Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Torstai 12. toukokuuta 2011 - Strasbourg EUVL-painos

9. Mietintö: Milan Zver –Nuoret liikkeellä -aloite – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi – Mietintö: Mary Honeyball – Varhaisoppiminen – Mietintö: Marietje Schaake – EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuus – Mietintö: Marie-Thérèse Sanchez-Schmid – Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotto – Sarajevo Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2014 (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

- Milan Zverin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö Nuoret liikkeellä -aloitteesta – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi (2010/2307(INI)) (A7-0169/2011),

- Mary Honeyballin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö varhaisoppimisesta Euroopan unionissa (2010/2159(INI)) (A7-0099/2011),

- Marietje Schaaken kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta (2010/2161(INI)) (A7-0112/2011),

- Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta (2010/2156(INI)) (A7-0143/2011) ja

- Doris Packin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä Sarajevosta Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2014 (O-000061/2011 - B7-0215/2011).

 
  
MPphoto
 

  Milan Zver, esittelijä.(SL) Arvoisa puhemies, haluaisin aivan ensimmäiseksi sanoa, että tämän aamun istunnon aikana näemme todellisia todisteita kulttuuria, koulutusta ja nuorisoa käsittelevän valiokuntamme työstä. Olen esittelijänä Euroopan komission tiedonantoon perustuvaa Nuoret liikkeellä -aloitetta koskevassa erittäin merkittävässä asiakirjassa. Nyt haluaisin kiittää kollegoitani siitä, että he ovat antaneet minulle tilaisuuden tämän mietinnön laatimiseen, ja haluaisin myös kiittää Euroopan komissiota, joka on laatinut tämän kertomuksen ja joka on ottanut nuorten kohtaamat ongelmat EU:n kymmenvuotisen kehityssuunnitelman ensisijaisten peruspainopistealojen joukkoon.

Tein tätä mietintöä laatiessani yhteistyötä monien sidosryhmien kanssa, erityisesti nuorten edustajien, sekä jäsenvaltioista että muualta Euroopasta, esimerkiksi Euroopan nuorisofoorumin kanssa. Järjestimme melko monta kokousta ja konferenssia. Tein yhteistyötä myös alueiden komitean ja talous- ja sosiaalikomitean kanssa, joten mietintö on tulosta monista sen laatimisen aikana käydyistä keskusteluista. Haluaisin myös panna merkille, että tätä mietintöä hyväksyttäessä kollegoillani muista poliittisista ryhmistä oli sangen rakentava asenne. Siitä haluaisin kiittää erityisesti varjoesittelijöitä, jotka ovat tehneet hyvää työtä, ja siksi meillä on tänään edessämme mietintö nykyisessä muodossaan.

Haluaisin huomauttaa, että eri tutkimusten mukaan nuoret, jotka hyödyntävät mahdollisuutta opiskella tai työskennellä ulkomailla, pärjäävät koulussa paremmin ja ovat menestyksekkäämpiä ja kilpailukykyisempiä työn etsinnässä ja lisäksi yhteiskuntaan integroitumisessa. Yksin politiikalla ei kuitenkaan voida taata hyviä kouluja, hyvää koulutusta tai hyviä työpaikkoja nuorille. Sillä voidaan kuitenkin luoda suotuisat olosuhteet, jotka auttavat nuoria saavuttamaan nämä asiat. Nuo olosuhteet liittyvät ehdottomasti koulujen opetusjärjestelmien nykyaikaistamiseen. Euroopan ja erityisesti EU:n jäsenvaltioiden valtavana haasteena tämän vuosikymmenen aikana on esimerkiksi ammattikoulutuksen parantaminen ja sen houkuttelevuuden lisääminen ja laadun parantaminen. Euroopan talous tarvitsee seuraavan vuosikymmenen aikana erittäin paljon ammattipätevyyttä. Arvioin, että jo vuonna 2020 jopa 50 prosenttia kaikista työpaikoista tarvitsee tällaista koulutusta. Ammattikoulutuksen on siksi oltava edelleen yksi meidän politiikkamme sekä jäsenvaltioiden politiikan ensisijaisista tavoitteista.

Bolognan prosessin uudistuksen jatkaminen edelleen on kuitenkin vieläkin tärkeämpää. Eurooppalaisten yliopistojen pitäisi olla vielä enemmän kosketuksissa laajempaan talouteen ja yhteiskuntaan. Eurooppalaisten yliopistojen kilpailukyky kasvaa, kun niissä kiinnitetään entistä enemmän huomiota markkinoiden tarpeisiin ja talouteen ja kun niissä myös onnistutaan löytämään täydentäviä rahoituslähteitä. On totta, että meillä Euroopassa korkeakoulutukselle on liian vähän rahoitusta. Euroopan maat, Euroopan unionin jäsenvaltiot, eivät investoi riittävästi opiskelijoihin, ja se on sangen suuri ongelma.

Euroopan unioni on osana tätä ensisijaista tavoitetta tietysti asettanut myös muita tavoitteita, jotka on saavutettava: koulunkäynnin keskeyttämisasteen laskeminen, sillä nyt se on kohtuuttoman korkea 16 prosenttia, joten sitä on laskettava kymmeneen prosenttiin. Vastaavasti tällä vuosikymmenellä tarvitaan korkeammin koulutettua työvoimaa, jos EU haluaa säilyttää kilpailuetunsa muihin maailman osiin verrattuna.

Koska aikani loppuu, käytän kaksi lisäminuuttia myöhemmin, keskustelun jälkeen, antaakseni lisätietoja.

 
  
MPphoto
 

  Mary Honeyball, esittelijä.(EN) Arvoisa puhemies, olen todella hyvin tyytyväinen, että minulla on mahdollisuus esitellä varhaisoppimista Euroopan unionissa käsittelevä mietintöni, sillä se on erittäin merkittävä opetuksen näkökulma, johon tähän mennessä ei todella ole kiinnitetty juuri huomiota.

Haluaisin erityisesti kiittää komission jäsentä Vassiliouta ja hänen kabinettiaan, joiden kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä tämän osalta, sekä puheenjohtajavaltio Unkaria, jonka yhtenä painopistealana varhaisoppiminen oli. Tämä on ollut kaiken kaikkiaan erittäin hedelmällinen kumppanuus, ja sen avulla olemme kyenneet tekemään työn, joka näkyy tässä mietinnössä.

Haluaisin myös kiittää kaikkia varjoesittelijöitä eri poliittisista ryhmistä. Olemme tehneet erittäin hyvää työtä, kuten Milan Zver sanoi, hänen mietintönsä osalta, ja olemme hyväksyneet varhaisoppimista käsittelevän mietinnön valiokunnassa yksimielisesti, mikä osoittaa vain, että sitä tuetaan kaikissa poliittisissa ryhmissä.

Tiedämme todellakin miksi: yksi tärkeimmistä syistä on se, että varhaiset vuodet ovat niin merkittäviä. Varhaiskasvatuksella voidaan vaikuttaa huomattavasti lasten elämän mahdollisuuksiin, ei vain opetusjärjestelmässä vaan myös myöhemmin elämässä. Tehty tutkimus, josta suurinta osaa ei valitettavasti ole tehty EU:ssa, osoittaa, että jos lapsille annetaan tukea ja vastataan heidän tarpeisiinsa, kun he ovat pieniä, se auttaa heitä myöhemmin elämässä: se vähentää rikollisuutta, parantaa terveyttä ja vähentää työttömyyttä, mikä hyödyttää meitä kaikkia.

Itse lapset pärjäävät useimmiten paremmin koulussa, saavat parempia arvosanoja, heidän työllisyysasteensa on korkeampi ja heillä on parempia työpaikkoja ja heidän perhesuhteensa ovat paremmat – kuten myös heidän terveytensä. Meillä on siis tässä kaikkemme tehtävänä, ja se kaikki on hyödyllistä.

EU:ssa on monia erilaisia tapoja tarjota varhaiskasvatusta ja mietinnössäni olemme sanoneet, että haluamme kunnioittaa sitä ja säilyttää sen. Kaikki jäsenvaltiot tekevät sen eri tavalla, koska varhaiskasvatus on kehittynyt niiden omien järjestelmien sisällä. Sen monimutkaisuutta lisää entisestään se, että lakisääteisen opetuksen aloittamisikä vaihtelee myös jäsenvaltioiden välillä. Emme siis ole pyrkineet yhteen ainoaan varhaiskasvatuspalvelujen malliin, vaan olemme koettaneet laatia arvoja ja periaatteita ja suuntaviivoja jäsenvaltioille eurooppalaisen yhteisiä tavoitteita ja yhteisiä arvoja ja yhteisiä etuuksia sisältävän kehyksen kehittämiseksi.

Siitä tässä mietinnössä on siis kyse: siinä on itse asiassa kyse kehyksen laatimisesta. Sen aikaansaamiseksi olemme, tietenkin, aloittaneet lapsesta. Olemme edistäneet hyvin lapsikeskeistä näkökulmaa varhaiskasvatukseen ja lastenhoitoon ja pitäneet lapsen edun tämän keskipisteessä. Olemme hyödyntäneet ympäri maailmaa tehtyjä tutkimuksia, ja mietinnössäni tarkastellaan seuraavia kysymyksiä: vanhempien panos, joka on erittäin tärkeää lasten varhaiskasvatuksessa, työntekijät ja laadukkaat palvelut ja vaadittu pätevyys ja varhaiskasvatuspalvelujen yhdentäminen muihin jäsenvaltioiden opetusjärjestelmiin. Olemme siis kattaneet nämä keskeiset alat, ja niihin meidän pitäisi keskittyä tulevaisuudessa.

Henkilökunnan pätevyys on erittäin tärkeää, ja se on suuri puute tällä alalla. Vallalla näyttää olevan käsitys, että kuka tahansa voi hoitaa pikkulapsia, vaikka niin ei todellakaan ole. Meidän on pohdittava ankarasti pätevyyttä, ja tutkintoja, joita voidaan siirtää ja jotka voidaan tunnustaa koko EU:ssa. Meidän on myös käsiteltävä saatavuutta, jotta kaikki varhaiskasvatuspalvelujen tarpeessa olevat voivat saada niitä.

Olen käyttänyt neljä minuuttiani ja haluan jättää jonkin verran aikaa keskustelun loppuun, joten haluaisin vain päättää puheenvuoroni sanomalla, että tänä säästökautena ja näinä talousvaikeuksien aikana meidän on varmistettava, että varhaiskasvatus on edelleen asialistalla ja että teemme edelleen sen, mitä tällä merkittävällä alalla on tehtävä.

 
  
MPphoto
 

  Marietje Schaake, esittelijä.(EN) Arvoisa puhemies, ennen kuin käsittelen muutamia tämän EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta laaditun yksityiskohtaisen mietinnön kohtia, haluan kiittää vilpittömästi kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan kollegoitani rakentavasta yhteistyöstä ja siitä, että yhteinen työmme hyväksyttiin yksimielisesti valiokunnan äänestyksessä. Kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien panos on tietenkin ollut myös erittäin hyödyllinen.

Kulttuuri on olennainen osa liberaaleja demokratioitamme. Se rikastuttaa ihmisten elämää. EU tunnetaan kulttuurinsa monimuotoisuudesta ja samalla EU on arvojen yhteisö, joka koskee yhtäläisesti kaikkia kansalaisia. Näitä eurooppalaisia arvoja, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamista, demokratiaa ja perusoikeuksia edustetaan myös kulttuurituotteillamme. Kulttuuri, identiteetti, arvot ja EU:n asema maailmassa ovat yhteenkietoutuneita. Euroopan etuja ajetaan silloin, kun kulttuurinäkökohtia kehitetään strategisesti yhteistyön ja kumppanuuden kautta kulttuuriohjelmissa ja kun kulttuurinäkökohdat ovat oleellinen osa talouspolitiikkaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Kirjallisuuden, elokuvien, musiikin ja perinteiden jakamisella avataan ovia ja rakennetaan siltoja kansojen välille.

EU:lla on myös jaettavanaan huomattavaa kokemusta konfliktien ratkaisemisessa ja vakauden rakentamisessa yhteisten etujen ja keskinäisen ymmärtämisen pohjalta. Ulkosuhdehallinnon kehityksessä on tärkeää ottaa huomioon rooli, joka kulttuurilla on ja joka sillä pitäisi olla EU:n ulkoisissa toimissa, ja vahvistaa sitä. Sen pitäisi olla keskeinen ja laaja-alaisesti sisällytetty elementti monenlaisissa ulkoisissa toimissa, joista EU:n ulkopolitiikka koostuu; kauppapolitiikasta laajentumis- ja naapuruuspolitiikkaan, kehitysyhteistyöpolitiikkaan ja yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Kulttuurilla on myös taloudellinen arvo: Euroopan kulttuuriteollisuus edistää eurooppalaista yrittäjyyttä, innovaatiota ja yrityksiä ja EU:n monimuotoinen kulttuurimaisema tekee siitä maailman mielenkiintoisimman matkailukohteen. Tieto ja kansainväliset taidot ovat ratkaisevan tärkeitä koulutuksen ja työllisyyden kannalta, kuten Eurooppa 2020 -strategiassa todetaan. Kulttuuria voidaan kuitenkin pitää välineenä, joka auttaa vahvistamaan demokratiaa, sananvapautta, osallisuutta, kehitystä, koulutusta, sovintoa ja niin edelleen.

Tämä kulttuurisuhteiden monimuotoisuus kolmansien maiden kanssa on johtanut politiikkojen pirstoutumiseen. Me olemme halunneet korostaa organisatorisia ja poliittisia kehyksiä, joita tarvitaan kulttuurin optimaalista koordinointia varten EU:n ulkoisissa toimissa. Kyseisen sisällön täyttämistä ei saisi hallita ja säännellä liikaa ylhäältä alaspäin.

Euroopan kansalaiset saavat eniten hyötyä, jos EU on maailmanlaajuinen toimija maailman foorumeilla. Se edellyttää, että määrärahoja käytetään tehokkaammin, ja meidän on oltava tietoisia Euroopan kilpailuasemasta ja kamppailusta matkailijoiden, osaajien, taiteilijoiden, yritysten ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi. Meidän on puhuttava yhteisellä äänellä ja tiedostettava Kiinan ja Yhdysvaltojen, vain kaksi mainitakseni, kulttuuriohjelmien aikaansaama kilpailu. Pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä uudelleen. EU:lla on monia parhaita käytäntöjä jäsenvaltioista sekä eri kulttuurilaitoksista, kuten Alliance Française- ja British Council -verkostoista.

Yksi 2000-lukumme erittäin hallitseva näkökohta on uusien teknologioiden yhä tärkeämpi rooli sekä kulttuurissa että kansainvälisissä suhteissa. Ihmiset ovat entistä riippuvaisempia Internetin tarjoamasta mahdollisuudesta saada tietoja ja he voivat ilmaista itseään vapaasti ainoastaan, jos tätä tietoa ja ihmisten viestintää ei sensuroida. Uudet teknologiat edistävät yhä tehokkaammin oikeutta kulttuurilliseen kehitykseen ja myös muita perusoikeuksia. Myös kulttuurisisällöt ovat saatavana uuden median kautta, ja mahdollisuuksia saada käyttöön eurooppalaisia kulttuurituotteita ja sisältöjä maailmanlaajuisesti on pidettävä ilahduttavana ja niitä on edistettävä esimerkiksi Europeana-verkostossa tai museoiden ja festivaalien verkkosivustoilla. EU:n on tärkeää kehittää Internetin vapautta koskeva politiikka. Palaan joihinkin tämän mietinnön konkreettisiin suosituksiin puheenvuoroni viimeisessä osassa.

 
  
MPphoto
 

  Doris Pack, laatija.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Marietje Schaaken puheenvuoron jälkeen haluaisin aloittaa sanomalla muutaman sanan hänen laatimastaan merkittävästä mietinnöstä. EU:n ulkopolitiikan kulttuuriulottuvuutta ei voida yliarvioida. Siksi tarvitaan – kuten hän jo sanoi – johdonmukaista EU:n kulttuuristrategiaa EU:n ulkopolitiikassa.

Kulttuuridiplomatialla on merkittävä asema menestyksekkäiden suhteiden luomisessa kolmansiin maihin, ja monissa maissa on kansallisten kulttuurisäätiöiden verkosto EUNIC, jota voimme hyödyntää. Verkostoon on yhteydessä erittäin monia ihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan.

Siirryn nyt tyytyväisenä tämän päivän toiseen aiheeseen, jota Milan Zver jo käsitteli, eli Nuoret liikkeellä -aloitteeseen, joka on tietenkin Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloite. Tämän lippulaiva-aloitteen tarkoituksena on kannustaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen toimijoita kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota näihin politiikanaloihin. Tarvitsemme pätevämpiä ihmisiä. Tarvitsemme ihmisiä, joilla on kokemusta Euroopasta aiempaa parempien liikkuvuusmahdollisuuksien ansiosta. Meidän on vapautettava nuortemme potentiaali menestyksekkäiden ohjelmiemme avulla. Kaikella tällä on keskeinen asema tietoon perustuvan yhteiskunnan kilpailukyvyssä.

Elinikäisessä oppimisessa nykyiset ohjelmamme Comenius, Erasmus, Leonardo ja Grundtvig ovat tarjonneet monelle ihmiselle loistavia tilaisuuksia löytää Eurooppa ja sen koko moninaisuus, saada kokemuksia ja parantaa kielitaitoaan. Tässä yhteydessä myöskään nuorisotoimintaohjelman Youth in Action ja eurooppalaisen vapaaehtoistyön merkitystä ei pitäisi aliarvioida.

Tämän päivän keskustelusta on myös lähetettävä komissiolle viesti siitä, että meidän on jatkettava näitä yleisesti hyvin vastaanotettuja ohjelmia ja tilaisuuksia myös seuraavan sukupolven koulutus- ja nuoriso-ohjelmissa ja että niitä on rahoitettava asianmukaisesti niiden merkityksen mukaisesti. Jokainen tällä alalla käyttämämme euro maksaa itsensä takaisin koko yhteiskunnalle jo muutaman vuoden kuluttua.

Siirryn nyt toiseen aiheeseen, eli Sarajevoon. Sarajevolla on erityinen paikka Euroopan historiassa ja kulttuurissa. Nimeämällä kaupungin Euroopan vuoden 2014 kulttuuripääkaupungiksi voisimme lähettää merkittävän viestin kaupungin ja Bosnia ja Hertsegovinan valtion monietnisyydestä, mikä voisi antaa myös maan poliittiselle luokalle aihetta miettiä ajatuksiaan uudelleen. Sitäkin tärkeämpää on se, että se on kaupunki, joka tekee aivan selväksi, miten pahasti Eurooppa epäonnistui ja miten tärkeää on toimia yhdessä. Tällaisessa toimessa olisi merkittävää symboliikkaa, koska Sarajevo oli ensimmäisen maailmansodan vuonna 1914 käynnistäneen salamurhan näyttämönä. Juuri siitä johtuu vuosi 2014 – sata vuotta tuosta historiallisesta tapahtumasta.

Bosnian sodassa vuosina 1991–1996 Sarajevo kärsi nykyaikaisen sodankäynnin pisimmästä pääkaupungin piirityksestä. Haluaisin muistuttaa teitä yhdestä päivästä Sarajevossa, toukokuun 28. päivästä vuonna 1992. Sellisti Vedran Smajovic soitti mustiin verhoutuneena Tomaso Albinonin Adagiota. Hänen näyttämönään olivat Sarajevon tuhotun kansalliskirjaston rauniot; hänen yleisönsä koostui pienestä ihmisryhmästä, joka oli kaupungin piirityksestä huolimatta jäänyt ja kuunteli hänen musiikkiaan. Hän soitti 22 päivän ajan Sarajevon eri raunioissa. Se oli kuolinmessu ihmisille, jotka tapettiin noina synkkinä päivinä. Minä olin liikuttunut, olin täynnä ihailua sellistin ja hänen yleisönsä urheaa ja rohkaisevaa toimintaa kohtaan. Se, mitä nämä ihmiset ilmaisivat toiminnallaan, kasvokkain kauhun ja menetysten kanssa, yhdisti minut ikuisiksi ajoiksi Sarajevon kaupunkiin.

Kaupungin kulttuurielämä ei koskaan pysähtynyt. Talvifestivaali järjestettiin vaikeimmissa mahdollisissa oloissa. Sinne tulee joka vuosi ihmisiä kaikista maista. Siellä on joka vuosi talvifestivaali, lasten festivaali ja elokuvafestivaali. Koreasta, Australiasta, Bulgariasta, Ruotsista, kaikkialta, elokuvantekijät suuntaavat Sarajevoon; yhteistuotantoja toteutetaan. Kaupunki on säilyttänyt sille ominaisen monikulttuurisen luonteen – vaikka poliittinen ympäristö kovenee koko ajan jakautuen etnisiksi taistelulinjoiksi. Jo pelkästään siksi tämä kaupunki ansaitsee mahdollisuuden osoittaa valtavat kulttuurienväliset mahdollisuutensa.

Sarajevo haluaa hakea tätä nimitystä poikkeuksellisesti ja se on jo ryhtynyt kattaviin valmisteluihin. Me kaikki tiedämme hyvin, että jos hyväksymme ehdotuksemme tänään, pyydämme tekemään poikkeuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen. Jos tämä parlamentti aikoisi tänään osoittaa tukevansa Sarajevon ehdotusta, luottaisin kuitenkin neuvoston oikeamielisyyteen ja kaukonäköisyyteen, koska perustelumme ovat itse asiassa kiistämättömiä. Bosnia ja Hertsegovina ja Sarajevon kaupunki tarvitsevat juuri tällä hetkellä merkin, että kaikkea ei ole menetetty ja että myös EU tukee niiden ponnisteluja.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, esittelijä.(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tämän aamun keskustelussamme ei ole kyse vain taloudellisesta mallista tai oikeusjärjestelmästä. Puhumme nyt kulttuurista ja sivilisaatiosta.

Minkä aseman EU haluaa antaa kulttuurille? Minkälaisen vaikutuksen haluamme teoksillamme ja luovuudellamme olevan? Globalisaatioon ja lisääntyvään kauppaan liittyvä digitaalinen vallankumous pakottaa meidät ajattelemaan uudelleen kulttuuri- ja talousmalliamme. Mihin suuntaan haluamme Euroopan kulkevan Internetin ja digitaalisten tiedotusvälineiden myötä? Politiikka on ennakoimisen taidetta, sen valmistelua, mitä haluaisimme, jotta meidän ei tarvitse kestää sitä, mitä emme halua.

Yhdysvaltalainen elokuvantekijä James Cameron käytti Avatar-elokuvaansa Euroopan unionin vuosien 2007–2013 "kulttuuriohjelmaa" vastaavan määrän rahaa. Tuleeko meistä kuluttajia kulttuurituotteille, jotka eivät enää kuulu meille, riippuvaisia monikansallisista oligopoleista, kuten Google, iTunes, Amazon tai Hollywood, ja kykenemättömiä puolustamaan omia etujamme?

Tänä aamuna mietimme haasteita, joita kulttuurilla on 2000-luvun globalisoituneessa maailmassa. Euroopan komissio on viime vuonna julkaisemallaan vihreällä kirjalla viimeinkin kartoittanut luovan alan teollisuutemme ja kulttuuriteollisuutemme mahdollisuudet. Euroopan unionilla on kulttuuriperintöä ja kulttuuriomaisuutta sekä erittäin dynaaminen ja elinvoimainen elokuvateollisuus. Media-ohjelma juhlii 20 vuottaan Cannesin elokuvajuhlilla tänä vuonna, ja siitä tuetaan 20:tä kilpailusarjan elokuvaa sekä festivaaleja, esittäviä taiteita ja suuria näyttelyjä, joita järjestetään ympäri vuoden kaikkialla Euroopassa.

Taantumasta huolimatta luovan alan teollisuuden ja kulttuuriteollisuuden sektori on lisäksi edistynyt jatkuvasti viime vuosikymmenen aikana. Luvut puhuvat puolestaan. Vuonna 2003 alan liikevaihto oli 654 miljardia euroa. Sen osuus unionin BKT:stä oli 2,6 prosenttia, ja sen osuus kaikista työpaikoista Euroopan unionissa oli 3,1 prosenttia eli 5,8 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2008 sen koko oli jo 860 miljardia euroa, 14 miljoonaa työpaikkaa ja miltei seitsemän prosenttia BKT:stä. Se on enemmän kuin autoteollisuus ja elintarviketeollisuus yhdessä.

Näiden teollisuudenalojen kaksitahoinen luonne, samaan aikaan taloudellinen ja kulttuurinen, tekee niistä merkittäviä välineitä Euroopan kestävälle, älykkäälle ja osallistavalle kasvulle – toisin sanoen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteille. Sen lisäksi, että ne ovat taloudellista omaisuutta, ne säilyttävät ja rikastuttavat kulttuurista moninaisuutta. Ne edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tekevät alueista houkuttelevampia ja lisäävät Euroopan unionin vaikutusvaltaa maailmassa. Yhteisön tasolla on aika antaa todellista vauhtia, jolla niiden potentiaali vapautetaan ja edistetään niiden kehitystä.

Siksi halusin selvittää monia toimintalinjoja näiden teollisuudenalojen kasvun tukemiseksi. Näissä toimenpiteissä on monia osa-alueita. Ensinnäkin koulutuksen asettaminen strategiamme keskipisteeseen. Toisaalta Euroopan on rohkaistava luovia lahjakkuuksia nuoresta iästä alkaen, lisättävä nuorten tietoisuutta kulttuurista ja kehitettävä yliopistojen ja yritysten välisiä kumppanuuksia. Toisaalta sen pitäisi antaa kulttuurialalla toimiville mahdollisuus saada koulutusta uusista teknologioista, yrittäjyydestä, ja sen pitäisi edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja taitotiedon välittämistä. Toiseksi, on olennaista, että mukaudumme digitaalisen aikakauden tekijänoikeuteen. Nykyinen tekijänoikeuksien hankkimista koskeva menettely on todellakin liian hajanaista, liian monimutkaista.

