Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana Richard Falbrin laatima työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietintö sosiaalipolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta, työnormien ja sosiaalisten sääntöjen edistämisestä ja eurooppalaisten yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta (2010/2205(INI)) (A7-0172/2011).

  Richard Falbr, esittelijä. – (CS) Arvoisa puhemies, kuten totesin hetki sitten puheenvuorossani, sosiaalipolitiikan ulkoinen ulottuvuus kattaa kaikki EU:n toimenpiteet ja aloitteet, joilla pyritään edistämään työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä kolmansissa maissa. Vaikka Lissabonin strategiassa ja Eurooppa 2020 -aloitteessa sosiaalipolitiikkaa painotetaan paljon enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kilpailukyky ja taloudelliset tekijät ovat edelleen huomion keskipisteessä. Tämän vuoksi lähestymistapani oli tätä mietintöä laatiessani hyvin kriittinen. Jos haluamme, että ne kolmannet maat, joiden kanssa neuvottelemme sopimuksista, noudattavat eurooppalaisen sosiaalisen mallin periaatteita ja sen syvintä olemusta, meidän on noudatettava tätä mallia myös Euroopan unionissa. Mikäli haluamme, että ne maat, joiden kanssa neuvottelemme kansainvälisistä sopimuksista, noudattavat Kansainvälisen työjärjestön perustavaa laatua olevia yleissopimuksia, meidän on noudatettava niitä myös itse. On kuitenkin selvää, että osa jäsenvaltioista rikkoo ILOn yleissopimuksia.

Yritysten yhteiskunnallinen vastuu on kiistatta hyvä ajatus, ja siitä on keskusteltu jo 1970-luvun alusta lähtien. Ongelmana on kuitenkin se, ettei siihen voida velvoittaa. Kun keskustelimme tätä mietintöä koskevista huomioista ja siihen tehtävistä tarkistuksista, yksi esitetty näkemys oli, että olisi laadittava direktiivi, sillä joidenkin yritysten toiminta ei vain ole sosiaalisesti vastuullista. Mietintöön esitettiin yli 150 tarkistusta, mutta siitäkin huolimatta sen lähestymistapa on mielestäni säilynyt kriittisenä. Euroopan unionin on tehtävä enemmän Kansainvälisen työjärjestön tukemiseksi, koska on järjetöntä, että samalla kun väitämme tukevamme sitä, yhä harvemmat maat ratifioivat ja noudattavat yleissopimuksia. Edellisen vaalikauden aikana komissio jopa esitti ehdotuksia, jotka koskivat esimerkiksi työaikadirektiiviä, joka oli täysin vastoin vuonna 1919 hyväksyttyä työajasta tehtyä ILOn yleissopimusta nro 1, jossa työviikon pituudeksi määrättiin 48 tuntia. Olen todella iloinen, että parlamentti hylkäsi tämän direktiivin.

Tähän päättyvät perusteluni. Minun ei tarvitse sanoa tämän enempää, koska tämän asian kaikki ymmärtävät. Haluan ennen kaikkea, että sosiaalisia oikeuksia kunnioitetaan ja että jotain sellaista, jonka julistamme olevan Euroopan unionin tärkeä saavutus, kunnioitetaan.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, eurooppalaisten tilastojen mukaan reilusti yli puolet Euroopan unionin työntekijöistä, erityisesti maahanmuuttajat, eivät saa sosiaalista suojelua. Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että on edistettävä Euroopan unionin työntekijöiden sosiaalista suojelua koskevia yleisiä perusnormeja ja määrättävä seuraamuksia, mikäli voimassa olevaa lainsäädäntöä rikotaan. Tarkistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan ratifiointi kannustaisi jäsenvaltioita sisäisiin sosiaalisiin uudistuksiin ja helpottaisi samalla kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamista EU:n säädösten kanssa. Se merkitsee tärkeää poliittista sitoutumista sosiaalisten normien edistämiseen ja takaamiseen sekä lainsäädännöllisten ja institutionaalisten mekanismien mukauttamiseen Euroopan demokratioiden erityisiin normeihin ja arvoihin. Tähän sopimukseen sisältyvät sosiaaliset oikeudet noudattavat unionin sosiaalista lainsäädäntöä sekä asianmukaisia normeja Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

  Tatjana Ždanoka (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän varjoesittelijänä haluan tehdä kantamme tähän mietintöön erittäin selväksi. Ensinnäkin vaikka ymmärrämme sen, että lopullista tekstiä voidaan parantaa huomenna annettavilla äänillä, se on riittävän vahva, ja korostamme vain sitä, että Kansainvälisen työjärjestön roolia olisi vahvistettava. Tästä olemme esittelijän kanssa samaa mieltä.

