Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B7-0001/2011).

Käsittelemme komissiolle osoitettuja kysymyksiä.

Ensimmäinen osa

Rares-Lucian Niculescun laatima kysymys numero 14 (H-0629/10)

Aihe: Eurooppalaisten varojen käyttö

Financial Times -lehdessä hiljattain ilmestyneen artikkelin mukaan Euroopan unioni on toistaiseksi käyttänyt ainoastaan 10 prosenttia niistä 347 miljardista eurosta, jotka on vuoteen 2013 asti osoitettu köyhien alueiden kehittämiseen.

Samassa artikkelissa todetaan, että pk-yrityksille tarkoitetut tuet päätyvät monikansallisille yrityksille (Coca-Cola, IBM, Nokia, Siemens) ja että jotkin suuret yritykset (Twinings, Valeo) käyttävät unionin tukia siirtääkseen toimintaansa halvemman työvoiman maihin, vaikka tällaiset käytännöt kielletään tukisäännöissä yksiselitteisesti.

Mikä on komission kanta artikkelissa esitetyistä tiedoista ja mitä ratkaisuja komissio ehdottaa, jotta tällaiset tilanteet vältetään tulevaisuudessa?

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio suhtautuu myönteisesti Financial Timesin esittämään tarkasteluun, koska se on tärkeä panos koheesiopolitiikan tehokkuutta ja tuloksellisuutta koskevan julkisen keskustelun avaukselle ja laajentamiselle.

Komissio on tietoinen siitä, että ohjelmakauden alussa varojen käyttöönotto on tavanomaisesti hidasta. Kaikkein viimeisimmät tiedot kuitenkin osoittavat, että komissio on suorittanut enemmän koheesiopolitiikan maksuja vuoden 2010 neljännen neljänneksen aikana kuin koskaan enemmän. Valtaosa suoritetuista maksuista oli välimaksuja, toisin sanoen palautuksia menoista, jotka oli jo tehty ja varmennettu jäsenvaltioissa. Näin ollen on selvää, että koheesiopolitiikan menot vauhdittuvat, kuten on nähty edellisinä ohjelmakausina. EU:n jäsenvaltioille osoittamien maksujen hyödyntämisaste on nyt 21 prosenttia koheesiorahaston kohdalla, 22 prosenttia Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kohdalla sekä 23 prosenttia Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kohdalla.

Monikansallisille ja suurille yrityksille tarjottavasta tuesta komissio haluaa täsmentää, että koheesiopolitiikan tärkein tavoite on kasvu ja uusien työpaikkojen luominen erityisillä alueilla ja jäsenvaltioissa. Kaikenlainen tuotannollisten investointien tukeminen on siis nähtävä tässä yhteydessä.

Työpaikkojen luomisen ja talouskasvun edistäminen voidaan toteuttaa monin tavoin aina pienten yritysten perustamisesta suurten yritysten tukemiseen. Koheesiopolitiikan toimilla tuetaan tuotannollisia investointeja, jotka on pääosin kohdennettu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, kuten EAKR:n ja ESR:n säännöksissä on täsmennetty. Komissio korostaa myös pienten ja keskisuurten yritysten roolia nykyisistä ohjelma-asiakirjoista käytävien neuvottelujen aikana. Valtaosa tuotannollisista investoinneista ja investoinneista sisäsyntyisiin potentiaaleihin kohdennetaan pk-yrityksiin. On kuitenkin saattanut olla tapauksia, joissa säännösten mukaisesti suurille yrityksille on myönnetty yhteisrahoitusta, kunhan ne noudattavat kyseessä olevien rahastojen ja ohjelmien tavoitteita.

Kaiken kaikkiaan koheesiopolitiikalla on myönnetty noin 55 miljardia euroa yritystukea vuosien 2007 ja 2013 välillä, ja siitä suuri osa tukee pk-yritysten innovointia. Komissio haluaa tähdentää, että monikansalliset yhtiöt eivät ole ESR:stä myönnetyn tuen edunsaajia. Työntekijät saavat yhteisrahoitettua koulutusta. ESR:llä tuetaan ihmisiä. On kysymys koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tarjoamisesta ja taitojen parantamisesta, jotta ihmisiä voidaan auttaa valmistautumaan työpaikan etsimiseen. Työntekijä, joka on ollut töissä jossakin tietyssä yrityksessä, voi sitten hyvin saada paikan toisesta yrityksestä. Sen vuoksi tärkeintä on se kyvyistä muodostuva pääoma, jonka työntekijät onnistuvat rakentamaan ja joka tukee heidän integroitumistaan työmarkkinoille, eikä koulutusta tarjoavan yrityksen nimi tai muoto.

Komissio katsoo, että tukitoimien kannalta yritysten ei pitäisi saada Euroopan unionin rahoitusta investointeihin, joiden myötä sama yritys vähentää työpaikkoja jollakin toisella Euroopan unionin alueella, koska ESR-investoinnin nettovaikutus saattaisi olla nolla tai jopa miinusmerkkinen. Niissä tapauksissa, joissa koheesiopolitiikan mukaista tukea saanut yritys lopettaa toimintansa tai lakkaa tukemasta jotakin hanketta, viiden vuoden kuluessa – tai kolmen vuoden kuluessa pk-yritysten tapauksessa – rahoitus on maksettava takaisin.

Viimeinen ja keskeinen asiani on se, että vaikka eräitä asioita on parannettava, tämän ei pitäisi jättää varjoonsa sitä huomattavan myönteistä vaikutusta, joka koheesiopolitiikalla on. Vakuutan teille, että komissio ei välttele näitä ongelmia. Olemmekin aikaisemmin ehdottaneet muutoksia, joista osa on otettu käsiteltäväksi, ja aiomme pyrkiä parantamaan koheesiopolitiikkaa. Koheesiopolitiikka tarjoaa selkeitä etuja Euroopan unionin köyhimmille alueille, mutta se on selkeästi myös muun Euroopan etu.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE). – (RO) Haluan kiittää komission jäsentä hänen antamansa tiedon laadusta. Esittäisin kuitenkin yhden kommentin. Kun käsittelemme tällaista aihetta tämänkaltaisessa keskustelussa, mielestäni meidän olisi pikemmin keskityttävä tuleviin toimiin, joilla pyritään varmistamaan, että vältämme vastaavat tilanteet. Jos saan sanoa, meidän olisi tärkeämpää kysyä itseltämme vähentävätkö nämä luvut todennäköisesti kansalaisten luottamusta Euroopan unionin toimielinten työhön, kun ne tulevat yleiseen tietoon.

  Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan kiittää teitä erityisesti selvennyksestä, koska se tarjoaa perustan järkevälle keskustelulle sekä selkeän sitoumuksen pienille ja keskisuurille yrityksillemme. Luovathan ne kaksi kolmasosaa Euroopan työpaikoista ja maksavat 80 prosenttia veroista. Kysymykseni on näin ollen se, uskotteko te, että tiukennamme tulevaisuudessa tutkimuspuitteiden ehtoja ja tutkimusinfrastruktuuria jonkin verran lisää?

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, haluan esittää seuraavan kysymyksen. Rakennerahastoista ja erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta tuleva raha on hyvin tärkeää. Sillä pyritän parantamaan työntekijöiden pätevyyttä ja säilyttämään työpaikkoja, jotta ne täytettäisiin pätevillä ihmisillä. Kysyn kuitenkin, uskotteko, että edellytykset ovat samat vauraiden kansainvälisten yhtiöiden kohdalla, koska niiden on annettava oma panoksensa saadakseen rahaa rakennerahastoista tai Euroopan sosiaalirahastosta, verrattuna pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka haluavat myös kouluttaa työntekijöitään ja haluavat päteviä työntekijöitä? Pidättekö mahdollisena jonkinlaisia ehdotuksia, kun otetaan huomioon, että pienet ja keskisuuret yritykset eivät voi hyötyä yhdenvertaisista edellytyksistä?

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, kiitos kysymyksistänne.

Tutkimusinfrastruktuurista totean, että pienet ja keskisuuret yritykset saavat jo huomattavia varoja Euroopan kehitysrahastosta, etenkin innovoinnin kannustamisen alalla, jossa ne saavat innovointitukia monia kymmeniä miljardeja euroja. Ajanjaksona 2000–2006 kaikkiaan yli 30 000 yritystä suuntasi toimensa tähän alaan keskitetysti. Keskitämme huomiomme siihen, että myös tutkimusinfrastruktuurin merkitystä olisi vahvasti painotettava etenkin tulevaisuudessa, eikä pelkästään talouden vaan myös perustutkimuksen alalla. On mahdollista, että tuemme jopa nykyisenä ajanjaksona ensimmäistä kertaa tällaisin varoin tutkimusinfrastruktuurihanketta, joka sisältyy myös Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi ESFRI:n etenemissuunnitelmaan. Tätä hanketta koskevat tutkimukset ovat näet paljastaneet, että sillä on hyvin vahva vaikutus yksittäiseen alueeseen siten, että itse hankkeen ulkopuolella syntyy työpaikkoja. Ne eivät ole pelkästään tutkimusalan työpaikkoja vaan työpaikkoja syntyy myös yrityksissä, jotka toimittavat näitä hankkeita varten tavaraa, koska jopa aivan perustavaa laatua oleva tutkimusinfrastruktuuri tarvitsee palveluja ja tarvikkeita. Toisin sanoen se voisi olla todellinen keskipiste alueen erityisalueella, tässä tapauksessa eräällä Unkarin alueella. Tämän pitäisi myös lähettää signaali tulevalle ohjelmakaudelle ehkäpä yliopistoille, jotka myös viime kädessä voivat hyötyä konkreettisista vaikutuksista. Jo nyt miltei kolmas yliopistojen tutkimustoiminnoista toteutetaan sovelletun tutkimuksen alalla, joka on lopulta hyödyksi taloudelle ja luo kestäviä työpaikkoja.

