Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– Carlo Casinin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä Euroopan parlamentin ja komission välisen toimielinten sopimuksen tekemisestä yhteisestä avoimuusrekisteristä (2010/2291(ACI)) (A7-0174/2011) ja

– Carlo Casinin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttamisesta Euroopan parlamentin ja komission yhteisen avoimuusrekisterin käyttöönoton seurauksena (2010/2292(REG)) (A7-0173/2011).

  Carlo Casini, esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, esitän yhden lausuman, jossa tarkastellaan kumpaakin samaan aiheeseen liittyvää asiaa.

Tämän keskustelun ja sitä seuraavan äänestyksen myötä saatamme päätökseen tehtävän ja neuvottelukauden työryhmässä, jonka puheenjohtajana toimi jäsen Wallis ja johon kuului kaikkia poliittisia ryhmiä edustavia parlamentin kollegoja sekä komission jäsenen Šefčovičin johtama komission valtuuskunta. Työryhmän työn tuloksena luonnosteltiin sopimus yhteisen avoimuusrekisterin laatimisesta. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta (AFCO) valmisteli mietinnön muutamassa kuukaudessa ja saattoi myös päätökseen mietinnön, joka koskee parlamentin työjärjestyksen muuttamista.

Olin itse hyvin hämmästynyt siitä, miten paljon avoimuussopimus herätti huomiota julkisuudessa. Pelkään ihmisten ajattelevan, että tuloksilla on enemmän vaikutusta kuin mihin itse asiassa pyrittiin. Avoimuudella on mahdollista puolustaa asianmukaista poliittista toimintaa, mutta se ei ole oikea väline, jolla saavutetaan lahjontaongelman ydin. Viimeaikaiset tapaukset, joissa toimittajat yrittivät lahjoa parlamentin jäseniä, voivat myös toistua parlamentin ulkopuolella. Lisäksi mahdolliset lahjojat osaavat välttää tunnistetuksi tulemisen eivätkä rekisterit näin ollen ole minkäänlaisia ihmeratkaisuja.

Rikoslainsäädäntö on tässä yhteydessä oikea väline. Mikäli jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntö ei ole riittävä, meidän on tarkasteltava uudelleen Lissabonin sopimuksen 82–86 artiklaa ja pohdittava, onko Euroopan parlamentin jäsenien lahjonta rajatylittävä rikos vai teko, joka on muulla tavalla haitallinen unionin taloudellisten etujen kannalta, ja määriteltävä, perustetaanko Euroopan syyttäjänvirasto, mikä olisi lisäksi merkittävä askel kohti yhtenäisyyttä.

Avoimuusrekisterin tehtävä on vaatimattomampi. Joissakin valtioissa edunvalvoja-nimityksen merkitys on kielteinen, kun taas toisissa valtioissa edunvalvontaa pidetään lähes julkisena palveluna, koska päätöksentekijät saavat siten tietoa asioista, joista he eivät kenties muuten olisi tietoisia. Tämä on erityisen tärkeää Euroopan parlamentille, koska parlamentin jäsenien tarkastelemat asiat ovat usein hyvin monimutkaisia ja teknisiä ja meidän on lähes aina pyrittävä tasapainottelemaan liike-elämän ja valtioiden toisistaan eroavien etujen välillä.

Tässä yhteydessä edunvalvojista on suurta hyötyä. Emme siis enää kutsu heitä edunvalvojiksi vaan sidosryhmiksi. Edut voivat tietysti ja syystäkin olla keskenään ristiriidassa. Työskentelin aikaisemmin tuomarina ja voin kertoa, että totuuden paljastaminen ja oikeudenmukaisen päätöksen tekeminen edellyttää eri osapuolien ristikuulustelua. On siis hyvä, että edunvalvojien eli sidosryhmien edut eroavat toisistaan; tärkeää on, että tuomari – ja siten myös parlamentin jäsen – säilyttää ajatuksenvapautensa, riippumattomuutensa ja rehellisen pyrkimyksensä yhteiseen hyvään. Niinpä olemme ottaneet avoimuusrekisterin käyttöön parlamentin ja komission keskinäisellä sopimuksella ja toivomme, että neuvosto liittyy siihen pian.

Ne, jotka haluavat edustaa etujaan, voivat vapaasti tutustua toimitiloihimme, mutta heidät on merkittävä rekisteriin, johon rekisteröidään kaikki tarvittavat tiedot heidän oikeudellisen ja taloudellisen asemansa määrittämiseksi. Rekisteri on julkinen. On myös organisaatioita, jotka eivät tavoittele itsekkäitä etuja vaan osallistuvat Eurooppaa koskevan politiikan harjoittamiseen yleisten etujen edistämiseksi, kuten kirkot, poliittiset puolueet ja alueet. Niitä ei tarvitse merkitä rekisteriin, mutta jos niillä on erillisiä toimistoja, joiden yksinomaisena tehtävänä on ylläpitää yhteyksiä unionin toimielimiin, ne on merkittävä rekisteriin, joskin niihin sovelletaan erilaista oikeudellista järjestelmää kuin sidosryhmiin.

Kuten on jo todettu, uusi rekisteri sisältää myös työjärjestykseen tehtävän muutoksen. Tästä syystä mietintöjä on kaksi, joskin kyse on joka tapauksessa ensimmäisestä askeleesta kohti täydellisempää avoimuutta. Joitakin vaihtoehtoja on jo tarkasteltu ja ne saatetaan lisäpohdinnan seurauksena muuttaa säännöiksi. Tämän johdosta sopimuksen hyväksymisestä laaditun asiakirjan 9 kohdassa lausutaan, että edunvalvojien tapaamiset parlamentin jäsenten kanssa mietintöjen valmisteluvaiheessa voidaan kirjata näihin mietintöihin.

Suhtaudun kielteisesti tarkistuksiin, jotka rajoittaisivat tällaisia tulevia pohdintoja, sen vuoksi, että tarkistuksille on annettu näin suuri liikkumavara. Toivon kuitenkin, että neuvosto liittyy pian sopimukseen ja että parlamentissa saavutetaan myös välitön ja laaja yhteisymmärrys, mikä olisi voimakas osoitus avoimuutta koskevan velvollisuuden noudattamisesta ja samalla kehotus toteuttaa toimia. Toivon, että äänestys on lähes yksimielinen.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, avoimuus on demokraattisten toimielimien erityisen tärkeä periaate. Tämä pätee erityisesti unionin toimielimiin, koska – kuten yleisesti tiedetään – niitä syytetään usein muiden tahojen sulkemisesta ulkopuolelle ja epäavoimesta toiminnasta. Neuvosto on sitoutunut toteuttamaan toimia varmistaakseen mahdollisimman laajan avoimuuden Euroopan unionin toimielimien ja elimien välillä. Neuvosto on myös tietoinen siitä, että kansalaiset edellyttävät niiden, joille he ovat antaneet tehtäväksi asioidensa hoitamisen, noudattavan mahdollisimman korkeita normeja. Tästä syystä neuvosto pitää myönteisenä Euroopan parlamentin ja neuvoston aloitetta avoimuusrekisterin perustamisesta.

Pidän Carlo Casinin laatimia mietintöjä erityisen myönteisinä. Mikäli parlamentti hyväksyy ne, avoimuusrekisteri voidaan perustaa tulevien kuukausien aikana mietintöjen perusteella. Näin voimme jälleen kerran osoittaa, että EU on sitoutunut avoimuuteen puheiden lisäksi myös teoillaan.

Hyödynnän tilaisuutta korostaakseni, että olen tietoinen siitä, että neuvostoa on kehotettu osallistumaan avoimuusrekisteriin. Neuvostolla ei ole toistaiseksi ollut aikomusta osallistua prosessiin täysimääräisesti, koska edunvalvojien toiminta ei vaikuta neuvostoon sen toiminnan luonteen vuoksi, toisin kuin parlamenttiin ja komissioon. Edunvalvojat eivät yleensä ota yhteyttä neuvostoon toimielimenä vaan kohdistavat toimensa jäsenvaltioihin. Olen kuitenkin jo selittänyt, että neuvosto on valmistautunut osallistumaan rekisteriin ja seuraamaan sen toimintaa. Olemme myös valmiit keskustelemaan näkökulmista, jotka koskevat neuvoston mahdollista roolia suhteessa parlamenttiin ja komissioon, viivyttämättä tietenkään näiden kahden toimielimen välisen sopimuksen voimaantuloa.

Hyvät parlamentin jäsenet, tarkastelemme nyt mahdollisuutta esittää poliittinen julkilausuma rekisterin perustamisesta kesäkuussa neuvoston äskettäin tekemään päätökseen perustuen.

