Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/0276(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0179/2011

Keskustelut :

PV 22/06/2011 - 16
PV 22/06/2011 - 18
CRE 22/06/2011 - 15

Äänestykset :

PV 23/06/2011 - 12.13
PV 23/06/2011 - 12.14
CRE 23/06/2011 - 12.13
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
PV 28/09/2011 - 4.12
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0425

Puheenvuorot
Torstai 23. kesäkuuta 2011 - Bryssel EUVL-painos

14. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana äänestysselitykset.

 
  
  

Mietintö: Miroslav Mikolášik (A7-0111/2011)

 
  
MPphoto
 

  Marco Scurria (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, halusin äänestää tämän mietinnön puolesta, koska siinä esitetään joitain koheesiopolitiikkaa ja rahoitusta koskevia keskeisiä näkökohtia.

Ne ovat ensinnäkin kapea-alaisemmat menettelyt kansalliselle rahoitukselle ja toiseksi se, että urheilu ja kulttuuri ovat myös tärkeä ja ratkaiseva osa yhteenkuuluvuutta.

Ehkä ainoa tähän mietintöön sisältyvä kielteinen seikka on se, että ainoastaan englanti, ranska ja saksa ovat työkieliä, joiden on oltava pyynnön ohessa alkuperäisen kielen lisäksi. Tästä ja yleisluontoisimmista syistä äänestin puolesta, ja kiitän esittelijää.

 
  
MPphoto
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, mietinnön merkityksestä huolimatta ainoastaan 19 jäsenvaltiota ilmoitti keskeisistä indikaattoreista. Tämän tilanteen vuoksi meillä ei ole selkeää kuvaa siitä, mikä vaikutus koheesiopolitiikalla on ruohonjuuritasolla.

Olen samaa mieltä Mikolášikin esittämistä toimista ja hyvistä käytännöistä. Katson, että ehdotus keskeisten indikaattoreiden laajemmasta soveltamisesta on erityisen hyödyllinen samoin kuin raporttien laadinta tuloksista sekä kansallisten ja Euroopan unionin toimintalinjojen välisistä synergiaeduista.

Julkisten keskustelujen järjestäminen ja kuuleminen sidosryhmien kanssa sekä raporttien toimittaminen kansallisille parlamenteille lausuntoa varten ovat myös tällaisia myönteisiä toimia. Meidän on pyrittävä estämään se, että koheesiopolitiikalle myönnettävää rahoitusta vähennetään seuraavalla ohjelmakaudella. Tästä syystä kannatin tätä mietintöä.

 
  
MPphoto
 

  Sergej Kozlík (ALDE). (SK) Arvoisa puhemies, EU:n varojen myöntämistä Slovakian kaltaisille uusille jäsenvaltioille haittaavat monimutkaisuus, liiallinen byrokratia, epäselvät säännöt ja myös peitellyt ja epärehelliset etunäkökohdat. Monet niistä, jotka haluavat varoja EU:n rahastoista, valittavat pitkittyneistä hallinnollisista vaikeuksista ja epävarmasta lopputuloksesta. Byrokratia ja monet esteet eivät johdu EU:sta vaan suoraan eri jäsenvaltioista. Ellei eurooppalaisia sääntöjä yksinkertaisteta Euroopan parlamentin ja muiden painostuksesta, jäsenvaltioissa täytäntöönpannuilla säännöksillä usein mutkistetaan tilannetta huomattavasti. Vaikka alkuperäiset EU:n säännökset ovat melko yksinkertaisia, kansallinen täytäntöönpano usein mutkistaa niitä. Se ajatus pätee, että mitä alemmas mennään tikapuita, sitä monimutkaisempi järjestelmä on. Myös sellainen merkittävä ongelma esiintyy, että virkamiehet eivät auta EU:n rahoituksen myöntämisessä vaan keskittyvät ainoastaan valvontaan, joka on huomattavasti tiukempaa kuin mitä lainsäädännössä edellytetään. Sen vuoksi ongelmana ovat pääasiassa EU:n jäsenvaltiot.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, koheesiopolitiikalle on lähtökohta. Tällaisella politiikalla on selkeä alku ja sillä on oltava myös loppu. Uskon, että syy koheesiopolitiikan olemassaololle on elintason ja talouden kehityksen tasapainottaminen koko Euroopan unionissa. Sen vuoksi on oikein myöntää varoja ja tukea alueita, jotka ovat yleisen taloudellisen tason alapuolella. On kuitenkin yhtä tärkeää varmistaa, että nämä varat otetaan käyttöön asianmukaisesti. Niillä on toisin sanoen oltava haluttu vaikutus. Tämä mietintö on minulle erittäin tärkeä, koska siihen sisältyy myös asian tarkastelu, joten sillä luodaan perusta päätelmille seuraava kahta tukikautta varten. Haluaisin mainita yhden esimerkin: Koheesiopolitiikalla on ollut omalla Itä-Saksan alueellani huomattavasti merkitystä vuodesta 1990 lähtien. Olemme panneet merkille kehityksen. Voimme pitää tätä selvänä menestyksenä, kun olemme siinä vaiheessa, että nämä alueet tarvitsevat tukien asteittaista vähentämistä koskevan ohjelman, koska tämä tarkoittaa, että elintasomme on noussut.

 
  
MPphoto
 

  Andrzej Grzyb (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, koheesiopolitiikkaa ja sen tuloksia arvioidaan nykyisellä tavalla hyvin. Jäsenvaltiot saavat konkreettista hyötyä tämän politiikan jatkamisesta. Se vähentää yhdessä EU:n maatalouspolitiikan kanssa kehityseroja unionissa samoin kuin alueiden välillä ja niiden sisällä. Olen samaa mieltä siitä näkemyksestä, että koheesiopolitiikan tavoitteet ja sille myönnetty rahoitus olisi pidettävä nykyisessä muodossaan, mutta tätä luonnollisesti mukautetaan, jotta välitason alueet luetaan mukaan.

Meidän olisi pantava merkille, että jäsenvaltiot ja paikallishallinto arvioivat hyvin tätä politiikkaa, ja haluaisin esittää täällä aluekehitysvaliokunnan myönteisen kannan. Koheesiopolitiikkaan liittyvän byrokratian vähentämistä pidetään toivottavana. Tällaiset toiveet aiheutuvat usein jäsenvaltioiden käyttöönottamista uusista rajoituksista, kuten täällä on jo huomautettu. Tämänhetkinen talouskriisi voidaan kuitenkin ratkaista useilla toimenpiteillä, kuten jatkamalla tätä politiikkaa, koska sillä luodaan kestävää kasvua. Tämä on tärkeää koko unionille.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, kuten Ayn Rand kirjoitti, todellisuutta voidaan välttää, mutta todellisuuden välttämisen seurauksia ei voida väistää.

Olemme saavuttaneet rajan markkinoiden ohjaamisessa julkisin varoin. Kaikki voivat nähdä Kreikan joutuvan selvitystilaan paitsi euroalueen valtionvarainministerit, jotka 13 kuukautta sen jälkeen, kun ne tekivät turhaan sitoumuksen 110 miljardista eurosta, näyttävät nyt pyrkivän uudestaan lähes yhtä suureen sitoumukseen. Tätä ei tehdä itse asiassa turhaan. Tämä ei ole pelkästään turhaa. Tämä on itse asiassa haitallista, koska näin varmistetaan, että selvitystilaan jouduttaessa tämä määrä on paljon suurempi ja että isku kohdistuu kaikkiin veronmaksajiin pankkiirien ja obligaatioiden haltijoiden pienen määrän sijasta.

Siten Kreikan työntekijöiden ja eurooppalaisten veronmaksajien edut uhrataan eurokratian muutaman ruhtinaan vuoksi.

 
  
  

Mietintö: Georgios Stavrakakis (A7-0141/2011)

 
  
MPphoto
 

  Mario Pirillo (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tuen ajatusta ottaa käyttöön horisontaalisia monesta rahastosta rahoitettavia ohjelmia, joilla on selkeästi määritellyt tavoitteet ja virtaviivaistetut rahoituksen saantia koskevat mekanismit. Olen samaa mieltä Barcan raportista, jonka mukaan paikalliseen kehitykseen perustuva lähestymistapa on keino parantaa tehokkuutta ja toimia yhtenäisemmällä tavalla. Meidän on kuitenkin kiinnitettävä huomio kaupunkiulottuvuuteen ja varmistettava koordinointi rahastojen sekä Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston muiden rahoitusvälineiden kanssa. Tilanteessa, jossa talousarvio on tiukka, näiden välineiden ja varojen kierrättämisen ansiosta tuloksia voitaisiin valvoa. Tällä moninkertaistettaisiin käytössä olevat resurssit ja lisättäisiin edunsaajien määrää, mikä puolestaan tarjoaisi enemmän tuloksia.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, meidän on saatava aikaan parempaa tehokkuutta Euroopan aluekehitysrahaston ja muiden rakennerahastojen välillä. Minusta on erittäin tärkeää, että meillä on erilaisia rahastoja. Näillä rahastoilla pitäisi olla eri tavoitteita ja kohdennettuja lähestymistapoja. Minusta on erittäin tärkeää, että olemme sisällyttäneet tähän alueet ja että Euroopan unioni vahvistaa suuntaviivat, joita voidaan toteuttaa alueilla ja soveltaa vastaavasti. Yhtä tärkeää on kuitenkin, että tässä kohdennetussa lähestymistavassa olisi tarkasteltava, miten asioita toteutetaan alueilla, jotta nämä rahastot eivät aiheuta toisilleen esteitä ja jotta emme siten edistä ohjelmia, joissa ei ole järkeä. Meidän on toisin sanoen koordinoitava tavoitteita, joihin näillä rahastoilla pyritään. Pidän tätä tehokkuuden lisäämisenä. Odotan, että jatkamme työtä tällä alalla ja että meille esitetään enemmän raportteja ja tuloksia.

 
  
MPphoto
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). - (LT) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen, että puhumme tänään koheesiopolitiikan yksinkertaistamisesta ja tehostamisesta. Olen jatkuvasti sanonut, että jäsenvaltioiden kehitys, jota tuetaan Euroopan unionin varoilla, ja elämänlaadun parantaminen olisi tehokkaampaa, jos käyttäisimme suunnittelumenetelmää tehokkaammin ja varmistaisimme, että horisontaaliset tavoitteet toteutetaan käyttämällä varoja eri rahastoista.

Yhtä tärkeää on kuitenkin tarkastella uudelleen sääntöjä, joilla rahastoja säännellään. Usein on niin, että ongelmaan ei voida vastata varojen puutteen vuoksi. Toista ohjelmaa, jota rahoitetaan eri rahastosta, ei voida hyödyntää, vaikka sillä pyritään samanlaisiin tavoitteisiin. Valitettavasti tällaisessa tapauksessa varojen siirto rahastojen välillä on mahdotonta eri säännöksien vuoksi. Pidän myönteisenä päätöslauselman kehotusta ottaa käyttöön vieläkin vaikuttavampi koordinointimekanismi ja pyydän teitä sen vuoksi muuttamaan sääntöjä rahastojen varojen siirrosta, jotta ne ovat mahdollisimman joustavat.

 
  
  

Mietintö: Corien Wortmann-Kool (A7-0178/2011)

 
  
MPphoto
 

  Gianluca Susta (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin näiden mietintöjen puolesta lukuun ottamatta Wortmann-Koolin mietintöä, josta äänestin tyhjää huolimatta siitä, että tuin ryhmäni tarkistuksia. En sen vuoksi äänestänyt joka kohdassa ryhmäni tavoin, koska katson, että meillä on edessämme niin vakavia ongelmia, että meidän on tässä vaiheessa osoitettava EU:n toimielinten yhtenäisyyttä ja kykyämme vastata edessämme oleviin ongelmiin. Huolimatta siitä, että neuvosto suhtautui melko epävarmasti ja ylimielisesti tähän kriisiin, meidän olisi mielestäni osoitettava yhteenkuuluvuutta.

En ollut samaa mieltä myöskään lykkäyksestä, koska olemme tilanteessa, jossa meidän on annettava kansalaisillemme kiireellisiä ratkaisuja talouskriisiin, joka ei johdu ainoastaan taloudellisesta keinottelusta vaan kyvyttömyydestämme käsitellä elpymistä ja kasvua koskevia ongelmia. Meillä on velvollisuus kohentaa Euroopan julkista taloutta, ja meillä on velvollisuus esittää vastauksia. Niiden antaminen on aloitettava ottamalla mukaan yritykset ja työelämä. Niissä on oltava erilaisia ja avoimempia sääntöjä, jotta yhtenäismarkkinat saatetaan loppuun ja jotta olemme paremmassa kilpailuasemassa globaaleilla markkinoilla. Sen vuoksi äänestin mietintöjen puolesta lukuun ottamatta Wortmann-Koolin mietintöä.

 
  
  

Mietintö: Elisa Ferreira (A7-0183/2011)

 
  
MPphoto
 

  Sergej Kozlík (ALDE). (SK) Arvoisa puhemies, talous- ja rahaliiton ensimmäinen vuosikymmen on osoittanut tarpeen parantaa talouden hallinnan puitteita. Uusien puitteiden olisi perustuttava yksittäisten jäsenvaltioiden suurempaan vastuuseen yhteisesti sovituista säännöistä ja toimintalinjoista sekä kansallisia talouspolitiikkoja koskeviin luotettavampiin valvontapuitteisiin EU:n tasolla.

Erityisesti edellisen kahden vuoden kokemus on vahvistanut, että vahvan kilpailukyvyn, kestävän talouskasvun ja työpaikkojen saatavuuden aikaansaaminen edellyttää kestävää valtion talouden alijäämän ja velan tasoa, uudistuksia makrotalouden epätasapainon poistamiseksi ja päättäväistä EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaa. Minun on tunnustettava, että olen hieman kiusaantunut hallinnollisten toimien käyttöönottamisesta taloudellisissa menettelyissä. Tähänastinen kokemus kuitenkin osoittaa, että markkinamekanismit eivät pysty reagoimaan nopeasti ja joustavasti kielteiseen kehitykseen, minkä tuloksena on se, että rahoituskriisistä tulee velkakriisi.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää ystäviäni kommunistien ja vihreiden ryhmissä. He ovat yhdessä asiassa oikeassa. Jos hyväksymme kymmenesosan heidän politiikastaan, me olisimme vakavissa vaikeuksissa, mutta he ovat yhdessä asiassa oikeassa: näillä talouden pelastustoimilla rangaistaan valtaosaa kansalaisista, jotta joitain erittäin varakkaita henkilöitä voitaisiin palkita. Jos haluamme pelastaa Kreikassa uhan alle joutuneita pankkeja, erityisesti ranskalaisia ja saksalaisia pankkeja, olisi paljon halvempaa antaa niille varat suoraan sen sijaan, että ne kierrätetään maisemareittiä Ateenan kautta.

Minun on kuitenkin otettava etäisyyttä ja esitettävä kysymys perusteista. Miksi pankkien pelastustoimien ensimmäisen kierroksen epäonnistumisen jälkeen veronmaksajia odotetaan jälleen kerran apuun pelastamaan erittäin varakkaita henkilöitä heidän omien virheidensä seurauksilta?

Kun sukupolveni katsoo taaksepäin vanhaan hallintojärjestelmään Euroopassa, se ihmettelee, miten tällainen järjestelmä oli olemassa. Miten se voitiin rakentaa niin, että ainoastaan aateliset vapautettiin verotuksesta? Miten me olemme sietäneet järjestelmää, jossa ainoastaan vähemmän varakkaat maksavat veroja? Mutta tiedättekö mitä? Me luomme juuri samanlaisen järjestelmän syytämällä julkisia varoja eri asioihin, jotta pelastaisimme tietyt etuoikeudet. Joten, "hasta la victoria siempre".

 
  
  

Mietintö: Diogo Feio (A7-0179/2011)

 
  
MPphoto
 

  Francisco Sosa Wagner (NI). - (ES) Arvoisa puhemies, koko paketti on sen suuntainen, että annan sille tukeni EU:lle myönteisenä jäsenenä ja federalistina. Se ei ole kuitenkaan kovin rohkea ja siinä on suuria aukkoja. Lisäksi siihen sisältyy viisaita ohjeita Espanjan poliittista hallinnointia varten. Sen vuoksi äänestin neljän talouden ohjausta koskevan mietinnön puolesta.

Äänestin Feion mietintöä vastaan, koska siinä suositellaan suhdanteita vahvistavia toimintalinjoja, joilla ei parhaimmillaankaan voida edistää kriisistä irtaantumista, ja pahimmillaan niillä edistettäisiin stagnaatiota ja työttömyyttä.

En äänestänyt myöskään Wortmann-Koolin mietinnön puolesta. Äänestin sitä vastaan, koska siinä ei oteta huomioon vakaus- ja kasvusopimusta, Euroopan työllisyysstrategiaa tai Eurooppa 2020 -strategian vaikutuksia, jotka ovat toivon lähde miljoonille eurooppalaisille, erityisesti nuorille.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, mielestäni lähestymistapa liialliseen alijäämään on kuin jalkapallo-ottelu: jos säännöt vahvistetaan, niitä on noudatettava. Ei riitä, että katsomme toisiamme suoraan silmiin ja toteamme, että lupaamme noudattaa kaikkia sääntöjä. Elämä on muuttunut. Toisin sanoen, jos pelisäännöt rikotaan, on määrättävä seuraamuksia ja rangaistuksia. Tätä ei tietenkään saada aikaan demokraattisella päätöksellä. Haluaisin palata jalkapallo-ottelua koskevaan vertaukseen. Kuvitelkaa, että sääntöjä on rikottu. Erotuomari tekee tästä päätöksen. Kuvitelkaa, mitä tapahtuisi, jos erotuomari määräisi pelaajat äänestämään joka kerta, onko sääntöjä todella rikottu. Tämä olisi mahdotonta. Sen vuoksi tarvitsemme selkeän päätöksentekoprosessin. Mitä teemme, kun joku rikkoo sääntöjä? Ensinnäkin haluaisin korostaa, että me tarvitsemme tietenkin solidaarisuutta. Sen sijaan, että pelkästään rangaistaan henkilöä, joka on rikkonut sääntöjä, meidän on autettava häntä toimimaan asianmukaisesti.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Hyvä Daniel Hannan, teidän pitäisi puhua Feion mietinnöstä, mutta olette myös seuraava ja ainoa henkilö puhujaluettelossa Goulardin mietinnöstä, joten annan teille kaksi minuuttia, jonka voitte käyttää kumpaankin mietintöön.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, olette erittäin jalomielinen tänään samoin kuin erittäin hyvä puhemies.

Haluaisin todeta jotain kömpelöstä kielenkäytöstä, jota olemme kuulleet viime viikkoina rahoitusalan pelastuspaketteja koskevissa keskusteluissa. Tiedotusvälineissä puhutaan Kreikan pelastamisesta, tuen antamisesta Portugalille ja Irlannin auttamisesta, mutta vastaanottajamaiden asukkaat eivät näe asiaa näin.

Syy siihen, miksi kreikkalaiset osoittavat kaduilla mieltään on se, että he ymmärtävät täysin, mikä tämä EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston toimien seuraus on. Varat eivät päädy tavallisille Kreikan kansalaisille, vaan rahoituslaitoksille, joille Kreikan valtio on velkaa. Varat maksavat kuitenkin takaisin tavalliset kansalaiset: toisin sanoen Irlannille, Portugalille ja Kreikalle lähetetään lasku koko EU:n pankkijärjestelmän pönkittämisestä.

Miksi? Koska emme voi myöntää, että rahaliitto oli virhe. Emme pysty näkemään logiikkaa tässä asiassa. Valtioiden, jotka ovat hyvin erilaisissa olosuhteissa ja joilla on erilaiset tarpeet, sullominen samaan yhtenäisvaluutan muottiin aiheutti varmasti painetta, jota eräät meistä ennustivat kymmenen vuotta sitten, kun tämä hanke aloitettiin.

Sitten me pahennamme kriisiä, koska yhdentymistä tehostetaan edelleen. Kuitenkin kaikki, mitä kuulimme eilen keskustelussa tästä mietinnöstä, oli "tarvitsemme finanssipoliittista unionia", "tarvitsemme talouden hallintoa". Voitte panna merkille logiikan puutteen, hyvät ystäväni. Euroopan yhdentyminen on epäonnistunut, joten sitä tarvitaan lisää! Rahaliitto ei riitä, tarvitsemme laajempaa talousliittoa.

Todellisuus on se, että kasvot halutaan pelastaa: pelastaa niiden eurokraattien kasvot, jotka käynnistivät hankkeen ja jotka ovat valmiita uhraamaan syrjäisempien maiden kansalaiset ja köyhien maiden velanmaksajat itserakkautensa vuoksi.

Nämä ovat varmaankin kalleimmat kasvot sitten Troijan Helenan, jonka vuoksi vesille lähti tuhansia aluksia.

 
  
  

Mietintö: Corien Wortmann-Kool (A7-0178/2011)

 
  
MPphoto
 

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin lopullisen äänestyksen lykkäämisestä, koska katson, että neuvoston kanssa on jonkinlainen mahdollisuus päästä sopimukseen.

Talouden hallinnon mietinnöt eivät ole mielestäni paras vaihtoehto, mutta tämänhetkisessä tilanteessa ne ovat luultavasti kuitenkin vähiten huonoimmat.

Olemme tilanteessa, jossa euron tukena on herkästi rikkoutuva rakenne. Vakaus- ja kasvusopimus ei ole toiminut; se oli aivan alusta saakka epäonnistunut. Nyt olemme tilanteessa, jossa meidän on joko luovuttava valuutasta tai yritettävä ottaa käyttöön jonkinlainen talouden hallinto, joka vahvistaa sen perustuksia ja jollain tavalla uudistaa infrastruktuuria.

Olen samaa mieltä Mario Montin kanssa, joka sanoi, että suurten jäsenvaltioiden liiallinen kunnioittaminen vaikutti osaltaan tämänhetkiseen talouskriisiin, ja meidän ehdotuksillamme tämä voidaan ainakin estää tulevaisuudessa. Toivon, että tässä asiassa ei ole kyseessä tallin oven sulkeminen, kun hevonen on jo karannut.

 
  
  

Mietintö: Andreas Schwab (A7-0038/2011)

 
  
MPphoto
 

  Robert Rochefort (ALDE).(FR) Arvoisa puhemies, tehtyämme kolme vuotta töitä äänestimme tänään aamupäivällä hyvin tärkeästä asiakirjasta, joka liittyy kuluttajansuojan edistämiseen unionissa. Siinä keskitytään hyvästä syystä tarkastelemaan Internet-myyntiä, jonka osuus saattaa 20 vuoden kuluttua olla 25 prosenttia kaikesta unionissa käydystä kaupasta, mikä on merkittävä määrä.

Osa myynnistä on rajat ylittävää. Kuluttajille taataan siten laajempi valikoima sekä alhaisemmat hinnat. Tämä on todellista edistystä. Kokonaisuutena tarkasteltuna pk-yrityksille ja käsityöläisille tarjoutuu samalla hyvin tärkeä tilaisuus päästä uusille markkinoille.

Tärkeimmistä eduista mainitsen kaksi eli harkinta-ajan, jota on pidennetty 14 päivään, ja tiivistelmän, joka sisältää kaikki tiedot ja maksettavan kokonaissumman ja jonka tilaaja saa ennen tilauksen vahvistavaa viimeistä napinpainallusta.

Totean lopuksi näiden äänestysselityksien yhteydessä olevani ylpeä siitä, että minä, kaikki kollegani ja poliittiset ryhmät äänestimme yksimielisesti, koska tällaisesta aiheesta on selvästi saavutettava yhteisymmärrys sen sijaan, että alkaisimme kiistellä siitä. Saavutimme tuon yhteisymmärryksen.

 
  
MPphoto
 

  María Irigoyen Pérez (S&D). - (ES) Arvoisa puhemies, esitän lyhyen kannanoton siitä, mitä olen kuullut minua ennen puhuneiden jäsenien puheenvuoroissa.

Kyse ei ole EU:n perustajien maineen pelastamisesta vaan pikemminkin unionin rakentamisesta ja unionin kansalaisten hyväksi työskentelemisestä.

Esitän nyt äänestysselitykseni kuluttajien oikeuksista annetusta direktiivistä. Pidän direktiivin hyväksymistä myönteisenä, koska siten edistetään Euroopan yhdentymistä ja kuluttajien oikeuksien suojelemista, mutta pahoittelen samalla, että joidenkin direktiivin artiklojen hyväksyminen johtaa suojan epäämiseen monilta espanjalaisilta kuluttajilta ja käyttäjiltä, jotka huomaavat jäävänsä vaille Espanjan lainsäädännössä ennestään taattuja oikeuksia.

Tästä syystä sosialistiryhmän espanjalaiset jäsenet äänestivät tänään seuraavia artikloja vastaan: 9 artikla etäsopimuksiin liittyvien tiedonantovaatimuksien täysimääräisestä yhdenmukaistamisesta, 17 artiklan 2 kohta, jonka mukaan kuluttaja on mahdollisesti vastuussa tavaroiden normaalista käytöstä harkinta-aikana ja 22 artiklan 2 kohta, joka liittyy lisämääräajan käyttöön ottamiseen tavaroiden luovutusta varten, mikäli myyjä ei luovuta niitä sopimuksen mukaisessa määräajassa.

 
  
MPphoto
 

  Ville Itälä (PPE). - (FI) Arvoisa puhemies, kollega Hannan viittasi äsken muissa asioissa siihen, että tarvitaan vähemmän integraatiota eikä missään tapauksessa enemmän integraatiota. Tämä kuluttajansuojaesitys oli kuitenkin nimenomaan lisäintegraatiota ja juuri oikeassa paikassa. Me tuemme kansalaisten oikeuksia ja kuluttajansuojaa, kun tehdään kansainvälistä, eurooppalaista kauppaa. Me tiedämme, että nettikauppa on tätä päivää, mutta nettikaupan osalta säädökset eivät ole tätä päivää, ja nyt on korkea aika mennä tässä eteenpäin.

Omassa kotimaassani Suomessa tämä lainsäädäntö on jo varsin pitkällä, ja joskus tietysti mietityttää, että tullaanko tässä nyt taaksepäin, kun tehdään yhteisiä säännöksiä, mutta kun kauppa on eurooppalaista, niin säännöstenkin pitää olla eurooppalaisia ja tällä tiellä meidän on syytä jatkaa.

 
  
MPphoto
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, komission ehdotuksessa direktiiviksi kuluttajan oikeuksista on se hyvä puoli, että neljä aiempaa direktiiviä yhdistyvät siinä yhdeksi säädökseksi.

Olen samaa mieltä mietinnön tavoitteista. On olennaisen tärkeää, että kaikkien 27 jäsenvaltion kuluttajille taataan korkeatasoinen suojelu ja että samalla otetaan asianmukaisesti huomioon, että tuottajat kokoon katsomatta voivat tarjota tavaroitaan ja palveluitaan unionin kuluttajille joutumatta kohtaamaan tarpeettomia oikeudellisia esteitä.

Nykyisessä tilanteessa oikeudellisen hajanaisuuden poistaminen on tavoite, jota on vaikea saavuttaa. Jäsen Wortmann-Koolin mietinnössä esitetään myös perusteltuja epäilyjä siitä, johtaako täysimääräinen yhdenmukaistaminen muihin kuin odotettuihin seurauksiin.

Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta, koska olen vakuuttunut siitä, että olisi hyödyllistä esittää tarkistus komission ehdotukseen, millä mahdollistettaisiin vähimmäistason yhdenmukaistaminen ja taattaisiin samalla korkeatasoiset palvelut kuluttajille.

 
  
MPphoto
 

  Adam Bielan (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, tänään toimitetun äänestyksen myötä saatoimme päätökseen kuluttajien oikeuksista laadittua direktiiviluonnosta koskevan pitkällisen prosessin ja luonnoksen kolme vuotta kestäneen työstämisen. Asiakirjassa taataan korkeatasoinen kuluttajansuoja kaikissa jäsenvaltioissa ja selvennetään osaltaan sekaannuksia herättäviä kysymyksiä, jotka liittyvät eri valtioista kotoisin olevien yrityksien ja kuluttajien väliseen vähittäismyyntiin. Direktiivin monialaisuuden ansiosta on mahdollista yhdenmukaistaa koko EU:n tällä alalla voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Direktiivin määräyksien olisi oltava erityisasemassa kaikenlaiseen Internet-myyntiin liittyvissä asioissa. Toivon, että lainsäädäntöehdotuksella lisätään kuluttajien luottamusta tällaista kaupankäyntimuotoa kohtaan. Kuluttajan kannalta erityisen tärkeää on myös, että otetaan käyttöön oikeus peruuttaa sopimus 14 päivän kuluessa ilman syytä ja tähän liittyvä oikeus, jonka mukaan kuluttajalle on palautettava kaikki suoritetut maksut. Pidän samoin myönteisenä kiellettyjä sopimusehtoja koskevien 5 luvun määräyksien lopullista versiota. Olen varma siitä, että direktiivillä parannetaan merkittävästi kuluttajien oikeuksia Euroopan unionissa, joten annoin tukeni mietinnölle.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, pahoittelen, että pyydän huomiotanne näin usein. En valitettavasti tällä viikolla onnistunut hyödyntämään catch-the-eye-menettelyä vaan putosin aina välistä. Halusin lausua muutaman sanan tästäkin kohdasta, joskin olen kaikkiaan tyytyväinen siihen, että hyväksyimme direktiivin. Äänestin myös sen puolesta.

