Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2011/2043(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0160/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0160/2011

Keskustelut :

PV 06/06/2011 - 18
CRE 06/06/2011 - 18

Äänestykset :

PV 07/06/2011 - 8.10
CRE 07/06/2011 - 8.10
PV 08/06/2011 - 6.3
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0256

Puheenvuorot
Maanantai 6. kesäkuuta 2011 - Strasbourg EUVL-painos

18. EU:n seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (EL) Esityslistalla on seuraavana Jean-Pierre Audyn teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarvioinnista (Α7-0160/2011).

 
  
MPphoto
 

  Jean-Pierre Audy, esittelijä.(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Geoghegan-Quinn, hyvät kollegat, olemme kokoontuneet tänne arvioidaksemme kauden 2007–2013 seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa, jonka talousarvio on 51 miljardia euroa. Se on maailman suurin ohjelma, ja tätä määrää pitäisi verrata 17 miljardiin euroon kauden 2000–2006 ohjelmalle, joka kattoi viisi vuotta, kun taas tämä kattaa seitsemän.

Neuvottelut seitsemännestä puiteohjelmasta käytiin vuonna 2006, ja ne kattavat – toistan – vuodet 2007–2013. Noiden neuvottelujen perusteella meillä on nyt kolme tekijää, jotka vaativat huomiomme kiinnittämistä ohjelman arviointiin.

Ensinnäkin Euroopan unioni on pääsemässä yli Lissabonin strategian epäonnistumisesta. Eurooppa-neuvosto laati strategian vuonna 2000 tehdäkseen Euroopan unionista maailman suurimman tietoon perustuvan talouden vuoteen 2010 mennessä. Nyt meillä on Eurooppa 2020 -strategia. Toinen uusi tekijä: perustuslaillisen sopimuksen epäonnistuminen. Nyt Lissabonin sopimus on voimassa, ja se antaa uusia valtuuksia. Kolmas uusi tekijä: rahoituskriisi, joka tuli meille Yhdysvalloista vuonna 2008.

Näiden kolmen tekijän vuoksi meidän on tarkasteltava vuosia 2011–2013. Elämme erityisen herkkiä kriisinjälkeisiä vuosia, ja näinä niukkojen julkisten resurssien aikoina kyseessä olevat rahamäärät ovat olennaisia. Ensimmäiselle kolmelle vuodelle on suunniteltu 26 miljardia euroa. Ohjelmalle on 28,5 miljardia euroa jäljellä vuosina 2011, 2012 ja 2013. Meidän on siksi mietittävä huolellisesti viestejä, joita haluamme lähettää Euroopan komissiolle, jotta se mukauttaa tutkimuspolitiikkaansa tämän päivän keskeisiin haasteisiin.

Muut puhujat laajentavat sanomaani, mutta haluaisin korostaa kahta kohtaa: ensimmäinen on yksinkertaistaminen ja toinen on vastaus kohtaamiimme suuriin haasteisiin.

Yksinkertaistamista kollegani Maria da Graça Carvalho aikoo käsitellä yksityiskohtaisesti erinomaisessa mietinnössään ja, arvoisa komission jäsen, suhtaudumme myönteisesti komission 24. tammikuuta 2011 tekemään päätökseen yhden rekisteröintivälineen luomisesta, mutta meidän on edettävä pidemmälle. Meidän on yksinkertaistettava tulevaisuutta ja jätettävä mennyt taaksemme. Tunnette kaikki nämä asiat hyvin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen entisenä jäsenenä. Varainhoitoasetuksen kolmen vuoden uudistuksen avulla pystymme laatimaan oikeusperustan tälle yksinkertaistamiselle, mutta en usko, että hyväksyttävän virheriskin kanssa näperteleminen on oikea tapa edetä. Meidän on yksinkertaistettava asetuksiamme, ja juuri yksinkertaistamisen avulla vähennämme virheiden määrää.

Mikäli komission tilintarkastajien ja tarkastettavien elinten välillä ilmenee erimielisyyksiä, ehdotan, että riippumattomien jälkitarkastusten suorittamista koskeva vaihtoehto sallitaan ja että välittäjä voi puuttua asiaan, jotta meidän ei tarvitse pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta selvittämään erimielisyyksiä, joita saattaa ilmetä tarkastettavien elinten ja komission välillä. Meidän on todella ratkaistava tämä asia, arvoisa komission jäsen.

Meillä on edessämme suuria haasteita. Meidän on saatava teollisuussektori osallistumaan aiempaa enemmän tähän Eurooppa 2020 -strategian teollisuuspolitiikkaan, erityisesti eurooppapatentin avulla, ja meidän on lisättävä pk-yritysten – pienten ja keskisuurten yritysten – ja naisten osallistumista. Infrastruktuuria pitäisi osarahoittaa puiteohjelmasta, Euroopan investointipankista, rakennerahastoista ja kansallisista toimista. Meidän on edistettävä asiantuntemusta ja taattava tutkimusinfrastruktuurien yhtenäinen jakaminen koko Euroopan unioniin. Emme tiedä, mille maille Nobelin palkintoja myönnetään viiden vuoden kuluttua. Meidän on myös kunnioitettava kansainvälisiä sitoumuksiamme, kuten ITER-hanketta.

Lopuksi, tulevaisuuden kannalta, ehdotamme tässä mietinnössä, että tutkimusrahoituksen määrä kaksinkertaistetaan tämän eurooppalaisen tutkimusalueen luomiseksi Euroopan tutkimusneuvoston avulla. Se on avain kasvuun, jota tarvitsemme rahoittaaksemme sosiaaliset tavoitteemme ja kunnioittaaksemme ympäristösitoumuksiamme.

 
  
MPphoto
 

  Máire Geoghegan-Quinn, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, arvoisat jäsenet, haluan kiittää teitä tästä tilaisuudesta puhua kaikille teille ennen kuin huomenna täysistunnossa äänestetään seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnista laaditusta mietinnöstä. Seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanolle ja siten etenemiselle sitä kohti, mitä ehdotetaan tutkimuksen ja innovaation yhteisiksi strategisiksi puitteiksi, on ominaista yksittäisten mutta kuitenkin merkittävien vaiheiden sarja. Mielestäni tämän päivän keskustelu on yksi noista merkittävistä vaiheista.

Tämän päivän keskustelut on saanut aikaan Jean-Pierre Audyn, varjoesittelijöiden, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan muiden jäsenten sekä budjettivaliokunnan jäsenten huolellinen työ. Arvioinnista ei ole hyötyä, jos tuloksia ei esitellä, jos niistä ei keskustella, jos niitä ei kyseenalaisteta ja jos ne sidosryhmät, joita varten ne on tarkoitettu, eivät hyväksy, tai joskus hylkää, niitä, ja parlamentilla on tietysti olennainen asema tässä prosessissa siksi, että siinä yhdistyy sekä laaja kokemus poliittisesta ja julkisesta elämästä että yhtä oleellisena jäsenten perusteellinen monien alojen tuntemus.

Haluan esittää muutaman aloitushuomautuksen itse mietinnöstä. Ensinnäkin tämä on runsas ja kattava mietintö, jossa käsitellään rakentavasti seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnissa esiinnousseita keskeisiä asioita. On erittäin kannustavaa nähdä, että väliarviointi kirvoitti erittäin perusteellisia vastauksia elimiltä ja että näissä vastauksia, vaikka niissä joskus korostetaankin eri asioita, ollaan pääasiassa samaa mieltä riippumattomien arviointiasiantuntijoiden tekemistä tärkeimmistä päätelmistä ja suosituksista.

Komissio panee tyytyväisenä merkille, että parlamentti tunnustaa tämän arviointityön laadun. Komissio panee merkille, että tässä mietinnössä esiin nostetut tärkeimmät kohdat vastaavat komission arviointiraporttiin antamassa vastauksessa käsiteltyjä keskeisiä kysymyksiä. Vaikka jokaisesta yksityiskohdasta ei ehkä ollakaan samaa mieltä, on tärkeää panna merkille, että merkityksellisimmistä asioista vallitsee laaja yksimielisyys, erityisesti siitä, että tutkimuksen ja innovaation vauhdittamiseen Eurooppa 2020 -strategian puitteissa tarvitaan kattavaa strategiaa, että ohjelma on saatava helpommin monien mahdollisten osallistujien saataville koko Euroopassa ja että menettelyjä on edelleen yksinkertaistettava, jotta kaikki osallistujat voivat keskittyä byrokratian sijasta luovuuteen.

Komissio korostaa aikomustaan ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin seitsemännen puiteohjelman jäljellä olevina vuosina pannakseen täytäntöön mahdollisimman paljon arvioijien antamia tiiviitä ehdotuksia. Olemme esimerkiksi, kuten Jean-Pierre Audy meille muistutti, jo panneet täytäntöön kolme konkreettista yksinkertaistamistoimenpidettä seitsemännen puiteohjelman osalta: keskimääräisten henkilökustannusten käyttäminen aiempaa enemmän, entistä helpommat menettelyt pk-yritysten omistajajohtajille ja selvityskomitea takaamaan sääntöjen yhtenäisen tulkinnan.

Samalla tässä väliarvioinnissa esitetyt suositukset ja näkemykset ovat tietenkin erittäin tärkeitä tutkimuksen ja innovaation alan tulevien toimien valmistelussa. Se kattaa tarvittavan suuren harppauksen yksinkertaistamisessa, joka saadaan toteutumaan yhteisen strategisen kehyksen, uusien osallistumissääntöjen ja – teidän avullanne – tarkistetun käyttäjäystävällisen varainhoitoasetuksen avulla.

Komissio odottaa tämän keskustelun jatkumista tulevissa käsittelyissä. Siksi tänään esittämänne huomautukset ja kysymykset auttavat terävöittämään käsitystämme vielä lisää.

 
  
MPphoto
 

  Carl Haglund, budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija.(SV) Arvoisa puhemies, haluan kiittää loistavaa komission jäsentämme voimakkaasta sitoutumisesta tutkimukseen ja haluan kiittää myös esittelijää. Minulla oli etuoikeus toimia budjettivaliokunnan lausunnon valmistelijana tutkimukseen liittyvissä asioissa, ja minulla on muutamia lyhyitä huomautuksia esitettävänä valiokunnastamme.

