Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/0101(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0019/2011

Keskustelut :

PV 17/02/2011 - 4
CRE 17/02/2011 - 4

Äänestykset :

PV 17/02/2011 - 6.2
CRE 17/02/2011 - 6.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0062

Puheenvuorot
Torstai 17. helmikuuta 2011 - Strasbourg EUVL-painos

7. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Pablo Zalba Bidegain (A7-0210/2010)

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE).(SK) Arvoisa puhemies, haluan puhua kahdenvälistä suojalauseketta koskevasta äänestyksestä. Kannatan asetusta EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen täytäntöönpanosta. Kannatan myös kaikkia tarkistuksia, joissa komissiota kehotetaan seuraamaan tämän oikeudellisen välineen asianmukaista ja oikea-aikaista täytäntöönpanoa, jotta voidaan estää Euroopan unionin tuotannonaloille aiheutuva vakava vahinko ja ottaa huomioon jäsenvaltioiden oikeutetut edut, jotka koskevat tiettyjen tuotannonalojen erityistä taloustilannetta.

Kyseinen vapaakauppasopimus vaikuttaa jäsenvaltioiden teollisuudenaloihin eri tavoin, minkä vuoksi alueilla on voitava poikkeustapauksissa toteuttaa suojatoimia. Asianomaisten alueiden on mielestäni voitava toteuttaa toimia estääkseen alueen talouteen ja työllisyyteen kohdistuvat vakavat kielteiset vaikutukset.

 
  
  

Mietintö: Robert Sturdy (A7-0034/2010)

 
  
MPphoto
 

  Claudio Morganti (EFD).(IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan korostaa, että viime viikolla kuusi tärkeää Euroopan unionin jäsenvaltiota – Ranska, Saksa, Italia, Espanja, Puola ja Portugali – totesivat, ettei Eurooppa saa olla niin hyväuskoinen.

Nämä kuusi valtiota vaativat Euroopan ulkomaankaupan tehokkaampaa ja strategisempaa puolustusta, koska Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen mallin koko olemassaolo ja kehitys ovat vaarassa. Nämä kuusi valtiota toteavat, että Euroopan unioni on avannut 80 prosenttia markkinoistaan kolmansille maille, kun muut keskeiset kehittyneet taloudet ovat avanneet ainoastaan 20 prosenttia omista markkinoistaan. Ulkomaankaupassa sanotaan siksi olevan epäsymmetrisyyttä, ja vastavuoroisuuden käsitettä on kehitettävä. Tämä ongelma on saattanut monet pienet ja keskisuuret yrityksemme polvilleen, koska ne kärsivät epäoikeudenmukaisesta kilpailusta, joka estää niiden kilpailukyvyn markkinoilla.

Arvoisa puhemies, kotikaupunkiani Pratoa pidettiin aiemmin Euroopan tärkeimpinä tekstiiliteollisuuden alueina. Aasiasta tuleva epäoikeudenmukainen kilpailu on tehnyt siitä nyt aavekaupungin, koska Praton liiketoiminta on tuhoutunut täysin. Kaikkien näiden seikkojen vuoksi äänestimme tätä sopimusta vastaan.

 
  
  

Mietintö: Ivailo Kalfin (A7-0019/2011)

 
  
MPphoto
 

  Sergej Kozlík (ALDE).(SK) Arvoisa puhemies, tarkistettaessa Euroopan unionin Euroopan investointipankille (EIP) myöntämiä talousarviotakuita kannatan erityisesti niitä osatekijöitä, joilla on tarkoitus vauhdittaa kyseisen toimielimen toimintaa. Tulevaisuuden näkymiä ajatellen ajanjaksolla 2014–2020 on ennen kaikkea vahvistettava investointipankin ulkoista valtuutta ja sitä on hyödynnettävä aiempaa paremmin siten, että lainojen määrä kasvaa ja niiden laatu paranee.

Kannatan myös sitä, että EIP voi investoida riskipääomien takaisinmaksut ja aikaisemmista toimista peräisin olevat erityislainat uusiin, vastaaviin operaatioihin kumppanimaiden hyödyksi. Jotta voidaan parantaa kaikkein vähävaraisimpien väestöryhmien mahdollisuuksia saada rahoitusta tukikelpoisissa maissa, EIP:lle olisi myönnettävä viipymättä 500 miljoonan euron lisävaltuudet mikrolainojen rahoitukseen.

 
  
MPphoto
 

  Claudio Morganti (EFD).(IT) Arvoisa puhemies, äänestin mietintöä vastaan, koska mielestäni ei ole hyväksyttävää, että meidän pitäisi tukea kolmansiin maihin investoimista sen sijaan, että helpottaisimme investoimista eurooppalaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka todellakin muodostavat unionin tärkeimmän taloudellisen rakenteen. Vastustan voimakkaasti Turkin sisällyttämistä liittymistä valmisteleviin maihin. Huomautan, että Turkki miehittää edelleen laittomasti osaa EU:n jäsenvaltion Kyproksen alueesta.

Ei ole myöskään mitään taetta avoimuudesta, kun Euroopan investointipankki (EIP) myöntää unionin takuita ja rahoitusta kolmansille maille. Muistutan, että EU:n kansalaiset maksavat osan EIP:n varoista, minkä vuoksi Euroopan sisällä tehtävien investointien pitäisi olla ensisijaisia. Monet EIP:n tukemat investoinnit tehdään valtioissa, joissa on meneillään eri hallintojen vastaisia selkkauksia ja kapinoita.

Mietinnössä pyritään laajentamaan unionin takuita myös muihin tunnetusti epädemokraattisiin valtioihin, kuten Kuubaan.

 
  
  

Suositus: Robert Sturdy (A7-0034/2011)

 
  
MPphoto
 

  Cristiana Muscardini (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, äänestimme päättäväisesti Zalba Bidegainin mietinnössä käsiteltävän suojalausekkeen puolesta ja kiitämme häntä vielä kerran erinomaisesta työstä, mutta äänestimme valitettavasti tyhjää Korean kanssa tehtävästä kauppasopimuksesta. Teimme valitettavasti näin, sillä vaikka tämä sopimus todellakin avaa unionille uudet, tärkeät markkinat ja pohjustaa tietä unionin muiden talouskumppanimaiden kanssa tehtäville kauppasopimuksille, on myös totta, että siihen liittyy vielä monia huolia ja epäilyjä. Nämä huolet ja epäilyt vaikuttavat keskeisiin kaupallisiin aloihin, etenkin autoteollisuuteen, mutta myös tekstiiliteollisuuteen ja maatalouteen.

Euroopan unioni ei ole vielä laatinut säännöstöä alkuperämaan ilmoittamisesta Euroopan unionin ulkopuolelta tuotavissa tuotteissa, mutta tarjoamme tällaisille valtioille edelleen etuoikeuden tuoda tuotteita Eurooppaan edellyttämättä sellaisten sääntöjen noudattamista, joilla varmistetaan yritysten tosiasiallinen tasa-arvoisuus tai tiedottaminen tuotteiden ostajille.

Se, että äänestimme tyhjää, vahvistaa, että kannatamme vapaita markkinoita, mutta sellaisia, joihin sisältyvät tarvittavat takeet, ja että vastustamme sellaisten kauppasopimusten tekemistä, joissa ei riittävällä tavalla taata kilpailusääntöjen noudattamista.

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE). (SK) Arvoisa puhemies, EU:n ja Korean välinen vapaakauppasopimus tuo lukuisia etuja Euroopan teollisuudelle, yrityksille, yrittäjille ja työntekijöille. Se edistää yleistä talouskasvua sekä tarjoaa eurooppalaisille tuotteille ja palveluille uusia, tehokkaita mahdollisuuksia. Kilpailu kuitenkin lisääntyy tietyillä tuotannonaloilla, minkä vuoksi EU:n on varmistettava, että sopimuksen täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti, että kiistat ratkaistaan nopeasti ja että Euroopan teollisuuden ja yritysten oikeutetut edut taataan pikaisesti.

On selvää, että molempien sopimuspuolten on varmistettava työtä, tekniikkaa ja ympäristöä koskevien normien sekä oikeudenmukaisen kilpailun suojelemista koskevien määräysten tarkka noudattaminen. Euroopan markkinoille saatettujen tavaroiden ja tuotteiden on täytettävä kaikki Euroopan unionin vaatimukset, ja kannatan autoalan seurantakomitean perustamista. Sen avulla pitäisi pystyä estämään niin sanottu kätketty protektionismi, joka perustuu uusiin teknisiin kaupan esteisiin.

Kannatan siksi kyseessä olevan sopimuksen lopullista hyväksymistä, jos perustetaan myös kahdenvälinen suojamekanismi, jotta voidaan estää jäsenvaltioiden tuotannonaloille aiheutuva vakava haitta tai tällaisen haitan uhka.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, äänestin sopimuksen puolesta. Seurasin asiaa alusta alkaen ja olen iloinen, että sopimus hyväksyttiin tänään.

Brysselissä viime viikolla pidetyssä seminaarissa eräs vakuuttava ekonomi totesi, että tämä on parhaita Euroopan unionin tekemiä vapaakauppasopimuksia. Hän myös sanoi, että 90 prosenttia tällaisista sopimuksista on lähestulkoon hyödyttömiä. Oli miten oli, olen iloinen mahdollisuudesta, jonka se tarjoaa maataloustuotteille, etenkin viski-, porsaanliha- ja maitotuotteille. Toivon, että tähän tilaisuuteen tartutaan.

Hienoa on myös se, että sopimukseen sisältyy suojalauseke. Voimme nimittäin tarkistaa sopimusta, jos asiat eivät muutu toivottuun suuntaan. Olen siis erittäin iloinen sopimuksen hyväksymisestä.

 
  
MPphoto
 

  Bendt Bendtsen (PPE).(DA) Arvoisa puhemies, olemme viimeistelleet tänään mielestäni todella loistavan sopimuksen. Olen pahoillani ainoastaan siitä, että jotkut luulivat voivansa suojella tehottomia eurooppalaisia yrityksiä hylkäämällä tämän sopimuksen. Etelä-Korea on maailman viidenneksitoista suurin ja Aasian kolmanneksi suurin talous. Vientimahdollisuutemme parantuvat jatkuvasti. Korea on valtio, jonka talous kasvaa huomattavasti, jossa on 50 miljoonaa asukasta ja jonka ostovoima lisääntyy. Tämä sopimus yksinkertaisesti tarjoaa Euroopalle tilaisuuden parantaa edelleen joillakin palvelualoilla, joilla olemme jo erittäin kilpailukykyisiä. Tällaisia aloja ovat televiestintä, ympäristö, merenkulkuala, rahatalouspalvelut ja oikeudelliset palvelut. Haluan tässä yhteydessä myös huomauttaa, että EFTA-mailla on ollut vapaakauppasopimus vuodesta 2006 alkaen, minkä vuoksi muun muassa Norjan vienti Etelä-Koreaan on kolminkertaistunut vuoteen 2006 verrattuna. Tämä on siis erinomainen sopimus Euroopalle, ja äänestin siksi sen puolesta.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0120/2011

 
  
MPphoto
 

  Pino Arlacchi (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, Eurooppa voisi tehdä paljonkin Egyptin demokratian tukemiseksi, ja yksi tärkeimmistä toimenpiteistä olisi Egyptin tapahtumien tarkastelu osana tosiasiallista demokratisoitumisaaltoa.


Tyrannia sortui muutamassa viikossa, ja sen myötä sortuivat myös jotkin stereotypiat, kuten teoria kulttuurien yhteentörmäyksestä.

Arabimaailmassa ei tapahdu nykyään kulttuurien yhteentörmäystä vaan aivan päinvastaisia asioita. Egyptiläiset nuoret vaarantavat henkensä puolustaessaan meidän arvojamme. He osoittavat, että demokratia on yleismaailmallinen tavoite ja että mikään kulttuuri, uskonto tai sivilisaatio ei vastusta sitä.

Nyt on kuitenkin liikkeellä skeptikkojen ja maailmanlopun ennustajien armeija, joka heikentää tai vääristää Egyptin demokratisoitumisen merkitystä.

Nyt esitetään kaikenlaisia epäilyjä ja kuvaillaan viimeisimpiä tapahtumia vallankaappaukseksi, ikään kuin nämä tapahtumat olisivat vain tasoittaneet tietä islamilaiselle hallitukselle ja lopulta uudelle autokratialle.

Jos haluamme auttaa Egyptin kansaa, meidän on oltava valmiita vastustamaan näitä taantumuksellisia näkemyksiä historian avautumisesta.

 
  
MPphoto
 

  Adam Bielan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, Egypti on Euroopan unionin tärkeä talous- ja kauppakumppani. Monet puolalaiset käyvät säännöllisesti lomalla Egyptissä. Siellä viime viikkoina tapahtuneen kansannousun seurauksena presidentti Mubarak on väistynyt vallasta 30 vuotta kestäneen autoritaarisen hallinnon jälkeen. On aina oikein, että kansan tahto voittaa, ja egyptiläiset ansaitsevat tunnustuksen voitostaan. Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta ja ilmaisin näin toiveeni siitä, että Egyptin poliittinen tilanne vakautuu nopeasti ja että hyviä suhteita Euroopan valtioihin kehitetään edelleen. Vasta vähän aikaa sitten tapahtui häpeällisiä koptikristittyjen syrjintään liittyneitä tekoja, minkä vuoksi EU:n diplomaattisissa toimissa keskitytään Egyptin vakauttamiseen ja yleiseen järjestykseen, jotka ovat ehdottomia edellytyksiä keskinäisten suhteiden asianmukaiselle kehittymiselle. Lisäksi on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että tulevat vaalit järjestetään demokraattisten standardien mukaisesti tavalla, joka ei herätä kritiikkiä.

 
  
MPphoto
 

  Bernd Posselt (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, tuemme innokkaasti Egyptin demokratialiikettä, mutta on tärkeää ymmärtää, ettei vapaiden vaalien järjestäminen riitä. Tarvitsemme yhdennetyn lähestymistavan, jotta voimme antaa ihmisille tulevaisuudennäkymiä. Tarvitsemme eräänlaisen Välimeri-suunnitelman, Pohjois-Afrikkaa ja Egyptiä koskevan Marshall-suunnitelman. Tässä yhteydessä on varmistettava ihmisten yhteiskunnalliset tulevaisuudennäkymät, tehostettava koulutuspolitiikkaa, vahvistettava pieniä ja keskisuuria yrityksiä, varmistettava rikollisuuden ja korruption torjunta sekä ennen kaikkea aloitettava tiivis yhteistyö energiapolitiikassa, jossa Pohjois-Afrikalla ja Euroopalla on aurinkoenergian alalla paljon annettavaa toisilleen.

Varsinaiset suuret tehtävät tulevat vielä meidän hoidettavaksemme. Egyptin demokraatit ovat hoitaneet ensimmäisen työvaiheen, mutta meidänkin on nyt aika ryhtyä toimiin.

 
  
MPphoto
 

  Traian Ungureanu (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, Egyptin tilanne muuttuu vielä, mutta mihin suuntaan se on menossa?

Olemme aivan perustellusti ilmaisseet tukevamme yleisesti toivottua avointa yhteiskuntaa, mutta meidän on syytä tietää, että Egyptissä ja Lähi-idässä on monimutkaisia, vielä ratkaisemattomia ongelmia. Egyptin tilannetta voidaan osuvasti kuvailla vallankumousta edeltäväksi kapinaksi. Uusi sukupolvi on tuonut uusia asioita Egyptiin, mutta sosiaalisen median taidot eivät riitä. Egyptissä on vielä takapajuiset olot, ja siellä esiintyy juutalaisvihaa ja äärimmäisiä menettelyjä.

EU:n on vielä laadittava asianmukainen menettelytapa Pohjois-Afrikan uusien tapahtumien yhteydessä. Egypti tarvitsee tukeamme, mutta me tarvitsemme Egyptin, jossa kunnioitetaan oikeusvaltion periaatteita ja ihmisarvoa. Tehtävämme on vasta alkamassa. Älkäämme unohtako edellistä viestiä Iranista, jossa parlamentti on äänekkäästi vaatinut oppositiojohtajien teloittamista. Tämä osoittaa, että meidän pitäisi olla hyvin valmistautuneita ja pitää kiinni kannastamme.

 
  
MPphoto
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, päätöslauselma on hyvä ja se ottaa kantaa demokraattisten ja rauhanomaisten muutosvoimien puolesta. Ehkä on kuitenkin hyvä muistaa ja tunnustaa, että 30 vuoden ajan EU ja länsi on tukenut Mubarakia. EU:lle on ollut tärkeää stability, siis tasapaino ja öljyn saanti ja myös se, että asekaupasta on saatu rahaa. Nyt EU:n on löydettävä keinoja, myös taloudellisia, joilla se voi paremmin tukea kansalaisyhteiskunnan toimijoita niin Egyptissä kuin muissakin epädemokraattisissa maissa Afrikassa ja Arabian alueella.

Pidän takaiskuna, että tässä päätöslauselmassa ei nostettu esille EU-maiden käymää asekauppaa Egyptin ja muiden epädemokraattisten maiden kanssa. Asekaupan pitää olla linjassa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja humanitaaristen sopimusten kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE). (SK) Arvoisa puhemies, Egypti on demokratisoitumisprosessinsa alussa. Kaikkien vallankumouksessa henkensä menettäneiden on saatava hyvitys myönteisen demokratiakehityksen kautta. Euroopan on ilman muuta autettava Egyptiä tässä, ja uskon, että löydämme keinoja estää Egyptin kehittyminen totalitaariseen suuntaan. Näin voisi käydä, jos siellä esimerkiksi otettaisiin äärimmäinen askel kohti militanttia muslimiliikettä, joka ei noudata demokraattisia sääntöjä ja estäisi demokraattiset vaalit ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen. Uskon, että Egypti noudattaa näissä uusissakin oloissa naapuriensa, myös Israelin, kanssa tekemiään kansainvälisiä sopimuksia ja että siitä tulee yhteiskunta, jossa kohdellaan oikeudenmukaisesti kaikkia kansalaisia, myös muita kuin muslimeja ja myös kristittyjä.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0129/2011

 
  
MPphoto
 

  Bernd Posselt (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, tämä päätöslauselmaesitys on tärkeä oikeansuuntainen askel, mutta ei sen enempää. Komission jäsenen Hahnin ehdotuksen mukaisesti nyt puhutaan kuitenkin Tonavan aluetta koskevasta strategiasta eikä enää Tonavaa koskevasta strategiasta, koska kyse ei ole ainoastaan joen puhdistamisesta – niin tärkeää kuin se onkin – vaan yhteistyöstä suuralueella, johon kuuluvat Baijeri ja Baden-Württemberg, entisen Itävalta-Unkarin alue ja laajoja osia Balkanin niemimaasta. Olen iloinen siitä, että myös Böömi ja Slovenia ovat mukana meidän pyynnöstämme, vaikka ne eivät sijaitse suoraan Tonavan rannalla.

Toivon siksi, että strategiaan sisällytetään tulevaisuudessa myös esimerkiksi Strasbourgista Bratislavaan ja Budapestiin kulkevaa päärautatielinjaa koskeva hanke, TEN 17 ja muita hankkeita, joita ei ehkä toteuteta suoraan Tonavan rannalla mutta joissa toistuvasti ylitetään Tonava ja joilla on strateginen merkitys Tonavan alueelle. Kannatan erityisesti 36–40 artiklaa, jotka koskevat kulttuuria ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista, sillä ilman niitä Tonavan aluetta koskeva strategia ei voi onnistua.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0101/2011

 
  
MPphoto
 

  Adam Bielan (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, jo monen vuoden ajan on ollut selvää, että Venäjän oikeusjärjestelmä on melko usein ristiriidassa kansainvälisissä yleissopimuksissa asetettujen vaatimusten ja ihmisoikeuksien kanssa. Valtaosa Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetuista asioista ja täällä Strasbourgissa käsiteltävistä tapauksista on nostettu Venäjää vastaan. Venäjän tuomioistuinten riippumattomuus herättää siksi paljon epäilyjä. Viimeaikaiset tapahtumat, kuten Mihail Hodorkovskin oikeudenkäynti ja mielenosoittajien pidättäminen, ovat selkeitä esimerkkejä tästä. Hämärät murhat ja pahoinpitelyt vain vahvistavat käsitystä siitä, että Venäjä on valtio, jossa ei noudateta lakeja.

Toivon, että tänään hyväksymämme päätöslauselmaesityksen ansiosta Euroopan unionin elinten edustajien on aiempaa helpompi ottaa nämä hankalat asiat esiin diplomaattisissa suhteissa Venäjän kanssa. Totean olevani huolissani Venäjän viranomaisista dramaattisen ihmisoikeustilanteen ja Venäjän kansalaisyhteiskunnalle asetettujen rajoitusten vuoksi. Pyydän kansainvälisiä toimielimiä painostamaan diplomaattisesti Venäjän viranomaisia, jotta Venäjällä noudatetaan jälleen oikeusvaltioperiaatetta sekä ihmis- ja kansalaisoikeuksia.

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselman puolesta. Kompromissien vuoksi 8 kohdasta tuli kuitenkin liian epämääräinen ja varovainen.

EU:n on toteutettava konkreettisia toimia, jotta se osoittaa olevansa tosissaan sitä mieltä, että Venäjän oikeusvaltioperiaatetta koskevan tilanteen on todellakin parannuttava.

Taloudelliset ja poliittiset yhteydet on säilytettävä, mutta meidän on lähetettävä niille valtion virkamiehille, joiden katsotaan syyllistyneen vakaviin lainvastaisuuksiin, selkeä viesti siitä, etteivät he ole tervetulleita Euroopan pääkaupunkeihin tai matkailukohteisiin.

Tämän huomioon ottaen mielestäni ei ole asianmukaista kutsua presidentti Medvedeviä virallisesti Euroopan parlamenttiin, ennen kuin hän on täyttänyt lupauksensa parantaa Venäjän oikeusvaltioperiaatetta koskevaa tilannetta.

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, minusta on ilahduttavaa, että olemme vihdoin hyväksyneet tätä erittäin tärkeää asiaa koskevan päätöslauselman. Olen jo monta vuotta seurannut tiiviisti poliittisia tapahtumia ja Venäjän oikeusvaltioperiaatetta koskevaa tilannetta. Minulla oli viime vuoden syyskuussa tilaisuus vierailla Venäjällä ihmisoikeuksien alivaliokunnan virallisen valtuuskunnan kanssa.

Vierailun aikana minulla oli mahdollisuus tarkkailla itse, miten oikeusvaltioperiaatetta noudatetaan Venäjällä, kun olin läsnä Jukos-yhtiön entisen johtajan Mihail Hodorkovskin ja hänen yhtiökumppaninsa Platon Lebedevin oikeudenkäynnissä. Hodorkovskin ja Lebedevin oikeudenkäynti on kaikkein näkyvin useista esimerkkitapauksista, joissa oikeusvaltioperiaatetta sovelletaan valikoivasti Venäjällä, mikä tarkoittaa, ettei siellä ole tosiasiallista oikeusvaltioperiaatetta. Jos Venäjä haluaa olla EU:n strateginen kumppani, sen on kuljettava tietä, joka johtaa kokonaisvaltaiseen uudistukseen. Kaikki uudistussuunnitelmat epäonnistuvat, jos oikeusvaltioperiaatetta ei kehitetä Venäjällä voimakkaasti.

 
  
MPphoto
 

  Bernd Posselt (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, Venäjällä orastavat vähäiset merkit oikeusvaltioperiaatteesta ovat katoamassa, ja kyseisen valtion kehitys ei ainoastaan polje paikallaan vaan taantuu. Tämä johtuu Vladimir Putinista. Hän saa aikaan tämän oikeusvaltioperiaatteen heikentymisen. Meidän on ymmärrettävä, että hän ei ole ongelman ratkaisu vaan olennainen osa sitä ja sen aiheuttaja. Olen jäsen Kelamin kanssa samaa mieltä siitä, että presidentti Medvedevin on osoitettava, että hän ei ole vain pääministeri Putinin viehättävät, hieman ystävällisemmät kasvot vaan että hän todellakin pyrkii tai pystyy vakiinnuttamaan oikeusvaltioperiaatteen hieman vankemmin tähän Euroopan neuvoston jäsenvaltioon, joka on Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla velvollinen varmistamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen.

Meidän on siksi oltava erittäin kriittisiä. Meidän on tietenkin ylläpidettävä vuoropuhelua mutta myös varmistettava, että oikeusvaltioperiaatetta noudatetaan. On pöyristyttävää, että Mihail Hodorkovskille tuomion antanut tuomioistuin on nyt julkisesti todennut saaneensa Moskovasta määräyksiä tuomion antamista varten. Tällä ei ole mitään tekemistä oikeusvaltioperiaatteen kanssa.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0097/2011

 
  
MPphoto
 

  Ramona Nicole Mănescu (ALDE).(RO) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta. Koska lopullisessa tekstissä ei mainita koheesiopolitiikan roolia, allekirjoitin kuitenkin muita poliittisia ryhmiä edustavien kollegojen kanssa tätä asiaa koskevan tarkistuksen, josta myös äänestettiin tänään.

Rakennerahastot ja koheesiopolitiikan perusperiaatteet, kuten yhdennetty lähestymistapa, monitasoinen hallinto ja todellinen kumppanuus, ovat keskeisiä tekijöitä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa, mikä myös tarkoittaa, että ne on sisällytettävä täysimääräisesti kyseiseen strategiaan. Olen samaa mieltä siitä, että tarvitsemme kunnianhimoisen sosiaalisen toimintaohjelman, jossa torjutaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Pysyvien työpaikkojen perustaminen edellyttää kuitenkin ennen kaikkea kilpailukykyistä taloutta, joka on nimenomaan koheesiopolitiikan tavoitteena. Jos koheesiopolitiikkaan ei siis edelleenkään kiinnitetä asiaankuuluvaa huomiota, Eurooppa 2020 -strategia epäonnistuu tulevina vuosina.

 
  
MPphoto
 

  Cristiana Muscardini (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, joudumme kärsimään rahoituskriisin aiheuttamasta vahingosta vielä kauan. Vääristä taloudellisista menettelyistä johtuva reaalitalouden hidastuminen on pysäytettävä mahdollisimman pian, jotta sisämarkkinoiden kehitys voi jatkua.

Eurooppa 2020 -strategia ei mielestämme ole kaikkein sopivin toivomamme kasvun toteuttamiseen. Rakenteelliset esteet – kuten heikko hallinto, hallitustenvälinen menettely yhteisömenetelmän sijaan, samantapaiset prosenttiosuuksia ja lukuja koskevat tavoitteet kuin entisissä Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmissa sekä ohjelmaennusteet, joiden saavuttamisesta ei anneta mitään takeita – tuovat mieleeni kaikki epäonnistumiset, jotka olemme kokeneet ymmärtämättä, että ensisijaisina tavoitteinamme on oltava työpaikkojen luominen ja työttömyyden torjunta, eikä Lissabonin strategia varmasti ole viimeinen näistä tapauksista.

Tarvitsemme sysäyksen, ponnistuksen ja virikkeitä, joita ehdotetussa strategiassa ei valitettavasti mielestäni ole. Vapauttamisesta on tultava tunnussana, mutta on erittäin tärkeää myös määrittää säännöt, jotta voidaan estää monopolien muodostuminen tai vahvistuminen sekä varmistaa, että tästä hyötyvät kansalaiset ja koko talous eikä jokin muita häikäilemättömämpi rahoitusalan tai poliittinen ryhmä.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0114/2011

 
  
MPphoto
 

  Pino Arlacchi (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, elintarvikkeiden nopeasta hinnannoususta on kärsinyt kehitysmaiden köyhät, jotka käyttävät noin puolet kotitalouden tuloista elintarvikkeisiin.

Kansainvälisen yhteisön on siksi toteutettava yhdennettyjä toimia. EU:n on aivan välttämätöntä osallistua täysimääräisesti maailmanlaajuista elintarviketurvaa koskeviin asioihin. Tänään hyväksytty päätöslauselma on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.

Siinä todetaan, että oikeus ravintoon on perusihmisoikeusoikeus, ja annetaan useita hyödyllisiä suosituksia. Meidän on kuitenkin tehtävä lisää ehdotuksia. Meidän on muutettava niitä YMP:n kansainvälisten tukitoimien näkökohtia, jotka eivät sovellu yhteen maailmanlaajuista elintarviketuotantoa koskevan tehtävän kanssa, ja tässä yhteydessä on noudatettava täysimääräisesti ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta ja työvoimaa koskevia vaatimuksia.

 
  
MPphoto
 

  Marek Józef Gróbarczyk (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, elintarvikkeilla on Euroopan unionille myös strateginen merkitys. Elintarvikkeita on tuotettava, minkä vuoksi niillä on tärkeä merkitys myös työmarkkinoiden kannalta. Haluan puhua erityisesti tuotannonalasta, joka on muun muassa myös elintarviketuotannon lähde, nimittäin kalastuksesta. Kalastusala tuottaa huomattavan määrän elintarvikkeita EU:n ja koko maailman markkinoille. Euroopan unioni tuo kuitenkin eniten kalatuotteita muualta maailmasta. Kyseisten markkinoiden liiallinen vapauttaminen voi johtaa niiden romahtamiseen ja sen seurauksena tämän elintarvikkeiden lähteen katoamiseen Euroopasta. Tähän yhteisen politiikan näkökohtaan on siksi kiinnitettävä huomiota.

 
  
MPphoto
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, tämä on äärimmäisen tärkeä aihe. Maailmassa on tällä hetkellä miljardi ihmistä, jotka näkevät nälkää. Sen jälkeen kun EU on asettanut tavoitteeksi nälän ja köyhyyden poistamisen, on itse asiassa käynyt päinvastoin.

Äänestin tämän päätöslauselman puolesta ja toivoisin, että EU:n korkea edustaja Ashton ottaisi ruokaturvan sen kaikkine aspekteineen yhdeksi EU:n ulkopolitiikan prioriteeteista. Tietysti myös parlamentin ja koko EU:n pitäisi tukea tässä Ashtonia. On tärkeää, että ihmisillä on ruokaa, ihmisillä on mahdollisuus ostaa ruokaa ja täällä EU:ssa tietysti keskustelemme myös siitä, että ruokaskandaalit pitää saada loppumaan.

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, miljardi ihmistä maailmassa näkee nälkää. Vuonna 2008 elintarvikkeiden hinnannousu aiheutti mellakoita 30 valtiossa. Nyt on samanlainen tilanne. Sen on aiheuttanut osaltaan myös yleinen talouskriisi, joten nyt on vieläkin tarpeellisempaa pyrkiä yhdessä löytämään oikeudenmukaisia tapoja jakaa elintarvikkeita maailmanlaajuisesti.

Elintarvikkeiden hinnat nousevat, mutta viljelijöiden tulot pienentyvät. Tätäkin seikkaa on painotettava erittäin voimakkaasti. Euroopan unionissa valitettavasti unohdetaan, että yhteinen maatalouspolitiikka on pääasiassa politiikkaa, jolla on tarkoitus varmistaa laadukkaiden ja kohtuuhintaisten elintarvikkeiden toimitus kaikille eurooppalaisille kuluttajille sekä taata samalla viljelijöille asianmukaiset tulot. Emme saa enää antaa poistaa välineitä, joilla säännellään markkinoita ja pidetään varastot, myös viljavarastot, sopivan kokoisina. Lisäksi on oleellista lopettaa markkinoilla tapahtuvat keinottelut. Ei ole hyväksyttävää, että pääomaryhmittymät tuomitsevat miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa kärsimään nälkää.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Pablo Zalba Bidegain (A7-0210/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska suojalausekkeen ansiosta suosituimmuustulli voidaan ottaa uudelleen käyttöön, kun tuonti lisääntyy – joko absoluuttisesti mitattuna tai suhteessa unionin tuotantoon – niin paljon, että tuonti voi heikentää tuontituotteiden kanssa suoraan kilpailevia tuotteita tuottavaa Euroopan unionin tuotannonalaa. Hyväksyn siksi tämän suojalausekkeen käyttöönoton ja muistutan, että Euroopan parlamentilla on Lissabonin sopimuksen nojalla toimivalta tehdä yhteispäätöksiä neuvoston kanssa. Tehokkaan asetuksen olisi tarjottava takeet, jos Korean tasavallan kanssa tehty vapaakauppasopimus epäonnistuu.

 
  
MPphoto
 
 

  Marta Andreasen (EFD), kirjallinen. (EN) Äänestin Euroopan unionin ja Korean tasavallan vapaakauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen täytäntöönpanoa koskevan Zalba Bidegainin mietinnön puolesta, koska siinä suojellaan asianmukaisesti vapaakauppasopimuksesta johtuvalta Korean kanssa käytävän kaupan lisääntymiseltä. Kahdenvälisen suojamekanismin ansiosta EU voi ottaa uudelleen käyttöön aiemman suosituimmuustullin, jos kyseinen sopimus uhkaa vahingoittaa teollisuuttamme. Vapaakauppasopimus mahdollistaa palvelualamme, maatalousalamme ja valmistusteollisuutemme aiempaa paremman pääsyn laajoille ja kasvaville Korean markkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Antonello Antinoro (PPE), kirjallinen. (IT) Tämä on äärimmäisen tärkeä äänestys Euroopan unionin uuden kansainvälistä kauppaa koskevan strategian kannalta. Etelä-Korean kanssa tehty vapaakauppasopimus on todellakin ensimmäinen esimerkki uuden sukupolven sopimuksista, joiden tavoitteena on vähentää kaupan esteitä ja muuhun kuin kauppaan liittyviä esteitä sekä laajentaa investointimahdollisuuksia kumppanuusvaltiossa. Kun sopimus allekirjoitettiin lokakuussa 2009, se joutui heti Euroopan autoteollisuuden raivokkaan kritiikin kohteeksi. Euroopan autoteollisuus katsoi, että sille aiheutuu vakavaa haittaa tietyistä kumppanivaltio Korealle tehdyistä myönnytyksistä, etenkin tullinpalautuksista.

Nämä huolet ovat nyt osittain hälvenneet myös siksi, että parlamentti on työskennellyt sopimukseen sisällytettyä suojalauseketta koskevan asetuksen parissa ja että Etelä-Korean hallitus on selventänyt hiilipäästöjä koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön tehtyjä muutoksia. Vahvistimme näin ollen tänään kansainvälisen kaupan valiokunnan äänen, jotta menettely voidaan saattaa päätökseen, jos neuvosto on jo antanut hyväksyntänsä.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Arvoisa puhemies, neuvosto valtuutti 23. huhtikuuta 2007 komission aloittamaan Korean tasavallan kanssa neuvottelut EU:n ja Korean välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä. Sopimukseen sisältyy kahdenvälinen suojalauseke, jonka nojalla suosituimmuustulli voidaan ottaa uudelleen käyttöön, jos kaupan vapauttamisen seurauksena tuonti kasvaa sellaisiin määriin ja sellaisissa olosuhteissa, että tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa kyseisen tuotteen kanssa samankaltaisia tai sen kanssa suoraan kilpailevia tuotteita tuottavalle unionin tuotannonalalle. Jotta tällaisia toimenpiteitä voidaan käyttää, suojalauseke on sisällytettävä Euroopan unionin lainsäädäntöön jo senkin vuoksi, että suojatoimenpiteiden määräämiseen liittyvät menetelmäseikat ja asianomaisten osapuolten oikeudet on määriteltävä. Käsiteltävänä oleva ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi on oikeudellinen väline, jota EU:n ja Korean vapaakauppasopimukseen sisältyvän suojalausekkeen täytäntöönpano edellyttää. Painotan, että tätä asetusta koskevassa lainsäädäntötyössä on rajoituttava asetuksen täytäntöönpanoon liittyviin asioihin muuttamatta yksipuolisesti sopimuksen perusmääräyksiä ja toimimatta sen perusajatuksen vastaisesti. Muutoksia ei saisi esimerkiksi tehdä sovellettavien suojatoimenpiteiden tyyppiin eikä niiden soveltamisajan pituuteen tai kauteen, jonka aikana suojalauseke voidaan ottaa käyttöön.

 
  
MPphoto
 
 

  David Campbell Bannerman (EFD), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue (UKIP) haluaa, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa Euroopan unionista ja säilyttää lämpimät kauppasuhteet Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n vapaakauppasopimuksen kautta samaan tapaan kuin EU:n ulkopuolella olevat Sveitsi ja Norja. Äänestin EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimuksen puolesta, koska se voi olla mallina ja pohjana tulevalle Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n vapaakauppasopimukselle ja koska se osoittaa, että EU:n kanssa voidaan käydä tullitonta ja suotuisaa kauppaa, vaikka Yhdistynyt kuningaskunta (tai Etelä-Korea) ei ole EU:n jäsen. Tämä pätee erityisesti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, joka olisi EU:n suurin yksittäinen kauppakumppani. Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n vapaakauppasopimuksessa luultavasti vain toistettaisiin olemassa olevat kauppajärjestelyt EU:hun kuuluvan Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, minkä vuoksi sen yhteydessä tarvitsisi käydä huomattavasti vähemmän neuvotteluja (esimerkiksi tullialennuksista) kuin Etelä-Korean kanssa tehdyn sopimuksen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue (UKIP) haluaa, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa Euroopan unionista ja säilyttää lämpimät kauppasuhteet Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n vapaakauppasopimuksen kautta samaan tapaan kuin EU:n ulkopuolella olevat Sveitsi ja Norja. Äänestin EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimuksen puolesta, koska se voi olla mallina ja pohjana tulevalle Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n vapaakauppasopimukselle ja koska se osoittaa, että EU:n kanssa voidaan käydä tullitonta ja suotuisaa kauppaa, vaikka Yhdistynyt kuningaskunta (tai Etelä-Korea) ei ole EU:n jäsen. Tämä pätee erityisesti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, joka on EU:n suurin yksittäinen kauppakumppani. Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n vapaakauppasopimuksessa luultavasti vain toistettaisiin olemassa olevat kauppajärjestelyt EU:hun kuuluvan Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, minkä vuoksi sen yhteydessä tarvitsisi käydä huomattavasti vähemmän neuvotteluja (esimerkiksi tullialennuksista) kuin Etelä-Korean kanssa toteutettujen järjestelyjen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska kahdenvälisellä suojalausekkeella voidaan uskoakseni taata, ettei Korean tasavallan kanssa käytävän kaupan vapauttaminen aiheuta haittaa samankaltaisia tai suoraan kilpailevia tuotteita tuottavalle Euroopan unionin tuotannonalalle. Kyseisen lausekkeen pitäisi olla myös väline, johon Euroopan tuotannonala voi turvautua estääkseen vakavat tappiot tai voidakseen mukautua epäsuotuisiin tilanteisiin, jotka johtuvat kansainvälisten markkinoiden epävakaudesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unionin ja Korean vapaakauppasopimuksen hyväksymisprosessin päätökseen saattamisen yhteydessä Euroopan komissio on laatinut ehdotuksen suojalauseketta koskevaksi asetukseksi, jonka nojalla tullimaksut voitaisiin ottaa uudelleen käyttöön, jos tietyn tuotteen lisääntynyt tuonti aiheuttaa vakavan riskin samankaltaista tuotetta valmistavalle teollisuudenalalle. Komission ehdotukseen esitettyjen tarkistusten määrästä voidaan päätellä, että ehdotuksen sanamuoto on epäselvä ja että parlamentin jäsenet haluavat suojella erilaisia etuja.