  Maroš Šefčovič, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, avoimuus on kansalaisten kannalta mielenkiintoinen ja huolta herättävä aihe ja Euroopan unionin demokraattista legitiimiyttä on ehdottoman tärkeää lisätä.

Olen hyvin iloinen voidessani ilmoittaa, että komission rekisterin piiriin kuuluu jo yli 3 800 rekisteröityä.

Näin ollen olen ehdottoman vakuuttunut siitä, että yhteisen avoimuusrekisterin hyväksymisen myötä otetaan merkittävä lisäaskel kohti EU:n päätöksentekoprosessin avoimuuden edistämistä ja vastataan suoraan kansalaisten huolenaiheisiin.

Ylistän hyvin rakentavaa työtä, jota kehitimme yhteisessä työryhmässämme. Esitän kiitokseni tämänpäiväiselle puheenjohtajallemme Wallisille, esittelijä Casinille sekä jäsen Leinenille ja jäsen Durantille. Työryhmä oli erinomainen ja oli todellinen ilo työskennellä yhdessä sen kanssa.

Työmme tulos on hyvin tasapainoinen ja käytännönläheinen luonnos toimielinten sopimukseksi, luonnos, jonka esittelemme tänään parlamentille tarkastelua ja keskustelua varten.

Mikäli huominen äänestystulos on myönteinen, kyseiset kaksi toimielintä voivat yhdessä perustaa rekisterin kesäkuussa. Näin lähetetään epäilemättä vahva poliittinen merkki, joka vahvistaa, että olemme päättäneet ottaa käyttöön avoimia ja eettisiä käytäntöjä unionissa.

Rekisterin tavoitteena on antaa kansalaisille lisätietoa unionin päätöksentekoon osallistuvista tai siihen vaikuttamaan pyrkivistä organisaatioista ja itsenäisistä ammatinharjoittajista.

Olen ymmärtänyt, että alueellisiin julkisiin elimiin liittyen on esitetty joitakin huolenaiheita, joten selvennän asiaa. Kysymys kuului, olisiko ne rekisteröitävä. Olen sitä mieltä, että mikäli luemme tekstin huolellisesti, pitää paikkansa, että siten ei ilmennettäisi kyseisten elimien todellista identiteettiä eikä sitä, että ne takaavat kansalaisten suoran edustuksen omien perustuslaillisten järjestelmiensä mukaisesti.

Sopimuksen sisällön huolellisen lukemisen myötä saa täyden varmuuden asiasta. Asiakirjassa lausutaan nimittäin yksiselitteisesti, että paikallis-, alue- ja kunnallisviranomaiset eivät kuulu rekisterin piiriin. Lähestymistapaa vahvistetaan liitteessä I, jonka mukaan itse viranomaiset eivät kuulu rekisterin piiriin.

Rekisterin piiriin eivät myöskään kuulu yksiköt, jotka muodostavat olennaisen osan hallintoa, joissa työskentelee paikallisia, alueellisia ja kunnallisia virkamiehiä ja jotka toteuttavat institutionaaliseen tai perustuslailliseen toimivaltaan kuuluvia toimia. Toivon, että tämä auttaa hälventämään viime päivien aikana esitettyjä huolenaiheita.

Mainitsen vielä sanan toimielinten välisestä ulottuvuudesta. Olemme mielestäni kaikki samaa mieltä siitä, että neuvoston osallistuminen vahvistaisi entisestään komission ja parlamentin yhteistä yhteistyötä.

Niinpä olen hyvin kiitollinen puheenjohtajavaltio Unkarille – jota kiitän kaikesta sydämestäni – neuvostossa vallitsevan asenteen muuttamisesta; mieliala on muuttunut myönteiseksi ja siellä tarkastellaan keinoja, joilla neuvoston, komission ja parlamentin välistä suhdetta voidaan parhaiten organisoida rekisterin hallinnoimiseksi. Poliittinen merkki siitä, että nämä kolme toimielintä suhtautuvat asiaan vakavasti ja että ne aikovat yhdessä puuttua avoimuutta koskevaan kysymykseen, on nimittäin vahva. Olen varma siitä, että 4 000 rekisteröidyn raja saavutetaan hyvin pian kaikkien kolmen toimielimen poliittisella tuella.

  Manfred Weber, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, avoimuus on demokratian kulmakivi ja sen avulla varmistetaan, että ihmiset tietävät, kenellä on vaikutusvaltaa ja miten päätöksiä tehdään. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan parlamentilla on huomattavan paljon enemmän valtaa. Tästä syystä on oikein, että toimintatavoistamme on aina voitava keskustella ja että meidän on aina kyseenalaistettava toimintamme.

Euroopan parlamentin ja komission väliset avoimuusrekisteriä koskevat neuvottelut ovat menestys ja olemme nyt saavuttaneet erinomaisen tuloksen. Haluan vielä kerran korostaa, että on hyvä asia, että päädyimme paikallisia ja alueellisia viranomaisia ja jopa kirkkoja koskevaan selkeään sääntelyyn, joka ilmentää niiden etuja.

Totean myös, että emme pidä edunvalvontaa sinänsä kielteisenä asiana. Tarvitsemme asiantuntijalausuntoja ja meidän on voitava työssämme ottaa yhteyttä asiantuntijoihin. Loppujen lopuksi on tärkeää, että voimme parlamentin jäseninä tarkastella asioita vapaasti ja tehdä riippumattomia päätöksiä. Haluan nyt tuoda esille sen, että meillä parlamentin jäsenillä on lukuisia ylpeydenaiheita. Kansallinen vertailu osoittaa, että Euroopan unionissa on vain muutama jäsenvaltio, jossa on otettu käyttöön tämäntasoinen avoimuusrekisteri. Kotimaani pääkaupungissa Berliinissä, jossa satun myös asumaan, ei ole otettu käyttöön avoimuusrekisteriä, minkä vuoksi meidän on kaikkien syytä olla tietoisia siitä, että kyse on todella merkittävästä edistysaskeleesta.

Totean neuvostolle, että jos asia ei ole sen kannalta ongelmallinen, koska edunvalvojilla on hyvin vähän vaikutusvaltaa neuvostoon nähden, sen pitäisi olla sitäkin helpompi osallistua avoimuusrekisteriin. Neuvosto saattaisi vastaavasti voittaa sisäisen vastustuksensa.

Arvoisa puhemies, huomautan lopuksi, että mikäli haluamme parlamentissa jatkossa välttyä vielä enemmän edunvalvojien vaikutusvallalta, tarvitsemme enemmän varoja ja henkilöstöä, jotta voimme paremmin edistää Euroopan unionin kansalaisten etuja.

  Matthias Groote, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aluksi haluaisin kiittää esittelijää ja kaikkia prosessiin osallistuneita, koska huomenna, äänestyksen jälkeen, saatetaan vihdoin päätökseen pitkä työntäyteinen ajanjakso. Tämä on hyvä päivä Euroopalle, Euroopan parlamentille toimielimenä ja komissiolle, koska olemme onnistuneet auttamaan yhteistä avoimuusrekisteriä nousemaan siivilleen. Kyse on tärkeästä askeleesta, mutta työtä on tehtävä lisää.

Haluan tarkastella kahta asiaa. Ensimmäinen on se, että rekisteri ei varsinaisesti ole pakollinen. Tämä on tehtävä avoimesti selväksi tässä kohdassa. Esitän komission jäsenelle tähän liittyvän kysymyksen: komissio on aina väittänyt, ettei asianmukaista oikeudellista kehystä ole olemassa. Onko komissio valmis laatimaan tällaisen oikeudellisen kehyksen, jotta saisimme aikaan pakollisen rekisterin tarkistustoimen jälkeen?

Olin hyvin tyytyväinen neuvoston julkilausumaan, jonka mukaan se ei pidä rekisteriin liittymistä ongelmallisena, kuten jäsen Weber juuri totesi. Toivon, että neuvosto toteuttaa toimen loppuun asti, koska rekisteri on todella täysimääräinen vasta, kun kaikki kolme Euroopan unionin toimielintä jakavat yhteisen rekisterin, joka on myös pakollinen. Pidämme ryhmänä myönteisenä toisen ryhmän esittämää tarkistusta, jossa edellytetään, että edunvalvontaan liittyvät menot on myös merkittävä avoimuusrekisteriin. Aiomme kannattaa tarkistusta.