Strategiamme kolmas olennainen osa on luovuuden suojelu. Henkinen omaisuus on arvokasta. Luovuuden heikentämisellä luovuus tuomitaan katoamaan. Luovan työn tekijöiden liikkuvuutta on kannustettava. Euroopan unionin on tehtävä työtä EU:n sääntöjen ottamiseksi käyttöön, jotta he voivat saada oikeudenmukaiset työolot ja sosiaalisen suojelun. Sen on helpotettava teosten ostamista, jakelua ja liikkumista, mukautettava verotusta esimerkiksi kulttuurituotteiden alv-vähennyksen avulla, ja lopuksi, autettava rahoituksen avulla. Yksityiset sijoittajat suhtautuvat usein vastahakoisesti pk-yritysten rahoittamiseen. Julkisen rahoituksen, erityisesti rakennerahastojen, tarjoamia mahdollisuuksia, ei hyödynnetä täysimääräisesti. Luovuus ja kulttuuri on katsottava politiikkamme keskeisiksi näkökulmiksi, ja sen osalta Eurooppa on itselleen velkaa niiden edistämisen.

 
  
MPphoto
 

  Androulla Vassiliou, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, ymmärrätte tietenkin, että viiteen mietintöön vastaaminen vie hiukan kauemmin kuin viisi minuuttia.

Haluaisin kiittää Milan Zveriä hänen Nuoret liikkeellä -aloitteesta laatimastaan mietinnöstä. Arvostamme todella hänen ponnistuksiaan, aivan kuten hänen yhteisesittelijöidensäkin, tämän erittäin merkittävän aiheen käsittelyssä. Kuten mietinnössä tehdään selväksi, Nuoret liikkeellä -aloitteen tärkeimpänä tavoitteena on auttaa nuoria Euroopassa hankkimaan taitoja ja kokemusta, joita he tarvitsevat pärjätäkseen tämän päivän jatkuvasti kansainvälisemmässä tietoon perustuvassa taloudessa.

Tavoitteenamme on erityisesti luoda ympäristö, jossa jokainen nuori ihminen pystyy käyttämään kykyjään. Siksi komissio on käynnistänyt toimia tukeakseen jäsenvaltioita yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laadun ja merkityksen parantamisessa varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Siksi olemme esittäneet toimenpiteitä nuorten saatavilla olevien liikkuvuusmahdollisuuksien parantamiseksi edelleen, ja siksi komission jäsenkollegani Lászlo Andor ja minä olemme kiinnittäneet niin paljon huomiota siihen, että nuorten siirtymistä työmarkkinoille koskevia olosuhteita parannetaan.

Sen aikaansaamiseksi, kuten Milan Zverin mietinnössä niin selkeästi todetaan, tarvitaan kestäviä investointeja koulutukseen kaikilla tasoilla ja EU:n on, tietysti, tehtävä osansa. Siksi kannatan niin voimakkaasti lisäresursseja yleissivistävää ja ammatillista koulutusta ja nuorisoa koskevien ohjelmien uudelle sukupolvelle vuoden 2013 jälkeiselle ajalle.

Haluan käyttää tämän tilaisuuden vastatakseni suoraan kahteen kohtaan mietinnössä. Ensimmäiseksi haluaisin vakuuttaa teidät omasta lähestymistavastani korkeakoulujärjestelmien avoimuuden parantamiseen. Kuten mietinnössä todetaan, perimmäisenä tavoitteenamme on parantaa tulevien opiskelijoiden ja muiden saatavilla olevia tietoja erilaisista laitosten toimintaa ja tehokkuutta koskevista näkökulmista. Haluamme kehittää välineet ratkaisemaan nykyisiä yliopistojen luokitteluja koskevat puutteet ottamalla mukaan useampia tekijöitä. Emme aio julkaista yliopistojen tulostaulukoita.

Toiseksi, koska mietinnössä kehotettiin ryhtymään toimenpiteisiin liikkuvuuden esteiden poistamiseksi, haluaisin korostaa, että neuvoston on määrä antaa tulevina päivinä neuvoston suositus, jolla pyritään kannustamaan jäsenvaltioita tekemään juuri niin. Se on uusi askel tavoitteessamme laajentaa liikkuvuusmahdollisuuksia.

Lopuksi haluaisin kiittää Nuoret liikkeellä -aloitteesta laaditun mietinnön esittelijää ja arvoisia jäseniä jälleen kerran tuesta.

Varhaisoppimista koskevan aiheen osalta haluaisin kiittää Mary Honeyballia mietinnöstä ja rakentavasta lähestymistavasta, jonka hän omaksunut varhaiskasvatusta koskevan kysymyksen osalta. Laajasti saatavilla oleva, kattava ja laadukas pienten lasten kasvatus ja hoito auttavat ennen kaikkea sovittamaan perhe- ja työelämän yhteen. Toiseksi ne ovat elinikäisen oppimisen, sosiaalisen integraation, henkilökohtaisen kehityksen ja myöhemmän työllistettävyyden perusta. Varhainen sijoittaminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin puuttuminen myöhemmin.

Komissio arvostaa siksi erittäin paljon parlamentin lähestymistapaa, jossa keskitytään pitkän aikavälin hyötyihin, joita saadaan investoinnista varhaisoppimiseen. Komissio jakaa parlamentin näkemyksen siitä, että tarvitaan lapsikeskeisempää näkökulmaa. Saatavilla olevien paikkojen määrän lisäksi meidän on myös käsiteltävä laatukysymystä sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla. Ajattelen esimerkiksi henkilökunnan palkkaamista ja henkilökunnan laatua, hoidon ja opetuksen yhdistämistä ja vanhempien aktiivista panosta, sillä he ovat lasten ensisijaisia kasvattajia. Komissio suhtautuu myönteisesti kehotukseen tehdä alalla enemmän eurooppalaista tutkimusta ja käyttää huomattavasti tehokkaammin nykyisiä rahoitusvälineitä, kuten rakennerahastoja ja elinikäisen oppimisen ohjelmia. Suhtaudumme myönteisesti myös siihen, että tarvetta hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja vaihtamiseen EU:n tasolla korostetaan voimakkaasti.

Siirryn nyt Marietje Schaaken mietintöön EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksista, ja onnittelen Marietje Schaakea tästä erinomaisesta valiokunta-aloitteisesta asiakirjasta. Siinä korostetaan aivan oikein kulttuurin asemaa kansojen välisenä siltana mutta myös perustekijänä arvojemme edistämisessä maailmassa. Samalla siinä kehotetaan omaksumaan aiempaa strategisempi lähestymistapa EU:n ja kolmansien maiden väliseen kulttuuriyhteistyöhön. Mietinnössä annetaan myös kiinnostavia ehdotuksia siitä, miten Euroopan ulkosuhdehallinto voisi vastata haasteeseen todellisen eurooppalaisen kulttuuridiplomatian kehittämisestä.

Tämän osalta, arvoisa Marietje Schaake, haluaisin mainita kaksi tiettyä kohtaa mietinnössänne. Haluaisin ensiksi korostaa, miten merkittävä on suosituksenne johdonmukaisesta ja kattavasta strategiasta kulttuuridiplomatialle EU:n toimielinten tasolla. Toiseksi, haluaisin viitata ajatukseen siitä, että Euroopan ulkosuhdehallinnolle annetaan todellinen kulttuuridiplomaattinen ulottuvuus. Yksi tämän ponnistuksen näkökulmista olisi kulttuurilähettiläiden sijoittaminen tärkeimpiin pääkaupunkeihin ympäri maailmaa. Kyseisten virkojen luomisen myötä voitaisiin lisätä koordinointia sekä jäsenvaltioiden edustustojen nykyisten kulttuurilähettiläiden että paikallisesti vaikuttavien kansallisten kulttuuri-instituuttien välillä, erityisesti Euroopan unionin kansallisten kulttuurisäätiöiden verkoston EUNICin kautta. Minulla oli ilo tavata EUNICeja äskettäin sekä Kiinassa että Brasiliassa ja kuulin heiltä, miten paljon he tarvitsevat yhteistyötä ja koordinointia voidakseen edistää kulttuuriamme palvelusmaissaan.

Ympäri maailmaa nousevien strategisten kumppaniemme osalta olemme viime aikoina todistaneet, miten kulttuurista voi tulla olennainen osa ulkosuhteitamme. Olen sitoutuneempi kuin koskaan edistämään edelleen tätä eurooppalaisen kulttuuriohjelmamme erittäin tärkeää ulottuvuutta.

Siirryn nyt Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin mietintöön kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta. Haluaisin kiittää parlamenttia ja erityisesti Marie-Thérèse Sanchez-Schmidiä tästä erittäin hyvästä mietinnöstä. Olen iloinen nähdessäni, että mietintönne ajatukset ja meidän analyysimme ovat hyvin lähellä toisiaan. Olemme samaa mieltä siitä, että kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat erittäin voimakkaita moottoreita työpaikkojen, kasvun ja vientitulojen osalta mutta myös sosiaalisen osallisuuden ja kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden sekä Euroopan unionissa ja muualla käytävän kulttuurienvälisen vuoropuhelun osalta. Kuten aivan oikein sanotte mietinnössä, nämä teollisuudenalat edistävät olennaisesti Eurooppa 2020 -strategiaa, ja niille on annettava näkyvämpi asema EU:ssa tulevina vuosina.

Olemme samaa mieltä myös siitä, että niiden mahdollisuuksia ei ole kehitetty täysimääräisesti. Jos haluamme kehittää näitä teollisuudenaloja täysimääräisesti, meidän on edettävä monella eri rintamalla: taitojen mukauttamisessa ja valmiuksien rakentamisessa, rahoituksen saatavuudessa, liiketoimintaympäristön parantamisessa, rajatylittävän liikkumisen ja uusien jakelumallien tukemisessa, näiden teollisuudenalojen mahdollisuuksien hyödyntämisessä mahdollisimman paljon alue- ja paikalliskehityksessä, niiden heijastusvaikutusten edistämisessä innovaation osalta ja luovan Euroopan edistämisessä maailmanlaajuisesti. Tämä johtopäätös saadaan myös vihreästä kirjastamme alkaneesta kuulemisesta, johon saatiin vastauksia 350 viranomaiselta, kansalaisilta, kansalaisjärjestöiltä ja yrityksiltä, jotka toimivat kulttuurin alalla kaikkialla Euroopassa.

Olen tyytyväinen siihen, että vihreä kirjamme on käynnistänyt EU:ssa ja EU:n toimielimissä erittäin vilkkaan keskustelun asianmukaisesta ympäristöstä, joka on saatava aikaan yrittäjyyden luomista koskeviin tarpeisiin vastaamiseksi, jotta voidaan tarttua globalisaation, digitalisoinnin ja kulttuurisen moninaisuuden tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Olen lujasti vakuuttunut siitä, että yhteisten ponnistustemme avulla voimme luoda paremman ympäristön, jossa näillä elintärkeillä teollisuudenaloilla voi olla merkittävä asema, kun keskustellaan EU:n rahoitusmekanismeista vuoden 2013 jälkeen ja Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanosta.

Lopuksi, olen hyvin iloinen nähdessäni parlamentin innostuksen – ja erityisesti hyvän ystäväni Doris Packin innostuksen – eurooppalaisista kulttuuripääkaupungeista ja Sarajevon kiinnostuksesta nimityksen saamiseen. Komissio on, tietysti, samaa mieltä kanssanne Sarajevon historiallisesta ja kulttuurisesta merkityksestä. Kaupunki symboloi joitakin Euroopan lähihistorian synkimpiä hetkiä, mutta se kantaa myös toiveitamme paremmasta tulevaisuudesta. Toistuvien konfliktienkin jälkeen Sarajevo on säilyttänyt monikulttuurisen henkensä.

Haluaisin sanoa muutaman sanan Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevista säännöistä. Parlamentti ja neuvosto tekivät vuonna 2006 päätöksen, johon aloite perustuu. Tässä säädöksessä esitetään kaikki säännöt kaupunkien valitsemiselle, ja te tiedätte minua paremmin, että tällainen päätös voidaan muuttaa vain tavalliseen lainsäädäntöjärjestykseen perustuvan uuden aloitteen avulla. Päätöksessä todetaan, että aloite on avoin yksinomaan Euroopan unionin 27 jäsenvaltiolle. Päätöksen olennainen osa on kronologinen luettelo, jossa esitetään joka vuodelle vuoteen 2019 asti kaksi jäsenvaltiota, joilla on oikeus nimitykseen. Vuodelle 2014 on jo valittu kaksi kaupunkia, ja neuvoston on määrä vahvistaa vuoden 2015 kaksi kaupunkia.

Päätöksessä esitetään Euroopan kulttuuripääkaupungin nimityksen myöntämismenettely, eikä säännöissä jätetä neuvostolle valtuuksia nimittää kaupunkia näiden menettelyjen ulkopuolelta. Komissio on täysimääräisesti ja yksin vastuussa parlamentin ja neuvoston tekemien päätösten täytäntöönpanosta. Poikkeaminen Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevasta päätöksestä sellaisessa peruskysymyksessä kuin maantieteellinen soveltamisala rikkoisi yksinkertaisesti sääntöjä, joita meitä on pyydetty noudattamaan.

Luulen, että olisi erityisen vaikeaa perustella poikkeusta näin pian sen jälkeen, kun olemme sopineet kaikista aloitetta koskevista säännöistä. Parlamentti ja neuvosto tekivät nykyisen päätöksen alle viisi vuotta sitten. Silloin olisi varmasti ollut aika ottaa esiin muiden kuin jäsenvaltioiden osallistuminen tai antaa säännöksiä poikkeuksellisista tapahtumista. Silloin kuitenkin päätettiin, että muiden kuin jäsenvaltioiden osallistuminen ei jatkuisi vuoden 2010 jälkeen.

Euroopan kulttuuripääkaupunkien tulevaisuuden osalta komissio työstää nyt aloitteen uudistusta vuoden 2019 jälkeen. Käynnistimme julkisen kuulemisen ja teemme arviointia nykyisestä järjestelmästä. Laadimme sitten ehdotuksen, jonka hyväksymistä odotamme vuoden 2012 alussa. Valmistelutyömme osana komissio selvittää ajatusta ehdokasvaltioiden liittymisestä aloitteeseen vuoden 2019 jälkeen. Haluaisin myös kertoa teille, että monet kolmansien maiden kaupungit ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa.

Haluaisin päättää puheenvuoroni korostamalla jälleen kerran, miten paljon arvostan Sarajevon paikkaa Euroopan historiassa ja sen kulttuurista merkitystä. Vaikka kulttuuripääkaupunkitoiminta ei olekaan mahdollinen, EU voi tarjota Sarajevolle toisenlaista tukea, vuonna 2014 ja sen jälkeen, kulttuuriohjelmamme kautta.

 
  
MPphoto
 

  William (The Earl of) Dartmouth, kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija.(EN) Arvoisa puhemies, hylkäsin valmistelemani puheenvuoron, koska minulla on jotakin sanottavaa ehdotuksesta perustaa EU:n kulttuurilähettiläitä. En voi uskoa kuulleeni sitä: minun on sanottava, että tämä komission ehdotus on yksi kummallisimmista ja naurettavimmista, joita tämä kummallisista ja naurettavista ehdotuksistaan tunnettu elin koskaan on ehdottanut.

EU:n kulttuurilähettiläät tarkoittavat yksinkertaisesti entistä paremmin palkattuja työpaikkoja EU:n suosikkivirkamiehille, työpaikkoja, joissa ei tarvitse tehdä työtä ja jotka maksajamaat maksavat. Minun on myös sanottava, että komissiolta on erittäin ajattelematonta tehdä tämä naurettava ja kallis ehdotus tarpeettomista kulttuurilähettiläistä maailmanlaajuisten talousvaikeuksien aikana. Jos kerrankin unohtaisitte kultaiset palkkanne ja kultaiset eläkkeenne ja ajattelisitte, mitä tällaiset aloitteet oikeasti maksavat.

 
  
MPphoto
 

  Jutta Steinruck, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija.(DE) Arvoisa puhemies, palataan asiaan. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelijana haluaisin kiittää kaikkia, jotka tekivät työtä tämän mietinnön osalta. Valiokunnassa kaikki ryhmät pyrkivät yksimieliseen tavoitteeseen, jonka mukaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen on oltava mahdollista kaikille nuorille Euroopassa ja heidän työn aloittamistaan on tuettava, eikä kukaan nuori saa jäädä sivuun.

Valiokunnan puolesta laatimani lausunnon perustana ei ollut komission kertomus, koska minusta se oli liian epämääräinen. Minulle oli tärkeää, että mietinnössä luetellaan myös hyvin konkreettisia tehtäviä. Joissakin tapauksissa en pystynyt tukemaan mietinnön kantoja.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mielestä yksi tärkeä näkökulma on siirtyminen koulusta töihin. Se on keskeinen liitoskohta. Tämän siirtymisen on tapahduttava ilman odotteluun kulutettua aikaa. Meidän mielestämme on myös tärkeää, että nuorten pääsyyn uralle ei liity sosiaalista polkumyyntiä ja että se ei saa tapahtua sortavissa oloissa. Meidän mielestämme harjoittelujen asema oli tärkeä. Ne ovat tärkeitä ja ne ovat välttämättömiä, mutta niiden väärinkäyttö on estettävä ja kiellettävä. Haluaisimme, että eurooppalaisia tutkintojen tunnistamispuitteita koskevassa aloitteessa laaditaan vähimmäisvaatimukset harjoitteluille.

Päätän puheenvuoroni pyytämällä parlamenttia ja komissiota varmistamaan, että Youth in Action -toimintaohjelma ei joudu kärsimään rahoitusleikkauksista tai jopa lopettamisesta Nuoret liikkeellä -ohjelman vuoksi. Nuorisojärjestöjen työ on tärkeää sosiaalisen sitoutumisen kannalta, ja se auttaa nuoria edistymään sekä sisällön kannalta että henkilökohtaisesti. Se on merkittävä etu myös myöhemmän työelämän kannalta.

 
  
MPphoto
 

  Karima Delli, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija.(FR) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi, minä käsittelen kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelijana haluan korostaa merkittävää asemaa, joka kulttuurilla ja luovuudella on EU:n taloudessa ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa tietoon ja innovaatioon perustuvan yhteiskunnan kannalta sekä niiden aikaansaamien mahdollisten uusien työpaikkojen osalta.

Tässä mietinnössä kiinnitetään erityistä huomiota alan työoloihin, etenkin epäsäännöllisiin tuloihin ja epävarmoihin työsuhteisiin, jotka edellyttävät perusteellista keskustelua erityisten näkökohtien ottamiseksi huomioon, esimerkiksi torjumalla syrjintää palkkioiden osalta, ja työn ja pätevyystason vastaavuuden parantamiseksi.

Me haluamme helpottaa kulttuurin ja luovan sisällön saatavuutta nuorille ja heikoimmassa asemassa oleville ja me haluamme kannustaa liikkuvuutta ja edistää kulttuurin moninaisuutta sekä ilmaisten ohjelmistojen ja avointen standardien käyttöä ja leviämistä.

Lopuksi haluamme korostaa elinikäisen koulutuksen asemaa tällä alalla, joka käy läpi nopeita muutoksia. Siirryn nyt Nuoret liikkeellä -ohjelmaan. Nuorilla eurooppalaisilla on kovat ajat: oli kyse sitten työn, koulutuksen, asunnon tai sosiaalipalvelujen saannista, heidän kokemuksensa vastaavat yhteiskunnallisen initiaatioriitin koettelemuksia. Meidän on palautettava heidän uskonsa tulevaisuuteen tarjoamalla mukautettuja ja kunnianhimoisia vastauksia.

Suhtaudun myönteisesti siihen, että tässä tekstissä ei katsella nuorten osallisuutta ainoastaan työllisyyssilmälasien läpi vaan myös yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen silmälasien läpi. Sen osalta haluaisin korostaa Euroopan komissiolle esitettyä pyyntöä, jota minä tuen, nuorten osallistumista koskevasta vihreästä kirjasta.

Mietinnössämme korostetaan myös ajatusta liikkuvuudesta, jonka pitäisi olla kaikkien saatavilla, ja suhtaudun siihen myönteisesti. Tällä hetkellä liikkuvuus koskee pääasiassa opiskelijoita, mutta sitä pitäisi edistää kaikkien osalta, nuorten työntekijöiden ja ammattikoulutuksessa olevien nuorten. Olisi valitettava luokitella nuoret eurooppalaiset joko koulutettuun eliittiin, joka osaa monia kieliä ja luottaa tulevaisuuteen, tai nuoriin ihmisiin, jotka ovat jääneet syrjään siksi, että heillä ei ole maisterintutkintoa tai koska he tekevät vain ruumiillista työtä.

Olen erityisen iloinen, että kehotimme tässä tekstissä poistamaan ikään liittyvän syrjinnän sosiaaliturvajärjestelmään pääsyn osalta. Pyydän sitä tässä ja katson tietysti, että vähimmäistulojärjestelmä on olennainen osa nuorten riippumattomuuden takaamista.

Mietinnössämme korostetaan, että nuorten suurin toive on olla riippumaton, päästä erityisesti terveydenhuoltoon ja saada kunnollinen asunto kohtuulliseen hintaan. Me kaikki tiedämme, että nuori, jolla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin työskennellä opintojen ohella, on matkalla kohti opintojensa epäonnistumista.

Lopuksi, olen iloinen, että tässä parlamentissa on tunnustettu, että työharjoittelujen ei enää pitäisi olla työtä valeasussa, täysimääräisiä työpaikkoja. Työharjoittelusta on saatava riittävä korvaus ja sosiaaliturva.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Ivo Belet, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija.(NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, uskon, että me kaikki olemme tietoisia siitä, Euroopassa on nyt meneillään sekasortoiset ajat, sekä taloudellisesti että poliittisesti. Yhteenkuuluvuuttamme uhataan, kun kansallismieliset ja populistiset liikkeet ovat nousussa, kuten äsken yksi Yhdistyneen kuningaskunnan kollegoistamme, aatelissäädyn jäsen, sen todisti.

Hyvät kollegat, nykyiset suuntaukset ovat uhka EU:n tulevaisuudelle ja eurooppalaisten vauraudelle ja hyvinvoinnille. Meidät on valittu antamaan siihen vastaus. Arvoisa komission jäsen, tarvittaessa tuo vastaus voi tulla ja sen on myös tultava kulttuurialalta. Meidän on ehdottomasti investoitava lisää yhteisen eurooppalaisen julkisen tilan luomiseen. Koulutus, kuten tässä keskustelussa on jo pantu merkille, voi antaa siihen erittäin merkittävän, ellei jopa ratkaisevan panoksen. Uskomme lujasti, että voimme hyödyntää paljon paremmin yhteistyötä kulttuurialan yritysten ja toisaalta oppilaitosten, sekä korkeakoululaitosten – yliopistojen ja korkeakoulujen – että toisaalta keskiasteen koulutuksen välillä ja että ne tarjoavat huomattavasti enemmän tilaisuuksia kuin mitä tällä hetkellä käytämme.

Arvoisa komission jäsen, sanoitte tämän juuri itse: tämä on ala, jolla on suuret mahdollisuudet taloutemme ja työllisyytemme kannalta, ja siksi meidän on ryhdyttävä konkreettisiin ja kannustaviin toimiin, kuten verojen vähentämiseen verkkohankkeilta, koska tällä hetkellä alv-kanta ei ole ajanmukainen ja se on ehdottoman epäoikeudenmukainen. Lisäksi luovan alan yrittäjien, pienten ja keskisuurten yritysten johtajien, on saatava parempi pääsy rahoitusmahdollisuuksiin, koska tällä hetkellä meillä on liian vähän taitotietoa ja pankkirahoituksen saatavuus on liian heikkoa.

Tässä mietinnössä esitetään siltä osin erittäin konkreettisia ehdotuksia ja, arvoisa komission jäsen, me luotamme siihen, että sekä komissio että toimivaltaiset kansalliset ja alueelliset viranomaiset ottavat haasteen vastaan ja alkavat panna tätä ehdotusta täytäntöön.

 
  
MPphoto
 

  Oldřich Vlasák, aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (CS) Arvoisa puhemies, kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden asema on osa EU:n innovaatiostrategiaa ja Eurooppa 2020 -strategiaa, ja se liittyy läheisesti toimenpiteisiin, joilla pyritään käyttämään tehokkaammin muistomerkkejä, museoita ja taidekokoelmia tai kaupunki- ja maaseutuyksiköitä matkailussa ja siihen liittyvissä toimissa. Historia- ja kulttuurisisällön digitointi on tässä suhteessa keskeinen mahdollisuus. Digitoinnin pitäisi lisätä yleisön pääsyä aineistoihin, jotka ovat olennaisia opiskelussa, valistuksessa ja koulutuksessa sekä kulttuuri-identiteetin vahvistamisessa.

Investointi näihin aloihin tuo miltei taatun voiton ei vain matkailun alalla, joka on varmasti huomattava tekijä monissa alueellisissa talouksissa, mutta myös ulkopolitiikassa. Se edistää tietoisuuden lisäämistä Euroopan maiden syvistä kulttuuriperinteistä ja samalla lisää tietoa yksittäisistä kylistä, kaupungeista, alueista, jäsenvaltioista ja itse EU:sta maailmanlaajuisesti.

Uudella ohjelmakaudella vuoden 2013 jälkeen meidän pitäisi siksi jatkaa kulttuurihankkeiden rahoittamista EU:n rakennerahastoista, vahvistaa paikallisviranomaisten yhteistyön kumppanuusohjelmaa ja säilyttää yhteisön ohjelmien riippumattomuus tämän alan otsikon "Kulttuuri" alle kuuluvien hankkeiden osalta.

 
  
MPphoto
 

  Cecilia Wikström, oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (SV) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää esittelijä Marie-Thérèse Sanchez-Schmidiä erinomaisesta työstä tämän mietinnön osalta. Olen hyvin iloinen ja hyvin ylpeä siitä, että oikeudellisten asioiden valiokunta antoi lausuntomme, josta olimme täysin yksimielisiä, ja minusta on ilahduttavaa, että useimmat näkemyksistämme on sisällytetty mietintöönne. Odotamme laajaa tukea tältä parlamentilta.

