Suulliset äänestysselitykset

Suositus toiseen käsittelyyn: Toine Manders (A7-0086/2011)

  Francesco De Angelis (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tekstiilituotteiden merkintöjä koskevan mietinnön puolesta, koska minusta EU:n on tuettava enemmän alan teollisuutta. Komission esittämä ehdotus oli puhtaasti tekninen, ja sillä pyrittiin yksinkertaistamaan merkintöjä koskevia nykyisiä säännöksiä.

Parlamentti sai kuitenkin aikaan kaksi merkittävää tulosta. Ensinnäkin muuta kuin tekstiiliä olevia eläinperäisiä osia – turkista ja nahkaa – sisältävissä tekstiilituotteissa on oltava tämä merkittynä, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. Toiseksi Euroopan komission on vuoteen 2013 mennessä esitettävä vaikutusarviointi merkintöjä käyttöönotosta, ja siinä on selvästi käytävä ilmi, mitkä vaatteet on tuotettu Euroopassa ja mitkä sen ulkopuolella. Viimeksi mainittu tavoite on merkittävä virstanpylväs eurooppalaisten tekstiilien kilpailukyvyn kannalta niin Euroopassa kuin koko maailmassakin.

  Morten Løkkegaard (ALDE) . – (DA) Arvoisa puhemies, onnittelen jäsen Mandersia siitä, että hän on onnistunut ehdotuksen laatimisessa. Se on osoittautunut monimutkaisemmaksi kuin alussa vaikutti. Olen tyytyväinen siihen, että onnistuimme pääsemään sopimukseen tekstiilituotteiden merkintöjä koskevasta asetuksesta, jolla vahvistetaan tekstiiliteollisuuden kilpailukykyä ja tarjotaan kuluttajille enemmän valinnanvaraa uusien ja innovatiivisten tuotteiden osalta. On kyse hyvästä kompromissista, jonka kanssa uskon neuvostonkin kykenevän elämään.

En ole peitellyt prosessin aikana omaa skeptisyyttäni alkuperämerkintöjen käyttöönotosta. Olenkin tyytyväinen myös siihen, että sovimme tekstistä, jossa komission edellytetään ainoastaan analysoivan alkuperämerkintöjen tarvetta. Sopimus ei näin ollen johda pakollisten alkuperämerkintöjen käyttöönottoon. Minä en voi äänestää sellaisen asetuksen puolesta, jossa tehdään yrityksille pakolliseksi alkuperämaan merkitseminen. Tiedän, että neuvosto on samaa mieltä. Valitettavasti eilisessä keskustelussa korostui, että komission jäsen Tajani ei ole samaa mieltä. Jos emme onnistu välttämään tätä, käynnistän taistelun sitä vastaan.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, asetusehdotuksen, josta meidän on määrä äänestää, ansiona on epäilemättä se, että siinä yhdistetään kaikki olemassa oleva tekstiilituotteita koskeva lainsäädäntö yhteen tekstiin. Asetuksen myötä tulee mahdolliseksi yksinkertaistaa ja parantaa nykyistä sääntelykehystä uusien kuitujen kehittämisestä ja käytöstä sekä tukea innovatiivisten tuotteiden kehitystä ja rohkaista tekstiili- ja vaatetusalan innovointia.

Olin tyytyväinen siihen, että jäsen Manders tarkasteli myös muita näkökohtia, kuten uusien tekstiilikuitujen lisäämiseen yhdenmukaistettuun luetteloon liittyvien teknisten mukautusten sisällyttämisestä kansalliseen lainsäädäntöön seuraavan jäsenvaltioiden hallinnollisen taakan keventämistä. Vaikka katson, että olisimme voineet mennä pidemmälle ja sisällyttää tekstiilituotteiden alkuperämerkintöjä koskevan erityisen artiklan, äänestin asetusehdotuksen puolesta.

  Cristiana Muscardini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, asetus on ratkaisevan tärkeä Euroopan tekstiiliteollisuudelle, koska sillä taataan vapaat markkinat, joilla noudatetaan aiempien sääntöjenvastaisuuksien ja laittomien käytäntöjen ehkäisemiseksi laadittuja sääntöjä. Haluamme tuoda myönteisesti esiin toimielinten päätöksen hyväksyä ehdotus ja tutkia tuotteiden jäljitettävyyteen ja alkuperään liittyvää ongelmaa sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset kuluttajat saavat oikeaa tietoa, vaikka vahvistetut aikataulut ovatkin liian hitaat. Viime kädessä on kyse kuluttajien turvaamisesta.

Haluan korostaa, että parlamentti äänesti viime lokakuussa suurella enemmistöllä tiettyjen kolmansista maista tuotavien tuotteiden – myös tekstiilituotteiden – alkuperämaan merkitsemisestä annetun asetusehdotuksen puolesta ja että neuvosto ei ole tähän mennessä aloittanut neuvotteluja tai keskusteluja parlamentin kanssa edes epävirallisella tasolla. Kiitän puheenjohtajavaltiota Unkaria asian sisällyttämisestä ensisijaisiin tavoitteisiinsa, mutta haluan pyytää myös vauhdittamaan keskustelua, tai muuten vaarana on esimerkiksi se, että eurooppalaiset kuluttajat saavat takeet elintarvikkeista mutta eivät valmistetuista tuotteista.

  Paolo Bartolozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, tekstiilituotteiden merkintöjä koskeva mietintö, jonka tänään hyväksyimme, on merkittävä askel kohti lainsäädännön yksinkertaistamista kuluttajien eduksi ja kaikkien alalla toimivien eurooppalaisten valmistajien eduksi. Otamme asetuksella käyttöön uusia merkintäsääntöjä tekstiiliteollisuudessa. Kiinnitämme entistä enemmän huomiota alan innovaatioihin ja vauhditamme eurooppalaisen lainsäädännön yhdentymistä, jotta innovatiivisia tuotteita voidaan hyödyntää turvallisesti.

Tekstissä ehdotetaan itse asiassa kolmen tekstiilituotteiden koostumuksen merkintöjä koskevan direktiivin yhdistämistä yhdeksi unionin asetukseksi, mikä yksinkertaistaa nykyistä sääntelykehystä ja parantaa menettelyjen avoimuutta. Voimme siis vain olla tyytyväisiä tänään saavutettuun myönteiseen tulokseen eurooppalaisen tuotannon turvaamisessa. Emme kuitenkaan voi olla mainitsematta alkuperämaamerkintöjä. Toivomme, että uusi edistysaskel voidaan ottaa pian hyväksymällä myös tämän alan alkuperämerkintöjä sääntelevää lainsäädäntöä.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, minusta mietinnöllä pyritään ratkaisemaan kaksi merkittävää ongelmaa. Ensinnäkin tavoitteena on edistää innovointia. Tämä merkitsee, että menettelyn, jossa uusien kuitujen nimiä lisätään standardiluetteloon, on oltava entistä avoimempi ja vähemmän byrokraattinen. Toiseksi on parannettava alkuperämerkintöjä. Tästä voimme rehellisesti sanoa, että asiaa ei ole vielä ratkaistu lopullisesti ja tyydyttävästi. Haluan tehdä erittäin selväksi, ettei tämä ole esittelijän syytä. Tämä johtui yksinkertaisesti neuvoston jäsenten laajasti toisistaan poikkeavista kannoista, joita komissio ei onnistunut sovittamaan yhteen. Toivon, että jatkamme työtä tämän asian parissa, sillä alkuperämerkinnät ovat yhä tärkeämpiä. Kyse on kuluttajien oikeuksista. Toivon Euroopan parlamentin keskustelevan tästä lähitulevaisuudessa, ja toivoisin komission esittävän ehdotuksen.

  Licia Ronzulli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, laatu, merkinnät ja jäljitettävyys: nämä ovat kuluttajansuojavälineitä, joilla taataan huipputuotteet. Tähän asti Euroopan markkinat ovat olleet maailman ainoat markkinat, joilla ei ole tätä koskevaa lainsäädäntöä, mikä asettaa sen epäedulliseen asemaan suhteessa sen pääasiallisiin kauppakumppaneihin.

Tänään Euroopan parlamentti on saanut äänensä kuuluviin hyväksymällä asetuksen, jolla voidaan turvata Euroopan tekstiiliteollisuuden huippuosaaminen. Tuotantomme ja valmistusteollisuutemme tarvitsevat suojelua, erityisesti nyt kokemamme kaltaisen talouskriisin aikana. Tähän mennessä olemme onnistuneet saamaan tunnustusta tutkimuksen ja innovoinnin kautta, jotka takasivat innovatiivisten tekstiilikuitujen tuotannon.

Kuluttajilla ei enää ole sitä vaaraa, että he ostaisivat mahdollisesti terveydelleen haitallisia tekstiilituotteita, koska niitä on käsitelty kemiallisilla aineilla. Tämän asetuksen hyväksyminen takaa lopultakin asianmukaisen suojelun 500 miljoonan Euroopan kansalaisen oikeuksille. Tästä lähtien heitä ei enää voida pettää väärillä merkinnöillä.

  Emma McClarkin (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, olemme tänään äänestäneet uusien tekstiilien ja kuitujen lisäämistä ja merkintöjä koskevista asioista. Olen tämän mietinnön osalta ollut alusta alkaen sitä mieltä, että parlamentin olisi pysyttävä ehdotuksen alunperin suunnitellussa ulottuvuudessa ja ettei ulottuvuuden laajentaminen sovi yhteen uusien kuitujen markkinoille saattamismenettelyn yksinkertaistamisen kanssa.

Olen huolestunut tarkistuslausekkeesta, jossa pyydetään komissiota tutkimaan useiden merkintävaatimusten mahdollista käyttöönottoa, koska niillä ei ole juurikaan lisäarvoa ja ne muodostavat kohtuuttoman taakan yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Tämä kattaa kokomerkintöjen yhdenmukaistamisen, sosiaaliset ja taloudelliset merkinnät ja, mikä huolestuttavinta, radiotaajuudella toimivat tunnistusmerkinnät, mikä nostaa yritysten kustannuksia ja kuluttajahintoja.

Olen kuitenkin mietinnöstä sitä mieltä, että joillakin asetuksen säännöksillä on merkitystä, niillä parannetaan yritysten hakumenettelyä ja vahvistetaan kuluttajansuojaa, varsinkin mitä tulee eläimistä saatavien tuotteiden merkintöihin. Meidän on kuitenkin oltava varovaisia, jotta laadimme lainsäädäntöä todellista maailmaa varten emmekä toiveluetteloa ihannemaailmaa varten, ja parlamentin on vastaisuudessa pysyttävä oman toimivaltansa alueilla.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kertoa toivovani, että edelleen puhutte parlamentille äidinkieltänne, joka taidokkuudessaan, moninaisuudessaan ja iältään vastaa mitä tahansa maailman kieltä.

Toisinaan äänestysluettelon lukeminen on vaikuttavampi tapa kommentoida tämän parlamentin käyttäytymistä ja luonnetta kuin mikään muu, mitä voidaan sanoa. Tarkastelkaamme vaikkapa joidenkin mietintöjen aiheita: elintarvike-erän tunnistamismerkinnät, mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen, moottoriajoneuvojen sallittu melutaso ja pakojärjestelmä, kapearaiteiset pyörillä varustetut maatalous- ja metsätraktorit, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden hallintalaitteet, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteet, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjaustila, pääsy ohjauspaikalle sekä ovet ja ikkunat, takaosaan kaatumisen varalta asennetut suojarakenteet, valmistettuun tupakkaan sovellettava valmistevero, eurometallirahojen yksikköarvot ja tekniset eritelmät, tekstiilien nimitykset ja niitä vastaavat tekstiilituotteiden merkinnät... ja voisin vielä jatkaa.

Kansallisessa elämässämme ei ole niin etäistä nurkkaa, etteivätkö Brysselin lonkerot ulottuisi kietoutumaan tiukasti sen ympärille, sammuttamaan luonnonvalon ja estämään kansallisen kasvun.

Jos Brysselissä keskityttäisiin rajatylittäviin asioihin, kenelläkään ei olisi ongelmia.

Mietintö: Gunnar Hökmark (A7-0151/2011)

  Jens Rohde (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, keskustelun aikana puhuttiin paljon radiotaajuuspoliittista ohjelmaamme koskevasta jäsen Hökmarkin mietinnöstä – ja minun on sanottava, ettei se kuulosta kovin hohdokkaalta. Itse asiassa on kuitenkin kyse siitä, voimmeko varmistaa laajakaistayhteydet ja halvan tiedonsiirron kansalaisille tulevaisuudessa. Totean hyvin lyhyesti, että kun pyrimme katsomaan tulevaisuuteen, on varsin vaikuttavaa, että neuvottelijat ja erityisesti esittelijämme ovat onnistuneet saamaan aikaan niin laajan enemmistön tuen mietinnölle, josta tänään äänestimme. Tämä oli tulosta erinomaisista poliittisista taidoista ja kaikki kunnia siitä kuuluu esittelijä Hökmarkille.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, radiotaajuudet ovat hyvin niukka ja arvokas resurssi nykyaikaisessa yhteiskunnassamme. On siis järkevää koordinoida näiden taajuuksien käyttöä tehokkaasti kaikkialla Euroopassa. Entistä laajempi mahdollisuus radiotaajuuksien käyttöön on tärkeää, eikä pelkästään yrityksille vaan myös Euroopan unionin kansalaisille. Tämän vuoksi meidän on erityisesti huolehdittava sen varmistamisesta, että politiikkaa kehitetään taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen etujen mukaisesti. Emme varsinkaan saa sallia sitä, että asetuksella vaarannetaan Saksassa alueellisissa teattereissa, rock-konserteissa ja kirkoissa käytetyt suorat langattomat lähetykset.

Haluan myös pyytää komissiota paneutumaan asiaan jäsenvaltioiden kanssa ja tekemään niiden kanssa tiivistä yhteistyötä tällä alalla puuttumatta niiden kansalliseen toimivaltaan.

Mietintö: Carlo Casini (A7-0173/2011)

  Morten Løkkegaard (ALDE) . – (DA) Arvoisa puhemies, kun nyt olemme äänestäneet edunvalvojien (lobbaajien) rekisteristä, minusta on tärkeää todeta, että lobbaaminen on pääasiassa hyvä asia. Itse asiassa se on erottamaton osa demokraattista prosessia. Ilman lobbausta poliitikkojen tiedot ja mielipiteet kaikista yhteiskunnan näkökohdista olisivat aivan liian rajallisia. Tämän vuoksi kaikkien meidän täällä parlamentissa ja lehdistössä vastuulla on varmistaa, että kaiken toimintamme takana on kriittinen mutta myös todellinen kuva siitä, mistä on kysymys.

Toiseksi haluan todeta, että kuten tiedämme, paras on hyvän vihollinen. Keskustelussa ja äänestyksessä tänään esiin tuotu täysin legitiimi avoimuuden vaatimus on ehdottomasti tasapainotettava siten, ettemme hyvin aikein tuhoa hyvin toimivaa järjestelmää. Vaatimukset täydellisestä avoimuudesta, kaiken mahdollisen pakollisesta yksittäisestä rekisteröinnistä auringon alla, eettisestä valvontakomiteasta ja niin edelleen ovat parhaassa tapauksessa naiiviuden ilmauksia ja pahimmassa tapauksessa osa populistista poliittista esityslistaa, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Käytännössä on kyse luottamuksesta. Jos valvonta katsotaan tarpeelliseksi, sen on oltava yhdenmukaista sen kanssa, mikä on käytännössä toteutettavissa työmenettelyssä. Haluan myös kyseenalaistaa äänestyksen kohdasta 9. Hyvin nopean äänestyksen aikana sain vaikutelman, että tulos ei itse asiassa ollut oikea.

Mietintö: Carlo Casini (A7-0174/2011)

  Jens Rohde (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, olevani täysin yhtä mieltä jäsen Løkkegaardin kanssa. En ole varma siitä, että äänestystulos kohdan 9 osalta on oikea, mutta jos on, jokin on vialla tämän parlamentin todellisuuskäsityksessä. On ehdottomasti oikein, että vaaditaan mahdollisimman laajaa avoimuutta. On kuitenkin aivan absurdia vaatia, että me kaikki julkistamme kaikkien niiden nimet, joiden kanssa meillä on tapaamisia. Se on absurdia, koska milloin tapaaminen on tapaaminen? Se on määritettävä. Kun kohtaamme käytävällä, bussissa tai jossain muualla, onko se tapaaminen? Kattaako se puhelinkokoukset ja internetkokoukset? Milloin se luokitellaan tapaamiseksi? Entäpä kaikki ne ihmiset, joita tänään tapaamme Pohjois-Afrikan kapinallisliikkeistä? Julkaistaanko heidän nimensä sanomalehdissä? Ei varmaankaan? Tämän vuoksi olisi loogista voida aina taata, että ihmiset voivat ottaa meihin yhteyttä luottamuksellisesti. Minä en ainakaan missään tapauksessa osallistu tämän luottamuksen rikkomiseen.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, kun helpotetaan sitä, että kansalaiset voivat seurata päätöksentekoa ja tutustua päätöksiin vaikuttaneisiin prosesseihin, osatekijöihin ja resursseihin, se auttaa sekä lisäämään avoimuutta että kuromaan umpeen EU:n toimielinten ja kansalaisten välisen kuilun, josta usein keskustellaan Euroopan unionin legitiimiyden ja niin kutsutun demokratiavajeen yhteydessä.

Asiassa on edistytty huomattavasti muutaman viime vuoden aikana. Otetaanpa esimerkiksi edunvalvojien rekisteri, jonka Euroopan parlamentti otti käyttöön vuonna 1996, tai komission vuonna 2006 Euroopan parlamentille esittämä ehdotus edunvalvojien yhteisestä rekisteristä. Parlamentin hyväksyttyä Stubbin ja Friedrichin mietinnön perustettiin yhteinen työryhmä. Voidaan hyvin sanoa, että ryhmän aikaansaamat tulokset parlamentin asettamien tavoitteiden osalta ovat enemmän kuin tyydyttäviä.

Kannatan täysin jäsen Casinin mietintöä, sillä poliittisten toimielinten avoimuus on perustavaa laatua oleva edellytys niiden legitimiteetille. Tämän vuoksi kannatin ehdotusta.

  Salvatore Iacolino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, asetus on epäilemättä merkittävä askel prosessissa, jossa pyritään kiinnittämään enemmän huomiota EU:n toimielimiin. Tarvitaan enemmän avoimuutta, enemmän julkisuutta, enemmän selkeää käytöstä ja tiedonsaantimahdollisuuksia ja lopuksi yhteinen avoimuusrekisteri.

Kun otetaan huomioon, että Yhdysvalloissa lobbausryhmiä koskeva laki tuli voimaan jo vuonna 1948, käsitämme, että näillä ryhmillä on todellakin tehtävänsä ja että vaikka ne pääasiassa edustavat omia etujaan, ne on otettava asianmukaisesti huomioon. Mietintöluonnos on edistyksellinen, ja vaikka se ei vielä ole lopullinen, se on epäilemättä keino turvata EU:n toimielinten toimien ja päätösten legitimiteetti. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta ja olen täysin vakuuttunut siitä, että meidän on valittava tämä tie.

  Jim Higgins (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, minusta me olemme kiitollisuudenvelassa Sunday Timesille "tarkistuksia rahasta" -skandaalin aikaansaamisesta.

Kuten itse tiedätte, sen ansiosta puhemiehistö perusti työryhmän laatimaan sitovat käytännesäännöt kaikille Euroopan parlamentin jäsenille. Osa kaksi tässä siivoamisessa on se, mitä tänään teimme äänestämällä suurella enemmistöllä tämän mietinnön puolesta.

Minusta lobbaajien rekisteri on pahasti viivästynyt, mutta minulla on joitakin varauksia. Ensinnäkin minusta sen olisi oltava pakollinen. Se on kuitenkin askel oikeaan suuntaan, ja on pantava merkille, että lobbaajat itsekin, hyvämaineiset lobbaajat, ovat itse asiassa ottaneet yhteyttä ja kannattavat pakollista rekisteröintiä.

Olen kuitenkin pahoillani siitä, että neuvosto ei ole allekirjoittanut ehdotusta. On merkillepantavaa, että ne kolme Euroopan parlamentin jäsentä, jotka tuotiin esiin tarkistuksia rahasta -skandaalin yhteydessä, ovat kaikki entisiä ministereitä.

Lobbaajien rekisteröinti ja lobbaaminen ovat merkittäviä asioita, ja meidän on puskettava eteenpäin, käytettävä tätä kokeena ja toivottavasti tulevaisuudessa tehtävä siitä pakollista.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, heti Brysseliin saavuttuaan lobbaaja havaitsee välittömästi, että järjestelmän ovat suunnitelleet hänen kaltaisensa ihmiset hänen kaltaisiaan varten. Tavallisesti lobbaaja on mies, mutta tämän naispuolinen vastine löytyy yhä useammin hiipimästä käytävillämme tyylikkäässä housupuvussaan.

Tässä järjestelmässä päätökset tehdään – haluaisin sanoa savuisissa huoneissa, mutta nykyisin ne ovat savuttomia huoneita – suljettujen ovien takana, ja äänestäjät savustetaan ulos. Tästä täydellinen esimerkki oli pari viikkoa sitten tulleet kasvipohjaisia ja vaihtoehtoisia lääkkeitä koskeneet uudet rajoitukset ja kiellot. Tällainen kielto ei ikinä olisi mennyt läpi kansallisessa parlamentissa, koska kaikkiin niihin olisi kohdistunut todellinen äänestäjien suuttumus. Suuret lääkeyhtiöt kuitenkin ymmärsivät, että ne voivat hyödyntää tätä järjestelmää saadakseen ajettua läpi jotain sellaista, jota eivät koskaan saisi läpi kansallisessa lainsäädäntötyössä, täsmälleen sen vuoksi, että tämä järjestelmä ei ole lainkaan niin haavoittuva julkiselle mielipiteelle. Joten kyllä, perustetaan tämä rekisteri – äänestin sen puolesta ja ryhmäni tuki sitä – mutta todellinen ratkaisu on siirtää valta pois näiltä Brysselin ja Strasbourgin vastuuttomilta toimielimiltä takaisin aidosti vastuuvelvollisille kansallisille demokraattisille parlamenteille.

Mietintö: Ashley Fox (A7-0074/2011)

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Singaporen hallitus sekä Hong Kongin ja Shanghain viranomaiset tutkivat perin pohjin Lontoota ja muita Euroopan rahoitusalan keskuksia pyrkien värväämään henkilöitä, jotka Euroopan unionin liiallinen sääntelytaakka on ajanut ulkomaille. Sukupolvemme todistaa historiallista vaurauden ja yritysten siirtymistä Euroopasta Aasiaan. Meidän murhenäytelmämme on elää aikana, jona Aasian juuri keksittyä hajauttamisen, vallan jakamisen, yritysten ja yksilöiden vastuun salaisuudet me tässä osassa maailmaa menemme täysin toiseen suuntaan, kopioimme Aasian vanhojen suurien imperiumien mallia – Ming-dynastiaa, moguleita ja ottomaaneja – sääntelemällä, yhdenmukaistamalla, standardoimalla ja verottamalla.