Toivon, että tänään hyväksymämme päätöslauselma auttaa parantamaan alkuperäistä tekstiä ja että Euroopan unionin ja Korean vapaakauppasopimus pannaan täytäntöön siten, että kaupankäynti lisääntyy huomattavasti näiden kahden markkina-alueen välillä, kuten odotetaan. Toivon, että edellä mainittu sopimus on tuloksekas ja että koskaan ei tule tarvetta soveltaa suojalauseketta, joka on toivottavasti selkeä ja tarvittaessa tehokas.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä mietinnössä käsitellään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, joka koskee Euroopan unionin ja Korean vapaakauppasopimuksen kahdenvälistä suojalauseketta. Kyseinen sopimus tehtiin 15. lokakuuta 2009, ja siihen sisältyy suojalauseke, jonka nojalla tullimaksut voidaan ottaa uudelleen käyttöön, kun tuonti lisääntyy niin paljon, että se aiheuttaa haittaa kilpailevia tuotteita valmistavalle Euroopan unionin (EU) tuotannonalalle. Jotta tätä toimenpidettä voidaan soveltaa, se on sisällytettävä EU:n lainsäädäntöön. Toivon, että tästä tulee tehokas lauseke, jonka täytäntöönpano edellyttää mahdollisimman vähän byrokratiaa. Kannatan ehdotuksen hyväksymistä, koska siinä annetaan eurooppalaisille yrityksille lisää takeita, ja toivon, että Euroopan unionille toimitetaan määräaikaiskertomuksia, jotta se voi arvioida näiden suojamekanismien noudattamista.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnöstä toimitetussa äänestyksessä omaksumaamme kantaa on tarkasteltava sen perusteella, että olemme tehneet kyseisen vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisesta täysin kielteisen arvioinnin. Laatimalla tämä lauseke tunnustetaan ennen kaikkea sopimuksella edistettävän vapauttamisen ja sääntelyn purkamisen tuhoisat seuraukset. Se ei myöskään poista sopimukseen liittyviä vaaroja ja huolia, jotka koskevat eri taloudenalojen tulevaisuutta erityisesti joissakin Portugalin kaltaisissa jäsenvaltioissa ja alueilla, jotka ovat kaikkein riippuvaisimpia kyseisistä aloista. Kahdenvälisen suojalausekkeen erityisenä tavoitteena on, että EU voi ottaa suosituimmuustullimaksut uudelleen käyttöön, jos sopimuksesta johtuva vapauttaminen uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa EU:n tuotannonaloille.

Meillä on vakavia epäilyjä siitä, voidaanko tällä mekanismilla suojella riittävästi pieniä tuottajia tai pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden on erittäin vaikeaa selviytyä vapautetuilla markkinoilla, sekä estää niiden tuotantokapasiteetin pienentyminen ja näin ollen useiden työpaikkojen menettäminen. On oleellista, että otetaan esiin mahdollisuus lievittää tämän sopimuksen vaikutuksia Euroopan globalisaatiorahaston avulla. Asia pitäisi ratkaista estämällä nyt ennakoitavat seuraukset eikä lieventämällä niitä tällä tavoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. (DE) Se, että Euroopan parlamentti äänesti kahdenvälisiä suojalausekkeita koskevan Zalba Bidegainin mietinnön puolesta, oli tärkeä askel Euroopan unionin ja Korean tasavallan välisessä vapaakauppasopimuksessa. Haluan kiittää esittelijää osallistumisesta parlamentin, neuvoston ja komission välisiin kolmikantaneuvotteluihin sekä korostaa tällaisten suojalausekkeiden merkitystä Euroopan taloudelle. Ne mahdollistavat tullien väliaikaisen kantamisen, jotta Euroopan taloutta voidaan suojella tuonnin liialliselta lisääntymiseltä. Kannatan ilman muuta tällaisia suojalausekkeita ja äänestin siksi mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen.(IT) Tämän istunnon aikana Euroopan parlamentti on ilmaissut kantansa EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksesta ja hyväksynyt mietinnön kyseiseen sopimukseen sisältyvästä kahdenvälisestä suojalausekkeesta. Suhtaudun suojalausekkeeseen myönteisesti ja äänestin sen puolesta. Se, että kannatin mietintöä, ei kuitenkaan estä minua neuvomasta, että maatalousalaan olisi kiinnitettävä huomiota. Koreahan tunnetusti pitää voimassa tiettyjä lakeja, joihin sisältyy laajoja kasvien terveyttä koskevia rajoituksia, mikä rajoittaa voimakkaasti maataloustuottajiemme toimintaa. Suojalausekkeet kannattaisi saattaa myös tältä osin ajan tasalle, sillä vaikka Korean kanssa käydään maataloustuotteiden kauppaa vuosittain noin miljardin euron arvosta, pitää myös paikkansa, että voisimme puolustaa tuotteitamme ja viljelijöitämme mahdollisimman tehokkaasti, jos nämä esteet poistettaisiin tai niitä ainakin rajoitettaisiin. Muuten he voivat joutua huonompaan asemaan kuin korealaiset kollegansa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatan tätä asetusta, jolla EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimukseen sisällytetään kahdenvälinen suojalauseke, jonka nojalla suosituimmuustulli voidaan ottaa uudelleen käyttöön, jos kaupan vapauttamisen seurauksena tuonti lisääntyy joko absoluuttisesti mitattuna tai suhteessa unionin tuotantoon sellaisiin määriin ja sellaisissa olosuhteissa, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa kyseisen tuotteen kanssa samankaltaisia tai sen kanssa suoraan kilpailevia tuotteita tuottavalle unionin tuotannonalalle. Jotta tällaisia toimenpiteitä voidaan käyttää, suojalauseke on sisällytettävä Euroopan unionin lainsäädäntöön jo senkin vuoksi, että suojatoimenpiteiden määräämiseen liittyvät menetelmäseikat ja asianomaisten osapuolten oikeudet on määriteltävä. Käsiteltävänä oleva Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta koskeva ehdotus, jonka puolesta äänestin, on oikeudellinen väline, jota EU:n ja Korean vapaakauppasopimukseen sisältyvän suojalausekkeen täytäntöönpano edellyttää.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Neuvosto valtuutti 23. huhtikuuta 2007 komission aloittamaan Korean tasavallan kanssa neuvottelut Euroopan unionin (EU) ja Korean välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä. Sopimus allekirjoitettiin 15. lokakuuta 2009. Sopimukseen sisällytetty kahdenvälinen suojalauseke, jonka nojalla suosituimmuustulli voidaan ottaa uudelleen käyttöön, jos kaupan vapauttamisen seurauksena tuonti kasvaa sellaisiin määriin ja sellaisissa olosuhteissa, että tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa kyseisen tuotteen kanssa samankaltaisia tai sen kanssa suoraan kilpailevia tuotteita tuottavalle unionin tuotannonalalle, on erittäin tärkeä, jotta voidaan säilyttää terve kilpailu, josta ei aiheudu haittaa kummallekaan sopimuspuolelle.

Jotta edellä mainitulla suojalausekkeella voi olla käytännön vaikutuksia, se on kuitenkin sisällytettävä Euroopan unionin lainsäädäntöön, sillä tässä yhteydessä on määriteltävä paitsi suojatoimenpiteiden soveltamiseen liittyvät menetelmäseikat myös asianomaisten osapuolten oikeudet. Käsiteltävänä oleva ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi on oikeudellinen väline, jolla pannaan täytäntöön EU:n ja Korean vapaakauppasopimukseen sisältyvä suojalauseke.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen.(ES) EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen kahdenvälinen suojalauseke on mielestäni riittämätön ja tehoton käsiteltäessä kyseisen vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisesta aiheutuvia tuhoisia ja kohtalokkaita seurauksia. Tämä sopimus aiheuttaa vakavaa haittaa eri taloudenaloille, kuten tekstiilialalle ja maataloudelle, mistä on osoituksena nimenomaan se, että sopimukseen on sisällytettävä suojalauseke. En voinut kannattaa tätä välinettä, koska se on mielestäni riittämätön ja tehoton, vaikka sillä luultavasti voitaisiin lievittää pientä osaa vastustamani vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisen kielteisistä seurauksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen.(DE) EU:n ja Pohjois-Korean vapaakauppasopimukseen sisältyy kahdenvälinen suojalauseke, jonka nojalla suosituimmuustulli voidaan ottaa uudelleen käyttöön, jos kaupan vapauttamisen seurauksena tuonti joko absoluuttisesti tai suhteessa kotimaiseen tuotantoon ilmaistuna kasvaa sellaisiin määriin ja sellaisissa olosuhteissa, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa unionin tuotannonalalle, joka tuottaa samankaltaisia tai suoraan kilpailevia tuotteita. Mietintöön sisältyy tärkeitä ehdotuksia, joilla varmistetaan, että suojalauseke voidaan vakavissa tapauksissa panna tosiasiallisesti täytäntöön, jotta EU:n tuotannonalalle ei aiheudu huomattavaa vahinkoa. Äänestin siksi mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen.(IT) Mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen täytäntöönpanosta on mielestäni tärkeä väline, jolla on tarkoitus puolustaa eurooppalaista tuotantoa aloilla, joille tuonnin lisääntyminen Koreasta voi aiheuttaa vakavia vaikeuksia. Tämän EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen voimaantulosta johtuvan tilanteen vuoksi kaikki kahdenväliset tulliesteet olisi vähitellen poistettava kokonaan. Äänestin siksi ehdotuksen puolesta, koska sen hyväksyminen on ehdoton edellytys sille, että edellä mainittu sopimus voi tulla voimaan 1. heinäkuuta 2011 suunnitelmien mukaisesti. Näiden kahden osapuolen väliset vapaakauppasopimukset on tärkeää turvata, jotta Euroopassa valmistettuja tuotteita on aiempaa enemmän.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni on erittäin myönteistä, että Euroopan unionin (EU) ja Korean väliseen vapaakauppasopimukseen sisällytetään kahdenvälinen suojalauseke. Sen nojalla suosituimmuustulli voidaan ottaa uudelleen käyttöön, jos kaupan vapauttamisen seurauksena tuonti lisääntyy joko absoluuttisesti mitattuna tai suhteessa unionin tuotantoon sellaisiin määriin ja sellaisissa olosuhteissa, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa kyseisen tuotteen kanssa samankaltaisia tai sen kanssa suoraan kilpailevia tuotteita tuottavalle unionin tuotannonalalle. Toivon, että kyseisestä mekanismista tulee lopulta selkeä ja että sen käyttö on helppoa eikä siihen sisälly byrokratiaa. Toivon, että Euroopan komissio seuraa sopimuksen täytäntöönpanoa ja valvoo suojamekanismin noudattamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Mielestämme on erittäin valitettavaa, että Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyivät suoraan tämän ongelmallisen kauppasopimuksen. EU:n ja Korean välinen kauaskantoinen vapaakauppasopimus on vaarallinen ennakkotapaus EU:n tulevassa kauppapolitiikassa, jossa mennään huomattavasti pelkkien tullien poistamista pitemmälle, jotta voidaan sisällyttää laajoja markkinoille pääsyä koskevia määräyksiä sosiaalisten ja ympäristöä koskevien normien kustannuksella.

Sopimuksen vastenmielisimmistä säännöksistä todettakoon, että EU onnistui painostamaan Koreaa muuttamaan ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä koskevia sääntöjään, jotta eurooppalaiset autonvalmistajat voisivat viedä Koreaan enemmän suuria, paljon polttoainetta kuluttavia autoja. Nämä EU:n pakkokeinot, jotka ovat heikentäneet ajoneuvojen päästöjä koskevia Korean sääntöjä ympäristönsuojelun kannalta, ovat suorastaan häpeällisiä. Vielä pahempaa on se, että EU yrittää luoda ympäristönormeihin oikeudellisen aukon, jonka ansiosta Euroopan saamaton autoteollisuus voi "kilpailla oikeudenmukaisesti" Korean markkinoilla pienempien, vähemmän saastuttavien ja tehokkaampien korealaisten autojen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen.(IT) Kannatin mietintöä, koska EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen kahdenvälinen suojalauseke on mielestäni tehokas väline eurooppalaisen tuotannon puolustamisessa. On todellakin ennustettu, että sopimuksen tullessa voimaan ensi heinäkuussa EU:n sisämarkkinat ajautuvat luultavasti vaikeuksiin. Kahdenvälisten tulliesteiden vähittäinen poistaminen lisää huomattavasti tuontia Koreasta. Olen tyytyväinen siihen, että erityistoimia voidaan ottaa käyttöön, vaikka tuotteiden tuonti Eurooppaan lisääntyy vain tietyillä aloilla. Tässä määräyksessä noudatetaan Italian pyyntöä ottaa käyttöön tosiasiallinen "alueellinen suojalauseke", jota voidaan soveltaa ainoastaan tietyillä Euroopan unionin alueilla. On pelkkää utopiaa, että jättäytyisimme kansainvälisten markkinoiden ulkopuolelle: se ei olisi ainoastaan mahdotonta vaan myös vahingollista. Markkinoiden avaamisen on kuitenkin oltava tasapainoista ja tapahduttava vähitellen, ja siinä on otettava huomioon Euroopan unionin sisäiset vaatimukset. Työpaikkojen suojelu ja markkinoille saatettavien tuotteiden laatu pysyvät Euroopan ensisijaisina tavoitteina. Molempia osapuolia hyödyttävien taloussuhteiden muodostaminen edellyttää, että nämä peruskriteerit täyttyvät.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Kannatamme EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen kahdenvälistä suojalauseketta, koska sillä lievitetään kyseisen välineen haitallisia vaikutuksia. Suojalausekkeen tarkoituksena on mahdollistaa tullien suspendointi tai uudelleensoveltaminen, jos kaupan vapauttamisen katsotaan aiheuttaneen vakavaa haittaa teollisuusjärjestelmällemme.

Suojalauseketta voidaan soveltaa enintään kymmenen vuoden ajan tullin poistamisesta. Lausekkeen käyttöönotosta huolimatta äänestämme tietenkin vapaakauppasopimusta vastaan, koska se aiheuttaa yrityksillemme joka tapauksessa vakavaa taloudellista haittaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Tokia Saïfi (PPE), kirjallinen.(FR) Kannatin EU:n ja Korean vapaakauppasopimusta ja äänestin myös sopimukseen sisältyvän kahdenvälisen suojalausekkeen täytäntöönpanoa koskevan asetusehdotuksen puolesta. Suojalauseke on mielestäni tärkeä lisäys sopimukseen, koska sillä varmistetaan tullien uudelleenkäyttöönotto, jos tietyn tuotteen tuonnin lisääntymisestä aiheutuu haittaa. Siinä otetaan näin huomioon myös pelot, jotka ilmaisimme syyskuussa 2009 ennen sopimuksen tekemistä käydyissä keskusteluissa. Jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti tai kyseessä olevaa tuotannonalaa edustavat eurooppalaiset yhteenliittymät voivat vaatia suosituimmuustullin uudelleenkäyttöönottoa ja varmistaa näin yritysten tosiasialliset reagointimahdollisuudet.

 
  
  

Mietintö: Ivailo Kalfin (A7-0019/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestän päätöksen puolesta, koska uuteen päätökseen on sisällytetty uusia osatekijöitä. Euroopan investointipankki (EIP) voi investoida EU:lle tärkeisiin hankkeisiin, erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan, sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien infrastruktuurien parantamiseen sekä paikallisen yrityssektorin kehittämiseen. Toinen tämän päätöksen oleellinen osatekijä on mielestäni se, että EIP voi tukea EU:n läsnäoloa kolmansissa maissa suorilla ulkomaisilla investoinneilla ja edistää näin uutta teknologiaa ja tietämyksen siirtoa. Lainansaantia koskevia vuotuisia arviointeja kannattaisi kuitenkin mielestäni tarkastella uudelleen, jotta voidaan edistää avoimuutta ja nopeuttaa byrokraattisia menettelyjä. Lyhyesti sanottuna EIP voi edistää tehokkaasti EU:n kehitysyhteistyötavoitteita. Rahoituksen myöntämisessä on oleellista, että varat jakautuvat tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikille alueille. Pienten ja keskisuurten yritysten pitäisi olla hyvä keino innostaa kansantalouksia torjumaan työttömyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marta Andreasen (EFD), kirjallinen. (EN) Äänestin EU:n takuun myöntämistä EIP:lle EU:n ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja takauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta koskevaa Kalfinin mietintöä vastaan. En ole tyytyväinen avoimuuden tasoon myönnettäessä lainoja pk-yrityksille rahoitusvälityslaitosten kautta. Ei riitä, että ainoastaan EIP tietää, kuka nämä varat saa. Kyse on erittäin suurista lainoista, joilla näennäisesti edistetään EU:n toimia ulkomailla, ja veronmaksajilla, jotka ovat viime kädessä lainojen takaajina, on oikeus tietää, ketkä ovat varojen saajat. Jotkin näistä lainoista menevät hyviin tarkoituksiin, mutta veronmaksajien on nykyaikana tiedettävä, mitä heidän nimissään tehdään ja miksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen.(RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska EU:n on mielestäni tärkeää tukea EIP:tä, kun tavoitteena on laajentaa investointihankkeiden rahoitusta kolmansissa maissa, jotta Euroopan unionin ulkopoliittiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Ottamalla käyttöön 2 miljardin euron valtuus rahoittaa ilmastonmuutoksen torjuntatoimia voidaan mahdollisesti tarjota huomattavan paljon tukea itäisille kumppanimaille, kuten Moldovan tasavallalle. Se on Euroopan köyhin valtio, jolle vuotuiset tulvakatastrofit aiheuttavat vakavia seurauksia ja huomattavia tappioita. EU:n hankkeiden kehittäminen Moldovan tasavallassa sopii näin ollen täydellisesti yhteen sen kanssa, että unionin ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden poistaminen. Meidän on tuettava myös kyseisen valtion viime aikoina toteuttamia uudistustoimia. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaan myös riippumattomuus on EU:n ulkopolitiikan päätavoitteita. EU:n riippumattomuus energia-alalla turvataan Nabucco-hankkeen täytäntöönpanolla. Näin ollen on tärkeää kehittää taloudellisia ja poliittisia suhteita tärkeimpien toimittajien eli Irakin, Azerbaidžanin ja Turkmenistanin kanssa, ja tämä päätös edistää niiden kehittämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Tämän päätöksen tavoitteena on säilyttää Euroopan investointipankin (EIP) valtuus etenkin Euroopan unionin myöntäessä takuun Euroopan unionin ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja takauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta. Kyseisen päätöksen nojalla EIP:n valtuutta laajennetaan myös toimivaltuuksien osalta, ja käyttöön otettaan uusia osatekijöitä, joilla pyritään ohjaamaan EIP:n toimia siten, että se investoi hankkeisiin, joilla autetaan torjumaan ilmastonmuutosta, parantamaan sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä infrastruktuureja sekä kehittämään paikallista yrityssektoria, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä). Haluan EIP:n jatkavan erinomaista työtään, jota se on tehnyt tukemalla perustamisensa jälkeen toteutettuja lukuisia hankkeita.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä mietinnössä käsitellään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin (EU) takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille (EIP) Euroopan unionin ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja takauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta. EIP:n valtuus päättyy lokakuussa. Euroopan unionin hankkeiden rahoittamisen lisäksi EIP on vuodesta 1963 alkaen rahoittanut toimia Euroopan unionin ulkopuolisilla alueilla ja edistänyt näin EU:n koheesio- ja kehitysyhteistyöpolitiikan ulkoisten tavoitteiden toteutumista. Jotta lokakuun 2011 jälkeen ei jäisi tyhjiötä, osapuolet pitivät useita kokouksia, joissa pyrittiin saavuttamaan yhteisymmärrys, jonka ansiosta Euroopan parlamentti voisi hyväksyä päätöksen eikä EIP:n kyseisen ajankohdan jälkeen myöntämiin tukiin tulisi keskeytystä. Hyväksyn tämän ehdotuksen, koska siinä otetaan huomioon EU:n ja EIP:n yhteistyön parantaminen, edistetään taistelua köyhyyden poistamiseksi, annetaan virikkeitä pienille ja keskisuurille yrityksille sekä paikallisyhteisöille, lisätään avoimuutta, edistetään EIP:n järkeviä käytäntöjä, lisätään ilmastonmuutoksen torjuntaa koskeviin hankkeisiin myönnettävää rahoitusta sekä evätään tuki valtioilta, jotka eivät kiinnitä huomiota ympäristöasioihin.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Parlamentin ja neuvoston päätöksessä aiotaan myöntää Euroopan unionin (EU) takuu Euroopan investointipankille (EIP) EU:n ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja takauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta. Tällaisia EIP:n hankkeita toteutetaan parhaillaan joissakin valtioissa eri maanosissa, ja niiden tavoitteissa keskitytään kehitysyhteistyöhön ja apuun. Arvostamme tietenkin näitä tavoitteita ja niitä palvelevia hankkeita, jos ne liittyvät tosiasialliseen yhteistyöhön ja jos niissä otetaan huomioon toteutuspaikkana olevien valtioiden edut, painopisteet ja erityisolot. On myönteistä, että paikallisiin kehityshankkeisiin myönnetään rahoitusta, mutta suhtaudumme erittäin kriittisesti siihen, että ne pyritään 1 artiklassa selvästikin alistamaan EU:n ulkosuhdepolitiikan pääperiaatteille tai tekemään niistä riippuvaisiksi, että kolmansien maiden todellisia kehitystarpeita pidetään toissijaisina, että niiden hallintokapasiteettia ja legitiimejä vaihtoehtoja rajoitetaan, että niiden poliittisiin päätöksiin puututaan ja niitä painostetaan tekemään tällaisia päätöksiä ja että niiden suvereniteettia ja riippumattomuutta uhataan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Haluan Euroopan unionin ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin myönnettävää EIP:n rahoitusta koskevasta mietinnöstä toimitetun äänestyksen yhteydessä tuoda esiin erittäin vakavan asian, johon eurooppalaiset laivanrakentajat ovat kiinnittäneet huomiomme, nimittäin sen, että eräs julkinen pankki myöntää alusten rakentamiseen Koreassa rahoitusta telakalle, joka soveltaa pohjahintoja ja joka hyötyi muutama vuosi sitten julkisista pelastustoimista. Ei ehkä tunnu epäloogiselta, että Euroopan investointipankki tukee lainoillaan ja takuillaan unionin ulkosuhdetoimia, mutta ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää, että se toimii EU:n taloudellisten etujen vastaisesti ja edistää valtioidemme teollisuustuotannon vähentymistä. Komission ja jäsenvaltioiden on reagoitava tähän.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Havel (S&D), kirjallinen. – (CS) Euroopan investointipankin (EIP) päätehtävä on rahoittaa investointeja Euroopan unionissa, minkä lisäksi se on vuodesta 1963 alkaen rahoittanut EU:n ulkosuhdepolitiikkaa tukevia toimia EU:n ulkopuolella erityisesti kehitysyhteistyön alalla. Kaudelle 2011–2013 ehdotetun EU:n takuun tavoitteena on antaa EIP:lle mahdollisuus rahoittaa EU:n ulkopuolella tehtäviä investointeja vaikuttamatta sen luottoluokitukseen. Ehdotukseen sisältyy myös joitakin uusia osatekijöitä, esimerkiksi 2 miljardin euron suuruisen "valinnaisen valtuuden" käyttöönotto Eurooppa 2020 -strategian mukaista ilmastonmuutoksen torjuntaa varten, uusien horisontaalisten tavoitteiden asettaminen ja EIP:n lainojen ehdot täyttävän valtioryhmän laajentaminen. Ehdotuksessa vaaditaan myös avoimuuden lisäämistä, konkreettisten tulosten arviointia ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen osallistumista kyseisten tapahtumien tarkastukseen. Ehdotukseen sisältyy perustellusti järjestelyjä, joiden ansiosta EIP voi toimia tällaisissa asioissa noudattaen kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa, vuoden 2005 Pariisin julistuksessa ja vuoden 2008 Accran toimintasuunnitelmassa esitettyjä avun tuloksellisuutta koskevia periaatteita. Kaiken kaikkiaan katson, että kollegani Ivailo Kalfinin mietinnössä esitetään yksityiskohtaisia analyyseja, viitataan asian kannalta merkitykselliseen EU:n lainsäädäntöön ja annetaan myös tärkeitä suosituksia ehdotetun takuun tehokkuuden seurannasta. Suosittelen siksi mietinnön hyväksymistä nykyisessä muodossaan.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin Euroopan investointipankin (EIP) uutta ulkoista valtuutta koskevan Kalfinin mietinnön puolesta. Siinä lisätään EIP:n määrärahoja 27 800 000 000 eurosta 29 567 000 000 euroon vuoden 2013 loppuun mennessä sekä laajennetaan toimivaltuuksia ilmastonmuutosta koskeviin toimiin ja EU:n ulkopuolisten valtioiden kehitystavoitteiden edistämiseen. EIP:n olisi mielestäni kiinnitettävä enemmän huomiota sosiaalisiin ongelmiin ja valmiuksien parantamiseen valtioissa, joissa se toteuttaa toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen.(IT) Euroopan unioni myöntää Euroopan investointipankille (EIP) talousarviotakuun poliittisten ja valtiollisten riskien kattamiseksi EU:n ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin myönnettävien lainojen ja lainojen takausten yhteydessä. EU:n takuu on tehokas tapa yhdistää EU:n talousarviovarat ja EIP:n omat varat varmistaen, ettei EIP:n taloudellinen vakaus vaarannu.

EIP on edistynyt huomattavasti valtuutensa täytäntöönpanossa: se on lujittanut koordinointia komission kanssa ja keskittynyt toiminnassaan EU:n poliittisten tavoitteiden tukemiseen. EIP:n ulkoisten toimien kehityksen on ilmettävä lainojen määrän kasvuna, niiden laadun paranemisena ja vastaanottajien eriyttämisenä (paikallisviranomaiset).

EIP:lle on myönnettävä viipymättä 500 miljoonan euron lisävaltuudet mikrolainojen rahoitukseen, jotta voidaan edistää kaikkein vähävaraisimpien mahdollisuuksia saada pankkirahoitusta tukikelpoisissa maissa. EIP:tä olisi vähitellen rohkaistava jaottelemaan sisäisessä organisaatiossaan kaikki ulkoiset toimensa maantieteellisin perustein siten, että voidaan paremmin mukautua kunkin alueen erityispiirteisiin ja edistää kumppanimaiden osallistumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) EIP ei ole täyttänyt vähimmäisedellytyksiä osoittaakseen, että sen investoinnit ovat vastuullisia sosiaalisten, ympäristöä koskevien ja eettisten näkökohtien kannalta. Ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoittamiseen liittyvät toistuvat skandaalit eivät näytä huolestuttavan komissiota sen enempää kuin diktatuurejakaan, jos ne ovat hiukankin kannattavia, kuten Libyan tapauksessa. Mietinnössä ei kiinnitetä huomiota ympäristöä koskeviin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Siinä ehdotetaan, että kannatamme vahingollisia hankkeita, kuten Desertec- ja Invest in Med -hankkeita. Äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan investointipankin (EIP) päätehtävä on rahoittaa investointeja Euroopan unionissa, minkä lisäksi se on vuodesta 1963 alkaen rahoittanut unionin ulkosuhdepolitiikkaa tukevia toimia Euroopan unionin ulkopuolella. Näin unionin ulkopuolisten alueiden käytettäväksi tarkoitettuja talousarviovaroja voidaan vastaanottajamaiden hyödyksi täydentää EIP:n taloudellisilla valmiuksilla. Tällä tavoin EIP myötävaikuttaa Euroopan unionin yleisten pääperiaatteiden ja poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoon ja edistää näin myös kolmansien maiden kehitystä ja unionin vaurautta maailmantalouden uudessa tilanteessa.

Unionin ulkosuhdepolitiikkaa tukevat EIP:n toimet olisi jatkossakin toteutettava hyvän pankkitavan mukaisia periaatteita noudattaen.

Suurimmalle osalle unionin ulkopuolisilla alueilla toteutetuista EIP:n toimista on myönnetty komission hallinnoima EU:n talousarviotakuu, jotta voidaan tukea EU:n ulkoisia toimia ja mahdollistaa EU:n ulkopuolelle tehtävät investoinnit vaikuttamatta EIP:n luottokelpoisuuteen. Tämän lisätakuun ansiosta EIP voi jatkaa investointitoimiaan, joista maailmantalous hyötyy merkittävästi.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tukeakseen EU:n ulkopolitiikkaa Euroopan investointipankki rahoittaa myös EU:n alueen ulkopuolella toteutettavia hankkeita, jotka liittyvät esimerkiksi kehitysyhteistyöhön. Vuonna 2009 perustetulla takuurahastolla on tarkoitus taata EIP:n likviditeetti, jos se ei saa erääntyneitä maksuja. Arvioinnin perusteella laajennettiin luetteloa maista, jotka voivat saada EIP:n rahoitusta, ja myös rahoituskehystä mukautetaan vastaavasti. En hyväksy täysin kaikkia ehdotettuja tarkistuksia, minkä vuoksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä mietinnössä käsitellään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille (EIP) Euroopan unionin ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja takauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta. EIP todellakin rahoittaa Euroopan unionin ulkopuolisilla alueilla toteutettavia hankkeita ja edistää näin EU:n koheesio- ja kehitysyhteistyöpolitiikan ulkoisten tavoitteiden toteutumista. Tässä ehdotuksessa otetaan huomioon EU:n ja EIP:n yhteistyön parantaminen, edistetään taistelua köyhyyden poistamiseksi, annetaan virikkeitä pienille ja keskisuurille yrityksille sekä paikallisyhteisöille, lisätään avoimuutta, edistetään EIP:n järkeviä käytäntöjä, lisätään ilmastonmuutoksen torjuntaa koskeviin hankkeisiin myönnettävää rahoitusta sekä evätään tuki valtioilta, jotka eivät kiinnitä huomiota ympäristöasioihin. Äänestän mietinnön puolesta ja kannatan EIP:n ulkoisen valtuuden laajentamista, jonka yhteydessä on mielestäni tehostettava parlamentin suorittamaa valvontaa, jotta EIP:n toimien demokraattinen legitimiteetti voidaan säilyttää. EIP:n on siksi raportoitava Euroopan parlamentille aiempaa enemmän kaikista ulkoiseen valtuuteensa liittyvistä asioista yleisestä toimintapolitiikasta alkaen aina käytännön toteutukseen saakka, mihin sisältyy myös sosiaalisten sekä ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyvien kriteerien arviointi.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Lissabonin sopimuksen 208 artiklassa todetaan, että EU "ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin". EU on sitoutunut tähän välttääkseen sellaisia toimintapoliittisia valintoja, jotka horjuttavat sen harjoittaman myönteisen kehitysyhteistyön perusteita, ja toimiakseen kaikilla politiikkalohkoilla kehitysmaita hyödyttävällä tavalla. Tämä koskee kaikkia EU:n toimielimiä, myös EIP:tä. Suurin osa EIP:n ulkoisen valtuuden piiriin kuuluvista rahoituskelpoisista maista on kehitysmaita. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää, että EIP:n ulkoisen valtuuden perimmäisenä tavoitteena olisi nimenomaisesti köyhyyden vähentäminen. EIP:n on myös sovitettava ulkoiset toimensa kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisiksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen.(IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä mielestäni kiinnitetään huomiota aiheeseen, jota käsitellään hyvin harvoin uutisissa. Euroopan investointipankin (EIP) päätehtävä on rahoittaa investointeja Euroopan unionissa, minkä lisäksi se rahoittaa EU:n ulkosuhdepolitiikkaa tukevia toimia Euroopan unionin ulkopuolella. Näin unionin ulkopuolisten alueiden käytettäväksi tarkoitettuja talousarviovaroja voidaan edunsaajamaiden hyödyksi täydentää EIP:n taloudellisilla valmiuksilla. Tällä tavoin EIP myötävaikuttaa Euroopan unionin yleisten pääperiaatteiden ja poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoon ja edistää näin myös kolmansien maiden kehitystä ja unionin vaurautta maailmantalouden uudessa tilanteessa. Unionin ulkosuhdepolitiikkaa tukevat EIP:n toimet olisi jatkossakin toteutettava hyvän pankkitavan mukaisia periaatteita noudattaen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Kyseessä olevalla asiakirjalla, josta Euroopan parlamentti tänään äänesti, pyritään varmistamaan Euroopan unionin takuun myöntäminen Euroopan investointipankille (EIP) Euroopan unionin ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja takauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta. Tämän takuun piiriin kuuluvan EIP:n rahoituksen enimmäismääräksi on asetettu 27 800 000 000 euroa nykyisen kauden 2007–2013 loppuun asti.

Tämän lisäksi parlamentin ehdotuksessa pyritään tekemään tiettyjä tarkistuksia, joilla parannetaan EIP:n toimintaa EU:n ulkopuolella, kuten ottamaan käyttöön 2 miljardia euroa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Muita parlamentin ehdottamia uusia toimia ovat pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) EIP:n rahoituksen saannin parantaminen, EIP:n toimien avoimuuden lisääminen sekä avoimuuden lisääminen riskipääoman investoinnissa. Tarkoituksena on myös korvata nykyiset aluekohtaiset tavoitteet horisontaalisten tavoitteiden ohjelmalla ja panna täytäntöön valtuus, joka koskee suhteita Islannin, Libyan, Irakin ja Kambodžan kaltaisiin valtioihin.

Kannatan Euroopan parlamentin kantaa ja EIP:n ulkoisia toimia, mutta korostan sitä valitettavaa seikkaa, että suoran kilpailun tapauksissa Euroopan unionin ulkopuolella toteutettavien hankkeiden rahoittaminen usein heikentää kilpailukykyä EU:n sisällä.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Tarjoamalla rahoitusta unionin ulkopuolella Euroopan investointipankki edistää EU:n ulkopolitiikan toteuttamista. Äänestin Kalfinin mietinnön puolesta, koska kannatan erityisesti 2 miljardin euron myöntämistä ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja siihen sopeutumiseen sekä nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen. Mietinnössä vaaditaan myös kattavia velvoitteita tiedottaa kansalaisille, parlamentille ja komissiolle sekä avoimuutta niiden kannalta. Parlamentin oikeudet on otettu huomioon, ja sekin on mielestäni aivan välttämätöntä.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. (SK) Euroopan unioni on sitoutunut solidaarisuuteen, joka perustuu suoraan kristilliseen perintöömme. Nekin, jotka haluaisivat poistaa kristinuskon julkisista paikoista, myöntävät, että EU:n on annettava kehitysapua. Tämä solidaarisuus juontaa kuitenkin juurensa suoraan kristillisistä opeista, jotka koskevat jokaisen ihmisen ihmisarvoa ja moraalista velvollisuutta auttaa apua tarvitsevia. Euroopan investointipankista (EIP) on tullut unionille tärkeä väline köyhyyden poistamisessa vähemmän kehittyneiltä alueilta. EIP:n ensisijaisena tarkoituksena on tarjota apua, mihin se tarvitsee rahoitustakuita. Toisaalta sen pitäisi pysyä pankkina eli toimielimenä, joka ei käytä sille uskottuja varoja vaan sijoittaa ne tehokkaasti. Äänestin siksi takuun myöntämistä EIP:lle koskevan mietinnön puolesta.

 
  
  

Suositus: Robert Sturdy (A7-0034/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestän suosituksen puolesta, koska Etelä-Korean markkinat tarjoavat uusia kaupankäyntimahdollisuuksia etenkin maatalous- ja palvelualoilla. Korean tasavalta on EU:n viljelijöille nykyään tuottoisimpia vientimarkkinoita, joilla vuotuinen myynti on yli miljardi euroa. Kaupan odotetaan lisääntyvän 70 prosenttia palvelualalla, erityisesti rahatalouspalvelujen ja oikeudellisten palvelujen sekä televiestintä-, ympäristö- ja meriliikennepalvelujen aloilla. Vapaakauppasopimuksessa määrätään lisäksi EU:n tuotannonalojen etujen mukaisesta tehokkaasta ja selkeästä suojamekanismista, joka edistää Euroopan teollisuuden kasvua.

 
  
MPphoto
 
 

  Marta Andreasen (EFD), kirjallinen. (EN) Äänestin Euroopan unionin ja Korean tasavallan välistä vapaakauppasopimusta koskevan Sturdyn suosituksen puolesta, koska sen ansiosta kaupankäynti lisääntyy ja koska siitä on hyötyä Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja 26 muulle Euroopan valtiolle. Kyseisen sopimuksen tärkein osatekijä on suojalauseke, jota ilman en olisi voinut äänestää sopimuksen puolesta. Kahdenvälisen suojamekanismin ansiosta EU voi ottaa uudelleen käyttöön aiemman suosituimmuustullin, jos kyseinen sopimus uhkaa vahingoittaa teollisuuttamme. Sopimus mahdollistaa palvelualamme, maatalousalamme ja valmistusteollisuutemme aiempaa paremman pääsyn laajoille ja kasvaville Korean markkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Antonello Antinoro (PPE), kirjallinen. (IT) Tämä on äärimmäisen tärkeä äänestys Euroopan unionin uuden kansainvälistä kauppaa koskevan strategian kannalta. Etelä-Korean kanssa tehty vapaakauppasopimus on todellakin ensimmäinen esimerkki uuden sukupolven sopimuksista, joiden tavoitteena on vähentää kaupan esteitä ja muuhun kuin kauppaan liittyviä esteitä sekä laajentaa investointimahdollisuuksia kumppanuusvaltiossa. Kun sopimus allekirjoitettiin lokakuussa 2009, se joutui heti Euroopan autoteollisuuden raivokkaan kritiikin kohteeksi. Euroopan autoteollisuus katsoi, että sille aiheutuu vakavaa haittaa tietyistä kumppanivaltio Korealle tehdyistä myönnytyksistä, etenkin tullinpalautuksista.