Elämme aikaa, jolloin digitaaliteknologia ja Internet luovat sekä valtavia mahdollisuuksia että jättimäisiä haasteita Euroopan kulttuuriteollisuudelle ja luovan alan teollisuudelle. Meidän on pidettävä kiinni perustasta, jolla suojellaan henkistä omaisuutta, ja samalla ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voimme vapauttaa nykyaikaisen teknologian mahdollisuudet ja luovuuden. Euroopan kulttuurityöntekijät, tekniset edelläkävijät ja ennen kaikkea EU:n kansalaiset ansaitsevat hyvin toimivat sisämarkkinat, joilla luova sisältö voi virrata vapaasti ja anteliaasti rajojemme yli ja joilla kulttuurityöntekijöillä on varma tieto siitä, että he saavat korvauksen työstään.

Haluaisin myös kiittää esittelijöitä siitä, että he ovat ottaneet mukaan oikeudellisten asioiden valiokunnan esittämän ehdotuksen parantaa sokeiden ja näkövammaisten kirjojen saatavuutta. Toivon, että siten voidaan auttaa näitä ihmisiä kokemaan vielä enemmän mielihyvää ja voimaa, jota kirjallisuus tarjoaa. Sananvapauden on oltava kaikkien saatavilla. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Tähän loppuu asianomaisten valiokuntien puolesta puhuneiden kierros, enkä pysty vastustamaan kiusausta huomauttaa yhdestä asiasta.

Tällaisissa puheenvuoroissa, jotka esitetään yksittäisten valiokuntien puolesta, minä katson, että puhujan on pyrittävä edustamaan sitä valiokuntaa, jonka puolesta hän puhuu.

Tässä keskustelussa on ollut puheenvuoroja, jotka olisivat olleet täysin oikeutettuja, jos ne olisivat kertoneet yksittäisten henkilöiden näkemyksistä, mutta jotka ovat täysin epäasianmukaisia, kun ne esitetään sellaisen valiokunnan puolesta, joka ei minun näkemykseni mukaan ole tuntenut tulleensa edustetuksi kuulemillamme sanoilla.

Minun mielestäni ainakin parlamentin puhemiehistön pitäisi käsitellä tätä asiaa, koska emme voi sallia, että täällä tänään kuulemiamme joitakin sanoja sanotaan niin monia parlamentin jäseniä edustavien valiokuntien puolesta.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Marco Scurria, PPE-ryhmän puolesta.(IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluaisin aivan ensiksi kiittää Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän puolesta kaikki tänä aamuna mietintönsä esitelleitä esittelijöitä, koska katson, että näiden mietintöjen avulla voimme laatia perustat tulevaisuuden Euroopalle. Tänä aamuna teemme työtä, joka käsittelee tulevia sukupolviamme, lapsiamme ja nuoriamme, jotka meidän on ohjattava työn maailmaan Nuoret liikkeellä -nimisen merkittävän lippulaiva-aloitteen avulla. Tänä aamuna keskustelemme unionin laajentamisessa Balkanille kulttuurin avulla sekä kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kehittämisestä.

Suuren talouskriisin aikana on tärkeää korostaa, että ainoa ala, jolla ei tehdä tappiota – sen liikevaihto itse asiassa kasvaa – on kulttuuriala. Haluaisimme, että kulttuurilla on osansa Euroopan unionin ulkoisissa toimissa, eikä vain, hyvät William Dartmouth ja Werner Kuhn, hyvin palkattujen virkamiesten kautta vaan pikemminkin rakentamalla aiempaa parempaa rauhan, vakauden ja eri kulttuurien välisen ymmärryksen prosessia.

Tänään meidän on kuitenkin myös pyrittävä vahvistamaan kulttuuri-, koulutus- ja nuoriso-ohjelmiamme. Miljoonille eurooppalaisille ohjelmat, kuten Erasmus, elinikäinen oppiminen, Comenius, Leonardo, Nuoret liikkeellä ja monet muut eivät ole vain merkkejä vaan osoitus Euroopan unionin olemassaolosta. Ne merkitsevät monelle eurooppalaisen hengen alkua, ensimmäistä kertaa, kun he aloittivat yhteydenpidon kollegoihin ja samanikäisiin ihmisiin, mikä todella auttaa vahvistamaan unionia, ja vielä enemmän nyt, kun unioni on Lissabonin sopimuksen nojalla saanut uusia velvollisuuksia urheilun osalta. Meidän on investoitava kaikkiin näihin ohjelmiin, mutta ennen kaikkea meidän on uskottava niihin. Kukaan ei kiellä maitokiintiöiden, teollisuusinvestointien tai ympäristönsuojelun merkitystä, mutta juuri kulttuurin avulla voimme rakentaa Eurooppaa, eikä meidän tarvitse tehdä sitä vain sanoilla vaan ohjelmilla ja toimilla, jotka voimme ja jotka haluamme panna täytäntöön.

Arvoisa komission jäsen Vassiliou, sen Sarajevossa soitetun viulun soinnut, josta Doris Pack meille kertoi, kaikuvat Euroopassa voimakkaammin kuin joukko asetuksia. Tällä tavalla Eurooppaa rakennetaan, ja toisinaan saattaa olla jopa tarpeen taivuttaa noita asetuksia hieman.

 
  
MPphoto
 

  Katarína Neveďalová, S&D-ryhmän puolesta. (SK) Arvoisa puhemies, olen iloinen, että Euroopan parlamentti on viimein omistanut täysistunnostaan koko aamun kulttuurille ja koulutukselle. Koulutus on kriisiaikana yksi tärkeimmistä kysymyksistä, emmekä saa unohtaa, että koulutetut nuoret ovat tulevaisuutemme.

Suhtaudun myönteisesti komission Nuoret liikkeellä -aloitteeseen ja siihen, että komissio ei ole unohtanut nuoria. Koulutukseen investoiminen on ratkaisu EU:n jatkuviin ongelmiin, myös vyön kiristyksen aikana. Haluaisin onnitella Nuoret liikkeellä -mietinnön Euroopan parlamentin esittelijää, Milan Zveriä. Minun mielestäni hänen mietintönsä on erittäin hyvä, erityisesti, koska se on koko valiokunnan työtä, jossa jaetaan yhteinen tavoite nuorten tukemisesta.

Nuorten liikkuvuus EU:ssa ja erityisesti tämän liikkuvuuden helpottaminen ovat tärkeitä eurooppalaiselle identiteetille ja eurooppalaiselle kansalaistoiminnalle. Kuten te kaikki kuitenkin tiedätte, suhtauduin erittäin kriittisesti komission alkuperäiseen aloitteeseen ja haluaisin siksi korostaa useita kohtia, jotka onnistuimme sisällyttämään tähän mietintöön.

On ehdottomasti tärkeää, ettemme lopeta investointia liikkuvuus- ja nuoriso-ohjelmiin, joita ovat muun muassa nykyiset Erasmus- ja Leonardo-ohjelma, ja Youth in Action -toimiin. Se on ehdottomasti yksi tavoista, joilla voimme saavuttaa Eurooppa 2020 -strategiassa asettamamme tavoitteet.

Katson myös, että on erittäin tärkeää tukea elinikäistä oppimista ja toimia, joita ei ole tarkoitettu vain nuorille. Haluaisin ehdottomasti korostaa kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia, ei vain sukupuolten tasa-arvon osalta vaan myös vammaisten tai muuten heikossa asemassa olevien ihmisten osalta. On ehdottomasti tärkeää tunnustaa epävirallinen koulutus toisena erittäin tärkeänä keinona parantaa taitoja, joita nuoret voivat käyttää tulevassa elämässään.

Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen vuoropuhelu on myös erittäin tärkeää, ja olen iloinen, että olemme onnistuneet sisällyttämään monia alueiden komitean sekä muiden järjestöjen, esimerkiksi Euroopan nuorisofoorumin, huomautuksia.

Niitä on niin monia, että voisin jatkaa puhumista kahden minuutin sijaan kymmenen minuuttia, mutta haluaisin päättää puheenvuoroni yhteen lauseeseen. Tukisin myös mielelläni – yhtenä alkuperäisistä laatijoista – Sarajevoa koskevaa aloitetta, koska on erittäin tärkeää, että osoitamme kyseisen alueen ihmisille, että EU on olemassa heitä varten.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula , ALDE-ryhmän puolesta.(FI) Arvoisa puhemies, lausun iloni siitä, että tänä aamuna täysistunto on pyhitetty kulttuuriasioille, ja on erittäin tärkeää niistä puhua. Ei vain yhtenä aamuna vaan laajemminkin, mutta hyvä näin, että nyt olemme näiden asioiden ympärillä. On melko haastavaa laittaa kahdessa minuutissa kaikki nämä mietinnöt nippuun ja kertoa niistä joitakin arvioita, mutta ehkä muutama ajatus jokaisesta.

Zverin Nuoret liikkeellä -aloitteesta voisi sanoa, että on aivan totta, että tämä liikkuvuusohjelma on osoittautunut yhdeksi menestystarinaksi, ja Zverin mietintö ansiokkaasti vie tätä asiaa syvemmälle ja pidemmälle. Uskon, että sitä kautta voidaan tulevaisuudessa kirjoittaa monta menestystarinaa eurooppalaisessa historiassa ja nuorten kohdalla. On tärkeää huolehtia siitä, että meillä on Euroopan laajuisesti sellaisia koulutusohjelmia, joihin nuoret voivat ottaa osaa, ja että sitä kautta monikulttuurisuus voi vahvistua.

On myös erittäin tärkeää ottaa huomioon, mitä Honeyball omassa mietinnössään sanoo varhaiskasvatuksesta. Puhuisin enemminkin varhaiskasvatuksesta kuin varhaisopetuksesta, koska ihmisen kasvuprosessi on tärkeä, kasvamaan saattaminen, ja opetus on yksi osa sitä kokonaisuutta. Jos me pystymme kasvattamaan omia lapsiamme ja nuoriamme ihmisyyteen ja tasapainoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen, niin se on iso asia. Voi sanoa, että tietenkin siinä on kodeilla tärkeä rooli, mutta on erittäin tärkeää, niin kuin mietinnössä on hyvin otettu esille, huolehtia myös varhaiskasvattajien roolista ja siitä välittämisestä, jota lapset ja nuoret tänä päivänä erityisesti tarvitsevat.

Schaaken mietinnöstä EU:n ulkosuhteista voidaan todeta, että me tarvitsemme enemmän ymmärrystä kulttuureista, kun me teemme ulkopolitiikkaa, se on erittäin tärkeää. Meillä on monia harmittavia esimerkkejä siitä, kun ei tunneta kulttuurillisia taustoja ja kulttuurista kontekstia, niin tulee epäonnistumisia ulkopolitiikan saralla, ja siksi on erittäin tärkeää sisällyttää kulttuuri vahvasti mukaan ulkosuhdehallintoon.

Haluan loppuun todeta, että olen sitä mieltä Sarajevo-aloitteesta, joka Packin kautta tuli tänään esille, että on aivan totta, että viisi vuotta sitten on tehty päätöksiä kulttuuripääkaupungista, mutta aivan niin kuin tieteessäkin paradigma aina täytyy haastaa uudestaan. Nyt on ehkä aika haastaa tässä kohdin hiukan ja pyrkiä löytämään sellainen ratkaisu, että Sarajevon kohdalla tehtäisiin muutos. Uskon, että se voisi tuottaa uutta lisäarvoa eurooppalaiseen kulttuuripääkaupunkiohjelmaan ja koko Euroopan unionille.

Haluan loppuun tiivistää, että meidän pitäisi katsoa, isompaa kuvaa kulttuuripolitiikasta, ja ymmärtää sen merkitys koko Euroopan unionin kannalta. Sisämarkkinat ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka eivät kestä, jos meillä ei ole vahvaa kulttuurista perustaa niiden alla. Kulttuuri on kaiken perusta, koko Euroopan unionin tulevaisuudenkin perusta, ja siksi on tärkeä huolehtia siitä, eikä vain katsoa sitä BKT-lukujen valossa, vaan katsoa sitä arvona itsessään sekä ihmisille että yhteiskunnille ja sitä kautta koko unionille.

 
  
MPphoto
 

  Emma McClarkin, ECR-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, viime vuosina kulttuuria ja koulutusta koskevan tieteellisen ja poliittisen näkökulman merkitys on kasvanut valtavasti, kun analyyseissa korostetaan jatkuvasti, että nämä alat ovat ratkaisevia talouskasvun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämisen lisäksi myös nuorten liikkuvuuden helpottamisessa kaikkialla Euroopassa. Valitettavasti nykyisessä taloudellisessa ilmapiirissä, kun monet jäsenvaltiot hyväksyvät säästötoimenpiteitä ja talousarviovähennyksiä vähentääkseen vajeita, nämä alat saatetaan usein jättää huomiotta, ja toivon, että niin ei olisi.

Koulutukseen ja kulttuuriin investoimalla autetaan jäsenvaltioita kilpailemaan maailmanlaajuisesti, varustetaan nuoremme tulevaisuuden haasteita varten ja kannustetaan luovuutta, innovaatiota ja keskinäistä ymmärrystä. Juuri näillä aloilla kuitenkin jäsenvaltiot, ei niinkään koko EU, voivat toimia ja juuri näillä aloilla ne tietävät parhaiten, miten ne vastaavat kohtaamiinsa koulutushaasteisiin. Olen huolissani monista näkökulmista mietinnöissä, joista tänä aamuna olemme keskustelleet, erityisesti puuttumisesta jäsenvaltioiden toissijaisuusperiaatteeseen koulutustavoitteiden ja sosiaalipolitiikan osalta. EU:n toimivaltaan ei kuulu koulutusuudistusten saneleminen jäsenvaltioille, ja meidän on varmistettava, että sitä kunnioitetaan.

Kulttuurin osalta EU voi avustaa jäsenvaltioita saavuttamaan mahdollisimman hyvin niiden poliittiset ensisijaiset tavoitteet hyvien käytäntöjen vaihdoilla ja korostamalla merkittäviä aloja, kuten varhaisoppimista, koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä ja ammattikoulutuksen edistämistä. Toinen ratkaiseva tekijä autettaessa nuoriamme turvaamaan mahdollisuutensa on työmarkkinoiden joustavuuden mahdollistaminen, jotta ihmiset voivat oppia työpaikalla. Uusien hankkeiden ja järjestöjen mielivaltainen luominen näiden tavoitteiden edistämiseksi ei kuitenkaan vastaa talousarvioiden ilmiselvää todellisuutta koko EU:ssa.

Meidän on muistettava tämä surullinen tosiseikka ja pyrittävä saamaan voitavamme aikaan tässä todellisessa maailmassamme. Uskon kuitenkin lujasti kulttuurin voimaan keskinäisen ymmärryksen takaamisessa ja innovaation ja talouskasvun vauhdittamisessa. Meillä on Euroopassa valtavasti kulttuuria ja luovuutta, jota on kannustettava ja kehitettävä. Luovan alan teollisuus edistää huomattavasti EU:n taloutta ja kulttuurikokemuksiamme. Meidän on annettava sille välineet sen kehityksen jatkamiseksi ja sen ansaitsemien palkkioiden takaamiseksi. On sanomattakin selvää, että mitä enemmän koulutamme nuoriamme koko Euroopassa, sitä valoisammalta tulevaisuus alkaa näyttää haastavassa maailmanlaajuisessa ympäristössä.

 
  
MPphoto
 

  Oriol Junqueras Vies, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Nuoret liikkeellä -mietinnön varjoesittelijänä ja monien luovan alan teollisuudesta ja kulttuuriteollisuudesta sekä varhaisoppimisesta laadittuihin mietintöihin esitettyjen tarkistusten vuoksi haluaisin jakaa kanssanne seuraavan ajatuksen.

Talouskriisi koettelee erityisen ankarasti nuoria. Euroopan unionin monilla alueilla nuorisotyöttömyys on yli 40 prosenttia. Siksi perusteelliset katsaukset toimista, joilla nuoret saadaan töihin, kuten Nuoret liikkeellä -mietintö, ovat niin välttämättömiä.

Keskityn mietinnön neljään – minun mielestäni – keskeiseen näkökulmaan.

Ensiksi katson, että liikkuvuuden edistäminen on erittäin tärkeää. Se on erittäin arvokas epävirallisen oppimisen keino, joka edistää kulttuurivaihtoa ja antaa nuorille välineet, joita he tarvitsevat kehittyäkseen maailmanlaajuisessa työympäristössä.

Toiseksi, ja liikkuvuuteen tiiviisti liittyen, on olennaisen tärkeää, että nuoret oppivat muita eurooppalaisia kieliä, kahdesta syystä: voidakseen toimia sujuvasti Euroopassa ja integroituakseen täysimääräisesti yhteisöihin, joissa he elävät ja työskentelevät, toisin sanoen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vuoksi.

Kolmanneksi haluaisin korostaa yrittäjyyttä edistävien toimien merkitystä. On todellakin olennaisen tärkeää edistää yliopisto-opiskelijoiden yrittäjyysohjelmia. Silloin myös edistetään foorumeita, joilla talouden toimijat ja opiskelijat, joilla on innovatiivisia ajatuksia, voivat olla vuorovaikutuksessa.

Lopuksi, katson, että on olennaisen tärkeää edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia yliopistoon pääsyssä, jotta eurooppalaisista lahjakkuuksista ei menetetä yhtäkään. Nuorten on toimittava aktiivisesti taloudessa. Nuorten on voitava kehittää mahdollisuuksiaan täysimääräisesti, koska myös heillä on olennainen tehtävä, jos aiomme selvitä kriisistä.

 
  
MPphoto
 

  Rui Tavares, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(PT) Arvoisa puhemies, koska minulla on vain kaksi minuuttia aikaa puhua viidestä mietinnöstä ja yhdestä suullisesta kysymyksestä, rajaan puheenvuoroni kahteen mietintöön: Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin mietintöön luovan alan teollisuudesta ja kollegani Marietje Schaaken mietintöön EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksista. Teen sen siksi, että yhdessä ne antavat meille mikrotason ja makrotason näkemykset siitä, mitä EU tarvitsee voidakseen kääntää tämän kriisin suunnan eurooppalaisten lahjojen ja mielikuvituksen avulla.

Luovan alan teollisuuden tapauksessa on minun mielestäni erittäin selkeää, että Euroopassa on luultavasti suurin keskittymä luovan alan teollisuuden mahdollisuuksia. Se on ehdottomasti totta kaupunkialueillamme, kaupungeissamme, joissa on toisaalta erittäin hyvät yhteydet ja toisaalta erittäin vahvoja ja erilaisia kulttuuripersoonallisuuksia, ja hyvin paljon moninaisuutta.

Joillakin kaupunkiemme makroalueilla on osia, joilla luovan alan teollisuus on kestävää omin avuin: se edellyttää intensiivistä pääkaupunkia, lahjojen ja tietämyksen keskittymää ja laajaa valikoimaa vakiintuneita yrityksiä. Tällaisen alueen voimme nähdä muun muassa Pariisin, Lontoon ja Antwerpenin välisellä alueella.

Se ei kuitenkaan päde kaikkialla Euroopassa. Toisin sanoen, joillakin Euroopan syrjäisillä alueilla on lahjoja, niillä on historiaa ja niillä on kaupunkeja, joilla voisi olla merkittävä osa EU:n talouden uudelleenkäynnistämisessä, mutta ne eivät voi toteuttaa sitä ilman apua joko unionilta tai jäsenvaltiolta.

Emme voi pettää tässä itseämme: mitään ei voida tehdä ennen kuin EU järjestää talousasiansa, esimerkiksi laskemalla joukkovelkakirjoja liikkeeseen. Meillä täällä parlamentissa on erittäin hyviä ajatuksia, mutta samalla hallitukset repivät euroa palasiksi ja tekevät elpymisestä mahdotonta.

Ulkoisia toimia koskevan politiikan osalta ja koska aikani on miltei käytetty, haluaisin sanoa, että Euroopan unionilla on ainutlaatuinen tilaisuus kehittää jäsenvaltioiden ulkopolitiikasta täysin erilainen ulkopolitiikan laji. Sillä ei lisäksi ole kulttuurisesti mitään tekemistä mahdollisen eurooppalaisen identiteetin ja kuvitellun eurooppalaisen identiteetin luomisen kanssa eikä myöskään myöhemmin sen ulkomaille viemisen tai myymisen kanssa. EU voisi sen sijaan asemoida mainiosti itsensä käyttämään kulttuuria ulkoisissa toimissa kaksisuuntaisesti, jolloin me opetamme mutta myös opimme ja jolloin käymme hedelmällistä vuoropuhelua muiden suurten alueellisten yhteenliittymien, kuten Mercosurin ja Kaakkois-Aasian valtioiden liiton ASEANin kanssa.

Tällä tavalla hyödytämme parhaiten muuta maailmaa esimerkillä eurooppalaisesta demokratiasta, mutta samalla se hyödyttää myös Euroopan unionia, koska pystymme oppimaan toisilta.

 
  
MPphoto
 

  Giancarlo Scottà, EFD-ryhmän puolesta.(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin puheenvuorossani todeta, että erityisesti kulttuuriperintöalalla tarvitaan uutta metodologista lähestymistapaa, joka liittyy uuden teknologian älykkääseen käyttöön. Tietoisuus uusien teknologioiden meille tarjoamista valtavista parannusmahdollisuuksista, sekä tehokkuuden että toimivuuden osalta, edellyttää välttämättä aiempien työskentelytapojemme hylkäämistä. Uudet teknologiat tarkoittavat uusia työskentelymenetelmiä.

Minä olen itse todistanut sitä, että käyttämällä teknologioita älykkäästi muistomerkkien suojelualalla on mahdollista saada huomattavia tuloksia sekä suunnittelu- että kunnostustöiden osalta. Voimme lisäksi saada samanaikaisena sivutuotteena ja ilman lisäkustannuksia erittäin tarkkoja geometrisiä tietokantoja, joita voidaan käyttää muistomerkkien valvonnassa ja hoitamisessa luonnonkatastrofien aikana, sekä tuotteita tieteellistä opetusta varten ja muistomerkkiä koskevan tietoisuuden lisäämiseksi maailmanlaajuisesti täyttäen kulttuurista ymmärrystä ja kulttuurivaihtoa koskevat kriteerit.

Minun mielestäni tärkeintä on, että laadimme toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on auttaa meitä saamaan aikaan uusi tietoisuus teknologiasta, jotta Euroopalle voidaan luoda uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Uskon erityisesti siihen, että on koulutettava uusia ihmisiä, ja uskon ammattimaisiin, nuoriin ja erittäin päteviin henkilöihin, jotka pystyvät vastaamaan uusien maailmanlaajuisten markkinoiden asettamiin haasteisiin.

 
  
MPphoto
 

  Dimitar Stoyanov (NI).(BG) Arvoisa puhemies, rajaan sanottavani Nuoret liikkeellä -mietintöön.

Haluaisin onnitella esittelijää, koska mietinnössä on onnistuttu kattamaan ehdottomasti tämän kysymyksen ja tämän EU:n politiikan kaikki näkökulmat. Konkreettisemmin rajaan puheenvuoroni kolmeen kysymykseen.

Ensiksi haluaisin kysyä lasten pysymistä koulussa ja heidän koulunkäyntinsä lisäämistä koskevasta 24 ja 25 kohdasta seuraavan kysymyksen. Minä muuten toimitin aika äskettäin komissiolle kirjallisesti vastattava kysymyksen. Odotan edelleen vastausta siihen, mutta käytän tämän tilaisuuden hyväkseni mainitakseni tämän ongelman, jota olen pitänyt esillä kauan. Monissa edellisen laajentumiskierroksen itäisen Euroopan maissa on ongelmana, että tietyissä vähemmistöryhmissä noudatetaan jo käytäntöä, josta on miltei tullut perinne, kun perheet eivät enää lähetä lapsia kouluun vaan heidän vanhempansa käyttävät heitä hyväksi. Kun tämän prosessin muuttamiseksi toteutetaan toimenpiteitä, niitä kuvataan usein syrjiviksi. Siksi kysyn tämän kysymyksen: keitä me tarkalleen ottaen syrjimme? Syrjimmekö vanhempia, jotka käyttävät lapsiaan hyväksi, vai lapsia, jotka menettävät sen vuoksi kaikki mahdollisuudet integroitumiseen, koska heillä ei ole koulutusta, vaikka, kuten tiedätte, taloudellinen integraatio työn ja resurssien avulla on kaiken muun integraation perusta.

Mietinnön 27 kohdassa tehdään jälleen erittäin konkreettinen viittaus todelliseen ongelmaan. Johtava yliopiston luennoitsija oli kanssani samaa mieltä siitä, että itse asiassa Bulgarian yliopistoissa ei olla tietoisia siitä, että myös opettajille on olemassa Erasmus-ohjelma. Tällä alalla on toteutettava lisää toimenpiteitä.

Lopuksi nuorisotyöttömyydestä, joka mainitaan mietinnön F ja G kappaleessa ja joka on myös merkittävä ongelma. Tarkoitan ongelmaa, jossa nuorten on työpaikkaa hakiessaan jo pitänyt olla harjoittelussa. Kun joku on kuitenkin juuri valmistunut koulusta tai yliopistosta, hän ei ole voinut hankkia sellaista työkokemusta. Tällainen vaatimus on naurettava ja syrjivä ja sitä on tarkasteltava perusteellisesti. Tämä on käytäntönä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yksi toimenpide, joka voidaan toteuttaa ainakin erityisesti julkisella sektorilla, on eläkeikäisten ihmisten määrääminen ankarasti jäämään eläkkeelle, jotta nuorille ihmisille vapautuu työpaikkoja.

 
  
MPphoto
 

  Alajos Mészáros (PPE). (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, meidän on kiitettävä Marie-Thérèse Sanchez-Schmidiä mietinnöstä. EU:n toimielimet ovat asettaneet itselleen tavoitteen hyödyntää tehokkaammin kulttuuriteollisuudessa ja luovan alan teollisuudessa tällä hetkellä piileviä mahdollisuuksia. Se on tärkeä tehtävä, koska teollisuuden oloja parantamalla EU:sta voisi tulla maailmanlaajuinen markkinajohtaja tällä alalla.