Tietenkin juuri minun kotimaani, minun pääkaupunkini Lontoo, kärsii pahiten näistä uusista rajoituksista, mutta koko EU:n etuna olisi estää tämä vaurauden, työpaikkojen ja yritysten vuotaminen nuorempiin ja viriilimpiin talouksiin. Ratkaisu on jälleen vallan siirtäminen takaisin kansallisille viranomaisille, jotka kokevat aitoa yhteenkuuluvuutta ja siteitä äänestäjiin.

Päätöslauselmaesitys B7-0291/2011

  Jens Rohde (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, Intia on maailman suurin demokratia, se on yksi maailman nopeimmin kasvavista markkinoista ja se on jo pitkällä tiellä kohti tietoon perustuvaa taloutta. Tämän valossa on tietenkin täysin järkevää tehdä vapaakauppasopimus. Se on myös oman etumme mukaista. Kysymys kuuluukin, kuinka ihmeessä vasemmisto voi vastustaa tätä vapaakauppasopimusta. Kuinka kukaan voi vastustaa miljoonien intialaisten nostamista köyhyydestä, ja kuinka vasemmisto voi vastustaa avointen markkinoiden vaatimista eurooppalaisille yrityksille? Mielestäni se on käsittämätöntä. En yksinkertaisesti ymmärrä, kuinka vaikeaa on ottaa historiasta opikseen. Vapaakauppa on hyvästä! Vapaakauppa on hyvästä! Vapaakauppa on hyvästä! Vapaakauppa luo kasvua, vapautta ihmisille ja näin myös rauhaa.

  Paul Murphy (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Intian kanssa tehtävää vapaakauppasopimusta koskevista neuvotteluista laadittua päätöslauselmaesitystä vastaan. Minusta tällaisten Euroopan komission neuvottelemien sopimusten tekeminen ajaa ainoastaan suurten monikansallisten yhtiöiden etua niin Intiassa kuin Euroopassakin.

Toisin kuin edellinen puhuja olen sitä mieltä, että kauppaneuvotteluja ei käydä ihmisten nostamiseksi köyhyydestä ja ihmisten elintason nostamiseksi. Niitä käydään suuryritysten agendojen mukaan, jotta ne pääsisivät uusille markkinoille ja kasvattaisivat voittojaan.

Tuen Intian köyhiä maanviljelijöitä, ammattiliittojen edustajia ja työntekijöitä, jotka vastustavat vapaakauppasopimusta, koska se merkitsee Intian työväenluokan enemmistön elintason ja työolojen vaarantumista, erityisesti niiden, jotka työskentelevät valtavalla epävirallisella sektorilla.

Lisäksi vapaakauppasopimuksen agenda ja siihen liittyvä pyrkimys vahvistaa teollis- ja tekijänoikeuksia ja yksinoikeutta tietoihin vaarantaa Intiassa tuotettujen halpojen geneeristen lääkkeiden saatavuuden. Nämä geneeriset lääkkeet ovat nykyisin elintärkeitä aidsin ja hiv:n kaltaisten tautien kanssa eläville ihmisille kaikkialla maailmassa. Suurten yksityisten lääkeyhtiöiden voittojen vuoksi heillä ei kerta kaikkiaan ole varaa brändättyihin lääkkeisiin.

  Mitro Repo (S&D). – (FI) Arvoisa puhemies, Intian kanssa solmittava vapaakauppasopimus on huomattavin tähän mennessä neuvotelluista EU-vapaakauppasopimuksista. Euroopan unionin tulee korostaa yhteiskuntavastuuta. Me tiedämme oikein hyvin, mitkä ovat Intian suurimmat ongelmat: lapsityövoima, köyhyys ja epätasa-arvo.

Olemme nyt solmimassa kauppasopimusta, jonka todellisina hyötyjinä ovat teollisuus ja isot yritykset Euroopassa. Eurooppalainen kuluttaja varmasti kyllä hyötyy Intian halpatyövoimasta esimerkiksi tuotteiden alhaisempina hintoina, mutta sitä ei tulisi sallia intialaisten alkutuottajien ahdingolla.

On tekopyhää väittää, että Eurooppa olisi yhteiskuntavastuun edelläkävijä. EU:n on vapaakauppaetuuksia tarjotessaan vaadittava ja valvottava epäkohtiin puuttumista. On tärkeää, että komissio sisällyttää vapaakauppasopimukseen oikeudellisesti sitovat lausekkeet ihmisoikeuksista, sosiaalisista ja ympäristöstandardeista sekä yritysten yhteiskuntavastuusta ja valvoo, että nämä vaatimukset myös toteutuvat.

  Morten Løkkegaard (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, on tietenkin mielenkiintoista ja tavallaan hurmaavaa, että aina voi olla Euroopan parlamentin jäseniä, jotka vastustavat vapaata kauppaa. Tavallaan se on minusta fantastista. Haluan kuitenkin todeta, että minä tuen sitä täysin. Uskon, että vapaakauppa on tie eteenpäin, ja vapaakaupan on osoitettava meille tie eteenpäin myös Intian osalta. Syy tälle viivästymiselle on tietenkin se, että yksityiskohtien kanssa on ongelmia – voidaan sanoa merkittävien yksityiskohtien – kuten esimerkiksi edellisen puhujan mainitsemien geneeristen lääkkeiden. Kehottaisin asian molempia osapuolia, toisin sanoen niin EU:ta kuin Intiaakin, pyrkimään löytämään ratkaisun tähän ongelmaan niin, että sekä kunnioitetaan tekijänoikeuksia, koska tämä on aivan olennaista, että samaan aikaan varmistetaan käytännön keinot, joiden avulla Intian köyhät saavat halpoja lääkkeitä.

Lopuksi jotkut kriitikot uskovat, että meidän ei pidä kulkea kahdenvälistä neuvottelupolkua eikä tehdä kahdenvälisiä sopimuksia. He katsovat sen olevan ristiriidassa WTO:n neuvottelujen kanssa. Minusta tämä on täysin WTO:n mukaista. Meidän on tehtävä jotain varmistaaksemme, ettemme upota mitään enempää kuin jo upotamme WTO:ssa. Nämä kahdenväliset sopimukset ovat aivan yksinkertaisesti tarpeen, ja minä olen niihin tyytyväinen.

Päätöslauselmaesitys B7-0287/2011

  Jens Rohde (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, on aina ihmeellistä, kun keskustelemme vapaakaupasta täällä parlamentissa. Muutama vanha Radio Tiranan radiosignaali alkaa kuulua keskustelussa. Ainakin tämän vaikutelmaan saa kuunnellessaan vasemmiston ajatuksia vapaakaupasta. Sillä he osoittavat, etteivät ole oppineet mitään historiasta.

Nyt puhumme Japanin alueesta. EU ja Japani ovat maailman kaksi suurinta taloutta. Talousjärjestelmämme kattavat yhdessä viidenneksen maailman kaupasta. Investoimme merkittäviä summia toistemme talouksiin ja meillä on yhteisiä intressejä globaalilla tasolla, mutta neuvottelut etenevät kuitenkin hitaasti. Meidän on siis omasta puolestamme sanottava, että esteet on poistettava. Meidän on hyväksyttävä se, että myönnytyksiä tarvitaan molemmin puolin, sillä yhdessä taloutemme voivat täydentää toisiaan sekä luoda innovointia, kasvua ja uusia työpaikkoja.

  Morten Løkkegaard (ALDE) . – (DA) Arvoisa puhemies, haluan vain korostaa sitä, mitä on jo sanottu. Epäilemättä yksi este japanilaisille on hyvin korkeat tekniset esteet, joita on ja on aina ollut japanilaisessa yhteiskunnassa. Euroopan on vedottava voimakkaasti Japaniin, jotta se tulisi ulos bunkkeristaan ja varmistaisi, että näille esteille tehdään jotain.

Taustalla oleva Japanin kokema katastrofi on tietenkin traaginen. Voidaan kuitenkin sanoa ainakin, että siitä on koitunut jotain hyvääkin, koska japanilaisilla on nyt mahdollisuus harkita uudelleen ja todeta, että ulkopuolista apua todella tarvitaan. Tarvitaan todellakin muiden alueiden valtioiden apua. Tämä saattaa saada Japanin tarkastelemaan tulevaisuutta, näkemään tilanteen uusin silmin ja poistamaan lukuisat tekniset esteet.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan muistuttaa vasemmistolaiselle kollegallemme Murphylle, että Karl Marx kannatti vapaakauppaa Intian kanssa. Haluan myös muistuttaa liberaalikollegoillemme, erityisesti jäsen Rohdelle, että syy siihen, että hän kannatti vapaakauppaa, oli sen tuhoisat vaikutukset, koska hänen mielestään sillä, että brittiläistä porvaristoa ohjasivat häpeälliset omat edut, ei ollut juuri merkitystä: Intian yhteiskunta oli tuhottava globaalin vallankumouksen jouduttamiseksi.

Itse en katso, että meidän tulisi olla ahdasmielisiä. Järjestelmällisestä vapaakaupasta ei välttämättä ole hyötyä. Se voi olla hyvä asia, kun toimintaedellytykset ovat tasavertaisia. Näin on pitkälti monilla aloilla Japanissa, mutta tunnustan Japanin oikeudet esimerkiksi suojata riisimarkkinoitaan, suojata riisinviljelijöitään, maksaa viljelijöilleen korkeampia hintoja kuin maailmanmarkkinoilla ja kieltää massiivisen tuonnin, joka tuhoaisi sen maaseudun viljelijäväestön, samalla tavalla kuin tunnustan oman taloutemme oikeuden turvata jotkin toimintasektorinsa.

Tämän vuoksi en äänestänyt enemmistön hyväksymän päätöslauselman puolesta. Kannatin muita päätöslauselmia, jotka olivat mielestäni parempia. Tarvitaan tasapuoliset toimintaedellytykset, mutta vain tarkkaan määritetyillä aloilla.

Mietintö: Kriton Arsenis (A7-0113/2011)

  Jens Rohde (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, olisin itse asiassa yllättynyt, ellen olisi kuullut ranskalaisten jäsenten vihjaavan, että protektionismi on hyvä asia. Ahdasmielisyys alkaa jo riittää. Meidän on edettävä metsiin, ja niiden osalta keskustelemme tänään mietinnöstä, joka koskee komission vihreää kirjaa metsien suojelusta ja metsätiedosta EU:ssa. Euroopan metsillä on monia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä toimintoja, ja niillä on epäilemättä merkittävä osuus ilmastokriisin ratkaisemisessa – itse asiassa on kyse hyvin tehokkaasta tavasta ratkaista tämä kriisi – sekä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Olemme Tanskan liberaalipuolueessa tämän vuoksi tyytyväisiä siihen, että tämänpäiväisellä äänestyksellä varmistettiin metsien entistä johdonmukaisempi ja pitkäaikaisempi suojelu samalla kun säilytimme kunnianhimoiset tavoitteemme Euroopan metsäteollisuuden globaalin kilpailukyvyn varmistamiseksi. Olimme kuitenkin hieman yllättyneitä siitä, että 30-vuotinen rakennuskielto metsäpalojen vuoksi tuhoutuneelle alueelle hyväksyttiin äänestyksessä. Tämä on tyypillinen vasemmistolainen menetelmä rikollisuusongelman ratkaisemiseksi – kielletään kaikki kaikilta ja jopa 30 vuodeksi. Emme tietenkään kannata tätä.

  Giommaria Uggias (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän varjoesittelijänä olen täysin tyytyväinen tämänpäiväisen äänestyksen tulokseen. Kriton Arsenisin mietintö metsien suojelusta on poliittinen mietintö. Se on perusta, jolla vahvistetaan tapa, jolla Euroopan parlamentti aikoo tarttua metsäperintömme suojeluun ja metsien mukauttamiseen ilmastonmuutokseen. Euroopan parlamentti ilmaisi tänään selvästi mielipiteensä, ja odotamme komission esittävän tämän valossa tarvittavat ehdotukset ja tekevän näin mahdolliseksi entistä yksityiskohtaisemman politiikan laatimisen tälle alalle.

Haluan erityisesti kiittää jäsen Arsenisia hänen asiantuntevasta ja ammattimaisesta työstään, johon liittyi pitkä ja vaikea keskustelu, koska kuten hyvin tiedämme, metsien tila ei ole samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa. Pääsimme tästä huolimatta yhteisymmärrykseen ja saavutimme joitakin merkittäviä tavoitteita, kuten esimerkiksi tiettyjen osien turvaamisen maakeinottelulta, pohjoisen havumetsävyöhykkeen ja Välimeren metsien kaltaisten biologisesti hyvin monimuotoisten metsien entistä laajemman suojelun sekä rakennuskiellon tuhopolttojen tuhoamille alueille.

Arvoisa puhemies, kuten totesin, tämä on hyvin tärkeää monille Välimeren alueen valtioille, myös kotimaalleni Kreikalle.

  Christa Klaß (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, metsät ovat tulevaisuutemme ja kulttuurimaisemaamme. Niistä huolehditaan huolellisesti, koska ne tarjoavat palveluita meille ja ympäristölle muun muassa tuottamalla happea, varastoimalla hiiltä sekä tarjoamalla elinympäristön kasveille ja eläimille. Metsiemme hoidosta vastaaville ihmisille maksetaan hyvin vähän jos lainkaan näiden piilevien toimintojen tarjoamisesta, joita monet pitävät itsestäänselvyytenä. Tämän vuoksi on sitäkin tärkeämpää, että otamme huomioon metsiemme taloudelliset näkökohdat. Näihin kuuluvat puuteollisuus ja yhä suuremmassa määrin biomassan tuotanto, ei pelkästään lämmitystä vaan myös sähköntuotantoa varten. Meidän on tulevaisuudessa vahvistettava ja hyödynnettävä enemmän metsien taloudellisia näkökohtia, ja meidän on kannettava tästä kansallista ja henkilökohtaista vastuuta.

Odotamme komission laativan valkoisen kirjan, jossa tuodaan esiin tämä kattava lähestymistapa ja keskitytään siihen sen varmistamiseksi, että metsillämme on tulevaisuus ja että me kaikki olemme valmiita investoimaan tähän tulevaisuuteen. Jos kylvän maissin siemenen, ajattelen vain tätä päivää, mutta jos istutan puun, ajattelen tulevaisuutta.

  Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, metsien vaatimukset ovat hyvin erilaisia Euroopan eri osissa. Tämän vuoksi metsälainsäädäntö on paras jättää kansalliselle tasolle. Myöskään Lissabonin sopimuksessa ei tueta yhteistä eurooppalaista metsäpolitiikkaa. Suurin ongelma ilmastoa ja metsiä koskevissa säädösehdotuksissa on se, että metsät ovat avainasemassa EU:n asettamien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Metsiä tarvitaan siirryttäessä vihreään talouteen, esimerkiksi metsätalouden sivutuotteista saatavassa biopolttoainetuotannossa.

Metsätalouteen ei tämän vuoksi pidä kohdistaa tarpeetonta ja monimutkaista sääntelyä, joka tekee sen tuotteista vähemmän kilpailukykyisiä suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. On esimerkiksi hyvin omituista ehdottaa sitovia kestävyyskriteereitä metsien kaltaiselle uusiutuvalle luonnonvaralle mutta ei hiilen kaltaisille fossiilisille polttoaineille.

Vastustan myös tulevaisuudessa yhteistä eurooppalaista metsäpolitiikkaa. Haluaisin resurssit kohdennettavan mieluummin tutkimukseen, koulutukseen, tiedottamiseen ja innovointiin sen osalta, kuinka voimme ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsiimme. Kiitoksia.

(Istunto keskeytettiin muutamaksi minuutiksi.)

Mietintö: Gabriele Albertini (A7-0168/2011)

  Paul Murphy (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Euroopan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevaa mietintöä vastaan. Olen täysin eri mieltä siinä esitetyistä Euroopan nykyistä ja tulevaa asemaa maailmassa koskevista näkemyksistä ja ajatuksista.

Lyhyesti sanottuna mietinnössä ajetaan militarisoitua ja imperialistista Eurooppaa. Siinä puolletaan aggressiivista raaka-ainestrategiaa ja vaaditaan, minä lainaan, "vähemmän jyrkkää eroa sotilaallisten ja siviilikriisinhallintaoperaatioiden välillä". Tämä on peitelty tapa edistää ulkopolitiikan lisämilitarisointia. Mietinnössä ilmaistaan tyytyväisyys kauppasopimukseen Kolumbian kanssa huolimatta siitä, että tuhansia ammattiyhdistysaktiiveja on tapettu viime vuosina vain siksi, että he olivat ammattiyhdistysaktiiveja.

Mietinnössä nimetään tekopyhästi yhteiskunnallinen levottomuus yhdeksi turvallisuushaasteiden ja -riskien uuden sukupolven osatekijäksi. Tekopyhyyden huippu! Kapitalistinen järjestelmä on luonut köyhyyttä ja kurjuutta kaikkialla maailmassa eikä kykene selviytymään seurauksien kanssa. Ihmisillä on oikeus puolustaa legitiimejä etujaan ja taistella paremman tulevaisuuden puolesta ilman, että suuret poliittiset, taloudelliset tai sotilaalliset mahdit siihen puuttuvat.

  Antonello Antinoro (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, aluksi haluan sanoa – ja toivon, ettei tätä vähennetä puheajastani – että mitä tulee tekopyhyyteen, vain harvat meistä uskovat tiettyihin asioihin. Käytämme kaikki puheenvuoroja selittääksemme äänestyskäyttäytymistämme äänestyksen jälkeen. Meitä on viisi tai kuusi, me kuuntelemme toisiamme, ja toisinaan meitä kuvataan televisioon. Koko asia on kuitenkin jokseenkin masentava.

Haluan tämän vuoksi esittää ehdotuksen, ja aion sen joka tapauksessa tehdä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän seuraavassa kokouksessa. Ehdotan, että vastaisuudessa äänestysselitykset esitetään ennen äänestystä, jotta voisimme puhumalla ja toisiamme kuuntelemalla jopa vakuuttaa toinen toisemme siitä, kuinka äänestää, sen sijaan, että pelaamme eräänlaista joukkuepeliä, jossa kaikki päätetään ennalta.

Totesin äänestysselityksessäni äänestäneeni mietinnön puolesta. Uskon edelleen Eurooppaan, aivan kuten uskon myös korkean edustajan läsnäolon vaikuttavuuteen. Uskon kuitenkin edelleen, että jäsenvaltiot uskovat siihen paljon vähemmän kuin me. Tämän vuoksi on kenties korostettava – kuten korkea edustaja Ashton tänä aamuna ja monissa muissa yhteyksissä on todennut – että ellei Eurooppa lakkaa olemasta osittain taloudellinen ja muutu sen sijaan entistä poliittisemmaksi, tehtäväämmekään ei kenties voida täyttää yhtä hyvin.

  Adam Bielan (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin ulkopolitiikassa on otettava huomioon eurooppalaisen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen ulkoinen ulottuvuus. Tämän vuoksi olen iloinen kaikista toimista, joilla osaltaan edistetään rauhaa, vakautta ja oikeusvaltiota kriisivaltioissa ja -alueilla. Kannatan sitoutumista transatlanttiseen kumppanuuteen yhtenä EU:n ulkopolitiikan peruspilareista, jolla pyritään luomaan vapaat markkinat Yhdysvaltojen kanssa.

Myös Itä-Euroopan politiikka on erityisen merkittävää Puolan kannalta. Mietinnössä tunnustetaan, että tarvitaan poliittista ja taloudellista yhdentymistä EU:n naapureiden kanssa, ja kehotetaan johdonmukaisuuteen EU:n ja Venäjän välisestä uudesta sopimuksesta käytävissä neuvotteluissa siten, että kiinnitetään huomiota oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien suojeluun siellä. Siinä myönnetään myös, että Turkin liittymisneuvotteluja on tehostettava ja että Balkanin maiden liittymisprosessiin on sitouduttava jatkuvasti.

  Pino Arlacchi (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä sovelletaan maltillista lähestymistapaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kaikkein kiireellisimpiin aiheisiin.

Sosialistiryhmän tarkistusten ansiosta saatiin aikaan rakentavammat sanamuodot Venäjän ja Iranin kanssa käytävää vuoropuhelua varten.

Myös tarkistukset EU:n Afganistanin-strategiaan edistivät osaltaan mietinnön rakenteen parantamista.

Albertinin mietintö on edistysaskel kohti entistä parempaa EU:n turvallisuuspolitiikkaa. Vaikka kannatan esittelijän ponnistuksia ja sitoutumista, haluan myös korostaa, että EU on vielä kaukana johdonmukaisesta pitkän ajanjakson strategiasta tällä alalla. EU:n panos globaaliin rauhaan ja vakauteen on edelleen varsin vähäinen ja liiaksi riippuvainen Yhdysvaltojen kansainvälistä turvallisuutta koskevasta näkemyksestä sekä samaan asiaan sovelletusta terävästä lähestymistavasta.

Tehkäämme työtä entistä itsenäisemmän ja EU-keskeisen ulko- ja turvallisuusstrategian puolesta, koska sitä EU:n kansalaiset meiltä odottavat ja se meidän olisi heille tarjottava.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, minusta niiden jäsenten määrä, jotka puhuivat korkean edustajan Ashtonin ja hänen jatkuvan ulkopoliittisen työnsä puolesta, sekä niiden jäsenten määrä, jotka ehdottivat yhteen ääneen puhumista, oli mielenkiintoinen ja tyydyttävä tänä aamuna. Jos puhumme yksiäänisesti, olemme tehokkaita ja meitä kuunnellaan. Jos emme, meitä ei kuunnella emmekä ole tehokkaita.

(EN) Mieleeni tulivat myös kuuluisan irlantilaisen runoilijan, William Butler Yeatsin sanat. Hänen mukaansa rauha saapuu hitaasti. Näin todellakin kävi Pohjois-Irlannissa, jossa Euroopan unionilla oli ratkaiseva osa sen tukiessa Irlannin kansainvälistä rahastoa, ja rauha sinetöitiin viime viikonlopun onnistuneissa vaaleissa.

(GA) Euroopan unionin Pohjois-Irlannissa tekemä työ voidaan toistaa kansainvälisellä tasolla rauhan edistämiseksi ja köyhien auttamiseksi, jos puhumme yhdellä äänellä ja jos korkea edustaja Ashton tekee työnsä huolellisesti.

Mietintö: Roberto Gualtieri (A7-0166/2011)

  Janusz Władysław Zemke (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, äänestin Euroopan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan mietinnön puolesta. Haluaisin kuitenkin tuoda esiin sen, että mietinnössä ei pelkästään arvioida politiikkaa, vaan siinä keskitytään pääasiassa tulevaisuuteen, tulevaisuuden kehitykseen. Minusta tämä edellyttää erilaisten perusteltujen, täsmällisten arvioiden ja nokkelien sanojen, joita mietinnössä on paljon, lisäksi myös sitä, että yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa tarkastellaan vakavasti ja toisesta näkökulmasta.

