Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuma ihmisoikeusneuvoston 16. istunnosta (Geneve, 28. helmikuuta - 25. maaliskuuta 2011).

  Catherine Ashton, komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että saimme myös tilaisuuden keskustella tänä iltapäivänä YK:n ihmisoikeusneuvoston toteuttamista toimista ja eräässä mielessä tarkastella sitä, miten voimme vahvistaa sen kokonaisvaikutusta.

Kuten parlamentin jäsenet tietänevät, käytin ihmisoikeusneuvostossa viime viikolla puheenvuoron yhdessä useiden eri valtioiden ulkoministereiden kanssa. Libyan tilanne oli tuolloin itsestään selvästi keskustelujen ytimessä.

Olen tyytyväinen siihen, että kansainvälinen yhteisö lähetti vahvan ja yhtenäisen poliittisen viestin, joka koskee Libyassa tapahtuvia ihmisoikeusrikkomuksia. Ihmisoikeusneuvosto kehotti selvittämään asiaa jo ennen korkean tason ryhmän kokousta ja suositteli Libyan väliaikaista erottamista ihmisoikeusneuvostosta, minkä yleiskokous on sittemmin vahvistanut yksimielisellä päätöksellä, kuten tiedätte.

Kaikki nämä toimet osoittavat, että monenväliset elimet pystyvät täyttämään tehtävänsä ja toimimaan niin sanotusti reaaliaikaisesti. Kuten korostin YK:n ihmisoikeusneuvoston kokouksessa esittämissäni huomautuksissa, sen tehtävänä on varmistaa, että julkituodut aikomukset muutetaan todellisiksi toimiksi ja todelliseksi edistykseksi. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Pillay, jonka tapasin Genevessä, ohjaa mielestäni toimintaa poliittisesti täysin oikeaan suuntaan tilanteen muuttamiseksi paikan päällä. Tärkeintä ei loppujen lopuksi ole hyväksyttyjen päätöslauselmien määrä vaan tosielämässä saavutettavat tulokset, joilla on merkitystä hädästä kärsivien ihmisten kannalta.

Korostin myös ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta. Huomautin, että me eurooppalaiset torjumme syytöksen siitä, että EU yrittää jotenkin "viedä" niin sanottuja eurooppalaisia arvoja muihin maihin. Oikeus ilmaisunvapauteen, kokoontumisvapauteen, oikeussuojaan ja tasa-arvoon eivät ole eurooppalaisia oikeuksia vaan yleismaailmallisia oikeuksia. Ei pidä koskaan erehtyä luulemaan, että muissa maanosissa – niin Afrikassa, Aasiassa kuin Latinalaisessa Amerikassa – asuvat ihmiset suhtautuisivat vähemmän kiihkeästi oikeuksiinsa. Tästä syystä otamme kantaa ihmisoikeusrikkomuksiin ja torjumme niitä siellä, missä niitä ilmenee.

Tunnustamme myös, että unionin tie kohti ihmisoikeuksien suojelemista ei aina ole ollut suora ja että myös unionissa on toteutettava jatkuvasti toimia. Olemme valmiit keskustelemaan ihmisoikeusneuvostossa omista haasteistamme, jakamaan kokemuksia ja tukemaan niitä, jotka työskentelevät ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi kaikkialla maailmassa.

Olemme asettaneet useita painopistealoja ihmisoikeusneuvoston 16. istuntoa varten ja olemme keskustelleet niistä aktiivisesti kumppaniemme kanssa.

EU esittää uskonnon tai vakaumuksen vapautta koskevan aloitteen. Ottaen huomioon, että viime kuukausina on ilmennyt entistä enemmän uskonnollista syrjintää ja väkivaltaa eri puolilla maailmaa, meidän on lähetettävä voimakas yhteinen viesti, jossa tuomitaan uskonnollinen suvaitsemattomuus ja jossa tuetaan kaikkia ihmisiä kaikkialla koskevaa uskonnon tai vakaumuksen vapautta.

Esitämme myös päätöslauselmia Burmasta/Myanmarista ja Korean demokraattisesta kansantasavallasta. Olemme sitä mieltä, että kummassakin tapauksessa ihmisoikeusrikkomuksien vakavuus ja määrä ovat syy jatkaa vastaavien YK:n erityisraportoijien toimeksiantoa.

EU kannattaa samoin aloitetta, joka koskee erityisraportoijan nimittämistä seuraamaan Iranin ihmisoikeustilannetta, mitä useat valtiot ja alueet ovat ehdottaneet. Olemme erittäin huolestuneita Iranin ihmisoikeustilanteen heikkenemisestä, mitä myös YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Navi Pillay korosti. Erityisen huolestuttavaa on, että kuolemanrangaistuksien määrä on noussut jyrkästi – niitä on tänä vuonna ollut jo yli 100, kuten totesimme aiemmassa keskustelussamme – ja että ilmaisun ja kokoontumisen vapautta koskevia oikeuksiaan käyttäviä henkilöitä sorretaan.

Katsomme, että ihmisoikeusneuvoston olisi tarkasteltava Egyptin tilannetta asianmukaisella tavalla ottaen huomioon valtiossa nopeasti kehittyvä tilanne. EU pitää myönteisenä, että Egypti kehotti ihmisoikeusvaltuutettu Pillayta lähettämään yksikkönsä jäseniä vierailemaan valtioon. Toivomme, että valtuuskunta lähtee viipymättä matkaan.

EU aikoo yhdessä Tunisian viranomaisten kanssa esittää päätöslauselmaluonnoksen, jossa tarkastellaan YK:n teknisen ihmisoikeusavun lisäämistä meneillään olevan siirtymän kehyksessä.

Muita tärkeitä tapauksia, joita tässä ihmisoikeusneuvoston istunnossa on tarkasteltava, ovat Valko-Venäjä, jonka poliittisten vankien määrästä olemme erittäin huolestuneita, Kongon demokraattinen tasavalta, josta on laadittu huolestuttavia raportteja jatkuvista ihmisoikeusrikkomuksista ja erityisesti laajalle levinneestä seksuaalisesta väkivallasta, sekä Norsunluurannikko.

Päätän puheenvuoroni painottamalla jälleen kerran ihmisoikeusneuvoston merkitystä EU:n kannalta, keskusteluja, päätöslauselmia ja esittelijöitä. Kysehän on loppujen lopuksi kuitenkin vain panoksista. Tulokset ovat ne, joilla on todellista merkitystä. Tärkeintä on, pystymmekö vaikuttamaan asioihin paikan päällä. Tästä syystä EU pyrkii kaikin tavoin vahvistamaan ihmisoikeusneuvostoa ja erityisesti sen valmiuksia vastata kiireellisiin tilanteisiin. Tämä on meneillään olevan uudelleentarkistusprosessin keskeinen tavoite. Pyrimme edelleen kunnianhimoiseen lopputulokseen.

  Laima Liucija Andrikienė, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, käytän tilaisuutta hyväkseni ilmaistakseni täyden tukeni päätökselle, jonka YK:n yleiskokous teki 1. maaliskuuta 2011 ja joka koskee Libyan väliaikaista erottamista Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvostosta. Näin lähetetään mielestäni voimakas merkki eversti Gaddafille ja hänen hallinnolleen mutta myös niille maailman valtioille, joissa ihmisoikeuksia rikotaan toistuvasti ja laajalti.