Kulttuuri edistää köyhyyden ja syrjäytymisen torjuntaa, ja sillä on osansa yhteisen eurooppalaisen hengen ja perinnön vahvistamisessa ja säilyttämisessä. Luomalla selkeän polun luovaan ajatteluun ja siitä syntyviin ajatuksiin voimme kaikki saada henkisiä ja taloudellisia etuja. Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat jo tärkeitä talouden liikkeellepanevia voimia ja vaikuttajia, vaikka niiden tilanne ei aina ole suotuisa. Vaikka luovuuden rajoittaminen ei ole mahdollista, on mahdollista vaikuttaa kielteisesti ihmisten luomishaluun. Epävarma yritysympäristö ja epäsuotuisa lainsäädäntö voivat tukahduttaa kansalaisten luovuuden hengen. Voimme aivan oikeutetusti odottaa EU:n strategiaa, jolla autetaan luovia ryhmiä, joita on tähän asti rajoitettu, ilmaisemaan itseään EU:n tasolla. Samaan aikaan sillä voidaan edistää tiettyä mahdollisuuksien tasapainoa jäsenvaltioiden välillä, jolloin voimme kokea viiden miljoonan työntekijän teollisuuden läsnäolon sekä heidän määränsä kasvun kaikissa jäsenvaltioissa. Aiomme tällä alalla osoittaa merkittävän aseman myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Keski-Euroopassa on huomattavan paljon älykkäitä ihmisiä, joilla on luomishalua. Kysymys on siitä, voimmeko jo nyt tarjota kaikille asianmukaisen taustan. Vastaus on valitettavasti emme, mutta tilanteen parantamiseksi on käynnistetty monia kohdennettuja ohjelmia, mukaan luettuna muun muassa Tonavan strategia.

Tämän aamun keskustelu koskee myös nuoria. Tulevien sukupolvien on olennaisen tärkeää saada EU:lta täysi tuki kulttuurioppimisen, lisäkoulutuksen ja taiteellisen luomisen aloilla. Meidän on löydettävä ratkaisuja, joilla taiteellisesta luomistyöstä tehdään houkuttelevaa Euroopan unionissa ja samalla taataan toimintaedellytykset kansainvälisessä kilpailussa.

Yhteenvetona, on äärimmäisen tärkeää, että huolehdimme kulttuuriteollisuudesta ja luovan alan teollisuudesta, minkä vuoksi meidän on luotava mahdollisimman pian – taiteilijoille ja vastaaville luoville mielille – asianmukaisesti olosuhteet, joissa otetaan huomioon ainutlaatuiset piirteet liikkuvuuden, teollis- ja tekijänoikeuksien ja sosiaaliturvan aloilla.

 
  
MPphoto
 

  Knut Fleckenstein (S&D).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksista laaditulla mietinnöllä parlamentti selkeyttää pyrkimystään lyödä myös meidän oma leimamme tähän kehittyvään politiikanalaan. Se – ja haluan esittää tämän varovaisesti – että en näe täällä tänään ulkosuhdehallinnon edustajaa, osoittaa, miten tarpeellinen tämä mietintö on.

Mietinnössä vaaditaan sangen oikein, että tulevaisuudessa kulttuurinäkökohdilla on aiempaa merkittävämpi asema ulkopolitiikassa, johon ne olisi sisällytettävä järjestelmällisemmin. Oman ryhmäni osalta oli tärkeää vaatia johdonmukaista strategiaa, jolla koordinoidaan aiempaa tehokkaammin nykyisiä EU:n ulkopolitiikan ohjelmia kulttuuriosien kanssa ja otetaan siten huomioon EU:n kulttuurinen moninaisuus. Doris Pack on jo viitannut tähän sanoessaan, että nykyiset rakenteet jäsenvaltioissa ja niiden välillä, kuten kansallisten kulttuurisäätiöiden EUNIC-verkosto, on otettava mukaan ja että kansalaisyhteiskunta on katsottava osaksi EU:n ulkoista kulttuuripolitiikkaa. EU:n moton "Moninaisuudessaan yhtenäinen" olisi myös näyttävä kuvassa, jonka unioni antaa muulle maailmalle. Meidän pitäisi käyttää sitä varten vielä paremmin uusia tiedotusvälineitä viestintäkanavana.

Kun teemme kaiken tämän, voimme varmistaa, että kulttuurista ja taiteesta ei tule itsetarkoitusta ulkopolitiikassa. Juuri kulttuuriarvomme kuvaavat Euroopan yhteisöämme. Siksi on tärkeää ja oikein, että tätä kulttuurista moninaisuutta ja identiteettiä olisi myös levitettävä unionin ulkopuolelle sen toimien avulla. Olen varma, että tällä tavalla voimme saada enemmän aikaan, myös ihmisoikeuksista ja demokratiasta käytävässä keskustelussa, kuin täällä parlamentissa harrastetuilla monilla sapelinkalisteluilla, joiden tukena ei joskus ole kerta kaikkiaan mitään.

 
  
MPphoto
 

  Morten Løkkegaard (ALDE).(DA) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme keskellä taistelua, ja se näkyy myös tämän päivän keskustelussa – taistelussa, jota käydään niiden eurooppalaisten voimien välillä, jotka haluavat heikentää eurooppalaista hanketta ja niiden meistä välillä, jotka – keskellä kriisiä, jossa juuri nyt olemme – haluavat reivata purjeet ja itse asiassa vahvistaa eurooppalaista hanketta. Taloudesta ja integraatiosta ja ulkopolitiikasta on nyt sanottu paljon, ja se on myös tietenkin tärkeää. Minulla ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä, että jos aiomme säilyttää eurooppalaisen hankkeen ja erityisesti, jos sen halutaan saavan tukea EU:n kansalaisilta, jotka suhtautuvat tällä hetkellä epäillen koko ajatukseen, meidän on investoitava kulttuuriin ja meidän on investoitava nuoriin. Suhtaudun siksi luonnollisesti erittäin myönteisesti tämän päivän keskusteluun sekä käsittelemäämme viiteen mietintöön.

Olin varjoesittelijänä Nuoret liikkeellä -mietinnössä, ja haluaisin kiittää esittelijäämme Milan Zveriä erinomaisesta yhteistyöstä. Koska aika ei salli minun menevän enemmän yksityiskohtiin, keskityn vain kahteen näkökulmaan. Ensimmäinen on kysymys siitä, että nuoret voivat liikkua rajojen yli. Minun mielestäni tänä kriisiaikana meidän on tarpeen todella keskittyä sekä poliittisesti että taloudellisesti siihen, että todella panemme täytäntöön tämän nuorten liikkuvuuden ja tuemme sitä. Olen siksi luonnollisesti hyvin tyytyväinen siihen, että yksi asioista, joiden osalta teemme tässä työtä, on sen vahvistaminen, mitä kutsumme eurooppalaiseksi tutkintojen viitekehykseksi, joka on toisin sanoen järjestelmä, jonka avulla nuoret voivat hyödyntää ulkomailla suorittamiaan opintopisteitä. Se on pieni mutta konkreettinen yksityiskohta, jota on tärkeää edistää, jotta nuorilla ei ole ongelmia sen suhteen.

Toiseksi haluaisin korostaa sitä, mihin viittaamme liikkuvuuden tulostaululla, jossa osoitamme liikkuvuuden esteet jäsenvaltioissa. Tämä on sellaista, jota tuen voimakkaasti – minun mielestäni se on erittäin hyvä ajatus. Nämä ovat vain kaksi konkreettista esimerkkiä, jotka osoittavat, että edistymme ja että yksityiskohdat ovat olennaisen tärkeitä. Tämä on konkreettisesti juuri sitä, mitä tarvitsemme vahvistaaksemme nuorten mahdollisuuksia ja, tekemällä niin, investoidaksemme nuoriin. Lopuksi haluaisin kiittää esittelijää yhteistyöstä ja toivottaa komission jäsenelle onnea valtavassa tehtävässä – koska tiedän sen valtavuuden – vakuuttaa muut komission kollegion jäsenet kulttuurin ja nuorten merkityksestä.

 
  
MPphoto
 

  Marek Henryk Migalski (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, haluaisin kiinnittää huomioni ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksiin ja Marietje Schaaken laatimaan mietintöön. Haluaisin sanoa, että mietintö ansaitsee monin osin tuen ja onnitteluja. Sen 17 kohdassa tuomitaan sensuuria käyttävät totalitaariset hallinnot. Sen 50 kohdassa vastustetaan kulttuuristen perustelujen käyttöä ihmisoikeusloukkauksien perusteluna, kun meillä on ongelmia juuri tällaisen oletetun moninaisuuden hyväksikäytöstä esimerkiksi suhteissa Kiinan kanssa. Siinä kannustetaan ottamaan kansalaisyhteiskunta mukaan 39 kohdassa ja korostetaan demokraattisten vapauksien ja perusihmisoikeuksien merkitystä.

Kaikilla näillä aloilla mietintö ansaitsee tukea ja kiitosta. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan työn aikana pystyimme muuten poistamaan mietinnöstä ehdotuksen ainoastaan kulttuuriasioista vastaavan EU:n erityislähettilään nimittämisestä. Nämä ovat onnistumiset. Siinä on kuitenkin valitettavasti myös kohtia, joita minä sanoisin ongelmallisiksi, mikä tarkoittaa, että valitettavasti kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan kokousten aikana tehtiin muutos säännökseen, jossa sanottiin, että kyse on sellaisen henkilön nimittämisestä, joka vastaisi vain kulttuuriasioista eikä mistään muusta. Tähän pitäisi kehottaa kiinnittämään huomiota. Toinen asia – mietinnössä vaaditaan lisäkoulutusta Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstölle kulttuuriin ja digitaaliseen viestintään liittyvissä asioissa. Emme kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa halunneet tätä säännöstä lisäämään alan kustannuksia, mutta valitettavasti se tarkistus poistettiin. Tämän takia asenteeni tätä mietintöä kohtaan on yksinkertaisesti ristiriitainen.

 
  
MPphoto
 

  Malika Benarab-Attou (Verts/ALE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Marietje Schaaken ja Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin laatimat kaksi mietintöä muistuttavat meille, että kulttuuri ei ole koriste vaan tulosta monimutkaisista keskinäisistä riippuvuussuhteista, mikä osoittaa, että kulttuurikysymyksiä pitäisi käsitellä monitahoisesti ja että ne olisi liitettävä kaikkeen EU:n politiikkaan, sekä sisä- että ulkopolitiikkaan ja sosiaali- sekä talouspolitiikkaan.

Tässä suhteessa kannustan teitä, arvoisa komission jäsen, jatkamaan tähän suuntaan ja kehittämään yhteistyötä muiden valiokuntien, Euroopan komission muiden yksikköjen sekä Catherine Ashtonin Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa.

Haluaisin lisäksi palata kohtaan, jota ei ole käsitelty laajasti näissä mietinnössä ja joka koskee taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuutta. Tämä kysymys on todellakin erittäin tärkeä Euroopan kulttuurialan elpymisen kannalta. Kaksi näkökulmaa näyttää olevan minun mielestäni merkittäviä, eli ensinnäkin se, että Euroopan unioni ja jäsenvaltiot levittävät selkeää ja ymmärrettävää tietoa tällä hetkellä voimassa olevista asetuksista ja menettelyistä.

Toiseksi se, että poistetaan – kuten on jo sanottu – sääntelyyn ja hallintoon liittyvät puitteet, jotka haittaavat kulttuurialan toimijoiden vapaata liikkuvuutta Schengen-alueella erityisesti kolmansien maiden kansalaisilta ottamalla esimerkiksi käyttöön yhteiset nopeutetut menettelyt Euroopan unionissa lyhyen ja pitkän aikavälin viisumeille sekä yksi menettely työlupien saamiseksi unioniin. Kehotan lujasti komissiota jatkamaan työtään näillä aloilla.

Lopuksi, koska vapaa-aikakulttuurissa yhdysvaltalaisen maailmanlaajuisen valtavirran vaikutus kasvaa, Euroopan unionia ja jäsenvaltioita on muistutettava kiireellisesti siitä, että niiden on tärkeää antaa itselleen välineet, joiden avulla ne voivat puolustaa ja edistää eurooppalaisten ja kolmansien maiden kulttuurien moninaisuutta. EU:n pitäisi siksi asemoida itsensä uudelleen eikä antautua pehmeän vallankäytön edessä, koska nyt vaakalaudalla on kulttuurisen moninaisuuden kunnioittaminen vuoropuhelun välineenä ja takuuna maailmanlaajuisesta rauhasta ja vakaudesta.

 
  
MPphoto
 

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL).(FR) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää muutaman yleisen huomautuksen kaikista keskusteluista, joita tänä aamuna käymme.

Koulutukseen ja kulttuuriin liittyviä asioita ei valitettavasti pidetä tarpeeksi merkittävinä tässä parlamentissa. Ne ovat kuitenkin olennaisen tärkeitä tulevaisuudellemme, EU:n tulevaisuudelle, nuorisomme tulevaisuudelle. Alle 30-vuotiaiden osuus EU:n väestöstä on 20 prosenttia, mutta alle 24-vuotiaiden työttömyys on nyt noussut miltei 21 prosenttiin, ja miltei 15 prosenttia 18–24-vuotiaista keskeyttää jatko- tai korkeakoulutuksen ennen keskiasteen loppua eikä käy mitään täydentäviä opintoja tai koulutusta. Mikä vielä pahempaa, noin 25 prosentilla alle 15-vuotiaista nuorista on lukemisvaikeuksia. Emme voi hyväksyä näitä lukuja, ja taantuman myötä ne ovat käymässä vielä huonommiksi monissa jäsenvaltioissa.

Meille esitetty Nuoret liikkeellä -mietintö on tietyissä kohdissa askel oikeaan suuntaan ja sillä välitetään monia viestejä komissiolle ja jäsenvaltioille. Euroopan parlamentti vahvistaa, että se ei halua, että nuoremme uhrataan kaikkialla EU:ssa täytäntöönpantujen säästötoimenpiteiden alttarille. Toivokaamme, että nämä eivät ole tyhjiä sanoja!

Tässä mietinnössä on myös monia huolestuttavia näkökulmia erityisesti siksi, että siinä ilmaistaan halu uudistaa korkea-asteen opetussuunnitelmaa ainoastaan markkinoiden vaatimusten perusteella vaivautumatta vahvistamaan korkea-asteen koulutuksen yleisempää asemaa tulevaisuuden kansalaisten yleisen koulutuksen osalta.

Tiedämme, että mitä laajempaa nuorten koulutus on, sitä paremmin he voivat kohdat elämän epävarmuuden, erityisesti työhön liittyvän epävarmuuden. Meillä on pian tilaisuus tehdä työtä Bolognan prosessia koskevien kysymysten osalta, ja suhtaudun siihen myönteisesti. Haluan sanoa vain, että meidän tehtävänämme on kuunnella monissa jäsenvaltioissa lisääntyviä huolia – ja puhe on heikkoa – Bolognan prosessin nimissä toteutetuista uudistuksista. Emme voi uhrata nuoriamme; sanat eivät tämän osalta riitä.

Haluaisin lisätä muutaman kiitoksen sanan Mary Honeyballille hänen mietinnöstään ja työstä, jonka olemme pystyneet tekemään lastenhoitoa käsittelevien kysymysten osalta. Tuen täysimääräisesti tämän mietinnön suuntaviivoja. Sitä vastoin en voi tukea Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin kulttuuriteollisuudesta laatiman mietinnön suuntaviivoja, koska näiden suuntaviivojen perusteella kulttuurituotteille otettaisiin käyttöön kaupalliset perusteet ja alistettaisiin ne markkinavoimille.

Lopuksi haluaisin tarjota päättäväisen tukeni Doris Packille Sarajevon valitsemiseksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

 
  
MPphoto
 

  Juozas Imbrasas (EFD).(LT) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa muutaman sanan Nuoret liikkeellä -aloitteesta. Tällä aloitteella on erittäin hieno tavoite – lisätä nuorten koulutusta liikkuvuuden avulla ja helpottaa nuorten siirtymistä koulusta työmarkkinoille. Tämä on erityisen tärkeää tämän päivän nuorille, jotka ovat yksi niistä yhteiskuntaryhmistä, joihin maailmanlaajuinen rahoituskriisi on iskenyt ankarimmin. Nuoria on tuettava työmarkkinoille pääsyssä, jotta he voivat turvata oman tulevaisuutensa sekä edistää talouskasvua ja vaurautta. Nuorten on olennaisen tärkeää voida kehittää kykyjään, taitojaan ja tietämystään, jotta he voivat edistää aktiivisesti Euroopan unionin kasvua ja kestävää tulevaisuutta tulevina vuosina. Mielestäni on olennaisen tärkeää taata, että heidän saamansa koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita. On myös tärkeää taata, että Euroopan nuorilta ei viedä mahdollisuutta kehittää itseään ja edistää Euroopan unionin vaurautta. Liikkuvuus todella aiheuttaa tiettyjä ongelmia. Toisessa jäsenvaltioissa koulutuksensa saaneet nuoret useimmiten jäävät sinne töihin. Liettuan kaltainen maa, jonka taloustilanne on ankara, on siksi vaarassa menettää joksikin aikaa koulutetut ihmiset, jotka ovat maan kasvun perusta, eikä pelkästään taloudellisesti. On totta, että tämä on meidän oma sisäinen ongelmamme, ja me ratkaisemme sen itse. Yleisesti ottaen on erinomaista, että yritämme tänään käsitellä kysymystä, joka on nuorille erittäin tärkeä.

 
  
MPphoto
 

  Róża Gräfin von Thun Und Hohenstein (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, rakkaat vieraat Thüringenistä vierailijoiden lehterillä,

(EN) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa kollegalleni, joka pelkää koulutettujen nuorten muuttamista toiseen valtioon, että sivilisaatiot kasvavat ja kehittyvät, kun ihmiset liikkuvat, eikä meidän pitäisi pelätä sitä. Sitä tapahtuu kaikkialla, missä ihmiset eri maista tapaavat ja tuovat yhteen erilaiset kokemuksensa: tästä on lukuisia esimerkkejä Euroopassa, ja on hyvä, että meillä on niin paljon sanottavaa liikkuvuudesta. Tällä liikkuvuudella taataan Euroopan jatkuva hyvinvointi ja vauraus.

Milan Zverin mietinnössä kiinnitetään huomiota moniin esteisiin, jotka haittaavat liikkuvuutta Euroopassa, ja haluaisin korostaa niistä muutamaa. Ottaakseni esiin sen, minkä Morten Løkkegaard lyhyesti mainitsi, on todellakin mahdotonta hyväksyä, että nuorilla, jotka opiskelevat, ovat työharjoittelussa tai jotka työskentelevät ulkomailla, on muuttaessaan ongelmia pankkipalvelujen tai asunnon vuokraamisen kaltaisten aivan perusasioiden kanssa. Sen lisäksi heitä rangaistaan etenkin verkkovierailumaksuilla, kun he yrittävät soittaa kotiin tai päästä Internetiin ja etsiä verkosta tarpeellista perustietoa. Datapalvelujen verkkovierailu on erittäin kallista.

Komissio on ehdottanut liikkuvuuden tulostaulun käyttöönottoa osana Nuoret liikkeellä -aloitetta. Sen avulla on mahdollista seurata järjestelmällisesti jäsenvaltioiden edistymistä esteiden poistamisessa. Tulostaulun pitäisi olla kattava ja suoraviivainen, jotta se voisi toimia todellisena katalysaattorina jäsenvaltioiden poistaessa kyseisiä esteitä. Se hyödyttäisi sekä vanhoja että nuoria, sekä opiskelijoita että palkansaajia. Kehotan komissiota esittämään yksityiskohtaisen ehdotuksen siitä, miten tämä liikkuvuuden tulostaulu toimisi, ja toivon, että se tekee sen mahdollisimman pian.

Lopuksi, liikkuvuus on laaja-alainen kysymys, ja siksi kehotan kollegoitani, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa ja myös muita valiokuntia ottamaan liikkuvuusulottuvuuden huomioon työssään kaikilla aloilla.

 
  
MPphoto
 

  Silvia Costa (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, ikääntyvässä Euroopassa, joka kamppailee löytääkseen vastauksia tulevaisuuden maailmanlaajuisiin haasteisiin, Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on tartuttava tähän parlamentin voimakkaaseen kannustimeen osoittaakseen, että ne voivat olla aiempaa rohkeampia investoidessaan tuleviin sukupolviin, koulutukseen ja kulttuuriin. Näillä neljällä mietinnöllä ja Sarajevoa koskevalla ehdotuksella parlamentti kehottaa asettamaan nämä kysymykset Eurooppa 2020 -strategian keskipisteeseen.

Taloudellisia etuja sekä työllisyyttä ja innovaatiota koskevia etuja korostetaan erityisesti mietinnössä, joka on laadittu kulttuuriteollisuudesta ja luovan alan teollisuudesta, joiden osuus EU:n bruttokansantuotteesta on jo miltei kolme prosenttia ja joka työllistää viisi miljoonaa ihmistä – luku nousee seitsemään prosenttiin, jos liitännäisalat otetaan huomioon. Tämän mietinnön Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän varjoesittelijänä olen tyytyväinen siihen, että esittelijä Marie-Thérèse Sanchez-Schmid on suhtautunut myönteisesti tarkistuksiimme.

Entä mitä me ehdotamme? Ensinnäkin sitä, että kulttuurimatkailu ja muoti pitäisi lisätä jo kahdeksaan mukana olevaan alaan. Toivomme myös, että komissio – ja olen varma, että komission jäsen Vassiliou ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen tämän tapahtumisen – esittää mahdollisimman pian valkoisen kirjan kulttuuriteollisuudesta ja luovan alan teollisuudesta vahvistaakseen tätä monialaista strategiaa koko EU:ssa ja jäsenvaltioissa. Kulttuurin ja koulutuksen määrärahojen leikkaaminen kriisiaikana – kuten kotimaassani tehdään sillä perusteella, että kulttuuri ei ole olennaista selviämisen kannalta – tarkoittaa, että tulevaisuuteen ja älykkääseen ja osallistavaan kasvuun ei investoida; se tarkoittaa, ettei ymmärretä, että kulttuuri on olennaista elämälle.

Mietinnössä todetaan, että taiteilijoiden ja luovien ammattien harjoittajien eurooppalainen asema olisi tunnustettava virallisesti ja että kulttuuriteollisuus, pienet ja keskisuuret yritykset olisi tunnustettava täysimääräisesti sellaisiksi, jotta aloittaessa olisi mahdollista saada luottoa ja tukea, erityisesti alle 35-vuotiaiden nuorten. Siinä myös luvataan suojella työpaikkoja ja ottaa käyttöön erityisiä koulutukseen ja innovatiiviseen rahoitukseen liittyviä välineitä pitäen samalla mielessä, että luovan alan pääoma koostuu usein arvoista, jotka ovat aineettomia mutta joka tapauksessa ratkaisevia kaikkien alojen innovaatioille.

EU:n laajuisella kulttuurialalla on otettava huomioon kansainvälistä kauppaa koskeva lainsäädäntö, erityisesti eurooppalaisessa ulottuvuudessa ja kulttuuridiplomatiassa, sisämarkkinoilla, liikkuvuudessa...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Liam Aylward (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, jotta Nuoret liikkeellä -aloitteen kaltaiset strategiat olisivat tehokkaita ja jotta niistä saataisiin mitattavissa olevia tuloksia, koulujen ja yritysten yhteistyötä on lisättävä. Vaikka olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että koulutuksella pitäisi työllistettävyyden takaamisen lisäksi kannustaa luovuutta, on edettävä kohti koulutuksen ja liike-elämän tavoitteiden yhdistämistä. Yliopistojen opetussuunnitelmat on tuotava lähemmäs työmarkkinoiden vaatimuksia. Nuorille pitäisi antaa tilaisuus hankkia esteettömästi kokemuksia, taitoja, tietämystä ja taitotietoa tulevia urapolkuja ja yrittäjyyttä varten. Erityisen välttämätöntä on parantaa nuorten mahdollisuuksia ammattikoulutuksessa ja harjoittelussa, jotta heidän liikkuvuuttaan Euroopan unionissa voidaan edistää ja jotta harjoittelu ulkomailla olisi mahdollista, jolloin he voivat lisätä taitojaan ja parantaa työllistettävyyttään.

Liikkuvuusohjelmien ja ulkomailla työskentelyä ja opiskelua koskevien kokemusten on oltava kaikkien nuorten saatavilla riippumatta heidän valitsemastaan koulutuksesta. Nuoret liikkeellä -aloitteella on mahdollisuudet menestyä, mutta sen on muututtava konkreettisiksi toimiksi, joista saadaan hyötyä nuorillemme.

 
  
MPphoto
 

  Kay Swinburne (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, minun omalla vaalipiirilläni on pitkä kokemus siitä, miten walesin kielen edistäminen nuoren sukupolven keskuudessa yhdistetään taiteellisiin ja teknisiin lahjoihin ja tuotetaan animaatioelokuvia kuten Sally Mally, Super Ted ja Sam Tân. Nyt tämä menneisyys on elvytetty sellaisilla uusilla tuotannoilla kuin Doctor Who ja Torchwood, joten Wales tunnetaan pian elokuva- ja ohjelmatuotantoa koskevan kulttuuriasiantuntemuksen keskuksena sekä uudempien luovien alojen, kuten valtavan kannattavan peliteollisuuden kotina.

Tärkein asia, jonka voimme tehdä tämän jatkamiseksi, on tuen tarjoaminen, jotta luovan alan teollisuutemme voi edelleen kasvaa. Meidän on keskityttävä pienyritysten kohtaamien hallinnollisten esteiden purkamiseen ja etsittävä tapoja saada todellista lisäarvoa sisämarkkinoista tekemällä teollis- ja tekijänoikeuksia ja eurooppapatenttia koskevaa yhteistyötä sekä ottamalla käyttöön kaikki digitaalistrategian mahdollisuudet ja tietenkin poistamalla voimassa olevan EU:n lainsäädännön puutteet esimerkiksi alv:n alalla.

