Puhemies. – (EN) Siirrymme nyt äänestysselityksiin.

Suulliset äänestysselitykset

Päätöslauselmaesitys B7-0191/2011

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, äänestin Euroopan sosialistiryhmän yhdessä esittämän päätöslauselman puolesta lähinnä siksi, että asiat ovat muuttuneet Unkarissa vain vähän päätöslauselman tärkeyden ja ajankohtaisuuden osalta, vaikka maassa on tapahtunut joitakin muutoksia aikana, joka on kulunut päätöslauselman luonnostelun ja siitä tänään suoritetun äänestyksen välillä.

Haluan ensinnäkin tuoda esille pettymyksemme siihen, että komissio päätti alusta alkaen keskittyä vain kolmeen kysymykseen tiedotusvälineitä koskevassa kiistellyssä Unkarin lainsäädännössä. Olemme ehdottomia sen suhteen, että koska Unkarin hallitus ja parlamentti olivat käsitelleet näitä kolmea kysymystä suhteellisen tyydyttävästi, komission olisi pitänyt edelleen valvoa tarkoin sitä, onko Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntö sopusoinnussa EU:n lainsäädännön ja varsinkin perusoikeuskirjan kanssa.

Haluamme myös kehottaa Unkarin viranomaisia sitoutumaan lainsäädännön tulevien muutosten yhteydessä entistä tiiviimpään yhteistyöhön asianosaisten, kuten kansalaisyhteiskunnan, kanssa, sillä vain tällä tavoin lainsäädäntöä voidaan suunnitella aidosti demokraattisessa maassa. Tällä tavoin panostukset ja suositukset voivat olla todella kannustavia, olipa kyse sitten omistamme eli Euroopan parlamentin ja komission taikka Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön tai Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun panostuksista ja suosituksista.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, varmasti ne kaikki tässä talossa, jotka allekirjoittavat Euroopan unionin periaatteet, ovat sitä mieltä, että mediavapaus on erittäin tärkeä asia. Tämä vapaus tietenkin sisältää vastuun. Tämän esityksen kohdalla jouduin kuitenkin äänestämään vastaan.

Informaatio, jonka olen tästä asiasta saanut ja jota täälläkin on käyty läpi, osoittaa, että komissio teki Unkarille vaatimuksia ja Unkari vastasi niihin ja korjasi näiltä osin medialakiansa, ja minun mielestäni sen olisi pitänyt riittää. Tässä suhteessa olen sitä mieltä, että tästä ei pidä tehdä tällaista poliittista kysymystä, jossa ikään kuin vasemmisto on oikeistoa vastaan tai niin edelleen, vaan tässä pitää olla samat standardit kaikille. Jos komissio hyväksyi tämän Unkarin muutoksen, silloin hyväksyn minäkin. Minun mielestäni se on tässä lähtökohta ja sen vuoksi äänestin valitettavasti tätä omankin ryhmäni mietintöä tai ajatusta vastaan, koska olen sitä mieltä, että se, mitä Unkarissa on tehty, on ollut juuri komission vaatimusten mukaista..

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, ennen kuin lausun mielipiteeni tiedotusvälineiden vapaudesta Unkarissa, meidän olisi syytä tarkastella parlamenttimme toimia.

Meidän olisi syytä ottaa huomioon ne sadat tuhannet eurot, joita annamme julkisena tukena Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimittajille; meidän olisi syytä ottaa huomioon, että käytämme kymmeniä tuhansia euroja joka viikko erityisesti paikallisten toimittajien lennättämiseksi Brysseliin ja Strasbourgiin heidän viihdyttämisekseen; meidän olisi syytä ottaa huomioon myös tapa, jolla lukuisille Brysselin kirjeenvaihtajille maksetaan toista palkkaa työstä, jota he tekevät neuvonantajina tiedotusvälineitä koskevissa asioissa tai EU:n rahoittamien ilmaisesitteiden toimittajina tai kirjoittajina.

Jos olisin unkarilainen, kyseenalaistaisin vakavasti paitsi Unkarin tiedotusvälinelainsäädännön myös maan hallituksen etenevät itsevaltaiset pyrkimykset, mutta koska en ole unkarilainen, asia ei kuulu minulle.

Olen kuitenkin tämän parlamentin jäsen, ja minusta tapa, jolla käytämme veronmaksajien rahoja selvästi propagandistisella tavalla, loukkaa soveliaisuuden, kohtuuden ja demokratian perusperiaatteitamme. Meidän olisi poistettava malka omasta silmästämme ennen kuin ryhdymme arvostelemaan Unkaria..

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0169/2011

  Lara Comi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin tämän tärkeän päätöslauselman puolesta. On elintärkeää, että Euroopan unioni tekee mahdollisimman pikaisesti kaiken voitavansa toimivaltuuksiensa rajoissa kriisin selvittämiseksi yhteistyössä YK:n turvallisuusneuvoston kanssa.

Ihmisoikeusrikkomusten tiukka tuomitseminen, ehdotus sulkea ilmatila, asevientikiellon ja muiden sanktioiden asettaminen, humanitaarisen avun toimittaminen, Euroopan kansalaisten evakuointi sekä siviiliväestölle toimitettavan avun turvaaminen ovat kuitenkin kaikki sellaisia ex post -toimia, joilla kriisiä pyritään suitsimaan.

Euroopan unionin on kuitenkin otettava nykyistä tiukempi poliittinen rooli kansainvälisesti ja kyettävä ratkaisemaan keskeiset haasteet. Kriisin selvittämisen jälkeen meidän on mielestäni pysähdyttävä pohtimaan, kuinka EU voisi toimia tulevaisuudessa niin, että vältetään tilanteet, joissa heikot demokratiat kukistuvat ja äityvät humanitaariseksi katastrofiksi.

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin luonnollisesti tämän päätöslauselman puolesta. Minusta on kuitenkin tärkeää, että huomenna kokoontuva Eurooppa-neuvosto toimii mahdollisimman nopeasti ja päättäväisesti ensinnäkin lentokieltoalueen perustamiseksi Libyan ylle estämään kansalaisten tappaminen hallituksen toimesta sekä toiseksi suhteiden luomiseksi väliaikaisen kansallisen neuvoston kanssa. Lisäsimme tämän vaatimuksen päätöslauselmaamme.

Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin sitä mieltä, että yhtä päätöslauselman kohtaa on korostettava, nimittäin sitä, että Pohjois-Afrikan vallankumoukselliset muutokset ovat osoittaneet, että EU:n myönteinen vaikutus ja pitkäkestoinen uskottavuus alueella riippuvat EU:n kyvystä tehdä arvopohjaista yhtenäistä ja yhteistä ulkopolitiikkaa, joka on selvästi uusien demokraattisten voimien puolella.

  Pino Arlacchi (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselman puolesta. Haluaisin korostaa, että komission hiljattain käynnistämä demokratian ja yhteisen hyvinvoinnin kumppanuushanke eteläisen Välimeren alueen kanssa on merkittävä ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.

EU oli näkyvästi poissa Pohjois-Afrikan kriisin ja demokratiaan siirtymisprosessin alussa, mutta nyt se näyttää aktivoituneen ja tehostaneen toimiaan alueella.

  Mitro Repo (S&D). – (FI) Arvoisa puhemies, Libyan kansalla tulee olla ensisijainen oikeus päättää oman maansa tulevaisuudesta. Kun todellisen demokratian ja vapauden aate on lähtöisin kansasta, sitä ei voi pakottaa ulkoa käsin.

Huomenna järjestettävän Eurooppa-neuvoston ylimääräisen huippukokouksen tulee päästä sopuun EU:n roolista alueella. EU:n tulee tukea arabimaailmassa tapahtuvaa demokratia-aaltoa kaikin mahdollisin keinoin. Aikaa ei tule hukata, on ryhdyttävä sanoista tekoihin. EU:n on oltava politiikassaan johdonmukainen ja sen on kannettava vastuunsa alueella myös pitkällä aikavälillä. Mikäli siviiliväestöön kohdistetut iskut jatkuvat, kuten näyttää, EU:n tulee neuvotella YK:n mandaatista ja toimista lentokieltoalueen luomiseksi Libyan ylle humanitaarisen katastrofin estämiseksi. Myös sotilaallisen väliintulon mahdollisuus on tässä tilanteessa säilytettävä.

  Adam Bielan (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, olemme todistamassa yhden viimeisen sodanjälkeisen historian pitkäaikaisen järjestelmän päättymistä. Muammar Gaddafi ei ole kuitenkaan pystynyt luopumaan vallasta kunniallisesti vaan hän on julistanut sodan omaa kansaansa vastaan pitääkseen kiinni diktatorisesta vallastaan. Kääntämällä aseensa kansalaisiaan vastaan hän on kyseenalaistanut nykyaikaisen sivilisaation perusteet. Hän on syyllistynyt rikokseen ihmisyyttä vastaan. Meillä on siten velvollisuus tukea Libyan kansaa heidän taistelussaan vapauden, demokratian ja perusihmisoikeuksien puolesta.

Meidän on ryhdyttävä toimiin yhteistyössä YK:n kanssa vakauden palauttamiseksi Libyaan sekä rikoksiin syyllistyneiden, myös eversti Gaddafin, rankaisemiseksi. Humanitaarisen avun varmistaminen siviileille sekä turvan tarjoaminen Libyan pakolaisille on erityisen tärkeää. Presidentti Reaganin hallinto yritti jo 25 vuotta sitten lopettaa Gaddafin hallinnon. Meidän on nyt toteutettava kaikki kansainvälisen lain sallimat toimet Gaddafin syrjäyttämiseksi, minkä vuoksi annan tukeni parlamentin päätöslauselmalle.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, vaikka minusta siinä on tiettyjä huolenaiheita. Ensinnäkin haluan todeta, että ryhmäni tapasi Libyan vastarinnan edustajia tällä viikolla ja nämä edustajat sanoivat, etteivät he halua Lännen aseellista väliintuloa. Tämä tuli aivan selvänä toiveena. Minusta tässä asiassa EU:n ei kannata olla lipun liehuttaja, vaan tässä tulee toimia yhdessä YK:n ja arabimaiden kanssa.

Tästä huolimatta tässä päätöslauselmassa puhutaan humanitaarisesta interventiosta, joka valitettavan usein tarkoittaa aseellista interventiota. Parlamentti ottaa nimenomaan kannan intervention puolesta, joskin hienoin sanankääntein.

Toinen huolenaiheeni on tämä no flight zone, joka pahoin pelkään, johtaa Libyan pommituksiin. Minusta tässä täytyy toimia YK-johtoisesti ja koko arabimaailma, Afrikka ja EU yhdessä.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, sotilaallista väliintuloa vaativien (lentokieltoaluehan on eräänlainen sotilastoimi, koska se edellyttää valmiutta iskeä maassa olevaan lentokalustoon) olisi syytä muistaa kolme asiaa. Ensinnäkin, kuten olemme kuulleet, Libyan oppositio ei halua ulkomaiden väliintuloa. Joka puolella Benghazia voi nähdä julisteita, joissa tämä todetaan. Toiseksi Gaddafin hallinto toivoo ulkomaiden väliintuloa: se nimittäin oikeuttaisi diktaattorin perustelut siitä, että hän puolustaa maataan ulkomaisia hyökkääjiä vastaan. Kolmas asia on se, ettei meillä ole varaa sotilastoimiin. Ensimmäinen alus alueella humanitaarisen kriisin alettua oli maastamme tullut HMS Cumberland, joka oli alueella, koska se oli menossa romutettavaksi! Lisäksi laivastomme toiminta-alue on yhä paljon laajempi kuin monien muiden jäsenvaltioiden laivaston.

Suorat iskut Gaddafin hallintoa vastaan olivat vielä 1980-luvulla kenties jotenkin perusteltavissa, koska hallinto oli sekaantunut suoranaisesti kansainväliseen terrorismiin. On hämmästyttävää, että jonkinlaista väliintuloa nyt vaativat eivät kannattaneet sitä silloin, kun se olisi ollut perusteltavissa kansainvälisen lain normien nojalla. On vastenmielistä nähdä kaikkien näiden Euroopan johtajien mielistelevän Libyan kauheaa hallintoa. Olemme jo saaneet aikaan ihan tarpeeksi ongelmia tähänastisilla toimillamme. Minusta olemme tehneet jo tarpeeksi.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, kannatan tätä päätöslauselmaa ja annoin sille siksi tukeni. Päätöslauselman antaminen ei kuitenkaan riitä.

Neljä tuhatta muslimia hyökkäsi viime viikolla Egyptissä lähellä Kairoa sijaitsevaan koptilaiseen kylään, missä he polttivat kaksi kirkkoa ja estivät palomiesten pääsyn kylään. Aluksi armeija ei halunnut puuttua asiaan. Kun se lopulta tuli väliin, muslimien edustajat ajoivat sen pois ja väittivät, että kaikki on kunnossa. Kylässä asuville 12 000 kristitylle määrättiin ulkonaliikkumiskielto.

Eurooppa tiesi ennen, kuka on hyvä ja kuka paha ja miksi. Hyvien ihmisten, kuten johtajien Havel, Walesa ja Čarnogurský, tuen ansiosta saatoimme valmistautua kommunismin kukistumiseen. Tänä päivänä EU:n poliitikot kuitenkin kättelevät diktaattoreja sekä ummistavat silmänsä kristittyjen vainoilta. He eivät ajattele asioita hyvän ja pahan kannalta, koska pragmatismi ei tunne tällaisia käsitteitä. Jos tähän ei tule muutosta, saatamme aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää Pohjois-Afrikassa.

Mietintö: Bastiaan Belder (A7-0037/2011)

  Pino Arlacchi (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä tehdään selkeä ero kahden Irania koskevan tärkeimmän kysymyksen eli nykyhallinnon toimesta tapahtuvien ihmisoikeusrikkomusten sekä Iranin ydinohjelman välillä.

Mietinnössä tuetaan neuvoston kaksisuuntaista suhtautumista ydinohjelmakysymykseen: yhtäältä ovat sanktiot mutta toisaalta tarjotaan mahdollisuus vuoropuheluun.

Iranissa tänä päivänä tapahtuvat äärimmäisen vakavat ihmisoikeusrikkomukset on ehdottomasti tuomittava. Rikollisista suurin osa on valtionlaitosten edustajia, jotka tekevät näitä tekoja saamatta rangaistusta.

Meidän olisi samalla vältettävä vaatimasta vastuuttomasti kansainvälistä aseellista väliintuloa nykyistä tyranniaa vastaan. Kaikki iranilaiset heidän poliittisesta kannastaan riippumatta pitäisivät ihmisoikeuksien nimissä maahan tehtyä hyökkäystä hyökkäyksenä koko maata vastaan ja uutena perusoikeuksien loukkauksena.

Ainoa voittaja tällöin olisi Mahmud Ahmadinežad.

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, joten minusta on nyt aika suhtautua Teheranin hallintoon samalla tavoin kuin olemme suhtautuneet Libyaan ja eversti Gaddafiin. Toisin sanoen toivon elättely luottamuksen rakentamisesta ei ole enää realistinen vaihtoehto. Meidän olisi tuettava Iranin oppositiota nykyistä enemmän. Olen erityisen huolissani Ashrafin oppositioleiristä, joka on ollut piiritettynä ja painostettuna heinäkuusta 2009 lähtien. Leirin humanitaarinen tilanne on sietämätön. Parlamentti antoi leirin tilanteesta päätöslauselman huhtikuussa 2009 ja kirjallisen julkilausuman viime marraskuussa, ja neuvoisin Catherine Ashtonia välittämään huomenna tämän vakavan viestin Eurooppa-neuvostolle.

  Adam Bielan (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, Mahmud Ahmadinežadin hallitsema Iran on suuri huolenaihe maan hallitsijoiden ydinasepyrkimysten vuoksi. Maan jatkuva kieltäytyminen yhteistyöstä kansainväkisen atomienergiajärjestön kanssa ja Iranin ydinohjelman valvonnan puute aiheuttavat sen, että Irania vastaan on harkittava järeitä toimenpiteitä.