Mietinnössä, jonka laadin YK:n ihmisoikeusneuvostosta ja EU:n asemasta siinä ja jonka parlamentti hyväksyi helmikuussa 2009, suosittelin painokkaasti tämän YK:n tärkeän elimen jäsenyyttä koskevien kriteerien käyttöön ottamista.

Libyan tapauksessa YK:n yleiskokous toimi Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti ja teki oikean ja oikea-aikaisen päätöksen.

Totean tästä 16. istunnosta, että haluan kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeusneuvoston uudelleenarviointiprosessiin. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ja Euroopan ulkosuhdehallinto osallistuvat aktiivisesti ihmisoikeusneuvoston vuoden 2011 uudelleenarviointiin sen valtuutuksen täytäntöönpanon parantamiseksi.

YK:n ihmisoikeusneuvoston pitäisi kehittyä enemmän varhaisen varoituksen antavan ja ennaltaehkäisevän mekanismin suuntaan. Uudelleenarviointiprosessin on oltava avoin ja kaikenkattava ja siinä on otettava huomioon kansalaisjärjestöt, kansalaisyhteiskunta sekä kaikki muut asian kannalta olennaiset sidosryhmät.

Totean viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä, että pidän myönteisenä ihmisoikeuksia ja demokratiaa käsittelevän osaston perustamista Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisuuteen. Ulkosuhdehallinnon perustaminen tarjoaa meille myös ainutlaatuisen tilaisuuden virtaviivaistaa ihmisoikeuksien suojelua koskevaa toimintaamme Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvostossa.

Haluan näin ollen kannustaa korkeaa edustajaa varmistamaan, että unionin ihmisoikeusneuvostossa toteuttamia toimia koordinoidaan asianmukaisesti ja että tähän elimeen kuuluvat jäsenvaltiot toimivat entistä yhtenäisemmin ja tehokkaammin.

  Richard Howitt, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, aloitan toteamalla, että pidän myönteisenä Mariangela Zappian eilistä nimittämistä Geneven-valtuuskunnan johtajaksi. Hänen nimittämisensä myötä edistämme sukupuolien välistä tasa-arvoa ulkosuhdehallinnossa. Odotamme mielenkiinnolla hänen kanssaan tehtävää yhteistyötä.

Parlamenttimme osallistuu ratkaisevana ajankohtana ihmisoikeusneuvoston eli ihmisoikeuksien kunnioittamista edistävän maailmanlaajuisen foorumin uudelleenarviointiin, kaikkien YK:n jäsenien yleiseen määräaikaisarviointiin, asiantuntijoiden riippumattomuutta koskevaan arviointiin eli niin sanottuihin erityismenettelyihin ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksien laajentamiseen. Nämä ovat ihmisoikeusneuvoston keskeisiä ominaispiirteitä, joita olisi pyrittävä suojelemaan kaikin tavoin.

Olen pettynyt siihen, että uudelleenarviointiprosessia käsittelevän työryhmän laatimassa asiakirjassa ei mainita ylimääräisiä istuntoja koskevia riippumattomia laukaisimia, että jäsenvaltioiden ei tarvitse ilmoittaa syitä, joiden vuoksi ne eivät ole vastanneet kaikkiin suosituksiin, ja että valtiokohtaisten tilanteiden ratkaisemisesta ei mainita sanallakaan. On ironista, että istunnossa tarkastellaan seitsemän yksittäisen valtion tilannetta. Kuten Libyan ja Norsunluurannikon tapauksessa, EU:n on jatkettava luovien keinojen kehittämistä olemassa olevien sääntöjen kehyksessä sen varmistamiseksi, että ihmisoikeuksia rikkovat tahot joutuvat aina vastaamaan teoistaan.

Voinko esittää korkealle edustajalle kolme kysymystä todistaakseni tämän keskustelun yhteydessä, että hän tosiaan vastaa kysymyksiin? Ensinnäkin: ottaen huomioon, mitä hän totesi Kongon demokraattisesta tasavallasta, tukevatko eurooppalaiset erityisen toimeksisaajan nimittämistä kyseistä valtiota varten? Toiseksi: hyväksyykö hän sen, että jossakin vaiheessa on tehtävä päätös siitä, täyttävätkö Goldstonen raporttia koskevat palestiinalaiset ja israelilaiset tutkimukset kansainväliset normit? Entä annetaanko asia kansainvälisen rikostuomioistuimen tarkasteltavaksi, jolleivät normit täyty? Kolmanneksi: vastustaako EU Pakistanin varaumaa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 40 artiklaan eli raportointivelvoitteeseen nähden?

Totean lopuksi olevani sitä mieltä, että Libyan väliaikainen erottaminen ihmisoikeusneuvostosta on historiallinen ennakkotapaus, joka liittyy ihmisoikeuksien kunnioittamiseen YK:n järjestelmässä, ja todellinen valonpilkahdus näinä synkkinä päivinä.

  Marietje Schaake, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, YK:n ihmisoikeusneuvosto voi tarkastella entistä kiireellisempiä ja monitahoisempia ihmisoikeusrikkomuksia maailman eri valtioissa, kuten Iranissa, Valko-Venäjällä, Burmassa, Tunisiassa, Libyassa ja niin edelleen – tapauksia on niin paljon, ettei niitä kaikkia ole mahdollista mainita – mutta myös monialaisia aiheita, kuten homo-, bi- ja transseksuaalisten henkilöiden oikeuksia, ilmaisunvapautta, raiskauksia sotarikoksena ja ihmisoikeuksien puolustajien roolia.

YK:n ihmisoikeusneuvostolla on eräässä mielessä samanlainen asema kuin EU:lla ja sen on toimittava maailmanlaajuisesti. Molemmilla elimillä on kuitenkin samat ongelmat: uskottavuuden puute, ajoittainen kaksinaismoralismi ja kyvyttömyys toimia riittävän nopeasti. EU on toistaiseksi ollut haluton tarkastelemaan riittävästi omaa suoritustaan ihmisoikeuksien alalla, kuten esimerkiksi osallistumistaan henkilöiden luovuttamiseen ja joissakin jäsenvaltioissa havaittavaa lehdistönvapauden puutetta.

Libya oli viime viikkoon asti YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen. Nyt se on hyvästä syystä erotettu väliaikaisesti. Tämä on hyvin tärkeä ennakkotapaus.

  Heidi Hautala, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, toteuttamalla päättäväisiä ja oikea-aikaisia toimia Libyaa vastaan EU ja ihmisoikeusneuvosto ovat todella osoittaneet pystyvänsä toimimaan tarvittaessa. Ne tosiaan pystyvät siihen. Ne pystyvät osoittamaan, että eri alueelliset ryhmät voivat yhdistää voimansa ja että ihmisoikeusneuvostoa ei tarvitse jakaa.

Nyt ei ole enää olemassa syytä, jonka vuoksi seuraavaksi ei voitaisi toteuttaa toimia Iraniin, Pohjois-Koreaan, Kongon demokraattiseen tasavaltaan, Burmaan ja Sudaniin nähden.

Ajankohta on merkittävä toisestakin syystä. Ihmisoikeusneuvoston työskentelymenetelmiä koskeva ensimmäinen kattava uudelleenarviointi on saatettu päätökseen ja olen kollegojeni tavoin pettynyt siihen, että ihmisoikeusneuvosto ei pitänyt sitä merkittävänä.