EU:n määrärahojamme pitäisi käyttää tuottavasti muuttamaan ympärillämme oleva valtava määrä luovaa energiaa todellisiksi hyvinvointia tuottavaksi yrityksiksi, tarjoamaan kestäviä työpaikkoja ja vaurasta ja rikasta tulevaisuutta ihmisillemme Walesissa ja muualla.

 
  
MPphoto
 

  Helga Trüpel (Verts/ALE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, todellisuudessa käymme tämän aamun keskustelua kulttuurin merkityksestä eri politiikanaloilla – ulkopolitiikassa, talouspolitiikassa, koulutuspolitiikassa ja sosiaalipolitiikassa – ja me kaikki tiedämme meidän kaikkien hyötyvän siitä, että kulttuuriin suhtaudutaan aiempaa vakavammin. Demokratian nousu arabimaissa ei olisi mahdollista ilman tätä kulttuuriperusteista halua avautua kulttuuriselle moninaisuudelle, demokratialle ja lehdistönvapaudelle.

Luovan alan teollisuus on merkittävä osa talouspolitiikkaa. Minun kotimaassani Saksassa luovalla alalla on enemmän työpaikkoja kuin autoteollisuudessa. Se meidän on pantava merkille. Siitä johtuu, että tämä on myös tärkeä osa Eurooppa 2020 -strategiaa. Se mitä kuitenkin haluan sanoa, on, että jos haluamme vahvistaa luovia aloja, meidän on tehtävä työtä erityisesti digitaalisen kehityksemme osalta. Tiedämme, että juuri luovan sisällön tuottajat ovat kulttuurialan arvoketjun perusta. Toisaalta kulttuurinen moninaisuus on meille siksi suuri etu, joka vahvistaa luovia ihmisiä ja helppoa pääsyä luovaan sisältöön verkossa. Samalla me kuitenkin haluamme taiteilijoille oikeudenmukaiset palkkiot, eikä niin aina tapahdu tämän päivän digitaalisessa maailmassa. Meidän on siksi tarkistettava sopimusoikeutta taiteilijoidemme neuvotteluaseman vahvistamiseksi. Meidän on kehitettävä uusia sosiaalisia malleja saadaksemme aikaan oikeudenmukaisen tasapainon käyttäjien helpon pääsyn ja uutta sisältöä luovien asianmukaisten palkkioiden välille.

Minulla on sanottavana viimeinen asia. Sillä, että Sarajevo olisi Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2014, olisi valtava symbolinen arvo Euroopalle ja se olisi merkittävä historiallinen menestys.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Paul Murphy (GUE/NGL).(EN) Arvoisa puhemies, Nuoret liikkeellä -mietinnössä on joitakin hyviä ajatuksia, kuten vaatimus siitä, että kriisiä ei saa käyttää tekosyynä koulutusmenojen leikkaamiseen. Mietinnössä kuitenkin hyväksytään Bolognan prosessi, jolla on tiukennettu suuryritysten kuristusotetta ja edistetty koulutuksen tuotteistamisprosessia.

Esittelijä viittasi siihen, että yliopistoja rahoitetaan liian vähän, ja kehotti niitä siksi etsimään lisärahoitusta yksityisistä lähteistä. Vastaus alirahoitukseen ei varmasti ole yksityisen sektorin kutsuminen mukaan kaikkine vääristävine vaikutuksineen, joita sillä on koulutukseen, tai sellaisten maksujen säätäminen, joilla estetään satojen tuhansien pääsy koko Euroopassa, vaan valtion investoinnit, joilla tarjotaan ilmainen ja asianmukaisesti rahoitettu koulutus kaikilla tasoilla. Raakojen säästötoimenpiteiden takia monissa maissa nuorten on lisäksi käytännöllisesti katsoen mahdotonta saada kunnollista työtä valmistumisen jälkeen. Irlannissa on nyt työttömänä neljännes nuorista, ja maasta muuttaa pois tuhat ihmistä joka viikko, joten monille irlantilaisille perheille jo pelkällä Nuoret liikkeellä -nimellä on aivan toisenlainen merkitys. Tämä työttömyyskriisi voidaan ratkaista vain valtavilla valtion sijoituksilla kunnollisten työpaikkojen luomiseeni.

 
  
MPphoto
 

  Derek Roland Clark (EFD).(EN) Arvoisa puhemies, juuri, kun vastuulliset ihmiset ja hallitukset laskevat tarkkaan joka sentin, komissio ehdottaa lisää kuluja – Nuoret liikkeellä, eurooppalainen osaamispassi, eurooppalainen avoimien työpaikkojen seurantaväline – Eurooppa 2020 -strategian nojalla, ja tämä kaikki vain kulttuuridiplomatian vuoksi ja siksi, että nuoret saataisiin matkustamaan, kun he jo tekevät sitä muutenkin, reppureissaavat ympäri maailmaa omasta aloitteestaan. Mitä varten me tarvitsemme kalliita edistämistoimia?

Eurooppalaisen kulttuurin levittämisen osalta on sanottava, että kannattaa ottaa kaikki irti, koska tavalla, jolla tämä hullu EU etenee, mitään ei jää jäljelle lukuun ottamatta mieletöntä hokemaa: "Moninaisuudessaan yhtenäinen". Ettekö ymmärrä, että EU ei ole yksi valtio vaan laaja ja suurenmoinen kirjo houkuttelevia, erilaisia mutta toisiinsa sopivia osia, ja niiden sulattaminen yhteen tarkoittaa niiden kaikkien riisumista harmaaksi muodottomaksi massaksi, jolloin tuhotaan kaikki, mitä sanotte ihailevanne?

Älkää painostako luomaan EU:n kulttuuria: antakaa Italian, Saksan, Ranskan, Alankomaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden kulttuurit saataville kaikille, jotka haluavat kerätä niitä, ja kaikki muu sujuu itsestään.

 
  
MPphoto
 

  Marielle Gallo (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kulttuuri- ja taideomaisuuden digitalisoinnista alkaen kysymys on ollut nähdäkseni tämä: onko Euroopasta määrä tulla Yhdysvaltojen ja pian nousevien talouksien maiden kulutusaluetta vai herääkö se viimeinkin ja sijoittaa resursseja tietoteknisten, kulttuuristen mutta myös taloudellisten mahdollisuuksiensa kehittämiseen?

Uskon luonnollisesti lujasti Euroopan kulttuurin rikkauteen ja moninaisuuteen mutta puhun nyt kilpailukyvyn näkökulmasta tuomitakseni hölynpölyn ja järjettömyyden. Hölynpölyä ovat ilmaiset palvelut, joista jotkut ihmiset haaveilevat, pääsy kaikkeen ilman mitään vastinetta. Jos lähtisimme sille tielle, tällä alalla ei tehtäisi enää investointeja. Luovan työn tekijät ja keksijät eivät enää saisi oikeudenmukaista korvausta, ja he katoaisivat asteittain. Siksi taloudellisissa malleissa, jotka aiomme panna täytäntöön kulttuuriperintömme esittämiseksi verkossa, jätetään ilmaiset palvelut pois.

Järjettömyyttä on aineettomaan kulttuuriomaisuuteen sovellettava vero kahdesta syystä. Aivan ensiksi siinä on alv:n vääristymä, joka riippuu maasta, johon toiminta perustuu. Yhdysvaltalaisiin alustoihin on esimerkiksi sovellettu lykkäystä vuodesta 1998 alkaen, mikä on saanut aikaan niiden poikkeuksellisen kasvun. Toiseksi, alv-kannoissa on syrjintää, jolla rangaistaan digitaalisia tavaroita verrattuna fyysisiin tavaroihin. Minun mielestäni meidän on käsiteltävä näitä kahta asiaa lainsäädännön avulla.

 
  
MPphoto
 

  Maria Badia i Cutchet (S&D).(ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, myös minä suhtaudun myönteisesti tilaisuuteen, jonka käymämme keskustelu meille tarjoaa, keskustelu neljästä mietinnöstä, joista aiomme äänestää tämän aamun istunnon lopuksi. Näissä mietinnöissä käsitellään asioita, joita on minun mielestäni erittäin tärkeää käsitellä, jotta voimme tarjota ratkaisuja Euroopan unionin keskeisiin ongelmiin; mietinnöissä, joissa käsitellään, sitä, miten puututaan koulunkäynnin keskeyttämiseen, nuorisotyöttömyyteen, talouskriisiin ja siirtolaisliikkeisiin.

Sen osalta haluaisin ensiksi esittää lyhyen huomautuksen varhaiskasvatuksesta. Kuten Mary Honeyball sanoi, minunkin mielestäni se on yksi asioista, jotka eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota. Me tiedämme – ja meillä on joka päivä enemmän tutkimuksia, jotka vahvistavat sen – että varhaislapsuudessa kognitiiviset kykymme ja tunne-elämän kykymme kehittyvät tehokkaimmin. Siksi kaikissa tutkimuksissa sanotaan, että elämän ensimmäisiin vuosiin sijoittamisesta on paljon parempia tuloksia kuin jos se tehdään myöhemmin. Minun mielestäni meidän on aika keskittyä yliopistotutkimusten tai ammattikoulutuksen, kuten olemme tehneet, lisäksi varhaisoppimiseen.

Toinen mielestäni erittäin merkittävä mietintö on Nuoret liikkeellä, jonka yksi keskeinen tavoite on koulunkäynnin keskeyttämiseen puuttuminen. Minun mielestäni tämä kysymys liittyy ehdottomasti nuorisotyöttömyyteen ja unionimme erittäin korkeaan nuorisotyöttömyyden asteeseen. Meidän on annettava vastauksia näiden nuorten tulevaisuudesta, sillä he ovat Euroopan unionin tulevaisuus.

Lopuksi, EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksia koskevan mietinnön osalta haluaisin korostaa kulttuurin merkitystä yhteistyöpolitiikassa. On tärkeää parantaa keskinäistä ymmärrystä kolmansien maiden kanssa, ja nyt, kun rajojemme eteläpuolella on käynnissä suuri mullistus, minusta on erittäin järkevää vastata näihin kysymyksiin.

 
  
MPphoto
 

  Marietje Schaake (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, "jos haluatte tietää, missä helvetti on, kysykää taiteilijalta, ja jos ette löydä taiteilijaa, tiedätte olevanne helvetissä". Minun mielestäni tässä tuntemattoman tekijän sitaatissa, jonka näin Sarajevossa, tiivistetään taiteiden ja kulttuurin merkitys avointen yhteiskuntien lisäksi myös suhteillemme muun maailman kanssa. Bosnia ja Hertsegovina ja sen pääkaupunki Sarajevo kuuluvat yhteen Euroopan kartan mustista aukoista, ja se johtuu historiastamme. Nyt meidän on kuitenkin katsottava tulevaisuuteen.

Sarajevon asukkaat ovat käyneet läpi helvetin erityisesti kaupungin piirityksen aikana, ja taide ja kulttuuri ovat auttaneet heitä selviytymään. Orkesteri harjoitteli, kun kaupunkia pommitettiin, ja taidetta ja kulttuuria pursuava talvifestivaali jatkui. Sarajevo ansaitsee Euroopan kevään. Seuraava sukupolvi kärsii historian haavoista, ja meillä on eurooppalaisina tärkeä vastuu katsoa tulevaisuuteen heidän kanssaan ja sisällyttää heidät eurooppalaisen tulevaisuuteen.

Tuen täysin Doris Packin aloitetta ja haluan pyytää parlamenttia tukemaan sitä ja tekemään kaikkensa, jotta voimme ottaa Sarajevon mukaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Minun mielestäni se voi, jos me kaikki haluamme sitä, olla mahdollista, koska olisi erittäin valitettavaa, jos byrokratialla voitaisiin tyrmätä ajatuksemme ja terve järkemme.

 
  
MPphoto
 

  Paweł Robert Kowal (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, Marietje Schaaken mietinnön osat, joissa käsitellään EU:n naapurimaiden nuorten liikkuvuuden lisäämisen tarvetta, ovat erittäin tärkeitä. Vaikka toisaalta minusta näyttää, että Euroopan unionin liiallinen puuttuminen jäsenvaltioiden kulttuuritoimintaan ei ole tarpeen, katson toisaalta, että Tunisian tämänhetkisten sekä Valko-Venäjän kahden kuukauden takaisten tapahtumien vuoksi on tärkeää, että Euroopan unioni osoittaa kulttuuriviestinsä ja viestinsä demokratiasta ja oikeusvaltion periaatteesta naapurimaiden nuorelle eliitille ja että nuorisovaihtoihin, yhteisiin opiskelukursseihin, matkustamiseen, yliopistojen perustamiseen ja opetusohjelmien tukemiseen löydetään rahaa. Tällaisia ohjelmia todellakin on jäsenvaltioissa – esimerkiksi Itä-Euroopan tutkimuksen keskus Varsovan yliopistossa Puolassa. Se pitäisi ottaa esimerkiksi, ja on suhtauduttava myönteisesti siihen, että Marietje Schaake ohjaa meitä tänään siihen suuntaan. Ilman sitä emme saa aikaan mitään.

 
  
MPphoto
 

  Heinz K. Becker (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, hyvät vierailijat lehtereillä, minulle on suuri kunnia, ei ehkä enää nuorukaisena mutta edelleen tämän parlamentin uutena jäsenenä, puhua täällä ensimmäistä kertaa.

Haluaisin kuvata Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitetta, joka on osa Eurooppa 2020 -ohjelmaa, erinomaiseksi tavoitteeksi saada mahdollisimman paljon nuoria työmarkkinoille kahden painopistealan avulla. Varhaiskasvatuksen avulla siinä otetaan tavoitteeksi koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen ja toiseksi valmistuneiden määrän lisääminen. Siksi, jonkin verran talouskriisin aiheuttamien takaiskujen vuoksi mutta myös, ja ennen kaikkea, monissa – melkein kaikissa – jäsenvaltioissa muilla aloilla esiintyvien rakenteellisten puutteiden takia EU:n jäsenvaltioilla on täysin erilaiset edellytykset.

Haluaisin ottaa kotimaani esimerkiksi: Itävallassa koulunkäynnin keskeyttämisprosentti on vain 8,7 prosenttia verrattuna EU:n keskiarvoon, joka on noin 14 prosenttia, ja kannattaisi ehdottomasti selvittää Itävallan ammattikoulutuksen kaksoisjärjestelmää, jota työmarkkinaosapuolet tukevat. Myös Saksa on menestynyt tällä alalla. Otetaan se vertailukohdaksi. Itävallan pitäisi itse kuitenkin pyrkiä saavuttamaan vertailukohta korkeakoulusta valmistuneiden epätyydyttävän määrän osalta. Muissa jäsenvaltioissa on huomattavan suuri määrä päteviä korkeakoulututkinnon suorittaneita, ja meidän pitäisi selvittää niiden järjestelmiä. Voimme oppia näillä aloilla toinen toisiltamme hyvin paljon.

Epäonnistumiset osoittavat erittäin selkeästi, että toimintaa tarvitaan – meidän on kurottava umpeen koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden välinen ero nopeasti ja tehokkaasti.

Lopuksi haluaisin kuitenkin vain kiittää vilpittömästi Doris Packia ja ilmaista hänelle tukeni hänen sanoessaan, että Sarajevon valitseminen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ei ole poikkeus, se on pakollista!

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Arvoisa Heinz K. Becker, en halunnut keskeyttää teitä, koska tiedän, että se oli ensimmäinen puheenvuoronne tässä parlamentissa, ja haluan toivottaa teidät tervetulleeksi. Toivon, että tulevaisuudessa osoitettua puheaikaa voidaan noudattaa, mutta toivon teille joka tapauksessa paljon menestystä työssänne jäsenenä joukossamme.

 
  
MPphoto
 

  Cătălin Sorin Ivan (S&D).(RO) Arvoisa puhemies, Euroopan unionissa on maita, joissa kansallinen työttömyysaste on 20 prosenttia mutta nuorisotyöttömyysaste 40 prosenttia. Niin ei ole vain yhdessä maassa vaan hyvin monissa maissa, joissa keskimääräinen nuorisotyöttömyysaste on kaksi kertaa suurempi kuin keskimääräinen kansallinen taso.

Jos puhumme Euroopan yhdentymisestä tai näiden käsiteltävänä olevien ohjelmien ja hankkeiden tulevaisuudesta, kaikkien näiden nuorten on tunnettava itsensä eurooppalaisiksi. Kaikkien näiden nuorten on myös löydettävä tulevaisuutensa Euroopan unionin rajojen sisäpuolelta. Siksi olen lujasti sitä mieltä, että meidän pitäisi puhua enemmän siitä, että nuorille tarjotaan pääsy työpaikkaan, ja siitä, minkälainen tulevaisuus näillä nuorilla on Euroopan unionissa, kun mainitsemme Nuoret liikkeellä -ohjelman.

Minun mielestäni näihin kysymyksiin tarjoamamme ratkaisut eivät ole riittävän hyviä ja meidän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten jäsenvaltiot panevat täytäntöön käsittelemiämme hankkeita ja ohjelmia. Minun mielestäni Euroopan komission tehtävänä on kannustaa enemmän jäsenvaltioita panemaan näitä ohjelmia täytäntöön asianmukaisesti ja vastaamaan nuorten tarpeisiin.

 
  
MPphoto
 

  Ivo Vajgl (ALDE).(SL) Arvoisa puhemies, kun kansojen väliset kulttuurierot saavat byrokraatit sulkemaan rajoja – viimeisimpänä Tanskan esimerkki – ja rakentamaan korkeita muureja, he jättävät konfliktit ratkaistavaksi mieluummin asein kuin ymmärryksellä ja myötätunnolla. Kun taiteellisista saavutuksista on tulossa kertakäyttötavaroita ja tärkeä voittojen lähde, kun luodaan kaikkivaltiaita maailmanlaajuisia monopoleja, jotka sanelevat suuntaukset ja arvot, mietintö ulkosuhdehallintomme kulttuuriulottuvuudesta ja koko Euroopan unionin kulttuuriulottuvuudesta on enemmän kuin vain tervetullut.

Mietinnössä selvitetään tapoja, joilla yhteinen kulttuurikuvamme ja Euroopan unionin pienten kansojen ja jäsenvaltioiden taiteelliset saavutukset yhdessä muiden kansojen kulttuurien kanssa voivat nostaa julkisen keskustelumme tasoa ja jopa keventää diplomaattiemme ja strategistiemme taakka tarjoamalla ratkaisuja lukemattomiin kriiseihin kotona ja ympärillämme. Kieltäytymällä noudattamasta rajoja uudet tiedotusvälineet ja uudet teknologiat avaavat prosessissa valtavia mahdollisuuksia. Olisin halunnut, että mietinnössä olisi omistettu muutama sana kirjoille, esimerkiksi ajatukselle siitä, että kirjat pitäisi vapauttaa verosta. Voisimme puhua kulttuurihallinnosta tai vauhdin antamisesta Melina Mercourin ainutlaatuiselle ajatukselle Euroopan kulttuuripääkaupungista. Hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen, annetaan Sarajevolle mahdollisuus!

 
  
MPphoto
 

  Valdemar Tomaševski (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, varhaiskasvatusprosessi on yksi tärkeimmistä sekä vanhempien että valtion velvollisuuksista. Siksi on tärkeää ja asianmukaista, että päätöslauselmassa korostetaan alueellisten ja vähemmistökielien varhaisen opetuksen merkitystä. Erityisen tärkeää on opetus siten, että äidinkieltä käytetään opetusvälineenä, koska tiedetään, että kieli, jolla lapset ajattelevat, on usein se, jolla he omaksuvat paremmin tietoa. Siksi on mahdotonta hyväksyä, että alkuperäisten kansallisten vähemmistöjen kouluissa pitäisi ottaa ensimmäisestä ja toisesta vuodesta alkaen käyttöön opetus muulla kuin äidinkielellä, ja näin Liettuan parlamentti päätti äskettäin. Liettuassa yli seitsemän vuosisataa asuneet puolalaiset katsovat, että kaksikielisen opetuksen pakollinen käyttöönotto on selkeää syrjintää, joka on saatava loppumaan.

 
  
MPphoto
 

  Anna Záborská (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, olen hyvin pahoillani maanjäristyksen seurauksista maassanne.

(SK) Haluaisin kiittää Mary Honeyballin työtä varhaisoppimista koskevassa mietinnössä. Voin aistia tekstistä ponnistukset, joita on tehty aatteellisten ennakkoluulojen voittamiseksi ja kaikki poliittiset ryhmät kattavan kompromissin aikaansaamiseksi. Se on oikein ja asianmukaista, koska kyse on perheestä ja lasten hyvinvoinnista. Vanhemmilla on päävastuu lastensa kasvattamisesta ja opettamisesta. Se vahvistetaan myös viittauksissa, joita esittelijä tekee Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen artikloihin. Vanhempien vastuu mainitaan myös ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa – vanhemmilla on etuoikeus valita lastensa koulutustapa.

Olen samaa mieltä myös näkemyksestä, jonka mukaan koulutukseen ja varhaiskasvatukseen investointi palaavat tulevaisuuden vaurautena. On todisteita siitä, että lapset kehittävät vastuun, ymmärryksen ja sosiaalisen käytöksen perustat jo varhaisina vuosinaan. Mietinnössä korostetaan myös, että nuorista huolehtiminen on paras tapa ehkäistä tulevaa nuorisorikollisuutta. Syvennyn näihin tekijöihin perusteellisemmin mietinnössä, jossa käsitellään nuorisorikollisuuden torjuntaa sukupuolten tasa-arvoa ja vanhempainvastuuta koskevien toimien avulla.

Aivan kuten esittelijäkin, vastustan naisten osuuden keinotekoista lisäämistä työmarkkinoilla mihin hintaan hyvänsä. Monet äidit haluaisivat mieluummin hoitaa pienet lapsensa kotona kuin käydä virallisessa työssä. Heillä ei kuitenkaan ole valinnanvapautta, koska yhteiskunnassa ei juuri arvosteta naisten kotona ja lastenhoidossa tekemää työtä. Esitetyssä mietinnössä ei ole valtioille suunnattuja ehdotuksia rahallisen arvon määräämisestä äitien lasten kasvattamisessa ja opettamisessa tekemälle työlle, ainakin osana maksuja, joita valtiot käyttävät esikoulujen toimintaan. Mietintö kokonaisuudessaan on askel oikeaan suuntaan, ja tuleva yhteiskunnallinen kehitys velvoittaa meidät kiinnittämään enemmän huomiota tähän aiheeseen.

 
  
MPphoto
 

  Chrysoula Paliadeli (S&D).(EL) Arvoisa puhemies, Nuoret liikkeellä -aloitteessa keskitytään nuorten liikkuvuuden lisäämiseen, ensisijaisesti työllisyystarkoituksessa. Talouskriisin aikana ja kun arvoja kyseenalaistetaan, nuorten liikkuvuutta ei kuitenkaan voida yhdistää ainoastaan työttömyyden ehkäisemiseen. Kun konservatiiviset suuntaukset uhkaavat Euroopan unionin yhtenäisyyttä, ja joistakin kuulimme tänä aamuna, nuorten liikkuvuutta voidaan käyttää tärkeänä välineenä EU:n yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Markkinoiden tarpeet pitäisi ottaa huomioon toissijaisena tekijänä.

Yliopistojen pitäisi kuitenkin säilyttää riippumattomuutensa ja julkinen luonteensa, ja niiden kurssien perustana pitäisi edelleen olla tiede ja tutkimus. Euroopan unionin korkea-asteen koulutuksessa ei saisi rajoittua tuottamaan uudelleen malleja, jotka saivat aikaan sekä kriisin että luottamuksen menetyksen. Sitä vastoin niissä pitäisi pyrkiä luomaan uusia sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden normeja, joita humanistiset tieteet ja niihin perustuva EU:n yliopistojen luokittelujärjestelmä voivat kehittää oikeaan suuntaan.

 
  
MPphoto
 

  Sabine Verheyen (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, hyvät vierailijat, Euroopan kulttuurinen moninaisuus on merkittävä hyödyke, jota meidän on suojeltava ja jopa kehitettävä tulevaisuudessa. Sen aikaansaamiseksi meidän on kohdattava digitaalisen aikakauden haasteet informaatio- ja tietoyhteiskunnan kannalta mutta myös ennen kaikkea kulttuurialan ja luovan alan kannalta.

Kulttuurinen moninaisuus ei ole vain ihanne, se on myös tärkeä taloudellinen tekijä. Noin viisi miljoonaa ihmistä Euroopan unionissa on töissä kulttuurialalla. Se vastaa noin 2,5 prosenttia koko väestöstä. Kulttuuriala on kasvava ala, joka kehittyy monia muita talouden aloja nopeammin. Tieto- ja viestintätekniikoiden kehittymistä ohjaavat aivan yhtä paljon kulttuurialan tarjonta kuin mitä kyseisen sisällön luonne ja laatu ovat muuttuneet ja kehittyneet teknologian avulla. Siksi tarvitsemme kulttuurialalle ja luovalle alalle puitteet, joissa ne voivat kehittyä kestävästi ja vastata digitaalisen aikakauden haasteisiin. Tarvitsemme nykyaikaista, esteetöntä ja oikeudellisesti varmaa järjestelmää, jossa kaikki voivat kehittyä yhdenvertaisesti.

Kulttuuriala ja luova ala ovat EU:n liikkeellepanevia voimia. Meidän on siksi kiinnitettävä jonkin verran huomiota tähän alaan, myös koulutuksen osalta. Meidän on annettava nuorille kulttuurisia ja luovia taitoja – myös elinikäisen oppimisen puitteissa. Meidän on kuitenkin myös parannettava luovien taiteilijoidemme liike-elämän taitoja ja annettava heille vakaa perusta uusiin teknologioihin perustuvien tiedostusvälineiden osalta.