Kun otetaan huomioon, että kyse on autoritaarisesta hallinnosta, meidän on varauduttava mahdollisuuteen, että hallinto uhkaa muita maita ja etenkin Iranin naapurimaita. Erityistä pelkoa on aiheuttanut Israelin vastainen retoriikka, jota Iranin presidentti on viljellyt jo jonkin aikaan. En voi hyväksyä Iranin viranomaisten kantaa tähän asiaan ja tuomitsen sen ehdottomasti. Äänestämällä päätöslauselman puolesta ilmaisen vastustavani Iranin vihamielistä ulkopolitiikkaa sekä vaadin poliittisten vankien vapauttamista, ihmisoikeustaistelijoiden vainojen lopettamista sekä yhteistyön aloittamista kansainvälisten järjestöjen, myös YK:n elinten, kanssa. Kannatan myös Turkin ja Brasilian diplomaattisia ponnisteluja ydinasekysymyksen ratkaisemiseksi.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Iranissa vuonna 1979 tapahtunut vallankumous nähdään vielä jonakin päivänä käänteentekevänä tapahtumana Ranskan vuoden 1789 vallankumouksen tai Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen tavoin. Niiden tavoin Iranin vallankumous levisi välittömästi yli kansallisten rajojen ja pyrki toistumaan ympäri maailman, ja niiden tavoin myös Iranin vallankumous polki kaikkia kansainvälisen lain, kansallisen suvereniteetin ja alueellisen tuomiovallan vakiintuneita normeja.

Mikä oli vallankumouksen tunnusomainen teko? Se oli Yhdysvaltain lähetystön piiritys. Nyt on syytä pysähtyä hetkeksi miettimään tapahtuman poikkeuksellisuutta, kun otetaan huomioon maiden välillä aiemmin vallinneet suhteet. Jopa toisen maailmansodan aikaan, jolloin vastakkain olleet ideologiat yrittivät hävittää toinen toisensa, diplomaatit evakuoitiin rauhanomaisesti puolueettomien maiden avulla. Jos Yhdysvallat aikoisi hyökätä Kuubaan huomenna, voitaisiin odottaa rauhanomaista diplomaattien vaihtoa. Iranilaiset halusivat viestittää, etteivät heidän sääntönsä sovi yhteen meidän sääntöjemme kanssa. He eivät välittäneet enää valtion suvereniteetin aatteesta ja he ovat jatkaneet samalla tavoin kuin he aloittivat tukien miliisejään Silkkitien kaanikunnista Balkanille ja Buenos Airesiin asti.

Voisimme paremmin tuomita Iranin hallinnon, jos me Euroopan unionissa kiinnittäisimme hieman enemmän huomiota kansallisen suvereniteetin periaatteeseen ja kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatteeseen.

  Gianni Vattimo (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, halusin kertoa, miksi äänestin tyhjää Irania käsittelevää mietintöä koskevassa lopullisessa äänestyksessä, sillä vaikka yhdynkin kaikkeen arvosteluun ihmisoikeuksien kunnioituksen laiminlyönnistä Iranissa, etenkin mitä tulee kuolemanrangaistukseen, sukupuolivähemmistöjen vainoihin sekä vapaan koulu- ja yliopisto-opetuksen laiminlyöntiin, olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että suuri osa mietinnössä mainituista uutisista ja tiedoista on suoraan peräisin Yhdysvaltain propagandakoneistosta, johon en voi luottaa.

Liberaalidemokraattina olen tietenkin vakuuttunut siitä, että Iranilla on täysi oikeus jatkaa ydinalan tutkimusohjelman kehittämistä rauhanomaisessa tarkoituksessa, enkä voi kieltää Iranin oikeutta ydinaseisiin alueella, jolla ainoa suurvalta, jolla on ydinaseita ja jolla on oikeus niiden hallussapitoon, on Israelin kaltainen rasistinen ja kolonialistinen valtio.

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0158/2011

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, haluan todeta tästä YK:n ihmisoikeuspäätöslauselmasta, että on erittäin tärkeää, että me Euroopan unionissa puolustamme ihmisoikeuksia loppuun asti. Valitettavasti tämä ihmisoikeuspäätöslauselma ei ollut tasapainossa. Kun lukee tätä ja varsinkin kohtaa 19, jota vastaan äänestin, niin tulee sellainen olo, että aivan liikaa hyökätään yhtä valtiota, Israelia, vastaan ja sitä pyritään tässä syyllistämään.

Vaikka me kaikki tiedämme tällä hetkellä Lähi-idän tilanteen. Siellä on maissa kansannousu, joissa tuhannet viattomat ihmiset ovat menettäneet henkensä. Tässä suhteessa tämän piti olla päätöslauselma ihmisoikeuksista eikä Lähi-idästä. Jos tässä olisi haluttu löytää jonkinlaista tasapainoa, kun tässä nyt Israelia yksipuolisesti vaan yritetään syyllistää, niin olisi voinut vaikka mainita, että Gilad Shalit, israelilainen sotilas on ollut vailla ihmisoikeuksia 1720 päivää palestiinalaisten arabien tai Hamasin vankina.

Tässä suhteessa kun me teemme näitä ihmisoikeusjulistuksia, meidän täytyy pyrkiä tasapainoiseen ja oikeudenmukaiseen lähestymistapaan. Se on ainut tie, miten näitä voidaan viedä eteenpäin kestävästi ja miten me säilytämme uskottavuuden myös ihmisoikeuksien valvojana niin Euroopassa kuin laajemminkin.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, olin iloinen ihmisoikeuspäätöslauselmaesitysten hyväksymisestä, ja Euroopan unioni teki oikein hyväksyessään ne. Haluan kuitenkin selostaa asiaa lyhyesti.

(EN) Arvoisa puhemies, irlantilaiset kollegani ja minä ryhmästämme äänestimme 8 kohdan 2 tarkistuksen puolesta, koska saniteettikysymys ja ennen kaikkea puhdas vesi ovat mielestämme perusihmisoikeuksia, ja kokemuksestani vapaaehtoistyöntekijänä Afrikassa tiedän, kuinka puhtaan veden saannilla voi olla suuri merkitys ihmisten elämässä. Olen siksi sitä mieltä, että jos pidämme puhtaan veden saantia perusihmisoikeutena, se saattaa johtaa nopeasti sen varmistamiseen, että kaikilla maailman ihmisillä on ennen kaikkea mahdollisuus puhtaaseen veteen.

(GA) Olin siten iloinen päätöslauselman hyväksymisestä, ja tämän halusin sanoa.

Kirjalliset äänestysselitykset

Päätöslauselmaesitys B7-0191/2011

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Tämä päätöslauselmaesitys annettiin tieodotusvälineitä koskevan Unkarin lainsäädännön huolestuttavan tilan takia, sillä lailla kyseenalaistetaan vaatimus kaikkien audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajien lähetysten tasapuolisuudesta sekä suhteellisuusperiaatteen ja mielipiteenvapauden ja tiedonvälityksen kaltaisten perusoikeuksien noudattaminen. Tämä tarkoittaa, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj sekä parlamentti ovat molemmat oikeutetusti huolissaan siitä, että lainsäädäntö on sananvapautta koskevien kansainvälisten normien vastainen, koska se murentaa julkisten tiedotusvälinepalvelujen poliittisen ja taloudellisen riippumattomuuden, sekä lainsäädännön soveltamisalasta. Huoli on sitäkin suurempi, kun otetaan huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun varoitukset. Näiden havaintojen perusteella tämän päätöslauselmaesityksen suositukset olisi hyväksyttävä, sillä ne koskevat tiedotusvälinelainsäädännön tarkistamista komission, Etyjin ja Euroopan neuvoston havaintojen pohjalta, ja suositusten olisi saatava komissio kiirehtimään direktiiviehdotuksen antamista tiedotusvälineiden vapaudesta ja moniarvoisuudesta vuoden loppuun mennessä, jotta voidaan korjata EU:n riittämätön lainsäädäntökehys ja välttää siten vastaavat tilanteet tulevaisuudessa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen – (LT) Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus kuuluvat EU:n perusperiaatteisiin ja takaavat mielipiteiden ilmaisun vapauden ja vapauden vastaanottaa ja levittää tietoa ilman viranomaisten valvontaa, väliintuloa tai painostusta. Kansainväliset järjestöt ovat ilmaisseet huolensa tiedotusvälineitä koskevasta Unkarin lainsäädännöstä, ja Euroopan komissio tuli tutkimuksen tekemisen jälkeen siihen tulokseen, ettei lainsäädäntö ole audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin eikä yleisesti yhteisön lainsäädännön mukainen. Hyväksyn päätöslauselman esityksen, että Unkarin viranomaisten olisi edelleen tarkistettava tiedotusvälinelainsäädäntöä Euroopan komission, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun huomautusten sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean ja parlamentaarisen yleiskokouksen huomautusten pohjalta, jotta varmistetaan Unkarin lainsäädännön yhdenmukaisuus EU:n lainsäädännön ja eurooppalaisten arvojen sekä tiedotusvälineiden vapautta, moniarvoisuutta ja riippumattomuutta koskevien arvojen kanssa.

  Ivo Belet (PPE), kirjallinen. – (NL) Unkarin hallitus on tehnyt hyvää työtä käsitellessään kuohuntaa tämän kiistanalaisen lainsäädännön ympärillä niin, että hallitus on tehnyt selväksi, että lehdistönvapaus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus ovat olleet ja ovat yhä peruspilareita Unkarissa. Euroopan komissio on tehnyt asiassa niin ikään hyvää työtä. Komissio jatkaa lisäksi perustellusti asian seuraamista sekä Unkarissa että kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Komission jäsen Neelie Kroesin ilmoittama aloite on tärkeä edistysaskel; aloitteessa on tarkoitus tuoda yhteen eri sidosryhmät, jotka muodostavat asiantuntijaryhmän, jonka tehtäväksi annetaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden tilan arviointi Euroopassa. Ryhmä avustaa komissiota tiedotusvälineympäristöä koskevien uusien toimien suunnittelussa. Meidän tehtäväksemme on annettu tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja lehdistönvapauden varmistaminen Euroopassa. Näin ollen oletan, että Euroopan parlamentti ottaa aktiivisesti osaa tähän työhön.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Demokratia ei ole lainkaan vakiintunut tosiasia. Se kehittyy, edistyy ja valitettavasti myös taantuu ajasta riippuen. Tiedotusvälineitä koskevat Unkarin toimet ovat tässä mielessä kuitenkin suuri askel taaksepäin. Kaikkien Euroopan edistysmielisten yhteisymmärrys mahdollisti alussa sen, että asia voitiin sisällyttää EU:n poliittisen asialistan kärkeen, mikä on hyvä asia. Nyt meidän on oltava tarkkoja ja tiukkoja yhä ongelmallisissa kysymyksissä. Tiedotusvälineiden hallinnoinnin riippumattomuus ja sananvapaus eivät ole neuvoteltavissa.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä olisi lykättävä ja tarkistettava komission, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin sekä Euroopan neuvoston huomautusten ja ehdotusten pohjalta, jotta varmistetaan, että lainsäädännössä noudatetaan täysin EU:n lainsäädäntöä sekä tiedotusvälineiden vapautta, moniarvoisuutta ja riippumatonta hallinnointia koskevia eurooppalaisia arvoja ja normeja. Euroopan parlamentti muistuttaa lisäksi, että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden olisi pidettävä voimassa Kööpenhaminan Eurooppa-neuvostossa vuonna 1993 vahvistetuissa Kööpenhaminan kriteereissä unionin jäsenyydelle asetetut ehdot, jotka liittyvät lehdistön- ja sananvapauteen, ja pantava ne täytäntöön unionin lainsäädännön avulla. Euroopan parlamentti kehottaa siten Unkarin viranomaisia palauttamaan tiedotusvälineiden hallinnoinnin riippumattomuuden ja lopettamaan valtion puuttumisen sananvapauteen ja lähetysten tasapuolisuuteen. Olen myös sitä mieltä, että tiedotusvälineiden liiallinen sääntely on vahingollista ja vaarantaa tosiasiallisen moniarvoisuuden julkisella alalla. Lisäksi parlamentti kehottaa komissiota ehdottamaan vuoden loppuun mennessä lainsäädäntöaloitetta tiedotusvälineiden vapaudesta, moniarvoisuudesta ja riippumattomasta hallinnoinnista, jotta voidaan määritellä ainakin olennaiset vähimmäisnormit sekä varmistaa tiedotusvälineiden riittävä moniarvoisuus sekä niiden riippumaton hallinnointi ja jotta näitä asioita voidaan edistää EU:n jäsenvaltioissa.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus ovat ilman muuta tärkeä pilari demokraattisessa oikeusvaltiossa. Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntö ansaitsee kritiikin, mutta olemme nähneet, että Unkarin hallitusta vastaan hyökättiin harkitsemattomasti ja perusteetta, eikä tätä olisi pitänyt tapahtua etenkään Unkarin aloitettua kautensa EU:n puheenjohtajavaltiona. Olen kuitenkin mielissäni siitä, että Unkarin parlamentti hyväksyi hiljattain maan kiistanalaiseen tiedotusvälinelainsäädäntöön tehdyt muutokset Euroopan unionin huomautusten huomioon ottamiseksi, ja että Unkarin parlamentti otti siten turhat luulot pois jännitteitä lietsovilta ideologeilta. Näin täytettiin keskeinen vaatimus, ettei "lähetysten tasapuolisuutta" sovellettaisi verkkoon, blogeihin, keskusteluihin ja ulkomaisiin lehtiin. Euroopan komission olisi nyt edelleen valvottava lainsäädännön soveltamista. Kiitoksen ansaitsee Unkarin ja EU:n välillä käyty rakentava vuoropuhelu, joka johti lainsäädännöllisten muutosten hyväksymiseen.

Ulkomaisia tiedotusvälineitä ja Unkarissa työskenteleviä toimittajia ei enää uhkailla tuntuvilla rangaistuksilla Unkarin tiedotusvälinelainsäädännön rikkomisesta, mutta käytössä on "muita oikeudellisia seuraamuksia". Unkarin tiedotusvälineiden omistajia voidaan kuitenkin yhä rangaista, myös niitä, jotka ovat muodollisesti muuttaneet päämajansa muihin EU:n jäsenvaltioihin välttääkseen Unkarin tiedotusvälinelainsäädännön noudattamisen. Emme ole välttämättä samaa mieltä muutoksesta, mutta se kuuluu kuitenkin täysin Unkarin parlamentin toimivaltuuksien piiriin, minkä vuoksi EU:n edustajien olisi otettava se huomioon.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Jokaisen henkilön sananvapaus, vapaa tiedonkulku sekä vapaat ja moniarvoiset tiedotusvälineet ovat Euroopan yhdentymisen kulmakiviä ja ydinarvoja. Tiedotusvälineiden sääntelykehyksen kehittämisessä ja täytäntöönpanossa olisi noudatettava viestintäjärjestelmien organisoinnin ja hallinnoinnin demokraattisia normeja. Kehotan Unkarin viranomaisia palauttamaan tiedotusvälineiden hallinnoinnin riippumattomuuden ja lopettamaan valtion puuttumisen sananvapauteen. Tiedotusvälineiden liiallinen sääntely on vahingollista, koska se vaarantaa todellisen moniarvoisuuden julkisella alalla. Kehotan Unkarin viranomaisia ottamaan kaikki sidosryhmät, myös oppositiopuolueet ja kansalaisyhteiskunta, mukaan tiedotusvälinelainsäädännön uudistamiseen niin, että he voivat osallistua mielekkäästi lainsäädännön uudistamiseen, koska siinä säännellään demokraattisen yhteiskunnan toiminnan kannalta perustavanlaatuista asiaa.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Vapaat ja moniarvoiset tiedotusvälineet ovat perusoikeuksia, jotka takaavat mielipiteiden ilmaisun vapauden sekä vapauden saada ja välittää tietoa ilman minkäänlaista viranomaisten väliintuloa tai painostusta. Euroopan komissio ilmaisi perussopimusten vartijana huolensa asiassa ja pyysi Unkarilta tietoja tämän oikeuden mahdollisesta loukkaamisesta eli siitä, onko Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntö mahdollisesti audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin vastainen.