Minusta tarvitaan kolmea asiaa. Ensinnäkin EU:n on määritettävä yhteiset strategiset etunsa esimerkiksi energiavarmuuden ja naapuruuspolitiikan osalta. Toiseksi EU:n on lisättävä omia valmiuksiaan siviili- ja sotilasoperaatioiden suunnittelussa ja koordinoinnissa sekä kriisinhallinnossa. Lopuksi EU:n talousarviossa olisi oltava yhteiset määrärahat yhteisiä toimia varten.

  Adam Bielan (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, kansainvälisten järjestöjen yhä merkittävämpi riippuvuus toisistaan taloudellisissa ja ympäristöä sekä energiaa koskevissa ongelmissa edellyttää jatkuvia mukautuksia yksittäisten valtioiden ulkosuhteissa. Turvallisuusnäkökohdat ovat politiikan osatekijä, joka edellyttää erityistä huolta kaikilta valtioilta, ja ne edellyttävät muuttuvassa maailmassa jatkuvaa mukauttamista. Mietinnön pääteema on vaatimus Euroopan strategisen autonomian turvaamisesta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Siinä ei kuitenkaan oteta huomioon EU:n sotilaallisen kokemuksen puutetta, mutta vaaditaan samalla lisäponnistuksia EU:n operatiivisten vaihtoehtojen laajentamiseksi. Puolan kaltaisille valtioille puolustuspolitiikan perusta on edelleen Pohjois-Atlantin puolustusliitto. EU:n ja Naton strategisen kumppanuuden tiukentaminen sekä ehdotus yhteisen tuen vahvistamisesta toimille voisivat hidastaa merkittävästi operatiivisia päätöksentekomenettelyjä. Minusta mietintö vaikuttaa liian radikaalilta, joten äänestin sitä vastaan.

  Pino Arlacchi (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, Javier Solana antoi merkittävimmän EU:n turvallisuusstrategiaa koskevan asiakirjan. Sen nimi on "Turvallinen Eurooppa paremmassa maailmassa", ja Eurooppa-neuvosto hyväksyi sen 12. joulukuuta 2003.

Sittemmin alalla on edistytty hyvin vähän. Unionilla ei ole vieläkään tehokasta ulko- ja turvallisuusstrategiaa, ja merkittävimmissä asioissa se edelleen seuraa Yhdysvaltoja. Mietinnöllä pyritään saamaan aikaan joitakin myönteisiä muutoksia taktisissa aiheissa, kuten kriisinhallinnossa, EU:n puolustusteknologisen teollisuuskannan sirpaleisuudessa sekä YTPP:n 24:n siviili- ja/tai sotilasoperaation tehottomuudessa ympäri maailmaa.

Äänestin mietinnön puolesta ja toivon parlamentin edelleen tarjoavan panoksensa EU:n strategisen riippumattomuuden vahvistamiseksi turvallisuusasioissa. Erityisesti tarvitaan suurimpien turvallisuusuhkien määrittämistä uudelleen niin kutsutun islamilaisen terrorismin uhan romahdettua ja rahoituskriisin kaltaisten uusien vaarojen ilmaannuttua.

  Mitro Repo (S&D). – (FI) Arvoisa puhemies, olin mietinnön kannalla, mutta kysyn, onko Euroopan unionilla kykyä toimia rauhan ja vakauden edistämiseksi naapurimaissamme, tarkoitan nyt lähinnä Syyriaa, Libyaa ja Egyptiä.

Toimintamme Libyassa tulee osoittamaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme toimintakyvyn todellisen tilan. EU:n päätavoitteena Libyassa on suojella siviiliväestöä ja tukea Libyan kansan pyrkimyksiä toteuttaa demokraattinen yhteiskunta. Muistot 1990-luvun Balkanin maista ovat vielä tuoreina mielessämme. Silloin Eurooppa joutui turvautumaan Yhdysvaltain apuun. Libya on joka tapauksessa osoittanut, ettei EU ole sotilasmahti, toiminta on ollut nyt jäsenvaltioiden omatoimisuuden varassa.

Pohjois-Afrikan esimerkkien myötä tiedämme nyt, että EU:n sotilaallisen toimintavalmiuden ja -kyvyn tarve Euroopan porteilla on yhä tosiasia. Ulkosuhdehallinto on ollut toiminnassa jo yli vuoden, siltä voi jo nyt odottaa tuloksia.

  Julie Girling (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, mieleen tulee kaksi sanaa, jotka kuvaavat nykytilannettamme yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Valitettavasti ne eivät ole kauniita sanoja. Mieleeni tulevat "sekasotku" ja "vitsi". Valitettavasti kyse on melko sairaasta vitsistä.

Viimeisten 15 kuukauden aikana – ja ajanjakso on tarjonnut kaikkialla maailmassa runsaasti mahdollisuuksia todistaa uskottavuutta – niin kutsutulla yhteisellä politiikallamme ei ole ollut mitään myönteistä vaikutusta. En ole ulkopolitiikan fanaattinen harrastaja, mutta äänestäjäni odottavat minulta vastausta siihen, mikä on Euroopan lisäarvo meille. Heille on todellinen huolenaihe, että tämän yhteisen politiikan kustannuksia ei jaeta huolellisesti eikä niistä pidetä huolellisesti kirjaa.

Minun on vastattava äänestäjilleni, mitä hyötyä tästä on heille, ja näistä mietinnöistä käytyjen pitkällisten keskustelujen jälkeenkin minun on vaikea keksiä vastausta.

Mietintö: María Muñiz De Urquiza (A7-0181/2011)

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, esitetyssä mietinnössä tarkastellaan ihmisoikeuksia EU:n ensisijaisena tavoitteena kansainvälisissä järjestöissä, ja erityisesti korostetaan naisten ja lapsien oikeuksia sekä ilmaisunvapautta. Samanaikaisesti mietinnössä kehotetaan jäsenvaltioita tukemaan EU:n kantaa näissä järjestöissä.

Niin kutsutut lisääntymisoikeudet, mikä on vain aborttioikeuden toinen nimi, ovat kuitenkin ensisijainen osatekijä EU:n ihmisoikeusesityslistassa. Toisaalta eurooppalainen diplomatia ei vieläkään ole johdonmukaista uskonnonvapauden edistämisessä kaikilta näkökohdin, ja kristittyjen oikeuksien kunnioittamista korostetaan kaikkialla maailmassa. Katson tämän vuoksi paremmaksi, että minua ja äänestäjiäni edustavat slovakialaiset diplomaatit. Uskon, että he edistävät perustavalla tavalla erilaista näkemystä kuin EU näissä asioissa, joista monet kuuluvat kansallisvaltioiden toimivaltaan.

  Pino Arlacchi (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, EU on edelleen hyvin vähäpätöinen globaali toimija. Sen asema YK:n järjestelmässä ja kaikissa monenvälisissä järjestöissä ei vastaa sen demokraattista, taloudellista ja kulttuurista painoarvoa. Mietinnössä tarkastellaan tätä vajetta ja kehotetaan poistamaan joitakin esteitä unionimme täysimääräiseltä osallistumiselta maailmanlaajuiseen toimintaan. Tämän vuoksi äänestin sen puolesta. EU voi tarjota voimakkaan panoksensa planeettamme rauhan ja vaurauden edistämiseksi. Sallikaamme sen siviilivallan laajentaa vaikutusvaltaansa kaikkialle.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, koska saatan olla viimeinen puhuja, haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää henkilökuntaanne ja tulkkeja kärsivällisyydestä. Olkaa hyvät ja uskokaa, että se ei jäänyt ilman huomiota tai arvostusta.

Euroopan unionilla on nälkä ja kova halu hankkia itselleen kaikki valtion asemaan liittyvät symbolit ja tunnusmerkit. Sillä on oma parlamentti, oma valuutta, oma presidentti, oma ulkoministeri, omat ulkorajat, oma lippu, hymni, passi ja ajokortti. Oli vain ajan kysymys, koska se hakisi virallista tunnustusta valtiona Yhdistyneissä Kansakunnissa, ja niin on nyt tietenkin tapahtunut – jokseenkin häpeällisesti ja minulle hämmentävästi – kotimaani hallituksen tuella.

Tämä on jonkin sellaisen laillista vahvistamista, mitä on tapahtunut jo jonkin aikaa: valtion asemaan kuuluvan mielestämme ratkaisevan toimivallan siirtämisen kansalliselta tasolta Brysseliin.

Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden olisi kuitenkin oltava varovaisia sen suhteen, mitä hyväksyvät. Yksi sen seurauksista, että EU:lle annetaan täysimääräinen valtioasema, on, että korkea edustaja Ashton ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy voivat nyt puhua pitkään jäsenvaltioille uuden kokonaisuuden ulkoministerinä ja valtionpäämiehenä.

Ja kuten parlamentin jäsenet varmasti yksityisesti voivat heille kertoa, tämä ei ole pelkästään siunaus.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Sajjad Karim (A7-0095/2011)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, jolla kodifioidaan elintarvike-erän tunnistamismerkinnöistä 14. kesäkuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/396/ETY. Kodifiointi on tehokas tapa vahvistaa yksittäisessä säännöksessä tiettyä alaa koskevat säännöt. Sillä saadaan aikaan lisää selkeyttä, koska samaa asiaa koskevat eri säännökset hajautuvat usein eri lainsäädäntöteksteihin. Kun niitä tarkistetaan, on vaikea tietää, mikä säännös kulloinkin on voimassa. Kodifiointi on myös sopiva keino kehittää Euroopan unionille entistä yksinkertaisempaa ja selkeämpää lainsäädäntöä, jota kansalaiset voivat ymmärtää paremmin.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen ponnisteluihin unionin lainsäädännön selkiyttämiseksi, jotta se olisi paremmin kaikkien EU:n kansalaisten ulottuvilla. Ottaen huomioon elintarvikekaupan merkityksen äänestän siis elintarvike-erän tunnistamismerkinnöistä annetun direktiiviehdotuksen puolesta. Järjestelmä edistää osaltaan parempaa tiedottamista tuotteiden tunnistamisesta ja auttaa myös kehittämään kansainvälistä kauppaa.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Olen täysin samaa mieltä suosituksesta, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset on otettava huomioon, koska kyseisellä ehdotuksella ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset niiden asiasisältöä muuttamatta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotus koskee ainoastaan jo voimassa olevien elintarvike-erien tunnistamismerkintöjä koskevien sääntöjen kodifiointia niiden asiasisältöä muuttamatta, josta parlamentin olisi kenties annettava lausunto. Haluan kuitenkin korostaa, että mielestäni on yhä tärkeämpää tarjota kuluttajille tosiasialliset ja täydelliset tiedot erityisesti eristä, valmistuspäivistä ja muista seikoista, joiden avulla voidaan jäljittää tuotteen liikkeet.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla kodifioidaan elintarvike-erän tunnistamismerkinnät. Euroopan kansalaisten elämän yksinkertaistaminen on yksi EU:n huolenaiheista. Komissio ja parlamentti ovat tehneet useita lainsäädäntömuutoksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Yksi seikka, joka todella hankaloittaa tavallisten EU:n kansalaisten elämää, on elintarvike-erän tunnistamismerkintöjen lukeminen ja tulkitseminen. Näiden tietojen valtava lisääntyminen tekee tästä yhä vaikeampaa ja laskee osaltaan kansalaisten elämänlaatua. Parlamentti, komissio ja neuvosto tekivät vuonna 1994 toimielinten välisen sopimuksen nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi asian korjaamiseksi. Olen iloinen voidessani lopultakin hyväksyä direktiivin, jolla direktiivin 89/396/ETY kodifioinnin avulla helpotetaan kansalaisten elämää yksinkertaistamalla ja selventämällä EU:n lainsäädäntöä.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (EN) Elintarvikekaupalla on merkittävä asema sisämarkkinoilla. Elintarvike-erien tunnistaminen täyttää tarpeen saada paremmin tietoa tuotteista. Se tarjoaa hyödyllistä tietoa tilanteissa, joissa elintarvikkeista kiistellään tai niihin liittyy kuluttajille aiheutuvia terveyshaittoja.

Ottaen huomioon tunnistamismenetelmien moninaisuuden kauppiaan on määritettävä erä ja merkittävä se. Kansainvälisellä tasolla on yleinen velvoite esittää esipakattujen elintarvikkeiden valmistus- tai pakkauserä. Unionin tehtävä on myös oltava edistää osaltaan kansainvälisen kaupan kehitystä soveltamalla näitä sääntöjä.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Ottaen huomioon yhteiskunnan ja kuluttajien edun EU:n markkinoilla me pyrimme yksinkertaistamaan mahdollisimman paljon sääntöjä ja säädöksiä, jotta ne olisivat avoimempia ja jokaisen kansalaisen paremmin ymmärrettävissä. Yksi tällainen tapaus on yhteinen maatalouspolitiikka. Sen tulevaa muotoa koskevassa työssä ensisijaisena periaatteena on yksinkertaistaa politiikkaa, jonka päätavoite on varmistaa elintarviketurva Euroopassa. Elintarvike-erien tunnistamismerkintöjä koskevan direktiivin kodifioinnilla pyritään tähän lähestymistapaan ja helpottamaan kansalaisten lainsäädännön ymmärtämistä. Samalla kodifiointi toteutetaan täysin EU:n lainsäädännön hyväksymistä koskevien menetelmien mukaisesti säilyttämällä alkuperäisten tekstien sanamuodot.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla kodifioidaan elintarvike-erän tunnistamismerkinnät, koskevan mietinnön puolesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksella pyritään kodifioimaan elintarvike-erän tunnistamismerkintöjä koskevia nykyisiä lainsäädännöllisiä tekstejä. On kuitenkin kiinnitettävä yhä enemmän huomiota sen varmistamiseen, että kuluttajille tarjotaan tosiasialliset ja täydelliset tiedot erityisesti eristä, valmistuspäivistä ja muista seikoista, joiden avulla voidaan jäljittää tuotteen liikkeet.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan parlamentin jäsenen Sajjad Karimin mietintö sisältää lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla kodifioidaan elintarvike-erän tunnistamismerkinnät. Ehdotuksella pyritään kodifioimaan elintarvike-erän tunnistamismerkinnöistä 14. kesäkuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/396/ETY. Kannatan täysin uutta direktiiviä, koska se syrjäyttää siihen sisällytetyt eri säädökset. Ehdotuksessa säilytetään täysimääräisestä kodifioitujen säädösten sisältö, joten sillä ainoastaan yhdistetään säädökset ja tehdään vain ne muodolliset tarkistukset, joita kodifiointi edellyttää. Äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suosituksen perusteella ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla kodifioidaan elintarvike-erän tunnistamismerkinnöistä 14. kesäkuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/396/ETY, ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset niiden asiasisältöä muuttamatta. Tästä syystä äänestin parlamentin ehdotuksen puolesta, jolla hyväksytään komission ehdotus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suosituksella mukautettuna.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Kannatamme elintarvike-erien tunnistamismerkinnöistä annettavaa direktiiviä, emmekä vähiten sen vuoksi, että rikolliset aivan liian usein väärentävät koodeja laittomiin tarkoituksiin. Kaiken tunnistamismerkintöjä koskevan lainsäädännön kokomainen yhteen ja yksinkertaistaminen helpottavat valvontaa ja kaikkien laittomien käytäntöjen havaitsemista.

Mietintö: Sajjad Karim (A7-0089/2011)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, jolla kodifioidaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 71/354/ETY kumoamisesta 20. joulukuuta 1979 annettu neuvoston direktiivi 80/181/ETY. Kodifiointi on tehokas tapa vahvistaa yksittäisessä säännöksessä tiettyä alaa koskevat säännöt. Sillä saadaan aikaan lisää selkeyttä, koska samaa asiaa koskevat eri säännökset hajautuvat usein eri lainsäädäntöteksteihin. Kun niitä tarkistetaan, on vaikea tietää, mikä säännös kulloinkin on voimassa. Kodifiointi on myös sopiva keino kehittää Euroopan unionille entistä yksinkertaisempaa ja selkeämpää lainsäädäntöä, jota kansalaiset voivat ymmärtää paremmin.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen ponnisteluihin unionin lainsäädännön selkiyttämiseksi, jotta se olisi paremmin kaikkien EU:n kansalaisten ulottuvilla. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon mittauslaitteiden merkityksen useimmilla ihmisen toiminta-aloilla äänestän Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun ehdotuksen puolesta. Järjestelmä edistää osaltaan parempia suorituksia kansanterveyden ja turvallisuuden aloilla sekä parantaa hallinnollista toimintaa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän toteamuksen, jonka mukaan komission ehdotuksella ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta, kannatan ehdotuksen hyväksymistä ensimmäisessä käsittelyssä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä kodifioituna tekstinä. Euroopan kansalaisten elämän yksinkertaistaminen on yksi EU:n huolenaiheista.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (EN) Mittayksiköt ovat välttämättömiä kaikkia mittauslaitteita käytettäessä mittausten tai määrän ilmaisemiseksi. Mittayksikköjä käytetään useimmilla ihmisen toiminta-alueilla, joten on tärkeää varmistaa suurin mahdollinen selvyys niiden käytössä. Tämän vuoksi on tarpeen säännellä niiden käyttöä Euroopan unionin sisällä taloudellisia tarkoituksia, kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevilla aloilla tai hallinnollisia toimia varten. Jäsenvaltioiden on voitava vaatia alueellaan mittauslaitteiden varustamista määrän osoituksin virallisessa mittayksikössä.

Direktiivillä tuetaan sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa yhdenmukaistamalla mittayksiköitä. Tämän osalta on asianmukaista, että komissio seuraa direktiiviin ja sen täytäntöönpanoon liittyvää kehitystä markkinoilla, erityisesti mahdollisten sisämarkkinaesteiden osalta ja tarvittavan lisäyhdenmukaistamisen osalta näiden esteiden poistamiseksi.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun mietinnön puolesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksessa tyydytään yksinomaan kodifioimaan olemassa olevia mittayksiköitä koskevia tekstejä niiden asiasisältöä muuttamatta, joten äänestän sen puolesta.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Ymmärtääkseni mietintö sisältää lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä. Ehdotuksella on määrä kodifioida mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 71/354/ETY kumoamisesta 20. joulukuuta 1979 annettu neuvoston direktiivi 80/181/ETY. On oikein hyvä asia, että uudella direktiivillä syrjäytetään siihen sisällytetyt eri säädökset. Ehdotuksessa säilytetään täysimääräisestä kodifioitujen säädösten sisältö, joten sillä ainoastaan yhdistetään säädökset ja tehdään vain ne muodolliset tarkistukset, joita kodifiointi edellyttää. Äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä totesi, että ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset niiden asiasisältöä muuttamatta. Tästä syystä äänestin parlamentin ehdotuksen puolesta, jolla hyväksytään komission ehdotus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suosituksella mukautettuna.

Mietintö: Sajjad Karim (A7-0093/2011)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, jolla kodifioidaan moottoriajoneuvojen sallitusta melutasosta ja pakojärjestelmästä 6. helmikuuta 1970 annettu neuvoston direktiivi 70/157/ETY. Kodifiointi on tehokas tapa vahvistaa yksittäisessä säännöksessä tiettyä alaa koskevat säännöt. Sillä saadaan aikaan lisää selkeyttä, koska samaa asiaa koskevat eri säännökset hajautuvat usein eri lainsäädäntöteksteihin. Kun niitä tarkistetaan, on vaikea tietää, mikä säännös kulloinkin on voimassa. Kodifiointi on myös sopiva keino kehittää Euroopan unionille entistä yksinkertaisempaa ja selkeämpää lainsäädäntöä, jota kansalaiset voivat ymmärtää paremmin.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen ponnisteluihin unionin lainsäädännön selkiyttämiseksi, jotta se olisi paremmin kaikkien EU:n kansalaisten ulottuvilla. Äänestän tämän vuoksi moottoriajoneuvojen sallitusta melutasosta ja pakojärjestelmästä annetun direktiiviehdotuksen puolesta, koska katson, että ehdotettu tietojenkäsittelyjärjestelmän avulla laadittu kodifiointijärjestelmä on entistä tehokkaampi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotus koskee moottoriajoneuvojen sallitusta melutasosta ja pakojärjestelmästä annettujen nykyisten säädösten kodifioimista. Niiden asiasisältöä ei ole muutettu, mistä erityisesti parlamentin olisi annettava lausuntonsa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi moottoriajoneuvojen sallitusta melutasosta ja pakojärjestelmästä kodifioituna tekstinä. Euroopan kansalaisten elämän yksinkertaistaminen on yksi EU:n huolenaiheista. Komissio ja parlamentti ovat tehneet useita lainsäädäntömuutoksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Yksi seikka, joka hankaloittaa EU:n kansalaisten elämää, on jatkuvat lainsäädäntömuutokset. Toisinaan tämä perustuu tarpeeseen päivittää lainsäädäntöä, mutta se haittaa ja heikentää kansalaisten elämänlaatua. Vuonna 1987 komissio esitti suosituksen, jonka mukaan säädökset on kodifioitava viimeistään sen jälkeen, kun niitä on muutettu kymmenen kertaa, jotta unionin lainsäädäntö olisi ymmärrettävää. Parlamentti, komissio ja neuvosto tekivät vuonna 1994 toimielinten välisen sopimuksen nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi asian korjaamiseksi. Olenkin iloinen, että voimme lopulta hyväksyä direktiivin moottoriajoneuvojen sallitusta melutasosta ja pakojärjestelmästä 6. helmikuuta 1970 annetun neuvoston direktiivin 70/157/ETY kodifioimisesta.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (EN) Direktiivi 70/157/ETY on yksi puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (puitedirektiivi) 5 päivänä syyskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY tarkoitetuista EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmän erillisdirektiiveistä. Näiden teknisten vaatimusten tarkoituksena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen siten, että direktiivissä 2007/46/EY säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voidaan soveltaa kaikkiin ajoneuvotyyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2007/46/EY ajoneuvojen järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin.

On suotavaa ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) vastaavissa säännöissään vahvistamat tekniset vaatimukset, jotka on liitetty Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimukseen pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi moottoriajoneuvojen sallitusta melutasosta ja pakojärjestelmästä (kodifikaatio) annetun mietinnön puolesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksessa tyydytään yksinomaan kodifioimaan olemassa olevia moottoriajoneuvojen sallittua melutasoa ja pakojärjestelmää koskevia tekstejä niiden asiasisältöä muuttamatta, joten äänestän sen puolesta.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi moottoriajoneuvojen sallitusta melutasosta ja pakojärjestelmästä auttaa saavuttamaan ehdotuksen päätavoitteen – kodifioimaan moottoriajoneuvojen sallitusta melutasosta ja pakojärjestelmästä 6. helmikuuta 1970 annettu neuvoston direktiivi 70/157/ETY. Kannatan Sajjad Karimin aloitetta ja äänestin sen puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä totesi, että ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi moottoriajoneuvojen sallitusta melutasosta ja pakojärjestelmästä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset niiden asiasisältöä muuttamatta. Tästä syystä äänestin parlamentin ehdotuksen puolesta, jolla hyväksytään komission ehdotus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suosituksella mukautettuna.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Liikennealan merkitystä Euroopan taloudelle kuvaa se, että se tarjoaa työtä yli 10 miljoonalle henkilölle ja tuottaa 5 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Sen kehittäminen on tärkeää EU:n talouskasvun kannalta sekä fyysisten ja henkisten aukkojen kuromiseksi umpeen. Lisäksi kuten valkoisessa kirjassa nimeltä "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma" todetaan, ala on merkittävässä asemassa, jotta voidaan saavuttaa 60 prosentin leikkaustavoite kasvihuonekaasujen osalta.