EU oli hyvin valmistautunut mutta ei saanut muilta tukea. Ainakaan ihmisoikeusvaltuutetun ja erityismenettelyn riippumattomuutta ei loukattu, mikä on suoranainen saavutus nykyoloissa.

Kun ihmisoikeusneuvoston toiminnasta keskustellaan tulevaisuudessa, Euroopan unionin on pystyttävä luomaan liittoja ja tavoittamaan muita kumppaneita. Sen on myös oltava halukas kuuntelemaan ja tekemään kompromisseja. Pidin hyvin myönteisenä, että korkea edustaja osallistui muutama viikko sitten järjestettyyn kokoukseen. Arvoisa korkea edustaja, kiitän teitä kokoukseen osallistumisesta ja hyvin vaikuttavan puheenvuoron käyttämisestä.

Tarkastelen lopuksi EU:n suoritusta. Sen jälkeen, kun ihmisoikeuksia ja demokratiaa käsittelevä osasto on perustettu Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisuuteen, EU:n Geneven-valtuuskunta nousee keskeiseen asemaan EU:n maailmalla noudattamaan ihmisoikeuspolitiikkaan nähden. Sen varoja on lisättävä ja sen toimet on sisällytettävä kaikkiin EU:n ulkopolitiikan aloihin.

Minulle on suuri kunnia johtaa ensi viikolla parlamentin valtuuskuntaa ihmisoikeusneuvoston 16. istunnossa tänä ratkaisevana ajankohtana.

  Willy Meyer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, aloititte työn maailman ollessa sekasorrossa ja keskellä rahoitus-, elintarvike- ja energiakriisejä, joihin markkinoiden sääntelypyrkimykset olivat johtaneet. Tosiasia on, että ongelmanne johtuvat taustalla olevasta lähestymistavasta, jonka mukaan sääntelemättömät vapaat markkinoivat jäsentävät elämäämme. Tämä on aiheuttanut vakavia ihmisoikeusongelmia niin kehittyneissä valtioissa kuin kehitysmaissa. Tämä on ongelmamme, jota emme ole vielä kyenneet ratkaisemaan; ei ole kuitenkaan havaittavissa merkkiäkään siitä, että pyrittäisiin tarkastelemaan uudelleen talouspolitiikkaa, joka vie koko ihmiskuntaa umpikujaan.

Se on mielestäni ongelma, joka on ratkaistava ensisijaisesti. Sen jälkeen on tarkasteltava Euroopan unionin kyynistä tapaa käyttää ihmisoikeuksia hyväksi samoin kuin ulko- ja naapuruuspolitiikkojamme, joita on tarpeen tarkistaa perinpohjaisesti Pohjois-Afrikan kansannousujen valossa.

Olemme antaneet ymmärtää perinnöksi saamanne ulkopolitiikan kehyksessä, että olemme huolestuneempia vapaasta kaupasta kuin ihmisoikeuksista. Emme ole milloinkaan soveltaneet assosiaatiosopimuksien 2 artiklaa sen enempää Tunisian kuin Egpytin kanssa emmekä assosiaatiosopimuksissa, joita on tarkoitus tehdä eversti Gaddafin, pääministeri Netanjahun tai kuningas Mohammed VI:n kanssa. Artiklaa ei ole milloinkaan pantu täytäntöön, mistä saa sen käsityksen, että emme ole kiinnostuneita noudattamaan täsmällisesti assosiaatiosopimuksien mukaisia ihmisoikeusvelvoitteita. Asia on vielä selvitettävä ja toivon, että parlamentti ja Euroopan unioni toteuttavat jossakin vaiheessa toimia.

  Nikolaos Salavrakos, EFD-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, en väitä, että ihmiset ovat tekopyhiä, mutta väitän, että he ovat ristiriitaisia. Kaikki maailman filosofit ja kirjailijat, kaikki koulutetut ihmiset ja kaikki parlamentin jäsenet tunnustavat ihmisoikeudet, mistä huolimatta, kuten totesitte, puolet YK:n jäsenistä on rikkonut ihmisoikeuksia. Puhumme puhumistamme mutta emme toteuta konkreettisia toimia. Tiedämme, että meistä on tullut ihmiskunnan suurimpia rikollisia suurisuuntaisten ajatuksien vuoksi.

Näin ollen pidän myönteisenä Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 16. istuntoa ja luotan siihen, että tämänhetkisten tapahtumien ja saamiemme kokemuksiemme perusteella istunnossa hyväksytään perustavia päätöslauselmia. Kuten tiedätte, olen toiminut 40 vuotta asianajajana ja olen ymmärtänyt ja uskon, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen on elämäntapa eikä sitä ole helppo pakottaa hyväksymään. Pyydän teitä hyväksymään perustavampaa politiikkaa asiaan liittyen.

  Inese Vaidere (PPE). – (LV) Arvoisa puhemies, Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvosto on ainutlaatuinen kansainvälinen foorumi, jonka tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksia ja demokratiaa maailmassa. Sen työohjelma on rankka ja erittäin tärkeä. Paljon hyvää on saatu aikaiseksi, kuten erityisvaltuuskunnan lähettäminen Egyptiin ja Libyaa koskeva päätös. Ihmisoikeusneuvostoa voi kuitenkin usein syyttää poliittisen kurinalaisuuden, ennakoivien toimien ja nopean toiminnan puutteesta. Juuri tästä syystä on ensinnäkin hyvin tärkeää arvioida objektiivisesti ja avoimesti ihmisoikeusneuvoston toimintaa. Sen on parannettava työskentelytapaansa voidakseen tarkastella tehokkaasti pitkäaikaisongelmia, joita on havaittavissa Iranissa, Valko-Venäjällä, Venäjällä ja muualla, ja voidakseen vastata nopeasti poikkeustilanteisiin, kuten...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

…ihmisoikeusneuvoston jäsenien välistä aktiivista vuoropuhelua olisi jatkettava myös istuntojen välillä. Valtiokohtaisten blokkien politiikka, joka on alkanut hallita ihmisoikeusneuvoston toimintaa, on lakkautettava, koska se johtaa asioiden valikoivaan tarkastelemiseen ja uhkaa ihmisoikeusneuvoston auktoriteettia ja poliittista luotettavuutta. Toiseksi ihmisoikeusneuvoston on käytävä aktiivisempaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kolmanneksi korostan, että Euroopan unionin on otettava aktiivisempi rooli ihmisoikeusneuvostossa, jossa olisi omaksuttava yhteinen kanta. Juuri tästä syystä kehotan korkeaa edustajaa varmistamaan, että edustuksemme on selkeä ja vaikutusvaltainen ja että koordinoimme toimiamme ihmisoikeusneuvostossa. Euroopan ulkosuhdehallinnon on puolestaan laadittava säännöllisiä raportteja ja arvioitava ihmisoikeusneuvoston työtä parlamentille ja ihmisoikeuksien alivaliokunnalle. Ihmisoikeusneuvostoon kohdistuu tällä hetkellä merkittävä haaste eli rauhanomaisen demokraattisen muutosprosessin kannustaminen Lähi-idässä. Sen on pyrittävä estämään ääriliikkeen leviäminen, mikä vaikeuttaisi ihmisoikeustilannetta alueella sekä uhkaisi kansainvälistä turvallisuutta ja Israelin olemassaolon oikeutta. Tästä syystä Egyptin-valtuuskunnan jälkeen on lähetettävä uusia valtuuskuntia Lähi-idän valtioihin, joissa mielenosoitukset ovat olleet kiivaampia ja poliittinen tilanne vielä monimutkaisempi.

