Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Tiistai 10. toukokuuta 2011 - Strasbourg EUVL-painos

18. Kyselytunti (kysymykset komissiolle)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B7-0303/2011). Hyvät kollegat, pyydän ottamaan huomioon, että aloitamme 40 minuuttia myöhässä.

Käsittelemme komissiolle osoitettuja kysymyksiä.

 
  
MPphoto
 

  Gay Mitchell (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, tiedän työntäväni avointa ovea ottaessani esiin tämän asian, mutta haluan jälleen todeta, ettei tällainen kyselytunnin järjestämistapa ole todellakaan hyväksyttävä.

Maailmassa ei ole yhtään parlamenttia, jossa kyselytunti ei olisi pyhä asia. Pyydän jälleen teitä ottamaan tämän asian esiin puhemiehistössä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Hyvä jäsen Mitchell, tämä asia ei kuulu puhemiehistölle vaan puheenjohtajakokoukselle, mutta Swobodan uudistuksiin sisältyy varmasti ehdotuksia siitä, miten tämän asian kanssa menetellään. Olen samaa mieltä kanssanne. Tilanne ei ole todellakaan hyväksyttävä, mutta ryhdyin johtamaan puhetta vasta klo 19.40, joten en ole todellakaan syyllinen viivästykseen.

 
  
  

Georgios Papanikolaoun laatima kysymys numero 16 (H-000154/11)

Aihe: Varautuminen nuorten työttömyyden torjuntaan uudessa talousarvioesityksessä

"Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmaa" koskevassa lippulaivahankkeessa korostetaan, että kriisin vuoksi työllisyysaste on pudonnut alle 69 prosentin ja työttömyysaste noussut 10 prosenttiin. Jos oletetaan, että työmarkkinat vakaantuvat vuosina 2010–2011, 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä edellyttää, että työllisyyden täytyy kasvaa vuosittain hieman yli 1 prosenttia. Samanaikaisesti alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys hipoo 20 prosenttia ja talouskriisin jatkuminen johtaa työllisyysasteen alenemiseen sen sijaan, että se kasvaisi vuositavoitteen mukaisella 1 prosentilla.

Kysyn komissiolta seuraavaa:

Millä tavoin ja millaisten ennakkoarvioiden perusteella komissio aikoo talousarviota laadittaessa tukea sen tavoitteen saavuttamista, että työllisyys EU:ssa kasvaisi jo ensi vuodesta alkaen keskimäärin 1 prosentilla?

Katsooko komissio, että ehdotetut ensi vuoden budjettimäärärahojen leikkaukset vaikuttavat kielteisesti siihen, minkä verran EU:ssa yleisesti on käytettävissä varoja yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä työllisyyden tukemiseen?

 
  
MPphoto
 

  László Andor, komission jäsen. (EN) Kuten kaikki tiedätte, Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyviä EU:n päätavoitteita ovat työllisyysasteen korottaminen 75 prosenttiin, vähintään 20 miljoonan ihmisen nostaminen pois köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä, koulun keskeyttäneiden osuuden vähentäminen alle 10 prosenttiin sekä sen varmistaminen, että vähintään 40 prosenttia nuoremman sukupolven edustajista on suorittanut korkeakoulututkinnon vuoteen 2020 mennessä.

Komissio auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan nämä tavoitteet myöntämällä rahoitustukea erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta, koordinoimalla toimia ja antamalla toimintaohjeita EU:n tasolla EU-ohjausjakson aikana. Vuoden 2011 yhteisessä työllisyysraportissa, joka perustuu komission tekemään jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmaehdotusten arviointiin, jäsenvaltioita kehotetaan parantamaan työmarkkinoidensa toimintaa ottamalla käyttöön työllisyyttä paremmin tukevia verotusjärjestelmiä ja tekemällä työstä kannattavaa, varmistamalla, että palkoissa otetaan huomioon tuottavuuden kehitys, ottamalla käyttöön joustavia työjärjestelyjä, jotta naiset pääsevät helpommin työmarkkinoille, varmistamalla, että eläkeuudistuksiin sisältyy aiempaa suorempi yhteys myöhäisemmän eläkkeelle jäännin ja suuremman eläkkeen välillä, poistamalla kannustimet jäädä varhain eläkkeelle sekä liittämällä työttömyysetuudet liiketoimintasykliin.

Tämä tarkoittaa, että turvaverkkoja on vahvistettava aikoina, joina niitä eniten tarvitaan, kuten olemme nähneet parin viime vuoden aikana, vaikka rahaa jäisikin säästöön hyvinä aikoina. Sitä, milloin hyvät ajat tarkalleen ottaen alkavat, on arvioitava maakohtaisesti. Toivottavasti ne koittavat meille kaikille parin vuoden kuluessa. Nykyisissä erittäin vaikeissa oloissa on kuitenkin myös tärkeää, että julkiset työvoimapalvelut avustavat aiempaa enemmän työnhaussa. Meidän on myös vähennettävä työmarkkinoiden segmentoitumista. Meillähän on näyttöä siitä, että kriisi on vaikuttanut huomattavasti vakavammin tiettyihin ryhmiin, erityisesti määräaikaisessa tai epävarmassa työsuhteessa oleviin. Komissio on siksi kehottanut jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia ja lisäämään vähitellen suojaa koskevia oikeuksia.

Vaikka Euroopan sosiaalirahasto on pieni kansallisiin julkisiin talousarvioihin verrattuna, se on auttanut jäsenvaltioita selviytymään taannoisesta talouskriisistä. Talousarvion kokonaistarkastelua koskevan komission tiedonannon ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevää viidettä kertomusta koskevien päätelmien mukaisesti Eurooppa 2020 -strategia tarjoaa vuoden 2013 jälkeiseksi kaudeksi selkeät yhteiset painopisteet sekä perustan ensisijaisten rahoituskohteiden valinnalle noudattaen älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua sekä myös inhimillisen pääoman kehittämistä koskevia tavoitteita. Komissio esittää seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevat ehdotuksensa kesäkuun lopussa.

Vuoden 2012 talousarviosta haluan todeta, että komission 20. huhtikuuta hyväksymässä talousarvioesityksessä noudatetaan 24. ja 25. maaliskuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä, joiden mukaan julkisen talouden vakauttamistoimia on täydennettävä kasvua edistävillä rakenneuudistuksilla. Jäsenvaltiot toteuttavat tämän vuoksi toimia, joissa investoidaan koulutukseen. Komissio on pyrkinyt rajoittamaan hallintomenoja ja jäädyttänyt nimellisesti komission hallintomenot. Komissio on kuitenkin ehdottanut, että se lisää maksusitoumusmäärärahojaan 3,7 prosenttia ja maksumäärärahojaan 4,9 prosenttia sekä keskittyy menoihin, jotka liittyvät Eurooppa 2020 -strategiaan, myös Euroopan sosiaalirahastoon, elinikäistä oppimista koskevaan ohjelmaan, Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmaan, seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan sekä kilpailukyky- ja innovointiohjelmiin.

 
  
MPphoto
 

  Georgios Papanikolaou (PPE).(EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos vastauksestanne. Haluan tietenkin muistuttaa, että etenkin nuorten työttömyys on Euroopassa lähes 20,5 prosenttia, eikä tilanne ole enää kaikkialla hallinnassa. Saatavillani olevien tietojen mukaan osuus on 43,5 prosenttia Espanjassa, ja Kreikassa se on nimenomaan nuorten keskuudessa suurin piirtein 36 prosenttia. Kun otetaan huomioon, että tämä kriittinen tilanne on yksittäistapaus, jota emme olisi voineet ennustaa pari kolme vuotta sitten, voimmeko odottaa tässä tilanteessa komissiolta uusia toimia sen lisäksi, mitä kerroitte meille?

 
  
MPphoto
 

  Gay Mitchell (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aiotteko harkita aluekohtaisia toimia nuorisotyöttömyyttä koskevien ongelmien yhteydessä? Huomaatte, että työttömyyttä esiintyy eniten huonoimmin koulutetuilla, jotka asuvat mahdollisesti paikallisviranomaisen ylläpitämissä asunnoissa ja joilla ei ole mahdollisuutta koulutukseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Joissakin paikallisissa kehitysmalleissa on alettu käsitellä tätä asiaa aluekohtaisesti. Voisiko komissio harkita tekevänsä jäsenvaltioiden kanssa jonkinlaista yhteistyötä, jotta voitaisiin puuttua kaikkein suurimmasta työttömyydestä kärsivien alueiden ongelmiin?

 
  
MPphoto
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL).(EL) Arvoisa puhemies, kuten olemme jo kuulleet, nuorisotyöttömyyttä esiintyy valtavasti Kreikassa ja koko Euroopassa. Samalla nuoret, naiset ja maahanmuuttajat ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat yhteiskuntaryhmät, kun ajatellaan työnantajien mielivaltaista toimintaa, jolla tarkoitan työntekijöiden oikeuksien vastaisia toimia ja työehtosopimusneuvotteluista piittaamattomuutta. Arvoisa komission jäsen, haluan siksi kysyä teiltä, mitä toimia aiotte toteuttaa suojellaksenne nuoria työntekijöitä epävarmoilta työpaikoilta ja työnantajien mielivaltaiselta toiminnalta.