Mietinnöllä on siis määrä yksinkertaistaa ja selventää EU:n lainsäädäntöä, joka jakautuu useisiin säädöksiin, joita on tarkistettu jo useaan otteeseen, mikä tekee niistä vaikeita ymmärtää. Yksi EU:n tavoitteista on yhteisön säännöstön avoimuus, koska sillä voidaan lähentää EU:ta sen kansalaisiin nähden, jotta nämä voivat hyödyntää saamiaan erityisiä oikeuksia.

Nykyisten lainsäädäntötekstien kodifiointi on seurausta moottoriajoneuvojen sallittua melutasoa ja pakojärjestelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä, ja sillä edistetään ympäristön kestävyyttä EU:n tasolla.

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin moottoriajoneuvojen sallitusta melutasosta ja pakojärjestelmästä annettujen nykyisten säädösten kodifioimista koskevan asiakirjan 2010/0261 puolesta. Tässä on jälleen kyse siitä, että Euroopan komissio pyrkii yksinkertaistamaan ja säätelemään yhteisön säännöstöä siten, että siitä tulee entistä avoimempi ja paremmin EU:n kansalaisten saatavilla. Lainsäädäntöehdotuksella kodifioidaan nykyiset tekstit ja luodaan säädös, joka on helpompi ymmärtää ja helpommin saatavilla. Standardoimalla tekniset normit säädöksellä saatetaan yhteen jäsenvaltiot ja vahvistetaan menettely EU:n virallista sertifiointia varten, joka määritetään direktiivissä 2007/46/EY jokaisen ajoneuvotyypin osalta.

Mietintö: Sajjad Karim (A7-0098/2011)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, jolla kodifioidaan 25 päivänä kesäkuuta 1987 annettu neuvoston direktiivi 87/402/ETY kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista. Kodifiointi on tehokas tapa vahvistaa yksittäisessä säännöksessä tiettyä alaa koskevat säännöt. Sillä saadaan aikaan lisää selkeyttä, koska samaa asiaa koskevat eri säännökset hajautuvat usein eri lainsäädäntöteksteihin. Kun niitä tarkistetaan, on vaikea tietää, mikä säännös kulloinkin on voimassa. Kodifiointi on myös sopiva keino kehittää Euroopan unionille entistä yksinkertaisempaa ja selkeämpää lainsäädäntöä, jota kansalaiset voivat ymmärtää paremmin.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen ponnisteluihin unionin lainsäädännön selkiyttämiseksi, jotta se olisi paremmin kaikkien EU:n kansalaisten ulottuvilla. Äänestän tämän vuoksi direktiiviksi kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista annetun ehdotuksen puolesta. Katson, että ehdotettu tietojenkäsittelyjärjestelmän avulla laadittu kodifiointijärjestelmä on entistä tehokkaampi.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista kodifioituna tekstinä. Euroopan kansalaisten elämän yksinkertaistaminen on yksi EU:n huolenaiheista. Yksi seikka, joka hankaloittaa EU:n kansalaisten elämää, on jatkuvat lainsäädäntömuutokset. Toisinaan tämä perustuu tarpeeseen päivittää lainsäädäntöä, mutta se haittaa ja heikentää kansalaisten elämänlaatua. Vuonna 1987 komissio esitti suosituksen, jonka mukaan säädökset on kodifioitava viimeistään sen jälkeen, kun niitä on muutettu kymmenen kertaa, jotta EU:n lainsäädäntö olisi ymmärrettävää. Parlamentti, komissio ja neuvosto tekivät vuonna 1994 toimielinten välisen sopimuksen nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi asian korjaamiseksi. Olen tämän vuoksi tyytyväinen siihen, että voimme lopulta hyväksyä direktiivin, jolla kodifioidaan 25 päivänä kesäkuuta 1987 annettu neuvoston direktiivi 87/402/ETY kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (EN) Kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista 25 päivänä kesäkuuta 1987 annettua neuvoston direktiiviä 87/402/ETY on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta. Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu direktiivi. Edellä mainittu direktiivi on yksi neuvoston direktiivissä 74/150/ETY, sellaisena kuin se on korvattuna maatalous- ja metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/37/ETY, säädettyyn EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmään kuuluvista erityisdirektiiveistä, ja siinä vahvistetaan maatalous- ja metsätraktoreiden suunnittelua ja rakenteita koskevat tekniset vaatimukset kuljettaja istuimen eteen kaatumisen varalta asennettujen suojarakenteiden osalta.

Näiden teknisten vaatimusten tarkoituksena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen siten, että direktiivissä 2003/37/EY säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voidaan soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2003/37/EY maatalous- ja metsätraktoreita, niiden perävaunuja ja vedettäviä vaihdettavissa olevia koneita ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettuja järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista kodifioituna tekstinä koskevan mietinnön puolesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksessa tyydytään yksinomaan kodifioimaan olemassa olevia kapearaiteisia pyörillä varustettuja maatalous- ja metsätraktoreita koskevia tekstejä niiden asiasisältöä muuttamatta, joten äänestän sen puolesta.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista on hyvin oikea-aikainen. Ehdotuksen tarkoituksena on kodifioida 25 päivänä kesäkuuta 1987 annettu neuvoston direktiivi 87/402/ETY kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista. Tuen aloitetta ja äänestin sen puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä totesi, että ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla kodifioidaan 25 päivänä kesäkuuta 1987 annettu neuvoston direktiivi 87/402/ETY kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta. Tästä syystä äänestin parlamentin ehdotuksen puolesta, jolla hyväksytään komission ehdotus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suosituksella mukautettuna.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Kannatamme direktiiviä kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista. Kaiken asiaa koskevan olemassa olevan lainsäädännön yhdistäminen ja yksinkertaistaminen on merkittävä askel ja auttaa suojelemaan maatalouskoneita päivittäin käyttäviä.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö, jonka puolesta tänään äänestin, koskee unionin erityislainsäädäntöä kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin sovellettavaa hyväksyntämenettelyä, jossa säädetään kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennettuja suojarakenteita koskevista teknisistä säännöistä.

EU:n lainsäädännön kodifiointi on tärkeä menettely sen yksinkertaistamiseksi, jotta Euroopan kansalaiset voisivat ymmärtää sitä, mikä osaltaan edistää EU:n direktiivien varsinaista täytäntöönpanoa. Tässä tapauksessa jäsenvaltioille annetut tekniset säännöt mahdollistavat direktiivissä 2003/37/EY säädetyn EY-tyyppihyväksyntämenettelyn soveltamisen kaikkiin traktorityyppeihin.

Mietinnössä on kaksi tärkeää näkökohtaa: EU:n lainsäädännön yksinkertaistaminen ja avoimuus. Elämme aikoja, joina Euroopan kansalaiset kokevat jäävänsä Eurooppa-hankkeen ulkopuolelle. Tämän vuoksi minusta on tärkeää löytää ratkaisuja tämän kuilun kaventamiseksi ja sen osoittamiseksi, että EU:n päätavoite on sen kansalaisten hyvinvointi.

Mietintö: Sajjad Karim (A7-0090/2011)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, jolla kodifioidaan pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden hallintalaitteiden asentamisesta, sijainnista, toiminnasta ja merkitsemisestä 24. kesäkuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 86/415/ETY. Kodifiointi on tehokas tapa vahvistaa yksittäisessä säännöksessä tiettyä alaa koskevat säännöt. Sillä saadaan aikaan lisää selkeyttä, koska samaa asiaa koskevat eri säännökset hajautuvat usein eri lainsäädäntöteksteihin. Kun niitä tarkistetaan, on vaikea tietää, mikä säännös kulloinkin on voimassa. Kodifiointi on muös sopiva keino kehittää Euroopan unionille entistä yksinkertaisempaa ja selkeämpää lainsäädäntöä, jota kansalaiset voivat ymmärtää paremmin.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen ponnisteluihin unionin lainsäädännön selkiyttämiseksi, jotta se olisi paremmin kaikkien EU:n kansalaisten ulottuvilla. Äänestän tämän vuoksi direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden hallintalaitteiden asentamisesta, sijainnista, toiminnasta ja merkitsemisestä annetun ehdotuksen puolesta. Katson, että ehdotettu tietojenkäsittelyjärjestelmän avulla laadittu kodifiointijärjestelmä on entistä tehokkaampi.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden hallintalaitteiden asentamisesta, sijainnista, toiminnasta ja merkitsemisestä kodifioituna tekstinä. Euroopan kansalaisten elämän yksinkertaistaminen on yksi EU:n huolenaiheista. Yksi seikka, joka hankaloittaa EU:n kansalaisten elämää, on jatkuvat lainsäädäntömuutokset. Toisinaan tämä perustuu tarpeeseen päivittää lainsäädäntöä, mutta se haittaa ja heikentää kansalaisten elämänlaatua. Komissio esitti 1. huhtikuuta 1987 suosituksen, jonka mukaan säädökset on kodifioitava viimeistään sen jälkeen, kun niitä on muutettu kymmenen kertaa, jotta EU:n lainsäädäntö olisi ymmärrettävää. Parlamentti, komissio ja neuvosto tekivät vuonna 1994 toimielinten välisen sopimuksen nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi asian korjaamiseksi. Olenkin iloinen, että voimme lopulta hyväksyä direktiivin, jolla kodifioidaan pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden hallintalaitteiden asentamisesta, sijainnista, toiminnasta ja merkitsemisestä 24. kesäkuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 86/415/ETY.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (EN) Pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden hallintalaitteiden asentamisesta, sijainnista, toiminnasta ja merkitsemisestä 24 päivänä heinäkuuta 1986 annettua neuvoston direktiiviä 86/415/ETY on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta. Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu direktiivi. Direktiivi 86/415/ETY on yksi neuvoston direktiivissä 74/150/ETY, sellaisena kuin se on korvattuna maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/37/EY, säädettyyn EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmään kuuluvista erityisdirektiiveistä, ja siinä vahvistetaan hallintalaitteiden asentamista, sijaintia, toimintaa ja merkitsemistä koskevat tekniset vaatimukset.

Näiden teknisten vaatimusten tarkoituksena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen siten, että direktiivissä 2003/37/EY säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voidaan soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2003/37/EY maatalous- ja metsätraktoreita, niiden perävaunuja ja vedettäviä vaihdettavissa olevia koneita ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettuja järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden hallintalaitteiden asentamisesta, sijainnista, toiminnasta ja merkitsemisestä kodifioituna tekstinä koskevan mietinnön puolesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksessa tyydytään yksinomaan kodifioimaan olemassa olevia pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden hallintalaitteita koskevia tekstejä niiden asiasisältöä muuttamatta, joten äänestän sen puolesta.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Mietinnössä tarkastellaan Euroopan parlamentin päätöslauselmaa ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden hallintalaitteiden asentamisesta, sijainnista, toiminnasta ja merkitsemisestä. Ehdotuksen tarkoituksena on kodifioida pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden hallintalaitteiden asentamisesta, sijainnista, toiminnasta ja merkitsemisestä 24. kesäkuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 86/415/ETY. Äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä totesi, että ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden hallintalaitteiden asentamisesta, sijainnista, toiminnasta ja merkitsemisestä ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta. Tästä syystä äänestin parlamentin ehdotuksen puolesta, jolla hyväksytään komission ehdotus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suosituksella mukautettuna.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Kannatan mietintöä, koska sillä pyritään suojaamaan maatalouskoneiden käyttäjiä, sillä hallintalaitteiden on oltava helposti saatavilla ja niistä ei saa koitua vaaraa. Ne on suunniteltava ja sijoitettava tai suojattava siten, että ehkäistään se, että tahaton liike tai muu manööveri vaarantaisi koneenkäyttäjän turvallisuuden.

Mietintö: Sajjad Karim (A7-0092/2011)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, jolla kodifioidaan pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6. huhtikuuta 1976 annettua neuvoston direktiiviä 76/432/ETY. Kodifiointi on tehokas tapa vahvistaa yksittäisessä säännöksessä tiettyä alaa koskevat säännöt. Sillä saadaan aikaan lisää selkeyttä, koska samaa asiaa koskevat eri säännökset hajautuvat usein eri lainsäädäntöteksteihin. Kun niitä tarkistetaan, on vaikea tietää, mikä säännös kulloinkin on voimassa. Kodifiointi on myös sopiva keino kehittää Euroopan unionille entistä yksinkertaisempaa ja selkeämpää lainsäädäntöä, jota kansalaiset voivat ymmärtää paremmin.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen ponnisteluihin unionin lainsäädännön selkiyttämiseksi, jotta se olisi paremmin kaikkien EU:n kansalaisten ulottuvilla. Äänestän tämän vuoksi direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteista annetun ehdotuksen puolesta. Katson, että ehdotettu tietojenkäsittelyjärjestelmän avulla laadittu kodifiointijärjestelmä on entistä tehokkaampi.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (EN) Pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä huhtikuuta 1976 annettua neuvoston direktiiviä 76/432/ETY on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta. Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu direktiivi. Direktiivi 76/432/ETY on yksi neuvoston direktiivissä 74/150/ETY, sellaisena kuin se on korvattuna maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/37/EY, säädettyyn EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmään kuuluvista erityisdirektiiveistä, ja siinä vahvistetaan jarrulaitteita koskevat tekniset vaatimukset.

Näiden teknisten vaatimusten tarkoituksena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen siten, että direktiivissä 2003/37/EY säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voidaan soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2003/37/EY maatalous- ja metsätraktoreita, niiden perävaunuja ja vedettäviä vaihdettavissa olevia koneita ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettuja järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteista kodifioituna tekstinä koskevan mietinnön puolesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksessa tyydytään yksinomaan kodifioimaan olemassa olevia pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteita koskevia tekstejä niiden asiasisältöä muuttamatta, joten äänestän sen puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä totesi, että ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteista ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta. Tästä syystä äänestin parlamentin ehdotuksen puolesta, jolla hyväksytään komission ehdotus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suosituksella mukautettuna.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Kannatan mietintöä, koska sillä pyritään sääntelemään ja yksinkertaistamaan pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteita koskevaa lainsäädäntöä. Maatalous- ja metsätraktoreiden käyttäjien turvaamiseksi ja suojelemiseksi koneilla on oltava EY:n tyyppihyväksyntä.

Mietintö: Sajjad Karim (A7-0096/2011)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, jolla kodifioidaan olla kodifioidaan 24 päivänä kesäkuuta 1980 annettu neuvoston direktiivi 80/720/ETY pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjaustilasta, pääsystä ohjauspaikalle sekä ovista ja ikkunoista. Kodifiointi on tehokas tapa vahvistaa yksittäisessä säännöksessä tiettyä alaa koskevat säännöt. Sillä saadaan aikaan lisää selkeyttä, koska samaa asiaa koskevat eri säännökset hajautuvat usein eri lainsäädäntöteksteihin. Kun niitä tarkistetaan, on vaikea tietää, mikä säännös kulloinkin on voimassa. Kodifiointi on myös sopiva keino kehittää Euroopan unionille entistä yksinkertaisempaa ja selkeämpää lainsäädäntöä, jota kansalaiset voivat ymmärtää paremmin.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen ponnisteluihin unionin lainsäädännön selkiyttämiseksi, jotta se olisi paremmin kaikkien EU:n kansalaisten ulottuvilla. Äänestän tämän vuoksi direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjaustilasta, pääsystä ohjauspaikalle sekä ovista ja ikkunoista annetun ehdotuksen puolesta. Katson, että ehdotettu tietojenkäsittelyjärjestelmän avulla laadittu kodifiointijärjestelmä on entistä tehokkaampi.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjaustilasta, pääsystä ohjauspaikalle sekä ovista ja ikkunoista kodifioituna tekstinä. Yksi seikka, joka hankaloittaa EU:n kansalaisten elämää, on jatkuvat lainsäädäntömuutokset. Komissio esitti 1. huhtikuuta 1987 suosituksen, jonka mukaan säädökset on kodifioitava viimeistään sen jälkeen, kun niitä on muutettu kymmenen kertaa, jotta EU:n lainsäädäntö olisi ymmärrettävää. Tämä otettiin osaksi Edinburghissa joulukuussa 1992 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sopineet vuonna 1994 tehdyllä toimielinten välisellä sopimuksella nopeutetusta käsittelymenettelystä, jonka mukaisesti kodifioidut säädökset voidaan antaa nopeasti. Olenkin iloinen, että voimme lopulta hyväksyä direktiivin, olla kodifioidaan 24 päivänä kesäkuuta 1980 annettu neuvoston direktiivi 80/720/ETY pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjaustilasta, pääsystä ohjauspaikalle sekä ovista ja ikkunoista.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (EN) Pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjaustilaa, pääsyä ohjauspaikalle sekä ovia ja ikkunoita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 24 päivänä kesäkuuta 1980 annettua neuvoston direktiiviä 80/720/ETY on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta. Selkeyden takia direktiivi on kodifioitava. Direktiivi 80/720/ETY on yksi neuvoston direktiivissä 74/150/ETY, sellaisena kuin se on korvattuna maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/37/EY, säädettyyn EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmään kuuluvista erityisdirektiiveistä ja siinä vahvistetaan maatalous- ja metsätraktoreiden ohjaustilan, ohjauspaikalle pääsyn sekä ovien ja ikkunoiden suunnittelua ja rakennetta koskevat tekniset vaatimukset.

Näiden teknisten vaatimusten tarkoituksena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen siten, että direktiivissä 2003/37/EY säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voitaisiin soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2003/37/EY maatalous- ja metsätraktoreita, niiden perävaunuja ja vedettäviä vaihdettavissa olevia koneita ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettuja järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjaustilasta, pääsystä ohjauspaikalle sekä ovista ja ikkunoista kodifioituna tekstinä koskevan mietinnön puolesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksessa tyydytään yksinomaan kodifioimaan olemassa olevia pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden pääsyä ohjauspaikalle sekä ovia ja ikkunoita koskevia tekstejä niiden asiasisältöä muuttamatta, joten äänestän sen puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä totesi, että ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjaustilasta, pääsystä ohjauspaikalle sekä ovista ja ikkunoista ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta. Tästä syystä äänestin parlamentin ehdotuksen puolesta, jolla hyväksytään komission ehdotus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suosituksella mukautettuna.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Turvallisuuden vuoksi on tärkeää, että pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjaustilasta, pääsystä ohjauspaikalle sekä ovista ja ikkunoista annetut säännöt kodifioidaan siten, että ne ovat kansalaisten ymmärrettävissä ja näiden helposti saatavilla. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä mietinnöllä, kuten traktoreihin sovellettuja sääntöjä koskevilla mietinnöillä, pyritään kodifioimaan 24 päivänä kesäkuuta 1980 annettu neuvoston direktiivi 80/720/ETY, joka koskee pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjaustilasta, pääsystä ohjauspaikalle sekä ovista ja ikkunoista annetun jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamista. Esitetyt tarkistukset eivät vaikuta asiasisältöön, vaan muutoksia tehdään pelkästään kodifiointimenettelyn edellyttämään muotoon, joka esitetään 22 virallisella kielellä.

Haluan jälleen kerran toistaa, kuinka tärkeä tämä lainsäädäntömenettely on, jotta EU:n lainsäädäntötekstit olisivat helpommin ymmärrettäviä ja selkeämpiä, sillä niiden tärkeimpiä edunsaajia ovat Euroopan kansalaiset ja unionin elimet. Kaikille kansalaisille selkeä ja yksinkertainen EU on keskeinen tekijä pyrittäessä kehittämään tunnetta Eurooppaan kuulumisesta, joka on elintärkeä Eurooppa-hankkeelle.

Mietintö: Sajjad Karim (A7-0101/2011)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, jolla kodifioidaan kapearaiteisten pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden takaosaan kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista 26 päivänä toukokuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 86/298/ETY. Kodifiointi on tehokas tapa vahvistaa yksittäisessä säännöksessä tiettyä alaa koskevat säännöt. Sillä saadaan aikaan lisää selkeyttä, koska samaa asiaa koskevat eri säännökset hajautuvat usein eri lainsäädäntöteksteihin. Kun niitä tarkistetaan, on vaikea tietää, mikä säännös kulloinkin on voimassa. Kodifiointi on myös sopiva keino kehittää Euroopan unionille entistä yksinkertaisempaa ja selkeämpää lainsäädäntöä, jota kansalaiset voivat ymmärtää paremmin.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen ponnisteluihin unionin lainsäädännön selkiyttämiseksi, jotta se olisi paremmin kaikkien EU:n kansalaisten ulottuvilla. Äänestän tämän vuoksi direktiiviksi kapearaiteisten pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden takaosaan kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista annetun ehdotuksen puolesta. Katson, että ehdotettu tietojenkäsittelyjärjestelmän avulla laadittu kodifiointijärjestelmä on entistä tehokkaampi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksella tyydytään pelkästään kodifioimaan nykyisiä tekstejä muuttamatta niiden asiasisältöä. Minulla ei siis ole mitään syytä äänestää sitä vastaan.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kapearaiteisten pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden takaosaan kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista kodifioituna tekstinä. Euroopan kansalaisten elämän yksinkertaistaminen on yksi EU:n huolenaiheista. Yksi seikka, joka hankaloittaa EU:n kansalaisten elämää, on jatkuvat lainsäädäntömuutokset. Komissio esitti 1. huhtikuuta 1987 suosituksen, jonka mukaan säädökset on kodifioitava viimeistään sen jälkeen, kun niitä on muutettu kymmenen kertaa, jotta EU:n lainsäädäntö olisi ymmärrettävää. Tämä otettiin osaksi Edinburghissa joulukuussa 1992 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sopineet vuonna 1994 tehdyllä toimielinten välisellä sopimuksella nopeutetusta käsittelymenettelystä, jonka mukaisesti kodifioidut säädökset voidaan antaa nopeasti. Olenkin iloinen, että voimme lopulta hyväksyä direktiivin, jolla kodifioidaan kapearaiteisten pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden takaosaan kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista 26. toukokuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 86/298/ETY.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kapearaiteisten pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden takaosaan kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista kodifioituna tekstinä koskevan mietinnön puolesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksessa tyydytään yksinomaan kodifioimaan olemassa olevia kapearaiteisten pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden takaosaan kaatumisen varalta asennettuja suojarakenteita koskevia tekstejä niiden asiasisältöä muuttamatta, joten äänestän sen puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä totesi, että ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kapearaiteisten pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden takaosaan kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta. Tästä syystä äänestin parlamentin ehdotuksen puolesta, jolla hyväksytään komission ehdotus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suosituksella mukautettuna.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietinnöllä pyritään selventämään ja yksinkertaistamaan kapearaiteisten pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden takaosaan kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista vuonna 1986 annettua neuvoston direktiiviä 86/298/ETY sekä siihen tehtyjä useita muutoksia.

