Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– neuvoston ja komission julkilausumat Eurooppa 2020 -strategiasta;

– Pervenche Berèsin laatima työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietintö ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (KOM(2011)0006 – C7-0033/2011 – 2011/0007(CNS)) (A7-0040/2011),

– komission julkilausuma jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpanosta.

  János Martonyi, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen siihen, että minulla on nyt tilaisuus puhua teille tästä puheenjohtajavaltio Unkarille erityisen tärkeästä aiheesta eli Eurooppa 2020 -strategiasta. Se on todellakin erittäin tärkeä meille kaikille.

On selvää, että Euroopan unionin on voitettava monia vakavia haasteita, mikäli se haluaa säilyttää kilpailukykynsä muun maailman kanssa. Osa näistä haasteista on finanssi- ja talouskriisin tulosta, mutta osa niistä liittyy rajallisiin valmiuksiimme ja heikkoon päättäväisyyteemme täyttää vuotta 2010 koskevat Lissabonin strategian tavoitteet.

Kuten usein sanotaan, kriisi voi olla tilaisuus – niin muinaisen kreikkalaisen kuin kiinalaisenkin tulkinnan mukaan. Se voi olla tilaisuus läpimurrolle, ratkaisulle ja edistykselle. Tästä syystä olemme sitä mieltä, että tällä hetkellä kriisi motivoi tärkeällä tavalla jäsenvaltioita hyväksymään nopeasti uuden työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan eurooppalaisen strategian. Tämä on Eurooppa 2020 -strategia.

Olen vakuuttunut siitä, että tämä strategia auttaa tärkeällä tavalla Eurooppaa toipumaan kriisistä ja selviytymään siitä vahvempana niin sisäisesti kuin kansainvälisestikin lisäämällä tuottavuutta, kasvumahdollisuuksia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä talouden ohjausta ja hallintaa.

Tämä on välttämätöntä, jos haluamme pysyä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä etenkin Aasian nopeasti kasvavia markkinoita ajatellen. Tämä on välttämätöntä myös, jos haluamme säilyttää sosiaalisen mallimme, elämäntapamme, joka on Euroopan unionin keskeinen ominaispiirre, joka on meille kaikille rakas ja jota meidän on varjeltava.

Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettiin viisi EU:n yleistavoitetta, jotka ovat jäsenvaltioiden ja unionin toimintaa ohjaavia yhteisiä päämääriä työllisyyden edistämisen, innovointia, tutkimusta ja kehittämistä edistävien olosuhteiden parantamisen, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamisen, koulutustason parantamisen ja erityisesti köyhyyttä vähentämällä tapahtuvan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisen aloilla.

Osana näiden tavoitteiden saavuttamista komissio kehitti ja esitteli seuraavat seitsemän lippulaivahanketta, jotka koostuvat niistä toimenpiteistä, joilla se aikoo vahvistaa sisämarkkinoita ja edistää kasvua ja työllisyyttä: Euroopan digitaalistrategia, innovaatiounioni, nuoret liikkeellä, resurssitehokas Eurooppa, globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi.

Jokaisessa aloitteessa sekä EU:n että kansallisten viranomaisten on koordinoitava toimintaansa niin, että sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa toteutettavat toimet vahvistavat toinen toisiaan.

Joulukuussa 2010 tiiviissä yhteistyössä komission ja tulevan puheenjohtajavaltion Unkarin kanssa laaditussa puheenjohtajavaltion ensimmäisessä täytäntöönpanokertomuksessa annetaan katsaus työn edistymiseen sen jälkeen, kun strategia käynnistettiin kesäkuussa. Kertomuksessa korostetaan kaikissa muodoissaan sitä kaikkein tärkeintä työtä, jota neuvosto on tehnyt näiden seitsemän lippulaivahankkeen alalla. Lisäksi siinä korostetaan teknologista edistystä monilla politiikan aloilla, jolla on tärkeä merkitys tässä uudessa strategiassa: sisämarkkinoilla, koheesiopolitiikassa ja maatalouspolitiikassa. Siinä myös luetellaan viiteen EU:n yleistavoitteeseen liittyvät toimet ja aloitteet, joita on toteutettu EU:ssa kuluneen kuuden kuukauden aikana.

Haluan korostaa muutamia tärkeitä seikkoja, jotka liittyvät talouden ohjaukseen ja hallintaan. Talouden ohjausta ja hallintaa koskevan uudistuksen täytäntöönpano on perusedellytys kriisin torjumiselle ja Euroopan unionin talouden edistämiselle. Tämän vuoksi Eurooppa 2020 -strategia liittyy läheisesti niin sanottuun talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon, joka on uusi tärkeä makrotalouden valvonnan väline, jota aiotaan soveltaa ensimmäisen kerran kuluvalla puheenjohtajakaudella. Tämä uusi prosessi käynnistyi tammikuussa 2011, kun komissio esitteli vuotuisen kasvuselvityksensä.

Puheenjohtajavaltio Unkari pyrkii erityisesti varmistamaan, että talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso sujuu kitkattomasti ja onnistuneesti. Tässä tarkoituksessa järjestämme useita keskusteluja kaikissa asiaa koskevissa neuvoston kokouksissa ennen maaliskuun Eurooppa-neuvostoa.

Yleisten asioiden neuvostolle on annettu erityistehtäväksi valmistella 21. maaliskuuta pidettävään kokoukseensa tiivistelmäkertomus, jossa esitellään alakohtaisissa neuvostoissa tehtyyn työhön liittyvät tärkeimmät viestit. Kertomus esitellään Eurooppa-neuvostolle maaliskuussa, ja se on pohjana keskusteluille, joissa pyritään sopimaan tietyistä rakenneuudistuksia ja julkisen talouden vakauttamista koskevista painopisteistä.

Maaliskuun Eurooppa-neuvoston jälkeen jäsenvaltiot luonnostelevat kansalliset uudistusohjelmat sekä vakautus- tai lähentymiskertomukset, jotka toimitetaan komissiolle huhtikuussa. Tämän jälkeen työtä on jatkettava laatimalla maakohtaiset suositukset, jotka jäsenvaltiot ottavat huomioon vuoden 2012 talousarvionsa viimeistelyssä ja kasvustrategioidensa täytäntöönpanossa. Myönnän, että aikataulu on todella tiukka, mutta toivomme, että saamme kaiken tehtyä kesä- tai heinäkuuhun mennessä.

Eurooppa 2020 -strategia on avain Euroopan unionin taloudellisen menestymisen varmistamiseen tulevaisuudessa. Se liittyy läheisesti talouden ohjausta ja hallintaa koskevaan uudistukseen, joka myös on jatkossa keskeisessä asemassa. Ellemme säilytä kilpailukykyämme ja ellemme pysty varmistamaan vahvaa kasvua tulevaisuudessa, on meidän yhä vaikeampi säilyttää EU:ssa riittävän korkea sosiaalisen suojelun taso ja saada Euroopan äänelle painoarvoa EU:n ulkopuolella.

Tämä on tulevina vuosina Euroopan unionin suurin haaste. Olen täysin varma, että voimme luottaa Euroopan parlamentin tukeen näiden odotusten täyttämisessä.

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK

  Puhemies. − (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kiitän teitä avauspuheenvuorostanne. Puhumme erittäin tärkeästä asiasta: Eurooppa 2020 -strategiasta. Olemme kriisissä, ja työttömyysaste on erittäin korkea, ja tämä on suurin uhka kansalaisillemme. Sen vuoksi työllisyyspolitiikka on ehdottoman ratkaisevassa asemassa myös Eurooppa 2020 -strategiassa. Toivotamme asiasta vastaan komission jäsenen László Andorin tervetulleeksi Euroopan parlamenttiin.

  László Andor, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kuten tiedätte, komissio hyväksyi ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen viime kuussa Eurooppa 2010 -strategian yhteydessä. Vuotuisessa kasvuselvityksessä irrottaudutaan menneisyydestä ja käynnistetään ensimmäinen talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso.

Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson takana on hyvin yksinkertainen perusajatus: varmistaaksemme talous- ja rahaliiton vakauden ainoa vaihtoehtomme on koordinoida EU:n talouspolitiikkaa. Viimeaikainen velkakriisi tietyissä euroalueen maissa valaisee tilannetta liiankin hyvin. Tämä päättäväisempi ja vaativampi lähestymistapa osoittaa Euroopan unionin ymmärtävän, miten läheisesti jäsenvaltioiden taloudet ovat sidoksissa toisiinsa ja miten yhden jäsenvaltion poliittiset valinnat voivat vaikuttaa muihin.

Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson hallinta on EU:lle todellinen testi. Vahvempi poliittinen sitoutuminen strategiaan ja paikallisten kumppanuuksien vahvistaminen on ollut meille ensiarvoisen tärkeää. Nyt haasteenamme on osoittaa, että unioni voi kollektiivisesti määrittää kaikkein kiireellisimmät poliittiset uudistukset ja tarjota oikeanlaisia poliittisia ratkaisuja.

Vuotuisessa kasvuselvityksessä tärkeimmät painopisteet tehdään hyvin selväksi. Elpymiseen esitetään yhdennettyä lähestymistapaa, joka muodostuu 10 prioriteettitoimenpiteestä, jotka kattavat seuraavat kolme osa-aluetta: ensinnäkin julkisen talouden tiukka tervehdyttäminen ja rakenneuudistus makrotalouden vakauden tehostamiseksi, toiseksi työmarkkinoiden uudistaminen työllisyyden parantamiseksi ja lopuksi kasvua tukevat toimet.

Olemme panneet tarkasti merkille vuotuisen kasvuselvityksen keskeisiä viestejä koskevat huolenaiheenne siitä, että viestit saattavat poiketa yhdennetyistä suuntaviivoista. Haluan kuitenkin tehdä tämän selväksi. Komissio on tarkoituksella päättänyt keskittyä tämänvuotisessa vuotuisessa kasvuselvityksessä kiireellisimpiin tämänhetkisestä talouskriisistä johtuviin haasteisiin ja tarpeeseen aikaistaa niitä uudistuksia, jotka ovat talouden elpymisen ja työpaikkojen luomisen kannalta välttämättömiä. Vuotuinen kasvuselvitys on täysin yhdenmukainen yhdennettyjen suuntaviivojen kanssa, myös työllisyyttä koskevien suuntaviivojen osalta.

Olen tyytyväinen siihen, että parlamentti kannattaa komission ehdotusta olla muuttamatta vuotta 2011 koskevia työllisyyden suuntaviivoja. On todella tärkeää varmistaa vakaa poliittinen kehys ennen vuonna 2014 tehtävää Eurooppa 2020 -strategian väliarviointia, jotta jäsenvaltioilla on tarpeeksi aikaa panna välttämättömät uudistukset täytäntöön.

Työllisyyden suuntaviivat luovat myös perustan luonnokselle yhteiseksi työllisyysraportiksi (joka on osa vuotuista kasvuselvitystä), jossa määritetään kiireellisimmät toimenpiteet työllisyyden alalla, muun muassa seuraavat: ensimmäiseksi otetaan käyttöön työllisyyttä edistäviä verotusjärjestelmiä, nimittäin vähentämällä työhön kohdistuvaa verotaakkaa, toiseksi vähennetään työmarkkinoiden segmentoitumista, kolmanneksi poistetaan esteitä yksityis- ja työelämän yhteensovittamiselta, neljänneksi autetaan työttömiä korkealaatuisten koulutus- ja työnhakupalvelujen avulla palaamaan työelämään ja ryhtymään itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi, ja lopuksi lisätään iäkkäiden työntekijöiden osuutta työmarkkinoilla.

Sitäkin tärkeämpää on, että työllisyyden suuntaviivat muodostavat perustan mahdollisille maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille perussopimuksen 148 artiklan nojalla.

Vuotuinen kasvuselvitys on perustana maaliskuussa pidettävässä kevään Eurooppa-neuvostossa käytäville keskusteluille ja jäsenvaltioille annettaville talouspoliittisille ohjeille. Komissio odottaa jäsenvaltioiden ottavan nämä ohjeet huomioon laatiessaan vakautus- tai lähentymisohjelmiaan sekä Eurooppa 2020 -strategian mukaisia kansallisia uudistusohjelmia.

Komissio tarkastaa kansalliset uudistusohjelmat, jotka on määrä toimittaa huhtikuun jälkipuoliskolla. Tämän tarkastuksen perusteella ja perussopimuksen mukaisesti ehdotamme maakohtaisia toimintaohjeita ja -suosituksia, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon vuoden 2012 talousarvioiden valmistelussa. Neuvoston on hyväksyttävä toimintaohjeet ja -suositukset ennen kesää.

Lopuksi korostan teidän tärkeää roolianne Eurooppa 2020 -strategian ja erityisesti seitsemän lippulaivahankkeen täytäntöönpanon onnistumisessa. Teidän lainsäätäjän roolillanne on perustavanlaatuinen vaikutus näiden täytäntöönpanon onnistumiseen. Jotta Eurooppa 2010 -strategian tavoitteet voidaan saavuttaa, on erittäin tärkeää luoda sille oikeanlaiset edellytykset. Pian aloitetaan keskustelut uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Komissio esittää ehdotuksensa viimeistään kesäkuussa. Teidän roolinne budjettivallan käyttäjänä yhdessä neuvoston kanssa on ensiarvoisen tärkeä, jotta voidaan varmistaa, että Eurooppa 2020 -strategian painopisteet otetaan huomioon EU:n talousarviossa. Ollaksemme uskottavia meidän on varmistettava, että rahoituksemme painopisteet vastaavat strategioitamme ja poliittisia painopisteitämme.

Finanssipoliittisten rajoitteiden aikana on tärkeämpää kuin koskaan osoittaa, että EU:lla on lisäarvoa ja että EU:ssa käytetyllä eurolla voi olla enemmän vaikutusta kuin jäsenvaltiossa käytetyllä eurolla.

Varmistaaksemme Eurooppa 2020 -strategian onnistumisen tarvitsemme poliittista sitoutumista kaikilla tasoilla. Vain jos kaikki hoitavat oman osuutensa, voimme saavuttaa tavoitteemme ja löytää oikean suunnan tulevaisuuden kasvulle.

  Pervenche Berès, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta haluan todeta, miten tyytyväinen olen tähän tilaisuuteen keskustella talouspoliittisesta eurooppalaisesta ohjausjaksosta ja siitä, miten ensiarvoisen tärkeä asema tässä ohjausjaksossa olisi annettava vuotuiselle kasvuselvitykselle.

Arvoisa komission jäsen, tässä yhteydessä te olette muiden komission jäsenten kanssa päättänyt uudistaa työllisyyden suuntaviivoja, ja parlamentti pyrkii hyväksymään tämän päätöksen. Haluamme vain kiinnittää huomionne kolmeen seikkaan.

Ensimmäinen liittyy vuotuisen kasvuselvityksen sisältöön. Huomasimme, että työllisyyteen ja työttömyyteen liittyvät kysymykset näyttävät olevan toisarvoisia julkisen talouden vakauttamista koskeviin tavoitteisiin nähden. Kun otatte esiin nämä kysymykset, jotka liittyvät suoraan työmarkkinoiden toimivuuteen, koemme teidän rikkovan jäsenvaltioiden kansalaisten ja heidän hallitustensa välistä yhteiskuntasopimusta. Ehdotatte, että eläkeikää olisi nostettava, että työttömyyskorvausta olisi pienennettävä, että palkkatasoja ja niiden laskennassa käytettäviä järjestelmiä olisi muutettava ja että kauppojen pitäisi saada olla auki sunnuntaisin.