Haluan aloittaa kritiikillä, ja se koskee sitä, että olisi hyvä, jos tällaiset arvioinnit voitaisiin saada hyvissä ajoin. Se helpottaisi meidän työtämme, mutta kaikissa muissa suhteissa arviointi on hyvä. Budjettivaliokunta katsoo, että tulevaisuudessa on tärkeää vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden välistä yhteyttä aiempaa paremmin, jotta todella voidaan hyödyntää uusien innovaatioiden ja ajatusten mahdollisuuksia käytännössä.

Haluaisimme myös korostaa sitä, että meillä on oltava rohkeutta ottaa riskejä. Ilman riskinottamista emme saavuta haluamiamme hyviä tuloksia. Toinen asia, jonka komission jäsen itse mainitsi, oli kysymys prosessien yksinkertaistamisesta ja nykyisen byrokratian vähentämisestä. Se on erittäin tärkeää. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä haluan muistuttaa teitä siitä, että meidän on pystyttävä panemaan Eurooppa 2020 -strategia täytäntöön seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman puitteissa; emme voi odottaa seuraavaa.

 
  
MPphoto
 

  Maria Da Graça Carvalho, PPE-ryhmän puolesta.(PT) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa onnittelemalla esittelijää erinomaisesta mietinnöstä sekä tavasta, jolla hän työn teki. Nykyinen puiteohjelma on strategisesti merkittävä EU:n kilpailukyvylle ja työllistettävyydelle. Sen rahoituksesta on käyttämättä vielä 50 prosenttia. Siksi nykyisen puiteohjelman väliarviointi on olennaisen tärkeä, jotta se voi koko olemassaolonsa toisen puoliskon ajan edistää tehokkaasti EU:n talouden elpymistä.

Haluaisin arvioinnin ensisijaisista suosituksista korostaa, että on tärkeää yksinkertaistaa varojen saatavuutta ja mukauttaa aihekohtaisia ensisijaisia tavoitteita ja sääntöjen soveltuvuutta uusiin haasteisiin. Tutkimusvarojen saatavuuden yksinkertaistamisen ansiosta säännöistä ja prosesseista voidaan tehdä aiempaa yksinkertaisempia, selkeämpiä ja avoimempia. Siksi kaikki mietinnön suositukset, jotka koskevat yksinkertaistamista mutta eivät edellytä varainhoitoasetusten tarkistamista, pitäisi edelleen sisällyttää seitsemänteen puiteohjelmaan. Haluan onnitella komissiota toimenpiteistä, jotka on jo pantu täytäntöön.

Toiseksi haluan korostaa, että EU:n tulevaisuuden kannalta keskeisiä aihekohtaisia aloja, kuten energiavarmuutta, ympäristöä ja terveydenhuoltoa, on korostettava aiempaa enemmän.

Kolmanneksi, uusiin haasteisiin osallistumista koskevien sääntöjen mukauttamisen ansiosta esimerkiksi pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja nuoret tutkijat voivat osallistua aiempaa enemmän tutkimushankkeisiin.

Lopuksi, suhtaudun myönteisesti seuraavan puiteohjelman suuntaviivoihin. Haluan erityisesti korostaa suositusta kasvattaa tieteen ja innovaation määrärahoja huomattavasti EU:n seuraavassa rahoituskehyksessä. Vain siten EU:sta tulee entistä kilpailukykyisempi ja vauraampi.

 
  
MPphoto
 

  Britta Thomsen, S&D-ryhmän puolesta.(DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, aivan ensiksi haluan kiittää Jean-Pierre Audya erinomaisesta yhteistyöstä tutkimuksen puiteohjelman tarkistamisessa. EU:lla on edessään valtava haaste, joka tulee Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaisista maista. Näiden maiden talouden kehitys on valtavaa. Meidän on siksi oltava vielä parempia kasvun ja työpaikkojen luomisessa tutkimuksen ja innovaation avulla – muuten EU jää syrjään kilpailussa tiedosta.

Seitsemäs puiteohjelma on ollut menestys, mutta siinä on parantamisen varaa. Minulla on kolme ensisijaista tavoitetta kahdeksannesta puiteohjelmasta neuvotellessamme. Meidän on yksinkertaistettava hakemus- ja raportointimenettelyjä. Meidän on yksinkertaisesti puututtava byrokratiaan. Toiseksi meillä on oltava rohkeutta pyrkiä vapauteen ja joustavuuteen. Tutkijoilla itsellään on oltava vapaus valita tärkeimmät tutkimusalat, ja ohjelman on erityisesti oltava tarpeeksi joustava huomisen haasteisiin vastaamiseksi. Siten saadaan aikaan entistä parempia tuloksia. Meidän on myös kehityttävä voidaksemme työskennellä ja ajatella monitieteellisesti.

 
  
MPphoto
 

  Frédérique Ries, ALDE-ryhmän puolesta.(FR) Arvoisa puhemies, seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma on maailman suurin tutkimusohjelma: sen talousarvio on 54,6 miljardia euroa nykyiselle kaudelle 2007–2013, ja siitä on tähän mennessä rahoitettu yli 9 000:ta hanketta. Kysymys kuuluu, ovatko sen tulokset tämän suuren investoinnin arvoisia.

Edellisten puheenvuorojen perusteella katson, että kysymyksen esittämisellä siihen myös vastataan osittain. EU:lla on jonkin verran vaikeuksia pärjätä niin hyvin kuin se voisi, ja tiedämme sen perussyyt, kuten on pantu merkille: tutkimuksen ja kehityksen osalta on EU:ssa olemassa, laajasti katsottuna, pohjoisen ja etelän välinen jako, EU on jäämässä jälkeen yritysten tutkimukseen ja kehitykseen käyttämien menojen osalta ja tutkijoilla ja pk-yrityksillä on vaikeuksia päästä eri ohjelmiin, kuten esittelijämme mainitsi.

Optimismille on sijaa ja onneksi onkin, koska neuvosto, parlamentti ja komissio ovat täysin samaa mieltä tästä kysymyksestä ja ne ovat tietoisia siitä, että EU:n tutkimuksen ja innovaation painopistealaa on siirrettävä nykyisin tärkeimpiin yhteiskunnallisin ja taloudellisiin haasteisiin. Tarkoitan, tietysti, ilmastonmuutosta – kysymystä, jota on jo käsitelty – mutta tarkoitan myös energiavarmuutta, Fukushiman jälkeistä jaksoa, jota on käsiteltävä, ja elintarvikkeiden turvallisuutta, jota E. coli -bakteeri järkytti.

On myös olennaisen tärkeää olla tekemättä liikaa kerralla – tämän osalta olen ehdottomasti samaa mieltä Jean-Pierre Audyn halusta asettaa EU:lle selkeästi määritetyt tutkimuksen ensisijaiset tavoitteet. Se on mietinnön 9 kohdassa ilmaistu ajatus. EU:n on annettava itselleen keinot saavuttaa erityiset ensisijaiset tavoitteet. Esittelijä mainitsi myös 28 miljardia euroa, jotka on vielä jaettava jäljellä olevien kolmen vuoden aikana.

Koska puhumme erityisesti tavoitteista ja aloista, päätän puheenvuoroni mainitsemalla erityisesti yhden sellaisen alan – nanotekniikat – jolla tarvitaan mielestäni enemmän investointeja, koska niitä voidaan mahdollisesti käyttää niin monella alalla: lääketieteessä, elintarviketuotannossa, elektroniikassa, uusissa materiaaleissa ja uusissa energialähteissä. Kyllä, meidän asiantuntijoidemme on aloitettava tämä vallankumous, mutta Euroopan unionin – lopetan aivan kohta – on otettava johtoasema ja valloitettava tämä päättymättömien pienten alue.

 
  
MPphoto
 

  Vicky Ford, ECR-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, tutkimus ja innovaatiot ovat keskeisiä kasvun aikaansaamisessa ja suurimpiin haasteisiimme vastaamisessa. Olen nähnyt, että EU:n varoista rahoitetaan paljon erinomaista tutkimusta sekä yhteistyöhankkeissa teollisuuden kanssa ja kansainvälisesti että asiantuntijatutkijoille myönnettyinä yksittäisinä apurahoina.

EU:n puiteohjelmat ovat kuitenkin maineeltaan maailman byrokraattisimpia. Arvoisa komission jäsen, minun mielestäni voitte edelleen tehdä enemmän yksinkertaistamisen eteen. Raha on tiukassa, ja varat on saatava nopeasti tutkijoille laboratorioon eikä vain niille, jotka täyttävät lomakkeita ja tarkastavat tilejä.

Kaikkia hakemuksia ei voida rahoittaa, ja tutkimuksen maailmassa lisäarvoa on tietenkin vaikea mitata, mutta en usko, että yhteinen eurooppalainen järjestelmä tulosten arvioimiseksi on ainoa tie eteenpäin. Tarvitsemme tutkijoita, jotka kilpailevat maailman parhaiden kanssa, ja heitä pitäisi arvioida maailmanlaajuisesti. Emme saa myöskään vaarantaa huippuosaamisen periaatetta. Euroopan tutkimusneuvosto on esimerkiksi tehnyt paljon tukeakseen yksittäisiä tutkijoita. Jos heidän toimeksiantoaan muutetaan tukemaan ryhmiin perustuvia hankkeita, se ei saa vahingoittaa huippuyksilöiden tukemista.

Haluaisin, että tutkimukselle annetaan enemmän rahaa, mutta pankkitilit eivät ole pohjattomia. Minä ja ryhmäni emme voi tukea EU:n määrärahojen kaksinkertaistamista yhdellä alalla, jos ei sitouduta osoittamaan, mistä muualta nuo rahat voivat tulla. Sen sijaan haluamme, että julkista rahaa käytetään aiempaa älykkäämmin sekä yksityisten investointien ohella että aiempaa parempien julkisten hankintojen avulla.