Nämä huolet ovat nyt osittain hälvenneet myös siksi, että parlamentti on työskennellyt sopimukseen sisällytettyä suojalauseketta koskevan asetuksen parissa ja että Etelä-Korean hallitus on selventänyt hiilipäästöjä koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön tehtyjä muutoksia. Vahvistimme näin ollen tänään kansainvälisen kaupan valiokunnan äänen, jotta menettely voidaan saattaa päätökseen, jos neuvosto on jo antanut hyväksyntänsä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen.(RO) EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimuksesta koituu saman tien yleistä hyötyä monille EU:n taloudenaloille, vaikka se korostaa joidenkin alojen haavoittuvuutta. Sopimuksessa otetaan käyttöön myös tiukkoja riitojenratkaisu-, suoja- ja seurantamenettelyjä, jotta eurooppalaisille yrityksille voidaan taata riittävä varmuus. Korean markkinat tarjoavat EU:n tavaroille ja palveluille epäilemättä merkittäviä mahdollisuuksia, mutta ne ovat pysyneet tähän asti melko suljettuina suurten tullimaksujen ja kalliiksi tulevien muiden kuin tulleihin liittyvien kaupan esteiden vuoksi. Sopimuksen ansiosta EU:n teollisuus- ja maataloustuotteiden viejät saavat nopeasti lähes 2 miljardia euroa vientitullihelpotuksia vuodessa. Useilla taloudenaloilla saadaan siksi välittömästi oleellisia säästöjä. Edut ovat merkittäviä erityisesti maatalous- ja palvelualoilla, sillä Korea on EU:n viljelijöille koko maailman arvokkaimpia vientimarkkinoita, joilla vuotuinen myynti on yli miljardi euroa. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella en voi muuta kuin kannattaa EU:n ja Korean välisen sopimuksen hyväksymistä Euroopan parlamentissa, ja toivon, että tällaisia vapaakauppasopimuksia tehdään mahdollisimman paljon aina Kanadasta ja Yhdysvalloista lähtien BRIC-maihin saakka.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Etelä-Korean markkinat ovat Euroopan unionin neljänneksi tärkeimmät vientimarkkinat Euroopan ulkopuolella. Eurooppalaiset viejät kohtasivat kuitenkin tulliesteitä ja lainsäädännöllisiä esteitä viedessään tuotteitaan Etelä-Koreaan. Nyt käsiteltävänä oleva vapaakauppasopimus on laajin unionin tähän mennessä neuvottelema vapaakauppasopimus, jossa poistetaan maksut lähes kaikilta tuotteilta ja sisällytetään soveltamisalaan lisää palveluja. Tämä on kaikin puolin myönteinen sopimus, josta molemmat sopimuspuolet hyötyvät merkittävästi. Euroopan viennin Etelä-Koreaan odotetaan lisääntyvän yli 80 prosenttia. Toivon, että eurooppalaiset ja erityisesti kotimaani yritykset voivat hyödyntää näiden markkinoiden avaamisen vuoksi tarjoutuvia mahdollisuuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Kolme vuotta sitten Euroopan parlamentti antoi päätöslauselman, jonka tavoitteena oli parantaa eurooppalaisten yritysten pääsyä ulkomaisille markkinoille. Nyt meitä kehotetaan hyväksymään vapaakauppasopimus, jonka ansiosta Euroopan unionin yritykset voivat käytännössä päästä Etelä-Korean markkinoille, joiden tiedämme olevan Euroopalle tärkeät markkinat. Näin lisätään vientiä ja luodaan työpaikkoja. Tämä sopimus on ensimmäinen niistä useista kauppasopimuksista, jotka tehdään Lissabonin sopimuksen jälkeen ja joissa käytetään yhteispäätösvaltuuksia, joten tämä on huomattava uudistus Kansainvälisen työjärjestön (ILO) normien kahdenvälisessä soveltamisessa, julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattamisessa, valtiontuen avoimuudessa ja kestävän kehityksen täytäntöönpanossa. Kannatan suosituksen hyväksymistä, koska se tarjoaa Euroopan unionille uusia mahdollisuuksia, joita sillä ei aiemmin ollut tullien soveltamisen vuoksi, ja koska siinä puolustetaan yritysten etuja ottamalla käyttöön suojalauseke, jonka nojalla tullimaksut voidaan ottaa uudelleen käyttöön.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme suositusta vastaan ja olemme huolissamme sen hyväksymisestä. Olemme useaan otteeseen todenneet parlamentissa, että maailmankaupan vapauttamisella on tuhoisia seurauksia monilla taloudenaloilla erityisesti joissakin Portugalin kaltaisissa jäsenvaltioissa ja alueilla, jotka ovat kaikkein riippuvaisimpia näistä aloista. Tässä tapauksessa tilanne on erityisen huolestuttava aloilla, joilla valmistetaan tekstiilejä, autoja ja niiden osia sekä elektroniikkaa. Sopimus kattaa kuitenkin myös maataloustuotteet ja edistää ympäristön kannalta kestämättömiä tehotuotantomalleja, jotka ovat ristiriidassa paikallisen tuotannon ja kulutuksen kanssa, vaikka ne ovat välttämättömiä elintarvikeomavaraisuuden ja -turvan takaamiseksi. Tämä on laajin Euroopan unionin moneen vuoteen tekemä vapaakauppasopimus, jonka on nyt tarkoitus olla ensimmäinen askel toteutettaessa uudenlaista kaupankäyntiä koskevien kahdenvälisten sopimusten uusi sukupolvi.

Komissio analysoi tällaisia sopimuksia aina siltä kannalta, että talousalan ryhmittymät ja monikansalliset yritykset ansaitsevat miljoonia euroja. Analyysissa on tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, miten paljon menetetään työpaikkoja – sillä esittelijän mukaan niitä väistämättä menetetään – miten monta pientä ja keskisuurta yritystä joutuu konkurssiin ja miten monta tonnia hiilidioksidia tällaisten sopimusten vuoksi lisääntyneet energia- ja tuotevirrat tuottavat. On mielenkiintoista nähdä, mihin EU:n paljon mainostetut ympäristö-/ilmastositoumukset loppuvat tällaisissa tapauksissa…

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Äänestin Korean kanssa tehtyyn vapaakauppasopimukseen sisällytettyä suojalauseketta koskevan suosituksen puolesta, vaikka lauseke vaikuttaa riittämättömältä ja sen täytäntöönpano on epävarmaa. Äänestin kuitenkin itse sopimusta vastaan. Ilman suojelua tapahtuva rajojemme avaaminen tuontituotteille, jotka kilpailevat suoraan omien tuotteidemme kanssa, merkitsee etenkin autoalamme tuhoa. Sturdyn suosituksen perustelut, joissa väitetään, että tällä on vain erittäin vähäinen vaikutus työllisyyteen, mutta samalla oletetaan, että kaikki Euroopan unionin välineet on otettava laajasti käyttöön, jotta voidaan lieventää työpaikkojen menetyksen vaikutuksia, ovat äärimmäisen epäjohdonmukaisia ja kyynisiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. (DE) Äänestämällä Sturdyn suosituksen puolesta Euroopan parlamentin jäsenet ovat lähettäneet selkeän viestin. Olemme tänään hyväksyneet suurella enemmistöllä laajimman EU:n tähän mennessä neuvotteleman vapaakauppasopimuksen. Tämä on selkeä "kyllä" Euroopan taloudelle ja Euroopalle taloudellisen toiminnan keskuksena. Hyödyt ovat selkeitä, sillä tullisäästöt ovat 1,6 miljardia ja kauppa lisääntyy 19 miljardin euron arvosta. Etenkin maatalousalan tullisäästöjen odotetaan olevan 380 miljoonaa euroa. Tämä avaa uusia vientimahdollisuuksia EU:n viljelijöille. Äänestin vapaakauppasopimuksen voimaantulon puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Suhtaudun erittäin myönteisesti EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen hyväksymiseen. Sopimuksen ansiosta kahdenvälisen kaupan odotetaan yli kaksinkertaistuvan seuraavien 20 vuoden aikana. Tuontitulleista vapautetaan 98 prosenttia kaikista tuotteista, ja muut kuin tulleihin liittyvät kaupan esteet poistetaan viiden vuoden kuluessa. Sopimukseen sisältyy tärkeitä sosiaalisia normeja sekä työ- ja ympäristönormeja, ja toivon, että niiden täytäntöönpanoa seurataan tarkasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Haluan muutamalla huomautuksella selventää kantaani EU:n ja Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen laadintaprosessista sekä sopimuksen vaikutuspiiriin kuuluvien tuotannonalojen ja muiden osapuolten peloista ja odotuksista. Tämä sopimus muuttaa oleellisesti EU:n ja Korean välisiä vanhoja kauppasääntöjä. Sopimuksen vaikutuksia voidaan arvioida realistisesti vasta pitkällä aikavälillä. Vasta pitemmällä aikavälillä tehtävien havaintojen ja laskelmien perusteella selviää, millainen on molempien sopimuspuolten taloudellinen tilanne tai ovatko molempien kauppatase tai yhteiskunnallinen tilanne parantuneet.

Kahdenväliseen kauppaan sisältyvien tuotteiden kokonaismäärää, laajuutta, sertifioitua laatua ja todistettavissa olevaa alkuperää on seurattava ja arvioitava tarkasti koordinoiduin menetelmin. Edellä mainittujen EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimuksen kahdenvälisiin suojalausekkeisiin perustuvien suojamekanismien suora soveltaminen olisi erittäin herkkä asia, ja lopputulos voisi poiketa jyrkästi tästä sopimuksen hyväksymiseen liittyvästä hurmiosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Vapaakauppasopimuksen tarkoituksena on uudenlaisia tullivapautuksia myöntämällä taata useilla eri taloudenaloilla toimiville EU:n yrityksille laaja ja kattava pääsy Etelä-Korean markkinoille.

Sopimus on ensimmäinen uuden sukupolven kahdenvälinen vapaakauppasopimus. Siihen sisältyy tärkeitä innovaatioita, kuten kestävää kehitystä käsittelevä luku, jossa molemmat sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön keskeisiä työnormeja. Sopimuksessa otetaan käyttöön myös vertaisarviointiin perustuva järjestelmä vaatimustenvastaisuutta koskevien valitusten käsittelyä varten sekä määrätään useiden työryhmien ja seurantakomiteoiden perustamisesta, jotta voidaan varmistaa asianmukainen täytäntöönpano ja sovittelu.

Kannatan tätä vapaakauppasopimusta, koska se on laajin Euroopan unionin tähän mennessä neuvottelema vapaakauppasopimus.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen.(ES) Vastustan ja pahoittelen EU:n ja Korean välisen vapaakauppasopimuksen tekemistä. Koska se on laajimpia EU:n viime vuosina allekirjoittamia kauppasopimuksia, se mielestäni pahentaa kaupan maailmanlaajuisen vapauttamisen kielteisiä seurauksia puolustamalla eurooppalaisten suurten monikansallisten yritysten miljoonien arvoisia etuja ottamatta huomioon talouteen, yhteiskuntaan, työllisyyteen ja ympäristöön kohdistuvia vakavia seurauksia, joita aiheutuu sopimuksen hyväksymisestä nykyisin ehdoin. Kuten esittelijä myöntää, tämän sopimuksen vuoksi tuhannet eurooppalaiset menettävät työpaikkansa pysyvästi erittäin herkillä taloudenaloilla ja strategisilla aloilla, kuten maataloudessa tai tekstiiliteollisuudessa. Tämä sopimus on taas yksi askel taaksepäin elintarvikeomavaraisuuden ja -turvan parantamisessa, jonka yhteydessä EU:n on edistettävä paikallisia markkinoita ja maataloustuotteita sekä sitouduttava niihin päättäväisesti. Eurooppalaiset viljelijät joutuvat sopimuksen vuoksi kilpailemaan sellaisten maatalousalan tuontituotteiden kanssa, joiden tuotantomenetelmissä ei ole tarvinnut noudattaa työntekijöiden perusoikeuksia tai terveyttä ja laatua koskevia vähimmäisvaatimuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Perehdyin sopimuksiin, ja monet niihin sisältyvät lausekkeet ovat mielestäni epätäydellisiä ja pinnallisia. Nyt esillä olevassa sopimuksessa on osia, joita voidaan tulkita kaksiselitteisesti. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin liittyy erittäin merkittäviä kilpailua ja väärinkäyttöä koskevia kysymyksiä. On tietenkin tärkeää tehostaa yhteistyöprosessia Kaukoidän kanssa. Pinnalliset ja epämääräiset sanamuodot saavat kuitenkin epäilemään, ettei tätä työtä ole saatettu päätökseen. Äänestin vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välistä vapaakauppasopimusta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Ensinnäkin on tärkeää poistaa Korean markkinat tähän asti eristäneet kaupan esteet, jotta voidaan tehostaa EU:n ja Korean välistä yhteistyötä. Sopimuksen voimaantulo luo suotuisat olot talouskasvulle ja uusien työpaikkojen perustamiselle. Kasvaville, kilpailukykyisille EU:n yrityksille luodaan suotuisa liiketoimintaympäristö. Ne pääsevät Etelä-Korean markkinoille, joilla EU:n kaupalle ja palveluille avautuu monia uusia mahdollisuuksia, kun yritysten kaupan määrä lisääntyy ja vientikustannukset pienentyvät. Kun otetaan huomioon EU:n ja Etelä-Korean välisen kaupan odotettavissa oleva kehitys, sopimuksen ansiosta tullimaksuja säästyy paljon erityisesti kemian, teollisuuden ja farmasian aloilla. Näin varmistetaan myös oikeudenmukainen kilpailu auto-, kulutuselektroniikka- ja tekstiilialoilla, joilla Korealla on suhteellinen etu EU:hun verrattuna. Vientitullien vapauttamisesta on paljon hyötyä myös maatalous- ja palvelualoilla. On ilahduttavaa, että sopimuksessa kiinnitettään runsaasti huomiota kestävään kehitykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Koko 27 jäsenvaltion EU:n ja Korean tasavallan (Etelä-Korean) välillä tehdyn vapaakauppasopimuksen tarkoituksena on uudenlaisia tullivapautuksia myöntämällä parantaa EU:n yritysten pääsyä Etelä-Korean markkinoille. Äänestin puolesta, koska tämä on kaiken kaikkiaan erittäin myönteinen sopimus, josta molemmat sopimuspuolet hyötyvät merkittävästi. Euroopan viennin Etelä-Koreaan odotetaan lisääntyvän yli 80 prosenttia. Toivon, että myös portugalilaiset yritykset voivat hyödyntää tätä mahdollisuutta etenkin maatalous- ja palvelualoilla, joille koituu erityisen merkittäviä etuja. Etelä-Korea on Euroopan unionin viljelijöille nykyään maailman tuottoisimpia vientimarkkinoita, joilla vuotuinen myynti on yli miljardi euroa. Vapaakauppasopimuksen ansiosta lähes kaikkien EU:n maataloustuotteiden vienti vapautetaan kokonaan tulleista, ja maatalousala saa 380 miljoonan euron säästöt. En voi olla kannattamatta sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Mielestämme on erittäin valitettavaa, että Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyivät suoraan tämän ongelmallisen kauppasopimuksen. EU:n ja Korean välinen kauaskantoinen vapaakauppasopimus on vaarallinen ennakkotapaus EU:n tulevassa kauppapolitiikassa, jossa mennään huomattavasti pelkkien tullien poistamista pitemmälle, jotta voidaan sisällyttää laajoja markkinoille pääsyä koskevia määräyksiä sosiaalisten ja ympäristöä koskevien normien kustannuksella.

Sopimuksen vastenmielisimmistä säännöksistä todettakoon, että EU onnistui painostamaan Koreaa muuttamaan ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä koskevia sääntöjään, jotta eurooppalaiset autonvalmistajat voisivat viedä Koreaan enemmän suuria, paljon polttoainetta kuluttavia autoja. Nämä EU:n pakkokeinot, jotka ovat heikentäneet ajoneuvojen päästöjä koskevia Korean sääntöjä ympäristönsuojelun kannalta, ovat suorastaan häpeällisiä. Vielä pahempaa on se, että EU yrittää luoda ympäristönormeihin oikeudellisen aukon, jonka ansiosta Euroopan saamaton autoteollisuus voi "kilpailla oikeudenmukaisesti" Korean markkinoilla pienempien, vähemmän saastuttavien ja tehokkaampien korealaisten autojen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin suosituksen puolesta, koska EU:n ja Korean vapaakauppasopimusta käsitellään siinä mielestäni tasapainoisesti. Etelä-Korean markkinat ovat pysyneet tähän asti melko suljettuina suurten tullimaksujen ja kalliiksi tulevien muiden kuin tulleihin liittyvien kaupan esteiden vuoksi, mutta ne voivat pian tarjota EU:n tavaroille ja palveluille merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Vapaakauppasopimuksen ansiosta EU:n teollisuus- ja maataloustuotteiden viejät saavat nopeasti 1,6 miljardia euroa vientitullihelpotuksia vuodessa, ja vastaava luku on Etelä-Korean viejien kohdalla 1,1 miljardia euroa. On kuitenkin tärkeää seurata tarkasti kyseisestä valtiosta tulevien tuotteiden määrää, jotta voimme hyödyntää suojalauseketta, jos tuonti lisääntyy liikaa ja uhkaa Euroopan työpaikkoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen.(IT) Vastustamme voimakkaasti Korean tasavallan kanssa tehtyä vapaakauppasopimusta, koska se toisi korealaisille kilpailijoillemme epäoikeudenmukaisia kilpailuetuja. Korea voisi viedä helposti esimerkiksi autoja, ja eurooppalaiset valmistajat joutuisivat epäedulliseen asemaan, koska 95 prosenttia Koreassa ostettavista autoista valmistetaan siellä.

Tulliesteiden poistaminen olisi tuotannonalojemme etujen vastaista. Haittojen lieventämiseksi voidaan ainoastaan soveltaa lauseketta, joka voi johtaa hätätoimien toteuttamiseen. Tullihelpotusten suspendoinnin kaltaisia väliaikaisia hätätoimia voidaan toteuttaa, jos eurooppalaisille tuottajille aiheutuu vakavaa haittaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Tokia Saïfi (PPE), kirjallinen.(FR) Äänestin Euroopan unionin ja Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisen puolesta, koska eurooppalaiset yritykset todellakin hyötyvät siitä. Niiden Koreaan suuntautuvan viennin pitäisi lisääntyä lähes 40 prosenttia, ja teollisuus- ja maataloustuotteiden viejät saavat 1,6 miljardia euroa vientitullihelpotuksia vuodessa. Panemalla täytäntöön suojalauseke voidaan lisäksi rajoittaa Euroopan talouteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Lopuksi totean, että tämä sopimus kruunaa vapaakauppasopimusten uuden sukupolven, koska siihen sisältyy kestävää kehitystä käsittelevä luku, jossa molemmat sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan ILO:n yleissopimuksia, sekä määräyksiä kansalaisyhteiskunnan tosiasiallista osallistumista koskevista edellytyksistä.

 
  
  

Päätöslauselmaesitykset B7-0210/2011 ja B7-0034/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (EN) Haluan kiittää molempia esittelijöitä – Robert Sturdya ja Pablo Zalba Bidegainia – siitä, että he veivät parlamentissa läpi itse vapaakauppasopimuksen sekä tärkeän suojalausekkeen monimutkaisen hyväksymismenettelyn. EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimus on laajin ja kunnianhimoisin EU:n tähän mennessä tekemä tämäntyyppinen sopimus. Se kattaa monia EU:n tuottajia ja kuluttajia hyödyttäviä aloja. Siinä esimerkiksi poistetaan tullit EU:n teollisuus- ja maataloustuotteiden viejiltä, parannetaan EU:n palveluntarjoajien pääsyä markkinoille, poistetaan muita kuin tulleihin liittyviä kaupan esteitä elektroniikan, farmaseuttisten tuotteiden ja lääkinnällisten laitteiden aloilta, helpotetaan pääsyä julkisten hankintojen markkinoille, suojellaan teollis- ja tekijänoikeuksia, parannetaan EU:n autonvalmistajien pääsyä markkinoille sekä suojellaan suojalausekkeen avulla eurooppalaisia autonvalmistajia kaikilta alalla mahdollisesti syntyviltä epätasapainoisilta tilanteilta, mikä on erittäin tärkeää.

Toivon, että tämä sopimus toimii mallina monille muille tuleville vapaakauppasopimuksille, joita tehdään esimerkiksi Kanadan, Singaporen ja Mercosurin kanssa. Onnittelen samalla parlamenttia uusien toimivaltuuksien käytöstä, sillä tämä on ensimmäinen vapaakauppasopimus, jonka hyväksymme Lissabonin sopimuksen mukaisesti.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0120/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska Euroopan unionin (EU:n) on nopeasti reagoitava tilanteeseen. Egypti voi toimia keskeisessä asemassa sekä Lähi-idän rauhan ponnisteluissa että tämän maailman osan henkisen ilmapiirin uudistamisessa. Tämän takia on mielestäni äärimmäisen tärkeää, että EU tarkistaa naapuruuspolitiikkaansa. Meidän on myös otettava käyttöön ja tarkistettava nykyiset välineet, joilla voimme avustaa sosiaalisissa, poliittisissa ja taloudellisissa uudistuksissa ja vahvistaa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Tapahtumat Egyptissä ja muissa maissa ovat tehneet selväksi, että tarvitsemme entistä kunnianhimoisempia toimintalinjoja ja välineitä. EU:n työssä on keskityttävä oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan vahvistamiseen, lahjonnan torjumiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen, jotta voimme varmistaa, että saadaan aikaan oikeanlaiset olosuhteet vakaan demokratian syntymiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen.(FR) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska pidän sitä oikeudenmukaisena ja tasapainoisena. Egyptin kansan oikeutettuihin odotuksiin vastataan. Presidentti Mubarakin lähtö on olennainen edellytys, mutta se ei riitä varmistamaan, että Egypti lähtee demokratian ja ihmisoikeuksien tielle. Armeija valvoo siirtymää, ja se on antanut itselleen kuusi kuukautta aikaa vastata tähän haasteeseen. Tähän tulokseen johtaneiden 18 mielenosoituspäivän aikana Egypti on kärsinyt taloudellisia menetyksiä, jotka pahenevat päivä päivältä. Euroopan unionin on tarjottava tukensa Egyptille, jotta ankara taloudellinen ja sosiaalinen kriisi ei tuhoaisi vallankumouksen saavutuksia. Toistaiseksi EU on käyttänyt merkittäviä voimavaroja Euroopan naapuruuspolitiikkaan tavalla, joka on tuottanut vain vähän tuloksia, eikä se ole paljoakaan kohentanut EU:n kuvaa. Meidän tehtävämme on kuitenkin edelleen ratkaisevan tärkeä. Meidän ei pitäisi kohtuuttomasti kritisoida itseämme. Vallankumoukset ovat siitä merkillisiä, että jälkikäteen ne aina vaikuttavat väistämättömiltä, kun taas etukäteen mahdottomilta. Itsekritiikki on kuitenkin perusteltua, ja olemme oikealla tiellä, koska neuvosto ja komissio ovat osoittaneet halua uudistaa perusteellisesti Euroopan naapuruuspolitiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen.(FR) Muutamat viime viikot ovat olleet historiallisesti merkittäviä. Tässä mielessä Tunisian jälkeen Egyptissä tapahtunut merkitsee erityisesti nuorille suurta toivoa. Euroopan unionin on arvioitava tilanne ja tuettava demokraattista prosessia kiertelemättä. Lisäksi tapahtumien olisi kannustettava meitä tarkistamaan kumppanuussopimuksiamme, jotta emme jäisi pahasti jälkeen tapahtumien kehityksestä. Euroopan parlamentin on pyrittävä varmistamaan, että sanamme ja tekomme ovat linjassa ymmärrettävän ja tunnistettavissa olevan Egyptiä ja koko aluetta koskevan Euroopan unionin politiikan kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Haluan ilmaista solidaarisuuteni Egyptin kansalle ja onnitella heitä, erityisesti nuorta sukupolvea, rohkeudesta ja määrätietoisuudesta ponnisteluissa kohti oikeutettuja demokraattisia pyrkimyksiä. Tuomitsen väkivallan ja suhteettoman voimankäytön mielenosoittajia vastaan. Pahoittelen syvästi kuolleiden ja loukkaantuneiden suurta määrää, ja esitän surunvalitteluni uhrien perheille. Kaikkien sellaisten poliittisten ja yhteiskunnallisten voimien kanssa on käytävä vuoropuhelua, jotka kunnioittavat demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Ne ovat Euroopan unionin perusperiaatteita ja muodostavat Euro–Välimeri-alueen kehittämisen yhteisen perustan. Vaadin, että kuolemiin, loukkaantumisiin ja vangitsemisiin johtaneista tapahtumista järjestetään riippumaton tutkinta ja vastuulliset saatetaan oikeuden eteen. Vaadin, että kaikki rauhanomaiset mielenosoittajat, mielipidevangit ja ihmisoikeuksien puolustajat vapautetaan välittömästi ja ehdoitta, samoin kuin toimittajat ja juristit, olivatpa he Egyptistä tai muualta. Kehotan EU:ta tarkistamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia tukevaa politiikkaansa, jotta voidaan luoda mekanismi, jolla ihmisoikeuslauseke pannaan täytäntöön kaikissa kolmansien maiden kanssa tehdyissä sopimuksissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Haluan ensinnäkin todeta olevani tyytyväinen, että juuri hyväksytystä päätöslauselmaesityksestä vallitsee parlamentissa niin laaja yhteisymmärrys. Se osoittaa sellaista yhtenäisyyttä niiden perusarvojen suhteen, joita puolustamme kansojen ja valtioiden unionina, että sitä ei sovi jättää mainitsematta. Toiseksi toivon, että siirtymäkausi Egyptin vanhasta hallinnosta tulevaan demokratiaan tapahtuu rauhanomaisesti ja hienotunteisesti ja että se perustuu laaja-alaiseen sopimukseen poliittisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan sekä armeijaan ja uskontokuntiin kuuluvien eri toimijoiden välillä tässä merkittävässä Lähi-idän maassa. Kolmanneksi toivon, että tämä historiallinen hetki vastaa myönteisellä tavalla ihmisten todellisiin toiveisiin: vapauteen ja demokratiaan, lahjonnan, työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen. Lopuksi haluan todeta uudelleen, että alueella tarvitaan tulevaisuudessa vakaita, suvaitsevaisia demokratioita, jotka kunnioittavat vähemmistöjä ja joissa valtio on luvattu kaikille eikä se ole harvojen hyväksikäyttämä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Egyptin tilannetta käsittelevän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska katson, että Euroopan unionin on ilmaistava solidaarisuutensa Egyptin kansalle sen oikeutetuissa demokraattisissa pyrkimyksissä ja tuettava nopeaa siirtymistä todelliseen demokratiaan. Tätä varten EU:n on tuettava Egyptiä sen kokemien taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien käsittelyssä, jotta saadaan aikaan kestävä demokratisoitumisprosessi, johon koko kansalaisyhteiskunta osallistuu.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Samoin kuin Berliinin muurin sortuessa kansainvälinen yhteisö ja lehdistö ja jopa johtavien maiden tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut yllättyivät täysin tapahtumista, joita ne eivät pystyneet ennustamaan ja jotka asettavat kyseenalaisiksi monet Lähi-idän politiikkaa koskevat käsitykset ja teoriat, samoin kuin koko alueen vakauden. Egypti on muutoksen ytimessä strategisen merkittävyytensä takia, ja kaikella, mitä siellä tapahtuu, on ratkaiseva vaikutus alueen muihin maihin. On vielä liian varhaista sanoa, mihin suuntaan johtaa voima, joka sai tuhannet ihmiset kaduille vaatimaan niiden hallintojen loppua, jotka olivat olleet vallassa eri maissa vuosikymmenien ajan. Euroopan unioni ei kuitenkaan voi mielestäni olla piittaamatta tästä kehityksestä tai olla välittämättä siitä, mitä sen rajoilla tapahtuu. Meidän on yritettävä auttaa niitä, jotka ponnistelevat demokratian ja oikeusvaltion vakiinnuttamiseksi ja hylkäävät perinteisen kahtiajaon maallisten sotilashallintojen ja radikaalien islamistivallankumouksellisten välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Saimme viime viikolla todistaa, kuinka Egyptin presidentti Mubarak, joka oli hallinnut maata yli 30 vuoden ajan, erosi useita päiviä kestäneen kansannousun jälkeen. Haluan yhdessä Euroopan unionin kanssa onnitella Egyptin kansaa, joka on taistellut lujasti demokraattisen muutoksen puolesta.

EU:lla on nyt suuri tehtävä seurata Egyptin poliittisia ja sosiaalisia muutoksia, ei vähiten perustuslain tarkistamista ja vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestämistä ilman ihmisoikeusloukkauksia. Sen velvollisuutena on kuitenkin tukea Egyptin kansaa myös rahoituksen kautta edistääkseen välttämätöntä taloudellista kehitystä.

Kannatan tätä päätöslauselmaesitystä, ja toivon, että siirtymä diktatuurista demokraattiseen hallintoon tapahtuu Egyptissä nopeasti ja rauhanomaisesti, sillä kyseessä on kansa, jolla voi olla keskeinen asema välittäjänä pysyvän rauhan aikaan saamiseksi Lähi-itään.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Päätöslauselmaesityksen sanat, joissa viitataan "solidaarisuuteen Egyptin kansalle", joissa kiitetään "egyptiläisten ja erityisesti nuoren sukupolven rohkeutta ja päättäväisyyttä" ja tuetaan samalla "voimakkaasti heidän oikeutettuja demokraattisia pyrkimyksiään", ovat myönteisiä, vaikka ne johtuvatkin vain olosuhteista.

Euroopan parlamentin enemmistö, joka tähän asti on pitänyt Egyptiä esimerkkinä alueen vakaudesta, on nyt pakotettu esittämään suosiota tämän "vakauden" rikkomiseen pyrkivien egyptiläisten toimille.

Hosni Mubarakin eroon johtaneet egyptiläisten mielenosoitukset ovat esimerkki demokraattisten voittojen valtavista mahdollisuuksista. Niihin pystyvät kapitalismista ja sitä palvelevista voimista ja hallinnoista vieraantuneet ryhmät. Egyptin kansa on suurella sitkeydellä ja taistelemalla yhtenäisesti osoittanut, että on mahdollista saada aikaan eroamisia ja siirtyä kohti poliittisia ja demokraattisia vapauksia jopa maassa, joka on perin pohjin imperialististen etujen hallitsema, erityisesti Yhdysvaltojen, Israelin ja Yhdistyneen kuningaskunnan.

Imperialismi ei koskaan myönnä tappiotaan tai luovuta, ennen kuin se on lopullisesti syösty vallasta. Hienoista sanoista riippumatta etujaan parlamentissa puolustavat voimat tekevät vastahyökkäystä, ottavat itselleen oikeuden puuttua asioihin ja haluavat tekopyhästi antaa demokratian oppitunteja omien poliittisten "puolueidensa ja säätiöidensä" kautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. (IT) Tunisian jälkeen on Egyptin vuoro, ja lisää protesteja leviää koko Lähi-itään. Nyt kun Välimeren geopoliittinen kartta ja luultavasti maailman vallan tasapaino muuttuvat, Euroopan unionin on saatettava ulkopolitiikkansa ajan tasalle tarkistamalla ja parantamalla strategiaa, jonka mukaisesti se tarjoaa poliittista ja taloudellista apua maiden siirtymisessä demokratiaan, myös tukemalla vapaiden vaalien järjestämistä. Euroopan unionin olisi tuettava Egyptin kansaa kaikin mahdollisin rahoitusapuvälinein sekä aloittein, joilla edistetään demokratiaa ja puolustetaan ihmisoikeuksia. Vastaavasti meidän on seurattava Välimerellä syntynyttä tilannetta, varsinkin Italian rannikolla, jolla on vain neljän päivän aikana rekisteröity 4 000 maihinnousua. Lukumäärät muistuttavat 1990-luvun raamatulliset mittasuhteet saavuttanutta exodusta, jolloin merikelvottomat alukset toivat laumoittain kodittomia Albaniasta Adrianmeren rannikolle. Italian hallituksen julistama hätätila on mielestäni tärkeä ja välttämätön päätös, mutta se on vain ensimmäinen askel, koska on olemassa todellinen pelko, että Tunisian jälkeen tilanne vaikuttaa Egyptiin ja Algeriaan. Italia ei pysty selviytymään tästä ongelmasta yksin: siitä syystä Euroopan on kokonaisuutena tutkittava vastatoimenpiteitä, ryhdyttävä suoraan toimintaan ja annettava toivoa kotimaissa niille, joita houkuttaa lähteä mukaan siihen tunneaaltoon, joka pyyhkii Maghreb-maiden yli.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. (EN) EU ja erityisesti Euroopan parlamentti ovat viivytelleet liian pitkään. Niiden olisi pitänyt aiemmin reagoida ja käsitellä Egyptin poliittista ja sosiaalista kuohuntaa – joka lopulta johti viimeisten kolmen viikon aikana geopoliittiseen mullistukseen. Kuitenkin on kyseessä hyvin läheinen alue, ja Välimeren altaan vakaus on Euroopan poliittisen hyvinvoinnin, taloudellisen voiman ja turvallisuuden kannalta olennaisen tärkeä.

Nyt tarvitaan kipeästi Euroopan unionin toimielinten vahvaa johtajuutta. Siihen on yhdistettävä pragmaattinen, yhtenäinen ja kokonaisvaltainen toimintamalli, jonka tavoitteena on alueen vakauden ja turvallisuuden palauttaminen. EU:n on toimittava ennakoivasti ja tuettava Egyptin poliittista siirtymää demokraattiseen hallintojärjestelmään.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen.(FR) Eteläisen Välimeren maiden yli on pyyhkäissyt ennennäkemätön vallankumouksellisten liikkeiden aalto, joka Tunisiassa ja Egyptissä on johtanut hallituksen kaatumiseen. Euroopan unionin on harkittava uudelleen kyseisiä maita koskevaa näkemystään ja suhteitaan niihin. Vaikka tänään torstaina, 17. helmikuuta 2011, hyväksymämme päätöslauselmaesitys onkin vähän myöhässä, se on välttämätön, koska siinä lähetetään Egyptin kansalle vahva viesti ja osoitetaan heille, että Euroopan unioni tukee egyptiläisten ponnisteluja ja on valmis auttamaan heitä muuttamaan oma maansa demokratiaksi ja tukemaan sen taloudellista kehitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Egyptin tapahtumia voidaan nimittää historiallisiksi, koska niihin sisältyy sen erityisen poliittisen mallin mureneminen, joka on kyllästänyt maata kahden vuosikymmenen ajan. Tämä on valitettavasti tapahtunut lukuisten ihmisten loukkaantumisen tai kuoleman hinnalla mielenosoituksissa ja yhteenotoissa hartaasti toivotun vapauden vuoksi. Tämä parlamentti haluaa päätöslauselmaesityksen välityksellä ilmaista solidaarisuutensa Egyptin kansalle ja ylistää niiden nuorten mielenosoittajien rohkeutta ja päättäväisyyttä, jotka ovat tässä kuussa varmasti olleet pääosassa. Presidentti Mubarakin erottua Egyptistä on tullut vapaa maa, mutta se on täydellisen jälleenrakentamisen tarpeessa. Euroopan parlamentti aikoo auttaa egyptiläisiä muun muassa esittämällä vetoomuksen poliittisten puolueiden välillä mahdollisimman pian aloitettavista neuvotteluista, jotta löydettäisiin paras tapa torjua lahjontaa sekä tiedonvälityksen vapauden ja sananvapauden periaatteiden loukkauksia perustan luomiseksi oikeusvaltiolle. Kehotamme myös korkeaa edustajaa edistämään parlamentin avustuksella työryhmän perustamista avustamaan demokraattisen valtion periaatteiden mukaisen uuden todellisuuden muovailemisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta, vaikka en voikaan mitään sille, että sieraimiin leijuu EU:n toimielinten taholta voimakas tekopyhyyden lemahdus.

 
  
MPphoto
 
 

  Kyriakos Mavronikolas (S&D), kirjallinen. (EL) Egyptin tilanne on hyvin vakava, kun pidetään mielessä maan koko ja sen maantieteellinen sijainti. Kyproksella on aina ollut hyvät naapuruussuhteet Egyptiin, eikä sen mahdollista panosta tapahtumien kehitykseen pidä aliarvioida. On tärkeää, että nykyinen kriisi johtaa demokraattisen hallinnon ja oikeusvaltion syntymiseen. Samalla on vältettävä alueen vakautta häiritsevän kovan linjan muslimivaltion syntymistä. Egypti on aina erottunut edukseen sen myönteisen panoksen ansiosta, jonka maa on antanut Lähi-idän ongelmien ratkaisemiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unionin on jatkossakin kehitettävä aitoa ulkopolitiikkaa, jossa suhtaudutaan sen kumppaneihin johdonmukaisesti ja tehokkaasti. On tärkeää, että unioni puhuu määrätietoisesti yhdellä voimakkaalla äänellä ja toistaa vetoomuksensa muuttaa ihmisoikeuksien puolustaminen todellisuudeksi.

Egypti on Euroopan unionin keskeinen kumppani arabimaailmassa. Sillä on aktiivinen ja ratkaisevan tärkeä tehtävä Lähi-idän rauhanprosessin tukemisessa ja Palestiinan yhteiskunnan kaikkien ryhmittymien välisessä sovinnossa. Tästä syystä meidän on ilmaistava solidaarisuutemme Egyptin kansalle, tuettava heidän oikeutettuja demokraattisia pyrkimyksiään ja tuomittava kaikki väkivallan muodot ja suhteeton voimankäyttö mielenosoittajia vastaan, ja samalla pahoiteltava syvästi sitä, että useita ihmishenkiä on tämän seurauksena menetetty ja että loukkaantuneiden määrä on suuri.

Kun tähän on päästy, Egyptin viranomaisten on välittömästi lopetettava väkivallan käyttö, koska se ei ole ratkaisu mihinkään Egyptin kansan protesteissaan ilmaisemiin ongelmiin. Egyptin viranomaisilla ja turvallisuusjoukoilla on nyt velvollisuus varmistaa kaikkien kansalaisten ja heidän omaisuutensa turvallisuus ja suojella Egyptin kulttuuriperintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta ilmaistakseni ehdottoman tukeni oikeuksiensa puolesta taisteleville kansoille, tässä erikoistapauksessa Egyptin kansalle heidän taistellessaan autoritaarista järjestelmää ja niitä kurjia poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteita vastaan, joille heidät on 30 vuoden ajan alistettu presidentti Mubarakin johtamassa järjestelmässä. Kannatan myös rauhanomaisiin mielenosoittajiin kohdistetun väkivallan ja voimankäytön voimakasta tuomitsemista. Tuestani huolimatta en voi yhtyä suureen osaan päätöslauselmasta, koska paheksun Euroopan unionin tapaa puuttua asioihin ja sen halua ottaa hoitaakseen demokratiaan siirtyminen. Katson, että Egyptin kansa on yksin vastuussa tulevaisuutensa määrittelemisestä ja että heidän olisi voitava tehdä niin, ilman että ulkoiset toimijat puuttuvat asioihin, sillä monissa tapauksissa niiden pyrkimyksenä on vain puolustaa etuoikeuksia, jotka on hankittu laittomalta autoritaariselta hallinnolta sitä tukemalla. Pahoittelen myös sitä, että päätöslauselmaan ei sisälly Euroopan unionin selkeää ja voimakasta itsekritiikkiä, koska se on nykyisellä naapuruus- ja kauppapolitiikallaan tukenut Mubarakin hallintoa viime vuosina ja mahdollistanut sen jatkumisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen.(FR) Kuten Khaled Hroub on kirjoittanut, arabikevät osoittaa, että vapaus ja ihmisarvo ovat kaikkien ihmisten, kaikkien kansakuntien ja kaikkien kansojen yhteisiä pyrkimyksiä. Meidän ei pidä unohtaa, että kapinoivien väestöjen alkuperäiset vaatimukset olivat luonteeltaan sosiaalisia: aivan samoin kuin Tunisian kansa, Egyptin kansakin vaatii vaurauden entistä tasapuolisempaa jakamista ja parempaa tulevaisuutta. Taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset syyt ovat ajaneet väestön muuttamaan elinehtojaan. He haluavat oikeudenmukaisen ja demokraattisen valtion, jossa vauraus jakautuu tasapuolisesti ja jossa heillä on mahdollisuus saada terveydenhoitoa ja koulutusta. Ainoa tapa vastata tähän on järjestää vaalit enemmän tai vähemmän pikaisesti, vaikka (entinen) oppositio on hyvin heikosti järjestäytynyt. Ihmisten poliittiset oikeudet on taattava mutta niin on myös heidän taloudelliset ja sosiaaliset oikeutensa. Tästä syystä Euroopan unionin on vastattava kehittämällä demokratiaa ja taloutta voidakseen auttaa mahdollisimman monia ihmisiä. EU:n on otettava käyttöön toimintalinja, jolla tuetaan aidosti demokraattista prosessia, ja otettava asiat johtoonsa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Ennen kuin ilmaisemme solidaarisuutemme Egyptin kansalle, meidän on ymmärrettävä, mikä johti tähän prosessiin. Hallussani olevien tietojen mukaan epävakauden aiheuttajia ovat radikaalit islamistit. Olen ehdottomasti arabimaailman kaaosta vastaan. Vastustan rahoitusavun antamista ääriaineksille tai epäjärjestykselle. Parlamentti on hätiköinyt ilmoittaessaan antavansa rahoitustukea mielenosoittajille, joista monet ovat avoimesti esittäneet antisemitistisiä iskulauseita. Parlamentin jäsenten pateettinen tunnekuohu voidaan arabimaailmassa tulkita kehotuksena epäjärjestykseen. Irakin sota ja Pakistanin kahtiajakautunut valta-asema riittävät. Meidän on toimittava harkitusti ja pragmaattisesti suhteessa islamistisiin maihin. Äänestin vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) EU:n on tarkistettava naiivit odotuksensa, jotka koskevat arabien ponnisteluja saavuttaa demokratia. Brysselin on "arabikevään" juhlinnan keskellä tunnustettava, että Tunisiassa ja Egyptissa tapahtuvat muutokset nielevät miljoonia euroja paikallisina avustuksina, minkä lisäksi ne konkretisoituvat Euroopan kansalaisille Eurooppaan jo saapuneiden tuhansien taloudellisten siirtolaisten muodossa. Tunisian ja Egyptin kansathan vyöryivät kaduille, ei pelkästään demokratian ja sananvapauden takia, vaan ennen kaikkea, koska ne haluavat lisää vaurautta. Tällaista vaurautta ei synny yhdessä yössä, minkä takia voimme odottaa Pohjois-Afrikasta lähtevien taloudellisten siirtolaisten virran edelleen kasvavan. Heitä tulee jonkin verran lisää Eurooppaan, erityisesti koska arabimaiden väestö on räjähdysmäisesti kasvanut viimeisten kahden–kolmen vuosikymmenen aikana. EU:ta arvioidaan myös sen perusteella, kunnioittaako se edelleen demokraattisia vaaleja, kun islamistit tulevat valtaan.