Palaisin nyt arvoisan parlamentin jäsenen kysymykseen ja totean, että Euroopan sosiaalirahaston puitteissa yleensä työhön palkatut tai tilapäisesti palkatut työntekijät saavat tukea koulutuksessa, jotta he saavuttaisivat sellaisen aseman, jonka ansiosta heidän työllistymisnäkymänsä paranevat. Tämä voi tapahtua yrityksessä, jossa he työskentelevät, tai jos he eivät ole työssä, se voidaan toteuttaa, jotta heidän taitonsa paranisivat tai jotta he saisivat paremman pätevyyden muita mahdollisia työpaikkoja varten. Voin antaa teille esimerkin, koska ehkä tämä on se, johon vihjasitte ja koska se on herättänyt paljon arvostelua. Kysymys on siitä, että esimerkiksi McDonald'sin työntekijöille on tarjottu lisäkoulutusta. Tässä on tehtävä selkeä ero: nämä olivat lisäkoulutustoimia McDonald'sin työntekijöille, jotta heillä olisi parempi pätevyys työmarkkinoilla ja työelämässä. Kuten tiedätte, usein on kuitenkin jonkin verran arvosteltu sitä, että McDonald'sin työpaikat, joita kutsutaan lempinimellä McJobs, ovat usein osa-aikaisia työpaikkoja, jotka eivät edellytä sen suurempaa pätevyyttä, ja usein niitä tekevät opiskelijat. Kysymys on näiden ihmisten taitojen kohentamisesta. Kun puhutaan työpaikan sisällä toteutettavasta lisäkoulutuksesta, kuten tässä hankkeessa, McDonald's esimerkkinä mainittuna vastaa itse kaikista kustannuksista. Toisin sanoen pyrimme kaikin keinoin varmistamaan, että työntekijöille tarjottavassa lisäkoulutuksessa keskitytään heidän omiin henkilökohtaisiin pätevyyksiinsä. Tämän pohjalta totean, ettei sillä ole mielestäni merkitystä, missä nämä ihmiset ovat töissä, vaan tavoitteemme on pikemmin oltava jokaisen henkilön taitojen parantaminen entisestään. Tavoitteemme on, että ihmiset sopeutuisivat paremmin näihin yhä vaihtelevampiin työmarkkinoihin ja näin vältyttäisiin työttömyydeltä aina, kun se on mahdollista.

  Puhemies. – (EN) Kinga Gönczin laatima kysymys numero 16 (H-0639/10)

Aihe: Eurooppalainen Progress-mikrorahoituspalvelu

Eurooppalaisen Progress-mikrorahoituspalvelun täytäntöönpano vaikuttaa kestävän odotettua kauemmin, mikä voi vaarantaa sen tarkoituksen ja on selvästi ristiriidassa sen kanssa, miten nopeasti se hyväksyttiin maaliskuussa 2010.

Miten komissio aikoo nopeuttaa prosessia ja varmistaa, että eurooppalainen Progress-mikrorahoituspalvelu saavuttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset ja kuvastaa samalla oikeaa maantieteellistä tasapainoa?

Mitä komissio aikoo tehdä saadakseen jäsenvaltiot rahoittamaan mentorointi- ja koulutusohjelmia ja myös varmistamaan, että Euroopan sosiaalirahaston varoista tuetaan sovitulla tavalla koronmaksua? Miten komissio aikoo varmistaa, että tieto eurooppalaisesta Progress-mikrorahoituspalvelusta saavuttaa kohdeyleisön?

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (EN) Hyvät kollegat, olen iloinen voidessani kertoa, että molemmat eurooppalaisen Progress-mikrorahoituspalvelun osat eli takausosa ja kassatuoteosa ovat nyt täysin operatiivisia. Vain kolme kuukautta päätöksen voimaantulosta komissio vei päätökseen toimeksiannon Euroopan investointirahastosta käynnistääkseen takaustoimet mikrorahoituksen tarjoajille.

Viime marraskuussa komissio perusti erityisinvestointivälineen. Tämän tuloksena ensimmäiset mikrolainat myönnetään tästä kuusta lähtien. Olen myös iloinen voidessani ilmoittaa, että komissio on menestyksekkäästi varmistanut lisärahoituksen mikroyrittäjille Euroopassa. Euroopan investointipankki sovittaa Euroopan unionin 100 miljoonan euron suuruisen rahoitusosuuden, ja lisäosuuksia on suunnitteilla. Näin ollen Progress-mikrorahoituspalvelun kokonaismäärä nousee suunnitelmien mukaan noin 500 miljoonaan euroon. Näillä rahoilla tuetaan työttömiä, sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsiviä tai haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, joilla on vaikeuksia saada lainaa perinteisiltä lainamarkkinoilta. Yhteyden saannin varmistaminen näihin kohderyhmiin ja maantieteellisen tasapainon edistäminen ovat sen toimivaltuuden avainseikat, jotka komissio on osoittanut Euroopan investointirahastolle.

Tähän mennessä hyväksytyt tai valmisteilla olevat toimet antavat ymmärtää, että molemmat tavoitteet saavutetaan. Jo vuodesta 2011 lähtien mikrolainoja myönnetään Belgiassa toimivan vasta perustetun mikrorahoituslaitoksen kautta, joka keskittyy epäedullisessa asemassa oleviin kaupunkiyhteisöihin, sekä Alankomaissa toimivan säätiön kautta, joka kohdistaa toimensa yksityisiin ihmisiin, joilla ei ole mahdollisuuksia saada tavanomaista lainaa. Euroopan investointirahasto on ilmoittanut, että valmisteilla olevat toimet tasapainotetaan myös maantieteellisen kattavuuden mukaan. On arvioitu, että noin 40 prosenttia toimista koskee Eurooppaan investoivia välittäjiä ja 60 prosenttia Keski- ja Itä-Eurooppaan investoivia välittäjiä. On hyvin tiedossa, että mikrorahoitus on kaikkein tehokkain väline, jos liiketoiminnan aloittajia ja mikroyrityksiä tuetaan liiketoiminnallisten tukitoimien kautta.

Komissio aikoo siis ryhtyä toimiin tukeakseen Euroopan sosiaalirahaston hallinta-asiantuntijoita ja välitason toimijoita ammatinharjoittamisen ja mikroyritysten toiminnan kannustamisessa.

Nykyisellä ESR:n ohjelmakaudella jäsenvaltiot ovat korvamerkinneet yli 2,7 miljardia euroa yrittäjyyden edistämiseksi. Yrittäjiä voidaan tukea myös korkoalennusten kautta. Jäsenvaltioiden on kuitenkin tehtävä päätös siitä, tuetaanko näitä korkoalennuksia ESR:n kautta vai ei. Nyt vain yksi jäsenvaltio eli Liettua on ilmoittanut, että se aikoo hyödyntää tätä mahdollisuutta.

Komissio aikoo myös edistää Progress-mikrorahoituspalvelua koskevaa tiedotusta. Mikrorahoituksen tarjoajat, jotka ovat kaikkein lähimpänä kohteena olevia edunsaajia, antavat tietoa mikrolainojen saatavuudesta. Komissio aikoo hyödyntää nykyisiä työvoimapalveluverkkoja, ESR:n hallinta-asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjä tarjotakseen tietoa mikrorahoituspalvelun etenemisestä.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä asiana totean, että Nuoret liikkeellä -kampanjassa kiinnitetään erityishuomiota erilaisista lähtökohdista olevien nuorten mahdollisuuksiin perustaa omia yrityksiä ja saada mikrolainaa.

  Kinga Göncz (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, kuuntelin tyytyväisenä komission selontekoa, ja haluaisin selventää erästä asiaa. Kun sain komission ja Euroopan investointirahaston selonteon muutama viikko sitten, se puhui vain 200 miljoonan euron suuruisesta kokonaissummasta. Yksi kysymyksistäni oli täsmälleen tämä, että alkuperäisen lupauksen tai suunnitelman mukaan summa oli 500 miljoonaa euroa. Olen kiinnostunut kuulemaan, mistä nämä lisävarat tulivat. Mielestäni tämä on hyvin tärkeä asia, koska tämä on etusijalla oleva ohjelma kriisin vaikutusten lieventämiseksi, mistä osittain johtuu se, että nopeutimme sen hyväksymistä. Toinen tärkeä kysymys on se, tukevatko jäsenvaltiot koronmaksutukia sekä koulutus- ja ohjaustoimia sosiaalirahastosta. Tämä sisältyi myös alkuperäiseen suunnitelmaan, ja sitten komissio vaikutti laiminlyövän tämän asian. On hyvin tärkeää tarjota tietoja ja varmistaa, että ihmiset saavat nämä tiedot.

  Janusz Władysław Zemke (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan kiittää teitä näistä tiedoista. Olen täysin samaa mieltä kanssanne siitä, että väline, josta olemme tänään keskustelleet, on hyvin tärkeä. On kuitenkin syytä mainita, että meidän olisi vastattava myös kysymykseen siitä, mitkä valtiot käyttävät mikrorahoituspalvelua. Huolestuin siitä, kun totesitte vastauksessanne, että meidän olisi varmistettava jakelun eri tasot valtion ja maantieteellisen alueen mukaan. Onko mikään valtio vielä käyttänyt tätä välinettä?

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, nuoret kärsivät kieltämättä kaikkein eniten talous- ja rahoituskriisistä, mutta meidän ei pidä myöskään unohtaa yli 45-vuotiaita ihmisiä, jotka ovat työttömiä. Haluaisin kysyä teiltä seuraavaa asiaa, koska mainitsitte, että 60 prosenttia Euroopan Progress-mikrorahoituspalvelusta kohdistuu Keski- ja Itä-Eurooppaan: onko komissio määritellyt ne esteet, jotka ovat estäneet kyseisen Euroopan alueen maita hyödyntämästä riittävästi tätä välinettä tähän mennessä?

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (DE) Kiitos paljon asiaa kohtaan osoittamastanne kiinnostuksesta ja kommenteistanne. Mikrorahoitusaihetta käsitellään itse asiassa useissa komission pääosastoissa, ja komission jäsen Andor on näyttänyt tietynlaista esimerkkiä asian käsittelyssä. Tämä on kuitenkin asia, josta olemme myös huolestuneita aluepolitiikan alalla. Korkokantoja varten jotkut jäsenvaltioista ovat asettaneet eräänlaiseksi ehdoksi ylärajan, joka on noin 8 ja 9,5 prosentin välillä. On kuitenkin otettava huomioon myös se, että yleiskustannukset ovat suhteellisen korkeat varsinaisiin lainoihin nähden, ja sen vuoksi syntyy kustannuksia, jotka on katettava. Tämä asia on aina ollut keskustelunaiheena, myös koko tätä asiaa koskevien valmistelujen aikana. On löydettävä järkevä keskitie, ja mielestäni olemme onnistuneet tässä.