Kodifiointimenettelyn selkeä tavoite on tehdä EU:n lainsäädännöstä helpommin Euroopan kansalaisten ulottuvilla oleva ja ymmärrettävä. Direktiivissä ja sitä koskevissa muutoksissa esitetään maatalous- ja metsätraktoreita ja niiden hyväksyntämenettelyä koskevat tekniset säännöt, joita on yhdenmukaistettava EU:n tasolla tieliikenneturvallisuuden edellyttämien olosuhteiden luomiseksi.

Eurooppalaisella yhdenmukaistamisella varmistetaan myös se, että jos työntekijät ovat vaarassa traktoreita käyttäessään, jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön tarvittavat toimenpiteet ottaen huomioon perussopimuksen määräykset sekä tässä direktiivissä täsmennetyt suojarakenteita koskevat tekniset säännökset.

Mietintö: Sajjad Karim (A7-0100/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän komissio tarkistetun ehdotuksen puolesta ottaen huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. päivänä joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja erityisesti sen 4 kohdan. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisten yksiköiden edustajista koostuva neuvoa-antava ryhmä kokoontui 23. marraskuuta 2010 käsittelemään edellä mainittua komission tekemää ehdotusta. Neuvoa-antava työryhmä tarkasteli ehdotusta neuvoston direktiiviksi, jolla kodifioidaan savukkeiden verojen lähentämisestä 19. lokakuuta 1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/79/ETY, muun valmistetun tupakan kuin savukkeiden verojen lähentämisestä 19. lokakuuta 1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/80/ETY ja muista valmistetun tupakan kulutukseen kohdistuvista veroista kuin liikevaihtoveroista 27. marraskuuta 1995 annettua neuvoston direktiiviä 95/59/EY, ja päätyi yksimielisesti siihen, että ehdotuksella ainoastaan kodifioidaan aikaisempia säädöksiä niiden asiasisältöä muuttamatta.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, jolla kodifioidaan savukkeiden verojen lähentämisestä 19. lokakuuta 1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/79/ETY, muun valmistetun tupakan kuin savukkeiden verojen lähentämisestä 19. lokakuuta 1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/80/ETY ja muista valmistetun tupakan kulutukseen kohdistuvista veroista kuin liikevaihtoveroista 27. marraskuuta 1995 annettua neuvoston direktiiviä 95/59/EY. Kodifiointi on tehokas tapa vahvistaa yksittäisessä säännöksessä tiettyä alaa koskevat säännöt. Sillä saadaan aikaan lisää selkeyttä, koska samaa asiaa koskevat eri säännökset hajautuvat usein eri lainsäädäntöteksteihin. Kun niitä tarkistetaan, on vaikea tietää, mikä säännös kulloinkin on voimassa. Kodifiointi on myös sopiva keino kehittää Euroopan unionille entistä yksinkertaisempaa ja selkeämpää lainsäädäntöä, jota kansalaiset voivat ymmärtää paremmin.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen ponnisteluihin unionin lainsäädännön selkiyttämiseksi, jotta se olisi paremmin kaikkien EU:n kansalaisten ulottuvilla. Äänestän tämän vuoksi direktiiviksi valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista annetun ehdotuksen puolesta. Katson, että ehdotettu tietojenkäsittelyjärjestelmän avulla laadittu kodifiointijärjestelmä on entistä tehokkaampi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän toteamuksen, jonka mukaan komission ehdotuksella ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta, kannatan ehdotuksen hyväksymistä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö koskee muutettua ehdotusta neuvoston direktiiviksi valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista kodifioituna tekstinä. Euroopan kansalaisten elämän yksinkertaistaminen on yksi EU:n huolenaiheista. Yksi seikka, joka hankaloittaa EU:n kansalaisten elämää, on jatkuvat lainsäädäntömuutokset. Komissio esitti 1. huhtikuuta 1987 suosituksen, jonka mukaan säädökset on kodifioitava viimeistään sen jälkeen, kun niitä on muutettu kymmenen kertaa, jotta EU:n lainsäädäntö olisi ymmärrettävää. Tämä otettiin osaksi Edinburghissa joulukuussa 1992 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sopineet vuonna 1994 tehdyllä toimielinten välisellä sopimuksella nopeutetusta käsittelymenettelystä, jonka mukaisesti kodifioidut säädökset voidaan antaa nopeasti, ja joka on toteutettava täysin EU:n lainsäädäntömenettelyn mukaisesti. Äänestin tämän vuoksi ehdotuksen puolesta, jolla kodifioidaan valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista 19. lokakuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/79/ETY.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tavoitteena on ylläpitää taloudellinen liitto, jossa harjoitetaan tervettä kilpailua ja joka ominaisuuksiltaan vastaa sisämarkkinoita. Valmistetun tupakan alalla tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää, ettei jäsenvaltioiden tämän alan tuotteiden kulutukseen kohdistama verotus vääristä kilpailun edellytyksiä eikä estä näiden tuotteiden vapaata liikkuvuutta unionissa. Valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisella on erityisesti saatava estetyksi verotuksen vaikutuksia vääristämästä samaan ryhmään kuuluvilla valmistetun tupakan eri luokilla käytävää kilpailua ja siten saatava jäsenvaltioiden kansallisia markkinoita avatuksi. Kilpailun asettamat vaatimukset edellyttävät järjestelmää, jossa hinnat vahvistetaan vapaasti kaikille valmistetun tupakan ryhmille, ja politiikan täytäntöönpanon on taattava myös korkeatasoinen ihmisten terveyden suojelu.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista annettua muutettua ehdotusta neuvoston direktiiviksi koskevan mietinnön puolesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksessa tyydytään yksinomaan kodifioimaan olemassa olevia valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakennetta ja verokantoja koskevia tekstejä niiden asiasisältöä muuttamatta, joten äänestän sen puolesta.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Sajjad Karimin mietintö sisältää Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselman valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista annetusta neuvoston muutetusta direktiiviehdotuksesta. On tiedossa, että ehdotuksen tarkoituksen on kodifioida savukkeiden verojen lähentämisestä 19. lokakuuta 1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/79/ETY, muun valmistetun tupakan kuin savukkeiden verojen lähentämisestä 19. lokakuuta 1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/80/ETY ja muista valmistetun tupakan kulutukseen kohdistuvista veroista kuin liikevaihtoveroista 27. marraskuuta 1995 annettua neuvoston direktiiviä 95/59/EY. Aloite on hyvin tärkeä ja oikea-aikainen. Äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Asiasta vastaava neuvoa-antava työryhmä tarkasteli ehdotusta neuvoston direktiiviksi, jolla kodifioidaan savukkeiden verojen lähentämisestä 19. lokakuuta 1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/79/ETY, muun valmistetun tupakan kuin savukkeiden verojen lähentämisestä 19. lokakuuta 1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/80/ETY ja muista valmistetun tupakan kulutukseen kohdistuvista veroista kuin liikevaihtoveroista 27. marraskuuta 1995 annettua neuvoston direktiiviä 95/59/EY. Neuvoa-antava työryhmä päätteli, että ehdotuksella ainoastaan kodifioidaan aikaisempia säädöksiä niiden asiasisältöä muuttamatta. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Tällä mietinnöllä, kuten muillakin tähän mennessä tarkastelluilla, edistetään EU:n lainsäädännön yksinkertaistamista ja selkeää muotoilua, eikä vähiten sen vuoksi, että valmisteveron osalta monia eri säännöksiä on muutettua useita kertoja. Niiden yhdistäminen ja tekeminen ymmärrettäviksi voi vain auttaa niin toimijoita kuin käyttäjiäkin. Äänestimme ehdotuksen puolesta.

Mietintö: Sajjad Karim (A7-0102/2011)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, jolla kodifioidaan liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä 30. toukokuuta 1998 annettu asetus (EY) N:o 975/98. Kodifiointi on tehokas tapa vahvistaa yksittäisessä säännöksessä tiettyä alaa koskevat säännöt. Sillä saadaan aikaan lisää selkeyttä, koska samaa asiaa koskevat eri säännökset hajautuvat usein eri lainsäädäntöteksteihin. Kun niitä tarkistetaan, on vaikea tietää, mikä säännös kulloinkin on voimassa. Kodifiointi on myös sopiva keino kehittää Euroopan unionille entistä yksinkertaisempaa ja selkeämpää lainsäädäntöä, jota kansalaiset voivat ymmärtää paremmin.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen ponnisteluihin unionin lainsäädännön selkiyttämiseksi, jotta se olisi paremmin kaikkien EU:n kansalaisten ulottuvilla. Äänestän tämän vuoksi liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä annetun asetusehdotuksen puolesta. Katson, että ehdotettu tietojenkäsittelyjärjestelmän avulla laadittu kodifiointijärjestelmä on entistä tehokkaampi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän toteamuksen, jonka mukaan komission ehdotuksella ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta, kannatan ehdotuksen hyväksymistä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö koskee ehdotusta neuvoston asetukseksi liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä kodifioituna tekstinä. Euroopan kansalaisten elämän yksinkertaistaminen on yksi EU:n huolenaiheista. Yksi seikka, joka hankaloittaa EU:n kansalaisten elämää, on jatkuvat lainsäädäntömuutokset. Komissio esitti 1. huhtikuuta 1987 suosituksen, jonka mukaan säädökset on kodifioitava viimeistään sen jälkeen, kun niitä on muutettu kymmenen kertaa, jotta EU:n lainsäädäntö olisi ymmärrettävää. Tämä otettiin osaksi Edinburghissa joulukuussa 1992 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sopineet vuonna 1994 tehdyllä toimielinten välisellä sopimuksella nopeutetusta käsittelymenettelystä, jonka mukaisesti kodifioidut säädökset voidaan antaa nopeasti, ja joka on toteutettava täysin EU:n lainsäädäntömenettelyn mukaisesti. Äänestin tämän vuoksi mietinnön puolesta, jolla kodifioidaan liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä 30. toukokuuta 1998 annettu asetus (EY) N:o 975/98.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan yhteisen metallirahajärjestelmän olisi saavutettava yleisön luottamus ja sisällettävä teknologisia innovaatioita, jotka varmistavat, että se on varma, luotettava ja tehokas järjestelmä. Yleinen luottamus järjestelmään riippuu eurometallirahojen fyysisistä ominaisuuksista, minkä vuoksi metallirahojen olisi oltava mahdollisimman käyttäjäystävällisiä. Kuluttajajärjestöjen, Euroopan Sokeain liiton ja myyntiautomaattialan edustajien kuulemisen jälkeen toteutettiin tutkimus, jotta voitaisiin ottaa huomioon metallirahojen merkittävien käyttäjäryhmien eritysvaatimukset. Jotta siirtyminen euroon sujuisi häiriöttä ja käyttäjien olisi helpompi hyväksyä metallirahajärjestelmä, metallirahojen täytyi olla helposti tunnistettavia visuaalisten ja koskettaessa tuntuvien piirteiden avulla.

Väärennysmahdollisuuksien vähentämiseksi on euron metallirahoissa oltava erityisiä aitoustekijöitä. Antamalla metallirahoille sekä eurooppalainen että kansallinen puoli ilmennetään sopivalla tavalla Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen rahaliiton perusajatusta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin ehdotusta neuvoston asetukseksi liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä kodifioituna tekstinä koskevan mietinnön puolesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksessa tyydytään yksinomaan kodifioimaan olemassa olevia liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoja ja teknisiä eritelmiä koskevia tekstejä niiden asiasisältöä muuttamatta, joten äänestän sen puolesta.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Sajjad Karimin mietintö sisältää Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston asetukseksi liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä. Ottaen huomioon uusien valtioiden todennäköisen liittymisen euroalueeseen aloite tarjoaa uuden mahdollisuuden ehkäistä rahan väärentäjien toimintaa. Äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä totesi, että ehdotuksella neuvoston asetukseksi liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä ainoastaan kodifioidaan nykyisiä tekstejä niiden asiasisältöä muuttamatta. Tästä syystä äänestin parlamentin ehdotuksen puolesta, jolla hyväksytään komission ehdotus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suosituksella mukautettuna.

Mietinnöt: Sajjad Karim (A7-0089/2011), (A7-0090/2011), (A7-0092/2011), (A7-0093/2011), (A7-0095/2011), (A7-0096/2011), (A7-0098/2011), (A7-0101/2011), (A7-0102/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Koska Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisten yksiköiden edustajista koostuvan neuvoa-antava ryhmän mukaan ehdotus on säännönmukainen kodifiointi nykyisistä teksteistä eikä sillä muuteta kyseisten säädösten asiasisältöä, hyväksyn ensimmäisessä käsittelyssä sen kannan, jolla hyväksytään komission ehdotus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suosituksella mukautettuna.

Mietinnöt: Sajjad Karim (A7-0089/2011), (A7-0090/2011), (A7-0092/2011), (A7-0093/2011), (A7-0095/2011), (A7-0096/2011), (A7-0098/2011), (A7-0100/2011), (A7-0101/2011), (A7-0102/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Kannatan mietintöä, koska siinä on kyse olemassa olevien tekstien kodifioinnista niiden asiasisältöä muuttamatta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Toteamalla, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta, Euroopan parlamentti vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantanaan komission ehdotuksen sellaisena, kuin se on mukautettuna Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositusten perusteella.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin Sajjad Karimin mietinnön puolesta. Oikeudellisten asioiden valiokunnan kymmenessä mietinnössä on kyse ainoastaan eri säädösten kodifioinnista, kuten oikeudellinen yksikkö on yhteisellä sopimuksella todennut. Tämän seurauksena sisältöä ei muuteta.

Mietinnöt: Sajjad Karim (A7-0090/2011), (A7-0092/2011), (A7-0093/2011), (A7-0095/2011), (A7-0096/2011), (A7-0098/2011), (A7-0101/2011), (A7-0102/2011)

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tänään hyväksytyssä päätöslauselmassa tuetaan täysin komission kantaa, joka on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suosituksen mukainen. Neuvoa-antavan työryhmän mukaan ehdotuksella ainoastaan kodifioidaan olemassa olevia tekstejä niiden asiasisältöä muuttamatta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska direktiivin tarkoituksena on aiemmin erillisten säädösten kodifiointi, mistä on etua lainsäädännön saatavuudelle ja ymmärrettävyydelle, ilman että niiden asiasisältöä muutetaan, äänestin mietinnön puolesta.

Suositus toiseen käsittelyyn: Toine Manders (A7-0086/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan ehdotusta, että valiokunta jatkaisi työtään tämän merkittävän asiakirjan parissa parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymien tarkistusten pohjalta, ja toivon myös komission omaksuvan myönteisen lähestymistavan tekstiilituotteita koskevan tiedonsaannin parantamiseen.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän tärkeän päätöslauselman puolesta, joka koskee tekstiilikuitujen nimityksiä ja niitä vastaavia tekstiilituotteiden kuitukoostumuksen selosteita ja merkintöjä. Kun tämä päätöslauselma on hyväksytty, Euroopassa on saatu aikaan yksimielinen sitoumus suojata kuluttajia alkuperämaamerkinnöillä ja tekstiilituotteiden uuden jäljitysmekanismin käyttöönotolla. Me Euroopan parlamentin jäsenet annoimme tänään yhteisen julistuksen, jolla on määrä suojata eurooppalaisia kuluttajia tuotteiden alkuperää koskevilta vääriltä tai harhaanjohtavilta väitteiltä. Uskon vahvasti, että päätöslauselma ja julistus antavat merkittävää pontta sellaisen mekanismin luomiselle, jolla kuluttajille tarjotaan täsmällistä tietoa erityisesti näiden ostamien tuotteiden täsmällisestä alkuperästä. EU:n kansalaisilla on oltava oikeus tietää hankkimiensa tuotteiden ja tekstiilien alkuperä ja laatutaso.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska on tärkeää, että kuluttajilla on kaikki tiedot tekstiilejä ostaessaan. Mietinnön ansiosta eläinperäisiä osia sisältävien tekstiilien merkinnät ovat tulevaisuudessa pakollisia. Tästä on apua myös allergisille. Uusia kuituja ja innovatiivisia tuotteita voidaan tuota markkinoille ilman viivästyksiä mietinnössä esitettyjen muutosten ansiosta, ja näin kuluttajilla on enemmän valinnanvaraa. Olen erityisen tyytyväinen siihen, mitä mietinnössä sanotaan kahden tutkimuksen tekemisestä. allergioiden ja tekstiileissä käytettyjen kemikaalien mahdollisista yhteyksistä sekä toteuttavuustutkimuksesta, joka koskee tekstiilituotteiden jäljitettävyyden varmistavaa alkuperämerkintäjärjestelmää. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että on löydettävä tasapaino korkeatasoisen kuluttajasuojan sekä tekstiilituotteiden sääntelykehyksen yksinkertaistamisen välillä.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Sillä pyritään yksinkertaistamaan ja parantamaan tekstiilituotteiden merkintöjä koskevaa nykyistä sääntelykehystä, rohkaisemaan innovointiin vaatetus- ja tekstiilialalla sekä uusien kuitujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että on löydettävä tasapaino korkeatasoisen kuluttajasuojan sekä tekstiilituotteiden sääntelykehyksen yksinkertaistamisen välillä. Pakollisten merkintöjen lisäämisestä ei saa muodostua kohtuutonta rasitetta yrityksille ilman että se tarjoaa kuluttajille todellista lisäarvoa. Nämä saattavat jopa hämmentyä tekstiilien merkintöjen liiallisesta tietomäärästä. Katson, että on hyödyllistä, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen unionin tasolla käyttöönotettavista mahdollisista uusista merkintävaatimuksista. Kertomuksessa olisi erityisesti tarkasteltava kuluttajien näkemyksiä sen tiedon määrästä, joka tekstiilituotteiden merkinnöissä olisi esitettävä, ja mitä muita keinoja kuin merkintöjä voidaan käyttää lisätietojen tarjoamiseen kuluttajille.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Komission 30. tammikuuta 2010 antaman asetusehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja parantaa nykyistä tekstiilituotteiden merkintää koskevaa sääntelykehystä muuttamalla kolme nykyistä direktiiviä yhdeksi asetukseksi.

Ensimmäisessä käsittelyssä 18. toukokuuta 2010 hyväksymässään kannassa Euroopan parlamentti hyväksyi hyvin suurella enemmistöllä 63 tarkistusta. Useimmat olivat teknisiä tarkistuksia, joiden tarkoituksena oli yhdenmukaistaa teksti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kanssa. Parlamentti hyväksyi myös keskeisiä tarkistuksia, jotka muun muassa koskevat alkuperämerkintää, eläinperäisten osien ilmoittamista, monikuituisia tekstiilituotteita ja niin edelleen. Neuvosto hylkäsi kannassaan kaikki parlamentin esittämät keskeiset tarkistukset.

Äänestin mietinnön, suosituksen toiseen käsittelyyn puolesta, koska siinä palautetaan suuri enemmistö parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä tekemistä tarkistuksista, myös alkuperämerkintää, eläinperäisiä osia ja monikuituisia tekstiilituotteita koskevat tarkistukset. Nämä muutokset edistävät osaltaan eurooppalaisen teollisuuden tukemista ja innovointia ja lisäävät kuluttajille tarjottavaa tietoa.

Yhtä merkittävä on tutkimus, joka komissio on toimitettava syyskuuhun 2013 mennessä sen määrittämiseksi, onko allergisten reaktioiden ja tekstiilituotteissa käytettyjen kemikaalien tai seosten välillä syy-seuraus-yhteys.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Komissio hyväksyi tammikuussa 2009 ehdotuksen tekstiilien nimityksiä ja niitä vastaavia tekstiilituotteiden merkintöjä koskevasta uudesta asetuksesta. Ehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja parantaa nykyistä tekstiilituotteiden merkintää koskevaa sääntelykehystä, jotta edistettäisiin kehitystyötä ja otettaisiin käyttöön uusia kuituja. Ehdotuksella helpotetaan lainsäädännön mukautusprosessia tekniseen kehitykseen muuttamalla kolme nykyistä direktiiviä yhdeksi asetukseksi, ja näin annetaan kuitujen käyttäjille mahdollisuus hyötyä nopeammin innovatiivisista tuotteista markkinoilla.

Olen tyytyväinen ehdotukseen, ja katson erityisen merkittäväksi sen, että uudessa asetuksessa viitataan erityisesti alkuperämerkintöihin (Made in). Itse asiassa on hyvin tärkeää jatkaa tällä tiellä, jotta Euroopan unioni saisi välineet, joilla kilpailla Yhdysvaltojen, Kanadan, Kiinan ja Japanin kaltaisten merkittävimpien kauppakumppaniensa kanssa globalisoituneilla markkinoilla.

Lisäksi haluan korostaa, että minusta neuvostossa aikaan saadun sopimuksen merkittävin näkökohta on Euroopan komission sitoumus esittää 30. syyskuuta 2013 mennessä asianmukaisen vaikutustenarvioinnin jälkeen mietintö lainsäädäntöehdotuksineen alkuperämerkinnöistä, jäljitettävyydestä sekä uusien teknologioiden käytöstä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska sillä pyritään yksinkertaistamaan ja parantamaan tekstiilituotteiden merkintöjä koskevaa nykyistä sääntelykehystä, jotta edistettäisiin kehitystyötä ja otettaisiin käyttöön uusia kuituja sekä parempaa kuluttajansuojaa. Koska lopullisesta tekstistä vielä neuvotellaan neuvoston kanssa, Euroopan parlamentin mietinnössä ehdotetaan sellaisten seikkojen määrittämistä, kuten EU:hun tuotujen tekstiilituotteiden alkuperämerkinnät, joiden mukaan merkinnästä olisi käytävä ilmi lopputuotteen valmistajan lisäksi myös sen valmistamisessa käytettyjen tuontitekstiilituotteiden alkuperämaa, kuten jo tehdään Kanadassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Japanissa. Yleisesti mietinnössä ehdotetaan, että merkinnöissä olisi annettava mahdollisimman paljon tietoa tuotteen koostumuksesta ja että meidän on vaadittava komissiota tutkimaan, ovatko tuontituotteet koostumuksensa vuoksi haitallisia ihmisten terveydelle, kuluttajansuojan parantamiseksi. Samalla mietinnössä kuitenkin ehdotetaan tuotteiden valmistajille koituvan tarpeettoman hallinnollisen taakan torjumista. Siinä esimerkiksi ehdotetaan, että tekstiilikuitujen nimet korvattaisiin helppotajuisilla kielestä riippumattomilla symboleilla, jotta kuitujen nimiä ei tarvitse kääntää useille EU-kielille. Siinä myös ehdotetaan, että tuleva asetus ei koskisi itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia mittatilaustöiden valmistajia.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska sen ansioina on tekstiilituotteiden nykyisen merkintäjärjestelmän yksinkertaistaminen. Siinä myös edistetään kehitystyötä ja uusien kuitujen nimien käyttöönottoa. Uudet säännöt antaisivat kuluttajille mahdollisuuden hyötyä nopeammin innovatiivisista tuotteista. Lisäksi tänään hyväksymässämme asiakirjassa rohkaistaan alkuperämerkintöjen käyttöönottoon, mikä helpottaisi kuluttajien valintoja ja edistäisi osaltaan väärien tai harhaanjohtavien alkuperäväitteiden vähentämistä. Tämän osalta kannatan tarkistusta, jossa valmistajille asetetaan vaatimus ilmoittaa merkinnöissä, jos tuotteet sisältävät muuta kuin tekstiiliä olevia eläinperäisiä osia. Tämä suojaa kuluttajia vaaralta, että nämä ostaisivat tahattomasti esimerkiksi aitoa turkista sisältäviä tuotteita, ja tarjoaa myös paremman suojan niille, jotka kärsivät allergioista.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Uskon tekstiilituotteiden merkintää koskevan sääntelykehyksen yksinkertaistamisen ja parantamisen myönteiseen vaikutukseen, erityisesti siihen, että sillä edistettäisiin kehitystyötä ja otettaisiin käyttöön uusia kuituja. Tämän vuoksi äänestän parlamentin ja komission esittämän asetuksen puolesta. Katson kuitenkin, että esittelijän esittämät tarkistukset ovat tärkeitä.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Kannatin tätä mietintöä, jotta ehkäistäisiin se, että kuluttajat tahattomasti ostaisivat eläinperäisistä osista (turkiksista ja nahasta) tehtyjä tuotteita. Mietinnössä esitetään pakollista merkintää muuta kuin tekstiiliä oleville eläinperäisille osille. Merkinnöillä suojataan myös tietyiltä ongelmilta, jotka saattavat vaivata allergisia kuluttajia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Asetuksella pyritään vahvistamaan säännöt tekstiilikuitujen nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden kuitukoostumuksen selosteista ja merkinnöistä sekä säännöt kahden tai kolmen tekstiilikuiden sekoitteisiin sovellettavista kvantitatiivisista analyysimenetelmistä. Tämä kattaa direktiivin 96/74/EY muuttamisen asetukseksi sekä direktiivien 96/73/EY ja 73/44/ETY kumoamisen.