Meidän on luotava puitteet, joissa kulttuurialan toimijat voivat turvata elantonsa. Meidän on siksi tehtävä tiivistä työtä tekijänoikeutta, sosiaaliturvaa ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kysymysten osalta mutta myös avattava pääsy tietoon ja sisältöön, jotta voimme varmistaa luovan alan ja kulttuurialan jatkuvan kehityksen tulevaisuudessa digitaalisessa ympäristössä ja jotta voimme säilyttää Euroopan kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuuriperinnön Euroopan unionin huomattavana erityispiirteenä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Hyvä Sabine Verheyen, puheenvuoronne aikana tulkit näyttivät minulle, etteivät he pystyneet pysymään mukananne. En keskeyttänyt teitä, koska sen tekeminen vaikutti minusta vaikealta, ja pyydän sitä tulkeilta anteeksi. Haluan kertoa jäsenille, että järjestelmä muuttuu siten, että varoitusmerkin valo sytytetään teille kullekin puhuessanne sen sijaan, että se sytytetään puhemiehelle. Siten voitte nähdä suoraan, jos tulkit eivät pysy perässänne.

 
  
MPphoto
 

  Barbara Matera (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, "Elämä on kaunista, rakkaani. Katsot ulos maailmaan ja se on jo sinun". Nämä pienen runon ensimmäiset säkeet osoittavat, miten loistavaa elämä on, ja muistuttavat meitä siitä, että me olemme vastuussa maailmasta, jota rakennamme lapsillemme. Esitetyssä mietinnössä Mary Honeyball antaa ajankohtaisen muistutuksen siitä, että lastemme tulevaisuus muotoutuu aivan heidän elämänsä ensimmäisistä vuosista alkaen, vuosista, jolloin laitosten on omaksuttava keskeinen asema, jos lastemme halutaan kasvavan toiveidemme mukaan.

Olen samaa mieltä kaikista mietinnöissä esitetyistä kohdista: jäsenvaltioiden ja unionin on tärkeää kantaa vastuunsa toimenpiteistä lasten varhaisoppimisen tukemiseksi, mutta niiden on otettava itselleen asema, jota ei voida osoittaa ainoastaan vanhemmille tai koulutusalalla työskenteleville. Kuten aina totean naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa, köyhyydessä elävät vanhemmat tarkoittavat köyhyydessä kasvatettuja lapsia. Lapsilla on oikeus saada apua ja palveluja jäsenvaltioilta ja unionilta. Jos haluamme nujertaa köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja lukutaidottomuuden, meidän on tuettava lapsia ensiaskeleista alkaen.

Meidän on sitä varten investoitava hoitoon ja koulutukseen varhaisimmasta lapsuudesta alkaen ja valvottava tarjottuja palveluja ja palveluntarjoajien pätevyyttä. Kaikkien lasten on voitava päästä koulutukseen yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta, ja meidän on varmistettava, että tämä mahdollisuus on myös turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten lapsilla ja kaikkien niiden lapsilla, joilla on lupa, vaikka väliaikainenkin, oleskella unionissa.

Mary Honeyball korostaa tutkimusta ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, rakennerahastojen viisasta käyttöä ja Comenius-ohjelman kaltaisia ohjelmia ja lopuksi sitä, että valtioiden on otettava ratkaiseva vastuunsa lasten kasvatuksen varhaisista vuosista varmistaakseen, että älykkään, osallistavan ja kestävän kasvun tavoitteet saavutetaan.

 
  
MPphoto
 

  Olga Sehnalová (S&D). (CS) Arvoisa puhemies, varhaiskasvatusta koskeva mietintö ei ole, eikä se voi olla pyrkimys tämän erittäin yksilöllisen asian yhtenäiseen järjestämiseen. Minun mielestäni se on kuitenkin merkittävä panos keskusteluun yhteisistä eurooppalaisista tavoitteista ja arvoista koulua edeltävässä kasvatuksessa. Tämän alan tutkimuksessa korostetaan merkittävää asemaa, joka päivähoidolla on lasten terveessä kehityksessä ja lasten tulevassa integroitumisessa yhteiskuntaan. Näyttää siltä, että päivähoidolla on myönteisiä vaikutuksia myös lapsen myöhempään koulutukseen ja että varhaisoppimiseen investointi sanan laajimmassa merkityksessä on myöhempiä toimia tehokkaampaa. Siksi on meidän etujemme mukaista tukea tällaista kasvatusta myös siksi, että siten muun muassa saavutamme Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja lisäämme korkeakoulutuksen saaneiden ihmisten määrää ja vähennämme samalla niiden ihmisten osuutta, jotka eivät ole saattaneet opintojaan loppuun. Laadukas päivähoito voi saada meidät paljon lähemmäs näitä tavoitteita, ehkä lähemmäs kuin olemme tällä hetkellä valmiita myöntämään.

 
  
MPphoto
 

  Roberta Angelilli (PPE). – (IT) Arvoisat puhemies, hyvät kollegat, haluaisin kiittää Mary Honeyballia hänen tekemästään työstä. Sen varmistamisesta, että kaikki lapset pääsevät varhaiskasvatukseen ja että heillä on tukirakenteet varhaislapsuudesta alkaen, on tultava oikeus sekä vanhemmille, erityisesti äideille, mutta ennen kaikkea lapsille, koska se tarkoittaa, että he voivat saada vakaan perustan kasvatukselleen, saada tukea yhteiskuntaan integroitumisessaan ja henkilökohtaisessa kehityksessään ja saada paremmat mahdollisuudet löytää työtä aikuisiksi vartuttuaan.

Yleisemmin – kuten muut jäsenet ovat todenneet – komission tiedonannossa lapsen oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta todetaan, että vuonna 2009 yli kuusi miljoonaa nuorta putosi pois koulujärjestelmästä päätettyään tuskin alemman toisen asteen koulutusta ja näistä 17,4 prosenttia ei jatkanut peruskoulua pidemmälle. Nämä luvut ovat huolestuttavia ja saavat ajattelemaan, että koulua ja opetusjärjestelmää laiminlyödään usein, eikä se saa tarvitsemiaan investointeja.

Opetuksen laatuun investointi heti ensimmäisistä vuosista alkaen on olennainen lähtökohta lapsen kognitiiviselle kehitykselle ja aistien ja motoriikan kehitykselle ja sen lisäksi ennakkoedellytys sellaisen osallistavan yhteiskunnan luomiselle, joka tarjoaa runsaasti tilaisuuksia tuleville sukupolville.

Esikoulujen ja varhaiskasvatusrakenteiden laadun ja määrän lisäämisen – mikä asetetaan tavoitteeksi Eurooppa-neuvoston Barcelonan kokouksen päätelmissä – avulla työssä käyvät vanhemmat voivat sovittaa perhe-elämän ja työn yhteen. Tilastot kuitenkin valitettavasti osoittavat, että monilla jäsenvaltioilla on vielä edessään pitkä matka ennen kuin ne saavuttavat nämä tavoitteet.

 
  
MPphoto
 

  Nessa Childers (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, Nuoret liikkeellä -mietinnössä on monia rohkaisevia aloitteita. Niitä ovat muun muassa suunnitelmat eurooppalaisesta opiskelijoiden lainavälineestä, eurooppalaisesta nuorisotakuusta, jolla taataan, että nuoret ovat joko koulutuksessa tai työssä neljän kuukauden kuluttua koulun päättymisestä, ja äskettäin julkaistu Nuoret työssä -suunnitelma, jolla pyritään luomaan yhteyksiä nuorten ja yritysten välille.

Minun on kuitenkin nähdäkseni kehotettava varovaisuuteen. Vuonna 2010 EU:n jäsenvaltiot saavuttivat vain yhden viidestä koulutuksen osalta asetetusta tavoitteesta, eikä se lupaa hyvää Eurooppa 2020 -strategialle. Jos Nuoret liikkeellä -aloitteen halutaan menestyvän paremmin, sen täytäntöönpanoa ja edistymistä on valvottava tiiviisti itse paikalla, ja tämän parlamentin jäsenten on tehtävä se vaalipiireissään.

 
  
MPphoto
 

  Piotr Borys (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, tämän päivän keskustelu on yksi tärkeimmistä ja merkittävimmistä Euroopan parlamentissa käydyistä keskusteluista. Se koskee koko kulttuuri- ja koulutusalaa ja on siten perusta, joka tukee laajaa eurooppalaista kotiamme. Meidän on muistettava se ja kiinnitettävä erityistä huomiota tähän keskusteluun ja pidettävä mielessä, että mitään ei ole annettu meille ikuisiksi ajoiksi. Meidän on ymmärrettävä, että jos tästä valtavasta eurooppalaisesta kodista halutaan vahva, sillä on oltava vahva perusta ja sen on kestettävä mahdolliset tulevat kriisit ja ehkä suuret muutokset, jotka mahdollisesti odottavat meitä.

Halusin siis kiittää kaikkia esittelijöitä näistä erittäin hyvistä mietinnöistä ja erityisesti sekä Milan Zveriä että Mary Honeyballia, koska sovellamme ensimmäisen kerran kattavaa lähestymistapaa koulutukseen. Haluamme antaa kaikille lapsillemme loistavat ja laajat mahdollisuudet varhaisvuosista alkaen aina korkea-asteen koulutukseen asti. Jos nyt haluamme eurooppalaisen yhteiskunnan olevan liikkuva ja nuorten olevan avoimia, ymmärtäväisiä ja päteviä, meillä pitäisi olla vastuullinen lähestymistapa koko koulutusalaan ja, ennen kaikkea, tämänhetkiset mittarit ovat hälyttävän huonoja. Kolmasosalla EU:n kansalaisista ei ole ammattipätevyyttä.

Kulttuuriulottuvuuden osalta haluaisin kiittää komission jäsentä tiedosta, jonka mukaan Euroopan ulkosuhdehallinto aikoo lähettää suurlähettiläitä ja kulttuurilähettiläitä kaikkiin maailman maihin. Haluaisin kiittää Marie-Thérèse Sanchez Schmidiä, koska kulttuurin tukeminen tarkoittaa ennen kaikkea tukea kulttuuriin liittyvälle liike-elämälle mutta erityisesti se tarkoittaa tukea kulttuurin sisäiselle näkökulmalle. Siksi kulttuuriyritysten on saatava hallinnollista tukea ja niiden hallintojärjestelmien byrokratiaa on karsittava, mutta ne tarvitsevat myös tukea pääoman keräämisessä, ja se voi tulla voi myös unionin varoista. Tämä on yhteinen tehtävämme, ja siksi haluaisin lopuksi pyytää komission jäsentä välittämään tämän vakavan ja merkittävän keskustelun neuvostolle, jonka edustajaa ei ole täällä tänään, jotta myös neuvostossa olisi mahdollista keskustella näistä Euroopan kannalta tärkeistä tehtävistä.

 
  
MPphoto
 

  Monika Smolková (S&D). (SK) Arvoisa puhemies, koska olen aluekehitysvaliokunnan varjoesittelijä kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta laaditussa mietinnössä, katson, että kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden tunnustaminen alue- ja paikalliskehityksen välineeksi on tärkeää. Monet alueet ovat edelleen jäljessä – muun muassa rahoituskriisin takia – ja kulttuurihankkeet ja luovan alan hankkeet auttavat ehdottomasti luomaan työpaikkoja ja tekemään näistä alueista kilpailukykyisiä.

Jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisviranomaisten on tärkeää hyödyntää mahdollisimman hyvin EU:n ohjelmia, joilla tuetaan kulttuuria ja luovuutta, poliittista yhteenkuuluvuutta, rakennepolitiikkaa ja niin edelleen. Rahoitusmahdollisuuksien määrittely on tärkeää kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kannalta. Rahoitus on suurin este monien yritysten kasvulle. Siksi on myös tärkeää, että kulttuuriteollisuuteen ja luovan alan teollisuuteen tuodaan yksityistä pääomaa ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, kuten esittelijä pyytää, ja korostetaan sponsoroinnin merkitystä. Tuen tätä päätöslauselmaesitystä.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, on hienoa, että keskustelemme tänä aamuna tästä merkittävästä asiasta, ja se osoittaa, miten vakavasti suhtaudumme kulttuuri- ja koulutusasioihin.

(EN) Kulttuuri ja koulutus ovat itsessään arvokkaita. Molemmilla on valtava asema yhtenäisen Euroopan luomisessa ja talouksiemme kehittämisessä, kun liikumme eteenpäin. Täällä tänä aamuna käsittelemämme aloitteet helpottaisivat sitä.

Nuoret liikkeellä on loistava aloite. Monet ovat jo hyötyneet siitä ja hyötyvät jatkossakin, mutta yksi asia on olennaisen tärkeä, ja se on se, että kaikki jäsenvaltiot tunnustavat toistensa tutkinnot ja todistukset. Siten helpotettaisiin liikkuvuuden lisäämistä ja lisäksi nostettaisiin kaikkien laitosten tasoa.

Minun on sanottava – myönnän virheeni – että olen myöhäisherännäinen varhaisoppimisessa. Ajattelin monien tavoin, että se on pääasiassa lastenvahtipalvelua, mutta nyt tiedän, että se on paras investointi ja että se antaa parhaan tuoton investoinneissa mille tahansa opetuksen tasolle. Se osoittaa ehdottomasti todeksi vanhan irlantilaisen sanonnan, "hyvin aloitettu on puoliksi tehty", ja se voidaan tehdä lapsuudessa.

Haluan myös korostaa teollis- ja tekijänoikeuksien merkitystä erityisesti näyttelijöiden kannalta. Monet heistä elävät toimeentulon rajoilla, ja on vain oikein, jos he voivat hyötyä lahjakkuudestaan, ja se voidaan varmasti tehdä suojaamalla teollis- ja tekijänoikeuksia verkossa ja verkon ulkopuolella.

Haluan myös tunnustaa urheiluseurani väriä ja sanoa, että myös urheilu on erittäin tärkeä osa kulttuuria ja koulutusta. Olen kehottanut perustamaan urheilun alkuperäisfestivaalin EU:hun. Jos teemme sen, voimme edistää urheilua huomattavasti kulttuurimme osana.

Viimeinen kohtani on se, että kävin viime vuonna Mannheimissa. Siellä, yhden katon alla, oli musiikkikoulu, jossa harjoitettiin tuotantoa, esittämistä, koulutusta, välineiden valmistamista ja niin edelleen. Tällaista voitaisiin jäljitellä myös muissa paikoissa.

 
  
MPphoto
 

  Enrique Guerrero Salom (S&D).(ES) Arvoisa puhemies, myös minä haluaisin sanoa muutaman tuen sanan Espanjassa sijaitsevan Lorcan asukkaille, jotka ovat kärsineet tästä luonnonkatastrofista. Maa on osoittanut tukeaan monesti, ja se arvostaa Euroopan parlamentin tänään osoittamaa tukea.

Arvoisa komission jäsen, vuonna 1989 silloinen komission puheenjohtaja Jacques Delors totesi, että koulutuksen ja kulttuurin pitäisi olla Euroopan sielu. Nyt tiedämme, että ne eivät ole vain Euroopan sielu vaan myös sen sydän ja lihakset. Ilman yhdenvertaisia mahdollisuuksia, joilla parannetaan kaikkien lasten ja kaikkien nuorten eurooppalaisten mahdollisuuksia, ilman sosiaalista yhteenkuuluvuutta, joka tarjoaa koulutusta, ilman kilpailukykyä, joka edistää tiedon levittämistä kaikkien kansalaisten keskuuteen, Euroopan unioni on heikko. Tuon kaiken ja kulttuurin avulla sillä on kuitenkin maailmassa ansaitsemansa paikka.

 
  
MPphoto
 

  Emine Bozkurt (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, vuonna 2014 on kulunut sata vuotta arkkiherttua Franz Ferdinandin murhasta, joka antoi alun ensimmäiselle maailmansodalle. Juuri Bosnia ja Hertsegovinassa käytiin verinen sota Euroopassa 1990-luvulla. Noiden järkyttävien tapahtumien muistaminen on tärkeää, sillä ne johtivat moniin kuolemiin, kärsimykseen, jakoihin ja kauhuihin, mutta vielä tärkeämpää on juhlia tämänhetkistä Euroopan yhtenäisyyttä ja rauhaa.

Sarajevo on kaupunki, joka on kaikesta tapahtuneesta huolimatta säilyttänyt monikulttuurisen henkensä ja voimansa. Sen tunnustamiseksi olisi voimakas symbolinen ele nimetä Sarajevo Euroopan vuoden 2014 kulttuuripääkaupungiksi vahvistamaan Euroopan rauhan ja vakauden viestiä. On sääli hukata tämä historiallinen hetki vetoamalla sääntöihin. Vain silloin, kun käsittelemme menneisyytemme, kun tunnustamme ja kohtaamme historian, voimme katsoa avoimesti tulevaisuuteen, joten olkaa hyvä ja antakaa Sarajevolle tämä mahdollisuus.

 
  
MPphoto
 

  Kinga Göncz (S&D).(HU) Arvoisa puhemies, ikääntyvälle Euroopalle on olennaisen tärkeää, että nuoret hyödyntävät kaikki lahjansa ja pääsevät myöhemmin työmarkkinoille. Se edellyttää koulutusta, jossa jo varhaislapsuudessa pyritään tasapainottamaan mahdollisuuksien epätasapainoa, koulutusta, jossa kiinnitetään erityistä huomiota yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja työllisyysmahdollisuuksien tarjoamiseen kaikille nuorille riippumatta heidän taloudellisesta tilanteestaan, yhteiskunnallisesta ja etnisestä taustastaan ja vammoistaan tai ehkä terveysongelmistaan.

Vuoden 2020 strategialla pyritään nostamaan korkeakouluasteen koulutuksen taso 40 prosenttiin ja vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä kymmeneen prosenttiin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden on pyrittävä tähän suuntaan. Nyt suuntaukset ovat paikoittain täysin päinvastaisia: pakollisen koulutuksen ikärajan laskeminen ja valtion rahoittamien korkeakoulupaikkojen määrän väheneminen.

Euroopan tuleva kestävä kasvu ja innovatiiviset valmiudet voidaan taata vain, jos kaikki tekevät oman osansa ja jos kaikki maat kulkevat samaan suuntaan.

 
  
MPphoto
 

  Francisco José Millán Mon (PPE).(ES) Arvoisa puhemies, myös minä haluan tietysti ilmaista tukeni Lorcan asukkaille.

Tässä koulutuskeskustelussa haluan ottaa esiin merkittävän asian: keskiasteen koulutukseen on lisättävä erityisaine, joka kattaa Euroopan unionin historian, tavoitteet ja työskentelyn.

Olen puhunut tästä jo viime vaalikaudella täysistunnossa perustuslakisopimusta koskevien kansanäänestysten epäonnistuttua. Onneksi viime vuonna tässä parlamentissa Morten Løkkegaard journalismista ja uudesta mediasta laatimassa mietinnössä, joka hyväksyttiin syyskuussa, tuettiin tämän aineen käyttöönottoa 13 kohdassa. Minä esitin itse siitä tarkistuksen.

Äskettäin Espanjassa Valencian aluehallitus päätti ottaa aineen lukujärjestykseen seuraavaksi lukuvuodeksi. Se on aloite, jota muiden alueiden ja maiden pitäisi seurata. Ymmärrän, että komissio tietysti tukee tällaisia aloitteita ja suhtautuu niihin myönteisesti.

Hyvät kollegat, me arvostamme vain, me pidämme arvossa vain…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D).(PL) Arvoisa puhemies, Nuoret liikkeellä on yksi tärkeimmistä Eurooppa 2020 -strategian aloitteista. Meidän on edistettävä nykyaikaisiin tekniikoihin perustuvaa talouskasvua, jota saavat aikaan vain koulutetut ihmiset. Meidän on annettava tukea lapsille ja nuorille. Vieraiden kielten opettaminen, urheilu- ja kulttuuritoiminta, vapaaehtoistyö ja nuorisovaihdot – nämä ovat ohjelmia, joiden pitäisi olla lasten ja nuorten saatavilla kaikilla Euroopan unionin alueilla.

Meidän on saatava aikaan parannuksia koulutusvaatimuksissa ja vähennettävä eroja – kaikilla koulutustasoilla, esikoulusta yliopistoon – kaikilla Euroopan unionin alueilla. Professori Jacek Kochanowiczin mielestä yhteistyökyvyttömyys on yksi Puolan ja Euroopan unionin kehittymisen suurimmista ongelmista – sitä meidän on myös muutettava. Inhimillinen pääoma on peräisin koulutuksesta, ja sosiaalinen pääoma on peräisin ihmisten välisestä luottamuksesta. Investointi koulutus- ja kulttuuriohjelmiin…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  João Ferreira (GUE/NGL).(PT) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi meidän pitäisi tarkastella puitteita, joissa käymme tätä keskustelua. Meidän on verrattava täällä kuulemiamme hienoja sanoja kulttuurin ja koulutuksen merkityksestä todellisuuteen. Kiistattomassa todellisuudessa on kyse näiden alojen jyrkästä riisumisesta; paluusta tilaan, joka uhkaa niiden sosiaalista asemaa ja jonka takia epätasa-arvo koulutuksen, tiedon ja kulttuuriin saatavuudessa pahenee. Tuloksena on yhteiskunnallisen eriarvoisuuden moninkertaistuminen ja syveneminen.

Portugalin kaltaisten jäsenvaltioiden todellisuutta on tuhansien koulujen sulkeminen, tuhansien opettajien jääminen ilman työtä tai varmaa työtä ja valtion korkeakoulujärjestelmän krooninen alirahoitus ja korkeakoulumaksujen nousu. Todellisuutta on se, että kulttuurin määrärahoja leikataan köyhyysrajoille.

Älkäämme siksi jättäkö huomiotta tätä todellisuutta, sitä, että investointeja tarvitaan kipeästi: sitäkin enemmän, jos Kansainvälisen valuuttarahaston, Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission laatima häpeällinen ja taantumuksellinen toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön.

 
  
MPphoto
 

  Nikolaos Salavrakos (EFD).(EL) Arvoisa puhemies, haluaisin ilmaista myötätuntoni maanmiehillenne; Espanja on ystävämme ja tunnemme myötätuntoa aina, kun siellä tapahtuu jotakin. Nuoret liikkeellä -mietintö on yksi tärkeimmistä Eurooppa 2020 -strategiaan sisällytetyistä aloitteista useampien mahdollisuuksien edistämiseksi ja tarjoamiseksi nuorten koulutukseen ja heidän tukemisekseen koulusta työmarkkinoille siirryttäessä. Koulutus, elinikäinen oppiminen, innovaatio ja kulttuuri saavat ehdottomasti aikaan edistystä. Kreikassa on sanonta, jonka mukaan pääoma johtuu päästä eikä toisin päin, ja siksi meidän on tunnistettava, otettava esiin ja kehitettävä nuorten taitoja ja kykyjä, ja sen pystymme tekemään, jos varmistamme, että he löytävät koulutustaan ja taitojaan vastaavan työn.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Andrew Henry William Brons (NI).(EN) Arvoisa puhemies, nämä mietinnöt ovat parhaimmillaankin vain ristiriidoilla höystettyjä ja pahimmillaan täynnä tekopyhyyttä.

Niissä puhutaan hyväksyvästi moninaisuudesta, mutta suhtaudutaan myönteisesti moninaisuuden poistamiseen kansojen väliltä. Moninaisuus, jota niissä jäsenvaltioiden osalta edistetään, koskee viimeksi tulleiden kulttuurien edistämistä, ja ne ovat kaikkea muuta kuin eurooppalaisia. Kun väestöt muuttuvat, muuttuvat myös heidän kulttuurinsa. Alkuperäiset kulttuurit siirtyvät ja häviävät. Niissä puhutaan ilmaisunvapaudesta, mutta ne ovat vakuuttavia vain, kun niissä ilmaistaan niiden suvaitsemattomuus sellaisia kohtaan, jotka ovat eri mieltä.

Niissä halutaan edistää vain sellaisia kulttuuriarvoja, jotka niissä hyväksytään; arvot, jotka ovat yhdenmukaisia niin sanottujen eurooppalaisten arvojen kanssa. Poliittisesti me näimme tiistaina tämän parlamentin asenteen ilmaisunvapauteen, kun se äänesti tämän parlamentin jäsenen luovuttamisesta näytösoikeudenkäyntiin Ranskassa ajatusrikosta koskevan syytteen takia antamatta edes tilaisuutta puolustautua.

 
  
MPphoto
 

  Damien Abad (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, nuorten tämänhetkinen tilanne Euroopassa on erittäin huolestuttava – kuten tiedätte – koska työttömänä on viisi miljoonaa nuorta.

Olen tänään tyytyväinen Euroopan komission tavoitteeseen, jonka mukaan se haluaa demokratisoida nuorten mahdollisuuksia Euroopassa. Luulen kuitenkin, että meidän on edettävä tätä Nuoret liikkeellä -ohjelmaa pidemmälle ja ennen kaikkea vältettävä sitä ansaa, että haluaisimme kaikkien nuorten menevän yliopistoon. Meidän on toimittava asianmukaisesti kaikkien nuorten ryhmien osalta, myös niiden, jotka ovat kauimpana Euroopan unionista, ja erityisesti tietysti harjoittelijoiden osalta. Tältä kannalta katson, että meidän pitäisi ottaa kiireesti käyttöön liikkuvuusohjelma näille kohderyhmille, Leonardo-ohjelman lisäksi. Mielestäni Erasmus-nimeä, Erasmus-tunnusmerkkiä, olisi käytettävä kaikissa ohjelmissa ja eri muodoissa, erityisesti harjoittelijoita varten, jotta meillä olisi tarvittavaa kunnianhimoa tavoitteidemme saavuttamiseksi.

Toinen kysymys on rahoitus. Meidän on käytettävä resursseja, koska, kuten monet teistä ovat jo huomauttaneet, nuorten ja koulutuksen pitäisi olla ensisijainen painopisteala unionin tulevaisuuden osalta.

 
  
MPphoto
 

  Luís Paulo Alves (S&D).(PT) Arvoisa puhemies, tämä on tilaisuus tehdä poikkeuksellinen sitoumus nuorten sosiaaliseen liikkuvuuteen ja ratkaiseva sitoumus avoimen maailmankatsomuksen opettamiseen sukupolvelle, sukupolvelle, jolla on taitoja ja joka, koska sen näkemys ja ajattelutapa on maailmanlaajuinen, pystyy edistämään alueidensa kehitystä ja EU:n edistymistä. Se johtuu siitä, että jos kaikilla nuorilla eurooppalaisilla on kokemusta opiskelusta, harjoittelusta tai työstä eri maassa, sen lisäksi, että he hankkivat enemmän taitoja, enemmän riippumattomuutta ja paremman näkemyksen, he saavat ennen kaikkea myös valtavaa lisäarvoa yhteyksistä muiden nuorten eurooppalaisten kanssa ja kokemusten vaihtamisesta heidän kanssaan.