 
  
MPphoto
 

  László Andor, komission jäsen. − (EN) Euroopan unionissa on varsin epätasainen tilanne. Yleiset tilastot – keskiarvot – ovat erittäin huonoja, todella hälyttäviä. Jotkin valtiot ovat kuitenkin saavuttaneet melko hyviä tuloksia ja torjuneet nuorisotyöttömyyttä menestyksekkäästi myös taantuman aikana. Tällainen tilanne on etenkin Alankomaissa ja Itävallassa sekä jossain määrin myös Saksassa. Huonommin menestyneet valtiot voivat ottaa opikseen näistä kokemuksista.

Menestyksekäs malli koostuu useista osatekijöistä, ja on myös useita syitä niiden valtioiden epäonnistumiseen, joissa jo joka kolmas nuori on nykyään työtön. Toisessa ryhmässä on tällä hetkellä koko joukko valtioita – yli puoli tusinaa. Koulutuksen ja työmarkkinoiden välinen yhteys on ehdoton edellytys koulutusjärjestelmän parantumiselle. Ammattikoulutus ja jatkokoulutusmahdollisuudet ovat erityisen tärkeitä, joten kannatamme tämän suuntaisia uudistuksia.

Työsopimusten parantamisella on selvästikin merkitystä. Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmaa koskevassa lippulaivahankkeessa ja sen jälkeisissä asiakirjoissa korostimme siksi segmentoitumisen ongelmaa ja kannatimme toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten käyttöä, jolla voi olla laajempi merkitys mutta joka auttaa erityisesti nuorta sukupolvea.

Olemme kannattaneet myös nuorisotakuita, joita on sovellettu menestyksekkäästi joissakin jäsenvaltioissa. Niiden laajempi käyttö on erittäin lupaavaa. Haluan korostaa myös nuoria koskevia ESR:n ohjelmia. Olen nähnyt jo useita tällaisia ohjelmia. Ne ovat mielestäni erittäin tärkeitä etenkin silloin, kun syrjäytymisen ja työllistymismahdollisuuksien ulkopuolelle jäämisen vaara on suuri sosiaalinen riski. Euroopan sosiaalirahastoa voidaan mielestäni käyttää innovatiivisesti, mistä on paljon erinomaisia esimerkkejä.

Olemme valmiita levittämään hyviä hankkeita, jotka voivat tarjota työllistymis- ja oppimismahdollisuuksia nuorten asuinalueilla. On kuitenkin myös paljon esimerkkejä hankkeista, jotka tarjoavat mahdollisuuksia lähteä töihin toisiin valtioihin. Etenkin nykytilanteessa nuorten huomio on nähdäkseni kiinnitettävä myös liikkuvuuden tarpeeseen ja ulkomailla tarjoutuviin mahdollisuuksiin. Meidän on autettava lisäämään taitoja ja levittämään tietoa – missä komission suoraan tukema EURES-verkosto on erittäin hyödyllinen – sekä edistettävä liikkuvuutta, koska työmahdollisuuksia ja -paikkoja on hyvin usein tarjolla eri alueilla tai valtioissa. Nuorena sitä ei saisi pitää esteenä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Seán Kellyn laatima kysymys numero 17 (H-000158/11)

Aihe: Yhteinen maatalouspolitiikka ja monivuotinen rahoituskehys vuoden 2013 jälkeen

Riittävästi rahoitettua yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka tarjoaa julkisia hyödykkeitä, kuten elintarvikkeiden varmat ja kestävät toimitukset EU:ssa, joka varmistaa vakaan elintarvikkeiden hintajärjestelmän sekä viljelijälle että kuluttajalle ja joka vahvistaa maaseudun talouden elinvoimaa, tarvitaan yhtä paljon kuin ennenkin, erityisesti kun otetaan huomioon energian hintojen äskettäinen nousu ja epävakaus tietyillä alueilla maailmassa.

Voiko komissio vahvistaa, että riittävästi rahoitettu yhteinen maatalouspolitiikka, jonka nykyinen osuus EU:n talousarviosta säilyy, on keskeistä monivuotisen rahoituskehyksen uudistuksessa, kun muistetaan, että yhteinen maatalouspolitiikka on erittäin tärkeässä asemassa mainittujen julkisten hyödykkeiden toimittamisen jatkumiselle?

Brian Crowleyn laatima kysymys numero 18 (H-000192/11)

Aihe: Yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus vuoden 2013 jälkeen

Voiko komissio vahvistaa tukevansa vahvaa ja riittävästi rahoitettua yhteistä maatalouspolitiikkaa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä?

 
  
MPphoto
 

  Dacian Cioloş, komission jäsen.(FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tulevan yhteisen maatalouspolitiikan on pystyttävä vastaamaan maatalousalan haasteisiin, joilla tarkoitan elintarviketurvaa, maataloustulojen vakauttamista sekä laadukkaiden ja erittäin turvallisten elintarvikkeiden tuotantoa. Yhteisen maatalouspolitiikan on kuitenkin pystyttävä vastaamaan myös Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyviin ympäristöä ja alueita koskeviin haasteisiin ja tavoitteisiin sekä edistettävä maatalousalan ja maaseutualueiden kilpailukykyä ja kestävyyttä.

Komissio aikoo ehdottaa kunnianhimoista ja kattavaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta, jossa viljelijät velvoitetaan edistämään merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Suorien tukien "viherryttämisellä" ja maaseudun kehittämistoimien aiempaa paremmalla kohdentamisella saatavan yhteisvaikutuksen ansiosta YMP tarjoaa vankan ja kattavan vastauksen julkisten ympäristöhyödykkeiden tarjoamiseen.

Vahva ja kunnianhimoinen yhteinen maatalouspolitiikka edellyttää myös riittävää Euroopan unionin talousarviota. Komission on tarkoitus esittää seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevat lainsäädäntöehdotuksensa kesäkuun 2011 lopussa. Tämän jälkeen komissio esittää yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta koskevat ehdotuksensa vuoden 2011 jälkimmäisellä puoliskolla, jotta voimme varmasti koordinoida talousarviota koskevien lainsäädäntöehdotusten tekemistä ja ottaa huomioon tulevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat tavoitteemme.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, esitän vain lyhyen täydentävän kysymyksen. Yhteistä maatalouspolitiikkaa vuoteen 2020 koskevassa tiedonannossa todetaan, että kaikkien tulevan YMP:n tavoitteiden saavuttaminen "edellyttää, että maatalousala ja maaseutu saavat edelleen julkista tukea". Arvoisa komission jäsen, mainitsitte tämän itsekin. Miten aiotte varmistaa, että tämä YMP:n tuki säilyy EU:n uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä?

 
  
MPphoto
 

  Liam Aylward (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kuten tiedätte, julkishyödykkeiden tarjoamisesta ja elintarvikkeiden saatavuuden takaamisesta aiheutuu hyvin merkittävät kustannukset. Viljelijöiden on tiedettävä, että he saavat kohtuulliset tulot toimistaan. Heidän on myös voitava suunnitella etukäteen.

Tätä ja YMP:tä koskevien neuvottelujen etenemistä ajatellen tiedustelen, milloin komissio uskoo voivansa julkistaa seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevat yksityiskohtaiset ehdotukset ja YMP:n talousarviosta osoitettavat määrärahat. Meidän on mielestäni saatava tietää tämä mahdollisimman pian. Me parlamentin jäsenet työskentelemme nimittäin vähän pimennossa, koska emme tiedä, mitä varoja saatavillemme tulee.

 
  
MPphoto
 

  Janusz Władysław Zemke (S&D). - (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, toteamustenne perusteella yhteiseen maatalouspolitiikkaan aiotaan tehdä erittäin kauaskantoisia muutoksia. Esitän tässä yhteydessä seuraavan kysymyksen: ovatko nämä pelkkiä laadullisia muutoksia vai aiotaanko muuttaa myös esimerkiksi tapaa, jolla varoja osoitetaan yksittäisille valtioille? Maatalouteen osoitetut varat jakautuvat nykyään hyvin epätasaisesti eri valtioiden kesken.

 
  
MPphoto
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE).(RO) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä vastauksesta. Koko maailman kattavassa indeksissä, jossa seurataan alttiutta elintarvikkeiden hinnannousuille, 40 ensimmäisen valtion joukossa on neljä Euroopan unionin jäsenvaltiota. En epäile komission hyviä aikeita talousarvion yhteydessä, mutta missä määrin tulevalla talousarviolla voidaan sekä vastata elintarvikkeita koskeviin tarpeisiin että saavuttaa uudet ympäristötavoitteet?

 
  
MPphoto
 

  Dacian Cioloş, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, minulta kysyttiin, miten talousarvion avulla voidaan vastata elintarvikkeita koskeviin haasteisiin ja samalla saavuttaa Euroopan unionin perussopimuksissa asetetut tavoitteet, jotka koskevat yhteistä maatalouspolitiikkaa ja Eurooppa 2020 -strategiaa. Vastaan, että tämä saavutetaan useilla toimilla, joita aiomme toteuttaa kyseisen uudistuksen yhteydessä. Niillä ensinnäkin parannetaan käytettävissämme olevien määrärahojen kohdentamista, varmistetaan maksujen parempi tasapaino eri maatilaryhmien ja jäsenvaltioiden välillä sekä käytetään talousarviota kannustimena viljelijöille tuottaa elintarvikkeiden ohella julkishyödykkeitä noudattamalla hyvin kohdennettuja maatalouskäytäntöjä.