On lausuttu selvästi, että eri kansalliset edunvalvontaryhmät eivät sisälly rekisterin piiriin. Haluan kiittää kaikkia kollegojani heidän halukkuudestaan pyrkiä kompromisseihin tässä asiassa. Sopimuksen maineen kannalta olisi ollut todella haitallista, jos kansallisia edunvalvontaryhmiä kohdeltaisiin samoin kuin teollisuuden edunvalvojia tai muita ammatillisia ryhmittymiä.

  Andrew Duff, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, viimeaikaiset skandaalit ovat tosiaan osoittaneet, että edunvalvojilla on valtaa parlamenttiin nähden, minkä vuoksi liberaaliryhmä kannattaa voimakkaasti edunvalvojarekisterin virtaviivaistamista. Rekisterin myötä luodaan yksinkertainen pakollinen järjestelmä, jonka avulla olisi tarkoitus lisätä avoimuutta ja parantaa kuulemisprosesseja.

Kannatan erityisesti mietinnön 9 kohtaa, jossa puhemiehistöä kehotetaan laatimaan lainsäädännöllisten jalanjälkien järjestelmä; sen avulla esittelijät voivat selvittää, mitkä edunvalvojat ovat toteuttaneet edunvalvontatoimia säädösesityksiä edistettäessä. Kysymys on arkaluonteinen, mutta se olisi mielestäni lisäaskel pyrittäessä parantamaan parlamentin legitiimiyttä yleisön silmissä ja lainsäädäntötyön laatua. Järjestelmä on täysimääräinen vasta, kun neuvosto, joka on lainsäädäntöelimemme toinen kamari, liittyy siihen, mutta pidän myönteisinä otettuja alustavia edistysaskeleita ja kiitän puheenjohtajavaltiota sen tänä iltapäivänä antaman lausunnon johdosta.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Matthias Groote (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, kiitän jäsen Duffia lainsäädännöllistä jalanjälkeä koskevan asian esille ottamisesta. Katsotteko, että lainsäädännöllinen jalanjälki, jonka laajuus on vielä määriteltävä, voisi myös rajoittaa Euroopan parlamentin toimintaa? Entä miten kauaskantoisen oletatte lainsäädännöllisen jalanjäljen vaikutuksen olevan?

  Andrew Duff (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, pidän tätä kokeiluna. Kuten kaikkien kokeilujen kohdalla, käytäntö leviäisi menestyessään laajemmalle. Katson kuitenkin, että sitä olisi rajattava koskemaan esittelijöitä, jotka laativat lainsäädäntöluonnoksia parlamentin puolesta. Heidän olisi julkaistava niiden henkilöiden nimet, joiden kanssa he ovat järjestäneet virallisia tapaamisia työnsä yhteydessä.

Siten kannustettaisiin mielestäni älykästä ja asioista tietoista edunvalvontaa parlamentissa. Me kaikki tiedämme, että luotamme parlamentin ulkopuolisten ammattilaisten erikoisosaamiseen ja asiantuntemukseen toteuttaessamme huipputason luonnostelutoimia.

  Ashley Fox, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, saanen aloittaa kiittämällä jäsen Casinia hänen tekemästään työstä tämän toimielinten sopimuksen saavuttamiseksi. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan jäsenet ja komissio ovat tehneet hyvää työtä laatiakseen merkityksellisen ja käytännöllisen mietinnön, jonka avulla edistetään lainsäädäntöprosessin avoimuutta. Arvoisa puhemies, on hyvä, että toimitte tänään puheenjohtajana. Kiitän teitä osallistumisestanne parlamentin ja komission välisiin neuvotteluihin.

Mietintö perustuu suhteelliseen lähestymistapaan. Se on hyödyllinen ja sillä on uskoakseni myönteinen vaikutus. Siinä tunnustetaan alueellisten ja paikallisten hallintojen tärkeä rooli hahmoteltaessa unionin lainsäädäntöä ja tehdään siten selvä ero edunvalvojien sekä paikallisten ja alueellisten virkamiehien välillä.

Vaikka mietintö on askel oikeaan suuntaan, on toteutettava lisää toimia. Toivon, että mikäli rekisteri osoittautuu menestykseksi, siitä kehittyy pakollinen edunvalvojarekisteri. Yhdyn jäsen Duffin ehdotukseen, jonka mukaan esittelijöiden olisi nimettävä edunvalvojat, joihin he ovat olleet yhteydessä luonnostellessaan lainsäädäntöä. On selvää, että äänestäjämme suhtautuvat meihin parlamentin jäseniin melkoisen epäluuloisesti. Mitä enemmän avoimuutta, sen parempi.

Tämä huomioon ottaen totean vain, että ainoa sopimukseen liittyvä ongelma on, että siitä puuttuu yksi toimielin. On valitettavaa, että neuvosto ei ole liittynyt siihen. Yhteislainsäätäjänä jäsenvaltioiden olisi kokoonnuttava yhteen ja osallistuttava rekisteriin, jotta saavutamme todella avoimen lainsäädäntöprosessin.

  Gerald Häfner, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, politiikka perustuu luottamukseen. Jäsenvaltioiden kansalaiset ovat valinneet parlamentin jäsenet vapailla ja salaisilla vaaleilla. He edellyttävät syystäkin meidän kunnioittavan heidän etujaan eli toisin sanoen yhteistä hyvää kaikissa puheissamme ja päätöksissämme, sen sijaan, että tavoittelemme omia etujamme tai kolmansien osapuolien etuja, olivatpa ne yrityksiä tai muita eturyhmiä.

Olemme kuitenkin myös tietoisia siitä, että esimerkiksi Brysselissä toimii yli 10 000 ammattimaista edunvalvojaa, jotka työskentelevät juuri työnkuvauksensa mukaisesti eli pyrkivät vaikuttamaan parlamentin ja komission jäseniin. Toiminnasta on mahdoton tehdä loppua, koska se on täysin normaalia; mehän elämme vapaassa ja avoimessa yhteiskunnassa. Meidän on kuitenkin voitava ilmaista kantamme rakenteen kehyksessä ja ylläpitää riippumattomuuttamme. Emme ole aina onnistuneet siinä ja jotkut jäsenet ovat rikkoneet sääntöjä, mikä on yksi tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi haluamme parantaa sääntöjämme.

Avoimuus on luottamuksen keskeisimpiä edellytyksiä ja juuri siihen pyrimme tällä hetkellä. Pitkittyneiden neuvottelujen jälkeen olemme onnistuneet sopimaan avoimuusrekisteristä komission kanssa. Myönnän, että olisin toivonut neuvoston myös osallistuvan sopimukseen.

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä on jo pitkään kampanjoinut asian puolesta. Olemme tyytyväisiä saavutettuun tulokseen ja varsin ylpeitä siitä, joskin on todettava, että kaikki näkökohdat eivät ole toiveidemme mukaisia. Olisimme kannattaneet rekisterin pakollisuutta, ei ainoastaan niiden kohdalla, jotka työskentelevät komission ja parlamentin rakennuksissa, mutta myös niiden kohdalla, jotka harjoittavat ammattiaan muualla, kuten esimerkiksi viinilasin ääressä Brysselin lukuisissa baareissa. Haluamme, että rekisteriä sovelletaan parlamentin ja komission lisäksi myös neuvoston kohdalla. Haluamme, että saataville asetettavat taloudelliset yksityiskohdat ovat tarkempia ja merkityksellisempiä. Olemme sitä mieltä, että kyseisiä rahasummia olisi mitattava samoin perustein nyt ehdotetun tilanteen sijaan, jossa pienempiä toimintoja mitataan 50 000 euron suuruisina osuuksina, samalla kun suurempia toimintoja mitataan suurempina osuuksina, jolloin on vaikeampi tietää täsmälleen, miten suurista summista on kyse. Kannatamme myös yhteisen sihteeristön toteuttamia säännöllisiä tarkastustoimia.

Tämä on kuitenkin unionin kannalta hyvä päivä, koska pystymme näin lisäämään avoimuutta. Haluan kiittää kaikkia toimintaan osallistuneita saavuttamamme asiaintilan johdosta.

  Søren Bo Søndergaard, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, mietintö on askel kohti suurempaa avoimuutta ja pakollista edunvalvojarekisteriä, jonka piiriin kuuluvat kaikki ne, jotka pyrkivät vaikuttamaan EU:hun. Tavoitteen saavuttamiseksi on kuitenkin vielä työskenneltävä lujasti. Lisäksi, kuten lahjottavissa olleiden parlamentin jäsenien kohdalla on käynyt ilmi, meidän on myös hoidettava omat asiamme kuntoon. Meidän on tehtävä selväksi, että on mahdoton hyväksyä, että parlamentin jäsenet tekevät sellaista sivutyötä, joka asettaa lahjomattomuutemme kyseenalaiseksi. Lisäksi meillä on oltava käytössämme tehokkaita valvontakeinoja ja sääntöjä, joilla määritetään niiden rikkomisesta aiheutuvat seuraukset. On myös otettava käyttöön selkeitä sääntöjä epäkohtia paljastavien tahojen suojelemiseksi, jotta viestintuojaa ei ammuttaisi. Odotamme mielenkiinnolla erityisvaliokunnan laatimaa mietintöä ja oletamme tältä osin, että sopimusta, josta keskustelemme tänään, ja parlamentin työjärjestystä tarkistetaan pikaisesti.