Siirryn toiseen kysymykseen ja totean teille, että Jasmine-väline on tarkoitettu mikrorahoituksen tarkoituksenmukaisten valmistelujen tukemiseen ja viitoittamaan tietä välittäjien toiminnan käynnistämiseen ja koulutukseen. Se on nykyään käytössä, jotta 15 eri laitosta 15 eri maassa, joista 11 on Keski- ja Itä-Euroopassa ja 4 Länsi-Euroopassa, olisivat toimintavalmiita. En pysty sanomaan teille tarkistamatta, mitkä nämä maat ovat, mutta periaatteessa ne ovat viimeksi Euroopan unioniin liittyneitä maita, ja oletamme, että tulevina vuosina 20 uutta maata valmistellaan Jasmine-ohjelman mukaisesti.

Pyydän teitä olemaan kärsivällinen, koska viimeiseen kysymykseen en voi antaa vastausta suoralta kädeltä. Toimitamme vastauksen kirjallisena ja selvennämme yksityiskohtaisesti syitä rahoituksen saantimahdollisuuksien rajoittamisesta. Oletan tietenkin, että usein on kommunikointiongelmia ja että usein ilmaantuu myös esteitä, koska monet mahdollisista lainaajista ovat ihmisiä, jotka eivät voi enää saada lainaa tavanomaisista pankeista, ja usein näiden palvelujen puoleen kääntymiseen liittyy jonkin verran pelkoa tai vaiteliaisuutta. Mikäli asia on näin, ja se juurtuu syvään ja vakiintuu, siinä tapauksessa on kuitenkin välttämätöntä järjestää asiaan liittyvää tiedotusta niin pitkälle kuin mahdollista.

  Puhemies. – (EN) Zigmantas Balcytisin laatima kysymys numero 15 (H-0636/10)

Aihe: Lisätuen myöntäminen pienille ja keskisuurille yrityksille matkailupolitiikan täytäntöönpanossa

Matkailuteollisuus on kaikkien muiden elinkeinoelämän alojen tapaan yhä enenevässä määrin alttiina maailmanlaajuiselle kilpailulle. Säilyttääkseen kilpailukykynsä matkailualalla Euroopan unioni on vahvistanut Lissabonin sopimuksessa tavoitteeksi edistää alan kilpailukykyä ja luoda suotuisa ympäristö yritysten kehittämiselle. Tätä varten on asetettu seuraavat tavoitteet: edistetään innovointia matkailualalla, parannetaan kaikkien matkailupalveluiden laatua ja hiotaan henkilökunnan ammattitaitoa. Matkailualan yritykset, joista suuri osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, eivät kuitenkaan aina pysty toteuttamaan yksin näitä tavoitteita. Tämä johtuu monista tekijöistä, joista voidaan mainita esimerkkeinä taloudellisten resurssien rajallisuus, pätevien työntekijöiden puute ja kyvyttömyys reagoida muutoksiin nopeasti. Tämän vuoksi yritykset tarvitsevat taloudellista lisätukea.

Onko komissio samaa mieltä siitä, että olisi kehitettävä johdonmukainen strategia ja yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, jotka sisältäisivät pk-yrityksille tarkoitettuja erityisiä tukitoimia ja rahoitusmekanismeja, jotka voisivat omalta osaltaan auttaa matkailualaa selviämään vaikeuksistaan?

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, Euroopan matkailuteollisuus joutuu monien muiden elinkeinoelämän alojen tapaan kohtaamaan yhä suurempia globalisaation haasteita.

Tätä haastetta komissio on jo korostanut ja käsitellyt useissa yhteyksissä ja erityisesti tiedonannossaan "Teollisuuspolitiikka globalisaation aikakaudella". Sen ohella komissio hyväksyi viime vuoden kesäkuun 30. päivänä matkailua koskevan erityistiedonannon, jossa ehdotetaan Lissabonin sopimuksen ja uuden Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti vahvistettuja poliittisia puitteita alan kilpailukyvyn lujittamiseksi. Tavoitteena on luoda Euroopan matkailualasta todella kilpailukykyinen, kestävä ja vastuullinen teollisuudenala.

Sellaisen toimintaympäristön luominen, joka edistää mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten kehitystä matkailualalla, on se periaate, jolle nämä vahvistetut puitteet perustuvat. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi esitimme kolmea erityistoimea, joiden tarkoituksena on ensinnäkin piristää Euroopan matkailualan kilpailukykyä. Toiseksi pyritään edistämään kestävän, vastuullisen ja korkealaatuisen matkailun kehittämistä, ja kolmantena pyrkimyksenä on vahvistaa Euroopan julkisuuskuvaa ja poikkileikkausta ympäristöä säästävien ja korkealaatuisten matkailukohteiden kokonaisuutena ja tietenkin lisätä EU:n rahoitustoimien ja -välineiden mahdollisuuksia matkailun kehittämiseksi.

Edistettävillä aloitteilla olisi tarjottava alalle tarvittavia välineitä, joilla mukaudutaan alan toimijoiden kohtaamiin haasteisiin, sekä tehtävä työtä kohti kilpailukyvyn kestävää kehitystä. Tarkoitus on tietenkin ryhtyä myös erityistoimiin, joilla edistetään innovaatioita matkailualalla, parannetaan matkailupalvelujen laatua sekä kehitetään matkailualan työntekijöiden ammatillista osaamista, koska meidän ei pidä enää suhtautua matkailuun alana, joka koostuu yksinomaan perheyrityksistä. Meidän on myös pohdittava, miten saamme alasta entistä nykyaikaisemman ja kilpailukykyisemmän.

Annan muutaman esimerkin, jotka koskevat koulutusta ja ammatillista osaamista: pian käynnistetään tieto- ja viestintätekniikan sekä matkailun yhteinen foorumi, jonka tarkoituksena on helpottaa matkailualan ja sen yritysten mukautumista uusien tietotekniikkamarkkinoiden kehitykseen sekä parantaa niiden kilpailukykyä. Kaikki nämä ehdotukset ja ajatukset sisältyvät komission tiedonantoon, jonka neuvosto on hyväksynyt ja josta keskustelemme parlamentissa, esittelijä on läsnä istuntosalissa.

Alan toimijoita kannustetaan hyödyntämään paremmin unionin eri ohjelmia, kuten Leonardoa, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa, nuorille yrittäjille tarkoitettua Erasmus-ohjelmaa, Euroopan sosiaalirahastoa sekä muita ohjelmia. Tämän lisäksi matkailupalvelujen monipuolistamista edistävä strategia sekä virtuaalisen elektronisen seurantakeskuksen luominen eurooppalaista matkailualaa varten auttavat myös luomaan suotuisan ympäristö alan toimijoille.

Minun on lisäksi korostettava, että pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyötyä muista monialaisista aloitteista rahoituksen saamiseksi. Haluan mainita komission, Euroopan investointirahaston sekä Euroopan investointipankin yhteisen Jeremie-aloitteen, jonka tavoitteena on parantaa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta etenkin riskipääomakanavien, lainojen, arvopapereiden, mikroluottojen ja muiden takaisin maksettavien tukimuotojen kautta.

Päätteeksi haluan tähdentää, että pienet ja keskisuuret yritykset kuuluvat täysin eurooppalaisia pienyrityksiä tukevaan aloitteeseen sisältyvien toimien piiriin. Aloitteella kohennetaan tällaisten yritysten liiketoimintaympäristöä. Parlamentti saa päivitetyn tekstin muutaman viikon sisällä.

Näin ollen eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaa aloitetta käytetään myös sellaisten pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen, joilla on huomattavia mahdollisuuksia kehittää tätä alaa. Toivon tämän alan vahvistuvan tulevan vuoden aikana, koska olen täysin vakuuttunut siitä, että perussopimuksen mukaisesti Euroopan laajuiset toimet voivat tuoda lisäarvoa sille erinomaiselle työlle, jota tehdään jo nyt Euroopan eri alueilla ja jäsenvaltioissa.

Näin ollen voin vakuuttaa kysymyksen esittäneille parlamentin jäsenille, että komissio ja minä sitoudumme varmistamaan, että kaikkia alan pieniä ja keskisuuria yrityksiä tuketaan ja autetaan niiden pyrkimyksissä saada käyttöönsä EU:n talousvälineitä. Tämä tapahtuu osana poliittista strategiaa, jonka tavoitteena on tehdä matkailusta yksi keskeisistä talous- ja teollisuuspolitiikan aloista.

  Zigmantas Balčytis (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, varmasti kaikki tänään paikalla olevat toivovat, että esittämänne matkailualan kehitysennusteesta tulee tulevaisuudessa totta, ja sen lisäksi, että alaa kehitetään, siitä tulee otollinen ala myös investoinneille. Kuten tiedätte, matkailu on edelleen epätasaisesti kehittynyt Euroopan unionin alueella, ja tähän liittyy niin objektiivisia kuin subjektiivisia syitä. Haluan esittää yhden kysymyksen: Itämeristrategiassa Itämeren alueen houkuttelevuus ja saavutettavuus on lueteltu yhdeksi päätavoitteista. Mitä tarkalleen ottaen tällä alalla on saavutettu viimeisen vuoden aikana?

  Carlo Fidanza (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää jäsen Balčytista tästä kysymyksestä, joka asettaa keskustelumme ytimeen aiheita, joita parlamentilla on tilaisuus käsitellä uudelleen tulevien kuukausien aikana esittelemäni parlamentin mietinnön yhteydessä.

