituksessa olisi hyödyllistä edistää asiaan liittyviä kuluttajaoikeuksia koskevia tehokkaita tiedotuskampanjoja ja pyrkiä siten korvaamaan tiedon puute asioissa, jotka liittyvät henkilötietojen käyttöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin mainonnan vaikutuksesta kuluttajien käyttäytymiseen laaditun mietinnön puolesta, koska olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että digitaalisella aikakaudella mainonta on saanut uuden ulottuvuuden, joka edellyttää – esittelijän suosituksen mukaan – European Privacy Seal -hankkeen mallin mukaista internetsivujen merkintään tarkoitettua yhteisön järjestelmää, jonka avulla ilmoitetaan, kuinka hyvin tiedot on suojattu tietyllä sivustolla. Kuluttajille on annettava selkeää, ei-manipulatiivista ja objektiivista tietoa, jotta he voivat tehdä älykkäitä päätöksiä. Kehittyneet ja aggressiiviset markkinointitekniikat ovat estäneet kuluttajia vuosien ajan tekemästä hyödykkeitä ja palveluja koskevia valistuneita päätöksiä. Tämä pätee erityisesti haavoittuviin kansalaisiin, kuten lapsiin. Meidän on noudatettava kurinalaisempaa lähestymistapaa, jolla suojellaan aidosti kansalaisten etuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Kannatan mietintöä, koska siinä tarkastellaan mainonnassa ilmeneviä sopimattomia kaupallisia menettelyjä, siten kuin ne määritellään sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetussa direktiivissä, ja koska siinä keskitytään seikkoihin, jotka liittyvät uusien mainontakäytäntöjen ja -tekniikan kehittymiseen. Mainonta on väline, joka hyödyttää sekä sisämarkkinoita – taloudellisen toiminnan voiteluöljynä, joka edistää kilpailua ja kilpailukykyä, innovointia ja luovuutta – sekä kuluttajia, tarjoten näille lisää valinnanvapautta ja halvempia hintoja. Se on tärkeä talouselämän ala: pelkästään Internetissä tapahtuvan mainonnan arvo EU:n markkinoilla on yli 14 miljardia euroa. Mainontaa ei pidä kuitenkaan idealisoida, sillä sopimattomat menettelyt, julkiseen (esimerkiksi suuret tienvarsimainokset) tai yksityiseen (esimerkiksi ei-toivotut sähköpostit) tilaan tunkeutuminen, haavoittuviin henkilöihin (esimerkiksi lapset, ylivelkaantuneet) kohdennettu mainonta, mahdolliset sisämarkkinoille pääsyn esteet (vaadittu maksu on liian korkea) ja sisämarkkinoiden vääristyminen (sellaisten tavaroiden/palvelujen hankkiminen, joita kuluttajat eivät normaalisti olisi ostaneet) ovat myös osa sitä. Näistä ja muista uuden tekniikan käyttöön liittyvistä ongelmista johtuen esittelijä ehdottaa kuluttajansuojaan liittyvien toimien toteuttamista. Vaikka henkilökohtaisesti suunnattu mainonta, kuten esimerkiksi kuluttajan maun mukaisten tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen, ei sinänsä ole ongelma, se ei saa johtaa kuluttajan käyttötottumuksia seuraavaan tunkeilevaan mainontaan, joka loukkaa tietosuojan ja yksityisyyden suojelun periaatteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Jahr (PPE), kirjallinen. (DE) Haluamme kuluttajien olevan vastuuntuntoisia, selvillä asioista ja kykeneviä tekemään järkeviä päätöksiä. Tavoitteenamme on tarjota kuluttajille tietoa, jota he tarvitsevat voidakseen tehdä taloudelliselta kannalta oikeita päätöksiä. Kuluttajat saavat merkittävästi tietoa myös mainonnan välityksellä. Tiedon on kuitenkin oltava objektiivista, luotettavaa ja asianmukaista, koska muutoin kuluttajille suunnattu tiedotus muuttuu nopeasti harhaanjohtavaksi tai saattaa jopa johtaa pettymyksiin. Politiikan tavoitteena on taata oikeudenmukainen ja turvallinen kaupankäyntiympäristö, jotta kuluttajat voivat osallistua markkinoiden toimintaan yhtäläisin edellytyksin. Pidän kuitenkin myös tärkeänä, että kuluttajista ei tule uhreja. Ostopäätöksiä tehdessään heillä on runsaasti vaikutusvaltaa, mutta heidän on varmistettava, että he hyödyntävät sitä asianmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen.(PL) Mainonta on keskeinen väline, jolla varmistetaan, että vapaat markkinat toimivat moitteettomasti. Se tuottaa merkittävää hyötyä taloudelle mutta myös kuluttajille, joilla on mainonnan ansiosta valinnanvaraa. Uuden teknologian ja erityisesti Internetin jatkuva kehittyminen on valitettavasti johtanut siihen, että yritykset noudattavat entistä enemmän epäeettisiä ja epärehellisiä mainontakäytäntöjä.

Kuten esittelijä toteaa, nykyisessä lainsäädännössä ei säännellä riittävästi kaikkia näkökulmia. On olennaisen tärkeää toteuttaa toimia, jotta Euroopan kuluttajia suojellaan tehokkaasti ja jotta heitä koulutetaan heille kuuluvien oikeuksien alalla. On erityisesti suojeltava ryhmiä, joilla on suurin riski joutua epäeettisten käytäntöjen uhreiksi, kuten lapsia, nuoria ja ikääntyneitä. Tästä syystä olen samaa mieltä esittelijän tekemistä ehdotuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. (DE) Uudet viestintävälineet, kuten erityisesti sosiaaliset verkostot ja blogit, tarjoavat uusia viestintä- ja mainontamahdollisuuksia. Internet-mainontaan liittyvien mahdollisuuksien vuoksi kuluttajansuojalainsäädännöltä vaaditaan enemmän. Nykyisessä direktiivissä, joka koskee sopimattomia elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiä kaupallisia menettelyitä sisämarkkinoilla, ei säännellä tällaisia uusia mainontamenetelmiä. Nuoret kuluttajat, erityisesti nuoret ja lapset, hyödyntävät laajalti uutta tekniikkaa ja saattavat altistua harhaanjohtavalle ja aggressiiviselle mainonnalle. "EU kids online" -tutkimuksen mukaan kolmasosa Internetin 9-10-vuotiaista käyttäjistä käyttää Internetiä päivittäin, kun taas 15–16-vuotiaista 77 prosenttia käyttää Internetiä päivittäin. Tästä syystä on entistä tärkeämpää toteuttaa tällä alalla kiireellisiä toimia, kuten ottaa käyttöön rajoituksia ja samalla antaa koulutusta ja tietoa. Kannatan päätöstä tiedottaa kuluttajille paremmin uusista teknisistä viestintävaihtoehdoista ja niihin liittyvistä riskeistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edvard Kožušník (ECR), kirjallinen.(CS) Olen samaa mieltä monista asiakirjassa esitetyistä kannanotoista ja ehdotuksista. En kuitenkaan samastu kaikkiin ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on antaa valtioille lisää valtaa kuluttajien suojelemisen varjolla. Olen sitä mieltä, että mietinnössä olisi korostettava enemmän käyttäjien kouluttamista siitä, miten Internetissä toimitaan, miten tietokoneen turvallisuutta edistetään ja miten ja kenelle henkilötietoja olisi annettava. Ei ole valtioiden tehtävä kehittää teknisiä ratkaisuja, jotka pannaan täytäntöön käyttäen tekosyynä kuluttajien suojelemista. Tietokone on aivan yhtä haavoittuva kuin kaikki muut sähköiset laitteet, jotka on yhdistetty Internetiin sähköisen viestintäverkon välityksellä. Poliitikkojen ja valtioiden olisi opetettava kansalaisia suojelemaan yksityisyyttä. Aivan kuten oma koti on lukittava ja suojattava, nykyisin on yhtä tärkeää suojata sähköiset laitteet samoin kuin niiden viestintä muun maailman kanssa. Poliitikkojen olisi myös määrättävä ankaria rangaistuksia niille, jotka käyttävät väärin henkilötietoja tai loukkaavat ihmisten yksityisyyttä. Pohjimmiltaan on merkityksetöntä, tapahtuuko se Internetissä tai joillakin muilla keinoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) Arvelin tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön otsikon perusteella, että parlamentti tarkastelee vihdoin yhteiskuntamallia, jonka mainostajat ovat meille tahtomattamme myyneet. Asiakirja ei kuitenkaan vastaa odotuksiamme huolimatta muutamasta mielenkiintoisesta kohdasta, joita ovat esimerkiksi erityismainonnan ja mainonnassa esiintyvän syrjinnän valvominen tai kehotus vähentää lapsille suunnattua tv-mainontaa. Asiakirjassa tyydytään arvostelemaan laitonta mainontaa, joka oletettavasti haittaa loukkaamatonta kilpailunvapautta, ja julistetaan, mitä hyötyä mainonnasta on kansalaisille, joihin viitataan kuluttajina, ja tiedotusvälineille. En hyväksy tätä. Vastustan tätä mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Mainonnassa ilmeneviä sopimattomia kaupallisia menettelyjä on torjuttava. Lähestymme entistä enemmän henkilökohtaiseen velkaantumiseen liittyvää vakavaa ilmiötä. Meidän on tehtävä kaikkemme estääksemme ongelman pahentuminen. Mainonta voi ja sen pitäisi olla tärkeä väline yrityksille; se toimii tulonlähteenä, edistää kilpailukykyä, mahdollistaa terveen kilpailun ja kannustaa luovuutta. Me kaikki tiedämme, että haavoittuvat henkilöt, esimerkiksi lapset, ovat mainoskampanjojen erityinen kohde. Tämän vuoksi olen samaa mieltä siitä, että asiaan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta voimme luoda yhteiskunnan, joka on taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpi. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. (HU) Todettakoon mainonnan vaikutuksesta kuluttajien käyttäytymiseen, että mainonta hyödyttää sisämarkkinoita samalla tavoin kuin kuluttajia. Mainonnalla kannustetaan kilpailua, parannetaan kilpailukykyä ja edistetään innovaatiota ja luovuutta. Mainonta on myös tärkeä taloudellinen ala, koska pelkästään Internet-mainonnan arvo on 14 miljardia euroa. Meidän on kuitenkin oltava tietoisia myös asioiden kääntöpuolesta. Monissa mainoksissa pyritään manipuloimaan kohdeyleisöä, kuten lapsia ja raskaasti velkaantuneita henkilöitä. Mielestäni on tärkeää vahvistaa yhteistä unionissa tehtävää yhteistyötä mainonnassa ilmenevien sopimattomien menettelyjen torjumiseksi.