Olin mielissäni kuullessani, että Unkarin parlamentti hyväksyi 7. maaliskuuta Unkarin hallituksen ja komission kesken sovitut muutokset, mutta en kuitenkaan ymmärrä, miksi sosialistit ja Unkarin vihreä puolue äänestivät niitä vastaan. Komission jäsen Neelie Kroesin lausuntojen perusteella näyttää siltä, että Unkari on epäilemättä noudattanut komission suosituksia ja että muutettu lainsäädäntö on EU:n lainsäädännön mukainen.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Lehdistönvapaudessa mitkään myönnytykset eivät ole mahdollisia. Tämä on se sanoma, jonka parlamentti halusi välittää paitsi Budapestille myös Euroopan komissiolle. Euroopan parlamentti antoi päätöslauselman, jossa se kehottaa Unkarin hallitusta lykkäämään kiistanalaista Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä ja tarkistamaan sen kiireellisesti, vaikka sitä muutettiin hiljattain Euroopan maiden hallitusten painostuksesta. Huolta herättää silti yhä etenkin tiedotusvälineiden valvonnasta vastaava elin tiedotusvälineneuvosto, joka koostuu yksinomaan pääministeri Viktor Orbánin puolueen lähellä olevista henkilöistä. Todellisuudessa tämä valvontaelin on täydellinen tiedotusvälineiden sensurointiväline. Tästä syystä Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän jäsenet vaativat EU:n ja koko maailman kansalaisten sananvapauden takaajina, että Unkarin valtio lopettaa sananvapauteen puuttumisen ja palauttaa tiedotusvälineiden riippumattomuuden.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä minusta Euroopan unionin on pikaisesti estettävä ja torjuttava demokratian perusarvojen, kuten sananvapauden, mahdolliset loukkaukset. Minusta on elintärkeää, että Unkari ja muut jäsenvaltiot, kuten Romania, tarkistavat suhtautumistaan lehdistöön EU:n perusoikeuskirjassa sekä ihmisoikeuksien suojaamisesta tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa vahvistettujen demokraattisten periaatteiden mukaisesti.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä käsittelevän mietinnön puolesta, koska lehdistönvapaus kuuluu EU:n perusarvoihin. Komission olisi mielestäni tutkittava edelleen seikkaperäisesti, onko Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntö EU:n lainsäädännön ja etenkin Euroopan perusoikeuskirjan mukainen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Minusta ei ole järkevää, että parlamentti antaa lausunnon tästä aiheesta nyt, kun kaikki sananvapauden takeet on annettu myös Unkarin pääministeri Viktor Orbánin taholta. Tämä on myös periaatekysymys, joten vältän arvostelemasta poliittisia, lainsäädännöllisiä tai lainkäyttöön liittyviä toimia, jotka kuuluvat selvästi jonkin muun jäsenvaltion kuin omani lainsäädännöllisten, toimeenpano- ja oikeusviranomaisten toimivaltuuksiin.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, myös mielipiteiden ilmaisun vapaus sekä vapaus vastaanottaa ja välittää tietoja ilman viranomaisten väliintuloa tai painostusta, ovat yhteiskunnallisia arvoja, joiden puolesta monet ovat taistelleet vuosikausia, ja tämä pätee myös Portugaliin. Kommunistit ovat olleet ja ovat yhä tämän taistelun eturintamassa. Valitettavasti monista Euroopan maista löytyy yhä syitä jatkaa taistelua. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden tila aiheuttaa yhä huolta useissa jäsenvaltioissa. Unohdamme usein, että osa ongelmaan vaikuttavista tekijöistä liittyy tapaan, jolla tiedotusvälineiden omistus on keskittynyt harvojen suurten liikealan keskittymien käsiin, media-alan ammattilaisten oikeuksien polkemiseen sekä yhä epävarmempiin työsuhteisiin. Tämän lisäksi poliittiset päättäjät sekaantuvat yhä asiaan monissa maissa, mikä on huolestuttavaa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, ja sen myötä tiedotusvälineiden moniarvoisuus, mukaan lukien mielipiteiden ilmauksen vapaus sekä vapaus vastaanottaa ja välittää tietoja ilman viranomaisten väliintuloa tai painostusta, on saavutettu sivistyksen tuloksena.

Useissa EU:n jäsenvaltioissa kuitenkin tapahtuu valitettavan usein näiden perusoikeuksien loukkauksia. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden tila aiheuttaa yhä huolta useissa jäsenvaltioissa, etenkin Unkarissa, Italiassa, Bulgariassa, Romaniassa, Virossa ja muissa maissa. Jopa Portugalissa on havaittu useita tiedotusvälineiden moniarvoisuuden loukkauksia, mikä ei tee oikeutta demokratialle.

Emme ole kuitenkaan samaa mieltä siitä, että EU:lla olisi jatkuvasti tapana puuttua poliittisesti muiden maiden tiedotusvälineiden hallinnointiin, kuten päätöslauselman joissakin kohdissa väitetään. Äänestimme Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä käsittelevästä päätöslauselmasta tätä silmällä pitäen ja ottamalla huomioon sen positiiviset ja negatiiviset näkökohdat.

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. – (DE) Olen vakuuttunut siitä, että hyvin laaja Euroopan parlamentin enemmistö tukee tiedotusvälineiden perusoikeuksia. Näitä oikeuksia perätään nyt päätöslauselmassa, vaikka siinä ei ole otettu huomioon Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöön tehtyjä muutoksia, jotka Unkarin parlamentti hyväksyi tällä viikolla. Olisin siten toivonut kaikkien niiden päätöslauselmien peruuttamista, jotka laadittiin ennen kyseistä Budapestissä suoritettua äänestystä, jotta ne olisi voitu saattaa ensin ajan tasalle, ja niistä olisi keskusteltu ja äänestetty vasta tämän jälkeen. Näin ollen Euroopan parlamentissa pidetyllä äänestyksellä ei ollut enää mitään tekemistä lehdistönvapauden kanssa, vaikka sen pitäisi olla ehdoton prioriteetti, vaan kyse oli vain puolueryhmien välisestä kädenväännöstä.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen Euroopan vasemmistoryhmän päätöslauselman hyväksymiseen; siinä kritisoidaan Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöönsä tekemien muutosten riittämättömyyttä, kun oikeisto puolestaan suhtautuu myönteisesti muutoksiin. Komission jäsen Neelie Kroes näyttää niin ikään olevan tyytyväinen muutoksiin, mutta Euroopan parlamentin mielestä komissio on keskittynyt vain joihinkin teknisiin näkökohtiin Euroopan perusoikeuskirjan kustannuksella. Lisäksi päätöslauselmaa ei ole osoitettu pelkästään Unkarille vaan siinä todetaan, että tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden tila voi heikentyä maissa, joissa on konservatiivihallitus. Euroopan parlamentin jäsenet ovat osoittaneet tässä suhteessa, että he kiinnittävät huomiota siihen, että demokratioiden ja Euroopan unionin periaatteisiin kuuluvia perusoikeuksia ja -vapauksia kunnioitetaan.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska Unkarin viranomaisten on palautettava tiedotusvälineiden hallinnoinnin riippumattomuus ja lopetettava valtion puuttuminen sananvapauteen ja lähetysten tasapuolisuuteen. Tiedotusvälineiden liiallinen sääntely on vahingollista ja vaarantaa tosiasiallisen moniarvoisuuden julkisella alalla.

  Timothy Kirkhope (ECR), kirjallinen. – (EN) ECR kannattaa täysin vapaita ja moniarvoisia tiedotusvälineitä kaikkialla Euroopan unionissa sekä korostaa tiedonvälityksen vapauden tärkeyttä kaikille Euroopan kansalaisille. Koska Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöön liittyvä tilanne muuttuu kuitenkin koko ajan ja koska meillä ei ollut mahdollisuutta tavata komissiota sen jälkeen, kun uudet lakimuutokset hyväksyttiin tällä viikolla, meistä nyt ei ole oikea hetki antaa uutta päätöslauselmaa aiheesta. Tästä syystä ECR-ryhmä äänesti tyhjää.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin päätöslauselmaa vastaan, sillä minusta Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä olisi kiireesti lykättävä ja tarkistettava komission, Etyjin ja Euroopan neuvoston havaintojen ja ehdotusten pohjalta, jotta varmistetaan, että lainsäädännössä noudatetaan täysin EU:n lainsäädäntöä sekä tiedotusvälineiden vapautta, moniarvoisuutta ja riippumatonta hallinnointia koskevia eurooppalaisia arvoja ja normeja.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Kannatan niiden Unkarin tiedotusvälineitä koskevan lainsäädännön säännösten tarkistamista, jotka komission mukaan eivät ole riittävän demokraattisia, ja olen tyytyväinen tarkistuksiin, joita Unkarin hallitus teki säädökseen. En kuitenkaan äänestänyt Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän ja Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston allekirjoittaman päätöslauselman puolesta, sillä mielestäni ehdotetut toimenpiteet ovat kohtuuttomia, kun otetaan huomioon muiden jäsenvaltioiden vastaavat lait, joista ei kuitenkaan ole julkisesti määrätty seuraamuksia. Vapaa lehdistö on kiistämättä yhteiskunnan demokraattisuuden mittari. On yleisesti tunnettu tosiasia, että Euroopan unionissa ilmaisunvapaus on käytännössä rajoittamaton. Emme kuitenkaan saa sekoittaa tätä perusoikeutta vapauteen levittää mitä tahansa tietoa seuraamuksetta tai joutumatta vastuuseen ja ilman vakuuttavaa näyttöä. Juuri tästä syystä tarvitaan selkeitä lakeja, joissa asetetaan rajat kaiken journalistisen toiminnan harjoittamiselle. Tiedotusvälineitä koskeva Unkarin lainsäädäntö laadittiin tässä yhteydessä, alaa koskevan EU:n direktiivin johdosta. Mielestäni meidän on myös keskusteltava tiedotusvälineitä koskevasta Unkarin lainsäädännöstä yksinomaan tietopohjalta, sillä puolueellinen eduntavoittelu ja poliittiset kiistat saattavat johtaa meitä harhaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä päätöslauselmaesitys on epäajankohtainen niin ajoitukseltaan kuin muodoltaan, sillä jokainen tietää, että sen jälkeen, kun Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä ryhdyttiin alun pitäen kritisoimaan ja kun komissio oli antanut suosituksensa, Unkarin hallitus tarkisti kantaansa ja muutti kaiken komission kritisoimassa lainsäädännössä. Siten se lainsäädäntö, josta äänestettiin Unkarin parlamentissa 7. maaliskuuta, on täysin sopusoinnussa EU:n lainsäädännön kanssa. Sen vuoksi en ymmärrä vasemmiston vaatimusta äänestää päätöslauselmaesityksestä, joten äänestin sitä vastaan.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Äänestin päätöslauselman B7-0191/2011 puolesta, sillä minusta Unkarin uusi tiedotusvälinelainsäädäntö ei anna riittäviä takeita sananvapaudesta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta, minkä vuoksi lainsäädäntö haittaa todellisen moniarvoisuuden juurruttamista julkisella saralla.

Unkarin hallituksen olisi tosiasiallisesti taattava vapaat ja moniarvoiset tiedotusvälineet ja sen olisi siksi kumottava lainsäädäntö tai tehtävä siihen tuntuvia muutoksia Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun ja Euroopan unionin neuvoston havaintojen ja ehdotusten sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön pohjalta avoimissa keskusteluissa, joihin kaikki sidosryhmät, kansalaisjärjestöt sekä kansalaiset voivat ottaa osaa.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Sananvapaus ja siten lehdistönvapaus kuuluvat tärkeimpiin perusoikeuksiin. Meidän on työskenneltävä väsymättömästi niiden vaalimiseksi myös silloin, kun jotkin mielipiteet aiheuttavat meille päänvaivaa. Tämä vapaus kuuluu myös meille ja se takaa, että voimme harjoittaa vapaasti mandaattiamme. Avoimuus ei ole mahdollinen ilman vapaita tiedotusvälineitä. Houkutus kontrolloida tiedonvälitystä ja toimittajia on suuri myös meillä länsimaisissa demokratioissa. Vapaa ja ammattimainen tiedonlevitys on aina suotavampaa kuin "huhut", joilla usein korvataan lehdistö silloin, kun se pyritään vaientamaan.

Nykyaikaisilla joukkotiedotusvälineillä on ratkaiseva rooli demokraattisessa elämäntavassa ja ne ovat keskeisiä välineitä, joilla kaikki pääsevät osaksi tiedosta, viihteestä ja yhteiskuntaelämästä. Sen vuoksi "oikeudenmukaisen valion", joksi sitä kutsun, on otettava vastuu vapaiden tiedotusvälineiden kehittämisen tukemisesta kotimaassa ja kansainvälisesti, tiedonvälityksen moniarvoisuuden ja kulttuurin monipuolisen luomisen edistämisestä sekä siitä, että kaikki voivat päästä helposti osallisiksi tästä sisällöstä.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Yleisesti tiedetään, että Euroopan komission, Etyjin ja Eurooppa-neuvoston huomautusten ja ehdotusten mukaan Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä olisi tarkistettava mahdollisimman nopeasti, jotta varmistetaan, että lainsäädäntö on EU:n lainsäädännön sekä tiedotusvälineiden vapautta, moniarvoisuutta ja joukkotiedotusvälineiden riippumattomuutta koskevien eurooppalaisten arvojen ja normien mukainen.

Unkarin uutta tiedotusvälinelainsäädäntöä on kritisoitu, koska se antaa ymmärtää, että vain yksi henkilö nimitetään vastaamaan kansallisten joukkotiedotusvälineiden ja tietoliikenteen hallinnoinnista. Uusi lainsäädäntö heikentää joukkotiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja vapautta ja poistaa niiden poliittisen ja taloudellisen riippumattomuuden. Nämä kaikki kielteiseen tulokseen johtaneet syyt olisi syytä tutkia.

On mahdollista, että joidenkin EU:n jäsenvaltioiden hallitusten sallivuus antoi Unkarin hallitukselle mielikuvan, että yhdessä hyväksyttyjä sääntöjä voidaan tuosta vain rikkoa. Lavian hallitus esimerkiksi ei ole vieläkään pannut täytäntöön Euroopan parlamentin 11. maaliskuuta 2004 antamaa päätöslauselmaa. Mitä tästä on seurannut? Toistaiseksi ei mitään. Unkarin hallitus otti kenties esimerkkiä Latvian "itsenäisyydestä". Äänestin "kyllä" siinä toivossa, että jää olisi nyt rikottu.

  Tiziano Motti (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan vasemmiston hyökkäyksiä Unkarissa äskettäin hyväksyttyä lehdistönvapautta koskevaa lainsäädäntöä vastaan on syytä tulkita niin, kuin kyse olisi teatteriesityksestä, jossa toimielintemme antamia välineitä käytetään usein asiattomasti ja tarkoitushakuisesti hyväksi kansainvälisesti tai kotimaassa väärän tiedon levittämiseen pyrkivien poliittisten mediakampanjoiden tukemiseen. Tässä tapauksessa hyökkäykset ovat täysin perusteettomia, koska keskustelut on jo aloitettu ja myös saatettu loppuun: Unkarin hallitus hyväksyi auliisti Euroopan komission huomautukset, ja pääministeri Viktor Orbán totesi tammikuun alussa vuonna 2011, että tiedotusvälinelainsäädäntöä muutetaan kyseisten huomautusten mukaisesti. Hyökkäys Euroopan unionin puheenjohtajana toimivaa valtiota vastaan nyt, kun sitä olisi syytä tukea tehtäviensä suorittamisessa, heikentää koko unionia ja sen arvovaltaa. Lehdistönvapauden puuttumisesta jauhaminen on jo vanha asia, samoin kuten jatkuvat ja virheelliset viittaukset tilanteeseen Italiassa, missä suurin osa sanomalehdistä on, paradoksaalista kyllä, vasemmistoa lähellä olevien mediaryhmittymien hallinnassa ja missä tieto kulkee vapaasti verkossa, joskus liiankin vapaasti.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntö on Unkarin parlamentin viime viikolla hyväksymien muutosten jälkeen nyt täysin sopusoinnussa perusoikeuksia koskevan EU:n lainsäädännön ja säännösten kanssa, kuten myös Euroopan komissio on myöntänyt. Yhteinen päätöslauselmaesitys on siten sellaisenaan turha, minkä vuoksi äänestin sitä vastaan.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kyse on Unkarin sisäisiin asioihin liittyvistä näkökohdista, joita voidaan hoitaa entiseen tapaan osana komission sekä Unkarin hallituksen ja parlamentin välisiä terveitä ja normaaleja suhteita; sain tilaisuuden todeta tämän jo osallistuessani keskusteluun Unkarin puheenjohtajuuskauden painopistealueista. Vapauden sekä erityisesti sananvapauden ja lehdistönvapauden puolestapuhujana voin vain iloita tuloksista.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntö on suunniteltu nimenomaan tarkoituksena rajoittaa tiedotusvälineiden toimintaa Unkarissa sekä rajoittaa hallituksen kriittistä valvontaa osana laajempia pyrkimyksiä suitsia tiedotusvälineiden moniarvoisuutta Unkarissa. Tämä on suorassa ristiriidassa EU:n perussopimuksissa ja Euroopan perusoikeuskirjassa määriteltyjen ydinperiaatteiden kanssa. Komission ja neuvoston on täten edelleen pyrittävä siihen, että lainsäädäntö rukataan kokonaan uudelleen tai peruutetaan.