Ensinnäkin meidän on annettava tunnustusta komission varapuheenjohtaja Tajanille siitä, että hän on antanut vahvan sysäyksen Lissabonin sopimuksessa vahvistetulle uudelle eurooppalaiselle matkailupolitiikalle viime kesäkuussa hyväksytyn tiedonannon ja siihen liittyvän muutama viikko sitten esitellyn täytäntöönpanosuunnitelman kautta. Nämä kaksi toimea keskittyvät erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä alan kilpailukykyyn ja painottavat erityisesti innovointiin ja koulutukseen liittyviä asioita.

Rahoituksen kohdalla meidän on toimittava kahdella rintamalla. Arvoisa puhemies, päätän tähän puheenvuoroni ja totean, että ensinnäkin on lisättävä tietoa jo olemassa olevista varoista ja varmistettava niiden nykyistä parempi hyödyntäminen. Toiseksi parlamentin on kampanjoitava vahvasti matkailutoimia koskevien erityisten budjettikohtien sisällyttämistä rahoitusnäkymiin vuosiksi 2014–2020.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Eräät maat hyödyntävät esimerkiksi alueellista kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelmaa tai toimenpideohjelmaa matkailun kehittämiseksi ja Ison-Britannian tai Kreikan tapauksessa alueellista toimenpideohjelmaa. Haluan kysyä teiltä, aiotteko luoda eurooppalaiset puitteet, joiden avulla lisätään pk-yritysten mahdollisuuksia saada eurooppalaisia varoja matkailun kehittämiseen?

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää jäsen Balčytista, koska hän antoi minulle tilaisuuden puhua aiheesta, joka on kaikista Euroopan komission jäsenenä vastuulleni kuuluvista aiheista minulle erityisen tärkeä, ja Euroopan parlamentin ensimmäisenä matkailualasta vastaavana komission jäsenenä totean pitäväni matkailupolitiikkaa painopisteenä yhdessä teollisuuspolitiikan ja avaruuspolitiikan ohella.

Antaakseni konkreettisen vastauksen, niiden poliittisten aloitteiden ohella, joita olen pyrkinyt panemaan täytäntöön siitä asti, kun olen toiminut komission jäsenenä, pidän kuitenkin keskeisenä asiana sitä, jonka jäsen Fidanza nosti esiin. Kysymys on siitä, että EU ei vastannut matkailupolitiikasta ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, joten nykyiset rahoituspuitteet eivät sisällä varoja, joilla EU voisi merkittävästi osallistua matkailualan toimiin.

Meillä on mielenkiintoisia ohjelmia, kuten Calypso, jonka kautta Espanjassa on vahvistettu mielestäni hyvin myönteisiä alueellisia aloitteita. Vaikka tietenkin ymmärsin asian, jonka jäsen Fidanzan esitti mietinnössä, joka parlamentin on määrä esitellä, tukea on tarkoitus myöntää, koska matkailupolitiikalle korvamerkittyjen varojen määrää lisätään tulevassa rahoituskehyksessä. Niitä voidaan lisätä kahdeksannen puiteohjelman kautta tai ottamalla käyttöön tähän tarkoitukseen perustettavia budjettikohtia. Tärkeä asia on kuitenkin se, että parlamentti tuo ongelman esiin, koska on vaikea antaa konkreettisia vastauksia, jos taloudellisia välineitä ei ole käytössä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemme toimi hyvin päättäväisesti. Kuten tiedätte, lukemattomia aloitteita on laadittu, puheenjohtajavaltio Belgia järjesti suuren tapahtuman Maltalla, ja puheenjohtajavaltio Unkari on jo ilmoittanut, että se aikoo järjestää erityisesti matkailuun keskittyvän suuren tapahtuman, ja tämä oli aiheena ensimmäisessä tapaamisessamme, joka järjestettiin muutama päivä sitten Budapestissä.

Olen iloinen siitä, että jäsen Balčytis otti esiin Itämeren matkailuun liittyvän kysymyksen. Matkailu ei ole asia, joka koskee yksinomaan Välimeren maiden eli Espanjan, Ranskan, Italian, Kreikan ja Maltan taloutta. Se on hyvin tärkeä voimavara koko Euroopan unionille, myös Keski- ja Itä-Euroopan maille, joilla on omat nähtävyydet ja omat mahdollisuudet kehitettävänään.

Itämeren valtioista totean, että mielestäni yksi kysymyksistä on suhde uusien nousevien luokkien, Venäjän uuden keskiluokan kanssa. Tätä aihetta muuten käsiteltiin viime vuoden kesäkuun 30. päivä hyväksytyssä tekstissä. Useat miljoonat venäläiset suunnittelevat matkailuun liittyvien toimien toteuttamista, joten he siis haluavat matkustaa maansa ulkopuolelle.

Meillä on viisumeihin liittyvä ongelma. Sama ongelma koskee mielestäni myös Kiinaa. Euroopan komissio ja matkailualan ministerit pyrkivät päättäväisesti ratkaisemaan tämän ongelman, joka liittyy sekä Venäjältä että Kiinasta tuleviin mahdollisiin matkailijoihin. Haluamme vauhdittaa asioita ja helpottaa heidän pääsyään maihimme. Itämeren maat ovat lähempänä Venäjää, joten ne voivat hyötyä mahdollisista taloudellisista eduista ottaessaan vastaan myös uuteen keskiluokkaan kuuluvia matkailijoita.

Tämä on matkailupolitiikkaa edistävän työmme ydin, ja olen myös innostunut siitä, että useat ministerit eri jäsenvaltioista, myös Isosta-Britanniasta – tapasin Ison-Britannian uuden matkailusta vastaavan ministerin muutama viikko sitten Lontoossa – ja Ranskasta, ovat vahvasti sitoutuneet EU:n matkailupolitiikan tukemiseen.

On tärkeää määritellä joitakin portteja, koska Euroopan on voitava tarjota lisäarvoa. Olen iloinen siitä, että komission jäsen Vassiliou on pyrkinyt sisällyttämään tänään hyväksyttyyn urheilua käsittelevään tekstiin sen asian, että suuret urheilutapahtumat, kuten tulevat Lontoon olympialaiset, ovat suuri tilaisuus koko Euroopan unionille.

Lyhyesti todettuna meidän on varmistettava, että EU voi toimia porttina matkailijoille, jotta he voivat päästä maahan ja vierailla siellä, mutta sitä kautta heidän on voitava myös vierailla muissa Euroopan maissa, kun he ovat valmiit.

Tämä on lisätoimi, johon Euroopan komissio voi ryhtyä, ja parlamentin tuki on tässä mielestäni keskeisen tärkeää. Saanen kiittää teitä nyt tulevista toimistamme, myös matkailupolitiikkaa koskevassa keskustelussa, mutta myös kaikissa keskusteluissa, joita käydään tulevista talousarviotoimista.

Toinen osa

  Puheenjohtaja – (EN) Vilija Blinkevičiūtėn laatima kysymys numero 17 (H-0625/10)

Aihe: Korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamista koskevat aloitteet ja ohjelmat

Tietyissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa on selvitetty, miten korkea-asteen oppilaitokset ovat mukautuneet työmarkkinoiden uusiin vaatimuksiin ja kuinka helppoa valmistuneiden on löytää töitä tutkinnon suoritettuaan. Valitettavasti tutkimuksista on käynyt ilmi, että monissa yliopistoissa koulutetaan erikoisalan ammattilaisia markkinoille, joilla heitä on jo liikaa. Korkea-asteen oppilaitosten opetusohjelmia laadittaessa ei aina oteta huomioon työmarkkinoiden vaatimuksia, mistä kärsivät eniten opintonsa juuri päättäneet nuoret. Komission työohjelmassa vuodeksi 2011 viitataan korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamiseen. Siinä täsmennetään, että on mahdollista esittää korkea-asteen oppilaitosten toiminnan arviointia ja avoimuutta koskevia ehdotuksia.

Mitä erityisiä ohjelmia ja aloitteita komissio aikoo käynnistää Euroopan korkea-asteen koulutuksen modernisoimiseksi? Aikooko komissio laatia erityisen toimintasuunnitelman korkea-asteen koulutuksen uudistamiseksi niin, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneet nuoret voisivat löytää töitä mahdollisimman nopeasti? Paljonko komissio aikoo tulevaisuudessa investoida tämänkaltaisiin ohjelmiin ja aloitteisiin nuorten hyväksi?

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, koulutus on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joista työllistyvyys riippuu. Vaara joutua työttömäksi on 40 prosenttia pienempi korkeasti koulutetuille niihin ihmisiin verrattuna, jotka ovat suorittaneet vain toisen asteen koulutuksen. Nuorten työttömyys ja alityöllistyvyys ovat kuitenkin nykyään asioita, joita ei voi hyväksyä. Liian monet valmistuneet joutuvat ponnistelemaan siirtyäkseen työmarkkinoille ja varmistaakseen itselleen laadukkaan työpaikan, joka vastaa heidän koulutustaustaansa.

Toimet työllistyvyyden parantamiseksi alkavat tietenkin jo paljon ennen korkea-asteen koulutusta. Komissio tekee työtä jäsenvaltioiden kanssa sellaisten taitojen tai keskeisten valmiuksien tunnistamiseksi, jotka nuorten on opittava koulussa. Nykyään nuoret tarvitsevat enemmän kuin koskaan laajan kirjon erilaisia taitoja voidakseen menestyä globalisoituneessa taloudessa. Monet työskentelevät tulevaisuudessa työpaikoilla, joita ei vielä ole olemassa. Useat tarvitsevat kehittyneitä kielellisiä, kulttuurienvälisiä ja yrittäjyyteen liittyviä taitoja. Tekniikan kehittyminen muuttaa edelleen maailmaa tavoilla, joita emme voi kuvitellakaan, joten kyky jatkaa oppimista ja uudistua on tulevaisuudessa keskeisiä seikkoja työllistyvyyden kannalta.

Myös ohjaus on keskeisen tärkeää. Nuoret joutuvat pohtimaan yhä enemmän erilaisia koulutusvaihtoehtoja. Heidän on voitava tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Tämä edellyttää parempaa tietoa opinto- ja koulutusväylistä sekä selkeä kuvan työmahdollisuuksista. Meidän on kehitettävä laadukkaita ammatinvalintapalveluja ja ammatillista ohjausta niin, että työmarkkinalaitokset osallistuvat vahvasti tällaiseen toimintaan.