Mielestämme tämä loukkaa äärimmäisen vakavalla tavalla yhteiskuntasopimusta. Mielestämme on myös kiinnitettävä enemmän huomiota kaikkein haavoittuvimpiin väestönosiin, olipa kysymys sitten nuorista, naisista, vanhuksista tai vammaisista. Tässä on mielestämme myös suuri vaara, että julkisen talouden vakauttamisen katsotaan olevan vuotuisessa kasvuselvityksessä kaikkein tärkein asia.

Toinen huolenaiheemme on se, että kuten itse olette todennut, aiotte laatia kansallisia uudistusohjelmia tämän vuotuisen kasvuselvityksen perusteella. Tärkeistä asioista päätetään kuitenkin täällä. Miten aiotte hyödyntää parlamentissa näistä asioista käytävää keskustelua nyt kun suuntaviivoja uudistetaan? Millaisena näette asiaa koskevan demokraattisen keskustelun? Miten yhdistätte työllisyyspolitiikkaa koskevan 148 artiklan talouspolitiikkaa koskevaan 12 artiklaan?

Euroopan parlamentti on tällä hetkellä hyvin hämmentynyt, kun tarkastellaan samanaikaisesti Eurooppa 2020 -strategiaa, puheenjohtaja Van Rompuyn työryhmiä, talouden ohjausta ja hallintaa koskevaa lainsäädäntöpakettia, jonka eteen parlamentti ponnistelee kovasti, sekä perussopimuksen muuttamista Euroopan rahoitusalan vakautusjärjestelmän säilyttämiseksi. Samalla kun näissä asioissa edetään, keskustelemme myös kyseisen järjestelmän tarkistamisesta. Käynnistätte talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson samaan aikaan kun liittokansleri Merkel ja presidentti Sarkozy käynnistävät kilpailukykyä koskevan sopimuksen. Samalla kun kaikki tämä tapahtuu, uudistatte työllisyyden suuntaviivoja, jotka kaikella todennäköisyydellä jäävät vain hyvin epämääräiseksi alueeksi, joka määritellään näissä kansallisissa ohjelmissa.

Arvoisa komission jäsen, haluan siis kiinnittää huomionne kolmanteen huolenaiheeseemme. Kun viime vuonna onnistuimme puheenjohtajavaltio Belgian tuella muuttamaan työllisyyden suuntaviivojen suuntaa, painotimme vahvasti yhtä asiaa, joka on valvonta. Mitä tällä valvonnalla tarkoitamme? Se tarkoittaa, ettei talous- ja sosiaalipolitiikkaa voida toteuttaa onnistuneesti, ellei niihin liitetä aitoa demokraattista keskustelua. Demokraattinen keskustelu tarkoittaa sitä, että annetaan valtaa Euroopan parlamentille, annetaan valtaa kansallisille parlamenteille ja kunnioitetaan aidosti työmarkkinaosapuolia ja otetaan ne mukaan päätöksentekoon. Meillä on usein sellainen käsitys, että ehdotuksissanne unohdetaan nämä tekijät, jotka ovat olennainen osa demokratian toteuttamista maissamme.

Ellemme käy käsiksi tähän ongelmaan, vaarana on, että toimimme epäjohdonmukaisesti, että saamme ihmiset kääntämään selkänsä sille, mitä pyrimme yhdessä saavuttamaan, ja lyömme laimin menestyksemme avaimen, joka on yhteisön henki.

  Sharon Bowles, talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (EN) Arvoisa puhemies, olemme siirtymässä uuteen talouden ohjauksen ja hallinnan aikakauteen. Talouden eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa rakenteen, johon perussopimuksen 121 ja 148 artiklan mukaiset yhdennetyt suuntaviivat olisi liitettävä, ja parlamentin on osallistuttava vahvasti näihin toimiin.

Laajemmin tarkasteltuna vakaus- ja kasvusopimuksen seuranta sekä makrotalouden valvonta voidaan yhdistää Eurooppa 2020 -strategiaan ja yhdennettyihin suuntaviivoihin juuri talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjausjakso voi tarjota yhtenäisen kehyksen erilaisille talouden ohjaus- ja hallintaprosesseille unionissa niin, että ne voivat vahvistaa toinen toistaan. Yleisemmin talous- ja raha-asioiden valiokunta korostaa, että talouden ohjauksen ja hallinnan on perustuttava yhteisömenetelmään. Jotta prosessien ja kansalaisten välille saadaan yhteys ja jotta ne voisivat saada kansalaisten hyväksynnän, niiden on oltava avoimia ja vastuullisia. Tämä edellyttää parlamentin osallistumista.

Vaikka parlamentille on jo annettu tehtävä, se tarvitsee myös aikaa demokraattisen toimeksiantonsa täyttämiseen. Talous- ja raha-asioiden valiokunta sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyrkivät rinta rinnan vastaamaan tähän vaatimukseen.

  Corien Wortmann-Kool, PPE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, rahoitus- ja talousalan kriisi on tehnyt tuskallisen selväksi sen, että kilpailukykymme ja siitä johtuen myös sosiaalisen markkinataloutemme kestävyys ovat vaarassa. Sen vuoksi meidän on otettava kriisistä opiksemme, jos haluamme hyödyntää paremmin sisämarkkinoitamme, ylläpitää eläkejärjestelmämme kestävyyttä ja parantaa myös työmarkkinoiden toimivuutta.

Sen vuoksi ryhmämme on tyytyväinen vuotuiseen kasvuselvitykseen ja 15. tammikuuta 2011 annettuihin Ecofin-neuvoston päätelmiin, joissa vahvistetaan talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon kohdistuvia kunnianhimoisia odotuksia.

Me kaikki täällä parlamentissa haluamme kestävän talouskasvun Euroopan, jossa harjoitetaan tervettä liiketoimintaa ja jossa on riittävästi työpaikkoja kaikille kansalaisillemme. Voimme saavuttaa tämän vain vakaan valuutan ja vakaan talouden avulla. Saavuttaaksemme näistä molemmat, jäsenvaltioiden on pidettävä kansantaloutensa kurissa, koska sillä tavoin voimme paitsi välttää ongelmat, joiden parissa julkisen talouden alijäämän vaivaamat ja ylivelkaantuneet jäsenvaltiot tällä hetkellä kamppailevat, myös luoda perustan kasvulle ja työpaikoille kansalaisiamme, lapsiamme ja tulevia sukupolvia varten.

Arvoisa puhemies, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä jatkaa työtään sellaisen vahvan eurooppalaisen talouden ohjausta ja hallintaa koskevan lainsäädäntöpaketin aikaansaamiseksi, joka perustuu seuraavaan kolmeen pilariin: määrätietoinen vakaus- ja kasvusopimus, kunnianhimoinen makrotalouden valvonta ja kunnianhimoinen Eurooppa 2020 -strategia. Tämä kuitenkin edellyttää, että käytämme yhteisömenetelmää ja otamme Euroopan parlamentin ja kansalliset parlamentit mukaan työhön. Jos teemme näin, emme tarvitse uutta kilpailukykyä koskevaa sopimusta, koska olemme jo saavuttaneet tavoitteemme.

  Udo Bullmann, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kuuntelin tarkasti, mitä sanoitte, olen lukenut vuotuisen kasvuselvityksen, olen lukenut Ecofin-neuvoston päätelmät ja nyt yksi asia on minulle täysin selvä: talouskriisin lisäksi Euroopan unioni käy nyt läpi myös poliittista kriisiä. Meille antamissanne suosituksissa ei ole mitään uutta. Pyytäkää henkilökuntaanne näyttämään teille asiakirjat viimeisten kymmenen vuoden ajalta. Niistä kaikista voidaan nähdä sama asia, nimittäin se, että julkiset menot ovat liian suuria ja ainoa mekanismi, jolla pyritään mukautumaan uuteen aikaan, liittyy palkkoihin, jotka ovat aina liian korkeita. Mitään muuta suositusta en ole nähnyt. Satoipa vettä tai lunta, elämmepä sitten kriisi- tai nousukautta, ideologia on aina sama, mutta se ei liity millään tavalla kokemusperäiseen talouden todellisuuteen.

Haluan ehdottaa teille jotakin: lähettäkää joskus ne henkilöt, jotka kirjoittavat teille näitä asiakirjoja ja jotka tekevät neuvostossa ja komissiossa talousanalyyseja, talous- ja raha-asioiden valiokuntaan. Haluamme oppia tuntemaan teidän talousmallinne. Haluamme kysyä heiltä, eivätkö he näe Euroopan unionin olevan laman partaalla. Poistakaa esimerkiksi Saksan vientiluvut ja Saksan kasvuluvut, niin näette mistä puhun. Sitten kysyn teiltä, miksei investointeja mainita sanallakaan – vaikka investointien taso on matalampi kuin koskaan eikä meillä ole siihen enää varaa – miksei tulonparannuksia mainita sanallakaan ja miksei puhuta mitään suhdanteiden seuraamisesta tai siitä, että meidän on viimeinkin opittava kasvamaan yhdessä, tai siitä, miten selviämme kriisistä. Mistään näistä asioista ei teidän asiakirjoissanne sanota sanaakaan.

Vuoden alku meni teiltä ohitse, ja teidän on ponnisteltava todella kovasti vastataksenne Euroopan unionin kansalaisten odotuksiin. Sanon teille kuitenkin yhden asian: jos aiotte maaliskuussa tehdä päätöksen talouden hallintaa ja ohjausta koskevasta lainsäädäntöpaketista ja vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta tässä hengessä, ryhmäni ei voi olla siinä mukana.

  Lena Ek, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, vuosi sitten keskustelimme täällä istuntosalissa siitä, millaisia toimia tarvitaan maailmanlaajuisen rahoituskriisin ratkaisemiseksi. Tuohon aikaan osa talouden ohjausta ja hallintaa koskevista ryhmäni ehdotuksista hylättiin liian kunnianhimoisina ja liian kauaskantoisina, mutta nyt voin panna iloisena merkille, että monet ehdotuksistamme ovat toteutuneet.

Nyt kuitenkin Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä ilmoitettujen tavoitteiden ja näiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan rahoituksen välillä on leveä kuilu. Talousarvioesityksessä 2012 komission on selvennettävä, selkeästi määritettävä ja näytettävä strategiaan liittyvät menot. Tämä koskee myös tulevaa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Haluaisin myös puhua suoraan jäsenvaltioille. Neuvostossa valtiovarainministereiden keskuudessa – heidän joukossaan myös omalla Ruotsin ministerillämme Anders Borgilla – on selvää haluttomuutta investoida tulevaisuuteen. Valtioiden talousarvioissa on otettava huomioon neuvoston ilmoittamat tavoitteet, ja EU:n hankkeisiin tarvitaan rahaa, jos ne halutaan joskus toteuttaa. Sanokaa minun sanoneen, ellei rahaa sijoiteta oikeisiin kohteisiin, ei ole kasvua eikä työllisyyttä koskevaa strategiaa, ja voimme epäonnistua.

Tämän vuoksi kehotan komissiota esittämään konkreettisempia lainsäädäntöehdotuksia ja jäsenvaltioita osoittamaan vahvempaa sitoutumista. Tarvitsemme vahvaa sitoutumista, jotta voimme saavuttaa yleistavoitteet, esimerkiksi koko Euroopan unionia koskevat energiatehokkuuteen liittyvät tavoitteet, ja säätää lakeja tärkeimmillä työllisyyttä edistävillä aloilla. Nykyiset aloitteet, esimerkiksi Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma, elinikäisen oppimisen ohjelma ja energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma, on jo hyväksytty, mutta te ette neuvostossa onnistuneet tuomaan rahaa pöytään. Näihin hankkeisiin tarvitaan rahoitusta. Niillä kaikilla on mahdollista luoda työpaikkoja ja kasvua.

Eurooppa 2020 -strategiaa koskevalla päätöslauselmallamme ALDE-ryhmä lähettää neuvostolle vahvan viestin, että nykyinen hallintorakenne on liian heikko, avoin koordinointimenetelmä on epäonnistunut ja yhteisömenetelmä olisi otettava uudelleen käyttöön. Olen kiitollinen siitä, että laaja enemmistö kannattaa yhteistä päätöslauselmaa. Parlamentti antaa näin vahvan viestin, että meidän on toimittava.

  Philippe Lamberts, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tiedätte, että vihreät kannattavat vahvasti yhtenäisempää Eurooppaa, jotta kansalaisillemme voidaan varmista kestävä kehitys ja jotta voidaan myös varmistaa se, että Euroopan unioni merkitsee jotakin tällä planeetalla 2000-luvulla.

– (FR) Laatimanne asiakirja, nimittäin vuotuinen kasvuselvitys, on tänään horjuttanut luottamustamme vakavalla tavalla, sillä olette paljastaneet ideologisen ennakkoluulon, jolla ei ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa ja jossa on ennen kaikkea kysymys ideologisista valinnoista.

Mikä suosituksenne tarkkaan ottaen on? Julkisten menojen leikkaaminen! Julkista taloutta ei vakauteta menoja leikkaamalla. Tuloista ei puhuta mitään. Tarkoitus on myös lisätä joustavuutta, uudistaa, kuten uskottelette, työmarkkinoita – toisin sanoen luoda joustoturvaa ilman turvaa. Vakuuttelette, että meidän on ryhdyttävä näihin toimenpiteisiin, jotta talous voisi elpyä.

Tässä ei kuitenkaan ole kaikki. On myös rahoitusalaa koskevia toimenpiteitä. Puhutaanpa niistä, koska tämä on hyvä esimerkki kaksinaismoraalista. Mitä teillä on sanottavana maksuista ja julkisista menoista? Meidän on iskettävä nopeasti ja lujaa. Rahoitusalan osalta te kuitenkin toteatte, että meidän harkittava asioita, tutkittava vaikutuksia ja ennen kaikkea sovellettava siirtymäaikoja.

Talouden ohjauksen ja hallinnan sekä julkisen talouden vakauttamisen tapauksessa toteatte nopeasti: 1. tammikuuta 2011 ja 1. tammikuuta 2012 välisenä aikana. Pankkien osalta määräaika on 1. tammikuuta 2019, aivan kuin ei tarvittaisi mitään tutkimuksia tai siirtymäaikoja, joilla autettaisiin työmarkkinoita sopeutumaan tai saattamaan julkinen talous vakaalle pohjalle.

Kertoisitteko, miten Eurooppa 2020 -strategia liittyy kaikkeen tähän? Tästähän tässä kuitenkin on kysymys, mutta siitä te ette kerro minulle. Arvoisa komission jäsen, arvoisat neuvoston jäsenet, vuotuisessa kasvuselvityksessä antamanne suositukset tekevät Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisen täysin mahdottomaksi.

Huijaatte meitä väittäessänne, että teidän suosittamianne toimenpiteitä toteuttamalla on mahdollista toteuttaa tarvittavaa investointipolitiikkaa tutkimuksen, koulutuksen, köyhyyden vähentämisen, ilmastonmuutoksen torjumisen ja työllisyyden aloilla. Se on valetta, ja minun mielestäni tämä keskustelu on naurettava.

  Malcolm Harbour, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ryhmäni on allekirjoittanut tämän päätöslauselman ja aikoo kannattaa sitä. En väitä, että olemme samaa mieltä kaikesta, mutta kannatamme sen keskeistä sisältöä. Haluan sanoa tämän sekä komissiolle että neuvostolle, ja luen ääneen otsikon, jonka olemme yhdessä hyväksyneet: "Työpaikkojen luomiseen tähtäävä rohkea sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja pk-yrityksiä tukeva aloite".