Olen tyytyväinen siihen, että onnistuimme vahvistamaan kuluttajien oikeuksia ja sisällytimme ehdotukseen niin sanotun ovelta ovelle tapahtuvan myynnin, koska siihen liittyy runsaasti epäilyttäviä käytäntöjä. Muistutan kuitenkin jälleen kerran byrokratiaan liittyvästä ongelmasta, joka liittyy tämän säännöksen täytäntöönpanoon. Saksassa on erityisen paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Vaikka ne eivät olekaan osallisina ovelta ovelle tapahtuvassa myynnissä, ne tekevät luonnollisesti asiakkaiden kanssa usein kauppoja, jotka sinetöidään kädenpuristuksella. Tätä käytäntöä on noudatettu vuosisatojen ajan. Meidän on huolehdittava siitä, että emme rasita näitä pk-yrityksiä liiallisella byrokratialla. Toistan olevani tyytyväinen ja äänestäneeni direktiivin puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, pidän erittäin myönteisenä, että jäsen Schwab saavutti neuvoston kanssa kompromissin, jolla vahvistetaan kuluttajien oikeuksia, ja että siihen sisällytetään myös Internet-kauppaa koskevat ehdotukseni. Äänestin tietysti mietinnön puolesta, mutta joudun valitettavasti toteamaan, että puheenjohtajavaltio Unkari torjui ehdotukseni koko parlamentin tuella jonka mukaan kuluttajille olisi annettava oikeus toimittaa tavaroita muista valtioista sovituin ehdoin.

Eurostatin mukaan kolmasosa rajat ylittävistä tilauksista hylätään tällä tavoin, mikä on valitettavaa. iTunesin kaltaiset Internet-kaupat eivät toimita tavaroitaan tai palvelujaan uusiin jäsenvaltioihin. Tällä tavoin tšekkiläisiä kuluttajia syrjitään esimerkiksi ranskalaisiin tai alankomaalaisiin kuluttajiin verrattuna. Sisämarkkinat eivät siis edelleenkään ole yhtenäiset digitaalisen ympäristön osalta ja neuvosto on menettänyt merkittävän tilaisuuden.

 
  
  

Mietintö: Romana Jordan Cizelj (A7-0214/2011)

 
  
MPphoto
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE).(LT) Arvoisa puhemies, käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huolto on erityisen tärkeää niin ympäristön ja ihmisten kuin yhteiskunnan turvallisuuden vuoksi. Tästä syystä kehotan neuvostoa – kun se hyväksyy direktiivin – kiinnittämään huomiota myös Euroopan parlamentin kantaan; parlamentilla on entistä merkittävämpi asema ympäristökysymyksiä tarkasteltaessa. On valitettavaa, että toisinaan, kun pelaamme poliittisia pelejämme, haluamme sisällyttää asiakirjoihin määräyksiä, jotka saattavat olla haitallisia.

Joidenkin jäsenvaltioiden liittyessä Euroopan unioniin ne toivat mukanaan ydinvoimalaitoksiin liittyvän rasituksen, joka niille oli sälytetty niiden tahdon vastaisesti. Ignalinan ydinvoimalan sulkeminen oli yksi Liettuan EU-jäsenyyden ehdoista. Euroopan unioni sitoutui puolestaan virallisesti rahoittamaan ydinvoimalan sulkemista. EU sitoutui tähän ennen kaikkea siitä syystä, että Liettuan kaltaisen valtion olisi mahdoton rahoittaa yksin koko ydinvoimalaitoksen sulkemista. Sulkemistyöhön sisältyy käytetyn polttoaineen ja radioaktiiviseen jätteen käsittely.

Tästä syystä olisi haitallista sälyttää rasitus kyseisten jäsenvaltioiden harteille. Jos Liettua ei saisi tarvittavaa rahoitusta, sen olisi mahdotonta taata turvallisuus tehokkaasti. Ignalinan ydinvoimalan sulkeminen on sen sijaan säilytettävä tulevissa rahoitusnäkymissä sekä Liettuan että koko Euroopan unionin huolenaiheena.

 
  
  

Mietintö: Francesca Balzani (A7-0230/2011)

 
  
MPphoto
 

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, tuin voimakkaasti päätöslauselman 25 kohtaa – "pahoittelee, että Progress-ohjelmaan (…) esitetyn pienen lisäyksen vuoksi" – koska komissio sitoutui vuonna 2010 palauttamaan 20 miljoonan euron summan, joka oli tarkoitus kohdentaa Progress-ohjelmasta mikrorahoitusjärjestelyyn, mikä ei nyt ilmeisesti toteudukaan.

Vaikka mikrorahoitusjärjestely onkin varsin vähäinen, sillä on suuri merkitys pyrittäessä varmistamaan, että mikroyritykset saavat lainoja sosiaalitalouden kehyksessä; järjestely on keskeisessä asemassa myös siitä syystä, että rahoituslaitokset eivät nyt myönnä lainoja.

Näin ei kuitenkaan pitäisi käydä Progress-ohjelman kustannuksella. Kyse olisi mielestäni vain rahan siirtämisestä taskusta toiseen.

Totean kuitenkin myös, että kannatan voimakkaasti elinikäisen oppimisen Grundtvig-ohjelman tuen lisäämistä ja pidän erityisen myönteisenä, että Life+ -ohjelman tukea lisätään.

 
  
  

Mietintö: Albert Deβ (A7-0202/2011)

 
  
MPphoto
 

  Ville Itälä (PPE). - (FI) Arvoisa puhemies, tämä äärimmäisen tärkeä mietintö hyväksyttiin, ja ensinnäkin on syytä kehua ja kiittää esittelijä Deßiä, joka on tehnyt aivan valtavan työn löytäessään nämä kompromissit, jotta tämä YMP-uudistus saatiin näin merkittävällä tavalla eteenpäin.

Huomaan, kuinka vaikeaa on, kun jokaisessa jäsenvaltiossa on kovin erilaisia vaateita siltä osin mitä tähän YMP-uudistukseen pitäisi sisällyttää, mutta yksi tärkeä asia tähän liittyy ja se on tietysti tämä viherryttäminen. On tärkeää, että maataloustuottajat tulevat mukaan kestävään ympäristöpolitiikkaan, mutta miten tämä viherryttäminen tehdään? Se pitää tehdä niin kuin Deß on tässä sanonut. Se ei saa lisätä byrokratiaa, se ei saa lisätä tuottajien kustannuksia, ja pitää ottaa huomioon jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet, ja jos se tällä tavalla onnistuu, kun komissio tekee yksityiskohtaisia ehdotuksia tämän jälkeen, niin silloin olemme oikealla tiellä ja voimme yhdessä iloita siitä, että viljelijät ovat mukana ympäristötalkoissa.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Isabelle DURANT

 
  
MPphoto
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). - (ES) Arvoisa puhemies, äänestin tämän aloitteen puolesta, koska unioni tarvitsee vahvaa maatalouspolitiikkaa ilman leikkauksia, politiikkaa, joka perustuu kannattavien maatilojen edistämiseen ja elintarviketurvan, riittävän tarjonnan ja laadukkaan tuotannon varmistamiseen.

Maataloutta on myös tuettava innovointien mahdollistamiseksi ja toimien kohdistamiseksi energian, veden ja maaperän tehokkaampaan käyttöön.

Kaiken tämän lisäksi on toteutettava muunlaisia hallintatoimia, joiden ansiosta alan ammattilaisille voidaan maksaa oikeudenmukaisempia korvauksia; he muodostavat ryhmän, jonka on kehityttävä ja jatkettava oppimista koko työssäkäyntinsä ajan. Heille on taattava yksinkertaisemmat menettelyt, vähemmän byrokratiaa ja enemmän avoimuutta tavoitteisiin ja välineisiin nähden.

On vastaavasti vahvistettava uuden YMP:n sitoutumista aktiivisiin viljelijöihin ja panoksiin, joita he tuottavat tuotannon ja maaseutualueiden tasapainoisen kehittämisen kannalta. Kannattavuus edellyttää lisäksi, että alaa koskevia politiikkoja mukautetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin. Tästä syystä on myös jatkettava talousarvioon liittyviä ponnisteluja.

 
  
MPphoto
 

  Sergej Kozlík (ALDE). (SK) Arvoisa puhemies, Euroopan komission tämänhetkinen ehdotus yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta on vain kosmeettinen muutos eikä uudistus, jolla pyritään parantamaan markkinoita ja unionin maataloustuotannon kilpailukykyä.

Tässä yhteydessä olen myös tukenut Euroopan parlamentin tekemiä lukuisia havaintoja ja kriittisiä näkemyksiä. Vastustan pohjimmiltani sitä, että tukijärjestelmään sovelletaan edelleen historiallista lähestymistapaa, ja kannatan objektiivisten lisäkriteerien käyttöön ottamista, joissa otetaan huomioon maataloustukea koskevat edellytykset 27 jäsenvaltioon laajentuneessa unionissa. Niin sanottu tukien yläraja vaikeuttaa mielestäni asioita eikä paranna viljelijöiden oloja uusissa jäsenvaltioissa. Yhteisen maatalouspolitiikan olisi perustuttava kahteen pilariin, joista ensimmäinen on täysimääräinen rahoitus EU:n lähteistä. Toisen pilarin on perustuttava maatalouden uudenaikaistamiseen, kilpailukykyyn ja maaseudun kehittämiseen, mitä rahoitetaan kansallisista lähteistä.

 
  
MPphoto
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti on hyväksynyt mietinnön yhteisestä maatalouspolitiikasta (YMP) vuoteen 2020. Äänestin sitä vastaan, koska siinä ehdotetut toimet eivät ole todellisia uudistuksia vaan ainoastaan kosmeettisia ja vähäisiä muutoksia, joilla tuetaan ja ylläpidetään nykyistä epätasapuolista YMP:tä. Olemme saaneet tarpeeksemme unionin elintarviketuotannon 20 vuotta kestäneen lamaannuksen ja viljelijöiden alhaisten tulojen vuoksi.

Olemme unohtaneet, että unioniin liittyi seitsemän ja viisi vuotta sitten uusia jäsenvaltioita, joille annettiin vain vähän tukea ja joille luvattiin, että maksut yhtenäistetään vuoden 2013 jälkeen. Korostan selvästi, että on syytä ylläpitää voimakasta toista pilaria, mihin liittyen on säilytettävä nykyiset varojen jakamista koskevat kriteerit, joissa otetaan huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden kehityserot. Lopuksi on lisättävä koordinointitoimia aluepolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan välillä maaseutualueilla. Jotkin yhteisen maatalouspolitiikan toiseen pilariin kuuluvista vastuualoista olisi siirrettävä koheesiopolitiikan alaisuuteen. Maaseutualueilla on oikeus edistää omaa kehitystään hyödyntäen aluepolitiikan kehyksessä saatavilla olevia varoja.

Totean vielä yhden asian: komission puheenjohtajan Barroson lausuma, joka koskee mahdollisuutta tehdä leikkauksia toiseen pilariin, osoittaa, että hän ei ole aidosti tietoinen ongelman vakavuudesta.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan onnitella esittelijä Deßiä. Mikäli haluamme ylläpitää maatalouspolitiikan kilpailukykyä ja muuttaa sitä ympäristön kannalta moitteettomaksi, sitä on rahoitettava asianmukaisella tavalla. Korostan sanaa "asianmukaisella". Se viittaa niin viljelijöihin kuin veronmaksajiin. Mielestäni on syytä pitää erityisen myönteisenä, että maatalousalalla otetaan käyttöön kilpailukykyä edistäviä rakenteita. Tässä yhteydessä suorien tukien rajoittaminen on haitallinen toimi. Tehtävänämme ei ole tuhota kilpailukykyä edistäviä rakenteita. Vartuin entisessä Itä-Saksassa, jossa poliitikot määräsivät toimintaa koskevista rakenteista ja viljelijöitä koskevista yksityiskohtaisista tuotantotiedoista. Tämä johti siihen, että valtio meni konkurssiin. Tilanteen ei pidä antaa toistua. Haluan säästää Euroopan unionin moiselta katastrofilta, minkä vuoksi vastustan rajoittamista ja äänestin viime kädessä mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Deßin mietinnön puolesta, mutta on todettava, että olin pettynyt, että tarkistus 4 ei saavuttanut suosiota. Ryhmäni kannatti tarkistusta siitä syystä, että siten olisi ollut mahdollista maksaa ensimmäisen pilarin erityistuesta korvauksia luonnonhaittojen johdosta ja varmistaa, että maataloutta ylläpidetään vuoristoalueilla, ympäristöllisesti herkillä alueilla ja Natura 2000 -alueilla.

Äänestin tarkistusta 23 vastaan, en siitä syystä, että kannatan geneettisesti muunnettuja organismeja – en nimittäin kannata niitä – vaan siksi, että kannatan toissijaisuutta ja katson, että jäsenvaltioiden olisi saatava itse päättää geneettisesti muunnettuja organismeja koskevasta asiasta.

Olin erityisen tyytyväinen siihen, että kannatimme tarkistusta 27, jossa torjuttiin järkevästi vesipuitedirektiivin monimutkaisten ja epäselvien vaatimuksien sisällyttäminen kustannuksia myötäilevään järjestelmään, ennen kuin saamme selkeämmän käsityksen sen täytäntöönpanosta eri jäsenvaltioissa.

Olin myös tyytyväinen huomatessani parlamentin tukevan monitasoista turvaverkkoa markkinahäiriöiden yhteydessä ja, tosiaankin, hätätilanteissa. Tämä on järkevä ja oikeasuhteinen vastaus.

Totean lopuksi pitäneeni myönteisenä, että hyväksyimme ylivoimaisella enemmistöllä määrärahojen säilyttämisen vähintään vuoden 2013 tasolla. Ilman sitä kaikki muu jää pelkäksi sanahelinäksi.

 
  
MPphoto
 

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti on tänään hyväksynyt mietinnön yhteisestä maatalouspolitiikasta vuoteen 2020. Kannatan mietinnön pitkän aikavälin tavoitetta, jonka mukaan on pyrittävä ottamaan käyttöön kaikkia EU:n viljelijöitä koskevat tasapuoliset edellytykset, minkä vuoksi on luovuttava suoria tukia koskevista historiallisista kriteereistä.

Tästä huolimatta äänestin mietintöä vastaan, koska haluan ilmaista olevani jyrkästi eri mieltä maatilojen kokoon perustuvien tukien rajoittamista koskevan ehdotuksen hyväksymisestä. Siten syrjittäisiin esimerkiksi tšekkiläisiä viljelijöitä tai pakotettaisiin heidät hajottamaan maatilat keinotekoisesti pienemmiksi yksiköiksi, jotta niille voidaan myöntää tukea. Kannatan pienten maatilojen kehittämistä, mutta tällä toimella heikennetään eurooppalaisten viljelijöiden kilpailukykyä joissakin valtioissa.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, kannatin mietintöä ilomielin ja kiitän esittelijä Deßiä hänen tekemästään hyvästä työstä. Osallistuin eilisiltaiseen keskusteluun alusta loppuun asti, mutta en onnistunut saamaan puheenvuoroa catch-the-eye-menettelyn yhteydessä ja olin siitä harmistunut, koska halusin esittää kaksi kysymystä komission jäsenelle. Olin samanaikaisesti tyytyväinen siihen, että parlamentti halusi lähes yksimielisesti säilyttää määrärahat vähintään nykyisellä tasolla.

(EN) Kaksi kysymystä, jotka halusin esittää komission jäsenelle, koskivat historiallisia viitevuosia ja maitokiintiötä.

Molemmat on tarkoitus lakkauttaa. Haluamme tietää, milloin, ja millä ne korvataan? Ilman tätä tietoa viljelijöiden on hyvin vaikea suunnitella tulevaisuutta. Mitä pikemmin näihin kysymyksiin vastataan,

(GA) sen parempi kaikkien Euroopan viljelijöiden kannalta. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). - (LT) Arvoisa puhemies, yhteinen maatalouspolitiikka on yksi Euroopan unionin laajimmista ja samalla herkimmistä politiikanaloista, jolla on merkitystä kaikkien jäsenvaltioiden kannalta. Maatalous on ennen kaikkea ala, jolla on merkittävä ja välitön vaikutus ympäristöön. Tästä syystä on tärkeää, että kun otetaan käyttöön välittömän tuen malleja ja tuetaan maaseudun kehittämistä, on asetettava etusijalle kestävä maanviljely ja eri ympäristönäkökohdat, kuten luonnonmukainen viljely.

Maaseudun kehitystä koskeva ulottuvuus on myös merkityksellinen EU:hun hiljattain liittyneiden valtioiden kannalta. Muuttavien työntekijöiden määrä on valitettavasti ollut suurin maaseutualueilla. Tästä syystä on lisättävä maaseutualueiden houkuttelevuutta asuin- ja työskentelyalueina ja houkuteltava nuoria kyseisille alueille. Se edellyttää maaseudun kehittämistä koskevien välineiden käyttämistä, maaseutuyhteisöjen lupaavan ja dynaamisen kehityksen tukemista ja Leader-menetelmän täytäntöönpanon kehittämistä myös jatkossa.

Nuorien viljelijöiden ja nuorien ihmisten houkutteleminen maaseutualueille ja osallistumaan maataloustuotannon ja maaseudun kehittämisen prosesseihin on yhtä tärkeää, jotta torjutaan viljelysmaiden autioitumista, maaseudun väestökatoa, maaseudun väestön ikääntymistä ja muita ongelmia.

 
  
MPphoto
 

  Mario Borghezio (EFD).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, esitän kaksi huomiota yhteisestä maatalouspolitiikasta laaditusta valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä. Ensinnäkin maataloustuotteiden kuluttajahintojen on oltava oikeasuhteisia kustannuksiin, toteutettuihin toimiin ja työhön nähden, mutta myös tuotantokustannuksiin nähden, mikäli haluamme, että eurooppalaiset kuluttajat voivat syödä eurooppalaisen maataloustuotannon tuottamia terveellisiä tuotteita, perinteisen maataloustuotannon, jota on suojeltava.

Toinen huomio koskee unionin toimivaltaisille viranomaisille annettavaa merkkiä. Ovatko he tietoisia kertomuksesta, jonka maataloudesta, elintarvikkeista ja metsäpolitiikasta vastaavan ministeriön italialaiset virkamiehet (carabinieri) ovat laatineet ja joka koskee maitokiintiöitä? Siinä osoitetaan selvästi, että maitotuotantokiintiötä, jonka oletettiin ylittyneen – jolloin muodostui oikeudellinen perusta italialaisille maidontuottajille määrätyille sakoille – ei itse asiassa ylitetty. Tämä on hyvin vakavaa, koska sakot saattavat lamaannuttaa ja tuhota tuhansia maatiloja Padaniassa. Padania vapaaksi!

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (FR) Äänestysselitykset ovat päättyneet.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Sharon Bowles (A7-0229/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Arvoisa puhemies, puolsin äänestyksessä tätä nimitystä Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan puheenjohtajaksi, ottaen huomioon ehdokkaan kyvykkyyden ja laajamittaisen kokemuksen, jota hän on hankkinut vuosien ajan.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, olen ylpeä siitä, että Euroopan parlamentti kannattaa laajalti Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan uuden puheenjohtajan Mario Draghin nimitystä. Nimitys vahvistetaan myös neuvostossa järjestettävässä valtioiden ja hallituksien päämiehien kokouksessa, mutta tämä on jo nyt hyvin merkittävä asia Italian kannalta, ei ainoastaan siitä syystä, että Mario Draghin ammatillinen profiili on erittäin korkea ja hänellä on kyvykkyyttä ja kokemusta Euroopan talousasioista, mutta myös siksi, että kaikki unionin johtajat tukivat hänen nimittämistään toimeen seuraaviksi kahdeksaksi vuodeksi. Toivotan pääjohtaja Draghille paljon menestystä työssään.

 
  
MPphoto
 
 

  Pino Arlacchi (S&D), kirjallinen. − (EN) Arvoisa puhemies, puolsin äänestyksessä Mario Draghin nimittämistä Euroopan keskuspankin johtokunnan seuraavaksi puheenjohtajaksi siitä syystä, että hän on kyvykäs ja suhtautuu edistyksellisesti maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän hallintaan. Hän painotti talous- ja raha-asioiden valiokunnassa viime viikolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa, että nyt on syytä laajentaa unionin taloudellista hallintaa ja että EKP keskittyy hänen puheenjohtajakaudellaan edelleen ensisijaisesti torjumaan inflaatiota. Kaikista näistä syistä olen ylpeä voidessani antaa hänelle kaiken tukeni.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Arvoisa puhemies, valtioiden tai hallituksien päämiehet nimittävät Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsenet neuvoston ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen. Tässä tapauksessa neuvosto kuulee näin ollen parlamenttia Mario Draghin nimittämisestä Euroopan keskuspankin johtokunnan puheenjohtajaksi 1. marraskuuta 2011 alkaen. Talous- ja raha-asioiden valiokunta, jonka jäsen olen, järjesti hyvin tyydyttäväksi osoittautuneen kuulemistilaisuuden. Kannatan näin ollen Mario Draghin ehdokkuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. (RO) Arvoisa puhemies, puolsin äänestyksessä Mario Draghin nimittämistä Euroopan keskuspankin johtokunnan puheenjohtajaksi, koska hänellä on mielestäni runsaasti ammatillista kokemusta. Mario Draghi vastasi talous- ja raha-asioiden valiokunnassa järjestetyssä kuulemistilaisuudessa täysimääräisesti parlamentin jäsenien hänelle esittämiin kysymyksiin. Tältä osin pidin myönteisenä hänen rakentavaa lähestymistapaansa Kreikan rahoituskriisin seurauksiin.

Lisäksi Mario Draghi on osoittanut olevansa aidosti halukas panemaan täytäntöön paremman taloushallinnon mallin EU:ssa, jotta vältetään tilanteet, joissa valtiot ajautuvat konkurssiin. Juuri tästä syystä hän asettaa hakemuksessaan inflaation torjumisen etusijalle osana Euroopan keskuspankin hintavakautta koskevaa tavoitetta, samoin kuin valvontamekanismien vahvistamisen. Vahva talous edellyttää todella tehokasta vakaus- ja kasvusopimusta sekä automaattisia rangaistuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Antonio Cancian (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, italialaisena Euroopan parlamentin jäsenenä suhtaudun myönteisesti Mario Draghin Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan puheenjohtajaehdokkuuteen. Osallistuin hänen kuulemistilaisuuteensa, joka järjestettiin Euroopan parlamentissa 14. kesäkuuta 2011. Hän on merkittävän uransa – jonka aikana hän on toiminut niin akateemisissa tehtävissä kuin talous- ja rahoitusalan huipulla finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän puheenjohtajana – ansiosta ensiluokkainen ehdokas puheenjohtajan toimeen. Unionin kannalta erityisen vaikeana aikana Mario Draghi pystyy varmasti vastaamaan unionin rahoitusjärjestelmän tarpeisiin sekä takaamaan rahoitusvakauden ja taloudellisen kasvun tuen. Hänen ehdokkuutensa on tärkeä poliittinen merkki Italialle hänen toimittuaan menestyksellisesti Italian valtiovarainministeriön pääjohtajana ja Italian keskuspankin pääjohtajana vuodesta 2006 alkaen, jolloin hän edisti merkittävästi Italian asemaa niin unionissa kuin kansainvälisestikin.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, Mario Draghia on syytä onnitella hänen nimityksensä johdosta ja pidän häntä erittäin kyvykkäänä ehdokkaana. Luotan kuitenkin siihen, että hän tunnustaa valtuutuksen, jonka Euroopan parlamentin jäsenet ovat hänelle antaneet, ja ottaa vastaavasti heidän kantansa huomioon EKP:n johtokunnan puheenjohtajana.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, äänestin suosituksen puolesta myös muista kuin ehdokkaan kansalaisuuteen liittyvistä syistä. En itse asiassa ole sitä mieltä, että Italia hyötyy EU:n sijaan professori Draghin nimityksestä, vaan päinvastoin. Italia menettää erittäin kyvykkään keskuspankin pääjohtajan, joka on hyvin tietoinen taloudellisista, rahoituksellisista ja todellisista ongelmista. Kyse on henkilöstä, jolla on moitteeton ansioluettelo ja merkittävää kansainvälistä kokemusta julkisista ja yksityisistä instituutioista ja joka on aina toiminut erittäin ennakoivasti (esimerkiksi finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän puheenjohtajana). Hänen laatimansa julkaisut ovat osoituksena akateemisesta profiilista, joka on epäilemättä hänen tehtäviensä edellyttämällä tasolla, ja hänen rahoitusalan kokemuksensa hälventää hänen kyvykkyyttään koskevat mahdolliset epäilyt. Ei ole yhteensattuma, että hänen nimityksestään saavutettiin niin yksimielinen yhteisymmärrys. Hänellä on kaikki edellytykset toimiakseen Euroopan keskuspankin johtokunnan erinomaisena puheenjohtajana. Häneen kohdistuu merkittäviä haasteita vallitsevassa tilanteessa. Tästä syystä toivotan hänelle vilpittömästi onnea matkaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. (FR) Arvoisa puhemies, talous- ja rahoituskriisin aikana on ehdottoman tärkeää, että johtajat ja vastuuhenkilöt toimivat maltillisesti ja riippumattomasti. Euroopan keskuspankin johtokunnan puheenjohtaja Jean-Claude Trichet on onnistunut toimikaudellaan vastustamaan valtioiden tai hallituksien päämiehien painostusta. Hänen seuraajallaan on oltava samat ominaisuudet ja hänen on toimittava aivan yhtä tinkimättömällä tavalla. Äänestin italialaisen Mario Draghin ehdokkuuden puolesta, koska hänellä on erinomainen maine ja hän teki hyvän vaikutuksen talous- ja raha-asioiden valiokunnassa järjestetyssä kuulemistilaisuudessa. Toivon, että hän pystyy uransa ja erityisesti Italian keskuspankin pääjohtajana saamien kokemuksiensa myötä vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla moniin haasteisiin, jotka häntä odottavat hänen ollessaan Euroopan keskuspankin peräsimessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, Mario Draghin akateeminen ja ammatillinen tausta sekä hänen kuulemisensa parlamentissa osoittivat, että hänellä on syvä ymmärrys ja selkeä käsitys taloudellisen hallinnan syventämisen tarpeellisuudesta EU:ssa sekä euron vakauden merkityksestä kasvusuuntauksen uudelleen käynnistämiseksi. Kun otetaan huomioon tämä ja Euroopan keskuspankin johtokunnan puheenjohtajan toimen merkitys, katson, että Mario Draghi täyttää kaikki edellytykset hoitaakseen kyvykkäästi ja omistautuneesti toimea, johon hänet nyt on nimitetty.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Arvoisa puhemies, Eurooppa-neuvosto ehdotti toukokuussa 2011 yhdessä parlamentin kanssa Mario Draghin nimittämistä Euroopan keskuspankin johtokunnan puheenjohtajaksi kahdeksan vuoden toimikaudeksi 1. marraskuuta 2011 alkaen. Parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta haastatteli ehdokasta ja hän vastasi valiokunnan jäsenien esittämiin kysymyksiin. Hän puhui esimerkiksi Kreikan velasta ja esitti muun muassa näkemyksen, jonka mukaan EKP:n ei pitäisi tinkiä toimista, joita se toteuttaa valuutan vakauden ylläpitämiseksi. Valiokunta antoi tämän jälkeen suosituksen Mario Draghin nimittämisestä. Koska ehdokas täyttää EKP:n johtokunnan puheenjohtajan toimen täyttämistä koskevat vaatimukset, ilmaisen myös kannattavani hänen nimittämistään tähän toimeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Arvoisa puhemies, vaikka tiettyjen eurooppalaisten oligarkkien nimittämistä koskevat äänestykset ovat sääntöjen mukaan salaisia, haluan tehdä tiettäväksi, että äänestin Mario Draghia vastaan. On nimittäin todella epätervettä ja kieroutunutta nimittää toimeen Goldman Sachsin entinen Euroopan-johtaja keskellä valtionvelkakriisiä. Ajanjakso, jolla hän hoiti tehtävänsä, sekä näiden tehtävien luonne eivät voi olla herättämättä huomiotanne. Mario Draghin on täytynyt olla tietoinen siitä – paitsi jos hän oli vain keskinkertainen johtaja – että yhtiö, jossa hän työskenteli, ohjasi Kreikan velan kaunistelemista näennäisesti laillisin, joskin epärehellisin keinoin, jotta Kreikka saattoi liittyä euroon, vaikka hän ei toiminutkaan alullepanijana. Lisäksi on otettava huomioon Goldman Sachsin rooli valtionvelkaan liittyvässä keinottelussa, yhtiön vastuu talous- ja rahoituskriisistä ja tutkimukset, joiden kohteena yhtiö on Yhdysvalloissa. Mario Draghi on täysin sopimaton tehtävään siitä syystä, että Goldman Sachs näkyy mainintana hänen ansioluettelossaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, olen hyvin tyytyväinen tänään saavutettuun tulokseen ja siihen, että laaja enemmistö puolsi neuvoston suositusta Mario Draghin nimittämisestä Euroopan keskuspankin johtokunnan seuraavaksi puheenjohtajaksi. Olen itse asiassa sitä mieltä, että valtiollemme on kunniaksi saada maineikas edustaja Euroopan keskuspankin (EKP) kaltaisen strategisen toimielimen johtoon. Se on tärkeä tunnustus valtiotamme edustavan miehen sitoutumiselle ja kyvykkyydelle, miehen, jonka vaikeana ja samalla arvokkaana tehtävänä on johtaa EKP:tä vallitsevassa tilanteessa, jolloin Euroopan on vastattava vakavan talous- ja rahoituskriisin seurauksiin. Toivon, että Mario Draghin nimitys vahvistetaan tulevassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa ja että hän pystyy johtamaan EKP:tä marraskuusta alkaen seuraavien kahdeksan vuoden ajan yhtä korkeatasoisella ja tinkimättömällä ammattitaidolla, mitä hän on aikaisemmin osoittanut, ja saattelemaan Euroopan unionin talouden kohti unionin rahoitusalan vakauden ja vahvuuden takaavaa elpymisvaihetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, olemme tyytyväisiä Mario Draghin nimittämiseen Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan tulevaksi puheenjohtajaksi, koska hän on osoittanut, että hänen ammatillinen profiilinsa vastaa tämän arvovaltaisen toimen edellyttämää tasoa ja että hänellä on pitkäaikaista ja tunnustettua kokemusta kansainväliseltä rahoitus- ja pankkialalta. Onnittelemme Italian keskuspankin entistä pääjohtajaa hänen ehdokkuutensa ja sen johdosta, että hän pystyi Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa osoittamaan kyvykkyytensä ja potentiaalinsa ratkaista ongelmat, jotka hänellä on edessään. Hänen nimittämisensä on menestys Italian kannalta, jota hän edustaa korkealla tasolla yhdessä unionin arvovaltaisimmista toimielimistä. Toivotamme hänelle menestystä työssään.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti – joka ottaa huomioon neuvoston 16. kesäkuuta 2011 päivätyn suosituksen (10057/2011), ottaa huomioon työjärjestyksen 109 artiklan, ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0229/2011), ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto kuuli 20. toukokuuta 2011 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamenttia Mario Draghin nimittämisestä Euroopan keskuspankin johtokunnan puheenjohtajaksi kahdeksan vuoden toimikaudeksi 1. marraskuuta 2011 alkaen, ottaa huomioon, että parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi tämän jälkeen ehdokkaan pätevyyttä erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 283 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan vaatimuksiin nähden ottaen huomioon Euroopan keskuspankin täydellisen riippumattomuuden tarpeen SEUT-sopimuksen 130 artiklan mukaisesti ja että arvioinnin yhteydessä valiokunta sai ehdokkaalta ansioluettelon sekä vastaukset hänelle lähetettyihin kirjallisiin kysymyksiin – antaa myönteisen lausunnon neuvoston suosituksesta nimittää Mario Draghi Euroopan keskuspankin johtokunnan puheenjohtajaksi. Vastustan hänen nimittämistään.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Arvoisa puhemies, Mario Draghi on täysin sopimaton Euroopan keskuspankin huipputoimeen. Hän toimi yhdysvaltalaisen Goldman Sachs -investointipankin johtokunnan varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä; hänen vastuualoihinsa kuuluivat Eurooppa ja yhteydet sen kansallisiin hallituksiin. Kreikka toimitti juuri tuolloin EU:lle väärennettyjä tietoja alijäämästään ja talousarviostaan. Tässä yhteydessä Goldman Sachsia syytetään siitä, että se neuvoi Kreikkaa väärentämisessä. Näiden hämäräperäisten menettelyjen lisäksi Mario Draghia voidaan erityisesti arvostella siitä syystä, että hän vastustaa ehdottomasti velkaleikkauksia Kreikassa ja kannattaa tukipakettia. Eteläisen euroalueen jäsenvaltion, johon kohdistuu valtavia rahoituksellisia ongelmia, edustajan nimittäminen lähettää myös täysin väärän merkin markkinoille ja kansalaisillemme, jotka eivät halua rahansiirtounionia vaan vakaata valuuttaa.