EU tarvitsee enemmän kuin koskaan eurooppalaisten sukupolvea, joka tuntee toisensa ja luottaa toisiinsa ja joka tuntee Euroopan ja luottaa Eurooppaan, hankkeen viemiseksi eteenpäin. Antakaa siksi kaikkien Azoreiden Fajã Grandelta, Euroopan läntisimmästä kolkasta alkaen osallistua. Meidän on varmistettava, että ketään ei jätetä ulkopuolelle taloudellisten syiden takia.

 
  
MPphoto
 

  Jaroslav Paška (EFD). (SK) Arvoisa puhemies, varhaisoppimisesta laaditussa mietinnössä on maininta työkokemusta koskevasta lähestymistavasta köyhempien perheiden lasten kasvatukseen. Näistä esittelijä määrittää romaniperheiden lapset, joilla on hyvin vähän mahdollisuuksia varhaisoppimiseen, suurimmassa vaarassa olevaksi ryhmäksi.

Siksi jäsenvaltioiden on erittäin tärkeää luoda erityiset olosuhteet varhaiskasvatukseen pääsyn osalta sellaisten perheiden lapsille, jotka eivät eri syistä anna lapsille sellaista aineellista tukea ja perheen tukea, jonka avulla he voisivat osallistua tavanomaiseen koulujärjestelmään suuremmitta ongelmitta. Suurimmassa vaarassa olevien lasten erityishoito on kuitenkin tarjottava erittäin ymmärtäväisesti, jotta näitä lapsia tai perheitä ei leimata, sillä se saattaisi lisätä heidän sosiaalisen syrjäytymisensä riskiä.

Meidän on siksi järjestelmällisesti muokattava ja parannettava näiden lasten erityishoitomekanismeja, jotta voimme menestyksekkäästi integroida yhteiskuntaan mahdollisimman monta lasta riskiryhmistä.

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI).(DE) Arvoisa puhemies, lapsen elämän kolme ensimmäistä vuotta ovat ratkaisevan tärkeät aivojen kehityksen ja kielenoppimisen kannalta. Ilman tiettyä kielitaidon tasoa lisäoppiminen tuskin on mahdollista, koska myöhemmällä iällä kielitaidon puutteet voidaan ratkaista vain suurin vaikeuksin.

Mietinnössä todetaan, että useimmat maahanmuuttajalapset EU:ssa koulutetaan ilman riittävää kielitaitoa. Samalla siinä kuitenkin ilmoitetaan, että siirtolaisperheet ja romanien kaltaiset vähemmistöt käyttävät paljon vähemmän tarjottua varhaiskasvatusta kuin muut perheet. Emme voi sallia sitä, että koulujemme taso vain edelleen laskee ja laskee, koska niin monet lapset eivät aivan yksinkertaisesti pysty ymmärtämään opetusta. Toisin sanoen, kaikkien lasten – maahanmuuttaja tai ei – on osattava ennen kouluun menoa kansalliskieltä sillä tasolla, että koulussa annettavan opetuksen seuraaminen onnistuu.

 
  
MPphoto
 

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin perustuvien eurooppalaisten varhaisoppimisen puitteiden luomista koskeva työ ohjaa meitä oikeaan suuntaan opetusjärjestelmiemme yhtenäistämiseksi. Elämän ensimmäisten vuosien merkityksen korostaminen henkilön myöhemmässä kehityksessä ja varhaislapsuuteen kuuluvien mahdollisuuksien korostaminen ovat erittäin tärkeitä 2020-strategian täytäntöönpanon puitteissa. Minun mielestäni käsittelemämme aihe on poikkeuksellisen asiaankuuluva tässä tilanteessa. Kotimaassani tuli viime kuussa voimaan uusi laki alle 3-vuotiaiden lasten hoitomuodoista. Uudella lailla laajennetaan lastenhoitopalvelujen alaa ja otetaan käyttöön uusia hoitomuotoja: lasten kerhoja, päivähoitajia, lakisääteisiä lastenhoitajia ja työpaikan päiväkoteja. Näillä muutoksilla halutaan luoda suotuisat olosuhteet lasten asianmukaiselle kehitykselle. Kasvatusmahdollisuuksien valikoiman ansiosta tätä kehitystä voidaan tukea ja edistää kaikilla aloilla ja hyödyntää samalla lapsen omia luonnollisia kykyjä. Päiväkotien avaaminen työpaikoille helpottaa vanhempien paluutta työmarkkinoille pidempien taukojen jälkeen.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Evelyn Regner (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, Nuoret liikkeellä -aloitteeseen viitatessa puhumme rahasta mutta ennen kaikkea puhumme tulevaisuudesta. Innovaatio, luovuus ja työllistettävyys ovat aiheita, jotka ovat todella tärkeitä meille kaikille Euroopan unionissa. On hyvä, että komissio on keskittynyt tähän ratkaisevaan hetkeen, kun tullaan työmarkkinoille, ja juuri siihen minäkin haluaisin keskittyä. Nuorilla on edessään surullinen todellisuus, sillä harjoitteluissa on huonot työolot, jopa hyväksikäyttöä. Ja tietysti työmarkkinoille tullessa on leima, ihmetellään, "tarvitaanko minua todella", kun työttömyysluvut ovat niin korkeat.

Se on todella valtava aiheeni juuri nyt, joten kehotan komission jäsentä pitämään tämän kurssin ja keskittymään myös tulevaisuuteen ja luomaan jotakin sellaista kuin harjoittelun työjärjestys, jossa laaditaan säännöt hyväksikäyttöä vastaan...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Androulla Vassiliou, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa ilmaisemalla komission myötätunnon ja solidaarisuuden Lorcan ja sen ympäristön asukkaille. Koin pienenä kotikaupungissani erittäin voimakkaan maanjäristyksen ja tiedän, miten kauhea tunne se on.

Eurooppalaisina meidän ei pitäisi olla tyytyväisiä EU:n koulutusjärjestelmään. Emme voi hyväksyä sitä, että yksi seitsemästä nuoresta keskeyttää koulunkäynnin ilman taitoja ja todistuksia, joita hän tarvitsee löytääkseen työtä ja elääkseen tyydyttävää elämää. Emme voi myöskään hyväksyä sitä, että viidesosa lapsistamme ei osaa lukea kunnolla.

Meidän on todella kiinnitettävä huomiomme täysimääräisesti opetusjärjestelmiin. Meidän on vahvistettava niitä vahvistamalla liikkuvuusohjelmiamme, koska liikkuvuuden avulla lapset, opiskelijat, työntekijät ja vapaaehtoiset saavat monialaisia taitoja, joita he eivät voi saada virallisessa koulutuksessa. Mielestäni koulutusmäärärahojemme leikkaaminen on erittäin lyhytnäköistä politiikkaa. Jälleen kerran vetoan, että jäsenvaltiot ja hallitukset eivät tekisi niin, etenkään kriisiaikoina, koska sillä on erittäin kielteisiä seurauksia tulevaisuudessa. Meidän on työskenneltävä yhdessä varmistaaksemme, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä koulutuksen ja liikkuvuuden osuus on nykyistä suurempi, koska juuri sitä tarvitaan kriisistä irtautumiseen ja merkityksen antamiseen kansalaisillemme.

Yksi arvoisa jäsen viittasi toissijaisuusperiaatteeseen. Haluan vakuuttaa teille, että kaikissa koulutusta ja kulttuuria koskevissa toimissamme ja suosituksissamme tunnustetaan täysimääräisesti toissijaisuutta koskevat säännöt ja noudatetaan niitä. Emme sanele määräyksiä jäsenvaltioille. Me annamme jäsenvaltioille vain suosituksia. Annamme niille foorumin tehdä yhteistyötä hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi ja toinen toisiltaan oppimiseksi.

Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat tärkeitä – kuten monet teistä ovat maininneet – kehityksen ja työpaikkojen luomisen moottorina. Muistakaamme kuitenkin myös, että näillä luovan alan teollisuudella ja kulttuuriteollisuudella on arvonsa itsessään. Luovuus ja kulttuuri ovat Euroopan unionin arvoja, joita olemme vahvistaneet ja joita meidän on pidettävä yllä. Kun olemme analysoineet kaikilta sidosryhmiltä tästä aiheesta saamamme lausunnot, ja sidosryhmien julkisen kuulemisen jälkeen, aiomme esittää suosituksia siitä, miten meidän pitäisi vahvistaa ja tukea kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta kehittääksemme ja tuottaaksemme tuloksia, joita niiltä odotamme.

Kulttuurin ulkoisen ulottuvuuden – kulttuurin ulkoisissa toimissamme – osalta katson, että meidän velvollisuutemme on tehdä se. Älkäämme unohtako, että olemme kaikki allekirjoittaneet ja hyväksyneet Unescon yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuudesta. Meidän on tehtävä työtä kaikkien yleissopimuksen hyväksyneiden maiden kanssa taataksemme sen täytäntöönpanon. Haluan korostaa, että tällaiset kulttuurivaihdot ulkomaailman kanssa ovat hyödyllisiä niiden lisäksi myös meille, koska me rikastutamme omaa kulttuuriamme, omaa tietämystämme ja omia arvojamme maailmassa.

Lopuksi, olen pannut merkille vahvan tuen, jota te kaikki ilmaisitte sille, että Sarajevo valittaisiin vuoden 2014 kulttuuripääkaupungiksi.

 
  
MPphoto
 

  Milan Zver, esittelijä.(SL) Arvoisa puhemies, kiitos, että olette johtanut tätä keskustelua niin demokraattisesti ja anteliaasti, että monet kollegoistani ovat pystyneet osallistumaan. Keskustelu on kaiken kaikkiaan ollut erittäin laadukas, ja siinä on keskitytty seuraavaan: haluamme vahvistaa ja säilyttää nykyiset liikkuvuusohjelmamme, jotka ovat osa elinikäistä oppimista ja Nuoret liikkeellä -ohjelmia. Viestimme jäsenvaltioille on se, että niiden pitäisi kiinnittää enemmän huomiota monille eri aloille ulottuvaan nuorisopolitiikkaan ja myös investoida siihen enemmän rahaa. Haluamme myös, että tämä keskustelu tuottaisi lisähyötyä, haluamme, että jäsenvaltiot jatkavat opetusjärjestelmiensä ja sosiaalipolitiikkansa sekä markkinoidensa ynnä muiden uudistamista.

Haluaisin vastata yhteen vastalauseeseen, joka keskustelussa esitettiin. Nuoret liikkeellä -asiakirjassa ei keskitytä kovin paljon markkinoiden merkitykseen; me itse asiassa halusimme välttää koko kysymystä, mutta olemme korostaneet monissa kohdissa, että opetusjärjestelmiä on mukautettava yhteiskunnan ja talouden tarpeisiin ja että suurta kuilua, tätä suurta eroa, olisi pienennettävä mahdollisimman paljon ja että nuorten pitäisi voida päästä työmarkkinoille mahdollisimman esteettä. Kiinnostavaa kyllä, juuri tämän nuorisojärjestöt ottivat esiin mietinnön laadinnassa.

Lopuksi haluaisin korostaa lyhyesti seuraavaa; hyödyntäkäämme kaikki tämä positiivinen energia, joka meillä on täällä Euroopan parlamentissa, Euroopan demokratian temppelissä, sekä Euroopan komissiossa, ja tehkäämme kaikkemme varmistaaksemme, että tämä mietintö ei jää vain kuolleeksi kirjaimeksi.

 
  
MPphoto
 

  Mary Honeyball, esittelijä.(EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kaikkia avuliaasta ja rakentavasta tavasta, jolla olemme tätä keskustelua tänään käyneet. Teistä valtava enemmistö, yhtä tai kahta huomattavaa poikkeusta lukuun ottamatta, kannatti erittäin paljon mietintöäni varhaisoppimisesta ja muita tänään käsittelemiämme mietintöjä. Minun mielestäni me olemme todella osoittaneet tulevaisuutta varten, että koulutus on erittäin tärkeää. Se ei ole tärkeää vain lapsille, hyvin pienille lapsille, joista minä olen puhunut, ja nuorille, joista kollegani on puhunut, vaan se on tärkeää myös Euroopan tulevaisuudelle. Tuen siksi lujasti sitä, mitä komission jäsen on sanonut, että jäsenvaltioiden pitäisi nyt jatkaa investoimista koulutukseen, eivätkä ne saisi käyttää talousympäristöä tekosyynä leikkausten tekemiseen, koska leikkaukset koulutukseen olisivat pahin mahdollinen asia.

Koulutuksessa on kyse tulevaisuudestamme, siinä on kyse aikuisista, jotka ovat työllistettäviä, jotka ovat sopivia, jotka ovat terveitä, jotka eivät kuluta julkista talouttamme. Ymmärrämme tämän ja meidän on välitettävä viesti takaisin jäsenvaltioillemme, jotta ne voivat harjoittaa toissijaisuuttaan, sen varmistamiseksi, että se, mistä olemme täällä puhuneet, toteutetaan todella käytännössä.

 
  
MPphoto
 

  Marietje Schaake, esittelijä.(EN) Arvoisa puhemies, palaan puheenvuorossani joihinkin konkreettisiin vaiheisiin EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta laaditussa mietinnössä, josta tänä aamuna puhumme. Haluan aloittaa lainaamalla Yhdysvalloissa toiminutta unkarilaista diplomaattia Andras Simonyita, joka sanoi, että "rock and roll oli kulttuurisesti ratkaiseva elementti kommunististen yhteiskuntien vapautumisessa ja niiden tuomisessa lähemmäs vapauden maailmaa". Kun katsomme erityisesti tämänhetkisiä nuoren sukupolven kansannousuja Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, voimme nähdä, että tällä hetkellä avoin Internet on ratkaiseva elementti siirryttäessä vapaaseen maailmaan. Tarvitsemme Internetin vapautta koskevan strategian helpottaaksemme vapaata ilmaisua, lehdistönvapautta, tiedonsaantia ja kulttuuri- ja opetussisällön saatavuutta.

Se on ensisijainen tavoite, mutta mietinnössä on monia muita konkreettisia ehdotuksia, joiden perustat on jo laadittu sekä Lissabonin sopimuksessa että Unescon yleissopimusten ratifioinnissa. Nyt ne edellyttävät käytännön täytäntöönpanoa.

Ulkosuhdehallinnon pitäisi koordinoida eri pääosastojen työtä ja luoda kulttuuri- ja digitaalidiplomatian pääosasto. USH:n henkilöstöä on koulutettava, ja kuhunkin EU:n edustustoon tarvitaan kulttuurilähettiläs. Tarvitaan koordinointia, virtaviivaistamista ja valtavirtaistamista, joista vastaa toimielinten välinen kulttuurityöryhmä, joka raportoi Euroopan parlamentille

Pyydämme komissiota antamaan vihreän kirjan vuonna 2011 ja sen jälkeen tiedonannon kulttuuristrategiasta ja kulttuuriyhteistyöstä EU:n ulkoisissa toimissa. Kehotamme myös vahvistamaan valmiuksia rahoittamalla valtiosta riippumattomia aloitteita ja haluamme edistää EU:n kulttuuritoimia muualla maailmassa myös verkossa.

Nykyisissä ohjelmissa, kuten Euroopan naapuruuspolitiikassa ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevassa eurooppalaisessa rahoitusvälineessä on kulttuuriosia, joita on koordinoitava ja otettava strategisesti käyttöön. Meidän on myös suojeltava ja edistettävä kulttuuriperintöä, esimerkiksi Sininen Kilpi -ohjelmalla, ja meidän on ryhdyttävä kulttuuripoliittiseen vuoropuheluun kolmansien maiden kanssa.

Ihmisoikeuksia on kunnioitettava, eikä kulttuurisia perusteluja voida ikinä käyttää ihmisoikeusloukkausten perusteluna. Suosittelisin, että kollegat lukevat mietinnön. Mielestäni tämä keskustelu osoittaa, että tarvitsemme enemmän keskusteluja kulttuurista EU:ssa.

 
  
MPphoto
 

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, esittelijä.(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kaikkien näiden puheiden jälkeen haluan kiittää kollegoitani, varjoesittelijöitä sekä lausunnon laatineiden valiokuntien valmistelijoita, jotka ehdottivat minulle monia ajatuksia ja joiden ansiosta on ollut mahdollista parantaa tekstiä, josta tänään äänestämme.

Haluaisin nyt katsella hieman pidemmälle kanssanne. Mitä jatkotoimia suunnittelemme tälle mietinnölle? Pyydämme Euroopan komissiota laatimaan valkoisen kirjan ja sen jälkeen vihreän kirjan, jotta se tekee tarkastuksen, joka johtaa todelliseen strategiaan luovan alan teollisuudelle ja kulttuuriteollisuudelle. Odotamme myös innokkaasti lainsäädäntöehdotuksia siitä, miten kulttuuritavaroita verotetaan, osuuskuntien hallinnosta ja kulttuuriin, koulutukseen ja tiedotusvälineisiin liittyvien ohjelmien talousarviomäärärahoista.

Meidän on suunnattava tarmomme konkreettisiin toimenpiteisiin. Miksi emme ottaisi suoraan käyttöön alennettua alv-kantaa kulttuurituotteille riippumatta siitä, käytetäänkö niissä fyysisiä välineitä vai ovatko ne verkossa? Erot verotuksessa saavat aikaan vääristymiä, jotka poikkeuksetta haittaavat eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Yhdysvaltalaisilla on jo pitkään ollut kilpailuetu näiden palvelujen verotuksen lykkäämisen vuoksi. Aikooko EU tehdä jotain sille? Miksi emme harkitsisi yhtä hintaa sähköisille kirjoille koko EU:ssa? Ranskalainen poliitikko, Edouard Herriot, sanoi kerran, että kulttuuri on se, mikä jää jäljelle, kun olemme unohtaneet kaiken. Kulttuuri voi kuitenkin unohtua nopeasti, jos emme suojele sitä, jos emme säilytä sitä, jos emme ole kiinnostuneita siitä.

Toivon, että EU antaa itselleen keinot edistää kulttuuriaan, jotta sen mallilla ja perinnöllä voi olla vaikutusta, jotta EU voi suojella identiteettiään ja jotta se voi kasvattaa talouttaan.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen(1).

(EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään kello 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen.(RO) Euroopan unionin tulevaisuus on sen nuorissa, heidän mahdollisuuksissaan ja kyvyissään edistää nykyistä EU:n hanketta ja viedä se uuteen osallistamista ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä koskevaan ulottuvuuteen. Ensimmäinen edellytys sen varmistamiseksi, että tämän päivän nuorista tulee huomisen EU:n kansalaisia, on, että he oppivat tuntemaan toinen toisensa. Se tarkoittaa tutustumista mahdollisimman moneen kulttuuriin Euroopassa, liikkumista vapaasti ympäriinsä ja opiskelemista mahdollisimman monessa jäsenvaltiossa. Tämän perusteella katson, että elinikäisen oppimisen ohjelmien, kuten Erasmus tai Leonardo da Vinci, on saatava aiempaa huomattavampaa rahoitusta viranomaisilta tulevina vuosina. Yhä useampien oppilaiden ja opiskelijoiden EU:ssa on tutustuttava uuteen sosiaali-, opetus- ja kulttuurimalliin. Minä uskon, että nuorille suunnatuilla liikkuvuusohjelmilla voidaan saada aikaan todellinen muutos eurooppalaisten nuorten asenteissa ja luoda heille yhteinen näkemys siitä, mistä EU:ssa on kyse koulutuksen, tieteen ja kulttuuria koskevan tutkimuksen ja yhteisten arvojemme alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen.(FR) Mietinnön viesti on selvä: Euroopan unionin ulkopolitiikkaan on sisällytettävä johdonmukainen ja koordinoitu kulttuuristrategia. Siteet, jotka yhdistävät erityisesti Euroopan ja Välimeren eteläpuolella olevat maat, ovat muuttumassa perusteellisesti. Vapauden tuuli puhaltaa yli arabimaailman. Kulttuurilla on suuri merkitys. Se auttaa luomaan elävää ja kestävää demokratiaa. Kulttuuri- ja koulutusalan vaihto edistää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan syntymistä. Kulttuurialan yhteistyö on myös yksi keino edistää unionin menestystä Välimeren alueella. Se saa kansakunnat toimimaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, kunnioittamaan toisiaan ja ymmärtämään toisiaan paremmin joka päivä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unionissa kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat 1990-luvulla kasvaneet räjähdysmäisesti työpaikkojen luomisen ja niiden bruttokansantuotetta koskevan osuuden osalta. Näiden teollisuudenalojen luonne on kaksitahoinen: taloudelliselta kannalta ne auttavat luomaan työpaikkoja ja kasvua ja kulttuurin kannalta ne lisäävät kansalaisten sosiaalista integraatiota. Komission vihreässä kirjassa tunnustetaan virallisesti tämän talouden alan taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Kun jotkut kansainvälisistä kumppaneistamme hyödyntävät jo kattavasti monia kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden tarjoamia resursseja, Euroopan unioni ei ole kuitenkaan vielä laatinut kulttuuritoimiin perustuvaa strategiaa. Minun mielestäni globalisaatiosta johtuvat haasteet tarjoavat näille teollisuudenaloille loistavia kehitysmahdollisuuksia, jotka todennäköisesti lisäävät mahdollisuuksia talouden ja työllisyyden kasvuun. Konkreettisesti kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kyky vauhdittaa sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta riippuu strategisista investoinneista. Myös yhteistyö paikallisten elinten kanssa on välttämätöntä asiantuntemuksen välittämiseksi eteenpäin ja hyvin käytäntöjen vaihtamiseksi. Katson myös, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen parantaminen on olennainen edellytys Euroopan kulttuurisen moninaisuuden suojelulle.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen.(LT) Euroopan komission tiedonanto varhaiskasvatuksesta on tervetullut aloite, koska siinä selvitetään lasten kasvatuksen ongelmia ja pyritään laatimaan keinot, joilla lapsille tarjotaan mahdollisimman hyvä alku tulevaisuuden maailmaa varten. Minun mielestäni tästä komission asiakirjasta kuitenkin puuttuu lasten opetusta, hoitoa ja sosiaaliturvaa koskevien tietojen ja tutkimusten analysointi, jossa otetaan huomioon tiedot kaikista 27:stä Euroopan unionin jäsenvaltiosta. Haluaisin lisäksi korostaa sosioekonomisesti heikon aseman ja lasten varhaiskasvatusmahdollisuuksien välistä tiivistä yhteyttä, koska pienituloiset perheet käyttävät paljon epätodennäköisemmin varhaiskasvatuspalveluja. Siksi jotkut näistä nuorista eivät myöhemmin pääse töihin eivätkä koulutukseen. Ymmärrän komission ponnistukset jäsenvaltioiden rohkaisemiseksi vaihtamaan esimerkkejä hyvästä politiikasta ja hyviä käytäntöjä käyttämällä avointa koordinointimenetelmää, mutta olisi paljon hyödyllisempää ja tehokkaampaa laatia ja hyväksyä yhteiset laatuvaatimukset. Siten edistettäisiin tietojen keräämistä ja vertailua kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa, koska tietojen kerääminen on erityisen tärkeää edistyksen seuraamisessa ja tulosten mittaamisessa. Haluaisin huomauttaa, että tietoja puuttuu erityisesti sellaisten perheiden lapsista, joilla on sosiaalisia ongelmia, lapsista, joilla on erityistarpeita ja heikossa asemassa olevista lapsista.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. (CS) Tämä valiokunta-aloitteinen mietintö on omistettu selvitykselle Eurooppa 2020 -strategiaan perustuvasta nuorten liikkuvuudesta. On kiistämättä oikein lisätä nuorten kilpailukykyä luomalla heille yliopisto-opetuksen puitteisiin edellytykset vähintään yhden vuoden viettämiseksi toisessa jäsenvaltiossa. Liikkuvuus, opintopisteiden tunnustamista koskeva järjestelmä ja muut toimenpiteet rajoittavat nuorten työttömyyden kasvua. Tällä hetkellä EU:n nuorisotyöttömyys on keskimäärin 21 prosenttia, joka on hälyttävä luku. Minä suhtaudun itse erittäin myönteisesti komissiolle ja jäsenvaltioille esitettyyn vetoomukseen tukea vapaaehtoistoimia ja ottaa lainsäädännössä käyttöön toimenpiteitä, joiden nojalla olisi mahdollista tunnustaa työttömän tekemä vapaaehtoistyö työajaksi. Tämän toimenpiteen avulla vahvistettaisiin erityisesti nuorten työtapoja, lisättäisiin kilpailukykyä ja parannettaisiin motivaatiota työnhakuun. Minun mielestäni on yhtä tärkeää saada aikaan pysyvä yhteys työmarkkinoiden ja ammattikoulutuksen välille, yhteys, jonka on tämän osalta oltava erittäin joustava, jotta tulevat valmistuneet pääsevät parhaalla mahdollisella tavalla työmarkkinoille ja jotta nuorisotyöttömyyttä voidaan asteittain vähentää.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen.(RO) Haluaisin korostaa vahvaa tukeani Nuoret liikkeellä -aloitteelle, jolla pyritään parantamaan opetusjärjestelmiä ja ammattikoulutusta Euroopassa. Minun mielestäni tämä on erittäin tärkeää, jotta voidaan laatia konkreettisia toimia, joilla tuetaan nuorten liikkuvuutta ja helpotetaan heidän sujuvaa siirtymistään koulujärjestelmästä työhön. Tärkeä huomioon otettava tekijä on se, että nuoret ovat yksi maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä pahiten kärsineistä yhteiskunnallisista ryhmistä. Meidän velvollisuutenamme on tukea nuorten pääsyä työmarkkinoille, sekä heidän vuokseen että EU:n talouden tukemiseksi. Tämän päivän nuoret ovat huomisen johtajia. Siksi on olennaisen tärkeää, että heillä on nyt tilaisuus kehittää taitojaan, kykyjään ja tietojaan, jotta he voivat lähitulevaisuudessa edistää aktiivisesti Euroopan unionin kasvua ja kehitystä. Meidän on laadittava perustat konkreettisille toimille, joilla tuetaan nuoria ja tarjotaan heille enemmän liikkuvuutta ja mahdollisuuksia opiskella ulkomailla. Tämän liikkuvuuden tehtävänä on tukea taloutta mutta samalla myös antaa erittäin merkittävä panos kulttuurisen yhteenkuuluvuuden luomiseksi EU:n tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Kinga Gál (PPE), kirjallinen.(HU) Katson, että koulutukselle ja kulttuurille omistettu keskustelumme on merkittävä, ja haluaisin lisätä siihen näkökulman, jota tähän mennessä ei ole esitetty monissa tärkeissä puheenvuoroissa. Keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus ovat perusedellytyksiä perinteisissä kansallisissa yhteisöissä, jotta enemmistöt ja vähemmistöt voivat elää yhdessä sopusointuisesti ja hyvinvoivasti. Koulutuksella on tässä olennaisen tärkeä osa. Jos enemmistön kouluissa opetettaisiin vähemmistöyhteisöjen historiaa ja kirjallisuutta ja jos vähemmistön koulutustoimet liitettäisiin enemmistön kulttuuriin, yhdessä elävät yhteisöt tulisivat keskenään toimeen vielä sopusointuisemmin. Kielten opetuksella on myös näkyvä asema kulttuurien ymmärtämisessä. Se on totta maailmankielien oppimisprosessin osalta mutta myös rinnakkain elävien enemmistöjen ja vähemmistöjen suhteen kannalta. Minun mielestäni pelkästään vähemmistöjen ei pitäisi joutua opiskelemaan enemmistön kieltä, vaan myös päinvastoin. Kaikkien elämä voisi olla rikkaampaa, ja keskinäinen kunnioitus olisi mahdollista. Oppiessaan toinen toistensa kieltä nousevat sukupolvet kehittäisivät samalla myös paljon myönteisemmän asenteen toisiaan kohtaan, minkä ansiosta suhteiden luominen ikätovereihin olisi helpompaa, ja se olisi ratkaisevaa näiden alueiden tulevaisuuden kannalta. Ja lopuksi, minusta on tärkeää mainita kulttuuriperinnön syvällisen ymmärtämisen merkitys, jotta yhdessä elävät yhteisöt voivat tunnustaa toistensa kulttuuriarvot ja kunnioittaa niitä. Katson, että komision konkreettisena tehtävänä on edistää kaikkia näitä kysymyksiä, kun taas parlamentin on vahvistettava teoreettista ja poliittista tukea.