 
  
MPphoto
 

  Marisa Matias, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluan aloittaa kiittämällä Jean-Pierre Audya hänen tekemästään työstä ja erinomaisesta tavasta, jolla hän on tehnyt yhteistyötä meidän kaikkien kanssa, kaikissa ryhmissä, ja avoimuudesta, jota hän on osoittanut koko prosessin ajan.

Minun mielestäni tämän seitsemännen puiteohjelman tarkistaminen on ehdottoman olennaista. En voi riittävästi korostaa avoimuuden, yksinkertaistamisen ja uudelleenjakamisen kaltaisten kysymysten merkitystä, sillä ne ovat olennaisia ja ne esitetään selkeästi tässä mietinnössä ja parlamentin hyväksymissä kannoissa.

Minun mielestäni tutkimus ja innovaatio antavat perustavanlaatuisen panoksen aiempaa oikeudenmukaisemmalle, paremmin uudelleenjakoon perustuvalle ja kestävämmälle kehitysmallille, joten emme voi jättää joitakin tekijöitä huomiotta. Koska monet on jo mainittu täällä, mainitsen muutamia, jotka usein unohdetaan.

Ensiksikin, tarkistuksessa on tehty selväksi, että tutkimusvarojen jakaminen on edelleen liian keskittynyttä, emmekä voi jättää tätä huomiotta. Joissakin maissa tutkimusyksiköt ja -keskukset ja suuret teollisuusyritykset saavat tutkimusvaroja paljon helpommin kuin muissa. Emme voi hyväksyä tätä mallia. Meidän on pystyttävä lisäämään uusien jäsenvaltioiden ja eteläisten maiden osallistumista, sillä niissä rahoituksen saamiseen muuten on suurin tarve.

Toiseksi katson, että myös todellisten osallistujien ja kansalaisjärjestöjen osallistumista olisi lisättävä. Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat edelleen merkittävä haaste.

Kolmanneksi huomautus tutkimustyön epävarmuudesta: laadukas tutkimus tai huippututkimus ei ole mahdollista, jos tietyissä EU:n osissa sallimme edelleen, että tutkijoihin sovelletaan työoloja, jotka eivät ansaitse tuota nimeä. Haluaisin kuitenkin ennen kaikkea ilmaista kiitokseni tehdystä työstä. Mielestäni tämä on tärkeä askel parlamentille.

 
  
MPphoto
 

  Niki Tzavela, EFD-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Jean-Pierre Audya erinomaisesta mietinnöstä. Seitsemäs puiteohjelma on yksi maailman suurimmista tutkimusohjelmista, ja väliarvioinnin tekeminen on hyväksi meille.

Ensinnäkin olen iloinen, että rahoitusmenetelmiä koskevien sääntöjemme yksinkertaistamistoimenpiteitä vaaditaan yksimielisesti. Toiseksi on tärkeää, että keskitymme pk-yritysten riittämättömään osallistumiseen ohjelmaan ja että vaadimme toimenpiteitä tämän parantamiseksi, erityisesti siksi, että EU:n tuleva kasvu ja työpaikkojen luominen riippuvat niistä. Kolmanneksi tuen voimakkaasti Marie Curie -toimia. Haluaisin myös lisätä, että olisi olennaisen tärkeää, että keskipitkällä aikavälillä kehitetään mekanismi, jolla voidaan arvioida EU:n innovaatiotoimien ja -ohjelmien edistymistä ja mitattavissa olevaa vaikutusta.

Lopuksi minun on sanottava, että seitsemännen puiteohjelman rahoitus on säilytettävä, koska ymmärrämme, että tutkimukseen ja kehitykseen investoiminen on avain Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen.

 
  
MPphoto
 

  Herbert Reul (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, ensiksi haluan kiittää Jean-Pierre Audya ja kaikkia tämän osalta työtä tehneitä kollegoitani. Tällainen tarkistus on tietenkin tärkeä ennakkoedellytys päätelmille, jotka meidän on sitten tehtävä. Olemme kaikki varmasti samaa mieltä siitä, että tutkimukseen investointi on keskeinen kysymys EU:n tulevaisuudelle. Onko meillä sitten kuitenkaan rohkeutta tehdä tästä oikeita päätelmiä, jää nähtäväksi, kun lähdemme seuraavalle kierrokselle. Onko meillä rohkeutta varmistaa, että teemme ne ja että onnistumme saamaan käyttöön riittävät taloudelliset resurssit? Kaikki sanovat kyllä, mutta se on vaikeaa. Miten onnistumme käyttämään nykyiset resurssit tehokkaammin? Olen hyvin tyytyväinen siihen, että olemme tässä keskustelussa kiinnittäneet erittäin paljon huomiota yksinkertaistamista koskevaan kysymykseen, myös Maria da Graça Carvalhon mietinnön osalta. Miten aiomme yksinkertaistaa, nopeuttaa ja tehostaa asioita ja miten aiomme saavuttaa parempia tuloksia nykyisillä resursseilla? Riittävää rahoitusta koskevan kysymyksen ohella tämä on toinen keskeinen kysymys.

Kolmanneksi, meidän on varmistettava – ja tämän osalta olisin hieman eri mieltä joidenkin kollegoideni kanssa – että emme jaa varoja periaatteella "jokaiselle jotakin". Meidän ei pitäisi soveltaa tuota periaatetta tutkimusvaroihin. Tutkimusvaroja voidaan osoittaa vain huippuosaamisen periaatteen nojalla. Tulos on – valitettavasti – se, että varoja ei jaeta yhdenvertaisesti kaikille jäsenvaltioille. Se tarkoittaa, että meillä on edessämme valtava tehtävä, nimittäin että meidän on varmistettava, että parannuksia tehdään juuri noissa jäsenvaltioissa, jotka eivät vielä täytä huippuosaamisen vaatimuksia. Sitä varten tarvitsemme selkeästi muita välineitä, koska tätä kysymystä ei ole vielä ratkaistu. Tarvitsemme tulevaisuudessa monia välineitä, emme varojen tasapuolisen jakamisen varmistamiseksi, vaan siksi, että muita varoja muissa välineissä käytetään korostamaan tiettyjä näkökulmia.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, meidän on rahoitettava aiempaa harvempia hankkeita. Emme voi olla tekemättä päätöstä siitä, mihin perusnäkökulmiin haluamme keskittyä. Jos kaikki ottavat esiin uuden aiheen, se ei hyödytä pitkällä aikavälillä tutkimusrahoitusta. Meillä on oltava rohkeutta selvittää ja nähdä, mikä on erityisen hyvää ja mitä me erityisesti haluamme edelleen rahoittaa.

 
  
MPphoto
 

  Teresa Riera Madurell (S&D).(ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, missä määrin T&K-järjestelmässämme havaituista heikkouksista on tullut seitsemännen puiteohjelman vahvuuksia?

Perustutkimusta piti edistää, ja siksi luotiin Euroopan tutkimusneuvosto, jonka on suoriuduttava tulevaisuudessa aiempaa paremmin huippuosaamisen ja yhteenkuuluvuuden yhdistämisestä. Tarvittiin enemmän tutkijoita, ja luotiin Marie Curie -toimet, jotka edellyttävät edelleen vielä suurempaa ponnistusta. Pyrittiin pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) osallistumisen lisäämiseen, ja olemme onnistuneesti saavuttaneet miltei 15 prosentin luvun, jota voitaisiin parantaa lisää yksinkertaistamisen lisäämisellä. Tarvittiin myös enemmän rahoitusta, erityisesti yksityistä rahoitusta, joka on edelleen heikkous, ei vain kriisin takia, vaan koska tietyissä välineissä, kuten yhteisissä teknologia-aloitteissa on suoraan sanottuna edelleen parantamisen varaa.

Hyvä Jean-Pierre Audy, minulla ei kuitenkaan ole epäilystäkään, tässä väliarvioinnissa saatujen kokemusten ansiosta, että puiteohjelmassa saavutetaan vielä suurempi huippuosaamisen taso. Onnittelut mietinnöstänne.

 
  
MPphoto
 

  Vladko Todorov Panayotov (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluan kiittää komission asiantuntijoita ja esittelijää, Jean-Pierre Audya, heidän työstään.

Tämä väliarviointi on olennaisen tärkeä. EU:lta on puuttunut reagointikykyä, mikä on estänyt sitä saavuttamasta Lissabonin strategian tavoitteita. Tutkimuksen ja innovaation osalta on kuitenkin muutamia kohtia, joissa EU on edelleen johtoasemassa ja joista se voi olla ylpeä.

EU:lla on monia haasteita, joita sen kilpailijoilla ei välttämättä ole, mutta kuitenkin se pysyy kilpailussa mukana. Tarkoitan sitä, että Euroopan maaperässä ei ole luonnollisia energialähteitä, mikä on ehdottomasti este kehitykselle ja innovaatiolle. Tarkoitan myös Euroopan väestön ikääntymistä, joka on toinen EU:lle ominainen haaste. Tästä huolimatta EU:lla on kuitenkin kunnianhimoisimmat ja sitovimmat asetukset ympäristönsuojelussa. Sillä on myös korkeimmat sosiaaliset normit ja työntekijöiden kunnioitus.

Voimme mielestäni olla ylpeitä siitä. Elämme maanosassa, jossa tietyt arvot ovat edelleen ydinkysymys, eikä globalisaatio ole vaikuttanut niihin kovin paljon. Minun mielestäni on mahdotonta kehittyä kestävimmäksi tietoon perustuvaksi taloudeksi maailmassa, jos eurooppalaiselle yhteiskunnalle ominaisia arvoja ei kunnioiteta. Uskon, että se tuottaa tulosta tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 

  Zbigniew Ziobro (ECR). (PL) Arvoisa puhemies, innovaation lisääminen Euroopan unionissa on yksi taloudellisen kehityksen tärkeimmistä tekijöistä, erityisesti kriisiaikoina. Esittelijä korosti aivan oikein voimakkaasti tätä näkökulmaa. Valitettavasti minusta näyttää, että jotkin keskeiset kysymykset esitettiin liian yleisluontoisesti. Aivan ensiksi kannattaa kuitenkin mainita suhteellisen pieni rahamäärä, joka on osoitettu innovaatioon uusissa EU:n jäsenvaltioissa. Voidaan miltei sanoa, että valtava ero ja epäsuhta vanhan unionin maiden ja uusien EU:n jäsenvaltioiden välillä on tässä suhteessa silmiinpistävä. Se mainittiin vain mietinnön yhdessä lauseessa. Niiden vaatimattomaan osallistumiseen suhtaudutaan kielteisesti, ja sillä on kielteinen vaikutus unionin kestävään kehitykseen sekä sen yhteenkuuluvuuteen.