Katsomme, että on mahdoton hyväksyä syrjiviä sukupuolisia stereotypioita, jotka saattavat muodostaa sukupuolten tasa-arvon esteen. Meidän on varmistettava asianmukaisin keinoin, että viestintävälineet ja mainosalan ammattilaiset kunnioittavat ihmisarvoa ja vastustavat välitöntä tai välillistä syrjintää tai stereotypioihin perustuvia kuvia.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin tämän mainonnan vaikutuksesta kuluttajien käyttäytymiseen laaditun mietinnön puolesta, koska siinä viitataan selvästi nykyisen lainsäädäntökehyksen parantamiseen kuluttajien suojelemiseksi mainonnalta ja todetaan, että kehystä on tarpeen tarkistaa ottaen huomioon uudet mainontavälineet, joita ei vielä säännellä. Kannatin mietintöä myös siitä syystä, että siinä pyritään kohentamaan jäsenvaltioiden välistä yhteensovittamista, jotta estetään lainsäädännölliset aukkokohdat, joiden ansiosta yritykset voivat noudattaa harhaanjohtavia mainontakäytäntöjä EU:n jäsenvaltioissa. Viittaus Internetissä kehittyneeseen ja siellä käytössä olevaan "piilomainontaan" on mielestäni perusteltu. Monissa tapauksissa mainonta naamioidaan mielipiteiksi tai kommenteiksi, joita esitetään sosiaalisissa verkostoissa, foorumeilla tai blogeissa. Olen myös tyytyväinen siihen, että neuvostolle ja komissiolle välitetään mietinnössä huolenaiheet, jotka koskevat sekä sisällöntuottajina että mainostajina toimivien yrityksien aiheuttamaa todellista riskiä. Muun muassa näistä syistä äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen.(FR) Mainontaa on kaikkialla, kuten kaduilla, sanomalehdissä, televisiossa, radiossa ja Internetissä, ja halusimmepa sitä tai emme, se vaikuttaa suuresti kuluttajien käyttäytymiseen. Mainonta on viestintäkanava. Vaikka mainonnan tiedottava rooli on keskeisen tärkeä sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan kannalta, kuluttajilla on oikeus saada tietoa ja suojelua. Tästä syystä mietintö, jossa tarkastellaan mainonnassa ilmeneviä sopimattomia kaupallisia menettelyjä ja uusien mainontakäytäntöjen ja -tekniikan kehittymiseen liittyviä ongelmia, on hyvin tärkeä. Mainontaa on ehdottomasti valvottava, mikäli haluamme sen pysyvän järkevänä ja totuudenmukaisena. Unionissa tehtävää yhteistyötä on vahvistettava ja yhteistä sääntelyä kannustettava. Totean lopuksi, että Internet-mainonta on usein aggressiivista ja tunkeilevaa. Sitä on tarkasteltava syventävämmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta useasta syystä:

1. On tullut aika tunnustaa kaikki joukkotiedotusvälineet Internetissä.

2. Virheellisten tietojen levittämistä ja herjaamista olisi pidettävä rangaistavina tekoina,

3. jotta rajoitetaan pääsyä haavoittuvilta ryhmiltä, kuten lapsilta,

4. jotta Internet voidaan puhdistaa roskapostista ja rangaista niitä, jotka laskevat sitä liikkeelle,

5. jotta otetaan käyttöön ilmoittamista koskevia hyvin ankaria sääntöjä,

6. jotta parlamentti velvoitetaan laatimaan erityinen rakenne juonittelijoiden ja hakkereiden paljastamiseksi ja vastuuseen saattamiseksi.

Nyt töihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Mainonta on yrityksien kannalta tehokas väline, jota voidaan joissakin tapauksissa käyttää alitajuntaan vetoamiseksi. Mainonnan tarkoituksena on vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Sopimattomien kaupallisten menettelyjen noudattaminen on kuitenkin estettävä. Tärkeintä on suojella julkista tilaa, haavoittuvia ihmisiä ja yksityisyyttä. On tietysti hyvin aikaa vievää arvioida, onko mainonta ylittänyt nämä rajat. Arkaluonteisia aloja, kuten alkoholin ja tupakan kaltaisia laillisia huumeita, on jo kauan säännelty ankarin määräyksin.

Muita aloja säännellään jäsenvaltioissa edelleen itsesääntelyn avulla lainsäädännön määräyksien täydentämiseksi. Tilannetta on saatettava ajan tasalle, ei ainoastaan Internet-mainonnan alalla vaan myös esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa lisäkustannuksia peitellään ja joissa uuden tekniikan ja uusien mainontamenettelyjen, kuten sosiaalisten verkostojen tai blogien, käyttö on aivan uusi asia. Äänestin mietinnön puolesta, koska on tärkeää suojella kansalaisia "piilomainonnalta" ja vastaavilta ongelmallisilta mainontataktiikoilta.

 
  
MPphoto
 
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. (LT) Uudenaikainen mainonta on jo kauan sitten ohittanut alalla sovellettavan oikeudellisen kehyksen. Internet-mainontaa – hakukoneissa, sähköpostissa, sosiaalisissa verkostoissa ja Internet-televisiossa – ja matkapuhelinmainontaa kohdistetaan kuluttajiin usein ilman heidän suostumustaan ja, mikä vielä pahempaa, käyttäen heidän tietojaan, joiden keräämisestä he eivät ole tietoisia tai ovat vain osittain tietoisia. Lisäksi tällaista mainontaa koskevassa oikeudellisessa kehyksessä on kymmeniä aukkokohtia. Vaikka alkoholimainonta on kielletty esimerkiksi televisiossa, alaikäiset näkevät sitä Internetissä. Toisaalta Internet-mainonta ylittää hyvin helposti valtioiden rajat. Niinpä aloite, joka koskee tällaisen mainonnan sääntelyn tiukentamista ja siten kuluttajien, heidän yksityisyytensä ja henkilötietojensa suojelua luvattomalta tai suhteettomalta käytöltä, on hyvin myönteinen asia.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Mainonta on tärkeä talouden ala, kuten esittelijä painotti. Siihen liittyy kuitenkin monenlaisia vaaroja. Kannatan täysin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausuntoa, jonka mukaan on torjuttava syrjivää mainontaa. On myös erittäin tärkeää – näin esittelijä toteaa – suojella ryhmiä, jotka ovat erityisen alttiita mainontaan liittyvälle manipulaatiolle, kuten lapsia, nuoria ja ikääntyneitä. Kannatan esittelijän ehdotusta sellaisen unionin laajuisen opetusohjelman käyttöön ottamisesta, joka on suunnattu lapsille ja jolla opetetaan lapsia ymmärtämään mainonnassa käytettyjä menettelyjä. Olisi myös harkittava vastaavien ohjelmien kehittämistä kahdelle muulle manipulaatiolle alttiille ryhmälle eli nuorille ja ikääntyneille. Saattaisi olla hyvä ajatus laajentaa tällaiset opetusohjelmat koskemaan myös muita ikäryhmiä. Nämä seikat huomioon ottaen päätin tukea tätä mietintöä, joka koskee mainonnan vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Mainonnan vaikutus kuluttajaan saavuttaa usein valtavat mittasuhteet, joihin voi liittyä sopimattomien kaupallisten menettelyjen riski. Päätökseni äänestää mietinnön puolesta perustuu siihen, miten mainontaa käytetään markkinoilla. Se on väline, joka hyödyttää sekä sisämarkkinoita − taloudellisen toiminnan voiteluöljynä − että kuluttajia. Se on kuitenkin ennen muuta tärkeä talouden ala. On tietysti myös otettava huomioon mainontaan mahdollisesti liittyvät kielteiset näkökulmat: sopimattomat käytännöt, tunkeutuminen julkiseen ja yksityiseen tilaan, mainonnan kohdentaminen haavoittuvimpiin henkilöryhmiin, mahdollisten markkinoille pääsyn esteiden luominen ja sisämarkkinoiden vääristyminen. Tästä syystä on tärkeää vahvistaa unionissa tehtävää yhteistyötä, jotta torjutaan mainonnassa ilmeneviä sopimattomia käytäntöjä sellaisen yhteissääntelyprosessin avulla, jolla voidaan parantaa toimien tehokkuutta ja sovellettavuutta. Pidän myös olennaisen tärkeänä varjella haavoittuvimpia ryhmiä ja lisätä koulutusta ja tiedottamista mainoksien avoimuuden lisäämiseksi. Olisi erittäin hyvä ajatus toteuttaa kuluttajien oikeuksia koskevia tiedotuskampanjoja oppimateriaalia hyödyntäen.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Mainonnan vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen on tosiasia, jota ei pitäisi lakaista maton alle, eikä tässä mietinnössä niin tehdäkään. Mietintö, jonka puolesta äänestin, koskee mainonnassa ilmeneviä sopimattomia kaupallisia menettelyjä, siten kuin ne on määritelty sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetussa direktiivissä, ja mietinnössä keskitytään tarkastelemaan uusien mainontakäytäntöjen ja -tekniikan kehittymiseen liittyviä ongelmia.

Mainonta on myönteinen väline sekä sisämarkkinoiden että kuluttajien kannalta. On kuitenkin tärkeää torjua erilaisia väärinkäyttöjä, joista korostan seuraavia: sopimattomat käytännöt, tunkeutuminen julkiseen ja yksityiseen tilaan, kuten esimerkiksi ei-toivotut sähköpostit, mainonnan aiheeton kohdentaminen haavoittuvimpiin henkilöryhmiin ja mahdollinen sisämarkkinoiden vääristyminen eli sellaisten hyödykkeiden ja palvelujen hankkiminen, joita kuluttajat eivät tavallisesti ostaisi.