Tavoitteena on tehdä uusien kuitujen lisäämisestä yhdenmukaistettujen kuitujen luetteloon entistä avoimempaa sekä mukauttaa lainsäädäntöä tekstiiliteollisuuden teknologiseen kehitykseen. Esittelijän uudelleen esittämät tarkistukset koskevat tekstiilien alkuperän määrittämistä, muuta kuin tekstiiliä olevia eläinperäisiä osia, uudelleentarkastelulauseketta, vaarallisia aineita koskevaa tutkimusta, kielestä riippumattomia symboleja tai koodeja kuiduille, vaatimuksia teknisen tiedoston sisällyttämisestä uuden tekstiilikuidun nimityksen lupahakemukseen, monikuituisia tekstiilituotteita, itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia mittatilaustöiden valmistajia, tekstiilisekoitteita testaavia laboratorioita sekä huopakankaiden ja -hattujen kuitukoostumuksen pakollista ilmoittamista.

Äänestin mietinnön puolesta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Suositus toiseen käsittelyyn koskee neuvoston kantaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen hyväksymiseksi tekstiilikuitujen nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden kuitukoostumuksen selosteista ja merkinnöistä. Tekstiiliala on hyvin monimutkainen, ja sen osuus jäsenvaltioiden taloudellisesta toiminnasta on merkittävä. Esittelijä on onnistunut pääsemään sopimukseen niinkin ristiriitaisista asioista kuin alkuperämerkinnät, muuta kuin tekstiiliä olevat eläinperäiset osat, vaaralliset aineet ja niin edelleen. Lisäksi hän on onnistunut sisällyttämään tekstiin uudelleentarkastelulausekkeen, jonka avulla voidaan poistaa sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan esteitä. Joistakin alkuvaikeuksista huolimatta EU:n kolme toimielintä onnistuivat pääsemään yhteisymmärrykseen, mikä on hyvin tyydyttävä tulos. Neuvosto voi näin ollen hyväksyä lainsäädännön nopeasti, jotta se tulisi voimaan tammikuussa 2012. Tästä olisi suurta hyötyä kuluttajille. Olenkin tyytyväinen aikaansaatuun konsensuksen ja äänestän tämän asetuksen puolesta, jolla kumotaan neuvoston direktiivi 73/44/ETY, direktiivi 96/73/EY ja parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/121/EY.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Asetusehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja parantaa nykyistä tekstiilituotteiden merkintää koskevaa sääntelykehystä, jotta edistettäisiin kehitystyötä ja otettaisiin käyttöön uusia kuituja. Ehdotuksella helpotetaan lainsäädännön mukautusprosessia tekniseen kehitykseen muuttamalla kolme nykyistä direktiiviä yhdeksi asetukseksi. Näin vältetään pelkästään teknisten päivitysten siirtäminen lainsäädäntöön ja lyhennetään hakemuksen välittämisen ja uuden kuitunimityksen hyväksymisen välistä aikaa. Tuottajien pitkäaikaiset toiveet koskevat nimityksiä ja merkintöjä. Nykyisen sääntelykehyksen yksinkertaistaminen mahdollistaa tekstiili- ja vaatetusalan innovoinnin kannustamisen ja samalla kuluttajat pääsevät nopeammin hyötymään innovatiivisista tuotteista.

Parlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä tarkistuksia, jotka muun muassa koskevat alkuperämerkintää, eläinperäisten osien ilmoittamista, kielestä riippumattomia symboleja ja uudelleentarkastelulauseketta, mutta neuvosto ei hyväksynyt kaikkia. Nyt on tärkeää, että se hyväksyy eri ehdotukset, erityisesti alkuperämerkintöjä koskevat.

Näistä syistä äänestimme täällä hyväksyttyjen kantojen puolesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli yksinkertaistaa ja parantaa voimassa olevaa tekstiilituotteiden merkintöjä koskevaa lainsäädäntökehystä.

Neuvotellessaan EU:n ministerineuvoston kanssa parlamentti sisällytti asetukseen uusia säännöksiä, jotka koskivat esimerkiksi vaatimusta ilmoittaa tekstiilituotteiden eläinperäisistä osista ja toteuttaa tutkimus sen määrittämiseksi, onko allergisten reaktioiden ja tekstiilituotteissa käytettävien kemikaalien välillä syy-seuraus-yhteys.

Eläinperäiset osat on merkittävä selvästi, jotta estetään se, että kuluttajat tai allergioista kärsivät tahattomasti ostaisivat aitoa turkista sisältäviä tuotteita, vaikka eivät sitä halua.

Komission on toimitettava 30. syyskuuta 2013 mennessä tutkimus sen määrittämiseksi, onko allergisten reaktioiden ja tekstiilituotteissa käytettyjen kemikaalien tai seosten välillä syy-yhteys. Tutkimuksen perusteella komissio esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

EU:n ministerineuvoston olisi hyväksyttävä asetus nopeasti, ja se tulee voimaan 20 päivän kuluttua sen julkaisemisesta. Tekstiin sisältyy myös kahden ja puolen vuoden siirtymäkausi merkintöjä koskevien sääntöjen sekä muuta kuin tekstiiliä olevien eläinperäisten osien merkintöjen osalta.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (EN) Yhdenmukaistettujen alkuperämerkintöjä koskevien sääntöjen puute asettaa EU:n epäedulliseen asemaan ja vie eurooppalaisilta tuottajilta mahdollisuuden hyötyä unionin alueella tuottamiseen liitettävistä eduista valmistaessaan kulutustavaroita, joiden osalta alkuperämaalla on vaikutusta ostopäätökseen. Kuluttajilta puolestaan puuttuu mahdollisuus saada tietoa tuotteiden alkuperästä. Alkuperämerkinnät helpottavat kuluttajien valintoja ja osaltaan vähentävät vääriä, epätarkkoja tai harhaanjohtavia alkuperämerkintöjä. Tarkistuksella otetaan käyttöön velvoite merkitä muuta kuin tekstiiliä olevat eläinperäiset osat tekstiilituotteissa. On korostettava, että turkista käytetään usein suhteellisen edullisten asusteiden koristeena, jotka tuodaan usein Aasiasta.

Jäsenvaltioiden poikkeavista säännöksistä tai käytännöistä seuraavien mahdollisten esteiden poistamiseksi sisämarkkinoiden moitteettomalta toiminnalta sekä sähköisen kaupankäynnin kehityksen ja tekstiilituotteiden markkinoiden uusien haasteiden tasalla pysymiseksi on tarpeen tarkastella tekstiilien merkintöjä koskevien muiden näkökohtien yhdenmukaistamista ja standardointia, jotta helpotettaisiin tekstiilituotteiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla ja saataisiin aikaan yhdenmukainen ja korkeatasoinen kuluttajansuoja kaikkialla EU:ssa.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Menettely sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa oli käännekohta Toine Mandersin ehdotukselle, koska siellä päätettiin, että on tehtävä pakolliseksi sisällyttää tuotteen koko koostumus joidenkin osien sijaan. Ryhmänne kuitenkin mainitsi tarpeen turvata tekstiiliteollisuus ja Made in -merkintä, mutta neuvotteluissa neuvoston kanssa tähän ei saatu mitään vastausta. On kuitenkin tukemisen arvoisia osatekijöitä, kuten materiaalien rekisteröinnin nopeuttaminen. Koska minusta Made in -merkinnän turvaaminen on ensisijaista, en voi äänestää ehdotuksen puolesta, ja päätin äänestää tyhjää.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tekstiilituotteisiin sovellettavia säännöksiä koskevan Mandersin mietinnön puolesta. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että parlamentti tässä toisessa käsittelyssä toimitetussa äänestyksessä sisällytti lukuisia tarkistuksia neuvoston vastustuksesta huolimatta. On tärkeää, että kuluttajat voivat tehdä hankintoja täysin tietoisina tosiseikoista ja etteivät he osta tahattomasti nahkaa tai turkista, kuten erityisesti tapauksissa, joissa turkista käytetään halpojen vaatteiden koristeena. Lisäksi tekstissä korostetaan tekstiilituotteiden jäljitettävyyden tarvetta, ja komissio tilaa tutkimuksen synteettisten kuitujen tai väriaineiden kaltaisten tuotteiden mahdollisista terveyshaitoista.

  Małgorzata Handzlik (PPE), kirjallinen. – (PL) Euroopan parlamentin hyväksymä päätöslauselma tekstiilikuitujen nimityksistä ja niitä vastaavista selosteista ja merkinnöistä on erityisen merkittävä Euroopan unionin tekstiilialalle. Se antaa mahdollisuuden saattaa markkinoille entistä nopeammin uusia kuituja, mikä auttaa erityisesti innovatiivisia tekstiiliyrityksiä tutkimustensa ja kehittämisensä käytännön soveltamisessa. Päätöslauselman aiheesta keskusteltiin pitkään Euroopan parlamentin ja neuvoston. Parlamentti vaati uusia osatekijöitä asetusta laajentamaan, erityisesti alkuperämerkintää ja eläinperäisten kuitujen merkintää sekä entistä tiukempia vaatimuksia tekstiilien tuotannossa käytettävien haitallisten aineiden osalta. Parlamentti onnistui vakuuttamaan neuvoston siitä, että eläinperäisen kuidut on tärkeää merkitä selkeästi.

Säännös on hyvin hyödyllinen, erityisesti nahka-allergisille kuluttajille ja kuluttajille, jotka ideologisista syistä eivät halua ostaa tekstiilejä, jotka sisältävät eläinperäisiä osia. Toivon, että onnistumme lähitulevaisuudessa pääsemään yhteisymmärrykseen myös alkuperämerkinnöistä. Asia on ollut vailla ratkaisua jo liian kauan. Minusta eurooppalaiset yrittäjät ja kuluttajat hyötyvät selkeästi esitetyistä periaatteista.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä asiakirjaa, koska siinä ehdotetaan sääntöjä muuta kuin tekstiiliä olevien eläinperäisten osien käyttämisestä tietyissä tuotteissa sekä tuotteiden alkuperän tarkasta merkitsemisestä. Asetuksen on ennen kaikkea sisällettävä säännökset muuta kuin tekstiiliä olevien eläinperäisten osien merkinnöistä tekstiilituotteissa, jotta kuluttajat voivat tehdä valintoja saamiensa tietojen perusteella. Selosteet ja merkinnät eivät saa olla harhaanjohtavia ja ne on esitettävä siten, että kuluttajien on helppo ymmärtää, mihin tuotteen osiin niillä viitataan.

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, olen iloinen, että viimein saimme parlamentin osalta päätökseen säädöksen tekstiilimerkinnöistä erittäin varteenotettavin parannusehdotuksin, jotka myös neuvosto on valmis hyväksymään ja toteuttamaan. Valiokuntatyössä asetuksen työstäminen sai välillä kovin kunnianhimoisia piirteitä, joista onneksi osasta luovuimme. On selkeä parannus, että tuotteisiin tulee vastedes merkitä selkeästi eläinperäiset ainekset, jo kansanterveydellisistä syistäkin, sillä monille allergikoille esimerkiksi turkis on terveydellinen riski. Vaikka osa tuotteiden valmistajista vastusti tätä aloitetta vedoten jo olemassa oleviin säädöksiin eläinperäisten ainesosien merkintävaatimuksista, on nyt tehty parannus konkreettinen osoitus EU:n kuluttajalähtöisestä ajattelusta. Sen sijaan pakollinen alkuperämerkintä tuotteille kolmansista maista olisi ollut tehoton ja kallis sellaisenaan toteuttaa. On vaikea suoralta kädeltä arvioida tällaisen vaatimuksen tuomaa lisäarvoa kuluttajalle, varsinkin kun globaalissa maailmassa tuotteet on harvoin valmistettu ja peräisin vain yhdestä maasta.

Siksi on tärkeää, että komissio nyt tekee asiasta tutkimuksen ja että asian käytännön toteuttaminen punnitaan tarkkaan. Samassa yhteydessä on myös luonnollista, että tuotemerkintöjen yhdennettävyyttä ja uudistamista arvioidaan kokonaisvaltaisesti, nyt sovitun mukaisesti.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen tyytyväinen komission ehdotukseen, koska sillä yksinkertaistetaan nykyistä sääntelykehystä ja mahdollisesti rohkaistaan tekstiili- ja vaatetusalan innovointiin. Samalla kuitujen käyttäjät ja kuluttajat pääsevät nopeammin hyötymään innovatiivisista tuotteista.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tekstiilituotteiden merkintöjä koskevat uudet säännöt ovat hyvin tärkeitä, jotta voidaan ehkäistä ongelmia, joita syntyy, jos kuluttajilla ei ole tarpeeksi tietoa. Eläinperäiset osat on merkittävä selvästi, jotta estetään se, että kuluttajat tai allergioista kärsivät tahattomasti ostaisivat aitoa turkista sisältäviä tuotteita, vaikka eivät sitä halua. Ehdotuksen alkuperäisenä tarkoituksena on yksinkertaistaa ja parantaa voimassa olevaa tekstiilituotteiden merkintöjä koskevaa lainsäädäntökehystä. Neuvoteltaessa EU:n ministerineuvoston kanssa oli tärkeää sisällyttää asetukseen uusia säännöksiä, kuten esimerkiksi vaatimusta ilmoittaa tekstiilituotteiden eläinperäisistä osista ja toteuttaa tutkimus sen määrittämiseksi, onko allergisten reaktioiden ja tekstiilituotteissa käytettävien kemikaalien tai seosten välillä syy-yhteys.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Toine Mandersin mietinnöllä pyritään auttamaan tekstiilituotteiden ostajia. Siinä ehdotetaan uusia tekstiilien merkintöjä koskevia sääntöjä, joilla autetaan kuluttajia välttämään se riski, että ostaisivat aitoa turkista tai nahkaa sisältäviä tuotteita. Äänestin mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kuluttajien tietoisuus ostamistaan tuotteista kasvaa jatkuvasti. Suurimmalle osalle ihmisistä tuotteiden alkuperällä on suuri merkitys heidän tehdessään päätöksiä siitä, mitä haluavat rahoillaan ostaa. Tekstiilialalla tarvitaan paljon enemmän tietoja, jotta kuluttajat tietävät, mistä esimerkiksi heidän ostamansa neuleet, jakut ja housut ovat peräisin ja mistä materiaalista ne on tehty. Nykytilanteessa merkintävaatimukset ovat täysin riittämättömiä. Tarvitaan selkeät merkinnät siitä, onko asusteisiin käytetty eläinperäisiä tuotteita, erityisesti turkiksia ja turkiskoristeita. Äänestin mietinnön puolesta, koska se koskee kansalaisten kipeästi tarvitsemien yksityiskohtaisten tietojen tarjoamista. Heillä on oikeus tietää, mistä tekstiilit tulevat ja mistä materiaalista ne on tehty.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Valitettavasti tänään tarkasteltava teksti on hyvin erilainen kuin se, jonka parlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä. Merkittävä ero on se, ettei mietinnössä viitata alkuperämerkintöjen sisällyttämiseen tekstiilituotteiden merkintöihin. Neuvosto vastusti ajatusta voimakkaasti, ja on vaikea ymmärtää sen syytä. Eikö kuluttajilla ole oikeus saada tietää, mistä heidän käyttämänsä vaatteet tulevat? Alkuperämerkintä olisi varmasti tarjonnut takeet tuotteen laadusta ja turvallisuudesta.

Olen hyvin hämmentynyt siitä, että vain kaksi jäsenvaltiota, Italia ja Liettua, vaativat neuvostossa alkuperämerkintöjen sisällyttämistä, ja mietin, mitä etua muille EU:n jäsenvaltioille on siitä, että ne eivät suojele omia yrityksiään tällä tavalla, sillä nyt ne jäävät yhä alttiimmiksi epäreilun kilpailun ja väärennösten aiheuttamille ongelmille. Valitettavasti parlamentti taipui neuvoston lyhytnäköiseen päätökseen olla tukematta kovasti kaivattua alkuperämerkintää, joten katson, että minun on äänestettävä mietintöä vastaan.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö on suositus toiseen käsittelyyn neuvoston kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen hyväksymiseksi tekstiilikuitujen nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden kuitukoostumuksen selosteista ja merkinnöistä. Neuvosto hylkäsi kaikki parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä esittämät keskeiset tarkistukset, sillä se katsoi, etteivät ne sovi yhteen tavoitteena olleen yksinkertaistamisen kanssa. Tärkeimmät parlamentin ehdottamat tarkistukset, jotka esitettiin uudelleen mietinnössä, jonka puolesta äänestin, koskevat asioita, joiden katson olevan äärimmäisen tärkeitä Euroopan markkinoille. Näistä haluan korostaa alkuperämerkintää sekä kolmansista maista tuotavien tekstiilituotteiden alkuperämaan merkitsemistä. Nykyinen alkuperämerkintöjä koskevien yhdenmukaisten sääntöjen puuttuminen saattaa EU:n epäedulliseen asemaan Kanadan, Kiinan, Japanin ja Yhdysvaltojen kaltaisiin tärkeimpiin kauppakumppaneihin nähden, jotka vaativat alkuperämerkintää tuontitavaroihin. Alkuperämerkinnät helpottavat kuluttajien valintoja ja osaltaan vähentävät vääriä, epätarkkoja tai harhaanjohtavia alkuperämerkintöjä.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä 63 tarkistusta komissio ehdotukseen tekstiilien nimityksiä ja niitä vastaavia tekstiilituotteiden merkintöjä koskevasta asetuksesta. Jotkut tarkistuksista olivat teknisiä, kun taas toiset koskivat asiasisältöä, esimerkiksi alkuperämerkintää, eläinperäisten osien ilmoittamista, kielestä riippumattomia symboleja ja uudelleentarkastelulauseketta. Neuvosto hyväksyi suurelta osin tekniset tarkistukset, mutta hylkäsi kannassaan kaikki parlamentin esittämät keskeiset tarkistukset. Suurin osa näistä tarkistuksista esitettiin nyt uudestaan, koska pidetään tärkeänä, että neuvosto tunnustaa niiden tarkoituksenmukaisuuden ja tarkastelee niitä asianmukaisesti.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Ensimmäisessä käsittelyssä 18. toukokuuta 2010 hyväksymässään kannassa Euroopan parlamentti hyväksyi hyvin suurella enemmistöllä 63 tarkistusta. Useimmat olivat teknisiä tarkistuksia, joiden tarkoituksena oli yhdenmukaistaa teksti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja tavaroiden kaupan pitämistä koskevan uuden lainsäädäntökehyksen kanssa. Parlamentti hyväksyi myös keskeisiä tarkistuksia, jotka muun muassa koskevat alkuperämerkintää, eläinperäisten osien ilmoittamista, kielestä riippumattomia symboleita tai koodeja ja uudelleentarkastelulauseketta.

  Olga Sehnalová (S&D). – (CS) Kannatin mietintöä, koska se on askel kohti entistä parempaa kuluttajansuojaa ja siinä korostetaan tekstiilituotteiden laatua. On kuitenkin harmillista, että emme onnistuneet saamaan läpi vaatimusta alkuperämaan merkitsemisestä, sillä se on yksi tieto, joka lisää kuluttajan valinnanvaraa ja voisi vähentää erilaisia epätarkkoja ja harhaanjohtavia alkuperäviittauksia. Yhdenmukaistettujen sääntöjen puute tällä alalla estää myös eurooppalaisia tuottajia hyödyntämästä tuotantoa EU:ssa. Uskon komission jatkavan ponnistelujaan hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi asiassa.

  Laurence J.A.J. Stassen (NI), kirjallinen. – (NL) Arvoisa puhemies, Alankomaiden vapauspuolue äänestää Euroopan parlamentin suositusta vastaan. Komission alkuperäisessä ehdotuksessa pyrittiin muodollisuuksien yksinkertaistamiseen, jotta uusi tekstiilikuituja olisi helpompi ottaa käyttöön. Euroopan parlamentti lisäsi vaatimuksen, jonka mukaan yritysten on tulevaisuudessa ilmoitettava mistä tekstiilituotteet ovat peräisin niin sanotulla alkuperämerkinnällä. Emme kannata parlamentin tätä koskevaa kantaa.

Kuluttajille on hyötyä siitä, että merkinnöissä on tietoja terveyshaitoista tai tuotteiden mahdollisesti aiheuttamista allergisista reaktioista. Alkuperämaan merkintä on hyödytöntä EU:n saivartelua. Tuotteen alkuperä ei luonnollisesti kerro meille mitään tuotteen tuotantoprosessista tai laadusta eikä se lisää kuluttajansuojaa. Vaikka alkuperämaa ilmoitettaisiin, tuotantoprosessin muut vaiheet voivat tapahtua muualla.

Made in -merkintä pelkästään luo valheellisen selkeyden tunteen kuluttajalle, mutta todellisuudessa siitä seuraa lisäkustannuksia ja byrokratiaa. Yrityksiin kohdistuu ylimääräisiä hallinnollisia ongelmia, merkintöjen tarkistaminen edellyttää lisää tullimuodollisuuksia ja viime kädessä tuotteiden maahantuonti kallistuu. Alankomaiden vapauspuolueen edustajat äänestävät tämän vuoksi suositusta vastaan.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin alkuperämerkinnän ja turkisten merkintöjen puolesta ja olen tyytyväinen tähän säädökseen.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä tehtyyn sopimukseen tekstiilien nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden merkinnöistä, joka on hyvin monimutkainen asia. Kuluttajille on tarjottava täsmällistä tietoa muuta kuin tekstiiliä olevista eläinperäisistä osista tuotteissa, kuten turkiksista, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja.