On tarpeen mainita, että huolimatta 86 miljardista eurosta, jotka osoitettiin tutkimukselle rahoituskauden 2007–2013 aikana, tämän asiaintilan muutoksesta ei näy merkkejä, joten varoissa, jotka myönnetään koheesiorahaston puitteissa innovaatiolle seuraavissa rahoitusnäkymissä, olisi otettava aiempaa paremmin huomioon varojen tasapainoista jakamista vanhoille ja uusille EU:n jäsenvaltioille koskeva tekijä. Loppujen lopuksi tämä innovaatio on tilaisuus näille uusille eurooppalaisille maille, ja niiden tiedettä ja uusia teknologioita pitäisi myös kehittää Euroopan yleisen hyvän vuoksi, yhteenkuuluvuuden hengessä.

Olisi myös korostettava, että tutkimusrahoituksen ongelmat vaikuttavat ensisijaisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Rahoitus- ja talouskriisin vuoksi tiukkenevan rahapolitiikan takia lainoja, jotka ovat olennaisia innovaatioon liittyville pitkän aikavälin investoinneille, rajoitetaan. Tämä asiaintila on otettava huomioon, jotta lainojen saantia kyseisiä tarkoituksia varten voidaan helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten osalta. On tarpeen myös mainita, että hallinnollisia menettelyjä on tämän osalta yksinkertaistettava.

 
  
MPphoto
 

  Amalia Sartori (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, myös minä haluaisin kiittää Jean-Pierre Audya ja koko teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa heidän tekemästään erinomaisesta työstä ja hyödyllisestä keskustelusta, joka tämän erittäin tärkeän aiheen ympärille on kehittynyt.

Mielestäni vain yhtä asiaa ei ole tänään otettu esiin, ja se on se, että on tunnustettava, että EU on jonkin verran jäljessä tutkimuksen ja innovaation osalta.

Kehuskelemme kärkkäästi saavuttamillamme tuloksilla, mutta voisimme aivan yhtä hyvin tunnustaa, että joillakin aloilla olemme jääneet jälkeen perinteisen kilpailijamme Yhdysvaltojen lisäksi myös Kiinan ja muiden maiden kaltaisista erittäin vahvoista kilpailijoista.

Katson siksi, että jos EU ei halua joutua syrjään ja kuolla, sen on päätettävä investoida aiempaa enemmän tutkimukseen ja innovaatioon. Se ei kuitenkaan ole päätös, joka meidän on tehtävä tänä iltana tämän keskustelun aikana vaan pikemmin laajemmassa keskustelussa, joka liittyy rahoitusnäkymiin ja koko kysymykseen siitä, miten käytämme saatavillamme olevia resursseja. Lyhyesti sanottuna, tämä on ehdottomasti kysymys numero 1!

Katson kuitenkin, että Jean-Pierre Audyn ja Maria da Graça Carvalhon – jonka mietintöön keskityn muissa puheenvuoroissa – käsittelemät asiat ovat kaikki huomionarvoisia. Ne kattavat yksinkertaistamisen, rahoituksen yhteensovittamisen tarpeen, pyrkimykset Eurooppa 2020 -strategian kehittämiseen, huippuosaamisen ja innovaation, mutta ottavat kuitenkin huomioon myös sen, että tässä kaikessa on kaksi pääosaa: ensimmäinen on pienet ja keskisuuret yritykset, EU:n sykkivä sydän, joiden innovaatiota meidän on edistettävä yksinkertaistamisen avulla, ja toinen on suuret tutkimuskeskukset, joita meillä todella pitäisi olla enemmän.

 
  
MPphoto
 

  Catherine Trautmann (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tässä erittäin hienossa mietinnössä, jonka kollegani Jean-Pierre Audy on laatinut, tehdään yhteenveto kaikista keskusteluistamme alan toimijoiden kanssa. En aio puhua enempää heidän arviostaan seitsemännestä puiteohjelmastamme: se on välttämätön mutta liian monimutkainen ja liian byrokraattinen.

Haluan vain korostaa kahta asiaa: Ensimmäinen koskee innovaatiota. Parlamentti on sitoutunut edistämään sitä, mutta se ei saa tehdä niin perustutkimuksen kustannuksella. Kuten hyvin tiedämme, tutkimuksen tärkein tulos on tieto, josta seuraa tilaisuus edistää tuota tulosta talousalalla tai teollisuudessakin. Sitten on erotettava selvästi perustutkimuksen peukalointi ja edistäminen.

Toinen kohta koskee rahoitusta. Me olemme kaikki samaa mieltä siitä, että määrärahojen pitäisi vastata tavoitteitamme. Menisin jopa niin pitkälle, että sanoisin, että tässä asiassa meidän pitäisi olla innovatiivisia olemalla johdonmukaisia. On hyödytöntä luoda uusia välineitä, tehkäämme nykyisistä entistä tehokkaampia. Tässä mielessä riskinjakorahoitusväline on todellinen menestys, mutta siinä on omaksuttava kattavampi lähestymistapa pk-yrityksiin ja tutkimusinfrastruktuuriin. Kehotan siksi komissiota tekemään kaiken voitavansa ratkaistakseen erimielisyydet mahdollisimman nopeasti ja ottaakseen huomioon tässä mietinnössä esitetyt toimintalinjat.

 
  
MPphoto
 

  Romana Jordan Cizelj (PPE).(SL) Arvoisa puhemies, seitsemäs puiteohjelma tuli voimaan vuonna 2007 sen jälkeen, kun EU oli laajentunut 12 uudella jäsenvaltiolla. Nämä kaksi suurta laajentumista ovat selkeästi lisänneet Euroopan unionin moninaisuutta.

Tästä herää kysymys: otetaanko seitsemännessä puiteohjelmassa asianmukaisesti huomioon tuo moninaisuus eli onko se suunniteltu niin, että huippututkimusta edistetään yhtenäisesti koko Euroopan unionissa. Tarkistuksessa on määritetty tiettyjä kaavoja, joista panen merkille erityisesti kaksi.

Ensiksi, epätasainen maantieteellinen osallistuminen ja tietyistä Euroopan unionin osista, erityisesti vähiten kehittyneiltä alueilta ja EU:hun vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneistä maista tulevien tutkijoiden vähäinen osallistuminen hankkeisiin.

Toiseksi, pienempien jäsenvaltioiden tutkijat ovat heikosti edustettuja hankkeiden koordinaattoreina. Selitys, joka minulle tästä tilanteesta on tähän mennessä annettu, kuuluu niin, että huippututkimus on tärkein kriteeri valitsemiselle seitsemänteen puiteohjelmaan. Se johtaa päätelmään, että tutkimuksen laatu hankkeissa heikosti edustetuilla alueilla on matala.

Voidaan kuitenkin miettiä, onko se itse asiassa todellinen syy. Tällaisia lausuntoja ei pitäisi antaa mielivaltaisesti. Kehotan siksi komissiota tutkimaan syitä tähän hankkeiden ja koordinaattorien sangen epätasaiseen maantieteelliseen jakautumiseen.

On joka tapauksessa kaikkien niiden jäsenvaltioiden etujen mukaista, jotka ovat jäljessä EU:n huippututkimuksesta, hyödyntää EU:n rakennerahastojen varoja niiden tiede- ja tutkimussektorien vahvistamiseksi. Tämän mahdollisuuden pitäisi olla saatavilla myös seuraavissa rahoitusnäkymissä.

Rakennerahastoja pitäisi kuitenkin käyttää vain jäsenvaltioissa, joille niitä on osoitettu. Ajatusta siitä, että kyseisten varojen pitäisi virrata vähiten kehittyneistä maista kehittyneempiin maihin, jotta viimeksi mainitut voisivat esimerkiksi rakentaa tutkimusinfrastruktuuriaan, ei voida hyväksyä, koska alueiden välinen kuilu vain kasvaisi. Toivon, että komissio pystyy hälventämään epäilykset unionin eri alueilta ja maista tulevien tutkijoiden ja koordinaattoreiden yhdenvertaisista mahdollisuuksista edellyttäen tietysti, että he täyttävät tieteellistä huippuosaamista koskevan vaatimuksen.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Roberta ANGELILLI

 
  
MPphoto
 

  António Fernando Correia De Campos (S&D).(PT) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa onnittelemalla Jean-Pierre Audya erinomaisesta mietinnöstä. Vaikka väliarviointi oli myöhässä, siinä osoitetaan seitsemännen puiteohjelman kriittisimmät kohdat: sen liiallinen byrokratia, teollisuuden mielenkiinnon puute, uusien välineiden määrä ja monimutkaisuus ja hidas maksutahti. Myös suurissa varojen siirroissa nykyisestä puiteohjelmasta suuren mittakaavan ohjelmiin, jotka tarjoavat kyseenalaista lisäarvoa, on suurempi riski. Mietinnössä onnistuttiin kuitenkin myös panemaan merkille myönteisiä tekijöitä, kuten aiempaa vahvempi kansainvälinen yhteistyö yhteisissä hankkeissa työskentelevien tutkimusryhmien välillä, tietyt menestystarinat, kuten Euroopan tutkimisneuvosto ja aiempaa parempi sukupuolten tasa-arvo.

Tietyt kohdat on otettava ensisijaisiksi tavoitteiksi: ensiksi ohjelman yksinkertaistaminen ja toiseksi tieteellisen huippuosaamisen edistäminen, ei vain tietyissä maissa vaan koko Euroopassa, puiteohjelman ja innovaation ja pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) ja yrittäjyyteen suunnattujen välineiden aiempaa vahvempi yhteys. Eurostars-ohjelma on tästä onnistunein esimerkki, ja sitä olisi kehitettävä edelleen.