Saksalainen Axel Weber olisi ollut asianmukainen ehdokas. Hän ei kuitenkaan edes hakenut toimea, koska hän tunnisti niiden toimien epäasianmukaisuuden, joita nyt toteutetaan Mario Draghin siunauksella. Mario Draghin nimitys on jälleen yksi naula euron arkkuun ja koko EU:hun kohdistuva uhka.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen.(IT) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa järjestetyn erinomaisen kuulemismenettelyn jälkeen totean täten puoltaneeni äänestyksessä epäröimättä Mario Draghin nimittämistä Euroopan keskuspankkiin (EKP). Antamani ääni vahvistaa, että näinä vaikeina kriisiaikoina toimeen on valittu henkilö, joka on sopivin ja pätevin johtamaan EKP:tä. Olen vakuuttunut siitä, että Mario Draghi tietää, miten hänen on hoidettava tulevaa tehtäväänsä EKP:n johtokunnan puheenjohtajana, aivan kuten hän on osoittanut työskennellessään Italian keskuspankissa, ja että hän onnistuu siinä asettamalla suuren kokemuksensa ja kyvykkyytensä unionin käyttöön. Ilmaistessani tyytyväisyyteni Italian keskuspankin, tuon italialaisen eliitti-instituution, joka on saavuttanut korkean kehitystason, edistymisen johdosta haluan vielä painottaa EKP:n johtokunnan seuraavan puheenjohtajan Mario Draghin hyvin ammattitaitoista profiilia. Luottaen siihen, että neuvosto vahvistaa parlamentin myönteisen äänestystuloksen, takaan talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsenenä Mario Draghille suurimman mahdollisen valmiuden osallistua tulokselliseen yhteistyöhön EKP:n kanssa, erityisesti näinä euron ja EU:n kannalta vaikeina aikoina.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietintöön perustuen ja ehdokkaan pätevyyttä koskevien kuulemis- ja arviointiprosessien seurauksena, erityisesti unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 283 artiklan 2 kohdan vaatimuksien valossa ja ottaen huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) täydellisen riippumattomuuden tarpeen, äänestin EKP:n johtokunnan puheenjohtajan nimittämisestä annetun mietinnön puolesta ja suhtaudun myönteisesti Mario Draghin nimitykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, voin vain tukea Mario Draghin nimittämistä Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan uudeksi puheenjohtajaksi kahdeksan vuoden toimikaudeksi ensi marraskuusta alkaen. Kyseisen ehdokkaan ansioluettelo osoittaa tosiaan, että ehdokkaalla on runsaasti ammatillista pätevyyttä ja elämänkokemusta, ja esittelee yhden nykyajan maineikkaimmista italialaisista, joka toimii maailmanlaajuisella talousalalla. EKP:n peräsimessä tarvitaan mielestäni näinä vaikeina aikoina mahdollisimman tasokasta henkilöä, ja Mario Draghi täyttää juuri tämän vaatimuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, Euroopan keskuspankin (EKP) tärkeimpänä strategisena tavoitteena on ylläpitää hintojen vakautta EU:ssa ja osallistua siten ratkaisevasti jäsenvaltioiden taloudellisten ja rahoituksellisten ongelmien selvittämiseen. Mario Draghi valmistui Rooman La Sapienza -yliopistosta ja väitteli taloustieteen tohtoriksi Massachusetts Institute of Technology -yliopistossa. Hän on Italian keskuspankin pääjohtaja, Euroopan keskuspankin neuvoston ja yleisneuvoston jäsen, Kansainvälisen järjestelypankin johtokunnan jäsen, Italian edustaja Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin ja Aasian kehityspankin johtokunnissa sekä finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän puheenjohtaja.

Äänestän sen puolesta, että Mario Draghi nimitetään EKP:n johtokunnan puheenjohtajaksi, koska hänellä on mielestäni kattava akateeminen tausta ja laajaa ammatillista kokemusta, ja koska kannatan unionin toimielimien voimakasta sitoutumista inflaation torjumiseen, yhtenäisvaluutan lujittamiseen ja kestävyyteen valtionvelkakriisin yhteydessä. Katson myös, että EKP:n johtokunnan uusi puheenjohtaja toteuttaa käytännössä rehellisyyden ja kurinalaisuuden leimaamaa toimintakulttuuria ja auttaa osaltaan lujan ja johdonmukaisen talouspolitiikan käyttöönotossa, millä lähetetään selvä luottamuksen merkki kansainvälisille markkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. (FR) Arvoisa puhemies, Mario Draghin nimittäminen Euroopan keskuspankin (EKP) peräsimeen on mielestäni täysin perusteltua, koska siten vahvistetaan Euroopan unionin toivetta jatkaa EKP:n nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Trichet'n aloittamaa työtä. Tilanteessa, jossa Kreikan kaltaisten valtioiden taloudellinen tilanne heikentää euroa, Mario Draghin osoittama tahto ja päättäväisyys ohjata vahvaa valuuttaa vakaalla kädellä ovat välttämättömiä, jotta varmistetaan taloutemme uskottavuus. Pidän myös myönteisenä, että toimeen nimitetään henkilö, joka täyttää kaikki sen edellyttämät vaatimukset. Hänen kokemuksensa finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmässä ja Italian keskuspankin pääjohtajana on merkittävä etu toimielimen kansainvälisen näkyvyyden ja siten Euroopan unionin aseman kannalta maailman suurimpana talousmahtina. Ottaen huomioon haasteet, joihin meidän on vastattava elvyttääksemme talouttamme, suhtaudun myönteisesti sellaisen henkilön nimittämiseen, joka on onnistunut saavuttamaan yhteisymmärryksen ja joka on osoittanut kykenevänsä tasoittamaan tietä vakaalle, voimakkaalle ja kilpailukykyiselle rahaliitolle.

 
  
  

Mietintö: Barbara Matera (A7-0191/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Arvoisa puhemies, äänestän tämän mietinnön puolesta, koska siinä lähetetään selvä merkki EU:n solidaarisuudesta Euroopassa vallitsevan kriisitilanteen johdosta. Tässä tapauksessa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja otetaan käyttöön, jotta voidaan tukea General Motors Belgium -yhtiön ja sen neljän moottoriajoneuvoalalla toimivan alihankkijayrityksen entisiä työntekijöitä, jotka irtisanottiin kesäkuun 2010 ja lokakuun 2010 välisenä aikana.

Kaikkia irtisanottuja työntekijöitä varten räätälöidään yksilöllisiä toimenpiteitä, joita tuetaan yhteensä 9,59 miljoonan euron suuruisella rahoitustuella. EGR:n varoja otetaan nyt käyttöön kolmannen kerran vuonna 2011. Tästä syystä katson, että rahaston varoja on oikeudenmukaista ja asianmukaista ottaa käyttöön tässä tapauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. (ES) Arvoisa puhemies, äänestin tämän aloitteen puolesta; tarkoituksena on auttaa 2 834:ää General Motors Belgium -yhtiön irtisanomaa työntekijää integroitumaan uudelleen työmarkkinoille, koska yhtiö ei voinut laajentaa Antwerpenissa sijaitsevaa tuotantolaitosta maailman talous- ja rahoituskriisin vuoksi. Pidän myönteisenä ehdotettua toimenpidepakettia koskevaa sopimusta, jonka työmarkkinaosapuolet ovat saavuttaneet.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Materan laatiman mietinnön puolesta, koska Belgian esittämään tapaukseen, jonka vuoksi on tarkoitus myöntää Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja, liittyvät seikat täyttävät rahaston varojen myöntämistä koskevat edellytykset. Summa, 9 593 931 euroa, jota pyydetään General Motors -yhtiön ja sen moottoriajoneuvoalalla toimivan neljän alihankkijayrityksen neljän kuukauden viitejakson aikana (kesäkuu–lokakuu 2010) irtisanomalle 2 843 [sic] työntekijälle, käytetään yksinomaan näiden työpaikkansa maailmanmarkkinoiden meneillään olevan globalisaatioprosessin vuoksi menettäneiden työntekijöiden uudelleen integroimiseksi. Varoja ei siis missään tapauksessa ole tarkoitettu yhtiölle, joka vastasi näistä irtisanomisista.

 
  
MPphoto
 
 

  David Casa (PPE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan globalisaatiorahasto on keskeisessä asemassa pyrittäessä lieventämään työntekijöihin kohdistuvaa painetta, joka johtuu maailmankaupassa tapahtuneista merkittävistä rakennemuutoksista. General Motors Belgium -yhtiön tapauksessa pidän esittelijän päätelmiä perusteltuina ja olen siten päättänyt äänestää tämän asiakirjan puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen Euroopan globalisaatiorahastoon (EGR) perustuviin toimiin, joita on toteutettu erityisesti talous- ja rahoituskriisin koetteleman moottoriajoneuvoalan tukemiseksi. Kannatan myös päätöstä ottaa käyttöön EGR:n varoja Belgian hyväksi, jotta tuetaan moottoriajoneuvoalan työntekijöitä yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin muodostavilla toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on integroida työntekijät uudelleen työmarkkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, on tärkeää, että tämä parlamentti edustaa EGR:n valtavaa potentiaalia.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. (FR) Arvoisa puhemies, Belgia toimitti viime vuonna, 20. joulukuuta 2010, hakemuksen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamiseksi General Motors Belgium -yhtiön ja sen moottoriajoneuvoalalla toimivan neljän alihankkijayrityksen toteuttamien laajamittaisten irtisanomisten vuoksi ja 2 834 irtisanotun työntekijän uudelleen kouluttamisen tukemiseksi. Tämä unionin rahasto perustettiin tarjoamaan lisätukea maailmankaupan muutoksien seurauksena työpaikkansa menettäneille työntekijöille. Olen tyytyväinen siihen, että parlamentti hyväksyi tänään tuen, jolla irtisanottuja työntekijöitä voidaan auttaa erityisesti työnhaussa ja kouluttautumisessa. Tämä on hyvä uutinen kyseisille tuhansille perheille.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. (SV) Arvoisa puhemies, olemme jälleen päättäneet antaa tukemme Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotolle – tukeaksemme tällä kertaa noin 2 800:aa Belgiassa irtisanottua työntekijää – koska Eurooppa kärsii yhä talouskriisin vaikutuksista ja poikkeukselliset ajat edellyttävät poikkeuksellisia toimenpiteitä.

Katsomme kuitenkin, että tulevaisuudessa meidän pitäisi käyttää pikemminkin jo olemassa olevia välineitä, kuten erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa, parantaaksemme niiden työntekijöiden työllistettävyyttä, jotka ovat saaneet irtisanomisilmoituksen tai jotka on irtisanottu. Seuraavalla budjettikaudella ei todennäköisesti tarvita globalisaatiorahastoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että on tarpeen ottaa käyttöön Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja General Motors Belgium -yhtiössä ja sen neljässä alihankkijayrityksessä toteutettujen irtisanomisten seurauksena. On syytä korostaa Belgian viranomaisten toteuttamia toimia: he ovat ehdottaneet tärkeitä toimenpiteitä, joilla autetaan irtisanottuja työntekijöitä työnhaussa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan suurten rakennemuutosten seurauksista sekä auttamaan heidän palaamistaan työmarkkinoille. Rahastoa laajennettiin vuonna 2009 kattamaan myös talous- ja rahoituskriisin seurauksena irtisanotut työntekijät. Tämä on kolmas vuoden 2011 talousarvion yhteydessä käsiteltävä hakemus ja se koskee yhteensä 9 593 931 euron määrän käyttöönottoa EGR:stä; tarkoituksena on tukea Antwerpenissa toimivan General Motors Belgium -yhtiön ja sen neljän alihankkijayrityksen irtisanomien 2 834 työntekijän uudelleen integroitumista työmarkkinoille. Komission mukaan hakemus täyttää EGR:n varojen käyttöönottoa koskevat tukikelpoisuuskriteerit ja komissio suosittelee, että budjettivallan käyttäjä hyväksyy rahaston varojen käyttöönoton. Rahaston varat on otettava nopeasti ja tehokkaasti käyttöön, jotta työntekijät, joiden olisi hyödyttävä varoista, eivät joudu odottamaan turhaan.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti. Vuonna 2006 perustetun EGR:n tarkoituksena on tukea maailmankaupassa tapahtuneiden merkittävien rakennemuutosten seurauksena työpaikkansa menettäneitä työntekijöitä. Moottoriajoneuvoalalla toimiva General Motors Belgium -yhtiö toimitti 20. joulukuuta 2010 hakemuksen EGR:n varojen käyttöön ottamiseksi yhtiön jouduttua irtisanomaan 2 834 työntekijää ensisijaisesta yrityksestä ja sen neljästä alihankkijayrityksestä.

EGR on vallitsevan talous- ja rahoituskriisin vuoksi keskeisessä asemassa pyrittäessä lieventämään monien yrityksien konkursseista, joiden syynä on usein kehittyvien talouksien markkinoiden hyökkäävä talouspolitiikka, aiheutuvia sosiaalisia seurauksia. Tämä on kolmas vuoden 2011 EU:n talousarvion yhteydessä käsiteltävä hakemus. Koska hakemus täyttää tukikelpoisuuskriteerit, olen samaa mieltä esittelijän suosituksista ja äänestän päätösehdotuksen hyväksymisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevia pyyntöjä on esitetty kaikkialla Euroopassa ilmenneiden joukkoirtisanomisten yhteydessä. Tässä tapauksessa on kyse yli yhdeksän miljoonan euron myöntämisestä Belgialle noin 2 800:n irtisanotun moottoriajoneuvoalan työntekijän tukemiseksi. Tämä on kolmas vuoden 2011 talousarvion yhteydessä käsiteltävä rahaston varojen käyttöönottoa koskeva hakemus. Niinpä, kun pyydetty summa vähennetään käytettävissä olevista määrärahoista, saataville jää 489 628 679 euron summa 500 miljoonan euron enimmäismäärästä vuoden 2011 loppuun asti.

Vaikka kannatammekin varojen käyttöönottoa, koska näitä työntekijöitä on olennaisen tärkeää tukea, toistamme suhtautuvamme varauksellisesti ja kriittisesti tähän rahastoon. Katsomme nimittäin, että olisi ollut alkuaan tärkeämpää toteuttaa toimia työttömyyden estämiseksi. Tässä tarkoituksessa on muutettava EU:ssa noudatettavaa uusliberalistista politiikkaa ja lakattava painottamasta kansainvälisen kaupan sääntelyn purkamista ja vapauttamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Arvoisa puhemies, vaikka pidämme kiinni kriittisestä kannastamme Euroopan globalisaatiorahastoon (EGR), koska meistä olisi ollut tärkeämpää toteuttaa ensisijaisesti toimenpiteitä työttömyyden ehkäisemiseksi, äänestimme tämän rahaston varojen käyttöönoton puolesta lisäavun antamiseksi yritysten rakenneuudistusten tai kansainvälisen kaupan vapauttamisen seurauksista kärsiville työntekijöille. Tässä tapauksessa on kyse yli yhdeksän miljoonan euron myöntämisestä Belgialle noin 2 800:n irtisanotun moottoriajoneuvoalan työntekijän tukemiseksi. Tämä on kolmas vuoden 2011 talousarvion yhteydessä käsiteltävä rahaston varojen käyttöönottoa koskeva ehdotus.

Niinpä, kun pyydetty summa vähennetään käytettävissä olevista määrärahoista, saataville jää 489 628 679 euron summa 500 miljoonan euron enimmäismäärästä vuoden 2011 loppuun asti. On hyvin enteellistä, että vain hieman yli 10 miljoonaa euroa suunnitellusta summasta on käytetty ajankohtana, jolloin sosiaalinen ja rahoitusalan kriisi on voimistumassa; tämä osoittaa, että on tarpeen tarkistaa ainakin rahastoa säänteleviä asetuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Arvoisa puhemies, Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin tarjoamaan riittävää tukea maailmankaupan merkittävien rakennemuutosten seurauksista kärsineille työntekijöille. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti EGR:n varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa. Komissio hyväksyi huhtikuussa 2011 ehdotuksen päätökseksi rahaston varojen käyttöön ottamisesta Belgian hyväksi, jotta voidaan tukea rahoitus- ja talouskriisin vuoksi irtisanottujen työntekijöiden integroitumista uudelleen työmarkkinoille. Komission arvio perustui työntekijöiden vähentämisen ja maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai rahoituskriisin välisen yhteyden arviointiin. Komission arvion mukaan hakemus täyttää rahoitustuen myöntämistä koskevat tukikelpoisuuskriteerit ja mielestäni on perusteltua tukea hakemusta. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission neuvottelukokouksessa heinäkuussa 2008 hyväksymässä yhteisessä lausumassa vahvistetaan toimielinten sopimukseen nähden, että on tärkeää varmistaa, että rahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätöksen tekemiseen sovellettava menettely on nopea.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Arvoisa puhemies, suhtauduin mietintöön myönteisesti, koska Belgia on pyytänyt apua tapauksissa, jotka koskevat 2 834 työntekijän (jotka kaikki ovat tuen kohteena) irtisanomista ensisijaisesta yrityksestä eli General Motors Belgium -yhtiöstä ja sen neljästä moottoriajoneuvoalalla toimivasta alihankkijayrityksestä NUTS II -alueella Antwerpenissa Belgiassa. Belgia toimitti 20. joulukuuta 2010 hakemuksen EGR:n varojen ottamiseksi käyttöön General Motors Belgium -yhtiön ja sen neljän alihankkijayrityksen toteuttamien irtisanomisten vuoksi ja täydensi hakemustaan lisätiedoilla 24. tammikuuta 2011 asti. Hakemus on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklassa säädettyjen rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. Näin ollen komissio ehdottaa, että varoja otetaan käyttöön 9 593 931 euroa.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Belgian hyväksi, koska katson, että tämä väline on arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi. Kuten on jo lukuisia kertoja todettu, EGR on vuodesta 2006 alkaen antanut käytännön tukea eurooppalaisille työntekijöille, jotka on irtisanottu joko heidät työllistäneiden yritysten muualle siirtymisen tai, vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen, talouskriisin vuoksi; tuella pyritään helpottamaan heidän integroitumistaan uudelleen työmarkkinoille. Tänään toimitettu äänestys koski tukihakemusta, jossa on kyse 2 834 työntekijän (jotka kaikki ovat tuen kohteena) irtisanomisesta neljän kuukauden viitejakson aikana 14. kesäkuuta 2010–14. lokakuuta 2010 General Motors Belgium -yhtiöstä ja sen neljästä moottoriajoneuvoalalla toimivasta alihankkijayrityksestä NUTS II -alueella Antwerpenissa. Hakemus koskee yhteensä 9 593 931 euron käyttöön ottamista EGR:stä.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin lisätuen tarjoamiseksi työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan suurten rakennemuutosten seurauksista.

Komissio on hyväksynyt uuden ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöön ottamisesta Belgian hyväksi, jotta voidaan tukea maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin – mikä on vaikuttanut erityisesti General Motors Belgium -yhtiöön – vuoksi irtisanottujen työntekijöiden integroitumista uudelleen työmarkkinoille. Tässä yhteydessä on viitattu erityisesti irtisanomisten ennakoimattomaan luonteeseen ja niiden vaikutukseen paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen työllisyyteen.

On syytä pitää mielessä, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että se näin ollen ansaitsee omia määrärahoja sen sijaan, että määrärahoja siirrettäisiin käyttämättömistä budjettikohdista, koska tästä saattaa koitua haittaa monien tavoitteiden saavuttamiselle.