Analysoitaessa nykyistä lainsäädäntöä ja sen tarkistamista tai parantamista koskevia ehdotuksia olisi keskityttävä arvioimaan tällaisia vääristymiä. Tuen esittelijää hänen painottaessaan unionissa tehtävän yhteistyön tiivistämistä mainonnassa ilmenevien sopimattomien menettelyjen torjumiseksi joko laajentamalla yhteistyön soveltamisalaa tai toteuttamalla sitä säännöllisemmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Olen samaa mieltä esittelijä Juvinin kanssa siitä, että on tehostettava unionissa tehtävää yhteistyötä Internet-mainonnassa ilmenevien sopimattomien menettelyjen torjumiseksi, kuten "Sweep"-hankkeen (jäsenvaltioiden toteuttamien järjestelmällisten ja samanaikaisten Internet-sivujen tarkastusten) onnistuminen osoittaa. Nämä tarkastukset on toistaiseksi rajattu kolmeen alaan: lentoliput, matkapuhelinten soittoäänet ja sähkölaitteet. Yhdyn esittelijään, joka ehdottaa, että tarkastusten soveltamisalaa laajennetaan ja että niitä tehdään säännöllisemmin; esittelijä kannustaa samoin yhteissääntelyä, johon otetaan mukaan lainsäädännön kehittämiseen osallistuvia eri osapuolia ja joka siten lisää toimien tehokkuutta ja helpottaa niiden soveltamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Mietinnössä tarkastellaan mainonnassa ilmeneviä sopimattomia kaupallisia menettelyjä, siten kuin ne määritellään sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetussa direktiivissä, ja mietinnössä keskitytään seikkoihin, jotka liittyvät uusien mainontakäytäntöjen ja -tekniikan kehittymiseen. Mietinnössä ei tarkastella yrityksien välisiä suhteita, joihin sovelletaan direktiiviä 2006/114/EY. Mainonta on väline, joka hyödyttää sekä sisämarkkinoita – taloudellisen toiminnan voiteluöljynä, joka edistää kilpailua ja kilpailukykyä, innovointia ja luovuutta – sekä kuluttajia, tarjoten näille lisää valinnanvapautta ja halvempia hintoja. Mainonta on tärkeä talouselämän ala, koska pelkästään Internetissä tapahtuvan mainonnan arvo Euroopan markkinoilla on yli 14 miljardia euroa. Aikana, jolloin mainontaa koskevista kuluttajan oikeuksista ei tiedoteta tarpeeksi, on toteutettava toimia tiedonsaannin helpottamiseksi ja mainontaan liittyvän avoimuuden lisäämiseksi.

Koska suuri yleisö ei useinkaan ole tietoinen henkilötietojen käyttöön liittyvistä ongelmista eikä myöskään keinoista, joita sillä on käytettävissään niihin puuttumiseksi, olisi järjestettävä tiedotuskampanjoita, joissa tiedotetaan mainontaan liittyvistä kuluttajien oikeuksista ja erityisesti henkilötietojen käytöstä, riippumatta siitä, onko ne annettu vapaaehtoisesti vai kerätty automaattisesti. On myös tarpeen laatia oppimateriaalia, jolla Internetin käyttäjiä opetetaan huolehtimaan esimerkiksi Internetiin jättämistään jäljistä ja suojaamaan yksityisyyttään.

 
  
MPphoto
 
 

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. (IT) Haluan onnitella jäsen Juvinia hänen erinomaisesta työstään. Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla vuonna 2005 annetun direktiivin myötä, jossa ei taata tarkoituksenmukaista oikeudellista kehystä harhaanjohtavan ja aggressiivisen mainonnan torjumiseksi, Internetin välityksellä on kehittymässä uusia ja vakuuttavampia mainonnan muotoja. Päätöslauselman ansiosta unionin kuluttajille annetaan paremmin tietoa Internet-mainonnan uusista tunkeilevista muodoista, ja päätöslauselmassa vaaditaan haavoittuvien kuluttajien parempaa suojelua ja korostetaan mainonnan merkitystä myönteisten roolimallien edistämiseksi.

Olen erityisen huolestunut käyttötottumuksiin perustuvan mainonnan arkistumisesta ja kuluttajien yksityisyyttä loukkaavien tunkeilevien mainontakäytäntöjen kehittymisestä (kuten sähköpostien lukeminen, sosiaalisten verkostojen ja maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen, toistuva kohdennettu mainonta). Kehotan näin ollen komissiota tekemään pakolliseksi selvästi luettavissa olevan merkinnän "käyttötottumuksia seuraava mainos" lisäämisen Internetissä tapahtuvaan käyttötottumuksiin perustuvaan mainontaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Mietinnössä tarkastellaan mainonnassa ilmeneviä sopimattomia kaupallisia menettelyjä, siten kuin ne määritellään sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetussa direktiivissä, ja mietinnössä keskitytään seikkoihin, jotka liittyvät uusien mainontakäytäntöjen ja -tekniikan kehittymiseen. Mietinnössä ei tarkastella yrityksien välisiä suhteita, joihin sovelletaan muun muassa direktiiviä 2006/114/EY. Mainonta on väline, joka hyödyttää sekä sisämarkkinoita – taloudellisen toiminnan voiteluöljynä, joka edistää kilpailua ja kilpailukykyä, innovointia ja luovuutta – sekä kuluttajia, tarjoten näille lisää valinnanvapautta ja halvempia hintoja.

Se on tärkeä talouselämän ala: pelkästään Internetissä tapahtuvan mainonnan arvo EU:n markkinoilla on yli 14 miljardia euroa. Mainontaa ei pidä kuitenkaan idealisoida, sillä sopimattomat menettelyt, julkiseen (esimerkiksi suuret tienvarsimainokset) tai yksityiseen (esimerkiksi ei-toivotut sähköpostit) tilaan tunkeutuminen, haavoittuviin henkilöihin (esimerkiksi lapset, ylivelkaantuneet) kohdennettu mainonta, mahdolliset sisämarkkinoille pääsyn esteet (vaadittu maksu on liian korkea) ja sisämarkkinoiden vääristyminen (sellaisten tavaroiden/palvelujen hankkiminen, joita kuluttajat eivät normaalisti olisi ostaneet) ovat myös osa sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen.(CS) Korostan Juvinin mietinnössä erityisesti näkökulmaa, joka liittyy tietojen suojeluun Internetissä. On tarpeen varmistaa, että kuluttajille tiedotetaan selkeästi ja ymmärrettävästi siitä, miten heitä koskevia tietoja kerätään, käsitellään ja käytetään. Internetin sääntelyn sijaan pitäisin kuitenkin parempana ratkaisua, jossa Internetin käyttäjiä koulutetaan ja sääntelyyn tai rajoituksiin turvaudutaan ainoastaan äärimmäisissä tapauksissa. Sensurointitoimien toteuttaminen johtaa vain uusiin, kehittyneempiin vilpillisiin toimiin ja huijauksiin, jotka ovat aina askeleen edellä lainsäädäntöä. On tärkeää toteuttaa toimia käyttäjille tiedottamiseksi ja heidän kouluttamisekseen, samoin kuin tarjota henkilötietojen käsittelyyn liittyviä lisävaihtoehtoja Internetin käyttäjille. Komission on aloitettava mainontaan liittyviä kuluttajan oikeuksia ja erityisesti henkilötietojen käyttöä koskevien tiedotuskampanjojen laatiminen. Pidän myös myönteisenä sellaisten EU:n koulutusohjelmien kehittämistä, joilla opetetaan lapsia ja muita haavoittuvia ryhmiä ymmärtämään, millaisia ansoja mainontaan liittyy. Annan myös tukeni sille, että mietinnössä painotetaan haavoittuvien kuluttajaryhmien suojelua ja ihmisarvon kunnioittamisen takaamista mainonnassa.

Mainonnalla voidaan tehokkaasti haastaa ja kohdata stereotypiat. Se voi toimia myönteisenä voimana, jolla torjutaan rasismia, seksismiä, syrjintää ja niin edelleen. Se saattaa kuitenkin myös aiheuttaa kielteisiä seurauksia, kuten väkivaltaa, tupakoinnin ja alkoholismin kaltaista riippuvuutta tai syömishäiriöitä, kuten anoreksia nervosaa ja bulimiaa. Mietinnössä mainitaan vielä muita tärkeitä tekijöitä, joita on syytä tarkastella. Tämän vuoksi kannatin mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Internet-mainonta mukautuu käyttäjien käyttäytymiseen. Mainostajat voivat kohdistaa mainonnan tiettyyn käyttäjäprofiiliin ja jättää kohderyhmän ulkopuoliset henkilöt huomiotta. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että käyttäjät vastustavat laajalti henkilökohtaisesti suunnattua Internet-mainontaa, jota pidetään usein tunkeilevana. Monista jopa tuntuu siltä, että heitä tarkkaillaan. Tutkimukseen osallistuneista henkilöistä yhteensä 62 prosenttia on huolestunut siitä, että tietosuoja sivuutetaan henkilökohtaisesti suunnatun mainonnan yhteydessä. Myös tietosuoja-asiantuntijat suhtautuvat asiaan epäilevästi, koska henkilötietoja talletetaan, vertaillaan ja yhdistetään muihin tietoihin. Jokainen käyttäjä voi teoriassa estää tämän. Linkkiä ei kuitenkaan ole helppo löytää, minkä vuoksi mietinnössä esitetään, että kuluttajien kieltäytymistä sähköpostitse lähetettyihin mainoksiin liittyvien lisämainosten vastaanottamisesta on helpotettava suoran ja toimivan linkin avulla.

Lisäksi mietinnössä pyritään siihen, että kuluttajille tiedotetaan selkeästi, ymmärrettävästi ja perusteellisesti siitä, miten heitä koskevia tietoja kerätään, käsitellään ja käytetään. Heitä koskevat tiedot on pidettävä täysin erillään mainonnan yhteydessä kerätyistä tiedoista. Yksityisten sähköpostien sisältöä ei pidä missään tapauksessa käyttää mainontatarkoituksiin ja tietokonejärjestelmien vakioasetuksia on hyödynnettävä yksityisyyden suojelemiseksi Internetissä (sisäänrakennettu yksityisyyden suoja).