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, meidän on aivan yksinkertaisesti vahvistettava tutkimusyhteisöä ja siten EU:n talousmahtia kansainvälisessä kilpailussa. Meidän on siksi selvitettävä, mitä omia resursseja voisi olla käytettävissämme kahdeksannessa tutkimuksen puiteohjelmassa. Kehottaisin komission jäsentä hyödyntämään päästökauppajärjestelmästä saatuja tuloja, jotta hiilidioksidiongelma saataisiin todella ratkaistuksi. Se olisi merkittävä aloitus.

Saatavillamme olisi kymmeniä miljardeja, joita voisimme käyttää "älykkään energian" ohjelmaan, monenlaisiin akkualustoihimme ja moniin tapoihin, joilla voisimme saada aikaan kestävää kehitystä. Tästä voitaisiin keskustella komission jäsenen Lewandowskin ja tietysti valtiovarainministerien kanssa.

Meidän on myös edistettävä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa. Minun mielestäni erityisesti kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa olisi käytettävä tieto- ja viestintätekniikkaa tarjoamaan tarvittavat laitteet ja koneet, jotta tutkijat voisivat viestiä aiempaa nopeammin, paremmin ja tehokkaammin uusinta tekniikka käyttämällä. Valokuituyhteyksien liittäminen satelliittilaitteisiin ja vastaavien klusterien muodostaminen olisi sensaatiomainen yritys, kuten myös Euroopan teknologiainstituutin perustaminen.

Sen osalta meidän on vain otettava käyttöön seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa ja muissa eri ohjelmissa tehdyn tutkimuksen sisältö koulutuslaitoksiimme, eli professoreille, opettajille ja alakoulun opettajille. Oppilaiden ja opiskelijoiden on yksinkertaisesti saatava käyttöön aikamme uusin tieto.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, Euroopan tutkimusneuvosto tekee erinomaista työtä, ja sen rahoittama työ pitäisi saada yleisön käyttöön mahdollisimman pian. Haluaisin erityisesti kiittää Jean-Pierre Audya vielä kerran pienten ja keskisuurten yritysten tukemisesta, ja kuten António Fernando De Campos myös sanoi, Eurostars-ohjelmasta voisi tulla yksi tulevaisuuden suurista hankkeista.

 
  
MPphoto
 

  Ioan Enciu (S&D).(RO) Arvoisa puhemies, aivan ensimmäiseksi myös minun on kiitettävä Jean-Pierre Audya kaikista tätä mietintöä koskevista ponnisteluista. Valmiutemme yhdistyä ja koordinoida tutkimusponnistuksiamme määrittää taloudellisen kilpailukykymme. Tuen ajatusta siitä, että seitsemännen puiteohjelman ja rakenne- ja koheesiorahastojen entistä parempi yhteensovittaminen, johdonmukaisuus ja synergia voivat myös parantaa tällä hetkellä aliedustettujen jäsenvaltioiden osallistumista. Kansainvälisessä yhteistyössä tehtävän tutkimuksen on pysyttävä ensisijaisena tavoitteena. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä eikä kilpailtava keskenään. Tähän asti vaatimatonta onnistumisastetta voidaan parantaa yksinkertaistamalla hallinto- ja varainhoitoasetuksia.

(EN) Päätän puheenvuoroni englanniksi: aiemmin tänä vuonna komission jäsen Geoghegan-Quinn totesi, että "meidän on purettava byrokratia. Tarvitsemme yksinkertaisia ja selkeitä sääntöjä, joita sovelletaan johdonmukaisesti ja tiukasti". Tänään pyydän teitä, arvoisa komission jäsen, auttamaan meitä tekemään sanoista totta. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Lambert van Nistelrooij (PPE).(NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa esittelijä, joskus on hyvä katsoa taaksepäin, erityisesti keskellä nykyisenkaltaista tilannetta ja juuri ennen tämän parlamentin rahoituskehyksen ja lainsäädäntöohjelman laatimista.

Silloin käy selväksi, että tieteellinen tutkimus Euroopassa on huippulaatua. Ongelma on siinä, miten tuo tutkimus muunnetaan tuotteiksi ja miten koko ketju järjestetään. Selvää on, että meidän ei ole kovinkaan järkevää luoda hyvin suuria määriä patentteja, joita myydään ympäri maailmaa, jos niistä johtuva lisäarvo sitten päätyy muihin maailman osiin. Meidän on siksi vangittava ihmistemme mielenkiinto ja saatava heidät osallistumaan siten – meidän on koulutettava heidät siten – että koko prosessi voi tapahtua täällä.

Minulla on toinen huomautus. Tässä kaikessa on kyse huippuosaamisesta, mutta huippuosaamisen on pikemminkin pärjättävä omillaan kuin vain oltava vapaasti virtaavaa älykkyyttä. Huippuosaamisen on juurruttava alueille ja kaupunkeihin. Ei voida sallia, että tällaista korkeatasoista lisäarvoa on vain metropolialueilla. Parlamenttina meidän tehtävämme on saada aikaan yhdistelmä siitä, mitä tutkimus tuottaa ja mitä siitä voidaan tehdä innovaation osalta. Olette muotoilleet oman innovaatiounioninne, jossa on erittäin hyviä aloitteita, ja sitten on myös olemassa muita eri rahastoja, kuten esimerkiksi rakennerahastot, joita voimme käyttää tähän tarkoitukseen. Tulevien vuosien aikana meidän on hyödynnettävä ehdollisuutta. Tässä mielessä meidän on myös varmistettava, että hieman kehityksestä jälkeen jääneet alueet investoivat erikoistumiseen. Se voidaan tehdä myös jäsenvaltioiden omilla rahoilla, ei pelkästään EU:n rahoituksen avulla. Sillä tavalla luodaan yhteinen asialista, ja yhteisen suunnittelun kaltaiset välineet ovat myös erittäin tärkeitä tässä suhteessa.

Puhun vielä lyhyesti kahdesta asiasta. Aivan ensiksi, meidän on vaadittava välineitä, jotka kestävät riskit. Tämä aloite, Euroopan investointipankin riskinjakorahoitusväline, on toiminut erittäin hyvin. Toiseksi, hyvä Maria da Graça Carvalho, te olette toiminut tietysti erittäin hyvin. Byrokratiaa on vähemmän. Annetaan siis jo nyt yhteisten teknologia-aloitteiden olla, koska niissä teollisuuden osuus on 50 prosenttia, mutta me kuitenkin kohtelemme niitä aivan kuin ne olisivat julkisen sektorin järjestöjä! Se ei yksinkertaisesti voi toimia.

Kiitän tästä väliarvioinnista. Se on hyvin tärkeä, ja kun uusia asetuksia laaditaan, muutamme sen uusiksi suunnitelmiksi.

 
  
MPphoto
 

  Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz (PPE). (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää hänen tekemästään työstä. Tärkein asia, jota haluaisin korostaa, on tutkimus- ja innovaatiotoimia tukevien ohjelmien nykyisten sääntöjen ja menetelmien yksinkertaistaminen ja se, että uusien EU:n jäsenvaltioiden aliedustukselle on määritettävä syyt. Tulevassa puiteohjelmassa on täytettävä nykyiset tarpeet sillä tavalla, että jokainen maa pystyy kehittämään tutkimusalueen, tutkimustoimia ja innovaatiota sellaisten yhteisten rahoitusvälineiden avulla, joiden ansiosta, jos niitä hallinnoidaan hyvin, olisi mahdollista keskittää toimenpiteitä yhteiskunnan ja markkinoiden tarpeisiin.

On olennaisen tärkeää, että yhdistysten, yritysten, erityisesti mikroyritysten klusterien muodossa ja teknologiafoorumien kansallisten tai alueellisten verkostojen osallistuminen tulevaan puiteohjelmaan mahdollistetaan. Haluaisin kuitenkin korostaa, että Euroopan unionin alueiden moninaisuuden säilyttäminen innovaation alalla edellyttää, että tieteellistä tutkimusta ja innovaatiota koskevien yhteisten strategisten rahoituspuitteiden laatimiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Kannattaa myös kiinnittää huomiota EU:n tasolla ja kansallisella ja alueellisella tasolla toteutettujen toimien synergiaan ja yhteisiä hallinto- ja varainhoitoasetuksia koskeviin lisäohjeisiin sekä eri ohjelmiin osallistumista koskevien sääntöjen ja ehtojen pakolliseen yhtenäistämiseen, jolla saadaan aikaan yhteinen ja avoin järjestelmä. Toivon, että seitsemännen puiteohjelman arviointiprosessin aikana tehdyt päätelmät muodostavat perustan tulevalle työlle seuraavasta, kahdeksannesta.

 
  
MPphoto
 

  Gunnar Hökmark (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, haluan aivan ensiksi onnitella esittelijää tätä väliarviointia koskevasta merkittävästä mietinnöstä. Mielestäni siitä on korostettava kolmea asiaa.

Ensimmäinen kohta on yksinkertaistaminen – byrokratian vähentäminen – ja sen me totesimme, kun aloitimme seitsemännen puiteohjelman. Siitä todella tuli vähemmän byrokraattinen, ja uskon, että tutkijat ja muut näitä hankkeita käsittelevät ovat tietoisia siitä, mutta paljon enemmän on tehtävä. Ja minun mielestäni voimme jollakin tavalla luottaa enemmän vuosisatoja olemassa olleisiin yliopistoihin. Ne eivät karkaa rahojen kanssa.

Toinen kohta on huippuosaaminen. Koko yhteisen ja jaetun ponnistuksemme arvo on siinä, että yritämme lisätä erityistä eurooppalaista arvoa, joka tarjoaa huippuosaamista. Meillä on kaikki jäsenvaltiot, jotka rahoittavat tutkimustaan ja tiedettään, ja meillä on myös, kuten on mainittu, rakennerahastot. Jos emme tämän puiteohjelman osalta tähtää huippuosaamiseen, menetämme kilpailuedun, joka meillä tulevaisuudessa on oltava.