Mistä näitä työpaikkoja sitten tulee? Niitä tulee yksityisten investointihankkeiden ja uusien yritysten perustamisen tuloksena. Tiedämme jo, että pienet yritykset ovat olleet kuluneen vuosikymmenen aikana tärkeimpiä uusien työpaikkojen luojia. Viestini sekä komissiolle että neuvostolle on tänään se, että kaikkien 27 jäsenvaltion on alettava suhtautua vakavasti työpaikkojen luomiseen sisämarkkinoilla. Me kaikki uskomme sisämarkkinoihin, ja jäsenvaltiot ovat investoineet valtavia rahasummia ja valtavasti resursseja palvelumarkkinoiden vapauttamiseen, mutta ovatko ne kertoneet tästä yrityksilleen? Ovatko ne edistäneet sisämarkkinoita? Ovatko ne edistäneet yrittäjyyttä? Ovatko ne edistäneet sähköistä kaupankäyntiä?

Mikseivät ne ryhdy tekemään näitä käytännön asioita vapauttaakseen ne voimavarat, joita meillä jo on, kaikkien muiden hankkeiden ohella, joista kollegamme ovat puhuneet? Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tähän heti huomenna, jopa tänään, eikä puhuttava joistakin muista pitkän aikavälin suunnitelmista. Niiden on ryhdyttävä työhön!

  Lothar Bisky, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, jäsen Harms totesi eilen erään tärkeän asian. Tuskin kukaan ulkopuolinen tietää enää, mitä strategiaa, mitä vakausmekanismia, mitä sopimusta ehdotetaan, täydennetään, saatetaan voimaan tai muutetaan ja kenen toimesta ja minkä säädösten nojalla. Yksi selvä asia on, että Eurooppa 2020 -strategia ei ole tähän mennessä tarjonnut ratkaisua ihmisten kriisin aikana kohtaamiin ongelmiin. Päinvastoin – strategiassa jatketaan sen väärin arvioidun EU-politiikan toteuttamista, joka oli alun perin syynä koko kriisin puhkeamiseen. Siinä luotetaan edelleen vakaus- ja kasvusopimukseen. Sitä yritetään nyt tiukentaa ja vahvistaa paremmilla seuraamusjärjestelmillä.

Käytännössä tämä tarkoittaa ankaria toimenpiteitä kansalaisten kustannuksella. Se tarkoittaa työelämän pidentämistä, toisin sanoen eläkeleikkauksia. Joko palkkojen indeksointi poistetaan nyt tai työmarkkinaosapuolten välisiä neuvotteluja joudutaan rajoittamaan tai työaikoja koskevia sääntöjä muuttamaan joustavammiksi – kaikki tämä merkitsee maltillisempaa palkkakehitystä ja palkkaleikkauksia. Tämä merkitsee myös sitä, että valtio puuttuu vähemmän yhteiskunnan talouselämään. Tältä osin monet puhuvat velan vähentämisestä. Minulle on aivan sama, kutsutaanko sitä talouden ohjaukseksi ja hallinnaksi, vakaus- ja kasvupolitiikaksi, kilpailukykyä koskevaksi sopimukseksi vai vuotuisen kasvuselvityksen perusteella annettavaksi komission suositukseksi. Ryhmäni ja minä emme voi kannattaa tätä yhteiskunnan vastaista politiikkaa.

Sillä on kuitenkin tietysti merkitystä, onko jäsenvaltioiden parlamenteilla vielä sananvaltaa tässä politiikassa. Eilinen perussopimukseen tehtäviä muutoksia koskeva keskustelu antaa syytä toivoa, että tämän parlamentin jäsenet ovat yhdestä asiasta yksimielisiä. Emme saa ajautua 1800-luvun salailevan hallinnon aikakauteen. Sitä ei kukaan halua. Emme saa myöskään palata kahteen kehitysryhmään jakautuneeseen Eurooppaan.

  Mario Borghezio, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Energia 2020 on laajamittainen ohjelma, mutta meidän on kysyttävä itseltämme, voimmeko saavuttaa tavoitteena olevan uusiutuvien energialähteiden 20 prosentin osuuden määräaikaan mennessä, varsinkin, kun rahoitusalan kriisi hidastaa investointia.

On vielä yksi ongelma, ja se on aurinkoenergian tukeminen. Me todellakin tuemme Kiinaa, maailman johtavaa aurinkopaneelien viejämaata, ja Intiaa, tuulivoimalaitteiden johtavaa viejämaata. Tämän vuoksi on tärkeää tukea Euroopassa suunniteltavien ja valmistettavien aurinkopaneelien tuotantoon liittyvää tutkimusta ja edistää aurinkovoima-alalla mittakaavaedun hyödyntämistä esimerkiksi ottamalla näitä laitteita laajasti käyttöön Euroopan kaupungeissa.

Olisi pitänyt tehdä jotain hyvin erilaista: Euroopan julkisen palvelun suojaamiseksi olisi pitänyt perustaa Euroopan laajuinen energiayhtiö, koska jakeluverkot ja niiden infrastruktuurit muodostavat jo olemassa olevia luonnollisia monopoleja, jotka olisi selvästikin saatettava yhteisen hallinnon alaisuuteen.

Sen sijaan yli-innokkaan talousliberalismin vuoksi etusijalle asetettiin muut ratkaisut, jotka eivät todellakaan hyödytä kuluttajia tai käyttäjiä vaan näiden suurten monopolien osakkaita. On muistettava, että autojen tuottaman hiilidioksidin määrä ei ole vähentynyt 150 vuoteen. Meidän on syytä miettiä, olisiko aika käynnistää uudelleen vesimoottoreita koskevat tutkimushankkeet.

  Philip Claeys (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, jos haluamme panna täytäntöön Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä koskevan osan, on äärimmäisen tärkeää, että mukautamme maahanmuuttopolitiikkaa useimmissa jäsenvaltioissa ja EU:ssa.

Kuten komission ehdotuksessa todetaan, painopistealueita ovat työvoimaosuuden nostaminen ja rakennetyöttömyyden laskeminen, työvoimamarkkinoiden tarpeita vastaavan ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen, elinikäisen oppimisen edistäminen ja niin edelleen.

Työntekijöiden laajamittainen tuominen Euroopan unionin ulkopuolelta on osoitus lyhytnäköisyydestä ja ristiriidassa juuri mainitsemieni painopistealueiden kanssa. Euroopan unionissa on noin 25 miljoonaa työtöntä. Aloittakaamme siitä, että autamme ensin heitä pääsemään työelämään, sen sijaan että turvaudumme jälleen kerran laajamittaiseen muuttoliikkeeseen.

Ammattitaitoisten työntekijöiden tuominen Eurooppaan tai niin sanottu aivovuoto luovat jopa suurempia ongelmia alkuperämaissa, mikä vain kiihdyttää ammattitaidottomien henkilöiden muuttoa Euroopan unioniin. Tämä on noidankehä, ja meidän on myönnettävä, ettei kukaan voi hyötyä tästä pitemmän päälle.

On korkea aika laatia EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa koskeva kustannus-hyötyanalyysi. Myös tämä näkökohta olisi sisällytettävä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskeviin ohjeisiin.

  Marian-Jean Marinescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, Eurooppa 2020 -strategiassa on tavoitteita, joita ei voida saavuttaa, ellei kiinnitetä asianmukaista huomiota aloihin, joita ei mainita strategiassa yksiselitteisesti. Euroopassa tarvitaan dynaamista ja kilpailukykyistä maatalousalaa, joka voi tukea merkittävällä tavalla kestävän, älykkään ja osallistavan kasvun edistämistä. Luotettava elintarviketuotanto, luonnonvarojen kestävä hallinta ja maaseudun alueellisen tasapainon ja monimuotoisuuden säilyttäminen ovat tehokkaan yhteisen maatalouspolitiikan ja tuottavan maatalousalan keskeisiä elementtejä.

Teollisuuspolitiikan toteuttaminen edellyttää infrastruktuuria. Yhtenäisen rautatiealueen täytäntöönpano on elintärkeä askel kohti rautatieliikenteen sääntelyn purkamista. Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttaminen ja SESAR-hankkeen ripeä täytäntöönpano on aivan yhtä tärkeää. Yksi tärkeimmistä tekijöistä on Euroopan laajuisten verkkojen kehittäminen paitsi liikenteen alalla myös energia-alalla myöntämällä riittävästi rahoitusta lisäarvoa tuottaviin Euroopan unionin hankkeisiin. Esimerkiksi Nabucco-hanke tuo etuja kaikille jäsenvaltioille poistamalla Euroopan unionin riippuvuuden yhdestä ainoasta lähteestä.

Puhetta johti
varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU

  Marita Ulvskog (S&D). – (SV) Arvoisa puhemies, jotta voimme aloittaa alusta talouskriisin jälkeen, on ehdottoman tärkeää, että ihmiset ovat luottavaisia. Brittiläinen tutkija Richard Wilkinson, joka on kirjoittanut kirjan "The Spirit Level" ja joka vieraili Euroopan parlamentissa Brysselissä viime viikolla, on kuvannut asiaa erittäin osuvasti: jotta yhteiskunnissamme voisi vallita turvallisuus ja luottavaisuus, tarvitsemme tasa-arvoa ja pieniä tuloeroja. Tämä voidaan tulkita suoraan Eurooppa 2020 -strategiaksi.

Ensinnäkin, mikäli haluamme menestyä, työntekijät ja heidän ammattijärjestönsä on otettava mukaan päätöksentekoon ja heitä on kunnioitettava. Tällä hetkellä kriisiä kuitenkin käytetään perusteena ammattijärjestöjen, työntekijöiden ja vapaan palkanmuodostuksen vastaiselle toiminnalle sekä työttömyyskorvauksiin ja eläkkeisiin kohdistuville leikkauksille. Tällainen toiminta on lopetettava.

Toiseksi meillä Euroopan unionin naisilla on tietenkin oltava samat mahdollisuudet kuin miehillä. Tämä ei ole aina selvää parlamentin päätöslauselmissa, mutta sen täytyy olla selvää käytännössä.

Kolmanneksi vahvan uudenaikaisen teollisuuden ja teollisuuspolitiikan sekä kauaskantoisten investointien, joita tehdään myös infrastruktuuriin, on jatkossa oltava työssämme keskeisessä asemassa. Ilmaston kannalta älykkäitä, resurssitehokkaita prosesseja ja tuotteita, vihreää energiaa ja vihreitä työpaikkoja koskevaa työtä on vauhditettava. Miten muuten aiomme pärjätä kilpailussa?

Neljänneksi meidän on saatava selkeä tuki energiatehokkuutta koskevalle politiikalle. Tiedämme, ettemme saavuta nykyisiä tavoitteitamme, koska ne eivät ole sitovia. Meillä on oltava sitovia tavoitteita, koska se on ratkaiseva edellytys Eurooppa 2020 -strategian kasvua ja kilpailukykyä koskevien keskeisten tavoitteiden saavuttamiselle. Kunnianhimon vähäisyys ja poliittisen tahdon puuttuminen on ällistyttävää, etenkin kun energiatehokkuuteen tähtäävät toimet ovat yksi parhaista ja älykkäimmistä keinoista vähentää kuluttajille aiheutuvia kustannuksia, vahvistaa yrityksiä ja saada todellista muutosta aikaan.

  Elizabeth Lynne (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, jos haluamme Eurooppa 2020 -strategian onnistuvan, työllisyyden suuntaviivat on pantava tehokkaasti täytäntöön ja on laadittava kansallisia uudistusohjelmia ja asetettava ne ansaitsemalleen etusijalle.

Meidän on varmistettava, ettei kukaan jää jälkeen. Ikääntyneiden ja vammaisten työttömyysluvut ovat häpeällisen korkeat. Olen tyytyväinen siihen, että molemmissa asiakirjoissa viitataan tarpeeseen soveltaa työpaikoilla syrjinnän vastaista lainsäädäntöä, niin että työpaikat ovat avoimia kaikille.

On tärkeää, että myös saavutamme EU:ssa asettamamme tavoitteet. Kyllä, on jäsenvaltioiden tehtävä asettaa erityistavoitteita ja noudattaa niitä, mutta Euroopan unionin tärkeänä tehtävänä on parantaa parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Sen vuoksi olen tyytyväinen siihen, että tämä tehdään hyvin selväksi valiokunnan päätöslauselman 27 kohdassa.

Olemme harjoittaneet kuukausien ajan itsetutkiskelua ja käyneet keskusteluja siitä, millainen Eurooppa 2020 -strategian pitäisi olla, mutta meillä on työllisyyden suuntaviivat. Nyt on aika alkaa noudattaa niitä.

  Emilie Turunen (Verts/ALE). – (DA) Arvoisa puhemies, Euroopan unionissa puhutaan nykyisin paljon taloudellisesta vastuusta, ja taloudellista vastuuta pidetään hyvin usein julkisten menojen leikkaamisena ja hyvin harvoin työllisyystilanteen parantamisena. Mielestäni meidän olisi pohdittava, mitä taloudellinen vastuu itse asiassa tarkoittaa. Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä näemme hyvin selvän ristiriidan niiden toimenpiteiden välillä joita juuri nyt toteutetaan EU:ssa ja jäsenvaltioissa. Toisaalta meillä on vuotuinen kasvuselvitys ja voimme nähdä, miten talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso johtaa työpaikkojen ja kasvun vähenemiseen EU:ssa. Toisaalta Eurooppa 2020 -strategiassa ja työllisyyden suuntaviivoissa toteamme, että haluamme luoda enemmän ja parempia työpaikkoja. Tämä on epäjohdonmukaista.

On totta, että Euroopassa on 23 miljoonaa työtöntä. Meillä on 5,5 miljoonaa alle 25-vuotiasta työtöntä. Köyhien työntekijöiden määrä kasvaa. Luvut kasvavat, eikä toteuttamamme talouspolitiikka paranna tilannetta. Jos haluamme luoda Euroopan unioniin uusia työpaikkoja, on ensiarvoisen tärkeää, että Eurooppa 2020 -strategiaa ja työllisyyden suuntaviivoja todella pannaan täytäntöön talouspolitiikassamme. Tämä olisi osoitus taloudellisesta vastuusta, mutta en usko, että näin todellisuudessa tapahtuu.

  Nikolaos Salavrakos (EFD). – (EL) Arvoisa puhemies, köyhyys, ilmastonmuutos, alhainen syntyvyys, muuttoliike, energia ja ennen kaikkea työttömyys ovat suurimmat ongelmat Euroopan unionissa tällä hetkellä. Niiden ratkaisemiseen tarvitaan rahaa ja määrärahoja. Valitettavasti rahoitusta kuitenkin vähennetään kaikkialla Euroopan unionissa. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että Eurooppa 2020 -strategia on vaarassa ja vaikea toteuttaa. Meidän on kuitenkin yritettävä.

Mielestäni meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota työttömyyteen, joka on noussut korkeimmalle tasolle kymmeneen vuoteen. Mielestäni meidän on myös tarjottava työvoimamarkkinoiden tarpeiden mukaista korkeatasoista koulutusta Euroopan nuorille, ja kursseja olisi mielestäni uudistettava ja jäsenvaltioiden olisi sitouduttava vähentämään koulunsa keskeyttävien määrää.

Avoimiin työpaikkoihin tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa. Kehotan komissiota ottamaan viipymättä käyttöön ehdotetun Euroopan vapaiden työpaikkojen seurantajärjestelmän, johon sisältyy myös eurooppalainen osaamispassi. Meidän on onnistuttava. Sanat eivät riitä. Meidän on ryhdyttävä tekoihin.