Korostan myös, että komission on tutkittava hyvin huolellisesti sosiaalisia merkintöjä. Minusta kuluttajille on tiedotettava sosiaalisista oloista, joissa tekstiilituote on valmistettu, jotta he kantaisivat suurempaa vastuuta tekstiiliteollisuuden työntekijöiden työoloista.

Meidän ei tietenkään pidä sisällyttää merkintöihin liikaa tietoja, mutta sosiaaliset merkinnät voisivat mahdollistaa työolojen pysyvät muutokset Euroopan unionissa ja kaikkialla maailmassa kuluttajien omaksuessa kansalaisperustaisen lähestymistavan tehdessään hankintoja.

  Marianne Thyssen (PPE), kirjallinen. – (NL) Sopimuksella, joka tänään hyväksyttiin kahden vuoden tiiviiden neuvottelujen jälkeen, yksinkertaistetaan uusien kuitujen markkinoille saattamista ja parannetaan kuluttajansuojaa sisämarkkinoilla selkeiden, näkyvien ja helposti luettavien tekstiilien merkintöjen ansiosta. Lisäksi Euroopan parlamentin onnistui merkitä selkeä leimansa tähän asetukseen. Tekstiilituotteissa, jotka sisältävät muuta kuin tekstiiliä olevia eläinperäisiä osia, kuten turkista tai nahkaa, on tulevaisuudessa esitettävä tämä selkeästi merkinnöissä. Osoittautui mahdolliseksi myös täyttää parlamentin selkeä pyyntö, joka koski lisätutkimuksia kielestä riippumattomien symbolien käytöstä vaatteiden merkinnöissä sekä allergisten reaktioiden ja tekstiileissä käytettävien kemiallisten aineiden mahdollisista yhteyksistä.

On merkittävä askel eteenpäin, että parlamentti pyysi komissiota tarvittaessa ja perusteellisen tutkimuksen jälkeen esittämään vuonna 2013 tekstiilituotteiden jäljitettävyyttä koskevia lainsäädäntöehdotuksia, ja tähän suostuttiin. Näistä syistä äänestin tämän sopimuksen puolesta, jonka parlamentti onnistui saamaan aikaan neuvoston kanssa toisessa käsittelyssä.

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. – (EL) Mitä tulee Mandersin suositukseen tekstiilikuitujen nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden merkinnöistä, äänestin poliittisten ryhmien kompromissiratkaisun puolesta, koska kannatan kolmansista maista tuotavien tekstiilituotteiden pakollisia alkuperämerkintöjä koskevaa järjestelmää. Katson myös, että tällä voidaan edistää tasapuolista kilpailua EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Liettuan tekstiili- ja vaatetusala on yksi Euroopan erikoistuneimmista. Alalla on tuhat yritystä ja se työllistää 40 000 henkilöä. Minulle ja liettualaisten enemmistölle on siis tärkeää, että tässä mietinnössä mainituilla tekstiilituotteiden merkintöjä koskevilla uusilla säännöillä autetaan suojelemaan tekstiilialamme mainetta. Toivottavasti uudella lainsäädännöllä yksinkertaistetaan nykyisiä merkintöjä koskevia sääntöjä. Lisäksi tarvitaan luotettavia kemiallisia testejä, joilla vahvistetaan, että tuotetut tekstiilit täyttävät hygienia- ja ympäristövaatimukset. Eurooppalaisilla kuluttajilla on oikeus tietää, mitä ostavat. Eläinperäisten tuotteiden käyttö on esitettävä selvästi tekstiilituotteen merkinnässä. Uusien tekstiilien merkintöjä koskevien sääntöjen on autettava estämään se, että kuluttajat tahattomasti ostaisivat aidosta turkiksesta tai nahasta valmistettuja tekstiilituotteita. Liettuan tekstiili- ja vaatetusalan kohtalo on tiiviisti sidoksissa EU:hun, sillä 84 prosenttia liettualaista tekstiileistä viedään EU:hun. Monet eivät tiedä, että liettualaiset tekstiilinvalmistajat ompelevat univormuja eri poliisijoukoille ja armeijoille kaikkialla Euroopassa, myös Natolle. Tämän vuoksi niin Liettuan kuin Euroopan edun mukaista olisi lisätä ponnisteluja laadunvalvonnan ja avoimuuden parantamiseksi.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Tämänpäiväisen merkintöjä koskevan äänestyksen jälkeen kuluttajilla ei enää ole sitä vaaraa, että ostaisivat erehdyksessä aitoa nahkaa tai turkista sisältäviä tekstiilituotteita. Minusta kuluttajilla on oikeus tietää, mistä heidän ostamansa tuotteet on tehty, ja mietinnöllä varmistetaan se, että eläinperäiset materiaalit on mainittava tekstiilituotteiden merkinnöissä. Tämä on hyvä uutinen niille, jotka eivät halua ostaa aitoa turkista tai nahkaa sisältäviä tuotteita, mutta myös allergioista kärsiville. Olen pettynyt siihen, että mietinnöllä ei tehty tekstiilituotteiden alkuperämerkintöjä pakollisiksi, mutta minua ilahduttaa se, että komissio esittää arviointikertomuksen näiden asioiden tarkastelemisesta tulevaisuudessa.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin tekstiilituotteiden nimityksiä ja merkintöjä koskevan mietinnön puolesta. Ehdotettu EU:n lainsäädännön tarkistaminen koskee teknisiä seikkoja, joilla ei ole suurta poliittista vaikutusta. Siitä seuraava menettelyjen yksinkertaistaminen kuitenkin auttaa edistämään innovointia alalla. Euroopan parlamentin useiden ryhmien aikaansaamassa kompromississa tarkastellaan myös väärennöksiin Euroopan tekstiilialalla liittyviä ongelmia ja vaaditaan avoimia ja johdonmukaisia kauppasäännöksiä kuluttajansuojan varmistamiseksi.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Toine Mandersin mietinnön puolesta. Tekstissä, josta äänestimme, ehdotetaan sekä kolmen tekstiilituotteiden koostumuksen merkintöjä koskevan direktiivin yhdistämistä yhdeksi kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavaksi EU:n asetukseksi, mutta sillä pyritään myös yksinkertaistamaan uusien kuitujen hyväksyntämenettelyä.

Mandersin mietintö olisi saattanut olla kattavampi, jos se olisi sisältänyt muista kuin EU:n jäsenvaltioista tulevien tuotteiden pakollista alkuperämerkintää koskevan säännön, mutta ottaen huomioon tiettyjen aiheiden käsittelyyn liittyvät ongelmat katson, että loppujen lopuksi saatiin aikaan hyvä kompromissi lopulliseen tekstiin, josta äänestimme.

Mietintö: Vital Moreira (A7-0243/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän ehdotuksen puolesta, koska sillä muutetaan tiettyjä asetuksen (EY) N:o 1215/2009 näkökohtia siten, että sen voimassaoloaikaa jatketaan 21. joulukuuta 2015 saakka ja tehdään joitakin mukautuksia, jotka ovat seurausta Bosnia ja Hertsegovinan sekä Serbian kanssa tehtyjen kahdenvälisten sopimusten voimaantulosta. Koska erityisissä väliaikaisissa sopimuksissa / vakautus- ja assosiaatiosopimuksissa myönnetään Bosnia ja Hertsegovinalle myönnytyksiä samojen tuotteiden kauppaan kuin yksipuolisissa tullietuuskohteluissa, kyseiset myönnytykset on poistettava neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1215/2009. Tämä koskee "baby beef" -tuotteiden, sokerin ja sokerituotteiden, tiettyjen viinien sekä tiettyjen kalastustuotteiden tullietuuskiintiöitä. Tullietuuksien päättyminen veisi edunsaajilta selvän taloudellisen edun niiden EU:n kanssa käymässä kaupassa. Sillä voisi olla hyvin kielteisiä vaikutuksia Länsi-Balkanin maiden yleiseen taloudelliseen suorituskykyyn, mikä puolestaan vaikuttaisi negatiivisesti niiden kansallisiin uudistus- ja siirtymäprosesseihin. Lisäksi niiden talouden elpyminen voisi vaarantua vakavasti.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Euroopan unioni on myöntänyt poikkeustoimenpiteenä Länsi-Balkanin maille lähes kaikille tuotteille rajoittamattoman tullittoman pääsyn EU:n markkinoille. Näiden toimenpiteiden päätavoitteena on elvyttää Länsi-Balkanin maiden taloutta myöntämällä niille erityiskohtelu pääsyssä EU:n markkinoille. Talouskehityksellä on puolestaan tarkoitus edistää koko alueen poliittista vakautta. Kyseiset tullietuudet myönnettiin 31. joulukuuta 2010 päättyväksi ajanjaksoksi. Olen samaa mieltä siitä, että tullietuuksien voimassaoloaikaa on jatkettava 31. joulukuuta 2015 saakka. Tullietuuksien lopettaminen poistaisi edunsaajilta objektiivisen taloudellisen etuuden niiden kaupassa EU:n kanssa. Sillä voisi olla kielteisiä vaikutuksia Länsi-Balkanin maiden yleiseen taloudelliseen suorituskykyyn, mikä puolestaan vaikuttaisi negatiivisesti niiden kansallisiin uudistus- ja siirtymäprosesseihin.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Kannatan poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönottoa vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien maiden ja alueiden osalta. Kaikki tietävät, että kauppa on talouskehityksen moottori, ja näillä toimenpiteillä piristetään Länsi-Balkanin talouksia. Lisäksi etuoikeutetun pääsyn Euroopan unionin markkinoille antaminen Länsi-Balkanin valtioille antaa meille mahdollisuuden rohkaista näiden talouksien entistä nopeampaa yhdentymistä Euroopan unionin talouteen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestämme tänään Bosnia ja Hertsegovinan, Serbian ja Montenegron tullittomuuden ja tullietuuksien kaltaisten poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden jatkamisesta vuoteen 2015. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1215/2009 mukaan tullietuuskiintiöitä sovelletaan "baby beef" -tuotteisiin, sokeriin ja sokerituotteisiin, tiettyihin viineihin sekä tiettyihin kalastustuotteisiin. Voimassaolon jatkamisella pyritään tukemaan laaja-alaisessa talouskriisissä, koska tullietuuksien poistaminen vaarantaisi näiden valtioiden talouden elpymisen ja sillä voisi olla kielteisiä vaikutuksia Länsi-Balkanin maiden kansallisiin uudistus- ja siirtymäprosesseihin.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä käsitellään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1215/2009 muuttamisesta. Asetuksella myönnetään poikkeustoimenpiteitä EU:n vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville maille ja alueille. Länsi-Balkanin maat ovat tässä tilanteessa, ja niistä peräisin olevilla tuotteilla on poikkeuksellinen rajoittamaton tulliton pääsy EU:n markkinoille. Toimenpiteillä pyritään lieventämään kriisiä ja elvyttämään näiden valtioiden taloutta. Poikkeukselliset tullietuudet päättyivät 31. joulukuuta 2010, ja jos niitä ei jatketa, seuraukset ovat vakavia vaurauden luomisen kannalta, kun talouden elpyminen sekä kansalliset uudistus- ja siirtymäprosessit vaarantuvat. Kannatan tämän vuoksi esittelijän ehdottamia tarkistuksia sekä toimenpiteiden voimassaolon jatkamista 31. joulukuuta 2015 saakka. Asetukseen tehdään tarvittavat mukautukset Bosnia ja Hertsegovinan ja Serbian kanssa tehtyjen kahdenvälisten sopimusten voimaantulon vuoksi.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnöllä on määrä jatkaa lähes kaikille vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvista maista ja siihen osallistuvilta alueilta peräisin oleville tuotteille myönnettyä rajoittamatonta tullitonta pääsyä EU:n markkinoille. Tämän verukkeena esitetään Länsi-Balkanin talouksien elvyttäminen myöntämällä niille etuuskohtelu pääsyssä EU:n markkinoille siinä uskossa, että tästä seuraava talouskasvu edistää poliittista vakautta koko alueella.

Toimenpiteitä ei kuitenkaan voida tarkastella erillään Balkanin maiden, erityisesti Bosnia Hertsegovinan, Serbian ja Kosovon, nykyisestä vakavasta taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä. Alueen nykyinen kriisi liittyy luonnollisesti kapitalismin laajempaan kriisiin, jota sen vaikutus pahentaa entisestään. Se on kuitenkin juurtunut syvään EU:n ja sen suurimpien voimien sekä Yhdysvaltojen edistämään asioihin sekaantumisen, hyökkäysten ja miehitysten pitkään historiaan, jossa pyritään määräämään niiden taloudellisesta ja poliittisesta ylivallasta alueella. Kosovon irrottautuminen ja EU:n asema siinä osoittavat tämän, ja kansallinen prosessi, jota kutsutaan uudistus- ja siirtymäprosessiksi, edustaa tämän imperialistisen järjestyksen nykytilaa koko alueella.

Täällä tänään esitettyjä ehdotuksia on tarkasteltava, analysoitava ja tulkittava tässä valossa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnöllä on määrä jatkaa lähes kaikille niin kutsuttuun vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvista maista ja siihen osallistuvilta alueilta peräisin oleville tuotteille myönnettyä rajoittamatonta tullitonta pääsyä EU:n markkinoille. Tämän verukkeena esitetään Länsi-Balkanin talouksien elvyttäminen myöntämällä niille etuuskohtelu pääsyssä EU:n markkinoille siinä uskossa, että tästä seuraava talouskasvu edistää poliittista vakautta koko alueella.

Toimenpiteitä ei kuitenkaan voida tarkastella erillään Balkanin maiden, erityisesti Bosnia Hertsegovinan, Serbian ja Kosovon, nykyisestä vakavasta taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä.

Alueen nykyinen kriisi on osa kapitalismin laajempaa kriisiä, jota sen vaikutus pahentaa entisestään. Se on kuitenkin juurtunut syvään EU:n ja sen suurimpien voimien sekä Yhdysvaltojen edistämään asioihin sekaantumisen, hyökkäysten ja miehitysten pitkään historiaan, jossa pyritään määräämään niiden taloudellisesta ja poliittisesta ylivallasta. Kosovon irrottautuminen ja EU:n asema siinä osoittavat tämän, ja kansallinen prosessi, jota kutsutaan uudistus- ja siirtymäprosessiksi, edustaa tämän imperialistisen järjestyksen nykytilaa koko alueella.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan unioni on myöntänyt asetuksella (EY) N:o 2007/2000 poikkeustoimenpiteenä lähes kaikille vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvista maista ja siihen osallistuvilta alueilta peräisin oleville tuotteille rajoittamattoman tullittoman pääsyn EU:n markkinoille. Näiden toimenpiteiden päätavoitteena on elvyttää Länsi-Balkanin maiden taloutta myöntämällä niille erityiskohtelu pääsyssä EU:n markkinoille. Lisäksi talouskehitys on edistänyt koko alueen poliittista vakautta. Tullietuudet myönnettiin 31. joulukuuta 2010 asti, ja niitä sovelletaan tällä hetkellä Bosnia ja Hertsegovinaan, Serbiaan ja Kosovoon.

Tullietuuksien lopettamisella voisi kuitenkin olla kielteisiä vaikutuksia Länsi-Balkanin maiden yleiseen taloudelliseen suorituskykyyn, mikä puolestaan vaikuttaisi negatiivisesti niiden kansallisiin uudistus- ja siirtymäprosesseihin. Lisäksi niiden talouden elpyminen voisi vaarantua vakavasti. Jotta kauppa ei häiriintyisi, on siis suotavaa jatkaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1215/2009 soveltamista 31. joulukuuta 2015 saakka.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on auttaa Länsi-Balkanin valtioiden kaltaisia maita vakautusprosessissa EU:n etuuskohtelutoimenpitein. Päätöksen tekemiseksi asetuksen voimassaolon jatkamiseksi vuoteen 2015, ottaen erityisesti huomioon Bosnia ja Hertsegovinan sekä Serbian, vahvistan äänestäneeni puolesta.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olen tyytyväinen tähän merkittävään asiakirjaan, sillä Euroopan unioni on myöntänyt asetuksella (EY) N:o 2007/2000 poikkeustoimenpiteenä lähes kaikille vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvista maista ja siihen osallistuvilta alueilta peräisin oleville tuotteille rajoittamattoman tullittoman pääsyn EU:n markkinoille. Näiden toimenpiteiden päätavoitteena on elvyttää Länsi-Balkanin maiden taloutta myöntämällä niille erityiskohtelu pääsyssä EU:n markkinoille. Talouskehityksellä on puolestaan tarkoitus edistää koko alueen poliittista vakautta. Kyseiset tullietuudet myönnettiin 31. joulukuuta 2010 päättyväksi ajanjaksoksi, ja niitä sovelletaan tällä hetkellä Bosnia ja Hertsegovinaan, Serbiaan ja Kosovoon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 määritelmän mukaisesti kaikkien asetuksen (EY) N:o 1215/2009 soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta. Albaniasta, Kroatian tasavallasta, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta tai Montenegrosta peräisin oleviin tuotteisiin sovelletaan edelleen asetuksen (EY) N:o 1215/2009 säännöksiä, kun niin ilmoitetaan, tai sellaisia samassa asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä, jotka ovat edullisempia kuin Euroopan unionin ja kyseisten maiden kahdenvälisten sopimusten puitteissa annetut kaupalliset myönnytykset. Tällä ehdotuksella muutetaan tiettyjä asetuksen (EY) N:o 1215/2009 näkökohtia siten, että sen voimassaoloaikaa jatketaan 21. joulukuuta 2015 saakka ja tehdään joitakin mukautuksia, jotka ovat seurausta Bosnia ja Hertsegovinan sekä Serbian kanssa tehtyjen kahdenvälisten sopimusten voimaantulosta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan voimakkaasti sitä, että muutetaan tiettyjä asetuksen (EY) N:o 1215/2009 näkökohtia siten, että sen voimassaoloaikaa jatketaan 21. joulukuuta 2015 saakka ja tehdään joitakin mukautuksia, jotka ovat seurausta Bosnia ja Hertsegovinan sekä Serbian kanssa tehtyjen kahdenvälisten sopimusten voimaantulosta.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Mietinnössä tuetaan Euroopan unionin Balkanin maihin kohdistamaa painostusta sen omien etujen vuoksi. Siinä jopa velvoitetaan parlamentti yhteistyössä neuvoston kanssa toteuttamaan "tarvittavat" toimenpiteet, jos näiden valtioiden hallitukset eivät osoita riittävää halukkuutta vapauttaa talouksiaan. Tämä on ylimielistä imperialismia! Siksi äänestän vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on myöntänyt asetuksella (EY) N:o 2007/2000 poikkeustoimenpiteenä lähes kaikille vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvista maista ja siihen osallistuvilta alueilta peräisin oleville tuotteille rajoittamattoman tullittoman pääsyn EU:n markkinoille. Näiden toimenpiteiden päätavoitteena on elvyttää Länsi-Balkanin maiden taloutta myöntämällä niille erityiskohtelu pääsyssä EU:n markkinoille. Tämän seurauksena syntyvän talouskehityksen on määrä edistää koko alueen poliittista vakautta. Asetuksella myönnetyt etuudet päättyivät 31. joulukuuta 2010. Ottaen huomioon nyt kokemamme talous- ja rahoituskriisin on tarpeen jatkaa näitä edellytyksiä 31. joulukuuta 2015 saakka, jotta näiden erityisedellytysten päättyminen ei johtaisi alueen talouksien taantumaan, sillä levottomalla Balkanin alueella tarvitaan hyviä taloudellisia oloja vakauden ja rauhan säilyttämiseksi.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Hyväksyessään asetuksen (EY) N:o 2007/2000 EU myönsi poikkeustoimenpiteenä lähes kaikille vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvista maista ja siihen osallistuvilta alueilta peräisin oleville tuotteille rajoittamattoman tullittoman pääsyn EU:n markkinoille. Näiden toimenpiteiden päätavoitteena on elvyttää Länsi-Balkanin maiden taloutta myöntämällä niille erityiskohtelu pääsyssä EU:n markkinoille. Talouskehityksellä on puolestaan tarkoitus edistää koko alueen poliittista vakautta. Tullietuuksien ei pidä päättyä, koska sillä voisi olla kielteisiä vaikutuksia Länsi-Balkanin maiden yleiseen taloudelliseen suorituskykyyn, mikä puolestaan vaikuttaisi negatiivisesti niiden kansallisiin uudistus- ja siirtymäprosesseihin. Lisäksi niiden talouden elpyminen voisi vaarantua vakavasti. Olen siis samaa mieltä esittelijän kanssa, joka kannattaa voimakkaasti sitä, että muutetaan tiettyjä asetuksen (EY) N:o 1215/2009 näkökohtia siten, että sen voimassaoloaikaa jatketaan 21. joulukuuta 2015 saakka, ja äänestin ehdotuksen puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Länsi-Balkanin maiden talouksien elvyttämiseksi niille on myönnetty erityiskohtelu pääsyssä EU:n markkinoille. Tätä sovelletaan lähes kaikkiin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvista maista ja siihen osallistuvilta alueilta peräisin oleviin tuotteisiin. Kyseiset tullietuudet myönnettiin 31. joulukuuta 2010 päättyväksi ajanjaksoksi, ja niitä sovelletaan tällä hetkellä Bosnia ja Hertsegovinaan, Serbiaan ja Kosovoon.