Kolmas kohta on liikkuvuus. Mielestäni yksi silmiinpistävimmistä asioista, jonka olemme kokeneet, on se, että liikkuvuus, jonka puiteohjelman avulla voimme saada aikaan, luo erityiset puitteet ja erityiset edellytykset huippuosaamiselle. Olen myös tyytyväinen, että esittelijä on tehnyt ehdotuksen tutkimussetelistä ja pyrkinyt varmistamaan, että meillä on tutkijoiden välinen spontaani huippuosaamisen prosessi luomalla ja lisäämällä heidän liikkuvuuttaan.

Vielä kerran siis kiitokseni esittelijälle.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, emme ole useinkaan tässä parlamentissa yksimielisiä asioista, ja tänään oli selvää, että komissio ja eri parlamentin jäsenet olivat yksimielisiä tästä aiheesta ja erityisesti siitä, miten meidän pitäisi edetä. Esittelijä Jean-Pierre Audy ansaitsee suuren kiitoksen. Kuten komission jäsen sanoi, hän esitteli runsaan ja kattavan mietinnön.

(EN) Hän esitteli runsaan ja kattavan mietinnön, ja olen iloinen, että siinä on korostettu muutamaa yksinkertaista asiaa. Ensimmäinen on itse yksinkertainen: yksinkertaistaminen. Yksinkertaistamisen tarve on ehdottoman olennainen. Ilahduin kuullessani komission jäsenen sanovan, että olemme siirtymässä aiempaa käyttäjäystävällisempään varainhoitoasetukseen. Meidän on yksinkertaistettava, luotettava tutkijoihin ja taattava, että meillä on todella parhaat tutkijat. Jos meillä on, sitten saamme tuloksia.

Lopuksi, olemme epäonnistuneet Lissabonin strategian kanssa. Tätä tilannetta ei voida toistaa. Juuri tutkimuksen, demonstraation ja tuotannon avulla voimme saada aikaan kilpailukykyä, jota EU niin kipeästi tarvitsee.

 
  
MPphoto
 

  Petru Constantin Luhan (PPE).(RO) Arvoisa puhemies, nykyisissä puitteissa ja pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 -tavoitteet seitsemännellä puiteohjelmalla on vastattava nykyisiin haasteisiin. Pk-yritysten rahoituksen saatavuuden yksinkertaistamisella niille annetaan mahdollisuus kehittää uudenlaisia palveluja ja tuotteita. Rahoitusosuuden tason, tuotettavien asiakirjojen, tiedonsaannin ja erityisneuvonnan tarjoamisen mahdollisuuksien on oltava realistisia, koska muuten emme pysty luomaan puitteita, joilla pk-yrityksiä autetaan pääsemään tähän ohjelmaan, tavoitteista riippumatta.

Katson myös, että on olennaisen tärkeää, että tutkimuksen kehittämiseen alueellisella tasolla kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota kannustamalla monen tason kumppanuuksia ja tukemalla metodologisten oppaiden tai ohjeiden laatimista tätä varten. Emme voi saavuttaa tavoitteita laatimatta selkeästi menettelyjä ja rohkaisematta tai tukematta hyödyllisten välineiden kehittämistä.

 
  
MPphoto
 

  Derek Vaughan (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, myös minä haluan kiittää esittelijää ja komission jäsentä. Kuten he molemmat sanoivat, tutkimus ja innovaatio ovat tärkeitä Euroopan talouden tulevaisuudelle: tiedän varmasti, että esimerkiksi Walesissa on monia yliopistoja, jotka hyödyntävät EU:n rahoitusta. Katson siksi, että on tärkeää, että me kaikki tuemme riittävää rahoitusta tutkimukselle ja innovaatiolle EU:n talousarviossa; meidän ei pitäisi sanoa tässä kokoontumisessa, että tuemme sitä, ja sitten äänestämme sitä vastaan talousarviokokouksessa.

Tänä iltapäivänä esiin nostetuista keskeisistä kysymyksistä haluan sanoa, että tietysti me kaikki tukisimme yksinkertaistamista, kuten yhteisiä sääntöjä. Olen kuitenkin tietoinen joistakin huolista, jotka koskevat kiinteiden hintojen ja kertasuoritusten käyttämistä, joten mielestäni meidän pitäisi pyrkiä noilla aloilla tietynlaiseen joustavuuteen ja harkintaan.

Väittäisin myös, että meidän pitäisi keskittyä tulokseen. Vaikka tulos on tärkeää, tutkimus ja innovaatio kuitenkin tarkoittavat, että meidän on myös hyväksyttävä jonkin verran riskin ottamista, emmekä voi sulkea sitä pois. Lopuksi, tuen myös ehdotusta yliopistojen ja yritysten välisten parempien yhteyksien luomisesta, jotta voimme hyödyntää kaikkea suoritettua tutkimusta ja kehitystä.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D).(RO) Arvoisa puhemies, kilpailukyky ei ole Euroopan unionille mikään vaihtoehto. Euroopan unionin on oltava maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen, ja siksi meidän on investoitava tutkimukseen ja innovaatioon.

Valitettavasti tutkimusohjelmien edunsaajat käyttävät monia kansallisia ja EU:n rahoituslähteitä. Kaikissa näissä rahoituslähteissä on kuitenkin hyvin usein erilaisia menetelmiä ja sääntöjä, jotka vaikeuttavat EU:n varojen saamista ja monimutkaistavat asioita edunsaajille, koska on opittava eri sääntöjä. Katsomme myös, että tutkimusta ja innovaatiota Euroopan unionissa voidaan kehittää ainoastaan vähentämällä byrokratiaa, yksinkertaistamalla ja lähentämällä menettelyjä, kehittämällä soveltavaa tutkimusta ja helpottamalla pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusten saatavuutta. Pidämme valitettavana sitä, että talous- ja rahoituskriisin takia jäsenvaltiot ovat vähentäneet koulutus- ja tutkimusmäärärahojaan, ja kehotamme niitä investoimaan koulutukseen ensisijaisena tavoitteena tämän kriisin aikana, koska tutkimuksen ja innovaation laatu riippuu myös siitä.

Haluan kiittää esittelijää, Jean-Pierre Audya, siitä, että hän on hyväksynyt esittämäni tarkistuksen, jossa komissiota pyydetään ottamaan käyttöön enemmän rahaa seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa GNSS-sovellusten ja -palvelujen kehittämistä varten.

 
  
MPphoto
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, uskon, että tällä mietinnöllä on laaja tuki kaikissa parlamentin ryhmissä. Mietinnön tärkein osa on se, että unionin on pysyttävä tutkimuksen, innovaation ja tieteen etulinjassa. Se on tärkeää, koska ilman tutkimusta meistä ei voi tulla tulevaisuuden innovaattoreita. Tarvitsemme tutkimusta, jos haluamme luoda työpaikkoja, ja tarvitsemme tutkimusta, tietysti, säilyttääksemme työllisyyden EU:ssa ja pysyäksemme kilpailukykyisinä nousevien talouksien maihin verrattuna. Tarvitsemme myös julkista sektoria ja, todellakin, yksityistä sektoria, joka on mielestäni kasvun moottori taloudessa, kumppanuuden hengessä tapahtuvaa yhteistyötä varten.

Ponnistuksia pk-yritysten osallistumisen lisäämiseksi on myös edistettävä korkeimmalla tasolla, ja meidän on varmistettava, että byrokratiaa on mahdollisimman vähän. EU:n valtion tai hallitusten päämiehet hyväksyivät innovaatiounioni-lippulaiva-aloitteen tavatessaan 4. heinäkuuta, mutta hyväksyminen ei riitä. Nyt tarvitaan toimintaa, ja tiedän mainiosti, että komission jäsen Geoghegan-Quinn on toiminnan komission jäsen ja hoitaa asian. Tutkimus ja innovaatio ovat keskeisiä välineitä. Ne ovat meidän käytössämme olevia välineitä, joilla autetaan EU läpi tämän nykyisen talouskriisin.

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI).(DE) Arvoisa puhemies, seitsemännen tutkimuksen ja teknologiaan kehittämisen puiteohjelman tarkistuksen pitäisi perustua hankkeiden kansalaisille aiheuttamiin etuihin ja haittoihin. Tarkoitan esimerkiksi INDECT-hanketta, joka rahoitettiin seitsemännestä puiteohjelmasta. Tarkoitettua hyötyä terrorismin torjunnasta on punnittava kansalaisten vapautta ja tietosuojaa vastaan.

Meidän on siksi kysyttävä kaikkien hankkeiden osalta tämä kysymys: kuka hyötyy siitä ja kenen oikeuksia samalla rajoitetaan? Se koskee myös tutkimusrahoitusta geenimuuntelun alalla. Hyötyjiä ovat suuret elintarvikevalmistajat ja etujärjestöt, mutta eivät varmasti kansalaisemme. Kyllä, meidän on investoitava aiempaa enemmän tutkimukseen ja kehitykseen, mutta meidän on myös arvioitava aiempaa paremmin hankkeita, joissa maksajina ovat loppujen lopuksi veronmaksajat.

 
  
MPphoto
 

  Diane Dodds (NI).(EN) Arvoisa puhemies, kiitos esittelijälle tästä mietinnöstä ja kiitokseni myös komission jäsenelle, joka kävi äskettäin Pohjois-Irlannin vaalipiirissäni, jossa tiedän hänen nähneen joitakin loistavia esimerkkejä tutkimuksesta ja innovaatiosta.

Pohjois-Irlannin talous on pienten ja keskisuurten yritysten taloutta – 97 prosenttia kaikista yrityksistä voidaan luokitella sellaisiksi – ja silti se on talous, joka on jäänyt jälkeen muista Yhdistyneen kuningaskunnan alueista ja Euroopasta puiteohjelman rahojen käyttämisessä. Byrokratia mainitaan suurimmaksi hankaluudeksi, ja monet pienyritykset ovat yksinkertaisesti huolestuneempia auki pysymisestä kuin tutkimus- ja innovaatio-ohjelman pitkäaikaisista eduista.