Näin nähdäkseni varmistetaan, että tuleva yhteinen maatalouspolitiikka, joka on alakohtaista politiikkaa, tarjoaa monialaisia vastauksia, ja samalla taataan, että yhteiseen maatalouspolitiikkaan myönnettävät määrärahat osoittavat ja tuovat todellista eurooppalaista lisäarvoa. Näin voimme uskoakseni perustella yhteiselle maatalouspolitiikalle vankan talousarvion, joka sopii yhteen kyseiselle politiikalle asettamiemme tavoitteiden kanssa. On selvää, että yhteinen maatalouspolitiikka ja eurooppalaiset viljelijät tuottavat yleishyödykkeitä sen mukaan, kuinka paljon voimme osoittaa varoja.

Talousarviosta keskusteltaessa on otettava huomioon myös kehys ja yleinen taloudellinen tilanne, minkä vuoksi tässä vaiheessa on vaikea puhua tosiasiallisista luvuista. Jäsenvaltiot pyrkivät rajoittamaan menojaan, mutta saatavillamme olevat varat on pystyttävä myös EU:n tasolla kohdentamaan tosiasiallisiin painopisteisiin ja eurooppalaiseen lisäarvoon. Hyvä jäsen Kelly, uskon, että voimme näin perustella yhteiselle maatalouspolitiikalle vankan talousarvion mainitsemalla, mitä hyötyä kyseisestä politiikasta on eurooppalaiselle yhteiskunnalle, kun ajatellaan maataloustuotannon lisäksi myös markkinatonta tuotosta – tuotteita, joista ei makseta markkinoilla. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa sekä viljelijöille suoritettavilla maksuilla että toisen pilarin kautta eli investoimalla ja tukemalla paikallisten tuotteiden tuotantoa.

Kuten totesin aloituspuheessani, monivuotista kehystä koskevat ehdotukset tehdään kesäkuussa, ja komissio esittää lainsäädäntöehdotuksia vasta tämän jälkeen syksyllä. Komissio on toiminut täysin johdonmukaisesti, koska tämän politiikan laajat suuntaviivat on esitetty jo komission viime marraskuussa antamassa tiedonannossa. Kesäkuun lopussa komissio esittää monivuotista rahoituskehystä koskevia ehdotuksia. Tältä pohjalta ja uudistusten laajat suuntaviivat sisältävän tiedonannon perusteella komissio jättää lainsäädäntöpaketin käsiteltäväksi syksyllä. Silloin emme varmastikaan ole täysin pimennossa, koska monivuotinen rahoituskehys on jo esitetty.

Yhteisen maatalouspolitiikan muutokset eivät siksi ole pelkästään laadullisia muutoksia, joilla parannetaan tavoitteidemme kohdentamista, vaan niiden tavoitteena on myös jakaa tuet tarkasti jäsenvaltioiden kesken – sekä jäsenvaltioiden sisällä että eri maatilaryhmien kesken – jotta käytettävissä olevia varoja voidaan hyödyntää paremmin asetettuja tavoitteita ajatellen. Tämä tukien tasapainottaminen lisää oikeudenmukaisuutta mutta auttaa myös tehostamaan maataloustuotannon erilaisten rakenteiden käyttöönottoa, jotta voimme saavuttaa uudet tavoitteemme. Historialliset esimerkit etukäteen osoitettuihin tukiin perustuvista maksuista eivät nimittäin ole enää perusteltuja nykytilanteessa, jossa tulevalle yhteiselle maatalouspolitiikalle asetetaan erittäin selkeitä tavoitteita.

Hyvä jäsen Niculescu, miten onnistumme varmistamaan asianmukaisen suhteen markkinahyödykkeiden, elintarvikkeiden ja ympäristötuotteiden tuotannon välillä? Siinä ei onnistuta, jos viljelijöiden taakkaa pyritään vain lisäämään. Osalla talousarviosta on sen sijaan yritettävä kannustaa tuottamaan tuotteita noudattaen sellaisia maatalouskäytäntöjä, joissa kunnioitetaan ympäristöä mutta joissa tuotantokustannukset eivät välttämättä kallistu liikaa. Tämän kannustimen ansiosta ja vaikuttamatta oleellisesti maataloustuotannon tasoon eurooppalaiset viljelijät voivat näin ollen tuottaa myös julkishyödykkeitä. On kuitenkin selvää, että julkishyödykkeiden tuotanto on suoraan yhteydessä niiden määrärahojen suuruuteen, jotka voidaan vahvistaa tällaisista maatalouskäytännöistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Näin yhteisessä maatalouspolitiikassa voidaan liittää uudistuksessa ehdotettuihin tavoitteisiin erilaisia näkökohtia – talouteen, ympäristöön, ilmastonmuutokseen ja maaseutualueiden tasapainottamiseen liittyviä näkökohtia.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Spyros Danellisin laatima kysymys numero 19 (H-000185/11)

Aihe: Innovointi ja ilmastonmuutoksen torjunta

Saavuttaakseen kunnianhimoiset ilmastonsuojelutavoitteensa EU tarvitsee uutta innovatiivista teknologiaa. Ilmastosopeutus voidaan muuntaa kehitystä edistäväksi toiminnaksi luoden samalla satoja tuhansia työpaikkoja ja edistäen huipputeknologian vientiä. Suuren riskin sisältävien pk-yritysten rahoitus on kuitenkin edelleen vähäistä ja vihreä innovointi jää Euroopassa suurelta osin julkisen rahoituksen varaan. OECD:n mukaan koordinointi jäsenvaltioiden hallitusten välillä on ratkaisevan tärkeää, koska EU:ssa noudatetaan 27:ää kansallista innovointipolitiikkaa ja on perustettu suuri joukko EU:n ohjelmia (esimerkiksi Euroopan talouden elvytyssuunnitelma, SET-suunnitelma, NER 300, Europe INNOVA ja koheesiorahaston varat).

Olisiko komission mielestä suotavaa antaa toiminnan yksinkertaistaminen, yhteisten tavoitteiden ja valintaperusteiden määrittäminen sekä sidosryhmille tiedottaminen vihreän innovoinnin tukiohjelmista horisontaalisella tasolla toimivan asiantuntijaelimen tehtäväksi?

Olisiko komissio halukas määrittämään uusia kannustimia, esimerkiksi perustamaan vuoden ilmastoinnovaatiopalkinnon?

 
  
MPphoto
 

  Dacian Cioloş, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, ilmastonmuutoksen torjunta on suuri haaste Euroopalle, ja tutkimuksen ja innovoinnin aloilla on toteuttava lisää toimia, jotta voidaan kehittää yhteiskunta, jossa on pienet hiilipäästöt ja joka kestää ilmastonmuutoksen.

Tällä hetkellä ei ole näillä aloilla toimivaa yhtä asiantuntijaelintä eikä myöskään mitään konkreettista kannustinta, kuten mainittua vuoden ilmastoinnovaatiopalkintoa. On kuitenkin toteutettu paljon toimia, jotta unionin eri politiikoissa ja ohjelmissa voitaisiin soveltaa koordinoitua lähestymistapaa.

Eurooppa 2020 -strategian ja sen innovaatiounionia koskevan lippulaivahankkeen tavoitteena on saada Euroopan talous pois kriisistä ja käsitellä olemassa olevia yhteiskunnallisia haasteita. Tutkimukseen ja innovointiin – myös uusiin teknologioihin, kuten ekoinnovointiin – tehtävillä investoinneilla on keskeinen asema tässä strategiassa, ja parhaillaan suunnitellaan uusia rahoitusvälineitä, joilla pyritään lisäämään oleellisesti yksityisiä investointeja sekä toteuttamaan kestävä ja pitkäaikainen kasvu. Innovaatiounionin yhteydessä on ehdotettu eurooppalaista pilotti-innovaatiokumppanuutta, jolla on tarkoitus kattaa koko innovaatioketju tutkimuksesta ja kehittämisestä lähtien, jotta voidaan varmistaa, että meillä on riittävät edellytykset saattaa tutkimuksen ja kehittämisen tulokset menestyksekkäästi markkinoille. Myöhemmin voidaan ehdottaa muita eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia.

Toiseksi komission vihreässä kirjassa "Haasteista mahdollisuuksiin: yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle" ehdotetaan tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan tehtäviä tärkeitä parannuksia, jotka ovat osa EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä.

Ensimmäinen niistä on ajatus tutkimuksen ja innovoinnin liittämisestä toisiinsa yhdistämällä kaikki niiden kannalta merkitykselliset Euroopan unionin välineet yhteiseen strategiseen kehykseen siten, että voidaan ottaa käyttöön todellisia monialaisia toimintasuunnitelmia, jotka kattavat kaikki innovointijärjestelmät tutkimuksesta teknologian kehittämiseen, demonstrointiin ja markkinoihin.

Lisäksi ehdotetaan Euroopan unionin rahoituksen liittämistä yhteiskunnan suurimpiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Tavoitteena on houkutella Euroopan unionin rahoituksen avulla lisää yksityisiä investointeja esimerkiksi vihreää teknologiaa koskevaan innovointiin.