Korkea-asteen koulutuksesta totean, että kuten tiedätte, komissio on hiljattain käynnistänyt Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvan lippulaivahankkeen Nuoret liikkeellä, jolla pyritään tekemään opetuksesta ja koulutuksesta nykyistä enemmän nuorien tarpeita vastaavaa. Alamme nyt panna täytäntöön strategian eri osia. Komissio suunnittelee esittelevänsä myöhemmin tänä vuonna uuden tiedonannon korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamisesta. Arvioimme edistymistä siinä, miten korkea-asteen koulutuksesta saadaan merkityksellisempi tietoon pohjautuvan yhteiskunnan tarpeiden ja työllistyvyyskysymyksen kannalta. Tunnistamme tulevaisuuden avainhaasteet ja laadimme vastauksemme.

Osana näitä toimia komissio aikoo vahvistaa eurooppalaista keskustelufoorumia yliopistojen ja yritysten välillä, ja tavoitteena on lisätä opiskelijoiden työllistyvyyttä ja kehittää koulutuksen roolia osaamiskolmiossa. Globaalimmassa ja liikkuvammassa maailmassa korkea-asteen oppilaitosten toimintakykyyn liittyvä avoimuus voi vauhdittaa sekä kilpailua että yhteistyötä sekä toimia kannustimena uusille uudistuksille ja nykyaikaistamistoimille. Nykyiset kansainväliset luokitukset voivat kuitenkin antaa epätäydellisen kuvan yliopistojen toimintakyvystä. Tänä vuonna komissio aikoo esitellä toteutettavuustutkimuksen tulokset sellaisen vaihtoehtoisen moniulotteisen luokitusjärjestelmän kehittämiseksi, joka kuvaa korkea-asteen oppilaitosten moninaisuutta.

Euroopan on kyettävä ennakoimaan nykyistä paremmin taitoihin liittyviä tulevaisuuden tarpeita. Tästä syystä komissio on käynnistänyt uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman, joka kulkee käsi kädessä Nuoret liikkeellä -aloitteen kanssa. Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmassa tarkastellaan sitä, miten nuoria voidaan tukea, jotta heillä olisi entistä paremmat edellytykset työllistyä. Ennen kaikkea meidän on annettava ihmisille oikeus saavuttaa erilaisia taitoja, jotta he voivat mukautua nopeasti muuttuvaan yhteiskuntaamme. Uusi EU:n työmarkkinoiden osaamispanoraama, jonka toiminta käynnistyy vuonna 2012, auttaa ennustamaan niitä taitoja, joita työntekijät tarvitsevat nykyään, mutta niiden lisäksi ennustetaan myös tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.

Tämän vuoden keväänä komissio aikoo ehdottaa uusia eurooppalaisia mittareita, jotka koskevat oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja koulutuksen roolia ihmisten valmistamisessa saamaan työllistymisen edellytyksiä tietoon pohjautuvilla työmarkkinoilla.

Päätteeksi totean, että EU:n ohjelmat opetuksen, koulutuksen ja nuorien sekä Erasmuksen kaltaisten liikkuvuusohjelmien tukemiseksi voivat auttaa nuoria parantamaan mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla, kun he saavat arvokasta kansainvälistä kokemusta ja kehittävät älyllistä ymmärtämystään.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän teitä todella kattavasta vastauksestanne. Haluaisin kuitenkin esittää lisäkysymyksen. Euroopan unionin on taattava kaikille kansalaisille oikeus laadukkaaseen korkea-asteen koulutukseen. Jäsenvaltioissa on kuitenkin monia eroja eri korkea-asteen koulutusjärjestelmien, korkea-asteen kulujen sekä opintojen maksuun tarjottavien lainojen välillä. Korkeat korot opintoja varten otetuissa lainoissa ja epäedulliset lainan takaisinmaksuehdot ajavat nuoret usein luopumaan korkea-asteen koulutusmahdollisuuksista heidän omassa maassaan ja kannustavat aivovuotoon muihin maihin. Aikooko Euroopan komissio julkaista oppaan suositeltavista ehdoista opintolainojen tarjoamista varten?

  Janusz Władysław Zemke (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää teille vain yhden kysymyksen, vaikka voisimme keskustella useista asioista tässä yhteydessä. Arvoisa komission jäsen, kysyisin teiltä, onko jotakin tehty varojen lisäämiseksi opiskelijoiden vaihto-ohjelmia varten Euroopassa? Minulla on vaikutelma, että rahoituspooli, joka meillä on Erasmusta ja muita ohjelmia, on pysynyt ennallaan useita vuosia. Nykyään tuet ovat todellakin hyvin alhaiset.

  Georgios Papanikolaou (PPE). – (EL) Arvoisa komission jäsen, on totta, että tämä erityinen asia kuuluu toissijaisuuden soveltamisalaan. Jäsenvaltiot saavat kuitenkin rahoitusta Euroopan unionilta varoista, jotka on tarkoitettu opetussuunnitelmien nykyaikaistamiseen jäsenvaltioissa. Esimerkiksi edellisen eli yhteisön kolmannen tukikehyksen alaisuudessa useat jäsenvaltiot ottivat vastaan varoja tätä varten. Esitän hyvin yksityiskohtaisen kysymyksen: onko komissiolla tietoa jäsenvaltioille annettujen ja annettavien varojen tehokkuudesta?

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. – (EN) Ensinnäkin otan esiin kysymyksen korkea-asteen oppilaitosten välisistä eroista: täsmälleen! Tämän vuoksi peräänkuulutamme avoimuutta yliopistojen rekistereissä. Tämän johdosta täydennämme nyt toteutettavuustutkimuksen, jonka pohjalta voimme tarkastella yliopistojen luokittelua, yliopistojen kartoitusta sekä yliopistojen standardeja, jotta opiskelijoille voitaisiin antaa enemmän tietoon perustuvia valintamahdollisuuksia. Tavoitteena on, että he tietävät täsmälleen, missä opiskella, mitä opiskella ja mikä on sen yliopiston taso, jonne he haluavat päästä opiskelemaan.

Lukukausimaksuista olen kanssanne samaa mieltä siitä, että korkeita lukukausimaksuja varten tarvitaan kohtuullisia lainoja, mutta kuten varmasti tiedätte, tämä asia kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle. Tiedämme ekonomistien olen yhtä mieltä yhdestä asiasta eli siitä, että koulutukseen tehtävillä investoinneilla voidaan saada aikaan pitkän aikavälin tuloksia, kasvua ja työpaikkoja, joten kehotan aina hallituksia olemaan tekemättä leikkauksia yliopistojen investointeihin tai ylipäänsä koulutusinvestointeihin.

Lisäksi olen yhtä mieltä sen jäsenen kanssa, joka otti esiin kysymyksen Erasmuksen kaltaisten liikkuvuuteen tarkoitettujen apurahojen riittämättömyydestä. Näin ollen täydennämme jälleen toteutettavuustutkimusta (London School of Economics toteuttaa tutkimuksen, jonka toivon olevan valmis parin kuukauden päästä), jonka pohjalta tutkimme Euroopan investointipankin kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalainen opintolaina liikkuvuutta varten. Riippumatta siitä, ovatko opiskelijat köyhiä vai rikkaita, tämä antaa heille mahdollisuuden hyötyä näistä henkilökohtaista liikkuvuutta koskevista apurahoista.

Jäsen Papanikolaou puhui kysymyksessään rakennekehitysrahastoista, joiden pohjalta hallitukset voivat rakentaa koulutusinfrastruktuuriaan. Valitettavasti rakennerahastot eivät kuulu vastuualueeseeni, mutta otan selvää komission jäsen Hahnilta, onko jäsenvaltioilta saatu minkäänlaisia raportteja näitä lainoja koskevista tuloksista, ja mikäli on saatu, ilmoitan teille asiasta ilman muuta.

  Puhemies. – (EN) Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienėn laatima kysymys numero 18 (H-000009/11)

Aihe: Koululaisten suoriutuminen EU:n jäsenvaltioissa

OECD:n äskettäin julkaisemat tulokset 15-vuotiaiden koululaisten oppimistuloksista vuoden 2009 kansainvälisen PISA-koulututkimuksen valossa osoittavat kokonaisuutena, että EU:n kilpailukyky on vakavasti uhattuna. Lukutaidon pääalueella nimittäin vain kaksi EU:n jäsenvaltiota on kymmenen parhaan joukossa (tasot 5–6). Matematiikan pääalueella vain kolme jäsenvaltiota on kymmenen parhaan joukossa, eikä niistä mikään ole viiden parhaan joukossa. Kun otetaan huomioon, että vuonna 2020 sekä nämä nuoret että heitä nuoremmat tämänhetkiset koululaiset toimivat aktiivisesti työmarkkinoilla tai ovat tulossa työmarkkinoille, jäsenvaltioissa on toteutettava nopeasti tehokkaita toimia, mikäli koululaisten saaman opetuksen laatua halutaan parantaa merkittävästi.

Aikooko komissio tehdä perusteellisen analyysin edellä mainitusta tutkimuksesta ja esittää jäsenvaltioille parhaisiin käytäntöihin liittyviä konkreettisia suosituksia? Onko tarkoitus laatia ohjelma tällaisten parhaiden käytäntöjen levittämiseksi tai perustaa foorumi näiden haasteiden käsittelemiseksi? Onko jäsenvaltioiden kanssa tarkoitus keskustella siitä, millaisia toimia on toteutettava niiden saavuttamien tulosten parantamiseksi?

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. – (EN) Kuten tiedätte, jokaisen jäsenvaltion tehtävä on päättää, miten organisoida oma opetusjärjestelmänsä. Tämä noudattaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklaa. Siitä huolimatta komissio työskentelee jäsenvaltioiden kanssa edistääkseen keskinäistä oppimista ja hyvien käytäntöjen vaihtoa.