Kiitos.

  Jörg Leichtfried (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, hyvät parlamentin jäsenet, ihmisoikeudet, vapaus ja tasa-arvo ovat aivan liian tärkeitä asioita, jotta voisimme sallia niillä leikittelyn, jotta niitä voisi verrata voimakkaisiin etunäkökohtiin ja jotta kaupalliset edut kenties asetettaisiin niiden edelle. Ne ansaitsevat täyden sitoutumisemme ja on uskomattoman tärkeää, että kansainvälinen yhteisö antaa nopeasti, tehokkaasti ja kohdistetusti apua ihmisoikeuksiin liittyvissä asioissa.

Ihmisoikeusneuvosto on tältä osin oikeilla jäljillä. Oli järkevää lähettää valtuuskuntia niin Tunisiaan kuin Egyptiinkin. Libyan väliaikainen erottaminen ihmisoikeusneuvostosta oli asianmukainen ja tärkeä osoitus siitä, että asiat eivät voi edistyä tähän suuntaan. On kuitenkin myös käynyt niin, että valtuuskunnat, päätöslauselmat ja kenties muutkin samansuuntaiset asiat ovat valuneet hukkaan. Arvoisa korkea edustaja Ashton, olette aivan oikeassa. Ei riitä, että päätämme tehdä jotakin, vaan meidän on myös pidettävä huoli sen täytäntöönpanosta. Euroopan unioni voisi tältä osin osallistua toimintaan nykyistä suuremmalla panoksella.

On kuitenkin myös olennaisen tärkeää, että Yhdistyneet Kansakunnat hyväksyy sen, että Euroopan unionin asema on muuttunut Lissabonin sopimuksen jälkeen. Arvoisa korkea edustaja Ashton, pyydän teitä varmistamaan, että juuri ne, jotka ovat aina kutsuneet meitä ystävikseen, joita mekin kutsumme ystäviksemme ja joita pidämme suuressa arvossa (erityisesti kauppapolitiikan alalla), muistavat jatkossa, että he ovat ystäviämme ja ettei heidän pidä jättää Euroopan unionia pulaan, kuten syyskuussa toimitetussa äänestyksessä kävi.

  Charles Goerens (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, korostamme tämän keskustelun yhteydessä jälleen kerran, että on tärkeää tarkastella…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia sekä kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia samoista lähtökohdista. Hyvä on. Käytännössä tämän tosiasiallisesti legitiimin edellytyksen täyttäminen ei valitettavasti ole niin helppoa. Miksi emme onnistu tekemään toisen sukupolven ihmisoikeuksista yhtä sitovia kuin ensimmäisen sukupolven ihmisoikeuksista? Se johtuu siitä, että perinteiset ihmisoikeudet – jotka juontavat juurensa Ranskan vallankumoukseen – on nykyään kodifioitu asianmukaisesti, toisin kuin esimerkiksi sosiaaliset oikeudet, ikävä kyllä. Asiaan ei kuitenkaan pidä suhtautua fatalistisesti. Euroopan unioni voi kaikkine välineineen käyttää vaikutusvaltaansa erityisesti Yhdistyneissä Kansakunnissa, jotta parannetaan asiakirjoja, jotka liittyvät toistaiseksi kodifioimattomiin teksteihin ja erityisesti sosiaalisiin oikeuksiin. Lisään vielä, että kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun myötä vaatimus muuttuu hieman realistisemmaksi.

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, tunnustan, että en liiemmin kannattanut teidän valintaanne nykyiseen merkittävään asemaanne, mutta on todettava, että olen yllättynyt myönteisesti vähintään kolmen tänään mainitsemanne asian johdosta. Tätä haluan painottaa ja kiittää teitä sen johdosta. Ensinnäkin korostitte ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta. Olen täysin samaa mieltä siitä, että sitä on kunnioitettava täysimääräisesti riippumatta siitä, missä olemme – Strasbourgissa, Libyassa, Venäjällä tai Iranissa. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että olemme samalla aaltopituudella. Toinen asia on se, että korostitte uskonnollista suvaitsemattomuutta tai pikemminkin sen torjumista. Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan tosiaan jäsenvaltioiden edustajia tarkastelemaan asiaa. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että korostitte tätä. Kolmas asia, johon olen tyytyväinen suhteista Valko-Venäjään vastaavan valtuuskunnan jäsenenä, on, että korostitte mahdollisuutta toteuttaa toimia Valko-Venäjään liittyvissä asioissa, koska siellä rikotaan perusihmisoikeuksia. On mahdollista, että alueellinen neuvosto perustetaan. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että kannatatte tätä, koska meidän olisi syytä toteuttaa kyseinen toimi. Paljon kiitoksia.

  Gay Mitchell (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä tilaisuutta osallistua keskusteluun ja voin todeta heti alkajaisiksi, että arvostan korkean edustajan eilen järjestämää tiedotustilaisuutta Libyaan liittyvistä asioista.

Kuusi miljoonaa juutalaista murhattiin toisessa maailmansodassa täällä Euroopassa. Kahden maailmansodan, eli ensimmäisen ja toisen maailmansodan, välillä kuoli 60 miljoonaa eurooppalaista; laskuissa ei ole huomioitu kaikista muista maailmanosista kotoisin olleita ihmisiä, jotka menehtyivät.

The Economist -lehden tuoreessa numerossa todettiin, että naisia puuttuu 100 miljoonaa, mikä johtuu sukupuolen perusteella tehdyistä aborteista. Tämä ei tarkoita sitä, että abortit tehtiin, koska naisen henki oli vaarassa tai koska oli olemassa laittoman abortin vaara. Abortit tehtiin, koska kyse oli naisista.

Eilen oli naisten päivä. Tätä ei otettu täällä esille. Milloin pääsemme eroon poliittisesta korrektiudesta, jotta voimme täällä käydä kunnioittavia keskusteluja, jotta emme käännä katsettamme toisaalle, kuten viime vuosisadan ensimmäisen puolikkaan aikana tehtiin, jotta voimme tarkastella näitä asioita ja kysyä, miksi näin on?

Parlamentti häpäisi itsensä. Se hylkäsi tarkistuksen, jonka mukaan lapsenmurhia ei pidä tukea rahallisesti. Sama koskee pakkoabortteja. Miten me voimme Jumalan nimessä hylätä tuollaisen tarkistuksen? Olen perin kyllästynyt tähän poliittiseen korrektiuteen, jonka vuoksi emme voi parlamentissa keskustella asioista kunnioittavasti ja eri näkökantoja ilmaisten.

Haluan kysyä korkealta edustajalta, aikooko hän ottaa asian esille YK:ssa?

Totean lopuksi, että pidän täällä Strasbourgissa sijaitsevan ihmisoikeustuomioistuimen, joka ei ole Euroopan unionin toimielin, suhtautumistapaa ja joitakin sen päätöksiä aivan käsittämättöminä.

Milloin oikein pystymme keskustelemaan asiasta? Miksi yksikään nainen ei eilen esittänyt kysymyksiä kadonneista 100 miljoonasta naisesta, jotka on tapettu sikiövaiheessa, koska he olivat naisia? Se on väärin eikä tässä parlamentissa pitäisi olla erimielisyyttä asian johdosta.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Véronique De Keyser (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ette ilmeisesti huomannut naisten päivänä, että ryhmänne jäsenen Nedelchevan laatimassa mietinnössä abortti ei ollut tabu, vaan sitä tarkasteltiin, siitä keskusteltiin ja siitä äänestettiin demokraattisesti. Aihe ei ole tabu, koska elämme demokratiassa.