Egyptissä muslimiveljeskunta on ainoa hyvin järjestäytynyt oppositiovoima, ja se voisi mahdollisesti voittaa 30 prosenttia äänistä. EU:n ei pitäisi elätellä mitään illuusioita, vaan sen pitäisi sen sijaan vakavasti harkita, miten se käsittelee islamistien vaalivoittoa. Koska nämä olosuhteet otetaan olennaisilta osin huomioon päätöslauselmaesityksessä, äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Päätöslauselmaesityksessä suhtaudutaan myönteisesti Egyptin uudistuksiin demokratian, oikeusvaltion ja sosiaalisen tasa-arvon hyväksi. Siinä kehotetaan poistamaan hätätila, hallitusta johtamaan vastuullisesti, torjumaan lahjontaa sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia Egyptissä, myös omantunnon, uskonnon ja ajatuksen vapautta, sananvapautta ja tiedotusvälineiden vapautta. Tavoitteena on nopea siirtyminen rauhalliseen, demokraattiseen ja moniarvoiseen Egyptiin. Tämän vuoksi äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Viimeaikaiset tapahtumat Egyptissä ja Tunisiassa ovat osoittaneet, että ajatus, jonka mukaan arabimaiden yhteiskunnat eivät pysty hyväksymään demokratiaa, on virheellinen. Euroopan unioni – ja lähes kaikki muut maailmanlaajuiset poliittiset voimat – ovat tämän virheellisen olettaman perusteella asettaneet alueen vakauden etusijalle suhteessa arabimaailman ihmisten oikeuteen päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Tämä politiikka on osoittautunut virheeksi. Toivottavasti virheen vaikutukset eivät ole liian vakavia. Meidän on nyt toimittava vaikutusten lieventämiseksi, sillä virheet on valitettavasti oikaistava. Yhden tästä päätöslauselmaesityksestä seuraavan toimenpiteen olisi oltava Egyptin valtion varojen kavaltamiseen syyllistyneiden Egyptin johtajien varojen jäädyttäminen. Tästä syystä vetoan kaikkiin jäsenvaltioihin, jotta ne tekisivät kaiken mahdollisen sen hyväksi. Seuraavat lähikuukaudet ovat Egyptin tulevaisuuden kannalta ratkaisevia. Euroopan parlamentin olisi annettava kaikki mahdollinen apu Egyptin orastavalle kansalaisyhteiskunnalle ja uusille demokraattisille instituutioille. Ensi sijalle on asetettava vapaiden ja demokraattisten vaalien järjestäminen. Toimiamme tulisi lähivuosina ohjata yksi tavoite. Egyptin demokratia on erinomainen pitkän aikavälin sijoitus, joka tuo osinkoja sekä Egyptin kansalaisille että Euroopan ihmisille.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Egyptin tilannetta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta antaakseni täyden tukeni Euroopan parlamentin äänelle, joka – paronitar Ashtonin, puheenjohtaja Van Rompuyn ja puheenjohtaja Barroson lausumien mukaisesti – kiittää Egyptin kansan rohkeutta ja ilmaisee sille solidaarisuutensa. Euroopan unionin tehtävänä on nyt seurata tilannetta ja pyrkiä tukemaan poliittista vuoropuhelua naapuruuspolitiikan kautta voidakseen taata siirtymisen demokratiaan ja vapaat vaalit, samalla kun vältetään liukuminen kohti fundamentalismia. Egypti tukee keskeisellä tavalla Lähi-idän rauhanprosessia, ja armeija on luvannut jatkaa tätä tehtävää ja kunnioittaa alueen valtatasapainoa ja vakautta. Katson, että Egyptin demokratiaan siirtymisen aikana myös EU:n on ryhdyttävä toimiin suojellakseen itseään Pohjois-Afrikan rannikolta Eurooppaan mahdollisesti suuntautuvalta massamuutolta, ja se tapahtuu auttamalla Egyptiä kaikin tarvittavin voimavaroin.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, ja haluan korostaa parlamentin voimakasta tukea demokratiaan, oikeusvaltioon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuteen Egyptissä tähtääville uudistuksille. Toivon, että hätätila on mahdollista lakkauttaa ja että hyvä hallintotapa, lahjonnan torjunta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen ovat pian todellisuutta Egyptissä. Haluan erityisesti korostaa omantunnon, uskonnon ja ajatuksen vapautta, sananvapautta, tiedotusvälineiden vapautta, kokoontumisvapautta, naisten oikeuksia, vähemmistöjen suojelua ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuntaa. Egyptillä on tuhansia vuosia pitkä historia, ja se ansaitsee historiaansa nyt uuden demokraattisen kappaleen.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, ja haluan toistaa siinä Egyptin kansalle ilmaistun solidaarisuuden, sillä kansa on aloittanut uuden poliittisen siirtymäkauden Egyptissä ajaessaan oikeutettuja pyrkimyksiä demokratiaan, vapauteen ja entistä parempiin elinoloihin. Toivon, että nyt luodaan sellaiset olosuhteet, että Egypti voi edistyä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edellyttämissä poliittisissa, taloudellisissa ja sosiaalisissa uudistuksissa ja perustaa vakaan ja suvaitsevaisen demokratian, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia. Toivon myös, että maalle taataan tässä täysi tuki.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen.(FR) Viime viikkoina Egyptin yli pyyhkäissyt protestiaalto, joka on johtanut presidentti Hosni Mubarakin eroon, merkitsee tärkeää vaihetta maan poliittisessa siirtymässä. Tukemalla Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitystä haluan ilmaista solidaarisuuteni Egyptin kansalle ja osoittaa kunnioitusta heidän rohkeudelleen ja määrätietoisuudelleen taistelussa demokratian puolesta. Mielestäni on ratkaisevan tärkeää, että EU ja jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti nopeaa siirtymistä demokraattiseen hallintotapaan erityisesti perustamalla työryhmän, johon Euroopan parlamentti osallistuu, jotta egyptiläisten pyyntöihin siirtymävaiheen toteuttamisessa voidaan vastata. Lisäksi Egyptin ja Tunisian ja monien muiden maiden tapahtumat osoittavat olevan tarpeen tarkistaa Euroopan naapuruuspolitiikkaa siten, että sen kumppaneilleen tarjoama apu on tiukkaan riippuvaista ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden noudattamisesta. Politiikan tarkistamiseen on liitettävä poliittiset kriteerit, jotka naapurimaiden on täytettävä saadakseen aiempaa korkeamman aseman suhteissa EU:hun.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen.(FR) Tänään on sanottava, että jokainen tunnustaa Hosni Mubarakin olleen diktaattori, kun sen sijaan vain kuukausi sitten harva ihminen väitti sellaista edes Euroopan parlamentissa. Tästä syystä on elintärkeää, että Euroopan komissio ja neuvosto asettavat kyseenalaiseksi näissä maailman osissa, sekä Egyptissä että Tunisiassa, vuosia harjoittamansa reaalipolitiikan. Samoin on ratkaisevan tärkeää kyseenalaistaa niiden suhteiden kaksiarvoisuus, joita EU on pitänyt yllä näitä maita vuosikymmenet hallinneisiin diktaattoreihin. Hosni Mubarakin ja hänen liittolaistensa sekä hänen perheensä rahavarat on jäädytettävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta sen poikkeuksellisen tärkeän aseman takia, joka viimeaikaisilla mielenosoituksilla Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän eri arabimaissa on ollut alueen institutionaalisen, poliittisen ja taloudellisen muutoksen kannalta. Muutoksen tuulet puhaltavat jälleen vapautta ja todellista demokratiaa koskevien kansan vaatimusten vyöryn myötä, tarkoituksena luoda perusta, jonka avulla koko väestö saavuttaa entistä paremmat elinolosuhteet. Euroopan unionin perustavoite on edistää demokratian, ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien kunnioittamista, mikä muodostaa Euro–Välimeri-alueen kehittämisen yhteisen perustan. Ensisijaista on nyt perustaa Egyptin kansan vapailla välittömillä vaaleilla valitsema hallitus, joka voi kansainvälisen tuen avulla selviytyä siirtymäkaudesta kohti täydellistä demokratiaa. Tällöin koptilaiskristittyjen yhteisöt eivät enää joudu nykyiseen tapaan tapahtumien uhreiksi ja kaikki uskonnolliset yhteisöt voivat elää rauhassa ja tunnustaa vapaasti uskoaan koko maassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. (SK) Äänestin Egyptin tilannetta käsittelevän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska demokratia on paras hallintotapa jokaiselle, joka asettaa julkishallinnossa yksilön ihmisarvon kaiken muun edelle, ja se koskee sekä Eurooppaa että Egyptiä. En kuitenkaan voinut olla ajattelematta Irania, jossa šaahin korruptoituneen itsevaltaisen hallinnon vallasta syökseminen johti islamistisen tasavallan sortohallintoon. En voinut olla ajattelematta vaaleja Palestiinassa, jossa hallitukseen äänestettiin ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa terroristeja ja roistoja. Ajattelin myös Irakia, jossa kuusi vuotta diktaattorin vallasta syöksemisen jälkeen maailman vanhimpien kristittyjen yhteisöjen jäseniä ahdistellaan, karkotetaan maasta ja tapetaan. Rukoilen, että kaikki sujuu tällä kertaa hyvin. Egypti on tienhaarassa, ja toivon vain, että se valitsee vapauden tien kaikille kansalaisilleen, myös koptilaiskristityille.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0129/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, ja kiinnitän huomiota siihen, että on tärkeää saada aikaan toimintamalli, joka toimii samanaikaisesti sekä ylhäältä alas että horisontaalisesti, samalla kun kaikki toimijat on saatava mukaan strategian kehittämiseen. Tämän kaltaiset kokemukset osoittavat, että tarvitaan koordinoitu toimintamalli, jotta käytettävissä olevat varat voidaan käyttää tehokkaasti. Haluan tässä yhteydessä korostaa teknisen avun tärkeyttä toimien ja hankkeiden toteutuksessa. Haluan myös muistuttaa siitä, että tämä makroalue on Euroopalle erityisen merkittävä, koska sen kautta voidaan parantaa naapuruussuhteita Kaakkois-Eurooppaan ja kannustaa poliittista ja taloudellista yhteistyötä Balkanin kanssa. Olen samaa mieltä siitä, että strategian tehokkuuden arvioimiseksi sen täytäntöönpanoa on analysoitava yhdessä Itämeri-strategiaa koskevan analyysin kanssa. Näin voitaisiin löytää mahdollisia rahoituslähteitä ja -menetelmiä Euroopan muita makroalueita koskevien strategioiden kokeiluhankkeita varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin Tonavan alueen EU:n strategian täytäntöönpanoa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Tonavan alue käsittää 14 Euroopan maata ja 115 miljoonaa ihmistä osittain EU:ssa, osittain sen ulkopuolella. Alueella on mahdollista tehostaa EU:n sellaisten toimintapolitiikkojen yhteisvaikutuksia kuin yhteenkuuluvuus, liikenne, talous, energia, ympäristönsuojelu, kulttuuri, koulutus, maatalous, kalastus, laajentuminen ja naapuruuspolitiikka. On tärkeää parantaa strategian avulla merkittävästi monitasoista hallintoa ja Tonavan alueella toimivien kumppaneiden ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Strategian olisi tuettava alueen hyvinvointia, kestävää kehitystä, uusien työpaikkojen luomista ja turvallisuutta. Yhdyn päätöslauselmassa jäsenvaltioille ja alueille esitettyyn vetoomukseen hyödyntää rakennerahastojen vuosien 2007–2013 määrärahoja mahdollisimman suuren tuen varmistamiseksi strategialle, jotta voidaan eritoten tukea työpaikkojen luomista ja talouskasvua alueilla, joihin talouskriisi on vaikuttanut eniten. Tonavan alue on Euroopan portti Länsi-Balkanille, ja siitä syystä katson, että Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia sekä edistää Keski- ja Kaakkois-Euroopan naapurisuhteita että luo tärkeää lisäarvoa EU:n Itä-Eurooppaa koskevan politiikan puitteissa. Strategia on koko unionille erinomainen tilaisuus lujittaa poliittista ja taloudellista yhteistyötään Balkanin maiden kanssa ja siten edistää Euroopan yhdentymisprosessin etenemistä ja vakiintumista alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia on Euroopan unionin hanke, johon myös jokeen rajautuvia kolmansia maita kutsutaan osallistumaan tavoitteena kehittää Tonavan alueen valtavaa taloudellista potentiaalia. Tonavajoki yhdistää kymmenen Euroopan valtiota, joista kuusi on Euroopan unionin jäsenvaltioita. Kaikkia näitä maita kannustetaan tekemään yhteistyötä eri aloilla, muun muassa jokiliikenteen, sosiaalisen suojelun ja kehityksen, kestävän taloudellisen kehityksen, liikenteen ja energian infrastruktuurien, ympäristönsuojelun, matkailun, kulttuurin ja koulutuksen aloilla. Lisäksi strategiassa hahmotellaan yhteisiä vastauksia erilaisiin haasteisiin, kuten elämänlaadun parantamiseen, kilpailukyvyn ja Tonavan alueen paikallisen houkuttavuuden lisäämiseen sekä investointien houkutteluun strategisille alueille. Katson, että koordinointia on parannettava paikallis- ja alueviranomaisten sekä Tonavan alueella liiketoimintaa harjoittavien organisaatioiden välillä, jotta varmistetaan työpaikkojen syntyminen ja työllisyys alueella. Kannatan myös Tonavan alueen taloudellista ja sosiaalista kehittämistä yhteisön ensisijaisena alueena ja alueellisen yhdentämisen syventämistä, mikä antaisi lisää liikevoimaa aiempaa laajemmalle Euroopan talousalueelle. Tuen strategian täytäntöönpanoa, sillä Tonavan alueella on Euroopassa merkittävää sosiaalis-taloudellista potentiaalia.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin Tonavan aluetta koskevan strategian hyväksymisen puolesta. Romania ja Itävalta ovat alusta alkaen merkittävästi ponnistelleet strategian aikaan saamiseksi. Haluan kiittää puheenjohtajavaltio Unkaria, jonka puheenjohtajakaudella hanke saa muotoaan. Kun sitä edistetään ja tuetaan, strategiasta tulee poliittinen, taloudellinen ja rahoituksellinen painopiste. Romania koordinoi neljää painopistealuetta: jokiliikenne, matkailu, kulttuuri ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta. Samalla uusi strategia mahdollistaa Lissabonin sopimukseen sisällytetyn uuden alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan käsitteen täytäntöönpanon. EU:n nykyiseen rahoituskehykseen sisältyvistä välineistä käyttämättä jäävät rahoitusvarat voidaan käyttää Tonavan aluetta koskevan strategian osana makroalueellisiin hankkeisiin. Haluan korostaa yhteistyön tärkeyttä muiden kumppaneiden kanssa, myös kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin. Lopuksi haluan todeta, että koordinaattorina Romania seuraa, että Tonavaan rajautuvat valtiot noudattavat toimintasuunnitelman mukaisesti velvoitteita, joihin ne ovat sitoutuneet.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Suhtaudun myönteisesti Euroopan komission hyväksymään Tonavan aluetta koskevaan strategiaan ja kannatan siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa, jossa kiinnitetään eniten huomiota neljään alueeseen (Tonavan alueen yhteyksien parantaminen, ympäristönsuojelu, hyvinvoinnin luominen ja Tonavan alueen vahvistaminen). Siinä vastataan tarpeeseen lisätä liikkuvuutta, tehostaa energiahuoltoa, ympäristönsuojelua, sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä kulttuurivaihtoa ja lisätä turvallisuutta ja kehittää pelastuspalvelua Tonavan alueella. Lisäksi pidän myönteisenä sitä, että strategiaa varten on kuultu laajalti sidosryhmiä, muun muassa kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, akateemisia piirejä ja liike-elämän edustajia sekä kansalaisjärjestöjä. Haluan korostaa, että kuulemisprosessi on strategian onnistumisen kannalta tärkeä. Aluetta varten on perustettava kansalaisyhteiskuntafoorumi, joka kokoaa yhteen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita ja antaa heille mahdollisuuden osallistua makroaluestrategioiden kehittämiseen. Tonavan alueen kulttuurista toimintaympäristöä on parannettava edistämällä kulttuurista vuoropuhelua, tukemalla yliopistojen vaihto-ohjelmia ja rajat ylittävään yhteistyöhön perustuvia nuorisohankkeita, edistämällä kestävää matkailua ja suojelemalla historiallista ja arkkitehtonista perintöä. Yhteistyö kulttuurihankkeissa on elintärkeää, jotta voidaan tukea kulttuurien välistä vuoropuhelua ja ymmärtämystä Tonavan alueen maissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) On tärkeää, että Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia hyväksytään kesäkuun Eurooppa-neuvostossa, jotta sen täytäntöönpano voidaan aloittaa mahdollisimman pian. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös houkutella nykyisiä eurooppalaisia rahastoja kehittämään tätä aluetta yhteensä sadalla miljardilla eurolla Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston ja Euroopan sosiaalirahaston kautta. Näistä varoista saadaan suoraa tukea strategian täytäntöönpanolle. Strategialla ei ole arvoa ilman nimettyjä hankkeita, joihin näitä varoja käytetään. Tonavan aluetta koskevan strategian tarkoitus on luoda työpaikkoja ja vauhdittaa taloudellista kasvua kriisistä kärsineillä alueilla. Alueen erikoispiirteiden hyödyntäminen voi tehostaa rakennerahastojen käyttöä ja luoda lisäarvoa alueellisella tasolla, samalla kun käyttämättömät rahoitusvarat voisivat tarjota rahoituslähteen makroalueellisille hankkeille. Tonavan aluetta koskevan strategian hyväksyminen on luonnollinen seuraus aluetta koskevasta huippukokouksesta, joka pidettiin Bukarestissa viime vuoden lopulla. Huippukokouksessa tehtiin tiettäväksi, että EU pitää jokea taloudellisesti erittäin tärkeänä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE), kirjallinen.(CS) Tonavajoki yhdistää kymmenen Euroopan maata. Tonava edustaa myös merkittävää sosiaalis-taloudellista potentiaalia, sillä sitä ympäröivällä alueella elää yli 200 miljoonaa ihmistä. Tonavan alue on EU:n koheesiopolitiikan ohjelmien kannalta tärkeä keskuspiste. Tonavan aluetta koskevassa strategiassa keskitytään kolmeen painopistealueeseen: liitettävyys ja viestintä (myös liikenteessä, energia-alalla ja tietoyhteiskunnassa), ympäristönsuojelu ja luonnonkatastrofien ehkäisy sekä sosiaalis-taloudellisen kehityspotentiaalin edistäminen. Mielestäni Tonavan aluetta koskeva strategia olisi pantava täytäntöön alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan avulla helpottamalla tavaroiden liikkuvuutta ja ajantasaistamalla infrastruktuureja. Sitä kautta parannetaan yleisiä liiketoimintaedellytyksiä koko alueella. Strategiaa ei saisi käyttää verukkeena uusien instituutioiden perustamiseen. Sen päätarkoituksena olisi oltava koordinaation vahvistaminen yksittäisten alueellisten toimijoiden välillä. Tästä syystä strategialle ei pitäisi osoittaa mitään erityisiä määrärahoja.

Siksi on välttämätöntä vaatia, että neuvoston hyväksymää "kolmen EI:n" periaatetta sovelletaan: toisin sanoen strategian on oltava talousarviovaikutuksiltaan, lainsäädännöllisesti ja hallinnollisesti neutraali. Tässä mielessä makroalueellisen strategian pitäisi ensisijaisesti olla väline, jolla tehostetaan yhteistyötä ja olemassa olevien resurssien käyttöä. On myös välttämätöntä vastata kritiikkiin, jota on esitetty komission aikomuksista kannustaa laivaliikennettä Tonavalla parantamalla sen purjehduskelpoisuutta. Kriitikkojen mukaan joenuoman muuttaminen vahingoittaa joenrantakasvillisuutta ja heikentää yleisesti ympäristöä ympäröivällä alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Olen tyytyväinen kokonaisvaltaiseen toimintamalliin, johon kuuluu koko Euroopan unioniin sovellettavien makroalueellisten strategioiden laatiminen aluepolitiikan tehostamiseksi. Itämeri-strategia tarjoaa jo mallin Euroopan unionin toimintapolitiikkojen koordinoimiseen ja erityisten kriteerien perusteella määriteltyjen geopoliittisten alueyksiköiden – makroalueiden – rahoitukseen. Olen erityisen tyytyväinen Tonavan aluetta koskevan strategian hyväksymisestä, ja tuen siihen liitettyä toimintasuunnitelmaa, joka vastaa tarpeeseen lisätä liikkuvuutta, tehostaa energiahuoltoa, ympäristönsuojelua, sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä kulttuurivaihtoa ja lisätä turvallisuutta ja kehittää pelastuspalvelua Tonavan alueella. Kehotan tämän alueellisen strategian tapaan luomaan myös EU:n ja Afrikan välisen Atlantin alueen yhteistyöalueen, joka mahdollistaisi suhteiden syventämisen Euroopan lounaisrannikon, syrjäisimpien alueiden sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioihin kuuluvien naapurivaltioiden välillä. Se parantaisi myös yhteistyötä muun muassa liikenteen, energiavarmuuden, tieteellisen vaihdon, matkailun kehittämisen, turvallisuuden ja laittoman maahanmuuton torjunnan aloilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Mielestäni Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia tarjoaa keinon koordinoida EU:n politiikkoja, ja sen on vastattava aluetta koskeviin haasteisiin. Haluamme asianmukaisen strategian, joka perustuu uuteen tekniikkaan, innovaatioon ja investointeihin ja joka viime kädessä parantaa kaikkien Tonavan alueella asuvien EU:n kansalaisten elämänlaatua sen jälkeen, kun se on pantu täytäntöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin Tonavan alueen strategian täytäntöönpanoa koskevan päätöslauselman puolesta, koska se vastaa tarpeeseen lisätä liikkuvuutta, tehostaa energiahuoltoa, ympäristönsuojelua, sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä kulttuurivaihtoa ja lisätä turvallisuutta ja kehittää pelastuspalvelua alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Tonavan alueella on omat erityispiirteensä ja erityistä historiallista merkittävyyttä, joka Itämeren tapaan oikeuttaa luomaan erityisesti sitä koskevan Euroopan unionin strategian. Makroalueen sydämessä on sen pääjoki, joka on Euroopalle erityisen tärkeä vesiväylä. Liikkuvuutta, energiahuoltoa, ympäristönsuojelua, sosiaalista ja taloudellista kehitystä, kulttuurivaihtoa, turvallisuutta ja pelastuspalvelua ympäröivällä alueella on mahdollista parantaa lisäämällä suunnitellusti keskinäistä riippuvuutta. Kun tarkastellaan Tonavan alueeseen kuuluvia maita, strategia voi auttaa paikkaamaan aiempia jakolinjoja ja estää vanhoja riitoja syttymästä uudelleen, lisätä Euroopan yhteenkuuluvuutta ja avata ovia unionin tulevalle laajentumiselle. Toivon, että investoinnit näille alueille eivät vaaranna eivätkä vähennä syrjäisimmille alueille annettavaa tukea, sillä ne ansaitsevat erityisluonteensa takia erityistä apua ja kannustimia. Myös kyseisellä toimenpiteellä lisätään Euroopan yhteenkuuluvuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota laatimaan asiakirjan, jossa esitellään Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia. Sen seurauksena komissio antoi 8. joulukuuta viime vuonna käsiteltäväksi Tonavan aluetta koskevan EU:n strategialuonnoksen, johon sisältyi toimintasuunnitelma. Alue on geostrategisesti tärkeä monilla aloilla – matkailu, liikenne, ympäristö, energia, hyvät naapurisuhteet, alueellinen yhteenkuuluvuus ja niin edelleen –, minkä takia parlamentti oli strategian laatimisessa keskeinen yhteistyökumppani, jota sen on oltava myös koko strategian täytäntöönpanon ajan. Suhtaudunkin myönteisesti päätöslauselmaesityksen hyväksymiseen, kun tiedetään, että se tuo kestävää kehitystä alueelle, jonka läpi kulkee Euroopan unionin suurin joki, jossa asuu lähes 160 miljoonaa ihmistä ja jonka ympäristö- ja kulttuuriperintövarat ovat ansainneet Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCOn luokituksen maailmanperintöön kuuluvana alueena.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa tunnustetaan alueellinen yhteenkuuluvuus yhdeksi EU:n tavoitteista. Yhteisessä päätöslauselmaesityksessä, josta parlamentti tänään äänesti, kehotetaan soveltamaan tätä periaatetta myös Tonavan alueeseen. Alueeseen kuuluu 14 EU:n jäsenvaltiota, myös Saksa, Romania ja Bulgaria, ja kehotamme ensisijaisesti noita maita soveltamaan tehokkaasti 3 artiklassa vahvistettua periaatetta. Parlamentti kehotti jo vuonna 2008 neuvostoa ja neuvoston puheenjohtajavaltiota laatimaan strategisen suunnitelman, jonka avulla tarjottaisiin ja toteutettaisiin alueelle annettavaa tukea, jotta alue saisi kipeästi tarvitsemaansa panostusta ja pääsisi vahvaan, muista rahoituslähteistä riippumattomaan talousasemaan. Kolme vuotta myöhemmin kehotamme jälleen toteuttamaan politiikkaa, jossa sitoudutaan älykkääseen, kestävään ja osallisuutta edistävään kasvuun. Kehotamme edistämään epäsuotuisimpia alueita, joiden kehittäminen parantaisi ympäristöä ja sosiaalisia oloja. Ääneni päätöslauselmaesityksen puolesta on vain pieni ele EU:n apua tarvitsevalle alueelle. Emme voi enää perua sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti päätöslauselmaan seuraavista syistä: Päätöslauselmassa todetaan, että Keski- ja Kaakkois-Eurooppa on ekologisesti yksi Euroopan rikkaimmista mutta myös haavoittuvimmista alueista ja että sen ekosysteemi on ekologisesti erittäin monipuolinen ja arvokas ja vaatii siten erityistä suojelua. Siinä suhtaudutaan myönteisesti Tonavan aluetta koskevan strategian tavoitteeseen tehdä alueesta elinkelpoinen, kestävä ja samalla kehittynyt ja hyvinvoiva alue. Tavoite pyritään saavuttamaan muun muassa siten, että huolehditaan tulvien ja teollisten saasteiden kaltaisten ympäristöuhkien hallinnasta. Myös vesivarojen säilyttämisestä määrällisesti ja laadullisesti ja niiden kestävästä käytöstä on huolehdittava. Biologinen monimuotoisuus ja maisema-arvot sekä ilman ja maaperän hyvä laatu pyritään säilyttämään. Päätöslauselmassa korostetaan, että Tonavan vesistön ympäristön suojelu on tärkeä näkökohta, jonka pitäisi kannustaa alueen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen vastuullisella tavalla. Siinä kehotetaan parantamaan Tonavan ekologista tilaa, toimimaan pilaantumisen vähentämiseksi ja estämään uudet öljyn ja muiden myrkyllisten ja haitallisten aineiden päästöt. Lisäksi päätöslauselmassa korostetaan, että Tonavan hyvä ekologinen tila on ihmisen kaiken toiminnan perusedellytys Tonavan varrella, ja suositetaan, että ympäristötavoitteet otetaan erityisesti huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Tonavan alueella on 100 miljoonan väestö 14 maan alueella. Niistä kahdeksan on EU:n jäsenvaltioita. Alue käsittää Euroopan rikkaimpia ja köyhimpiä alueita, ja ne voidaan määritellä yhteen kuuluvista alueista koostuvaksi taloudellisesti epäyhtenäiseksi makroalueeksi.

Aluepolitiikkojen tehokkuus samaistuu kehitystukeen sekä sellaisten strategioiden soveltamiseen, joiden avulla ratkaistaan useita paikallisia ongelmia ja piristetään niiden maiden talouskasvua, jotka ovat yhteydessä jokeen, kestävän kehityksen edistämiseksi. Kun näin on asianlaita ja kun tämä strategia – joka perustuu kolmeen toisiinsa yhteydessä olevaan tavoitteeseen: sosiaalis-taloudelliseen kehitykseen, liikenteen kehittämiseen sekä vaihtoehtoisten energianlähteiden ja ympäristönsuojelun tukemiseen – ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma toimivat tämän alueen hyväksi ja pienentävät nykyisiä alueellisia eroja parantamalla alueen kahdeksan jäsenvaltion toimien koordinointia, suhtaudun myönteisesti strategian hyväksymiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tonavan aluetta koskeva strategia pyrkii parantamaan joen käyttöä liikenneväylänä, mihin todennäköisesti liittyy laivaliikenneväylien syventäminen. Lisäksi strategia kattaa energia-alan – mikä joissakin olosuhteissa saattaisi sisältää vesivoiman käytön lisäämistä. Strategian on myös tarkoitus toimia merkittävänä taloutta stimuloivana tekijänä. Toivomme, että EU:n uusi lippulaivahanke eli Tonavan aluetta koskeva strategia saa myöhemmin jotain havaittavissa olevaa ja käsin kosketeltavaa sisältöä. Kuinka paljon elämää tähän hankkeeseen tosiasiassa puhalletaan, riippuu varmasti muun muassa siitä, kuinka ympäristönsuojelua ja Tonavan alueen lähentämistä koskevien tavoitteiden välinen jännite pystytään ratkaisemaan ja onko Tonava riittävä yhteinen nimittäjä tämän mammuttihankkeen toteuttamiselle. Äänestin tämän hankkeen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mariya Nedelcheva (PPE) , kirjallinen.(BG) Olen iloinen voidessani allekirjoittaa Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksen Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta ja äänestää sen puolesta.

Tonavan strategia on mahdollisuus ottaa käyttöön monien Euroopan alueiden kehitys- ja yhteistyöpotentiaali eri aloilla. Haluan keskittyä kahteen minulle erittäin tärkeään Tonavan strategian näkökohtaan: matkailun kehittämiseen ja alueen turvallisuuden ylläpitämiseen. Matkailun kehittämisen osalta Tonavan strategian tehtävänä on osallistua Euroopan sosiaalis-taloudellisten erojen tasoittamiseen, työpaikkojen luomiseen sekä kulttuurien välisen vuoropuhelun kannustamiseen ja Euroopan rikkaan kulttuurisen, etnisen ja luonnon perintöä koskevan tietämyksen lisäämiseen alueella.

Tonavan strategia voi auttaa pitämään yllä turvallisuutta Tonavaa ympäröivällä alueella. Sillä voi myös olla merkittävä asema maahanmuuton hallinnassa unionissa ja sen ulkopuolella sekä rikollisuuden torjunnassa.

Jotta todellisia tuloksia voidaan saavuttaa, on ensisijaisen tärkeää toteuttaa yhteisiä toimia arkaluontoisilla aloilla, kuten turvallisuuden ja maahanmuuton aloilla. Tästä syystä suhtaudun myönteisesti näiden alojen alueellisen yhteistyön vahvistamiseen ja institutionaalisten valmiuksien parantamiseen sen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Tonavan aluetta ja sen 115:tä miljoonaa asukasta koskeva EU:n strategia tarjoaa mahdollisuuden nopeuttaa rajat ylittävää yhteistyötä sekä kestävää taloudellista ja kulttuurista kehitystä tällä alueella. Neuvoston on määrä kesäkuussa vahvistaa aikataulu ja toimintavaiheet sen täytäntöönpanoa varten. Strategian ydinaluetta ovat liikkuvuuden, energiahuollon, turvallisuuden, ympäristönsuojelun ja katastrofien hallinnan parantaminen. Toivon, että se saa aikaan uutta alueellista liikevoimaa ja että kaikki kansalaisyhteiskunnan etu- ja sidosryhmät osallistuvat sen toteutukseen, jotta tuettuja hankkeita käytettäisiin mahdollisimman hyvin. Toivottava olisi myös makroaluetason aloite ydinpolitiikan turvallisuuden lisäämiseksi Tonavan alueella. Juuri tällä alueella on edelleen ydinvoimalaitoksia, jotka muodostavat riskin ympäristölle ja väestölle. Tästä huolimatta siellä sovellettavassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä naapurivaltioiden ja -alueiden kuuleminen on riittämätöntä tai sitä ei käytetä lainkaan. Asiassa tarvitaan toimia. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Tonavan aluetta koskevan strategian puitteissa voidaan käyttää vain rakennerahastojen käyttöön jo annettuja varoja (noin 1 miljardi euroa kaudella 2007–2013) – toisin sanoen, lisärahoitusta ei myönnetä, eikä uusia instituutioita tai uutta lainsäädäntöä tarvita. Tämän vuoksi äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Hyväksyin tämän päivän äänestyksessä päätöslauselmaesityksen Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta. Kokonaisvaltainen toimintamalli, johon sisältyy EU:n tason strategioiden luominen makroalueita varten, on paras esimerkki alueellisesta yhteistyöstä, on hyvä tapa lisätä aluepolitiikan tehokkuutta, ja sitä olisi tuettava ja kehitettävä. Viime vuoden puolivälissä hyväksytty Itämeri-strategia tarjoaa mallin EU:n politiikan koordinointia ja makroalueiden rahoitusta varten. Makroalueet ovat tiettyjen kriteerien perusteella määriteltyjä geopoliittisia alueellisia yksiköitä.

Laajalle Tonavan alueelle, johon kuuluu 14 Euroopan maata ja 115 miljoonaa ihmistä sekä EU:sta että sen ulkopuolelta, oli laadittava yksi yhteinen talous-, ympäristö-, yhteiskunta- ja kulttuurinäkökohdat käsittävä suunnitelma. Edellä mainitut näkökohdat muodostavat myös strategian neljä pilaria.

Päätöslauselmassa kehotetaan Euroopan komissiota valmistelemaan vertailukelpoisiin osoittimiin perustuvat hankearviointivälineet ja -kriteerit Tonavan alueen strategian toteuttamisesta tehtävää puolivälin arviota silmällä pitäen, samoin kuin Itämeri-strategiaa koskevan kertomuksen yhteydessä. Parlamentti on myös sitouttanut komission analysoimaan Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian toteuttamisesta saatuja ensimmäisiä tuloksia ja kokemuksia, jotka yhdessä EU:n Itämeri-strategiasta saatujen kokemusten kanssa auttavat kartoittamaan makroaluestrategioiden nykyisissä toimintapuitteissa mahdollisia rahoituslähteitä ja -menetelmiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Olen henkilökohtaisesti päättänyt äänestää tämän strategian täytäntöönpanoa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta harkittuani lukemattomia sitä koskevia näkökohtia. Erityisesti pidän tärkeänä sitä, että Tonavan alue, joka käsittää 14 Euroopan maata ja noin 115 miljoonaa ihmistä, on alue, jolla voidaan tehostaa EU:n sellaisten toimintapolitiikkojen yhteisvaikutuksia kuin yhteenkuuluvuus, liikenne, talous, energia, ympäristönsuojelu, kulttuuri, koulutus, maatalous, kalastus, laajentuminen ja naapuruuspolitiikka. Mielestäni strategiaan pitäisi sen takia yhdistää taloudellisia, ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja kulttuurisia osatekijöitä, sillä Tonavan kaltainen makroalue voi lisätä merkittävästi koko Euroopan unionin vaurautta edistämällä työllisyyttä ja yhtenäistä kehitystä. Tästä syystä katson, että strategian yhdentävä ja yhtenäistävä luonne ilmaisee kaikkien EU:n jäsenvaltioiden vakaumuksen, että strategia voi merkittävällä tavalla edistää Euroopan aiempien jakolinjojen ylittämistä sekä Euroopan kokonaismenestystä ja toiminnan tehostamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Eurooppa-neuvosto pyysi vuonna 2009 komissiota laatimaan Tonavan aluetta koskevan Euroopan unionin (EU) strategian ottamalla huomioon, että Tonavan alueeseen kuuluu 14 Euroopan maata ja 115 miljoonaa ihmistä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella: Saksa, Itävalta, Slovakia, Tšekki, Slovenia, Unkari, Romania, Bulgaria, Kroatia, Serbia, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Moldova sekä Ukraina. Siitä syystä se on alue, jolla EU:n eri toimintapolitiikkojen välisiä yhteisvaikutuksia voidaan kehittää. En voi muuta kuin suhtautua myönteisesti siihen, että Euroopan komissio on hyväksynyt Tonavan aluetta koskevan strategian, ja tukea siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa, joka perustuu neljään pilariin: Tonavan alueen yhteen liittäminen, ympäristön suojelu, vaurauden luominen ja Tonavan alueen vahvistaminen. Strategia vastaa tarpeeseen lisätä liikkuvuutta, tehostaa energiahuoltoa, ympäristönsuojelua, sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä kulttuurivaihtoa ja lisätä turvallisuutta ja kehittää pelastuspalvelua Tonavan alueella. Toivon, että Eurooppa-neuvosto hyväksyy Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian ja että sen soveltamisessa edistytään mahdollisimman nopeasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Tonava on tämän makroalueellisen rakenteen selkäranka. Rakenteeseen kuuluu osavaltioita (Länder), alueita ja jäsenvaltioita sekä maita, jotka eivät vielä tai eivät lainkaan kuulu EU:hun. Kaikkien tavoitteena on yhteinen vauraus. Tonava ei ole enää sininen, kuten Straussin valssin nimessä, ja ympäristönsuojeluhankkeiden määrä arvioidaankin noin yhdeksäksi miljardiksi euroksi. Kaikki Tonavan vesistöön kohdistuvat investoinnit on tehtävä älykkäisiin järjestelmiin, jotka perustuvat tieteen ja tekniikan viimeisimpään kehityksen siten, että ympäristönsuojelu on jo järjestelmän suunnitteluvaiheessa otettu huomioon (green knowledge intelligent systems).