Katsomme, että hakemus täyttää EGR-asetuksissa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit, ja suosittelemme sen hyväksymistä esittämällä siitä myönteisen kantamme. On kuitenkin edelleen tärkeää, että tulevassa EGR-asetuksien tarkistuksessa pohditaan, miten kohdellaan niitä monikansallisia yrityksiä, jotka toteuttavat EGR:n väliintuloon johtavia rakenneuudistuksia tai toiminnan siirtoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Arvoisa puhemies, äänestän tyhjää huomaavaisuudesta Opel-yhtiön Antwerpenissa sijaitsevan tuotantolaitoksen belgialaisia työntekijöitä kohtaan, jotka on uhrattu globalisaation alttarille. Tilanteessa, johon he ovat joutuneet Euroopan unionin puoltaman uusliberalistisen politiikan vuoksi, voisi äänestää eurokraattien vastentahtoisesti suomaa mitätöntä avustusta vastaan. Kuitenkin tämä pienikin avustus voi helpottaa heidän tilannettaan. Se ei vähennä Euroopan globalisaatiorahaston logiikan sietämättömyyttä. Sillä tuetaan yhdysvaltalaisen General Motors -yhtiön toteuttamia toiminnan siirtoja. Siinä hyväksytään monikansallisten yrityksien ja niiden upporikkaiden johtajien ahnas hyödyn tavoittelu. Näitä hyötyjä niiden olisi tavoiteltava eurooppalaisten veronmaksajien rahojen sijaan, joita käytetään työntekijöiden auttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, kuten tiedämme, globalisaatiorahaston käyttöön ottamista koskeva pyyntö liittyy 2 834 työntekijän (jotka kaikki ovat tuen kohteena) irtisanomiseen neljän kuukauden viitejakson aikana 14. kesäkuuta 2010 – 14. lokakuuta 2010 General Motors Belgium -yhtiöstä ja sen neljästä moottoriajoneuvoalalla toimivasta alihankkijayrityksestä NUTS II -alueella Antwerpenissa. Irtisanottuja työntekijöitä avustetaan siten yksilöllisin toimin, joita tuetaan Euroopan globalisaatiorahastosta ja joita varten otetaan käyttöön 9,59 miljoonaa euroa. En vastusta rahoitustuen myöntämistä irtisanotuille belgialaisille työntekijöille. Katson kuitenkin, että rahaston käyttöönottoa koskevia sääntöjä olisi muutettava, jotta olisi mahdollista myöntää tukea Euroopan unionin vähemmän kehittyneille jäsenvaltioille.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) vuosittaiset määrärahat ovat 500 miljoonaa euroa; niillä on tarkoitus tukea työntekijöitä, jotka kärsivät maailmankaupan suurten rakennemuutosten seurauksista. Arvioiden mukaan 35 000-50 000 työntekijää voisi hyötyä EGR:n tuesta vuosittain. Varoilla voidaan tukea uuden työpaikan etsimistä, yksilöllisesti toteutettua koulutusta, itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi tai yrittäjäksi ryhtymistä ja liikkuvuutta sekä edistää huonoimmassa asemassa olevien tai ikääntyneiden työntekijöiden liikkuvuutta ja tukemista. EGR:n varoista on tarkoitus ottaa käyttöön yhteensä 9 593 931 euroa Belgian hyväksi, koska 2 834 työntekijää on irtisanottu moottoriajoneuvoja valmistavasta General Motors Belgium -yhtiöstä, mikä on samalla johtanut lisäirtisanomisiin neljässä alihankkijayrityksessä. Äänestin mietinnön puolesta, koska tämä on juuri rahaston tarkoitus.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin tukemaan työntekijöitä, jotka joutuvat epäsuotuisaan asemaan irtisanomisten tai muiden kansainvälisen kilpailun maailmanlaajuistumisesta seuranneiden muutoksien vuoksi. Pidän myönteisenä, että parlamentin toistuvien pyyntöjen jälkeen talousarviossa on EGR:n budjettikohdassa maksumäärärahoja yhteensä 47 608 950 euron verran. Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Arvoisa puhemies, Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja on käytettävä kohdistetusti ja tarkoituksenmukaisesti. Rahoitustukea on myönnettävä mahdollisimman pian erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa yksittäinen yritys on irtisanonut tuhansia työntekijöitä. Rahoitustuen myöntämisen viivästymisellä saattaa olla erityisen tuskallisia ja ongelmallisia seurauksia, minkä vuoksi on ehdottoman tärkeää ottaa käyttöön EGR:n varoja ja vastata nopeasti kyseisen jäsenvaltion pyyntöön. On syytä huomata, että irtisanotut työntekijät ja heidän perheensä kärsivät mittaamattoman suurista henkisistä ja aineellisista vahingoista. Heidän on ennen kaikkea hyvin vaikea yrittää palata työmarkkinoille eikä heillä ole mahdollisuutta opiskella tai kouluttautua uudelleen. Tästä syystä on hyvin tärkeää varmistaa, että näille ihmisille annetaan oikea-aikaista rahoitustukea, jotta he pystyvät asianmukaisesti integroitumaan uudelleen työmarkkinoille. Rahoitustuen merkityksen huomioon ottaen pidän myönteisenä ehdotusta EGR:n tuen myöntämiseksi Belgialle General Motors Belgium -yhtiön joukkoirtisanomisten seurauksena. Kehotan myös muita jäsenvaltioita, joissa yritykset irtisanovat työntekijöitä rahoituskriisin vuoksi, hakemaan välittömästi rahoitustukea lieventääkseen kielteisiä seurauksia, vastatakseen työllisyyteen liittyviin kysymyksiin ja kannustaakseen työpaikkojen säilyttämistä ja luomista.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, joudumme valitettavasti jälleen kerran äänestämään Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) käyttöön ottamisesta. Käytän sanaa "valitettavasti", koska tällaisia toimenpiteitä toteutetaan hyvin vaikeissa tilanteissa. Toisaalta olisi kuitenkin syytä ylistää tätä elintä, joka mahdollistaa vakaviin kriisitilanteisiin reagoimisen; muutoin on riskinä, että teollisuudenalat ja ennen kaikkea monien työntekijöiden tulevaisuus vaarantuvat. Olen samaa mieltä rahaston kohdentamisesta ja käyttämisestä, mutta toimenpide voi ainoastaan olla väliaikainen. Ratkaisun tueksi on laadittava pitkän aikavälin strategia: sen tavoitteena on tukea unionin taloutta ja varmistaa, että unionin talous pysyy niiden globalisoituneiden markkinoiden tahdissa, joilla elämme.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Arvoisa puhemies, Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on perustettu lisätuen tarjoamiseksi työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden merkittävien rakennemuutosten seurauksista. Komissio hyväksyi 14. huhtikuuta 2011 uuden päätösluonnoksen EGR:n varojen käyttöönotosta Belgian hyväksi, jotta tuetaan maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksena irtisanottujen työntekijöiden integroitumista uudelleen työmarkkinoille. Tämä on kolmas vuoden 2011 talousarvion yhteydessä käsiteltävä hakemus ja se koskee yhteensä 9 593 931 euron käyttöönottoa EGR:stä Belgian hyväksi; tarkoituksena on tukea ensisijaisen yrityksen eli General Motors Belgium -yhtiön ja sen neljän alihankkijayrityksen irtisanomien 2 834 työntekijän (jotka kaikki ovat tuen kohteena) uudelleen integroitumista työmarkkinoille. Äänestin mietinnön puolesta, koska hakemus täyttää kaikki tarvittavat vaatimukset rahoitustukimekanismin käyttöön ottamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) luotiin lisätuen tarjoamiseksi työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan suurten rakennemuutosten seurauksista. Komissio hyväksyi 14. huhtikuuta 2011 uuden päätösluonnoksen EGR:n varojen käyttöönotosta Belgian hyväksi, jotta tuetaan Antwerpenissa toimivan ensisijaisen yrityksen eli General Motors Belgium -yhtiön ja sen neljän alihankkijayrityksen irtisanomien 2 834 työntekijän integroitumista uudelleen työmarkkinoille. Komission arvio perustuu useiden kysymykseen liittyvien näkökohtien tarkasteluun, kuten työntekijöiden vähentämisen ja maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välisen yhteyden arviointiin, rahoituskriisiin, työntekijöiden vähentämisten ennakoimattomaan luonteeseen, vähennettyjen työntekijöiden määrän osoittamiseen, selvitykseen työntekijöiden vähentämisen ennakoimattomasta luonteesta, tietoihin irtisanovista yrityksistä ja tuen kohteena olevista työntekijöistä, asianomaisen alueen ja sen viranomaisten ja sidosryhmien kuvaukseen, työntekijöiden vähentämisten vaikutukseen paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen työllisyyteen sekä rahoitettavaan koordinoituun yksilöllisten palvelujen pakettiin. Äänestän kyseisen ehdotuksen puolesta varmistaakseni, että nämä henkilöt voivat integroitua uudelleen työmarkkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Jacek Protasiewicz (PPE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, koska siinä tuetaan komission ehdotusta EGR:n varojen käyttöön ottamiseksi Belgian hyväksi ja jotta autetaan ensisijaisen yrityksen eli General Motors Belgium -yhtiön ja sen neljän alihankkijayrityksen irtisanomia 2 834:ää työntekijää löytämään työpaikka, mikä on oman kantani ja PPE-ryhmän kannan mukaista. Mietinnössä todetaan myös, että vuoden 2011 talousarviossa on EGR:n budjettikohdassa ensimmäisen kerran maksumäärärahoja (47 608 950 euroa). Tämä tarkoittaa, että EGR:ää pidetään erillisenä erityisvälineenä, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että se näin ollen ansaitsee omia määrärahoja täyttääkseen kaikki sille asetetut tavoitteet, sen sijaan, että määrärahoja siirrettäisiin käyttämättömistä budjettikohdista, koska tästä saattaa aiheutua haittaa monien tavoitteiden saavuttamiselle. Tuen myös esittelijää hänen kehottaessaan tarkastelemaan tulevassa EGR-asetuksen tarkistuksessa, miten kohdellaan niitä monikansallisia yrityksiä, jotka toteuttavat seurauksista eniten kärsivien tavallisten työntekijöiden irtisanomisiin ja siten EGR:n väliintuloon johtavia rakenneuudistuksia tai toiminnan siirtoja maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten ja erityisesti rahoituskriisin aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan globalisaatiorahaston tavoitteena on tukea työntekijöitä, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden merkittävien rakennemuutosten seurauksista, ja auttaa heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille. Juuri tästä syystä on myönnettävä ripeästi tukea General Motors -yhtiön Antwerpenin alueella irtisanomille 2 834 työntekijälle. On syytä tukea parlamentin ehdotusta 9 593 931 euron käyttöön ottamisesta, millä taataan erityiset yksilölliset palvelut, kuten työnhaun tukeminen, työhaastattelukoulutus, apu itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimiseen ja yksilöllinen ammattikoulutus. Talous- ja rahoituskriisin seuraukset huomioon ottaen Euroopan on oltava yhdentynyt ja osoitettava solidaarisuutta sekä vastattava siis Belgian pyyntöön. Unionin tuen ei pitäisi kuitenkaan vapauttaa yrityksiä niiden vastuusta ja tarvittavista toimista, joita niiden on toteutettava mukauttaakseen strategioitaan tämänhetkisiin haasteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, äänestin puolesta. Euroopan parlamentti pyytää asianomaisia toimielimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin EGR:n varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi; arvostaa tässä yhteydessä sitä, että sen jälkeen, kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa, komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn, jonka tavoitteena on esittää budjettivallan käyttäjälle komission arvio EGR-hakemuksen tukikelpoisuudesta yhdessä EGR:n varojen käyttöönottoa koskevan ehdotuksen kanssa; toivoo, että menettelyä parannetaan edelleen EGR:n tulevan tarkastelun yhteydessä; palauttaa mieliin, että toimielimet ovat sitoutuneet varmistamaan, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea; huomauttaa tässä yhteydessä, että EGR:n rooli voi olla ratkaiseva irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille; pyytää kuitenkin arvioimaan, miten nämä työntekijät ovat pystyneet pitkällä aikavälillä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille nimenomaan EGR:stä rahoitettujen toimien ansiosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, komissio hyväksyi 14. huhtikuuta 2011 uuden ehdotuksen päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöön ottamisesta Belgian hyväksi, jotta voidaan tukea maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi irtisanottujen työntekijöiden integroitumista uudelleen työmarkkinoille. Tänään esitetty kanta koskee 2 834 työntekijän (jotka kaikki ovat tuen kohteena) irtisanomista ensisijaisessa yrityksessä eli General Motors Belgium -yhtiössä ja sen neljässä moottoriajoneuvoalalla toimivassa alihankkijayrityksessä. Komission arvion mukaan hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit ja komissio suosittelee budjettivallan käyttäjälle sen hyväksymistä. Parlamentti on tänään esittänyt myönteisen kannan asiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Arvoisa puhemies, Opel Antwerpin entiset työntekijät ja neljä alihankkijayritystä ovat edelleen vihaisia siitä, miten GM-yhtiö kohteli heitä. Opel Antwerp oli nykyaikainen ja menestyvä autojen kokoonpanon alalla toimiva yritys. Tästä huolimatta GM-yhtiö päätti hyvin ylimielisesti lakkauttaa 2 834 työpaikkaa. Opel Antwerpille ei annettu tilaisuutta huolimatta lukuisista yrityksistä löytää yritykselle ostaja. Belgia haki perustellusti tukea Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR), joka perustettiin tarjoamaan lisätukea maailmankaupan merkittävien rakennemuutosten seurauksista kärsineille työntekijöille. Komission myönteisen kannan johdosta Euroopan parlamentti päätti tänään aivan oikein ottaa käyttöön yhteensä 9 593 931 euron summan EGR:stä lieventääkseen näihin irtisanottuihin työntekijöihin kohdistuvaa vaikutusta. Olen tyytyväinen siihen, että parlamentti toteaa tänään yksiselitteisesti, että Opelin johto oli haluton mukautumaan nykyajan haasteisiin. Parlamentti arvostelee myös hyvästä syystä tapaa, jolla kyseiset jäsenvaltiot lähestyivät Opelin kriisiä. Kansallisten elvytyssuunnitelmien pitkän aikavälin toimia, joiden tarkoituksena oli tukea kyseistä alaa, ei ollut koordinoitu. Tästä kaikesta jää erityisen paha maku suuhun.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006 mukaan rahaston tavoitteena on tukea työntekijöitä, jotka menettävät työpaikkansa maailmankaupassa tapahtuneiden rakennemuutoksien seurauksena. Komissio katsoo, että rahaston varoista, joita voidaan ottaa käyttöön 500 miljoonan euron verran vuonna 2011, Belgialle olisi myönnettävä 9 593 391 euroa, jotta se voi toteuttaa toimia General Motors Belgium -yhtiön ja sen Antwerpenin alueella toimivan neljän alihankkijayrityksen ja tuotantolaitoksen irtisanomien työntekijöiden hyväksi. Mielestäni EGR:n olisi rahoitettava aktiivisten toimien toteuttamista, jotta helpotetaan työntekijöiden integroitumista uudelleen työmarkkinoille, mahdollistetaan uusien taitojen hankkiminen sekä niiden mukauttaminen uuteen työtilanteeseen, johon 2 834 työntekijää joutuvat. Katson myös, että unionin toimielimien olisi nopeutettava EGR:n varojen käyttöön ottamista Belgian hyväksi, koska kyseisen jäsenvaltion tehtävänä on taata maailmanlaajuistumisen seurauksena irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroituminen aktiiviseen elämään. Korostan myös, että EGR:n varoilla ei pidä korvata General Motors Belgium -yhtiön oikeudellista ja rahoituksellista vastuuta, vaan kyse on EU:n myöntämästä lisätuesta, jolla lievennetään irtisanottujen työntekijöiden sosiaalisia ongelmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. (RO) Arvoisa puhemies, äänestin päätösehdotuksen puolesta, joka koskee Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) käyttöön ottamista General Motors Belgium -yhtiön tapauksessa; se sijaitsee Antwerpenin alueella ja toimii koneiden ja laitteiden valmistuksen alalla.

Belgia toimitti 20. joulukuuta 2010 hakemuksen EGR:n varojen käyttöön ottamiseksi 2 834 työntekijän irtisanomisen vuoksi. Hakemuksessa viitattiin General Motors Belgium -yhtiössä ja sen neljässä alihankkijayrityksessä toteutettuihin irtisanomisiin. 14. kesäkuuta 2010 ja 14. lokakuuta 2010 välisenä aikana irtisanottiin 1 336 työntekijää ja toiset 1 498 työntekijää irtisanottiin ennen kyseistä ajanjaksoa ja sen jälkeen.

Talous- ja rahoituskriisin seurauksena hyötyajoneuvojen ja henkilöautojen kysyntä on romahtanut jyrkästi Euroopassa, mikä on johtanut moottoriajoneuvojen tuotannon merkittävään vähentymiseen. Moottoriajoneuvojen kokoonpano väheni Belgiassa 23,8 prosenttia ja henkilöautojen tuotanto 34,8 prosenttia vuonna 2009 vuoteen 2008 verrattuna.

Painotan EGR:n tärkeää roolia pyrittäessä edistämään irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työmarkkinoille. Kehotan toteuttamaan arvion näiden työntekijöiden pitkän aikavälin integroitumisesta työmarkkinoille EGR:n rahoittamien toimien välittömänä seurauksena. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi käytettävä EGR:n varoja tasapuolisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin hyvin laaja enemmistö hyväksyi jäsen Materan mietinnön, jossa kehotetaan ottamaan käyttöön Euroopan globalisaatiorahaston varoja 9,5 miljoonan euron verran Antwerpenissa Belgiassa sijaitsevan General Motors (GM) - Opel -yhtiön tuotantolaitoksen sulkemisen johdosta. Äänestin mietintöä vastaan, koska siinä rahoitetaan 2 834 työntekijän irtisanomista yhtiöstä, joka sai viiden miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisen lainan Yhdysvaltain viranomaisilta vuoden 2010 kesällä. Lisäksi yhtiö onnistui monien merkkien myymisen myötä parantamaan taloudellista tilannettaan niinkin aikaisin kuin vuoden 2010 syksyllä ja listautumaan uudelleen osakemarkkinoille marraskuussa 2010. Viranomaiset – olivatpa he unionin, kansallisia tai alueellisia viranomaisia – luopuvat toimivallastaan hyväksyessään sen, että julkisilla varoilla lievennetään sellaisen tuotantolaitoksen, joka ei pysty muuhun kuin irtisanomaan työntekijöitä, sulkemisesta aiheutuvia seurauksia. Tätä päätöstä on sitäkin mahdottomampi hyväksyä, koska se tehdään aikana, jolloin Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot hyväksyvät säästöjä ja talousarvioleikkauksia tavoittelevia toimia, joilla pidetään yllä taloudellista taantumaa, julkisten palvelujen lakkauttamista, työttömyyttä, työpaikkojen epävarmuutta, palkkaleikkauksia ja sosiaalista eriarvoisuutta.

 
  
  

Mietintö: Carlo Casini (A7-0197/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Arvoisa puhemies, äänestän tämän mietinnön puolesta, koska 51 artiklaa koskevan ehdotuksen uudessa versiossa pyritään kolmeen tärkeään tavoitteeseen: ensinnäkin parantamaan määräyksen luettavuutta ja siten helpottamaan sen käyttöä, toiseksi määrittelemään uudelleen määräyksen soveltamisen ehdot ja kolmanneksi määrittelemään sen normatiivinen sisältö.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, kollegani Carlo Casinin mietinnössä tarkastellaan ja pyritään myönteisellä tavalla ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät Euroopan parlamentin työjärjestyksen 51 artiklan tulkintaan ja soveltamiseen. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä siitä, että työjärjestyksen tulkinta tai sen täytäntöönpanoa helpottavat suuntaviivat eivät olleet riittäviä. Ehdot, joiden vallitessa sovelletaan valiokuntien yhteiskokousmenettelyä ja yhteisäänestystä – ja viittaan erityisesti ehtoihin, jotka koskevat kyseiseen asiaan liittyvää toimivaltakysymystä ja sitä, että asia on "erittäin tärkeä" – on määritelty selkeästi ja siten, että niiden avulla voidaan poistaa tähänastiset oikeudelliset epävarmuudet. Esitän onnitteluni tehdyn hyvän työn johdosta ja toivon, että mietinnön myötä voidaan helpottaa parlamentin työtä lisäämällä menettelyn käyttöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. (ES) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, koska 51 artiklaa koskeva tarkistus muodostaa eri valiokuntien välisen innovatiivisen yhteistyömenetelmän ja helpottaa lisäksi artiklan ymmärtämistä ja soveltamista. Siinä selvennetään artiklan soveltamisehtoja ja määritellään sen normatiivinen sisältö.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, mietinnössä ehdotetaan 51 artiklan tarkistamista puheenjohtajakokouksen otettua esille ongelman, joka koskee valiokuntien yhteiskokouksiin liittyviin työjärjestyksen rajoituksiin. Mietinnössä esitetään työjärjestykseen tehtävä tarkistusehdotus, jonka mukaan myös puheenjohtajakokouksen olisi tarkasteltava lähemmin ja tiukempien kriteerien mukaisesti 51 artiklan soveltamisehtoja. Koska yhteiskokouksia voidaan järjestää ainoastaan, mikäli tarkasteltava asia on erittäin tärkeä, siten varmistetaan, että luonnostaan poikkeuksellista menettelyä ei sovelleta kohtuuttoman laajamittaisesti. Äänestän Carlo Casinin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, koska siinä parannetaan merkittävästi valiokuntien välistä yhteistyötä osana tarpeellista parlamentin uudistamistoimea. Ehdotuksessa vastataan kysymyksiin valiokuntien toimivallasta tapauksissa, joissa jokin lainsäädäntöasiakirja on erittäin tärkeä, noudattaen samalla yhdenvertaisuuden ja yhteistyön periaatteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, toukokuussa 2009 tarkistetussa parlamentin työjärjestyksessä määrätään nyt valiokuntien yhteiskokouksia koskevasta uudesta menettelystä, jota noudatetaan, kun jokin kysymys ei kuulu selkeästi jonkin valiokunnan toimivaltaan. Tämän uuden artiklan täysimääräisestä integroimisesta huolimatta perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan tehtäväksi on annettu selventää ja konsolidoida määräyksen sisältöä, jotta sitä olisi helpompi ymmärtää, erityisesti tavanomaisen lainsäädäntömenettelyn kehyksessä. On selvää, että valiokuntien toimivallanjaon myötä syntyy päällekkäisyyksiä, joita on vaikea erottaa toisistaan, minkä vuoksi pidän myönteisenä, että asiaa selvennetään, ja katson, että ehdotettu uusi sanamuoto lisää työjärjestyksen 51 artiklan soveltamisen johdonmukaisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, tämä mietintöluonnos koskee parlamentin työjärjestyksen 51 artiklan muuttamista sekä työjärjestyksen tarkistamisesta vastaavan työryhmän perustamisen että puheenjohtajakokouksen tekemän päätöksen seurauksena. Parlamentti muutti 6. toukokuuta 2009 työjärjestystään ja otti 51 artiklassa käyttöön uuden "valiokuntien yhteiskokousmenettelyn" virtaviivaistaakseen menettelyjä, jotka koskevat yksittäisten valiokuntien toimivaltojen ylittävien asioiden hyväksymistä, jotta täysistunnolle voidaan esittää yksi ainoa, kaikkien tarkasteluun osallistuneiden valiokuntien kantaa ilmentävä mietintö. Valiokuntien puheenjohtajakokouksen käsiteltyä ehdotusta, joka liittyi 51 artiklan mukaista valiokuntien yhteistyötä koskeviin suuntaviivoihin, kyseisen elimen puheenjohtaja saattoi ehdotuksen perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan tarkasteltavaksi. Ehdotuksessa selvennetään näitä kysymyksiä ja annetaan sen hyväksyminen täysistunnon tehtäväksi voimassa olevan työjärjestyksen mukaisesti. Tästä syystä yhdyn esittelijän suositukseen siitä, että "yhteistoimintaan osallistuvista valiokunnista" olisi tultava työjärjestyksessä tarkoitettu "asiasta vastaava valiokunta".

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Arvoisa puhemies, edellisellä vaalikaudella puheenjohtajakokous perusti Euroopan parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida parlamentin toimintaa ja ehdottaa parannuksia. Valiokuntien yhteistyötä koskevasta luvusta työryhmä ehdotti, että yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan asemaa vahvistetaan valiokuntien yhteistyömenettelyssä ja että tämän lisäksi kehitetään uusi valiokuntien yhteistyömuoto, joka otettiin käyttöön uudella 51 artiklalla. Ehdotusta perusteltiin sillä, että erityistapauksissa, kun erittäin tärkeä lainsäädäntöasiakirja ei kuulu selkeästi jonkin valiokunnan toimivaltaan, työ voidaan jakaa useammalle valiokunnalle. Toimivaltakiistat on ratkaistava yhdenvertaisuuden ja yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Kyseisten valiokuntien jäsenet voivat sitten laatia yhteisen julkilausuman lainsäädäntöehdotukseen esitetyistä tarkistuksista. Näin ollen täysistunnon käsiteltäväksi jätetään tasapainoisempi mietintö. Prosessin täytäntöönpanon helpottaminen edellyttää mielestäni muutakin kuin työjärjestyksen tulkintaa tai suuntaviivoja. Kyseessä on tärkeä menettelykysymys, joka on ratkaistava täysistunnossa enemmistöäänestyksellä. Tarvitsemme ymmärrettävämpiä määräyksiä, millä edistetään siten niiden täytäntöönpanoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Arvoisa puhemies, ehdotusta perusteltiin sillä, että erityistapauksissa, kun erittäin tärkeä lainsäädäntöasiakirja ei kuulu selkeästi jonkin valiokunnan toimivaltaan vaan työ voidaan jakaa useammalle valiokunnalle, toimivaltakiista on ratkaistava yhdenvertaisuuden ja yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Kyseiset valiokunnat pitävät yhteiskokouksia, joissa voidaan vaihtaa etukäteen ajatuksia ja joissa valiokunnissa olevat enemmistöt ja vähemmistöt selkeytyvät. Kyseisten valiokuntien jäsenet toimittavat yhteisen äänestyksen lainsäädäntöehdotukseen esitetyistä tarkistuksista. Näin ollen täysistunnon käsiteltäväksi jätettäisiin tasapainoisempi yhteinen mietintö. Tästä syystä suhtauduin ehdotukseen myönteisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, tuemme tätä Euroopan parlamentin työjärjestykseen tehtävää tarkistusta; sen mukaan puheenjohtajakokous voi päättää käynnistää menettelyn, joka sisältää yhteisiä valiokuntakokouksia ja -äänestyksiä, kun on kyse erittäin tärkeästä lainsäädäntöasiakirjasta. Näin voidaan kuitenkin toimia ainoastaan tapauksissa, joissa vastuuta asiasta ei voida jakaa useiden valiokuntien välillä ja asia on erittäin tärkeä. Tällaisella muutoksella on pyrittävä aidosti korostamaan menettelyn poikkeuksellisuutta, ja se on perusteltu muun muassa menettelyyn liittyvän hallinnollisen ja teknisen työn vuoksi. Katsomme, että kaikella tällä voidaan varmasti antaa asianomaisille valiokunnille mahdollisuus vaihtaa mielipiteitä varhaisessa vaiheessa ja "pohjustaa" erittäin tärkeiden asioiden käsittelyä täysistunnossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, jokaisessa Euroopan parlamentin työjärjestyksen artiklassa olisi pyrittävä kolmeen tavoitteeseen eli parantamaan määräyksen luettavuutta ja siten helpottamaan sen käyttöä, määrittelemään uudelleen määräyksen soveltamisen ehdot ja määrittelemään sen normatiivinen sisältö. Olen esittelijän kanssa ehdottomasti samaa mieltä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä Carlo Casinin mietintöä Euroopan parlamentin työjärjestyksen 51 artiklan muuttamisesta, koska muutos johtuu niiden määräyksien tiivistämisestä, joilla selvennetään 51 artiklan soveltamisalaa. Uudessa tekstissä yksinkertaistetaan työjärjestystä poistamalla viittaukset muihin määräyksiin ja parantamalla tavanomaista menettelyä koskevaa sääntelyä; sen mukaisesti kaksi valiokuntaa voivat järjestää yhteiskokouksen, jossa keskustellaan yhteisiä etuja ilmentävistä tärkeistä asioista. Tarkistuksen tavoitteena on näin ollen tarjota kyseisille valiokunnille mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja "pohjustaa" keskustelua. Yhteistoimintaan osallistuvista valiokunnista tulee siten menettelyn ajaksi työjärjestyksessä tarkoitettu asiasta vastaava valiokunta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Arvoisa puhemies, edellisellä vaalikaudella puheenjohtajakokous perusti Euroopan parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida parlamentin toimintaa ja ehdottaa parannuksia. Osana prosessia kehitettiin uusi valiokuntien yhteistyömuoto, joka otettiin käyttöön uudella 51 artiklalla. Uuden valiokuntien yhteistyömuodon täytäntöönpanosta esitettiin joitakin epäilyjä, jotka annettiin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan tarkasteltaviksi. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta katsoo, että kyse ei ole pelkästään tulkinnasta vaan tärkeästä menettelykysymyksestä, joka on ratkaistava täysistunnossa siten, että äänestyksessä vaaditaan työjärjestysasioihin sovellettava enemmistö eli jäsenten enemmistö. Kannatan tarkasteltavaksi annettua versiota, jossa selvennetään artiklaa ja helpotetaan sen käyttöä, joten äänestin sen muuttamisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, tavoitteena on mahdollistaa se, että kyseiset valiokunnat voivat vaihtaa etukäteen ajatuksia ja "pohjustaa" erittäin tärkeiden asioiden käsittelyä täysistunnossa. 51 artiklan muutos on osoittautunut välttämättömäksi, jotta parannetaan määräyksen luettavuutta ja siten helpotetaan sen käyttöä, määritellään uudelleen määräyksen soveltamisen ehdot ja määritellään sen normatiivinen sisältö. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kaksi ehtoa on esitettävä selvällä ja helposti ymmärrettävällä tavalla. Vastuuta kysymyksestä ei pidä jakaa usean valiokunnan kesken ja lopuksi on määriteltävä käytännön seuraukset, jotka aiheutuvat artiklan soveltamisesta lainsäädäntömenettelyn kulkuun. Yhteistoimintaan osallistuvista valiokunnista tulee siten menettelyn ajaksi työjärjestyksessä tarkoitettu "asiasta vastaava valiokunta". Ilmoitan äänestäneeni kyseisen ehdotuksen puolesta, jotta olisi mahdollista muuttaa valiokuntien yhteiskokousmenettelyä koskevaa Euroopan parlamentin työjärjestyksen 51 artiklaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, äänestin puolesta. Edellisellä vaalikaudella puheenjohtajakokous perusti Euroopan parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida parlamentin toimintaa ja suositella mahdollisia parannuksia. Valiokuntien yhteistyötä koskevasta luvusta työryhmä ehdotti, että yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan asemaa vahvistetaan valiokuntien yhteistyömenettelyssä – työjärjestyksen entinen 47 artikla, joka nyt on 50 artikla – ja että tämän lisäksi kehitetään uusi valiokuntien yhteistyömuoto, joka otettiin käyttöön uudella 51 artiklalla. "Ehdotusta perusteltiin sillä, että erityistapauksissa, kun erittäin tärkeä lainsäädäntöasiakirja ei kuulu selkeästi jonkin valiokunnan toimivaltaan vaan työ voidaan jakaa useammalle valiokunnalle, toimivaltakiista on ratkaistava yhdenvertaisuuden ja yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Kyseiset valiokunnat pitävät yhteiskokouksia, joissa voidaan vaihtaa etukäteen ajatuksia ja joissa valiokunnissa olevat enemmistöt ja vähemmistöt selkeytyvät. Kyseisten valiokuntien jäsenet toimittavat yhteisen äänestyksen lainsäädäntöehdotukseen esitetyistä tarkistuksista. Näin ollen täysistunnon käsiteltäväksi jätettäisiin tasapainoisempi yhteinen mietintö."

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, mietinnössä kannatetaan ehdotusta valiokuntien yhteiskokousmenettelyä koskevan Euroopan parlamentin työjärjestyksen 51 artiklan muuttamisesta. Artiklan tekstiin liittyviä ristiriitoja on käytännössä mahdoton ratkaista yksinomaan tulkinnalla, kun otetaan huomioon menettelykysymyksen merkitys.

Uudella sanamuodolla esitetään selvällä ja helposti ymmärrettävällä tavalla yhteiskokousmenettelyä koskevat ehdot ja poistetaan tarve viitata muihin määräyksiin. Lisäksi näiden ehtojen uudelleen määrittely on perusteltua menettelyyn liittyvän hallinnollisen ja teknisen työn vuoksi. Lopuksi yleisesti hyväksytty yhteisten kokouksien järjestämisen tavoite – jonka mukaan mielipiteitä vaihdetaan varhaisessa vaiheessa ja "pohjustetaan" erittäin tärkeiden asioiden käsittelyä täysistunnossa – on saavutettavissa ainoastaan, mikäli valiokunnat jakavat edelleen yhteisen vastuun kaikissa menettelyyn liittyvissä vaiheissa aina siihen asti, kunnes asiakirja hyväksytään.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Arvoisa puhemies, ehdotuksen mukaisessa versiossa Euroopan parlamentin työjärjestyksen 51 artiklasta useiden parlamentin valiokuntien tuleva yhteistyö pyritään sisällyttämään yhtenäiseen oikeudelliseen kehykseen. Ehdotus perustuu yhdenvertaisuuden ja yhteistyön periaatteisiin. Äänestin sen puolesta.