Kuten vahvistimme Eurooppa 2020 -strategiassa, Euroopan tulevaisuudelle tietoon pohjautuvana ja osallistavana yhteiskuntana on keskeistä, että koulutusjärjestelmät uudistetaan ja nykyaikaistetaan, jotta ne sopisivat mahdollisimman hyvin maailman tarpeisiin. OECD:n PISA-tutkimus on tärkeä lähde näille vaihdoille. Kaikkein viimeisin joulukuussa 2010 julkaistu PISA-tutkimus antaa sekavan kuvan EU:n jäsenvaltioista. On merkkejä huomattavasta parannuksesta joissakin järjestelmissä, mutta yleisesti ottaen edistystä olisi vielä saavutettava paljon. Nämä tulokset antavat tärkeän panoksen komission ja jäsenvaltioiden välisille tuleville vaihdoille.

Neuvoston toukokuussa 2009 hyväksymä eurooppalaisen vertailuarvon tavoitteena on riittävä taso lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden perustaidoissa pyrkimällä lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien osuuden vähentämiseen alle 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Nyt haluaisin lukea jotakin hyvin tärkeää PISA-raportista. Heikosti menestyvien oppilaiden osuus kasvoi lukemisen osalta 21 prosentista vuonna 2000 24 prosenttiin vuonna 2006, ja se parani 20 prosenttia vuonna 2009. Tästä huolimatta OECD:n vuoden 2010 vertailuarvo pyrittiin laskemaan vuoden 2000 osuutta 20 prosentilla, mutta sitä ei saavutettu.

Heikosti menestyvien oppilaiden osuus matematiikassa ja luonnontieteissä on laskenut vuodesta 2006 lähtien. Luonnontieteissä tapahtui enemmän kehitystä kuin matematiikassa, ja heikosti menestyvien osuus on nyt alempi luonnontieteissä kuin matematiikassa.

Jos vuotta 2006 käytetään vahvana lähtökohtana, EU:n asiat ovat hyvällä mallilla, kun ajatellaan edistystä kohti vuoden 2020 heikosti menestyviä koskevaa vertailuarvoa. Keskimäärin kolmesta aineesta, joista on tietoa 25 EU:n jäsenvaltiosta, 22,5 prosenttia oli heikosti menestyviä vuonna 2006 ja vuoteen 2009 mennessä heidän osuutensa oli laskenut 19,6 prosenttiin. Voimme siis huomata, että keskimäärin olemme saavuttaneet edistystä Euroopan unionissa.

Komissio aikoo tietenkin analysoida PISA-tutkimuksen tuloksia ja julkistaa päätelmänsä vertailuarvoja koskevassa seuraavassa vuotuisessa edistyskertomuksessaan vuonna 2011. Marraskuussa 2010 neuvosto kehotti komissiota ja jäsenvaltioita keskittämään yhteisen työnsä seuraaville aloille: ansioluettelon suunnittelu, lukemista, luku- ja kirjoitustaitoa, matematiikkaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa koskeva motivointi, taitoihin perustuvien uusien tekniikoiden vaikutus ja niiden käyttö niin, että ne auttavat opiskelijoita saavuttamaan itsenäisyyden ja ylläpitämään motivaatiota, sukupuolten väliset erot suorittamisessa ja asenteissa, oppilaiden taustan ja perustaitojensa hallitsemisen välinen yhteys ja opettajia ja opettajien kouluttajia koskevat kysymykset sekä koulun henkinen ilmapiiri ja piirteet.

Päätelmissään neuvosto myös kehotti komissiota perustamaan luku- ja kirjoitustaitoa käsittelevän korkean tason ryhmän sekä aihekohtaisen matematiikkaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa käsittelevän työryhmän.

Aion perustaa luku- ja kirjoitustaitoa käsittelevän korkean tason ryhmän 1. helmikuuta. Aion ehdottaa parhaisiin käytäntöihin ja tutkimukseen perustuvia poliittisia toimia, jotka auttavat jäsenvaltioita parantamaan perustaitojen tarjoamisen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta niiden elinikäistä oppimista koskevissa strategioissaan, ja ryhmä saa työnsä päätökseen ja julkistaa raporttinsa vuoden 2012 puolivälissä.

Lisäksi on jo perustettu matematiikkaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa käsittelevä alakohtainen työryhmä. Se koostuu kansallisista päätöksentekijöistä ja asiantuntijoista ja perustuu keskinäiseen oppimiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Alakohtainen työryhmä määrittelee poliittiset toimet ja levittää niitä ja pyrkii parantamaan heikosti perustaidoissa menestyvien tilannetta jäsenvaltioiden laajuisesti.

Haluan myös korostaa, että elinikäistä oppimista koskeva Comenius-ohjelma keskittyy muiden painopisteiden ohella motivaation lisäämiseen luonnontieteissä ja matematiikassa sekä parantamaan luku- ja kirjoitustaitoja.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Arvoisa puhemies, haluaisin kysyä, onko joissakin maissa kenties tehty tutkimusta, joka selittää oppilaiden heikot tulokset ja saavutukset? Liittyykö niihin taloudellisia kysymyksiä tai rakenteellisia kysymyksiä? Minkälaisia ajatuksia teillä on ala-asteen opetuksesta? Tutkimusta tehtiin useiden ylempien luokkien oppilaiden keskuudessa, mutta minkälainen tilanne on sellaisten nuorempien oppilaiden kohdalla, jotka aikovat jatkaa opintojaan?

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. – (EN) Voin antaa teille kaikki yksityiskohtaiset tiedot, joita meillä on eri jäsenvaltioista. Emme ole vielä analysoineet niitä, eikä ole meidän tehtävämme pohtia, miksi jotkut jäsenvaltiot pärjäsivät muita huonommin, mutta työmme aikana tarkoituksemme on vaihtaa hyviä käytäntöjä. Olen hyvin iloinen voidessani todeta, että monet niitä maista, jotka ovat noudattaneet hyviä käytäntöjä, ovat edistyneet huomattavasti vuodesta 2006 lähtien useiden näiden indikaattorien kohdalla.

Ala-asteen opinnoista meillä ei valitettavasti ole PISA-tutkimuksen kaltaisia vastaavia tutkimuksia. Sellaisia ei ole tehty.

  Puhemies. – (EN) Georgios Papanikolaoun laatima kysymys numero 19 (H-0623/10)

Aihe: Hajanaiset digitaalimarkkinat ja sen vaikutukset koulutusjärjestelmään ja maantieteellisesti syrjäisiä alueita koskeviin investointeihin

Euroopan digitaaliohjelmaa koskevan komission tiedonannon mukaan Eurooppa on edelleen kansallisten verkkomarkkinoiden tilkkutäkki, ja täysin ratkaistavissa olevat ongelmat, kuten puutteelliset investoinnit verkkoihin, estävät eurooppalaisia nauttimasta digitaalisten yhtenäismarkkinoiden hyödyistä. Tämän seurauksena monilla syrjäisillä alueilla (saari- ja vuoristoalueilla) koulutus on tekniikan osalta jäljessä, ja tekniikan jälkeenjääneisyys vaikuttaa myös näihin maantieteellisiin alueisiin kohdistuviin investointeihin. Kysyn komissiolta seuraavaa:

Millä tavoin komissio aikoo puuttua digitaalimarkkinoiden hajanaisuuteen, kun otetaan huomioon, että TVT-sektori tuottaa suoraan viisi prosenttia Euroopan BKTL:stä ja sen markkinoiden arvo on 660 miljardia euroa vuodessa, mutta sen vaikutus tuottavuuden kokonaiskasvuun on huomattavasti suurempi (20 prosenttia suoraan TVT-sektorilta ja 30 prosenttia TVT-investoinneista)?

Onko vireillä kohdennettuja yhteisön toimia, joilla voidaan puuttua verkkoja koskeviin vähäisiin kansallisiin investointeihin erityisesti maantieteellisesti syrjäisten alueiden osalta?

  Neelie Kroes, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Komission tiedonannossa Eurooppa 2020 -strategiasta sekä sen tiedonannossa Euroopan digitaalistrategiasta asetetaan tavoitteeksi antaa kaikille eurooppalaisille mahdollisuus käyttää peruslaajakaistaa vuoteen 2013 mennessä sekä pyrkiä varmistamaan, että vuoteen 2020 mennessä kaikilla eurooppalaisilla on mahdollisuus käyttää nopeampaa Internetiä, joka ylittää 30 megatavua sekunnissa ja että 50 prosentilla tai useammilla eurooppalaisilla kotitalouksilla on käytössään Internet-yhteys, jonka nopeus on yli 100 megatavua sekunnissa.

Arvoisa puhemies, komissio on tietoinen siitä, että ilman määrätietoisia julkisia toimia on olemassa vaara siitä, että tiheään asutetuilla alueilla on käytössä ihanteellisen nopeaksi todetut verkot ja että syrjäiset alueet ja maaseutualueet ovat kehityksessä jäljessä: Tällaisella olisi myös kielteisiä seurauksia koulutusjärjestelmiin sekä tieto- ja viestintäteknologian sisällyttämiseen opetukseen. Kaikkein viimeisimmät EU:n laajuiset tiedot osoittavat, että ainoastaan 67 prosenttia kouluista on käytössään laajakaista ja että jäsenvaltioiden välillä sekä tiheään asutettujen ja harvaan asutettujen alueiden välillä oli suuria eroja, vastaavasti ensimmäisten kohdalla luku oli 73,7 prosenttia ja toisten 60,6 prosenttia.

Ihanteelliseen käyttöönottoon liittyvän riskin välttämiseksi komissio on hyväksynyt laajakaistapaketin, jossa laaditaan yhteiset puitteet sekä kansallisille että alueellisille toimille, joita olisi kehitettävä niin, että tavoitteet saavutetaan. Näillä toimilla olisi erityisesti alennettava laajakaistan käyttökustannuksia koko EU:n alueella varmistamalla asianmukainen suunnittelu ja koordinointi sekä vähentämällä hallinnollista taakkaa.

Komissio on jo ryhtynyt toimiin investointien lisäämiseksi syrjäisillä alueilla EU:n koheesiopolitiikan puitteissa, ja ajanjaksoksi 2007–2013 on varattu 2,3 miljardia euroa. Komission tiedonannolla Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta avautui myös mahdollisuus varata 360 miljoonaa euroa laajakaistatoimiin maaseutualueilla Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kautta. Ohjelmapaketissaan komissio ilmoitti, että se aikoo vahvistaa ja järkevöittää nopean laajakaistan rahoitusta EU:n rahoitusvälineiden kautta vuoteen 2014 mennessä sekä selvittää, miten saataisiin pääomaa laajakaistainvestointeihin Euroopan investointipankin ja EU:n varoilla taattujen erillisten takausten kautta. EU:n ja Euroopan investointipankin on tarkoitus tehdä asiaa koskeva esitys vuonna 2011.