  José Manuel García-Margallo y Marfil (PPE). - (ES) Arvoisa puhemies, tässä asiassa herää kysymys, vain yksi kysymys: mitä voimme tehdä Euroopan unionissa antaaksemme työtä niille, joilla sitä ei ole?

Vastatakseni tähän kysymykseen, haluan tehdä selväksi ensimmäisen asian, josta olemme yksimielisiä. Kestävää kasvua ei voi olla ilman vakaata makrotaloutta. Osa niistä nopeista ratkaisuista, joita täällä ovat ehdottaneet erityisesti vasemmistoon kuuluvat jäsenet, merkitsisivät leipää täksi päiväksi mutta nälkää huomiseksi.

Toinen asia, josta olemme yksimielisiä, on se, että Eurooppa 2020 -strategia on kokoelma hyviä aikomuksia. Se kuulostaa hyvältä, mutta meidän on siirryttävä suunnitelmista tekoihin. Mitä aiomme tehdä? Miten aiomme rahoittaa ehdotetut aloitteet ja toimet? Onko Eurooppa 2020 -strategian sanamuotoon sisältyvä kunnianhimoinen tavoite sopusoinnussa ilmoitettujen talousarvioleikkausten kanssa?

Kolmas asia, josta olemme yksimielisiä, on se, että meillä on oltava kokonaiskuva, jotta voimme valita oikean tien kohti vakaata kasvua. Toistaiseksi meiltä vielä puuttuu tämä kokonaiskuva. Se mitä tällä hetkellä tapahtuu talous- ja raha-asioiden neuvostossa, osoittaa, että neuvoston jäsenillä on valtavasti hajanaisia, epäyhtenäisiä ja ristiriitaisia ajatuksia.

On kolme tärkeää toimenpidettä, joihin on ryhdyttävä. Ensinnäkin vaikeuksissa olevien maiden tukahduttaminen ei voi jatkua, ja tilanne voidaan ratkaista laskemalla liikkeelle euro-obligaatioita. Toiseksi Montin raportissa tarkoitetut obligaatiot on otettava käyttöön, mutta niitä ei mainita Eurooppa 2020 -strategiassa. Kolmanneksi on käytettävä Euroopan investointipankin varoja, joista kaksi kolmannesta kuuluu komissiolle ja joita tarvitsisi lisätä kymmenen vuoden aikana vain nelinkertaiseksi, jotta ne vastaisivat sitä rahamäärää, joka oli varattu Marshall-suunnitelmassa Euroopan talouden elvyttämiseen.

  Anni Podimata (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, EU:ssa on nyt keskusteltu useiden kuukausien ajan tehokkaasta, yhtenäisestä ja toteuttamiskelpoisesta ratkaisusta kriisiin, ratkaisusta, jolla varmistetaan toteutuskelpoista kasvua, työllisyyden suojelua, sosiaalista kehitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteidemme saavuttaminen.

On kuitenkin kaksi ongelmaa: ensinnäkin Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva keskustelu on edelleen jätetty rakenteellisesti talouden ohjausta ja hallintaa koskevan lainsäädäntöpaketin, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja vuotuisen kasvuselvityksen ulkopuolelle, ja tämän seurauksena meillä on joko yksi sirpaleinen strategia tai useita rinnakkaisia strategioita, strategioita, joita toteutetaan samanaikaisesti ilman riittävää koordinointia ja jotka voivat näin ollen vesittää toisensa.

Toinen ongelma on se, että tällä hetkellä neuvosto ja komissio painottavat vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen tiukentamista sekä budjettikuria ja -uudistusta, mutta niillä ei ole yhtään vakuuttavaa vastausta tai ratkaisua siihen, miten Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet voidaan toteuttaa ja rahoittaa tehokkaasti.

Mielestäni on olemassa vaara, että kuten Lissabonin strategian kanssa kävi, monet tavoitteistamme eivät pääse suunnitteluvaihetta pidemmälle, ja olen huolissani siitä, että näin käy nytkin, ellemme pysty esittämään vakuuttavia perusteita Euroopan unionin kansalaisille, jotka joutuvat kärsimään kriisistä eniten ja jotka eivät voi ja joiden ei myöskään pitäisi joutua seuraamaan teknisiä keskusteluja vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta ja indikaattoreista ja seuraamuksista. Meidän on ymmärrettävä, ettemme voi keskittyä vain indikaattoreihin ja lukuihin. Meidän on keskityttävä ihmisiin.

  Sylvie Goulard (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, olisitteko niin ystävällinen ja kuuntelisitte, mitä minulla on sanottavana, arvoisa komission jäsen. Minulla on vain yksi minuutti puheaikaa, vaikka haluaisinkin kovasti vaieta ja olla sanomatta mitään, sillä mielestäni tämä Eurooppa 2020 -strategia on hyvin kaukana siitä, mitä me tarvitsemme. Olemme kuulleet teidän sanovan paljon kauniita sanoja. Oletteko todella sitä mieltä, että suuntaviivat, "lippulaivat" ja kaikki ne asiat, joita te keksitte ja jotka pitävät teidät työn touhussa tunteja ja päiviä kerrallaan, auttavat teitä tarjoamaan työpaikkoja ja valamaan luottamusta Euroopan unionin kansalaisiin? Olette väärässä. Kun katsotaan tämänhetkistä maailman tilannetta, en usko, että kiinalaiset, intialaiset tai nopeasti kehittyvän talouden maat ovat mitenkään vaikuttuneita siitä, mitä parhaillaan teemme kasvun edistämiseksi.

Tämän vuoksi talouden ohjausta ja hallintaa koskevan paketin esittelijänä haluaisin teidän läsnä ollessanne milteipä pysyä hiljaa ja sanoa vain yhden asian: aiomme olla työssämme erittäin päättäväisiä. Älkää luulko, että jos te neuvoston jäsenet vain käskette meidän kiristää tahtia, pääsemme sopimukseen kesäkuussa. Me pääsemme sopimukseen sitten, kun täällä parlamentissa on käyty keskusteluja ja kun neuvosto on kuunnellut meitä. Minun mielestäni euro-obligaatioiden luominen, joka voisi luoda maailmanlaajuiset euroon perustuvat markkinat, on osa tätä pakettia.

  Derk Jan Eppink (ECR). - (NL) Arvoisa puhemies, aina kun kuulen sanan "euro-obligaatio", voin hieman pahoin, vaikka tätä sanaa viljelläänkin täällä paljon. Useimmat työpaikat syntyvät talouskasvun ja terveen yksityissektorin tuloksena. Tälle ei ole vaihtoehtoja. Hallitukset eivät luo työpaikkoja eivätkä ne ole työpaikkojen luojia.

EU:n suurin ongelma on puutteellinen kilpailukyky. Saksan ja Etelä-Euroopan välinen ero on lähes 35 prosenttia. Kuilu on hyvin syvä, ja sen vuoksi liittokansleri Merkel on puhunut kilpailukykyä koskevasta sopimuksesta. Olen tästä sinänsä samaa mieltä. Itse asiassa Lissabonin prosessin oli tarkoitus olla tämänsuuntainen ajatus, mutta se on tuottanut hyvin vähän tulosta.

Haluan kuitenkin varoittaa teitä yhdestä asiasta, ja se on yhtiöveron yhdenmukaistaminen. Se on erittäin huono ajatus. Se on myös hyvin ranskalainen ajatus, josta on luovuttava samoin kuin luovuimme taloushallitusta koskevasta ajatuksesta. Se merkitsee loppua työpaikoille. Viime viikolla OECD:n 21 maassa toteuttama tutkimus osoitti jälleen kerran, että jos työllisyyttä halutaan lisätä Euroopan unionissa, yhtiöveroa on alennettava. Meidän on otettava selkoa juuri tällaisista asioista, sillä tämä parlamentti ei luo uusia työpaikkoja.

  Herbert Reul (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, hyvät kollegat, olemme suuressa talouskriisissä – tästä olemme puhuneet kuukausien ajan ja kaikki, mitä olemme sanoneet, on totta. Yleensä kuitenkin puhumme hyvin yleisellä tasolla ja sen jälkeen jatkamme päätösten tekemistä ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mielestäni tämä johtuu siitä, että emme täällä parlamentissa syvenny työssämme riittävästi yksityiskohtiin emmekä ole riittävän rehellisiä vaan toteutamme jotain yleistason politiikan tapaista.

Mitä itse asiassa teemme kasvun ja vakauden edistämiseksi? Edistämmekö me itse todella asianmukaisempaa ja viisaampaa tapaa hoitaa rahataloutta? Tarkastelemmeko todella kriittisesti sitä, ovatko menomme oikeanlaisia vai onko meillä jokaisella joka päivä uusi ajatus siitä, mihin voisimme käyttää enemmän rahaa? Ellemme pysty kohdistamaan varojamme tulevaisuutta koskeviin hankkeisiin – ja tähän liittyy riitoja, keskustelua ja päätöksentekoa – on turha puhua innovoinnista ja tutkimuksesta ja olla sitten kuitenkin antamatta tähän riittävää rahoitusta. Tämä on melko vilpillistä toimintaa.

Jos haluamme puhaltaa talouteen eloa, meidän on myös toteutettava sellaista politiikkaa, joka stimuloi taloutta, eikä istuttava loputtomasti miettimässä, miten voimme häiritä teollisuutta tai taloutta. Teemme iloisesti uusia päätöksiä – tänäänkin vaadimme koko ajan uusia päätöksiä, joilla häiritään talouden kehittymistä. Uskooko kukaan siihen, että pakollinen energiatehokkuus – vain yhden esimerkin mainitakseni – auttaa edistämään taloutta? Uskotteko todella siihen, että olemme edistäneet taloutta niillä energiaan liittyvillä päätöksillä, joita olemme usein tehneet? Vai olemmeko estäneet talouden elpymistä? Haluaisin meidän kerrankin puhuvan tästä hieman rehellisemmin ja tekemään sen jälkeen hieman vähemmän päätöksiä mutta kenties sellaisia, joilla todella saadaan edistystä aikaan. Se on haastavampaa ja vaatii enemmän työtä, mutta se on demokratian edun mukaista.

  Kinga Göncz (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, rahoitus- ja talouskriisi on muuttumassa sosiaaliseksi ja työllisyyttä koskevaksi kriisiksi. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että Euroopan unionin oivallus, nimittäin se, että talous- ja työllisyyspolitiikkaa on koordinoitava tarkemmin, todella toteutuu myös käytännössä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaikkien rakenneuudistuksia tekevien tai veropolitiikkaa uudistavien maiden tai esimerkiksi niiden maiden, jotka tarkistavat kauppojen aukioloa sunnuntaisin, on tarkasteltava myös sitä, autetaanko näillä toimenpiteillä kehittämään työllistämisjärjestelmää ja nostamaan työllisyysastetta.

Kaikkien päätösten yhteydessä on myös ensiarvoisen tärkeää kuulla työmarkkinaosapuolia. Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on ensimmäinen todellinen testi tälle oivallukselle, kun Euroopan unioni voi yhdessä puheenjohtajavaltio Unkarin johdolla arvioida ensimmäistä kertaa, missä määrin nämä direktiivit voidaan saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja voimmeko ryhtyä panemaan niitä täytäntöön. Mielestäni puheenjohtajavaltio Unkarilla ja Unkarin valtiolla on tässä erityinen rooli paitsi puheenjohtajavaltiona myös esimerkin näyttäjänä ottamalla tämän huomioon kaikissa talouspoliittisissa muutoksissa ja kaikissa työllisyyspolitiikkaa koskevissa päätöksissä sekä näyttämällä esimerkkiä muille maille.

(Jäsen suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Krisztina Morvai (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, käsittääkseni jäsen Gönczillä on erittäin hyvä käsitys koko tästä kysymyksestä, eli siitä, miten Euroopan unioni aikoo tehdä lopun työttömyydestä. Olen istunut täällä koko keskustelun ajan, enkä vieläkään ymmärrä asiaa yhtään paremmin. Auttaisitteko minua vastaamaan seuraavaan kysymykseen: mitä meidän pitäisi kertoa Borsodin tai Szabolcsin kuntien asukkaille? Mistä ja milloin he saavat työtä? Odotan muuten saavani vastauksen tähän kysymykseen sekä neuvostoa edustavalta János Martonyilta että komission jäseneltä, joka on onneksi myös Unkarin kansalainen. Mistä unkarilaiset ja totta puhuen ne ihmiset, jotka asuvat muilla katastrofisessa tilanteessa olevilla Euroopan unionin alueilla, saavat työtä? Mistä ja milloin? Haluan saada konkreettisen vastauksen.

  Puhemies. – (EL) Meidän on noudatettava johdonmukaisesti oikeutta esittää sinisen kortin kysymys. Sinisen kortin kysymystä ei esitetä yleisesti täysistunnolle tai komission jäsenelle tai neuvoston edustajalle. Se esitetään kollegalle, joka käsittelee asiaa, johon haluatte pyytää tarkennusta.

Jäsen Morvai, teidän kysymyksenne ei ollut tällainen.

  Kinga Göncz (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, vastaan mielelläni, mutta aikamme ei selvästikään riitä käsittelemään tätä aihetta kovin yksityiskohtaisesti. Ajattelin kuitenkin sitä, että jos esimerkiksi verotusjärjestelmää muutetaan, vähentääkö verotuksen muuttaminen yhteiskuntaeroja, auttaako se yrityksiä jatkamaan kehitystään ja työpaikkojen luomista vai kannustaako se niitä ennemminkin hillitsemään työpaikkojen luomiseen liittyviä aikomuksiaan? Tarkoitan sitä, että jos puhumme koulujärjestelmän uudistamisesta, edistääkö se todella sosiaalista integraatiota? Jos puhumme jatkokoulutuksesta, valmistaako se todella ihmisiä markkinoita, työmarkkinoita varten? Tätä minä tarkkaan ottaen tarkoitin.

  Liisa Jaakonsaari (S&D). - (FI) Arvoisa puhemies, kollega siellä oikealla väitti kiven kovaan, että politiikka vain häiritsee taloutta ja että tässä talossa tehdään vain politiikkaa häiritseviä asioita. Onko hän todella sitä mieltä, että esimerkiksi talouden ohjausjärjestelmä vain häiritsee taloutta?

(Puhuja esittää kysymyksen Reulille sinistä korttia nostamalla työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Herbert Reul (PPE). – (DE) Jos tarkastellaan niitä toimenpiteitä, joita täällä on hyväksytty kuluneiden kuukausien aikana, ja lasketaan niistä aiheutuneet kustannukset, ne ovat – eivät aina, mutta hyvin usein – häirinneet talouskehitystä. Meidän on näin ollen harkittava asioita tarkemmin. Tämän vuoksi teollisuus- ja yrittäjyysasioista vastaavan komission jäsenen teollisuutta koskevissa tiedonannoissaan esittämä ajatus, että meidän olisi aina mitattava tulevaisuutta koskevia päätöksiämme sen mukaan, edistävätkö ne vai vahingoittavatko ne Euroopan unionin teollisuuden kilpailukykyä, on hyvin viisas ajatus.