Investoinnit merkitsevät uusia mahdollisuuksia kestävään talouskasvuun ja elämänlaadun parantamiseen. Samalla kehitetään luonnon-/ympäristövaroja ja edistetään EU:n ympäristöpolitiikkaa esimerkiksi luomalla ympäristötekijöiden hallinta- ja ohjausjärjestelmä, poistamalla haitalliset ympäristövaikutukset luonnonkatastrofien yhteydessä, suojelemalla luonnon monimuotoisuutta sekä säilyttämällä ja laajentamalla metsäalueita, puistoja ja vihreitä vyöhykkeitä kaupunkialueilla. Paikallisviranomaisten ja kansalaisten antama tuki on äärimmäisen hyödyllistä ja on merkki siitä, että sisäinen vuoropuhelu toimii ja on tehokasta joka tasolla. Vain siten Tonavan aluetta koskeva strategia on Euroopan kansalaisten strategia.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Tällä päätöslauselmalla Euroopan parlamentti: 1. pitää myönteisenä, että komissio on laatinut Tonavan aluetta koskevan strategian, ja kannattaa siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa, jossa keskitytään neljään pilariin (Tonavan alueen yhteyksien parantaminen, ympäristönsuojelu, hyvinvoinnin luominen ja Tonavan alueen vahvistaminen) ja reagoidaan tarpeeseen lisätä liikkuvuutta, tehostaa energiahuoltoa, ympäristönsuojelua, sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä kulttuurivaihtoa ja lisätä turvallisuutta ja kehittää pelastuspalvelua Tonavan alueella, 2. muistuttaa pyytäneensä tätä strategiaa vuodesta 2008 ja kehottaa neuvoston puheenjohtajavaltiota Unkaria ja Eurooppa-neuvostoa hyväksymään Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokoukseen mennessä ja aloittamaan sen täytäntöönpanon mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska Tonavan alue, johon kuuluu 14 Euroopan maata ja 115 miljoonaa ihmistä, ansaitsee yhteisen, kollektiivisen suunnitelman, jonka tavoitteena on edistää aluetta taloudellisesti ja kulttuurisesti, jotta sen taiteen ja ympäristön vertaansa vailla oleva kauneus voidaan säilyttää. Jäsenvaltioiden olisi nyt hyödynnettävä vuosien 2007–2013 rakennerahastoja, jotta strategialle voidaan varmistaa mahdollisimman suuri tuki. Erityisesti olisi sitouduttava työpaikkojen luomiseen varsinkin alueilla, jotka ovat eniten kärsineet talouskriisistä. Jos Tonavan strategiaa tuetaan voimakkaalla poliittisella sitoumuksella, se voi myötävaikuttaa huomattavasti Euroopan menneiden jakolinjojen ylittämiseen ja sitä kautta eurooppalaisten todelliseen yhdentymiseen. Onnistuessaan suunnitelmalla on myönteisiä vaikutuksia paljon laajemmalla maantieteellisellä alueella, mikä korostaa alueen strategista asemaa Euroopan porttina Länsi-Balkanille.

 
  
MPphoto
 
 

  Csanád Szegedi (NI), kirjallinen. (RO) Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia on Euroopan unionin hanke, johon myös jokeen rajautuvia kolmansia maita kutsutaan osallistumaan tavoitteena kehittää Tonavan alueen valtavaa taloudellista potentiaalia. Tonavajoki yhdistää kymmenen Euroopan valtiota, joista kuusi on Euroopan unionin jäsenvaltioita. Kaikkia näitä maita kannustetaan tekemään yhteistyötä eri aloilla, muun muassa jokiliikenteen, sosiaalisen suojelun ja kehityksen, kestävän taloudellisen kehityksen, liikenteen ja energian infrastruktuurien, ympäristönsuojelun, matkailun, kulttuurin ja koulutuksen aloilla. Lisäksi strategiassa hahmotellaan yhteisiä vastauksia erilaisiin haasteisiin, kuten elämänlaadun parantamiseen, kilpailukyvyn ja Tonavan alueen paikallisen houkuttavuuden lisäämiseen sekä investointien houkutteluun strategisille alueille. Katson, että koordinointia on parannettava paikallis- ja alueviranomaisten sekä Tonavan alueella liiketoimintaa harjoittavien organisaatioiden välillä, jotta varmistetaan työpaikkojen syntyminen ja työllisyys alueella. Kannatan myös Tonavan alueen taloudellista ja sosiaalista kehittämistä yhteisön ensisijaisena alueena ja alueellisen yhdentymisen syventämistä, mikä antaisi lisää liikevoimaa aiempaa laajemmalle Euroopan talousalueelle. Tuen strategian täytäntöönpanoa, sillä Tonavan alueella on Euroopassa merkittävää sosiaalis-taloudellista potentiaalia.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Tonavan alue käsittää 14 Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiota ja yhteensä 115 miljoonaa ihmistä. Se on hyvin epäyhtenäinen alue, jolla on paljon liikkuvuutta ja korkea liitettävyyden taso. Tämä osoittaa, että alue sopii eri toimintapolitiikkojen välisten yhteisvaikutusten vahvistamiseen, kuten koheesio-, liikenne-, talous-, energia-, ympäristö- ja jopa laajentumis- ja naapuruuspolitiikkojen.

Se on rikas alue, jolla on vahvoja taloudellisia valmiuksia, mutta se tarvitsee koordinoituja toimia voidakseen kehittyä koossapitävällä, yhtenäisellä ja kestävällä tavalla. Yhtenäinen ja koordinoitu strategia, johon kuuluu jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välistä yhteistyötä, vaikuttaa sopivalta tavalta saavuttaa alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoite. Sen saavuttamiseksi on mielestäni olennaisen tärkeää saada kaikki institutionaaliset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat, erityisesti paikalliset ja alueelliset yksiköt, osallistumaan strategian toteuttamiseen.

Strategian täytäntöönpanoon on kuuluttava myös rakennerahastojen tehokas käyttö ja ennen kaikkea mahdollisuus ottaa käyttämättömät rahoitusvarat makroalueellisten hankkeiden käyttöön.

Äänestän tämän Tonavaa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, ja toivon, että vastaavanlaisia strategioita kehitetään muille Euroopan makroalueille.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0111/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän päätöslauselmaehdotuksen puolesta, koska se koskee liiketoimintaa sääntelevän lainsäädännön vakauteen liittyviä kysymyksiä, Mihail Hodorkovskin ja Platon Lebedevin tapauksia, tapaa, jolla Venäjän viranomaiset torjuvat terrorismia erityisesti Pohjois-Kaukasuksella sekä ihmisoikeustilannetta. Tämä päätöslauselma on merkittävä, koska se korostaa nykyaikaistamista koskevaa kumppanuutta. Äänestän siis tämän päätöslauselman puolesta siksi, että uskon, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen on oltava osa venäläisen yhteiskunnan nykyaikaistamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska kannatan sitä, että noudattamalla täysin ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta Venäjän federaatio parantaa kuvaansa ja uskottavuuttaan maailmalla, erityisesti suhteissaan Euroopan unioniin. On tärkeää, että Venäjän federaatio noudattaa tekemiään kansainvälisiä sitoumuksia, ei vähiten niitä, jotka se on tehnyt Euroopan neuvoston kanssa ja joissa se sitoutuu noudattamaan täysin eurooppalaisia demokratian, ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Vaikka jaan huolen, jonka kollegani ovat ilmaisseet, en silti voi olla panematta merkille sitä valtavaa edistystä, joka Venäjällä on jo tapahtunut kohti demokratiaa ja oikeusvaltiota. Kukaan puolueeton tarkkailija ei voi olla myöntämättä, että ihmisoikeuksien ja yksilönvapauksien kunnioitus on parantunut huomattavasti nykyisessä Venäjän valtiossa verrattuna sitä edeltäneeseen Neuvostoliittoon, jonka hallinto järkyttää meitä yhä sitä mukaa, kun saamme siitä lisää tietoa. Kun käsittelemme oikeusvaltioperiaatetta Venäjällä, en kuitenkaan voi olla pahoittelematta ja ankarasti tuomitsematta niitä, jotka vaarantavat sen hyökkäämällä radikaalien terroristisuunnitelmien mukaisesti viattomien ihmisten kimppuun vammauttaen ja tappaen heitä. Ilmaisen siis vilpittömimmät surunvalitteluni uhreille. Toivon, että Venäjä ottaa edelleen etäisyyttä brutaaliin neuvostomenneisyyteensä, lähentyy edelleen Euroopan unionia kansalaistensa oikeuksien, vapauksien ja takuiden noudattamisessa ja ottaa kantaakseen roolinsa sinä eurooppalaisena suurvaltana, josta Pietari Suuri unelmoi.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Venäjä on tärkeä kumppani Euroopan unionille, ja sen tulisi osaltaan edistää kestävää, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaa yhteistyötä. Siksi on tärkeää, ettei siihen, puolustavatko Venäjän viranomaiset oikeusvaltiota, kohdistu epäilyjä. Siksi Venäjän oikeuslaitoksen ja lainkäytöstä vastaavien laitosten on hoidettava velvollisuuksiaan tehokkaalla, puolueettomalla ja riippumattomalla tavalla.

Tuomitsen Domodedovon lentoasemalle tehdyn hyökkäyksen ja esitän surunvalitteluni uhrien perheille. Haluaisin korostaa, että on välttämätöntä, että Venäjän viranomaiset vastaavat tähän hyökkäykseen laillisin ja maltillisin keinoin ja että ne antavat Venäjän oikeuslaitoksen toimia vapaasti ja pyrkiä riippumattomasti tuomitsemaan ne, jotka ovat vastuussa hyökkäyksestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sandra Kalniete (PPE) , kirjallinen. – (LV) Tällä päätöslauselmaesityksellä jäsenet haluavat kiinnittää huomiota huolestuttaviin tapahtumiin Venäjällä, joka on Euroopan neuvoston jäsenenä sitoutunut noudattamaan täysin eurooppalaisia demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteita. Tosiasiassa näitä periaatteita ei huomioida tai niitä vastaan rikotaan räikeästi. Silmiinpistävä esimerkki tästä on Jukos-yhtiön entisten omistajien, Mihail Hodorkovskin ja Platon Lebedevin, oikeudenkäynti. Tapaus on vajonnut farssin asteelle, eikä siitä välity vaikutelmaa, että Venäjällä olisi sama laki ja sama oikeudellinen järjestelmä kaikille. Samalla, kun Venäjän pääministerin Vladimir Putinin vastustajien tuomitsemiseksi ponnistellaan, mitään ei tehdä Anna Politkovskajan ja muiden surmattujen toimittajien murhien selvittämiseksi. Toisin ajattelevien kokoontumisvapautta Venäjällä rajoitetaan, ja kiellon rikkomisesta saattaa seurata vankeutta. Kaikki tämä on täysin tuomittavaa.

Haluamme Venäjän olevan demokraattinen, taloudeltaan kehittynyt ja vakaa maa, joka voi olla naapurivaltioilleen, Euroopan unionille ja NATO-maille luotettava kumppani. Valitettavasti Venäjän johtavat poliitikot harjoittavat täysin toisenlaista politiikkaa, mikä loitontaa Venäjää aina vain enemmän muista demokratioista. Jos Venäjä haluaa liittyä jäseneksi Maailman kauppajärjestöön WTO:hon, sen johtavien poliitikkojen on muutettava merkittävästi asennettaan demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Arturs Krišjānis Kariņš (PPE), kirjallinen. (LV) Tuin Euroopan parlamentin päätöslauselmaehdotusta, joka koskee oikeusvaltiota Venäjällä ja jossa kiinnitetään huomiota ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien rikkomuksiin sekä demokratian kehitystä Venäjällä koskevaan uhkaan. Olen ilahtunut siitä, että parlamentti hyväksyessään tämän päätöslauselman periaatteessa tunnustaa, ettei oikeusvaltiota ja demokratiaa ole Venäjällä olemassa. Haluaisin kuitenkin korostaa, että Euroopan unionin Venäjän-politiikka voi menestyä vain, jos jäsenvaltiot noudattavat yhteistä ulkopolitiikkaa. Viimeaikaiset tapahtumat, kun Ranska teki sopimuksen Mistral-luokan sota-alusten myymisestä Venäjälle, todistavat siitä, että Euroopan yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pelkkää fiktiota. Ranskan edut olivat tärkeämpiä kuin yhteinen ulkopolitiikka. Sopimus tehtiin Baltian maiden vastalauseista huolimatta ja välittämättä venäläisten kenraalien kommenteista, jotka koskivat näiden alusten potentiaalia, jota sodasta Georgian kanssa puuttui. Tällaiset liiketoimet nakertavat Euroopan valtioiden välistä luottamusta ja todistavat Venäjän hajota ja hallitse -politiikan menestyksestä. Euroopan unioni voi edistää oikeusvaltiota Venäjällä vain, jos jäsenvaltiot asettavat kaikkien Euroopan valtioiden yhteiset edut omien yksilöllisten etujensa edelle.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa tuomitaan se, että Venäjällä riippumattomat journalistit, kansalaisaktivistit, juristit ja ihmisoikeuksien puolustajat ovat usein joutuneet uhkailujen ja väkivallan uhreiksi; lisäksi siinä tuomitaan se, että ääriliikkeiden vastainen lainsäädäntö ja uudet Venäjän federaation turvallisuuspalvelusta annetun lain määräykset ovat epäselviä ja niitä käytetään niin ollen usein kansalaisjärjestöjen, uskonnollisten vähemmistöjen ja tiedotusvälineiden häirintään.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen.(CS) Olen lukenut läpi oikeusvaltiota Venäjällä koskevan päätöslauselmaehdotuksen. Minulla on kolme lyhyttä kommenttia. Ensinnäkin olen sitä mieltä, että on oikein, että Euroopan parlamentti on hyödyntänyt jokaisen mahdollisuuden ottaakseen esiin ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion laatua koskevia kysymyksiä. Meidän tulisi tehdä näin useamminkin ja nykyistä useampien maiden kanssa. Toinen kommenttini koskee muotoilua. Meidän huomautustemme on oltava asiallisia. Se merkitsee sitä, ettemme vain saarnaa toisille holhoavasti, vaan tarjoamme myös apuamme. Suoraan sanoen en ymmärrä, miten Jukosin oligarkkioikeudenkäynnin arvostelijat voivat olla niin varmoja siitä, että oikeusprosessiin kohdistuu poliittista painostusta. Tuomiota vastaan hyökkääminen ja veronkierrosta ja muista rikoksista esitetyn näytön huomiotta jättäminen on toki eräs poliittisen painostuksen muoto. Miksi arvostelijat automaattisesti olettavat, että todisteita on väärennetty? Minulla on lukuisia muita, samankaltaisia esimerkkejä. Venäjällä on oikeusvaltioperiaatteen osalta kaksi keskeistä ongelmaa. Ensimmäinen on se, että maassa on käynnissä lainsäädännön ja oikeuskulttuurin muutos. Se vaatii aikaa, eikä se tapahdu pelkästään Kremlin hyvällä tahdolla. Toinen ongelma on turvallisuustilanteen epävakaus ja joidenkin neuvonantajien hyviä aikeita koskevan luottamuksen puute. Miten Euroopan unioni aikoo auttaa Venäjää terrorismin vastaisessa taistelussa ja sellaisten terrorismista epäiltyjen luovuttamisessa, jotka ovat löytäneet itselleen turvapaikan EU-maista? Miten EU aikoo toimia muiden kuin omien kansalaisten poliittisten oikeuksien loukkauksia vastaan EU-valtioissa? Pelkkä neuvojen tarjoaminen ei riitä: meidän on tarjottava myös apua.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Olen vakuuttunut, että Venäjä on jatkossakin yksi Euroopan unionin tärkeimmistä kumppaneista maailman turvallisuuden ja vakauden ylläpitäjänä, ja että EU:n ja Venäjän yhteistyötä on siksi tehostettava. Meidän on entistä lujemmin sitouduttava tekemään työtä Venäjän kanssa vastataksemme yhteisiin haasteisiin keskeisillä aloilla, kuten terrorismin torjunnassa, energiapolitiikassa ja maailman talouden hallinnassa. EU:n ja Venäjän on tiivistettävä neuvotteluja, jotka koskevat uutta kattavaa ja sitovaa kumppanuus- ja yhteistyösopimusta, joka kattaa demokratian, oikeusvaltion periaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien noudattamisen. Venäjän hallituksen kanssa on välttämätöntä kehittää yhteisiä hankkeita, joilla pyritään parantamaan maailman turvallisuutta ja vakautta, erityisesti yhteisten naapurimaiden osalta, jotta Vuoristo-Karabahin, Transnistrian ja Georgian konfliktit saadaan rauhanomaisesti ratkaistua kansainvälisen lain mukaisella tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen.(FR) Oikeusvaltio on todellakin uhattuna Venäjällä. Marie Mendrasia vapaasti lainaten voisi sanoa, että joudumme todistamaan, miten yritykset kuroa historia kiinni tehdään tyhjiksi. Jeltsinin ajoista lähtien olemme joutuneet seuraamaan politiikkaa, jolle on ominaista kaikkien julkisten instituutioiden heikentäminen. Asiat voivat näyttää päällisin puolin laillisilta, mutta lain kunnioittaminen tukahtuu liian monien sääntöjen ja määräysten alle. Hodorkovskin ja Lebedevin oikeudenkäynnit ovat tästä tyypillinen esimerkki: laillinen julkisivu säilyy, mutta itse lakia käytetään muuhun kuin sen pääasialliseen käyttötarkoitukseen. Talouskasvu ei mahdollista oikeusvaltiota. Talous talouden vuoksi johtaa väärinkäytöksiin, riistoon ja yksipuolisiin intresseihin. Vaurauden on edistettävä vapautta, kannustettava kollektiivista edistystä ja annettava kaikille yksilöille mahdollisuus kukoistaa. Markkinatalous ei voi olla hyvä asia ilman oikeudenmukaista valtiota, millä tarkoitan valtiota, joka ottaa täyden vastuun tavanomaisista tehtävistään oikeudenmukaisella ja reilulla tavalla: valtiota, joka pystyy takaamaan, että sen kansalaisilla on yhdenmukaiset mahdollisuudet kaikkiin perusoikeuksiin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon, oikeussuojaan, kulttuuriin, hallintoon ja keskeisten perustarpeiden tyydyttämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Venäjää koskevassa yhteisessä päätöslauselmaesityksessä käsitellään eräitä tärkeitä asioita, jotka ovat olennaisen tärkeitä mille tahansa demokratialle: riippumattomat tuomioistuimet, nopeat ja oikeudenmukaiset oikeudenkäynnit ja tehokas syytteeseen asettaminen rikollisista teoista. Tältä osin kannatan tekstiä, kun siinä puhutaan tarpeesta korjata olemassa olevia puutteita Venäjän lainsäädäntö- ja tuomioistuinjärjestelmässä. Domodedovon lentoaseman terrori-iskujen tuomitseminen on myös tärkeää, ja se osoittaa EU:n solidaarisuutta tälle tärkeälle kumppanivaltiolle. Äänensävy, jota tiettyjen vielä vireillä olevien oikeudenkäyntien (esimerkiksi Hodorkovskin tapauksen) osalta on käytetty, on kuitenkin väärä ja epädiplomaattinen. Jos puhumme poliittisista vaikuttimista oikeudenkäynneissä tai vakavista oikeuslaitokseen liittyvistä kysymyksistä, käytämme Venäjän pääministerin poliittisten vastustajien kieltä. Tämä käy ilmeiseksi, kun vaaditaan ratkaisujen ”riippumatonta tuomioistuinvalvontaa”.

Perustumatta mihinkään tietoon tai ennakkoselvityksiin näin annetaan ymmärtää, että Venäjän oikeuslaitos ei kokonaisuudessaan ole riippumaton ja että se antaa ”vääriä” ratkaisuja. Tällainen ulkopuolelta tuleva tuomitseminen ilman todellisten faktojen tuntemista ei ole tarkoituksenmukaista, ja se on sitä paitsi puuttumista valtion sisäisiin asioihin. Tästä syystä pidättäydyin äänestämästä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Kun otetaan huomioon Euroopan unionin ja Venäjän välillä käydyt keskustelut ihmisoikeuksista ja kun EU on yhä sitoutunut lujittamaan ja edelleen kehittämään EU:n ja Venäjän välisiä suhteita, demokraattisia periaatteita ja perusoikeuksia kunnioittaen, uskon, että Venäjä on jatkossakin tärkeä kumppani EU:lle ja maiden välinen yhteistyö kehittyy yhä edelleen. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska uskon, että neuvottelujen tehostaminen ja uudet kumppanuussopimukset Venäjän kanssa vahvistavat jäsenvaltioiden laajaa yksimielisyyttä demokratian ja oikeuslaitoksen asianmukaisen toiminnan puolesta. Haluaisin myös korostaa sitä, että ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen täysi noudattaminen parantaisi Venäjän imagoa ja uskottavuutta maailmanlaajuisesti, erityisesti sen suhteessa Euroopan unioniin, strategisen kumppanuuden ansiosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Demokratian, ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen on olennaisen tärkeää kaikille Euroopan kansoille. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten kunnioittamisen on oltava olennaisen tärkeää hyvälle naapuruudelle ja edelleen jatkuvalle lähentymiselle. Olen samaa mieltä tämän päätöslauselmaehdotuksen vaatimuksesta, jonka mukaan Venäjän on ryhdyttävä toimiin oikaistakseen yksittäistapauksissa tapahtuneet rikkomukset muun muassa takaamalla tehokas tutkinta ja saattamalla rikoksentekijät vastuuseen sekä ottamalla käyttöön yleisiä keinoja, joilla voidaan panna täytäntöön tuomioita, joihin liittyy poliittisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia, joilla ihmisoikeusrikkomusten toistuminen voitaisiin estää. Haluaisin, että neuvosto ja komissio tarjoaisivat Venäjälle konkreettista apua ja asiantuntemusta niin, että oikeusjärjestelmän ja lainkäytöstä vastaavien viranomaisten riippumattomuutta voitaisiin lisätä ja näin parantaa maan oikeusjärjestelmän kykyä vastustaa poliittista ja taloudellista painostusta. Erityisesti toivoisin, että luotaisiin oikeusapuohjelma, joka osaltaan tukisi virallisten syyttäjien ja tuomarikunnan koulutusta, ei vähiten ihmisoikeusasioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Tällä päätöslauselmalla Euroopan parlamentti: 1. vahvistaa uskovansa, että Venäjä on jatkossakin Euroopan unionille tärkeä kumppani demokratian ja oikeusvaltion periaatteille perustuvan kestävän yhteistyön rakentamisessa; 2. tuomitsee jyrkästi Moskovan Domodedovon lentoasemalle tehdyn terroristi-iskun ja ilmaisee surunvalittelunsa uhrien perheille sekä solidaarisuutensa iskussa haavoittuneille; korostaa, että on välttämätöntä, että Venäjän viranomaiset vastaavat hyökkäykseen laillisella ja maltillisella tavalla ja antavat Venäjän oikeuslaitoksen toimia vapaasti ja riippumattomasti asettaakseen syytteeseen ja tuomitakseen iskuun syylliset tahot; 3. ilmaisee huolensa raporteista, jotka koskevat poliittisia vaikuttimia oikeudenkäynneissä, epäoikeudenmukaisia menettelyjä ja vakavien rikosten, kuten tappojen, häirinnän ja muiden väkivaltaisten tekojen tutkimatta jättämistä; kehottaa Venäjän oikeus- ja lainkäyttöviranomaisia hoitamaan velvollisuutensa tehokkaasti, puolueettomasti ja riippumattomasti tuodakseen rikoksentekijät oikeuden eteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin tämän päätöslauselmaehdotuksen puolesta, koska uskon, että se voi vahvistaa olemassa olevaa kumppanuus- ja yhteistyösopimusta Venäjän kanssa. Kahdeksankymmentä prosenttia Venäjän ulkomaisista investoinneista tulee Euroopasta, joten kumppanuuden vahvistuminen auttaisi Eurooppaa toteuttamaan kilpailukykyisempää politiikkaa kaikilla toiminnan aloilla. Energian osalta yli 45 prosenttia kaasustamme ja 29,9 prosenttia öljystämme tuodaan Venäjältä: ilman sitä keittiöt ja lämmitysjärjestelmät lakkaisivat toimimasta puolessa Euroopan kodeista. Kun otetaan huomioon yhteiset intressimme talouden, energian ja turvallisuuden aloilla, uusi kumppanuussopimus Kremlin kanssa takaisi Euroopan taloudelle suurempaa vakautta viimeaikaisen rahoituskriisin jälkeen. Lisäksi päätöslauselmassa Venäjää kannustetaan Euroopan neuvoston jäsenenä sitoutumaan noudattamaan täysin eurooppalaisia demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteita. Yhteisen, johdonmukaisen politiikan hyväksyminen ihmisoikeuksien edistämiseksi olisi askel eteenpäin ihmisoikeuksien vahvistamiseksi koko maailmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) On kummallista, miten Euroopan parlamentti on Venäjän suhteen vajonnut joko suopeuteen tai sitten siihen, mitä kutsun ”venäläisvastaisuudeksi” ja minkä vaikuttimena oli aiemmin neuvostovastaisuus ja siis pesunkestävä kommunisminvastaisuus. On aika tajuta, että Berliinin muuri murtui yli 20 vuotta sitten ja ettei nykyisellä hallinnolla ole enää mitään siteitä edeltäjiinsä. Kaikesta huolimatta kyseessä on hallinto, jolla ei ole mitään tekemistä oikeusvaltion kanssa ja joka jatkuvasti pitää pilkkanaan keskeisimpiäkin ihmisoikeuksia. Mielestäni ei ole mitään syytä, miksi Venäjää pitäisi kohdella eri tavoin kuin muita maailman valtioita.

Vähintäänkin Venäjän ilmaisunvapauden vastaiset hyökkäykset ja oikeuslaitoksen heikko hallinto on tuomittava.

Tämä päätöslauselma on liian suopea Venäjän hallitusta, etenkin Dmitri Medvedeviä kohtaan. Siksi päätin pidättäytyä äänestyksestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. (SK) Tuin päätöslauselmaehdotusta, joka koski oikeusvaltiota Venäjällä, vaikka uskon, ettei tämä ole viimeinen tällainen päätöslauselma, josta Euroopan parlamentti keskustelee ja äänestää Venäjän osalta. Se kuitenkin herättää minussa toivoa, että parlamentti on löytänyt poliittisen tahdon kohdistaa moitteita maalle, josta Eurooppa on laajalti riippuvainen raaka-aineiden toimittamisen osalta. Euroopan ja Venäjän on määrä tehdä yhteistyötä toistensa kanssa, ei pelkästään valmistavan teollisuuden alalla. Olemme saman sivilisaation kaksi puolta: historiamme ovat kaksi tulkintaa samasta arvojärjestelmästä. Jos tämän kulttuurin on määrä pysyä elossa, näiden kahden yhteisiä arvoja koskevan näkemyksen on lähennyttävä toisiaan. Olisin tyytyväinen, jos Venäjä ymmärtäisi kriittisen päätöslauselmamme pyrkimyksenä saavuttaa yhteinen perusta ja varoituksena siitä, että osa valtion viranomaisten toimista ja menettelytavoista on räikeässä ristiriidassa tämän arvopohjan kanssa.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0128/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän päätöslauselmaesityksen, jonka päätavoitteena on sovittaa yhteen Maailmanpankin energiaan liittyvät investoinnit ja kehitysyhteistyön tavoitteet, puolesta. Olen samaa mieltä siitä, että energiastrategiassa on tarkasteltava siirtymistä ympäristön kannalta kestävän energian kehittämiseen ja helpotettava sitä ja että Maailmanpankin olisi pyrittävä sellaiseen yksityissektorin kehitykseen, joka hyödyttää mahdollisimman paljon köyhiä ja hillitsee samalla ilmastonmuutosta. Minusta on valitettavaa, että fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä luototus on edelleen hallitsevana, vaikka strategisena tavoitteena onkin asteittain lopettaa tällaisten hankkeiden rahoitus. Panen myös huolestuneena merkille, että suurinta osaa rahoituksen välittäjien kautta myönnettävästä monenkeskisestä rahoituksesta valvotaan hyvin vähän: näissä olisi selkeästi noudatettava kehitysyhteistyön tavoitteita. Kehotan Maailmanpankkia suuntaamaan uudelleen nykyistä strategiaansa laajamittaisesta vientiin suuntautuvasta energiamallista pienimuotoisiin hajautettuihin energiahankkeisiin, jotka soveltuvat usein paremmin maaseutualueiden perustarpeisiin. Lopuksi ilmoitan olevani täysin samaa mieltä tarpeesta, että Maailmanpankki ennen rahoituksen myöntämistä erittelee selkeästi ja ilmoittaa julkisesti, miten hanke hyödyttää kehitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska energiastrategiassa on erityisesti tarkasteltava sitä, miten energian saatavuus voi auttaa ihmisiä nousemaan köyhyydestä ja helpottaa samalla siirtymistä kohti ympäristön kannalta kestävän energian kehittämistä. Maailmanpankin on pyrittävä sellaiseen yksityissektorin kehitykseen, joka hyödyttää mahdollisimman paljon köyhiä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Ympäristönsuojelulliset ja sosiaaliset tekijät on otettava huomioon sekä kansallisesti että paikallisyhteisöjen tasolla, kun tehdään energiavaihtoehtojen kustannushyötyanalyysiä. On pantava merkille, että fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä luototus on edelleen hallitsevana Maailmanpankin koko energiarahoituksessa, vaikka pankki onkin viime aikoina lisännyt lainanantoaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyville hankkeille. Fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä investointeja tehdään myös rahoituksen välittäjien kautta eikä tätä oteta huomioon Maailmanpankin vuosittaisissa energia-alaa koskevissa luvuissa. On myös huolestuttavaa, että Maailmanpankki tekee edelleen huomattavia investointeja hiilivoimaloihin, mikä houkuttelee kehitysmaita kivihiileen perustuvan energian käyttöön tulevina vuosikymmeninä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin Maailmanpankin energiastrategiasta laadittua mietintöä vastaan lähinnä siksi, että Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) esittämä hyvin kielteinen tarkistus hyväksyttiin, ja sillä muutettiin merkittävää seikkaa alkuperäisessä päätöslauselmaesityksessä. Tarkalleen ottaen muutoksella poistetaan päätöslauselmaesityksestä huolenilmaus siitä, että Maailmanpankki sisällyttää ydinenergian "puhtaisiin" energiamuotoihin. Näin ollen päätöslauselmaesityksessä hyväksytään ydinenergian käyttö ratkaisuna hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Näin ollen ydinenergia sekä hyväksytään että sitä myös edistetään päätöslauselmaesityksessä "puhtaana" energiamuotona ilmastonmuutoksen torjumiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Ydinenergia käytön edistäminen on kuitenkin vastoin ydinenergiatonta maailmaa koskevaa vaatimusta, olipa kyse ydinenergian sotilaallisesta tai "rauhanomaisesta" käytöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin Maailmanpankin energiastrategiaa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska katson, että sillä on tuettava siirtymistä sellaiseen energia-alan kehitykseen, joka on ympäristön kannalta kestävää ainakin teollisuusmaissa, ja samalla on edistettävä Euroopan unionin ilmastonmuutosta ja köyhyyden torjuntaa koskevia tavoitteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Päätöslauselmaesityksen mukaan sähkönjakeluverkkojen ulkopuolella elää nykyään noin 1,5 miljardia ihmistä, joista neljä viidesosaa on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, useimmiten niiden maaseutualueilla, ja lähes 2,4 miljardia ihmistä käyttää edelleen perinteisiä biomassapolttoaineita ruuanlaittoon ja lämmitykseen, mikä on luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Juuri tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että Maailmanpankki omaksuu energiahankkeiden rahoituksessa uuden strategian, jonka mukaan tehokas ja kohtuuhintainen puhtaan energian tarjonta edistää köyhyyden poistamista ja talouskasvua. Tässä yhteydessä parlamentti kehottaa Maailmanpankkia energiastrategiaa finalisoidessaan keskittymään puhtaisiin energiahankkeisiin ja sitoutumaan erityisesti uusiutuvaan energiaan keinona edistää heikosti kehittyneiden alueiden kestävää kehitystä, koska se on aiemmin sitoutunut osoittamaan puolet energiainvestoinneistaan vähähiiliseen kehitykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys koskee Maailmanpankin energiastrategiaa kehitysmaille. Ymmärrämme asian merkityksen, kun otamme huomioon, että 1,5 miljardilla ihmisellä ei ole saatavilla sähköä, joka on kaikille kansalaisille kuuluva perusoikeus. Maailmanpankin viimeistellessä uutta energiastrategiaansa uusi, yksityiskohtaisempi lähestymistapa on yhä olennaisempi. Tosiasiassa ja huolimatta siitä, että asiasta on keskusteltu yli 20 vuotta sitten, tulokset eivät todellakaan ole tyydyttäviä.

Olemme edelleen liian riippuvaisia fossiilisista polttoaineista sen sijaan, että tutkisimme vaihtoehtoisia energialähteitä. Me nopeutamme ilmastonmuutosta ja vahingoitamme äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä. Uskon tämän vuoksi, että Maailmanpankin on tarkistettava fossiilisista polttoaineista saatavan energian käyttöä koskevaa politiikkaansa – tekemällä alalle annettavasta tuesta entistä avoimempaa – ja rohkaistava vihreän energia käyttöön, ei pelkästään ilmakehän saastumisen vähentämiseksi vaan ennen kaikkea kehitysmaiden ulkopuolisista energialähteistä riippuvuuden vähentämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta, jossa ilmaistaan tyytyväisyys Maailmanpankin energiastrategiaan ja muistutetaan, että siinä on erityisesti tarkasteltava sitä, kuinka energian saatavuus voi nostaa ihmisiä köyhyydestä samalla kun helpotetaan siirtymistä ympäristölle ystävälliseen energian kehitykseen. Siinä kehotetaan Maailmanpankkia pyrkimään sellaiseen yksityissektorin kehitykseen, joka hyödyttää mahdollisimman paljon köyhiä ja hillitsee ilmastonmuutosta ja painotetaan, että ympäristönsuojelulliset ja sosiaaliset tekijät on otettava huomioon sekä kansallisesti että paikallisyhteisöjen tasolla, kun tehdään energiavaihtoehtojen kustannushyötyanalyysiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Kukaan ei epäile sitä, etteikö nykyaikaisten energiapalveluiden saatavuus ole ennakkoedellytys köyhyyden poistamiselle ja taloudelliselle kehitykselle tai että tämän saavuttamiseksi energiapalveluiden on oltava luotettavia, kohtuuhintaisia erityisesti köyhille ja tasaisesti jakautuvia kaupunki- ja maaseutualueiden välisen kuilun kuromiseksi umpeen. Vielä 2000-luvulla sähkönjakeluverkkojen ulkopuolella elää nykyään noin 1,5 miljardia ihmistä, joista neljä viidesosaa on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, useimmiten niiden maaseutualueilla, ja lähes 2,4 miljardia ihmistä käyttää edelleen perinteisiä biomassapolttoaineita ruuanlaittoon ja lämmitykseen, mikä aiheuttaa sisäilman pilaantumisesta johtuvia vakavia terveysongelmia ja 1,9 miljoonan ihmisen kuoleman vuosittain sekä ympäristövahinkoja luonnonvarojen kestämättömän käytön johdosta.

Maailmanpankin on tämän vuoksi asetettava etusijalle pienimuotoisen paikallisen energian saanti erityisesti Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Sähkönjakeluverkkojen ulkopuolella elää nykyään maailmassa noin 1,5 miljardia ihmistä, pääasiassa Afrikan ja Itä-Aasian kehitysmaissa. Erityisesti maaseutualueilla voidaan havaita, että väestö hyödyntää tästä syystä perinteisiä biomassapolttoaineita, kuten puuhiiliuuneja. On kuitenkin muistettava, että tämä muodostaa merkittävän terveysriskin. Maailmanpankin, joka on sitoutunut edistämään kestävää energiaa, on vaadittava katsomaan ensisijaisiksi pienimuotoiset alueelliset hankkeet laajamittaisten kaupallisten hankkeiden sijaan. Ensinnäkin tällä mahdollistettaisiin kestävän ja ekologisen energiantuotannon edistäminen ja toiseksi se mahdollistaisi myös alueellisten vaatimusten huomioon ottamisen. Sekä ekologisen että taloudellisen kestävyyden saavuttamiseksi olisi suotavaa asettaa ensisijaisiksi pienet, vaihtoehtoiset, paikalliset energiahankkeet, koska tällä voidaan välttää usein kalliin energian ostaminen. Äänestän tyhjää, koska minusta meidän olisi odotettava Maailmanpankin strategiaa, jota odotetaan julkistettavaksi vuoden puolivälissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin Maailmanpankin energiastrategiasta kehitysmaille laaditun päätöslauselmaesityksen puolesta. Kehitysmaiden energiatarpeet kasvavat, joten on otettava huomioon energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet. Energiapalveluiden on oltava luotettavia ja kohtuuhintaisia erityisesti köyhille ja niiden on jakauduttava tasaisesti, jotta kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä eroja voidaan kaventaa. Kehitysmaiden tarpeet huomioon ottaen Maailmanpankin on monipuolistettava energiavalikoimaa ja lisättävä uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevien aloitteiden rahoitusta. Kannatan ehdotusta, jonka mukaan myönnetyllä rahoituksella on ennen kaikkea edistettävä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian yhdistelmää. Ensisijaisiksi on katsottava pienimuotoiset hajautetut energiahankkeet ja kehitysmaiden väestön energian saatavuuden varmistaminen. Päätöslauselmassa korostetaan, että Maailmanpankin on kiinnitettävä enemmän huomiota biopolttoaineiden elintarvikkeiden saatavuudelle aiheuttamaan uhkaan. Lisäksi rahoituksen välittäjien toimintaa on seurattava ja valvottava tiukemmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Jaan Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksessä Maailmanpankin energiastrategiasta kehitysmaille esitetyt huolet ja kannatan siinä esitettyjä ehdotuksia. Koska nykyaikaisten energiapalveluiden saatavuus on köyhyyden poistamisen ja talouskehityksen edellytys ja oikeus energiaan merkitsee, että energiapalveluiden on oltava luotettavia ja kohtuuhintaisia erityisesti köyhille ja niiden on jakauduttava tasaisesti, jotta kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä eroja voidaan kaventaa, minusta ratkaisevaa on edistää luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa investointipolitiikkaa. Kannatan siis Euroopan parlamentin Maailmanpankille esittämiä suosituksia tällä alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Olemme lopultakin äänestäneet ehdotetun päätöslauselman puolesta, koska tarkistukset 2, 3 ja 4, joilla oli määrä poistaa ilmaisu "vähähiilinen", on hyväksytty.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen.(IT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska nykyaikaisten energiapalveluiden saatavuus on köyhyyden poistamisen ja talouskehityksen edellytys. Oikeus energiaan merkitsee, että energiapalveluiden on oltava luotettavia ja kohtuuhintaisia erityisesti köyhille ja niiden on jakauduttava tasaisesti, jotta kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä eroja voidaan kaventaa. Maailmanpankin energiastrategiassa omaksutaan tämä lähestymistapa, ja siinä on sitouduttava entistä enemmän auttamaan ihmisiä nousemaan köyhyydestä ja helpottamaan samalla siirtymistä kohti ympäristön kannalta kestävän energian kehittämistä. Maailmanpankin on tämän vuoksi pyrittävä sellaiseen yksityissektorin kehitykseen, joka hyödyttää mahdollisimman paljon köyhiä ja hillitsee ilmastonmuutosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. (SV) Äänestin mietinnön puolesta, sillä se on yleisesti ottaen hyvä. En kuitenkaan kannata ajatusta, jonka mukaan ydinenergia olisi puhdas energialähde.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0097/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska tämänhetkisessä kriisissä korostuvat huolet, että nykymekanismit eivät tarjoa mahdollisuutta kriisistä selviytymiseen, sillä johdonmukaisuuden puute viiden ensisijaisen tavoitteen saavuttamisessa, varsinkin työllisyysasteissa, pahentaa tilannetta. Vuotuinen kasvuselvitys ja EU-ohjausjakso ovat ratkaisevan tärkeitä välineitä, mutta niiden ei pitäisi korvata eikä vähentää talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikkojen suuntaviivojen merkitystä. Meidän on toteutettava lukuisia toimenpiteitä, joilla tuodaan näkyviksi taloudellisten toimenpiteiden kokonaisuus, johon sisältyvät euro-obligaatiojärjestelmä, hyvin likvidit obligaatiomarkkinat, entistä matalammat korot sekä eurooppalainen transaktiovero keinottelun estämiseksi. Meidän ei pidä vaarantaa työpaikkojen kehittämistä tai syntymistä, joten ehdotan Euroopan investointipankille ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille vahvempaa asemaa infrastruktuuriin, teknologiaan sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin suunnattavien investointien tukemisessa. Korostan myös, ettei lyhytnäköinen talouden vahvistaminen saa uhata kasvua ja työpaikkoja koskevaa strategiaa: on tarkasteltava huolellisesti sen tavoitteisiin tehtäviä julkisia investointeja.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin Eurooppa 2020 -strategiasta laaditun päätöslauselman puolesta. Euroopan parlamentti esittää vankan käsityksensä siitä, että Eurooppa 2020 -strategian pitäisi auttaa Eurooppaa toipumaan kriisistä entistä vahvempana työpaikkojen luomisen sekä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla, joka perustuu EU:n viiteen yleistavoitteeseen: työllisyyden edistämiseen, innovoinnin, tutkimuksen ja kehityksen edellytysten parantamiseen, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseen, koulutustason parantamiseen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen erityisesti köyhyyttä vähentämällä. Uskon, että Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvät toimet ovat ratkaisevan tärkeitä kaikkien EU:n kansalaisten tulevaisuudennäkymien kannalta, sillä niiden avulla luodaan pysyviä työpaikkoja, pitkän aikavälin taloudellista kasvua ja sosiaalista edistystä, mutta jaan päätöslauselmaesityksessä esitetyn pelon siitä, että Eurooppa 2020 -strategialla ei pystytä lunastamaan siihen sisältyviä lupauksia sen heikon hallintorakenteen vuoksi. On tärkeää panna merkille, että Eurooppa 2020 -strategiassa on kurottava umpeen siinä julistettujen pyrkimysten, saatavilla olevien resurssien ja käytettyjen menetelmien välinen ero, jotta sitä voidaan panna menestyksekkäästi täytäntöön. Eurooppa 2020 -strategiaa on myös uudistettava ja monien sen hankkeiden rahoittamiseen tarvitaan erittäin huomattavia varhaisessa vaiheessa tehtyjä julkisia ja yksityisiä investointeja. Tässä Euroopan komission ja neuvoston panosten on oltava ratkaisevia. Saamalla jäsenvaltioita on kannustettava asettamaan kansallisissa uudistusohjelmissaan etusijalle työttömyyden torjuminen. Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon menestys edellyttää EU ja jäsenvaltioiden yhdistettyjä ponnisteluja.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. (PT) Talous- ja rahoituskriisi, jota parhaillaan käymme läpi, on aiheuttanut Euroopassa merkittäviä työpaikkojen menetyksiä. Eurooppa 2020 -strategian ja eurooppalaisen työllisyysstrategian ensisijainen tavoite on luoda enemmän ja parempia työpaikkoja. Tavoitteena on tehdä Euroopasta älykäs, kestävä ja osallistava talous, samalla kun saadaan aikaan korkea työllisyysaste, tuottavuustaso ja sosiaalinen koheesio. Euroopan on toteutettava yhteisiä toimi nykytilanteesta selviämiseksi.