Digitaalistrategian toinen pilari on osoitettu digitaalisille taidoille. Ehdotamme nyt esimerkiksi sitä, että pohdimme digitaalisen lukutaidon ja muiden digitaalisten taitojen ottamista Euroopan sosiaalirahastoa koskevan asetuksen painopisteeksi seuraavalla ohjelmakaudella ja että määrittelemme digitaaliset taidot Europassin lisäosaksi niiden avoimuuden varmistamiseksi. Kuten tiedätte, koulutus on keskeinen asia digitaalisten taitojen kehittämiselle yhteiskunnassamme, ja olemme yhtä mieltä siitä, että ilman asianmukaista rahoitusta jotkut alueet saattavat jäädä kehityksestä jälkeen.

Kaikkein viimeisimmät EU:n laajuiset tiedot osoittavat – puhun nyt vuodesta 2006 –, että ainoastaan 67 prosenttia kouluista on käytössään laajakaista ja että jäsenvaltioiden välillä sekä tiheään asutettujen ja harvaan asutettujen alueiden välillä oli suuria eroja. Käynnistämme pian uuden kouluja koskevan tutkimuksen, ja tulosten pitäisi olla saatavilla tämän vuoden loppuun mennessä.

  Georgios Papanikolaou (PPE). − (EL) Arvoisa komission jäsen, kiitos hyvin yksityiskohtaisesta vastauksestanne. Haluaisin esittää seuraavan lisäkysymyksen: EU 2020 -strategiassa todetaan, että tavoitteemme on digitaaliset yhteismarkkinat kotitalouksille ja yrityksille, mikä tarkoittaa yhtäläisiä käyttömahdollisuuksia mutta myös kehitykseen liittyviä yhtäläisiä mahdollisuuksia.

Olette itse todennut asiasta vastaavien valiokuntien, kuten kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kuulemisten yhteydessä, että näillä aloilla tarvitaan arviolta 500 000 uutta työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana. Esitän täsmällisen kysymyksen: onko tarkoituksemme ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että uudet työpaikat jaetaan oikeudenmukaisesti jättämättä pois maantieteellisesti syrjäisiä alueita?

  Neelie Kroes, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, vastaus on kyllä.

  Puhemies. – (EN) Tuo oli oikein hyvä vastaus. Kiitoksia hyvin paljon.

Liam Aylwardin laatima kysymys numero 20 (H-0648/10)

Aihe: Kadonneiden lasten kuuma linja 116 000

Komissio esitti äskettäin EU:n jäsenvaltioille viimeisen vetoomuksen aktivoida eurooppalainen kadonneiden lasten kuuma linja 116 000 mahdollisimman pian. Tämä puhelinnumero tarjoaisi tarvittavaa apua ja tukea lapsille hädän hetkellä.

Tällä hetkellä kuuma linja 116 000 on täysimittaisesti käytössä vain 12 jäsenvaltiossa. Katsooko komissio, että lapsille saattaa aiheutua vaaraa siitä, että palvelu ei ole täysimittaisesti ja asianmukaisesti toiminnassa koko EU:n alueella? Tiedotetaanko ihmisille siitä, että tämä palvelu ei ole käytössä heidän maassaan tai siinä maassa, jossa he ovat vierailulla? Onko kaikkien jäsenvaltioiden pantava palvelu täytäntöön moitteettomasti ja kokonaisuudessaan? Eikö ole niin, että jos kaikissa jäsenvaltioissa ei tarjota tämän numeron osalta riittävää palvelua, se saattaa aiheuttaa lapsille vaaraa?

  Neelie Kroes, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio yhtyy parlamentin jäsenen näkemykseen siitä, että kadonneiden lasten kuuman linjan 116 000 käyttöönotto edellyttää lisätoimia useissa jäsenvaltioissa. Tässä yhteydessä tarkistetut televiestinnän säännöt ja erityisesti viittaan yleispalveludirektiivin 27 artiklan a kohtaan edellyttävät, että jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että kansalaisilla on mahdollisuus käyttää kuumaa linjaa hoitavaa palvelua ilmoittaakseen kadonneista lapsista. Tätä varten komissio seuraa ja tukee huolellisesti jäsenvaltioita niiden siirtäessä uuden säännöksen osaksi kansallista lainsäädäntöä, jota on täydennettävä 25. toukokuuta 2011 mennessä.

Viime vuonna marraskuun 17. päivänä komissio hyväksyi tiedonannon numero 116 000: Euroopan yhteinen kadonneita lapsia koskeva vihjepuhelinnumero. Komission tavoitteiden tarkoitus on toistaa komission kehotus jäsenvaltioille, jotta ne panisivat kadonneiden lasten kuuman linjan täytäntöön ensisijaisena toimena ja varmistaisivat, että kaikkialla unionissa tarjotaan laadukasta palvelua käytännön tuen turvaamiseksi jäsenvaltioille.

Tiedonannossa korostetaan jäsenvaltioiden kehittämiä nykyisiä parhaita käytäntöjä, joilla käsitellään kuuman linjan 116 000 toimintakustannuksiin ja televiestintäkustannuksiin liittyviä suurimpia ongelmia. Komissio ehdottaa, että tätä parasta käytäntöä käytetään sellaisten yhteisten vähimmäisstandardien laatimiseksi, joilla varmistetaan korkealaatuinen palvelu koko EU:ta varten, jotta potilaat ja lapset voivat luottaa samanlaiseen tukeen riippumatta siitä, missä he ovat. Laaja työ sisältää myös muitakin kuin elektronista viestintää koskevia kysymyksiä, joista minä vastaan ja joita kollegani komission jäsen Reding koordinoi.

  Liam Aylward (ALDE). – (EN) Arvoisa komission jäsen, aikaisemmin olette pitänyt kustannuksia ja tietojen puutetta tämän kuuman linjan täytäntöönpanon esteenä joissakin jäsenvaltioissa. Mitä toimia aiotte laatia näiden esteiden selvittämiseksi ja lisäksi kysyn, arveletteko, että tämä palvelu pannaan täysipainoisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa? Lopuksi kysyn, mitä vaihtoehtoja on tarjolla niille jäsenvaltioille, joilla on ongelmia rahoittaa tätä kuumaa linjaa, jotta voitaisiin varmistaa, että se on toimintakunnossa koko Euroopan unionin alueella?

  Neelie Kroes, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Yritämme tietenkin tehdä parhaamme. Parlamentin jäsenen omaksuma kanta kuulostaa järkevältä. Aikaisemmin olin tosiaan sitä mieltä, että kustannukset ovat yksi ongelmista. Kuuma linja on itsessään pienin osa ongelmaa. Ongelma on seuranta. Kysymys, johon meidän olisi keskityttävä, ei ole itse kuuma linja, vaan seuranta.

Seuraamme ja tuemme tarkoin jäsenvaltioita täytäntöönpanossa, ja olemme tietoisia siitä, että niiden tehtävä on tehdä kansalliseen lainsäädäntöön liittyvät aloitteet. Olemme myös tietoisia siitä, että jäsenvaltioiden on jopa vielä vaikeampaa löytää mahdollisuuksia rahoittaa seurantaa.

Jotkut näistä järjestöistä ovat saaneet EU:n rahoitusta tiettyihin hankkeisiin. Saatavilla olevilla EU:n varoilla ei ole tarkoitus kattaa kaikkia palvelutoimintojen toimintakuluja, vaan niillä on tarkoitus auttaa kehittämään 116 000-palveluja konkreettisten hankkeiden avulla.

Meidän on totta kai oltava luovia. Tällaisiin hankkeisiin osallistuvien tahojen ja kansallisten hallitusten olisi niin ikään oltava luovia pohtiessaan budjettimäärärahoja, yritysten sosiaalista vastuuta sekä yksityisiä lahjoituksia, jotta viime kädessä löydettäisiin keinot tehdä se, mitä kaikki toivovat tehtävän.

Bernd Posseltin laatima kysymys numero 22 (H-0619/10)

Aihe: Alppien rautatieyhteyksien pääliikenneväylät

Mitä komissio voi kertoa Brennerin tunnelin ja siihen kummallakin puolella tarvittavien tuloreittien nykytilanteesta sekä Münchenin, Mühldorfin, Freilassingin ja Salzburgin välisen rataosuuden kehittämisestä?

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, kysymys Alppien halki kulkevasta liikenteestä on hyvin vakava, mutta tilanne ei tässä vaiheessa näytä liian huonolta. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta Brennerin tunnelissa ja sen pohjoisilla ja eteläisillä tuloreiteillä on tehty parannuksia. Tämä hanke on erittäin tärkeä painopiste, ja komissio on päättänyt myöntää sille miltei 1 miljardin euron suuruiset määrärahat.

Ensinnäkin totean Brennerin tunnelista, että Itävallan ja Italian hallitustenvälisen komission 19. marraskuun 2010 pitämässä kokouksessa EU-koordinaattori Pat Coxin läsnä ollessa saatiin aikaan selvää edistystä. Itävalta ja Italia vahvistivat sopimuksen Brennerin tunnelihankkeen kokonaiskustannukseksi 8 miljardia euroa. Itävalta hyväksyi optimistisen työsuunnitelman, joka mahdollistaa valmistelutöiden alkamisen päätunnelissa vuoteen 2011 mennessä. Italian hallitus antoi luvan töiden käynnistämiselle antamalla sitoumuksen, jolla taataan kulujen kattaminen koko rakennusajanjakson ajan.

Toinen asia on se, että kummallakin puolella on raportoitu tapahtuneen edistystä tuloreittejä koskevissa menettelytavoissa. Italia on antanut luvan töiden käynnistämiselle eteläisellä tuloreitillä, joka alkaa ensimmäisestä osasta Fortezza-Ponte Gardenassa. Myös Itävallassa on saavutettu hyvää edistystä pohjoisella tuloreitillä. Itävallan puolella on Kufstein–Innsbruck -rataosuus (Unterinntalbahn), ja sen on määrä valmistua vuonna 2013 tai jopa aikaisemmin.