 
  
  

Mietintö: Bendt Bendtsen (A7-0331/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Olen samaa mieltä tämän toimintasuunnitelman yleisistä tavoitteista; sen avulla olisi parannettava tiedonsaantia paikallisesti eli luotava keskitetty yhteyspiste ottaen huomioon, että Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varojen, jotka on tarkoitettu energiatehokkuuteen liittyviä toimia varten, käyttö on vähentynyt. Tämä johtuu siitä, että jäsenvaltiot ja alueet ovat siirtymässä noudattamaan kehityksensä kannalta monialaista lähestymistapaa energiatehokkuuteen, koska se on hyödyllinen tapa parantaa taloudellista kilpailukykyä ja vähentää polttoainepulaa. Olen myös yhtä mieltä siitä, että komission olisi kuultava paikallisia ja alueellisia edustajia, jotta voidaan määritellä energiapolitiikkaa koskeva kehityssuunta ja myöntää rahoitustukea paikallisille ja alueellisille hankkeille sellaisten innovatiivisten ohjelmien välityksellä, joissa hyödynnetään olemassa olevia energiavaroja ja rakennerahastoja. Tämän mahdollisen toimenpidekehyksen yhteydessä ehdotetaan merkittävien kannustimien luomista sellaisia alueita varten, joilla on tähän mennessä ollut keskimääräistä tärkeämpi rooli energiatehokkuuden alalla. Kannustimilla pyritään edistämään alueiden energiaomavaraisuutta ja toisaalta kannustamaan hyvien käytäntöjen jakamista kyseisten alueiden ja niiden alueiden välillä, joiden kehitys on ollut vähäistä tällä alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska olemme sitoutuneet kunnioittamaan ympäristöä, kehittämään taloudellisia energiantuotantokeinoja ja torjumaan ilmastonmuutosta. On taattava kestävä kehitys, mutta myös taloudellinen kehitys on tärkeässä asemassa. Nämä kaksi ulottuvuutta on sovitettava yhteen. Ilmastonmuutosta on mahdoton torjua ottamatta huomioon energiatehokkuutta. Tässä tarkoituksessa on asetettava kattavia ja realistisia tavoitteita, jotta energiatehokkuus ei perustu ainoastaan taloudelliseen hyötyyn. Energiatehokkuus koskee lähinnä rakennuksia, koska niiden energiatehokkuutta voidaan parantaa todella merkittävästi. Tästä syystä tuen esittelijän kantaa, jonka mukaan olisi keskityttävä käytössä olevien rakennusten kunnostamiseen, koska uusien kiinteistöjen rakentamisvauhti on hidastunut EU:ssa ja koska monien vanhojen kiinteistöjen kunnostaminen tuottaa parhaat energiatehokkuustulokset sillä edellytyksellä, että kunnostustyöt tehdään asianmukaisella tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Energiakysymys on merkittävä haaste unionille. On muistettava, missä määrin maanosamme kehitys riippuu helposta energiansaannista, mitä Euroopan valtiot ovat hyödyntäneet jo yli vuosisadan. Energiakysymys on nyt saanut uuden ulottuvuuden. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä on tullut entistä enemmän menneisyyttä. Kaksinkertainen paine, joka johtuu ilmaston lämpenemisestä ja öljyvaroihin sekä vähäisemmässä määrin kaasuvaroihin liittyvistä väistämättömistä ongelmista, pakottaa meidät kehittämään uusia ratkaisuja. Energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma on ollut käytössä vuodesta 2006 ja siinä tarkastellaan kahta tehokkuuteen liittyvää näkökulmaa. Jotta EU saavuttaisi säästöjä tavalla, joka vähentää sen riippuvuutta kansainvälisistä kumppaneistaan, tehokkuutta on tarkasteltava sekä tuotannon että kulutuksen kannalta: vähemmän energiaa kuluttavia rakennuksia, taloudellisempia koneita, mutta myös virtaviivaisempaa tuotantotekniikkaa, minkä ansiosta kilpailukyky ja innovaatio ovat yhdistettävissä mittakaavaetuihin. Lienee tarpeetonta todeta, että kannatin tätä keskeistä asiakirjaa (kuten sitovaa tavoitetta, jonka mukaan energiatehokkuutta olisi lisättävä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä), jonka myötä Euroopan unioni nousee alan johtavien toimijoiden joukkoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D) , kirjallinen. (LT) Paljon on saavutettu sen jälkeen, kun energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma otettiin käyttöön vuonna 2006; sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut monia sekä poliittisia että taloudellisia muutoksia. Näin ollen on selvää, että EU:n energiatehokkuustoimia on tarkistettava niiden mukauttamiseksi uusiin ensisijaisiin tavoitteisiin ja uuteen kehitykseen. Energiatehokkuus on kustannustehokkain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä ja muita päästöjä. Edut ovat valtavan suuret sekä taloudellisen kasvun että työpaikkojen luomisen kannalta. Vuonna 2006 hyväksytyn energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman tuloksia ja puutteita on mielestäni arvioitava perusteellisesti siten, että EU:n energiatehokkuustoimia tarkistetaan arvioinnin perusteella. On entistä ilmeisempää, että EU ei pysty saavuttamaan 20 prosentin tavoitettaan, minkä vuoksi on toteutettava tehokkaampia toimia energiatehokkuuden edistämiseksi. On kiinnitettävä suurta huomiota käytössä olevien rakennusten kunnostamiseen, koska tähän mennessä alalla ei ole saavutettu merkittävää edistymistä. Uusien kiinteistöjen rakentamisvauhti on hidastunut EU:ssa ja monien vanhojen kiinteistöjen kunnostaminen tuottaa parhaat energiatehokkuustulokset sillä edellytyksellä, että kunnostustyöt tehdään asianmukaisella tavalla. Näin helpotettaisiin EU:n kokonaisvaltaisen energiariippuvuuden vähentämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Bendt Bendtsenin valiokunta-aloitteisessa mietinnössä, joka hyväksyttiin laajalla enemmistöllä, annetaan myönteinen energia-alaan liittyvä poliittinen signaali useita päiviä Cancúnin huippukokouksen päättymisen jälkeen ja kaksi kuukautta ennen 4. helmikuuta 2011 järjestettävää energia-alan huippukokousta. Energiatehokkuus on epäilemättä yksi ratkaisevista tekijöistä pyrkiessämme suojelemaan ympäristöä. Energiasäästöt ja energiatehokkuus ovat kustannustehokkain ja nopein tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä ja parantaa energiavarmuutta. Mietinnössä vaaditaan toteuttamaan uusia toimia, jotta saavutetaan vaatimus energiatehokkuuden lisäämisestä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Pidän kuitenkin valitettavana, että tarkistus, jossa Euroopan komissiota kehotetaan käynnistämään ensi vuonna nykyisen rakennuskannan peruskorjaamista koskeva aloite, ei saanut tarvittavaa enemmistöä. Mietinnössä tyydytään vain mainitsemaan uudet rakennukset eikä siinä tarkastella nykyisten rakennusten hallintaa. Tilanne on kuitenkin se, että EU:ssa rakennusten osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska on toteutettava erityistoimia energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöön panemiseksi, erityisesti, kun on käymässä entistä ilmeisemmäksi, että EU ei saavuta tavoitettaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 20 prosentin verran. Kiinnitän huomion siihen, että energiatehokkuus on kustannustehokkain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä ja muita päästöjä. Se antaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden tukea työpaikkoja ja luoda niitä samalla, kun se vähentää riippuvuutta energiantuonnista. Euroopan parlamentti kehottaa näin ollen Euroopan komissiota laatimaan uuden energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman siten, että siinä otetaan huomioon haavoittuvien energiankuluttajien tarpeet. Parlamentti kehottaa lisäksi jäsenvaltioita toteuttamaan energiaköyhyyden vähentämiseksi kansallisten toimintasuunnitelmien tai kohdennettujen sosiaalisten toimenpiteiden kaltaisia asianmukaisia toimenpiteitä ja tehokkaita politiikkoja sekä raportoimaan säännöllisesti tämän kysymyksen ratkaisemiseen tähtäävistä toimistaan. Komission olisi myös oltava vastuussa EU:n energiapolitiikan kaikkien tärkeiden osatekijöiden kehittämistä koskevista tilastoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Haluan onnitella jäsen Bendtseniä tästä energiatehokkuutta koskevasta tärkeästä ja ajankohtaisesta mietinnöstä. Äänestin sen puolesta, koska katson, että hyvän energiatehokkuuden ansiosta on mahdollista vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä.

Tällaisista poliittisista toimista aiheutuu monenlaisia etuja: ensinnäkin luotaisiin uusia työpaikkoja, mutta olisi myös mahdollista lisätä pienten ja keskisuurien yrityksien osallisuutta, jotka ovat Italian ja Euroopan talouden yhdistävä tekijä ja joille voitaisiin tarjota innovatiivisia kehitysmahdollisuuksia. Tämä edellyttää asianmukaisten rahoitusvälineiden kehittämistä, jotta vahvistetaan ammatillista täydennyskoulutusta, tutkimusta ja tiedonsaantia. Tästä syystä olen samaa mieltä siitä, että on tarkistettava Euroopan unionin energiatehokkuuspolitiikkaa ja pantava täytäntöön konkreettisia suunnitelmia kilpailukyvyn lisäämiseksi.