 
  
  

Mietintö: Enrico Speroni (A7-0242/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Arvoisa puhemies, äänestän mietinnön puolesta avoimuuden nimissä ja jotta olisi mahdollista toteuttaa toimia oikeudellisesta järjestelmästä aiheutuvista esteistä huolimatta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnössä ja toimissa tehdään täysin selväksi, ettei ole syytä epäillä, että Romanian viranomaiset vainoavat Adrian Severiniä. Huolimatta siitä, että näennäisen konsulttiyrityksen asema saattaa herättää epäilyjä sen edustajien toiminnan asianmukaisuudesta, tosiasia on, että asia ei vaikuta kuuluvan niiden tapauksien joukkoon, joissa koskemattomuutta voidaan legitiimisti pitää merkityksellisenä. Äänestän koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti äänesti hyvästä syystä Euroopan parlamentin romanialaisen jäsenen Adrian Severinin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämisen puolesta. Sen jälkeen, kun Adrian Severiniä vastaan oli esitetty lahjontasyytteitä The Sunday Times -sanomalehdessä maaliskuussa julkaistujen artikkelien seurauksena (muistanette parlamenttia ravistelleen lahjontaskandaalin), Romanian korruption vastainen viranomainen pani vireille oikeudenkäynnin Euroopan parlamentin jäsentä Severiniä vastaan tietojen perusteella, joiden mukaan Adrian Severin olisi ottanut vastaan 100 000 euron maksun The Sunday Times -sanomalehden luomalta näennäiseltä konsulttiyritykseltä vastineeksi siitä, että hän tukee ehdotusta talletusten vakuusjärjestelmistä annetun direktiivin muuttamiseksi. Pysykää kuulolla.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, mietinnössä tarkastellaan Euroopan parlamentin romanialaisen jäsenen Adrian Severinin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevaa pyyntöä Romanian korruption vastaisen viranomaisen pantua vireille oikeudenkäynnin 21. maaliskuuta 2011. Tapaus perustuu tietoihin, joiden mukaan Adrian Severin olisi ottanut vastaan 100 000 euron maksun "Taylor Jones Public Affairs" -nimiseltä näennäiseltä konsulttiyritykseltä vastineeksi siitä, että hän tukee ehdotusta direktiivin 94/19/EY muuttamiseksi määräaikojen osalta, joiden puitteissa tallettajille on pankin maksukyvyttömyystilanteessa maksettava korvaukset. Yritys lupasi hänelle myös palkallisen paikan sen kansainvälisessä neuvoa-antavassa elimessä. Tämän jälkeen on ilmennyt, että kyse oli Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmestyvän The Sunday Times -sanomalehden luomasta valeyrityksestä, mikä on paheksuttavaa toimintaa. Vaikka parlamentin jäsen Severin väittää, että kyse oli valeyrityksestä, joka petti häntä, raha ei vaihtanut omistajaa eikä lainsäädäntöön tehty muutoksia, Romanian lain mukaan tällaisesta toiminnasta määrätään ankara rangaistus. Äänestän mietinnön puolesta tämän ja oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen huomioon ottaen; siinä suositellaan parlamentin jäsenen Severinin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Arvoisa puhemies, Romanian entinen varapääministeri Adrian Severin erotettiin määräajaksi kotimaansa sosialidemokraattisesta puolueesta, kun kävi ilmi, että hän oli sekaantunut Euroopan parlamentin lahjontaskandaaliin. Hänet erotettiin myös Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmästä, mutta hän säilytti toimensa Euroopan parlamentin jäsenenä. Häntä ja kahta muuta parlamentin jäsentä vastaan on nostettu lahjontasyyte sen jälkeen, kun ilmeni, että hän on väitetysti suostunut maksua vastaan tukemaan lainsäädäntötarkistusta. Tästä huolimatta hän väittää, että kaikki syytökset ovat perättömiä. Olen sitä mieltä, että kollegani käytös on paheksuttavaa ja että minkäänlaista lahjontaa – tai edes merkkiä siitä – on täysin mahdoton hyväksyä. Tarvitsemme lainsäädännöllisiä keinoja tällaisten tilanteiden selvittämiseksi ja olen myös lujasti sitä mieltä, että jos joku syyllistyy vastaavanlaiseen sääntöjen rikkomiseen, hänen on kannettava siitä vastuu. Lisäksi näissä tapauksissa olisi mielestäni asianmukaista luopua Euroopan parlamentin jäsenen toimesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, oikeudellisten asioiden valiokunta, tutkittuaan syyt jäsenen koskemattomuuden pidättämisen puolesta ja sitä vastaan, suosittaa, että Euroopan parlamentti pidättää Adrian Severinin parlamentaarisen koskemattomuuden sekä katsoo, että ennen lopullista tuomiota jäsentä ei saisi pidättää tai vangita eikä hän saisi joutua sellaisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka estäisivät häntä hoitamasta edustajantoimeensa kuuluvia tehtäviä. Kannatan tätä oikeudellisten asioiden valiokunnan suosittamaa vaihtoehtoa. Vastustan kuitenkin periaatteesta parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, parlamenttia on pyydetty pidättämään kollegamme Adrian Severinin parlamentaarinen koskemattomuus rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena, jossa häntä syytetään kunnianloukkauksesta Unkarin rikoslain nojalla. Ei ole merkkejä siitä, että kyse voisi olla Romanian oikeusviranomaisten tarkoitushakuisesta toiminnasta eli fumus persecutionis -tapauksesta; toisin sanoen ei ole olemassa riittävän vakavaa ja selkeää epäilystä siitä, että menettelyt olisi käynnistetty jäsenen vahingoittamiseksi poliittisesti. Oikeudellisten asioiden valiokunta, tutkittuaan tosiasialliset ja oikeudelliset syyt jäsenen koskemattomuuden pidättämisen puolesta ja sitä vastaan, suosittaa, että parlamentti pidättää Adrian Severinin parlamentaarisen koskemattomuuden, mutta katsoo kuitenkin, että ennen lopullista tuomiota jäsentä ei saisi pidättää tai vangita eikä hän saisi joutua sellaisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka estäisivät häntä hoitamasta edustajantoimeensa kuuluvia tehtäviä. Näistä syistä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, äänestin puolesta. Puhemies ilmoitti 6. huhtikuuta 2011 pidetyssä täysistunnossa Euroopan parlamentin työjärjestyksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että hän oli saanut 5. huhtikuuta 2011 Romanian korruption vastaisen viranomaisen (Romanian korkeimman oikeuden yhteydessä oleva syyttäjänvirasto) pyynnön Adrian Severinin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi. Puhemies välitti pyynnön asiasta vastaavalle valiokunnalle työjärjestyksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Edellä mainittujen huomioiden perusteella ja työjärjestyksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunta, tutkittuaan syyt jäsenen koskemattomuuden pidättämisen puolesta ja sitä vastaan, suosittaa, että Euroopan parlamentti pidättää Adrian Severinin parlamentaarisen koskemattomuuden sekä katsoo, että ennen lopullista tuomiota jäsentä ei saisi pidättää tai vangita eikä hän saisi joutua sellaisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka estäisivät häntä hoitamasta edustajantoimeensa kuuluvia tehtäviä.

 
  
  

Suositus: Alain Cadec (A7-0192/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, sillä Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välinen nykyinen kumppanuussopimus on ollut voimassa vuodesta 2006 lähtien, ja sopimuksen pöytäkirja päättyi 17. tammikuuta 2011.

Ajanjaksoa 2011–2014 koskevaa uutta pöytäkirjaa sovelletaan väliaikaisesti, ja tämä riittää minusta toistaiseksi. Pöytäkirjalla myönnetään Seychellien tasavallalle unionin varoja 16,8 miljoonaa euroa kolmeksi vuodeksi, ja tästä summasta osoitetaan 2,22 miljoonaa euroa vuodessa Seychellien tasavallan kalastuspolitiikan tukemiseen. Tuki on riittävä.

Olen tyytyväinen myös siitä, että uudessa pöytäkirjassa on täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva lauseke ihmisoikeusrikkomusten varalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen.(ES) Äänestin tämän sopimuksen puolesta, sillä sen avulla voidaan levittää kestävän kehityksen mukaisia pyyntitapoja kaikkialla maailmassa. Sillä varmistetaan myös pyydettyjen kalamäärien sekä pyyntitekniikoiden kokonaisvaltainen valvonta ja voidaan valvoa myös merestä pyydetyn kalan tilaa ja niiden jäljitettävyyttä elintarvikkeiden turvallisuutta koskevissa ja kaupallisissa tarkoituksissa. Lisäksi Seychellien tasavallalle myönnetään 16,8 miljoonaa euroa, jolla edistetään ja uudistetaan saariston kalataloutta sekä edistetään paikallista kehitystä. Sopimuksella annetaan myös alueella pyytäville 60 eurooppalaiselle tonnikala-alukselle (48 nuotta-alukselle ja 12 pitkäsiima-alukselle) lupa pyytää kalaa 56 000 tonnia vuodessa. Sopimuksen pitäisi tehdä loppu kiihotuspuheista, joita täällä parlamentissa on kuultu kolmansissa maissa pyytävistä Euroopan aluksista. Seychellien vesillä pyytävät aluksemme harjoittavat säänneltyä toimintaa, jota valvotaan tiukasti ja jossa otetaan täysin luonto huomioon. Alukset eivät ehdytä kalavaroja vaan tukevat paikallista kehitystä. Juuri tämänkaltaisilla sopimuksilla nämä periaatteet taataan. Merirosvojen uhka viime vuosina on vähentänyt saaliiden määrää 25 prosentilla tällä pyyntialueella, ja välttämättömiä toimia on edelleen vahvistettava, jotta alukset voivat pyytää tarkoituksenmukaisissa oloissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Alain Cadecin mietinnössä käsitellään Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemistä. Annoin tukeni mietinnölle, koska sopimuksen arviointi osoittaa, että sopimuksella voidaan auttaa säilyttämään EU:n kalastuslaivastojen läsnäolo alueella sekä luoda alueelle työpaikkoja; halusin tukea sopimusta muun muassa siitä syystä, että sopimuksella voidaan vakauttaa merkittävästi Euroopan tonnikalasäilykemarkkinoita.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan välinen edellinen kalastuskumppanuussopimus, joka päättyi tammikuussa 2011 ja jonka komissio uusi kolmeksi vuodeksi, palveli molempien osapuolten kalatalousalan intressejä. Sopimus on nimittäin synnyttänyt seychelliläisille 230 uutta työpaikkaa aluksilla, 2900 työpaikkaa Seychelleillä ja 760 johdettua työpaikkaa Euroopassa alaan liittyvillä teollisuudenaloilla. Sopimuksen (jolla edistetään Euroopan tonnikalasäilykemarkkinoiden vakauttamista) laajentaminen on hyödyllinen asia, sillä siten taataan 60 eurooppalaisen tonnikala-aluksen säilyminen alueella, mikä puolestaan antaa mahdollisuuden uusien työpaikkojen luomiseen. Sopimus on hyödyllinen myös, koska se on antanut Seychelleille välineet, joita se tarvitsee vastuullisen kalastuksen kehittämiseen sekä kalakantojen hoitoa ja kalastuksen valvontaa koskevien valmiuksiensa parantamiseen. Siksi minusta on oikein jatkaa kumppanuussopimusten tiellä tällä Euroopan talouden kannalta elintärkeällä alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska EU:n ja Seychellien tasavallan välillä kolmeksi vuodeksi neuvoteltu kalastuskumppanuussopimus hyödyttää molempia osapuolia. Pöytäkirja auttaa Euroopan tonnikalasäilykemarkkinoiden vakauttamisessa ja kannustaa harjoittamaan Seychelleillä kestävää kalastuspolitiikkaa. Sopimus tuo 2900 välitöntä ja välillistä työpaikkaa saaristolle ja 760 työpaikkaa Eurooppaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan EU:n ja Seychellien tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjan uusimista, sillä se on sekä EU:n että Seychellien kalastusalan intressien mukaista. Sopimus on synnyttänyt seychelliläisille 230 uutta työpaikkaa aluksilla, 2900 työpaikkaa Seychelleillä ja 760 työpaikkaa Euroopan eri teollisuudenaloilla. Sopimuksen avulla Seychellit voivat luoda keinoja vastuullisen kalatalouden kehittämiseksi. Uudella pöytäkirjalla vahvistetaan osapuolten välistä yhteistyötä ja edistetään kumppanuuden puitteita, joissa voidaan kehittää kestävää kalastuspolitiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista käsittelevän mietinnön puolesta, koska sillä mahdollistetaan uuden pöytäkirjan väliaikainen soveltaminen niin, ettei Euroopan kalastusalusten toiminta keskeydy. Olen tyytyväinen, että uudessa pöytäkirjassa on täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva lauseke ihmisoikeusrikkomusten varalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kalavarojen kestävyys on unionin tärkeimpiä huolenaiheita sen tehdessä tai muuttaessa kalastuskumppanuussopimuksia, samoin kuten kalastuksen vaikutukset paikalliseen kehitykseen. Ellemme hyödynnä kalavaroja kestävästi, kalalajit kuolevat nopeasti sukupuuttoon ja merien saastuminen lisääntyy. Uusi pöytäkirja lisää Euroopan kalastuslaivastojen kalastusmahdollisuuksia ja on luonut työpaikkoja sekä Seychelleillä että Euroopassa. Toivon, että alueella sattuneet merirosvoustapaukset eivät vahingoita kalastusta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Alain Cadecin mietinnössä esitellään suositus esityksestä neuvoston päätökseksi, joka koskee Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemistä. Euroopan unioni ja Seychellit allekirjoittivat kahdenvälisen kalastussopimuksen vuonna 1987. Pöytäkirja on ollut voimassa vuodesta 2006, ja se päättyi 17. tammikuuta 2011. Komissio, joka on tietoinen kumppanuuden uusimisen merkityksestä, neuvotteli neuvoston antaman valtuuden turvin uuden kumppanuutta koskevan puitesopimuksen, joka perustuu kestävän kalastuspolitiikan kehittämiseen Seychellien valtion kanssa. Kun otetaan huomioon, että Seychellien talous perustuu pääosin kalastukseen ja matkailuun ja että tästä sopimuksesta hyötyvät sekä EU että Seychellien tasavalta, koska se tuo 3000 työpaikkaa Seychelleille ja 760 työpaikkaa Eurooppaan, ja kun otetaan huomioon, että pyyntiä voidaan valvoa monivuotisella alakohtaisella ohjelmalla, joka käsittää tieteellisen yhteistyön sekä vastuullisen ja kestävän kalastuksen edistämisen, äänestän tämän suositusehdotuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä kalastusalan pöytäkirja varmistaa eri jäsenvaltioiden kalastuslaivastojen kalastusmahdollisuudet Seychellien talousvyöhykkeellä. Tämä pitää sisällään myös viisi Portugalin pintasiima-alusta.

Pöytäkirjan uusimisella pyritään tukemaan kaukaisilla vesillä toimivien jäsenvaltioiden laivastojen säilymistä, sillä tämä laivasto-osa on kärsinyt erityisen paljon kalatalouden kriisistä viime vuosina. Jaamme luonnollisesti tämän tavoitteen ja huolen. Meidän on kuitenkin pakko mainita muutamat epäilyt, jotka ovat peräisin muista kalastuskumppanuussopimuksista ja koskevat niiden tavoitteiden tehokkuutta, joita on asetettu yhteistyölle, joka koskee alan kestävää kehitystä kyseisessä kolmannessa massa sekä sen kalastustoiminnan kestävyyttä ja valvontaa. Nämä kysymykset on syytä selventää tulevaisuudessa.

Olemme tietoisia siitä, että kalastusmahdollisuudet ovat puolittuneet ja että nuottaa käyttävien tonnikala-alusten pyyntiluvat ovat nousseet 40 000 euroon, vaikka sopimukseen kuuluvien alusten määrä on noussut.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä kalastusalan pöytäkirja varmistaa eri jäsenvaltioiden kalastuslaivastojen kalastusmahdollisuudet Seychellien talousvyöhykkeellä; tämä käsittää myös viisi Portugalin pintasiima-alusta.

Hyväksymme pöytäkirjan uusimisen, koska se on tärkeää, jotta voidaan varmistaa kaukaisilla vesillä toimivien jäsenvaltioiden laivastojen säilyminen, sillä tämä laivasto-osa on kärsinyt erityisen paljon kalatalouden kriisistä viime vuosina. Kun otetaan kuitenkin huomioon, että sopimuskausi on kolme vuotta ja että kalastusmahdollisuudet ovat siten puolittuneet, olemme huolissamme siitä, että nuottaa käyttävien tonnikala-alusten pyyntiluvat ovat nousseet 40 000 euroon, vaikka sopimukseen kuuluvien alusten määrä on noussut.

Yhdymme myös esittelijän huoleen kalastusta yhä useammin vaivaavasta merirosvousongelmasta Intian valtamerellä. Tästä syystä kumppanuusohjelma tarjoaa mahdollisuuden soveltaa "aikaan suhteutettua maksua", jolla kompensoidaan varustajien menetyksiä, jos he joutuvat lähtemään Intian valtamereltä, koska tuntevat turvallisuutensa vakavasti uhatuksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) EU ja Seychellit allekirjoittivat kahdenvälisen kalastussopimuksen vuonna 1987. Kalastusalan kumppanuussopimus on ollut voimassa vuodesta 2006 lähtien. Seychellien talous perustuu pääosin matkailuun ja kalastukseen, ja kalanjalostusteollisuus, joka tuottaa pääasiassa säilykkeitä, muodostaa 15 % saariston BKT:sta ja työllistää 17 % paikallisesta työssäkäyvästä väestöstä. Komissio on neuvoston sille antaman valtuutuksen perusteella käynyt Euroopan unionin puolesta neuvotteluja Seychellien tasavallan kanssa EU:n ja Seychellien tasavallan väliseen kalastuskumppanuussopimukseen kuuluvan pöytäkirjan uusimisesta. Sopimus hyödyttää sekä EU:ta että Seychellien tasavaltaa, sillä se on synnyttänyt 2900 työpaikkaa Seychelleillä ja 760 työpaikkaa Euroopassa kalatalouteen liittyvillä teollisuudenaloilla. Sopimusta on parannettu laadullisesti monivuotisella alakohtaisella ohjelmalla, jolla pyritään edistämään vastuullista ja kestävää kalastusta Seychellien vesillä, ja pöytäkirjaan on lisätty myös täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva lauseke, joka mahdollistaa sopimuksen keskeyttämisen, jos toinen sopimuspuoli toteaa ihmisoikeusrikkomuksen. Sopimus edesauttaa merkittävästi Euroopan markkinoiden vakauttamista sekä kestävän kalastuksenhoidon politiikan sekä vastuullisen kalavarojen hyödyntämisen kehittämistä Seychellien kalastusalueella. Siksi on oikein hyväksyä luonnos uudeksi pöytäkirjaksi EU:n ja Seychellien tasavallan väliseen kalastuskumppanuussopimukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Kannatan tätä mietintöä, koska siinä ehdotetaan hyväksymään 17. tammikuuta 2011 päättyneen pöytäkirjan uusiminen. Sopimuksen jälkiarviointi osoittaa sopimuksen tarkoituksenmukaisuuden, koska sillä voidaan auttaa säilyttämään EU:n kalastuslaivastojen läsnäolo alueella sekä luoda alueelle työpaikkoja. Pöytäkirjan soveltaminen on osoittautunut toimivaksi, sillä se on antanut Seychelleille mahdollisuuden kehittää vastuullista kalastusta. Nuottakalastuksen tuloksellisuus on tehnyt sopimuksesta tehokkaan samalla, kun neuvoteltujen kalastusmahdollisuuksien kustannukset on saatu pysymään taloudellisesti kohtuullisina. Nuottakalastus ei vaaranna hyödynnettävien kalakantojen biologista kestävyyttä. Sopimus vakauttaa osaltaan merkittävästi tonnikalasäilykkeiden Euroopan markkinoita. Seychellien kalastusalan kehitys nojautuu merkittävässä määrin tähän sopimukseen. Taloudellisen korvauksen suuntaaminen alakohtaiseen tukeen on auttanut Seychellejä lisäämään valmiuksiaan hoitaa kalakantoja ja valvoa kalastusta. Uusi pöytäkirja vastaa kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteita. Sopimuksella pyritään vahvistamaan osapuolten välistä yhteistyötä sekä luomaan kumppanuuspuitteet kestävän kalastuksen politiikan kehittämiselle ja Seychellien kalastusalueen kalavarojen vastuuntuntoiselle hyödyntämiselle. Edellä esitetyistä syistä katson, että ehdotus uudesta pöytäkirjasta EU:n ja Seychellien väliseen kalastuskumppanuussopimukseen palvelee molempien sopimuspuolten etua.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Olemme tämänpäiväisessä äänestyksessä hyväksyneet esityksen neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä. Euroopan unioni ja Seychellit allekirjoittivat kahdenvälisen kalastussopimuksen vuonna 1987, ja kumppanuussopimus tuli voimaan vuonna 2006. Kuten me kaikki tiedämme, Seychellien talous perustuu pääosin matkailuun ja kalastukseen; itse asiassa kalanjalostusteollisuus muodostaa 15 % saariston BKT:sta ja työllistää 17 % työssäkäyvästä väestöstä. Olen sitä mieltä, että Euroopan komission johtamat neuvottelut, joilla mahdollistettiin kumppanuussopimuksen pöytäkirjan uusiminen, johtivat molemmille osapuolille hyödyllisen esityksen syntymiseen, koska sillä lisätään EU:n ja Seychellien välistä yhteistyötä sekä edistetään kumppanuutta, jonka puitteissa voidaan kehittää kestävää kalastuspolitiikkaa Seychelleillä sekä vastuullista kalavarojen hyödyntämistä Seychellien kalastusalueella.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välinen uusi kalastussopimus on voimassa kolme vuotta, ja sopimuksella edistetään työpaikkojen luontia, merten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä sekä vastuullista kalastusta, joka perustuu kalastusalueella kalastavien eri laivastojen välisen syrjimättömyyden periaatteeseen. Sopimuksella edistetään myös poliittista vuoropuhelua tarvittavista uudistuksista, joilla pyritään vahvistamaan osapuolten välistä yhteistyötä sekä luomaan kumppanuuspuitteet kestävän kalastuspolitiikan kehittämiselle ja Seychellien kalastusalueen kalavarojen vastuuntuntoiselle hyödyntämiselle.

Kalastuskumppanuussopimukset eivät kuitenkaan saisi olla vain oikeudellinen väline, jonka avulla unionin alukset voivat hyödyntää kolmansien maiden kalavaroja, vaan että niillä pitäisi myös edistää kaikkien merten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Meidän mielestämme on ratkaisevan tärkeää parantaa kokonaissaaliiden määrittämistä koskevien menettelyjen avoimuutta sekä varmistaa kaikkien mekanismien nuhteettomuus korruptio-ongelman osalta niin, että vahvistetaan paikallisten viranomaisten tilivelvollisuutta. Euroopan unionille on toimitettava säännöllisesti kertomuksia sopimuksen täytäntöönpanosta, jotta voidaan edistää seurantaa, avoimuutta ja kehityspoliittista johdonmukaisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. EU:n kalastusalusten harjoittamaa pyyntiä Seychellien vesillä säännellään pöytäkirjalla, joka kattaa ajanjakson 18. tammikuuta 2005 – 17. tammikuuta 2011. Seychellien talousvyöhyke on laajuudeltaan 1 374 000 km², josta on merenpinnan yläpuolella 453 km². Tätä 115 saaresta koostuvaa saarivaltiota asuttaa arviolta 80 000 asukasta, joista 88 % asuu Mahén saarella, jonka pääkaupunki Victoria on samalla maan tärkein satama. Seychellien talous perustuu pääosin matkailuun ja kalastukseen. Saariston kalanjalostusteollisuus, joka tuottaa pääasiassa säilykkeitä, muodostaa 15 % BKT:sta ja työllistää 17 % työssäkäyvästä väestöstä. Sopimuksen arviointi osoittaa sopimuksen tarkoituksenmukaisuuden, koska sillä voidaan auttaa säilyttämään EU:n kalastuslaivastojen läsnäolo alueella sekä edistää työpaikkojen luontia paikallisesti. Pöytäkirjan soveltaminen on osoittautunut toimivaksi, sillä se on antanut Seychelleille mahdollisuuden kehittää vastuullista kalastusta. Sopimus vakauttaa osaltaan merkittävästi tonnikalasäilykkeiden Euroopan markkinoita. Uusi pöytäkirja on voimassa 2011–214 ja vastaa kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteita pyrittäessä vahvistamaan Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan välistä yhteistyötä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) EU:n ja Seychellien tasavallan välinen kalastuskumppanuussopimus ajaa molempien osapuolten etuja. Se mahdollistaa ennen kaikkea EU:n alusten pääsyn Seychellien vesille ja pyynnin siellä. Alukset luovat monia uusia työpaikkoja Seychellien merimiehille. Sopimuksella vahvistetaan yhteistyötä ja edistetään kumppanuuden puitteita sekä tieteellisestä yhteistyöstä vastuullisen ja kestävän kalastuksen alalla. Lisäksi Seychellien kalatalouden kehitysolot ovat suotuisat, koska alalla on ryhdytty harjoittamaan vastuullista kalastusta, torjumaan tehokkaasti laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta sekä hyödyntämään täysipainoisesti alusten valvontajärjestelmää. On syytä huomauttaa, että uudistetun sopimuksen määräykset vaikuttavat myönteisesti Euroopan tonnikalasäilykemarkkinoihin ja auttavat epäilemättä markkinoiden vakauttamisessa. Sopimuksella parannetaan avomerien suojelutoimenpiteiden noudattamista sekä luodaan edellytyksiä laittoman pyynnin estämiselle. Olen tyytyväinen siihen, että osapuolten välillä löytyi kompromissi ja että sopimuksen uusimista koskevassa pöytäkirjassa on täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva lauseke ihmisoikeusrikkomusten ja ILOn periaatteiden laiminlyönnin varalta. Huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että merirosvous on yhä merkittävä uhka Intian valtamerellä liikennöivien alusten turvallisuudelle. Siten molempien osapuolten on ryhdyttävä toimiin, joita tarvitaan laajamittaisen laittoman pyynnin lopettamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Kalastusta sekä taloudellista kumppanuutta EU:n ja Seychellien tasavallan välillä säätelevä pöytäkirja meni umpeen 17. tammikuuta 2011. EU on neuvotellut kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjan uusimisesta mahdollistaakseen EU:n alusten pyynnin jatkumisen Seychellien kalastusalueella Intian valtamerellä. Äänestin siten Seychellien kanssa tehtävää uutta kumppanuussopimusta koskevien neuvoston suositusten puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Komissio on neuvoston sille antaman valtuutuksen perusteella käynyt Euroopan unionin puolesta neuvotteluja Seychellien tasavallan kanssa Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan väliseen kalastuskumppanuussopimukseen kuuluvan pöytäkirjan uusimisesta. Neuvottelujen tuloksena parafoitiin 3. kesäkuuta 2010 uusi pöytäkirja, jota muutettiin 29. lokakuuta 2010 käydyllä kirjeenvaihdolla. Pöytäkirja kattaa kolmen vuoden ajanjakson alkaen siitä, kun neuvosto tekee päätöksen kyseisen pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta ja kun nykyisen pöytäkirjan voimassaolo lakkaa 17. tammikuuta 2011.

Sopimuksesta hyötyvät sekä EU että Seychellien tasavalta. Yhtäältä sopimuksella edistetään merkittävästi Euroopan tonnikalasäilykemarkkinoiden vakauttamista tonnikalan pyyntilupien saamisen avulla, millä luodaan 760 työpaikkaa Eurooppaan, ja toisaalta taloudellisen korvauksen suuntaamisella alakohtaiseen tukeen autetaan Seychellejä lisäämään valmiuksiaan hoitaa kalakantoja ja valvoa kalastusta.