  Richard Seeber (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, kaikille täällä parlamentissa on selvää, että mitä yhtenäisemmäksi Euroopan unioni tulee, sitä yhtenäisempiä meidän on oltava talouspoliittisissa päätöksissämme. Sen vuoksi talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson kaltaiset välineet ovat järkeviä. Sillä ei kuitenkaan saa enää puuttua tehtäviin, jotka ovat perinteisesti kuuluneet työmarkkinaosapuolille, kuten palkkaneuvotteluihin ja työehtosopimuksia koskeviin neuvotteluihin. Meidän on todella hillittävä itseämme tässä kohtaa. Siinä ei ole mitään järkeä, että EU päättää, miten korkeita palkkoja yksittäisissä jäsenvaltioissa olisi maksettava. Meidän olisi keskityttävä enemmän markkinaesteiden poistamiseen auttaaksemme Euroopan taloutta kukoistamaan. Tämä liittyy oligopoleihin ja monopoleihin mutta myös markkinoillepääsyn esteisiin. Myöskään eri aloille ei pitäisi taata tiettyjä voittomarginaaleja. Tarvitaan lisää kilpailua, jotta Euroopan unionin talouden mahdollisuuksia voidaan kehittää.

Euroopan unionin on myös huolehdittava infrastruktuurimme saattamisesta ajan tasalle. Tarkoitan energia-alaa sekä liikenteen ja viestinnän aloja. Euroopan unioni tarvitsee tähän riittävästi resursseja etenkin sitä varten, että voimme poistaa jäsenvaltioiden väliset pullonkaulat. Meidän on myös pohdittava, millaisia resursseja voimme Euroopan unionille tarjota. Siihen sisältyy myös selkeät perusteet omille varoillemme. Tämän vuoksi pyydän selkeästi neuvostoa ja jäsenvaltioita vihdoin viimein antamaan Euroopan unionille sen tarvitsemat resurssit.

Tämä koskee tietenkin myös koulutusta, samoin kuin tutkimuksen ja kehittämisen alaa, jolla meillä Euroopan unionina on oma tehtävämme. Rahakysymys on kuitenkin tässäkin hyvin tärkeä.

  Jutta Steinruck (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Eurooppa 2020 -strategia on hyvin tärkeä sosiaali- ja talouspolitiikan kehittymiselle sekä Euroopan unionissa että jäsenvaltioissa. Meidän on varmistettava, ettei strategiaa käytetä Euroopan unionissa väärin sosiaalisen saneerauspolitiikan toteuttamiseen jäsenvaltioissa. Olen todella järkyttynyt siitä, että komissio ehdottaa vuotuisessa kasvuselvityksessä maltillista palkkapolitiikkaa ja sosiaaliturvan pienentämistä. Osa edellisistä puhujista jo käsittelikin tätä asiaa. Paikallistasolla tämän vaikutukset ihmisiin ovat katastrofaaliset. Emme voi hyväksyä sitä, että ihmiset, työntekijät, kantavat yksin julkisen talouden vakauttamisesta aiheutuvat kustannukset.

Minäkin haluan pyytää, että jäsenvaltiot noudattaisivat vain yhdennettyjä suuntaviivoja laatiessaan kansallisia uudistusohjelmiaan, sillä nämä auttavat luomaan paljon paremman tasapainon sosiaaliturvan ja talouskasvun välille. Vuotuisessa kasvuselvityksessä mainitaan jälleen kerran toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset, jotka mainittiin aiemmin uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmassa. Komission jäsen Andor, keskustelimme tästä kerran aikaisemmin marraskuussa 2010: nuoria ei saada työmarkkinoille heikentämällä työntekijöiden oikeuksia. Euroopan unionissa kokemus on osoittanut, että näiden oikeuksien heikentäminen johtaa vain huonoihin työoloihin eikä uusien työpaikkojen luomiseen. Tarvitaan erityistoimenpiteitä suurimmassa vaarassa olevien henkilöiden auttamiseksi eikä lippulaiva-aloitteita, joita toteutetaan pikemminkin rinnakkain kuin integroidusti.

  Danuta Maria Hübner (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, minun tulkintani todellisuudesta nyt ja tulevaisuudessa on se, että Euroopan unionin työpaikat ovat kestäviä vain jos niiden tukena on kilpailukykyinen talous, eikä ole mikään salaisuus, ettei tämä kuulu vahvuuksiimme.

Menestyäksemme Euroopan kilpailukyvyn alalla tarvitsemme institutionalisoitua kilpailuprosessia. Meidän on tunnistettava menestystekijät ja meidän on myös selvitettävä, miten ne voidaan mukauttaa tilanteeseen. Meillä on jo paljon välineitä – kilpailukykyyn liittyviä välineitä. Pienellä määrällä poliittista tahtoa voimme todellakin hyödyntää huomattavaa osaa toimielinjärjestelmästä ja käynnistää komission johdolla yhteisöjärjestelmään perustuvan kilpailukykyä edistävän prosessin.

Tarkoitan nyt talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa, kasvuselvitystä, joka on jo mainittu. Voisin mainita myös epätasapainon ja tarkkuuden – etenkin tulostaulussa, johon pitäisi sisällyttää rakenteelliset kilpailukykyyn liittyvät tekijät. Myös Eurooppa 2020 -strategia täytyisi panna tarmokkaasti täytäntöön nyt eikä vuoden 2013 jälkeen. Kaikilla toimilla olisi parannettava Euroopan unionin talouden kilpailukykyä: tarvitsemme kaikkia kynnelle kykeneviä, ja Euroopan unionin ytimen erottaminen sen muista osista johtaisi vain unionin jakautumiseen. Kestäviä työpaikkoja voidaan luoda vain, jos Euroopan unioni puhaltaa samaan hiileen.

Jakautunut Euroopan unioni ei ole kilpailukykyinen unioni.

  Csaba Őry (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, haluan kiittää teitä tilaisuudesta puhua sekä vuoden 2010 työllisyyden suuntaviivojen esittelijänä että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän koordinaattorina. Olen tyytyväinen komission ehdotukseen, jossa pyritään säilyttämään vuoden 2010 työllisyyden suuntaviivat vuonna 2011. Olemme tästä samaa mieltä ja kannatamme tätä. Lissabonin sopimuksessa kuitenkin edellytetään vuotuisia suuntaviivoja, ja sen vuoksi meidän on seurattava muutoksia, pidettävä yhteyttä keskenämme, komission, neuvoston ja parlamentin kesken, ja meidän on tietenkin edelleen tarvittaessa tehtävä muutoksia.

Sen vuoksi suositan, että Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnin aikana ja talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa työssä yhdennettyjä talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja ja työllisyyden suuntaviivoja käytetään eräänlaisena ohjeena, ja jos eroja tulee esiin, meidän olisi nähtävä vaivaa ja tehtävä muutoksia. Voimme hyvin kohdata ongelmia. Sain äskettäin tietää, että alustavissa kansallisissa uudistusohjelmissa työllisyyttä koskevista sitoumuksista on jo jossain määrin lipsuttu, ja 75 prosentin tavoitteen sijasta sitoumuksista on täytetty noin 72 prosenttia. Tätä on tietenkin mietittävä uudelleen, jotta välttäisimme saman tilanteen kuin Lissabonin strategian tapauksessa, kun lupasimme paljon mutta onnistuimme toteuttamaan vain vähän. Kehottaisin silti sopimaan tietyistä perusperiaatteista.

Olen samaa mieltä eläkkeitä ja palkkoja koskevasta kysymyksestä. EU ei saa puuttua niihin, toissijaisuusperiaatetta on kunnioitettava ja erityisryhmiä, nuoria, vammaisia ja moniongelmaisia henkilöitä varten tarvitaan erityisiä kansallisia sitoumuksia.

(Jäsen suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Krisztina Morvai (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, minun on jälleen esitettävä unkarilaiselle kollegalleni kysymys. Tarkoittaako toissijaisuusperiaatteen noudattaminen eläkkeissä ja palkoissa sitä, että eläkkeen- ja palkansaajien tulot Unkarissa ja muissa entisissä kommunistimaissa ovat yhdenmukaisesti, jatkuvasti ja pysyvästi murto-osan siitä, mitä ne ovat Länsi-Euroopan maissa? Olisi nimittäin hyvin surullista, jos asia tulkittaisiin näin. Tämä on tilanne tällä hetkellä. Sairaanhoitajat ansaitsevat 70 000 forinttia kuukaudessa ja opettajat 90 000 forinttia kuukaudessa, ja eläkeläisillä on perustavanlaatuisia toimeentulo-ongelmia. Miten tämä tulisi ymmärtää?

  Csaba Őry (PPE). – (HU) Ei, jäsen Morvai, sitä ei pidä ymmärtää näin, vaan eläkekysymys on suoraan riippuvainen taloudellisesta toimintakyvystä. Se on riippuvainen siitä, mitä pystymme tuottamaan, ja tämän perusteella voimme tarjota asianmukaisia eläkkeitä. Sellaisenaan juuri tämä strategia, josta keskustelemme ja jolla Euroopan unionista pyritään saamaan kilpailukykyinen, toimiva ja menestyvä, tarjoaa meille mahdollisuuden nostaa eläkkeitä jopa niissä maissa, jotka ovat tällä hetkellä edelleen epäedullisemmassa asemassa. Yhtenäisiä sääntöjä ei kuitenkaan voida ottaa käyttöön, koska erot ovat tällä hetkellä vielä valtavia. On selvää, että myös tulevaisuudessa tarvitaan asteittaista lähestymistapaa.

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, Eurooppa 2020 -strategian osana näillä työllisyyden suuntaviivoilla on voitava vastata kolmeen suureen haasteeseen.

Ensimmäinen haaste on kriisistä selviytyminen tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn avulla, niin että varmistetaan todellinen talouden elpyminen, jonka avulla myös sosiaalinen elpyminen voi tapahtua. Toinen haaste on kokonaisen nyt eläkkeelle jäävän palkansaajien sukupolven korvaaminen. Kolmas on kilpailukyvyn säilyttäminen globaalissa taloudessa vapauttamalla yritykset useista verotaakoista, jotka haittaavat ja rasittavat niitä.

Tämän perusteella meidän on kohdistettava toimet kolmeen erityisen haavoittuvaan yhteiskuntaryhmään.

Ensinnäkin on keskityttävä nuoriin, ja on ehdottoman tärkeää, että pyrimme estämään nuoria keskeyttämästä kouluaan ja jäämästä ilman päästötodistusta, koska tämä jättää heidät pysyvästi työelämän ulkopuolelle. On keskityttävä nuoriin, koska meidän on helpotettava heidän pääsyään työelämään eikä vain toistaiseksi voimassa olevien sopimusten turvin tai työharjoittelun muodossa. Meidän on torjuttava nuorisotyöttömyyttä. Tämä on pitkän aikavälin ongelma, jolla on voimakkaita vaikutuksia tämänhetkisessä ilmapiirissä, jossa kriisi on koetellut heitä ankarasti. Toisen kohderyhmän muodostavat naiset. Naiset ovat toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten uhreja ja alipalkattuja. Kolmantena kohderyhmänä ovat iäkkäät henkilöt, jotka meidän on voitava pitää työelämässä. Meillä on eurooppalaisia välineitä, jotka auttavat meitä saavuttamaan nämä tavoitteet, etenkin Euroopan sosiaalirahasto, ja mielestäni meidän on turvauduttava siihen.

  Czesław Adam Siekierski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, on kulunut lähes vuosi siitä, kun komissio esitteli Eurooppa 2020 -strategian. Se ei ole ollut Euroopan unionille helppoa aikaa. Jäsenvaltiot kamppailevat yhä kriisin jälkimainingeissa. Uuden strategian täytäntöönpanotoimenpiteet on siirretty taka-alalle. Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvät kunnianhimoiset suunnitelmat, joita ovat työllisyysasteen nostaminen 85 prosenttiin, köyhyysvaarassa olevien henkilöiden vähentäminen 20 prosentilla ja tutkimusmenojen nostaminen 3 prosenttiin, näyttävät olevan uhattuina jo nyt, vaikkei strategian täytäntöönpanon käynnistämisestä ole kulunut vielä vuottakaan. EU:n työttömyysprosentti on tällä hetkellä 10 prosenttia, eikä sen merkittävästä laskusta ole vielä merkkiäkään. Todellisuus on itse asiassa päinvastainen: jos oletamme, että Euroopan unionin kriisistä toipuminen etenee jatkossakin samaan hitaaseen tahtiin, työttömyys kasvaa jopa entisestään ainakin muutaman vuoden ajan. Alhainen työllisyys luo suotuisat olot köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen leviämiselle, kuten kesäkuussa 2010 julkaistussa Eurobarometri-raportissa vahvistetaan.

  Enrique Guerrero Salom (S&D). - (ES) Arvoisa puhemies, kun suuntaamme katseemme vuoteen 2020 ja sen jälkeiseen aikaan, EU on todellisessa vaarassa menettää kilpailukykynsä kokonaisvaltaisesti laajojen ja yhä enemmän teknologiaan perustuvien ja vahvempien taloussektoreiden vuoksi.

Meidän on pystyttävä kilpailemaan: on pystyttävä kilpailemaan voidaksemme kasvaa, pystyttävä kasvamaan voidaksemme luoda työllisyyttä ja pystyttävä luomaan työllisyyttä voidaksemme suojata ja turvata sosiaalisen malliamme.

Ainoa välttämätön kauppatavaramme on osaaminen, ja meidän on käytettävä tätä osaamista innovoidaksemme, mukautuaksemme muutoksiin ja ennen kaikkea ollaksemme näiden muutosten veturina.

Tämän vuoksi meidän on investoitava paljon enemmän korkeakouluihin, koulutusjärjestelmäämme sekä tutkimus- ja kehittämistyöhömme, jotta voimme olla voimatekijä sillä alalla, jolla voimme sitä olla, eli osaamisessa.

  Riikka Manner (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Eurooppa 2020 -ohjelman tavoitteet ovat hyviä ja kunnianhimoisia. Haluaisin omassa puheenvuorossani lähinnä keskittyä siihen, mitkä ovat ne käytännön tekijät, välineet, joilla me voimme viedä nämä tavoitteet ruohonjuuritasolle, jossa muun muassa Lissabonin strategian osalta epäonnistuimme.

Ensinnäkin me tarvitsemme todellakin koko Eurooppaa. Me tarvitsemme Euroopan alueita. Meidän pitää pystyä tunnistamaan kunkin alueen menestystekijät ja osaamisen potentiaali. Tähän me pystymme vastaamaan pitkälti koheesiopolitiikalla. Jotta me pystymme luomaan lisää työpaikkoja, innovaatiotoimintaa ja nimenomaan käytännöstä lähtevää innovaatiotoimintaa, me tarvitsemme koko Euroopan kattavaa koheesiopolitiikkaa toteuttamaan näitä tavoitteita alueilla. Sen lisäksi tarvitsemme toki tutkimus- ja kehityspolitiikkaa ja rahoitusta sille sektorille, mutta pidän ydinkysymyksenä toimivaa koheesiopolitiikkaa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, emme voi hyväksyä sitä, että yhteiskunnalliset ongelmat ovat EU:n politiikassa jatkuvasti poikapuolen asemassa, emmekä sitä, että budjetti-, finanssi- ja kilpailupolitiikan sosiaalisia seurauksia järjestelmällisesti aliarvioidaan. Näillä politiikan aloilla nimittäin korostetaan uusliberaaleja oppeja piittaamatta lähes 25 miljoonasta työttömästä, lähes 30 miljoonasta epävarmassa ja huonosti palkatussa työssä olevasta ja niistä yli 85 miljoonasta ihmisestä, jotka elävät köyhyydessä samalla kun talous- ja rahoitusalan eturyhmien voitot kasvavat lakkaamatta.

Arvoisa puhemies, siksi haluan nyt välittää ne suuttumuksen ilmaisut, joita monet yhteiskunnalliset järjestöt esittivät äskettäin Brysselissä pidetyssä parlamentin järjestämässä kansalaisten Agorassa. Tämä on syy niiden miljoonien työntekijöiden, työttömien, naisten ja nuorten suuttumukseen, jotka jatkavat taistelua tällaisia käytäntöjä vastaan kaikkialla Euroopan unionissa.