Parlamentti on tehnyt selväksi, ettei komission pidä vain kääntää selkäänsä ja antaa Unkarin hallitukselle periksi tässä tärkeässä asiassa. Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä on pidettävä myös tuoreena yrityksenä rajoittaa tiedotusvälineiden vapautta Euroopassa. Se korostaa, että komission on pikaisesti esitettävä vankkoja lainsäädäntöehdotuksia tämän EU:n ydinarvon vaalimiseksi.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin päätöslauselmaa vastaan, sillä katson, että täällä istuntosalissa olevat vasemmistoryhmät ovat käyttäneet hyväksi kansallista poliittista ongelmaa, joka on sitä paitsi jo ratkaistu, kuten tuore sopimus Unkarin hallituksen ja Euroopan komission välillä osoittaa.

Olen sitä mieltä, ettei kansallisia kysymyksiä pitäisi kyseenalaistaa täällä parlamentissa, sillä ne kuuluvat suoraan yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulle. Asian substanssista voin todeta, että on oikein ja asianmukaista suojella tiedonvälityksen vapautta ja moniarvoisuutta kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden ydinarvona, mutta tiedotusvälineiden vapaus ei saa olla ristiriidassa yleisen moraalin kanssa eikä missään nimessä loukata kenenkään yksityisyyttä.

Uutisten tuottamisessa olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota seurauksiin, joita tiedotusvälineiden vaikutusvallan väärinkäytöllä voi olla kansalaisten elämään ja vapauteen. Aivan liian usein nimittäin henkilöiden vapaus tukahdutetaan lehdistönvapauden nimissä.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen erittäin tyytyväinen tämän päätöslauselman antamiseen, sillä siinä tuodaan esille Euroopan parlamentin sitoutuminen sananvapauteen ja tiedotusvälineiden riippumattomuuteen kaikissa jäsenvaltioissa.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Unkari ja Euroopan komissio ovat päässeet sopimukseen komission esittämistä kohdista, mutta tuen siitä huolimatta kollegojeni vaatimusta tutkia lakiteksti läpikotaisin uudelleen. Komission aikaansaamat parannukset ovat huomattavan selektiivisiä, ja parlamentin sekä useiden kansainvälisten järjestöjen, kuten Etyjin ja Euroopan neuvoston, esille tuoma huoli on siivutettu laajasti. Etenkin huoli tiedotusvälineviranomaisen nimittämisestä, kokoonpanosta ja valtuuksista on täysin ymmärrettävä. Lehdistönvapaus on liian tärkeä osa demokratiaamme, jotta se voitaisiin altistaa oikeudellisesti rajoittaville tulkinnoille.

  Joachim Zeller (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston, Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän sekä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän jättämää päätöslauselmaa vastaan. Päätöslauselmaesityksen laatijat eivät ole niinkään huolissaan tiedotusvälineiden vapaudesta Euroopassa vaan pikemminkin puhuvat halveksivaan sävyyn hallituksesta, joka on kansalaisten ylivoimaisella enemmistöllä valittu ja jolla on edessään vaikea tehtävä rakentaa uudelleen maata, joka kärsi pahoja vaurioita edellisen sosialistihallituksen huonon hallinnon vuoksi. Tämä siitäkin huolimatta, ettei Euroopan komissio löytänyt Unkarin lainsäädännöstä (jota on sitä paitsi jo muutettu) vakavia tiedotusvälineiden vapauden loukkauksia. Euroopan vasemmisto on kärkäs kritisoimaan muiden kuin sosialististen hallitusten toimia, mutta ei älyä kiinnittää huomiota sosialististen hallitusten puutteisiin.

On vaikea ymmärtää Saksan liberaalien kantaa, sillä he vaativat päätöslauselmassa tiedotusvälineympäristön sääntelyä Euroopassa, kun taas Saksan ja Euroopan tiedotusvälineiden edustajien mielestä ehdotuksella nimenomaan rajoitetaan tiedotusvälineiden vapautta sekä loukataan toissijaisuusperiaatetta.

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0169/2011

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä päätöslauselmaesitystä, koska katson, että Gaddafin hallinto on kukistettava välittömästi, kun otetaan huomioon tapa, jolla Gaddafi tukahduttaa Libyan kansan poliittista protestointia, ja koska on pyrittävä ehkäisemään uudet kuolonuhrit. Muistutan, että kansainvälinen yhteisö on ollut täysin yksimielinen YK:n turvallisuusneuvoston tälle hallinnolle asettamista sanktioista. Kannatan vilpittömästi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1970/2011 ja turvallisuusneuvoston määräämiä toimenpiteitä, myös vientikieltoa, kansalaisten sortoon käytettyjen välineiden kieltämistä ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden henkilöiden varojen jäädyttämistä. Korostan myös tarvetta panna täytäntöön EU:n ja Afrikan välinen päätöslauselma, joka mahdollistaa laittomasti hankittujen varojen jäädyttämisen. Tällaista elettä tarvitaan Euroopan rahoituslaitoksilta ja jäsenvaltioilta osana palkkasotilastoimintaa koskevaa kieltoa. EU:lta ja YK:lta tarvitaan ripeää ja tehokasta humanitaarista toimintaa. Lopuksi haluaisin sanoa, että Libyan, Egyptin ja Tunisian tapahtumat vaativat EU:n ulkopoliittisen ajattelutavan muutosta suhteessa Välimeren eteläpuolisiin maihin, ja haluan myös osoittaa solidaarisuuteni libyalaisia kohtaan.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Lukuisissa arabimaissa esiintyneet laajat mielenosoitukset ovat osoittaneet, että epädemokraattiset ja autoritaariset hallintojärjestelmät eivät takaa uskottavaa vakautta ja että taloudellisissa ja poliittisissa kumppanuuksissa demokraattiset arvot ovat keskeisiä. EU:n kannalta on olennaisen tärkeää demokraattinen, vakaa, hyvinvoiva ja rauhantilainen Pohjois-Afrikka. Libyan, Egyptin ja Tunisian viimeaikaiset tapahtumat ovat kuitenkin korostaneet tarvetta tarkistaa EU:n ulkopolitiikkaa suhteessa Välimeren alueeseen. EU:n pitää tarkistaa demokratian ja ihmisoikeuksien tukemista koskevaa politiikkaansa ja luoda kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin sisällytettävä ihmisoikeuslausekkeen täytäntöönpanomekanismi. Olen yhtä mieltä siitä, että Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistuksessa on annettava etusija kriteereille, jotka koskevat oikeuslaitoksen riippumattomuutta, perusvapauksien, moniarvoisuuden ja lehdistön vapauden kunnioittamista ja korruption torjuntaa.

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Se on askel oikeaan suuntaan, kun kyse on Euroopan unionin reaktiosta vallankumoukseen, joka on muuttumassa Libyassa sisällissodaksi. Vallankumoukset ovat unelma, josta tulee todellisuutta, mutta sisällissota on painajainen. Kun vastustajat menettävät asemiaan Gaddafin joukkojen ja palkkasoturien tulituksen alla ja eversti lähettää lähettiläitään Euroopan pääkaupunkeihin pyrkimyksenä pelastaa hallintonsa, meidän on osoitettava Libyan kansalle, että me pysymme sen rinnalla.

Olemme kuulleet vetoomuksen, jonka kansallinen siirtymävaiheen neuvosto teki 5. maaliskuuta. On meidän velvollisuutemme tukea tätä vaihtoehtoa ja suojella Libyan kansaa hallinnon voimia vastaan. Kun suora sotilaallinen läsnäolo Libyan maaperällä puuttuu, olisi harkittava ilmatilan sulkemista. Tämä päätös on kuitenkin YK:n käsissä. Tätä vaihtoehtoa voitaisiin suunnitella kuitenkin vain Arabiliiton nimenomaisella suostumuksella. Meidän on poliittisella ja diplomaattisella tasolla varmistettava, että eversti Gaddafi eristetään ja että Libyan kansaa autetaan saamaan takaisin vapautensa.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Libyan ja Pohjois-Afrikan dramaattiset tapahtumat ovat levittäytymässä Euroopan rajoille: Libyan humanitaarinen kriisi voi itse asiassa kääntyä historiassa ennennäkemättömäksi muuttoliikkeeksi.

Tuoreimpien arvioiden mukaan Pohjois-Afrikan poliittinen kuohunta voi johtaa noin 300 000 pakolaisen päätymiseen unionin eteläisiin maihin. Siksi kannatan kuuden EU:n Välimeren alueen jäsenvaltion käynnistämää vetoomusta perustettavasta solidaarisuusrahastosta, jolla autettaisiin lievittämään maahanmuuton aiheuttamia vaikutuksia. Kannatan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamista ja maahanmuutosta aiheutuvien kustannusten oikeudenmukaista jakoa jäsenvaltioiden kesken. Jotta Eurooppaan suuntautuvaa massamuuttoa voidaan rajoittaa, kehotan lisäksi harkitsemaan humanitaarisen avun lähettämistä kärsiville ihmisille ja tukemaan näin sekä demokratiakehitystä että alueen taloudellista kasvua.

Siksi vaadin komissiota valmistelemaan hätäsuunnitelman, jossa otetaan huomioon myös se, miten voimme hoitaa pahimmankin mahdollisen skenaarion eli sen, että suuri määrä maahanmuuttajia päättää suunnata kohti pohjoista eli Eurooppaan. Mielestäni tällaisella hätäsuunnitelmalla on oltava takanaan EU:n jäsenvaltioiden välisen solidaarisuusperiaatteen tuki.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Viimeaikaiset mielenosoitukset useissa arabimaissa osoittavat, että epädemokraattiset ja autoritaariset valtiot eivät voi taata uskottavaa vakautta ja että demokraattisilla arvoilla on taloudellisissa ja poliittisissa kumppanuuksissa ratkaiseva osa. Vaatisin tiivistä osallistumista sen EU:n työryhmän työhön, joka on perustettu koordinoimaan EU:n toimia, jotka liittyvät Libyan kriisiin ja muihin Välimeren alueen kriiseihin. Välimeren unionin on mukauduttava uusiin aikoihin ja olosuhteisiin sekä pohdittava viimeaikaisia tapahtumia ja toimittava niiden pohjalta. Sen on pyrittävä tekemään ehdotuksia paremmasta tavasta edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia sen jäsenvaltioissa ja alueella, myös Libyassa, sekä mahdollisista uudistuksista, joilla saadaan sen omasta roolista vahvempi, johdonmukaisempi ja tehokkaampi.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Tuin äänestyksessä päätöslauselmaa eteläisestä kumppanuudesta ja erityisesti Libyasta ja humanitaarisista näkökohdista, koska katson, että eversti Gaddafin olisi luovuttava heti vallasta, jotta rauhanomainen poliittinen siirtymäprosessi on mahdollinen ja estetään enempi verenvuodatus. Tuomitsen voimakkaasti Libyassa tapahtuneet ihmisoikeusloukkaukset ja etenkin demokratiaa ajavien mielenosoittajien sekä toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien toiminnan väkivaltaisen tukahduttamisen, ja haluan ilmaista solidaarisuuteni Libyan kansaa kohtaan.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tänä päivänä, jolloin tästä päätöslauselmasta äänestetään, ei ole yhäkään selvää, millaisiksi ne mullistukset, joilla on pyritty kaatamaan koko Välimeren alueella kauan vallalla olleet autoritaariset hallintojärjestelmät, vielä kehittyvät. Libyan tapauksessa uutiset kapinallisten menestyksistä ja epäonnistumisista ja Gaddafin diktatorista hallintoa yhä tukevista joukoista ovat ristiriitaisia, ja vaikuttaa siltä, että oltaisiin menossa kohti todellista sisällissotaa. On kuitenkin monia lähteitä, joissa tuomitaan Libyan hallinnon johdolla tapahtuva ennennäkemättömän raaka väkivalta ja sorto ja tämän tiettävästi aiheuttamien uhrien suuri määrä. Yhdistyneet kansakunnat on oikeutetusti tuominnut tehdyt hirmuteot. Tänään on selvää, että kapinalliset eivät halua elää sellaisten hallintojen alaisina, jotka eivät kunnioita heidän oikeuksiaan ja jotka eivät takaa vähääkään demokratian ja oikeusvaltion sääntöjen noudattamista. Euroopan unioni ei voi etäännyttää itseään siitä, mitä tapahtuu. Sen olisi ennen kaikkea vaadittava, että väkivalta lopetetaan, jatkettava hellittämättä tuomitsemista ja vastuullisille määrättyjä pakotteita, tuettava niitä, jotka taistelevat yhteisten arvojemme puolesta ja pyrkivät osoittamaan solidaarisuutta, sekä seurattava tiiviimmin paremmin muutosta kaipaavien liikkeiden pyrkimyksiä, toiveita ja tarkoituksia ja ymmärrettävä niitä.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä päätöslauselma on huolestuttava, ja sitä on mahdoton hyväksyä. Näin on erityisesti Libyan tuoreimpien tapahtumien valossa, jotka entistäkin enemmän osoittavat, että tarvitaan rauhanomaista ja poliittista ratkaisua, ilman ulkopuolisten puuttumista asioihin. Vaarallisilla ja vakavilla toimillaan, joiden tavoitteena on jännityksen lieventämisen sijasta valmistella Yhdysvaltain ja Naton vihamielisiä tekoja Libyaa vastaan, parlamentin enemmistö hyväksyy sekaantumisen Libyan asioihin, hyökkäämisen sinne ja sen miehittämisen. Millä tahansa vihamielisellä hyökkäyksellä tätä maata vastaan, riippumatta siitä, minkä varjolla ja millä valtuuksilla se toteutetaan, olisi vakavia seurauksia kansalle, joka elää ennestään voimakkaan jännityksen ja turvattomuuden tilassa. Se olisi erittäin vahingollinen kaikille niille libyalaisille, jotka jatkavat kamppailua oikeuksiensa, demokratian, suvereeniuden ja rauhan puolesta, ja se toisi alueelle vaikean epävakauden ja konfliktin aineksia. Mikä tahansa sotilaallinen hyökkäys Libyaa kohtaan – jota on mahdoton erottaa tavoitteesta valvoa Libyan luonnonvaroja – olisi suunnattu paitsi Libyan kansaa vastaan mutta myös niitä alueen ihmisiä vastaan, jotka ovat nousseet taistelemaan ja jatkavat taisteluaan sosiaalisista ja poliittisista oikeuksistaan, vapaudesta, demokratiasta ja maidensa todellisesta suvereeniudesta ja itsenäisyydestä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Haluamme ilmaista syvän huolemme Libyan viimeaikaisten tapahtumien vuoksi, mutta kannatamme rauhanomaista ja poliittista ratkaisua ilman ulkopuolista puuttumista asiaan. Valitettavasti parlamentin päätöslauselmassa nyt kannatetaan sotilaallista väliintuloa, koska ilmatilan sulkemista ei voi olla ilman sotilaallista väliintuloa.

Siksi tämä päätöslauselma ei edistä rauhanomaista ratkaisua, vaan sen tavoitteena näyttää olevan valmistella Yhdysvaltain, Naton ja ehkä myös EU:n vihamielisiä hyökkäyksiä Libyaa vastaan. Haluamme näin ollen ilmaista, että vastustamme tiukasti kaikkea ulkopuolista sotilaallista puuttumista tämän maan asioihin.

Millä tahansa vihamielisellä hyökkäyksellä Libyaa vastaan, riippumatta siitä, minkä varjolla ja millä valtuuksilla se toteutetaan, olisi vakavia seurauksia kansalle, joka elää ennestään voimakkaan jännityksen ja turvattomuuden tilassa. Se olisi erittäin vahingollinen kaikille niille libyalaisille, jotka jatkavat kamppailua oikeuksiensa, demokratian, suvereeniuden ja rauhan puolesta, ja se toisi alueelle suuren epävakauden ja konfliktin aineksia.