 
  
MPphoto
 
 

  Filiz Hakaeva Hyusmenovа (ALDE), kirjallinen.(BG) Nuoret ovat kaikkien yhteiskuntien ja niiden tulevaisuuden liikkeellepaneva voima. Heidän yleissivistävä ja ammatillinen koulutuksensa, tutkintonsa ja pääsynsä työmarkkinoille ovat perusta Eurooppa 2020 -strategian älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun pyrkivien tavoitteiden saavuttamiselle. Siksi uskon lujasti, että EU:n on investoitava edelleen heidän kehitykseensä, ja aloitteita, kuten Erasmus, Leonardo ja Nuoret liikkeellä, pitäisi jatkuvasti kehittää edelleen ja niistä pitäisi tiedottaa. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen ja nuorten koulutukseen pääsyn parantaminen ovat merkittäviä askelia kohti työttömyyden vähentämistä ja EU:n talouden kehittämistä. Euroopassa on valitettavasti edelleen alueita ja yhteiskuntaryhmiä, joilla on tähän rajalliset edellytykset. Tämän ongelman ratkaisemiseksi ponnistuksia on koordinoitava. On myös tärkeää liittää koulutusohjelmat tiiviimmin liike-elämän tarpeisiin ja kannustaa nuorten kykyjä ja luovuutta, jotta he voivat olla kilpailukykyisempiä työmarkkinoilla. Tuen ponnistuksia nuorten liikkuvuuden kannustamiseksi sekä heidän koulutuksensa aikana että heidän työelämänsä osalta. Mielestäni se on tärkeä edellytys uusien taitojen kehittämiselle ja heidän eurooppalaista identiteettiään koskevan tietoisuutensa lisäämiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen.(PL) EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuus on erittäin tärkeä ja sitä tarvitaan kipeästi. Eurooppalainen kulttuuri on houkuttelevaa ja toivottua yleisesti koko maailmassa. Eurooppalaisille arvoille on vaikeampaa löytää hyväksyntää. Työskennellessäni yhteisessä AKT–EU-edustajakokouksessa olen toistuvasti kokenut kulttuurieroja ja niiden seurauksia.

Eurooppalaisina pyrimme järjestelmällisesti edistämään arvoja ja periaatteita, jotka ovat meille perustavanlaatuisia ja jakamattomia. Kumppanimme eivät kovinkaan usein ymmärrä sitä. Joidenkin mielestä se on pelkkää kulttuuri-imperialismia. Juuri siksi on niin vaikeaa vakuuttaa kumppanimme siitä, että Euroopan unionin edistämillä arvoilla ei pyritä pakottamaan omaa ajattelutapaamme muille. Se, että yritämme levittää ihanteitamme esimerkiksi ihmisoikeuksien alalla, johtuu yksinkertaisesti moraalisesta velvollisuudesta. Kunnioitamme erilaisuutta ja moninaisuutta, mutta emme voi luopua periaatteistamme, jotka ovat meille perustavanlaatuisia. Emme hyväksy syrjintää, emmekä luovu ihmiselämän ja ihmisarvon suojelusta. Tämän osalta unioni on yhtenäinen ja täysin yksimielinen.

 
  
MPphoto
 
 

  Ádám Kósa (PPE), kirjallinen.(HU) Haluaisin onnitella Mary Honeyballia erinomaisesta työstä ja siitä, että hän on huomioinut kriittisiä kohtia, jotka eivät välttämättä ole saaneet aiemmin riittävästi huomiota. Niitä ovat erityisesti köyhyyden, heikon aseman ja huonon koulumenestyksen välisen yhteyden tunnustaminen. Haluaisin muistuttaa kollegoitani, että yhteyksiä on vielä lisää: heikko asema näkyy erityisen selkeästi tapauksissa, joissa lapsella on vammoja, joita vanhemmat, joita ei ole valistettu asianmukaisesti, eivät ymmärrä eivätkä hyväksy. Kiinnitän tähän huolellista huomiota mietinnössä, jota olen parhaillaan laatimassa. Mary Honeyballin tekemä työ ja erityisesti lapsikeskeisen näkökulman omaksuminen ovat erinomainen perusta tulevaisuudessa. Mietintöluonnoksessa kiinnitetään huomiota opintojen yleiseen merkitykseen ennen kouluun menoa ja korostetaan erityisesti kielten oppimista sekä monikielisyyttä ja kielellistä moninaisuutta, joita tuen voimakkaasti ja innokkaasti. Olen samaa mieltä siitä, että vammaisten lasten varhaisen kehityksen tukeminen ja heidän auttamisensa saamaan riittävät kielelliset valmiudet on perusinvestointi inhimillisiin resursseihin ja ainutlaatuinen tilaisuus. On myös tärkeää, että kuurojen lasten kielellisten valmiuksien kehittämiseksi heidän on ensin opittava äidinkielensä (viittomakieli), jonka avulla heistä voi tulevaisuudessa tulla todella monikielisiä. Se on myös investointi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi ja työllisyystason nostamiseksi, jotta saadaan aikaan aiempaa esteettömämpi, osallistavampi ja kestävämpi yhteiskunta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paweł Robert Kowal (ECR), kirjallinen.(PL) Tuki nuorten liikkuvuudelle, erityisesti itäisen kumppanuuden ja Välimeren unionin maista tulevien nuorten liikkuvuudelle on erityisen tärkeää Valko-Venäjän ja Pohjois-Afrikan viimeaikaisten tapahtumien vuoksi. Tällä hetkellä Egyptissä ja Tunisiassa alkavia demokraattisen muutoksen prosesseja voidaan vahvistaa siten, että EU toteuttaa toimenpiteitä kouluttaakseen näiden maiden kansalaisia demokratian ja oikeusvaltion periaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen hengessä.

Koulutetut kansalaiset ovat diktaattorien ja totalitaaristen hallintojen suurin vihollinen. EU:n jäsenvaltioiden kokemuksia voidaan käyttää tällaisten ohjelmien järjestämisessä. Esimerkiksi Puolassa on Konstanty Kalinowskin apurahaohjelma, joka on käynnissä muun muassa Varsovan yliopiston Itä-Euroopan tutkimuskeskuksessa – kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa, jossa Itä-Euroopan ja Balkanin maiden opiskelijat voivat opiskella Puolassa. Unionin pitäisi myös tiivistää ponnistelujaan Sloveniassa sijaitsevan Euro–Välimeri-yliopiston mallin mukaan toimivan itäisen kumppanuuden yliopiston perustamiseksi. EU:n pitäisi tukea nuorten ja lahjakkaiden ihmisten aloitteita erityisten poliittisten strategioiden edistämiseksi. Hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta on Eastbook-eu-verkkosivusto, jonka perustajat tarjoavat tuhansille Internetin käyttäjille joka päivä tietoa itäisen kumppanuuden maiden tapahtumista ja ohjelman edistymisestä. EU:n pitäisi myös antaa tukea jäsenvaltioiden nuorten opintomatkoille naapurimaihin. Sillä autetaan murtamaan kulttuurimuureja. Eurobus-aloite on ylistyksen arvoinen – joka vuosi järjestetään matka Ukrainan ympäri EU:n jäsenvaltioista tuleville nuorille.

 
  
MPphoto
 
 

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen.(PL) Viime vuoden kesäkuussa hyväksytyn uuden EU:n strategian, Eurooppa 2020 -strategian tarkoituksena on auttaa saamaan meidän ulos talouskriisistä ja edistää Euroopan unionin kehittymistä edelleen. Se on huomattava askel myös nuorten liikkuvuuden ylläpitämisen ja jopa lisäämisen osalta.

Yksi Eurooppa 2020 -strategian ensisijaisista tavoitteista on Nuoret liikkeellä -aloite, jonka tavoitteena on parantaa opetusjärjestelmiemme tuloksia ja helpottaa nuorten pääsemistä työmarkkinoille. Tavoite on määrä saavuttaa, kuten nimestä käy ilmi, kehittämällä nuorisovaihdon ajatusta ja auttamalla nuoria hankkimaan uusia taitoja. Tilastot osoittavat, että tällä hetkellä jopa 15 prosenttia nuorista keskeyttää koulunsa ja saa siten todistuksen, joka ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Lisäksi vain noin kolmasosa ihmisistä on päättänyt korkea-asteen koulutuksen, ja tämä osuus on huomattavasti alhaisempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Japanissa. Yksi tärkeimmistä Euroopan unionin haasteista on siksi se, että on kiinnitettävä erityistä huomiota näihin kahteen ongelmaan ja osoitettava niiden ratkaisemiseksi taloudellista tukea. Tilanne ei kuitenkaan parane, jos komissio sen paremmin kuin jäsenvaltiotkaan eivät noudata Eurooppa 2020 -strategian sisältämiä suuntaviivoja. Nuorten liikkuvuus on avain Euroopan tulevaan kehitykseen, ja jos haluamme itsellemme maailman innovatiivisimman talouden aseman, emme saa laiminlyödä investointeja inhimilliseen pääomaan ja erityisesti nuoriin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ramona Nicole Mănescu (ALDE), kirjallinen.(RO) Nykyisen talouskriisin puitteissa EU tarvitsee innovaatioon ja luovuuteen perustuvaa yleistä strategiaa, jolla edistetään talouskasvua ja työpaikkojen luomista. Juuri siksi on kannustettava kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta. Katson siksi, että meidän on tällä hetkellä EU:ssa varmistettava, että luovia töitä levitetään enemmän ja että niiden saatavuus verkossa taataan jättämättä kuitenkaan huomiotta sitä, että taiteilijoita ja heidän teoksiin on suojeltava ja että heidän on saatava oikeudenmukainen palkkio. Tämä mielessä pitäen meidän on annettava lainsäädäntöä, jonka avulla voidaan suojella näiden teollisuudenalojen kehitystä ja synnyttää luottamusta kuluttajissa ja digitaalimarkkinoilla toimivissa, koska tämä ala voi edistää uusien työpaikkojen luomista, jolloin voidaan hyödyntää Euroopan unionin kulttuurista moninaisuutta ja sen innovatiivisia kykyjä. Katson kuitenkin, että tarvitsemme uusia liiketoimintamalleja, joilla tuetaan näitä teollisuudenaloja hyödyntämällä digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamia etuja. Yhteenvetona katson, että tämä mietintö on ensimmäinen askel tämän alan kehityksessä. Komission ja jäsenvaltioiden on kuitenkin lisättävä ponnistelujaan tehdäkseen kulttuuriteollisuudesta ja luovan alan teollisuudesta EU:n talouden ydinalan.

 
  
MPphoto
 
 

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen.(RO) Olen tyytyväinen siihen, että kiinnitämme Eurooppa 2020 -strategian osana erityistä huomiota nuoriin, sillä maanosamme on kohdattava väestörakenteen aiheuttamat haasteet. Tätä taustaa vasten Euroopan komission Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloite tarjoaa konkreettisia toimenpiteitä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tason nostamiseksi, myös liikkuvuuden ja työhön pääsyn helpottamisen avulla. Haluan korostaa koulunkäynnin keskeyttäneiden määrän vähentämistä ja yliopistosta valmistuneiden osuuden lisäämistä vuoteen 2020 mennessä, ja niiden lisäksi muutamia näkökohtia, joilla voidaan tarjota tukea nuorille. Ensimmäinen näkökohta on se, että on tärkeää laatia joustavampia opetusohjelmia, jotka sopivat yhteen samanaikaisen työssä käymisen kanssa. Toinen näkökohta on etu, joka saadaan maantieteellistä liikkuvuutta täydentävästä virtuaalisesta liikkuvuusjärjestelmästä. Yksi näkökohta on yksityisten yritysten opiskelijoille tarjoamien opiskeluapurahojen edistäminen. Tuki on aivan yhtä tärkeää yksityisille nuorisoaloitteille, jotka saattavat johtaa työpaikan luomiseen ja siten sosiaalisen yhdentymiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. (HU) Talouskriisin aiheuttama nuorisotyöttömyys on valtava haaste koko EU:ssa, eikä EU eivätkä jäsenvaltiot ole käsitelleet sitä asianmukaisesti. Nuorten työllisyystilanne riippuu jäsenvaltioiden yleisestä talouspolitiikasta, ja siksi olisi siirryttävä enemmän investointien ja työpaikkojen luomisen suuntaan. Valitettavasti säästötoimenpiteet, jotka tuntuvat myös Unkarissa ja jotka vaikuttavat muun muassa opetusjärjestelmään, sekä työpaikkojen luomiseen vaikuttavat menoleikkaukset eivät todella auta nuoria. Päinvastoin, heidän tunteensa yhteiskunnasta ja työmarkkinoista eristäytymisestä voi aiheuttaa pitkäaikaisen uhan taloudelle. Talouskriisin ei pitäisi olla syy koulutusmenojen leikkauksiin, koska kriisin vaikutusten torjuminen edellyttää, että nuoret saavat korkea-asteen koulutusta. Nuoret liikkeellä -aloitteen menestys ja tehokkuus riippuu suurelta osin jäsenvaltioiden asenteesta ja keskeisistä toimista ja taloudellisesta tuesta, jota ne antavat näiden ohjelmien täytäntöönpanoon kansallisella tasolla, jolloin voitaisiin edistää nuorten integroitumista yhteiskuntaan. Paikallisten koulutuslaitosten tehtävät sekä koulutus- ja liikkuvuusalan alue- ja paikallisviranomaisten tehtävät ovat myös hyvin tärkeitä, ja siksi katson, että on tärkeää tukea opettajien ja nuorten ja opetusalan työntekijöiden liikkuvuutta, koska juuri he pystyvät motivoimaan nuoria. Näiden EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi pitäisi saada aikaan kumppanuusmalli myös alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen.(FR) Tuin tätä mietintöä, jossa vahvistetaan tavoitteemme EU:n nuorten osalta. Eurooppa 2020 -strategiassa asetetaan nuorten koulutus sen tavoitteiden keskipisteeseen ja ehdotetaan päämääriä vuodelle 2020: koulunkäynnin keskeyttäneiden nuorten osuuden vähentäminen 15 prosentista kymmeneen prosenttiin ja korkea-asteen koulutuksen hankkineiden osuuden nostaminen 31 prosentista 40 prosenttiin. Haluaisin kuitenkin korostaa yhtä asiaa: nuorten liikkuvuuden esteitä. Tällä hetkellä arvioiden mukaan vain neljä prosenttia eurooppalaisista opiskelijoista saa opintojensa aikana Erasmus-apurahan. Se on edelleen liian vähän, kun tiedetään, että vuosi ulkomailla voi olla suureksi hyödyksi ansioluettelossa oppimisen – erityisesti vieraiden kielten oppimisen – avarakatseisuuden ja taitojen kannalta. Tätä lukua voidaan selittää kolmella seikalla: sillä, että monet opiskelijat eivät edes ole tietoisia, että ulkomailla opiskeluun on näitä mahdollisuuksia; Erasmus-vuoden kustannuksilla opiskelijalle ja suoritusten tunnustamista koskevalla monimutkaisuudella. EU:n ja jäsenvaltioiden on tehtävä kaikilla näillä aloilla sitoumus, jotta Erasmus-ohjelmasta, joka on yksi EU:n suurimmista menestyksistä, tulee menestys kaikkien osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Csaba Sógor (PPE) , kirjallinen. (HU) Nuoret liikkeellä -aloitteen päätavoitteena on nuorten liikkuvuuden edistäminen ja sen tiellä edelleen olevien esteiden poistaminen. Suhtaudun kuitenkin myönteisesti siihen, että siinä korostetaan vielä enemmän koulutuksen ja työmarkkinoiden tarpeiden yhteensovittamista. Nykyään erityisesti valmistuneiden nuorten mahdollisesti suurin huoli on se, että päätettyään opiskelunsa he eivät pysty hyödyntämään tietojaan työmarkkinoilla. Nuorten hälyttävät työttömyysluvut tukevat tätä; tämän ilmiön vaikutuksilla on jälkiseurauksia lastenhankkimishalukkuuden laskuna ja perheen perustamisen pitkänä viivästymisenä, mikä vahvistaa negatiivista väestörakenteen muutosta. Ongelma tietenkin tiedostetaan sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden tasolla. Ratkaisu on kuitenkin pääasiassa jäsenvaltioiden käsissä, koska vain ne voivat järjestää uudelleen ja uudistaa kansalliset opetusjärjestelmänsä ja mukauttaa niitä uuteen sosioekonomiseen todellisuuteen. EU:n tehtävänä on luoda puitteet prosesseille ja estää jäsenvaltioita hairahtumasta alkuperäiseen päämäärään johtavalta tieltä ja samalla rohkaista ja kannustaa niitä panemaan täytäntöön uudistuksia, jotka ovat lyhyellä aikavälillä vaikeita mutta ehdottomasti kannattavia pitkällä aikavälillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Sonik (PPE), kirjallinen.(PL) Talouskriisin aikana, kun jotkin jäsenvaltiot vähentävät investointejaan koulutukseen, olen tyytyväinen, että parlamentti on tänään hyväksynyt Nuoret liikkeellä -mietinnön.

Viime vuosina juuri nuoret ovat itse asiassa tunteneet kaikkein kipeimmin kriisin vaikutukset. Nuorisotyöttömyyden aste EU:ssa on ylittänyt 20 prosenttia, mikä on kaksi kertaa aikuisten astetta enemmän, ja joissakin jäsenvaltioissa se on noussut 40 prosenttiin. Määrärahojen leikkauksilla on välitön vaikutus nuorten tulevaisuudennäkymiin ja kehitysmahdollisuuksiin. Nuorten tiedot ja taidot ovat olennaisen tärkeitä älykkään ja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Eurooppa 2020 -strategian Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteella pitäisi pyrkiä edistämään korkeakoulutuksen houkuttelevuutta Euroopassa, nostamaan opetuksen tasoa ja lisäämään opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta. Nuoret voivat tämän aloitteen avulla hankkia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka ovat olennaisen tärkeitä työssä ja elämässä. Näitä painopistealoja ja tavoitteita ei voida täysin saada aikaan ja toteuttaa, jos EU ei varmista pitkän aikavälin rahoitustukea talousarviossaan. Siksi on niin tärkeää, että tälle ohjelmalle annetaan suurta tukea, unohtamatta samalla, miten tärkeää on edelleen edistää sitä ja jatkaa asianmukaista tiedotuspolitiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jutta Steinruck (S&D), kirjallinen.(DE) Tällä mietinnöllä otetaan valokeilaan ammattiryhmä, jota laiminlyödään aivan liian usein. Mitäpä eurooppalainen kulttuuri olisi ilman luovia taiteilijoita? Kehittäessämme luovan alan teollisuutta taloudellisesti emme saa unohtaa, ketkä työskentelevät tällä alalla. Koska olen ryhmäni varjoesittelijä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa, sosiaalinen tilanne ja olosuhteet, joissa luovat taiteilijat Euroopassa elävät, ovat erityisen tärkeitä. Valitettavasti monet luovalla alalla elantonsa ansaitsevista viidestä miljoonasta ihmisestä elävät epävarmoissa oloissa. Toiset ja kolmannet työpaikat eivät ole harvinaisia, koska yksi työpaikka ei usein riitä elämiseen. Sairaus- ja eläkevakuutuksen puute on asialistalla. Sopimukset ovat useimmiten epävarmoja, ja monet luovan työn tekijät pystyvät suunnittelemaan elämäänsä tuskin muutamaa kuukautta pidemmälle etukäteen. Sosiaaliturvan oikeudenmukaisen tason ja riittävän työttömyysturvan, sairausvakuutuksen ja eläketurvan on oltava vakiokäytäntö myös luovalla alalla työskenteleville. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että esittelijä noudatti työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kantaa tämän osalta ja sisällytti sen mietintöön. Nyt on komission ja jäsenvaltioiden aika korjata nämä sosiaaliset puutteet ja luvata monille Euroopan luoville mielille, että Euroopan luovien taitelijoiden ei enää tarvitse elää alempana luokkana.

 
  
MPphoto
 
 

  Emil Stoyanov (PPE), kirjallinen. (BG) Haluaisin onnitella esittelijää erinomaisesta työstä ja onnistuneesta yhteistyöstä tämän mietinnön osalta. Haluan korostaa jälleen luovan alan teollisuuden valtavia taloudellisia ja kulttuurisia mahdollisuuksia sekä sen ainutlaatuista luonnetta. Se sijaitsee hyvin herkällä alueella valtavirran liiketoiminnan ja kulttuurituotteiden luomisen välissä. On ilahduttavaa, että jopa näissä oloissa tämä ala on yksi Euroopan dynaamisimmista ja innovatiivisimmista. Toinen mainitsemisen arvoinen seikka on se, että se tarjoaa mahdollisuudet kasvuun ja antaa työpaikat noin viidelle miljoonalle ihmiselle EU:ssa. Valitettavasti ehdotukseni, jossa kehotettiin Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita keskustelemaan mahdollisuuksista luoda erityisiä eurooppalaisia ja kansallisia rahastoja, joista lainattaisiin tälle teollisuudenalalle varoja edullisin ehdoin, hylättiin pienellä marginaalilla kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa. Uskon kuitenkin lujasti siihen, että tämä ajatukseni toteutuu ja että se hyväksytään lähitulevaisuudessa. Mielestäni tämä on erittäin tärkeää kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden tukemiselle ja kehittämiselle, koska ne eivät ole tavanomaisia kaupallisia toimia, joten ne tarvitsevat edullista rahoitusta, jota pankit eivät nykyään voi antaa tavanomaisella tavalla muille teollisuudenaloille.

 
  
MPphoto
 
 

  Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen.(PL) Kehotamme Euroopan parlamentissa konkreettisiin toimiin – kehotamme Euroopan komissiota tunnustamaan luovan alan yhdeksi unionin talouden tuottavimmista aloista ja käsittelemään siten sen kehitystä ehdottomana painopistealana. Tämän aikaansaamiseksi haluamme ensisijaisesti lisätä luovan alan rahoitusmahdollisuuksia unionin talousarviosta, sillä se on älykkään talouskasvun pilari. On nimittäin mahdollista luoda synergiaa esimerkiksi Kulttuuri 207–2013 -ohjelman kaltaisten kulttuuria tukevien ohjelmien ja nykyisten unionin tutkimusohjelmien (kuten kahdeksas puiteohjelma, jossa tuetaan EU:n teknologista kehitystä) välillä tai lisätä mahdollisuuksia käyttää rahaa nykyisistä rahastoista (esimerkiksi Euroopan sosiaalirahastosta). Kehotamme myös tukemaan uusien ja innovatiivisten rahoitusvälineiden kehittämistä (pankkitakuiden, palautettavien takuiden ja älykkäiden lainojen valikoimia), minkä ansiosta luovan työn tekijöiden tai luovan alan pienten ja keskisuurten yritysten olisi helpompaa perustaa yrityksensä. Raha ei tietenkään ratkaise kaikkea. Kehotamme muun muassa vahvistamaan yhteistyötä kulttuurialan ja luovan alan ja eurooppalaisten yliopistojen välillä, lisäämään nuorten erityisiä harjoittelukursseja ja parantamaan kaikkien luovan työn tekijöiden ja kulttuuri-ihmisten liikkuvuutta. Siksi aiomme luoda monikielisen Internet-foorumin, jota käytettäisiin luovan työn tekijöiden kokemusten vaihtoon ja siten luotaisiin vielä tiiviimpi yhteysverkosto kaikkien niiden välille, joiden mielestä luovan alan teollisuuden kehittäminen Euroopassa on tärkeää.

 
  
  

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK

 
  

(1)Ks. pöytäkirja

Päivitetty viimeksi: 7. syyskuuta 2011Oikeudellinen huomautus