Totean rakennuksista ja ekologisesta suunnittelusta, että olen yhtä mieltä siitä, että on keskityttävä käytössä olevien rakennusten kunnostamiseen, koska niiden kunnostaminen tuottaa parhaat energiatehokkuustulokset sillä edellytyksellä, että kunnostustyöt tehdään asianmukaisella tavalla. Niinpä näiden tuloksien saavuttamiseksi on edistettävä toimia, välineitä ja niin jäsenvaltioilta kuin unionilta saatavaa rahoitustukea esimerkiksi ottamalla käyttöön ad hoc -rahastoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE), kirjallinen.(CS) Energiatehokkuutta koskevassa mietinnössä vaaditaan perustellusti, että on kiinnitettävä enemmän huomiota älyverkkojen ja älykkäiden sähkömittarien kaltaisiin innovatiivisiin ratkaisuihin, uusiutuvien energiavarojen joustavampaan integroimiseen ja kokonaisvaltaisen lämmöntuotantoa koskevan strategian luomiseen. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että tavoitteeksi on asetettu, että 50 prosentissa Euroopan kotitalouksista käytettäisiin älykkäitä mittareita vuoteen 2015 mennessä ja että luku nousisi 80 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Olen tyytyväinen siihen, että energiaköyhyyden alaa koskevien lainsäädäntötoimien toteuttamista ei ehdotettu. Sanavalinnoilla tehtiin sen sijaan selväksi, että jäsenvaltiot ovat parhaassa asemassa ratkaistakseen energiaköyhyyttä koskevan ongelman, minkä vuoksi se olisi ratkaistava jäsenvaltioissa. Energiatehokkuutta olisi mahdollista parantaa myös käyttämällä 15 prosenttia EAKR:n varoista energiatehokkuuteen. Katson kuitenkin, että energiatehokkuus olisi asetettava unionin monialaiseksi painopisteeksi, jota rahoitetaan muista lähteistä kuin rakennerahastoista.

Mielestäni oli perusteltua hylätä ehdotukset yleiseurooppalaisen energia- eli hiiliveron käyttöön ottamisesta, koska se vain korottaisi energiakustannuksia ja kohdistuisi voimakkaimmin pienituloisiin ryhmiin. Katson myös, että energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden ei pitäisi olla oikeudellisesti sitovia, ja ettei pitäisi ottaa käyttöön pinta-alaan liittyviä ehtoja rakennerahastojen varojen myöntämiseksi energiatehokkuuteen perustuen.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Energiatehokkuus on keskeisessä asemassa toimitusvarmuuden lisäämisen, ilmanlaadun parantamisen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ja yhteiskuntamme kilpailukyvyn parantamisen kannalta. Energiatehokkuus tarkoittaa, että toteutetaan "enemmän" toimia "vähemmillä" varoilla. Mietinnössä esitetään kunnianhimoinen näkemys energiatehokkuuden saavuttamisesta esimerkiksi siten, että otetaan käyttöön yksittäisiä tavoitteita ja myönteisiä kannustimia. Siinä esitellään energia-alan infrastruktuurin nykyaikaistamiseen liittyviä tärkeitä tekijöitä, kuten älyverkot, energiatehokkuus rakennus- ja liikennealalla, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen sekä energia-alan tieteellisen tutkimuksen kehittäminen. Mietinnössä korostetaan, että energia-alaa koskevat tutkimus-, kehitys- ja esittelymäärärahat on kaksinkertaistettava. Rahoituksesta todettakoon, että mietinnössä kannustetaan myös käyttämään rakennerahastoja energiatehokkuuden tukemiseen, mikä asetetaan painopisteeksi EU:n talousarviossa vuoden 2013 jälkeen. Kaikki tämä huomioon ottaen haluan onnitella esittelijä Bendtseniä erinomaisesta työstä ja saavutetusta tasapainosta. Kehotan teitä kaikkia tukemaan tätä tärkeää mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Euroopan unionissa rakennusten osuus energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä noin 36 prosenttia. Energiatehokkaat rakennukset olisi asetettava etusijalle, kun energiatehokkuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa tarkistetaan seuraavan kerran. Tällä hetkellä 30 prosenttia Euroopan asuinrakennuksista on huonossa kunnossa ja kuluttaa paljon energiaa. Tästä syystä on tärkeää edistää uusien kestävien rakennuksien rakentamista mutta myös kunnostaa nykyisiä rakennuksia kestävällä tavalla. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on välittömästi käynnistettävä ohjelma, jolla tuetaan nykyisen rakennuskannan peruskorjauksia, jotta saavutetaan energiankulutukseltaan lähellä nollatasoa oleva rakennuskanta vuoteen 2050 mennessä. Energiatehokkuuden ja -köyhyyden välillä vallitsee myös yhteys. Kehotamme näin ollen komissiota valmistelemaan energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman, jossa otetaan huomioon haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien tarpeet.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (EN) Totean pitäväni tätä energiatehokkuutta koskevaa mietintöä myönteisenä, koska siinä lisätään energian toimitusvarmuutta ja tuotetaan sosiaalista ja taloudellista etua EU:n taloudelle. S&D-ryhmä on pannut merkille, että energiavarat ovat jakautuneet epätasaisesti jäsenvaltioiden välillä. EU:n solidaarisuus on aina otettava huomioon, kun säädetään energiatehokkuutta koskevia lakeja. On todettu, että energian säästäminen on yksi nopeimpia energiatehokkuutta edistäviä tekijöitä. Energiatehokkuutta edistämällä luodaan työpaikkoja ja jäsenvaltioiden hallitukset säästävät lämmityskuluista vuosittain miljardeja euroja.

Pidän erittäin myönteisenä vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavan yhteiskunnan luomista, mutta on pidettävä huoli siitä, että saavutamme oikeanlaisen tasapainon jäsenvaltioiden välillä niiden valmiuksiin ja varoihin perustuen. Olen huolestunut siitä, että Romanian kaltaisten jäsenvaltioiden odotetaan toimivan yhtäläisin edellytyksin muiden jäsenvaltioiden, kuten esimerkiksi Ruotsin kanssa, joilla on runsaasti kokemusta energiatehokkuuden alalla. Rahoitusnäkymästä N:o 8 tulee tärkeä rahoitusväline, jolla kannustetaan ja edistetään energiatehokkuutta vuosina 2014–2020.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän energiatehokkuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta laaditun mietinnön puolesta, koska siinä tehdään ympäristön ja talouden kannalta tärkeitä ehdotuksia, kuten erityisesti sellaisen unionin lainsäädännön antamisesta, jossa asetetaan sitovia tavoitteita energiankulutuksen vähentämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Unioni sitoutui vuonna 2008 vähentämään energiankulutusta 20 prosenttia viimeistään vuonna 2020 ja varmistamaan, että 20 prosenttia sen energiankulutuksesta on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Tavoite on keskeisessä asemassa, jotta unionia autetaan saavuttamaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskeva tavoitteensa ja jotta vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, ja juuri sellaisena tavoitteen olisi pysyttäväkin – tavoitteena, johon eri valtiot liittyvät vapaaehtoisesti.

Tämä edellyttää sitovien rajojen asettamisen sijaan, että jäsenvaltiot pääsevät sopimukseen ratkaisuista, joiden ansiosta on mahdollista parantaa energiatehokkuutta ja vähentää hukkaan menevän energian määrää vaikuttamatta kehitykseen ja siten, että unionin teollisuudelle ja tuottajille ei aiheuteta liikaa kustannuksia, erityisesti tällaisena taloudellisena kriisiaikana.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä mietinnössä tarkastellaan EU:n energiatehokkuutta koskevaa politiikkaa. Tähän liittyen kannatan sitovien tavoitteiden asettamista. Komission energiatehokkuudesta antamassa vihreässä kirjassa (2005/0265 lopullinen) arvioidaan, että Euroopassa olisi mahdollista luoda välittömästi tai välillisesti noin miljoona uutta työpaikkaa. Tämän tiedonannon mukaan energiatehokkuutta edistävistä toimista hyötyvät erityisesti pk-yritykset ja siinä lisätään, että kotitaloudet voisivat säästää keskimäärin tuhat euroa vuodessa toteuttamalla energiatehokkuutta edistäviä toimia.

Pakolliset energiatehokkuutta edistävät toimet ovat myös tärkeitä sikäli, että niillä vähennetään energiavajetta, joka johtuu öljyn ja kaasun tuonnista Persianlahdelta ja Venäjältä.

Olemme jo asettaneet sitovia tavoitteita uusiutuvan energian kiintiön kasvattamiseksi 20 prosentin verran Euroopan unionissa. Nykyisessä kehyksessä saavutamme vain puolet potentiaalista ilman energiatehokkuutta koskevia sitovia tavoitteita. Kyse on myös oikeusvarmuudesta ja tärkeästä merkistä, jolla ohjataan uusia sijoituksia.

EU:n ja Portugalin kannalta tämä sitova tavoite tuottaa mielestäni enemmän hyötyä kuin haittaa. Totean lisäksi, että jos EU 2020 -strategian tavoitteet eivät edisty pelkkiä aikeita pidemmälle, strategiasta ei ole minkäänlaista hyötyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Energiatehokkuuden lisäämistä koskevia lupauksia tehdään entistä enemmän, mutta riskinä on, että Euroopan unioni ei saavutakaan ehdotettuja tavoitteita eli 20:tä prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Viimeisimpien tietojen mukaan vuotuinen keskiarvo on vain yhdeksän prosenttia huolimatta siitä, että energiatehokkuuden lisääntyminen voisi osaltaan vähentää päästöjä, kulutusta ja energiariippuvuutta.

Mietintö sisältää monenlaisia tekijöitä, jotka kattavat energiatehokkuuden laajan alan asianmukaisella tavalla, vaikka siinä ehdotetaan toimia, joiden vuoksi voi olla vaikea saavuttaa asetettuja tavoitteita menestyksellisesti.

Olemme kuitenkin eri mieltä joistakin seikoista, kuten energiatehokkuuden ja niin sanotun Eurooppa 2020 -strategian välillä vallitsevasta yhteydestä. Strategiaan sisältyy energian yhteismarkkinoiden luominen, markkinapohjaisten välineiden edistäminen sekä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä, millä peitetään osa energiatehokkuuden tuottamista hyödyistä ja sivuutetaan tarve puolustaa voimakasta julkista energia-alaa, jota on edistettävä jokaisessa jäsenvaltiossa.