Mikä tahansa sotilaallinen hyökkäys Libyaa kohtaan – jota on mahdoton erottaa tavoitteesta valvoa Libyan luonnonvaroja – olisi suunnattu paitsi Libyan kansaa vastaan mutta myös niitä alueen ihmisiä vastaan, jotka ovat nousseet taistelemaan ja jatkavat taisteluaan sosiaalisista ja poliittisista oikeuksistaan, vapaudesta, demokratiasta ja maidensa todellisesta suvereeniudesta ja itsenäisyydestä. Me tuemme näitä ponnisteluja. Siksi äänestimme tätä päätöslauselmaa vastaan.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Tämä päätöslauselma, joka hyväksyttiin laajalla enemmistöllä ja johon olin vaikuttamassa, osoittaa, että Euroopan parlamentti ei jää Libyan tilanteen suhteen hiljaiseksi. Pikemminkin päinvastoin: kannallaan se vaatii Euroopan unionia, jäsenvaltioita ja paronitar Ashtonia tukemaan sen ehdotuksia. Se lupaa tukensa Libyan kansalle ja kannattaa muun muassa Libyan kansallisen siirtymävaiheen neuvoston tunnustamista ja lentokieltoalueen perustamista YK:n valtuutuksen mukaisesti ja yhteistyössä Arabiliiton ja Afrikan unionin kanssa. Se myös tuomitsee mitä voimakkaimmin Libyan hallinnon toteuttamat ihmisoikeusloukkaukset ja vaatii eversti Gaddafia väistymään välittömästi. Pidän valitettavana pakolaisten ja siirtolaisten kysymystä, jota mielestäni ei ole otettu riittävästi huomioon ja esitetty näiden maiden ja Euroopan unionin yhteisenä haasteena.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska EU:n tulee osallistua eteläiseen naapuruuspolitiikkaan ja edistää sitä erityisesti tukemalla oikeusvaltion kehittämistä, hyvää hallintoa sekä alueen vakaan moniarvoisen ja rauhanomaisen demokratian perustuslaillisten ja vaaleihin liittyvien edellytysten kehittämistä. Välimeren unioni on pikaisesti saatettava vastaamaan nykyhetkeä ja -tilannetta ja sen puitteissa on pohdittava viimeaikaisia tapahtumia ja toimittava niiden mukaisesti, jotta voidaan tehdä ehdotuksia siitä, miten edistetään parhaiten demokratiaa ja ihmisoikeuksia sen jäsenvaltioissa ja alueella, Libya mukaan lukien, ja mitä uudistuksia on tehtävä, jotta sen oma rooli olisi entistä vahvempi, yhtenäisempi ja tehokkaampi.

  Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen. – (PL) Annoin tukeni eteläisiä naapurimaita koskevalle päätöslauselmalle, jossa kiinnitetään erityinen huomio Libyan tilanteeseen. Libyassa surmataan ihmisiä, jotka taistelevat maansa vapauden puolesta. Meidän tulisi auttaa heitä. Päätöslauselmamme todella auttaa heitä, koska siinä yksiselitteisesti tuomitaan diktaattori ja tuetaan niitä, jotka haluavat saada Libyassa aikaan perustavanlaatuisia muutoksia.

Me emme tiedä milloin tai miten sisällissota päättyy. Me haluaisimme sen päättyvän nopeasti ja demokratiaa ajavien voimien voittoon. Euroopan unionin pitäisi olla viipymättä yhteydessä kansalliseen siirtymävaiheen neuvostoon ja aloittaa prosessi sen viralliseksi tunnustamiseksi. Sen tulisi myös rohkaista libyalaisia tekemään muutoksia ja siirtymään kohti demokratiaa. Paljon kiitoksia.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen tyytyväinen Libyan ja sen naapurimaiden demokratiapyrkimyksiin. Vaadin, että tuolla alueella ihmisoikeuksia kunnioitetaan kaikilta osin. Äänestin tämän päätöslauselman osalta kuitenkin tyhjää, koska siinä vaaditaan ilmatilan sulkemista. Ilmatilan sulkemiseksi joutuisimme pommittamaan ilmatorjuntaohjusten sijaintipaikkoja, mistä koituisi uhka siviiliväestölle. Me myös antaisimme hallinnolle mahdollisuuden väittää, että länsimaat hyökkäsivät Libyaan sen sijaan, että ne olisivat pyrkineet puolustamaan Libyan kansaa.

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Libyan tilanteen edellyttämissä neuvotteluissa tulisi toimia hienovaraisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Muihin tarvittaviin toimenpiteisiin voitaisiin sitten ryhtyä tilanteen perusteellisen analyysin pohjalta. Nämä toimenpiteet voivat tarjota mahdollisuuden välittömään ratkaisuun ja tukeen sosiaalisella sektorilla ja muilla aloilla. Tavoitteena pitäisi olla löytää ratkaisu, jolla on selvä ja hyvin perusteltu pitkän aikavälin visio, joka auttaa säilyttämään tämän maan suvereeniuden ja joka on oikealla tavalla suvaitsevainen sen perinteitä kohtaan. Paljon keskustellun lentokieltoalueen perustaminen on yksi niistä askelista, jotka – kuten on sanottu – pitäisi toteuttaa ensisijaisesti siviilien suojelemiseksi. Tässä yhteydessä on mielestäni tärkeää se, että valtuutus on mahdollisimman monen maan selvästi hyväksymä, ja erityisen tärkeää on se, että se on YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuksen mukainen. Päätöslauselmaesityksiä valmistellessa tämän maan luonnonvarat eivät saisi olla ainoa vaikuttava tekijä.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä tekstiä ja ehdotettuja ilma-aluetta koskevia toimia, jotta ihmisiä voitaisiin auttaa toimimaan heitä pommittavaa tyrannia vastaan. Annoin ääneni seuraavia tiukkoja puitteita noudattaen: kaikista sotatoimista, kuten lentokieltoalueen perustamisesta, voi päättää vain YK ja yksin YK. Nämä toimet on toteutettava YK:n ja yksin sen sotilasjohdon alaisuudessa. Kaikki päätökset on tehtävä yhteistoiminnassa Afrikan unionin ja Arabiliiton organisaatioiden kanssa. Vastustan täysin Yhdysvaltain ehkäisevien pommituksien ideaa samoin kuin Naton väliintuloa. Muunlainen kehitys edellyttäisi muunlaista tekstiä ja muunlaisia määräyksiä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Sitä, mitä Libyassa parhaillaan tapahtuu, on mahdoton hyväksyä. Kansainvälisen yhteisön on ryhdyttävä konkreettisempiin toimiin, joiden tarkoituksena on kaikentyyppisten siviileihin kohdistuvien hyökkäysten itsestään selvä lakkauttaminen. Sisällissota Libyassa tuntuu olevan huolestuttavan lähellä, ja se on vältettävä kaikin keinoin. EU:n on otettava tässä prosessissa johtava rooli ja autettava löytämään ratkaisuja, joilla tässä maassa nyt meneillään olevan konfliktin vaikeutuminen vältetään.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Äänestin Euroopan parlamentin Libyaa koskevaa päätöslauselmaa vastaan, koska siinä vaaditaan lentokieltoalueen perustamista maahan, mikä on ensimmäinen askel kohti sotilaallista väliintuloa. Me emme voi mitenkään hyväksyä sotilaallista ratkaisua Libyan kriisissä tai missään muussakaan kriisissä. Me suhtauduimme erittäin kriittisesti sotilaalliseen väliintuloon niin Irakissa kuin Afganistanissa. Meidän ei pidä tehdä nyt samaa virhettä. Noiden kahden maan esimerkin pitäisi opettaa meille, että väkivalta vain synnyttää lisää väkivaltaa, ja tällä on lopulta tuhoisia seurauksia siviileille.

Libyan tapauksessa tuomitsen väkivallan, jota Gaddafi käyttää kansaansa kohtaan, ja suhtaudun myötämielisesti kansan protestiliikkeeseen. Katson kuitenkin, että ratkaisun Libyassa on tultava väkivallan lakkaamisesta ja diplomaattikanavien kautta.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Libyan vallankumouksen käynnistivät vapauden, ihmisarvon ja demokratian nimissä valtioaatteen innostamat nuoret. Voi vain ihailla tätä suurenmoista ja hienoa pyrkimystä sekä tuomita päättäväisesti ne, jotka yrittävät tukahduttaa sen voimakeinoin, epäröimättä surmata ja haavoittaa tuhansia siviilejä.

Toivon kovasti, että YK yhteistyössä Arabiliiton ja Afrikan unionin kanssa antaa valtuudet perustaa Libyan ylle lentokieltoalueen väestön suojelemiseksi mahdollisilta hyökkäyksiltä. Toivon myös, että unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja paronitar Ashton solmii mahdollisimman pian suhteet kansalliseen siirtymävaiheen neuvostoon sen tunnustamiseksi lailliseksi neuvottelukumppaniksi, kunnes demokraattiset vaalit järjestetään.

Viime viikkoina olemme todistaneet tämän äärimmäisen herkän alueen geopoliittisten rakenteiden suurta ja lupaavaa mullistusta. Olen vakuuttunut siitä, että on avautumassa ennen kokematon näkymä, joka luo välttämättömät edellytykset Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin rauhanomaiselle ratkaisemiselle. Meidän pitää hyödyntää tämä mahdollisuus ja vapauttaa Lähi-itä konfliktista, joka on aiheuttanut jo liian paljon kärsimystä, tragedioita, kaunaa ja väärinkäsityksiä.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen erittäin iloinen, että täällä ilmaistu niin laajalti vahvasti tuomitsevia kantoja. Missä te olitte tätä ennen? Syntyikö Gaddafi eilen? Eikö Libyassa esiintynyt aikaisemmin minkäänlaista terroria? Tänä päivänä joidenkin EU:n johtajien kyynisyys saa aikaan inhon tunteen! Aivan viime aikoihin asti kaikki EU:n suurimpien jäsenvaltioiden johtajat syleilivät Libyan johtajaa ja pyrkivät hänen suosioonsa. Nyt he ovat sitten valmiit ristiinnaulitsemaan Gaddafin! On parempi, ettei sekaannuta toisen maan sisäisiin asioihin, eikö totta? Antakaamme libyalaisten ratkaista ongelmansa itse. Muussa tapauksessa saatamme joutua kokemaan arabimaiden perusteellisen kapinoinnin! Minä äänestin tyhjää.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Taistelussa valtansa säilyttämiseksi Gaddafi käyttää yhä raskaampaa tykistöä (muun muassa pommittaa kapinallisia) eikä kavahda myöskään mittavaa määrää kuolonuhreja. Muu maailma on tuominnut nämä toimenpiteet mitä ankarimmin, ja Euroopan parlamentti on vaatinut lentokieltoaluetta – jotta Gaddafin pommikoneiden hyökkäykset siiviilejä kohtaan saadaan loppumaan –, kansallisen siirtymävaiheen neuvoston ja demokratialiikkeen tunnustamista Libyan kansan lailliseksi edustajaksi sekä kaikkien suhteiden katkaisemista Gaddafiin. Jää nähtäväksi, noudattavatko valtioiden tai hallitusten päämiehet tätä vaatimusta. On mahdollista, että maahanmuuttajia joudutaan asuttamaan ja jakamaan Euroopan alueelle, minkä vuoksi äänestin tyhjää.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, äänestin tämän Libyan nykyistä tilannetta koskevan yhteisen päätöslauselman puolesta.

Gaddafin hallinto on syyllistynyt liian moniin vääryyksiin ja vakaviin loukkauksiin väestöä vastaan. Mielestäni on velvollisuutemme hyväksyä tässä luja yhteinen eurooppalainen kanta. Päätöslauselmassa ehdotetut toimet ovat askel oikeaan suuntaan, ensimmäisenä niistä toivottu Libyan ilmatilan sulkeminen, toisin sanoen ilmatilan sulkeminen estämään hallituksen ilmahyökkäykset siviiliväestöä vastaan.

Mielestäni on kansainvälisen yhteisön ja ennen muuta Euroopan unionin velvollisuus solmia suhteet kapinallisten kansallisen siirtymävaiheen neuvostoon ja näin auttaa panemaan alulle maan demokratisointiprosessi. Euroopan on tullut aika asettua päättäväisesti tuomaan esiin oma äänivaltansa, jotta tämä dramaattinen tilanne saadaan päättymään, koska sillä voi olla vakavia vaikutuksia kautta EU:n, alkaen laajamittaisesta muuttoaallosta erityisesti Italiaan ja yleisesti Eurooppaan.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Libyan kansan parhaillaan kokeman tilanteen vakavuus vaatii kansainvälisen yhteisön määrätietoista ja yhteistä toimintaa. Tämä kansa on joutunut Gaddafin hallinnon väkivaltaisen sorron kohteeksi, mikä on johtanut suureen määrään kuolonuhreja, loukkaantuneita ja pakolaisia. EU:n tulisi ottaa johtava rooli ja hyväksyä päättäväinen kanta, jossa se tuomitsee tehdyt hirmuteot, määrää ja ottaa käyttöön pakotteet ja tarkoituksenmukaiset toimenpiteet sekä tukee näiden ihmisten oikeutettuja demokraattisia tavoitteita.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Pidän erityisen tärkeinä tämän tekstin 10 ja 11 kohtaa (sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina):

"10. korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on täytettävä suojeluvelvoitteensa, jotta libyalaissiviilit voidaan säästää laajamittaisilta aseellisilta iskuilta; tähdentää, että siksi ei voida sulkea pois mitään YK:n peruskirjassa tarjottua vaihtoehtoa; kehottaa korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita varautumaan YK:n turvallisuusneuvoston päätökseen uusista toimenpiteistä, kuten mahdollisesta ilmatilan sulkemisesta, jolla yritetään estää hallintoa toimimasta siviiliväestöä vastaan; korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden kaikkien toimien on oltava YK:n antaman mandaatin mukaisia ja perustuttava toimien yhteensovittamiseen Arabiliiton ja Afrikan unionin toimien kanssa, millä kannustetaan kumpaakin organisaatiota ohjamaan kansainvälisiä ponnisteluja;

11. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa vakiinnuttamaan suhteet Libyan kansalliseen siirtymävaiheen neuvostoon ja aloittamaan näiden suhteiden virallistamisprosessin kannustaakseen siten siirtymistä demokratiaan, varmistamaan Libyan yhteiskunnan edustajien laajempi osallistuminen ja naisten ja vähemmistöjen voimaannuttaminen siirtymäprosessissa ja tukemaan kansallista siirtymävaiheen neuvostoa vapautetulla alueella, jotta voidaan lievittää paikallisväestöön kohdistuvia paineita ja huolehtia sen humanitaarisista perustarpeista, mukaan luettuna lääkinnällinen apu;"

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tällä päätöslauselmalla Euroopan parlamentti vaatii EU:n hallituksia tunnustamaan kansallisen siirtymävaiheen neuvoston Libyan opposition julkisen vallan käyttäjäksi.

Hyväksytyssä päätöslauselmassa kehotetaan EU:ta valmistelemaan mahdollista ilmatilan sulkemista, jolla estettäisiin eversti Gaddafin iskut siviiliväestöä kohtaan ja autettaisiin väkivaltaa pakenevia palaamaan kotimaahansa. Tämän ohella pidän strategisesti tärkeänä, että Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja paronitar Ashton luo yhteyden kapinallisten kansallisen siirtymävaiheen neuvostoon, jotta kyseisen elimen virallisen tunnustamisen prosessia voidaan nopeuttaa. Eversti Gaddafin on aika luopua vallasta ja lopettaa hänen maassaan tapahtuvat järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset.

  Ernst Strasser (PPE), kirjallinen. – (DE) Asiani koskee 15 kohtaa: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklan huomioon ottaen totean, että Itävallan hallituksen tavoin kannatan solidaarisuutta vapaaehtoiselta pohjalta. Päätöksen siitä, miten kauas tämä solidaarisuus voi ulottua, pitäisi olla jäsenvaltioiden asia – kunkin niiden valmiuksien mukaisesti.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin Libyaa koskevaa päätöslauselmaa, joka on selvä viesti poliittisesta tuesta Libyan vallankumoukselle. Euroopan parlamentti ennen kaikkea ilmaisi solidaarisuutensa Libyan kansalle ja tuomitsi Gaddafin hallinnon ihmisoikeusloukkaukset ja sen harjoittamat väkivaltaiset tukahduttamistoimet.