Tämä päätöslauselmaesitys on askel oikeaan suuntaan, ja siinä kehotetaan komissiota ja neuvostoa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa ottamaan kansalliset parlamentit, työmarkkinaosapuolet sekä alue- ja paikallisviranomaiset mukaan uusien työpaikkojen ja kasvun aikaansaamiseen suunniteltuun politiikkaan. Tämän aikaansaamiseksi yhteisömenetelmää on vahvistettava ja eurooppalainen ohjausjakso on hyväksyttävä ohjausjärjestelmää koskevaan lainsäädäntöpakettiin. Olemme tyytyväisiä pienten ja keskisuurten yritysten merkityksen sekä yhtenäismarkkinoiden aseman korostamiseen työpaikkojen luomisessa. Lopuksi haluamme korostaa uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmalle annettua asemaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän vuoksi äänestän päätöslauselman puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen.(FR) Annoimme tuomiomme EU 2020 -strategiasta ennen maaliskuun Eurooppa-neuvoston kokousta ja sitä, kun jäsenvaltiot esittelivät huhtikuussa kansalliset tavoitteensa. Tällä hetkellä strategia on vain paperistrategia, ja mitä enemmän aikaa kuluu, sitä todennäköisemmin Lissabonin strategian epäonnistuminen toistuu. Tämän vuoksi meidän on toimittava: meidän on sanottava "kyllä" kunnianhimoisille tavoitteille, mutta ei ilman niiden saavuttamisen edellyttämiä talousarviovaroja. Tavoitteiden on vastattava todellisia talousarviositoumuksia, sillä kuinka me muuten saamme aikaan mitään muuta kuin paperistrategian? Olipa sitten kyse seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevista neuvotteluista tai keskustelusta EU:n omista varoista, parlamentin on saatava kantansa kuulluksi sen varmistamiseksi, että EU 2020 -strategian komeita tavoitteita vastaavat asianmukaiset rahoitusvaihtoehdot.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska Euroopan unionin jäsenvaltioita on kannustettava asettamaan kansallisissa uudistusohjelmissaan etusijalle työttömyyden torjuminen ja pitkäaikaisen työmarkkinoilta syrjäytymisen estäminen. Tämän lisäksi tämän yhteydessä olisi toteutettava toimia, joilla taataan uusien ja entistä parempien työpaikkojen luominen sekä laadukkaiden työpaikkojen suuri määrä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Korostan, että jäsenvaltioiden on kiinnitettävä enemmän huomiota lasten köyhyyden torjumiseen asianmukaisin toimenpitein, niin ettei köyhyys ole esteenä lasten henkilökohtaiselle kehitykselle ja että he eivät ole huonommassa asemassa työelämään siirtyessään. Kannatan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden täytäntöönpanoon tähtääviä lippulaiva-aloitteita, kuten "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikkaa", "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmaa", Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan foorumia" ja muita aloitteita. Kannatan ehdotuksia "Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan foorumista", mutta kannustan täsmällisempiin toimiin sosiaalisen ulottuvuuden varmistamiseksi. On myös erittäin tärkeää laatia erityinen ohjelma, jolla pyritään edistämään ihmisarvoista työtä, takaamaan työntekijöiden oikeudet kaikkialla Euroopassa ja parantamaan työoloja, torjumaan eriarvoisuutta, syrjintää ja työssäkäyvien köyhyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − – (PT) Eurooppa 2020 -strategian pitäisi auttaa Eurooppaa toipumaan kriisistä entistä vahvempana ja valmistelemaan Euroopan unionin taloutta seuraavalle vuosikymmenelle. Sillä pyritään edistämään tietoa, innovointia, koulutusta ja digitaalista yhteiskuntaa, tekemään valmistusteollisuudestamme entistä resurssitehokkaamman samalla kun vahvistetaan kilpailukykyä sekä lisäämään työmarkkinoille osallistumisen astetta ja pätevyyden hankkimista samalla kun torjutaan köyhyyttä. Erityisesti haluan korostaa Innovaatiounioni-aloitetta, jossa tarkastellaan merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, kuten energia- ja elintarvikevarmuutta, ilmastonmuutosta, terveyttä ja väestön ikääntymistä. On kuitenkin myös tuettava, piristettävä ja varmistettava rahoitusta tutkimukselle, innovoinnille ja kehittämiselle EU:ssa. Kehotan lisäämään strategisen energiateknologiasuunnitelman kaltaisten jo hyväksyttyjen ratkaisevan tärkeiden tutkimus-, innovointi ja kehittämisvälineiden rahoitusta. Haluan myös korostaa tutkimuksen puiteohjelman merkittävää panosta sekä rakennerahastojen panosta tutkimuksen, innovoinnin ja kehittämisen piristämisessä kansallisella ja alueellisella tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin Eurooppa 2020 -strategiaa koskevaa päätöslauselmaehdotusta vastaan. Eurooppa 2020 -strategia on jatkoa epäonnistuneelle Lissabonin strategialle, eikä se kykene tarjoamaan vastauksia kysymyksiin, kuten siihen, kuinka selviydymme kriisistä ja luomme uusia työpaikkoja. Strategian soveltaminen kirjaimellisesti – sekä kriisin aiheuttaneen virheellisen politiikan – vaarantaa yhä laajemmin eurooppalaisten työntekijöiden oikeudet. EU:n sosioekonominen hallinto tarvitsee vaihtoehtoista politiikkaa, jossa hylätään kaikki kilpailukykysopimukset ja autetaan saamaan aikaan todellista taloudellista lähentymistä jäsenvaltioiden välillä. Euroopan unioni tarvitsee kipeästi solidaarisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja köyhyyden poistamista koskevien vilpittömien pyrkimysten kaltaisia arvoja edistävää strategiaa. Olemme yhdessä muiden parlamentin vasemmistojäsenten kanssa esittäneet vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen, jossa kuvataan toimenpiteet ja mekanismit, joita Euroopassa tarvitaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän kasvun sekä täystyöllisyyden ja työntekijöiden oikeuksien takaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Katson, että talouskasvun, sosiaalisen tavoitteen ja köyhyyden torjunnan lisääminen Euroopan unionin tavoitteiden luetteloon on myös tärkeää Euroopalle, koska niiden saavuttaminen auttaa turvaamaan Euroopan unionin taloudellisen riippumattomuuden. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kohtaamat työllisyyttä ja työttömyyttä koskevat merkittävät haasteet on myös otettava huomioon ja sisällytettävä EU:n työllisyyssuuntaviivojen poliittiseen kehykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Aikana, jona keskustellaan talouden ohjausta ja hallintaa koskevasta paketista, jolla pyritään tukemaan jäsenvaltioiden ja koko unionin rahoitusta, en voi olla korostamatta paketin ja Eurooppa 2020 -strategian välisen suhteen merkitystä. Minusta strategian panos kansallisen ja unionin talouden vahvistamisessa, innovoinnissa ja näin ollen kilpailukyvyn ja kasvun osalta on erityisen merkittävä. Päätöslauselmaesityksessä, joka on yhdenmukainen joidenkin parhaillaan käsiteltävinä olevien taloushallintoa koskevien ehdotusten kanssa, esitetään perusperiaatteet, joita tulevissa keskusteluissa on noudatettava, ja esitetään huomioon otettavia keskeisiä ajatuksia. Viittaan erityisesti tarpeeseen noudattaa yhteisömenetelmää, joka johtaa jäsenvaltioiden väliseen lisääntyneeseen yhtenäisyyteen, eurooppalaiseen ohjausjaksoon, joka mahdollistaa kansallisten politiikkojen paremman koordinoinnin, sekä Euroopan kilpailukykyä rohkaisevan politiikan tarpeeseen, kuten innovointia, pk-yrityksiä ja yhtenäismarkkinoiden täytäntöönpanoa tukevan politiikan.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Maailma yleisesti ja Eurooppa erityisesti ovat kokeneet erityisen vaikeita aikoja, joista tämän hetkinen talous- ja rahoituskriisi on esimerkki. Tavoitteena tämä tilanteen lopettaminen Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17. kesäkuuta 2010 työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian. Se on kasvustrategia seuraavalle vuosikymmenelle, ja sillä vauhditetaan Euroopan taloutta korkeiden työllisyyttä, tuottavuutta ja sosiaalista koheesiota koskevien standardien saavuttamiseksi. Vuoteen 2020 mennessä on saavutettava kolme kunnianhimoista tavoitetta: koulutuksen osalta koulunkäynnin keskeyttäneiden määrää on laskettava alle kymmeneen prosenttiin ja nostettava 30–34-vuotiaiden valmistuneiden määrää 40 prosenttiin, ja sosiaaliselta osalta 20 miljoonaa ihmistä on nostettava köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä. Tavoitteena on sijoittaa kolme prosenttia bruttokansantuotteesta tieteelliseen tutkimukseen.

Olen tyytyväinen Eurooppa 2020 -lippulaiva-aloitteiden valintaan, jotka koskevat koulutusta, työllisyyttä, nuorisoa, innovointia, digitaalistrategiaa, ympäristöä, globalisaatiota, resurssien käyttöä ja syrjäytymisen torjuntaa, sillä näillä rohkaistaan kasvua ja parannetaan kilpailukykyä. Olen myös tyytyväinen strategian hyväksymiseen ja kehotan Euroopan unionin toimielimiä ja jäsenvaltioiden hallituksia olemaan säästämättä voimiaan Eurooppa 2020 -strategiassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Todellisuus osoittaa, että aiejulistukset eivät riitä, olivatpa ne sosiaalisesti kuinka vaatimattomia tahansa, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Näin on erityisesti silloin, kun ehdotettu politiikka noudattaa täsmälleen samaa suuntausta, kuin aiemmin hyväksytyt, jotka ovat syynä nyt kokemaamme sosiaaliseen kriisiin. Tämä koskee Eurooppa 2020 -strategiaa, johon nyt liitetään niin kutsuttu "taloushallinto".

Harppausta, johon nyt pyritään niin kutsutulla taloushallinnolla luomalla eurooppalainen ohjausjakso – vakaus- ja kasvusopimuksen, talouspolitiikan suuntaviivojen ja kaikkien mahdollisten indikaattorien noudattamatta jättämisestä seuraavien rangaistusten koventaminen – ei täydennetä merkittävällä lisäyksellä yhteisön talousarviossa, mikä on aina ratkaiseva edellytys taloudellisen ja sosiaalisen koheesion lisäämiseksi ja nykyisten eroavuuksien pahenemisen ehkäisemiseksi. Nyt jäsenvaltioille aiotaan luoda todellinen pakkopaita, jotta ne panevat täytäntöön niin kutsuttuja säästötoimia, joihin liittyy uusliberalistisen toimintaohjelman syventäminen kaikkine vakavine yhteiskunnanvastaisine vaikutuksineen.

Jos tästä on jotain epäilyksiä, tarkastelkaapa ranskalais-saksalaista niin kutsuttua kilpailukykyä koskevaa sopimusta, jolla pyritään nostamaan eläkeikää, vaarannetaan työehtosopimusneuvottelut ja annetaan jälleen uusi isku työelämää koskeville ja sosiaalisille oikeuksille, ja kaikki tämä talouden ja rahoitusalan eturyhmien lisääntyvien tulojen varmistamiseksi.

Äänestimme tämän vuoksi päätöslauselmaesitystä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. (DE) Tarkistuksella 2 on määrä korostaa, että komission on otettava paremmin huomioon liikkuvuuden ja liikenteen merkitys tässä strategiassa. Liikenteen alalla meidän on sekä annettava panoksemme hiilidioksidipäästöjen vähennyksille että säilytettävä Eurooppa tuotannon ja kehityksen keskuksena. Tähän liittyy muun muassa entistä suuremmat investoinnit tutkimukseen sekä tehokas yhteentoimivuus Euroopan laajuisten verkkojen luomisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. (DE) Euroopan unioni julisti Eurooppa 2020 -strategiassa työllisyyspolitiikan keskeiseksi aiheeksi. On tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot pyrkivät ilmoitettuihin tavoitteisiin niin yhdessä kuin erikseen, jotta Euroopassa voidaan saavuttaa työllisyyden ja tuottavuuden korkea taso. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos me kaikki toimimme yhteistyössä sellaisilla aloilla kuin rakenteellisen työttömyyden torjuminen, ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen, työpaikkojen laadun edistäminen ja koulutusjärjestelmien suoritusten parantaminen. Kannatan tämän vuosi päätöslauselmaesitystä, jossa esitetään jäsenvaltioille talous- ja työllisyyspoliittiset suuntaviivat.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Eurooppa 2020-strategia on todellakin hanke, joka käsittää kaikki ne toimenpiteet, jotka Euroopan unionin on toteutettava nostaakseen vähintään 20 miljoonaa ihmistä köyhyydestä tai köyhyysriskistä. Todellakin kunnianhimoinen tavoite on Euroopan unionin taloudellista toimintaa ohjaava periaate. Tähän tietenkin sisältyy vastuullinen toiminta, jolla pyritään muuttamaan talousstrategiaa itseään, siinä määrin kun kyse on jäsenvaltioista, mutta jo ennen tätä kaikkien yhteisön toimielinten on tehtävä yhteistyötä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Päätöslauselmalla Eurooppa 2020 -strategiasta parlamentti on tänään hyväksynyt useita ehdotuksia neuvostolle, jotta voimme yhdessä saavuttaa lopullisen tavoitteen murskaamatta jokaisen Euroopan kansalaisen toiveita. Vaatimukset koskevat tarvetta tehdä yhteistyötä Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa laadittaessa toimenpidepakettia energian, elintarviketurvallisuuden, ilmastonmuutoksen, terveyden, nuorisopolitiikan, tutkimuksen ja ennen kaikkea teollisuuspolitiikan aloille luomalla vahvat sosiaaliturvajärjestelmät ja leikkaamalla työttömyysastetta.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa korostetaan sitä, että Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvät toimet ovat ratkaisevan tärkeitä kaikkien EU:n kansalaisten tulevaisuudennäkymien kannalta, sillä niiden avulla luodaan pysyviä työpaikkoja, pitkän aikavälin taloudellista kasvua ja sosiaalista edistystä; pelätään, että Eurooppa 2020 -strategialla ei pystytä lunastamaan siihen sisältyviä lupauksia sen heikon hallintorakenteen vuoksi, ja kehotetaan siksi painokkaasti neuvostoa vahvistamaan yhteisömenetelmää; toistetaan, että parlamentti pitää tärkeänä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden sisällyttämistä talouden ohjausta ja hallintaa koskevaan kehykseen ja kehotetaan sisällyttämään EU-ohjausjakso ohjausjärjestelmää koskevaan säädöspakettiin ja ottamaan kansalliset parlamentit ja työmarkkinaosapuolet varhaisessa vaiheessa mukaan, jotta voidaan vahvistaa demokraattista vastuullisuutta, omistajuutta ja legitiimiyttä; korostetaan, että Eurooppa 2020 -strategian toteutuminen on välttämätöntä, ei valinnaista.

 
  
MPphoto
 
 

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. (RO) Talouskriisillä on ollut suhteeton vaikutus yhteiskuntaryhmille. On hälyttävää, että nuorten työttömyys on kaksinkertainen verrattuna keskimääräiseen eurooppalaisten työttömyyteen. Kriisin vaikutusten lieventämiseksi tarvitaan uudistusohjelmia, joista seuraa uusien työpaikkojen luominen. Tässä yhteydessä voin mainita Romanian hallituksen toimenpiteet nuorten yrittäjyyden rohkaisemiseksi. Työpaikkojen määrän lisäämisen lisäksi on tärkeää parantaa niiden laatua. Voimme saavuttaa tämän tavoitteen rohkaisemalla tutkimusta ja innovointia, osallistamalla yrityssektoria entistä enemmän akateemiseen elämään ja mukauttamalla koulujen opetussuunnitelmia työmarkkinoiden tarpeisiin.

Tämän osalta on toteutettava tutkimuksia jäsenvaltioiden taloudellisesta kehityksestä. Erityisesti niitä on koordinoitava EU:n tasolla, ja on määritettävä ne alat, joilla Euroopan unioni voi kehittää kilpailuetuja globaaleilla markkinoilla. Lisäksi tutkintotodistusten tunnustaminen EU:n tasolla helpottaisi työvoiman vapaata liikkuvuutta ja tukisi todellisten yhtenäisten eurooppalaisten markkinoiden luomista. Me voimme saavuttaa Eurooppa 2020 -strategiassa esitetyt tavoitteet vain laatimalla erityisiä ehdotuksia ja osoittamalla riittävästi varoja. Muutoin vaarana on epäonnistuminen, aivan kuten käsi Lissabonin strategian tapauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) Päätöslauselmaesityksessä tuetaan Lissabonin yhteiskunnallisen romahduksen strategiaa, jolle Eurooppa 2020 -strategia on jatkoa. Mikä vielä pahempaa, siinä helpotetaan kansallisten talousarvioiden valvontaa eurooppalaisen ohjausjakson kautta ja edistetään vapaata kauppaa. Äänestin sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on johtaa Eurooppa selviytymään kriisistä ja nousemaan siitä entistä vahvempana luomalla uusia työpaikkoja sekä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla. Tämän on määrä perustua Euroopan unionin viiteen merkittävään tavoitteeseen, nimittäin: työllisyyden edistämiseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovointiedellytysten parantamiseen, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseen, koulutustason nostamiseen sekä sosiaalisen osallistamisen tason nostamiseen erityisesti vähentämällä köyhyyttä. Nämä ovat kunnianhimoisia tavoitteita, ja meidän kaikkien on ponnisteltava vielä enemmän niiden saavuttamiseksi EU:n ja sen kansalaisten eduksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Tuomitsen Eurooppa 2020 -strategiaa koskevan päätöslauselmaesityksen, sillä katson, että siinä noudatetaan Brysselin konsensuksen yhteiskuntaa heikentäviä suuntaviivoja, joissa ei piitata Euroopan kansalaisista, vaan jolla pyritään vahvistamaan niitä uusliberalistisia politiikkoja, jotka johtivat meidät vakavaan talouskriisiin, josta nyt kärsimme. Kriisi, jota nyt läpikäymme, ei ole luonnonkatastrofi, vaan seurausta siitä tavasta, jolla konservatiiviset. liberaalit ja sosiaalidemokraattiset poliittiset voimat ovat siirtyneet Washingtonin konsensuksesta Brysselin konsensukseen, jossa ei vaadita julkista puuttumista talouteen, vaaditaan palkkarajoituksia sekä julkisten palveluiden ja talouden keskeisten alojen, kuten energian ja televiestinnän, suuryritysten yksityistämistä. Me tiedämme jo näiden uusliberalististen toimenpiteiden ja Brysselin konsensuksen seuraukset: kriisi, laajalle levinnyt työttömyys, köyhyys sekä työntekijöiden oikeuksiin ja hyvinvointivaltioon kohdistuvat leikkaukset. Äänestin tämän vuoksi Eurooppa 2020 -strategiasta laadittua päätöslauselmaa vastaan, sillä katson, että tämä "uusi" strategia jatkaa vanhoilla linjoilla: uusliberalistisia toimenpiteitä, joihin ei sisälly tarvittavaa vaurauden jakautumista tai Euroopan kansalaisten sosiaalisten oikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien parantamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisella on perustavaa laatua oleva merkitys EU:n vahvistamiselle, eikä sen pidä olla pelkkä apuväline. Strategialla on määrä edistää Euroopan kansalaisten tulevaisuudennäkymiä pysyvien työpaikkojen, pitkän ajanjakson talouskasvun ja sosiaalisen edistyksen osalta. Jos tämä on määrä panna täytäntöön, yhteisömenetelmää on vahvistettava ja tavoitteet on sisällytettävä talouspolitiikkaan. Strategian rahoittamisen takaamiseksi on olennaista, että meillä on luettelo poliittisista aloitteista, joihin epäilemättä sisältyy EIP:n ja Euroopan jälleenrakennus- ja investointipankin osallistuminen sekä yksityisen rahoituksen houkutteleminen. Uuden ponnen antamisen sisämarkkinoille on myös annettava meille mahdollisuus edistää kunnianhimoisia tavoitteita entistä nopeammin ja tehokkaammin. Lisäksi on lukuisia lippulaiva-aloitteita, kuten Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä ja Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, vain joitakin mainitakseni. En äänestänyt päätöslauselmaesityksen puolesta, pääasiassa koska Eurooppa 2020 -strategian rahoitusta ei kyetty ratkaisemaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Haluan kommentoida Euroopan parlamentin hyväksymää päätöslauselmaa Eurooppa 2020 -strategiasta. Olen täysin samaa mieltä parlamentin kannasta ja katson, että meidän on vahvistettava strategian hallintorakennetta, koska se, mitä tähän mennessä on tehty, ei ole ollut riittävän yksityiskohtaista eikä näin ollen kovin tehokasta.

Minusta sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen tekijä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Meidän on ennen kaikkea lisättävä naisten osuutta työvoimasta poistamalla vuoteen 2020 mennessä nykyinen naisten ja miesten välinen palkkakuilu (strategiassa oletetaan, että tämä toteutuu yhden prosentin vuosivauhtia, jotta kuilua on kurottu umpeen 10 prosenttia vuonna 2020). Toinen hyvin merkittävä seikka on naisten köyhyyden vähentäminen. Arviolta 17 prosenttia naisista elää köyhyydessä, ja heistä suurin osa on yksinhuoltajia ja maahanmuuttajia.

Strategian tavoitteet voidaan saavuttaa pääasiassa koulutuksen avulla. Ajattelen nyt nuorten taloudellista tukemista sekä opiskelijoiden ja akateemisen henkilöstön liikkuvuutta koskevia tukiohjelmia. On myös korostettava erityisesti koulutusta ja ohjelmia, joilla tuetaan ammattipätevyyden vaihtamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Tarve selviytyä talouskriisistä, varmistaa kestävä kehitys ja kehittää älykästä taloutta ovat perustavoitteet strategiassa, jolla viitoitetaan Euroopan unionin markkinatalouden tulevaisuutta. Sosiaalista ja alueellista koheesiota, tuottavuutta, resurssien tehokasta käyttöä, innovointia ja erityisesti voimakkaampaa taloushallintoa edistävien korkeiden työllisyystasojen on oltava Euroopan uuden tien perustana. Tulevina vuosina työmme keskittyy näihin, ja niiden pohjalta neuvoston päätelmien, komission arviointien ja ehdotusten ja parlamentin poliittisen ohjauksen on johdettava konkreettisiin tuloksiin. Edellä esitetyistä syistä äänestin Eurooppa 2020 -strategiasta laaditun päätöslauselmaesityksen puolesta. Päätöslauselmalla täydennetään alkuperäistä ehdotusta, korostetaan tarvetta vahvistaa strategian hallintoa koskevia ehdotuksia ja kehotetaan jäsenvaltioita tarkastelemaan huolellisemmin strategian kunnianhimoisia tavoitteita talousarvion kannalta sekä keskittymään torjumaan työttömyyttä kansallisten uudistusohjelmien avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Ensimmäiset merkit EU:n tämän vuosikymmenen strategian täytäntöönpanosta eivät ole erityisen rohkaisevia, aivan kuten eivät Lissabonin strategian tuloksetkaan. Euroalueen talouskehityksestä ja valuuttaunionin ongelmista, joita velkakriisi korosti alueella, käy selväsi ilmi, että Eurooppa 2020 -strategiassa on keskityttävä julkisen talouden vakauteen, kasvupolitiikkaan sekä eurooppalaisen taloushallinnon tarpeeseen, jos halutaan, että strategiassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet, kuten nuorten työllisyyden nostaminen 75 prosenttiin ja tutkimusinvestointien lisääminen kolmeen prosenttiin, eivät jää pelkiksi symbolisiksi lupauksiksi. Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) esittämä päätöslauselmaesitys Eurooppa 2020 -strategiasta on tämän suuntainen, ja äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Asiakirjassa Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia esitetään lukuisia toimenpiteitä, joiden pitäisi auttaa Eurooppaa toipumaan kriisistä entistä vahvempana työpaikkojen luomisen sekä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla. Tämän on määrä perustua EU:n viiteen merkittävään tavoitteeseen, nimittäin: työllisyyden edistämiseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovointiedellytysten parantamiseen, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseen, koulutustason nostamiseen sekä sosiaalisen osallistamisen tason nostamiseen erityisesti vähentämällä köyhyyttä. Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska kannatan Euroopan parlamentin esittämiä ehdotuksia, erityisesti sitä, että Eurooppa 2020 -strategian hallintoa on vahvistettava. Emme voi liikaa korostaa sitä, että Eurooppa 2020 -strategian alla toteutetut toimet ovat ratkaisevia Euroopan kansalaisten odotusten täyttämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Yksi kohdista, joiden vuoksi kannatamme tekstiä, on 12 kohta, jossa Euroopan parlamentti: panee tyytyväisenä merkille lippulaivahankkeen "Innovaatiounioni", joka on ratkaisevan tärkeässä asemassa sellaisten Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvien tavoitteiden saavuttamisessa, joiden avulla vastataan merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten energian toimitusvarmuuteen, elintarviketurvaan, ilmastonmuutokseen, terveyteen ja väestön ikääntymiseen; muistuttaa, että kolmen prosentin tavoite muodostuu kahden prosentin (yksityinen sektori) ja yhden prosentin (julkinen sektori) suuruisista osuuksista; panee merkille, että yksityisen tutkimusrahoituksen alalla on vielä erityisiä puutteita, jotka voidaan korjata ainoastaan mukauttamalla sääntely-ympäristöä yritysten, myös pk-yritysten, hyväksi; pitää näin ollen myönteisenä komission aikomusta parantaa yritysten innovoinnin edellytyksiä varsinkin tekijänoikeuksien osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopassa kohdataan vaikea haaste: on leikattava työttömyyttä ja samalla rakennettava kansalaisiin suuntautuvaa taloutta. Ymmärrämme, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ovat korkeat, ja se edellyttää meiltä tiukkuutta niin kansallisella kuin EU:n tasolla. Globaali talouskriisi on valitettavasti pyyhkinyt pois monia jo aikaansaatuja tuloksia osoittaen, kuinka hauraita kansalliset taloudet usein ovat. Tämän vuoksi meidän on nyt enemmän kuin koskaan kaksinkertaistettava ponnistelumme vakuuttuneina siitä, että yhdessä olemme vahvempia. Yksikään jäsenvaltio ei voi eikä sen pidä vastata globaaleihin haasteisiin toimimalla yksin. Kestävän kasvun haasteen elvyttämiseksi meidän on käytettävä kaikkia käytettävissämme olevia poliittisia keinoja ja rahoitusvälineitä. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen entistä vahvempi koordinointi on olennaista, ja se voidaan saavuttaa vain johdonmukaisin ja uskottavin yhteisin tavoittein. Meidän on rakennettava uusi tietoon ja korkeaan työllisyyteen perustuva talousmalli. Haaste merkitsee Euroopan yhdentymisen uuden vaiheen alkua, sellaisen, jossa kiinnitetään huomiota työllisyyteen ja sosiaaliturvaan ja otetaan mukaan toimintaan kaikki eurooppalaiset toimijat.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistetaan Euroopan unionin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevat tavoitteet tuleviksi vuosiksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen liittyy joitakin ratkaisevia näkökohtia, kuten koheesiopolitiikan hallinnon ja rahoituksen vahvistaminen. Euroopan unionin nykyiseen ohjelmaan on sisällyttävä entistä enemmän kaikkien sidosryhmien osallistumista politiikan määrittämiseen ja toimien täytäntöönpanoon, sillä tämän uskotaan olevan suurin syy Lissabonin strategian epäonnistumiseen. Tämän vuoksi on kehotettava kaikkia institutionaalisia toimijoita – Euroopan, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla – panemaan täytäntöön tätä strategiaa, kuten myös kansalaisyhteiskuntaa.

Tässä yhteydessä haluan korostaa tarvetta panna täytäntöön Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvä paikallis- ja alueviranomaisten välinen alueellinen sopimus. Tarvitaan voimakasta koheesiopolitiikkaa kaikille Euroopan alueille olennaisena ennakkoedellytyksenä Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanolle. Koheesiopolitiikka on luonteeltaan monialaista, joten se on avaintekijä strategian menestykselle, ja sen täydentävän luonteen on oltava selvä. Talouskasvua ja työpaikkoja luovaa ilmapiiriä on kannustettava osana tätä ohjelmaa, jotta Euroopan talouskasvun moottorina oleville pk-yrityksille voidaan varata erityinen asema.

Edellä esitetyistä syistä äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta täysistunnossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Komission Eurooppa 2020 -strategia on hyvin tärkeä EU:n kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseksi sen toipuessa talouskriisistä. Sen tavoitteet ovat kuitenkin saavutettavissa vain kaikkien jäsenvaltioiden koordinoiduilla ja kohdennetulla lähestymistavalla. Äänestin Eurooppa 2020 -strategiasta laaditun päätöslauselman puolesta, koska minusta siinä esitetään tarve, että jäsenvaltioiden on sitouduttava täysimääräisesti strategian tavoitteisiin. Päätöslauselmassa vaaditaan, että Eurooppa 2020 -strategian taloushallintoa koordinoidaan entistä paremmin, ja minä kannatan tätä, koska siinä esitetään tarve, että kansallisten hallitusten on laadittava uskottava rahoituskehys. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että niin politiikka kuin talousarviotkin linjataan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti, erityisesti mitä tulee työttömyyttä ja sosiaalista osallistamista koskevien toimien kaltaisiin tavoitteisiin. Olen myös tyytyväinen päätöslauselmassa esitettyyn ehdotukseen, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä otettaisiin huomioon Eurooppa 2020 -strategian kunnianhimoiset tavoitteet.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0127/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Komission ehdottamissa ja neuvoston hyväksymissä työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa esitetään Euroopan unionin tämänhetkiset yhteiset painopistealat ja jäsenvaltioiden kansallisia työllisyyspolitiikkoja koskevat tavoitteet. Joihinkin EU:n tason työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin liittyy työmarkkinoille osallistumisen lisääminen, myös tiettyjen väestön alaryhmien, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen, koulutetun työvoiman luominen vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin sekä koulutusjärjestelmien parantaminen, jotta ne tarjoavat ammatillista koulutusta kaikilla tasoilla.

Minusta jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin on osallistuttava koordinoidun työllisyysstrategian laatimiseen, jossa painotetaan ammattitaitoista, pätevää ja mukautuvaa työvoimaa sekä talouden kehitykseen nopeasti vastaamaan kykeneviä työmarkkinoita.

Kannatan myös esittelijän aloitetta sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen ja köyhyyden vähentämisen edistämiseksi, sillä ne ovat Eurooppa 2020 -strategian keskeisiä tavoitteita. Näiden syiden vuoksi äänestin tämän päätöslauselman puolesta:

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska Euroopan unionin työllisyyspolitiikan suuntaviivoja on pikaisesti tehostettava kaikilla tasoilla niiden asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Vain suuntaviivojen asianmukaisella täytäntöönpanolla on mahdollista lisätä osallistumista työmarkkinoille, kehittää ammattitaitoista työvoimaa sekä parantaa koulutusjärjestelmien laatua ja suorituskykyä. Lisäksi työllisyyspolitiikan suuntaviivojen tavoitteena on varmistaa, että Eurooppa 2020 -strategian ja taloushallinnon mukaiset työllisyystavoitteet saavutetaan ja kestävä talouskasvu ja sosiaalinen edistyminen taataan. Minusta on hyvin tärkeää, että jäsenvaltiot tekevät kaikkensa täyttääkseen tekemänsä sitoumukset työllisyystason nostamiseksi, ihmisten taitojen parantamiseksi, uusien työmahdollisuuksien luomiseksi, köyhyyden vähentämiseksi ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseksi. Euroopan komission ja jäsenvaltioiden on oltava valmiita varmistamaan, että suuntaviivat pannaan täytäntöön yhdessä työmarkkinaosapuolien sekä alueellisten ja paikallisten toimielimien kanssa, joiden on osallistuttava kansallisten uudistusohjelmien laatimiseen ja täytäntöönpanoon. Talous- ja rahoituskriisin seurauksena tilanne Euroopan työmarkkinoilla on edelleen jännittynyt, joten työttömyyden torjunnan on oltava yksi tärkeimmistä poliittisista tavoitteista niin Euroopan unionissa kuin jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Eurooppalainen työllisyysstrategia ja jäsenvaltioiden soveltamat kansalliset strategiat ovat tärkeimpiä välineitä, joilla Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet on määrä saavuttaa. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää tehdä yhteistyötä yrityssektorin ja työmarkkinaosapuolien kanssa työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpanemiseksi oikein ja tehokkaasti. Suhtaudun innostuneen myönteisesti suuntaviivoihin ja ehdotuksessa esitettyihin huomioon otettaviin seikkoihin: tarpeeseen vahvistaa hallitusten vastuuta ja luoda kunnianhimoisia tavoitteita Eurooppa 2020 -strategiassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, tarpeeseen varmistaa työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpano ja tarpeeseen varmistaa, että työpaikkojen luominen asetetaan aivan ensisijaiseksi tavoitteeksi kansallisissa uudistusohjelmissa.

Unionilta puuttuu voimakas horisontaalinen politiikka työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi, johon liittyisi kiistatta johdonmukainen unionin ja sen jäsenvaltioiden tarpeita vastaava taloushallintopaketti. Eurooppa 2020 -strategiassa esitetyt kunnianhimoiset tavoitteet on myös saavutettava.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpanosta perustuu useisiin pilareihin, joista haluan korostaa seuraavia: nykyinen talouskriisi, joka lisää työttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, tarve luoda synergiaa, joka rohkaisee kehitystä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi sekä komission ehdotus, että vuotuisessa kasvuselvityksessä on sovellettava samoja työllisyyspolitiikan suuntaviivoja vuonna 2011 kuin vuonna 2010. Tästä tilanteesta selviämiseksi on ratkaisevaa tehdä yhteistyötä kaikilla tasoilla: hallitusten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan tasolla.

Euroopan unionilla on tässä ratkaiseva asema noudatettavan politiikan suuntaamisessa ja toissijaisuusperiaatetta noudattaen työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun rohkaisemisessa sekä oikeudenmukaisten ja tehokkaiden toimenpiteiden edistämisessä. Toivon näiden suuntaviivojen osaltaan auttavan kriisistä selviytymistä, vahvistavan sosiaaliturvajärjestelmiä ja elvyttävän taloutta, jotta voimme saavuttaa Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Meistä on valitettavaa, että Euroopan komissio noudattaa samoja työllisyyspolitiikan suuntaviivoja kuin vuonna 2010, joten kantamme on yhtä kriittinen kuin niitä hyväksyttäessä.

Vaikka Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksessä esitetään jotain kritiikkiä tähän mennessä noudatettua politiikkaa kohtaan ja kehotetaan saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian hyvin rajalliset sosiaaliset tavoitteet, siinä ei tartuta työttömyysongelman ja työn epävarmuuden ytimeen, siinä ei pyritä poistamaan näiden syitä, siinä ei pyritä kumoamaan säästöohjelmia eikä siinä esitetä vakavaa kritiikkiä sitä kohtaan, että kaikkein vakavimmissa vaikeuksissa olevia jäsenvaltioita vaaditaan sokeasti noudattamaan vakaussopimuksen naurettavia vaatimuksia.