Uskon, että mietintö on molempien osapuolten etujen mukainen, minkä takia suosittelen sen hyväksymistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) EU:n ja Seychellien välisen kumppanuussopimuksen uuden pöytäkirjan tekeminen on tärkeää EU:n kalastuslaivaston talouden ja kehittämisen kannalta. Uusi pöytäkirja vastaa kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteita, sillä sopimuksella pyritään vahvistamaan EU:n ja Seychellien välistä yhteistyötä sekä luomaan kumppanuuspuitteet kestävän kalastuksen politiikan kehittämiselle ja Seychellien kalastusalueen kalavarojen vastuuntuntoiselle hyödyntämiselle molempien osapuolten etujen mukaisesti. Uusi pöytäkirja käsittää taloudellisen korvauksen kolmeksi vuodeksi sekä vuosittaisen luvan pyytää Seychellien vesillä 48 nuotta-aluksella ja 12 pitkäsiima-aluksella. Pyyntiä on mahdollista nostaa. Uusi pöytäkirja kattaa kolmen vuoden ajanjakson alkaen siitä, kun neuvosto tekee päätöksen kyseisen pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta ja kun nykyisen pöytäkirjan voimassaolo lakkaa 17. tammikuuta 2011. Aion antaa puoltavan ääneni edellä mainituista syistä ja jotta EU:n ja Seychellien tasavallan välistä yhteistyötä voidaan vahvistaa kestävän kalastuksen ja vastuullisen kalavarojen hyödyntämisen kehittämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. Komissio on neuvoston sille antaman valtuutuksen perusteella käynyt Euroopan unionin puolesta neuvotteluja Seychellien tasavallan kanssa Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan väliseen kalastuskumppanuussopimukseen kuuluvan pöytäkirjan uusimisesta. Neuvottelujen tuloksena parafoitiin 3. kesäkuuta 2010 uusi pöytäkirja, jota muutettiin 29. lokakuuta 2010 käydyllä kirjeenvaihdolla. Pöytäkirja kattaa kolmen vuoden ajanjakson alkaen siitä, kun neuvosto tekee päätöksen kyseisen pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta ja kun nykyisen pöytäkirjan voimassaolo lakkaa 17. tammikuuta 2011. Uutta pöytäkirjaa on sovellettu väliaikaisesti 17. tammikuuta 2011 alkaen, jottei EU:n kalastusalusten toiminta keskeytyisi. Ryhmämme mielestä tällaiset sopimukset kuitenkin vahingoittavat kalakantoja ja yhteiskuntarakenteiden rakentamista kolmansissa maissa, joista tulee liikaa EU:sta riippuvaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Minusta tämä kumppanuussopimus hyödyttää sekä Euroopan unionin että Seychellien kalataloutta. Vanha sopimus on jo synnyttänyt lukuisia työpaikkoja sekä Seychellien että Euroopan asukkaille luoden työtä kalatalouteen liittyvillä aloilla. Sopimukseen on sisällytetty myös täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevia lausekkeita siltä varalta, että toinen sopimuspuoli toteaa ihmisoikeusrikkomuksen. Paljon on vielä tehtävää ennen kaikkea Intian valtamerta vaivaavan merirosvouksen vuoksi, sillä se vahingoittaa etenkin tonnikalan pyyntiä yhä enemmän. Tänään tehdyllä valinnalla voidaan kuitenkin vahvistaa osapuolten välistä yhteistyötä ja edistää kumppanuutta, jossa voidaan kehittää kestävää kalastusta ja hyödyntää Seychellien kalavaroja tasapainoisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Michèle Striffler (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin kalatalousvaliokunnan lausunnon valmistelijana Alain Cadecin mietinnön puolesta; mietintö pitää sisällään päätelmäni. Kalastuskumppanuussopimukset eivät saisi olla vain oikeudellinen väline, jonka avulla voidaan varmistaa EU:n alusten pääsy kolmansien maiden kalavaroihin. Niillä pitäisi myös edistää kaikkien merten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. EU:n veronmaksajien varat pitäisi kohdentaa yksinomaan kehitystavoitteiden saavuttamiseen eli kalastusyhteisöjen hyväksi, niiden elinolojen parantamista, koulutusohjelmien toteuttamista, meriturvallisuuden takaamista ja uusien paikallisten työpaikkojen luomista varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen.(PL) Äänestin sopimuksen hyväksymisen puolesta, sillä se hyödyttää molempien kalatalouden osapuolten etuja. Seychellien kalastusviranomaisen (jolla on käytössään tehokas alusten valvontajärjestelmä) toiminnalla on suuri merkitys tässä yhteistyössä. Järjestelmä on erityisen tärkeä Seychellien kalastusviranomaisen käsitellessä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ongelmaa. Sopimus kattaa monia kysymyksiä, myös tarkkailijoiden läsnäolon pyyntimatkoilla. EU:n laivastojen, joilla on oikeus pyytää Seychellien vesillä, on otettava alukseen Seychellien viranomaisen nimittämiä tarkastajia, ja kunkin nuottaa käyttävän tonnikala-aluksen on otettava varustajan hyväksynnällä kalastusmatkan ajaksi palvelukseensa vähintään kaksi seychelliläistä merimiestä, jotka nimetään Seychellien toimivaltaisten viranomaisten toimittamasta luettelosta.

Järjestelyt eivät liity yksistään vain käytännön asioihin vaan ne koskevat myös monivuotista alakohtaista ohjelmaa, jolla määrätään yhteistyöstä vastuullisen ja kestävän kalastuksen edistämisen sekä yhteisen tieteellisen tutkimuksen osalta. Sopimuksen suurin teho on ollut siinä, että se on synnyttänyt seychelliläisille 230 uutta työpaikkaa aluksilla, 2900 työpaikkaa Seychelleillä ja 760 johdettua työpaikkaa Euroopassa alaan liittyvillä teollisuudenaloilla, mikä piristää epäilemättä alan taloustilannetta.

 
  
  

Suositus: Luis Manuel Capoulas Santos (A7-0194/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan unionin ja São Tomé ja Príncipen välinen nykyinen kalastuskumppanuussopimus on ollut voimassa vuodesta 2006 lähtien ja koska sopimuksen pöytäkirjan voimassaolo päättyi 31. toukokuuta 2011. Euroopan unionin ja São Tomé ja Príncipen välinen uusi pöytäkirja, joka tehtiin 15. kesäkuuta 2010 vuosiksi 2011–2014, on siten hyvin järkevä, ja parlamentin olisi hyväksyttävä se.

Pöytäkirjalla myönnetään São Tomé ja Príncipelle unionin vuosikorvausta 682 500 euroa, josta Tomén ja Príncipen kalastuspolitiikan tukemiseen osoitetaan 227 500 euroa, joka on minusta riittävästi. Olen tyytyväinen myös siihen, että uudessa pöytäkirjassa on täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva lauseke ihmisoikeusrikkomusten varalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen.(ES) Äänestin sopimuksen puolesta, sillä se on linjassa niiden tavoitteiden kanssa, jolla pyritään turvaamaan EU:n laivaston kalastustoimet yhteistyössä kolmansien maiden kanssa pyrittäessä vahvistamaan kestävää kalastusta ottamalla huomioon ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat. São Tomé ja Príncipelle myönnetään unionin vuosikorvausta 682 500 euroa, josta Tomén ja Príncipen alakohtaisen kalastuspolitiikan tukemiseen osoitetaan 227 500 euroa. Sopimuksella sallitaan pyynti 28:lle kurenuottaa käyttävälle tonnikala-alukselle ja 12 pintasiima-alukselle. Haluan korostaa, ettei edellisen sopimuksen kattamia kalastusmahdollisuuksia käytetty kokonaan ja että tässä uudessa pöytäkirjassa on vähennetty pitkäsiima-alusten pyyntiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Äänestän tämän Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaluonnoksen puolesta; se koskee esitystä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja São Tomé ja Príncipen demokraattisen tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemiseksi. Luonnoksen tavoitteena on vahvistaa EU:n asemaa tonnikalan pyyntialueella Atlantin valtamerellä sääntelemällä EU:n kalastuslaivaston toimintaa lainsäädännöllä. Kun muistetaan tonnikalateollisuuden merkitys EU:lle ja yksistään jo Italialle, on ensiarvoisen tärkeää kehittää toimintapuitteet Guineanlahdella toimivalle EU:n kalastuslaivastolle. Päätin edellä esitettyjen näkökohtien perusteella äänestää tämän luonnostekstin puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. − (IT) Äänestin Capoulas Santosin esittelemän mietinnön puolesta. Kalastuskumppanuussopimusten teolla pyritään todella EU:n kalastuslaivaston toiminnan säilyttämiseen ja turvaamiseen. Kumppanuussopimuksen uusimisella voidaan etenkin edistää EU:n tonnikalan pyynnin kestävyyttä Atlantin valtamerellä vakaan laillisen kehyksen avulla. Tässä tuen ansaitsevassa sopimuksessa määrätään, että EU:n alusten, joita on kyseisellä maantieteellisellä alueella 40, on otettava palvelukseen vähintään 20 prosenttia São Tomé ja Príncipeltä tai muista AKT-maista (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmä) peräisin olevia merimiehiä, sekä määrätään mahdollisuudesta ottaa alukseen São Tomé ja Príncipen kalastusministeriön nimittämä tarkkailija. Kumppanuussopimuksen määräyksillä mahdollistetaan siten yhteistoiminta paikallisviranomaisten kanssa, mikä synnyttää tärkeitä työpaikkoja; määräykset antavat lisäksi EU:lle mahdollisuuden pyytää muutoin kielletyillä alueilla, mikä puolestaan edistää hyvien pyyntikäytäntöjen kehittämistä sekä mahdollistaa alueen kalavarojen esiintymisen ja määrän seurannan.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan EU:n ja São Tomé ja Príncipen välisen kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjan uusimista, sillä se on sekä EU:n että São Tomé ja Príncipen kalastusalan intressien mukaista. EU:n ja São Tomé ja Príncipen välisellä kalastuskumppanuussopimuksella voidaan tukea EU:n tonnikala-alusten toiminnan kannattavuutta Atlantilla niin, että aluksille ja tonnikalan pyynnistä riippuvaisille aloille tarjotaan vakaa oikeuskehys keskipitkällä aikavälillä sekä tuetaan jatkuvuuden säilymistä sopimusten alaisilla kalastusalueilla Guineanlahdella.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. (SV) Äänestimme näitä kalastussopimuksia vastaan, koska niistä puuttuvat pyyntikiintiöiden enimmäismäärät ja koska tutkimukset osoittavat, että maailman valtamerten kalakannat ovat ehtymässä. Monissa sopimuksen kattamissa maissa rehottaa korruptio, minkä seurauksena sopimuksista saatava raha ei hyödytä paikallisväestöä. Sopimusten noudattamista ei myöskään yleensä valvota.

Komission neuvottelukanta perustui muun muassa ulkoisten asiantuntijoiden nykyisistä pöytäkirjoista tekemän jälkiarvioinnin tuloksiin. Komissio ilmoitti luokitelleensa arvioinnit, ja mielestämme ne on toimitettava Euroopan parlamentille mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin Euroopan unionin ja São Tomé ja Príncipen demokraattisen tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista käsittelevän mietinnön puolesta, koska sillä mahdollistetaan uuden pöytäkirjan väliaikainen soveltaminen niin, ettei Euroopan kalastusalusten toiminta keskeydy. Olen tyytyväinen, että uudessa pöytäkirjassa on täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva lauseke ihmisoikeusrikkomusten varalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Esitys neuvoston päätökseksi koskee EU:n ja São Tomé ja Príncipen demokraattisen tasavallan väliseen kalastuskumppanuussopimukseen sisällytettävän uuden pöytäkirjan tekemistä. Uuden pöytäkirjan katsotaan hyödyttävän molempia osapuolia, ja sillä voidaan parantaa etenkin EU:n tonnikala-alan vakautta. Toivon, että São Tomé ja Príncipen kansalaiset, joiden kanssa Portugalilla on yhteinen historia ja kieli, hyötyvät konkreettisesti sopimuksen asianmukaisesta soveltamisesta ja että he voivat monipuolistaa toimintaansa sekä havaita todellista edistystä ja kehitystä. Toivon, että sekakomitea kokoontuisi nykyistä säännöllisemmin, jotta molemmat osapuolet voisivat valvoa tarkasti sopimuksen soveltamista. Lopuksi haluan kiittää esittelijää hänen tekemästään työstä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Capoulas Santosin mietinnössä esitellään suositusehdotus esityksestä neuvoston päätökseksi, joka koskee Euroopan unionin ja São Tomé ja Príncipen demokraattisen tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemistä. Neuvosto antoi vuonna 2007 asetuksen (EY) N:o 894/2007 São Tomé ja Príncipen demokraattisen tasavallan ja Euroopan yhteisön välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä; asetukseen liitettiin pöytäkirja, jossa vahvistettiin kalastusmahdollisuudet ja taloudelliset korvaukset ja jonka voimassaolo päättyi 31. toukokuuta 2010. Komissio, joka tiedosti sopimuksen uusimisen merkityksen, neuvotteli neuvoston sille antaman valtuutuksen turvin uuden pöytäkirjan, joka tehtiin 15. heinäkuuta 2010. Se tulee voimaan sitten, kun parlamentti on sen ensin hyväksynyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla. Kun otetaan huomioon, että pöytäkirja on molempien osapuolten etujen mukainen ja että sillä edistetään vastuullista ja kestävää kalastusta, aion äänestää tämän suositusehdotuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä kalastusalan pöytäkirja varmistaa jäsenvaltioiden kalastuslaivastojen kalastusmahdollisuudet São Tomé ja Príncipen vesillä 12. toukokuuta 2014 asti. Portugalilla on sopimuksen nojalla kolme pyyntilupaa pintasiima-aluksille, mutta aluksia on vähemmän kuin edellisen sopimuksen nojalla.

Alan kriisin vuoksi on mielestämme tärkeää, ettei varustajien maksamia maksuja muuteta edellisestä sopimuksesta vaan että ne olisi pidettävä 35 eurossa, vaikka saalismäärät tonneissa laskettuna ovat kasvaneet merkittävästi: 25 tonnia kurenuottaa käyttävien tonnikala-alusten ja 10 tonnia pitkäsiima-alusten osalta. Edellisen sopimuksen voimassaoloaikana tehdyn arvioinnin mukaan vuosittaiset saalismäärät tonneissa mitattuna olivat kuitenkin keskimäärin pienemmät kuin viitemäärät. Kyseisen arvioinnin mukaan viitemäärät ovat pienentyneet, mikä vastaa viime vuosien kehityssuuntausta. Lisäksi havaittiin, että pitkäsiima-alusten kalastusmahdollisuuksien käyttöaste oli alhaisempi, mikä johti siihen, että näiden alusten kalastusmahdollisuuksia vähennettiin nykyisessä mietinnössä. Kuten muissakin tapauksissa, kehitysyhteistyötavoitteiden tehokkuus on edelleen huolenaiheena..

(Työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kalastusalan pöytäkirja varmistaa jäsenvaltioiden kalastuslaivastojen kalastusmahdollisuudet São Tomé ja Príncipen vesillä 12. toukokuuta 2014 asti. Portugalilla on sopimuksen nojalla kolme pyyntilupaa pintasiima-aluksille, mutta aluksia on vähemmän kuin edellisen sopimuksen nojalla.

Katsomme, ettei varustajien maksamia maksuja pitäisi muuttaa edellisestä sopimuksesta vaan että ne olisi pidettävä 35 eurossa, vaikka viitesaalismäärät ovat kasvaneet merkittävästi: Edellisen sopimuksen voimassaoloaikana tehdyn arvioinnin mukaan vuosittaiset saalismäärät tonneissa mitattuna olivat kuitenkin keskimäärin pienemmät kuin viitemäärät. Kyseisen arvioinnin mukaan viitemäärät ovat pienentyneet, mikä vastaa viime vuosien kehityssuuntausta. Lisäksi havaittiin, että pitkäsiima-alusten kalastusmahdollisuuksien käyttöaste oli alhaisempi, mikä johti siihen, että näiden alusten kalastusmahdollisuuksia vähennettiin nykyisessä mietinnössä.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Kalastuskumppanuussopimuksista neuvotteleminen ja niiden tekeminen ovat linjassa sen yleistavoitteen kanssa, jolla pyritään turvaamaan EU:n laivaston – myös kaukaisilla vesillä toimivan laivaston – kalastustoimet. Se on linjassa myös sen kanssa, että pyritään kehittämään suhteita kolmansiin maihin kumppanuuden ja yhteistyön hengessä tavoitteena parantaa kestävää kalastusta EU:n vesien ulkopuolella ottamalla asianmukaisesti huomioon ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat. Tämän vuoksi Eurooppa-neuvosto antoi heinäkuussa 2007 asetuksen São Tomé ja Príncipen demokraattisen tasavallan ja Euroopan yhteisön välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä. São Tomé ja Príncipen kanssa tehty kalastussopimus vastaa sekä Euroopan laivastojen tarpeita että edistää EU:n tonnikala-alusten toiminnan kannattavuutta Atlantilla. São Tomé ja Príncipen kalastustoiminta on keskittynyt lähinnä rannikkoalueille, ja noin 15 prosenttia työssä käyvästä väestöstä saa toimeentulonsa kalastuksesta. Ehdotus on olennaisilta osiltaan molempien osapuolten etujen mukainen, mistä syytä on oikein hyväksyä se.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Ennakkoarvioinnissa todettiin, että São Tomé ja Príncipen kanssa tehtävä kalastussopimus vastaa Euroopan laivastojen tarpeita ja edistää EU:n tonnikala-alusten toiminnan kannattavuutta Atlantilla ja tarjoaa siitä riippuvaisille EU:n aluksille ja aloille vakaan oikeuskehyksen keskipitkällä aikavälillä sekä tukee jatkuvuuden säilymistä sopimusten alaisilla kalastusalueilla Guineanlahdella. Jälkiarvioinnin mukaan kalastuksen valvonnassa ja seurannassa on saatu aikaan merkittävää edistystä (ensimmäiset askeleet alusten satelliittivalvontajärjestelmän asentamiseksi on otettu ja luotu uusi oikeusperusta, jonka mukaisesti otetaan käyttöön aluksia koskeva rekisteri). São Tomé ja Príncipen osallistuminen ja näkyvyys alueellisissa ja paikallisissa järjestöissä, kuten kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomissiossa (ICCAT) sekä Guineanlahden alueellisessa kalastuskomiteassa (COREP), on entistä tehokkaampaa. Arvioinnissa todetaan lisäksi, että yli 50 prosenttia EU:n taloudellisesta korvauksesta on ohjattu São Tomé ja Príncipen kalastushallinnon talousarvioon: tämä on yhdenmukaista maan viranomaisten aikaisemmassa pöytäkirjassa omaksuman linjan kanssa. Kannatin tätä asiakirjaa, koska tehdyistä arvioinneista käy ilmi, että ehdotus on molempien osapuolten keskeisten etujen mukainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unionin ja São Tomé ja Príncipen demokraattisen tasavallan välinen uusi kalastussopimus on voimassa kolme vuotta ja sen tavoitteena on parantaa kestävää kalastusta EU:n vesien ulkopuolella ottamalla asianmukaisesti huomioon ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat.

Kannatamme yksinoikeuslausekkeen uusimista; lauseke määritellään entistä tarkemmin sekä taloudellisen korvauksen maksamisen keskeyttämistä ja tarkistamista koskevan lausekkeen että pöytäkirjan soveltamisen keskeyttämistä tietyissä olosuhteissa koskevan lausekkeen osalta.

Olemme siten sitä mieltä, että komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille sekakomitean kokousten ja työn perusteella tehdyt johtopäätökset sekä pöytäkirjassa mainittu monivuotinen alakohtainen ohjelma sekä vuosittaisten arviointien tulokset. Komissiota pyydetään myös toimittamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle täydellisen kertomuksen sopimuksen täytäntöönpanosta ennen sopimuksen uudistamisesta käytäviä neuvotteluja sekä helpottamaan parlamentin edustajien osallistumista sekakomitean kokouksiin tarkkailijoina. Komission ja neuvoston on toimivaltuuksiensa mukaisesti myös tiedotettava kaikista asioista parlamentille kaikissa pöytäkirjaa tai sen uudistamista koskevissa vaiheissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Kalastuskumppanuussopimuksista neuvotteleminen ja niiden tekeminen ovat linjassa sen EU:n yleistavoitteen kanssa, jolla pyritään turvaamaan EU:n laivaston – myös kaukaisilla vesillä toimivan laivaston – kalastustoimet. Se on linjassa myös sen kanssa, että pyritään kehittämään suhteita kolmansiin maihin kumppanuuden ja yhteistyön hengessä tavoitteena parantaa kestävää kalastusta EU:n vesien ulkopuolella ottamalla asianmukaisesti huomioon ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat. Tämän vuoksi Eurooppa-neuvosto antoi 23. heinäkuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 894/2007 São Tomé ja Príncipen demokraattisen tasavallan ja Euroopan yhteisön välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä. Tällä sopimuksella, jota sovelletaan neljän vuoden jaksoissa, jotka voidaan uudistaa ilman eri toimenpiteitä, kunnes jompikumpi sopimuspuolista sanoo sopimuksen irti, on kumottu ja korvattu ensimmäinen, vuonna 1984 tehty EY:n ja São Tomén ja Príncipen välinen kalastussopimus. Uusi pöytäkirja allekirjoitettiin 13. toukokuuta 2011, ja neuvosto toimitti hyväksyntää koskevan pyynnön parlamentille samana päivänä. Olen esittelijän kanssa ehdottomasti samaa mieltä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Uusi pöytäkirja on epäilemättä molempien osapuolten etujen mukainen, koska sillä voidaan vahvistaa kalastusalan kumppanuutta ja yhteistyötä niin, että alukset harjoittavat vastuullista ja kestävää pyyntiä. Ennen kaikkea sillä kehitetään kalastusmahdollisuuksia. EU:n aluksilla on yhä mahdollisuus pyytää Guineanlahden kalastusalueilla. Tämä vaikuttaa myönteisesti EU:n tonnikala-alusten toiminnan kannattavuuteen Atlantilla sekä parantaa niiden kilpailukykyä. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että kalastustoiminta täyttää samat kestävyyttä koskevat kriteerit kuin EU:n vesillä tapahtuva pyynti. On syytä panna merkille, että São Tomé ja Príncipen demokraattinen tasavalta kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin ja täyttää myös voimakkaasti velkaantuneen maan kriteerit. Maan alakohtaiseen kalastuspolitiikkaan osoitetaan sopimuksen määräysten nojalla entistä enemmän rahoitustukea, jolla luodaan suotuisat edellytykset alan kehittämiselle. Kun otetaan huomioon maan erityisen vaikea tilanne, sopimuksen avulla voimme edes hieman parantaa maan taloudellista hyvinvointia, edistää uusien työpaikkojen luontia sekä ekologista ja sosiaalista kestävyyttä sekä kalavarojen suojelua ja uudistumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) EU:n ja São Tomé ja Príncipen välistä kalastuskumppanuutta säätelevän pöytäkirjan voimassaolo päättyi 31. toukokuuta 2011. Uusi sopimus allekirjoitettiin 13. toukokuuta 2011, ja neuvosto toimitti sopimuksen hyväksyntää koskevan pyynnön Euroopan parlamentille samana päivänä. Kalastuskumppanuussopimuksilla pyritään EU:n kalastuslaivaston toiminnan säilyttämiseen ja turvaamiseen sekä suhteiden kehittämiseen kolmansien maiden kanssa kalavarojen kestävän hyödyntämisen vahvistamiseksi unionin ulkopuolisilla vesillä.

Äänestin neuvostolle annetun suosituksen puolesta esittääkseni parlamentin kannatuksen sopimuksen teon puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Kalastuskumppanuussopimuksista neuvotteleminen ja niiden tekeminen ovat linjassa sen EU:n yleistavoitteen kanssa, jolla pyritään turvaamaan etenkin kaukaisilla vesillä toimivan EU:n kalastuslaivaston toiminta. Sopimuksen teolla on siten ratkaiseva merkitys pyrittäessä ajamaan yhteisen kalastuspolitiikan ulkopoliittisia tavoitteita.

Parlamentti on suosituksessaan maininnut molempien osapuolten etujen mukaisesti tietyt institutionaalista viestintää koskevat näkökohdat, joita on syytä parantaa, nimittäin että komission olisi toimitettava parlamentille sekakomitean kokousten ja menettelyjen perusteella tehdyt johtopäätökset sopimuksen mukaisesti, pöytäkirjassa mainittu monivuotinen alakohtainen ohjelma sekä vuosittaisten arviointien tulokset.

Parlamentti pyytää lisäksi komissiota toimittamaan sille täydellisen kertomuksen sopimuksen täytäntöönpanosta sekä pyytää, että sen jäsenille tiedotetaan säännöllisesti tulevien neuvottelujen kuluessa sopimuksesta niin, että jäsenet saavat myönteisen käsityksen neuvotteluprosessista.

Äänestän tämän suosituksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Ehdotus koskee uuden pöytäkirjan tekemistä EU:n ja São Tomé ja Príncipen väliseen kumppanuussopimukseen. Tärkeimpänä tavoitteena on määrittää EU:n kalastuslaivastolle tarjoutuvat kalastusmahdollisuudet saataville olevien kalavarojen ylijäämien perusteella sekä määrittää myös sen taloudellisen korvauksen määrä, joka osoitetaan erikseen pyyntioikeuksia ja alan tukemista varten. Pyyntilupa alueella myönnetään 28:lle kurenuottaa käyttävälle alukselle ja 12 pintasiima-alukselle. Näitä kalastusmahdollisuuksia voidaan tarkistaa ylös- tai alaspäin kantojen tilan vuotuisen arvioinnin perusteella, mikä johtaa myös taloudellisen korvauksen vastaavaan tarkistukseen. Vuosittainen taloudellinen korvaus on 682 500 euroa. Vuotuisen taloudellisen korvauksen määrää lisätään 65 eurolla kutakin ylimääräistä pyydettyä tonnia kohden siinä tapauksessa, että EU:n alusten pyytämien saaliiden kokonaismäärä ylittää 7 000 tonnia vuodessa. Sopimus on voimassa kolme vuotta. Edellä esitetyistä syistä ja EU:n tonnikala-alan kestävyyden vahvistamiseksi äänestin ehdotuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Kalastuskumppanuussopimuksista neuvotteleminen ja niiden tekeminen ovat linjassa sen EU:n yleistavoitteen kanssa, jolla pyritään turvaamaan EU:n laivaston – myös kaukaisilla vesillä toimivan laivaston – kalastustoimet. Se on linjassa myös sen kanssa, että pyritään kehittämään suhteita kolmansiin maihin kumppanuuden ja yhteistyön hengessä tavoitteena parantaa kestävää kalastusta unionin vesien ulkopuolella ottamalla asianmukaisesti huomioon ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat. Tämän vuoksi Eurooppa-neuvosto antoi 23. heinäkuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 894/2007 São Tomé ja Príncipen demokraattisen tasavallan ja Euroopan yhteisön välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä. Tällä sopimuksella, jota sovelletaan neljän vuoden jaksoissa, jotka voidaan uudistaa ilman eri toimenpiteitä, kunnes jompikumpi sopimuspuolista sanoo sopimuksen irti, on kumottu ja korvattu ensimmäinen, vuonna 1984 tehty EY:n ja São Tomén ja Príncipen välinen kalastussopimus. Ryhmämme on kuitenkin perinteisesti vastustanut menettelyä sekä muodon että sisällön osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska se on minusta molempien osapuolten etujen mukainen. Kumppanuussopimuksella voidaan varmasti edistää EU:n tonnikala-alusten toiminnan kannattavuutta Atlantilla sekä tarjota siitä riippuvaisille EU:n aluksille ja aloille vakaan oikeuskehyksen keskipitkällä aikavälillä sekä tukea jatkuvuuden säilymistä sopimusten alaisilla kalastusalueilla Guineanlahdella. Olisi kuitenkin toivottavaa, että sekakomitea kokoontuisi nykyistä säännöllisemmin tulevaisuudessa ja että Euroopan parlamentin edustajat voisivat osallistua sen kokouksiin tarkkailijoina.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Kalastuskumppanuussopimuksista neuvotteleminen ja niiden tekeminen ovat linjassa sen EU:n yleistavoitteen kanssa, jolla pyritään turvaamaan EU:n kalastuslaivaston toiminta. Äänestän EU:n ja São Tomé ja Príncipen demokraattisen tasavallan väliseen kalastuskumppanuussopimukseen sisältyvän pöytäkirjan hyväksymisen puolesta, koska se on linjassa sen kanssa, että pyritään kehittämään suhteita kolmansiin maihin kumppanuuden ja yhteistyön hengessä tavoitteena parantaa kestävää kalastusta unionin vesien ulkopuolella ottamalla asianmukaisesti huomioon ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat. Uudessa pöytäkirjassa määrätään taloudellisesta korvauksesta São Tomé ja Príncipen yksinomaiselle talousvyöhykkeelle pääsystä, mikä vastaa 2 047 500 euron suuruisia kalastusmahdollisuuksia kolmen vuoden ajanjaksoksi. Sopimuksella sallitaan pyynti 28:lle kurenuottaa käyttävälle tonnikala-alukselle ja 12 pintasiima-alukselle. Kalastusmahdollisuuksia voidaan tarkistaa.