Ilmatilan sulkeminen on otettu huomioon päätöslauselman 10 kohdassa osana YK:n toimia, joilla yhteistoiminnassa Arabiliiton ja Afrikan unionin kanssa pyritään estämään hallintoa toimimasta siviiliväestöä vastaan. Tätä kohtaa voi kuitenkin tulkita usein eri tavoin. Joidenkin kannalta se tarkoittaa vain sitä, että estetään Muammar Gaddafin lentokoneita tulittamasta siviiliväestöä. Tämä tulkinta voi antaa sille ehkäisevän roolin, jos Libyan väestön murhaaminen kyseisillä koneilla estetään. Toisille tämä on ensimmäinen askel kohti mahdollista sotilaallista väliintuloa.

Äänestin tämän monitulkintaisen kohdan osalta tyhjää.

Siksi olen tyytyväinen tämän päätöslauselman hyväksymiseen, vaikka pidän valitettavana, että siinä ei tunnusteta unionin aikaisempia virheitä suhteissa Libyaan, ei myöskään maahanmuuton kysymyksessä.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Koska olemme Pohjois-Afrikan välittömiä naapureita ja meitä velvoittaa kansainvälinen oikeus, johon kuuluu myös kansojen itsemääräämisoikeus, meidän on välttämätöntä auttaa alueen ihmisiä. Menettelytapa olisi kuitenkin valittava huolellisesti: Libyan kansallisen siirtymävaiheen neuvoston pyyntöä pidättyä suorasta sotilaallisesta väliintulosta pitää kunnioittaa, jotta ei heikennetä entisestään siviiliväestön tilannetta.

Mietintö: Bastiaan Belder (A7-0037/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä mietintöä, koska katson, että Iranin hallituksen olisi kunnioitettava kansansa oikeutettuja vaatimuksia, jotka koskevat perusvapauksia ja taloudellisten ja sosiaalisten olojen kohententamista sekä toivetta Iranin yhteistyöstä kansainvälisen yhteisön kanssa. EU:n hyväksymässä strategiassa olisi pidettävä keskeisenä tekijänä ihmisoikeuskysymystä, ja toisaalta olisi tunnustettava Iranin vakauttava rooli alueella edellyttäen, että se normalisoi suhteensa naapureihinsa ja muihin kansainvälisiin toimijoihin, luopuu yhdinohjelmastaan ja parantaa ihmisten elinoloja ja demokraattisia oloja. Yhdyn myös neuvoston kantaan kaksitahoisesta suhtautumisesta ydinvoimaa koskevaan kysymykseen. Se tarkoittaa yhtäältä pakotteita, mutta tarjoaa toisaalta vuoropuhelua. Lopuksi haluaisin sanoa, että EU:n ei pitäisi liian yksisilmäisesti liittää Iranin kysymystä vain sen ydinohjelmaan, vaan sen olisi otettava huomioon myös ihmisoikeuskysymykset ja maan mahdollisuudet alueen vakauttajana.

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, Iranin kysymyksen kipeä osa ovat laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset, erityisesti kuolemanrangaistuksen käyttö rangaistusmuotona.

EU vaati 12. toukokuuta 2010 jälleen kerran Irania keskeyttämään kuolemantuomioiden täytäntöönpanon YK:n yleiskokouksen päätöslauselmien 62/149 ja 63/168 mukaisesti, mutta Iranilla on edelleen maailmanennätys lasten ja naisten teloituksissa ja teloituksissa sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

Myös kiistanalainen ydinohjelma herättää vakavaa huolta, koska siitä puuttuu avoimuus ja yhteistoiminta Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa eikä siinä noudateta ydinsulkusopimuksen velvoitteita.

Lisäongelma liittyy tietoliikenteeseen ja Internetiin, joiden toiminta keskeytetään jatkuvasti, mikä on vastoin kansainvälistä velvoitetta puolustaa tiedonvälityksen vapautta. Siksi tuen tätä mietintöä ja toivon näkeväni tilanteen pikaisen kohentumisen.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Iranin islamilaisella tasavallalla (jäljempänä "Iran") on edessään suuri määrä hallintoon liittyviä haasteita – maan hallitsevan eliitin keskinäisestä voimainmittelöstä aina lamaannuttavaan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen pahoinvointiin sekä ongelmalliseen alueiden turvallisuuteen ja yhä lisääntyvään kansalaistyytymättömyyteen. Iranin hallinnon noudattama politiikka on kyvytön vastaamaan Iraninin kansalaisten oikeudenmukaisiin vaatimuksiin. vakavasta sosioekonomisesta tilanteesta aiheutuva yleinen tyytymättömyys Iranin hallitukseen sekä vapauden ja ihmisarvon peruskunnioituksen puute maassa ovat hallinnon selviytymisen kannalta keskeinen haaste. Lisäksi maassa esiintyy jatkuvasti laajalti ihmisoikeusloukkauksia. Iranin kuolemanrangaistusta koskevien vuotuisten kertomusten mukaan teloitusten määrä oli vuonna 2009 korkein kymmeneen vuoteen, minkä perusteella teloitusten lukumäärä Iranissa on asukaslukuun suhteutettuna maailman suurin. Kannatan mietinnön kehotusta, jonka mukaan Iranin olisi lopullisesti poistettava kuolemanrangaistuksen langettaminen alle 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista, koska se on vastoin niitä kansainvälisiä ihmisoikeusyleissopimuksia, jotka Iran on ratifioinut, mukaan luettuina yleissopimus lapsen oikeuksista sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, samoin kuin Iranille annettua kehotusta kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa koskevien virallisten tilastojen julkaisemisesta.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että Iranin on lopetettava kaikenlainen syrjintä – tilanne, joka on vahingollinen erityisesti naisille. Ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia rikotaan Iranissa edelleen ilman minkäänlaisia rangaistuksia. Iranin viranomaisten olisi perusteellisesti tehtävä loppu kidutuksen ja muunlaisen julman ja epäinhimillisen kohtelun kaikista muodoista niin lakisäännöksissään kuin käytännössä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Iranilla on pitkä ja rikas historia ja erityinen identiteetti, joka pitäisi ottaa huomioon aikoina, jolloin huolenaiheet tuon maan viimeaikaisten poliittisten ja yhteiskunnallisten tapahtumien suhteen kasvavat. Eurooppalaisista arvoista ja demokratian ja ihmisoikeuksien korostamisesta luopumatta katson, että kanavia vuoropuheluun Teheranin kanssa ei pidä sulkea, joten maata olisi pyrittävä motivoimaan muutoksiin, joita se niin kipeästi tarvitsee. Panen huolestuneena merkille viimeaikaiset hyökkäykst opposition jäseniä vastaan ja toivon, että Iranin hallinto ymmärtää, miten haitallinen tämä asenne on ja miten se on omiaan eristämään maan kansainvälisesti.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Jälleen kerran haluaisimme todeta, ettemme hyväksy ahdasta ja yksinkertaista näkemystä ihmisoikeuksista, vaan tuomitsemme sen. EU toimii usein niiden suhteen tekopyhästi peittääkseen siten aivan toisenlaiset tavoitteet. Jos niin ei olisi, monet täällä ilmaistut näkökohdat ja kritiikinaiheet koskisivat muitakin alueen maita, kuten Israelia tai Saudi-Arabiaa, ja niihin pätisivät samat kriteerit kuin ne, joita nyt sovelletaan Iraniin.

On tärkeää panna merkille, että alueen rauha ja turvallisuus on ristiriidassa Israelin palestiinalaisalueiden jatkuvan miehityksen ja Yhdysvaltain ja Naton sille yhdessä EU:n kanssa antaman tuen kanssa. Päätöslauselmassa ei mainita tätä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ihmisoikeuksien loukkaus on tuomittava teko niin Iranissa kuin missä muussa tahansa maailman maassa. Tässä mietinnössä parlamentin enemmistö turvautuu tavanomaiseen hurskasteluunsa, käyttäen väitettyjä ihmisoikeusloukkauksia naamiona sille, että sen tavoitteena on suojata suurvaltojen strategisia taloudellisia etuja, erityisesti öljynsaantia, eikä niinkään Iranin kansan vapautta. Tähän vapauteen vetoaminen on pelkkä tekosyy. Jos tavoitteena olisivat todella ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja alueen turvallisuus, olisi välttämätöntä riisua tältä tilanteelta naamio alueen muiden maiden kuten Israelin ja Saudi-Arabian suhteen ja soveltaa niihin samoja kriteereitä.

Lisäksi mietinnössä peitetään alueen rauhan ja turvallisuuden uhka, joka syntyy siitä, että Israel Yhdysvaltain ja Naton tukemana jatkuvasti miehittää palestiinalaisalueita.

Me vastustamme minkä tahansa maan sisäisiin asioihin puuttumista, riippumatta siitä, onko kyse kansallisesta suvereeniudesta tai kansainvälisestä oikeudesta. Vastustamme siksi tiettyjen ryhmien tai Iranin oppositiopuolueiden manipulointia tai hyväksikäyttöä ja kampanjoita, joilla yritetään varjella EU:n etuja ja sen liittolaisia eikä niinkään Iranin kansan etuja.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Bastiaan Belderin mietinnössä nostetaan esiin pragmaattisella tavalla kaikki ne asiat, joista EU:n pitäisi olla huolissaan suhteessa Iraniin: valvomattomat ydinkokeet, perusvapauksien puute, ulkomaisille investoinneille vihamielinen ilmasto, julkisen vallan väärinkäytökset ja johtajien ja kansalaisyhteiskunnan välinen kuilu. Mielestäni nämä ovat riittäviä syitä äänestää sen puolesta, että EU omaksuisi pragmaattisen asenteen ja toimisi tärkeänä vaikuttajana Lähi-idän alueellisessa asetelmassa, ja tukea jäsen Belderin mietintöä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska demokraattista muutosta ei voi määrätä ulkoapäin eikä myöskään sotilaallisin keinoin, vaan se on saavutettava rauhanomaisen demokraattisen prosessin kautta. Kuten tiedätte, Iranin ydinaseiden leviämisen riski on edelleen vakava huolenaihe Euroopan unionille ja kansainväliselle yhteisölle, ja tämä on ilmaistu hyvin selvästi monissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa. Vakauttava vaikutus, jonka Iran voisi mahdollisesti saada takaisin, hyödyttäisi koko aluetta. Edellytyksenä on, että se normalisoi kansainväliset suhteensa erityisesti naapureihinsa, hälventää sen ydinohjelman todellisia tarkoitusperiä koskevat huolenaiheet ja takaa takaa ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamisen.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa tuomitaan Iranin ihmisoikeustilanne ja vaaditaan ryhdyttäväksi toimiin, joilla estetään Iranin pääsy ydinasevallaksi. Olen huolissani siitä, että päätöslauselmassa tunnustetaan, että "Iranilla on oikeus rikastaa uraania", mikä tietenkin pitää paikkansa IAEA:n sääntöjen mukaan, mutta joka neuvotteluiden jatkuvan umpikujan huomioon ottaen on vastoin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Presidentti Ahmadinejadin hallinto jatkaa Iranin kansan perusoikeuksien polkemista ilman minkäänlaisia rangaistuksia samaan aikaan kun hallitusta itseään ravistelee jatkuvasti monenlainen epävarmuus. Yhtäältä väestöllä on toiveita demokraattisesta muutoksesta, kun taas toisaalta Iranin hallitusta ja parlamenttia panevat sekaisin ryhmäkunnat vallasta kamppailevan eliitin sisällä. Epäilemättä demokraattinen muutos ei kuitenkaan ole määrättävissä ulkoapäin, vaan sen pitäisi olla demokraattisen ja rauhanomaisen prosessin tulos ja lopulta vastata Iranin viimeaikaisten joukkoliikkeiden hyvinvointia ja vapautta koskeviin vaatimuksiin. Myös kysymys ydinaseista on yhä avoinna. Mielestämme EU:n pitäisi saada aikaan sellainen diplomaattinen ratkaisu, joka perustuu lähestymistapaan, jossa yhdistyvät painostus ja normaali vuoropuhelu. Viisasta olisi esimerkiksi se, että Eurooppa-neuvosto osallistuisi Iranin ydin- ja aseohjelmiin yhteyksissä olevien henkilöiden varojen jäädyttämiseen. Tulevaisuudessa EU:n ja Iranin suhteissa olisi kuitenkin kohdistettava huomio lukemattomien ihmisoikeusloukkauksien analysointiin. Lyhyesti sanottuna unionin pitäisi käyttää kaikki sillä olevat keinot ja laatia yksiselitteinen EU:n kanta sekä antaa iranilaisten tietää, että me ajattelemme heidän tulevaisuuttaan. Heidän ihmisoikeutensa ovat meidänkin oikeuksiamme.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Lähestyessämme Iranin nykyistä poliittista ja sosiaalista kehitystä on otettava huomioon sen menneisyys ja kulttuurinen erityisluonne. Jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset Iranissa ovat huolenaihe, mutta ne eivät voi estää vuoropuhelua sen kanssa ja pyrkimystä saada nuo tapaukset loppumaan. Meidän on toimittava ennakoivasti etsiessämme ratkaisuja, joilla niistä tehdään loppu. Viimeaikaiset hyökkäykset opposition jäseniä vastaan ovat huolestuttavia, ja on välttämätöntä saada Iranin hallitus ymmärtämään, että kyseinen käytös johtaa ainoastaan entistä enemmän kansainväliseen eristykseen.

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. – (HU) Iranin hallituksella on viime aikoina ollut edessään vakavia haasteita, jotka ovat aiheuttaneet yhä enemmän yleistä tyytymättömyyttä. Turvalliuusjoukot vastasivat raa’alla voimalla ja pidättivät summittaisesti rauhanomaisia mielenosoittajia. Tuomioistuimet käynnistivät suuret määrät näytösoikeudenkäyntejä opiskelijoita, tiedemiehiä, naisten oikeuksia ajavia aktivisteja, lakimiehiä, toimittajia ja papiston jäseniä vastaan. Lukuisia iranilaisia teloitettiin poliittisista syistä ja lukemattomat ihmiset ovat edelleen vankiloissa. Iran kuuluu niihin kolmeen maailman maahan, joissa teloitetaan eniten ihmisiä. Meidän on tehtävä kaikkemme poistaaksemme Iranista mahdollisimman pian syrjinnän ja yhteiskunnallisen sorron ja varmistettava, että maa voi ottaa ensimmäiset askeleensa kohti demokraattista muutosta. Tätä ei kuitenkaan voida saavuttaa ulkopuolelta käsin eikä myöskään sotilaallisin keinoin, vaan sen on oltava rauhanomainen ja demokraattinen prosessi. Siksi tuen äänelläni tätä ehdotusta.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Huolimatta siitä, että tämä mietintö on lukuisien tarkistusten jälkeen hiukan parantunut, äänestin sitä vastaan. Syynä on se, että siinä puolustetaan pakotepolitiikkaa, joka mielestäni ei paranna iranilaisten tilannetta, vaan tosiasiassa toimii päinvastoin. Mielestäni Euroopan parlamentin mietinnön pitäisi lievittää jännitystä eikä lisätä sitä, koska diplomaattisten kanavien käyttäminen loppuun vain pahentaisi Iranin kansan jo ennestään monimutkaista tilannetta. Mielestäni kansainvälisen yhteisön Iranille antamat uhkaukset eivät ole paras tapa löytää järkevä kompromissi kiistassa ydinohjelmasta. Siksi äänestin tätä mietintöä vastaan.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tuin tätä päätöslauselmaa, koska esittelijä paitsi käsitteli ydinvoimakysymystä ei myöskään karttanut puuttumista maan sisäiseen tilanteeseen, ihmisten toiveisiin demokratian edistämisestä ja ihmisoikeustilanteeseen.

Meillä on velvollisuus olla tuottamatta pettymystä nuorelle väestölle, väestölle, jonka pyrkimyksenä on elää demokratiassa toistensa käsityksiä kunnioittaen. Meidän on tuettava kansaa, jonka tavoitteena on kehittää oikeusvaltio ja tarjota uusille sukupolville tulevaisuus, joka perustuu suvaitsevaisuuteen, vapauteen ja hyvinvointiin. Meidän on tuomittava raiskaukset, murhat, summittaiset teloitukset, mielivaltaiset pidätykset ja ahdistelut sietämättöminä.

Ihmisoikeusloukkauksia ei voida hyväksyä. Presidentti Ahmadinejadin kesäkuussa 2009 tapahtuneen uudelleenvalinnan jälkeen tällaisten loukkausten on kuitenkin todettu lisääntyneen. Iranissa tehdään asukaslukuun suhteutettuna eniten teloituksia maailmassa. Maa on Kiinan jälkeen kivittämisellä toimeenpantavan kuolemanrangaistuksen käytössä toisella sijalla teloitusten määrässä ja ensimmäisellä sijalla asukaslukuun suhteutettuna. Iranin on aika täyttää kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaiset velvoitteensa, sopimuksen, jonka se on ratifioinut omasta vapaasta tahdostaan.