Lisäksi vihreässä kirjassa pohditaan, miten Euroopan unionin rahoitusta voitaisiin käyttää myös pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen. Komissio on pyytänyt asianosaisia toimittamaan vihreää kirjaa koskevat lausuntonsa 20. toukokuuta 2011 mennessä. Komissio esittää tämän vuoden lopussa lainsäädäntöehdotuksensa, jotka koskevat tutkimukseen ja innovointiin perustuvan Euroopan unionin tulevaa rahoitusta.

 
  
MPphoto
 

  Spyros Danellis (S&D) . – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos vastauksestanne. Vastuualueenanne olevan maatalouden yhteydessä haluaisin kysyä teiltä, miten maatalouselintarvikkeiden tuotantoketjuun liittyvällä innovoinnilla voitaisiin nähdäksenne auttaa paitsi torjumaan ilmastonmuutosta myös käsittelemään ja ehkäisemään kielteisiä seurauksia, joita me kaikki tiedämme maaseutuelämälle aiheutuvan.

 
  
MPphoto
 

  Dacian Cioloş, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, voimme varmistaa tämän käytännössä tarjoamalla viljelijöille kannustimia noudattaa maatalouskäytäntöjä, joissa kunnioitetaan ympäristöä, maaperän ja veden laatua sekä luonnon monimuotoisuutta mutta joilla myös varmistetaan, että viljelijät onnistuvat vähentämään hiilipäästöjä ja pitämään enemmän hiiltä maaperässä.

Etenkin yhteisen maatalouspolitiikan toisessa pilarissa – johon sisältyvät investointitoimet, joiden avulla viljelijät voivat uudistaa toimintojaan – aiomme tarjota heille kannustimia kohdentaa nämä investoinnit hiilipäästöjen vähentämistavoitetta silmällä pitäen. Esimerkiksi julkista yhteisrahoitusta myönnetään eri määrä traktorille, jolla on suuret tai normaalit hiilipäästöt, kuin traktorille tai maatalouslaitteelle, jonka hiilipäästöt ovat pienemmät. Julkisella rahoituksella siis kannustetaan viljelijöitä ottamaan tämän asian huomioon.

Toiseksi aiomme kehittää välineen, jolla edistetään tietoon perustuvaa maataloutta, toisin sanoen sellaista maataloutta, jonka ansiosta voimme käyttää tutkimuksen, myös tutkimusstrategian yhteydessä tehdyn tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin tuloksia sekä hyödyntää kaikkia näitä tuloksia käytännössä. Aiomme perustaa hyvien käytäntöjen ja innovoinnin eurooppalaisen verkoston, joka koostuu tutkijoista, konsulteista, neuvonantajista, viljelijöistä ja elintarviketeollisuuden edustajista, jotta tiedon tuottamisesta sen käytännön hyödyntämiseen ulottuvaa ketjua voidaan lyhentää. Viljelijöiden käyttämien teknologioiden ja maataloustekniikkojen ansiosta näin voidaan myös auttaa varmistamaan taloudellinen kilpailukyky ja vähentämään maataloustoiminnan vaikutusta ilmastonmuutokseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Nikolaos Chountisin laatima kysymys numero 20 (H-000170/11)

Aihe: Euroopan unionin talousarvioon tarvittavat muutokset

EU-maiden vajeet ja velat ampaisivat historiallisen korkealle tasolle vuonna 2008 puhjenneen kriisin myötä, minkä johdosta lainakustannukset kasvoivat ja velan hoitaminen vaikeutui merkittävästi. Melkein kaikki EU:n hallitukset ovat ottaneet käyttöön ankaria säästöohjelmia, joiden avulla leikataan sekä valtion kustannuksia että julkisten investointien ohjelmia, minkä välittömiä seurauksia ovat olojen huononeminen ja taloudellisen taantuman laajeneminen.

Kun otetaan huomioon, että talousarvio voi olla tärkeä kehitysväline, jota ei ole merkittävästi uudistettu siten, että sillä voitaisiin vastata talous- ja velkakriisin luomiin uusiin olosuhteisiin, kysyn komissiolta seuraavaa:

Käsitteleekö se yhteisön talousarvion, siihen liittyvien suuntaviivojen ja sen määrän kokonaisuudistusta koskevia ehdotuksia, joiden avulla valtioita voidaan vahvistaa siten, että ne kykenevät ratkaisemaan kriisin yhteiskunnalliset seuraukset ja tukea niiden kehitystoimia?

 
  
MPphoto
 

  Janusz Lewandowski, komission jäsen. (EN) Komissiolle osoitetussa kysymyksessä todellakin määritetään Euroopan talouden todellinen tila ja annetaan myös resepti. Yhdyn jossain määrin molempiin. Pitää paikkansa, että Eurooppa on nyt säästökuurilla, mikä merkitsee sosiaalisesti kivuliaita säästöjä, jotka ovat poliittisesti kalliita ja talouden kannalta välttämättömiä, mutta varsin haastavia Euroopan talouden erittäin hauraalle elpymiselle.

Euroopan komissio tukee voimakkaasti julkisen talouden vakauttamista, joka on kestävän kasvun edellytys, mutta tiedämme paremmin kuin koskaan, että parhaillaan käytävä taloutta koskeva keskustelu on arkaluonteista uudelleenkäynnistämisen ja säästötoimien vastakkainasetteluun liittyvän ongelman vuoksi. Tästä keskusteltiin tänäänkin kollegiossa. Kun asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä ja kun otetaan huomioon Eurooppa 2020 -strategia, tämä on selvää, kuten sisämarkkinastrategiankin uudelleenkäynnistämisen yhteydessä, mutta nyt on kyse Euroopan talouden mahdollisuuksien käyttöönotosta. Euroopan unionin talousarvion pitäisi olla oikea vastaus juuri nyt, koska kasvua ja työpaikkoja tarvitaan juuri nyt.

Tämä johtuu Euroopan unionin talousarvion erityisluonteesta ja sen kohdentamisesta investointeihin. Kansallisissa talousarvioissa on kyse lähinnä sosiaalisista tulonsiirroista. EU:n talousarviossa on taas kyse ennen kaikkea investoinneista, minkä vuoksi sillä voi olla moninkertainen vaikutus työpaikkoihin ja kasvuun. Vuotta 2012 koskevassa ehdotuksessa varoja kohdennetaan aiempaa enemmän kilpailukyvyn ohella yhteenkuuluvuuteen eli rakennerahastoihin sekä tutkimukseen ja kehittämiseen. Toinen lisääntyvien menojen luokka on muuttoliike. Tämäntyyppiset menot siis edistävät kasvua ja työllisyyttä. Pitkällä aikavälillä tämän pitäisi päteä myös seuraavia rahoitusnäkymiä koskevaan ehdotukseen, joka meidän on tarkoitus julkistaa kesäkuun lopussa ja joka tuo paljon lisää siihen, mitä olen yleisesti todennut energiasta ja Euroopan laajuisista infrastruktuureista, jotka myös edistävät kasvua ja työllisyyttä.

Voin näin ollen todeta, että Euroopan unionin talousarvio voisi luonteensa vuoksi olla säästötoimien aikana mekanismi, jolla korvataan kansallisella tasolla tavallisesti tehtävät investointien leikkaukset. Meidän on siksi hyödynnettävä tätä EU:n talousarvion tarjoamaa potentiaalia mahdollisimman tehokkaasti.

 
  
MPphoto
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL).(EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos vastauksestanne. En tiedä, keskusteleeko komissio parhaillaan Kreikan velkoja koskevista taannoisista lehtiartikkeleista, joissa puhutaan salaisista kokouksista, velkojen uudelleenjärjestelystä, uusista lainoista ja siitä mahdollisuudesta, että Kreikka eroaa euroalueesta. Samaan aikaan joudumme elämään yhteisymmärryspöytäkirjan voimakkaiden vaikutusten kanssa. Ilman kestävää kasvua velkaa ei voida maksaa pois eikä talouden tila kohennu. Kysynkin, mitä toimia aiotte nyt talousarvion yhteydessä ehdottaa, jotta voidaan auttaa kriisistä kärsiviä valtioita, esimerkiksi Kreikkaa.

 
  
MPphoto
 

  Janusz Lewandowski, komission jäsen. (EN) Pitää paikkansa, mutta tämä on tietenkin niin tärkeä ja kiireellinen asia, että kollegiossa keskusteltiin viimeviikkoisen kokouksen vuodosta.

Se antaa vauhtia spekuloinnille. Tällaisella vuodolla on hintansa, eikä Kreikalle ole apua seurauksista, jotka aiheutuvat ilmapiirin huonontumisesta Kreikka-kysymyksen ympärillä. Tätä käsitellään seuraavissa kokouksissa, joissa keskustellaan Kreikan rakenneuudistusohjelman ehdoista ja Kreikan ehdollisesta pelastuspaketista. En ole täällä kuitenkaan puhumassa asioista, joista on sovittava toimivaltaisten komission jäsenten ja Kansainvälisen valuuttarahaston välillä ja joiden käsittelyyn myös Kreikan viranomaiset osallistuvat.

Voimme vain toivottaa onnea valtion sisäisiin toimiin, jotka ovat luultavasti poliittisesti erittäin kivuliaita ja tulevat kalliiksi niitä toteuttavalle hallitukselle. Myönnän, että vuoto antaa vauhtia spekuloinnille ja heikentää Kreikan mahdollisen elpymisen edellytyksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Marian Harkinin laatima kysymys numero 21 (H-000161/11)

Aihe: Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot

Voiko komissio tänä Euroopan vapaaehtoistyön teemavuotena 2011 kertoa parlamentille, mikä on tämänhetkinen tilanne lainsäädäntöprosessissa, jolla luodaan Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot?