 
  
  

Suositus: Vital Moreira (A7-0198/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, ja pidän myönteisenä lauseketta, jonka tavoitteena on varmistaa, että molempien sopimuspuolten välinen kauppa kehittyy ongelmitta siten, että samalla varmistetaan korkeatasoinen turvallisuus, ja että siihen sisältyy sääntöjä, joilla voidaan varmistaa, että sopimus ja EU:n säännöstö kehittyvät rinnakkain.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. (ES) Äänestin sopimuksen puolesta, koska sillä pyritään varmistamaan kaupankäynnin korkeatasoinen turvallisuus ja se, että sovellettavat standardit ovat entistä lähempänä EU:n säännöstöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Kannatin äänestyksessä toimenpidettä, jonka tarkoituksena on laajentaa EU:n ja Andorran ruhtinaskunnan olemassa olevaa sopimusta koskemaan turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä. Tämän toimenpiteen tarve on kasvanut jatkuvasti muutaman viime vuoden aikana, kun Andorran ruhtinaskunnasta on tullut keskeinen yhteyspiste tuotteiden, erityisesti savukkeiden, laittomassa kaupassa ennen niiden tuomista EU:n jäsenvaltioiden kauppaverkostoon. Siksi on erittäin tärkeää, että EU ja ruhtinaskunta itse määrittävät yhteistyökehyksen turvallisuuteen liittyville tullitoimenpiteille. Koska rajaturvallisuuden turvaaminen on aina ollut Lega Nordin poliittisen ideologian keskeinen näkökohta, voin vain ilmaista hyväksyntäni tälle toimenpiteelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä Euroopan talousyhteisön ja Andorran ruhtinaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen laajentamista koskemaan turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä koskevasta pöytäkirjasta, koska sillä edistetään molempien sopimuspuolten välistä kauppaa ja varmistetaan samalla korkealaatuinen turvallisuus sekä sopimuksen ja EU:n säännöstön välinen johdonmukaisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Andorran ruhtinaskunta on historiallisesti yhteydessä EU:hun kaikilla aloilla. Vuonna 1990 muodostettu tulliliitto vahvisti näitä jo valmiiksi vahvoja ja luontaisia siteitä. Ehdotus liittyy yhteisön tullikoodeksiin ja sen soveltamissäännöksiin tehtyihin muutoksiin, jotka koskevat EU:n ulkopuolisiin maihin vietävien tai niistä tuotavien tavaroiden turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä. Ehdotuksessa luodaan EU:n ja Andorran välille erityisjärjestelmä, jolla varmistetaan osapuolten välisen kaupan toimivuus niin, ettei myytävien tuotteiden välttämätön turvallisuus vaarannu. Siksi niiden omilla alueilla on tarpeen taata yhtäläinen turvallisuustaso. Toivon, että EU:n ja Andorran väliset kauppasuhteet osoittautuvat hedelmällisiksi ja että ehdotus edistää merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamista. Lopuksi haluan kiittää esittelijää hänen tekemästään työstä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Jäsen Moreira on esitellyt meille suositusehdotuksen esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan talousyhteisön ja Andorran ruhtinaskunnan välillä kirjeenvaihtona 28. kesäkuuta 1990 tehdyn sopimuksen laajentamista koskemaan turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä koskevan pöytäkirjan tekemisestä. Voimassa olevaan sopimukseen lisätään uusi II a osasto, joka kattaa maataloustuotteet. Ottaen huomioon, että tämä on EU:n ja Andorran ruhtinaskunnan jo entuudestaan laajassa suhteessa uusi myönteinen askel kohti mahdollista integroitumista sisämarkkinoihin ja että siihen sisältyy sääntöjä, joilla varmistetaan, että sopimus ja EU:n säännöstö kehittyvät rinnakkain, ja sen tavoitteena on varmistaa turvallisuus sekä normaalit suhteet molempien sopimuspuolten välillä, suhtaudun myönteisesti tämän suosituksen hyväksymiseen, jonka puolesta äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on laajentaa EU:n ja Andorran ruhtinaskunnan välillä tehdyn sopimuksen turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä. EU:n ja Andorran sopimus on ollut voimassa vuodesta 1990 lähtien. Sitä on nyt kuitenkin päätetty laajentaa kattamaan maataloustuotteet osana tätä turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä koskevaa järjestelyä.

Tällaisena sopimuksella varmistetaan, että molempien sopimuspuolten kahdenvälinen kauppa toimii ongelmitta ja että sen turvallisuus on korkeatasoista. Lisäksi sillä poistetaan tavaroista etukäteen annettavan ilmoituksen vaatimus sillä ehdolla, että EU ja Andorra takaavat asiaa koskevissa säännöissä asetetun turvallisuustason omilla alueillaan. Puoltavasta äänestämme huolimatta olemme kuitenkin sitä mieltä, ettei pääoman liikkuvuuden etuja tule edistää ihmisten ja työntekijöiden oikeuksien turvaamisen kustannuksella.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on laajentaa EU:n ja Andorran ruhtinaskunnan välillä tehdyn sopimuksen turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä. EU:n ja Andorran sopimus on ollut voimassa vuodesta 1990 lähtien. Sitä on nyt kuitenkin päätetty laajentaa kattamaan maataloustuotteet osana tätä turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä koskevaa järjestelyä. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa, että molempien sopimuspuolten kahdenvälinen kauppa toimii ongelmitta ja että sen turvallisuus on korkeatasoista. Lisäksi sillä poistetaan tavaroista etukäteen annettavan ilmoituksen vaatimus sillä ehdolla, että EU ja Andorra takaavat asiaa koskevissa säännöissä asetetun turvallisuustason omilla alueillaan.

Haluamme sopimuksen tarkistuksen yhteydessä toistaa, ettei pääoman liikkuvuuden etuja tule edistää ihmisten ja työntekijöiden oikeuksien turvaamisen kustannuksella.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Euroopan parlamentille hyväksyntämenettelyn puitteissa toimitettu neuvoston päätös on Euroopan unionin ja Andorran ruhtinaskunnan välisen pöytäkirjan tekemistä koskeva oikeusväline, jolla sopimus laajennetaan koskemaan turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä. Sopimus on toiminut näiden kahden osapuolen välisen tulliliiton perustana. Yhteisön tullikoodeksia voidaan periaatteessa soveltaa kaikkien kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan, ja siinä sallitaan muiden säännösten soveltaminen silloin, kun kansainvälisiin sopimuksiin sisältyy erityisiä turvallisuusjärjestelyjä. Pöytäkirjalla tulisi varmistaa, että näiden kahden osapuolen välinen kauppa jatkuu ongelmitta ja korkeatasoista turvallisuutta noudattaen, ja siihen tulee sisältyä sääntöjä, joilla varmistetaan, että sopimus on jatkossakin EU:n säännöstön mukainen. Siksi on mielestäni oikein, että parlamentti hyväksyy sopimuksen. Vaikka EU:n ja Andorran suhteet ovat kehittyneet, ne ovat samalla hajanaiset, sillä suurta osaa sisämarkkinoihin liittyvästä säännöstöstä ei ole sisällytetty Andorran lainsäädäntöön eikä voida siksi soveltaa. Meidän tulee siksi lähitulevaisuudessa laatia selvitys mahdollisuuksista ja ehdoista, jotka koskevat Andorran mahdollista asteittaista integraatiota sisämarkkinoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Pidän asiakirjaa myönteisenä, koska ehdotus liittyy yhteisön tullikoodeksiin ja sen soveltamissäännöksiin tehtyihin muutoksiin, jotka koskevat EU:n ulkopuolisiin maihin vietävien tai niistä tuotavien tavaroiden turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä. Tärkein muutos on säännös, jonka mukaan toimijoiden on ennen tavaroiden tuontia ja vientiä esitettävä tietyt tiedot.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Uskomme, että tämän turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä laajentavan Euroopan unionin ja Andorran ruhtinaskunnan välisen pöytäkirjan tekemisellä varmistetaan, että molempien sopimuspuolten välinen kauppa kehittyy ongelmitta siten, että samalla varmistetaan korkeatasoinen turvallisuus, ja että siihen sisältyy sääntöjä, joilla voidaan varmistaa, että sopimus ja EU:n säännöstö kehittyvät rinnakkain. Kannatimme siksi äänestyksessä ehdotuksen hyväksymistä parlamentissa. Olemme kuitenkin yhä sitä mieltä, että komission tulisi antaa parlamentille tietoja sekakomitean kokousten päätelmistä ja toimista sekä säännöllisten arvioiden tuloksista. Komission tulisi myös sitoutua siihen, että se esittää selvityksen sopimuksen täytäntöönpanosta.

Koska EU:n ja Andorran ruhtinaskunnan suhteet ovat laajat mutta hajanaiset, suositamme, että mahdollisuuksista ja ehdoista, jotka koskevat Andorran mahdollista asteittaista integraatiota sisämarkkinoihin laaditaan mahdollisimman pian selvitys. Tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että kahden osapuolen välinen kauppa toimii ongelmitta ja sen korkea turvallisuustaso säilyy. Lopuksi odotamme, että tavaroista etukäteen annettavan ilmoituksen vaatimus poistetaan sillä ehdolla, että EU ja Andorra takaavat omilla alueillaan asiaa koskevissa säännöissä asetetun turvallisuustason.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) On tiedossa, että pöytäkirjan tavoitteena on varmistaa, että molempien sopimuspuolten välinen kauppa kehittyy ongelmitta siten, että samalla varmistetaan korkeatasoinen turvallisuus, ja että siihen sisältyy sääntöjä, joilla voidaan varmistaa, että sopimus ja EU:n säännöstö kehittyvät rinnakkain. Tämä on hyvin tärkeä hanke.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) EU:n ja Andorran ruhtinaskunnan välisten suhteiden laajentamista on jatkettava tehokkaasti ja johdonmukaisesti. Tälle on luotava tarvittavat olosuhteet. EU:n ja Andorran välisen kaupankäynnin helpottamiseksi on ennen kaikkea tärkeää panna täytäntöön asianmukaisia turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä, kuten määräyksiä, jotka koskevat tavaroista annettavaa ilmoitusta ennen niiden saapumista tullialueelle tai poistumista sieltä, valtuutettuja talouden toimijoita ja turvallisuuteen liittyviä tullitarkastuksia ja riskinhallintaa. Lisäksi on tarpeen edistää sisämarkkinoiden laajentamista EU:n ulkopuolelle yhteisten sääntelynormien pohjalta. Tämä hyödyttäisi vastavuoroisesti sekä EU:n että Andorran kansalaisia ja liiketoimintaa. On huomattava, että pöytäkirjalla perustetaan EU:n ja Andorran välille erityinen järjestely, jonka tavoitteena on varmistaa, että kahden osapuolen välinen kauppa toimii ongelmitta ja sen korkea turvallisuustaso säilyy. Pidän myönteisenä ehdotusta, että pöytäkirjan tulisi sisältää säännös, jonka mukaan toimijoiden on ennen tavaroiden tuontia ja vientiä esitettävä tietyt tiedot, jotta turvallisuuteen liittyvät tullitoimenpiteet toteutuvat asianmukaisesti. Mielestäni on järkevää poistaa tavaroista etukäteen annettavan ilmoituksen vaatimus sillä ehdolla, että EU ja Andorra takaavat omilla tullialueillaan asiaa koskevissa säännöissä asetetun turvallisuustason.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (EN) EU:n ja sen naapurimaiden välisten rajojen molemminpuolisen turvallisuuden edistäminen on välttämätöntä unionimme itsemääräämisoikeuden säilyttämiseksi, keskinäisen yhteistyön kehittämiseksi. Valvomalla tarkoituksenmukaisesti EU:n ja kahden suuren EU-maan, Ranskan ja Espanjan, välissä sijaitsevan Andorran ruhtinaskunnan välistä rajaa varmistetaan tulevaisuudessa entistä tuottavammat ja ystävällisemmät suhteet. Äänestin tämän pöytäkirjan puolesta, koska sillä edistetään tiedonvaihtoa Andorran kanssa turvallisuuteen liittyvästä riskinhallinnasta ja valvonnasta sekä EU:n turvallisuuteen liittyvien tullitoimenpiteiden standardoinnista ja sillä edistetään myös tuotteiden turvallista liikkuvuutta Andorran ja muiden EU-maiden välillä. Andorran ja EU:n kahdenvälisen kaupan lisääminen turvallisemmassa ja standardoidussa ympäristössä hyödyttää koko Eurooppaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin jäsen Moreiran turvallisuuteen liittyvistä tullitoimenpiteistä laatiman mietinnön puolesta, koska mielestäni on tärkeää laatia hyvin määritellyt kauppasäännöt maalle, joka ei kuulu EU:hun, mutta on alue sen sisällä, ja jonka sijainti on siten täydellinen kaupallisen integraation kannalta. Pöytäkirjalla pyritään tarkalleen ottaen vahvistamaan turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä EU:n ulkopuolisiin maihin vietävien tai niistä tuotavien tavaroiden osalta. Rajavalvonnalla varmistetaan, että liiketoiminnan harjoittajat antavat yksityiskohtaiset tiedot kaupallisten toimien yhteydessä, sekä taataan samalla oikea tasapaino kauppavirtojen nopeuden ja turvallisuuden välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Andorran ruhtinaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen laajentamista koskemaan turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä koskevan pöytäkirjan tekemisestä. Sekä kansainvälisen kaupan valiokunta että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta kannattavat pöytäkirjan tekemistä. Tämän uuden sopimuksen tekeminen on uusi askel kohti Andorran ruhtinaskunnan ja EU:n välisen yhteistyön lisäämistä. Kummankin osapuolen on tärkeää varmistaa, että sopimus seuraa jatkossakin asiaa koskevan EU:n säännöstön kehitystä. Tämä ilmaistiin sopimuksessa. Haluaisin painottaa sitä, että, kuten esittelijä mainitsi, komission ja Andorran tulee ryhtyä lisäkeskusteluihin, jotta ne voivat ottaa huomioon kahdenväliset sopimukset ja mukauttaa niitä tarvittaessa uudistettuun tullikoodeksiin, jonka on tarkoitus valmistua EU:ssa kahden vuoden kuluessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Puhun Euroopan unionin ja Andorran ruhtinaskunnan välillä tehtävästä pöytäkirjasta, jolla laajennetaan Euroopan talousyhteisön ja Andorran ruhtinaskunnan välillä kirjeenvaihtona 28. kesäkuuta 1990 tehdyn sopimuksen soveltamisalaa koskemaan turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä. Sopimus oli perustana molempien osapuolten väliselle tulliliitolle. Turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä koskeva nykyinen järjestely lisätään vuonna 1990 tehtyyn sopimukseen uutena II a osastona ja, toisin kuin tulliliitossa, sitä sovelletaan maataloustuotteisiin. Yhteisön tullikoodeksia voidaan periaatteessa soveltaa kaikkien kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan. Siinä sallitaan kuitenkin erilaisten sääntöjen käyttö silloin, kun kansainvälisiin sopimuksiin sisältyy erityisiä turvallisuusjärjestelyjä. Ehdotuksessa otetaan huomioon asiaa koskevat EU:n tullisäännöstön muutokset, ja siinä luodaan EU:n ja Andorran välille erityisjärjestelmä, jolla varmistetaan osapuolten välisen kaupan toimivuus ja säilytetään samalla korkea turvallisuustaso. Näistä syistä sekä EU:n ja Andorran ruhtinaskunnan välisen kaupan tehostamiseksi äänestän uusien turvallisuuteen liittyvien tullitoimenpiteiden puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Puolesta. Neuvoston päätöksen saattaminen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi hyväksyntämenettelyssä on Euroopan unionin ja Andorran ruhtinaskunnan välisen pöytäkirjan tekemistä koskeva oikeusväline, jolla laajennetaan Euroopan talousyhteisön ja Andorran ruhtinaskunnan välillä kirjeenvaihtona 28. kesäkuuta 1990 tehdyn sopimuksen soveltamisalaa koskemaan turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä. Sopimus oli perustana molempien osapuolten väliselle tulliliitolle. Turvallisuuteen liittyviä tullitoimenpiteitä koskeva nykyinen järjestely lisätään vuonna 1990 tehtyyn sopimukseen uutena II a osastona ja, toisin kuin tulliliitossa, sitä sovelletaan maataloustuotteisiin (pöytäkirjan 12 artiklan b kohdan 2 alakohta).

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Andorran ruhtinaskunnan ja Euroopan unionin välillä on vuodesta 1990 lähtien ollut tulliliitto, joka perustuu kirjeenvaihtona tehtyyn sopimukseen. Tässä muutoksessa ehdotetaan, että sekakomitea määrittää turvallisuuteen liittyvien tullisäännösten täytäntöönpanotoimenpiteet. Etukäteen annettavaa ilmoitusta ei enää vaadita, jos EU ja Andorra kumpikin takaavat turvallisuustason omalla itsenäisellä alueellaan. Sisämarkkinoiden normien laajentaminen hyödyttäisi sekä EU:n että Andorran kansalaisia ja liiketoimintaa.

 
  
  

Suositus: Silvia-Adriana Ţicău (A7-0298/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän ehdotuksen puolesta, jotta parlamentti hyväksyisi sopimuksen tekemisen. Eurooppalaiset ja kanadalaiset yhtiöt säästävät vuosittain miljoonia euroja tuotteiden hyväksymistä koskevien lyhyempien ja yksinkertaisempien ja siksi edullisempien menettelyjen sekä sertifiointia koskevien toteamusten vastavuoroisen tunnustamisen ansiosta. Sopimuksesta aiheutuu lisäksi yhteisölle nettohyötyä, koska siinä vahvistetaan sertifiointia koskevien toteamusten vastavuoroinen tunnustaminen kaikilla lentokelpoisuuteen liittyvillä aloilla kaikkien jäsenvaltioiden osalta. Sopimus parantaa kanadalaisten ja eurooppalaisten markkinoiden kilpailukykyä ja tekee niistä turvallisempia matkustaja- ja rahtiliikenteelle, koska sillä edistetään yhteistyötä kaikissa sertifiointia, tarkastuksia ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (ECR), kirjallinen.(PL) Kanada on maailman johtava lentokoneiden ja ilmailuvarusteiden valmistaja. Tällä hetkellä vain kuudella jäsenvaltiolla on ilmailupalvelujen sertifiointia koskevia kahdenvälisiä sopimuksia. Ehdotettu siviili-ilmailun turvallisuutta koskeva sopimus parantaa Yhdysvaltain kanssa tehdyn sopimuksen tavoin merkittävästi unionin ja Kanadan välistä yhteistyötä ja sääntelee asiaa kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Sopimus mahdollistaa sertifiointijärjestelmien yhdenmukaistamisen. Se perustuu keskinäiseen luottamukseen molempien järjestelmiin ja sääntelyyn liittyvien erojen vertailuun ja auttaa näin minimoimaan testien ja valvonnan päällekkäisyyden. Sopimus käynnistää myös yhteisten tarkastusten ja tutkimusten sekä turvallisuutta koskevien tietojen vaihtamisen. Sertifiointia koskevien toteamusten vastavuoroisen tunnustamisen ansiosta eurooppalaiset ja kanadalaiset yhtiöt voivat saavuttaa toiminnassaan merkittäviä säästöjä. Sopimus parantaa yhtäältä ilmailumarkkinoiden kilpailukykyä ja toisaalta myös – tuomalla sääntelyviranomaisia lähemmäs toisiaan – niiden turvallisuutta. Yllä esitetyn perusteella hyväksyn sopimuksen tekemisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen.(ES) Äänestin puolesta, koska sopimuksesta on hyötyä eurooppalaisille ja kanadalaisille yrityksille, lentoyhtiöille ja matkustajille. Tuotteiden hyväksymismenettelyt sekä lyhyempien, yksikertaisempien ja edullisempien sertifiointia koskevien toteamusten vastavuoroinen tunnustaminen auttavat säästämään miljoonia. Sopimuksessa määrätään keskinäisestä korjaus- ja huoltorakenteiden käytöstä ja tunnustamisesta. Ennen kaikkea se tekee markkinoista turvallisemmat ja kilpailukykyisemmät.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Äänestin jäsen Ţicăun mietinnön puolesta, koska Kanadaa tulisi pitää ensisijaisena kumppanina tällaisiin sopimuksiin, sillä sekä Euroopalla että Kanadalla on maailman johtavia lentokoneiden valmistajia. Sopimus mahdollistaa menettelyjen päällekkäisyyden minimoimisen ja vastavuoroisen sertifioinnin hyväksymisen, minkä seurauksena rahalliset säästöt ja byrokraattisten menettelyjen yksikertaistuminen ovat merkittäviä ja vaikuttavat erittäin myönteisesti yrityksiimme.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska uskon, että sen tavoitteena oleva siviili-ilmailun turvallisuutta koskeva Euroopan unionin ja Kanadan kahdenvälinen sopimus hyödyttää eurooppalaisia helpottamalla osapuolten välistä kauppaa. Sopimuksen tavoitteena on minimoida arviointien, testien ja valvonnan päällekkäisyys ja saada sekä EU että Kanada luottamaan toistensa ilmailutuotteiden sertifiointijärjestelmiin. Lähentämällä kahta vaatimuskokonaisuutta ja sääntelyprosessia toisiinsa mahdollistetaan se, että maahantuova viranomainen voi antaa ilmailutuotteelle, osalle tai laitteelle oman sertifikaattinsa ilman, että hänen tarvitsee toistaa vievän viranomaisen jo tekemiä arviointeja. Eurooppalaiset ja kanadalaiset yhtiöt säästävät vuosittain miljoonia euroja tuotteiden hyväksymistä koskevien lyhyempien ja yksinkertaisempien ja siksi edullisempien menettelyjen ansiosta. Myös lentoyhtiöt hyötyvät, ja Kanadan ja Euroopan ilmailumarkkinoista tulee entistäkin turvallisemmat.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Sertifiointia koskevien toteamusten vastavuoroisella tunnustamisella varmistetaan tuotteiden hyväksymistä koskevat lyhyemmät ja yksinkertaisemmat ja siksi edullisemmat menettelyt ja tuodaan samalla valtavia taloudellisia etuja sekä eurooppalaisille että kanadalaisille yhtiöille.

Äänestän sopimuksen puolesta, koska mielestäni se tuo taloudellista hyötyä ja siinä vahvistetaan sertifiointia koskevien toteamusten vastavuoroinen tunnustaminen kaikilla lentokelpoisuuteen liittyvillä aloilla kaikkien jäsenvaltioiden osalta. Sopimus perustuu siis voimassa olevia järjestelmiä koskevaan keskinäiseen luottamukseen niin EU:ssa kuin Kanadassakin, ja siinä määrätään velvoitteista ja yhteistyömenetelmistä, jotta maahantuova viranomainen voi antaa ilmailutuotteelle, osalle tai laitteelle oman sertifikaattinsa ilman, että hänen tarvitsee toistaa vievän viranomaisen jo tekemiä arviointeja. Myös lentoyhtiöt hyötyvät, koska sopimuksessa määrätään keskinäisestä korjaus- ja huoltorakenteiden käytöstä.

Sopimus on siksi suuri askel eteenpäin kohti kilpailukykyisempiä ja samalla turvallisempia markkinoita, sillä lähentyminen ja tiiviimpi yhteistyö sertifiointia, tarkastuksia ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa auttaa osapuolia varmistamaan matkustaja- ja rahtiliikenteen korkeamman turvallisuustason.

 
  
MPphoto
 
 

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä jäsen Ţicăun mietintöä, jossa Euroopan parlamentti näyttää vihreää valoa siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan sopimuksen tekemiselle Euroopan yhteisön ja Kanadan välillä. Sopimus tuo mukanaan ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden sertifiointijärjestelmien vastavuoroisen tunnustamisen lentokelpoisuuden ja huollon osalta. Tämän ansiosta yhtiöiden, joiden tuotteet on sertifioitu yhdessä maassa, ei tarvitse käydä läpi koko sertifiointiprosessia toisessa maassa. Tämä yksinkertaistaminen on hyvä uutinen markkinoille, joilla näiden kahden alueen välisen kaupan arvo on lähes 50 miljardia euroa.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin suosituksen puolesta, koska hyväksyn sellaisen sopimuksen tekemisen, joka yhtäältä hyödyttää eurooppalaisia ja kanadalaisia yhtiöitä ja lentoyhtiöitä tuomalla miljoonien eurojen säästöt lyhyempien ja yksinkertaisempien sertifiointimenettelyjen muodossa ja toisaalta varmistaa matkustajien paremman turvallisuuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Ilmailun turvallisuuden varmistaminen ja markkinatoimijoiden sääntöjen yhtenäistäminen on tämän siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan Euroopan unionin ja Kanadan välisen sopimuksen, jäljempänä "sopimus", päätavoite.

Sopimus on yhtä tärkeä kuin näiden kahden alueen ilmailuteollisuus, sillä hyväksymällä yhteiset säännöt vältetään menettelyjen, kuten testien, arviointien ja sertifiointien, päällekkäisyys. On myös huomattava, että vastavuoroista hyväksymistä ja yhteisiä tarkastuksia, tutkimuksia ja turvallisuutta koskevien tietojen vaihtamista koskeva sääntö lisää tehokkuutta kaikkien sidosryhmien kannalta.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä sopimus tuo mukanaan tärkeitä säästöjä ilmailuteollisuuteen ja samalla tehokkuusetuja lentoyhtiöille itselleen, sillä ne pystyvät nyt käyttämään sopimuksen osapuolten hyväksymiä korjaus- ja huoltorakenteita.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unionin ja Kanadan väliset taloudelliset ja poliittiset suhteet juontavat juurensa kauas ja ovat johtaneet useiden kahdenvälisten sopimusten tekemiseen näillä aloilla. 6. toukokuuta 2009 EU – siihen aikaan Euroopan yhteisö – ja Kanada tekivät siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan sopimuksen, joka vastasi Yhdysvaltain kanssa tehtyä sopimusta ja jonka tavoitteena oli vahvistaa kahden osapuolen välistä yhteistyötä sekä vähentää kaiken valvonnan ja testien tarkistuksen päällekkäisyyttä. Äänestin suosituksen puolesta ja pidän myönteisenä näiden kahden osapuolen välisten suhteiden vahvistamista. Sopimus parantaa sekä Kanadan että Euroopan markkinoiden turvallisuutta ja kilpailukykyä, sillä se on tärkeä askel eteenpäin siviili-ilmailun turvallisuuden kansainvälisten standardien luomisen kannalta. Sopimuksesta on hyötyä myös lentoyhtiöille, sillä ne voivat käyttää toistensa hyväksyttyjä korjaus- ja huoltorakenteita.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämän mietinnön aiheena oleva sopimus koskee tiettyjä siviili-ilmailun turvallisuusnäkökohtia ja korvaa jäsenvaltioiden ja Kanadan välillä olemassa olevat kuusi kahdenvälistä sopimusta, jotka kattavat tuotteiden sertifioinnin. Kuten esittelijä selvästi ilmaisee, aikomus luoda näiden maiden välille avoin lentoliikennealue – asia, johon liittyen olemme nostaneet esiin merkittäviä huolenaiheita – ei kuulu tämän sopimuksen soveltamisalaan, vaan sitä käsitellään erillisessä suosituksessa.

Sopimuksen tärkein tavoite on minimoida arviointien, testien ja valvonnan päällekkäisyys, ellei näihin liity merkittäviä sääntelyeroja, ja saada sekä EU että Kanada luottamaan toistensa sertifiointijärjestelmiin. Tämä saavutetaan muun muassa lähentämällä kummankin osapuolen vaatimuskokonaisuutta ja sääntelyprosessia toisiinsa progressiivisesti.

Sopimus tuo säästöjä eurooppalaisille ja kanadalaisille lentoyhtiöille tuotteiden hyväksymistä koskevien lyhyempien ja yksinkertaisempien ja siksi edullisempien menettelyjen sekä sertifiointia koskevien toteamusten vastavuoroisen tunnustamisen ansiosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Sopimus koskee siviili-ilmailun tiettyjä turvallisuusnäkökohtia, mutta se ei koske näiden kahden maan välisen avoimen lentoliikennealueen luomista, jota käsitellään erillisessä suosituksessa. Sopimuksen tärkein tavoite on minimoida arviointien, testien ja valvonnan päällekkäisyys, ellei näihin liity merkittäviä sääntelyeroja, ja saada sekä EU että Kanada luottamaan toistensa sertifiointijärjestelmiin.