Albaniasta, Kroatiasta, Makedoniasta ja Montenegrosta peräisin oleviin tuotteisiin sovelletaan edelleen etuuksia. Jos nämä etuudet lakkaavat, se vaarantaisi valtioiden tulevan talouskasvun. En äänestänyt mietinnön puolesta, koska kuten on jo selitetty, tiettyjä uuden asetuksen kohtia ei esitetä riittävän selkeästi.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietinnöllä pyritään jatkamaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1215/2009 voimassaoloa. Asetuksella myönnetään poikkeustoimenpiteitä EU:n vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville maille ja alueille. EU on myöntänyt asetuksella poikkeustoimenpiteenä lähes kaikille vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvista maista ja siihen osallistuvilta alueilta peräisin oleville tuotteille rajoittamattoman tullittoman pääsyn EU:n markkinoille. Näiden toimenpiteiden päätavoitteena on elvyttää Länsi-Balkanin maiden taloutta myöntämällä niille erityiskohtelu pääsyssä EU:n markkinoille. Minusta olisi pitänyt toteuttaa tutkimus tällaisen poikkeuksellisen pääsyn vaikutuksista sisämarkkinoihin. Kyseiset tullietuudet myönnettiin 31. joulukuuta 2010 päättyväksi ajanjaksoksi. Tullietuuksien lopettaminen poistaisi edunsaajilta objektiivisen taloudellisen etuuden niiden kaupassa EU:n kanssa. Sillä voisi olla kielteisiä vaikutuksia Länsi-Balkanin maiden yleiseen taloudelliseen suorituskykyyn, mikä puolestaan vaikuttaisi negatiivisesti niiden kansallisiin uudistus- ja siirtymäprosesseihin ja voisi vaarantaa niiden talouksien elpymisen. Äänestin tämän ehdotuksen puolesta, jolla pyritään jatkamaan toimenpiteiden voimassaoloa 31. joulukuuta 2015 saakka.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on myöntänyt asetuksella (EY) N:o 2007/2000 poikkeustoimenpiteenä lähes kaikille vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvista maista ja siihen osallistuvilta alueilta peräisin oleville tuotteille rajoittamattoman tullittoman pääsyn EU:n markkinoille. Näiden toimenpiteiden päätavoitteena on elvyttää Länsi-Balkanin maiden taloutta myöntämällä niille erityiskohtelu pääsyssä EU:n markkinoille. Tullietuudet, joita sovelletaan tällä hetkellä Bosnia ja Hertsegovinaan, Serbiaan ja Kosovoon, myönnettiin 31. joulukuuta 2010 asti, mutta niiden voimassaoloa olisi nyt jatkettava 21. joulukuuta 2015 saakka, jotta näiden valtioiden talouden elpymistä ei vaarannettaisi.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vaikka lopullista äänestystä lykättiin, äänestimme useista tarkistuksista. Nämä "poikkeukselliset kaupan toimenpiteet", joita sovelletaan EU:n vakautus- ja assosiaatioprosessin yhteydessä kumppaneihin Länsi-Balkanilla, ovat todellakin tullietuuksia, joilla taataan kumppanivaltioille helpompi pääsy EU:n markkinoille. Niistä on ilmoitettava Maailman kauppajärjestölle. Ohjelma päättyi vuoden 2010 lopussa, ja nyt on kyse yksinkertaisesti sen jatkamisesta. Viivästyneen komitologiapäätöksen vuoksi se on nyt jumissa. Kansainvälisen kaupan valiokunta esitti tammikuun alussa 2011 neuvostolle ehdotuksen, että se varmistaisi menettelyn vauhdittamisen, mutta ehdotukseen ei vastattu. Parlamentin oli näin ollen odotettava komitologiaa koskevan Szájerin mietinnön hyväksymistä ennen kuin asia voi edetä. Epävirallisessa kolmikantatapaamisessa ratkaistiin asia, jotta se voitaisiin hyväksyä ensimmäisessä käsittelyssä. Viivästyminen on aiheuttanut ongelmia joissain edunsaajavaltioissa, erityisesti Kosovossa, ja tästä on virheellisesti syytetty parlamenttia.

Mietintö: Gunnar Hökmark (A7-0151/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän ehdotuksen puolesta, koska olen samaa mieltä sen perusperiaatteen kanssa. EU on todellakin maailman laajin talous. Sen enempää Yhdysvallat kuin Kiinakaan eivät ole sitä suurempia, toisin kuin useimmiten väitetään keskusteluissa siitä, kuka on tai kenestä tulee maailmantalouden ykkönen. Erona on se, että Yhdysvalloissa ja Kiinassa markkinat ovat suuremmat ja tarjoavat siten paremmat edellytykset kilpailulle, kilpailukyvylle, uusille palveluille ja innovaatioille. Yhtenäiset sisämarkkinat ovat olennaisen tärkeät, jotta Eurooppa voi nousta johtavaan asemaan maailmantaloudessa ja erityisesti palvelualoilla ja tietotaloudessa, mutta samaan aikaan digitaalistrategia ja digitaalitalous voivat toimia keihäänkärkenä sisämarkkinoiden toteuttamisessa kaikilla taloutemme aloilla. Tämä edellyttää kykyä ottaa johtajuus laajakaistan ja internetin käytössä. Euroopassa on avauduttava uusia palveluita ja mobiililiikenteen kasvua varten, koska se luo uusia mahdollisuuksia kulttuurille ja sisällöntuottajille, televisio- ja radioyhtiöille ja julkisille palveluille laajakaistan puitteissa ja samalla on turvattava televisio- ja radiolähetystoiminalle samat mahdollisuudet kuin niillä on nykyään.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ensimmäisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta laaditun päätöslauselman puolesta. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että yhtenäiset sisämarkkinat ovat olennaisen tärkeät, jotta Eurooppa voi nousta johtavaan asemaan maailmantaloudessa ja erityisesti palvelualoilla ja tietotaloudessa. Digitaalistrategia ja digitaalitalous voivat toimia keihäänkärkenä sisämarkkinoiden toteuttamisessa kaikilla taloutemme aloilla. Tämä edellyttää kykyä ottaa johtajuus laajakaistan ja internetin käytössä. Meidän on pyrittävä tekemään Euroopasta paras ja tehtävä se, mikä on parhaaksi Euroopalle: taajuuksia on vapautettava uusia palveluita ja mobiililiikenteen kasvua varten, on luotava perusta kulttuurille ja sisällöntuottajille, televisio- ja radioyhtiöille ja julkisille palveluille tarjottaville uusille mahdollisuuksille laajakaistan puitteissa. Ensimmäinen radiotaajuuspoliittinen ohjelma on tärkeä askel tämän rajallisen resurssin tarkoituksenmukaisen ja mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamisessa. EU:n on oltava tiennäyttäjä tässä muutosprosessissa ja luotava parhaat mahdollisuudet kilpailukykyiselle eurooppalaiselle tietotaloudelle, jonka tunnusomaisia piirteitä ovat elinvoimaisuus, muutos ja innovointi. Tämän edellytyksenä on mahdollisuus käyttää internetiä ja laajakaistasovelluksia mahdollisimman suurta nopeutta ja kapasiteettia hyödyntäen.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Digitaalistrategia ja digitaalitalous ovat yksi Eurooppa 2020 -strategian tärkeimmistä tavoitteista, joilla pyritään digitaalisen kuilun umpeen kuromiseen sekä lisäämään Euroopan teollisuuden tuottavuutta, koheesiota ja kilpailukykyä sekä parantamaan EU:n kuluttajien ja yritysten pääsyä yhtenäismarkkinoille. Eurooppa on nyt jäämässä jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta, jotka ovat vapauttamassa ison osan taajuuksista, jotta uusia palveluita voidaan kehittää nopeasti ja jotta niiden kansalaiset voivat käyttää internetiä matkapuhelinverkoissa. EU:n on edistettävä taajuuksien tehokasta käyttöä, jotta voidaan tyydyttää radiotaajuuksien kasvava tarve, ja langattomia laajakaistavalmiuksia on lisättävä, jotta julkiselle ja kaupalliselle sektorille taataan paremmat toimintamahdollisuudet. Meidän on päästävä digitaalisesta kahtiajaosta siten, että vuoteen 2020 mennessä kaikilla EU:n kansalaisilla on saatavilla vähintään nopeudella 30 Mbit/s toimiva laajakaistaliittymä. Tulevan radiotaajuuspolitiikan on myös taattava asianmukainen, yksinkertainen ja syrjimätön lupajärjestelmä, jolla luodaan tasavertaiset toimintaedellytykset kaikkialla EU:ssa ja edistetään kilpailua.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä pyritään luomaan yrityksille ja yksittäisille kuluttajille mahdollisimman paljon mahdollisuuksia hyödyntää langattomia internet-, radio- ja televisiopalveluja vapauttamalla radiotaajuuksia. Tästä on Euroopan kansalaisille kahdenlaista hyötyä – nykyaikaisten viestintäkeinojen ja televiestintäverkkojen entistä helpommalla saatavuudella vähennetään edelleen olemassa olevaa EU:n kansalaisten jäämistä palvelujen ulkopuolelle erityisesti maaseudulla ja syrjäisillä alueilla ja sillä edistetään entistä aktiivisemmin EU:n taloutta, koska tällöin innovatiivisten palvelujen alan ja tietoyhteiskunnan kehittämisedellytykset olisivat vahvemmat. Euroopassa on asetettu tavoite, jonka mukaan on taattava, että vuoteen 2013 mennessä kaikilla EU:n kansalaisilla on mahdollisuus käyttää laajakaistaa, ja langaton teknologia on tähän sopivin keino, joka edellyttää vähiten investointeja.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Onnittelen jäsen Hökmark näin ajankohtaisen mietinnön laatimisesta radiotaajuuspoliittisesta ohjelmasta. Äänestin sen puolesta, sillä kannatan voimakkaasti kaikkia toimenpiteitä, joilla pyritään tukemaan ja toteuttamaan yhtenäiset sisämarkkinat. Euroopassa on omaksuttava edistyneitä järjestelmiä laajakaistan ja internetin käyttöön, jotka ovat kaikkien saatavilla ja ulottuvat myös maaseudulle ja syrjäisille alueille, kuten digitaalistrategiassa edellytetään. Samalla on tärkeää varmistaa yksityishenkilöiden, tuottajien, käyttäjien ja julkisten viranomaisten turvallisuus.

Lisäksi kuituoptiikan korkeat kustannukset ja käyttäjien lisääntyvä nopeita yhteyksiä koskeva kysyntä merkitsevät, että teknologisia puitteita on tarkistettava niin lainsäädännölliseltä kuin operatiiviselta kannalta. Tämän vuoksi on valmisteltava monivuotisia radiotaajuuksia koskevia lainsäädäntöohjelmia strategisen suunnittelun toteuttamiseksi ja kasvavaan laajakaistakysyntään vastaamiseksi, varsinkin kun virallisten arvioiden mukaan tietoliikenteen määrä kaksinkertaistuu vuosittain vuoteen 2013 asti.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Digitaalistrategiassa asetettuja tavoitteita, joiden mukaan laajakaistan on oltava kaikkien Euroopan kansalaisten ulottuvilla vuoteen 2013 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä kaikilla on oltava mahdollisuus hankkia siirtonopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s laajakaistaliittymä (Euroopan talouksissa joka toisessa on oltava jopa 100 Mbit/s liittymä), on pidettävä vähimmäisvaatimuksina, ja taajuuspolitiikan kunnianhimoisilla tavoitteilla on myötävaikutettava siihen, että Euroopan laajakaistan kapasiteetit ja nopeudet ovat maailman suurimmat Tämä liittyy ajatukseen, jonka mukaan langaton laajakaista on välttämätön, jotta varmistetaan, että uudet ja innovatiiviset palvelut ovat kaikkien kansalaisten saatavilla. Kannatan täysin komission esittämää määräaikaa, jonka mukaan taajuusalue 800 MHz on oltava sähköisten viestintäpalveluiden käytettävissä 1. tammikuuta 2013 mennessä. Poikkeuksiin olisi suostuttava ainoastaan puhtaasti teknisistä syistä, mutta samalla on otettava huomioon turvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyvät erityistarpeet. Muut taajuuskaistat olisi vapautettava komission ehdotuksen mukaisesti 1. tammikuuta 2012 mennessä. Minusta meidän on ponnisteltava sen puolesta, että mobiilipalveluille jaetaan enemmän taajuuksia, ja vähimmäistavoitteeksi olisi asetettava 1 200 MHz. On vahvistettava asianmukaiset periaatteet, jotka mahdollistavat lisätaajuuksien vapauttamisen tulevaisuudessa. Minusta on asianmukaista tarkastella myös muita hankalia kysymyksiä, kuten ennen kaikkea taajuuksien vapauttamisen kustannuksia.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Meidän on jaettava radiotaajuuksia EU:ssa entistä tehokkaammin varmistaaksemme, ettemme jää jälkeen muista teollisuusmaista edistymisessä kohti digitaalista yhteiskuntaa. Tässä mietinnössä esitetyt seikat ovat myös täysin johdonmukaisia EU:n digitaalistrategian kanssa. Niin kuluttajat kuin yritykset käyttävät yhä enemmän laajakaistainternetiä ja langatonta internetiä älypuhelinten tai kämmentietokoneiden kautta, ja tämä edellyttää nopeiden yhteyksien tarjoamista. Tämä edellyttää taajuuskaistan 800 MHz vapauttamista mahdollisimman pian mobiililaajakaistainternetin palveluille ja jopa lisää taajuuksia toiselta osakaistalta 790 MHz:n alapuolelta, jos osoittautuu, että toimenpide on tarpeen lisääntyneestä tietoliikenteestä selviytymiseksi. Ensimmäisessä radiotaajuuspoliittisessa ohjelmassa esitetyt toimenpiteet ovat tärkeitä digitaalisen kahtiajaon lieventämiseksi ja nopeiden, luotettavien televiestintäpalvelujen tarjoamiseksi maaseudulla ja syrjäisillä alueilla niiden piristämiseksi. Viimeisenä muttei vähäisimpänä näillä toimenpiteillä tuetaan innovointia ja uuden teknologian entistä laajempaa käyttöä, mikä on ehdoton edellytys Euroopan talouden kilpailukyvylle, kuten korostettiin myös sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa.

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen.– (FR) Äänestin jäsen Hökmarkin mietintöluonnoksen puolesta, jossa tuetaan sitä, että taajuusalueen 800 MHz on oltava sähköisten viestintäpalveluiden käytettävissä 1. tammikuuta 2013 mennessä ja asetetaan hyvin kunnianhimoisia tavoitteita, kuten että mobiilipalveluille jaetaan vähintään 1 200 MHz vuoteen 2015 mennessä. Esittelijä korostaa myös taajuuksien käytön tehokkuutta, entistä suurempaa joustavuutta innovoinnin ja investointien edistämisessä sekä tarvetta parantaa tietoja taajuuksien nykyisestä ja tulevasta käytöstä.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon Euroopan televiestintäalan ja tietotekniikan merkityksen markkinoidemme entistä suuremmalle tuottavuudelle ja kilpailukyvylle äänestän radiotaajuuspoliittisen ohjelman puolesta. Uskon, että ohjelmalla kyetään luomaan tarvittavat edellytykset menestyksekkäälle kilpailulle Kiinan ja Yhdysvaltojen uuden teknologian markkinoiden kanssa sekä Euroopan johtoaseman säilyttämiselle televiestintäalalla.

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jonka avulla voidaan vastata lyhyellä aikavälillä jatkuvasti kasvavaan taajuuksia vaativan mobiili-internetin kysyntään erityisesti vapauttamalla koko 800 MHz taajuusalue, joka on vapautunut siirryttäessä digitaaliseen televisioon eri jäsenvaltioissa, sähköisille viestintäpalveluille. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä meidän on pyrittävä parantamaan koko radiotaajuuksien käyttöä tunnustamalla sen sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen arvo. Samalla edistämme innovatiivista teknologiaa (femtocell-tukiasemat, kognitiivinen teknologia) voidaksemme vastata taajuuksien käytön kysyntään laadukkaasti. Näin edistetään unionin itse itselleen asettamia tavoitteita, myös digitaalisen kahtiajaon lieventämistä, jotta varmistetaan, että kaikilla Euroopan kansalaisilla on saatavilla laajakaista vuoteen 2015 mennessä.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tarkistuksen 20 toista osaa ja tarkistuksen 69 toista osaa vastaan, koska kulttuurivaliokunnan, jonka varajäsen olen, S&D-ryhmän jäsenet suosittelivat sitä.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tänään radiotaajuuksia koskevan mietinnön puolesta. Viime kädessä tällä luodaan alalle työpaikkoja, autetaan digitaalistrategian toteuttamisessa ja edistetään langattomia taajuuksia koskevien tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2013 mennessä. Meillä on Romaniassa yksi Euroopan nopeimmista interneteistä. Tukemalla eurooppalaista laajakaistaa tällä lisätään kilpailukykyämme. On syytä panna merkille, että kansainvälisen televiestintäliiton mukaan taajuuksia on avattava ja mieluiten yhdenmukaistettava globaalilla tasolla.

Me kaikki käytämme radiotaajuuksia jokapäiväisessä elämässämme radion kuuntelemisessa, matkapuhelinten käytössä, lukitsemalla automme etäältä ja käyttämällä satelliittinavigointijärjestelmiä. Mietinnöllä pyritään koordinoimaan EU:n lähestymistapaa taajuuksien hallintaan kaikkialla unionissa. On tärkeää, että jäsenvaltiot edelleen sitoutuvat kahdenväliseen ja viestintään ja neuvotteluihin kolmansien maiden kanssa unionin taajuustavoitteiden saavuttamiseksi.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä esitetään toimenpiteitä, joilla edistetään sähköisen viestinnän saattamista kaikkien, erityisesti harvaanasutuille tai syrjäisille alueille kuten maaseutualueille tai saarille sijoittautuneiden kansalaisten ja yritysten, ulottuville.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Radiotaajuuksien saatavuus on olennaista sen varmistamiseksi, että kaikilla Euroopan kansalaisilla, niin maaseudulla kuin kaupungeissa. on saatavilla digitaaliteknologiaa ja laajakaista, ja tämän alan kokonaisliikevaihto on noin 200 miljardia euroa. Ottaen huomioon radiotaajuuksien arvon on siis tärkeää asettaa EU:n ensisijaiset tavoitteet niiden vapauttamiselle ja käytölle.

Digitaalistrategialla, digitaalisella taloudella ja tällä ensimmäisellä poliittisella ohjelmalla viideksi vuodeksi pyritään näin ollen piristämään talouttamme ja toteuttamaan sisämarkkinat kaikilta osin. Euroopan televiestintäalan on hyvin tärkeää saada takaisin globaali johtoasemansa ja saada aikaan pontta suuremmalle tuottavuudelle, koheesiolle, kilpailukyvylle ja pääsylle yhtenäismarkkinoille.

Haluan tämän vuoksi onnitella esittelijää nyt aikaansaadusta tuloksesta pyrittäessä löytämään kaikkien ryhmien kesken kompromissia kunnianhimoisen ja rohkaisevan mietinnön osalta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä on kyse ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ensimmäisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta. Koska EU on maailman laajin talous, sen on seurattava kaikkia nykyaikaistamista ja teknistä innovointia koskevia prosessejaan: muuten vaarana on, että Kiinan ja Etelä-Korean kaltaiset kasvavat taloudet syrjäyttävät sen. Viimeksi mainittu on esimerkki tästä kehityksestä, sillä sen liikenteen nopeus ja laajakaistan kattavuus nostavat sen johtoasemaan. Ottaen huomioon nopeuden ja tietoliikenteen määrän jatkuvan kasvun, kun sen odotetaan kaksinkertaistuvan vuosittain vuoteen 2014 asti, digitaalistrategiassa asetetut tavoitteet on katsottava vähimmäistavoitteiksi tai ne on arvioitava uudelleen, jos EU:n on määrä vallata johtoasema Etelä-Korealta. Koska internet on tärkein väline kansalaisten parempien edellytysten, kehityksen ja tiedon luomiseksi kulttuurin kannalta, erityisesti audiovisuaalisen sisällön lähettämisen avulla, olen tyytyväinen mietinnön hyväksymiseen ja toivon, että EU:lla on johtoasema radiotaajuuksien alalla sekä kehityksen ja innovoivien ohjelmistojen luomisessa.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tunnustamme tarpeen suunnitella ja organisoida radiotaajuuksien käyttöä. Tämä on tehtävä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön pohjalta muistaen, että radiotaajuudet ovat julkisia hyödykkeitä, mikä on tärkeää suunniteltaessa ja parannettaessa lukuisia kansalaisille suunnattuja palveluita, myös julkisten palvelujen aloilla.

Emme hyväksy sitä, että radiotaajuuksien käyttöä suunnitellaan komission asettamien suuntaviivojen perusteella siten, että radiotaajuuksilla tuetaan "Eurooppa 2020 -strategiassa ja digitaalistrategiassa määritettyjä tavoitteita ja keskeisiä toimenpiteitä", emmekä hyväksy sitä, että tämä olisi "yksi sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin sisältyvästä 50 ensisijaisesta toimesta". Nämä ovat EU:n strategioita ja politiikkaa, jotka ovat osaltaan edistäneet nyt kokemamme kriisin syntymiseen, ja niissä pysyttäytyminen pahentaa tietenkin kriisiä.

Vaikka mietinnössä todetaan, että taajuudet ovat tärkeä julkinen resurssi keskeisille toimialoille ja palveluille, siinä viitoitetaan tietä kohti mahdollisuutta tehdä taajuusoikeuksilla kauppaa ja kehotetaan komissiota toteuttamaan toimenpiteitä "että jäsenvaltiot sallivat kaupankäynnin EU:ssa taajuuksien käyttöoikeuksilla". Toistan vielä, että emme hyväksy näitä suuntaviivoja ja tuomitsemme ne.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme samaa mieltä tarpeesta suunnitella ja organisoida radiotaajuuksien käyttöä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön pohjalta, sillä on kyse julkisesta hyödykkeestä, joka on tärkeä palvelujen, erityisesti julkisten palvelujen parantamisessa.

Emme hyväksy sitä, että määrätään komission suuntaviivoista siten, että radiotaajuuksilla tuetaan "Eurooppa 2020 -strategiassa ja digitaalistrategiassa määritettyjä tavoitteita ja keskeisiä toimenpiteitä ja – – että tämä olisi yksi sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin sisältyvästä 50 ensisijaisesta toimesta". Katsomme, että nämä strategiat ovat kapitalismin nykyiseen järjestelmäkriisiin johtanutta politiikkaa.

Vaikka mietinnössä todetaan, että taajuudet ovat tärkeä julkinen resurssi keskeisille toimialoille ja palveluille, siinä viitoitetaan tietä kohti mahdollisuutta tehdä taajuusoikeuksilla kauppaa ja kehotetaan komissiota toteuttamaan toimenpiteitä "että jäsenvaltiot sallivat kaupankäynnin EU:ssa taajuuksien käyttöoikeuksilla". Emme vielä tiedä näistä ehdotuksista, emmekä ole tähän mennessä äänestäneet mietinnön puolesta.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan unioni muodostaa maailman laajimman talouden. Yhtenäiset sisämarkkinat ovat olennaisen tärkeät, jotta Eurooppa voi nousta johtavaan asemaan maailmantaloudessa ja erityisesti palvelualoilla ja tietotaloudessa. Digitaalistrategia ja digitaalitalous voivat toimia keihäänkärkenä sisämarkkinoiden toteuttamisessa kaikilla taloutemme aloilla. Tämä edellyttää kykyä ottaa johtajuus laajakaistan ja internetin käytössä. Se on keskeisen tärkeää myös, jos halutaan, että Euroopan televiestintäala nousee uudelleen johtavaan asemaan maailmanlaajuisesti, mutta olennaista on myös näyttää tietä tietotekniikan yleisessä kehityksessä sekä uusien palveluiden ja sovellusten synnyttämisessä. Se on vieläpä tärkeämpää, jotta voidaan vauhdittaa tuottavuuden parantamista ja yhteenkuuluvuuden ja kilpailukyvyn lisäämistä ja helpottaa Euroopan koko teollisuuden pääsyä sisämarkkinoille.

Meidän on pyrittävä tekemään Euroopasta paras ja tehtävä, mikä on parhaaksi Euroopalle: taajuuksia on vapautettava uusia palveluita ja mobiililiikenteen kasvua varten, on luotava perusta kulttuurille ja sisällöntuottajille, televisio- ja radioyhtiöille ja julkisille palveluille tarjottaville uusille mahdollisuuksille laajakaistan puitteissa ja samalla on turvattava televisio- ja radiolähetystoiminnalle samat mahdollisuudet kuin niillä on nykyään.