Mielestäni Pohjois-Irlannin ilmailuteollisuuden antama esimerkki on merkittävä – suuremmat yritykset ohjaavat ja auttavat pienempiä yrityksiä todella pääsemään ohjelmaan – ja haluaisin käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kehottaakseni komission jäsentä tarjoamaan pienille ja keskisuurille yrityksille radikaaleja ja uusia tapoja hyödyntää tätä erittäin tärkeää ohjelmaa.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI).(DE) Arvoisa puhemies, seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa ei ole kysymys vain tutkimuksesta yleensä; siinä on myös kyse yhdestä tietystä tutkimusalasta, jonka pitäisi olla meille kaikille hyvin tärkeä Fukushiman katastrofin jälkeen. Siinä on kyse myös Euratom-ohjelman varoista.

Kuten me kaikki tiedämme, ydinvoimalobbarit ovat viime vuosina onnistuneet edistämään ydinvoimaa ilmastolle suotuisana vaihtoehtona. Ne ovat erityisen voimakkaita joissakin EU:n jäsenvaltioissa. Olemme myös hyvin tietoisia siitä, että jotkin jäsenvaltiot ovat menneet ydinvoiman kanssa niin pitkälle, että niiden ei olisi helppoa vaihtaa vaihtoehtoihin. Mitä hyötyä on suorituskykyisemmistä reaktoreista, jos ne sortuvat vesimassojen alla tai maanjäristysten sattuessa? Mitä hyötyä on tuottavimmastakaan ydinvoimalasta, jos pieni vika riittää tekemään välittömän ympäristön lisäksi myös koko alueesta asumiskelvottomia vuosikymmeniksi? Siksi on tärkeää, että keskitymme entistä enemmän ydinturvallisuuteen ja ajamme eteenpäin vaihtoehtojen kehittämistä.

Nyt, kun Euratomin tutkimusohjelmaa kohta jatketaan kaudeksi 2012–2013, Fukushimaa pitäisi käyttää mahdollisuutena uudelleenpohdintaan.

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE). (PL) Arvoisa puhemies, kuunneltuani tämän päivän keskustelua seitsemännestä puiteohjelmasta haluaisin käyttää tämän tilaisuuden kiinnittääkseni huomionne seuraavan ohjelman, kahdeksannen puiteohjelman, valmisteluihin. Meillä on siitä jo vihreä kirja, jossa tuskin mainitaan tarvetta tutkimukseen muilla aloilla, kuten kalastuksessa. Tämän alan tutkimuksen suora rahoitus on valitettavasti kehittymässä hyvin huolestuttavaan suuntaan. Aloitimme resursseilla, jotka seuraavissa ohjelmissa asteittain vähenivät, ja nämä radikaalit leikkaukset johtivat siihen, että seitsemännestä puiteohjelmasta jätettiin kokonaan pois meritutkimus erityisenä rahoituskohteena.

Tilanteen on muututtava seuraavassa puiteohjelmassa, jotta voimme saavuttaa uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet. Kalastusalalla on monia ongelmia, joten tutkimus ja tieteellinen tukityö ovat voimakas väline tämän alan kestävän kehityksen edistämiseen. Siksi on niin tärkeää osoittaa asianmukaista rahoitusta tätä tavoitetta varten. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Máire Geoghegan-Quinn, komission jäsen.(GA) Arvoisa puhemies, olen hyvin kiitollinen arvokkaasta keskustelusta, jonka olemme täällä tänä iltana käyneet, ja haluaisin kiittää kaikkia jäseniä, jotka osallistuivat tähän arvokkaaseen keskusteluun.

(EN) Teen tiiviisti yhteistyötä tämän parlamentin kanssa, kun etenemme rakentamaan tutkimuksen ja innovaation tulevaa ohjelmaa, jossa on todella eurooppalaista lisäarvoa.

Vuoden loppuun mennessä – itse asiassa 30. marraskuuta – esitämme ehdotuksemme tutkimuksen ja innovaation tulevista rahoitusohjelmista yhteisen strategisen kehyksen puitteissa. Olemme jo esittäneet vihreässä kirjassamme joitakin ajatuksia siitä, miten tämä saadaan aikaan yhdistämällä eri välineitä EU:n tasolla yhden kattavan ohjelman alle. Voimme tukea koko innovaatioketjua, koko matkaa perustutkimuksesta markkinoille saattamiseen. Uskon, että tällä tavalla saamme investoinneistamme irti mahdollisimman suuren vaikutuksen.

Odotan erittäin innokkaasti kuulevani tulokset keskusteluistanne vihreästä kirjastamme, joka ymmärtääkseni hyväksytään kesän lopulla. Voin vakuuttaa teille, että Maria da Graça Carvalhon, Judith A. Merkiesin, Jean-Pierre Audyn ja Marisa Matiasin mietintöjen antama rikastuttava panos otetaan asianmukaisesti huomioon lainsäädäntöehdotuksia laadittaessa.

Lopuksi haluaisin muistuttaa, että järjestämme 10. kesäkuuta vihreää kirjaa koskevan kuulemisen päätöstapahtuman, johon on kutsuttu monia tämän parlamentin jäseniä, joitakuita teistä puhujiksi. Haluan kertoa parlamentin jäsenille, että verkkokyselyyn saatiin yli 1 300 vastausta. Myös lausuntoasiakirjoja oli odottamaton määrä. Saimme yli 700 kyseistä asiakirjaa kansallisilta hallituksilta, Euroopan laajuisilta yhdistyksiltä, yrityksiltä, yliopistoilta ja alueellisilta ja paikallisilta järjestöiltä. Vastauksia tuli kaikista Euroopan unionin jäsenvaltioista ja muualta. Katson tämän todistaneen suuresta mielenkiinnosta, jota Eurooppa kiinnittää tutkimukseen ja innovaation tulevaa kasvuamme edistävinä toimina.

Haluan siis vielä kerran kiittää teitä tästä näkemyksestä ja vauhdista, jota tämä parlamentti on antanut seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnille.

 
  
MPphoto
 

  Jean-Pierre Audy, esittelijä.(FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää parlamentin puhemiehistöä siitä, että tämä keskustelu voitiin käydä, koska se ollut alun perin esityslistalla. Kaikille poliittisille ryhmille on hyvin hyödyllistä voida keskustella tästä merkittävästä kysymyksestä.

Haluaisin myös ilmaista, miten kiitollisia olemme teille, arvoisa komission jäsen. Puhun niiden kaikkien puolesta, jotka arvostavat teitä erittäin paljon. Teillä on jopa Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) irlantilaisten jäsenten tuki. Kuten voitte nähdä, näissä asioissa voi kuitenkin tapahtua mitä vain. Kiitos siitä, mitä teette. Luotamme todella teihin yksinkertaistamisen ja muiden teille lähettämiemme merkittävien viestien osalta, arvoisa komission jäsen.

Haluaisin kiittää esittelijöitä kaikista poliittisista ryhmistä, kollegoitani, jotka jättivät lukuisia tarkistuksia, ja tähän mietintöön osallistuneita – ja haluaisin esittää erityiskiitoksen PPE-ryhmään kuuluville.

Kiitos keskustelusta yksinkertaistamisesta; olemme panneet kommenttinne merkille. Sanat "teollinen kilpailukyky" herättävät odotuksia. Meidän on saatava aikaan yhteys tutkimuksen ja kaupan – eli tutkimuksen ja innovaation – välille eurooppapatentin avulla. Tutkimus on muunnettava kasvuksi. Kuten Herbert Reul sanoi, meidän on tietenkin kannustettava huippuosaamista. Meistä on tultava maailman parhaita, ja juuri huippuosaamiselle saamme sen aikaan. Kuten aiemmin kuitenkin sanoin, emme tiedä, ketkä saavat Nobeleita viiden tai kymmenen vuoden päästä. Meidän on siksi saatava aikaan tasapaino huippuosaamisen ja jakamisen välillä koko EU:ssa. Aivan kuten urheilussa, jossa voitamme maailman parhaiden pelaajien ansiosta, meidän on saatava maailman parhaat tutkijat. Huippuosaaminen on avainsana.

Lopuksi, olemme ehdottaneet rahoituksen määrän kaksinkertaistamista, mutta ei maatalouden tai rakennerahastojen kustannuksella. Tavoitteena on aiempaa parempi yhteensovittaminen jäsenvaltioiden kanssa. Valtion tai hallitusten päämiehet ovat kertoneet meille, että he eivät lisää julkisen sektorin maksujen määrää. Sen sijaan meidän on parannettava EU:n rahastojen, kansallisten rahastojen ja alueellisten rahastojen – joista jotkin muuten tulevat EU:n rahastoista – yhteensovittamista johdonmukaisuuden ja asianmukaisen politiikanteon vuoksi.