Vaikka olemme samaa mieltä siitä, että tavoitteiden täyttäminen edellyttää yhteisön varoja, suhtaudumme kuitenkin epäilevästi siihen, onko käytännössä mahdollista käyttää jopa 15 prosenttia EAKR:stä tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa energiatehokkuuden edistämiseksi, ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden tehtävänä on määritellä tarpeet ja painopisteet näiden varojen jakamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen.(FR) On mahdollista toteuttaa lukuisia toimia, jotka tarjoavat toistaiseksi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, jotta parannetaan energiatehokkuutta liikenne- ja rakennusalan kaltaisilla keskeisillä aloilla.

On kuitenkin epärealistista asettaa sitovaa tavoitetta energiatehokkuuden parantamisesta vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, koska ei ole olemassa arviointimenetelmää eikä yhteisiä indikaattoreita. Sen sijaan olisi keskityttävä alakohtaisiin erityistavoitteisiin, kuten sitoutumiseen vähentämään käytössä olevien rakennuksien energiankulutusta 38 prosenttia.

Rahoituksen puute vaikeuttaa merkittävästi rakennuksien kunnostamista asuinrakennuksien ja pk-yrityksien alalla. Epärealististen tavoitteiden tavoittelemisen sijaan Euroopan komission olisi esitettävä innovatiivisia ratkaisuja ja kannustettava julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia, koska tällaisen luovan ekologian avulla luodaan työpaikkoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Kannatin mietintöä, koska sen tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja siten edistää siirtymistä kestävään ja ympäristöystävälliseen talouteen. Edut ovat valtavan suuret sekä taloudellisen kasvun että työpaikkojen luomisen kannalta. Työpaikkoja syntyy sekä kaupungeissa että maaseudulla. On tunnettua, että rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa todella merkittävästi. Tästä syystä olisi keskityttävä käytössä olevien rakennusten kunnostamiseen, koska uusien kiinteistöjen rakentamisvauhti on hidastunut EU:ssa ja monien vanhojen kiinteistöjen kunnostaminen tuottaa parhaat energiatehokkuustulokset sillä edellytyksellä, että kunnostustyöt tehdään asianmukaisella tavalla. Puhtaan teknologian alalla on yhtäältä kurottava kiinni Yhdysvaltain ja EU:n sekä toisaalta Kiinan ja EU:n välinen ero. Mainitut valtiot ovat edistyneet EU:ta pitemmälle energiatehokkaita ratkaisuja edistävän lainsäädännön säätämisessä. Näin ollen EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tuettava rahoitusta lisääviä toimia ja välineitä. Energiatehokkuutta koskevia sopimuksia tukevien kansallisten energiatehokkuusrahastojen käyttöönottoa olisi kannustettava EU:n laajuisella rahoitusvälineellä. Energiatehokkuutta koskeva sopimus, jonka puitteissa asiakas maksaa takuunalaisesta energiansäästöstä, luo vipuvaikutusta, koska investoinnin takaisinmaksuaika on 2–15 vuotta. Mainittu malli luo työpaikkoja pk-yrityksissä, alentaa kuluttajien energialaskuja ja vähentää päästöjä.

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. (FI) Äänestäessäni pakollista 20 prosentin energiansäätötavoitetta vastaan – samoin kuin suurin osa poliittisesta ryhmästäni – en ottanut kantaa energiansäästön tärkeyteen vaan tapaan, jolla sitä yritetään edistää. Energiansäästön tehostamisen tärkeys on kiistatonta. Sen sijaan yritykset ratkaista niin EU:n ilmasto- kuin energiavarmuus- ja huolto-ongelmat eivät mielestäni ole kestävällä ja viisaalla pohjalla.

Kuuluisassa 20/20/20 ilmasto- ja energiapaketissa energiansäätötavoite oli ainoa ei-sitova tavoite, sillä sen oletettiin tehostuvan muiden pakollisten tavoitteiden rinnalla, kuten päästöleikkaukset ja uusiutuvien energialähteiden lisääminen. Energiansäästötavoite ei toteutunut haluamallamme tavalla, mutta nyt ennemmin kuin rasittaa yhteisöämme vielä uudella sitovalla tavoitteella, päällekkäin muiden sitovien tavoitteiden kanssa ja tietämättä kuinka tavoite saavutetaan, meidän tulisi tarkastella, olivatko nuo muut tavoitteet alun perinkään oikein asetettuja.

Päästöleikkauksia ja uusiutuvia energialähteitä koskevia tavoitteita toteuttaessaan jäsenvaltiomme ja niiden yritykset joutuvat paineen alle, jossa kiusaus tehdä lyhytnäköisiä ja kestämättömiä ratkaisuja kasvaa ylivoimaiseksi. Jos sen päälle asetetaan vielä yksi pakko, olemme tilanteessa, jossa EU sahaa kirjaimellisesti omaa oksaansa samalla jo nyt aiheuttaen ainoastaan massiivisen tulonsiirron ilman, että siitä hyötyisi sen enempää ilmasto, ympäristö tai energiavarmuutemme.

Hyvää tarkoittaessa on tapahtunut päinvastoin. Teollisuuden toimintaedellytykset globaalisti heikkenevät, uusiutuvien energialähteiden nimissä poltetaan kestämättömästi puuta, ja samaan aikaan itse ongelma, hiilidioksidipäästöt, kasvaa radikaalisti rajojemme ulkopuolella.

On aika tehdä järkeviä ja kestäviä toimia, ei lyhytnäköistä pakkosyöttöä ilman järkevää konkretiaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. (DE) Energiatehokkuuden lisääminen EU:n laajuisesti on Euroopan energiastrategian keskeinen tekijä. Sen avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja parantaa samalla energian toimitusvarmuutta nopeimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Pidän myönteisenä, että mietinnössä korostetaan investointien lisäämistä rakennuksien energiatehokkuuden alalla, millä edistetään uusien työpaikkojen luomista rakennusalalla ja pk-yrityksissä ja tuotetaan taloudellista hyötyä, joka voi olla kotitaloutta kohti vuosittain yli 1 000 euroa. Mietinnössä viitataan myös tarpeeseen lisätä energiatehokkuutta koko liikennealalla siirtymällä energiaintensiivisistä liikennemuodoista, kuten rekoista ja autoista, matalaenergisiin liikennemuotoihin, kuten juniin. Suhtaudun myönteisesti niihin mietinnön kohtiin, joissa komissiota ja jäsenvaltioita kehotetaan antamaan energiatehokkuudelle sen ansaitseman huomion ja samalla varmistamaan, että lukuisia alaa koskevia säännöksiä, jotka ovat jo olemassa EU:ssa ja jäsenvaltioissa, noudatetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatin tämänpäiväisessä äänestyksessä Bendtsenin mietintöä energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman tarkistamisesta. On selvää, että energiatehokkuuden lisääminen on nopein ja kustannustehokkain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tosiasia on, että EU:ssa rakennusten osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia. Tästä syystä katson, että rakennuksien energiatehokkuuden parantaminen on yksi tärkeimmistä toteutettavista toimista; tämä edellyttää nykyisten laitteiden uudistamista ja tehokkaamman yhteisen infrastruktuurin käyttöön ottamista rakennuksien ja lämpöjärjestelmien alalla. Puolsin äänestyksessä rakennuksien eristämiskustannuksien kattamista rakennerahastoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Marian-Jean Marinescu (PPE), kirjallinen. (RO) Energiatehokkuudesta laadittu mietintö on erittäin tärkeä, jotta hyväksytään alaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma tuleviksi vuosiksi. Se vaikuttaa laajalti hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi käytettäviin menetelmiin, talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen tietotekniikka-, rakennus- ja palvelualalla. Puolsin äänestyksessä haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien suojelun tehostamista. Kyseisten kuluttajien on hyödyttävä eniten toteutetuista energiatehokkuuden parantamistoimista. Tarvittavat investoinnit edellyttävät kuitenkin lisää rahoitusvaroja. Lisäksi äänestin kansallisten, alueellisten tai paikallisten energiatehokkuusrahastojen perustamisen puolesta. Tällaiset rahastot saattavat olla keskeisessä asemassa kehitettäessä energiatehokkuuteen liittyviä palveluja tuottavia pk-yrityksiä ja yhtiöitä. Äänestin oikeudellisesti sitovaa tavoitetta vastaan, joka koskee vähintään 20 prosentin suuruisen energiansäästön saavuttamista vuoteen 2020 mennessä, koska tällainen EU:ssa toteutettava pakottava toimi saattaa vaikuttaa kielteisesti yhteismarkkinoihin. Olen sitä mieltä, että siirtyminen kohti kestävää ympäristöystävällistä taloutta onnistuu myös määräämättä ylimitoitettuja lainsäädäntötoimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. − (IT) Jäsen Bendtsen toteaa energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman tarkistamisesta laatimassaan mietinnössä syystäkin, että kansallisissa politiikoissa ei edelleenkään hyödynnetä täysimääräisesti energiatehokkuuden alan potentiaalia. Tästä syystä meidän on vahvistettava Euroopan unionin tämänsuuntaisia strategioita. Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) Mietinnössä edistetään energiatehokkuuden periaatetta ja suositellaan energiamerkintöjä. Se on hyvä asia, vaikka olisikin ollut toivottavaa, että keskustelua olisi laajennettu kattamaan niukka energiankäyttö ja ympäristömerkinnät. Mietinnössä tarkastellaan myös energiaköyhyyttä. Tämä on hyvä uutinen. Niinpä on todella valitettavaa, että niistä tehdään mietinnössä vihreän kapitalismin välineitä, että mietinnössä kannatetaan vapaata kilpailua, että siinä vaaditaan rahoituksen välittäjiä toteuttamaan toimia ja ylistetään hiilimarkkinoiden hyviä puolia. Se tuhoaa lupaamansa edistysaskeleet.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Unionin energiapolitiikan mukaisessa toimintasuunnitelmassa on tarkasteltava seuraavia asioita: siirtymistä kohti vähähiilisiä päästöjä tuottavaa energiajärjestelmää, energian toimitusvarmuuden takaamista ja sen varmistamista, että unionin kilpailukykyä parannetaan ja kaikille kuluttajille taataan kohtuuhintaiset energiatoimitukset. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavia taloudellisia ja inhimillisiä ponnisteluja.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Luettelen seuraavassa kymmenen energiatehokkuutta koskevaa keskeistä suuntaviivaa.