Mitä toimenpiteitä julkisen kuulemisen perusteella todennäköisesti toteutetaan? Voiko komissio ilmoittaa, mitä erityisiä pilottihankkeita on jo valittu?

 
  
MPphoto
 

  Kristalina Georgieva, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, yritän parhaani mukaan pitää vastaukseni lyhyinä.

Lissabonin sopimuksessa määrätään Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta, jotta Euroopan nuoret voisivat osallistua unionin yhteisen humanitaarisen avun toimiin. Viime vuonna eli vuonna 2010 tarkastelimme vapaaehtoistyön tilannetta kahdenvälisissä kokouksissa, tutkimuksissa ja syyskuussa 2010 pidetyssä asiaa käsitelleessä konferenssissa. Tämän tuloksena annoimme 23. syyskuuta tiedonannon, jossa otettiin käyttöön kyseisiä joukkoja koskeva vaiheittainen lähestymistapa.

Ensimmäisessä arviointivaiheessa meillä oli tilaisuus määrittää nykyiset puutteet, tarpeet ja edellytykset, jotta vapaaehtoisjoukot voivat tukea myönteisellä tavalla EU:n humanitaarista apua. Tänä vuonna toiminnassa keskitytään kehittämään tätä lähestymistapaa edelleen sekä järjestämään julkinen sidosryhmien kuuleminen siten, että tulokset asetetaan saataville tämän kuun eli toukokuun 2011 loppuun mennessä. Toiseksi aloitetaan valmistelutoimi, jonka avulla komissio rahoittaa pilottihankkeita, joissa on tarkoitus valita, kouluttaa ja lähettää työhön pieni määrä vapaaehtoisia lainsäädäntöehdotuksen esittämistä silmällä pitäen. Kolmanneksi toteutamme täysimääräisen vaikutustenarvioinnin, josta saamme tietoa vapaaehtoisjoukkojen mahdollisista taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Näiden toimien tulokset otetaan huomioon vuonna 2012 esitettävässä asetusehdotuksessa.

Sidosryhmien julkisen kuulemisen tulokset ja valitut pilottihankkeet esitellään tätä tarkoitusta varten järjestettävässä konferenssissa, joka pidetään kesäkuussa 2011 Budapestissa Unkarin puheenjohtajakaudella.

 
  
MPphoto
 

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, en esitä täydentävää kysymystä, koska aikataulumme on tiukka ja koska komission jäsen vastasi kysymykseeni varsin tarkasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Bernd Posseltin laatima kysymys numero 22 (H-000169/11)

Aihe: Humanitaarinen apu Libyalle

Miten komissio on edistynyt humanitaarisen avun antamisessa kapinallisille ja siviiliväestölle Libyassa ja muilla Pohjois-Afrikan kriisialueilla? Mitä tuloksia komission avustustoimista on ollut viime kuukausien aikana?

Sarah Ludfordin laatima kysymys numero 25 (H-000193/11)

Aihe: Luonnonkatastrofeja ja konflikteja koskevat valmiudet

Libyan konflikti on osoittanut, miten tärkeää Euroopan on kyetä nopeaan toimintaan erilaisia resursseja hyödyntäen.

Miten komissio arvioi Euroopan unionin edistymistä sotilaallisten ja humanitaaristen valmiuksien hyödyntämisessä koordinoidulla tavalla?

Onko ehdotus EU:n ja jäsenvaltioiden luonnonkatastrofien ja sotilaallisten konfliktien varalta tarvittavia valmiusjoukkoja koordinoivan pysyvän elimen perustamisesta saanut lainkaan jalansijaa?

 
  
MPphoto
 

  Kristalina Georgieva, komission jäsen. (EN) Euroopan unioni on kantanut vastuunsa koko Libyan kriisin ajan ja pyrkinyt lievittämään siviiliväestön kärsimystä antamalla ajoissa huomattavaa humanitaarista apua.

Komissio on myöntänyt tähän mennessä 50 miljoonaa euroa – 40 miljoonaa euroa humanitaarisen avun määrärahoistamme ja 10 miljoonaa euroa pelastuspalveluja koskevasta budjettikohdasta – ja 27 jäsenvaltiota on yhdessä osoittanut 52 miljoonaa euroa, jolloin EU on antanut humanitaarista apua yhteensä 102 miljoonaa euroa. Olemme selvässä johtoasemassa Libyan väestön tarpeiden käsittelyssä.

Humanitaarinen rahoitusapumme tukee kumppanien, YK:n virastojen, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun sekä kansalaisjärjestöjen toteuttamia toimia. Toimissamme käsitellään sekä Libyan sisällä esiintyviä pakottavia tarpeita että Libyasta paenneiden tarpeita. Tähän mennessä 740 000 muslimisiirtotyöläistä on lähtenyt maasta hakeakseen turvaa.

Libyassa toteuttamiin toimiimme kuuluvat noin 2 000 siviilin evakuointi meritse Misratasta, elintarvikkeiden, veden, saniteettipalvelujen ja lääkkeiden jakelu Misratassa ja Libyan muilla alueilla sekä väliaikaiset ruokatarvikkeet, sillä odotamme elintarviketilanteen pahentuvan seuraavien neljän, viiden tai kuuden viikon aikana.

Libyan ulkopuolisilla raja-alueilla komissio tukee hätävarastojen ennakoivaa sijoittamista. Tuemme myös Tunisiassa, Egyptissä ja Algeriassa toteutettavia toimia Libyasta lähteneiden hyväksi.

EU:n pelastuspalvelumekanismi on otettu käyttöön kahdesti. Sillä on ensinnäkin tuettu jäsenvaltioiden konsulitoimintoja kansalaistemme evakuoimiseksi – 5 800 eurooppalaista on evakuoitu – ja toiseksi helpotettu Tunisiaan ja Egyptiin jumiin jääneiden siirtotyöläisten kotiinpaluuta. Jäsenvaltioista on tehty 157 lentoa komission tuella, ja olemme myös rahoittaneet kolmansien maiden kansalaisten palauttamista Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestön kautta. Yhteensä yli 56 000 ihmistä on päässyt turvallisesti kotiin. Tämä tietenkin auttaa myös vähentämään riskiä muuttoaallon kohdistumisesta Eurooppaan.

Vaikka Libyassa taistellaan jatkuvasti ja taistelut leviävät maan eri osiin, humanitaariset järjestöt tekevät merkittävää työtä suuren humanitaarisen katastrofin ehkäisemisessä. Tässä vaiheessa suurin huolenaiheemme on, että humanitaarisilla avustustyöntekijöillä on rajoitettu pääsy Gaddafin vallassa oleville laajoille Libyan alueille.

Vakuutan teille, että komissio jatkaa toimiaan auttaakseen tästä konfliktista kärsiviä ihmisiä.

 
  
MPphoto
 

  Bernd Posselt (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän teitä suurenmoisesta sitoumuksestanne. Haluan todellakin painottaa tätä voimakkaasti. Esitän vain seuraavan kysymyksen: YK pyysi eilen tai tänään tulitaukoa, jotta ihmisten tarpeista voitaisiin huolehtia. Saako valtaosa Libyan väestöstä tosiasiassa humanitaarista apua ja kuinka monta prosenttia kyseisestä valtiosta tai sen väestöstä on arvionne mukaan avustusjärjestöjen ulottumattomissa?

 
  
MPphoto
 

  Sarah Ludford (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, voisitteko parlamentin päätöslauselmien ja neuvoston viime joulukuussa antamien päätelmien perusteella arvioida, miten johdonmukaisen nopean toiminnan tai katastrofiavun järjestelmän perustamisessa on edistytty vuonna 2006 laaditun Barnierin raportin jälkeen? Tässä järjestelmässä yhdistetään humanitaariset, pelastuspalveluun käytettävät ja sotilaalliset voimavarat, sillä on ennalta määritellyt jäsenvaltioista tulevat yhdistetyt resurssit, eikä siinä noudateta tapauskohtaista lähestymistapaa. Saammeko yhdistettyä toimemme? Voitteko vahvistaa tämän?

 
  
MPphoto
 

  Kristalina Georgieva, komission jäsen. (EN) Ensimmäiseen kysymykseen vastaan, että sotilasoperaatioiden tapahtumapaikkoina oleville Libyan alueille on rajoitettu pääsy, mutta humanitaaristen avustustyöntekijöiden rohkeuden ansiosta olemme päässeet auttamaan kahta konfliktista kärsivää väestöryhmää Misratassa ja kiistanalaisissa rannikkoalueen kaupungeissa. Ihmisiä ei ole päästy auttamaan Gaddafin hallinnassa olevassa Libyan länsiosassa.

Olemme erittäin huolissamme myös siitä, että yhä enemmän libyalaisia pakenee maasta. Tänään mainitsemistani 740 000 ihmisestä noin 50 000 on libyalaisia, ja nimenomaan heidän määränsä lisääntyy, mikä aiheuttaa meille lisähaasteen näiden ihmisten auttamisessa. Useimmat heistä muuttavat asumaan Tunisiassa ja Egyptissä sijaitseviin yhteisöihin. Meidän on nyt löydettävä keino tukea näitä yhteisöjä.