Viimeinen kohtani, arvoisa puhemies, on tämä: Olin ehdottanut – ehdotusta ei hyväksytty, mutta tämä on aihe, jota meidän on käsiteltävä poliittisella tasolla – että hyväksymme EU:n tutkimussuunnitelman puolustusteollisuutta varten. Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on aika, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 45 artiklan nojalla, harkita suurta tutkimusohjelmaa puolustuslaitteiden ja tietysti kaksikäyttöisten laitteiden alalla.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  András Gyürk (PPE), kirjallinen. – (HU) Seitsemäs tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma on maailman merkittävin tutkimuksen tukiohjelma, jolla on keskeinen asema EU:n kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa. Seitsemäs puiteohjelma tarjoaa merkittävää lisäarvoa EU:n tutkimuksen ja innovaation alalla. Väliarviointi kuitenkin paljasti, että monia aloja on kehitettävä. Minun mielestäni seitsemännen puiteohjelman menestykselle on olennaista kaksi näkökohtaa. Ensimmäinen ja kiireellisin tehtävä on byrokraattisten rasitusten yksinkertaistaminen. Liian monimutkainen hallinto on kallista ja se on pidäke pk-yritysten osallistumiselle seitsemänteen puiteohjelmaan. Päällekkäisten rakenteiden purkaminen, varojen aiempaa nopeampi siirtäminen ja seitsemännen puiteohjelman yhtenäistäminen kansallisten ensisijaisten tavoitteiden kanssa voivat kaikki edistää sitä, että mahdollisimman monet toimijat kiinnostuvat tutkimus- ja innovaatiotoimista. Toiseksi haluaisin korostaa huippuosaamiseen perustuvan lähestymistavan merkitystä, koska seitsemännen puiteohjelman varoja voidaan käyttää tehokkaimmin, jos tuettavien tutkimushankkeiden valinta perustuu huippuosaamiseen. Väliarviointi kuitenkin paljasti, että tietyt maat ovat aliedustettuja varojen siirron osalta. Tärkein tämän taustalla oleva syy on se, että näillä jäsenvaltioilla ei tutkimuksen taustarakenteita, joiden avulla ne voisivat täyttää huippuosaamiseen perustuvat kriteerit. Seitsemännen puiteohjelman ja rakenne- ja koheesiorahastojen väliset synergiat on siksi tarkistettava, mikä voisi puolestaan edistää kehityksestä jälkeen jääneiden rakenteiden kehittämistä. Tällä tavalla voimme tarjota tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille jäsenvaltioille huippuosaamiseen perustuvan arvioinnin osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Filiz Hakaeva Hyusmenova (ALDE), kirjallinen.(BG) Seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma on tärkeä väline Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n johtoasema teknologisessa innovaatiossa ja unionin tuleva kilpailukyky riippuvat myös erittäin paljon tieteellisestä tutkimuksesta. Tämän osalta on keskityttävä enemmän ohjelman tukeen, yritysten vaatimusten yhdistämiseen entistä paremmin ja EU:n muiden rahoitusvälineiden ja rakennerahastojen yhteensovittamiseen entistä paremmin.

Ohjelman onnistumiseen vaikuttavia merkittäviä tekijöitä ovat myös sen tarjoamia mahdollisuuksia koskevan tiedon saatavuuden tarjoaminen mahdollisimman suurelle määrälle sidosryhmiä ja hakumenettelyjen yksinkertaistaminen, sillä ne ovat tällä hetkellä liian monimutkaisia. Haluan toistaa, että onnistuneesti loppuunsaatettujen hankkeiden tuloksista on tiedotettava laajasti, jotta aiempaa useammat yritykset voivat saada ne ja mahdollisuuksien mukaan käyttää niitä.

Tiede itsessään ei ole päämäärä. Sen pitäisi tarjota etuja taloudelle ja yhteiskunnalle. Yksittäisten ohjelmien välisiä yhteyksiä on vahvistettava johdonmukaisuuden takaamiseksi, kun tiede- ja demonstrointihankkeita sekä markkinoiden testaamista ja markkinoiden toistoa koskevia hankkeita toteutetaan. Siten pystymme saamaan aikaan aiempaa enemmän tehokkuutta ja enemmän eurooppalaista lisäarvoa seitsemännen puiteohjelman rahoituksesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jacek Olgierd Kurski (ECR), kirjallinen. – (PL) Kaikkien innovaatiota koskevien mietintöjen pysyvä ongelma on se, että niissä ei ole selkeää ja erityistä kehystä EU:n varoista tehdyille T&K-investoinneille. Tämä ongelma näkyy jälleen Jean-Pierre Audyn mietinnössä, ja se koskee etenkin vielä toista ratkaisematonta kysymystä eli EU:n rahoituksen epätasapainoa. Laatija tuskin mainitsee tasa-arvon puutetta Länsi-Euroopan ja uusien EU:n jäsenvaltioiden rahoituksen käytössä. Rahoituksen heikko tilanne voidaan nähdä muuan muassa riskinjakorahoitusvälineen käytössä. Välineen puitteissa rahoitettuja hankkeita on pantu täytäntöön vain 18:ssa 27 jäsenvaltiosta. Lisäksi sen suurimmat edunsaajat ovat niin sanottujen vanhojen EU:n jäsenvaltioiden hakijoita: Saksa (23,1 prosenttia kaikista rahoituksen saaneista), Espanja (19,1 prosenttia), Yhdistynyt kuningaskunta (9,9 prosenttia) ja Alankomaat (8,3 prosenttia). Tällä hetkellä välineestä rahoitetaan noin kolmannes tutkimuksesta. Minusta näyttää, että sitä pitäisi kasvattaa suhteellisesti, jotta yrittäjän omat maksut eivät ylittäisi 10–15 prosenttia vaaditusta määrästä (tällä hetkellä vaadittu määrä on 15–25 prosenttia tutkimukseen osoitetusta määrästä). Meidän pitäisi muistaa, että yksi EU:n päätehtävistä on yhteiskunnallisen ja maantieteellisen epätasapainon poistaminen jakamalla innovaatiosta johtuvia etuja koko EU:hun. Emme pysty saavuttamaan tätä tavoitetta, jos jätämme uudet EU:n jäsenvaltiot huomiotta taloudellisesti ja tuemme siten lisää yksipuolista "aivovuotoa".

 
  
MPphoto
 
 

  Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen.(PL) Suhtaudun myönteisesti kasvavaan suuntaukseen lisätä tieteellisen tutkimuksen rahoitusta Euroopan unionissa. Katson kuitenkin, että voimiemme ja menojemme yhdistäminen tällä alalla on olennaisen tärkeää. Uudistuksia pitäisi panna täytäntöön kansallisella tasolla mahdollisimman pian, jotta voidaan perustaa keskuksia, jotka tekevät hyvää yhteistyötä, ja välttää samoja hankkeita koskevan työn päällekkäisyyttä. Sillä edistettäisiin myös varojen käytön parantamista. Euroopan unionin on muistettava tutkimuksen merkitys kilpailuedun tarjoamisessa tämän päivän globalisoituneessa maailmassa. Jäsenvaltioiden erityisesti pitäisi uudistaa tapaa, jolla ne toteuttavat turvallisuutta koskevaa tutkimusta, joka on yksi mietinnössä mainituista keskeisistä aloista, jotta voidaan varmistaa, että se on parasta mahdollista rahoituskriisin aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Marian-Jean Marinescu (PPE), kirjallinen.(RO) Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman houkuttelevuutta ei ole vielä täysin osoitettu teollisuudessa. Sen lisäksi, että tarvitaan uutta rahoitusta, Euroopan unionilta, jäsenvaltioilta ja alueilta edellytetään myös tutkimuksen, kehityksen ja innovaation aiempaa parempaa yhteensovittamista.

Ensimmäiseksi on parannettava koheesiorahastojen ja tutkimuksen puiteohjelman välistä yhteyttä. Minun on korostettava koheesiopolitiikan merkitystä, koska siitä on tullut merkittävä tuen lähde Euroopassa tutkimukselle ja innovaatiolle.

Toiseksi, tutkimus- ja innovaatiotoimet on räätälöitävä markkinoiden erityistarpeisiin. Tämä EU:n markkinoiden innovatiivisia teknologioita koskeva kysyntä on tunnistettava, jotta innovaation tulokset voidaan myydä. Minun mielestäni saatavilla pitäisi olla soveltuvia rahoitusvälineitä, joilla tuetaan innovatiivisten teknologioiden onnistunutta käyttöönottoa EU:n markkinoilla.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä haluaisin mainita, että EU:ssa on valtava epätasapaino rahoituksen osoittamisessa, sillä tulokset osoittavat, että vanhat jäsenvaltiot käyttävät suurimman osan taloudellisista resursseista. Tämä tilanne on vastoin alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta, jonka mukaan jäsenvaltioita kehitetään tasapainoisesti maantieteellisestä näkökulmasta ja joka on Lissabonin sopimuksessa säädetty tavoite.

 
  
MPphoto
 
 

  Pavel Poc (S&D), kirjallinen.(CS) Suhtaudun myönteisesti ehdotukseen varmistaa, että seitsemännestä puiteohjelmasta tuetulla tutkimuksella pyritään löytämään ratkaisuja EU:n ongelmiin aloilla, jotka on esitetty seitsemännen puiteohjelman erityisohjelmassa "Yhteistyö". Se koskee ensisijaisesti terveydenhuoltoa, mukaan luettuna kliininen ja ehkäisevä tutkimus ja lääketeknologiat. Syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy Euroopassa, ja koska väestö vanhenee, odotetaan, että yhdellä kolmasosalla miehistä ja neljäsosalla naisista on tästä sairaudesta suoraa kokemusta 75 ikävuoteen mennessä. Syöpätutkimus on monien läpimurtojen äärellä, erityisesti tarkempien ja edullisempien menetelmien osalta, ja myös sellaisten menetelmien osalta, jotka eivät ole niin rasittavia potilaille, sekä ennaltaehkäisevien tarkastusten että tosiasiallisten hoitojen suhteen. Syöpätutkimuksen rahoittaminen voi pelastaa ihmishenkiä ja leikata hoitokustannuksia. Kiitän poliittista tahtoa tukea rahoitusta, joka on ohjelman nojalla jo osoitettu syöpätutkimukselle. Tätä rahoitusta ei saa vähentää EU:n nykyisessä taloustilanteessa; päinvastoin, meidän on tarjottava lisää. Haluan korostaa, että jos voimme yhdistää voimamme valtioiden rajojen poistamisen tai avaruusasemien rakentamisen kaltaisten kunnianhimoisten hankkeiden toteuttamiseksi, meidän pitäisi pystyä löytämään tapa tehdä syövästä tauti, jota kenenkään ei tarvitse pelätä. Sen aikaansaamiseksi tarvitsemme tukea hoitomenetelmiä ja ennaltaehkäisyä koskevaan tutkimukseen ja niiden koordinointia. Syövän torjunta on eurooppalainen kysymys, jonka pitäisi olla ensisijainen tavoitteemme, seitsemännen puiteohjelman rahoituksesta aina EU:n tason kattovirastoon asti.

 
Päivitetty viimeksi: 20. lokakuuta 2011Oikeudellinen huomautus