  Gay Mitchell (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tiedän jäsen De Keyserin kannan ja kunnioitan sitä. Hän ei puolestaan suhtautunut yhtä ymmärtäväisesti omaan kantaani.

Parlamentissa on käytävä kunnioittavaa keskustelua, jossa ihmiset kuuntelevat toistensa kantoja, minkä jälkeen teemme päätelmiä. En ole kuullut kenenkään sosialisti- tai liberaaliryhmän edustajan ottavan parlamentissa esille sukupuoleen perustuvia abortteja koskevaa asiaa. Sen lisäksi he hylkäsivät äänestyksessä parlamentille esitellyn päätöslauselman, jonka mukaan lapsenmurhia tai pakkoabortteja ei pidä tukea rahallisesti. Se on päätöslauselman hylänneiden kannalta häpeällinen tapaus, joka merkitään parlamentin aikakirjoihin.

Pyydän, että kävisimme kunnioittavaa keskustelua täällä parlamentissa. Siitähän tässä Euroopan unionissa olisi oltava kyse – yhtenäisyydestä moninaisuudessa.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Annemie Neyts-Uyttebroeck (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, kunnioitan tietysti jäsen Mitchellin näkemyksiä. Useimpien, ellei kaikkien parlamentin jäsenien tavoin pidän valitettavana, että naispuolisia sikiöitä abortoidaan lukuisissa yhteiskunnissa ympäri maailman, joko äidin suostumuksella tai pakkoaborttina.

Pelkään kuitenkin, että jäsen Mitchell hämmentää asiaa sekoittamalla siihen lisääntymisvapautta koskevan näkökulman. Jos aiheena olisi ainoastaan naispuolisten sikiöiden abortoiminen, meidän saattaisi olla helpompi saavuttaa yhteisymmärrys asiasta.

  Gay Mitchell (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän parlamentin jäsentä hänen esittämästään näkökohdasta. Jos suhtautuisimme hieman kunnioittavammin toistemme näkemyksiin ja yrittäisimme löytää yhteisen sävelen, huomaisimme, että voimme tehdä paljonkin asian edistämiseksi, mutta voisimmeko kaikki suhtautua asioihin avoimemmin mielin?

Minun on todella vaikea ymmärtää, miksi parlamentti hylkäsi tarkistuksen, jonka mukaan lapsenmurhia tai pakkoabortteja ei pidä tukea rahallisesti. Lopettakaamme tällainen keskusteleminen ja selvittäkäämme, mitä voimme tehdä tehdäksemme lopun sukupuoleen perustuvista aborteista. Kiistoja voidaan käydä muilla aloilla.

En vastusta lisääntymisterveydenhoidon tukemista vaan abortteja erittäin hyvistä syistä, joista keskustelisin mielihyvin. En ole mikään hirviö enkä jäänne menneisyydestä. Minulla on tarkkaan harkittu kanta asiaan ja keskustelisin siitä mielihyvin kenen kanssa hyvänsä. Kiitän jäseniä heidän kannanotoistaan.

  Maria Eleni Koppa (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea jäsen Ashton, ihmisoikeusneuvoston istuntoa varjostavat tänä vuonna Pohjois-Afrikan ja yleensä arabimaailman tapahtumat, joista on mahdollista oppia monenlaisia asioita. Meidän on unionina varmistettava, että pystymme hoitamaan tehtävän. Meille tarjoutuu näin tilaisuus arvioida ihmisoikeusneuvostoa perinpohjaisesti, jotta voimme parantaa jatkossa sen työskentelymenetelmiä, ja korostaa tukevamme sen riippumattomuutta ja roolia puolustettaessa ihmisoikeuksia maailmassa.

Näinä maanosassamme tapahtuvien historiallisten muutoksien aikoina ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta koskeva viesti on entistä ajankohtaisempi. Samalla kaikkien kansainvälisten toimijoiden on kuitenkin toteutettava toimia, jotta vältämme kaksinaismoralismin ihmisoikeuksiin liittyen. Meidän on oltava oikeudenmukaisia ja johdonmukaisia. Aivan kuten pidimme myönteisenä sen päätöslauselman äskettäistä hyväksymistä, jossa tuomitaan Libyassa tapahtuneet ihmisoikeusrikkomukset, meidän on omaksuttava sama luja kanta siirtokuntien jatkuvaan laittomaan rakentamiseen Palestiinan miehitetyille alueille.

  Sari Essayah (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista tunnustukseni herra Mitchellin puheenvuorolle, sillä kyllähän ensimmäinen ihmisoikeus on jokaiselle tytölle ja pojalle oikeus syntyä tähän maailmaan.

Ihmisoikeusneuvosto on YK:n tärkein ihmisoikeuksista vastaava elin, jonka asemaa ja menettelytapoja on nyt vihdoinkin uskallettava arvioida kriittisesti. Ihmisoikeusneuvostolla voisi parhaimmillaan olla ratkaiseva rooli ihmisoikeuksien ja demokratian edistäjänä. Ikävä kyllä neuvoston työtä on leimannut kaksinaismoralismi, valikoivuus ja politisoituminen sekä blokkiutuminen ihmisoikeuskysymyksissä.

Kuvaavaa on, että neuvosto oli hyvin vähällä hyväksyä päätöslauselman Libyan edistymisestä, siis huomatkaa edistymisestä, ihmisoikeustilanteessa. Libyalle tunnustusta antavien maiden joukossa olivat muun muassa Iran, Pohjois-Korea, Egypti, Sudan ja Pakistan. Onko näiden maiden lausumilla jotakin painoarvoa? Eivätkö nämä maat pitäisi seuraavaksi erottaa ihmisoikeusneuvostosta? Jo se, että tällaista päätöslauselmaa edes harkittiin, kertoo siitä, kuinka pihalla kansainvälinen yhteisö on ollut tai halunnut olla Libyan tilanteesta.

Sen sijaan ihmisoikeusneuvosto on viimeisten vuosikymmenien aikana antanut noin kaksi kolmasosaa tuomitsevista päätöslauselmistaan Israelista, joka kuitenkin on tuon Lähi-idän alueen ainut demokratia. Samanaikaisesti ihmisoikeusneuvosto on jättänyt huomioimatta naisten ja vähemmistöjen oikeuksien heikon aseman kaikissa ympäröivissä arabimaissa. Ihmisoikeusneuvoston oma työ on vailla uskottavuutta, ellei se muuta omaa työtänsä ja työskentelytapojansa.

  Raimon Obiols (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, en halua toistaa tärkeitä kohtia, jotka kollegani ovat jo maininneet, joten tyydyn lisäämään, että on myönteistä, että korkea edustaja Ashton osallistuu tänä hyvin tärkeänä ajankohtana järjestettävään ihmisoikeusneuvoston istuntoon.