Tulitauosta totean, että olemme vaatineet sitä, jotta humanitaarinen apu pääsee turvallisesti perille, ja tuemme YK:ta tietenkin voimakkaasti tässä asiassa. Voin vakuuttaa, että olemme jatkuvasti yhteydessä YK:n ja UNHCR:n kanssa, jotta voimme tilaisuuden tullen antaa apua, kuten olemme nyt tehneet useaan otteeseen, esimerkiksi Misratan tapauksessa.

Toiminnan koordinoinnista esitettiin itse asiassa erillinen kysymys. Saanen jatkaa vastaamalla siihen. Olemme onnistuneet merkittävästi edistämään EU:n katastrofiapua koskevan tiedonannon parissa tehtävää työtä, ja neuvosto kannatti tätä tiedonantoa yksimielisesti viime vuoden lopussa. Aiomme todellakin nopeuttaa tiedonannon täytäntöönpanoa, jotta tämän vuoden loppuun mennessä voidaan perustaa ympärivuorokautisesti toimiva Euroopan hätäapukeskus. Se perustetaan nykyisen seuranta- ja tiedotuskeskuksen (MIC) ja ECHOn alaisuudessa toimineiden hätäapujoukkojen pohjalta. Sillä on fyysinen valmius toimia ympärivuorokautisesti.

Viime vuoden kuluessa olemme luoneet etenkin Haitin katastrofin ja Pakistanin tulvien sekä nyt Libyaa koskevien toimien yhteydessä erittäin vahvat ja tehokkaat yhteistyösuhteet EU:n sotilasesikunnan kanssa Euroopan ulkosuhdehallinnossa siten, että EU:n sotilasesikunta nimittää nyt yhteyshenkilöitä humanitaaristen operaatioidemme yhteydessä. Näin voimme varmistaa, että suunnittelemme ja toimimme yhdenmukaisesti.

Vastaan kysymykseenne suoraan, että kyllä me edistymme. Viime vuoden tapahtumien vuoksi olot olivat valitettavasti poikkeuksellisen vaikeat vuonna 2010 – kuten tänäkin vuonna. Tämä on antanut erittäin voimakkaan kimmokkeen edistää tätä työtä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Pat the Cope Gallagherin laatima kysymys numero 24 (H-000190/11)

Aihe: Kalasäilykkeet ruoka-avun osana

Onko komissio sisällyttänyt kalasäilykkeitä niihin ruoka-apupaketteihin, joita Euroopan unioni lähettää humanitaarisista kriiseistä kärsiviin avustuskohteisiin? Katsooko komissio, että kalasäilykkeet ovat erinomainen ruoka-avun muoto, koska niissä on paljon proteiinia, ne kestävät pitkään käyttökelpoisina ja ne voidaan toimittaa perille nopeasti?

 
  
MPphoto
 

  Kristalina Georgieva, komission jäsen. (EN) Euroopan unioni on suurimpia elintarvikeavun antajia. Komissio on sitoutunut ottamaan johtavan aseman sen varmistamisessa, että kriisin aikana kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saavat riittävästi turvallisia ja ravitsevia elintarvikkeita. Komissio ei toteuta avustusoperaatioita itse. Se myöntää rahoitusta kumppanijärjestöille – YK:n virastoille, kansainvälisille kansalaisjärjestöille ja Punaisen Ristin järjestöille – tai kumppaneille, joilla on laaja kokemus kaikkein heikoimmassa asemassa olevien avustusoperaatioista.

Täytäntöönpanokumppaneillamme on toimivalta päättää, mitkä ovat ensisijaiset elintarvikeaputarpeet tietyissä oloissa. Kannustamme niitä hankkimaan mahdollisimman paljon paikallisia elintarvikkeita. Miksi? Näin ne tarjoavat hyödyllistä apua paikallisille viljelijöille, eikä lopputuloksena ole se, että ruokimme ihmiset, mutta riistämme samalla paikallisilta viljelijöiltä toimeentulon toimittamalla omia elintarvikkeitamme. Komissio vahvistaa aina nämä päätökset ja varmistaa, että niissä otetaan huomioon esimerkiksi perushyödykkeiden saatavuus ja ravitsevuus, paikallisen väestön ravintotottumukset, keittomahdollisuuksien saatavuus sekä kustannusnäkökohdat, myös kuljetuskustannukset.

Elintarvikeapumme tarkka sisältö määritetään tältä pohjalta. Säilykkeillä, myös kalasäilykkeillä, on ilman muuta etunsa, koska ne säilyvät pitkään ja soveltuvat siksi varastoitaviksi. Niillä on myös joitakin etuja, jotka liittyvät toisinaan kustannuksiin tai paikallisen väestön ravintotottumuksiin. Meidän on siis aina varmistettava, että voimme auttaa toimillamme ihmisiä mahdollisimman tehokkaasti.

 
  
MPphoto
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän vastauksestanne, joka pitää varmasti paikkansa. Olette maininnut ravinnon monesti puheissanne, ja kalasäilykkeet täyttävät todellakin kaikki edellytykset: ne ovat edullisia, niissä on paljon proteiinia, niiden kuljetuksessa ei tarvita kylmälaitteita eikä niitä tarvitse myöskään säilyttää kylmässä, kun ne ovat saapuneet, ja ne tietenkin säilyvät kauan. Keittomahdollisuuksista puheen ollen säilykekalaa ei tarvitse myöskään enää valmistaa. Tarkoitan erityisesti makrillia ja silliä.

Voisitteko yksikköjenne kautta ainakin ehdottaa kalasäilykkeiden käyttöä? Me rahoitamme nämä toimet, ja haluaisin tavata pääosastostanne jonkun, jonka kanssa voisin keskustella tästä asiasta, koska kotiseudullani on runsaasti kalaa, mutta ei muuntyyppisiä työpaikkoja. Meidän olisi pyrittävä auttamaan omia kansalaisiamme ja samalla myös muita.

 
  
MPphoto
 

  Kristalina Georgieva, komission jäsen. − (EN) Puhutte aivan totta. Meidän on kiinnitettävä huomiota korkeaan ravintoarvoon ja myös helppokäyttöisyyteen. Varoitan samalla laajentamasta komission valtuuksia siten, että se päättää etukäteen, mistä tietyssä tilanteessa annettava elintarvikeapu koostuu.

Olemme ottaneet Euroopan unionissa erittäin tärkeän johtoaseman elintarvikeavussa avaamalla elintarvikeapumme eli toisin sanoen siten, ettemme ole edellyttäneet EU:n elintarvikeavun sisältävän Euroopassa valmistettuja elintarvikkeita. Euroopan maataloustuotteiden ylituotantoa käytetään toisinaan elintarvikeapuun.

Edellytämme kyllä aina, että ihmisille toimitettavat elintarvikkeet soveltuvat parhaiten tiettyihin oloihin. Miksi teemme näin? Kun myönnämme elintarvikeapua, kumppanijärjestömme voivat hankkia paikallisia elintarvikkeita, ja tämä tarjoaa kannustimen paikallisille viljelijöille. Tällöin emme päädy sellaiseen tilanteeseen, että viemme Euroopasta elintarvikkeita, riistämme paikallisilta viljelijöiltä toimeentulon, annamme heille sitten kehitysapua ja viemme itse asiassa vielä enemmän elintarvikkeita, koska olemme toimineet epäviisaasti elintarvikeavussamme.

Voin vakuuttaa, että Euroopan tällä alalla toteuttamia toimia pidetään yleisesti oikeina tekoina, ja kehitysmaiden asukkaat ja kehitysyhteistyökumppanimme kiittävät meitä tämän lähestymistavan soveltamisesta elintarvikeavussa. Kannatamme kuitenkin myös elintarvikkeiden ennakoivaa sijoittamista, johon kalasäilykkeet soveltuvat erinomaisesti. Voin vakuuttaa, että pyrimme toimimaan oikein. Kun tiedämme, että jokin on oikein, kannustamme myös tekemään niin.

Olette erittäin tervetullut vierailulle yksikköihimme. Olemme aina erittäin iloisia saadessamme olla tekemisissä Euroopan parlamentin kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Hyvä jäsen Ludford, saitte jo vastauksen. Painostatteko minua antamaan luvan täydentävään kysymykseen? Siitäkö on kysymys? Kysymykseenne vastattiin jo.

 
  
MPphoto
 

  Sarah Ludford (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, kysymys on nimenomaan siitä! Viime joulukuussa annetuissa neuvoston päätelmissä mainittiin erilaisia ehdotuksia, joita komission on tarkoitus esittää vuonna 2011. En väitä olevani tämän alan asiantuntija, mutta nämä ehdotukset eivät ole ainakaan päässeet otsikoihin, joten mietin, onkohan niitä edes tehty. Palaan tässä yhteydessä EU:n nopeaa toimintaa koskeviin aiempiin ehdotuksiin, joita muun muassa poliittisen ryhmäni jäsenet ovat esittäneet. Parlamentti vaati Euroopan pelastuspalvelujoukkoja, jonkinlaisen pysyvän elimen perustamista, jottemme joudu toimimaan kädestä suuhun -periaatteella. Kannatamme sellaisten järjestelmien perustamista, jotka mahdollistavat erittäin nopean toiminnan. Totesitte, että olemme edistyneet, mutta pääsemmekö todella ihanteelliseen tilanteeseen?