Vapaaehtoisuuteen perustuva yritysten yhteiskunnallinen vastuu on hyvä asia, mutta päärooli ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa kuuluu valtioille ja kansainvälisille järjestöille. Mielestämme yritysten yhteiskunnallisen vastuun alalla ei pitäisi vältellä oikeudellisesti sitovia normeja.

Työelämän perusperiaatteiden ja oikeuksien loukkaamista ei voida käyttää laillisesti kilpailuetuna, ja meidän on vaadittava kahden- ja monenvälisissä suhteissamme kumppaneihimme, että ihmisarvoisia työn normeja noudatetaan asianmukaisesti.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, kun otetaan huomioon, että maailman sosiaaliturvaa koskevassa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) raportissa vuodelta 2010 (Global Social Security Report 2010) todetaan, että yli 50 prosentilla kaikista työntekijöistä ei ole minkäänlaista sosiaaliturvaa, on helppo päätellä, että useimmissa tapauksissa yhtiöt eivät noudata yhteiskunnallisen vastuun periaatteita.

Komissio kuitenkin neuvottelee edelleen vapaakauppasopimuksista, joista yleensä hyötyvät vain suuret yhtiöt ja rahoituslaitokset ja joissa ei kiinnitetä asianmukaista huomiota työntekijöiden oikeuksiin eikä edistetä yhdistymisvapautta eikä oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin. Niihin ei sisälly toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä esiintyvän syrjinnän poistamiseksi tehokkaasti tai pakkotyön tai epävarmojen tai matalapalkkaisten työpaikkojen, myös lapsityön, poistamiseksi.

Kaikki nämä ongelmat täytyisi tuomita tässä mietinnössä, mutta mietintö ei täytä vaatimuksia, ja toivomme, että komissio menee huomenna pidemmälle lujittamalla näitä ongelmia koskevaa lähestymistapaansa…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Jaroslav Paška (EFD) – (SK) Arvoisa puhemies, on totta, että työntekijöiden sosiaaliturva on usein paljon heikompi kuin sen pitäisi olla, jopa Euroopan unionissa.

Tämä pitää paikkansa erityisesti väestön siirtolaisryhmien kohdalla, jotka matkustavat ulkomaille paikkoihin, jossa he eivät usein osaa kieltä eivätkä tunne paikallisia säännöksiä eivätkä he tietenkään tämän vuoksi pysy ammatillisesti paikallisten työntekijöiden tahdissa.

Tästä huolimatta Euroopan unionin on mielestäni tärkeää pyrkiä siihen, että kansainvälisen työjärjestön sääntöjä ja sopimuksia sovelletaan kolmansien maiden kanssa tehtävissä kansainvälisissä sopimuksissa, koska sitä mukaa, kun saamme tietää enemmän Aasian, Afrikan ja muiden maailman kolkkien työmarkkinoista ja työoloista, näyttää siltä, että meidän on pyrittävä varmistamaan, että työntekijöiden asemaa parannetaan merkittävästi myös näillä alueilla.

Tämän vuoksi kannatan jäsen Falbria ja hänen mietintöään. Olen varma, että se johtaa näiden sääntöjen parantumiseen myös Euroopassa.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, minäkin haluan onnitella esittelijää ja kehotan samalla Euroopan komissiota hyväksymään tarvittavia toimenpiteitä, jotta Euroopan yhtiöt noudattavat eurooppalaisia periaatteita ja arvoja silloinkin, kun ne toimivat muissa maissa.

Euroopan unionin on edistettävä Euroopan sosiaalista mallia. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää noudattaa Euroopan unionin periaatteita ja arvoja. Mielestämme on valitettavaa, ettei Euroopan unionilla ole yhtenäistä sosiaalilausekkeen mallia, joka voitaisiin sisällyttää kaikkiin kahdenvälisiin kauppasopimuksiin. Arvoisa komission jäsen, haluan huomauttaa, että Euroopan unionin ja Kanadan välisestä siviili-ilmailua koskevasta horisontaalisesta sopimuksesta äänestettiin äskettäin. Se on kunnianhimoisin tämän tyyppinen sopimus, jonka Euroopan unioni on allekirjoittanut, vaikkei siihen sisällykään yhtään sosiaalislauseketta. Kumpikin osapuoli on sitoutunut työskentelemään ja kehittämään asioita tällä alalla. On kuitenkin korostettava, että pidämme valitettavana sitä, ettei Euroopan unionilla ole yhtenäistä sosiaalilausekkeen mallia, joka voitaisiin sisällyttää kansainvälisiin sopimuksiin.