  Miroslav Mikolášik (PPE), kirjallinen. – (SK) Ydinsulkusopimuksen allekirjoittaja Iran on pitkän aikaa röyhkeästi sivuuttanut sitoumuksensa ja erityisesti salannut ydinvoimaan liittyvät toimensa. Jos Iran haluaa ylläpitää hyviä suhteita EU:hun ja muihin demokraattisiin valtioihin, sen on yksiselitteisesti poistettava kaikki epäilyt sen ydinohjelman tarkoitusperistä.

Pidän EU:n kannalta huolestuttavana suhteiden lujittumista Iranin ja Turkin kesken. Turkki vakuuttaa unionille tunnustavansa yhteiset arvot, koska sen pyrkimyksenä on päästä EU:n jäseneksi, mutta osoittaa samaan aikaan avointa hyväksyntää Iranin hallintoa kohtaan.

Toteaisin, että Iranilla on maailmanennätys nuorten ihmisten teloituksissa ja teloituksissa suhteessa asukaslukuun. Hallinnolle ovat tyypillisiä poliittisten vastustajien näytösoikeudenkäynnit ja poikkeuksellisen julmat kivitysrangaistukset, joiden käyttö on Iranissa nykyisin laillista, ja myös muunlainen julma ja epäinhimillinen kidutus, kohtelu ja rankaiseminen, ja tämä hallinto ansaitsee ankaran moraalisen tuomion.

Jo mainittujen asioiden ohella EU:n prioriteetteihin on sisällyttävä peräänantamaton vaatimus virallisesta julistuksesta, jonka mukaan kuolemantuomioiden täytäntöönpano keskeytetään, kunnes kuolemanrangaistus poistetaan kokonaan, vaatimus ihmisoikeusloukkausten rankaisemattomuuden päättämisestä ja tietenkin vaatimus siitä, ettei alueen epävakautta entisestään lisätä.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) On hupaisaa ja samalla hyvin surullista puhua oikeuksien ja vapauksien kunnioittamisesta maassa, jota hallitsee henkilö, joka uhkaa lyödä perusteellisesti Yhdysvallat, Euroopan ja Israelin. Ei ole mitään järkeä neuvotella hänen kanssaan ihmisoikeuksista ja arvoista ja vapauksista. Tällaiset ihmiset ymmärtävät vain voimaa. On välttämätöntä lakata olemasta juhlallinen ja käydä sanoista tekoihin. Tulosta tuottavat täydellinen eristäminen, ankarat pakotteet ja selkeä ja johdonmukainen kanta. Mahmoud Ahmadinejad on vaara koko maailmalle.

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Iranin hallituksen avoimuuden puute ja maan vähäinen ydinohjelmaa koskeva yhteistyö Kansainvälisen atomienergiajärjestön antavat epäilemättä syytä huoleen.

Keskeisten ihmisoikeuksien tilanteen heikentyminen ja maan kyky horjuttaa alueen vakautta Hizbollahin ja Hamasin kautta ovat elementtejä, jotka lisäävät huolestumista, jota Iran levittää ympäri maailmaa. Vaalivilppi, mielenosoitusten väkivaltainen tukahduttaminen ja teloitukset, joiden määrä vuonna 2010 kasvoi 680:een (niiden määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna) ja oppositiojohtajien pidättäminen eivät jätä epäilystä hallinnon voimankäytöstä ja väkivallasta. EU:n 26. heinäkuuta 2010 määräämät pakotteet, jotka ovat yhdenmukaisia YK:n pakotteiden kanssa, olivat asianmukaisia ja välttämättömiä. Unionin on kiinnitettävä suurempaa huomiota Iranin ydinvoimapolitiikkaan ja seurattava kehitystä tällä rauhattomalla alueella.

EU:n pitäisi tukea ihmisoikeuksien suojelua koskevaa kansainvälistä diplomatiaa. Kaksitahoinen lähestymistapa jättää oven avoimeksi vuoropuhelulle. Vuoropuheluun tarvitaan kuitenkin kaksi tahoa, ja kun Iranilta puuttuu hyvä tahto, pakotteita on voimistettava ja kohdistettava ne entistä tarkemmin. Me emme voi hyväksyä teloitusten määrän lisääntymistä näihin mittoihin ja Iranin ydinvoimapolitiikan jäämistä vaille kansainvälisen yhteisön valvontaa.

  Mariya Nedelcheva (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin jäsen Belderin mietinnön puolesta. Olemme vaatineet muutosta Iranin hallintoon aivan liian kauan. Nykyhallinnon takana olevat voimat rikkovat jatkuvasti ihmisoikeuksia, olipa sitten kyse niistä häpeällisistä oloista, joissa Asrafin leirin asukkaita pidetään, naisten oikeuksien jatkuvasta loukkaamisesta, homoseksuaalien syrjinnästä tai taiteilijoihin kohdistetusta sensuurista.

Se, mitä me Euroopan tasolla voimme tehdä, on se, että asetamme tehokkaat pakotteet hallintojärjestelmän johtajille. Pakotteiden asettaminen ei kuitenkaan riitä. On rohkaistava niitä ihmisiä maassa, jotka taistelevat ihmisoikeuksiensa puolustamiseksi. Eikö Euroopan unionin pitäisi antaa tukeaan kaikille ihmisoikeuksien puolustajille Iranissa? Pohjois-Afrikan nykyiset demokratiaponnistukset olisi ulotettava Iraniin.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa jäsennellään Iranin tämänhetkistä vakavaa tilannetta ja tuomitaan Iranin viranomaisten harjoittamat tukahduttamistoimet ja järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset ja korostetaan tarvetta etsiä vilpittömästi diplomaattista ratkaisua ydinvoimakysymykseen. Erityisesti haluaisin osaltani ilmaista solidaarisuuteni Iranin kansalle, joka on oikeutetusti vaatinut maahan demokraattista muutosta vuoden 2009 presidentinvaalien jälkeen.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tämä on parlamentin ensimmäinen Irania käsittelevä mietintö Gahlerin vuoden 2001 mietinnön jälkeen. Koska kaikki EU:n ja Iranin väliset sopimusneuvottelut ovat olleet jäissä vuosia, parlamentin ainoa keino ilmaista perusteellisempi tätä maata koskeva kanta on oma-aloitteinen mietintö. Siihen ryhdyttiin Vihreiden ryhmän esityksestä. Tehtävä annettiin EFD-ryhmälle. Neljä poliittista ryhmää (Vihreät, S&D, ALDE ja GUE) laativat yhteisiä tarkistuksia luonnokseen, jonka me laajalti hyväksyimme, joskin niukalla enemmistöllä.

Tärkeitä asioita ovat EU:n yhteydet Iraniin eli 32 kohta – jossa taustana on kiista siitä, pitäisikö parlamentin suhteista Iraniin vastaavan valtuuskunnan sallia matkustaa Iraniin ja jonka tekstissä nyt vaaditaan – esittelijän toiveiden vastaisesti – yhteyksiä moniin eri toimijoihin mainitsematta suoraan valtuuskuntaa, pakotteet eli 42 kohta, jonka tekstissä vaaditaan kohdennettuja pakotteita keskeisiä ihmisoikeuksien rikkojia vastaan – toistaiseksi pakotteita on voimassa vain ydinvoima-asioiden kanssa tekemisissä olevien henkilöiden osalta, ja EU:n suurlähetystön avaaminen Teheraniin – maassa lähes kaikilla jäsenvaltioilla jo olevien edustustojen rinnalle.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tuen tämän mietinnön tekstiä, koska siinä korostetaan niitä keskeisiä näkökohtia, jotka tekevät Iranista sekä humanitaarisessa että poliittisessa mielessä yhden kansainvälisen areenan vaarallisimmista maista.

Maan on nyt vienyt sekasortoon turvallisuusjoukkojen käyttämä mielivaltainen väkivalta. Nämä joukot ovat säälimättömästi tukahduttaneet rauhanomaisia mielenosoituksia ja pidättäneet tuhansia mielenosoittajia. Tämä aiheeton väkivallan käyttö on aiheuttanut iranilaisten keskeisten ihmisoikeuksien jatkuvan heikkenemisen. Kansalaisiin sovelletaan jatkuvasti rangaistusjärjestelmää, joka on kaikkien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevien yleissopimusten vastainen.

Ikään kuin tämä ei vielä olisi kylliksi, maassa on yhä voimassa kivittämällä toimeenpantava kuolemanrangaistus. Teloituksia tehdään yhä enemmän, puhumattakaan siitä, ettei meillä ole yhäkään mitään todistetta siitä, että maan ydinlaitoksia käytetään yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Kannatamme tätä mietintöä, koska siinä Iranin kysymykseen käydään käsiksi päättäväisesti ja tiukasti – mikä on välttämätöntä – ja korostetaan maan vastakohtaisuuksia sekä sitä, että tilanteen jatkuminen on sietämätöntä. Iranin hallinto käyttää jatkuvasti tukahduttamistoimia kaikkia vastaan, jotka uskaltavat kapinoida itsevaltiutta vastaan, ja soveltaa yleisesti kuolemanrangaistusta.

Iran on maa, jossa lasten teloitusten määrä on asukaslukuun suhteutettuna maailman suurin. Huomautamme myös, että kuolemanrangaistus kivittämällä pannaan usein täytäntöön rikosoikeudellisesti hyvinkin vähäisten rikosten, esimerkiksi aviorikosta tai uskonnosta luopumista koskevan syytöksen perusteella. Mietinnössä nostetaan esiin myös kristittyihin ja baha'i-yhteisöön kohdistetut sortotoimet.

Mahtipontisen ja aggressiivisen politiikkansa ja islamilaiselle fundamentalismille osoittamansa tuen takia Iran menettää jatkuvasti kansainvälistä uskottavuuttaan. Haluan myös korostaa sitä jatkuvaa psykologista ja fyysistä väkivaltaa, jota Iranin hallitus jatkuvasti kohdistaa Ashrafin leirin pakolaisina oleviin toisinajattelijoihin.

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen tyytyväinen siihen, että jäsen Belder onnistui tuomaan tämän mietinnön parlamentin käsittelyyn ja saamaan läpi Iranin ihmisoikeuksia koskevia aineksia, erityisesti Iranin oppositiojohtajien Mir Hossein Mousavin ja Mehdi Karoubin ja heidän vaimojensa vangitsemista koskevan jyrkän tuomion.

En kuitenkaan ole yhtä mieltä siitä, että "Iranilla on oikeus rikastaa uraania", mikä on sallittua IAEA:n sääntöjen mukaan, mutta joka neuvotteluiden jatkuvan umpikujan huomioon ottaen on vastoin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuin tätä mietintöä, koska olen vakaasti sitä mieltä, että Iranin hallituksen pitäisi suhtautua myönteisesti Iranin kansan vaatimuksiin perusvapauksista ja paremmista ja sosiaalisista taloudellisista oloista. Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti tuomitsee kuolemanrangaistuksen käytön sekä lukuisat muut ihmisoikeusrikkomukset.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Kannatin äänestyksessä jäsen Belderin mietintöä EU:n Iranin-strategiasta. Jaan eurooppalaisten enemmistön huolen Iranin ydinohjelmasta ja Iranin hallinnon vakuutuksista, joiden mukaan sitä käytetään vain siviilitarkoituksiin. Tästä huolimatta olen sitä mieltä, että energia-alan yhteistyössään kolmansien maiden kanssa Euroopan Unionin tulisi hyödyntää vain kestäviä, vihreitä ja turvallisia energialähteitä ja toimia siis ilmastonsuojelutavoitteittensa mukaisesti. Tuen myös kollegani kantaa, jonka mukaan EU:n olisi laadittava laajempi Irania koskeva strategia, joka menee ydinvoimakysymystä pidemmälle ja jossa puututaan myös ihmisoikeustilanteeseen ja muihin tärkeisiin asioihin.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Belderin mietinnön puolesta, koska katson, että lukuisista Iranin sisä- ja ulkopoliittisista ongelmista, esimerkiksi ydinaseiden mahdollisesta käytöstä, tiettyjen hallituksen päätösten avoimuuden puutteesta ja – joissain tapauksissa – ihmisoikeuksien kunnioittamatta jättämisestä huolimatta yksinomaan pakotteisiin perustuvalla politiikalla ei voida saavuttaa merkittäviä hyötyjä.

Siksi katson, että Euroopan unionin on tärkeää varjella ja mahdollisuuksien mukaan ylläpitää vuoropuhelua Teheranin hallituksen kanssa.

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0158/2011

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Tuen äänestyksessä ehdoitta tätä yhteistä päätöslauselmaa, jossa korostetaan vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksiin liittyvien kysymysten sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien ja lapsen oikeuksien puolustamisen tärkeyttä terrorismin vastaisissa toimissa. Haluan kiinnittää huomion päätelmiin, joiden suhteen yhdyn näkemykseen, että EU:n on tehostettava käytäntöään puhua yhdellä äänellä, koska tämä lisäisi sen näkyvyyttä ja vaikutusta globaalina toimijana, ja Geneven ja New Yorkin edustustojen on lisättävä EU:n YK:n ihmisoikeusneuvostossa tekemän työn johdonmukaisuutta, näkyvyyttä ja uskottavuutta. Yhdyn päätöslauselmaan, jossa ilmaistaan, että jäsenvaltioiden olisi kannustettava ihmisoikeusneuvostoa kiinnittämään tasapuolisesti huomiota eri perustein tapahtuvaan syrjintään, esimerkiksi sukupuolen, vammaisuuden, rodun tai etnisen alkuperän, iän, seksuaalisen suuntautumisen ja uskonnon tai vakaumuksen perusteella tapahtuvaan syrjintään. Yhdyn myös arvioon, jossa korostetaan, että ihmisoikeusneuvoston olisi kehityttävä enemmän varhaisvaroituksen antavan ja ennaltaehkäisevän mekanismin suuntaan, että erityismenettelyt olisi säilytettävä, ja että olisi turvattava YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston riippumattomuus ja huolehdittava tarvittavasta rahoituksesta sen aluetoimistojen säilyttämiseksi.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat omassa politiikassaan sitoutuneet takaaman ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Siksi EU:n on hyvin tärkeää omaksua vahva ja vaikutusvaltainen asema kansainvälisissä järjestöissä, erityisesti YK:n ihmisoikeusneuvostossa, ja taata ihmisoikeuspolitiikan kansainvälisesti tehokas ja johdonmukainen täytäntöönpano. Olen yhtä mieltä siitä, että ihmisoikeusneuvoston työtä ja mandaattia on tarkistettava, jolloin voidaan arvioida sen sen työmenetelmiä ja tehostaa niitä, niin että ihmisoikeusloukkauksiin voidaan reagoida mahdollisimman tehokkaasti ja järjestelmällisesti. Ihmisoikeusneuvosto on useissa yhteyksissä ollut asianmukaisten välineiden puuttuessa kyvytön käsittelemään nopeasti ja ajoissa vakavia ihmisoikeustilanteita. Siksi ihmisoikeusneuvostolle olisi annettava entistä paremmat keinot käsitellä sekä kroonisia tilanteita että hätätilanteita, ja tämä voisi tapahtua siten, että ihmisoikeuksia koskevaa keinovalikoimaa laajennetaan hyödyntämällä paneelikeskusteluja sekä istuntojen aikana että niiden välillä. EU:n on puolestaan nostettava ihmisoikeusneuvoston toiminta yhdeksi painopisteistään ja parannettava jäsenvaltioiden välistä koordinointia, mikä mahdollistaisi EU:n suuremman vaikutusvallan laajemman YK-järjestelmän sisällä ja helpottaisi koordinointia ja päätöksentekoa ihmisoikeuksien alalla.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne noudattavat omassa toiminnassaan ihmisoikeuksia ja koska Euroopan unionin asemaa YK:n ihmisoikeusneuvostossa on vahvistettava ja tehostettava. Ensisijaiset tavoitteet Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston istuntoa ja vuoden 2011 arviointia varten ovat välttämättömät, koska vain sillä tavoin voimme arvioida, miten ihmisoikeusneuvosto on hoitanut mandaattinsa, ja määrittää ne työmenetelmät, joita on parannettava, jotta ihmisoikeusneuvosto voi toimia tehokkaammin ja puuttua ihmisoikeusloukkauksiin nopeammin. Euroopan parlamentti pahoittelee, että ihmisoikeusneuvosto on useissa yhteyksissä ollut asianmukaisten välineiden puuttuessa kyvytön käsittelemään nopeasti ja ajoissa vakavia ihmisoikeustilanteita, ja kehottaa pyrkimään aktiivisesti luomaan ihmisoikeusneuvoston erityisiä mekanismeja, joilla voidaan vastata nopeasti ihmisoikeuskriiseihin esimerkiksi Lähi-idässä, Iranissa ja Valko-Venäjällä. Lisäksi on tärkeää, että ihmisoikeusneuvostolle annetaan entistä paremmat keinot käsitellä sekä kroonisia tilanteita että hätätilanteita mahdollisesti siten, että ihmisoikeuksia koskevaa keinovalikoimaa laajennetaan hyödyntämällä paneelikeskusteluja sekä istuntojen aikana että niiden välillä. Parlamentti myös kehottaa EU:n jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston arviointiin vuonna 2011 sen mandaatin toteutumisen parantamiseksi.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska katson, että ihmisoikeusneuvoston 16. sääntömääräisen istunnon asialistalla on tärkeitä ja erityisen ajankohtaisia kysymyksiä. Pidän tärkeänä sitä, että asialistalla ovat raportit kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta terrorismin vastaisissa toimissa, samoin kuin lapsen oikeuksia käsittelevät laajat kokoukset.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunto osuu erityisen levottomaan historian vaiheeseen, mikä horjuttaa jo sen rakennetta, koska jotkut sen jäsenistä eivät lähimainkaan noudata YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen määräyksiä tai ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelua koskevia määräyksiä sen tehtävän mukaisella tavalla. Euroopan unionin on aktiivisesti osallistuttava istuntoon ja tehtävä kaikki voitavansa taatakseen, että sen yleismaailmallinen ihmisarvoon perustuva näkemys ihmisoikeuksista leviää yhä laajemmalle ja sitä noudatetaan maailman kaikissa maissa. Ihmisoikeuksia käsittelevän EU:n korkean tason edustajan nimittäminen voi edistää unionin kantojen suurempaa näkyvyyttä ja neuvoston jäsenvaltioiden pitäytymistä "yksi viesti monella äänellä" -strategiassa ja saattaa parantaa EU:n kannoille saatavaa tukea.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentilla on ollut kauan kaksinaismoralistinen tapa suhtautua ihmisoikeuksiin. Niin ikään tiedetään hyvin, että sillä on kapea ja itsekäs käsitys YK:n yleiskokouksen vuonna 1948 hyväksymästä julistuksesta eli ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta. Jälleen kerran, nyt tästä mietinnöstä, käy selvästi ilmi valikoiva tapa, jolla eri maita mainitaan. Maat, joiden kanssa EU:lla on taloudellisia ja diplomaattisia suhteita ja joiden se katsoo olevan strategisesti tärkeitä, on jätetty pois niiden tarjoamien strategisten etujen takia, huolimatta niissä esiintyneistä vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Esimerkkejä näistä maista ovat Israel, Kolumbia ja Marokko, vain kolme eri maanosissa sijaitsevaa maata mainitakseni. Meidän näkemyksemme ihmisoikeuksista ei ole valikoiva.