Päinvastoin, siinä esitetään, että eurooppalaisen ohjausjakson sisältämät välineet ovat myönteinen vastaus, ja unohdetaan, että Euroopan komission niin kutsuttua taloushallintoa koskevat ehdotukset sekä ovat hyökkäys jäsenvaltioiden suvereeniutta vastaan että pahentavat entisestään sosiaalista tilannetta, kun edelleen ensisijaiseksi katsotaan pikemminkin rahapoliittiset kriteerit kuin sosiaalinen hyvinvointi ja edistys.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Komission annettua tiedonannon "Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin" olen parlamentin mukana äänestänyt sellaisen päätöslauselman puolesta, jossa kehotettiin neuvostoa ja komissiota yhteistyöhön työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi sellaisina kuin ne esitetään Eurooppa 2020 -strategiassa. Esittelijä Berèsin mukaan meidän on annettava jäsenvaltioille poliittisia neuvoja puuttumatta kuitenkaan liikaa kansalliseen politiikkaan ja tarjottava suuntaviivat, jotta asianomaiset osapuolet voivat kaikki tehdä työtä saman suunnitelman mukaisesti. Työpaikkojen puuttuminen varsinkin viime vuosina on vakava ongelma, ja se on ratkaistava kunnianhimoisesti sen varmistamiseksi, että voimme vuoteen 2020 mennessä taata 75 prosentille eurooppalaisista kunnolliset ja varmat työpaikat, jotka täyttävät suurten työelämään valmistautuvien ihmisjoukkojen tarpeet. Tietyt ryhmät, naiset ja erityisesti äidit, nuoret ja maahanmuuttajat mukaan lukien, edellyttävät erityistoimia.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa korostetaan, että on tärkeää laatia politiikkoja, joilla helpotetaan nuorten siirtymistä koulusta työelämään; korostetaan, että koulunkäyntinsä keskeyttäneisiin kohdistuu suuri köyhtymisen uhka ja painotetaan, että nuorten joustaviin tai tilapäisiin työmuotoihin tulisi liittää oikeus koulutukseen ja sosiaaliturvaan ja niissä olisi autettavia nuoria siirtymään varmempiin työpaikkoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. (IT) Näiden vuosien aikana, kun tapahtuu elpymistä moniin unionin jäsenvaltioihin iskeneestä talous- ja rahoituskriisistä, kun hallituksemme pyrkivät panemaan täytäntöön yhteistä politiikkaa ja strategioita meidän kaikkien määrittämien ja valitsemien tavoitteiden saavuttamiseksi yhdessä, katson, että on tärkeää tunnustaa parlamentin ansaittu ja oikeutettu keskeinen asema Euroopan unionin edustuksellisimpana toimielimenä. On kyse sen edustuksellisuuden ja merkityksen tunnustamisesta, eikä vähiten perussopimusten määräysten osalta.

Taloudellisten ja työllisyyspoliittisten suuntaviivojen merkityksen on selvästi oltava eurooppalaisen ohjausjakson painopisteenä ja niitä on mukautettava vuotuisen kasvuselvityksen vaihteluihin ja jäsenvaltioiden täytäntöönpanoaikoihin. Neuvoa-antava tehtävä ansaitsee riittävästi tilaa ja tarvittavan ajan analyysia ja yleiseen kehykseen mukauttamista varten. Ilmoitan siis äänestäneeni puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) Työllisyyspolitiikan suuntaviivat tarkoittavat korotettua eläkeikää ja joustavia työmarkkinoita. Vaikka päätöslauselman ansiona onkin se, että siinä muistutetaan EU:ta siitä, että palkkapolitiikka on kansallisella vastuulla, siinä kuitenkin tuetaan edellä esitettyä. Siksi äänestin sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan työllisyysstrategia ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat ovat tärkeimpiä välineitä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden politiikan ohjaamiseksi niin, että Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Työttömyyden torjuminen ja kestävien työpaikkojen luominen on Euroopan unionin suurin haaste seuraavien kymmenen vuoden ajan, ja meidän kaikkien on tehtävä osamme sen onnistumiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Yksi Eurooppa 2020 -strategian keskeisistä tavoitteista on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. EU:n kohtaaman talouskriisin myötä haasteena on edelleen kuinka pysäyttää työttömyyden lisääntyminen ja sosiaalinen syrjäytyminen. Euroopan työllisyysstrategia ja sen suuntaviivat ovat siis merkittävä väline työttömyyden vähentämiseksi. Sillä on myös määrä ohjata jäsenvaltioiden ponnisteluja oikeaan suuntaan. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on otettava mukaan toimiinsa niin työmarkkinaosapuolet, alue- ja paikallisviranomaiset kuin kansalaisyhteiskuntakin. Lisäksi sillä pitäisi voida taata niin työllisyyspolitiikan suuntaviivat kuin uusien työpaikkojen luominen. Tämän keskeisen tavoitteen vakavuuden korostamiseksi jäsenvaltioita vaaditaan tulevaisuudessa esittämään raportteja edistymisestään. Lisäksi yksittäisten jäsenvaltioiden on kiinnitettävä huomiota kansallisiin tavoitteisiin, myös naisten, vammaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden kaltaisten alaryhmien integroimisongelmiin ja työtätekevien köyhien ongelmiin. En äänestänyt päätöslauselmaesityksen puolesta, koska minusta tässä puututaan liikaa kansalliseen lainsäädäntöön, erityisesti mitä tulee työmarkkinaosapuolia koskevaan sääntelyalaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpano on hyvin tärkeää Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvien suuntaviivojen täytäntöönpanemiseksi. Ei pidä sivuuttaa Euroopan parlamentin osallisuutta tähän politiikkaan. Keskustelu herättää ajatuksia, ja nykyisestä talouskriisistä selviämisessä tarvitaan ajatuksia ja strategioita. Jaan useita päätöslauselmaesityksessä esitettyjä huolenaiheita: on varmistettava, että työllisyyspolitiikan suuntaviivat pannaan täytäntöön, on tehostettava toimia uusien ja parempien työpaikkojen luomiseksi ja toimittava päättäväisesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Jotta kaikissa näissä menestytään, on ratkaisevan tärkeää tehdä yhteistyötä kaikilla tasoilla: hallitusten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. Päätöslauselmassa parlamentti 1) katsoo, että kun otetaan huomioon komission ehdotus vuoden 2010 työllisyyspolitiikan suuntaviivojen pitämisestä voimassa myös vuonna 2011, kansallisten uudistusohjelmien suosituksista on tullut tärkein makrotaloudellisen seurannan ja suunnittelun väline ja pahoittelee, että Euroopan parlamenttia ei ole otettu mukaan tähän prosessiin eikä siitä ole käyty keskustelua, ja 2) katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden suurimmat työllisyyttä ja työttömyyttä koskevat haasteet olisi myös otettava asianmukaisesti huomioon, kun unionin työllisyyspolitiikan suuntaviivojen poliittisessa kehyksessä korjataan vastaisuudessa makrotaloudellista epätasapainoa.

 
  
  

Mietintö: Pervenche Berès (A7-0040/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että työllisyyspolitiikan suuntaviivat on pidettävä ennallaan Eurooppa 2020 -strategian väliarviointiin saakka. Yhdennettyjen talous- ja työllisyyspolitiikan suuntaviivojen on oltava eurooppalaisen ohjausjakson yhteinen tekijä, ja jos vuotuisen kasvuselvityksen merkittävin sisältö eroaa suuntaviivojen sisällöstä, ensiksi mainittuja on muutettava johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Olen samaa mieltä myös sidosryhmien osallistumisesta kansallisten uudistusohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin. Korostan myös talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksia, jotta jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikan suuntaviivojen merkitystä ei heikennetä sitoutumisen ja demokraattisen vastuunalaisuuden lisäämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Kansallisten uudistusohjelmien luonnosten tarkastelun jälkeen komissio esitti ehdotuksen neuvoston viime vuonna hyväksymien työllisyyspolitiikan suuntaviivojen pitämisestä ennallaan vuoteen 2014 saakka, jotta jäsenvaltiot voivat keskittyä niiden täytäntöönpanoon. Komission ehdotus on ymmärrettävä, sillä työllisyyspolitiikan suuntaviivat ovat olennainen osa Eurooppa 2020 -strategiaa ja ne on saatettava täysimääräisesti osaksi jäsenvaltioiden kansallisia ohjelmia, joten jäsenvaltioiden on keskityttävä mahdollisimman paljon niiden täytäntöönpanoon. Vaikka suuntaviivoja ei tarkisteta säännönmukaisesti vuosittain, Euroopan unionin työllisyysstrategian tärkeimmän tavoitteen on edelleen oltava täystyöllisyys, joka lisää talouskasvua ja kilpailukykyä sekä vahvistaa koheesiota.

Jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien luonnosten tarkastelu osoittaa, että jäsenvaltioiden on jatkettava kaikin voimin seuraavien ensisijaisten alojen tarkastelua: työvoimaosuuden nostaminen ja rakennetyöttömyyden vähentäminen, työmarkkinoiden tarpeita vastaavan ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen, elinikäisen oppimisen edistäminen, koulutusjärjestelmien tulosten parantaminen kaikilla tasoilla ja korkea-asteen koulutukseen osallistumisen lisääminen, sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjuminen. Kehotan tämän vuoksi jäsenvaltioita varmistamaan työllisyys- ja sosiaalipolitiikan mahdollisimman tehokkaan täytäntöönpanon laatimalla, seuraamalla ja arvioimalla näitä kansallisia ohjelmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Antonio Cancian (PPE), kirjallinen. (IT) haluan tuoda esiin huoleni nykyisestä työllisyystilanteesta. Minusta työttömyys on nykyajan todellinen yhteiskunnallinen ongelma. Vaikka makrotaloudellisella tasolla voidaankin nähdä vilaukselta hyviä merkkejä elpymisestä, teollisuus ei voi ottaa takaisin kaikkia viime kuukausina irtisanomiaan työntekijöitä, joilla on nyt vaikeuksia päästä takaisin työmarkkinoille. Sama koskee nuoria ja naisia. Ongelmat ovat hyvin vakavia ja kiireisiä. Osana Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita komissio katsoi ensisijaiseksi työllisyyden lisäämisen, yhtenäismarkkinoiden vahvistamisen ja kasvun tukemisen. Euroopan unioni ja erityisesti tämä parlamentti ovat toimineet hyvin tarkastellessaan ongelmaa, mutta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää konkreettisia toimia.

EU:n on pyrittävä kanavoimaan ja rationalisoimaan resurssejaan ja investoitava liikenne-, energia ja televiestintäinfrastruktuureihin: tämän osalta käännekohta tulee olemaan hankeyritysten perustaminen, jotka taataan ja rahoitetaan hankekohtaisilla velkakirjoilla. Tämä tarjoaa sekä unionille mahdollisuuden säilyttää kilpailuetunsa globaaleilla markkinoilla että ihmisille uusia työllistymismahdollisuuksia. Koko järjestelmä olisi toteutettava käytännössä, tosin vaiheittain, mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista laadittua Berèsin mietintöä vastaan. Mietinnössä ehdotetaan, että vuonna 2010 hyväksytyt jäsenvaltioiden yhdennetyt talous- ja työllisyyspolitiikan suuntaviivat pidettäisiin ennallaan vuonna 2011 ja että Eurooppa 2020 -strategia olisi sisällytettävä täysimääräisesti kansallisiin uudistusohjelmiin. Valitettavasti mietinnössä vaaditaan niiden samojen talous- ja työllisyyspolitiikan suuntaviivojen soveltamista, jotka johtivat kriisiin ja epäonnistumiseen sen ratkaisussa. Siinä vaaditaan samoja poliittisia valintoja ja samojen käytäntöjen noudattamista, jotka saivat eurooppalaiset kärsimään säästötoimenpiteistä ja suvereenit jäsenvaltiot keinottelumafian riistaksi. Lopuksi, siinä vaaditaan työllisyyspolitiikkaa, joka on johtanut keskiaikaisiin työmarkkinoihin, joka on lisännyt työttömyyttä ja alityöllistyvyyttä, jolla edistetään työn joustavia muotoja ja hyökkäyksiä eurooppalaisten työntekijöiden, erityisesti nuorten, palkkoja, eläkkeitä ja oikeuksia vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska kannatan Eurooppa 2020 -strategian vuotuista tarkistusta, jossa on erityisesti keskityttävä yhdennettyihin talous- ja työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin. Komission ja neuvoston on varmistettava, että yhdennetyt suuntaviivat ovat eurooppalaisen ohjausjakson pääsisältö. Sidosryhmien, myös työmarkkinaosapuolten ja parlamentaaristen elinten osallistuminen kansallisten uudistusohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin on ratkaiseva osatekijä jäsenvaltioiden työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tehokkaassa hallinnossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kuten totesin kollegojeni Grunyn ja Oryn mietinnöstä, maailma on muuttunut ja sen myötä työmaailman suhteiden on seurattava tätä muutosta. Tästä syystä katson, että työllisyyspolitiikan suuntaviivojen tarkistamisessa Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti olisi keskityttävä joustavuuteen ja uusiin tapoihin työskennellä keinona tukea talouskehitystä ja torjua köyhyyttä.

Kun otetaan huomioon, että kriisin vuoksi työttömien määrä Euroopassa on noussut 16 miljoonasta (vuonna 2008) 23 miljoonaan vuonna 2010, kaikkiin exit-strategioihin on sisällytettävä työllisyyden elvyttäminen. Tämä on mahdollista vain, jos keskitytään selkeästi innovaatioihin, työn joustoihin, uusiin työn malleihin sekä nuorten koulutuksen lisäämiseen yhä kilpailuhenkisempiä markkinoita varten. Eurooppa 2020 -strategia näyttää tälle tietä, ja jäsenvaltioiden on hyödynnettävä sitä asianmukaisesti lisätäkseen työllisyyttä ja antaakseen pontta Euroopan taloudelle.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus velvoittaa neuvoston laatimaan vuosittain jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat ja kuulemaan Euroopan parlamenttia ennen tätä koskevien päätösten tekoa. Tässä yhteydessä meiltä nyt kysytään kantaamme asiasta.

Valtioiden suurimman osan taloudellinen tilanne edellyttää kaksinkertaisen huomion kiinnittämistä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaan. Eurooppa 2020 -strategiassa esitetään nämä suuntaviivat, mutta kaikkien jäsenvaltioiden on saatettava ne osaksi kansallista ohjelmaansa ja käännettävä ne kansallisiin uudistusohjelmiinsa, jotka niiden on esitettävä huhtikuussa, yhdennettäviksi konkreettisiksi toimenpiteiksi.

Olen samaa mieltä esittelijän suositusten kanssa, joten äänestän jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista tehtävää päätöstä koskevan ehdotuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Me vastustamme sitä, että Euroopan komissio noudattaa vuonna 2011 samoja työllisyyspolitiikan suuntaviivoja kuin vuonna 2010, joten kantamme on yhtä kriittinen kuin niitä hyväksyttäessä. Itse asiassa edellä mainitut suuntaviivat ovat selvästi riittämättömiä, kun tarkastellaan 25:tä miljoonaa työtöntä ja 30:tä miljoonaa epävakaissa tai pienipalkkaisissa töissä olevia lukuina.

Ei myöskään voida hyväksyä sitä, että Euroopan parlamentti tukee tiivistä yhteyttä näiden suuntaviivojen ja komission yhä kehittämien uusliberalististen taloustoimenpiteiden välillä, erityisesti Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvien tai niin kutsuttuun eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisältyvien kuuden lainsäädäntövälineen välillä. On yleisesti tiedossa, että Euroopan komission niin kutsuttua taloushallintoa koskevat ehdotukset sekä ovat hyökkäys jäsenvaltioiden suvereeniutta vastaan että pahentavat entisestään sosiaalista tilannetta, kun edelleen ensisijaiseksi katsotaan pikemminkin rahapoliittiset kriteerit kuin sosiaalinen hyvinvointi ja edistys.

Kaikista näistä syistä äänestimme mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen.(PL) Yhteiskunnan ikääntyessä, demografisten muutosten osoittaessa, että väestö siirtyy maaseutualueilta kaupunkialueille, ja yhteiskunnan jakautuessa kerroksiin tulojen mukaan on tärkeää toteuttaa ehkäiseviä toimia. Erityisen kielteisiä ilmiöitä on havaittavissa maaseutualueilla, joilla maatilojen pidon jatkamista haluavien nuorten määrä laskee edelleen. He lähtevät maaseutualueilta päästäkseen matalista tuloista ja heikosta palvelujen saatavuudesta. Ne, jotka jäävät, eivät löydä töitä maatalousalan ulkopuolelta. Kaikkein pahimmassa tilanteessa ovat kuitenkin maaseutualueiden naispuoliset asukkaat, jotka hyvin harvoin ovat maatilojen omistajia, mutta jotka siitä huolimatta tekevät rankasti työtä puolisoidensa maatiloilla.

Tämän vuoksi on tärkeää pitää nuoret maanviljelijät maaseudulla takaamalla heille kohtuulliset tulot ja elinolot. Niille, jotka eivät löydä työtä maaseutualueilta, olisi kuitenkin taattava koulutus, jonka avulla he voivat löytää töitä. Tarvitaan myös kampanjaa ihmisten houkuttelemiseksi elinikäisen oppimisen ohjelmaan ja uudelleenkoulutukseen. On myös tärkeää, että on ohjelmia, joissa tuetaan naisten yrityksiä ja helpotetaan naisten oman yrityksen pyörittämistä, myös sellaisten yritysten, jotka eivät liity maatalouteen.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Jäsenvaltioiden Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti esittämien kansallisten uudistusohjelmien luonnosten tarkastelun jälkeen ja samanaikaisesti ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen esittelyn kanssa komissio hyväksyi 12. tammikuuta ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jolla ehdotetaan vuonna 2010 hyväksyttyjen jäsenvaltioiden talouspolitiikan ja työllisyyden suuntaviivojen oikeudellisen pätevyyden vahvistamista vuodelle 2011. Tässä ehdotuksessa otetaan huomioon se, että uuden Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyt suuntaviivat on sisällytettävä täysimääräisesti jäsenvaltioiden toimiin ja uudistusten jaksottamiseen, jotka esitellään huhtikuuhun 2011 mennessä esitettävissä kansallisissa uudistusohjelmissa. Edellä mainitun lisäksi komission ehdotus perustuu vuoden 2010 työllisyyden suuntaviivoihin sisältyvään sitoumukseen pitää suuntaviivat mahdollisuuksien mukaisesti ennallaan vuoteen 2014 saakka, jotta jäsenvaltiot voivat keskittyä niiden täytäntöönpanoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) Mietinnössä kannatetaan komission ja neuvoston haitallisia työllisyyspolitiikan suuntaviivoja. Itse asiassa siinä tuetaan EU:n autoritarismia eläkeiän nostamisen, joustavien työmarkkinoiden luomisen sekä talousarvioiden ja palkkojen leikkaamisen osalta. Myös esittelijä kannattaa tätä. Hän on kuitenkin sosialistiseksi itseään väittävän ryhmän jäsen. Äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan työllisyysstrategia ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat ovat tärkeimpiä välineitä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden politiikan ohjaamiseksi niin, että Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Työttömyyden torjuminen ja kestävien työpaikkojen luominen on EU:n suurin haaste seuraavien kymmenen vuoden ajan, ja meidän kaikkien on tehtävä osamme sen onnistumiseksi. Meidän on korostettava, kuinka tärkeää on keskittää Eurooppa 2020 -strategian vuotuinen tarkistus yhdennettyihin talous- ja työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. (IT) Vastustan tätä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskevaa mietintöä pääasiassa yhdestä syystä, joka on se, että siinä toistetaan ja sisällytetään parlamentin viime syyskuussa hyväksymät suuntaviivat, joilla pyrittiin helpottamaan romanien työllistymistä. Kannatan vammaisten, nuorten, ikääntyneiden ja naisten työllistymisen helpottamista, mutta en todellakaan ymmärrä, millä perusteella meidän olisi erityisesti helpotettava tietyn (ja varsin ongelmallisen) etnisen ryhmän, kuten romanien työllistymistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Beresin mietinnön puolesta, koska tämän tekstin hyväksymisen myötä jäsenvaltioiden on Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti esitettävä huhtikuussa 2011 työllisyysaloitteensa ja suuntaviivansa. Komission ehdotus jäsenvaltioiden vuoden 2010 työllisyyspolitiikan suuntaviivojen pitämisestä ennallaan vuonna 2011 on täysin Eurooppa 2020 -strategian mukaista, ja parlamentti tukee sitä tällä mietinnöllä. Kaikkia jäsenvaltioita kehotetaan siis torjumaan työttömyyttä, erityisten nuorten työttömyyttä, rakentavin ehdotuksin täsmällisine määräaikoineen tarjotakseen konkreettisen vastauksen työllisyyttä ja köyhyyttä koskevaan ongelmaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestän jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista tehtävää neuvoston päätöstä koskevan ehdotuksen puolesta ja olen samaa mieltä esittelijän suositusten kanssa. Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus velvoittaa neuvoston laatimaan vuosittain jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat ja kuulemaan Euroopan parlamenttia etukäteen. Katson, että komission ja neuvoston on varmistettava, että yhdennetyt suuntaviivat ovat eurooppalaisen ohjausjakson pääsisältö. Sidosryhmien, myös työmarkkinaosapuolten ja parlamentaaristen elinten osallistuminen kansallisten uudistusohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin on ratkaiseva osatekijä jäsenvaltioiden työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tehokkaassa hallinnossa. Eurooppa 2020 -strategia ei voi menestyä ilman jäsenvaltioiden syvällistä paneutumista. Toivon, ettei näin tapahdu.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Jäsenvaltioiden Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti esittämien kansallisten uudistusohjelmien luonnosten tarkastelun jälkeen ja samanaikaisesti ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen esittelyn kanssa komissio hyväksyi 12. tammikuuta ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jolla ehdotetaan vuonna 2010 hyväksyttyjen jäsenvaltioiden talouspolitiikan ja työllisyyden suuntaviivojen oikeudellisen pätevyyden vahvistamista vuodelle 2011. Tässä ehdotuksessa otetaan huomioon se, että uuden Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyt suuntaviivat on sisällytettävä täysimääräisesti jäsenvaltioiden toimiin ja uudistusten jaksottamiseen, jotka esitellään huhtikuuhun 2011 mennessä esitettävissä kansallisissa uudistusohjelmissa. Edellä mainitun lisäksi komission ehdotus perustuu vuoden 2010 työllisyyden suuntaviivoihin sisältyvään sitoumukseen pitää suuntaviivat mahdollisuuksien mukaisesti ennallaan vuoteen 2014 saakka, jotta jäsenvaltiot voivat keskittyä niiden täytäntöönpanoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Pervenche Beresin mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, mitä siinä todetaan politiikasta, jota olisi noudatettava työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa. Uuden Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyt suuntaviivat on sisällytettävä täysimääräisesti jäsenvaltioiden poliittisiin toimenpiteisiin ja aloitteisiin. Jokaisen yksittäisen jäsenvaltion jatkuva sitoutuminen vuoden 2014 tavoitteissa pysymiseen on ratkaisevaa. Työttömyys, erityisesti nuorten työttömyys, on yksi kohteista, joka edellyttää meiltä suurinta panostusta sen kitkemiseksi juurineen, koska se sekä vähentää välitöntä kulutusvoimaa että heikentää myös kaikkia tulevia investointistrategioita aiheuttaen hyvin vakavaa yhteiskunnallista levottomuutta, joka ylittää puhtaasti taloudelliset tekijät. On lisättävä sekä työpaikkojen määrää että niiden laatua, ja tämä edellyttää erityisesti jäsenvaltioiden toimia, ja niiden on myös jatkettava sitoutumistaan köyhyyden torjuntaan sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen.(PL) Työttömyys on suuri ja vaikeasti ratkaistava ongelma. Se kuluttaa julkista taloutta. Menopuolella tukina ja muina sosiaalietuina maksettavat määrät kasvavat, mikä nostaa työttömyyden torjuntaa ja työhön palaamisen rohkaisemista koskevien erilaisten ohjelmien kustannuksia. Tulopuolella ei ole tuotantoa eikä verotuloa. Työttömien määrä unionissa on noussut yli 23 miljoonaan, mikä tarkoittaa sitä, että viime vuonna puoli miljoonaa ihmistä menetti työpaikkansa. On pyrittävä kaikin voimin saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. Muistakaamme, että työttömyys on suurinta alle 25-vuotiaiden joukossa – yli 20 prosenttia.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0114/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska minusta on tarpeen vastata elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden lisääntyneeseen hintavaihteluun, joka on lisääntynyt noin 90 prosenttia vuonna 2010, ja johtanut elintarvikeketjujen toimintaongelmiin, joten päätöslauselmassa ehdotetut toimenpiteet ovat tarpeen. Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa sisäisiä toimia, kuten: voimakas yhteinen maatalouspolitiikka, jolla voidaan kompensoida maanviljelijöille aiheutuneet lisääntyneet kustannukset, suurempi sitoutuminen pienten luomutilojen paikalliseen kulutukseen tarkoitettuun tuotantoon, asianmukaisten ehdotusten esittäminen rahoitusmarkkinadirektiivin (MiFID) ja markkinoiden väärinkäyttöä koskevan direktiivin tarkistuksiin, lisätoimivallan antaminen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle raaka-ainemarkkinoiden valvomiseksi tai jopa valtuuksien antaminen sääntelijöille ja valvontaelimille keinottelun rajoittamiseksi. Euroopan unioni tarvitsee keinottelun torjumiseksi myös globaalin tason strategian, joka sisältää kansainvälistä koordinointia mekanismille, jolla ehkäistään liiallista hintavaihtelua ja luodaan erityistä sääntelyä sovellettavaksi mahdollisimman moneen valtioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin elintarvikkeiden hinnannoususta laaditun päätöslauselmaesityksen puolesta. Elintarvikkeiden hinnat ovat olleet huipussaan seitsemän peräkkäisen kuukauden ajan vuosina 2010 ja 2011, ja ovat nyt korkeimmillaan sitten 1990-luvun. Perushyödykkeiden hinnannoususta on tullut globaalissa taloudessa epävakauttava tekijä, joka on johtanut mellakoihin ja levottomuuksiin lukuisissa kehitysmaissa ja viimeksi Algeriassa, Tunisiassa ja Egyptissä. Euroopassa on edelleen köyhyyttä ja nälänhätää, ja 79 miljoonaa ihmistä elää edelleen köyhyysrajan alapuolella. Kannatan tämän vuoksi päätöslauselmassa esitettyä kehotusta välittömiin toimiin EU:n kansalaisten ja globaalin tason elintarviketurvan varmistamiseksi. On myös hyvin tärkeää, että elintarvikkeita on kuluttajien saatavilla kohtuulliseen hintaan ja että samalla taataan maanviljelijöiden kohtuullinen elintaso. Kehotan tämän vuoksi Euroopan unionia tukemaan maaseudun kehittämistä, lisäämään investointeja viljelyyn ja elintarviketurvaan sekä huomioimaan erityisesti kiireelliset nälkään liittyvät tarpeet, pienimuotoisen viljelyn ja sosiaalisen suojelun ohjelmat.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. (IT) Elintarvikkeiden hintaindeksi rahoitusmarkkinoilla on osoittanut valvomatonta hinnannousua viime kuukausina johtuen talous- ja rahoituskriisistä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamista hiljattaisista ympäristökatastrofeista. Tilannetta vakavoittaa entisestään keinottelu, joka on syynä jopa 50 prosenttiin hinnannoususta ja riistää monilta ihmisiltä elintarviketurvan ja aiheuttaa poliittista epävakautta erityisesti köyhemmissä valtioissa. Kuten tiedämme, tällä voi olla dominovaikutus ja se voi lopulta uhata rauhaa ja turvallisuutta muissakin valtioissa.

Elintarviketurva on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus ja se sisältyy vuosituhannen kehitystavoitteisiin. Lisäksi se on yhteisen maatalouspolitiikan tavoite. Euroopan unionin velvollisuus on siis vahvistaa sekä sitoutumisensa järkevän maatalouspolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan laatimiseen että tukensa tuottavuuden parantamiseen tähtäävälle tutkimukselle ja innovoinnille ja samalla sen on täytettävä energiatehokkuutta ja kestävää kehitystä koskevat vaatimukset.

Kestävä kehitys merkitsee myös perinteisten paikallisten tuotteiden tuotannon ja markkinoinnin edistämistä tarjoamalla sopivia rahoituskannustimia ja pk-yrityksille mahdollisuus saada luottoa. Minusta on yhtä tärkeää antaa selkeitä ja avoimia säännöksiä keinottelun ehkäisemiseksi, sillä se on erityisen haitallista monien Euroopan kansalaisten terveydelle, ja tehdä Euroopan maataloustuotannosta kilpailukykyistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Tunisian ja Egyptin kansannousut ja joukkomielenosoitukset monissa muissa valtioissa liittyvät suoraan köyhyyteen ha työttömyyteen. Alle köyhyysrajan elävien ihmisten vihaiset mielenosoitukset korostavat umpikujaa, johon yleinen talouskriisi ja pyrkimykset siirtää sen aiheuttama taakka työntekijöille ovat ajaneet pääomaa ajavat poliittiset voimat ja sen poliittiset edustajat. FAO korosti vain muutama vuosi sitten, että niiden ihmisten määrä, joiden on vaikeaa tai mahdotonta saada selviytyäkseen tarvitsemansa elintarvikkeet, oli korkeampi kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa ylitettyään yhden miljardin rajapyykin ja että tämä aiheuttaisi väistämättä vakavaa sosiaalista levottomuutta. Maailman köyhyysongelmassa ei ole kyse riittämättömistä resursseista. Se on tulosta imperialistisista hyökkäyksistä ja luonnonvarojen kapitalistisesta hyödyntämisestä, joka perustuu ainoastaan voitontavoitteluun.

Elintarvikkeiden hinnannousu ei pysähtynyt vuoden 2007 elintarvikekriisin jälkeen. Päinvastoin, hinnat ovat nousseet entistä jyrkemmin. Talouskriisin yhteydessä maataloustuotannolla ja ihmisten nälällä keinottelu pörssissä on tapa keskittää liiallisesti pääomaa ja säilyttää sen tuottavuus. Vuonna 2010 maataloustuotteilla saatiin pörssissä suurimpia voittoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Elintarvikkeiden hinnannousu Euroopan unionissa ja maailmanlaajuisesti on merkittävä ongelma vuonna 2011. Tähän on erilaisia syitä, ja niitä on vaikea ennakoida ja valvoa. On kuitenkin myös syitä, joita voimme valvoa, ja meidän tuleekin valvoa niitä. Hidas toimitusketju liian monine välittäjineen, ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit, maatalousalan matala tulotaso tai maataloustuotemarkkinoiden hintavaihtelu ovat vain joitakin syitä siihen, miksi maataloustuotteiden hinta on noussut liikaa kaikkialla Euroopassa.

Minusta päätöksentekijöiden on yhteisön tasolla asetettava elintarvikkeiden hintojen lasku merkittäväksi tavoitteeksi Euroopan ja koko maailman poliittisella esityslistalla. Emme tietenkään nyt tarkoita puuttumista markkinoiden vapaaseen toimintaan, vaan on kyse keinottelukäyttäytymisen poistamisesta, sillä se elää epäoikeudenmukaisesti kysynnän ja toimitusketjun siivellä, sillä on laiton vaikutus hintoihin ja se vääristää niiden muodostumista. Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska Euroopassa tarvitaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että keinotteluun osallistuvat välittäjät eivät nosta elintarvikkeiden hintoja keinotekoisesti. Euroopan unionin on yksinkertaistettava elintarvikeketjua, jotta loisivat välittäjät poistetaan kaupan syklistä. Tästä on etua niin kansalaisille kuin tuottajille, ja samalla se helpottaa talouskriisistä selviytymistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin tämän asiakirjan puolesta. Vaikka ennusteiden mukaan viljan, vehnän ja sokerin varastot ovat suurempia kuin vuonna 2007 eikä ole merkkejä vuoden 2008 elintarvikekriisiin johtaneesta tilanteesta, markkinat ylireagoivat, mikä aiheuttaa liiallista hintavaihtelua, joka voidaan selittää keinottelijoiden investointirahastojen toimilla. Lisäksi maatalousteollisuuden kokonaiset sektorit ovat vaarassa. Olen havainnut tämän tilanteen kotimaassani Romaniassa. Arvonlisäverokannan viiden prosentin korotus 24 prosenttiin heijastui välittömästi hinnannousuihin. On vaikea hyväksyä sitä, että päivästä toiseen raatava maanviljelijä joutuu markkinapelin uhriksi, jota pelataan tuhansien kilometrien päässä sellaisten yritysten tietokoneilla, joilla ei ole mitään tekemistä maatalouden kanssa, mutta joilla on riittävästi rahaa maailmanmarkkinoiden epävakauttamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen.(FR) Joulukuussa hyväksytyssä mietinnössämme maatalouden tunnustamisesta strategiseksi alaksi elintarviketurvan yhteydessä totesimme, että oikeus elintarviketurvaan on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus ja että EU:n on ruokittava kansalaisensa. Kantamme mukaisesti velvollisuutemme on nyt tuomita hinnannousut, jotka ovat olleet huimia viimeisten seitsemän kuukauden aikana. Hinnannousuun on monia syitä, mutta meidän on keskityttävä ennen kaikkea hintavaihteluun ja peruselintarvikkeilla keinotteluun, sillä ne epävakauttavat talouttamme ja saavat aikaan epävarmuutta. On ratkaisevan tärkeää lopettaa keinottelu, kuten myös torjua ilmastonmuutosta. Elintarviketurva sekä ilmasto- ja ympäristöolosuhteet ovat todellakin tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Niiden vuoksi ympäristö- ja maatalouspolitiikan koordinointi on hyvin tärkeää. Meidän on myös kiinnitettävä huomiomme kehitysmaihin ja tuettava niitä niiden pyrkimyksissä elintarvikeomavaraisuuteen, toisin kuin viime vuosina on toimittu. Haaste on valtava. Pelkästään Euroopassa lähes 80 miljoonaa ihmistä elää edelleen köyhyysrajan alapuolella.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska tarvitaan erityisiä toimia elintarviketurvan varmistamiseksi EU:n kansalaisille ja globaalilla tasolla. Elintarvikkeiden hinnat ovat olleet huipussaan seitsemän peräkkäisen kuukauden ajan vuosina 2010 ja 2011, ja ovat nyt korkeimmillaan sitten 1990-luvun, jolloin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö alkoi mitata elintarvikkeiden hintoja. Perushyödykkeiden hinnannoususta on tullut epävakauttava tekijä lukuisissa kehitysmaissa. Lisäksi Algerian, Tunisian ja Egyptin viimeaikaisilla mellakoilla ja levottomuuksilla on ollut tähän huomattava vaikutus. Elintarvikkeita on oltava kuluttajien saatavilla kohtuulliseen hintaan ja samalla on taattava maanviljelijöiden kohtuullinen elintaso. Euroopan unionin velvollisuus on taata kansalaistensa elintarviketurva. On kiinnitettävä huomiota EU:n maatilojen laskeviin tuloihin, jonka aiheuttavat tuotantokustannusten nousu ja hintavaihtelu, jotka vaikuttavat kielteisesti maanviljelijöiden kykyyn jatkaa tuotantoa. On myös korostettava niitä kustannuksia, joita eurooppalaisille maanviljelijöille koituu siitä, että heidän on täytettävä maailman korkeimmat elintarviketurvallisuutta, ympäristöä, eläinten hyvinvointia ja työoloja koskevat normit. Maanviljelijöille on korvattava nämä lisäkustannukset ja julkisten hyödykkeiden tuottaminen yhteiskunnalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin tyhjää elintarvikkeiden hinnannousua koskeneessa äänestyksessä. Päätöslauselmaesitykseen sisältyy useita myönteisiä seikkoja, kuten maatalousalan ensisijainen asema kehityspolitiikassa. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston esittämän alkuperäisen päätöslauselmaesityksen sisältämät monet merkittävät seikat kuitenkin puuttuvat yhteisestä päätöslauselmaesityksestä. Tarkemmin sanoen siinä ei esitetä mitään yhteyttä elintarvikekriisin ja hinnannousun sekä sovelletun maatalous- ja kauppapolitiikan välillä eikä näin ollen esitetä ehdotuksia tämän kehyksen muuttamiseksi. Päätöslauselmaesityksessä myös kehotetaan Maailman kauppajärjestöä ja G20-ryhmää ratkaisemaan elintarvikeongelma, mikä on sekä vastoin maanviljelijöiden vaatimuksia että korvaa myös YK:n kehyksen, joten siinä tuetaan sitä, että päätöksiä tekevät samat ihmiset, jotka aiheuttivat ja pahensivat ongelmaa poliittisilla valinnoillaan. Päätöslauselmaesityksessä ei myöskään viitata lainkaan elintarvikeomavaraisuuden peruskäsitteeseen, vaikka se on elintarviketurvan ennakkoedellytys. Lopuksi siinä tarkastellaan keinottelun ja elintarvikkeiden hinnannousun ongelmaa hyvin riittämättömällä tavalla viittaamalla yksinkertaisesti elintarvikkeiden hintojen "avoimuuteen" ja mainitsematta sitä, kuinka lakkautetaan rahoitusmekanismit, joita voidaan käyttää keinotteluun.

 
  
MPphoto
 
 

  Ole Christensen, Dan Jørgensen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (S&D), kirjallinen. (DA) Äänestimme elintarvikkeiden hinnannoususta laaditun päätöslauselmaesityksen puolesta. Tunnustamme sen, että meillä on tällä hetkellä suuria ongelmia elintarvikealalla, ja katsomme, että tämän osalta voimme saada paljon aikaan puuttumalla elintarvikkeilla keinotteluun. Tämän vuoksi äänestimme päätöslauselman puolesta. Emme kuitenkaan kannata EU:n maataloustukimäärärahojen korottamista emmekä kannata markkinoiden hallintamekanismien laajentamista. Emme myöskään kannata muuntogeenisten organismien käytön lisäämistä elintarviketuotannossa.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. (RO) Elintarvikkeiden hinnat ovat hiljattain nousseet maailmanlaajuisesti dramaattiselle tasolle. Ne jopa ylittivät viime joulukuussa talouskriisin huippuaikojen hinnat. YK totesi hiljattain, että se pitää epätodennäköisenä skenaariota, jossa tarjontaan nähden liiallinen kysyntä hidastaisi hintavaihtelua. 1990-luvun puolivälissä syntyivät keinottelumarkkinat, joiden keskiössä olivat elintarvikkeet. Ne ovat kasvaneet rahoituskriisin aikana. Keinottelijat hyödyntävät parhaillaan markkinoiden sääntelyn puuttumista ja ansaitsevat toiminnalla miljoonia. Tällaisella keinottelutoiminnalla on suora vaikutus ihmisten elintasoon ja se voi aiheuttaa poliittista epävakautta. Katson tämän vuoksi, että Euroopan unionin on torjuttava elintarvikkeiden hinnoilla keinottelua sääntelyn ja avoimuuden avulla. Äänestin tämän vuoksi elintarvikkeiden hinnannoususta laaditun päätöslauselmaesityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Globaali talouskriisi sekä elintarvikkeiden ja polttoaineen hinnannousu ovat aiheuttaneet köyhyyttä ja nälkää miljoonille kansalaisille, mutta erityisesti kehitysmaiden köyhille, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia hintavaihtelun ja elintarvikekriisin kielteisille vaikutuksille. Euroopan unioni on ja tulee olemaan elintarvikkeiden suurin tuottaja. Tämän vuoksi on kehitettävä yhteisiä taitoja toteuttaa tutkimuksia ja tarjota koulutusta kestävistä viljelymenetelmistä ja uudesta teknologiasta, jotta voidaan helpottaa maatalousjärjestelmien romahdusta ja ehkäistä kriisi väliaikaisesti. Katson, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden velvollisuus on laatia yhteinen kaupallinen strategia, jolla suojataan riittävästi elintarvikemarkkinoita, ja päättää yhdessä omasta maataloutta ja elintarviketuotantoa koskevasta politiikastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson, Marita Ulvskog ja Åsa Westlund (S&D), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit äänestimme elintarvikkeiden hinnannoususta laadittua päätöslauselmaesitystä vastaan. Olemme tyytyväisiä siihen, että keskustellaan elintarvikkeiden hinnoista ja hintavaihtelusta, erityisesti elintarvikkeilla ja perushyödykkeillä keinottelusta ja heikosta kilpailusta tietyissä elintarvikeketjun osissa, mutta emme kuitenkaan katso tämän päätöslauselman tarjoavan riittävää kuvausta ongelmasta. Väitteet Euroopan elintarviketarjontaan kohdistuvista suorista uhista ovat suuresti liioiteltuja. Vastustamme myös sitä, että huolta elintarvikkeiden hinnannoususta käytetään perusteena liiallisiin suoriin tukiin ja markkinasääntelyyn perustuvalle Euroopan maatalouspolitiikalle. Päätöslauselmassa keskitytään yksitotisesti maatalousalaan, ja se merkitsee, että muiden sosiaalisten tekijöiden merkitys merkittävistä hinnannousuista selviämiseen ohitetaan – ajattelemme pääasiassa demokraattisten elinten puuttumista useista valtioista sekä tulojen ja hyvinvointijärjestelmien epätasaista jakautumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) varoitti tammikuussa mahdollisista elintarvikkeiden hinnannousuista vuonna 2011 sen jälkeen kun ne olivat nousseet huippuunsa vuonna 2010 ja alkaneet nousta vuoden 2008 elintarvikekriisin aikana. FAO:n elintarvikkeiden hintaindeksi 55 peruselintarvikkeen osalta on noussut kuuden peräkkäisen kuukauden aikana 214,7 pisteeseen ja ylittänyt kesäkuun 2008 edellisen ennätyksen. Tällä hetkellä elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet seitsemän peräkkäisen kuukauden aikana vuosina 2010 ja 2011 korkeimmalle tasolle sitten vuoden 1990, jolloin FAO alkoi analysoida elintarvikkeiden hintoja.