  Richard Howitt (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, onnittelen Richard Falbria siitä, että hänen mietinnössään sovelletaan kattavaa lähestymistapaa kansainvälisiin työnormeihin. Olen tyytyväinen, että olen voinut avustaa häntä yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevassa erityiskysymyksessä.

Tänä iltana tämä tarjoaa meille mahdollisuuden vaikuttaa komissioon ennen sen yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevaa tiedonantoa pyytämällä komissiota ensinnäkin säilyttämään äskettäin sidosryhmäfoorumissa hyväksymänsä yritysten yhteiskunnallisen vastuun avoimen määritelmän; palauttamaan lähentymisperiaatteen yksityisiin ja vapaaehtoisiin yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskeviin aloitteisiin aiemman menettelytapansa mukaisesti; esittämään konkreettisia ehdotuksia maailmanlaajuisten yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevien normien, etenkin päivitettyjen monikansallisia yrityksiä koskevien OECD:n suuntaviivojen sekä Ruggien liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevan kehyksen täytäntöönpanosta; noudattamaan taloutta ja ympäristöä koskevan, sosiaalisen sekä ihmisoikeuksia koskevan integroidun yritysraportoinnin periaatetta – tasoittaen näin todellakin tietä alaa koskevalle lainsäädännölle tulevaisuudessa; sekä lisäämään eurooppalaisten yritysten vastuuta kansainvälisessä toimitusketjussaan täyttäen niitä hallinnollisia puutteita, joita havaittiin äskettäin komission itse Edinburghin yliopistolta tilaamassa tutkimuksessa.

Komission jäsen Reding, parlamentti haluaa aina auttaa komissiota. Toivon, että tämäniltaisista ehdotuksista on apua.

  Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, kollegani László Andorin puolesta totean olevani tyytyväinen siihen, että tänään keskustelun aiheena olevassa päätöslauselmaesityksessä käsitellään niin monia sosiaalipolitiikan ulkoista ulottuvuutta koskevia ensiarvoisen tärkeitä näkökohtia.

Komissio tukee vahvasti tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä, jossa työllisyys ja sosiaaliset tavoitteet kulkevat käsi kädessä taloudellisten tavoitteiden kanssa. Kannatamme erityisesti sitä, että keskustelua ja toimenpiteiden koordinointia jatketaan G20-ryhmässä. Tässä yhteydessä G20-maiden työvoima- ja työllisyysministerien kokouksen valmistelut ovat hyvä esimerkki maailmalla vahvistuvasta yhtenäisyydestä.

Komissio kannattaa myös kansainvälisten organisaatioiden kanssa ja niiden kesken tehtävää tiivistä yhteistyötä, joka – siteeraan nyt OECD:tä ja Kansainvälistä työjärjestöä – on todella tärkeää, jotta voidaan saavuttaa tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisessä toimintaympäristössä ja etenkin ottaa käyttöön kansainväliset työnormit.

Viime viikolla käynnistyi ILOn 100. istunto: siinä keskitytään uuteen kotityötä koskevaan ILOn yleissopimukseen. Parlamentti keskustelikin tästä aiheesta äskettäin. Sosiaaliturva, mukaan lukien sosiaalista perusturvaa koskevan aloitteen kehittäminen, on toinen tämänvuotisessa ILOn konferenssissa käsiteltävä mielenkiintoinen aihe. Aiomme seurata tarkasti ILOn yleissopimukseen kirjattujen työnormien täytäntöönpanoa koskevaa keskustelua, ja toteaisin, että komissio on tyytyväinen siihen, että tämänpäiväisessä päätöslauselmaesityksessä korostetaan EU:n tarvetta edistää ILOn perustyönormeja ja ihmisarvoisen työn toimintaohjelmaa maailmanlaajuisesti niin, että sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys sisällytetään niihin monialaisena kysymyksenä.