Me otamme julistuksen koko sisällön vakavasti, ja mielestämme se on, mikä tärkeintä, siivittänyt poliittista väliintuloamme. Lopuksi toteaisin, että vastustamme ajatusta Euroopan unionin pysyvästä paikasta Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa siitä yksinkertaisesta syystä, että se ei olisi järkevää Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa todetun järjestön hengen ja periaatteiden valossa. YK on, ja sen on edelleen oltava, itsenäisten ja suvereenien valtioiden järjestö.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Valikoivuus, joka liittyy tässä mietinnössä arvoisteltuihin maihin, samoin kuin tämän keskustelun omaa etua tavoitteleva luonne on selvä. Tämän mietinnön tekopyhä käyttö on ilmiselvä, koska maita, joiden kanssa EU:lla on hyvät taloudelliset ja diplomaattiset suhteet tai jotka ovat strategisesti tärkeitä, ei ole kritisoitu, huolimatta niiden ihmisoikeusloukkauksista. Esimerkkeinä voi mainita Kolumbian ja Honduraksen. Siinä ei esitetä vaatimusta siitä, että Marokon olisi lopetettava Länsi-Saharan miehittäminen tai Israelin Palestiinan miehittäminen.

Emme myöskään voi tukea ajatusta Euroopan unionin pysyvästä paikasta Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa, koska YK on suvereenien ja itsenäisten valtioiden järjestö eikä Euroopan unioni ole YK:n peruskirjan mukainen valtio.

Ihmisoikeuksien puolustaminen, mukaan lukien se, että ne ovat jakamattomia ja ettei niitä voida asettaa paremmuusjärjestykseen, sekä se, että ne ovat henkilöiden oikeuksien kunnioittamisen ja aidon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, rauhan, vapauden ja demokratian perusedellytys, muodostaa poliittisen toimintamme rungon. Voitte odottaa meiltä ihmisoikeuksien puolustamista, mutta älkää odottako meiltä tekopyhyyttä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska YK:n ihmisoikeusneuvosto on ainutlaatuinen yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin erikoistunut foorumi, joka käsittelee ihmisoikeuksia YK:n järjestelmässä, ja sille on uskottu tärkeä tehtävä ja vastuu huolehtia, että ihmisoikeuksien edistämistä, suojelua ja kunnioittamista tehostetaan kaikkialla maailmassa. Korostan ihmisoikeusneuvoston 16. istunnon ja erityisesti ihmisoikeusneuvoston arviointiprosessin merkitystä, koska niiden puitteissa tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus arvioida, miten neuvosto on hoitanut mandaattinsa, ja neuvoston on mahdollista parantaa työmenetelmiään voidakseen toimia tehokkaammin ja järjestelmällisemmin ihmisoikeusloukkauksia vastaan. Olen tyytyväinen siihen, että 16. sääntömääräisessä istunnon asialistalla ovat muun muassa raportit kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta terrorismin vastaisissa toimissa, samoin kuin lapsen oikeuksia käsittelevät laajat kokoukset.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunto tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden arvioida, miten neuvosto on hoitanut mandaattinsa, ja samalla mahdollisuuden parantaa neuvoston työmenetelmiä, tavoitteena varmistaa se, että se pystyy toimimaan tehokkaammin ja järjestelmällisemmin ihmisoikeusloukkauksia vastaan. Pidän ehdottoman tärkeänä ajatusta perustaa EU:n neuvoston ihmisoikeustyöryhmä, johon kuuluisi ihmisoikeusasiantuntijoita kaikista EU:n 27 jäsenvaltiosta ja joka sijoitettaisiin Brysseliin.

Lisäksi pitäisin erittäin hyödyllisenä erityisen ihmisoikeuksia käsittelevän EU:n korkean tason erityisedustajan nimittäistä. Toivon, että Euroopan ulkosuhdehallinto ja erityisesti EU:n edustustot Genevessä ja New Yorkissa tulevaisuudessa parantavat EU:n YK:n ihmisoikeusneuvostossa tekemän työn johdonmukaisuutta, kohottavat sen profiilia ja lisäävät sen uskottavuutta kehittämällä EU:n taitoa vaikuttaa ja tehdä yhteistyötä alueiden kesken.

  Thomas Mann (PPE), kirjallinen. – (DE) Olen juuri äänestänyt YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunnon ensisijaisia tavoitteita koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Päätöslauselmamme on erityisen merkittävä, koska olemme tänään muistaneet Tiibetin 52 vuoden takaista miehitystä vastaan suunnattujen rauhallisten mielenosoitusten tukahduttamista. Dalai Lama on eilen ilmoittanut vetäytymisestään poliittisesta elämästä – tämä on historiallinen menetys. On vain harvoja ihmisiä, jotka nauttivat niin suurta arvostusta oman kansansa keskuudessa ja kaikkialla maailmassa ja ovat samaan aikaan yhtä suosittuja kuin Hänen pyhyytensä. Vetäytymällä poliittisesta elämästä Dalai Lama ei mitenkään luovu vastuustaan. Hän on ilmoittanut olevan edelleen sitoutunut henkiseen tehtäväänsä Tiibetin kansan asioissa. Hänen pyhyytensä siirtää Tiibetin perustuslaissa vahvistetut poliittiset valtuudet maanpaossa olevalle vapaasti valitulle hallitukselle. Tällä hän vahvistaa jälleen maanpaossa olevien, maailman eri mantereilla elävien tiibetiläisten demokratiaa. 20. maaliskuuta valitaan uusi pääministeri ja uusi parlamentti. Olen todistamassa vaaleja Sveitsissä vaalitarkkailijana. Meidän eurooppalaisten on annettava apuamme, jotta Tiibetin kansan demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistuminen voi jatkua.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä päätöslauselmaa, jossa painotetaan kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien keskinäisen riippuvuussuhteen merkitystä ja korostetaan, että vedensaanti kuuluu ihmisoikeuksiin. Olen erityisen tyytyväinen tarkistukseen 19, jossa vaaditaan Goldstonen raportin seurantaa, ja sen hyväksymiseen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Keskellä näitä erityisesti Pohjois-Afrikan alueilla meneillään olevia vaikeita aikoja YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunto on äärimmäisen tärkeä. Euroopan unionilla on siksi oltava aidosti aktiivinen rooli tässä istunnossa, ja sen on tehtävä kaikki voitavansa varmistaakseen sen, että sen ihmisarvon kunnioitukseen perustuvaa yleismaailmallista näkemystä ihmisoikeuksista noudatetaan maailman kaikissa maissa. EU:n kannalta on tärkeää myös ihmisoikeuksia käsittelevän EU:n korkean tason edustajan nimittäminen, jotta sen näkemys ihmisoikeuksien puolustamisesta leviäisi yhä laajemmalle.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) En valitettavasti voinut äänestää tämän YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunnon ensisijaisia tavoitteita koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska se sisältää useita näkökohtia, joista en ole samaa mieltä.

Päätöslauselmassa vaaditaan koordinointia Yhdysvaltain kanssa ihmisoikeuskysymyksissä, siinä suhtaudutaan myönteisesti Marokon nimittämiseen YK:n ihmisoikeusneuvoston fasilitaattoriksi, ja kehotetaan EU:ta noudattamaan tiettyjen maiden suhteen yhteistä kantaa. Siinä myös korostetaan EU:n rahoitusvälineiden etuja, vaikka nämä välineet ovat pelkästään esimerkki tavasta, jolla EU, rahoittamalla sellaisia ryhmiä, jotka takaavat sen edut kolmansissa maissa, manipuloi sellaista tärkeää asiaa kuin ihmisoikeuksia.

Mielestäni tässä on riittävästi syitä olla äänestämättä tämän päätöslauselman puolesta, ja siksi äänestin tyhjää.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Levottomuudet Mahgreb-maissa antavat meille hyvin vahvan muistutuksen siitä, että ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole helppoa ja että siinä usein syntyy konflikti taloudellisten ja/tai sotilaallisten etujen kanssa. Myös terrorismin torjunnan nimissä on toteutettu toimia, joissa ei ole noudatettu ihmisoikeuksia. Tässä suhteessa myös EU:n on katsottava omaan peiliin – esimerkiksi laittomien CIA-lentojen tapauksessa. Näistä puutteista huolimatta on tärkeää, että juuri EU omistautuu ihmisoikeuksien suojelulle. Euroopan unionin kannettava erityistä huolta vähemmistöjen oikeuksien suojelusta, erityisesti islamilaisten maiden kristittyjen ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen tilanteen parantamisesta, koska nimenomaan kristityt ovat olleet vakavan vainon kohteena ja joutuneet uskonnollisen väkivallan pääasiallisiksi uhreiksi. Tämän vuoksi äänestin päätöslauselman puolesta.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska YK:n ihmisoikeusneuvostolla on hyvin tärkeä tehtävä ympäri maailman ihmisoikeuksiin liittyvien ongelmien käsittelyssä. Arviointiprosessi tarjoaa erinomaisen tilaisuuden arvioida, miten neuvosto on hoitanut mandaattinsa. Olen yhtä mieltä ehdotuksesta, että EU:n tulee käsiteltävänä olevissa kysymyksissä puhua yhdellä äänellä. Lisäksi jäsenvaltioiden on osallistuttava aktiivisesti neuvoston työn arviointiin. Olen tyytyväinen siihen, että 16. sääntömääräisessä istunnossa käsitellään raportteja kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista, lapsen oikeuksista ja terrorismin torjunnasta. Ihmisten elinolojen parantamiseksi istunnossa olisi kuitenkin tarkasteltava myös veteen ja vesihuoltoon liittyviä kysymyksiä. Meidän on taattava tehokas mekanismi, jotta tämä perusihmisoikeus toteutuu ja sitä suojellaan. On kaikin keinoin varmistettava, että tähän liittyvät sitoumukset täytetään kansainvälisesti ja että kaikilla ihmisillä on käytettävissään turvallista juomavettä ja asianmukaiset saniteettiolot.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden kunnioittaminen, edistäminen ja turvaaminen on osa EU:n oikeudellista, eettistä ja kulttuurista säännöstöä ja yksi Euroopan yhtenäisyyden ja eheyden kulmakivistä. Siksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on kaikin tavoin pyrittävä lisäämään näkyvyyttään ja toimintansa tehokkuutta, ja on olennaisen tärkeää varmistaa, että Euroopan unioni on sitoutunut osallistumaan aktiivisesti tähän YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istuntoon samoin kuin ihmisoikeusneuvoston vuonna 2011 toimitettavaan arviointiin.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Hyvä selonteko, jossa parlamentti muun muassa ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että 16. sääntömääräisen istunnon asialistalla ovat muun muassa raportit kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta terrorismin vastaisissa toimissa, samoin kuin lapsen oikeuksia käsittelevät laajat kokoukset. Parlamentti on myös tyytyväinen näiden keskeisten aiheiden erityisraportoijien nimityksiin tänä vuonna ja panee merkille, että kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta, uskonnon- ja uskonvapautta sekä ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta käsittelevien erityisraportoijien on määrä laatia raportit, ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita osallistumaan keskusteluihin aktiivisesti.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä korostetaan sitä tärkeää roolia, joka EU:lla työssä ihmisoikeusneuvoston kanssa. Libyan viimeaikaiset tapahtumat huomioon ottaen on ratkaisevan tärkeää, että jatkamme toimintaamme ihmisoikeuksien puolesta ja pyrimme puolustamaan niitä kansainvälisellä tasolla.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tätä päätöslauselmaa koskevassa lopullisessa äänestyksessä tyhjää sekä asiasisältöön että menettelyyn liittyvistä syistä.

Päätöslauselman teksti tukee ajatusta EU:n kaksinaismoralistisesta politiikasta suhteessa ihmisoikeuksiin, erityisesti ihmisoikeusloukkauksiin miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Asiassa jätetyissä muutamissa tarkistuksissa, joita tuin, ei peitellä sitä tosiasiaa, että unioni kieltäytyy panemasta täytäntöön Goldstonen raportin suosituksia.

Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto on esittänyt oman päätöslauselmansa, jossa se tukee ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta kaikilla aloilla, niin sosiaalisella, taloudellisella kuin kulttuurinkin alalla.

Toisaalta tämän päätöslauselman haasteena oli äänestys Euroopan unionin edustuston mandaatista YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunnossa, vaikka tämä istunto oli alkanut jo 28. helmikuuta ja paronitar Ashton oli pitänyt jo useita puheita.

Tästä päätöslauselmasta äänestämisessä ihmisoikeusneuvoston istunnon jo alettua ei ole juuri mitään järkeä. Euroopan parlamentin olisi pitänyt esittää kantansa ennakolta.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunnon ensisijaisia tavoitteita koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Olen samaa mieltä siitä, että ihmisoikeusneuvosto voisi olla erittäin hyödyllinen jonkinlaisena varhaisvaroitusjärjestelmänä ja ennaltaehkäisevänä mekanismina, ja odotan, että ulkosuhdehallinto osallistuu tähän elimeen vastaavasti. Ihmisoikeusneuvoston arvioinnin osalta on selvää, että tuen myös vaatimusta siitä, että prosessin tulee olla kaikenkattava ja ennen kaikkea avoin.

  Puhemies. – (EN) Äänestysselitykset ovat päättyneet.