(Jäsen suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Søndergaard, halusin kysyä, mitä mieltä olette lainsäädännöllistä jalanjälkeä koskevasta lähestymistavasta? Entä mitä teidän kannaltanne tarkoittaa, että avoimuusrekisteri ei jatkossakaan ole pakollinen, jolloin laajat aukkokohdat pysyvät ennallaan?

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL). – (DA) Kiitos kysymyksestänne. Saan sen myötä tilaisuuden korostaa asiaa, jonka olen jo tuonut esille, eli sitä, että työtä on vielä tehtävä tavoitteemme saavuttamiseksi. Emme mielestämme vielä ole saavuttaneet sitä. Katsomme, että jotakin puuttuu edelleen. On selvää, että rekisterin pakollisuutta koskeva kysymys on ratkaisevan tärkeä. Ajatus lainsäädäntöteksteihin liittyvästä digitaalisesta jalanjäljestä on mielestämme hyvä ja se olisi otettava käyttöön, joskin sen on tietysti oltava pakollinen toimiakseen. Kuten totesin, askel on kuitenkin oikeansuuntainen, ja toivomme, että kun saamme erityisvaliokunnan mietinnön tarkasteltavaksemme ja kun tätä asiakirjaa on tarkoitus tarkistaa – sitä on nimittäin tarkistettava kahden vuoden kuluessa – saamme tilaisuuden saavuttaa tavoitteemme täysimääräisesti, koska meidän on tosiaan saavutettava se tällä alalla.

  John Stuart Agnew (EFD). - (EN) Arvoisa puhemies, tarkoitus on siis ottaa avoimuusrekisteri käyttöön! Ei ole yllättävää, että tähän päädyttiin ainoastaan siitä syystä, että yritteliäät toimittajat Yhdistyneestä kuningaskunnasta onnistuivat todistamaan, miten helposti jotkut parlamentin jäsenet antautuvat rahan viekoiteltaviksi. Tällöin Euroopan parlamentti teeskenteli Casablanca-elokuvan poliisipäällikön tavoin olevansa tyrmistynyt – tyrmistynyt! – havaitessaan, että moraalittomia edunvalvontatoimia oli toteutettu aivan sen nenän alla.

Tällainen rekisteri on verrattavissa siihen, että tallin ovet suljetaan pitkän aikaa sen jälkeen, kun hevonen on laukannut tiehensä. Rekisterin vaikutus jää vähäiseksi, koska edunvalvojat pääsevät aina kuin koirat veräjästä. Vapaaehtoinen rekisteröintijärjestelmä otettiin käyttöön, mutta se oli varsin tehoton. Nyt saatamme saada lisävalaistusta vallitsevaan asiaintilaan, joskin suuri osa jää edelleen yhtä epäselväksi kuin ennenkin.

Kuten yleensäkin, lainkuuliaiset tahot kantavat byrokratiasta aiheutuvan rasituksen ja väärintekijät keksivät keinon jatkaa toimintaansa. Niin kauan kuin veronmaksajien varoja tuhlataan ympäri Brysseliä siinä määrin kuin nykyään, häikäilemättömiä edunvalvojia riittää, kuten haaskalintuja raadon kimpussa.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

  Gerald Häfner (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Agnew, vaikka kannatankin hallittua sananvaihtoa keskustelujen aikana, en pidä yhtä myönteisenä, että asioita vääristellään. Tästä syystä pyytäisin teitä oikaisemaan lausuntoanne. Väititte juuri, että parlamentissa keskustellaan avoimuusrekisteriä koskevasta kysymyksestä pelkästään siitä syystä, että jotkin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmestyvät sanomalehdet toivat hiljattain erään tarinan yleisön tietoon. Tästä syystä pyytäisin teitä selittämään parlamentille ja suurelle yleisölle, että keskustelu aloitettiin jokin aika sitten ja että avoimuusrekisteristä oli jo sovittu ennen tapauksia, joihin viittasitte.

  John Stuart Agnew (EFD). - (EN) Arvoisa puhemies, tämä vaikuttaa olevan tekijä, joka käynnisti koko tapahtumaketjun. En halua ylipäätään, että parlamentissa on Yhdistyneen kuningaskunnan edustajia. En ymmärrä, miksi meidän on hyväksyttävä, että tällaiset ulkomaiset elimet päättävät asioistamme. Mitä pitemmälle etelään ja itään mennään, sitä pahemmaksi lahjontakulttuuri äityy. En pidä siitä enkä halua kotimaani osallistuvan siihen mitenkään.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, olemme kaikki tietoisia siitä, että Euroopan parlamentin lisäksi koko Euroopan unioni kärsii valtavasta uskottavuusongelmasta. Tätä ei jäsen Häfner varmastikaan halua kuulla, mutta olen sitä mieltä, että avoimuusrekisteri on hampaaton; parlamentti on kuitenkin vihdoin päässyt siitä sopimukseen taivuttuaan epäilemättä painostuksen alla viimeaikaisesta edunvalvontaskandaalista johtuen.

Vapaaehtoinen rekisteri on pelkkää huiputusta eikä takaa laajempaa avoimuutta tai auta meitä saavuttamaan tilannetta, jossa ministerineuvosto on valmis osallistumaan toimintaan, joten meillä ei edes ole kaikkia keskeisiä lainsäädäntöelimiä tukenamme. Vaikka neuvosto päättäisikin osallistua sopimukseen, aukkokohtia jäisi edelleen jäljelle. Komission julkaisemien virallisten asiakirjojen parissa työskentelee ilmeisesti satoja asiantuntijaryhmiä, joskin näiden suljettujen ovien takana kokoontuvien neuvoa-antavien elimien jäsenien identiteetti on edelleen tarkasti vartioitu salaisuus.

Kaiken yrityksiä tai kansainvälisiä yhtymiä varten tehdyn työn lisäksi on mielestäni rekisteröitävä kaikki eturyhmien, kuten ammattiorganisaatioiden ja ammattiliittojen hyväksi toteutettu edunvalvonta, josta on maksettu korvausta. Kansalaisillamme on tässäkin yhteydessä oikeus edellyttää aitoa avoimuutta.

  Marietta Giannakou (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, onnittelen jäsen Casinia hänen totuudenmukaisen mietintönsä johdosta. On selvää, että avoimuuskysymys kohdistuu eittämättä parlamentin jäsenien arvoasemaan. Tilanne on kuitenkin se, että mitä enemmän toteutamme tällaisia toimia, sitä paremmin edistämme avoimuutta ja toimivia suhteita unionin toimielimien sekä omien työmarkkinaosapuoliemme ja eturyhmiemme välillä.

Ehdotetun uuden rekisterin avulla suojellaan avoimuutta monenlaisten institutionaalisten suhteiden kehyksessä ja sijoitetaan erityisetujen edustajat, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja julkisten viranomaisten edustajat eri luokkiin tehden siten eron eturyhmien ja toimielimien virallisten edustajien eri roolien välillä.

Rekisteröintikehotuksella suojataan eturyhmien ja edunvalvojien identiteettiä tunnustaen heidät riippumattomasti ja sijoittaen heidät siten, että he voivat keskustella suoraan ja välittömästi EU:n toimielimien kanssa.

Lissabonin sopimuksen ratifioimisen seurauksena Euroopan parlamentin toimivalta on laajentunut, mikä houkuttelee entistä enemmän väliintuloa edellyttäviä edustajia.

Totean lopuksi, että avoimuusrekisterillä edistetään pääasiassa avoimuutta sekä demokraattista ja moniarvoista vuorovaikutusta työmarkkinaosapuolien, parlamentin jäsenille valtuutuksen antaneiden kansalaisten ja EU:n toimielimien välillä. On sanomattakin selvää, että kaikilla EU:n toimielimillä ja korkeammilla virkamiehillä on oltava paikka kaikenlaisissa avoimuusrekistereissä.

  Enrique Guerrero Salom (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Casinia avoimuusrekisteristä laadituista mietinnöistä.

Elämme parhaillaan ennennäkemätöntä kriisiaikaa, joka on kestänyt jo kauan ja uhkaa jatkua vielä pidempään. Tällainen kriisi heikentää kansalaisten elinoloja ja alentaa heidän odotuksiaan tulevaisuuden varalle.

Kun talouskriisit estävät meitä laillistamasta politiikkoja kansalaisille tarjoamiemme myönteisten tuloksien avulla, laillistamista on edistettävä kunnioittamalla tinkimättä kannattamiamme poliittisia arvoja, kuten vaatimattomuutta, rehellisyyttä, läheisyyttä kansalaisiin nähden ja avoimuutta.

Tämä rekisteri on askel kohti avoimuutta, mutta vain yksi askel. Yhdyn kollegoihini, jotka ovat painottaneet rekisterin pakollisuutta, neuvoston osallisuutta ja epäsäännönmukaisuuksien johdosta määrättäviä ankarampia rangaistuksia.

  Alexandra Thein (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, se, että äänestämme huomenna avoimuusrekisteristä, on tärkeä oikeansuuntainen askel, mutta on selvää, että se ei jää viimeiseksi sanaksi asiassa. Olen ensinnäkin tyytyväinen siihen, että olemme valinneet uuden nimen Euroopan parlamentin edunvalvojarekisterille, joka on peräisin vuodelta 1996 ja joka tunnetaan vastedes avoimuusrekisterinä. Pidän valitettavana määritelmää siitä, minkä ryhmien on rekisteröidyttävä saadakseen vuoden verran olemassa olevan kulkukortin, koska luetteloon kuuluu julkisia tahoja ja elimiä. Kuten olen jo aiemmin todennut, ymmärrän, miksi asianajajayhdistyksien on rekisteröidyttävä, mutta minun on vaikeampi ymmärtää, miksi sellaisten julkisten elimien, jotka eivät milloinkaan ole aktiivisesti toimineet eivätkä aio toimia puoluepoliittisella tasolla, on myös rekisteröidyttävä.

Lopullisessa analyysissa ja kaikesta saavutetusta avoimuudesta riippumatta kyse on kunkin parlamentin jäsenen omasta moraalista, koska se sanelee, mitä henkilö pitää oikeana, keitä hän tapaa ja keitä hän päättää olla tapaamatta, keitä hän kuuntelee ja keitä hän päättää olla kuuntelematta. Ihmiset ottavat meihin nimittäin yhteyttä monia muita erilaisia viestintäkanavia hyödyntäen.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, moraalisten ohjenuorien totteleminen saattaa olla hankalaa. Kyse on mielestäni parlamentin jäsenien riippumattomuudesta. Edunvalvonnasta tulee tietysti ongelma, mikäli joku yrittää muuttaa vastapuolen vakaumuksia kaikenkirjavin perustein, erityisesti, jos perusteet ovat vilpillisiä.

Tosiasia on, että tälläkin hetkellä edunvalvojarekisterin piiriin kuuluu ainoastaan 2 800 kaikkiaan 20 000:sta Brysselissä oleskelevasta edunvalvojasta. Meillä on myös parlamentissa aivan liian vähän tilaisuuksia kehittää riittävää asiantuntemusta, tilanne, joka olisi nopeasti muutettavissa kohdistamalla rahoitusta uudelleen. Kannatan tätä hyvin voimakkaasti. Avoimuusrekisterin myötä saavutamme kenties vain vähäisen voiton, mutta sitä voidaan myös pitää samansuuntaisena siirtona kuin Washington D.C.:ssä on toteutettu: siellä on sovellettu jo jonkin aikaa "Lobbying Act on Disclosure" -säännöstä. Tämä toimii paremmin kuin mikään säännöksemme.

Olen sitä mieltä, että meidän olisi mahdollisimman pian otettava käyttöön lainsäädännöllisen jalanjäljen käsite, mutta myös lainsäädännöllinen sormenjälki eli julkistettava kaikki edunvalvojat, joiden kanssa olemme tekemisissä, ja mistä asioista olemme heidän kanssaan keskustelleet. Kehotan teitä tutustumaan verkkosivustooni; siellä on eräänlainen edunvalvontarekisteri, johon merkitään kaikki edunvalvojat, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, riippumatta siitä, työstänkö parhaillaan lainsäädäntöaloitetta vaiko en.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, mietintö on tärkeä, koska siinä mennään parlamentissa toteuttamiemme toimien ytimeen eli tarkastellaan sääntöjen ja lakien valmistelua ja täytäntöönpanoa.

(EN) Kuten jäsen Cassini totesi, sana "edunvalvoja" ei ole paras mahdollinen, koska se vie ajatukset etuoikeuksiin tai lahjontaan tai molempiin, kun nämä asiantuntijat ovat todellisuudessa oman alansa asiantuntijoita, jotka antavat meille tietoa ehdottamiimme säännöksiin liittyvistä yksityiskohdista ja vivahteista.

Työskentelen itse parhaillaan tietosuojaa koskevan lausunnon parissa ja olen ällistynyt siitä, miten monet ryhmät ovat ottaneet minuun yhteyttä. Jos tuntisin pakottavaa tarvetta ylläpitää rekisteriä, haluaisin myös rekisteröidä minuun yhteyttä ottaneet tahot, koska siten saavuttaisimme todellisen avoimuuden. Se olisi virallisesti edunvalvojien rekisteri mutta myös meihin nähden edunvalvontatoimia toteuttaneiden tahojen rekisteri. Siten edistettäisiin avoimuutta, uskottavuutta ja viime kädessä luottamusta.

  Stavros Lambrinidis (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, usein on todettu, että kansalaiset eivät ole tietoisia siitä, että parlamentin toimivaltaa on laajennettu Lissabonin sopimuksen myötä. Tämä saattaa pitää paikkansa ja on hyvin valitettavaa, koska voitte uskoa, että edunvalvojat – tai sellaisiksi tekeytyneet, kuten viime aikoina on käynyt – ovat hyvin tietoisia parlamentin toimivallasta. Päätämme yhdessä lähes kaikesta merkittävästä lainsäädännöstä EU:ssa, mikä on hyvä asia, koska edustamme EU:n kansalaisia. Me olemme ainoa elin, jonka he valitsevat suoraan.

Vaikka parlamentti on niin nyt kuin jatkossakin yksi unionin avoimimmista toimielimistä, katson kuitenkin, että vastuu kasvaa toimivallan myötä. Juuri tähän meidän on pyrittävä tulevina kuukausina. Tänään komission kanssa tehty sopimus ei ole huono, mutta edunvalvojien on merkittävä nimensä ja todelliset etunsa rekisteriin. Juuri tätä parlamentti edellyttää jo nyt meitä tapaamaan tulevilta edunvalvojilta. Toivon muiden toimielimien seuraavan esimerkkiä.

Päätän puheenvuoroni toteamalla seuraavaa: kuten mainitsitte, toimin perustamamme työryhmän yhteispuheenjohtajana. En voi tarkastella keskustelujamme yksityiskohtaisesti. Vakuutan kuitenkin, että varmistamme, että parlamentin työjärjestys on yksi avoimimmista ja että sääntöjemme myötä niin kansalaiset kuin me itsekin voimme olla ylpeitä siitä, että olemme tämän poikkeuksellisen toimielimen jäseniä.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, totean aluksi pitäväni myönteisenä, että tarkasteltavaksemme annetulla sopimuksella parannetaan EU:n avoimuuden tilaa, joskin on rehellisesti myönnettävä, että se on edelleen kaukana ihanteellisesta.

On kuitenkin hyvä, että edunvalvojia kannustetaan nyt voimakkaammin rekisteröitymään, koska muutoin he eivät pääse Euroopan parlamenttiin. Samalla on parannettu edunvalvojia koskevaa tiedonsaantia myös heidän nimiensä suhteen; on myös syytä pitää myönteisenä, että edunvalvojille, jotka eivät noudata sääntöjä, on mahdollista määrätä erilaisia rangaistuksia. Heidät saatetaan esimerkiksi sulkea rekisterin ulkopuolelle, mikä tarkoittaa, että he joutuvat mustalle listalle. Kysymys kuuluu, ovatko nämä toimet riittäviä. En esimerkiksi ole samaa mieltä siitä, että rekisteröinti on tosiasiallisesti pakollista, kun ainoastaan rekisteröidyille edunvalvojille taataan pääsy parlamenttiin. Laajemman avoimuuden nimissä on olennaisen tärkeää, että rekisteröinti on oikeudellisesti pakollista, ja toivon, että saavutamme tämän edellytyksen meneillään olevalla parlamentin toimikaudella. Meidän on myös parannettava sääntöjä, jotka koskevat sitä, miten edunvalvojatoimistot toimittavat ilmoituksia edunvalvontatoimintaan liittyvästä rahoituspanoksestaan. Nykyinen lainsäädäntö antaa edunvalvojille mahdollisuuden ilmoittaa paljon vähemmän kustannuksia kuin niitä tosiasiallisesti aiheutuu. Yhtä tärkeää on avoimuus sellaisten rahoituslähteiden yhteydessä, joista edunvalvojat ja konsulttitoimistot saavat tulonsa.

Päätän puheenvuoroni lisäämällä, että arvostaisin suuresti, mikäli jäsenet eivät sekoittaisi avoimuusrekisteriä koskevaa aihekokonaisuutta työjärjestykseen liittyvään aihekokonaisuuteen, koska kyse on täysin eri asiasta. Jäseniä, jotka ovat jollakin tavalla joutuneet kuvitteellisten edunvalvontatoimistojen uhreiksi, vaikkakin omasta syystään, ei pitäisi motivoida tällä tavoin laadittaessa avoimuusrekisteriä koskevia sääntöjä.

  Marita Ulvskog (S&D). – (SV) Arvoisa puhemies, paljon on jo sanottu, mutta se on toistamisen arvoista. On hyvä, että olemme vihdoin päässeet sopimukseen edunvalvojarekisteristä. Monet meistä ovat pyrkineet tähän jo hyvin pitkään. Ehdotus on kuitenkin edelleen hyvin varovainen. Se on tästä huolimatta mielestäni ensimmäinen askel, jota voidaan kehittää yleisön pääsyä kaikkiin EU:n toimielimiin koskevaksi laajaksi periaatteeksi. Lausunnot, joita neuvosto ja komission jäsen Šefčovič ovat tänään esittäneet, ovat hyvin myönteisiä.

Julkistamis- ja avoimuusperiaate on yksi aidosti tehokkaista välineistä, joilla vähennetään rikkomuksia ja petoksia koskevia riskejä. Se on myös tärkeä tapa lisätä luottamusta niiden joukkoomme kuuluvien tahojen parissa, jotka toimivat poliittisen järjestelmän kehyksessä ja yleensä politiikan alalla. Seuraavaksi kaikki toimielimet olisi otettava mukaan toimeen, rekisteristä on tehtävä pakollinen ja toimea on täydennettävä – joissakin Skandinavian maissa noudatetun lähestymistavan mukaisesti – suojelemalla epäkohtia paljastavia tahoja, koska ne ovat myös erittäin tärkeässä asemassa avoimuuden kannalta. Kiitoksia.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä ja kannatan täysimääräisesti avoimuusrekisterin ja edunvalvojaluettelon laatimista unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuville organisaatioille ja itsenäisinä edunvalvojina työskenteleville henkilöille, koska tiukentamalla normeja, joiden tarkoituksena on turvata EU:n julkishallinnon vakaus ja lahjomattomuus, ja vahvistamalla toimielimiä koskevia sääntöjä taataan EU:n demokraattinen toiminta. Toisaalta rekisterin ei tietenkään pidä estää jäseniä hoitamasta toimeksiantonsa mukaisia tehtäviään ja tapaamasta äänestäjiään tai julkisia elimiä jäsenvaltioiden nimissä edustavia tahoja Euroopan parlamentissa. On kuitenkin otettava käyttöön selviä sääntöjä, joita sovelletaan erityisten eturyhmien edustajiin, jotta taataan avoin ja asianmukainen vuoropuhelu niiden kanssa, jotka haluavat jollakin tavoin osallistua EU:n lainsäädännön luomiseen ja vaikuttaa kyseiseen prosessiin.

  Michael Cashman (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 esittelijänä ja totean asetuksessa suojellun avoimuuden hengessä pitäväni sopimusta myönteisenä. Tämä on jälleen oikeansuuntainen toimi, koska avoimuus sijaitsee demokraattisen päätöksenteon ytimessä ja meidän olisi saatava tietoa kaikista tahoista, jotka vaikuttavat toisinaan aiheettomasti politiikkaan, menettelyihin ja lopputuloksiin. Toimia on kuitenkin vielä toteutettava sen varmistamiseksi, että edunvalvojien toiminta EU:ssa on mahdollisimman avointa ja lahjomatonta. Lisäksi uusi rekisteri on otettava käyttöön mahdollisimman pian ja heti, kun se on toimintavalmiudessa, kaikkien sen piiriin kuuluvien henkilöiden ja organisaatioiden olisi ilmoitettava oikeat ja ajantasaiset tiedot, jotta voimme selvittää, ketkä vaikuttavat mihinkin.

Lainaan lopuksi Transparency International -järjestön edustajan Jana Mittermaierin sanoja, joka totesi, että uudella rekisterillä testataan kaikkien edunvalvontaan osallistuvien osapuolien sitoutumista avoimuuden edistämiseen. Tätä olisi ollut mahdoton ilmaista ytimekkäämmin.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, totean, että 2000-luku on Internetin vuosisata, WikiLeaksin vuosisata ja toimielimien avoimuuden vuosisata. Se edellyttää avoimuutta ja yleisön osallistumista, ja meidän on osaltamme kannettava vastuu päätöksiemme tekemisestä.

Päätökset on tehtävä yhdessä. Tästä syystä toimiemme on oltava ennakoivia. Emme voi vain odottaa, että edunvalvoja- ja eturyhmät painostavat meitä, vaan meidän on pyrittävä lähentymään yleisöä ja kuuntelemaan sitä. Tästä syystä katson, että avoimuusrekisteri ja sormenjälkialgoritmit ovat tehokkaita välineitä ja että sen sijaan, että ne olisivat rajoittavia ja herättäisivät pelkoa, ne mahdollistavat mietintöjemme parantamisen ja tuloksiemme arvioimisen.

Tämä on mielestäni ainoa tapa edetä kohti nykyaikaista parlamentarismia. Olen ollut vastuussa yhden mietinnön laatimisesta ja luettelin sen perusteluosassa kaikki toimijat, joiden kanssa työskentelin, koska se on toimintatapa ja asenne, jotka olisi selvästi asetettava erilleen kaikenlaisesta aikaisemmasta vastuuttomasta toiminnasta.

  Isabelle Durant (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, ilmaisen myös tyytyväisyyteni asiakirjaa kohtaan ja äänestän huomenna mielihyvin sen puolesta. Huomautan yksinkertaisesti, että viimeaikaiset skandaalit ovat lahjontayrityksiä eivätkä mitään muuta. Asia on vakava ja kyse on viimeaikaisista tapahtumista. Aloitimme työmme jo kauan ennen näitä viimeaikaisia ja vakavia tapahtumia, joita tarkastellaan toisessa asiakirjassa. Ne ovat onneksi vain yksittäisiä tapauksia.

On kuitenkin havaittavissa, että tietyt ryhmät käyttävät runsaasti varoja ja tekevät kaiken voitavansa vaikuttaakseen mahdollisimman paljon päätöksentekoon. Tästä syystä rekisteri on askel oikeaan suuntaan. Osallistuin sen kehittämiseen ja olen myös erittäin tyytyväinen tehtyyn työhön.

Lisätoimia on kuitenkin toteutettava. Rekisteristä on tultava dynaaminen väline, jota arvioidaan vuosittain. Sen olisi oltava kaikkea muuta kuin jäykkä. Olen itse asiassa sitä mieltä, että tekniikan ja edunvalvojien hyödyntämien keinojen kehittyessä joudumme jatkuvasti tarkistamaan välinettä sen tehokkuuden varmistamiseksi ja jotta voidaan direktiivin välityksellä tunnistaa, ketkä toteuttavat edunvalvontaa, miten paljon siihen kuluu varoja ja millä tavalla. Kannatan myös täysin ekologisia jalanjälkiä – tarkoitan lainsäädännöllisiä jalanjälkiä – joita saattaa syntyä julkistettaessa edunvalvojien määrä ja heidän tapaamiensa henkilöiden nimet mietinnöissä. Kannatan myös mahdollisuutta selvittää tarkalleen, kuka sanoi mitä ja kuka vaikutti keneen.

Totean lopuksi, että rekisterin julkaiseminen on yksi asia, kun taas sen toiminnan selittäminen on toinen asia. Kansalaisille on myös annettava välineitä, jotta he voivat tutustua rekistereihin ja hyödyntää mielekkäästi tietoa pyrkiessään ymmärtämään, miten teemme päätöksiä. Tästä syystä ryhmämme äänestää varauksetta asiakirjan puolesta.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, edunvalvonta on keskeinen väline, jonka avulla kansalaiset osallistuvat poliittiseen elämään, minkä vuoksi on tärkeää estää sen väärinkäyttö. Tästä syystä tarvitsemme kiireellisesti avoimuusrekisteriä kaikkia toimielimiä varten, ei ainoastaan parlamenttia ja komissiota, vaan myös neuvostoa varten. Siellähän ne todelliset päätökset tehdään. Toistan vielä, että rekisteröitymisen on oltava pakollista, ei ainoastaan pääsyn takaamiseksi parlamenttiin, koska edunvalvojathan eivät tyydy luomaan yhteyksiä ainoastaan parlamenttirakennuksessa vaan usein myös ravintoloissa, cocktail-tilaisuuksissa tai kuntosalilla.

Haluan myös lausua pari sanaa avoimuudesta suhteessa poliittisiin ryhmiin. Vaikka kyse on niin sanotusti yhden miehen ryhmistä, joiden toiminta on yhden miehen toimintaa ja jotka pyrkivät esiintymään viatontakin viattomampina, näiden ryhmien ja henkilöiden on täytettävä avoimuutta koskevat edellytykset. Heidän on taattava avoimuus suhteessa varoihinsa, julkisia varoja koskeviin vaateisiinsa ja kampanjakustannuksien korvaamiseen eli toisin sanoen suhteessa tosiasiallisiin varoihin, joita he ovat saaneet omien kotivaltioidensa julkisilta elimiltä vaalikampanjojen aikana. Nämä kustannukset olisi dokumentoitava avoimesti.

  Janusz Władysław Zemke (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, monet kiitokset saamastani tilaisuudesta osallistua tähän keskusteluun. Olen parlamentin jäsenien enemmistön tavoin yhtä mieltä siitä, että rekisterin avulla edistetään lainsäädäntömenettelyn avoimuutta, joskin se on mielestäni vasta ensimmäinen askel. Meidän on pohdittava vakavasti muita toimia ja ratkaisuja.

Kaikkein tärkein on mielestäni kysymys siitä, mitä parlamentin jäsenet saavat tehdä. Saavatko he vain työskennellä ammattilaisten ominaisuudessa täällä parlamentissa vai saavatko he harjoittaa myös muuta toimintaa parlamentissa tekemänsä työn ohella? Olen itse sitä mieltä, että muu toiminta olisi määriteltävä hyvin tarkasti ja rajattava koskemaan tieteellistä tutkimusta ja julkaisutoimintaa. Kaikenlainen muilla aloilla harjoitettu toiminta herättää aina kysymyksiä ja epäilyjä.

  Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, Lissabonin sopimuksessa on laajennettu Euroopan parlamentin toimivaltaa, mikä on myös laajentanut sen vastuuta. Toimintamme avoimuus on tästä syystä erittäin tärkeä asia, kun otetaan huomioon, että toiminnassamme on kysymys 500:aa miljoonaa ihmistä koskevasta lainsäädännöstä ja usein hyvin suurista rahasummista.

Edunvalvojarekisteri, josta on nyt tehty päätös kompromissin kehyksessä, on tietysti hyvin myönteinen asia ja toivon, että voimme edistää sitä vielä pidemmälle toteuttamalla toimia epäkohtia paljastavien tahojen suojelemiseksi. Toivon myös, että edistämme asiaa varmistamalla, että rekisteriin merkittävät tiedot, jotka koskevat taloudellisia vastuusuhteita tai omistajuutta, ovat pakollisia eivätkä vapaaehtoisia, kuten tällä hetkellä. Toivon myös, että keskustelemme siitä, mitkä toissijaiset toimet ovat eettisesti asianmukaisia, kun hoidamme tehtäviämme Euroopan parlamentin jäseninä.

Pidän kompromissia myönteisenä edistysaskeleena, joskin on vielä toteutettava lukuisia lisätoimia tiellä kohti avoimuutta ja laajempaa demokraattista luottamusta. Kiitoksia.

  Maroš Šefčovič, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, jäsen Weber totesi mielestäni aivan oikein, että meidän on syytä olla ylpeitä siitä, että avoimuusrekisteriä hallitaan yhteisesti. Yhdysvaltojen ja Kanadan lisäksi en nimittäin tiedä muuta Euroopan unionin ulkopuolista aluetta, jossa hyödynnettäisiin tällaista edunvalvontarekisteriä, juuri sellaisilla parametreilla kuin aiomme ottaa käyttöön. Tässä viittaan myös jäsenvaltioiden pääomiin.

Useiden puhujien, joista ensimmäisiä olivat jäsen Groote ja jäsen Häfner, esittämä kysymys koski pakollista rekisteröintiä. Keskustelemme asiasta perusteellisesti työryhmässä. Ongelmana on, että tällä hetkellä ei ole oikeudellista perustaa, jonka nojalla voisimme velvoittaa yritykset, kansalaiset tai edunvalvojat rekisteröitymään, jotta he voivat harjoittaa ammattiaan.

Me emme voi osana EU:n hallintoa kieltäytyä tällä perusteella olemasta tekemisissä tällaisen tahon tai tällaisten tahojen kanssa. Tästä syystä olemme tarkastelleet keinoja, joiden avulla voimme positiivisesti kannustaa yrityksiä, organisaatioita ja eturyhmiä rekisteröitymään. Saimme mielestäni paljon aikaiseksi, koska olemme yhteisymmärryksessä parlamentin kanssa onnistuneet muuttamaan järjestelmän pakolliseksi. Yhdessä neuvoston kanssa toteuttamillamme yhteisillä toimilla parannamme järjestelmän mainetta ja lisäämme painostusta siinä määrin, että seuraavien kahden vuoden aikana selviää, miten järjestelmä toimii; siten saamme lisää kokemusta, jotta voimme toteuttaa korkealaatuisen uudelleentarkastelutoimen ja selvittää, miten voimme parantaa järjestelmän toimintaa entisestään.

Niille, jotka kehottivat toteuttamaan rekisteröityvien tahojen toimien rahoittamiseen kohdistuvia asianmukaisia tarkistustoimia, voin vakuuttaa, että komissio toteuttaa jo nyt satunnaisia tarkistustoimia kaikkiin jo rekisteröityneihin tahoihin nähden, ja olen varma siitä, että toimia toteutetaan jatkossa vielä enemmän, kun hallinnoimme rekisteriä yhteisesti. Kaikkien rekisteröityneiden olisi oltava tietoisia siitä, että panemme merkille kaikki epäsäännönmukaisuudet, arvostelemme niitä, pyrimme oikaisemaan ne emmekä epäröi saattaa väärinkäytöksiin syyllistyneitä häpeään.

Pidin hyvin myönteisenä – palaan tähän, koska monet puhujat viittasivat asian merkitykseen – että kaikki kolme toimielintä edistyvät työssä. Olen varma siitä, että puheenjohtajavaltio Unkarin hyvin tärkeän avauksen jälkeen emme tuhlaa aikaa vaan pyrimme mahdollisimman pian aloittamaan toimielinten väliset neuvottelut neuvoston kanssa. Olen myös varma siitä, että onnistumme siten määrittämään hyvin joustavan tavan rekisterin yhteiseksi hallinnoimiseksi, koska kolmella asian parissa työskentelevällä toimielimellä on sama tavoite eli Euroopan unionin lainsäädännön avoimuuden lisääminen.

Tarkastelen viimeisenä kohtana seikkaa, jonka useat puhujat ottivat esille ja jota jäsen Casini kuvaili, eli sitä, että avoimuusrekisteri ei todellakaan ole ihmeratkaisu tai taikakeino, jolla torjutaan lahjontaa. Tiedämme aivan hyvin, että korkeat moraaliset normit, etiikka, arvokkuus ja selvät säännöt ovat avainasemassa. Varsin hyvänä välineenä ja hyvänä indikaattorina toimisi kuitenkin se, että rekisteröityvät tahot olisivat valmiit noudattamaan sääntöjä ja avoimuutta, että heillä ei olisi mitään salattavaa ja – tämän olisi oltava meidän kaikkien kannalta keskeinen indikaattori – että he toimisivat todellisina yhteistyökumppaneina vaihtaen kanssamme tietoja ja luottaen tulevaan keskinäiseen viestintäämme.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, totean pitäväni sellaisen jäsenvaltion edustajana, jossa edunvalvontaa on säännelty lailla vuodesta 2006 alkaen, tämänpäiväistä keskustelua myönteisenä samoin kuin sitä, että parlamentti ja komissio ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen avoimuusrekisteriä koskevassa asiassa.

Avoimuus on aina ollut hyvin tärkeä asia neuvoston kannalta. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että vaikka emme edistyneet vuosina 2008 ja 2009, Unkarin puheenjohtajakaudella on nyt saavutettu läpimurto sikäli, että neuvosto on valmis seuraamaan prosesseja ja osallistumaan toimintaan mahdollisuuksien mukaan. Nähtäväksi jää, missä määrin neuvosto siihen osallistuu, koska neuvotteluja on vielä tarkoitus käydä.

Olemme siis valmiit neuvottelemaan panoksestamme ja, kuten totesin johdantopuheenvuorossani, vahvistamme aikomuksemme kesäkuussa julkaistavassa poliittisessa julkilausumassa. Tämä ei siis tarkoita, että liitymme toimielinten sopimukseen.

Syy siihen, miksi jäsenvaltiot voivat tällä hetkellä hyväksyä tämän mallin – jonka korostan olevan merkittävän edistysaskeleen aiempiin vuosiin verrattuna – on se, että edunvalvontaorganisaatiot eivät lähesty neuvostoa unionin toimielimenä, mistä on olemassa yksittäisiä esimerkkejä. Edunvalvontatoimien kohteina ovat enemmänkin jäsenvaltiot, niiden hallitukset ja valtion virastot. Niinpä neuvosto ei altistu edunvalvonnalle samassa määrin kuin komissio tai Euroopan parlamentti.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, toivon, että teemme tehokasta yhteistyötä ja että pystymme esittämään poliittisen julkilausuman neuvottelujen jälkeen.

  Carlo Casini, esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin selventää muutamia asioita. Minäkin haluan painottaa voimakkaasti, että sopimus tehtiin kauan ennen Yhdistyneestä kuningaskunnasta kotoisin olevien toimittajien kanssa sattunutta välikohtausta. Tämä on valitettavasti esimerkkitapaus siitä, miten väärät tiedot leviävät tiedotusvälineissä. Mainitsen esimerkiksi merkittävän italialaisen sanomalehden Corriere della Seran, jossa on tänään pilkattu unionia toteamalla, että toimimme liian myöhään ja vasta toimittajiin liittyvien tapahtumien jälkeen. Tämä ei pidä paikkaansa. Näin kannustetaan epäoikeudenmukaisesti epäluuloista asennetta unionia kohtaan.

Sopimus tehtiin jo kauan etukäteen. Keskustelu on sen sijaan viivästynyt, koska pohdimme skandaalin puhjettua, voisimmeko vahvistaa sopimusta entisestään. Asiakirja on kuitenkin pysynyt muuttumattomana. Se on ensimmäinen selvennys.

Toinen koskee pakollisuutta. Rekisteri on jo pakollinen. Niiden, jotka haluavat toteuttaa edunvalvontatoimia, on rekisteröidyttävä. En ymmärrä, mitä "pakollinen" tarkoittaa. Se ei voi tarkoittaa sitä, että kaikki yhtiöt, yritykset tai kansalaiset on rekisteröitävä. Se ei ole mahdollista. Kun sellaiset tahot, jotka haluavat painostaa yksittäisiä parlamentin jäseniä, lähestyvät heitä, heidän tehtävänään on pikemminkin kehottaa kyseisiä tahoja rekisteröitymään ennen yhteydenottoa.

Kolmannessa kohdassa viitataan mahdollisiin tuleviin tarkistuksiin. Tätä tarkoitusta varten on olemassa työryhmä, joka tarvitsee mielestäni mahdollisimman paljon liikkumavaraa. Olen yhtä mieltä siitä, että meidän on tunnistettava neuvottelujen aikana tavatut edunvalvojat, mutta en tiedä, kuuluuko tehtävä ainoastaan esittelijälle vai olisiko sitä laajennettava koskemaan myös puhemiestä. Takaamme työryhmälle vapauden esittää tarvittavia suosituksia.

Lopuksi haluan myös kiittää sekä komission jäsen Šefčovičia, joka on osallistunut suurella panoksella sopimuksen täytäntöönpanoon, että Unkarin hallituksen edustajaa muun muassa sen johdosta, että hän vakuutti neuvoston liittyvän sopimukseen piakkoin, mihin epäilemättä liittyy epävarmuustekijöitä, koska neuvosto edustaa tässä tapauksessa toista kamaria. Jos neuvostokin liittyy rekisteriin, näin korostettaisiin tehokkaammin sitä, että unionin rakenne koostuu hallituksesta eli komissiosta ja niin kansalaisten kuin valtioiden edustajista muodostuvasta lainsäädäntöelimestä.

Olen kuitenkin tietoinen siitä, että jotkin kysymykset ovat vielä vailla vastausta, koska ministerineuvosto edustaa valtioita. Luotan siihen, että päädymme myönteiseen lopputulokseen.

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 11. toukokuuta 2011.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Zita Gurmai (S&D), kirjallinen. – (EN) Arvoisa puhemies, ylpeilemme aina sillä, että olemme kaikkein avoimin unionin toimielimistä. Lähimenneisyys on kuitenkin osoittanut, että järjestelmään liittyy myös haittapuolia sen tuottamasta hyödystä riippumatta. Tiedämme kaikki, että Euroopan kansalaiset ovat menettäneet ja menettävät jatkuvasti luottamustaan unionia ja rehellisesti myönnettynä meitä parlamentin jäseniä kohtaan. Tärkeä tapa palauttaa luottamus on esitellä avoimesti toimintaamme ja sitä, millainen vaikutusvalta muokkaa sitä. Yhteinen avoimuusrekisteri, jonka hyväksymme tänään äänestämällä tarkasteltavanamme olevan kahden mietinnön puolesta, on ensimmäinen suuri tämänsuuntainen askel. Se on "ensimmäinen askel", koska tämä ei ratkaise kaikkia ongelmiamme. Siirrymme tulevaisuudessa edunvalvojien pakolliseen rekisteröintiin, vaikka sitä olisikin vaikea toteuttaa tällä hetkellä. Haluan myös painottaa, että tällainen rekisteri ei korvaa yksittäisiä pyrkimyksiämme kohti avoimuutta ja tarvetta tarkastella toimintaamme tältä osin uudelleen.

  Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. – (CS) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä komission ja Euroopan parlamentin yhteistä avoimuusrekisteriä, ainakin tässä muodossa. Sen olisi kuitenkin oltava vain yksi monista keskeisistä toimista, joilla edistetään lainsäädäntöprosessin avoimuutta, minkä olisi kohdistuttava kaikkiin kolmeen unionin toimielimeen. Euroopan parlamentti on selvästi halukas käymään vakavaa keskustelua edunvalvonnasta ja sitä koskevista säännöistä. Näin toimitaan myös esimerkkinä niille jäsenvaltioille, jotka eivät vielä ole toteuttaneet toimea. Avoimuusrekisterillä lisätään mielestäni samalla poliittisen toimintaympäristön uskottavuutta. Sen tosiasiallinen vaikutus riippuu kuitenkin pääasiassa kaikkien asianomaisten halusta kunnioittaa ankarampia sääntöjä.

  Marianne Thyssen (PPE), kirjallinen. – (NL) Arvoisa puhemies, voin vain pitää myönteisenä, että komissio ja parlamentti yhdistävät voimansa luodakseen yhteisen "avoimuusrekisterin" edunvalvojia, ajatushautomoita ja muita eturyhmiä varten. Jokaisen esityslistallamme olevan kohdan yhteydessä meidän on nimittäin voitava tiedustella asioita eri eturyhmiltä kaikessa avoimuudessa. Ei ole muuten mitään väärää siinä, että organisaatiot puolustavat omia etujaan, kunhan se tapahtuu avoimesti ja tasapainoisesti. "Lainsäädännöllisen jalanjäljen" periaate, jonka myötä esittelijöiden on ilmoitettava, mihin tahoihin he ovat olleet yhteydessä laatiessaan ehdotuksiaan, on hyvää politiikkaa. Olen itse asiassa jo tarkastellut asiaa lelujen turvallisuudesta laatimassani mietinnössä. Avoimuutta lisätään selvin järjestelyin, joiden myötä periaate on yleisesti sovellettavissa. Väline soveltuu myös niiden edunvalvontaa koskevien harhaluulojen torjumiseen, jotka liikkuvat suuren yleisön keskuudessa, suuren yleisön, jonka yhteistä etua me Euroopan parlamentin jäsenet edistämme. Se, että neuvostokin ilmaisi vihdoin halukkuutensa liittyä rekisteriin, tarkoittaa, että kaikkia EU:n edunvalvojia varten luodaan yhteinen rekisteri. Tähän olemme yhdessä Euroopan parlamentin kanssa pyrkineet jo vuosien ajan. Tästä syystä kannatan tätä lähestymistapaa.