Toivomme, että istunto on edistysaskel, joka mahdollistaa Euroopan unionin toimien johdonmukaisuuden edistämisen ja niiden profiilin korottamisen sekä yhteisten kantojen saavuttamisen kaikista asiaan liittyvistä ihmisoikeuskysymyksistä; toivomme myös, että ihmisoikeusneuvostoa voidaan hyödyntää liittoutumien luomiseksi valtioiden, kansalaisyhteiskunnan ja asianomaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotta saavutetaan todellista edistystä ihmisoikeuksien alalla, kuten korkea edustaja Ashton totesi puheenvuorossaan. Lisäksi on toivottavaa, että Euroopan unioni pystyy ylläpitämään ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta relativistisiin väitteisiin nähden ja että se saavuttaa vihdoin jotakin, joka on meidän sukupolvemme ulottuvilla ja joka on verrattavissa orjuuden yleismaailmalliseen lakkauttamiseen aikaisempina aikoina: tarkoitan kuolemanrangaistuksen yleismaailmallista lakkauttamista.

  Salvatore Iacolino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, on selvää, että ihmisoikeuksien loukkaamattomuus kuuluu kaikkien yhteiskuntien todelliseen perusolemukseen, johon demokraattiset arvot perustuvat. Tästä syystä Genevessä järjestettävälle ihmisoikeusneuvoston kokoukselle on asetettava täsmälliset ja asianmukaiset painopistealat: tähän sisältyy tietysti kaikenlaisen syrjinnän torjuminen – perustuipa se rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai poliittiseen kantaan – kun taas toisaalta on myös otettava huomioon vähemmistöjen ja haavoittuvien ryhmien suojeleminen.

Istunto järjestetään erityisen arkaluonteisen ilmapiirin vallitessa. Olemme kaikki tietoisia siitä, mitä Pohjois-Afrikassa ja ennen kaikkea Libyassa tapahtuu. Olemme tänään käydyssä pitkällisessä keskustelussa kuunnelleet korkean edustajan Ashtonin puheenvuoroja ja pitäneet niitä myös laajalti myönteisinä. On kuitenkin tarkasteltava myös Lähi-idän ongelmaa samalla kun Lissabonin sopimuksessa edellytetään, että hyväksymme entistä voimakkaamman ja päättäväisemmän kannan Euroopan unionin puolesta.

Tarvitsemme päättäväisyyttä ja solidaarisuutta, joiden on ohjattava konkreettisia ja ratkaisevia toimia, koska libyalaiset, tunisialaiset ja marokkolaiset haluavat tietysti pysyä nykyisillä asuinpaikoillaan. Se edellyttää nopeita toimia.

Esitän vielä yhden huomautuksen, joka on samalla korkealle edustajalle suunnattu kysymys: kuten juuri totesin, olemme kuunnelleet puheenvuorojanne ja pitäneet niitä laajalti myönteisinä. Uskontoon liittyy merkittävä syrjinnän muoto. Miksi ihmeessä ette maininnut puheenvuorossanne "kristinuskofobiaa", ottaen huomioon, että verisimmät väkivallanteot on viime aikoina kohdistettu juuri kristittyjä vastaan?

  Norica Nicolai (ALDE). – (RO) Arvoisa puhemies, en tiedä päättyykö tämä parhaillaan meneillään oleva istunto onnistumiseen vai epäonnistumiseen. Tiedän kuitenkin, että keskustelua olisi kannattanut käydä paljon aikaisemmin, koska Euroopan unioni puhuu istunnossa äänellä, joka on yhtenäinen, selkeä ja ennen kaikkea tehokas. Osittain New Yorkissa ja osittain Genevessä käynnistymässä olevan prosessin myötä lähetetään nyt erittäin monitahoinen signaali maailmalle, joka on muuttumassa ja joka kohtaa suuren ongelman tietynlaisen ihmisoikeuspolitiikan epäonnistumisen myötä.

Hyvät kollegat, olen sitä mieltä, että meidän on keskusteltava hyvin vakavasti tästä YK:n luomasta institutionaalisesta järjestelmästä asettamatta mitään tiettyjä oikeuksia etusijalle. Meidän on kuitenkin keskusteltava sen tehokkuudesta ja erityisesti pohdittava, kannattaisiko ottaa jokin maailmanlaajuisista virastoista mukaan välittömiin ennalta ehkäiseviin toimiin. Tässä yhteydessä meidän ei mielestäni tarvitse tyytyä vain seuraamaan sivusta, mitä tähän mennessä on tapahtunut, vaan meidän pitäisi myös yrittää toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimia. Toisenlainen tapa käsitellä ihmisoikeuskysymyksiä on mielestäni todennäköinen.

  Charles Tannock (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, se, että Libya oli YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen, kertoo kaiken, mitä meidän tarvitsee tietää tästä huonon maineen saaneesta ja politisoituneesta järjestöstä. Muammar Gaddafin 42 vuoden pituinen hallintokausi on järjestelmällisesti murskannut kaikki ihmisoikeuksien jäänteet kyseisessä valtiossa ja olemme nyt huomanneet, mihin väkivallan kulttuuri, johon hänen hirmuhallintonsa perustui, on johtanut.

Olisi kuitenkin epäoikeudenmukaista osoittaa sormella ainoastaan Libyaa. Ihmisoikeusneuvostoon kuuluu myös muita ihmisoikeuksia polkevia valtioita, kuten Kiina, Kuuba, Saudi-Arabia, Pakistan ja Uganda, missä homoseksuaaleja vainotaan. Omituista kyllä, jossakin vaiheessa jopa ehdotettiin, että Iranin olisi johdettava naisten tasa-arvoa edistävää Women’s Equality Commission -elintä. YK:n ihmisoikeusneuvosto viettää myös paljon aikaa panetellen demokraattista liittolaistamme Israelia.

Totean kuitenkin tarkemmin ajatellen, että ihmisoikeusneuvosto on ainoa ihmisoikeuksia tarkasteleva YK:n elin, joten meidän on osallistuttava sen toimintaan, vaikkakin täysin tietoisina luontaisesta ristiriidasta, joka liittyy siihen, että YK:n ihmisoikeusneuvostoon kuuluu raakalaismaisia epädemokraattisia hallintoja.

  Struan Stevenson (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin huomauttaa korkealle edustajalle Ashtonille, että hän ei vastannut kollegalleni Jan Zahradilille keskustellessamme viimeksi Iranista ja Ashrafin leiristä. Leirillä olevat 3 400 ihmistä kärsivät psykologisesta kidutuksesta. Näin rikotaan heidän ihmisoikeuksiaan. Myönnämme 1,2 miljardia euroa Irakin jälleenrakentamiseen, mistä huolimatta aina, kun hyväksymme jonkin päätöslauselman täällä parlamentissa tai kun hyväksymme kirjallisen lausuman suurella enemmistöllä, Irakin hallitus ja sen iranilaiset hännystelijät jättävät meidät yksinkertaisesti huomiotta.

He kiduttavat psykologisesti Ashrafin leirillä olevia ihmisiä; 210 kaiutinta on jauhanut propagandaa ja uhkailuja korkealla desibelitasolla yötä päivää kuluneen vuoden aikana. He estävät loukkaantuneita ja syöpään kuolemaisillaan olevia ihmisiä saamasta lääkkeitä ja pääsemästä sairaalaan.

Ihmettelen, miksi emme vain totea: "Lopettakaa tai ette enää saa apua ettekä rahaa parlamentilta."

  Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kysyä korkealta edustajalta, kun otetaan huomioon kaikki Libyassa tällä hetkellä meneillään olevat tapahtumat ja paljon puhuttu ahdistus, jota tunnemme syystäkin Libyan ihmisoikeusloukkauksien johdosta, tukeeko hän niitä Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvia ihmisiä, joiden sukulaiset, ystävät ja läheiset räjäytettiin Semtexilla tai tapettiin aseilla, jotka eversti Gaddafi ja hänen murhanhimoinen hallintonsa Libyassa olivat toimittaneet? Tukeeko hän heitä kaikkiin uusiin hallintojärjestelmiin nähden, joita Libyan konfliktin seurauksena syntyy?

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, liittyen keskusteluumme vallitsevasta ihmisoikeustilanteesta ja ottaen huomioon edellisen mietinnön, josta keskustelimme, esitän seuraavan kysymyksen korkealle edustajalle Ashtonille.

Katsotteko joissakin Pohjois-Afrikan valtioissa ja koko alueella vallitsevan tilanteen valossa, että on oikea aika avata Euroopan unionin edustusto Iraniin?

  Catherine Ashton, komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. – (EN) Arvoisa puhemies, tämä oli jälleen erittäin mielenkiintoinen ja perinpohjainen keskustelu, jonka yhteydessä on tuotu esille lukuisia, parlamentin jäsenien hyvin tärkeinä pitämiä asioita.

Ensinnäkin haluaisin kiittää kaikkia parlamentin jäseniä siitä, miten energisesti ja intohimoisesti he kävivät tätä keskustelua. Panen merkille, että on kulunut kaksi vuotta jäsen Andrikienėn laatiman mietinnön julkaisemisesta, jossa tarkasteltiin YK:n ihmisoikeusneuvoston kehitystä ja EU:n roolia, ja päätöslauselmat, jotka on hyväksytty mietinnön laatimisen jälkeen. Haluan kiittää häntä hänen kommenteistaan työstä, jota teemme ulkosuhdehallinnossa, ja aloittamistamme toimista ihmisoikeuksien parissa.

Olen myös hyvin tyytyväinen havaitessani, että jäsen Hautala osallistuu ihmisoikeusneuvoston istuntoon. Mielestäni on erittäin tärkeää, että hän pystyy osallistumaan siihen tietoineen ja asiantuntemuksineen. Toivon myös, että hän tukee toimia, joita olemme toteuttaneet pyrkiessämme varmistamaan, että ihmisoikeusneuvoston toimintaa parannetaan ja laajennetaan. Tiedän, miten sitä arvostellaan. Mielestäni olemme kaikki toteuttaneet kovasti toimia uudelleenarvioinnin parissa, jotta tekisimme siitä mahdollisimman lujan. Se ei todellakaan ole aivan sellainen kuin olisimme halunneet sen olevan, mutta nyt kun joitakin keskusteluja on siirretty New Yorkiin, voimme myös jatkaa työskentelyä siellä. Tämä on todella ala, jolla parlamentin jäsenien kanssa tehtävällä yhteistyöllä voi olla suuri merkitys. Luotan täysin jäsen Hautalan kykyyn edistää asiaa.

Tarkastelen joitakin minulle esitettyjä erityisiä kysymyksiä. Aloitan jäsen Howittin kysymyksestä, koska hän totesi niitä olevan kolme. Totean Kongon demokraattisesta tasavallasta, että kannatamme määrätietoista ratkaisua ja olemme tosiaan todenneet, että nyt olisi annettava erityisvaltuutus tätä nimenomaista tilannetta koskien. Pyrimme yhteisymmärrykseen perustuvaan ratkaisuun Goldstonen raportista. Tätä olemme parhaillaan tekemässä. Pakistanin osalta toteutimme erityisesti 40 artiklaa eli kyseistä kohtaa koskevan toimenpiteen 5. maaliskuuta 2001.

Niille parlamentin jäsenille, jotka nimenomaan tarkastelivat uskonnon ja vakaumuksen vapautta, haluan ensiksi todeta, että tosiaan puhun kristillisiin yhteisöihin kohdistuvista hirvittävistä tapahtumista kaikkialla maailmassa, missä niitä tapahtuu. Yleinen toteamukseni on, että uskomme uskonnon ja vakaumuksen vapautta koskevaan oikeuteen, mitä uskontoa tai vakaumusta tässä yhteydessä tarkoitetaankaan. On tärkeää jatkaa näiden lausuntojen esittämistä mahdollisimman selkeästi, kun tehdään terrori-iskuja tai minkä hyvänsä uskonnon, kuten kristinuskon, vastaisia hyökkäyksiä.

Avustajani ovat juuri keskustelleet joidenkin parlamentin jäsenien kanssa tarkemmin siitä, mitä lisätoimia meidän pitäisi toteuttaa asian edistämiseksi. Olen jo ilmoittanut, että aiomme toteuttaa toimenpiteitä tässä ihmisoikeusneuvoston istunnossa nimenomaan tämän asian tiimoilta, koska se on niin tärkeä.

Pahoittelen, että en vastannut Ashrafin leiriä koskevaan kysymykseen. Se oli aikomukseni, mutta käänsin sivua liian nopeasti. Leirillä on tietääkseni yhteensä 3 000 ihmistä – tai kenties 3 400, luvut vaihtelevat – ja olemme viikoittain yhteydessä YK:hon, jonka edustajat vierailevat leirillä, kuten tiedätte. He ovat vakuuttaneet minulle, että perustarpeet on täytetty. Kuten parlamentin jäsen hyvin tietää, sen tarkastelemiseen, mitä toimia Ashrafin leiriin tapauksessa voitaisiin toteuttaa, liittyy hyvin vaikeita kysymyksiä. Olen varsin tietoinen hyvin erilaisista näkemyksistä, joita asiasta on esitetty. Arvoisa herrasmies on kuitenkin täysin oikeassa siinä, että tärkeintä on varmistaa, että ihmisten oikeuksia ei loukata ja että humanitaarista apua annetaan. Me tosiaan teemme niin, minkä ansiosta olen tietoinen viikoittaisista raporteista. Se ei ole sattumaa. Se johtuu siitä, että olemme aloittamassa asian tarkastelun ja yhteistyön paikallisen hallinnon kanssa, jotta voimme pyrkiä selvittämään asiaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Olen myös samaa mieltä siitä, että Genevessä tarvitaan nyt voimakasta valtuuskuntaa. Jäsen Hautala mainitsi jälleen erityisesti, että olemme juuri nimittäneet valtuuskunnan uuden johtajan. Keskustelin ryhmän kanssa ollessani Genevessä. Olemme jakaneet valtuuskunnan kahtia niin, että toinen osa voi keskittyä erityisesti Maailman kauppajärjestöä koskeviin asioihin ja toinen enemmänkin YK:n järjestöihin.

Keskustellessani tästä olen myös tehnyt selväksi, että on syytä parantaa Genevessä toteutettavia toimia koskevaa ajatusmallia ja edistää sen luovuutta. Meidän on muodostettava liittoutumia ihmisoikeuksien alalla ja luotava tilaisuuksia keskustellaksemme kaikkialta maailmasta kotoisin olevien kumppanien kanssa, jotta voimme yhdistää voimamme tärkeimpien meitä koskevien kysymyksien kohdalla. Toivon, että pystymme edistämään asiaa tulevina viikkoina ja kuukausina.

Saanen todeta lopuksi, että olin hyvin otettu siitä, mitä jäsen Salavrakos totesi, kun hän sanoi, että ihmisoikeudet ovat elämäntapa. Se pitää mielestäni todennäköisesti paikkansa. Asia on ymmärtääkseni näin yksinkertainen: jotta ihmisoikeudet koskisivat jotakuta, hänen tarvitsee vain olla tässä ja ihminen. Muita vaatimuksia ei ole. Kaikessa toiminnassamme on todella tärkeää muistaa tämä hyvin yksinkertainen perusperiaate.