 
  
MPphoto
 

  Kristalina Georgieva, komission jäsen. − (EN) Neuvoston päätelmissä annettiin meille valtuudet kehittää EU:n pelastuspalveluvalmiuksia. Niiden on oltava ennustettavissa, ne on voitava ottaa käyttöön viipymättä, ja niiden on perustuttava jäsenvaltioidemme pelastuspalveluyksikköihin, jotka voidaan ottaa käyttöön ja kuljettaa sinne, missä niitä tarvitaan, heti kun katastrofi tapahtuu.

Nykyinen tilanteemme on varsin vaikuttava, sillä jäsenvaltiot ovat rekisteröineet jo 104 yksikköä ja luvanneet, että voimme toimittaa apua ennustettavalla tavalla niin kauan kuin ne eivät tarvitse näitä yksikköjä vastaavien katastrofien torjuntaan kotimaassa.

Meillä on vielä tehtävää, sillä on määritettävä puutteet ja se, miten ne aiotaan korjata. Teemme tätä varten huolellista työtä ja pyydämme myöhemmin neuvostoa ja parlamenttia hyväksymään ehdottamamme menetelmän puutteiden korjaamiseksi.

Euroopan hätäapukeskuksen perustaminen etenee nopeammin kuin viime vuonna oletettiin. Vakuutan, että tästä olisi valtavasti hyötyä, koska voisimme nopeuttaa skenaariosuunnitteluamme pohtiessamme, millaisiin katastrofeihin meidän on valmistauduttava, sekä jäsenvaltioiden lupaamien resurssien selvittämistä.

Ratkaisevat sanat olivat "jäsenvaltioiden vapaaehtoinen sitoutuminen". Kun sitoumus on tehty, nämä resurssit kuuluvat kuitenkin unionille, ja me voimme ottaa ne käyttöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Jim Higginsin laatima kysymys numero 26 (H-000157/11)

Aihe: Ilmastonmuutos ja maanviljelijöiden asema

Onko komissiolla näkemystä siitä, kuinka merkittävä asema maanviljelijöille pitäisi antaa hiilinielujen, metsien ja muiden toimien yhteydessä, kun pyritään torjumaan ympäristömme suurimpia nykypäivän haasteita?

Millä tavoin komissio aikoo tukea maanviljelijöitä heidän ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevissa toimissaan?

 
  
MPphoto
 

  Connie Hedegaard, komission jäsen. − (EN) Sekä maataloudella että metsätaloudella voi ilman muuta olla tärkeä merkitys EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Maatalouden aiheuttamat muut kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöt itse asiassa sisältyvät EU:n vastuunjakojärjestelmään, mutta maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen (LULUCF) liittyvät hiilidioksidin päästöt ja poistumat eivät sisälly nykyiseen vähentämistä koskevaan sitoumukseen, joka hyväksyttiin vuonna 2008 ilmasto- ja energiapaketissa.

Eurooppa-neuvosto ja parlamentti kuitenkin pyysivät komissiota arvioimaan tämän paketin yhteydessä järjestelyjä, joilla nämä päästöt ja poistumat sisällytetään vähentämistä koskeviin EU:n sitoumuksiin vuoden 2011 puoliväliin mennessä, sekä tekemään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen. Komissio aikoo näin ollen julkaista asiaa koskevan tiedonannon tänä kesänä eli hyvinkin pian.

Niiden sisällyttäminen voisi lisätä ilmastoa koskevien sitoumustemme ympäristönsuojelullista arvoa ja varmistaa, että kaikki päästöt ja poistumat otetaan huomioon. Samalla lisättäisiin viljelijöiden ja metsänhoitajien sellaisten toimien näkyvyyttä, joilla he lisäävät nieluvaikutusta kestävän maankäytön hallinnan avulla.

Nykyiseen yhteiseen maatalouspolitiikkaan sisältyy välineitä, joilla torjutaan ilmastonmuutosta lähinnä maatalouden ympäristötoimenpiteiden ja ilmastotoimien monilla yhteisvaikutuksilla. Ensimmäisestä pilarista myönnetään tulotukea viljelijöille, joiden on noudatettava täydentäviä ehtoja – osittain ilmastoimien kannalta merkityksellisten perusvelvoitteiden järjestelmää. Toiseen pilariin sisältyvässä maaseudun kehittämisessä toteutetaan jäsenvaltioiden käytettävissä olevia tarkemmin kohdennettuja ilmastonmuutostoimia.

Vuonna 2008 tehdyssä "terveystarkastuksessa" vahvistettiin, että ilmastonmuutos on suurimpia käsiteltävänä olevia haasteita, ja metsätalouteen, esimerkiksi metsitykseen, liittyviä toimia voidaan jo tukea maaseudun kehittämispolitiikan yhteydessä.

Uudistettu YMP, jossa on aiempaa vihreämpi ensimmäinen pilari, jossa otetaan käyttöön täydentäviä ehtoja pitemmälle meneviä, muita kuin sopimusperusteisia vuotuisia ympäristötoimia, ja toinen pilari, jossa keskitytään enemmän ilmastotoimiin ammattimaisen maatilojen neuvontapalvelun tuella, voitaisiin räätälöidä siten, että se auttaa viljelijöitä hallitsemaan maankäyttöjärjestelmiään ilmastotoimia edistävällä tavalla (vaikutusten lievittäminen) ja kestämään paremmin ilmastonmuutosta (sopeutuminen). Nimenomaan tämä on tulevan YMP:n tavoitteena.

 
  
MPphoto
 

  Jim Higgins (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä. Hänen politiikkansa on selvästikin menossa oikeaan suuntaan. Tämä on epäilemättä erittäin tärkeää, kun otetaan huomioon maatalouden tila kotimaani taloudessa. Esimerkiksi vuonna 2010 Irlannin maatalouden talousarvioon tehtyjen EU:n nettosiirtojen arvioitiin olevan 978,3 miljoonaa euroa. On selvää, että viljelijät haluavat tehdä kanssanne yhteistyötä ilmastonmuutoksessa ja muissa tämänkaltaisissa asioissa, mutta heidän on saatava korvaus ja rahaa, jotta tällainen yhteistyö voi toteutua. He ovat epäilemättä halukkaita yhteistyöhön, mutta he eivät voi tehdä sitä ilman korvausta, taloudellisia näkökohtia ja rahaa.

 
  
MPphoto
 

  Connie Hedegaard, komission jäsen. − (EN) Luulen, että olemme pohjimmiltamme samaa mieltä. Käytätte sanaa "korvaus". Itse sanon mieluummin, että yhteisessä maatalouspolitiikassa pitäisi edetä pikemminkin tilanteeseen, jossa yhteistä etua palvelevat henkilöt voivat saada apua. Siitä tulee näin viljelijöille huomattavasti konkreettisempi mahdollisuus lisätä toimia esimerkiksi ilmaston ja veden laadun hyväksi, jotta hyödymme enemmän maatalouteen myöntämistämme tuista. Näin ainakin komissiossa ajatellaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Justas Vincas Paleckisin laatima kysymys numero 27 (H-000162/11)

Aihe: Sukupuolten tasa-arvo ilmastonmuutoksen torjunnassa

Maailman ilmastoriskiä vuonna 2011 kuvaavan indikaattorin mukaan 35 suurimman riskin maan joukossa on kuusi EU:n jäsenvaltiota. Ilmastonmuutoksen kannalta naiset ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, koska heidän osuutensa köyhimmissä väestöryhmissä on suurin. Sukupuolten tasa-arvo on tunnustetusti välttämätön edellytys kestävälle kehitykselle ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiselle. Asiantuntijoiden mukaan se ei kuitenkaan saa riittävää huomiota ilmastonmuutosta koskevassa politiikassa. Ei näköjään ole olemassa toimintatapaa, jolla naiset pyrittäisiin ottamaan mukaan ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Mitä toimenpiteitä komissio aikoo toteuttaa, jotta sukupuolten tasa-arvo sisällytettäisiin unionin ilmastonmuutoksen torjumista koskevaan politiikkaan?

 
  
MPphoto
 

  Connie Hedegaard, komission jäsen. (EN) Euroopan unioni on jo pitkään edistänyt sukupuolten tasa-arvoa. Komissiolla on tämän tukemiseen vakiintunut käytäntö, joka koskee laajaa kuulemista sekä komission sisällä että sen ulkopuolella. Erityisesti kaikkien komission yksikköjen kuulemisen ansiosta sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat voidaan ottaa huomioon kaikissa lainsäädäntöehdotuksissa ja muissa aloitteissa, myös ilmastonmuutoksen yhteydessä.

Komissio myöntää, että ilmastomuutoksella on vakavia sosiaalisia vaikutuksia naisiin ja että naisilla on tärkeä asema ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lokakuussa 2009 komissio vaati foorumin perustamista naisille, jotta he saisivat äänensä kuuluviin etenkin ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Tämän lisäksi komissio tekee jäsenvaltioiden ja EU:n puheenjohtajavaltioiden kanssa tiivistä yhteistyötä sellaisten indikaattorien laadinnassa, joilla voidaan EU:n tasolla seurata niin kutsutussa Pekingin toimintaohjelmassa määritettyjä kahtatoista huolestuttavaa aluetta.