On aika luopua vakaus- ja kasvusopimuksesta, kilpailukykyä koskevasta sopimuksesta ja muista vastaavista sopimuksista. Ihmisiä ja työntekijöitä on kunnioitettava.

  Oreste Rossi (EFD). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen samaa mieltä siitä, että parlamentille on annettava riittävästi aikaa esittää parhaat mahdolliset työllisyyden suuntaviivat vuoteen 2020. Tällaisen kriisin aikana, jollaista käymme parhaillaan läpi Euroopan unionissa, emme voi olla piittaamatta kansalaistemme tarpeista. On todella tärkeää tarjota apua perheille, työtä etsiville nuorille ja niille, jotka jäävät uransa aikana työttömäksi.

Euroopan unionilla on oltava rohkeutta tehdä valintoja ja taattava työtä ensin omille kansalaisilleen ja sen jälkeen kolmansista maista tuleville sekä luotava yhteyksiä eri jäsenvaltioiden työnvälitystoimistojen välille, niin että jokaisella missä tahansa maassa on mahdollisuus tietää, mitä työpaikkoja on tarjolla.

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä rajaturvallisuuteen, jotta voidaan ehkäistä sitä maihimme suuntautuvaa satojen tuhansien maahanmuuttajien hallitsematonta tulvaa, joka on käynnistymässä Pohjois-Afrikan poliittisen tilanteen vuoksi. Kolmansien maiden kansalaisten integroituminen olisi sallittava vain hallitun maahanmuuton seurauksena, ja sitä olisi rajoitettava työpaikkojen todellisen saatavuuden perusteella ja estettävä näin jännitteiden ja syrjinnän syntyminen talouskasvun ja sosiaalihuollon kustannuksella.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, strategiaa koskevat odotukset ovat hyvin eriäviä. Vaikka jotkut ovat varmoja siitä, että tämä on vain tyhjää puhetta ja ettei strategia ole sen paperin arvoinen, jolle se on kirjoitettu, me näemme hyvin dramaattisia ja todellisia tulevaisuudennäkymiä, jotka meidän on kohdattava – tarkoitan toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään työmarkkinoiden joustavuutta. Niillä tuodaan Keski-Eurooppaan valtavasti epäpätevää ja halpaa työvoimaa, minkä tuloksena palkat laskevat.

Strategiassa esitetty päämäärä, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten osuus pyritään nostamaan 40 prosenttiin, on erityisen naiivi. Haluaisin tietää, mistä tässä on kysymys. Jo nyt olemme tilanteessa – tarkoitan Italiaa – jossa nuorille tutkijoille on tuskin lainkaan sopivia työpaikkoja tarjolla, ja heidän on yritettävä selvitä ottamalla vastaan huonosti palkattua työtä. Miksi itse asiassa tarvitsemme niin paljon tutkijoita, kun heille ei ole sopivia työpaikkoja? On totta, että tarvitsemme korkea-asteen tutkintoja, mutta niitä ei saada vain ripustamalla korkeakoulututkinto kaulaan 40 prosentille väestöstä. Tämä ei ole oikea tapa edetä.

  Paulo Rangel (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, haluan sanoa, että kun julkinen talous ja rahoitusala ovat vakavassa velkakriisissä, on ensiarvoisen tärkeää sitoutua taloudelliseen kehitykseen kasvun ja kasvustrategioiden avulla ja ennen kaikkea toteuttaa työllisyyspolitiikkaa. Uskon, että työllisyyspolitiikan avulla voimme ratkaista paitsi talouteen liittyvän ongelman myös sosiaalisen ongelman. Tämän vuoksi haluan lähettää viestin tietylle työntekijäryhmälle, joka on otettava huomioon Eurooppa 2020 -strategiassa.

Täällä on puhuttu nuorista, ja juuri tänä aamuna heistä puhuttiin paljon. On kuitenkin eräs työntekijäryhmä – ratkaiseva sukupolveen perustuva työntekijäryhmä – joka muodostuu yli 50-vuotiaista ja näin ollen pian eläkkeelle jäävistä työntekijöistä. Jos haluamme nostaa eläkeikää ja luoda aktiivisemman yhteiskunnan, meidän on otettava käyttöön epävarmoissa työsuhteissa oleville työntekijöille ja vaikeuksissa oleville yli 50-vuotiaille työntekijöille tarkoitettu strategia.

  Vasilica Viorica Dãncilã (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, Eurooppa 2020 -strategialla on tasoitettava tietä uudelle eurooppalaiselle talouskasvun mallille edistämällä jäsenvaltioissa koordinoitavia rakenneuudistuksia. Mielestäni nämä uudistukset ovat välttämättömiä kaikille jäsenvaltioille, koska nuorisotyöttömyys on korkea. Samaan aikaan meidän on tuettava pieniä ja keskisuuria yrityksiä hyödyntämällä niiden koko potentiaalia työpaikkojen luomiseksi. Talouskasvun, sosiaalisen tavoitteen ja köyhyyden torjumisen lisääminen Euroopan unionin tavoitteiden luetteloon on myös tärkeää Euroopalle, koska niiden saavuttaminen auttaa turvaamaan Euroopan unionin taloudellisen riippumattomuuden.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä asiana totean, että mielestäni kansalaisilla on oltava mahdollisuus tutustua Eurooppa 2020 -strategiaan, sillä heidän on ymmärrettävä ne velvollisuudet, joita on kaikilla strategian toteuttamiseen osallistuvilla, kuten kansallisilla, paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla, joiden ponnistuksia täydennetään myös Euroopan unionin kansalaisten tuella.

  Jan Kozłowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, työllisyyden suuntaviivat ovat perustanlaatuinen väline talouden ohjaus- ja hallintaprosessissa sellaisena kuin se sisältyy talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon, ja sellaisena niitä täytyy myös kohdella. Nämä suuntaviivat luovat perustan, jolle jäsenvaltioiden kansallisia uudistusohjelmia parhaillaan rakennetaan, ja loppujen lopuksi kaikki nämä ohjelmat määrittävät Eurooppa 2020 -strategian onnistumisen. Aikataulun mukaisesti kansallisia uudistusohjelmia koskeva työ saadaan päätökseen huhtikuuhun mennessä. Haluan korostaa, miten tärkeää on ottaa sekä kansalliset parlamentit että alue- ja paikallisviranomaiset mukaan kansallisia uudistusohjelmia koskevaan työhön, ja tältä osin haluan myös viitata alueiden komitean lausuntoon. Suuntaviivojen muuttaminen tässä vaiheessa voisi pysäyttää prosessin. Korostan, että Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa on tarpeen soveltaa yhdennettyä laaja-alaista lähestymistapaa. Siksi haluan myös toistaa, miten suuri merkitys koheesiopolitiikan välineillä on Eurooppa 2020 -strategialle.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, neuvoston neljä työllisyyden suuntaviivaa olisi pidettävä voimassa myös vuonna 2011. Tutkintojen parantamiseen liittyviä suuntaviivoja sovelletaan luultavasti lopulta kysynnän ja tarjonnan periaatteen mukaisesti, jopa ilman valtion väliintuloa.

Naisten työllisyyden lisääminen edellyttää tällaisia toimenpiteitä, mutta ennen sitä jäsenvaltioiden olisi tunnustettava se työ, jota äidit tekevät hoitaessaan lapsiaan, ja se etu, jota tämä tuottaa bruttokansantuotteelle. Älkäämme antako työtä niille, joilla sitä on jo tarpeeksi.

Tämän vuoksi valtioiden olisi keskityttävä torjumaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, sillä harvat pystyvät pääsemään köyhyydestä omin voimin.

  Pervenche Berès, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, voisitte ehkä sanoa puheenjohtaja Barrosolle, että olisimme toivoneet hänen osallistuvan tähän keskusteluun, koska tämä on ensimmäinen keskustelu niistä seikoista, joista on kysymys vuotuisessa kasvuselvityksessä, tässä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson kulmakivessä, jota hän niin kovasti halusi ja jolla hän uskoo olevan keskeinen rooli Euroopan unionin kriisistä selviytymisessä.

Voitte ehkä sanoa hänelle myös, että näissä olosuhteissa Euroopan parlamentti ei ole helppo kumppani ja että talouden ohjausta ja hallintaa koskevassa paketissa komission on kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, mitä parlamentilla on annettavana.

Lopuksi voitte sanoa hänelle myös, ettei tämä parlamentti jätä huomioimatta Lissabonin sopimuksen, koko Lissabonin sopimuksen ja erityisesti 9 artiklan, täytäntöönpanoa, koska siinä edellytetään, että teette sosiaalisista kysymyksistä laaja-alaisia kysymyksiä. Odotamme sitä, että Lissabonin sopimus pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Meille toistetaan koko ajan, että perussopimukseen on tehtävä minimaalisia muutoksia ja että sen tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti. Mitä 9 artiklan mahdollisuuksiin tulee, toisinaan olemme siinä käsityksessä, että ne jätetään vuotuisessa kasvuselvityksessä täysin huomioimatta.

Lopuksi haluan kertoa teille, mikä pisti silmääni keskustelun lopussa. Toisinaan olemme siinä käsityksessä, että vielä tämän kriisin jälkeenkin Euroopan komissiossa ajatukset kulkevat yhä "vanhoja uria" pitkin ja siellä uskotaan, että tärkeintä on uudistaa työmarkkinoita. Tiedämme tämän hyvin Euroopan komissiossa vallitsevan ajattelutavan perusteella – ette varmaankaan allekirjoita sitä. Työmarkkinoiden uudistuksesta puhuminen on joustavuudesta puhumista – ei joustoturvasta vaan joustavuudesta puhumista.

Viimeiset kymmenen vuotta jo ennen kriisiä ovat kuitenkin opettaneet meille, että tämä ajattelutapa – uskomus, että työllisyyden luomiseen tarvitaan ainoastaan kasvua – ei enää riitä. Todellinen haasteemme liittyy työllisyyteen, joko omaan työllisyyteemme tai meitä ympäröivien maiden työllisyyteen.

Kun kilpailukykyä koskeva keskustelu alkaa, näyttää kuitenkin siltä, että työllisyyden ensiarvoinen asema jätetään siinä huomiotta, ja se huolestuttaa minua.

  László Andor, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäseniä tästä hyvin merkittävästä, inspiroivasta ja piristävästä keskustelusta. Haluan vastata kaikkiin tärkeimpiin näkökohtiin, joita esitettiin vuotuista kasvuselvitystä, talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa ja yleensä Eurooppa 2020 -strategiaa koskevien kysymysten tai kommenttien ja huomautusten muodossa.

Tärkeintä on, että saamme oikean kuvan sekä asiakirjoista että Euroopan unionin taloustilanteesta. Epämukava totuus on se, että Euroopan unioni on elpymässä. Viime vuonna Euroopan unionissa jo tapahtui kasvua – muttei kaikissa jäsenvaltioissa – ja tästä pääsemme epämukavan totuuden toiseen puoleen. Elpyminen on hyvin haurasta ja jakautunutta. Komissio on tarkastellut tilannetta hyvin perinpohjaisesti ja kehittänyt sen mukaisia toimenpiteitä.

Meidän on pidettävä elpymistä yllä ja vahvistettava sitä, ja meidän on puututtava tämänhetkiseen jakautumiseen. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista puuttumatta kriisin paljastamiin talous- ja rahaliiton heikkouksiin, ja tämän aiomme tehdä kehittämällä edelleen talous- ja rahapolitiikan ohjaus- ja hallintajärjestelmää Euroopan unionissa. Tästä alkavat hankaluudet, ja voi olla, etteivät kaikki aina heti tunnista ensisijaisia tavoitteita.

Meille ensisijaisena tavoitteena on talouskasvu, ja tässä vaiheessa kaikki muut toimet edistävät sitä. Meidän on vahvistettava kasvua ja tehtävä siitä määrätietoisempaa, mutta siihen tarvitsemme vakaampia rahoitusmarkkinoita ja sitä varten myös julkista taloutta on vakautettava. Julkisen talouden tervehdyttäminen on välttämättä säilytettävä asialistalla tulevina vuosina, jotta taloutta voidaan vakauttaa ja jotta voidaan olla johdonmukaisia niissä suhdanteita tasaavissa toimissa, joita jäsenvaltiot toteuttivat aiempina vuosina lamaa torjuakseen.

Julkisen talouden vakauttaminen on toteutettava älykkäästi, niin ettei sillä heikennetä kysyntää ja että sillä säilytetään kauttaaltaan EU:n talouden yhtenäisyys. Tämä läksy meidän on opittava. Se on aloitettava euron vakauttamisella. Voisin tietenkin käyttää tässä vahvempiakin ilmaisumuotoja, mutta tyydyn tähän. Meidän on vakautettava euro sekä talous- ja rahaliitto. Yhteinen opetuksemme on se, että tässä onnistuaksemme meidän on vahvistettava talouspuolta sekä unionissa että EU:n politiikan koordinoinnissa.

Esitän yhden kysymyksen ja rajaan sen koskemaan vain tätä asiaa. Kysymys on siitä, voiko hallinnon talouspuolen vahvistaminen onnistua ilman yhteisiä toimenpiteitä, jotka koskevat palkkoja, palkkakehityksen koordinointia Euroopan unionissa. Kun sanon tämän ja kun sisällytämme tätä koskevia ehdotuksia vuotuiseen kasvuselvitykseen, se ei tarkoita, että kyseenalaistamme sosiaalisen vuoropuhelun merkityksen – pikemminkin päinvastoin. Olemme kehuneet maita, joilla on vahva sosiaalisen kumppanuuden perinne ja kulttuuri. Myönnämme, että kriisi on koetellut niitä vähemmän, ja erityisesti henkilöresurssien alalla ne ovat kokeneet vähemmän menetyksiä. Työttömyys pysyi näissä maissa muita alhaisempana. Kannatamme sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamista muissa jäsenvaltioissa, joita kriisi on koetellut enemmän ja jotka eivät pystyneet vastaamaan kriisiin yhtä joustavasti kuin esimerkiksi Saksa, Alankomaat tai Itävalta.

Olemme lisänneet sosiaalista vuoropuhelua myös Euroopan unionissa. Kävimme äskettäin makrotaloutta koskevaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kanssa, ja maaliskuussa järjestämme uuden sosiaalialan kolmikantafoorumin parantaaksemme koordinointia ja vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kanssa.

Kiellämme hyvin jyrkästi ajatuksen, että komissio toimisi rutiininomaisesti. Viime vuonna komissio käynnisti useita laadullisesti uusia aloitteita. Noudatamme varainhoitoasetuksen osalta määrätietoista asialistaa. Komission jäsen Barnierin työtä ei pidä aliarvioida.

Osana Eurooppa 2020 -strategiaa laadimme Euroopan unionin teollisuuspolitiikalle uuden konseptin, joka edistää paljon paremmin kilpailukykyä ja kestäviä työpaikkoja Euroopan unionissa. Pyrimme tukemaan investointia ja löytämään siihen rahoitusta monien innovatiivisten menettelytapojen avulla. Komission jäsenten ryhmä on kehittänyt innovatiivisia rahoitusvälineitä. Ensimmäinen esimerkki tästä on suunnitelma energiaverkkojen kehittämistyön tukemiseksi. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan kehittää energiamarkkinoita ja niille elintärkeää infrastruktuuria.