Itävallan ja Saksan välisiä rajat ylittäviä yhteyksiä koskeva alkuperäinen tavoite oli saada työt päätökseen vuoteen2012 mennessä, mutta sitä ei saavutettu. Saksan puolella työt eivät ala ennen vuotta 2012, ja ne kestävät arviolta kolme vuotta. Marraskuussa 2010 Saksa kuitenkin julkaisi kansallisen investointiarvionsa, joka sisältää lausekkeen myönteisestä kehityksestä pohjoisella tuloreitillä Münchenin ja Itävallan rajan välillä. Yhden radan osuutta parannetaan, ja koko osuudesta tehdään sähkökäyttöinen. Seuraava askel on laatia yhteisymmärryspöytäkirja Saksan ja Itävallan välillä tästä osuudesta, ja infrastruktuurin hallinnan suunnitteluprosessi on aloitettava.

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa komission jäsen, kiitos vastauksestanne. Ette kuitenkaan vastannut kysymyksen toiseen osaan, jossa mainitsin Münchenin, Mühldorfin ja Freilassingin välisen rataosuuden. Se on päärata Pariisista Budapestiin, ja se on erityisen tärkeä niin sanotulle Baijerin kemianteollisuuden kolmiolle ja Brennerin tuloreitin parantamiselle.

Jos Brennerin tunneli saadaan päätökseen, Rosenheimin osuus ylikuormittuu siinä tapauksessa, jolloin on tärkeää kehittää Münchenen, Mühldorfin, Freilassingin ja Salzburgin välistä rataosuutta, joka on myös yksi komission tärkeistä painopisteistä. Minun on kysyttävä teiltä, pidättekö mahdollisena, että lisärahoitus järjestetään tätä varten seuraavassa rahoituskehyksessä, koska tämähän on loppujen lopuksi rajatylittävä kysymys.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa komission jäsen, se, mitä Alpeilla tapahtui, on oikein hyvä asia, mutta Kreikassa sen sijaan Kreikan hallitus tekee pöytäkirjan vuoksi supistuksia ja leikkauksia palveluihin, jolloin Kreikka eristetään Euroopan ja Balkanin rautatieverkostosta. Viittaan tällä komission tavoin Kreikan rautateiden suuriin velkoihin.

Kysymykseni on näin ollen seuraava: mikä on näkemyksenne näistä kehityssuuntauksista, joilla tarkoitan rautatiepalveluihin tehtäviä leikkauksia? Toiseksi kysyn, sisältyykö Kreikan rautateiden velkaan raha, jolla on tarkoitus rahoittaa infrastruktuuritöitä yhdessä Euroopan unionin kanssa?

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. – (EN) En pysty vastaamaan Kreikkaa koskevaan kysymykseen, koska en tunne asian yksityiskohtia. En ole saanut tietoa näistä vaikeuksista.

Münchenin, Mühldorfin, Freilassingin, Salzburgin rataosuuden ensisijainen hanke numero 17 on edelleen voimassa. Alkuperäinen työ aloitettiin vuonna 2007, ja osa tästä työstä on saatu päätökseen. Huhtikuun 19. päivänä 2010 aloitettiin työt Mühldorfin kaupungin joen ylittävän uuden kaksiraiteisen sillan rakentamiseksi, ja työt viedään loppuun. Se rahoitetaan kokonaisuudessaan Saksan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti. Se maksaa 11,7 miljoonaa euroa, joten hanke etenee, emmekä me pidä tätä kaikkein suurimpana ongelmana tällä hetkellä.

  Puhemies. – (EN) Jim Higginsin laatima kysymys numero 23 (H-0621/10)

Aihe: Liikenneturvallisuus ja tekstiviestin kirjoittaminen ajon aikana

Onnettomuuden todennäköisyys on 23-kertainen kuljettajilla, jotka kirjoittavat tekstiviestiä ajon aikana. Tekstiviestin kirjoittamista pidetään syynä tuhansiin liikennekuolemiin vuosittain. Myös loukkaantumiset ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia vuodesta toiseen.

Komissio tunnustaa, että olisi parannettava liikenneturvallisuutta ja varmistettava liikenneturvallisuutta koskevien sääntöjen valvonta. Silti ei ole olemassa EU:n lainsäädäntöä, joka kieltäisi tekstiviestien ja sähköpostiviestien kirjoittamisen tai Internetin selaamisen moottoriajoneuvon ajon aikana, kun tietty nopeus ylitetään.

Ottaen huomioon, että on jo olemassa teknologia, jolla voidaan estää tekstiviestien ja sähköpostien lähettäminen sekä Internetin selaaminen ajon aikana, aikooko komissio antaa EU:n kattavia säädöksiä, joilla voitaisiin estää nämä äärimmäisen vaaralliset toimet ajon aikana?

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Komissio jakaa parlamentin jäsenen näkemyksen siitä, että tekstiviestin kirjoittaminen kuten kaikki muutkin ajoon liittymättömät toimet ajon aikana ovat erittäin vaarallisia. Vuonna 2009 komissio julkaisi raportin matkapuhelimien käytöstä ajon aikana. Raportti julkaistiin Euroopan tieturvallisuuden verkkosivustolla. Meillä ei kuitenkaan ole tilastoja tällaisen toiminnan aiheuttaneiden onnettomuuksien määrästä.

Kaikilla jäsenvaltioilla on lainsäädäntö, jossa ainakin epäsuorasti kielletään tekstiviestien ja sähköpostien kirjoittaminen sekä Internetin selaaminen ajon aikana. Vaikka jäsenvaltioiden lainsäädännössä ei nimenomaisesti viitata matkapuhelimien käyttöön, niissä vahvistetaan, että kuljettajien on keskityttävä täysipainoisesti ajamiseen. Tätä taustaa vasten komissio ei aio esittää EU:n laajuiseen lainsäädäntöön lisäosia, joilla kiellettäisiin tekstiviestien ja sähköpostien lähettäminen sekä Internetin selaaminen moottoriajoneuvon ajamisen aikana. Toivomme, että jäsenvaltiot käsittelevät tätä asiaa tarkoituksenmukaisesti.

  Jim Higgins (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, olen tyytymätön vastaukseen, jonka sain komission jäsen Kallasilta. On hyvin tärkeää, että eri jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta kuolemantapausten ja vakavien onnettomuuksien määrä liikenteessä vähenisivät. Yksi uusista ilmiöistä Euroopan maanteillä on se, että ihmiset kirjoittavat tekstiviestejä ajaessaan. Kaikissa jäsenvaltioissa on eri säännöt. Meidän on tehtävä enemmän yhteistyötä. Olen pettynyt siihen, että komission jäsen ei voi luvata meille tässä suhteessa enemmän.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Haluan onnitella kollegaani jäsen Higginsiä siitä, että hän otti esiin tämän hyvin tärkeän asian. Olen hänen tavoin huolestunut siitä, ettei komission jäsen osoita innokkuutta varmistaa, että koko Euroopan unionissa noudatettaisiin parhaita käytäntöjä. Haluan kysyä häneltä, miksi komissio ei edes yritä kannustaa jäsenvaltioita soveltamaan samoja sääntöjä ja asetuksia kautta Euroopan unionin ja varmistaa, että ne pannaan täytäntöön turvallisuuden ja elämän varjelemisen nimissä?

  Inés Ayala Sender (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron ilmoittaakseni teille, hyvät kuulijat, että olen rajatylittäviä seuraamuksia käsittelevän mietinnön esittelijä. Neuvostolle on annettu tässä asiassa mahdollisuus laatia luettelo rikkomuksista, ja se oli itse asiassa komission alkuperäinen ehdotus, ja lisäksi siinä käsitellään matkapuhelimien käyttöön liittyvää ongelmaa. Valitettavasti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu neuvoston sopimuksen mukaiseen oikeusperustan muutokseen, koska niillä on opt-out-lauseke. Tämä on yksi ongelmistamme, jossa parlamentti voisi ehkä tehdä parannuksia. Toivon, että neuvoston kanssa käytävässä keskustelussa nämä maat esittävät selkeästi tavoitteensa, vaikka emme tiedä niistä mitään. Vaikuttaa siltä, että Yhdistynyt kuningaskunta aikoo nyt osallistua sopimukseen.

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Laaja turvallisuuden toimintaohjelma ja sen täytäntöönpano ovat olleet komission tärkeitä painopisteitä, ja edistystä on todella tapahtunut huomattavasti: onnettomuuksien määrä on laskenut huomattavasti Euroopassa. Voin kertoa teille, että omassa maassani kuolonuhrien määrä oli 1990-luvun alussa 400, kun taas viime vuonna määrä oli 78, ja tämä on tietenkin tapahtunut samalla, kun ajoneuvojen määrä maanteillä on kasvanut kymmenkertaiseksi. Se on merkittävä muutos.

Tämä on tärkeää, ja kiitän kovasti jäsen Ayala Senderia siitä, että hän muistutti meitä rajatylittävästä valvontajärjestelmästä, joka on erittäin tärkeä askel kohti tieliikenneturvallisuuden parantamista. Neuvosto hyväksyi päätöksen joulukuussa, ja nyt panemme sen täytäntöön.

En usko, että lainsäädäntötoimien määrän lisääminen Euroopan laajuisesti on patenttilääke, niin että ongelmaan kuin ongelmaan tarvitsemme Euroopan unionin lainsäädäntöä.

Samalla, kun kaikki arvostelevat sitä, että meillä on liikaa EU:n laajuisia säädöksiä, mielestäni tämä on asia, josta niin jäsenvaltiot kuin yleisesti Euroopan kansalaiset ovat huolestuneita, ja jos rajatylittävä valvontajärjestelmä voi edesauttaa eurooppalaisen tieliikenneturvallisuuden alueen luomista, tämä on hyvin tärkeä asia.

  Puhemies. – (EN) Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 20.15 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Roberta ANGELILLI