Naisten ja miesten tasa-arvostrategiassa vuosiksi 2010–2015 komissio on sisällyttänyt naisia ja ympäristöä koskevien indikaattorien kehittämisen Euroopan tasa-arvoinstituutin tulevan työn painopisteisiin. Ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla puheenjohtajavaltio Tanska haluaa ymmärtääksemme myös kehittää tämän alan indikaattoreita, joissa keskitytään erityisesti ilmastonmuutokseen. Euroopan tasa-arvoinstituutin on tarkoitus laatia raportti, ja neuvosto voisi antaa tätä asiaa koskevat erityispäätelmät Tanskan puheenjohtajakauden loppupuolella.

Naisten asema ilmastonmuutoksessa on siis tärkeällä sijalla asialistalla.

 
  
MPphoto
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos kattavasta vastauksestanne. Pari vuotta sitten komissio ilmoitti, että ilmastonmuutos on nyt suurin turvallisuusuhka ja että ihmiskunnalla on kymmenisen vuotta aikaa varmistaa, että nämä muutokset ovat kumottavissa. Olen itse sitä mieltä, että talouskriisi, Pohjois-Afrikan vallankumoukset ja nyt Fukushiman onnettomuus ovat vieneet huomiota ilmastonmuutoksen torjunnasta. Onko teillekin syntynyt tällainen vaikutelma?

 
  
MPphoto
 

  Connie Hedegaard, komission jäsen. − (EN) On selvää, että meillä on ollut parin viime vuoden aikana erittäin paljon haasteita. Esimerkiksi Pohjois-Afrikasta minun on kuitenkin todettava, että Tunisian tapahtumat saivat alkunsa muun muassa elintarvikkeiden hintojen kallistumisesta, kuten juuri mainittiin.

Maailmalla luultavasti huomattiin, että elintarvikkeiden hintojen nousu ei johdu pelkästään ilmastonmuutoksesta mutta että ilmastonmuutos moninkertaistaa uhan. Se pahentaa muunlaisia uhkia. Kyseessä ei ole "joko tai -tilanne". Luulen kuitenkin, että yhä useammalle valtiolle, hallitukselle, yritykselle ja alalle alkaa monessakin mielessä valjeta, että se, miten käsittelemme ilmastonmuutosta, on yhteydessä siihen, miten varmistamme ihmisten turvallisuuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Zbigniew Ziobron laatima kysymys numero 28 (H-000164/11)

Aihe: Hiilidioksidin vähentämisen kustannukset Euroopan unionissa

Euroopan unioni aikoo vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Näin kunnianhimoisella tavoitteella on varmasti vaikutuksia jäsenvaltioiden talouksiin. Nykyisin monet yritykset siirtävät jo tuotantoaan Euroopan unionin ulkopuolelle, koska ne eivät kykene maksamaan unionin ilmastopolitiikkaan liittyviä kustannuksia.

Onko komissio laatinut malleja, joiden avulla voidaan arvioida, mikä vaikutus tällaisella hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä on Euroopan unionin jäsenvaltioiden talouteen?

Mitkä jäsenvaltiot joutuvat maksamaan eniten hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä ja miten se vaikuttaa niiden bruttokansantuotteeseen?

Kuinka suuret kustannukset jäsenvaltioiden talouksille aiheutuisi, jos päästöjen vähentämistä koskeva tavoite olisi 10 tai 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä?

 
  
MPphoto
 

  Connie Hedegaard, komission jäsen. (EN) Komissio on itse asiassa jo vastannut maalis- ja huhtikuussa 2010 jäsen Ziobron samanlaisiin kirjallisiin kysymyksiin, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kustannuksia Euroopan unionissa vuoteen 2020 mennessä ja hiilivuotoa.

EU on onnistunut erottamaan talouskasvun päästöistä. EU:n BKT on kasvanut 45 prosenttia vuodesta 1990, ja päästöt ovat vähentyneet 13 prosenttia. Tähän sisältyvät luvut vuodelta 2010, jolloin olimme jo päässeet pois kriisistä. Samalla kaudella Euroopan unionin valmistusteollisuus kasvoi yli 30 prosenttia. Nämä luvut osoittavat, että jatkuva kasvu voi kulkea käsi kädessä päästöjen vähentämisen kanssa. Tällä hetkellä esimerkiksi arvioidaan, että vuosina 2005–2009 pelkästään uusiutuvien energialähteiden ala tarjosi 550 000 uutta työpaikkaa.

Ensinnäkin hiilivuodon yhteydessä komissio haluaa painottaa, että päästökauppadirektiivin viimeisimmässä tarkistuksessa Euroopan parlamentti ja neuvosto päättivät käsitellä tätä asiaa myöntämällä suuremman osuuden maksuttomia päästöoikeuksia sektoreille ja alasektoreille, joilla hiilivuodon riskiä pidetään huomattavana. Viime vuoden toukokuussa julkaistu komission analyysi vahvisti, että maksuttomat päästöoikeudet ovat tehokas keino torjua mahdollista hiilivuodon riskiä.

Hiilivuodon riskit ovat vähentyneet myös siksi, että yli 80 valtiota, joiden joukossa ovat kaikki voimakkaasti kasvavat taloudet, panee nyt täytäntöön Kööpenhaminassa tekemiään sitoumuksia ja omia maakohtaisia tavoitteitaan. Minun on todettava, ettei komissiolla ole näyttöä siitä, että yritykset olisivat siirtämässä tuotantoaan EU:n ulkopuolelle ilmastopolitiikan vuoksi.

Toiseksi Euroopan komissio on vuonna 2008 hyväksytyn ilmasto- ja energiapaketin yhteydessä arvioinut yksityiskohtaisesti kustannuksia ja hyötyjä, joita hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä koituu Euroopan taloudelle. Vuonna 2010 tehty tuoreempi analyysi osoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjen 20 prosentin vähennystavoitteen saavuttamisesta aiheutuvat kustannukset ovat pienentyneet ainakin kolmanneksen verrattuna vuonna 2008 analyysiin. Nyt niiden arvioidaan olevan 48 miljardia euroa, mikä on 0,32 prosenttia vuoden 2020 oletetusta BKT:stä. On kuitenkin myös todettava, että jotkin näistä investoinneista saadaan takaisin esimerkiksi säästyneinä öljymenoina.

Ilmasto- ja energiapakettia laatiessaan komissio on ottanut asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet, kun tarkastellaan talouskehitystä, vaurautta ja energialähteiden yhdistelmää. Ilmasto- ja energiapakettiin sisältyy lisäksi kolme erityismekanismia, joilla tasapainotetaan kokonaiskustannuksia jäsenvaltioissa, jotta toimet jakautuvat oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

 
  
MPphoto
 

  Zbigniew Ziobro (ECR). - (PL) Arvoisa puhemies, paljon kiitoksia siitä, että olitte niin ystävällinen ja otitte kysymykseni mukaan. Koska olemme pahasti myöhässä, otan kuitenkin esiin ainoastaan yhden asian. Toimitan mielelläni komission jäsenelle tietoja yrityksistä, jotka päättävät siirtää tuotannon EU:n jäsenvaltioiden ulkopuolelle hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvien rajoitusten vuoksi. Jos esitän teille nämä konkreettiset tiedot, komissio saadaan uskoakseni analysoimaan kielteisiä seurauksia, joita tästä prosessista aiheutuu Euroopan unionin talouksille.

Koska hiilidioksidipäästöt eivät pysähdy rajoille ja päästöt jatkuvat tuotannon siirtämisen jälkeen, mikä vaikuttaa väistämättä kielteisesti ympäristöön, Euroopan unionin talous menettää pelin, koska se vie työpaikkoja muualle.

 
  
MPphoto
 

  Connie Hedegaard, komission jäsen. − (EN) Olemme kaikki ilman muuta samaa mieltä. Nimenomaan tästä syystä olemme vertailujärjestelmän avulla varmistaneet, että hiilivuodolle eniten altistuvat alat saavat lähes kaikki päästölupansa maksutta.

Haluan kuitenkin korjata yhden väärinkäsityksen. Meidän on mielestäni oltava Euroopan unionissa erittäin varovaisia, emmekä saa ajatella, etteivät muut tee mitään. Palasin viime viikolla Koreasta. Sielläkin ollaan ottamassa käyttöön päästökauppajärjestelmä ja parhaillaan selvitetään, miten se pitäisi tarkalleen ottaen toteuttaa. Päästökauppa aloitetaan 1. tammikuuta 2015. Kiinassa on meneillään valtavia päästökauppaa koskevia pilottihankkeita. Se haluaa tehdä siitä koko maan laajuisen järjestelmän aivan lähitulevaisuudessa. Siellä ollaan myös ottamassa käyttöön muun muassa ympäristöveroja.

Voisin mainita lukuisia kanssamme kilpailevia talouksia, jotka ovat nyt oivaltaneet, että niidenkin on toteutettava kunnianhimoisia ympäristö-, energia- ja ilmastotoimia. Kyseiset valtiot ovat myös ymmärtäneet, että jos ne tekevät tämän älykkäästi, se hyödyttää viime kädessä niiden talouksia.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 20.20 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Rainer WIELAND

 
Päivitetty viimeksi: 15. syyskuuta 2011Oikeudellinen huomautus