Olemme ottaneet käyttöön mikrorahoitusjärjestelyn. Kiitän parlamenttia ja neuvostoa lopullisesta yhteisymmärryksestä, joka mahdollisti tämän viime vuonna. Olin viime viikolla paikalla, kun Alankomaissa käynnistettiin ensimmäinen EU:n tukema mikrorahoitusjärjestely, ja valmisteilla on uusia järjestelyjä mahdollisesti työttömyyden jälkeen yrittäjiksi aikoville: synnytyksen jälkeen työmarkkinoilla palaaville naisille tai henkilöille, jotka ovat jo olleet työelämässä ja jotka haluavat perustaa uudenlaisen yrityksen yli 50- tai jopa yli 60-vuotiaina.

Keskustellessamme työllisyyspolitiikasta – ja hyvä esimerkki tästä nähtiin pari viikkoa sitten puheenjohtajavaltio Unkarin isännöimässä EPSCO-neuvostossa Gödöllõssä – keskitymme siihen, miten voidaan luoda paljon työpaikkoja luovia tavoitteita, mutta myös vaikeimmassa asemassa oleviin ryhmiin. Tässä tapauksessa on mainittava erityisesti nuoret.

Nuorisotyöttömyys on joissakin jäsenvaltioissa hälyttävän korkea. Tässäkin meidän on otettava huomioon maiden väliset erot. Onneksi joissakin jäsenvaltioissa nuorisotyöttömyys on alhainen, mutta Euroopan unionin keskiarvo on liian korkea. Joissakin jäsenvaltioissa, kuten Espanjassa ja Baltian maissa, nuorten työttömyysaste on hälyttävä. Hallitukset ovat olleet valppaina, ja nyt tarvitaan monitahoisia toimenpiteitä koulutuksen ja työvoimapalvelujen sekä muilla aloilla. Nuoret eivät kuitenkaan ole ainoa ongelmaryhmä. On totta, että meidän on tehtävä enemmän ikääntyvien työntekijöiden työllistämiseksi. Tämän vuoksi nimesimme vuoden 2012 aktiivisen ikääntymisen eurooppalaiseksi teemavuodeksi.

Työllisyyden suuntaviivoja koskevien institutionaalisten kysymysten osalta – joiden uskon jatkossakin olevan huomiomme keskipisteenä, ohjaavan työtämme ja antavan sille konkreettista sisältöä – parlamentilla on selkeä tehtävä, joka perustuu perussopimuksen 148 artiklaan. Työllisyyden suuntaviivoja on uudistettava. Vahvistan näin, että haluamme jatkaa niitä vuoteen 2014. Niihin ei saa tehdä suuria muutoksia eikä niitä saa kumota vuotuisilla kasvuselvityksillä. Suuntaviivat ohjaavat työtämme pitkällä aikavälillä, kun taas kasvuselvitys on niihin liittyvä vuotuinen toimenpide. On tietenkin totta, että kansalliset uudistusohjelmat ovat ensiarvoisen tärkeitä ja että komissio toteuttaa niitä koskevaa suunnitelmaa hyvin vakavissaan Eurooppa 2020 -strategiassa. Parlamentti osallistuu keskusteluun monella tavalla. Viittaan tässä kohti monivuotista rahoituskehystä koskeviin neuvotteluihin. Myös EU:n talousarviossa Eurooppa 2020 -strategian painopistealueet on otettava huomioon, ja pidämme parlamentin ajan tasalla kansallisten uudistusohjelmien valmisteluista sitä mukaa kuin maakohtaisia suosituksia kehitellään.

On selvää, että näin alkuvaiheessa olemme huolestuneita Eurooppa 2020 -strategian tulevaisuudesta. Tavallaan Eurooppa 2020 -strategiaa vainoaa kummitus, joka on Lissabonin strategia. Minulla on ollut täällä parlamentissa monta tilaisuutta keskustella siitä, miksi Eurooppa 2020 -strategialla on mielestämme paljon paremmat mahdollisuudet onnistua keskitetymmän tavoitejärjestelmän sekä keskitetymmän raportointi- ja täytäntöönpanojärjestelmän avulla.

Vain komissio voi varmistaa, että nämä aloitteet ovat yhdenmukaisia. Meillä on monta palloa ilmassa ja meidän on varmistettava, ettei yksikään niistä putoa talouspolitiikkaa toteuttaessamme. Nämä pallot ovat Eurooppa 2020 -strategia, talouden ohjaus ja hallinta, sisämarkkinat ja koheesiopolitiikka. Mikään niistä ei saa vahingoittua tässä prosessissa. Kaikkia niitä on toteutettava hyvin päättäväisesti varmistaen, että kaikki 27 jäsenvaltiota ovat mukana. Komissio vastustaa ilman muuta kahteen kehitysryhmään jakautunutta Eurooppaa. Meidän on varmistettava, ettei tämänhetkinen jakautunut elpyminen muutu poliittiseksi jakautumiseksi tulevalla kaudella.

  János Martonyi, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, aivan ensimmäiseksi haluan kiittää teitä kaikkia hyvin rakentavasta ja hyödyllisestä keskustelusta. Haluan kiittää myös jäsen Berèsiä hänen erinomaisesta mietinnöstään ja hänen esittämistään erittäin tärkeistä huomioista ja arvosteluistaan.

Me saatamme nähdä todellisuuden eri tavalla, kuten Danuta Hübner totesi, niin kriisin kuin elpymisenkin osalta, mutta mielestäni me kaikki olemme samaa mieltä yhdestä asiasta eli siitä, ettei kukaan ole kiinnostunut työttömästä elpymisestä. Me kaikki pyrimme löytämään tasapainon julkisen talouden vakauttamisen, kasvun ja työpaikkojen luomisen välille. Julkisen talouden kurinalaisuuden ja työllisyysasteen nostamisen täytyisi todellakin kulkea käsi kädessä.

Yleisemmin talouden alalla me kaikki tiedämme, että meillä on nyt kattava lähestymistapa, kattava "paketti" tai Gesamtpaket, kuten jotkut sanovat, ja komission jäsen Andor kertoi juuri useimmista sen osa-alueista. Puheenjohtajavaltion osalta haluan vain jälleen kerran korostaa, että meidän on keskityttävä kahteen kaikista tämän paketin osa-alueista. Toinen on ehdottomasti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson täytäntöönpano ja soveltaminen. Tämä on ensimmäinen kerta kun sovellamme sitä. Sillä on suuri merkitys koko Euroopan unionin yhdentymisprosessin tulevalle kehitykselle.

Mainitsen kaksi asiaa lyhyesti. Ensinnäkin meillä on hyvin tiukka aikataulu, joten kaikkien on noudatettava määräaikoja ja yleistavoitteet on saavutettava. Meidän on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että yleisiä määräaikoja noudatetaan yksittäisten jäsenvaltioiden tuella niin työllisyyden, innovoinnin kuin energiankin alalla.

Energian osalta totean vain, että 4. helmikuuta pidettiin erittäin onnistunut Eurooppa-neuvoston kokous. Monille meistä se edusti eräänlaista läpimurtoa sekä yhdennettyjen energiamarkkinoiden perustamisen että energiatehokkuuden alalla. Tärkeitä päätöksiä tehtiin myös yhteisen energiapolitiikan ulkoisista tekijöistä.

Lopuksi mainitsen vielä köyhyyden torjumisen, sosiaalisen osallisuuden puolustamisen. Tältä osin haluan onnitella teitä juuri hyväksymästänne romanien integroitumista käsittelevästä päätöslauselmasta. Erityisesti haluan onnitella ja kiittää aivan erityisesti Lívia Járókaa, jolla oli ratkaiseva rooli tämän mietinnön laatimisessa sekä tämän äärimmäisen tärkeän päätöslauselman hyväksymisessä, joka auttaa meitä paljon työstäessämme ja viimeistellessämme romanien integroitumista koskevaa eurooppalaista puitestrategiaa.

Toiseksi haluamme keskittyä kuuteen lainsäädäntöasiakirjaan. Tältä osin haluan vakuuttaa Sylvie Goulardille, ettemme halua ainoastaan kuunnella parlamenttia. Me todellakin haluamme ja meidän myös täytyy päästä parlamentin kanssa sopimukseen tavanomaisen lainsäädäntömenettelyn mukaisesti. Meidän on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta prosessi nopeutuu ja jotta se voidaan saattaa onnistuneesti päätökseen ennen Unkarin puheenjohtajakauden päättymistä.

En halua syventyä kattavan paketin muihin osa-alueisiin. Haluan vain korostaa yhtä seikkaa. Neuvosto haluaa noudattaa yhteisömenettelyä täysimääräisesti. Tämän osalta meillä ei ole mitään epäilyksiä. Kuten totesimme monta kertaa aiemmin, Lissabonin sopimus muutti monta asiaa. Valtuuksia muutettiin merkittävällä tavalla. Me kaikki tiedämme sen. Lissabonin sopimus ei kuitenkaan muuttanut Euroopan unionin ydintä, joka on yhteisömenetelmä. Noudatamme sitä tarkasti. Meidän on tietenkin aina toimittava perussopimuksen mukaisesti. Totean vain, että jos luette tarkasti 4. helmikuuta pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmät, huomaatte, että kaikessa on noudatettava perussopimusta.

Viimeinen huomioni on hyvin lyhyt. Se koskee rahaa. Kuten Lena Ek totesi, politiikan toteuttamiseen tarvitaan rahaa ja siihen tarvitaan rahoitusta. Olen täysin samaa mieltä. Tiedämme kuitenkin varsin hyvin, että jäsenvaltioiden lähentymistavoissa on eroja. Tässä vaiheessa haluaisin korostaa puheenjohtajavaltion näkökulmasta seuraavaa asiaa: ehdotamme lämpimästi, että keskustelemme ensin asiasisällöstä ja sen jälkeen keskustelemme luvuista, rahasta ja resursseista. Keskustelua käydään vielä pitkään. Käymme erittäin hyödyllisiä linjavalintoja koskevia keskusteluja koheesiopolitiikasta, energiapolitiikasta, maatalouspolitiikasta ja niin edelleen, mutta kuten toisinaan on tapana sanoa,

(FR) ei kannata toimia nurinkurisesti.

(EN) Loppujen lopuksi haluamme todella auttaa kaikissa näissä keskusteluissa ja siirtyä sen jälkeen todelliseen keskusteluun, lopulliseen keskusteluun resursseista. Onnittelen vielä kerran teitä kaikkia, ja paljon kiitoksia saamistamme neuvoista.

  Puhemies. – (EL) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä Eurooppa 2020 -strategiaa käsittelevää päätöslauselmaesitystä ja yhden työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa käsittelevän päätöslauselmaesityksen⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina 17. helmikuuta klo 12.00.

  Jean-Pierre Audy (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, ministeri viittasi aivan oikeutetusti perussopimuksen kunnioittamiseen, ja hän totesi, että Eurooppa-neuvosto oli kokoontunut 4. helmikuuta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 artiklan nojalla haluaisin tietää, milloin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja tulee tekemään parlamentille selkoa 4. helmikuuta pidetystä Eurooppa-neuvostosta, koska en usko, että hän tulee tämän istuntojakson aikana.

  Puhemies. – (FR) Panimme huomionne merkille. Paljon kiitoksia.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Vahvistan, että on erittäin tärkeää kehittää mahdollisimman pian Nuoret liikkeellä -aloitteen kaikkia teknisiä näkökohtia. On ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan unionin yli 100 miljoonalla nuorella on käytettävissään riittävästi varoja ja tarvittavat työkalut, joiden avulla he voivat omalta osaltaan osallistua vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseen. Olen tyytyväinen siihen, että elinikäisen oppimisen järjestelmää ja nuorten saattamista osaksi tätä järjestelmää koordinoidaan pääasiassa sitä varten, että voidaan edistää älykästä ja kestävää kehitystä ja varmistaa terve elämä tulevaisuuden aikuisille.

Tarjoamalla laadukasta korkea-asteen koulutusta ja tukemalla nuorten osallistumista tutkimus- ja kehittämistoimintaan voidaan varmistaa, että taloudellisen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävissä toimenpiteissä onnistutaan. Uusia toimintoja voidaan kehittää pitämällä mielessä nuorten tarjoama luova potentiaali. Lisäksi olen sitä mieltä, että tarjoamalla työllistymismahdollisuuksia ja laadukasta koulutusta voidaan parantaa huomattavasti nuorten mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille. Sen vuoksi tarvitsemme mahdollisimman pian tekniset tiedot tästä aloitteesta, jotta voimme käynnistää sellaisia toimia, joiden avulla tätä vuotta eli vapaaehtoistoiminnan Euroopan teemavuotta voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Inhimillisen pääoman laadulla on ratkaiseva merkitys Eurooppa 2020 -strategian onnistumiselle. Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaate on ammatillisessa koulutusjärjestelmässä keskeisessä asemassa. Se on välttämätön vaatimus, jotta naiset voivat hyötyä pitkällä aikavälillä työmarkkinoiden kysyntää vastaavasta ammatillisesta kehittymisestä, jotta heidän mahdollisuuksiaan voidaan hyödyntää paremmin ja jotta naisten työllisyysaste voi nousta etenkin perinteisesti miesvaltaisilla aloilla, vähän hiilidioksidia tuottavilla talouden aloilla ja ylemmissä johtotehtävissä. Pyydän, että ammatillista koulutusta mukautetaan vastaamaan naisten tarpeita ja että useammat naiset osallistuvat tällaiseen koulutukseen. Tällä hetkellä koulutuksessa ei oteta huomioon naisten erilaisia tarpeita eikä heidän taloudellisia ja sosiaalisia olosuhteitaan. Tämä tarkoittaa sitä, että naisten on paljon vaikeampi palata työhön tai päästä työmarkkinoille kuin miesten.

Jotta naisille tarkoitettu ammatillinen koulutusjärjestelmä voi toimia tehokkaasti, sen on oltava kattava, toisin sanoen siinä on otettava huomioon kokemus, elämänvaihe ja naisten monitahoiset koulutustarpeet, mukaan lukien vammaisten naisten, ikääntyneiden naisten, köyhyydessä elävien naisten ja naismaahanmuuttajien erityistarpeet. Ensisijaisena tavoitteena on oltava laadukkaan koulutuksen saaminen joustavasti ja kohtuuhintaisesti. Myös työnantajille annettaville kannustimille on annettava merkittävä rooli, sillä tämä helpottaisi koulutuskurssien järjestämistä naisille, jotka työskentelevät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja kotona. Voidaksemme saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, ammatillinen koulutus on sovitettava paremmin työmarkkinoiden vaatimuksiin, jotta naisille voidaan luoda uusia koulutusmahdollisuuksia tieteen, matematiikan ja teknologian aloilla.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (EN) Eurooppa 2020 -strategian pitäisi auttaa Eurooppaa elpymään kriisistä ja tulemaan vahvemmaksi viiteen työllisyyden edistämistä koskevaan EU:n yleistavoitteeseen perustuvan työpaikkojen luomisen, kestävän ja osallistavan kasvun avulla. Vahva sosiaaliturvajärjestelmä, investoiminen aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan ja kaikille saatavana olevaan koulutukseen ovat välttämättömiä tekijöitä työttömyyden vähentämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä pitkällä aikavälillä. Joustoturvaa ei voida soveltaa jäsenvaltioissa, joissa on heikot mahdollisuudet vahvistaa sosiaaliturvajärjestelmää rajallisen talousarvion ja makrotaloudellisen epätasapainon vuoksi, kuten Romaniassa, ja mielestäni työmarkkinoiden segmentoitumista on vähennettävä tarjoamalla riittävästi turvaa kaikille työntekijöille riippumatta heidän työsuhteensa laadusta. Kaikki työmarkkinauudistukset on otettava käyttöön vahvan sosiaalisen yksimielisyyden tuella tekemällä jäsenvaltioissa ja EU:ssa sopimuksia työmarkkinaosapuolten kanssa. Jotta miesten ja naisten välinen palkkakuilu voidaan hävittää lopullisesti kaventamalla sitä 1 prosentin verran vuodessa, niin että vuoteen 2020 mennessä kuilu on kaventunut 10 prosenttia, tarvitaan ehdottomasti lainsäädäntöohjelmaa. Eurooppa 2020 -strategiaan täytyisi sisältyä naisten köyhyyden vähentäminen EU:ssa, sillä 17 prosenttia naisista elää köyhyydessä, ja heistä suurin osa on yksinhuoltajaäitejä, maahanmuuttajia ja iäkkäitä naisia.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Eurooppa 2020 -strategiaa on tuettava vuosia 2014–2020 koskevasta rahoituskehyksestä. Liikenne, energia ja viestintä muodostavat Euroopan talouden selkärangan. Näihin aloihin tehtävät investoinnit luovat työpaikkoja ja varmistavat taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen. Unionin teollisuuspolitiikka on keskeinen osa Eurooppa 2020 -strategiaa. Teollisuuden kasvu ja työpaikkojen luominen kaikkialla EU:ssa varmistavat sen, että EU on maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen.