1. energiatehokas tekniikka, 2. liikennetekniikka, 3. tehokas energiankäyttö, 4. energia-alan kuljetusketjujen turvallisuus, 5. energiantuotantoon käytettyjen hyödykkeiden kerääminen ja varastoiminen, 6. valtioiden ja tuottajien energian hyödyntäminen, 7. energiavarojen muodostaminen ja jakeleminen, 8. energiankulutuksen ja -tuotannon monopolin vastaiset toimet, 9. energiantuotantoon liittyvä nanoteknologia ja sen kehittäminen, 10. tehokas energia-alaa koskeva lainsäädäntö.

Mietintö ei valitettavasti kata näitä näkökulmia. Äänestin mietinnön puolesta, kun pidetään mielessä, että tärkein tehtävä on vasta alkanut.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Energiatehokkuus on ala, joka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia tulevaisuutta varten ja josta EU:lla on jo jonkin verran kokemusta. Lisäksi monet johtavat tekniikan alan yritykset sijaitsevat EU:n jäsenvaltioissa. Sen lisäksi, että ala tuottaa ilmeistä hyötyä ympäristölle, se mahdollistaa myös talouskasvun lisäämisen ja työpaikkojen luomisen. Aiemmin on käynyt ilmi, että EU asettaa itselleen usein kunnianhimoisia tavoitteita, joita sen on sitten vaikea saavuttaa tai joita se ei saavuta lainkaan. Sama saattaa päteä rakennuksiin, joiden energiansäästövalmiudet ovat tietysti suuret.

On huomattavan paljon yksinkertaisempaa toteuttaa tällaisia toimia uusissa kuin nykyisissä, vanhemmissa rakennuksissa. Suojeltuihin rakennuksiin liittyy erityisiä ongelmia. Totean viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä, että tilanteen ei pidä antaa karata käsistä määräämällä energiatehokkuutta lisääviä toimia, joiden toteuttaminen on niin kallista, että elinkustannukset nousevat pilviin. Äänestin tämän mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Voi vain yhtyä esittelijän toteamukseen siitä, että "energiatehokkuus on kustannustehokkain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä ja muita päästöjä." Lisäksi energiatehokkuutta parantavat toimet edistävät talouskasvua ja työpaikkojen luomista. Ilmiö on havaittavissa esimerkiksi uusissa jäsenvaltioissa, joissa on odotettavissa laajamittaisia haasteita.

On myös mainitsemisen arvoista, että tuki, jota Euroopan unioni myöntää rakennuksien eristämistoimien toteuttamiseksi, on yksi näkyvimmistä koheesiopolitiikkaan liittyvistä piirteistä. Kunnostetut rakennukset ovat parhaita osoituksia Euroopan unionista kyseisellä alueella. Tämä huomioon ottaen kannatan mietinnön ehdotuksia, jotka koskevat energiatehokkuuden parantamiseen liittyvien menojen lisäämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman puolesta, koska olen sitä mieltä, että on tärkeää auttaa Euroopan unionia sen pyrkiessä kohti ympäristöystävällistä ja kestävää tulevaisuutta. Energiankulutuksen vähentäminen energiainfrastruktuurien ja kaupunkien kehittämisen alalla toteutettavien järjestelmäinnovaatioiden avulla on tavoite, jonka unioni on asettanut uudessa toimintasuunnitelmassa; komissio esittelee sen helmikuussa. Olen myös sitä mieltä, että tavoitteiden ei pidä olla sitovia, koska mikäli nopeutamme ajoitusta, on mahdollista, että aiheutamme rahoituksellista haittaa yrityksille ja yksityishenkilöille. Toimintasuunnitelmaa koskevien toimien on oltava yhdenmukaisia kansallisten suunnitelmien kanssa, jotta voidaan laatia yhteiset perusteet energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden arvioimiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Esittelijä, joka on PPE-ryhmän jäsen, tekee energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman tarkistamisesta laatimassaan mietinnössä tasapainoisen ehdotuksen 20 prosentin suuruisen energiansäästön saavuttamiseksi – tavoite, jonka Eurooppa-neuvosto asetti vuonna 2007.

Käytännönläheinen tapa toteuttaa energiatehokkuutta koskevaa politiikkaa yksittäisten tavoitteiden välityksellä ja asettamatta oikeudellisesti sitovia tavoitteita, mitä esittelijä ehdotti, vaikutti mielestäni vallitsevassa taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa tarkoituksenmukaisimmalta menetelmältä kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta hyväksyi kuitenkin ratkaisun, jonka mukaan otetaan käyttöön vähintään 20 prosentin suuruista energiansäästöä koskevia pakollisia tavoitteita; sosialistiryhmä, liberaaliryhmä ja vihreä ryhmä hyväksyivät tarkistuksen äänestyksessä.

Äänestin mietinnön puolesta ja korostan siihen sisältyviä yhteisössä ja jäsenvaltioissa toteutettavia eri toimia energiatehokkuuden tukemiseksi: alaa koskevan voimassa olevan lainsäädännön täytäntöön paneminen, kaupunkien energiatehokas kehittäminen, energiatehokkaiden rakennuksien rakentaminen sekä näiden ja muiden toimien rahoittaminen luomalla kansallisia energiatehokkuusrahastoja.

On syytä painottaa, että tämä Euroopan parlamentin mietintö on tärkeä panos Euroopan komissiossa parhaillaan toteutettavan energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman tarkistamisen kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Osittain siitä syystä, että alkuperäiseen suunnitelmaan tehtiin lukuisia parannuksia, olen jäsen Bendtsenin kanssa samaa mieltä siitä, että energiatehokkuus on kustannustehokkain keino vähentää hiilidioksidipäästöjä ja muita päästöjä ja että se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tukea ja luoda työpaikkoja vähentäen samalla riippuvuutta energiantuonnista. Hän toteaa, että komission mukaan energiansäästöstä saatava taloudellinen hyöty voi olla kotitaloutta kohti vuosittain yli 1 000 euroa.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Energiatehokkuus on kustannustehokkain ja nopein tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä ja muita päästöjä. Edut ovat valtavan suuret sekä taloudellisen kasvun että työpaikkojen luomisen kannalta tietotekniikan, rakentamisen ja palvelujen aloilla. Työpaikkoja syntyy sekä kaupungeissa että maaseudulla, useimmissa tapauksissa pk-yrityksissä, ja ne ovat paikallisia työpaikkoja, joita ei voida ulkoistaa. Komissio aikoo esittää vuoden 2011 alussa uuden tarkistetun suunnitelman, jonka on sisällettävä seuraavat tekijät: - EU:n sitova tavoite energiatehokkuuden lisäämisestä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä - kaikkiin energiapolitiikkoihin sisällytettävät toimet energiaköyhyyden torjumiseksi - energiapalveludirektiivin tarkistaminen vuonna 2011 - älyverkkoihin tehtävien sijoituksien kannustaminen ja jäsenvaltioiden mukautuminen sisämarkkinoita koskevaan kolmanteen lainsäädäntöpakettiin sisältyvään vaatimukseen, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 80 prosentissa rakennuksista on älykkäät mittarit - jäsenvaltioiden on asetettava vuotuiset rakennuskannan kunnostamistavoitteet - komission on edistettävä politiikkoja, jotta saavutetaan rakennuksien lähes nollaenergiataso vuoteen 2050 mennessä - komission on tarkasteltava innovatiivisia rahoitusmalleja, kuten uusiutuvia rahoitusvälineitä, jotta saavutetaan alalle asetetut tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Teresa Riera Madurell (S&D), kirjallinen. (ES) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni on tärkeää, että 20 prosentin energiatehokkuustavoite on pakollinen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvistä mutta myös sosiaalisista syistä. Suuri osa Euroopan kotitalouksien varoista menee energialaskujen maksamiseen. Sellaisten tehokkaiden toimien käyttöön ottaminen, jolla vähennetään energiajätettä ja autetaan vähentämään energiaköyhyyttä, on sosialistinen tavoite.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. (FR) Sitä odotellessamme, että avaruuden aurinkoenergiaan liittyvästä järjettömästä haasteesta tulee totta ja koko maailma pääsee hyödyntämään tätä lähes ehtymätöntä sähköistä mannaa, Euroopan unionin on nykyisen energiapolitiikkansa nimissä tyydyttävä hankkimaan energiansa mahdollisimman monesta lähteestä ja noudattamaan energiatehokkuuden periaatetta. Tämä on keskeinen painopisteala unionin strategiassa seuraavalle vuosikymmenelle, mitä korostetaan jäsen Bendtsenin laatimassa mietinnössä, jonka Euroopan parlamentin jäsenien enemmistö hyväksyi tänä iltapäivänä. Pidän erityisen myönteisenä niiden sitovien tavoitteiden hyväksymistä, joiden mukaan energiansäästöä on saavutettava 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, minkä ansiosta EU säästäisi noin 100 miljardia euroa. Tämä edellyttää selvästi lisätoimien toteuttamista niinkin erilaisilla aloilla kuin energiapalvelujen alalla sekä liikenne- (mihin mennessä on tarkoitus laatia kehys sähköisten ajoneuvojen standardisoimista varten?) ja rakennusalalla. Viimeksi mainittu ala edellyttää erityistä huomiota, koska tiedämme, että Euroopan unionissa rakennusten osuus energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä noin 36 prosenttia. Esimerkiksi julkisten rakennusten energiatehokkuutta voitaisiin parantaa todella merkittävästi, mikä edistäisi siirtymistä vakaaseen ympäristöystävälliseen talouteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Tämä mietintö on painokas ja oikea-aikainen muistutus komissiolle ja neuvostolle energiansäästöä koskevan sitovan tavoitteen merkityksestä 4. helmikuuta 2011 järjestettävää keskeistä energiahuippukokousta edeltävänä aikana ja komission valmistellessa energiatehokkuutta koskevaa toimintasuunnitelmaansa. EU:n on toteutettava kunnianhimoisia energiansäästöä ja energiatehokkuutta edistäviä toimia, mikäli sen halutaan vastaavan energian toimitusvarmuuden ja ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin. Toimet ovat myös taloudellisesti järkeviä, luovat työpaikkoja ja pienentävät kuluttajien energialaskuja. Jäsenvaltiot eivät ole toistaiseksi onnistuneet täyttämään sitoumustaan energiankulutuksen vähentämiseksi 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä saavutetun edistymisen riittämättömyyden vuoksi. Tekemällä tavoitteesta sitova autetaan varmistamaan (kuten uusiutuvan energian tapauksessa), että EU:n hallitukset tosiaan täyttävät sitoumuksensa.