Lisäksi komissio aikoo jatkossakin edistää kestävää kehitystä, ihmisarvoista työtä, työnormeja ja yritysten yhteiskunnallista vastuuta muilla politiikan aloilla, kuten kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan aloilla. Vuonna 2011 komissio aikoo esittää yritysten yhteiskunnallista vastuuta käsittelevän tiedonannon, jossa esitetään ehdotuksia kansainvälisiä jatkotoimia, muun muassa suhteissa kumppanimaihin tapahtuvaa yritysten yhteiskunnallisen vastuun edistämistä, varten.

Nähdäksemme myös yritysten osallistaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan ryhtyä käsittelemään nuorison työllistämisen, koulutuksen, työntekijöiden ammattitaitojen, terveyden ja tarjonnan, vastuullisen rakenneuudistuksen ja paikallisen kehityksen kaltaisia kysymyksiä ottamalla erityisesti huomioon Euroopan tämänhetkiset taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat.

  Puhemies. – (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 7. kesäkuuta kello 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Siiri Oviir (ALDE) , kirjallinen. – (ET) Pidän Euroopan unionin sosiaalipolitiikan ulkoiseen ulottuvuuteen liittyviä toimia ja aloitteita erittäin tärkeinä, koska tämän politiikan tavoitteena on edistää sosiaalisia sääntöjä kolmansissa maissa, jotta voidaan estää muun muassa nykyistä orjuutta, jossa ihmisiä kohdellaan puhtaasti "tuotantokoneina" eikä arvokkaina yksilöinä.

Maailmassa laajalle levinneen ja kasvavan taloudellisen kilpailun seurauksena työntekijöiden olot huonontuvat entisestään niin, että työntekijöiden palkka on pääsiallinen leikkausten kohde ja työikää pidennetään voittojen saamiseksi. Näin ollen nykysuuntausta muuttaaksemme meidän on ryhdyttävä sanoista tekoihin ja pantava Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ihmisarvoisen työn toimintaohjelma ja asianmukaiset yleissopimukset täytäntöön. Tarvittaessa meidän on myös sovellettava äärimmäisiä toimia – erilaisia taloudellisia seuraamuksia ja rajoituksia – niitä maita ja yrityksiä vastaan, jotka laiminlyövät niitä jatkuvasti. Asiaan kuuluvia seuraamuksia ei tietenkään pidä panna täytäntöön liian kevyin perustein tai taloudellisen kilpailun poistamiseksi.

Työnormien rikkominen kolmansissa maissa johtaa myös liian korkeisiin maksuihin kehittyneissä maissa ja Euroopan unionin sisämarkkinoilla, joten meidän on noudatettava ILOn ehtoja, jos haluamme säilyttää kilpailukykymme. Euroopan unioni ei saisi osoitella tässä syyttävällä sormellaan, vaan sen pitäisi ehdottaa omia ratkaisuja ja kompromisseja tilanteen parantamiseksi.

Olen tyytyväinen siihen, että yhtiöiden sosiaalinen vastuu ja työntekijöidensä kunnioittava kohtelu on lisääntynyt. Emme voi kuitenkaan hyväksyä tilannetta, jossa maiden ja paikallishallintojen velvollisuuksia siirretään yrityksille. Tällainen menettelytapa liittyy ennemminkin entiseen Neuvostoliittoon ja nykyisiin IVY-maihin, joissa viranomaiset kanavoivat olennaisilta osin yritysten rahoja.

  Sirpa Pietikäinen (PPE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat haluan onnitella Richard Falbria ansiokkaasta työstään mietinnössä sosiaalipolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta, työnormien ja sosiaalisten sääntöjen edistämisestä ja eurooppalaisten yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Poliittisesti ja taloudellisesti yhdentyvä EU tarvitsee entistä vahvemmin myös sosiaalista ulottuvuutta. Peruspalvelujen, perusturvan sekä kunnon työolojen varmistaminen kaikille EU-kansalaisille on tärkeää etenkin nyt talouskriisin aikana. Kuten mietinnön laatija toteaa, Euroopan valitsemaa sosiaalipolitiikan linjaa pitää toteuttaa myös suhteissamme kolmansiin maihin. Unionin tulee ehdollistaa tulevaisuuden kauppa- ja investointisopimukset vahvemmin kansainvälisten sopimusten ratifiointiin, toimeenpanoon ja valvontaan. Myös eurooppalaisilta yrityksiltä tulee vaatia enemmän avoimuutta tilinpidossaan ja alihankintaketjuissaan, jotta Euroopan unionin korkeat sosiaalipoliittiset arvot eivät jää näennäisiksi.