Hyvät parlamentin jäsenet, on monia asioita, joista olemme eri mieltä, monia asioita, jotka luovat – kuten olen saanut todistaa – todellista intohimoa ja huolta, mutta on ehdottoman tärkeää pystyä keskustelemaan näistä asioista ja sijoittamaan ihmisoikeuksia koskevien tunteidemme koko voima ajattelumallimme ytimeen.

Totean aivan lopuksi, että en ole tehnyt päätöstä edustuston avaamisesta Iraniin. Kyse on osittain resursseista, mutta pidän parlamentin jäsenet tietysti ajan tasalla.

Tällä välin haluan kiittää kaikkia tästä keskustelusta ja vakuuttaa parlamentin jäsenille, että teen kaiken voitavani, jotta ihmisoikeusneuvosto toimisi mahdollisimman tehokkaasti ja, mikä vielä tärkeämpää, edustaisi Euroopan parlamenttia ja Euroopan unionia ihmisoikeuskysymyksissä, niin tehokkaasti kuin vain voin.

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, en aivan ymmärtänyt korkean edustajan Ashtonin vastausta. En ole varma, vastasiko hän minulle, ilmoittiko hän aikovansa vastata myöhemmin kysymykseeni siitä, onko nyt oikea aika avata Euroopan unionin edustusto Iraniin ihmisoikeuksia koskevat huolenaiheet huomioon ottaen, vai eikö hän vastannut kysymykseen lainkaan. Koska en ymmärtänyt vastausta, haluan esittää kysymykseni uudelleen.

  Catherine Ashton, komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. – (EN) Arvoisa puhemies, vastaan jäsen Salafranca Sánchez-Neyralle yrittäneeni selittää, että asiaan liittyy kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on tietysti resurssit. Toinen asia on se, että minun on tehtävä edustuston avaamista koskeva päätös ja esitettävä ehdotuksia erityisesti komissiolle. Ulkoasioiden neuvostossa käydään asiasta keskustelu, jossa myös parlamentti esittää kantansa. En ole toistaiseksi keskustellut tästä kenenkään kanssa. Kuten tiedätte, keskityn Iranin kohdalla suurelta osin tarkastelemaan ydinvoimaa koskevia neuvotteluja ja ihmisoikeuskysymyksiä.

  Puhemies. − (ES) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä(1).

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 10. maaliskuuta 2011 keskipäivällä.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Tunne Kelam (PPE) , kirjallinen. – (EN) Arvoisa puhemies, Pohjois-Afrikassa vallitsevan tilanteen valossa ja ottaen huomioon, että ihmisoikeuksia rikotaan entistä enemmän kaikkialla maailmassa, YK:n ihmisoikeusneuvoston toimintaa on uudistettava. Sen on vastattava ajoissa ja tehokkaasti uusiin haasteisiin. Näinhän se ei valitettavasti tee. Ongelma olisi osittain ratkaistavissa, mikäli olisi mahdollista järjestää lisäkokouksia nykyisten istuntojen välillä. Lisäksi ihmisoikeusneuvoston on vakavasti tarkistettava jäsenistöään sen varmistamiseksi, että sen jäsenet täyttävät vähimmäisvaatimukset. On häpeällistä, että Libyan kaltaiset diktatuurit saavat niin helposti sen elimen jäsenyyden, jonka tehtävänä on varjella ihmisoikeuksia. Poliittiset toimintamallit haastavat entistä selvemmin ihmisoikeusneuvoston uskottavuuden. Euroopan ulkosuhdehallintoa hyödyntämällä EU saa nyt tilaisuuden puhua yhdellä äänellä ja toimia maailmanlaajuisena toimijana. Varapuheenjohtajan / korkean edustajan on varmistettava, että toiminta on johdonmukaista ja että Genevessä ja New Yorkissa sijaitsevien EU:n edustustojen välinen koordinointi on tehokasta. EU:n arvopohjaiselle ulkopolitiikalle ei ole käytännön vaihtoehtoa.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Arvoisa puhemies, on mahdoton hyväksyä vakuuttavaa ja tehokasta päätöslauselmaa, kun ihmisoikeuksia rikotaan räikeästi Euroopan unionissa. Kaikki voimakkaat lausumat ja sanat muuttuvat kyynisyydeksi ja horjuttavat maailmanlaajuisen epäoikeudenmukaisuuden ja valheiden torjunnan perustaa. Euroopan unionin ei pitäisi neuvoa kolmansia valtioita, kun sen omalla alueella eli Latviassa hallitus pitää pilkkanaan parlamentin 11. maaliskuuta 2004 antamaa päätöslauselmaa. On mahdoton hyväksyä vaatimusta siitä, että muiden valtioiden olisi toteutettava toimia, joita Euroopan unioni ei pysty edellyttämään Latvian tasavallalta. Miten EU:ta voidaan nimittää "yhtenäiseksi", kun säännöt eivät koske jokaista jäsenvaltiota? Ennen kuin 335 000:ta Latvian kansalaisuutta vailla olevaa henkilöä koskeva päätöslauselma on pantu täytäntöön, on järjetöntä edellyttää, että kolmannet valtiot toteuttavat muutostoimia ihmisoikeuksien alalla. Tämä on demokratian ja ihmisoikeuksien vakavaa pilkkaamista.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, on syytä pitää myönteisenä, että YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunnon ohjelmaan sisältyy ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevan yleisen ongelman ohella raportteja ja paneelikeskusteluja, joissa tarkastellaan lasten oikeuksia, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, kansallisten, etnisten, uskonnollisten ja kielellisten vähemmistöjen oikeuksia sekä terrorismin torjuntaa. Istunnossa esitellään myös eri alueiden edustajien laatima homo-, bi- ja transseksuaalisten henkilöiden oikeuksista annettava lausunto. YK:n ihmisoikeusneuvosto tarvitsee uusia oikeudellisia välineitä voidakseen valvoa jatkuvasti ihmisoikeusrikkomuksia ja reagoida nopeasti kiireellisiin tilanteisiin, jotka johtuvat maailmassa vallitsevasta poliittisesta tilanteesta (Tunisia, Egypti, Iran, Valko-Venäjä). Tästä syystä kannatan päätöslauselmassa ehdotettua ajatusta riippumattomista "laukaisimista", joilla voidaan vastata nopeasti ihmisoikeuskriiseihin. Suhtaudun myönteisesti uuden ihmisoikeuksia ja demokratiaa käsittelevän osaston perustamiseen ja kannatan EU:n neuvoston ihmisoikeustyöryhmän luomista, koska siten voidaan paremmin koordinoida ja valvoa EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa. Ihmisoikeuksia käsittelevän EU:n korkean tason erityisedustajan olisi oltava keskeisessä asemassa. YK:n ihmisoikeusneuvoston paneelikeskusteluja olisi järjestettävä myös istuntojen välillä. Istuntoja olisi siirrettävä myös muille alueille, kuten alueille, joita konfliktit koettelevat. Kehotan lopuksi EU:n jäsenvaltioita kunnioittamaan ihmisoikeuksia omassa sisäisessä politiikassaan, koska muutoin heikennetään unionin asemaa YK:n ihmisoikeusneuvostossa.

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK