Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Bogusław Sonikin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta komissiolle esittämästä suullisesta kysymyksestä, joka koskee ydinturvallisuutta 25 vuotta Tšernobylin katastrofin jälkeen (O-000109/2011 – B7-0312/2011).
Bogusław Sonik, laatija. − (PL) Arvoisa puhemies, totean olevani hyvin tyytyväinen siihen, että tässä Euroopan parlamentin istunnossa muistetaan historian suurimman ydinvoimakatastrofin eli Tšernobylin katastrofin vuoksi henkensä menettäneitä ja loukkaantuneita. Vuosipäivästä on tullut erityisesti Japanin äskettäisten tapahtumien valossa valitettava syy arvioida ja tarkastella ydinturvallisuutta. Tšernobylin murhenäytelmä paljasti myös Ukrainan silloisen kommunistihallinnon voimattomuuden ja ajattelemattomuuden sen yrittäessä salata katastrofin ja sen laajuuden maailmalta.
Muistutan teitä muutamista tosiseikoista, joista saa jonkinlaisen käsityksen murhenäytelmän laajuudesta, ulottuvuudesta ja mittasuhteista. Tšernobylin ydinvoimalan reaktorin räjähdys aiheutti noin 100 000 neliökilometrin suuruisen alan saastumisen, mistä 70 prosenttia sijaitsi Valko-Venäjällä. Radioaktiivisia aineita levisi myös Skandinaviaan ja Keski-Eurooppaan, kuten Puolaan, samoin kuin Etelä-Euroopassa Kreikkaan ja Italiaan. Reaktorin lähialueilta evakuoitiin noin 115 000 ihmistä ja vuoden 1986 jälkeen noin 220 000 ihmistä Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta siirrettiin muualle.
On hyvin vaikea arvioida katastrofin aiheuttamia tuhoja sen enempää terveyden kuin ympäristön kannalta. Asiantuntijat eivät vieläkään pysty määrittelemään, kuinka moni menetti henkensä katastrofin vuoksi. Maailman terveysjärjestön mukaan jopa 9 000 henkilöä on saattanut menehtyä syöpään ydinvoimalaräjähdyksestä seuranneen saastumisen vuoksi. Muiden lähteiden mukaan noin 200 000 ihmistä on jo menehtynyt säteilystä johtuviin sairauksiin ja 100 000 ihmistä saattaa vielä tulevaisuudessa menehtyä Tšernobylin katastrofin aiheuttamiin syöpäsairauksiin. Tuoreimpien tutkimuksien mukaan ainakin kahdella Ukrainan alueella syödään edelleen saastuneita elintarvikkeita.
On syytä muistaa, että Tšernobylin onnettomuuden seurausten torjumisessa suurin taloudellinen tukija on Euroopan unioni, joka perusti Tšernobylin reaktorisuojarahaston. Euroopan komissio ilmoitti katastrofin 25-vuotispäivänä myöntävänsä 110 miljoonaa euroa tilanteen vakauttamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi Tšernobylin ydinvoimalan lähialueilla.
Tässä yhteydessä on pidettävä mielessä, että kysymys siitä, miten lähestyä ydinturvallisuutta, on merkityksellinen yli kaikkien rajojen ympäri maailman ja että sitä olisi tästä syystä tarkasteltava solidaarisuuden ja rajatylittävän vastuun hengessä. Tästä syystä kehottaisin Euroopan komissiota – ja vetoan siihen tässä tarkoituksessa – laatimaan pitkän aikavälin ja kattavan tutkimuksen Tšernobylin katastrofin terveydellisistä seurauksista. Onko komissio valmis aloittamaan pitkäaikaisen (elinikäisen) tutkimuksen selvittääkseen onnettomuuden kokonaisvaltaiset vaikutukset Tšernobylin laskeumalle altistuneiden eurooppalaisten terveyteen sekä tukemaan tutkimusta? Onko komissiolla tietoa räjähdyksen seurauksena vakavimmin vahingoittuneiden alueiden ympäristön saastuneisuudesta? Nyt kun onnettomuudesta on kulunut 25 vuotta, aikooko komissio kannustaa hallituksia uusiin taloudellisiin sitoumuksiin ydinonnettomuuden seurausten torjumiseksi?
Kun otetaan huomioon ydinvoimaloiden määrä Euroopan unionin alueella ja tämänhetkinen koordinointitaso Euroopan unionissa, millaisista mahdollisista skenaarioista komissio on tietoinen, kun on kyse jossakin ydinvoimalassa tapahtuvan vakavan ydinonnettomuuden seurauksista yksittäisissä jäsenvaltioissa asuvan väestön kannalta? Onko Euroopan komissio tehnyt suunnitelmia koordinoidakseen kansallisia kantoja ydinonnettomuuden tapahtuessa? Ydinonnettomuudet ovat aina yllätyksellisiä ja niillä on aina kansainvälisiä ja maailmanlaajuisia seurauksia. Tästä syystä on parempi valmistella tarvittavat vastaukset etukäteen riskin minimoimiseksi ja lisätuhojen välttämiseksi.
Günther Oettinger, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, komissio on ollut Tšernobylin ydinvoimaonnettomuutta seuranneiden 25 vuoden ajan keskeisessä asemassa pyrittäessä maailmanlaajuisin toimin lieventämään onnettomuuden seurauksia. Tehtävän laajuus edellytti toimien yhdistämistä. Tämän vuoksi komissio teki yhteistyötä jäsenvaltioissa, G7-valtioissa ja Ukrainassa sijaitsevien kumppaneiden kanssa sen varmistamiseksi, että aluetta voidaan vakauttaa järjestäytyneesti ja suojata ympäristön kannalta asianmukaisesti.
EU omaksui aktiivisen lähestymistavan lisävarojen hankkimiseksi kansainväliseltä yhteisöltä, jotta vielä tekemättömät työt voitiin saattaa päätökseen Tšernobylissä. Jatkamme tämänsuuntaisia toimiamme oman panoksemme turvin. Komissio on Tšernobylin reaktorisuojarahaston suurin taloudellinen tukija ja lupasimme myöntää talousarviostamme vielä 110 miljoonaa euroa Kiovassa viime huhtikuussa järjestetyssä lahjoittajavaltioiden kokouksessa, jossa sitouduttiin myöntämään hankkeelle yhteensä 550 miljoonan euron lisäsumma.
Olemme olleet hyvin toimeliaita diplomatian alalla ja onnistuneet myös houkuttelemaan 32 valtiota, joista 13 on uusia lahjoittajamaita, sitoutumaan rahastoon. Tarkoituksenamme on jatkaa toimiamme muiden lahjoittajien, kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, kesken, jotta turvaamme rahoitusvarat, joita vielä tarvitaan kaikkien hankkeiden saattamiseksi päätökseen vuoteen 2015 mennessä. Toteutamme myös toimia Ukrainan hallituksen kanssa sen varmistamiseksi, että Tšernobylin reaktoriytimen suojaamista koskeva suunnitelma voidaan toteuttaa loppuun asti. Tarkoituksena on koteloida vahingoittunut reaktoriyksikkö IV uudella suojakuorella ja toteuttaa tarvittavia toimia muiden reaktoriyksikköjen sulkemiseksi. Kaikki työt on tarkoitus saattaa päätökseen vuoteen 2015 mennessä.
Tarkastelemme seuraavaksi Euratomin puiteohjelman alaisuudessa toteutettavia tutkimushankkeita, jotka liittyvät onnettomuuden seurauksiin ja siihen, miten niitä olisi torjuttava. Tällä hetkellä alhaisia säteilymääriä tutkitaan laaja-alaisen aloitteen kehyksessä osana unionin Melodi-foorumilla suunniteltua yhteistä ohjelmaa.
Tarkastelemme osana ydinturvallisuuden alaan liittyvää yhteistyömekanismia hanketta, jonka tavoitteena on auttaa vahingoittuneimpia väestöryhmiä eristetyllä suojavyöhykkeellä. Aiomme myös tarkastella syventävämmin terveyden ja ravinnon välillä vallitsevia yhteyksiä. Mikäli osoittautuu hyödylliseksi toteuttaa kohdistettuja toimia arvioitaessa ihmisten terveydelle aiheutuneita seurauksia kaikilla Tšernobylin laskeumalle altistuneilla alueilla, komissio on valmis toimimaan ja siirtämään vastuun asianmukaisten toimien koordinoimisesta EU:n terveysturvakomitealle.
Toinen komission vastuualueista on ympäristön saastumisen torjuminen. Onnettomuuden jälkeen osallistuimme yhteisiin tutkimushankkeisiin Itsenäisten valtioiden yhteisön kanssa tukeaksemme laajamittaisten tietojen keräämistä ja tuhon hallintastrategioiden suunnittelemista ydinvoiman alalla sekä altistuneilla alueilla Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Ukrainassa. Keräsimme tietoa radioaktiivisen cesiumin leviämisestä kaikkialla EU:ssa onnettomuuden jälkeen. Asian havainnollistamiseksi vuonna 1998 julkaistiin kartasto, joka laadittiin yhteistyössä Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa.
Tällä hetkellä tuemme Euratomin seitsemännen puiteohjelman alaisuudessa radioekologian alan osaamisverkostoa; tarkoituksena on rahoittaa integraatiota, verkostoitumista ja tieteellistä osaamista ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi säteilyltä.
Väestönsuojelusta todettakoon, että olemme kuluneiden yhdeksän vuoden aikana pyrkineet edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä väestönsuojeluharjoituksien alalla. Niihin on osallistunut myös kolmansien valtioiden edustajia. Kolmeen harjoitukseen, joille myönnettiin yhteisrahoitusta väestönsuojelua koskevasta rahoitusvälineestä, liittyi radiologinen osatekijä: niitä olivat Torch, jossa harjoiteltiin toimimista runsaasti ihmishenkiä vaativassa simuloidussa onnettomuustilanteessa, Cremex, jossa harjoiteltiin toimimista niin sanotun likaisen pommin aiheuttaman laajamittaisen saastumisen johdosta ja Sismicaex, joka toteutettiin vuosi sitten ja jossa harjoiteltiin toimimista maanjäristyksen aiheuttaman ydinonnettomuuden sattuessa.
Jatkamme tulevina vuosina avun antamista eurooppalaisen solidaarisuuden hengessä tehden kaikkemme tuhojen vähentämiseksi ja välttääksemme lisätuhon aiheutumisen Tšernobylin vuoksi.
Herbert Reul, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Oettinger, hyvät parlamentin jäsenet, mielestäni on aina hyvä arvioida toteutettuja toimia, minkä vuoksi olen kiitollinen komissiolle siitä, että se selitti selkeästi, mitä kaikkea unioni on tehnyt välittömästi onnettomuuden jälkeen, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja tähän päivään mennessä.
Riippumatta siitä, miten suhtaudumme ongelmaan, on syytä huomauttaa, että tällaisia vahinkojen rajoittamista koskevia toimia ei olisi milloinkaan voitu toteuttaa näin laajamittaisesti ilman Euroopan unionin panosta. Mielestäni on myös hyvin hyödyllistä tietää, että komissio ei antanut ainoastaan välitöntä apua vaan että se on koko unionin nimissä myös tarkastellut tiiviisti kysymystä siitä, mitä katastrofista voidaan päätellä väestönsuojelutoimien, tiedonvaihtojärjestelmien sekä yleisen tutkimuksen ja alaan liittyvien tutkimuksien osalta. En ole täysin vakuuttunut siitä, että on ehdottoman tarpeellista toteuttaa uusia tutkimuksia. Saatamme joutua arvioimaan jo saatavillamme olevaa aineistoa selvittääksemme, riittääkö se meidän tarpeisiimme. Saanemme asiasta selvyyden eriytetyn keskustelun aikana. Toisinaan suuri tietomäärä ei takaa merkityksellisen edistyksen saavuttamista.
Esitän kiitokseni ja totean, että komissio ja koko unioni voivat olla tyytyväisiä siihen, mitä ne ovat tässä tapauksessa saavuttaneet. Ne ovat osoittaneet, että kyseiset toimielimet eivät ole pelkkiä puhemyllyjä vaan myös käytännön avun lähteitä.
Jo Leinen, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Oettinger, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää jäsen Sonikia keskustelun käynnistämisestä ja suullisen kysymyksen valmistelemisesta.
Olen samaa mieltä siitä, että meidän ei pidä koskaan unohtaa Tšernobylin katastrofia. Olemme hyvin tietoisia siitä, että katastrofin pitkän aikavälin seuraukset tuntuvat yhä neljännesvuosisadan jälkeen. Laajat alueet ovat edelleen asumiskelvottomia eivätkä ihmiset voi enää palata koteihinsa. Mainitsen myös pitkän aikavälin vaikutuksen terveyteen. Televisio-ohjelmista on käynyt ilmi, että naiset kärsivät yhä keskenmenoista 25 vuotta onnettomuuden jälkeen.
Unioni jakaa osan vastuusta, koska ydinturvallisuus ei kuulu osana kansalliseen itsemääräämisoikeuteen vaan enemmänkin unionin tehtäviin. Tässä tiheään asutetussa maanosassa jokaisesta ydinvoimalasta aiheutuu seurauksia naapurivaltioille. Arvoisa komission jäsen Oettinger, tästä syystä teillä on erityinen vastuu sen varmistamisesta, että tartumme asiaan, erityisesti Fukushiman tapahtumien valossa. Keskustelemme kanssanne myöhemmin stressitesteistä eli toisin sanoen 143 ydinvoimalalle tehtävistä turvallisuusanalyyseista. Kannustan teitä pitäytymään periaatteissanne. Haluamme, että Euroopassa noudatetaan mahdollisimman korkeita turvallisuusnormeja, emme pelkästään luonnontuhojen tutkimista. Vastaavasti on tutkittava myös muita riskejä, kuten lentokoneiden maahansyöksyjä, terroristihyökkäyksiä ja tietokonehyökkäyksiä eli toisin sanoen tätä ydinvoimaloihin kohdistuvien hyökkäyksien yhdistelmää; lisäksi teidän on taattava, että tämä ei jää pelkäksi symboliseksi eleeksi.
Tšernobylissä on vielä paljon tehtävää. Suojakuori ei ole vielä turvallinen, minkä vuoksi tarvitaan uusia rahoitusvaroja asian hoitamiseksi. En ole toistaiseksi kuullut suunniteltavan, mitä tehdä ydinvoimalassa sijaitsevalle ydinjätteelle. Sen hävittämisestä ei ole vielä huolehdittu. Hyvä jäsen Reul, katson vastaavasti, että tutkimukset ovat tarpeellisia, koska meillä ei ole riittävästi kokemusta säteilyn pitkän aikavälin vaikutuksista. Kannustan komissiota käynnistämään tällaisia tutkimuksia.
Lopullisessa analyysissa turvallisin vaihtoehto on ydinvoimasta luopumista koskeva strategia. Jatkaessamme yhteistyön tekemistä altistuneiden valtioiden kanssa toivon hartaasti, että perustamme paikan päälle työryhmiä tarkastelemaan tulevaisuuden tekniikkaa ja että neuvomme valtioita säästämään energiaa ja kehittämään vaihtoehtoisia energialähteitä. Juuri tätä tarvitaan 25 vuoden kuluttua Tšernobylin katastrofista.
(Jäsen suostui vastaamaan kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)
Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, kiitän jäsen Leinenia. Hän viittasi stressitesteihin. Haluaisin tietää erään asian: koska stressitesteillä on oltava omat seurauksensa, onko mielestänne mahdollista perustaa alaa koskeva pysyvä unionin sääntelyelin, jonka tehtävänä olisi tarkastella näitä asioita ja jolla olisi valtuudet poistaa vaaralliset ydinvoimalat verkostosta?
Jo Leinen (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Rübigia hänen kysymyksestään. Tavoitteena on oltava ydinvoimaloiden valvonnan edellyttämän unionin toimivallan perustaminen. Mikäli jonkin asian vaikutukset ulottuvat yli kansallisten rajojen, siihen liittyy eurooppalainen ulottuvuus, mikä edellyttää myös unionin toimivaltaa. Arvoisa komission jäsen Oettinger, meillä ei vielä ole tällaista toimivaltaa. Teidän on kuitenkin tehtävä kaikkenne sen varmistamiseksi, että saamme asianmukaisen perustan voidaksemme valvoa ydinvoimaloita riippumattomasti ja objektiivisesti unioniin liittyvältä kannalta; tällöin voimme tehdä omat johtopäätöksemme, kun heikkouksia määritetään. Mikäli stressitesti osoittaa, että jokin ydinvoimala on turvaton, se on suljettava tai sitä on mahdollisesti uudistettava.
Antonyia Parvanova, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, vaikka asianomaisissa jäsenvaltioissa keskustellaan nyt kysymyksestä, joka koskee energiastrategiamme noudattamista ydinvoiman avulla tai ilman sitä, on muistettava, että tehdystä päätöksestä riippumatta ydinturvallisuus on useita sukupolvia koskettava pitkäaikainen ongelma. On selvää, että meidän olisi kansainvälisesti laadittava ja pantava täytäntöön ydinturvallisuutta koskevia yhteisiä normeja, koska radioaktiivinen saaste ei tunne rajoja, kuten Tšernobylin katastrofista ilmeni ja Fukushimassa edelleen jatkuva tilanne osoittaa.
Kaksikymmentäviisi vuotta Tšernobylin katastrofin jälkeen on yhä laadittava lisäarvioita ja tutkimuksia saastumisen aikaisemmasta ja tämänhetkisestä vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Meidän on ajateltava ydinturvallisuutta, ei suojatoimena vaan pitkän aikavälin kattavana strategiana. Ydinjätettä koskevaa kysymystä on myös tarkasteltava. Tšernobylin katastrofista jäi jälkeen jätettä, mikä on aluetta uhkaava vakava ongelma. Siitä on myös tulossa Euroopan laajuinen haaste ydinenergian tulevaisuuden kannalta. Alalla on toteutettava lisätutkimuksia ja meidän on taattava näiden aineiden varastoimisen tai hävittämisen turvallisuus pitkällä aikavälillä.
Riippumatta siitä, mihin päätökseen päädymme nyt, tarvitsemme peruutettavuutta ja jäljitettävyyttä. Pitäisin myönteisenä, mikäli komissio esittäisi selkeän kannan tästä asiasta.
Konrad Szymański, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Tšernobylin katastrofia on pidetty unionin politiikan viitekohtana valitettavaa onnettomuutta seuranneiden 25 vuoden aikana. Toisinaan se on täysin tarkoituksenmukaista ja toisinaan täysin järjetöntä. Meillä on Euroopan unionissa käytössä erittäin hyviä oikeudellisia välineitä turvallisuusnormien täytäntöön panemiseksi, toisin kuin Neuvostoliitossa 30 vuotta sitten. Unionin turvallisuusnormit ovat maailman korkeimpia, joten Tšernobylin katastrofin hyödyntäminen yksinomaan ennakkoluuloihin perustuvan ydinvoiman vastaisen propagandan nimissä on historian väärinkäyttöä. Euroopan ydinvoima-alan kahlitsemiseen liittyy toinenkin näkökohta eli se, että siten ylläpidetään riippuvuuttamme fossiilisten polttoaineiden tuonnista kolmansista valtioista.
Tšernobylin katastrofista voidaan tehdä myös hyödyllisiä päätelmiä. Venäjällä suunnitellaan useiden ydinvoimaloiden, joiden tehtävänä on viedä sähköä Euroopan unionin jäsenvaltioihin, rakentamista itärajallemme. Niitä rakennetaan huomioimatta mitenkään EU:n turvallisuusnormeja. Komission kannattaisi toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, että sen normeja noudatetaan EU:n lisäksi myös sen rajojen ulkopuolella, koska Kaliningradin alueella ja Valko-Venäjällä sijaitsevien voimalaitoksien tuotanto on tarkoitettu Euroopan markkinoille. Ainoa kysymys kuuluu, onko komissiolla riittävästi valtuuksia ja mielikuvitusta onnistuakseen toteuttamaan toimia tällä alalla.
Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Oettinger, on totta, että Euroopan unioni on jo toteuttanut lukuisia toimia Tšernobylin katastrofin ja sen jälkimaininkien johdosta. Kysymys kuuluu tästä huolimatta edelleen, olemmeko toteuttaneet riittävästi toimia, voimmeko milloinkaan toteuttaa riittävästi toimia ja toteutammeko aina oikeita toimia.
Mielestäni on edelleen olemassa merkittäviä aukkokohtia, jotka on korjattava ja jotka liittyvät laskeuman aiheuttamiin terveydellisiin ongelmiin. Kiista, joka liittyy Kansainvälisen atomienergiajärjestön jatkuvasti väärennettyihin lukuihin, on ratkaistava. Euroopan unionin, jonka alue altistuu lähes puolelle onnettomuudesta seuranneesta laskeumasta – käytän tässä yhteydessä tietoisesti preesensmuotoa "altistuu" – on mielestäni huolehdittava tässä yhteydessä omista eduistaan. Tämä on erittäin tärkeää. Kansainväliset seuraukset, joista joudumme kansainvälisenä yhteisönä kärsimään, eivät todellakaan rajoitu entisen Neuvostoliiton alueeseen, Valko-Venäjään, Ukrainaan ja Venäjään, koska yli puolet laskeumasta osui tulipalon ja räjähdyksen jälkeen Euroopan mantereen alueelle. Kannustan teitä siis tarkastelemaan tarvetta arvioida uudelleen onnettomuuden vaikutusta terveyteen. Lukuisat Maailman terveysjärjestön entiset työntekijät olisivat tyytyväisiä huomatessaan, että heidän työtään arvioidaan uudessa valossa.
Seuraava huolenaiheeni koskee paikallisia kunnostustoimenpiteitä. Laajasta uudesta reaktorisuojasta keskustellaan parhaillaan kiivaasti. Miksi suojakuori I:stä ei ole vieläkään laadittu riskianalyysiä? Miksi emme ymmärrä asiaan liittyvää ongelmaa? Miten on mahdollista, että näin suurta hanketta hallinnoidaan ilman avointa riskianalyysiä? Ihmettelen myös, miksi emme ole vieläkään saaneet selitystä sille, miksi Tšernobylin II- ja III-reaktoreiden käytettyjä polttoainesauvoja ei ole poistettu ja varastoitu, vaikka reaktorit suljettiin asianmukaisesti? Pidän tätä valtavan suurena ongelmana.
Totean kolmanneksi, että olemme Euroopan unionissa joutuneet usein tilanteisiin, joissa reaktorisydämen sulaminen on ollut lähellä, Tšernobylin onnettomuuden jälkeen ja kauan ennen Fukushiman tapahtumia. Forsmark on tästä hyvä esimerkki, samoin kuin Paks ja Brunsbüttelin ydinvoimala Saksassa. Nyt ehdotetuilla stressitesteillä ei pystytä kuvailemaan riskiä, joka meihin kohdistuu olemassa olevissa eurooppalaisissa ydinvoimaloissa. Arvoisa komission jäsen Oettinger, tästä syystä pyytäisin, että ette yritä petkuttaa meitä. Te lupasitte tiukkoja turvallisuustestejä. On mahdoton suhtautua vakavasti tähänastisiin ehdotuksiin.
Sabine Wils, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, 25 vuotta sitten tapahtuneen Tšernobylin onnettomuuden jälkeen Society for Radiation Protection -säteilyturvakeskuksen toteuttamat uudet tutkimukset osoittavat, että tähän mennessä 1,4 miljoonaa ihmistä on menehtynyt reaktorisydämen sulamisesta johtuneiden pitkän aikavälin seurauksien vuoksi. Pelkäsimme jopa Saksassa lastemme turvallisuuden puolesta, koska he altistuivat radioaktiivisille sadepilville ja saastuneille elintarvikkeille.
EU:n on nyt toteutettava oikeita toimia vastatakseen Tšernobylin ja Fukushiman onnettomuuksiin. Pelot, jotka johtuvat siitä, että kaikissa ydinvoimaloissa toteutettavat, luvatut stressitestit toimisivat pelkästään tekosyynä reaktoreiden käytön jatkamiselle, ovat valitettavasti osoittautuneet perustelluiksi stressitestien ilmoitettujen vaatimuksien valossa. Muita ydinvoimaloita ei tarkastella. Kaikenlaiset uhat, jotka saattavat aiheutua ydinvoimateollisuudelle liian kalliiksi, kuten inhimilliset erehdykset tai lentokoneiden maahansyöksyt, sivuutetaan tyystin, huolimatta siitä, että ne ovat keskeisessä asemassa, kun väestön turvallisuutta arvioidaan.
Vaadimme riippumattomien asiantuntijoiden toteuttamia laajamittaisia ja sitovia stressitestejä. Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen askel pyrittäessä luopumaan ydinvoimasta kaikkialla Euroopassa.
Nick Griffin (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, Tšernobylin räjähdys oli tuhoisa, mutta asiaa on tarkasteltava oikeissa mittasuhteissa: Tšernobylin onnettomuudesta aiheutunut säteily vaati 64 kuolonuhria 23 vuoden aikana ja on epäselvää, miten suuri merkitys sillä oli 6 000 kilpirauhassyöpätapauksen syntymiseen. Luvut ovat valitettavia mutta merkityksettömän vähäisiä, kun niitä verrataan maantieliikenteen kuolonuhrien määrään. Vaikka kukaan ei käytä liikenneonnettomuuksia hyväkseen kampanjoidakseen autojen kieltämisen puolesta, pieni vasemmistolaisten armeija käyttää Tšernobylia hyväkseen vaatiakseen ydinvoimasta luopumista.
En epäile, etteivätkö he tarkoita hyvää, mutta tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Samat ihmiset tarkoittivat hyvää edistäessään osaltaan biopolttoaineryntäystä, jolloin hinnat nousivat maailman köyhien ulottumattomiin. Tänä iltana miljoonat lapset käyvät nukkumaan kuollen hitaasti nälkään, koska kyseistä puolta edustavat parlamentin jäsenet tarkoittivat hyvää; näin utopistisen vasemmiston epämääräiset ihanteet vaikuttavat todelliseen maailmaan.
Ydinvoimakiellon seuraukset olisivat vielä pahempia, koska ydinvoiman vaihtoehtona eivät ole tuulivoimalat ja aurinkopaneelit. Niukkojen energiavarojen ja öljyhuipun jälkeisessä maailmassa reaktoreiden vaihtoehtona on laajamittainen nälänhätä.
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). - (LT) Arvoisa puhemies, Tšernobylin katastrofin syitä ovat muun muassa hankesuunnittelun yhteydessä tehdyt virheet ja se, että reaktoria ei testattu äärioloissa. Japanissa neljännesvuosisata myöhemmin tapahtuneen onnettomuuden vuoksi meidän on pitänyt tarkistaa olemassa olevien ydinvoimalaitoksien turvallisuutta stressitestien avulla. Olen varma siitä, että Euroopan unionissa sijaitsevat ydinvoimalaitokset läpäisevät nämä testit tai ainakin toteuttavat ne.
Kun näissä laitoksissa tapahtuu onnettomuuksia, ympäristön ja ihmisten terveyden vahingoittuminen ei lakkaa valtioiden rajoilla. Tämän sai koko Eurooppa tuta 25 vuotta sitten. Tästä syystä Euroopan unionissa on toteutettava stressitestejä muuallakin kuin ydinvoimalaitoksissa. Kahta voimalaitosta suunnitellaan parhaillaan rakennettaviksi lähelle Euroopan unionin rajoja eli Valko-Venäjälle ja Kaliningradin alueelle. Näissä tapauksissa vaikuttaa valitettavasti siltä, että on liian varhaista puhua stressitesteistä. Kyseisissä tapauksissa ei ole toteutettu asianmukaista ympäristövaikutusten arviointia, kaikkiin kysymyksiin ei ole vastattu ja ympäristövahinkojen korjaamista koskeva järjestelmä on vielä otettava käyttöön. Lisäksi valkovenäläinen ydinvoimala on tarkoitus rakentaa paikalle, jossa tapahtui seitsemän pisteen maanjäristys – voimakkain Valko-Venäjän historiassa.
Tästä syystä koko Euroopan unionin, niin komission kuin jäsenvaltioidenkin, olisi toimittava solidaarisesti sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin lähialueille rakennettaville ydinvoimalaitoksille tehdään samat stressitestit kuin Euroopan unionissa sijaitseville ydinvoimalaitoksille. Niiden on myös varmistettava, että hankkeiden kehittäjät antavat kansainvälisille välittäjäjärjestöille, IAEA:lle ja Espoon yleissopimuksen sihteeristölle, selkeitä ja todenmukaisia vastauksia rakennuspaikoista, ympäristövaikutuksista, korjauksista ja evakuointisuunnitelmista. Vasta silloin voimme olla varmoja siitä, että emme joudu evakuoimaan 100 000:ta ihmistä, tällä kertaa Euroopan unionissa sijaitsevalta alueelta.
Zigmantas Balčytis (S&D). - (LT) Arvoisa puhemies, keskustelu on hyvin tärkeä, joskin mielestäni pahasti myöhästynyt. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vaikuttaa edelleen tuhoisasti sekä Ukrainan että sen naapurivaltioiden väestöön. Liettualaiset maksavat onnettomuudesta terveydellään vielä tänäkin päivänä ja valitettavasti sen seuraukset kohdistuvat myös tuleviin sukupolviin. Fukushiman onnettomuus osoitti, ikävä kyllä, että aineellisen hyödyn vuoksi maailma ei ole 25 vuoden aikana tehnyt yhtään mitään arvioidakseen ydinvoimauhkaa objektiivisesti. Meille väitettiin monen vuoden ajan, että ydinvoima on puhtain ja turvallisin energiamuoto, mutta kuten on käynyt ilmi, onnettomuuden sattuessa sen seuraukset ovat tuhoisia, heijastuvat tuleviin sukupolviin ja aiheuttavat mittaamattomia kustannuksia. Ydinturvallisuutta koskevaa kysymystä on tarkasteltava uudelleen perinpohjaisesti. Pidän myönteisenä, että komissio on aloittanut stressitestien täytäntöönpanon Euroopan unionin ydinvoimalaitoksissa, mutta tällaisia tarkastuksia on tehtävä järjestelmällisesti ja jatkuvasti eikä satunnaisesti, jotta onnettomuusriskiä vähennetään mahdollisimman paljon. Pankkikriisistä opimme sen, että yksikään toimielin tai ala ei pysty takaamaan tehokasta itsesääntelyä tai omavalvontaa. Arvoisa komission jäsen, oletan tästä syystä teidän olevan samaa mieltä siitä, että on kiireellisesti otettava käyttöön ydinturvallisuuspolitiikka ja valvottava sen täytäntöönpanoa.
Euroopan unionin on otettava kantaa kolmansiin valtioihin, jotka aikovat rakentaa ydinvoimalaitoksia aivan Euroopan unionin ulkorajojen läheisyyteen. Meidän on tiedettävä, mitä toimia toteutetaan, mikäli ydinvoimalaitokset eivät täytä stressitestien vaatimuksia, ja paljon muita asioita.
Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, Tšernobylissä ja sen lähistöllä oleskelleille ihmisille ja pelastustyöntekijöille aiheutui onnettomuuden seurauksena suurta kärsimystä, mutta vaikutukset ulottuivat myös muille, paljon kauempana sijaitseville alueille. Nyt, 25 vuotta Tšernobylin katastrofin jälkeen, tietyillä alueilla Ruotsissa laiduntaneet eläimet on yhä testattava ja niille on annettava vaihtoehtoista rehua ennen kuin ne teurastetaan. Ongelma on koetellut erityisesti saamelaisia.
Fukushiman katastrofin jälkeen monet eurooppalaiset ovat nyt jälleen huolestuneita ydinvoimasta. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että unionissa sijaitsevien reaktoreiden tarkastaminen ja arvioiminen eivät jää paperitiikereiksi, vaan että kyse on todella asianmukaisesta arviointitoimesta.
Avoimuus on erittäin tärkeää; olen tästä syystä hyvin huolestunut kuullessani, että Yhdistynyt kuningaskunta ei halua raportoida stressitestien tuloksia ja että Ranska ei ole kiinnostunut kunnianhimoisista stressitesteistä. Arvoisa komission jäsen, teknisten ja maantieteellisten seikkojen lisäksi on myös varmistettava, että turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuspolitiikkojen rakenne sisällytetään stressitestiin, kun ehdotus esitellään. Kiitoksia.
Zbigniew Ziobro (ECR). - (PL) Arvoisa puhemies, kaksikymmentäviisi vuotta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen meistä on tulossa entistä tietoisempia ydinvoimaloissa tapahtuvien katastrofien valitettavista seurauksista niin ihmisten terveyden ja jopa hengen kuin koko ympäristön kannalta. Tietoisuutemme on myös lisääntynyt Fukushiman viimeaikaisten tapahtumien myötä. Tiedämme varmasti, että reaktorin puutteellinen suunnittelu oli yksi keskeisimmistä Tšernobylin onnettomuuteen johtaneista syistä. Kysymys kuuluukin, valvooko Euroopan unioni, miten muiden neuvostokaudelta peräisin olevien reaktoreiden käy, ja mitä toimia se toteuttaa varmistaakseen niiden turvallisuuden?
Tällä hetkellä Euroopan unionin alueella toimii yli 140 ydinvoimalaitosta ja Euroopan maanosassa niitä on yli 190. Kannatan tästä syystä päätöstä stressitestien tekemisestä EU:n alueella sijaitseville ydinvoimalaitoksille. Testit eivät kuitenkaan ole pakollisia eikä seurauksia aiheudu niille, jotka eivät testeihin osallistu. Mitä näistä testeistä seuraa sellaisten ydinvoimalaitoksien kannalta, jotka eivät läpäise niitä tai osallistu niihin? On selvää, että ydinvoimaloille on asetettava korkeita normeja, jotta varmistetaan, että ne saavuttavat tähänastista laajemman julkisen hyväksynnän, koska ne ovat eittämättä tärkeä energialähde Euroopan kannalta. Meidän olisi myös kehitettävä muita mahdollisia energialähteitä, joista mainittakoon esimerkiksi liuskekaasu; se tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia tuottaa energiaa laajentamatta tarpeettomasti ydinenergia-alaa.
Jean-Pierre Audy (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, aloitan kiittämällä kollegani ja ystäväni Bogusław Sonikin aloitetta, joka koskee tätä suullista kysymystä ydinturvallisuudesta 25 vuotta Tšernobylin onnettomuuden jälkeen.
Tšernobyl on yhä historian pahin siviilialan ydinvoimalaonnettomuus. On olennaisen tärkeää, että otamme opiksi toisiaan seuranneista onnettomuuksista, joihin ydinvoima on ollut osallisena. Saanen esitellä teille neljä kohtaa.
Ensinnäkin meidän on taattava kansalaisille maksimaalisen turvalliset olot. Euroopan unionissa on noudatettava korkeimpia normeja maailmassa ja pyrittävä vaikuttamaan kansainvälisiin viranomaisiin siten, että esiin nousemassa olevan maailmanlaajuisen hallintojärjestelmän kehyksessä ihmiset voivat kaikkialla maailmassa olla varmoja siitä, että mahdollisimman tiukkoja turvallisuusvaatimuksia sovelletaan tieteellisen tietämyksen kehittyessä. Kaikenlainen halpahintaisten ydinvoimalaitoksien kaupallistaminen on myös lopetettava.
Toiseksi julkisella alalla ja erityisesti Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa, samoin kuin ydinvoimateollisuuden toimijoiden, on noudatettava täydellisen avoimuuden etiikkaa ydinvoima-alan toimia toteutettaessa. Kansalaiset hyväksyvät tietyssä määrin tieteellisen riskin mutta vain, jos se on mitattavissa. Huolenaiheet ovat hälvennettävissä vain noudattamalla avoimuuden etiikkaa ja määräämällä ankaria rangaistuksia sen rikkomisesta.
Kolmanneksi kaikki turvallisuuteen liittyvät kustannukset olisi sisällytettävä energiatuotannon kuluihin. Mikäli meidän on pantava rahaa syrjään kattaaksemme kaikki kustannukset eli mikäli siitä on tehtävä pakollista, on syytä antaa lainsäädäntöä, jossa vahvistetaan pakolliset pääoman tasot.
Neljänneksi on valvottava ydinvoima-alan insinöörien koulutusta ja nopeutettava tieteellisiä tutkimusohjelmia; tältä osin ilmaisen tyytyväisyyteni sen johdosta, että Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemättä puiteohjelmaa on päätetty jatkaa vuosiin 2012 ja 2013.
Daciana Octavia Sârbu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, olen kotoisin Romaniasta, valtiosta, joka tuottaa ydinenergiaa ja jonka kansalaisilla on tälläkin hetkellä vaille vastausta jääneitä pelkoja ja kysymyksiä Tšernobylin onnettomuuden pitkän aikavälin vaikutuksesta. Pidän myönteisenä tätä Euroopan komission kanssa käytävää tärkeää keskustelua. Olemme mielestäni velvollisia osoittamaan, että olemme huolestuneita erityisesti ihmisten terveyteen vaikuttavien ydinvoimaonnettomuuksien arvioimisesta.
Euroopan komission rahoittama asiantuntijaryhmä suositteli kansainvälisen tutkimuksen toteuttamista, jossa tarkasteltaisiin kaikkia Tšernobylin katastrofin ihmisten terveydelle aiheuttamia vaikutuksia. Maailman terveysjärjestö WHO olisi yleensä sopivin ehdokas toteuttamaan tutkimuksen. Maailman terveysjärjestön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön välillä vallitsee kuitenkin ristiriita, jossa ydinvoimateollisuuden edut vaikuttavat olevan ensisijaisia ihmisten terveyteen nähden. Näiden organisaatioiden välillä reilut 50 vuotta sitten allekirjoitetun sopimuksen mukaan Kansainvälinen atomienergiajärjestö voi estää WHO:ta tutustumasta luottamuksellisina pidettyihin tietoihin, vaikka tiedot saattaisivatkin olla ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan valvoa ja ymmärtää ydinvoimalaonnettomuuksien ihmisten terveydelle aiheuttamia vaikutuksia. Toisin sanoen ydintekniikkaa edistävä organisaatio kieltää WHO:ta tutustumasta kyseisen tekniikan alan ihmisten terveydelle aiheuttamia seurauksia koskevaan tietoon.
Jacek Olgierd Kurski (ECR). - (PL) Arvoisa puhemies, panimme kaksi viikkoa sitten merkille, että Tšernobylin räjähdyksestä, jonka seuraukset olivat valitettavat, oli kulunut neljännesvuosisata. Muistan hyvin selvästi onnettomuutta välittömästi seuranneet päivät, kun kotimaassani Puolassa vallassa ollut kommunistihallinto salasi totuuden katastrofista ja sittemmin sen laajuudesta. Tuhannet ihmiset pakotettiin osallistumaan vappumarsseille välittämättä vähääkään heidän terveydestään, vain viisi päivää räjähdyksen jälkeen, kun radioaktiivinen pilvi peitti suuren osan Eurooppaa, kuten Puolan koillisosan, vaalipiirin, jota minulla on kunnia edustaa Euroopan parlamentissa.
Räjähdyspaikan asianmukainen suojaaminen on edelleen ratkaisematon kysymys. Uuden kuoren rakentaminen keskeytyi varojen puutteen vuoksi, minkä vuoksi EU:n tukea tarvitaan työn saattamiseksi päätökseen. Meidän ei pidä kuitenkaan kääntää selkäämme atomienergialle, joka on ihanteellinen väline unionin energiariippumattomuuden kannalta. Tästä syystä lisälaajentaminen on tältä osin väistämätöntä, kuten käy ilmi suunnitelmista, joiden mukaan ydinvoimaloita on tarkoitus rakentaa Puolaan, Liettuaan ja Slovakiaan. Kannatan näin ollen ydinvoimaloiden stressitestien ja turvallisuusarvioiden käyttöön ottamista. Testien olisi oltava pakollisia ja niitä olisi toteutettava määräajoin. Meidän olisi myös tuettava aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä ydinturvallisuuden parantamiseksi, minkä vuoksi vastaavia stressitestejä olisi tehtävä Ukrainassa, Venäjän alueella ja entisissä neuvostotasavalloissa sijaitsevissa ydinvoimaloissa.
Elmar Brok (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Oettinger, Tšernobyl osoitti Fukushiman tavoin, että kaikista mahdollisesti laatimistamme säännöistä huolimatta inhimillisen erehdyksen jäännösriskiä on arvioitava ja että tässä yhteydessä on määritettävä selvemmin, missä ydinenergian rajat kulkevat, koska on selvää, että edes ankarimmilla säännöksillä ei voida poistaa inhimillisestä erehdyksestä johtuvaa jäännösriskiä.
Toinen kohtani liittyy saatavilla olevan tiedon puutteeseen, mikä johtuu Neuvostoliitossa tuolloin vallinneesta järjestelmästä. Tämän sosialistisen järjestelmän vuoksi tuolloin annettu tieto oli virheellistä ja puutteellista ja meidän saatavillamme tällä hetkellä oleva tieto on varsin vähäistä. Neuvostoliiton keskittävä malli on suurelta osin vastuussa tietojen virheellisyydestä. Kyseinen energialähde ja siihen liittyvä jäännösriski ovat hyväksyttävissä ainoastaan – edes väliaikaisesti – mikäli niihin yhdistetään tarvittava avoimuus.
Kolmanneksi meidän on tunnustettava, että monet ihmiset, kuten myös oman vaalipiirini jäsenet, osallistuvat edelleen katastrofin seurauksien lievittämiseen kutsumalla lapsia koteihinsa samoin kuin toteuttamalla monia muita aloitteita. Katastrofin seuraukset ovat yhä havaittavissa sukupolvessa, joka ei ollut onnettomuuden sattuessa vielä saanut alkuaankaan. Jäännösriski on vastaavasti mahdollista ottaa vain rajallisesti huomioon ja meidän on ymmärrettävä, että ydinenergia voi olla vain väliaikainen ratkaisu.
Arvoisa komission jäsen, haluan lopuksi kannustaa teitä stressitesteihin liittyen. Tarvitsemme eurooppalaisia vaatimuksia ja tarkastusnormeja, joiden noudattaminen ei riipu yksinomaan yksittäisten valtioiden tahdosta. Stressitestien myötä on luotava tilanne, jossa on mahdoton luovuttaa tietoja, joita ei voida jälkeenpäin todentaa. Tästä syystä vaadin, että teidän ei pidä antaa ministerineuvoston jäsenien manipuloida itseänne, vaan että on pikemminkin otettava käyttöön selkeitä, yhteisiä ja todennettavissa olevia normeja, jotta stressitestit täyttävät tarkoituksensa.
Puhetta johti varapuhemies Edward McMILLAN-SCOTT
Krišjānis Kariņš (PPE). - (LV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, jos joku asuu liian meluisan tien varressa, on aina mahdollista muuttaa kauemmaksi, kenties vain parin korttelin päähän. Kuten 25 vuotta sitten tapahtunut Tšernobylin onnettomuus ja muutama viikko sitten tapahtunut Fukushiman onnettomuus muistuttivat, tätä mahdollisuutta muuttaa muutaman korttelin päähän ei valitettavasti ole, kun on kyse ydinvoimalaonnettomuuksista. Ydinturvallisuus ei ole paikallinen asia. Se on itse asiassa maailmanlaajuinen asia.
Euroopan naapurissa sijaitsevat Venäjä ja Valko-Venäjä, joissa ei tällä hetkellä noudateta samoja korkeita turvallisuusnormeja kuin Euroopan unionissa. Me emme Euroopassa voi kuitenkaan siirtyä minnekään naapureidemme luota. Meidän on varmistettava, että turvallisuusnormejamme noudatetaan Euroopassa mutta myös sen naapurivaltioissa ja itse asiassa koko maailmassa. Arvoisa komission jäsen, tästä syystä vetoan teihin stressitestien toteuttamiseksi Euroopassa (niitä on nimittäin toteutettava ja vieläpä tarkasti) mutta myös sen varmistamiseksi, että eurooppalaisia normeja ja eurooppalaisia stressitestejä pannaan täytäntöön myös naapurivaltioissamme ja koko maailmassa. Tältä osin unioni pystyy vaikuttamaan välittömiin naapureihimme ja yhdistämään energiaostot ydinvoimakysymykseen. Kiitän teitä huomiostanne.
Thomas Mann (PPE). - (DE) Arvoisa puhemies,
(Jäsen Mann aloitti puheenvuoronsa ilman mikrofonia.)
.... 1986 ja vanhentuneen ydinvoimalaitoksen reaktorin sulaminen. Koska pelkäsimme säteilyvaaraa, pysyttelimme mahdollisimman tiiviisti sisätiloissa viikkokaupalla ja uskaltauduimme ulos vain silloin, kun se oli ehdottoman tarpeellista.
Fukushiman ydinvoimalaitoksessa ilmoitettiin tapahtuneen ydinvoimalaonnettomuus 11. maaliskuuta tänä vuonna. Luvattuja turvallisuustasoja ei onnistuttu saavuttamaan edes Japanin kaltaisessa huipputeknologian maassa. Vastuullisten poliitikkojen olisi vältettävä hätäisten ratkaisujen tekemistä. Kestävyys edellyttää pakollisia tiukkoja stressitestejä, joissa tarkastellaan ydinvoimalaitoksien vaikutusta luonnonkatastrofeihin sekä onnettomuuksiin, terroristihyökkäyksiin ja inhimillisiin erehdyksiin.
Kotimaatani syytetään "tyypillisestä saksalaisesta ahdistuneisuudesta", mikä on varsin epäoikeudenmukaista tässä tapauksessa. Kansalaisten pelkoihin on suhtauduttava vakavasti. Kaikki on esiteltävä avoimesti, eri aikatauluista ja käytöstä poistamista koskevista suunnitelmista määriteltyihin lykkäyksiin – ilman vääristäviä aikapaineita, kiistoja tai ideologioita. Saksan eettisen toimikunnan toimintaa olisi pidettävä erinomaisena esimerkkinä unionille.
Ydinvoimaloiden työntekijöitä on suojeltava erityisesti. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta haluaa laajentaa direktiivin oikeudellista perustaa kattamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen. Tähän sisältyisivät myös ne työntekijät, jotka käsittelevät työssään radioaktiivista jätettä ja käytettyjä polttoainesauvoja. Tiukkoja kriteerejä on myös noudatettava koulutuksen ja työturvallisuuden aloilla ja on toteutettava perusteellisia tutkimuksia.
Arvoisa puhemies, totean lopuksi, että turvallisuusasioista ei pidä koskaan tinkiä. Tämä pätee niin EU:hun kuin naapureihimmekin, jotka on saatava vakuuttuneiksi yhteisen päätöksenteon tärkeydestä.
Lena Kolarska-Bobińska (PPE). - (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, muistaessamme tänään Tšernobylin katastrofin uhreja ajatuksemme ovat myös Fukushiman uhrien luona ja tarkastelemme samanaikaisesti Euroopan kansalaisten turvallisuutta. Tämä on keskustelumme aiheena. Ydinenergiaan liittyvät julkiset pelot ovat viime aikoina lisääntyneet huomattavasti Euroopassa, mikä käy ilmi kaikista kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, kuten kotimaassani Puolassa, toteutetuista mielipidekyselyistä. Ydinvoimalaitoksien rakentamisen kannatus on Puolassa romahtanut 10–15 prosenttia. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että Budapestissa julkaistut kuusikohtaisia testejä koskevat kriteerit täytetään, koska siten varmistetaan, että ihmiset tuntevat olonsa turvallisemmaksi. Arvoisa komission jäsen, teidän ei pidä antaa periksi niille jäsenvaltioille, jotka vaativat kriteerien höllentämistä. Asiasta vallitsee tällä hetkellä erimielisyys ja painotamme voimakkaasti sitä, että puolittaisia toimia ja höllennettyjä kriteerejä ei pitäisi hyväksyä kriisit ja tavanomaiset inhimilliset erehdykset huomioon ottaen. Tämä on erityisen tärkeää, koska testituloksien olisi muodostettava perusta suuntaviivojen laatimiseksi sellaisia jäsenvaltioita varten, jotka ovat vasta aloittaneet kehittämään ydinohjelmaansa.
Olemme keskustelleet unionin naapurivaltioista, joissa on otettu käyttöön ydinohjelmia. Nämä asiat olisi mielestäni sisällytettävä komission tiedonantoon EU:n energiapolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta. Keskustelemme energiasta, jota tuodaan unioniin ja jonka olisi kuuluttava EU:n politiikan soveltamisalaan samoin kuin kaasun tai muiden energialähteiden. Samalla meidän on myös tarkasteltava energiapolitiikan eurooppalaistamista.
Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, muistamme kaikki yhä selvästi Tšernobylin ydinvoimalaitoksessa 25 vuotta sitten tapahtuneen hirvittävän onnettomuuden.
Sadat tuhannet ihmiset menettivät henkensä ja monet kärsivät edelleen säteilyn aiheuttamista seurauksista syöpäsairauksien ja -kuolemien muodossa. Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentissa tarkastellaan tänään ydinturvallisuutta koskevaa kysymystä, mikä on keskeinen seikka, mutta toinen keskeinen seikka on, että emme valitettavasti tule toimeen ilman ydinenergiaa. Tämä pätee niin Eurooppaan, Yhdysvaltoihin kuin Kiinaankin, mutta Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Intiassa suunnitellaan uusien ydinvoimaloiden rakentamista, kuten varmaan tiedättekin, ja ydinvoiman käytöstä luopuminen tulevaisuudessa Euroopassa olisi mielestäni ylireagoimista. Toinen keskeinen seikka on tietysti kansanterveys ja turvallisuus. Pidän myönteisenä, että niin EU:ssa kuin, kuten täällä on todettu, Valko-Venäjällä ja tulevaisuudessa Ukrainassa ja Venäjällä suunnitelmien mukaisesti toteutettavien stressitestien olisi oltava luonteeltaan sellaisia, että niillä lisätään EU:n kansalaisten turvallisuutta.
Edit Herczog (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan puhua vain yhdestä asiasta. Kaksikymmentäviisi vuotta Tšernobylin onnettomuuden jälkeen on tarpeen rakentaa uusi reaktorisuoja, mutta taloudellisten varojen keräämiseen liittyy ongelmia. On vaikea saada taloudellisia varoja juuri niiltä unionin jäsenvaltioilta, jotka ovat samaan aikaan hyvin huolestuneita ydinturvallisuudesta.
Meidän on varmistettava, että pitkän aikavälin sitoumus on olemassa yhtä kauan kuin Tšernobylin ydinvoimalaitoksen pitkän aikavälin riskikin. Julkisen sitoumuksen on oltava sanallinen mutta myös taloudellinen; samalla tarvitaan myös inhimillisiä varoja, jotta taataan pitkällä aikavälillä tarvittavat taidot, niin kauan kuin Tšernobylin ongelma on ratkaisematta. Emme tässä vaiheessa välttämättä tiedosta, missä määrin jäsenvaltioiden taloudellisia varoja tarvitaan, mutta ennen ongelman ymmärtämistä jatkamme enimmäkseen sen ratkaisemista koskevien tyhjien lupauksien antamista.
Michael Theurer (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Oettinger, hyvät parlamentin jäsenet, Tšernobyl herättää huolta vielä 25 vuodenkin jälkeen. Myös Fukushima herättää huolta tulevina vuosina. Näiden suuronnettomuuksien tiimoilta käytävä keskustelu osoittaa, että ydinvoimatekniikkaan liittyy riskejä, joita ei välttämättä pystytä hallitsemaan. Tämän vuoksi energiapolitiikkaa on tarkasteltava uudelleen. On kuitenkin myös selvää, että yksittäisten valtioiden toteuttamat yksipuoliset toimet eivät ole tarkoituksenmukaisia. Tarvitsemme kansainvälisiä tai ainakin EU:n laajuisia turvallisuusstrategioita. Tästä syystä tuen täysin energia-asioista vastaavaa komission jäsentä, joka on esittänyt lukuisia merkittäviä tämänsuuntaisia ehdotuksia. Kehotan kaikkia läsnäolijoita tekemään yhteistyötä yhteisten periaatteiden laatimiseksi, jotta olemassa olevien ydinreaktoreiden turvallisuus taataan, virtakatkoksia ei sallita ja maanjäristyksiin liittyviä turvallisuusriskejä ja muita riskejä voidaan arvioida paremmin. Tämän jälkeen olisi otettava käyttöön ennakoiva lähestymistapa näiden periaatteiden tuomiseksi kansainvälisten elimien tietoisuuteen.
Satu Hassi (Verts/ALE). - (FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, on kulunut 25 vuotta Tšernobylin katastrofista, mutta kuitenkaan meillä ei ole kattavaa systemaattista tutkimusta katastrofin terveysvaikutuksista. On vain erillisiä koordinoimattomia tutkimuksia esimerkiksi kilpirauhassyövän lisääntymisestä Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Tämä kattavan seurantatutkimuksen puute on häpeä, ja pyydänkin komissiolta selkeää sitoumusta siihen, että komissio toimii tällaisen kattavan kansainvälisen tutkimuksen aikaansaamiseksi.
Tässäkin keskustelussa on kuultu väite, että Tšernobyl olisi aiheuttanut vain muutamia kymmeniä kuolemantapauksia. Arvioiden yläpää liikkuu miljoonissa kuolleissa. Tällainen sekaannus on mahdollista juuri siksi, että kattavaa tutkimusta ei ole. Tällainen tutkimus parantaisi myös koko ihmiskunnan tietoa säteilyn terveysvaikutuksista.
Miloslav Ransdorf (GUE/NGL). – (CS) Arvoisa puhemies, Tšernobylin katastrofin 25. vuosipäivän yhteydessä totean, että olisi syytä osoittaa kiitollisuutta kahta valtiota kohtaan, joihin Euroopan parlamentti ei ole järin kiintynyt. Ensimmäinen on Valko-Venäjä, joka kärsi samoista tuhoisista seurauksista kuin Ukraina ja joka on kärsivällisesti ja eleettömästi rahoittanut elpymistä katastrofin jälkimainingeista. Paljon on tehty ilman, että EU:n viranomaiset olisivat kiinnittäneet siihen juurikaan huomiota. Toiseksi kiitokset kuuluvat Kuuban tasavallan hallitukselle ja kansalaisille, jotka ovat ottaneet lukuisia Tšernobylin katastrofin vuoksi orvoiksi jääneitä lapsia hoidettaviksi Kuubaan. Heille annettiin parasta mahdollista hoitoa ja parasta mahdollista huolenpitoa aikana, jolloin Kuuban tasavalta oli hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.
Angelika Werthmann (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, olemme kaikki tietoisia Tšernobylin katastrofin välittömästä vaikutuksesta. Haluan esittää kysymyksen, koska kansalaiset odottavat loppujen lopuksi meidän ottavan opiksemme tällaisista tapahtumista. On selvää, että komissio on tietoinen seurauksista, joita Tšernobyl ja nyt Fukushima ovat aiheuttaneet unionin kansalaisille niin terveysriskien kuin taloudellisten seurauksien kannalta. Mitä toimia on toteutettu unionin kansalaisten suojelemiseksi uuden onnettomuuden sattuessa? Riskialttiita voimalaitoksiahan on eittämättä olemassa myös täällä Euroopassa, kuten esimerkiksi Isar I -ydinvoimala, joka on samantyyppinen voimalaitos kuin Fukushima ja joka sijaitsee Münchenin lentokentälle vievällä lentoreitillä, tai maanjäristysherkällä alueella sijaitseva Krško.
Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, mainitsen pari, kolme asiaa minulle myönnetyn puoliminuuttisen aikana. Ensinnäkään Tšernobylin uhreja ei onneksi ole unohdettu. Kotimaassani Adi Roche -niminen merkittävä henkilö ja hänen organisaationsa ovat antaneet suurta tukea ja jatkavat toimintaansa kauas tulevaisuuteen, koska Tšernobylin seuraukset tuntuvat edelleen. Mainitsen toiseksi komission roolin, jota komission jäsen korosti ja joka ansaitsee kiitoksen, ja kolmanneksi Paul Rübigin esille ottaman seikan, jonka mukaan olisi hyvin järkevää, että uusi sääntelyelin valvoisi stressitestejä ja tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavia voimalaitoksia.
Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, Tšernobylin onnettomuus osoitti meille pitkälle kehitetyn tietojärjestelmän merkityksen. Tiedämme, että neuvostojohto salasi ydinreaktorille aiheutuneen tuhon seuraukset hyvin pitkään, mikä johti vakaviin seurauksiin naapurivaltioiden asukkaiden kannalta. Meidän olisi myös varauduttava siihen mahdollisuuteen, että kuten Tšernobylissäkin, Fukushiman voimalaitoksen toiminnanharjoittaja on yrittänyt peitellä vahinkoja ja vähätellä näihin kysymyksiin liittyviä tietoja. Kansalaisten suojelemiseksi ydinvoimaonnettomuuden sattuessa on näin ollen hyvin tärkeää varmistaa, että tietoa annetaan nopeasti ja tehokkaasti niin yleisölle kuin asiantuntijoille ja että tieto on paikkansa pitävää. Tšernobylin onnettomuuden syynä oli inhimillinen erehdys, kun taas Fukushimassa syynä olivat luonnonvoimat. Tiedämme, miten estää inhimilliset erehdykset, tiedämme, miten kouluttaa työntekijöitä ja tiedämme, miten taata asianmukainen automaattinen suojelu. Tällaiset järjestelyt on jatkossa pyrittävä varmistamaan.
Günther Oettinger, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Tšernobyliin liittyen olen iloinen voidessani luvata, että aiomme tarkastella tutkimusalaa ja muita aloja koskevia ehdotuksianne ja pyyntöjänne sekä sisällyttää ne seuraaviin toimiin. Teemme vastaavasti kaiken voitavamme rahoittaaksemme täysimääräisesti kansainvälisessä yhteisössä ja Euroopan unionin osallisuudella toteutettavia tarvittavia teknisiä toimia.
Haluan esittää yleisesti kiitokseni hyvin rakentavasta keskustelusta, jossa tarkasteltiin myös sitä, mitä toimia on tarkoitus toteuttaa Fukushiman jälkimainingeissa. Tämän istunnon jälkeen tapaamme asiasta vastaavien parlamentin valiokuntien koordinaattoreiden kanssa ja aion tuolloin selvittää, millainen tilanne on nyt.
Totean aluksi, että stressitestien yhteydessä liikutaan meidän kannaltamme kartoittamattomalla maaperällä. Tästä olette hyvin tietoisia. Ydinvoimalaitoksia varten ei ole koskaan laadittu tarkastusprosessia unionissa. Katson, että jo tämä on merkittävä tekijä, joka viitoittaa tietä eteenpäin.
Totean toiseksi, että lukiessa Lissabonin sopimusta – asiakirjaa, jonka parissa olette kaikki työskennelleet – käy ilmi, että energialähteiden yhdistelmää koskeva päätös kuului ja kuuluu edelleen jäsenvaltioiden eli toisin sanoen omien kotivaltioidenne toimivaltaan. Tästä syystä jäsenvaltioiden on itsensä päätettävä, käyttävätkö ne hiiltä, ydinvoimaa, kaasua tai uusiutuvaa energiaa. Tarkastellessamme tavoitetta uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi 20 prosenttiin noudatimme ensimmäistä kertaa unionin prosessia, joka vaikuttaa energialähteiden yhdistelmää koskevaan prosessiin, mistä jäsenvaltiot päättävät muutoin aivan itse. Ydinvoimalaitoksia on toiminnassa 14 jäsenvaltiossa, kun taas 13 jäsenvaltiossa niitä ei ole. Puolassa, joka on tyypillinen eurooppalainen valtio, tehdään parhaillaan päätöstä kahdesta ydinvoimalasta. Italiassa sopivien paikkojen määrittäminen on keskeytetty.
Olette ehdottaneet Euroopan sääntelyviranomaisen perustamista. Jos se on, mitä haluatte, antakaa minulle oikeudelliset toimivaltuudet viranomaisen perustamiseksi ja asianomaisten työpaikkojen hyväksymiseksi. Hyväksyn kaiken, mitä tarjoatte. Laki ja säännökset rajoittavat kuitenkin toimintaani. Meillä ei toistaiseksi ole unionin ydinvoima-alan valvontaelintä. Tällaisesta elimestä ei myöskään määrätä sen enempää Lissabonin sopimuksessa, Euratom-sopimuksessa kuin komission henkilöstötaulukossa. Tiedätte tämän yhtä hyvin kuin minäkin.
Olen sitä mieltä, että stressitesti on tärkeä. Se on Eurooppa-neuvoston teettämä ja sen tarkoituksena on viitearvona vahvistaa korkeimmat turvallisuusnormit. Torstaina järjestetään keskeisen tärkeä kokous unionin lainsäätäjien, ydinturvallisuutta ja ydinjätehuoltoa käsittelevän eurooppalaisen korkean tason asiantuntijaryhmän ENSREGin ja komission välillä. Testejä varten ei vielä ole vahvistettu kriteerejä, joskin ne on jo ehditty tuomita toteamalla, että stressitestit ovat liian hölliä, pettymyksen tuottavia tai epätarkoituksenmukaisia. Stressitestejä ei vielä ole toteutettu. Testien kriteerit laaditaan torstaina.
Olemme sen sijaan saaneet ehdotuksen elimeltä, jonka jäsen komissio ei ole. Länsi-Euroopan ydinalan sääntelyviranomaisten järjestö WENRA julkaisi huhtikuussa laatimansa valmisteluasiakirjan, mihin sillä oli täysin oikeus. Meidän tehtävänämme on päättää, mitä tehdä sillä. WENRA hyödynsi asiantuntemustaan ilman komission minkäänlaista osallisuutta ja laati kiertomenettelyn päätteeksi päätöslauselman, jonka mukaan inhimillistä erehdystä ja inhimillisiä syitä ei pitäisi ottaa huomioon. Tämä ei mielestäni ole asianmukaista.
Tästä syystä esittelen kantani komission nimissä huomisiltana kaikille 27:lle ydinvoima-alan valvontaelimelle, kantani, joka perustuu perinpohjaiseen pohjatyöhön ja jonka mukaan kaikki riskit on otettava huomioon niiden alkuperästä riippumatta. Tämä pätee niin luonnollisiin syihin, kuten maanjäristyksiin, tulviin tai äärimmäisiin lämpötiloihin, kuin inhimillisiin syihin, kuten virheisiin, onnettomuuksiin, tahallisiin tekoihin tai rikollisuuteen. Tähän pitäisi mielestäni sisällyttää myös terroristi-iskut, tietoverkkohyökkäykset ja lentokoneiden maahansyöksyt.
Pidän tätä Euroopan kansojen etujen mukaisena. Tänään käyty keskustelu osoitti, että kaikki Euroopan parlamentin osapuolet ovat hyvin kiinnostuneita testeistä ja testikriteereistä, joihin on sisällytettävä myös inhimillinen tekijä. Olen kiitollinen tästä tuesta. Aina ei sivumennen sanottuna ole helppo tehdä selvää eroa: johtuiko Fukushiman onnettomuus luonnosta vai ihmisten toiminnasta? Väitän, että alkuaan kyse oli luonnonkatastrofista – maanjäristyksestä ja tulvasta – mutta inhimillinen voima ja heikkous astuivat kuvaan, kun oli aika ottaa riski hallintaan ja vähentää ja välttää tuhoja. Inhimillinen heikkous on ollut tärkeässä roolissa Japanissa aivan näihin päiviin asti.
Kerron teille torstain jälkeen enemmän kuin mielelläni jatkosuunnitelmistamme. Teidän on kuitenkin hyvä tietää, että tarvitsen Euroopan komission hyväksynnän, joka minulla jo on, ja kansallisten lainsäätäjien hyväksynnän, jonka aion hankkia. Tarvitsen stressitestien kriteerejä koskevan hyväksynnän jokaiselta kansalliselta sääntelyelimeltä, kuten hyvin päteviltä ja arvostetuilta kollegoiltamme Pariisissa, Lontoossa, Madridissa ja Brysselissä; siellä vallitseva mielipide on edelleen epävarma, joskin käsitys tuntuu olevan, että asioiden tarkastelemisesta unionissa aiheutuu vain vähäistä hyötyä.
Lupaan teille avoimuutta tässä asiassa. Tšernobylin onnettomuudesta on opittava täydellisen avoimuuden merkitys. Lupaan teille avoimuutta siihen nähden, miten neuvottelut etenevät Brysselissä keskiviikkoiltana ja torstaina, sekä saavutettuun tulokseen nähden. Kerron teille myös, mikäli komission ja ENSREGin välillä ei saavuteta sopimusta, jolloin palautamme valtuudet Eurooppa-neuvostolle. En aio allekirjoittaa lyhennettyä versiota stressitestistä.
Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Arvoisa puhemies, Tšernobylin onnettomuuden maailmanlaajuiset seuraukset ja Fukushiman tämänhetkiset tapahtumat osoittavat selvästi, millaista tuhoa ydinvoimalaonnettomuudet aiheuttavat paikallisissa yhteisöissä.
Koska Euroopassa on lukuisia ydinvoimaloita ja koska ne sijaitsevat usein rajojen lähellä, ydinturvallisuuteen nähden on otettava käyttöön rajatylittävä lähestymistapa, jota koordinoidaan EU:ssa. Jäsenvaltioiden on jaettava nopeasti ja jatkuvasti tietoa turvallisuuskysymyksistä, mahdollisista uhista ja väestönsuojelun koordinoimisesta naapureidensa ja ydinvoimalaitoksien kanssa.
Irlantiin kohdistuu merkittävä ydinvoimaan liittyvä riski Yhdistyneen kuningaskunnan länsirannikolla sijaitsevien ydinvoimalaitoksien vuoksi; Sellafield on niistä tunnetuin. Viisi miestä pidätettiin terrorismilain nojalla Sellafieldin ydinvoimalan ulkopuolella 2. toukokuuta 2011 eikä Irlannin hallitus ole vielä ottanut kantaa siihen, jakoiko Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus kaikki tapahtumaan liittyvät turvallisuustiedot.
Irlantilaisten on voitava olla vakuuttuneita siitä, että heidän hallituksensa on täysin tietoinen kaikista naapurialueisiin liittyvistä uhista ja siitä, mitä toimia toteutetaan näiden turvallisuusuhkien torjumiseksi.
Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, tilanne, joka vallitsee Japanissa ja Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksessa 11. maaliskuuta 2011 tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen, on edelleen huolestuttava. Tämä yhdessä Ukrainassa 26. huhtikuuta 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden 25. vuosipäivän kanssa muistuttaa unionin johtajia siitä, että he ovat vastuussa ydinturvallisuudesta Euroopassa. Tästä syystä jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimet maksimaalisen turvallisuustason varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi eurooppalaisissa ydinvoimaloissa ja kansalaisten maksimaaliseksi suojelemiseksi. On kuitenkin tärkeää pitää pää kylmänä, kun tarkastellaan nykyisiä ja tulevia energia-alan haasteita. Niinpä ydinenergiaan samoin kuin vähäisiin hiilidioksidipäästöihin perustuvaan tekniikkaan ei pidä suhtautua ylenkatsoen. Haasteena on saavuttaa tasapaino ydinenergian kehittämisen ja sellaisten välineiden kehittämisen välillä, joilla ehkäistään ydinenergian tuotantoon liittyviä riskejä ja torjutaan ydinvoimaonnettomuuksien vaikutuksia.
Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, tänä vuonna on kulunut 25 vuotta Ukrainassa sijaitsevassa Tšernobylin kaupungissa sattuneesta ydinvoimaonnettomuudesta. Reaktorissa järjestelmätestin aikana syntynyt äkillinen virtapiikki vahingoitti reaktoriastiaa, mikä aiheutti räjähdyksien sarjan 26. huhtikuuta 1986. YK:n tietojen mukaan laskeumalle altistuivat voimalaitoksesta 500 kilometrin säteellä sijaitsevat alueet. Reaktorin lähialueilta evakuoitiin noin 115 000 ihmistä ja vuoden 1986 jälkeen noin 220 000 ihmistä Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta on siirretty muualle.
Ydinvoimaonnettomuudet tapahtuvat ennalta arvaamatta ja odottamatta. Tšernobylin onnettomuus tapahtui 25 vuotta sitten, mutta niinkin äskettäin kuin tämän vuoden maaliskuussa tapahtui onnettomuus Fukushimassa. On syytä panna merkille, että katastrofin syynä oli jäähdytysjärjestelmän romahtaminen, mikä johtui virtakatkoksesta, ja virtakatkokset ovat yleinen ilmiö jäsenvaltioissa. On selvää, että meidän on tehtävä johtopäätöksiä historian perusteella, mutta meidän ei pidä suhtautua hysteerisesti Japanin katastrofiin. Onnettomuus on herättänyt vakavia huolenaiheita, jotka koskevat ydinenergian turvallisuutta kaikkialla maailmassa. Kaikki viittaa siihen, että ydinenergiasta tulee lähitulevaisuudessa merkittävä energialähde, minkä vuoksi on ehdottoman tärkeää varmistaa, että energia-alalla saavutetaan korkein saavutettavissa oleva turvallisuustaso.