Viime vuosikymmenten aikana teollisuustuotanto on siirtynyt kolmansiin maihin, joissa on alhaiset tuotantokustannukset, koska Euroopan unionin yhtiöt ovat pyrkineet kuumeisesti tuottamaan voittoa, ja tämä on johtanut työpaikkojen menetyksiin EU:ssa. Myös vahvan koheesiopolitiikan, joka on asianmukaisesti rahoitettu ja jota toteutetaan kaikilla Euroopan unionin alueilla, on oltava keskeinen osa Eurooppa 2020 -strategiaa. Tämä laaja-alainen lähestymistapa on ennakkoedellytys Eurooppa 2020 -strategiassa ehdotettujen tavoitteiden onnistuneelle saavuttamiselle sekä sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen koheesion saavuttamiselle. Yksi esimerkki tästä on Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia, jolla tuetaan alueen hyvinvointia, taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä varmistetaan alueen turvallisuus. Kun otetaan huomioon, että Euroopan kansalaisten tärkein huolenaihe on edelleen työsuhdeturva, Eurooppa 2020 -strategia voi mielestäni menestyä vain siinä tapauksessa, että sosiaalinen Eurooppa toteutuu.

  Frédéric Daerden (S&D) , kirjallinen. – (FR) Eurooppa 2020 -strategia on kunnianhimoinen etenkin työllisyyden alalla, ja työllisyyden suuntaviivojen täytäntöönpano on tärkeä tekijä sen toteutumisessa. Strategian tavoitteet ovat todella tärkeitä etenkin siksi, että se auttaa meitä rahoittamaan eläkkeitä ja rakentamaan hyvinvointiin perustuvan Euroopan sosiaalisen mallin. Liittokansleri Merkelin ja presidentti Sarkozyn ehdotuksissa on kyseenalaistettu ne rakenneosat, jotka voivat muodostaa sosiaalisen mallin perustan. Kilpailukykyä koskevaan sopimukseen sisältyvien ehdotusten joukossa on todellakin palkkojen automaattisen indeksoinnin poistaminen. Tätä perustellaan sillä, että toimenpide lisäisi kilpailukykyä ja näin ollen työllisyyttä. Mikään ei osoita, että näin kävisi automaattisesti. Automaattisen indeksoinnin poistaminen voisi tietyissä oloissa johtaa jopa inflaation kasvuun, ja tätä ei kukaan halua. On vielä monia muita keinoja, joiden avulla voidaan yrittää luoda työllisyyttä, kuten strateginen investointi tai tulevaisuuden aloja koskeva koulutus. Palkkojen ja sosiaalietuuksien indeksointi on väline, jonka jotkut maat ovat ottaneet käyttöön vähentääkseen työntekijöiden köyhtymisen riskiä, joka on kasvava ilmiö Euroopan unionissa. Näin ollen tämä tarjoaa mahdollisuuden täyttää unionin toinen vuoteen 2020 mennessä saavutettava tavoite: köyhien vähentäminen 20 miljoonalla.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Eurooppa 2020 -strategia on paljastamassa todellisen nahkansa. Se vahvistettiin edellisessä Eurooppa-neuvostossa. Sitä ohjaa laajempi vapauttaminen, markkinoiden siirtäminen muille alueille, työmarkkinoiden joustavuus ja vertaansa vailla oleva palkkojen ja sosiaalioikeuksien polkeminen. Tämän asialistan täytäntöönpanon välineiksi on esitetty seuraavia: niin sanottu talouden ohjaus ja hallinta sekä äskettäinen Ranskan ja Saksan "kilpailukykyä koskeva sopimus". Käytännössä halutaan, että sitä, mitä Euroopan unioni ja kansainvälinen valuuttarahasto soveltavat useissa jäsenvaltioissa "avustussuunnitelmien" – jollaiseksi niitä kieroutuneesti sanotaan ja joilla on katastrofaalisia taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia – alaisuudessa, pääsääntöisesti laajennetaan ja vakiinnutetaan. Ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpano kätkee taakseen todelliset syyt muun muassa Portugalin taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon. Tilannetta pahentaa vielä se, että näiden toimenpiteiden vaikutukset näihin maihin ja niiden kansalaisten elinoloihin olisivat erityisen vakavia. Euroopan työntekijöiden ja kansalaisten oikeudet ovat erittäin vakavasti uhattuina, mikä lähentelee jo työllisyyteen ja sosiaalisiin oikeuksiin kohdistuvaa kostoretkeä. Siinä pyritään heikentämään näitä oikeuksia polkemalla palkkoja, nostamalla eläkeikää ja poistamalla rajoituksia työntekijöiden vapaalta liikkuvuudelta EU:ssa. Tämä voi johtaa EU:n työvoiman arvon alenemiseen ja työllisyyttä koskevan lainsäädännön yhä suurempaan joustavuuteen.

  Danuta Jazłowiecka (PPE), kirjallinen. – (PL) On kulunut vuosi siitä, kun uusi Eurooppa 2020 -strategia hyväksyttiin, ja on tullut aika tehdä ensimmäiset johtopäätökset. Strategia sai jokseenkin skeptisen vastaanoton, mikä oli ymmärrettävää, koska Lissabonin strategia epäonnistui täydellisesti. Monet asiaa kommentoineet ennustavat, että tämäkin jää vain tyhjäksi asiakirjaksi, joka on täynnä tavoitteita, jotka ovat yhtä jaloja kuin epärealistisiakin. Kukaan meistä ei ole voinut unohtaa Lissabonin strategian päätavoitetta, nimittäin sitä, että vuoteen 2010 mennessä unionista tulisi maailman kilpailukykyisin talous. Mikä on tilanne tällä hetkellä? Euroalueen valtava talous- ja rahoituskriisi on pakottanut unionin taistelemaan pikemminkin eloonjäämisestään kuin johtoasemasta maailman taloudessa.

Onko myös Eurooppa 2020 -strategia tuomittu epäonnistumaan? On hyviä syitä uskoa niin. Sen sijaan, että pohtisimme, miten luoda osaamiseen ja innovaatioon perustuva talous tai miten vähentää sosiaalista syrjäytymistä, keskustelemmekin siitä, kuinka paljon unionin talousarvion rahoitusta pienennetään. On käymässä erittäin selväksi, että komission ehdottaman strategian varsinaiseen toteuttamiseen on vähän poliittista tahtoa. Näyttää siltä, että tämänhetkiset ongelmat hämärtävät jälleen kerran pitkän aikavälin näkemystä unionin kehityksestä. Jotta unioni voi säilyttää paikkansa maailman taloudessa ja kilpailla paitsi Yhdysvaltojen ja Kiinan, myös Brasilian ja Intian kanssa, sen on asetettava itselleen pitkän aikavälin tavoitteita ja tehtävä jatkuvasti työtä niiden saavuttamiseksi. Suunnitelma meillä jo on, nyt täytyy vain varmistaa, että sitä toteutetaan johdonmukaisesti.

  Ádám Kósa (PPE), kirjallinen. – (HU) Eurooppa 2020 -strategia tähtäsi laatimisvaiheessaan Lissabonin strategiaa pidemmälle, ja se oli nimenomaan mukautettava uuteen kriisiin. Lisäksi siinä on nyt myös annettava jonkinlainen kuva talouden ohjaus- ja hallintajaksosta ja euron pelastamisesta. Uusien jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että ne säilyttävät riittävän liikkumisvapauden ja kilpailukyvyn ratkaistakseen ne pahenevat rakenteelliset ja työllisyyteen liittyvät ongelmat, joita niillä on ollut Itä-Euroopassa tapahtuneiden hallintojärjestelmän muutosten jälkeen. Aiemmin tehtyjen väärien päätösten ja vakavien hallinnollisten laiminlyöntien vuoksi meidän on kiinnitettävä huomiota myös perheiden tilanteeseen: työmarkkinat eivät muodostu vain työnantajista ja työntekijöistä vaan myös perheistä, joissa monet sukupolvet elävät enemmän tai vähemmän läheisessä suhteessa. Nämä perheet muodostavat yhteiskunnan perustan ja ovat avainasemassa myös sen tulevaisuudessa. Tiiviimpi yhteistyö sukupolvien välillä voisi itsessään lisätä huomattavasti työllisyyttä (esimerkiksi nuorten äitien työllisyyttä, vammaisten tukemista työnhaussa, iäkkäiden aktiivisuuden säilyttämistä myös siviilielämässä), ja (esimerkiksi asumistilanteeseen liittyvä) yhteinen suunnittelu voisi myös auttaa yksittäisiä henkilöitä ja perheitä välttämään ajautumista velkakriiseihin ja konkursseihin, sillä nämä riittävät pakottamaan jotkut perheet turvautumaan harmaaseen talouteen suurten lainanmaksuerien vuoksi. Aiempi toimintatapa ei ole enää käyttökelpoinen. Tarvitaan myös uusia lähestymistapoja, koska entiset toimintamallit eivät ole enää riittäviä, ja myös Euroopan unionin on vihdon ymmärrettävä tämä. EU:n on tuettava myös ratkaisuja, jotka voivat tuntua tällä hetkellä omaperäisiltä.

  Zita Gurmai (S&D), kirjallinen. – (EN) Eurooppa 2020 -strategia on yksi tärkeimmistä luomistamme hankkeista, eikä sen onnistuminen ole silti lainkaan taattu. Meidän olisi sisällytettävä sukupuolten tasa-arvo kaikkiin tavoitteisiin, lippulaiva-aloitteisiin ja kansallisiin uudistuksiin – ja naiset täytyisi ottaa huomioon kaikilla politiikan aloilla. Avoin koordinointimenetelmä on heikko tapa toteuttaa yhteisiä päämääriä, ja sen vuoksi tuloksia saadaan aikaan vain, jos sitoutuminen on todellista!

Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä koskevissa tavoitteissa kehotetaan parantamaan naisten työllisyyttä. Tämä, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja työmarkkinoilla vallitsevien sukupuoliin liittyvien stereotypioiden poistaminen ovat välttämättömiä asioita. Meidän on saatava enemmän naisia osallistumaan ammatilliseen koulutukseen sekä niille tieteen ja koulutuksen aloille, joita on tähän asti pidetty "miehisinä". Meidän on lopetettava työmarkkinoiden sukupuoleen perustuva eriyttäminen varsinkin uusien vihreiden työpaikkojen kohdalla.

Väestökriisistä voidaan selviytyä antamalla naisille täysimääräinen mahdollisuus päästä työmarkkinoille. Jos tarjoamme turvallista ja ihmisarvoista työtä sekä keinoja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ja jos onnistumme lisäämään miesten osallistumista kotitöihin, naiset olisivat kaikkien tilastojen mukaan halukkaampia synnyttämään lapsia.

  Lena Kolarska-Bobińska (PPE), kirjallinen. – (EN) Eurooppa 2020 -strategiassa on kysymys talouskasvusta ja työllisyydestä. Meidän on muistettava, että älykkäässä energiajärjestelmässä on sekä ympäristön että työpaikkojen tulevaisuus. Tällainen järjestelmä auttaisi meitä irrottamaan talouskasvun energiankulutuksesta. Jos näin tapahtuu, voimme jatkossa tuottaa enemmän samalla tai pienemmällä energiankulutuksella ja luoda tuhansia työpaikkoja, joita ei voida ulkoistaa. Meidän on varmistettava, ettei älykäs energia jää pelkäksi haaveeksi. Rakennamme Euroopan unionissa parhaillaan täysin uutta energiainfrastruktuuria. On varmistettava, että tämä kaventaa Länsi- ja Keski-Euroopan välistä kuilua kestävien työpaikkojen alalla. Energia-alalla kahteen kehitysryhmään jakautunut Eurooppa ei ratkaise energiaköyhyyteen tai tehottomaan energiankäyttöön liittyvää ongelmaa. Meidän olisi ojennettava auttava kätemme jälkeen jääneille alueille, vaikkei se helppoa olekaan tämänhetkisessä taloustilanteessa. Tarvitsemme älykkään energiajärjestelmän yhtä aikaa kaikille Euroopan unionin kansalaisille. Meidän on ehkäistävä palasista koostuvaa järjestelmää, jossa osa kansalaisista näkee tulevaisuuden 50 vuotta muita myöhemmin. Yksinkertaisesti sanottuna tarvitsemme työpaikkoja älykkään energian alalla kaikille Euroopan kansalaisille eikä vain niille, jotka olisivat saaneet nämä työpaikat myös ilman Euroopan unionia.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Heti kun Latvia oli liittynyt EU:hun, Latvian hallitus päätti, että EU:n määrärahojen myöntämistä varten oli riittävää ilmoittaa Latvian olevan yksi alue. (Puola on jaettu 16 alueeseen).

Tämän seurauksena yksi Latvian neljästä alueesta – Latgale – on yksi suojattomimmista alueista. Varojen käyttö on Latgalessa moninkertaisesti tehottomampaa kuin koko Latviassa. Tilanne näkyy Latgalen työmarkkinoilla. Kun Latvian pääkaupungin (Riikan) työttömyysaste on 8–9 prosenttia, Latgalessa se on 20–25 prosenttia. Livanin, Preilin, Kraslavan, Ludzan, Aglonan ja Dagdan kaltaisten kaupunkien väestöllä ei ole mahdollisuutta osallistua Euroopan unionin työllisyysohjelmiin.

Sen sijaan, että Latvian hallitus pyrkisi ratkaisemaan tuotannon organisointiin ja vauhdittamiseen liittyvät ongelmat Latgalessa, se lisää jatkuvasti verotusta, mikä johtaa yhä uusiin pienten ja keskisuurten yritysten konkursseihin. Sosiaalisten jännitteiden välttämiseksi Latgalen asukkaille annetaan hyvityksenä 100 Latvian latia kuukaudessa.

Latvian hallituksen yleinen menettelytapa on johtanut siihen, että yli 150 000 työntekijää on muuttanut maasta. Pyydän Euroopan komissiolta tässä tilanteessa kiireellisiä toimenpiteitä. On välttämätöntä laatia työllisyyskehys Latgalen kaltaisia EU:n syrjäisiä alueita varten.

Puhetta johti
varapuhemies Gianni PITTELLA

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestyksen tulokset: ks. pöytäkirja.)