Kuten olen jo aiemmin todennut, katson, että on toteutettava konkreettisia toimenpiteitä yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä tuotannon lisäämiseksi, markkinoiden paremman tarjonnan varmistamiseksi ja suuremman hintavakauden takaamiseksi sekä varmistettava, että tuotanto vastaa eurooppalaisten kuluttajien tarpeita. Kuten olen esittänyt, maatalous on katsottava strategiseksi alaksi, jolla on ratkaiseva merkitys väestön elintarviketurvan takaamisessa erityisesti nyt kokemamme kaltaisina kriisiaikoina.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Oikeus ravintoon on perusihmisoikeusoikeus ja se toteutuu silloin, kun kaikilla ihmisillä on jatkuvasti fyysinen ja taloudellinen mahdollisuus saada soveltuvaa, terveydelle vaaratonta ja ravintoainepitoista ravintoa, jotta he voivat tyydyttää ravinnontarpeensa ja toteuttaa elintarvikemieltymyksiään aktiivisen ja terveen elämän hyväksi.

Minusta se, että Euroopan unionissa ja maailmassa nähdään nälkää, on täysin tuomittava epäonnistuminen. Itse asiassa FAO arvioi, että aliravittujen ihmisten määrä maailmassa nousi 925 miljoonaan vuonna 2010. Elintarvikkeiden hinnannousu yhdistettynä ennakoimattomiin toimituspuutteisiin voivat pahentaa tilannetta.

Kannatan tämän vuoksi vahvaa ja kestävää maatalousalaa kaikkialla EU:ssa sekä kukoistavaa ja kestävää maaseutuympäristöä. Yhteisellä maatalouspolitiikalla on varmistettava tämän tavoitteen saavuttaminen. Haluan kiinnittää huomiota myös EU:n maatilojen laskeviin tuloihin, jonka aiheuttavat tuotantokustannusten nousu ja hintavaihtelu, jotka vaikuttavat kielteisesti maanviljelijöiden kykyyn jatkaa tuotantoa. Lisäksi eurooppalaisten maanviljelijöiden on täytettävä maailman korkeimmat elintarviketurvallisuutta, ympäristöä, eläinten hyvinvointia ja työoloja koskevat normit.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Päätöslauselmaesitykseen sisältyy useita merkittäviä näkökohtia, kuten: tarve asettaa maatalous ensisijaiseksi kehitysavussa ja tunnustaa alalla toteutunut investoinneista pidättyminen, strategisten varastojen ja interventiovarastojen tarve sekä tarve tehdä markkinoiden interventiovälineistä keskeinen näkökohta tulevassa yhteisessä maatalouspolitiikassa, vaikka näitä välineitä ei täsmennetäkään myöhemmin ja on totta, että monet kannattavat ainoastaan niin kutsuttuja hätämekanismeja, jotka ovat yhteensopivia tähän mennessä toteutetun markkinoiden vapauttamisen kanssa. Päätöslauselmasta kuitenkin puuttuu merkittäviä seikkoja ja siihen sisältyy kielteisiä tai jopa tuomittavia seikkoja.

Siinä ei mainita, että elintarvikekriisi on seurausta nykyisestä maatalous- ja kauppapolitiikasta, kuten YMP:stä ja vapaakaupasta, eikä siinä esitetä oikeutettua ja tarvittavaa kritiikkiä tätä politiikkaa kohtaan tai vaadita tarvittavaa muutosta. Siinä hyväksytään maatalouden yhdentäminen Maailman kauppajärjestöön, vaikkei esitetä toimenpiteitä sisällyttämisen lieventämiseksi. Me katsomme, että maatalouden on pysyttävä WTO:n ulkopuolella. Elintarvikeomavaraisuuden peruskäsitettä, jota ei voida erottaa elintarviketurvasta, ei tarkastella. Keinotteluongelmaa tarkastellaan, muttei todellakaan tarpeeksi. Ehdotetuissa toimenpiteissä ei juuri mennä markkinoiden suurempaa avoimuutta koskevaa vaatimusta pidemmälle, mikä on selvästi riittämätöntä.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. (IT) Ilmastonmuutos ja keinottelu hyödykemarkkinoilla ovat merkittävimpiä elintarviketurvaa uhkaavia seikkoja niin Euroopan unionissa kuin sen ulkopuolella. Tämän perusteella kannatan päätöslauselmaehdotusta, jossa vaaditaan kiireisiä toimenpiteitä elintarvikkeiden hintamanipuloinnin torjumiseksi ja sen varmistamiseksi, että maataloustuotanto säilyy EU:ssa. On epäilemättä selvää, että kuivuudet, tulvat, palot ja myrskyt – nykyisin yleisemmät ilmiöt kuin aiemmin – pienentävät maataloustuotannon kapasiteettia maailmanlaajuisesti. Maaperän ja veden tehokas hoito onkin olennaista, jotta voidaan ehkäistä maatalousmaan menetykset. On myös vähennettävä elintarvikemarkkinoita, maatalouden raaka-ainemarkkinoita ja energiamarkkinoita rasittavaa haitallista keinottelua. Elintarviketurva perustuu vahvaan politiikkaan, jolla taataan nuorten maanviljelijöidemme tulevaisuus ja rohkaistaan ottamaan käyttöön entistä tehokkaampia ja kestävämpiä viljelymenetelmiä kehitysmaissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Goebbels (S&D), kirjallinen.(FR) Elintarvikkeiden hinnannousua ei voida hyväksyä. Venäjän ja Ukrainan heikot sadot eivät voi mitenkään selittää vehnän 91 prosentin hinnannousua ja vielä vähemmän maissin 57 prosentin, soijan 33 prosentin ja sokerin 32 prosentin hinnannousua. On selvää, että hullut rahoitusmarkkinat keinottelevat nyt elintarvikemarkkinoilla haluamatta koskaan edes koskea itse tavaraan, jota vain ostetaan ja myydään. Näille markkinoille pääsy olisi rajattava vain ammattiostajille. Suurin ongelma on kuitenkin tarve lisätä maailman maatalouden tuottavuutta. Jotta voidaan ruokkia paremmin yhdeksän miljardia ihmistä, maataloustuotantoa on lisättävä 60–70 prosenttia. Voimme voittaa nälän vain entistä tehokkaammalla maataloudella. Uusilla siemenillä ja panoksilla sekä vettä säästävällä tekniikalla voidaan tuottaa tarvittavia tuloksia. Muuntogeenisiä organismeja kasvattavien maanviljelijöiden määrä lisääntyy vuosittain. Heitä on yli 14 miljoonaa, ja heidän toimintansa kattaa yli kymmenen prosenttia maailman viljelymaasta. Vain Eurooppaa väittää haluavansa pärjätä ilman muuntogeenisiä organismeja, vaikka eurooppalaista karjaa ruokitaankin jo rehulla, josta kaksi kolmasosaa tulee amerikkalaisesta muuntogeenisestä viljasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen.(FR) Aikana, jona elintarviketurva on julistettava perustavaa laatua olevaksi ihmisoikeudeksi, elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet maailmanlaajuisesti huippuunsa vuoden 2011 alussa, ja tämä vaikuttaa niin tuottajiin kuin kuluttajiinkin EU:ssa ja kaikkialla maailmassa. Suuntaus, jota keinottelijoiden aiheuttama hintavaihtelu pahentaa entisestään, on täysin tuomittava, kun tiedämme, että yli miljardi ihmistä kärsii köyhyydestä ja nälästä ympäri maailmaa. Äänestin tämän vuoksi päätöslauselmaesityksen puolesta, koska siinä suositetaan globaalin sääntelyn käyttöönottoa, jotta voidaan ehkäistä keinottelua rikkomasta oikeutta ruokaan, vakuutetaan uudelleen Euroopan unionin sitoutuminen yhdeksi globaalin tason merkittävimmäksi toimijaksi elintarvike- ja maataloustuotannon aloilla, otetaan huomioon ilmastonmuutos ja rohkaistaan jäsenvaltioita lisäämään maataloudelle osoitetun virallisen tuen osuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. (DE) Olen tyytyväinen Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) esittämään päätöslauselmaan elintarvikkeiden hinnannoususta. Euroopan unionia kehotetaan nopeuttamaan maailmanlaajuisen köyhyyden ja nälän vastaista taistelua. Kehitysmaissa tämä koskee elämän perustekijöiden tarjoamista. Korkeat hinnat ovat kuitenkin ongelma myös EU:ssa. Tilanne on seurausta hyödykepulasta, korkeista polttoaineen hinnoista, sadoista ja viennistä riippuvuudesta, maailmanmarkkinatilanteesta ja keinottelusta. Ainoa keino taata Euroopan tulevaisuuden elintarviketarjonta on yhteinen maatalouspolitiikka. Myös maanviljelijät ovat yhtä lailla riippuvaisia kohtuullisista hinnoista. Nyt heidän tuotantokustannuksensa ovat korkeat. Kohonneet kuluttajahinnat eivät heijastu maatalouden tuloihin. Parlamentti vaatii komissiota ryhtymään pikaisiin toimiin ja toimenpiteiden kehittämistä kaikilla politiikan aloilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE), kirjallinen. – (FR) Nykyiset elintarvikkeiden hinnannousut ja erityisesti viljan ja öljysiementen kaltaisten peruselintarvikkeiden hinnannousu johtuvat pääasiassa luonnonkatastrofeista Venäjällä ja Australiassa.

Vaikka tämän peruselintarvikkeiden hinnannousun voisi ajatella lisäävän eurooppalaisten maanviljelijöiden tuloja, emme saa unohtaa, että karjankasvatusalalla havaitaan vastaava hinnannousu eläinten rehussa.

Olemme tuskallisen tietoisia Euroopan unionin suuresta riippuvuudesta peruselintarvikkeiden tuotannosta, mikä merkitsee sitä, ettei elintarviketurvaa Euroopassa ole todellakaan saavutettu.

Ei tarvitse mennä kovin kauas – näyttöä löytyy jo Pohjois-Afrikan valtioista – ymmärtääkseen tällaisen epävarmuuden mahdolliset vaaralliset seuraukset.

Henkivakuutuksemme on nimensä veroisen yhteisen maatalouspolitiikan säilyttäminen, jotta varmistetaan maanviljelijöiden kohtuulliset tulot ja säilytetään tuottava maatalous kaikilla Euroopan alueilla.

Tämän vuoksi toimin aktiivisesti päätöslauselman eteen ja äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin elintarvikkeiden hinnannousua koskevan päätöslauselman puolesta. Päätöslauselman mukaan elintarvikkeiden hinnat ovat saavuttaneet korkeimman tason sitten vuoden 1990, jolloin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) alkoi mitata elintarvikkeiden hintoja. Elintarvikkeiden nousevien hintojen aiheuttama viha on johtanut monissa maissa suuriin levottomuuksiin. Ratkaiseva syy on sellaisten sijoittajien ja välittäjien keinottelu, joilla ei ole kaupallisia etuja näillä markkinoilla. On toteutettava toimia liiallisen keinottelun torjumiseksi hyödykemarkkinoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska olen samaa mieltä kaikista siinä esitetyistä periaatteista. Kannatan terveellisen ruoan tuottamista riittävässä määrin globaaliin elintarvikekysyntään vastaamiseksi tehokkaasti. On tärkeää varmistaa maanviljelijöiden tulot ja luoda mekanismeja, joilla ehkäistään hintojen ja markkinoiden valtavaa vaihtelua. On hyvin tärkeää tukea kehitysmaiden maanviljelijöitä sen varmistamiseksi, että elintarvikkeita on maailmanlaajuisesti riittävästi ruokkimaan koko maailman väestö. Meidän on varmistettava, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdään kaikki mahdollinen globaalilla tasolla, jotta luonnonvarat ja maataloustulo eivät vähene. On hyvin tärkeää vahvistaa maanviljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa. Jotta tuotantoala voi kukoistaa, on tärkeää arvioida ulkoisiin kustannuksiin ja maataloustuotteilla keinotteluun liittyviä hinnannousuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. (HU) Elintarviketurva on keskeinen asia Euroopassa ja juuri tästä syystä se edellyttää laantumattoman tiukkaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, eikä se tavoitteena ole saavutettavissa ellemme löydä ratkaisua kahteen merkittävimpään tämänhetkiseen ongelmaan, markkinoiden ja hintojen vaihteluun sekä hupeneviin elintarvikevarastoihin. Maataloushyödykkeillä ja peruselintarvikkeilla käytävä lisääntynyt keinottelu on nykyisten elintarvikkeiden hinnannousujen taustalla. Investointirahastot pumppaavat valtavia rahamääriä elintarvikkeiden hinnoilla keinotteluun, mikä pakottaa kuluttajat maksamaan moninkertaisesti tuotantokustannukset ylittäviä hintoja. Hinnannousut pahentavat saatavuusongelmaa, erityisesti sellaisten ihmisten, joilla on vähän tai ei ollenkaan tuloja. Ruokamenot ovat suurin osatekijä perheiden taloudessa, se on 60–80 prosenttia kehitysmaissa ja 20–30 prosenttia vähemmän kehittyneissä jäsenvaltioissa. Rahoitusvälineiden on palveltava taloutta ja autettava maataloustuotantoa selviämään suurista kriiseistä ja sääoloista, ja tämän vuoksi keinottelun ei voida antaa vaarantaa maataloustuotantoa. Tuomitsen maataloushyödykkeillä ja raaka-aineilla keinottelun, joka edistää osaltaan hintavaihtelua ja globaalin elintarvikekriisin syventymistä. Juuri tästä syystä olen samaa mieltä siitä ja kannatan sitä, että tulevassa yhteisessä maatalouspolitiikassa tehokkaita toimia merkittäviä hintavaihteluja vastaan ei voida toteuttaa ilman strategisia varastoja, joten markkinoiden interventiovälineiden asemaa on vahvistettava.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska kannatan sen sisältämiä toimenpiteitä globaalia elintarviketurvaa haittaavien esteiden poistamiseksi: kaupallisen keinottelun, elintarvikeketjun keskittymisen, hintavaihtelun, maanviljelijöiden matalan tulotason ja ilmastonmuutoksen. Minusta välittömien ja pitkäjänteisten toimien vaatiminen globaalin elintarviketurvan takaamiseksi on hyvä asia, ja olen tyytyväinen siihen, että oikeus ruokaan vahvistetaan ihmisoikeudeksi. Kannatan kehotusta, että EU nostaa maaseudun kehittämistukeaan investoimalla sosiaaliturvaohjelmiin ja pienimuotoiseen maanviljelyyn ja toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Olen tyytyväinen siihen, että päätöslauselmassa pyydetään komissiota sisällyttämään EU:n normeja vastaavia ympäristöä, eläinten terveyttä, turvallisuutta ja laatua sekä elintarvikkeita koskevia normeja kauppaneuvotteluihin kumppaniensa kanssa. Kannatan myös sitä, että EU:ta kehotetaan kunnioittamaan ja edistämään takeita maanviljelijöiden kestävästä tulevaisuudesta kauppasopimusten yhteydessä, olemaan vaarantamatta Euroopan maataloustuotantoa, maaseudun maataloutta ja elintarvikkeiden yleistä saatavuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen.(FR) Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet ennätyskorkeuksiin. Hinnannousu vaarantaa miljoonien ihmisten elintarviketurvan, epävakauttaa maailmantaloutta ja aiheuttaa mellakoita ja levottomuuksia. Lisäksi kansainvälinen yhteisö on sitoutunut puolittaa maailman nälkäänäkevien määrän vuoteen 2015 mennessä osana vuosituhannen kehitystavoitteita. Riittävän ja säännöllisen ruoan takaaminen jokaiselle ihmiselle on sekä moraalinen vaatimus että perustavaa laatua olevan ihmisoikeuden täyttämistä. AKT–EU-edustajakokous vahvisti tämän luovuttamattoman ja yleismaailmallisen ihmisoikeuden Kinshasassa joulukuussa. Samalla kun komission on täytettävä sitoumuksensa kehitysmaita ja vähiten kehittyneitä maita kohtaan sen on myös edistettävä vahvaa ja kestävää yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka heijastaa eurooppalaisten maanviljelijöiden tarpeita. Jaan viimeksi mainittujen huolen, koska heidän tulojensa väheneminen tuotantokustannusten nousun ja hintavaihtelun vuoksi on merkinnyt sitä, että he eivät ole hyötyneet elintarvikkeiden hinnannoususta. On toteutettava tehokkaita ja koordinoituja toimia näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Ylenpalttisuus ja tuhlaaminen ovat tuomittavia, kun nälkätragedia saa yhä suuremmat mittasuhteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (LT) Kannatan päätöslauselmaesitystä, mutta siinä ei sanota mitään tulevasta. Ei riitä, että yksinkertaisesti todetaan elintarvikkeiden olevan kalliita. Meidän on tärkeää kehittää nopeasti hallintojärjestelmä elintarvikkeiden hintojen valvomiseksi ja optimoimiseksi. On tärkeää kehittää monopolien ja keinottelun vastainen sääntelymekanismi ja lopettaa väärinkäytökset. Mekanismi edellyttäisi hintojen ja palveluiden yleisen eurooppalaisen valvontaelimen perustamista. Mekanismi edellyttäisi myös tuottavuuden ja tehokkuuden ennustamista tuotantoaloilla. Tämä antaisi meille mahdollisuuden ehkäistä ylituotantoa ja pulaa sekä vähentää tappiot minimiin. On olennaisen tärkeää toteuttaa vakava analyysi. Näin voisimme määrittää todelliset kustannukset ja välttää epävakautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Hyödykkeiden nousseiden hintojen, vientirajoitusten, sääolojen aiheuttamien heikkojen satojen, nousseiden kuljetuskustannusten, maatalouskeinottelun ja kasvavan kysynnän yhdistetyt vaikutukset nostavat hintoja. EU:n olisi tarkasteltava omaa toimintaansa. Kun on taloudellisesti kannattavampaa käyttää viljelymaata biopolttoaineiden kuin elintarvikkeiden tuotantoon, on tuskin ihme, että maasta kilpaillaan kaikkine kielteisine vaikutuksineen. Olen ottanut tämän huomioon äänestäessäni.

 
  
MPphoto
 
 

  Mariya Nedelcheva (PPE) , kirjallinen. (BG) Allekirjoitin elintarvikkeiden hinnannousua koskevan päätöslauselmaesityksen ja äänestin mielihyvin sen puolesta, sillä tarvitaan erityistoimenpiteitä elintarvikkeiden hintojen vakauttamiseksi.

Minä ja kollegani haluamme, että löydetään ratkaisu elintarvikkeiden hinnannousun taustalla oleviin ongelmiin: määräävää asemaansa väärinkäyttäviin ostajiin, epäreiluihin käytäntöihin hintaneuvotteluissa, hinnanmuodostusta koskevien tietojen puuttumiseen, voiton jakautumiseen elintarvikeketjussa sekä keinotteluun hyödykemarkkinoilla. Haluamme, että yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa varmistetaan vakaa ensimmäinen pilari, jotta voidaan säilyttää maanviljelijöiden tulot ja toteuttaa markkinoita tukevia toimenpiteitä.

Keinottelun vähentämiseksi hyödykemarkkinoilla Euroopan parlamentti haluaa komission takaavan entistä suuremman avoimuuden siten, että vaihdetaan hyvää ja oikea-aikaista tietoa markkinoiden kehityksestä.

Lisäksi pyrimme tällä päätöslauselmalla parantamaan maataloustuottajien asemaa elintarvikeketjussa, jotta he saisivat suuremman osuuden elintarviketeollisuuden voitoista. Olen myös tyytyväinen siihen, että G20-ryhmältä pyydetään nopeita toimia mekanismien koordinoimiseksi, jotta hinnannousuja voidaan ehkäistä ja valmistella sääntelyä elintarvikkeita ja maataloutta koskevien kriisien ratkaisemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Äänestimme tänään elintarvikkeiden hinnannoususta laaditusta päätöslauselmaesityksestä. Nopeasti nousevat elintarvikkeiden hinnat vaarantavat miljoonien ihmisten elintarviketurvan niin kehitysmaissa kuin teollisuusmaissa.

Koska elintarvikkeiden hinnannousun vaikutukset ovat kohdistuneet eniten vaikeassa sosiaalisessa tilanteessa oleviin ryhmiin, Euroopan on yhdessä kolmansien maiden ja kansainvälisten toimielinten kanssa toteutettava seuraavat toimet viipymättä. On otettava käyttöön sääntelyä ja valvontaa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla maatalousmarkkinoiden keinotteluongelman ratkaisemiseksi (rajoitettava mahdollisimman laajasti elintarvikejohdannaisilla kaupan tekeminen suoraan maataloustuotantoon yhteydessä oleviin sijoittajiin).

Yhteinen maatalouspolitiikka olisi varustettava asianmukaisin markkinoiden interventiotoimenpitein, koska minusta vahva yhteinen maatalouspolitiikka on ainoa tae elintarviketurvaongelman ratkaisemiseksi. On hyvin tärkeää saada aikaan asianmukaiset riskien ennaltaehkäisyn ja hallinnon toimenpiteet luonnonkatastrofien maataloustuotantoon kohdistuvien seurausten rajoittamiseksi. On myös kiinnitettävä huomiota paikallisille ja alueellisille kuluttajille suunnatun maataloustuotannon tukemiseen.

Koordinoinnin puute suurein hintavaihteluiden torjunnassa voi osaltaan edistää entistäkin epäsuhtaisempaa elintarvikkeiden jakautumista vauraiden ja köyhempien maiden kesken ja uhata meitä pitkällä ajanjaksolla elintarvikekriisillä. Kysymyksiin, jotka koskevat tarvetta tuottaa elintarvikkeita jatkuvasti kasvavalle väestölle, ei ole vielä vastattu.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin elintarvikkeiden hinnannoususta Euroopassa laaditun päätöslauselmaesityksen puolesta. Oikeus ruokaan on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus, joten meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme elintarvikkeiden hintojen sääntely ja kaikkien saatavilla olevat elintarvikkeet kiinnittäen erityisesti huomiota elintarvikkeiden saatavuuteen kehitysmaissa. Olen samaa mieltä ehdotuksesta, että komission olisi laadittava uusi kauppaa ja kehitysapua koskeva strategia, jolla annettaisiin kehitysmaiden entistä itsenäisemmin ratkaista elintarvikkeiden hinnannousu. Huomiota kiinnitetään siihen, että meidän on luotava maanviljelijöitä, erityisesti pienviljelijöitä, koskeva suotuisa tuki- ja liiketoimintaympäristö, vientimaksuja on laskettava ja meidän on rajoitettava sellaista teollista maanviljelytoimintaa, jolla voi olla kielteisiä vaikutuksia elintarviketuotantovalmiuksiin. Meidän on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että maatalousalan kehittämistä tuetaan, tuetaan maaseudun kehittämistä, otetaan käyttöön innovatiivisia tuotantomenetelmiä ja tarjotaan tehokasta humanitaarista apua. Voimme rajoittaa elintarvikkeiden hinnannousua vain panemalla täytäntöön toimenpiteitä, joilla ehkäistään keskittymisiä elintarvikeketjussa sekä keinottelua maataloushyödykkeillä ja vähennetään tuotantokustannuksia. Ottaen huomioon elintarvike- ja energiavarmuuden tarpeen meidän on kehitettävä vaihtoehtoisia energialähteitä ja minimoitava elintarvikkeiden tuhlaaminen niin EU:n kuin kansallisella tasolla. Jotta päätöslauselmassa esitetyt toimenpiteen elintarvikkeiden hinnannousun torjumiseksi toimivat tehokkaasti, meidän on perustettava riippumaton sääntelyelin ja varmistettava, että elintarviketurvajärjestelmät toimivat asianmukaisesti ja tehokkaasti alueellisella ha paikallisella tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Elintarvikehyödykkeiden hinnannousu aiheuttaa vaikeuksia myös Euroopan unionissa. Hinnat ovat nousseet viime kuukausina jatkuvasti, ja a saavuttaneet korkeimman tason elintarvike- ja maatalousjärjestön historian aikana. Tämä johtuu monista tekijöistä, muun muassa globaalin kauppasopimuksen puuttumisesta, tiettyjen raaka-aineiden hinnannoususta sekä elintarvikkeiden kasvaneesta kysynnästä, mutta myös keinottelusta ja finanssipeleistä, joita pelataan muilla markkinoilla, mutta joilla on vaikutusta globaaleihin markkinoihin. Tämän lisäksi on kehitysmaiden ja teollisuusmaiden vastakkainasettelu, jossa kehitysmaat – joihin kriisi on iskenyt lujasti, vaikkakin epäsuorasti – käyttävät elintarvikkeita ainoana aseenaan. Tilanne vaikuttaa sekä globaaleihin markkinoihin että pientuottajiin ja kuluttajiin, jotka kohtaavat perushyödykkeiden toisinaan merkittäviä hinnannousuja. Katson tämän vuoksi, että elintarviketurva on ensisijainen tavoite, jota on puolustettava ja edistettävä, ja on sekä tarpeen että oikein pyrkiä etsimään tähän epävakauteen mahdollisimman laajasti hyväksyttävä globaali ratkaisu.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Äänestin elintarvikkeiden hintoja koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Globaalina maataloustuotantovoimana EU:n on otettava huomioon uudet haasteet, kuten äärimmäiset sääolot, luonnonvarojen rajallinen saatavuus, riippuvuus elintarviketuonnista ja lisääntyvä keinottelu hyödykkeillä, ja mukauduttava niihin tehokkaasti. Lisäksi elintarvikekriisi koskee myös Eurooppaa. Eurooppalaisista 79 miljoonaa, 16 prosenttia EU:n väestöstä, saa elintarvikeapua, ja peruselintarvikkeiden hintainflaatio nousee jatkuvasti. Tämä yhdistettynä taantumaan tuntuu hyvin voimakkaasti Kreikassa. Euroopan on selvästi nyt tuotettava enemmän käyttämällä aiempaa vähäisempiä resursseja entistä tehokkaammin.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin elintarvikkeiden hinnannoususta laaditun päätöslauselmaesityksen puolesta, koska YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ruokakorin, joka muodostuu 55 olennaisesta perushyödykkeestä, hinta on noussut kuudessa kuukaudessa 34 prosenttia. Portugalissa tilanne on kestämätön, kun maatalousdieselin hinta nousee vuoden 2008 yhden euron ennätyslitrahintaan, sähkön hinta on noussut lähes neljä prosenttia ja suunnitelmissa on lopettaa maataloussähkö tänä vuonna, eläinten rehun, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden hinnat ovat myös räjähtäneet ja maatalouslainojen korot ovat kuuden prosentin tietämissä. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä. Minusta on myös tuomittavaa, että aikana, jona laajalle levinnyt kriisi pahentaa asioita, kuluttajien olisi maksettava kohonneita hintoja ilman että maanviljelijöiden tulot kasvavat. Minusta Euroopan komission on kannettava vastuunsa ja tarkasteltava koko ketjua tutkiessaan näitä maatalousalan vakavia ongelmia. Sen ei pidä toimia kuten maitopaketin yhteydessä ja jättää yhtä keskeistä toimijaa tarkastelun ulkopuolelle: suuria vähittäismyyjiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin elintarvikkeiden hinnannoususta laaditun päätöslauselman puolesta, koska kukaan ei voi olla tyytyväinen kuukausia kestäneeseen tilanteeseen, joka vaikuttaa pääasiassa pienviljelijöihin ja kuluttajiin. Viljan hinta on jopa ylittänyt vuoden 2008 hintahuiput, jolloin nousevat hinnat jo aiheuttivat levottomuuksia Haitissa ja Egyptissä. Vaikka ratkaisujen on ensisijaisesti oltava ulottuvuudeltaan globaaleja ja niitä on koordinoitava elintarvike- ja maatalousjärjestön kanssa, niiden on ulotuttava myös Eurooppaan, jossa on saavutettava hintavakauden tavoite. Tämän vuoksi olen tyytyväinen siihen, että ehdotukset esimerkiksi elintarvikejätteen vähentämisestä, jotka ovat täysin järjenmukaisia, hyväksyttiin, ja että komissiota kehotettiin varmistamaan se, että kaupan tekeminen elintarvikehyödykejohdannaisilla rajoitetaan ainoastaan suoraan maatalousmarkkinoiden kanssa yhteydessä oleviin sijoittajiin. Vahva ja kestävä eurooppalainen maatalous edellyttää kaikkia näitä toimenpiteitä. Komission jäsen Cioloş muistutti meitä eilen perustellusti siitä, että Euroopan ei ole tarkoitus tukea biopolttoaineita, vaan edistää viljelymaan käyttöä elintarviketuotantoon – se on näin yksinkertaista.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen.(FR) G20-ryhmän valtiovarainministerien kokouksen aattona Eurooppa on jälleen lähdössä neuvottelupöytään valmistautumatta. Yhdysvaltojen hallinto on tammikuusta 2011 alkaen vaatinut, että sijoitusrahastojen osuuksia maatalousmarkkinoista on valvottava ja niiden on oltava avoimia. Komission on nopeasti tehtävä tämän mukaisia ehdotuksia. Tämä on ensimmäinen askel sen kieltämiseksi, mitä keinottelijat himoitsevat. Myös vaikutus eurooppalaisiin karjankasvattajiin on dramaattinen ja välitön. He eivät enää voi ruokkia eläimiään.

Sadat maatilat ajautuvat konkurssiin. Viis vuotta sitten vehnätonni oli sadan euron arvoinen. Nyt sen hinta lähentelee 300 euroa. Komissio kehottaa maanviljelijöitä mukautumaan markkinoiden viesteihin. Sen olisi nyt hyvä noudattaa omia neuvojaan. Tämän kriisin osalta Euroopan unioni ei voi odottaa vuoteen 2014 asti ratkaisujen löytämisessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska siinä kritisoidaan voimakkaasti elintarvikehyödykkeiden hintaindeksin nousua, joka viime kuukausina on yltänyt korkeimmalle 20 vuoteen. Tämä on aiheuttanut sosiaalisia kriisejä, kuten kaikkia Maghreb-maita joulukuusta asti vaivanneet kansannousut. Elintarvikkeiden hinnannousut laskevat selvästi työvoiman suurimman osan elintasoa, koska se käyttää tavallisesti 50 prosenttia kotitalouden tuloista elintarvikkeisiin. Pelkästään Euroopan unionissa noin 80 miljoonaa ihmistä elää edelleen köyhyysrajan alapuolella, ja monia heistä autetaan ruoka-apuohjelmien kautta. Yhdysvaltojen huonot sadot, luonnonkatastrofit Venäjällä ja Brasiliassa, energian ja raakaöljyn hinnannousut sekä maatalousalan toimijoiden ikääntyminen ovat ongelmia, joita on tarkasteltava viipymättä. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan tuomita keinottelu ja tarkastella ajatusta Euroopan elintarvikevarastojärjestelmästä, jotta selviydyttäisiin nyt kokemamme kaltaisista kriiseistä. Tavoitteena on löytää yhteisiä, kollektiivisia strategioita, joilla voidaan vastata nopeasti lisääntyneeseen elintarvikkeiden kysyntään. Näistä vähäisimpiä eivät ole erityiset kannustimet nuorten houkuttelemiseksi maatalouteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Brian Simpson (S&D), kirjallinen. EPLP kannattaa päätöslauselmaa, joka on laadittu vastauksena elintarvikkeiden hinnannousun nykyvauhtiin ja sen vaikutuksiin globaalin elintarviketurvan osalta. Viimeaikaiset hinnannousut tuovat esiin monia niistä huolista, joita EPLP:llä on ollut jo pitkään elintarvikeketjun vääristymistä, keinottelun mahdollisesta pahentavasta vaikutuksesta tilanteeseen sekä maatalousinvestointien puutteesta monissa kehitysmaissa tuotantovalmiuksien luomiseksi.

EPLP tukee tarvetta etsiä globaali vastaus elintarviketurvahaasteeseen, mutta haluaa korostaa myös asemaa, joka kunnianhimoisesti uudistetulla YMP:llä voi olla tähän haasteeseen vastaamisen auttamisessa. Uudistetun YMP:n on oltava sekä globaalia elintarviketurvallisuutta että kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevien tavoitteiden mukaista, on lopetettava kokonaan kaikki vientituet, jotka vaarantavat kehitysmaiden valmiudet kehittää omaa maataloustuotantoaan, rajattava markkinoiden interventiomekanismeja, jotka myös vääristävät markkinoita, ja edistettävä kestävää maataloustuotantoa, millä autetaan maatalousalaa sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että sopeutumaan siihen ja suojataan näin EU:n luonnonvarakantaa ja elintarviketuotantovalmiuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Elintarviketurvallisuuspolitiikka on ensisijaisesti puolustuspolitiikkaa. Valtio, joka ei onnistu tarjoamaan kansalleen turvallista ja kohtuuhintaista ruokaa ja varmistamaan maanviljelijöilleen kohtuullista elintasoa, ajautuu epävakauteen ja elintarvikemellakoihin. Oikeus ravintoon on perusihmisoikeus. Nyt tarkasteltavana olevassa tekstissä korostetaan aivan oikein monitahoisen lähestymistavan tarvetta. Turvallisten elintarvikkeiden varmistamisen edellyttämät toimet ovat pitkälti samanlaisia kuin ilmastonmuutoksen entistä tehokkaamman torjunnan, paremman kehitysavun, muiden kaupallisten rakenteiden kehittämisen, entistä avoimempien hyödykemarkkinoiden ja keinottelun torjunnan edellyttämät toimet. Olisin toivonut tekstin olevan vieläkin vahvemman, että siinä olisi erityisesti korostettu riippumattoman globaalin elimen perustamista, joka sääntelisi tiukasti elintarvikehyödykkeillä keinottelua.

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä halusi myös ehdottaa tarvittavia toimia elintarvikejätteen vähentämiseksi. Sadosta 20–30 prosenttia menetetään jo kylvämisen ja sadonkorjuun vaiheessa. Kehitysmaissa puolet sadosta mätänee, koska sitä ei varastoida tai kuljeteta. Samalla teollisuusmaiden kuluttajat ja jakelijat heittävät 40 prosenttia elintarvikkeista koskemattomina roskiin. Tämä on epäeettistä, eikä sitä voida hyväksyä! Lopuksi katson, että WTO ei ole oikea foorumi elintarvikkeille. Elintarvikkeet eivät voi koskaan olla tavanomaisia hyödykkeitä. Eivät koskaan!

 
  
MPphoto
 
 

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen.(FR) Olen tyytyväinen tämän yhteisen päätöslauselmaesityksen hyväksymiseen, jossa tuodaan esiin pääasialliset elintarvikkeiden nouseviin hintoihin vaikuttavat tekijät. Tekijät ovat seuraavat: öljynhintojen nousu, biopolttoaineiden lisääntyvä tuotanto, joka vie valtavia määriä maatalousmaata, yhä useammin toistuvat luonnonkatastrofit ja keinottelu markkinoilla. Nykyisin ei enää pyritä tuottamaan elintarvikkeita parhaaseen mahdolliseen hintaan, vaan saamaan niillä mahdollisimman paljon voittoa. Elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan elintarvikkeiden hinnat nousivat huippuunsa tammikuussa, ja on arvioitu, että elintarvikkeiden hintojen noustessa prosentilla vaarantuu jälleen 16 miljoonan ihmisen ravinto. Hinnannousuista tulee näin valtava haaste kehitysmaille, joiden tuloista menee jo lähes kolmannes peruselintarvikkeiden ostamiseen. Pelkäämme tämän vuoksi vielä kauheampaa sosiaalista ja poliittista tilannetta kuin vuoden 2008 elintarvikemellakoiden aikaan. Euroopalla on tärkeä asema maailman elintarviketurvallisuuden takaamisessa. Toivokaamme, että kesäkuussa Pariisissa kokoontuvat G20-ryhmän ministerit keksivät ratkaisun elintarvikkeiden hintavaihtelun torjumiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Nykyinen talous- ja rahoituskriisi on haitannut vakavasti oikeutta ravintoon, joka vahvistetaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklassa. Ennustettu väestönkasvu erityisesti nopeasti kasvavissa talouksissa sekä köyhyyden ja nälän jatkuva lisääntyminen osoittavat, että tarvitaan vähintään 70 prosentin lisäystä elintarviketuotannossa väestön tarpeisiin vastaamiseksi. Samaan aikaan elintarvikehyödykkeillä keinottelu, joka johtaa elintarvikehyödykkeiden hintavaihteluun, pahentaa entisestään tilannetta, kuten myös äärimmäiset sääilmiöt sekä biopolttoaineen tuotannon jatkuva kasvu elintarviketuotannon sijaan. Katson, että on toteutettava kiireesti toimenpiteitä maatalousmarkkinoiden epävakauden torjumiseksi, joten maanviljelijöiden tukeminen ja alan innovoinnin edistäminen samalla kun vahvistetaan yhteisen maatalouspolitiikan asemaa, ovat Euroopan unionin keskeisiä tavoitteita. Tätä monialaista asiaa on tarkasteltava monenkeskisesti, sillä se vaikuttaa ihmisiin kaikkialla maailmassa ja sen kerrannaisvaikutukset ovat kiistattomia. Mellakat kehitysmaissa ovat tästä esimerkkinä. On vahvistettava vaarassa olevien maiden tukea tulevien elintarvikekriisien ehkäisemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatin päätöslauselmaa, joka on laadittu vastauksena elintarvikkeiden hinnannousuun, jolla on vaikutusta globaaliin elintarviketurvaan. Viimeaikaiset hinnannousut tuovat esiin monia niistä huolista, jotka koskevat elintarvikeketjun vääristymistä, keinottelun mahdollisesta pahentavasta vaikutuksesta tilanteeseen sekä maatalousinvestointien puutteesta monissa kehitysmaissa tuotantovalmiuksien luomiseksi. Tarvitsemme globaalin vastaus elintarviketurvahaasteeseen, mutta meidän on myös korostettava asemaa, joka kunnianhimoisesti uudistetulla YMP:llä voi olla tähän haasteeseen vastaamisen auttamisessa. Uudistetun YMP:n on oltava sekä globaalia elintarviketurvallisuutta että kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevien tavoitteiden mukaista, on lopetettava kokonaan kaikki vientituet, jotka vaarantavat kehitysmaiden valmiudet kehittää omaa maataloustuotantoaan. On edistettävä kestävää maataloustuotantoa, millä autetaan maatalousalaa sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että sopeutumaan siihen ja suojataan näin EU:n luonnonvarakantaa ja elintarviketuotantovalmiuksia.

 
Päivitetty viimeksi: 16. kesäkuuta 2011Oikeudellinen huomautus