Mietinnössä kehotetaan myös toteuttamaan voimakkaampia toimia rakennuksien energiankulutuksen vähentämiseksi, erityisesti kunnostamalla nykyistä rakennuskantaa. Ongelma on ratkaistava päättäväisesti, koska EU:ssa rakennusten osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia. Vihreä ryhmä toivoo, että tätäkin tärkeää asiaa tarkastellaan EU:n energiahuippukokouksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma on kustannustehokas keino lisätä talouden kilpailukykyä ja taata energian toimitusvarmuus Euroopan unionissa. Energiatehokkuuden parantamisen alullepanoa koskeva suunnitelma on myös hyvä tilaisuus kehittää pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Bendtsenin mietinnössä kiinnitetään perustellusti huomiota tehokkaaseen energiankäyttöön ilman, että sen kuluttamista olisi vähennettävä, koska energiankäyttö kasvaa jatkuvasti jäsenvaltioissa. Uuden energiatekniikan käyttö rakennus- ja liikennealalla tuottaa merkittävää säästöä koko unionille. Jotta tällaiset menetelmät olisi mahdollista ottaa käyttöön, tarvitaan kansalaisille suunnattua tiedotuskampanjaa ja energiansäästötekniikan kustannuksien alentamista. Innovatiivisten laitteiden korkea hinta on nimittäin niiden käytön suurin este. Sitovien tavoitteiden hyväksyminen vuotta 2020 silmällä pitäen on vaikeaa monille jäsenvaltioille.

On kuitenkin muistettava, että jokainen jäsenvaltio on eri vaiheessa energiapolitiikan kehityksen suhteen. Sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvan energian osuuden olisi oltava 20 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä, saattaa osoittautua liian vaikeaksi haasteeksi erityisesti 12 uuden jäsenvaltion kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti on ilmoittanut kannattavansa pakollisen 20 prosentin energiansäästötavoitteen saavuttamista vuoteen 2020 mennessä. Ennusteiden mukaan EU saavuttaa vain 11 prosentin energiansäästötavoitteen nykyisen politiikkansa avulla. Samalla kotitaloudet hukkaavat vuosittain tuhat euroa energiakuluihin ja me viemme vuosittain jopa 350 miljardin euron arvosta vaurauttamme öljyvarannoiltaan rikkaisiin valtioihin. Parantamalla rakennuksien eristystä, tehostamalla energiankuljetusta ja käyttämällä tehokkaampia laitteita pienennetään kuluttajien ja yrityksien energialaskuja.

Tällaisten tehokkaiden toimien toteuttaminen kariutuu usein sellaisiin seikkoihin kuin korkeisiin investointikustannuksiin tai saatavaa hyötyä koskevaan epävarmuuteen. Jos jäsenvaltioiden ministerit kannattavat ehdotusta, hallituksien on lisättävä energiansäästötoimille myönnettävää tukea. Toimet tuottavat viime kädessä hyötyä, koska energialasku pienenee.

Energiansäästö on meidän kannaltamme edullisin keino saavuttaa ilmastotavoitteemme ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 560 miljoonaa tonnia. Tästä syystä meidän on energiansäästön avulla jopa mahdollista hieman tiukentaa ilmastotavoitettamme. Valitettavasti olemme edelleen hyvin kaukana tavoitteesta: tuoreen raportin mukaan EU:n on kolminkertaistettava tavoitteensa, mikäli tarkoituksena on saavuttaa 20 prosentin energiansäästötavoite. Tämän vuoksi on tärkeää, että tavoite asetetaan sitovana kaikille EU:n jäsenvaltioille.

 
  
MPphoto
 
 

  Konrad Szymański (ECR), kirjallinen. (EN) ECR-ryhmään kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet katsovat, että energiatehokkuus on keskeisessä asemassa pyrittäessä auttamaan EU:ta saavuttamaan sen uusiutuvaa energiaa ja päästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet. Se on myös keskeisessä asemassa pyrittäessä varmistamaan energian toimitusvarmuus ja edistämään taloudellista kilpailukykyämme. Kannatamme suurelta osin mietinnön sisältöä, kuten keskittymistä älyverkkoihin ja älykkäisiin mittausjärjestelmiin, Euroopan investointipankin ja yksityisen sektorin rahoitusta sekä tutkimuksen ja kehityksen hyödyntämistä energiatehokkuuden edistämiseksi. ECR-ryhmään kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet eivät kuitenkaan kannata sitovia energiatehokkuustavoitteita. Olemme sitä mieltä, että EU:ta ja jäsenvaltioita on jo kannustettu toteuttamaan energiatehokkuutta koskevaa politiikkaa uusiutuvaa energiaa ja päästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden sekä energiapalveludirektiivin mukaisten energiansäästötavoitteiden välityksellä. Tästä syystä ECR-ryhmän jäsenet äänestivät tyhjää tästä mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. − (DE) Äänestin Bendtsenin mietintöä vastaan, koska lukuja on jälleen kerran muutettu ja tavoitteet ovat rajoittavia. On totta, että kyse ei ole lainsäädäntömietinnöstä, mutta ympäristömerkintädirektiivistä aiheutuneet seuraukset ovat osoittaneet, miten huolellisesti näitä asioita on tarkasteltava. Hehkulamppuja koskevan kiellon seurauksena jouduin tyhjentämään huoneen elohopeaa sisältäneen energiansäästölampun rikkouduttua, jotta vältyttiin ihmisten terveydelle aiheutuvilta vahingoilta. Juuri tällaiset asiat on estettävä hyvissä ajoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Hermann Winkler (PPE), kirjallinen. (DE) Äänestin mietintöä vastaan. Pidän myönteisenä tapaa, jolla energiatehokkuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa tarkastellaan mietinnössä. Katson kuitenkin, että on virhe määrätä pakollisia energiatehokkuustavoitteita "ylhäältä käsin" ja asettaa pakollisia nykyaikaistamis- ja kunnostamistavoitteita yksityisille ja julkisille rakennuksille (kuten kouluille). Aikana, jolloin alueiden, paikallisviranomaisten ja yksityisten kotitalouksien varat ovat tiukalla, tällaiset epärealistiset vaatimukset rasittavat niitä liikaa. Mainittakoon esimerkiksi, että EU:n komissio, jonka rakennuksiin kohdistettiin uusia tehokkuuskriteerejä, joutui hiljattain myöntämään, että se ei pysty täyttämään rakennuskannan energiaremonttia koskevia lisävaatimuksia. EU:n ei pidä vaatia muilta asioita, joita se ei pysty itse toteuttamaan.

Monien saksilaisten keskisuurien yrityksien ja erityisesti pienyrityksien kannalta nämä toimet menevät aivan liian pitkälle. Ne aiheuttavat yrityksille liikaa rasitusta ja johtavat selvästi työpaikkojen menettämiseen ja kuluttajien kustannuksien kasvamiseen. Meidän on mielestäni suhtauduttava kriittisesti erityisesti kehotukseen soveltaa energiatehokkuutta koskevia kriteerejä julkisessa hankintapolitiikassa. Oikea tapa säästää energiaa edellyttää unionin kansalaisten kouluttamista ja verokannustinjärjestelmien käyttöön ottamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Joachim Zeller (PPE), kirjallinen. (DE) Vastustan mietintöä. Vaikka se sisältääkin harkitsemisen arvoisia ehdotuksia, en arvosta tyhjiin eleisiin perustuvaa politiikkaa, jossa vaaditaan sellaisten rajoittavien toimien toteuttamista, joita on lähes mahdoton panna täytäntöön. Paikallisille ja alueellisille viranomaisille sekä yksityisille asunnonomistajille esitetyt kehotukset toteuttaa energiaremontteja kiinteistöissä ovat erityisen turhia, kun otetaan huomioon kaikkien osapuolien taloudellinen tilanne. Jopa EU:n komissio joutui myöntämään, että se ei pysty täyttämään rakennuskannan energiaremonttia koskevia kattavia vaatimuksia. Väitteestä, jonka mukaan energiaremontit tuottavat välitöntä kustannussäästöä, ei myöskään ole saatu todisteita. Tuotantoon ja infrastruktuurin ylläpitoon sekä uusiutuvan energian tuotantolaitteisiin tehtyjen sijoituksien seurauksena energiakustannukset nousevat nopeammin kuin tilannetta voidaan tasapainottaa energiatehokkuustoimista mahdollisesti saatavilla säästöillä. Voimassa oleva EU:n energiatehokkuutta koskeva direktiivi vuodelta 2002 on pantu täytäntöön hyvin eri tavoin yksittäisissä jäsenvaltioissa, minkä vuoksi unionissa ei noudateta yhteistä lähestymistapaa asiaan. On epäasianmukaista painottaa rakennerahastojen laaja-alaisempaa käyttöön ottamista energiatehokkuustoimien kustantamiseksi tällä hetkellä käytävien rahoitusalaa koskevien keskustelujen valossa. Kannatan voimakkaasti energiatehokkuudesta käytävää keskustelua, joka perustuu kaikkien politiikan tasojen väliseen laajaan yhteisymmärrykseen ja johon osallistuvat kaikki asianomaiset toimijat, sekä kannustinjärjestelmien luomista. Vastustan kuitenkin "ylhäältä käsin" annettuja määräyksiä, joiden kustannukset jäävät muiden maksettaviksi.

 
Päivitetty viimeksi: 18. huhtikuuta 2011Oikeudellinen huomautus