Sopimus tuo säästöjä eurooppalaisille ja kanadalaisille lentoyhtiöille tuotteiden hyväksymistä koskevien lyhyempien ja yksinkertaisempien ja siksi edullisempien menettelyjen sekä sertifiointia koskevien toteamusten vastavuoroisen tunnustamisen ansiosta. Esittelijän mukaan sopimus parantaisi myös turvallisuutta, koska lainsäätäjät ja täytäntöönpanoviranomaiset pyrkivät tiiviimpään yhteistyöhön kaikissa sertifiointia, tarkastuksia ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa varmistaakseen matkustaja- ja rahtiliikenteen mahdollisimman hyvän turvallisuuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Suosituksessa käsitellään turvallisuutta koskevaa sopimusta, joka allekirjoitettiin Euroopan yhteisön puolesta toukokuussa 2009. Lentoliikennesopimusta täydentävän siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan sopimuksen tekemisen näkökulmasta Kanadaa pidettiin asianmukaisesti ensisijaisena kumppanina, koska sekä Euroopalla että Kanadalla on maailmanmarkkinoiden johtavia lentokoneiden, moottoreiden ja lentoelektroniikan valmistajia. Päätavoitteena oli vastaavanlaisen Yhdysvaltojen kanssa tehdyn siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan sopimuksen tavoin minimoida arviointien, testien ja tarkastusten päällekkäisyys sekä saada EU ja Kanada luottamaan toistensa sertifiointijärjestelmiin. Sopimuksessa noudatetaan siis yleisesti ottaen jäsenvaltioiden ja Kanadan nykyisten, siviili-ilmailun turvallisuutta koskevien kahdenvälisten sopimusten rakennetta. Siinä asetetaan velvoitteita ja määrätään yhteistyömenetelmistä, jotka perustuvat keskinäiseen luottamukseen toisen osapuolen järjestelmiin ja sääntelyyn liittyvien erojen vertailuun. Eurooppalaiset ja kanadalaiset yhtiöt säästävät vuosittain miljoonia euroja tuotteiden hyväksymistä koskevien lyhyempien, yksinkertaisempien ja edullisempien menettelyjen sekä sertifiointia koskevien toteamusten vastavuoroisen tunnustamisen ansiosta. Sopimuksesta on hyötyä myös lentoyhtiöille, sillä se on merkittävä edistysaskel siviili-ilmailun turvallisuuden kansainvälisten standardien luomisen kannalta. Pidän siksi oikeana sitä, että parlamentti hyväksyy sopimuksen tekemisen, sillä sopimus parantaa sekä Kanadan että Euroopan markkinoiden kilpailukykyä ja samalla niiden turvallisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. (IT) Käsiteltävänä oleva suositus koskee siviili-ilmailun turvallisuudesta 6. toukokuuta 2009 tehtyä sopimusta. Sopimuksen yhteistyöilmapiirin huomioon ottaen voin vahvistaa puoltavan ääneni.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Pidän asiakirjaa myönteisenä, koska neuvotteluohjeiden päätavoitteina oli minimoida arviointien, testien ja valvonnan päällekkäisyys (ellei tällä otettu huomioon merkittäviä sääntelyeroja) ja saada sekä EU että Kanada luottamaan toistensa sertifiointijärjestelmiin. Tähän päästään lähentämällä kahta vaatimuskokonaisuutta ja sääntelyprosessia toisiinsa progressiivisesti, järjestämällä säännöllisesti osapuolten kuulemisia, joissa todennetaan sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvien sääntelyelinten sopivuus ja kyvykkyys, sekä perustamalla yhteinen komitea, joka ehdottaa ratkaisuja sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuviin ongelmiin. Jotta keskinäinen luottamus järjestelmiin säilyisi, sopimuksessa määrätään yhteisistä tarkastuksista ja tutkimuksista, turvallisuutta koskevien tietojen vaihtamisesta (lentokoneiden tarkastukset ja onnettomuuksia koskevat tiedot), sääntely-yhteistyön lisäämisestä ja teknisen tason kuulemisesta, jotta asiat voidaan ratkaista ennen kuin ne kehkeytyvät kiistoiksi. Sopimuksessa määrätään yhteisten komiteoiden ja alikomiteoiden perustamisesta lentokelpoisuuden ja huollon sertifioinnin kaltaisilla aloilla. Siinä on myös tiukkoja turvatoimia, joiden avulla kumpikin osapuoli voi ääritapauksessa lykätä toisen toimivaltaisen viranomaisen toteamuksen hyväksymistä tai purkaa sopimuksen kokonaan tai osittain. Kuulemisten, komiteoiden ja alikomiteoiden järjestelmällä pyritään kuitenkin varmistamaan, että kaikki erimielisyydet ratkaistaan hyvissä ajoin ennen tähän vaiheeseen ajautumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Siviili-ilmailun turvallisuudesta vuonna 2009 tehty sopimus on ensimmäinen askel kohti EU:n ja Kanadan välisen avoimen lentoliikennealueen luomista. Jotta keskinäinen luottamus järjestelmiin säilyisi, sopimuksessa määrätään yhteisistä tarkastuksista, turvallisuutta koskevien tietojen vaihtamisesta, sääntely-yhteistyön lisäämisestä ja teknisen tason kuulemisesta, jotta asiat voidaan ratkaista ennen kuin ne kehkeytyvät kiistoiksi.

Lisäksi yhteisen komitean ja useiden alikomiteoiden perustaminen tuo eurooppalaisille ja kanadalaisille yhtiöille vuosittain miljoonien eurojen säästöt sertifiointia koskevien toteamusten vastavuoroisen tunnustamisen ansiosta. Maahantuovat viranomaiset voivat antaa ilmailutuotteille, osille tai laitteille omat sertifikaattinsa ilman, että heidän tarvitsee toistaa vievän viranomaisen jo tekemiä arviointeja.

Sopimuksesta hyötyvät myös lentoyhtiöt, koska siinä määrätään keskinäisestä korjaus- ja huoltorakenteiden käytöstä. Sopimus lisää Kanadan ja Euroopan markkinoiden kilpailukykyä ja parantaa samalla maailmanlaajuista turvallisuutta.

Pidämme sopimusta tärkeänä, sillä siinä luodaan siviili-ilmailun turvallisuuden kansainväliset standardit ja sitä olisi sovellettava lähtökohtana tulevissa neuvotteluissa muiden merkittävien lentokoneiden valmistajien kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Tämä sopimus on kunnianhimoisin lentoliikennesopimus EU:n ja tärkeän kansainvälisen kumppanin välillä. Sopimus parantaa kanadalaisten ja eurooppalaisten markkinoiden kilpailukykyä ja tekee niistä turvallisempia, koska lainsäätäjät ja täytäntöönpanoviranomaiset pyrkivät tiiviimpään yhteistyöhön kaikissa sertifiointia, tarkastuksia ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa varmistaakseen matkustaja- ja rahtiliikenteen mahdollisimman hyvän turvallisuuden. Sopimus merkitsee tärkeää virstanpylvästä pyrittäessä luomaan siviili-ilmailun turvallisuuden kansainväliset standardit, ja sitä olisi sovellettava lähtökohtana tulevissa neuvotteluissa muiden merkittävien lentokoneiden ja välineistön valmistajien kanssa. Tuen Silvia-Adriana Ţicăuta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) EU:n ja Kanadan välisellä siviili-ilmailun turvallisuutta koskevalla sopimuksella, joka täydentää Kanadan kanssa tehtyä lentoliikennesopimusta, on tarkoitus poistaa kaupan tekniset esteet. Perimmäisenä tavoitteena on minimoida arviointien, testien ja valvonnan päällekkäisyys mahdollisimman hyvin ja mahdollistaa yhtenäinen sertifiointi. Yhteinen komitea perustetaan etsimään mahdollisia ratkaisuja täytäntöönpanosta aiheutuviin ongelmiin. Lentokelpoisuuden ja huollon alalla tehdään yhteistyötä ja sovelletaan sertifioinnin vastavuoroista tunnustamista. Tulevaisuudessa on mahdollista soveltaa rajatonta vastavuoroista tunnustamista. Käytännön ongelmia ja kiistoja käsittelevän yhteisen komitean lisäksi suunnitellaan myös yhteisiä tarkastuksia ja tutkimuksia sekä turvallisuutta koskevien tietojen vaihtamista. On hyvä, että tiukat turvatoimet mahdollistavat toisen toimivaltaisen viranomaisen toteamuksen hyväksymisen lykkäämisen tai sopimuksen purkamisen tarvittaessa.

Sopimusta on tuettava, mikäli se lyhentää ja yksinkertaistaa tuotteiden hyväksymistä koskevia menettelyjä ilman, että turvallisuusstandardit vaarantuvat.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Tässä suosituksessa käsitellään turvallisuutta koskevaa sopimusta, joka allekirjoitettiin (silloisen) Euroopan yhteisön puolesta 6. toukokuuta 2009. Tällä hetkellä vain kuudella jäsenvaltiolla on tuotteiden sertifiointia koskevia kahdenvälisiä sopimuksia Kanadan kanssa. Niistä tulee tarpeettomia, kun EU:n ja Kanadan välinen siviili-ilmailun turvallisuutta koskeva sopimus tulee voimaan. Tiukat turvatoimet mahdollistavat toisen toimivaltaisen viranomaisen toteamusten hyväksymisen lykkäämisen tai sopimuksen purkamisen, jos se on suositeltavaa. Sopimus voitaisiin purkaa kokonaan tai vain osittain. Sopimusta on tuettava, mikäli se lyhentää ja yksinkertaistaa tuotteiden hyväksymistä koskevia menettelyjä ilman, että turvallisuusstandardit vaarantuvat.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Euroopan yhteisön ja Kanadan välisestä siviili-ilmailun turvallisuutta koskeva sopimus tuo kiistattomia etuja kummallekin osapuolelle. On otettava huomioon, että tärkeimmät ilmailuteknologian valmistajat toimivat EU:ssa ja Kanadassa. Kummallakin osapuolella alan kaupan ja viennin määrä on valtava. Jotta ilmailun turvallisuuden alalla voidaan saada aikaan tehokasta yhteistyötä, on tärkeää varmistaa, että sertifiointijärjestelmät vastaavat kummankin osapuolen vaatimuksia. Olen tyytyväinen siihen, että neuvotteluissa päästiin sopimukseen arviointien, testien ja valvonnan päällekkäisyyden minimoimisesta. Mielestäni on järkevää antaa maahantuovalle viranomaiselle oikeus antaa ilmailutuotteelle oma sertifikaattinsa, jolloin vievän viranomaisen jo tekemiä arviointeja ei tarvitse toistaa. Vastavuoroinen tunnustaminen lentokelpoisuuden, huollon ja huollon lisensioinnin aloilla kertoo luottamuksesta, jota kummallakin osapuolella on toisensa järjestelmiin. Sopimus helpottaa osapuolten sääntelyelinten välisen yhteistyön parantamista kaikilla sertifiointiin, tarkastuksiin, täytäntöönpanoon ja kuulemisiin liittyvillä aloilla. Tekemällä yhteisiä tarkastuksia ja tutkimuksia sekä vaihtamalla turvallisuutta koskevia tietoja varmistetaan matkustaja- ja rahtiliikenteen mahdollisimman hyvä turvallisuus. On huomattava, että sopimus tekee voimaan tullessaan tuotteiden hyväksymistä ja lisensointia koskevista menettelyistä joustavampia, lyhyempiä ja halvempia. Tämä alentaa yhtiöiden kustannuksia alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan Euroopan unionin ja Kanadan välisen sopimuksen tekemisen puolesta, koska se tuo mielestäni selvää etua Euroopan unionille, sillä siinä vahvistetaan kaikkien ilmailuun liittyvien alojen asiakirjojen vastavuoroinen tunnustaminen kaikissa jäsenvaltioissa. Sopimuksessa määrätään yhteisistä tarkastuksista ja tutkimuksista, turvallisuutta koskevien tietojen vaihtamisesta, yhteistyön lisäämisestä ja teknisen tason kuulemisesta. Toistensa sertifiointijärjestelmiin luottaminen parantaa järjestelmän turvallisuutta, säästää aikaa, joka haaskautuisi muuten kaikkien niiden arviointien toistamisessa, jotka vievä viranomainen on tehnyt, ja varmistaa etuja lentoyhtiöille, koska ne voivat käyttää toistensa korjaus- ja huoltorakenteita. Kaikki tämä parantaa ilmailumarkkinoiden kilpailukykyä ja turvallisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä esityksestä neuvoston päätökseksi siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan Euroopan yhteisön ja Kanadan välisen sopimuksen tekemisestä. Neuvottelujen päätavoitteina oli Yhdysvaltojen kanssa tehdyn siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan sopimuksen tavoin minimoida arviointien, testien ja valvonnan päällekkäisyys ja saada sekä EU että Kanada luottamaan toistensa sertifiointijärjestelmiin. Tähän päästään lähentämällä kahta vaatimuskokonaisuutta ja sääntelyprosessia toisiinsa progressiivisesti sekä järjestämällä säännöllisesti osapuolten kuulemisia, joissa todennetaan sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvien sääntelyelinten sopivuus ja kyvykkyys. Nämä toimenpiteet saattavat tuoda eurooppalaisille ja kanadalaisille yhtiöille vuosittain miljoonien eurojen säästöt tuotteiden hyväksymistä koskevien lyhyempien ja yksinkertaisempien ja siksi edullisempien menettelyjen ansiosta. Sertifiointia koskevien toteamusten vastavuoroisesta tunnustamisesta aiheutuu EU:lle suurta hyötyä, koska se vahvistaa sertifiointia koskevien toteamusten vastavuoroisen tunnustamisen kaikilla lentokelpoisuuteen liittyvillä aloilla kaikkien jäsenvaltioiden osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Päätavoitteena on saada EU ja Kanada luottamaan toistensa sertifiointijärjestelmiin. Tähän päästään lähentämällä kahta vaatimuskokonaisuutta ja sääntelyprosessia toisiinsa progressiivisesti, järjestämällä säännöllisesti osapuolten kuulemisia, joissa todennetaan sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvien sääntelyelinten sopivuus ja kyvykkyys, ja perustamalla yhteinen komitea, joka ehdottaa ratkaisuja sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuviin ongelmiin. Sopimuksessa noudatetaan suurin piirtein jäsenvaltioiden ja Kanadan nykyisten, ilmailun turvallisuutta koskevien kahdenvälisten sopimusten rakennetta. Se perustuu keskinäiseen luottamukseen molempien järjestelmiin ja sääntelyyn liittyvien erojen vertailuun. Siksi sopimuksessa asetetaan velvoitteita ja määrätään yhteistyömenetelmistä, jotta maahantuova viranomainen voi antaa ilmailutuotteelle, osalle tai laitteelle oman sertifikaattinsa ilman, että hänen tarvitsee toistaa vievän viranomaisen jo tekemiä arviointeja. Jotta Kanadan ja Euroopan markkinoiden kilpailukyky ja turvallisuus paranevat ja jotta tuotteiden hyväksymistä koskevista menettelyistä tulee lyhyempiä ja yksinkertaisempia, äänestän käsiteltävänä olevan esityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE) , kirjallinen. – (CS) Minulla ei ole huomattavia epäilyksiä EU:n ja Kanadan välisen siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan sopimuksen suhteen. Äänestin kuitenkin tyhjää. Syynä tähän on EU:n, Tšekin tasavallan ja Kanadan välisten suhteiden ratkaisematon tilanne Tšekin kansalaisia koskevan yksipuolisen viisumivaatimuksen vuoksi. Olen toistuvasti varoittanut, että Tšekin tasavallan parlamentti estää asiaan liittyvän ilmailusopimuksen ratifioinnin samasta syystä. Haluan kehottaa komissiota käsittelemään tätä ongelmaa lopultakin täysin vakavasti. Komission jäsen Malmströmin penseä asenne on syy siihen, että tilannetta ei ole vielä kahden vuoden jälkeen ratkaistu, ja se on huonontanut Tšekin tasavallan ja Kanadan välisiä suhteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Puolesta. Tässä suosituksessa käsitellään turvallisuutta koskevaa sopimusta, joka allekirjoitettiin (silloisen) Euroopan yhteisön puolesta 6. toukokuuta 2009. EU:n ja Kanadan välinen lentoliikennesopimus allekirjoitettiin 17.–18. joulukuuta 2009, ja sillä luodaan lopultakin EU:n ja Kanadan avoin lentoliikennealue. Tätä sopimusta käsitellään erillisessä suosituksessa. Nykyisin ainoastaan kuudella jäsenvaltiolla on Kanadan kanssa tuotteiden sertifiointia koskevia kahdenvälisiä sopimuksia. Ne raukeavat, kun EU:n ja Kanadan välinen siviili-ilmailun turvallisuutta koskeva sopimus (jäljempänä "sopimus") tulee voimaan. Koska tavaroiden kaupan teknisten esteiden poistaminen kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, sopimus voidaan tehdä neuvoston päätöksellä. Sitä ei – toisin kuin lentoliikennesopimusta – sovelleta väliaikaisesti, eikä se edellytä jäsenvaltioiden tekemää ratifiointia. Oli sopivaa pitää Kanadaa maana, jonka kanssa tehdään ensisijaisesti lentoliikennesopimusta täydentävä siviili-ilmailun turvallisuutta koskeva sopimus, koska sekä Euroopalla että Kanadalla on maailman johtavia lentokoneiden, moottoreiden ja lentoelektroniikan valmistajia. Siviili-ilmailua koskevan teknologian viennin arvo oli vuonna 2008 yhteensä yli 50 miljardia euroa, ja Euroopan ja Kanadan lentokoneilla, avaruusaluksilla ja niiden osilla käymän kaupan arvo oli kaikkiaan yli 49 miljardia euroa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Siviili-ilmailun turvallisuudesta EU:n ja Kanadan välillä tehty sopimus seuraa parlamentin maaliskuussa 2011 hyväksymää horisontaalista sopimusta. Kanada on tällä alalla strateginen maa EU:n jäsenvaltioille, sillä molemmat osapuolet ovat maailman johtavia lentokoneiden, moottoreiden ja lentoelektroniikan valmistajia. Kanada on tällä hetkellä myös EU:n 11. tärkein kauppakumppani. Tämän sopimuksen tavoitteissa keskitytään helpottamaan tavaroiden ja palvelujen kauppaa poistamalla teknisiä esteitä sekä vähentämään lentokelpoisuutta koskevien sääntelyllisten arviointien, testien ja valvonnan päällekkäisyyttä noudattamalla vastavuoroisuusperiaatetta. Avoimen lentoliikennealueen luominen tuo taloudellisia etuja kummallekin osapuolelle. Eurooppalaisten ja kanadalaisten yhtiöiden hallinnollisten kulujen yksinkertaistaminen ja vähentäminen parantaa taloudellista kilpailukykyä ja matkustajien turvallisuutta. Liikenne- ja matkailuvaliokunnan varajäsenenä äänestin mietinnön puolesta, mutta haluan painottaa uudelleen sitä, että parlamentin tulisi alkaa toteuttaa Lissabonin sopimuksen mukaisia uusia velvollisuuksiaan ja saada tiedot kaikista kansainvälisten sopimusten neuvotteluvaiheista.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Sopimuksen tarkoituksena on minimoida arviointien, testien ja valvonnan päällekkäisyys antamalla kummallekin osapuolelle mahdollisuus käyttää toistensa sertifiointijärjestelmiä. Tämä keskinäinen luottamus toisen sopimuspuolen käyttämään järjestelmään perustuu vaatimuskokonaisuuden ja sääntelyprosessin lähentämiseen sekä osapuolten säännöllisiin kuulemisiin ja yhteisen komitean perustamiseen. Tuotteiden hyväksymistä koskevien lyhyempien ja edullisempien menettelyjen sallimisen ansiosta alalla toimivat yhtiöt säästävät vuosittain miljoonia ja pystyvät parantamaan kilpailukykyään. Sopimus tekee markkinoista kilpailukykyisemmät ja turvallisemmat, koska täytäntöönpanoviranomaisilta edellytetään kattavampaa yhteistyötä.

 
  
  

Mietintö: Miroslav Mikolášik (A7-0111/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Mietinnössä todetaan, että tiukka rahoituskuri ja varojen kohdentamisen avoimuus ovat ennakkoedellytykset koheesiopolitiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiselle ja edistävät vastuuvelvollisuuden lisääntymistä strategisten tavoitteiden osalta. Kohtuuttomien viiveiden välttämiseksi ja täytäntöönpanon tehostamiseksi tarvitaan lisäponnisteluja.

Painottaisin myös tarvetta lisätä synergiaa muiden politiikan välineiden kanssa. Koheesiopolitiikalla olisi edelleen autettava köyhimpiä alueita saamaan muut kiinni, ja sen tavoitteet on mukautettava tämänhetkisiin ja tuleviin haasteisiin Eurooppa 2020 -strategian mukaisen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. (IT) Koheesiopolitiikalla on nykyään enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan ennen, eikä tätä pidä aliarvioida. Sillä pystytään parantamaan pysyvistä maantieteellisistä tai luontoon liittyvistä haitoista kärsiviä vähemmän kehittyneitä alueita. Käytettävissä olevien varojen käyttämättä jättäminen tai tarpeeton haaskaaminen olisi suuri vahinko, ja siksi on oikein hyväksyä pikaisesti tulossuuntautunut lähestymistapa asettamalla selkeät ja mitattavat tavoitteet sekä tulosindikaattorit. Ensimmäinen askel, jonka tulisi koskea kaikkia yhteisön varoja, on menettelyjen yksinkertaistaminen ja varojen jakamisen joustavuuden lisääminen vähentämällä byrokraattisia esteitä, liiallisia hallinnollisia kustannuksia ja muita esteitä, jotka hankaloittavat työllistämistä ja köyhyyden torjuntaa koskevien poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Emme saa unohtaa, että koheesiopolitiikka on pitkäaikainen mekanismi. Siksi työn aloittaminen vakaalta pohjalta, tarkkojen tavoitteiden asettaminen ja toimivaltuuksien selkeä jakaminen kullekin hallintotasolle ovat edistystekijöitä, jotka tuovat näkyviä tuloksia vasta ohjelmointikauden toisella puoliskolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden saavuttaminen on yksi eurooppalaisen hankkeen tärkeistä tavoitteista. Tämä on päämäärä, johon kaikki jäsenvaltiot pyrkivät osana Euroopan yhdentymisprosessia. Juuri tästä syystä olen sitä mieltä, että koheesiohankkeiden rahoittamisprosessin tulee perustua tiukkaan rahoituskuriin, täytäntöönpanoon strategisilla alueilla ja, viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, hyvän hallinnon periaatteeseen. Tavoitteena on vähentää Euroopan alueiden välisiä eroja. Tämän politiikan koko täytäntöönpanomenettelyä on kuitenkin yksinkertaistettava halutun tavoitteen saavuttamiseksi. Varoja on käytettävä, ja mielestäni meidän on nujerrettava suurin tällaisia hankkeita pitkittävä ja ne pysäyttävä vihollinen: EU:n liiallinen byrokratia. Byrokratiaa ei pidä sekoittaa avoimuuteen, koska jokaisen tapahtuman merkitseminen paperille ja jokaisen hyväksynnän kirjaaminen tiedostoon ei edistä koheesiohankkeiden avoimuutta.

Euroopan alueiden väliset erot ovat syntyneet pitkien aikojen kuluessa. Tuen mietinnössä esitettyä ehdotusta, jonka mukaan meidän on näiden eriarvoisuuksien vähentämiseksi ja Euroopan yhdentymisprosessin virtaviivaistamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden osalta lyhennettävä rahoituksen hyväksymiseen vaadittavaa aikaa sekä vähennettävä byrokratiaa ja kaikkia siihen liittyviä sääntöjä ja menettelyjä, jotka Euroopan unionin koheesiopolitiikan edistämisen sijaan tarpeettomasti haittaavat sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kollegani jäsen Mikolášikin laatimassa täytäntöönpanomietinnössä esitetään erinomainen luettelo koheesiopolitiikan avulla rahoituskaudella 2007–2013 saavutetuista ansioista. Se osoittaa, että tämä politiikka on hyödyllistä, sillä sen vaikutus taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen saavuttamiseen Euroopan unionissa on kiistaton. Lopuksi haluan painottaa, että mietinnön hyväksyminen osuu ihanteelliseen ajankohtaan, sillä se on rikastuttanut keskustelua koheesiopolitiikan tulevaisuudesta (2014–2020). Euroopan komissio julkaiseekin piakkoin ehdotuksensa politiikan päivittämiseksi ja parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Äänestys "koheesiopaketista" antaa selkeän viestin halustamme saada aikaan koheesiopolitiikka, jossa osoitetaan solidaarisuutta ja joka on tehokas ja kunnianhimoinen, sillä se on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä politiikoista. Aikana, jolloin maailmanlaajuinen kriisi on heikentänyt monien alueiden sosioekonomista tilannetta ja jolloin keskustelemme jo tulevasta koheesiopolitiikasta, on todellakin tärkeää, että Euroopan parlamentti on painottanut vastustavansa pyrkimyksiä kansallistaa koheesiopolitiikka tai muuttaa se alakohtaisemmaksi. Tässä mietinnössä, jossa pyrittiin arvioimaan ohjelmien täytäntöönpanoa, Euroopan parlamentti teki arvion ja korosti onnistumisia, vaikeuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Tästä on suurta apua tulevina kuukausina, kun Euroopan unioni esittelee uuden, vuodesta 2013 noudatettavan koheesiopolitiikan, jolla on korjattava nykyisen politiikan puutteet. On erityisen tärkeää yksinkertaistaa ja nopeuttaa jakomenettelyjä, erityisesti pk-yritysten hyväksi, ja edistää rahoitusta usean rahaston ja ristiinrahoituksen avulla. Äänestin siksi mietinnön puolesta, kuten äänestin myös muista kolmesta, toistaakseni sitoumukseni tähän perustavanlaatuiseen politiikkaan ja vaatiakseni samalla tiettyjä muutoksia, joista on tullut välttämättömiä uusiin haasteisiin vastaamisen kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. (IT) Kuten kansallisissa raporteissa julkaistut tiedot ja luvut osoittavat, jäsenvaltiot edistyvät koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa, vaikka valtioiden ja alueiden tasolla onkin havaittu jonkin verran epäyhtenäisyyttä. Lisäksi muistutan, että koheesiopolitiikka on pitkäaikainen mekanismi ja useimmat tulokset ovat nähtävissä vasta myöhemmin ohjelmakaudella. Mielestäni ennakkoedellytykset koheesiopolitiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiselle ovat tiukka rahoituskuri ja ennen kaikkea varojen kohdentamisen avoimuus. Tulevan koheesiopolitiikan rakenne kaudeksi 2014–2020 tulee olemaan poliittisen keskustelun ytimessä seuraavina vuosina. Seuraavasta ohjelmakaudesta käytäviin tuleviin neuvotteluihin liittyen olen sitä mieltä, että vahva ja asianmukaisesti rahoitettu EU:n aluepolitiikka on ehdoton edellytys sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden saavuttamiseksi EU:ssa. Siksi koheesiopolitiikkaan seuraavalla ohjelmakaudella kohdistettavia varoja ei saisi millään tavalla vähentää. Lisäksi jotta voidaan välttää tilanne, jossa varat jäävät käyttämättä liian monimutkaisten säännösten ja menettelyjen vuoksi, on hyvin tärkeää, että koheesiopolitiikan hallinnointia ja täytäntöönpanoa yksinkertaistetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys koheesiopolitiikkaan liittyvästä strategiaraportista 2010 vuosien 2007–2013 ohjelmien toteuttamisesta sisältää kohtia, jotka ovat poliittisen kantamme mukaisten periaatteiden vastaisia, ja siksi emme voi tukea sitä. Esityksessä vaaditaan erityisesti romaniyhteisöille suunnattujen palvelujen parantamista ja helpottamista, ja romaniyhteisöt määritellään siinä "syrjäytyneeksi" väestöryhmäksi. Lega Nord on aina korostanut sitä, ettei romanivähemmistöä voida pitää minkäänlaisen sosiaalisen "syrjäytymisen" uhrina, sillä vähemmistö kieltäytyy itse integroitumasta yhteiskuntaamme. Olen siksi sitä mieltä, ettei tätä esitystä, jossa romaneja pidetään syrjäytymisen uhreina ja heille vaaditaan tämän oletetun syrjäytymisen perusteella etuoikeutettua kohtelua, voida hyväksyä. Äänestän siis sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska koheesiopolitiikka puolustaa jatkossakin paikkaansa, edistämällä huomattavasti sosioekonomisen ympäristön kehittymistä. Lisäksi koheesiopolitiikalla pyritään vähentämään Euroopan alueiden välisiä kehityseroja, edistetään modernisointia ja kestävää kehitystä sekä osoitetaan eurooppalaista yhteisvastuuta. Sellaisenaan se on osoittautunut olennaisen tärkeäksi Euroopan yhdentymisen etenemisen kannalta samalla, kun on luotu voimakkaita synergioita kaikkien Euroopan unionin politiikkojen välille. Euroopan alueiden välillä on edelleen silmiinpistäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä eroja. Jotkut niistä ovat seurausta kahdesta edellisestä laajentumisesta, toiset taas ovat korostuneet maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin suorien vaikutusten johdosta. Jäsenvaltiot ovat ottaneet uudet vaatimukset vastaan myönteisesti ja edistyvät koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa, kuten kansallisissa raporteissa esitetyt tiedot ja luvut osoittavat, vaikka edistyminen on valtioiden ja alueiden tasolla tietyssä määrin luontaisesti epäyhtenäistä. Ottaen huomioon, että Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on perusväline köyhyyden torjumisessa, sosiaalisen syrjäytymisen, työttömyyden, sukupuolten eriarvoisuuden ja sosiaalisen syrjinnän (muun muassa vammaiset, maahanmuuttajat ja iäkkäät ihmiset) estämisessä, Euroopan parlamentti kehottaa komissiota lujittamaan ESR:n potentiaalia ja taloudellista riippumattomuutta. Meidän tulisi myös yksinkertaistaa hankkeiden hallinnointia, yhtenäistää ja parantaa menettelyjä ja valvontaa sekä tehostaa käynnissä olevien hankkeiden seurantaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Koheesiopolitiikka on yksi EU 2020 -strategian tavoitteista, ja siksi EU:n ja tästä alasta riippuvaisten jäsenvaltioiden välisten toimien koordinoitiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Äänestin sen vuoksi asiakirjan puolesta. Talouskriisi ja politiikkaan kaudelle 2007–2013 tehty uudistus ovat johtaneet toiminnan hidastumiseen Euroopassa. Jotta koheesiopolitiikan tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti, on tärkeää, kuten esittelijä ilmaisee selvästi, sitoutua päättäväisemmin EU:n eniten kehittyneiden alueiden ja vähemmän kehittyneiden alueiden välisen kuilun pienentämiseen. Tähän tavoitteeseen voidaan mielestäni pyrkiä lisäämällä koheesiopolitiikkaan tarkoitettuja varoja ja helpottamalla hankkeiden hyväksynnän ja investointimenetelmien parempaa valvontaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Bradbourn (ECR), kirjallinen. (EN) Markus Pieperin, Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin, Georgios Stavrakakisin, Oldřich Vlasakin ja Miroslav Mikolasikin mietinnöistä: Euroopan parlamentin konservatiivijäsenet ovat päättäneet vastustaa näitä koheesiopolitiikan tulevaa suuntaa koskevia mietintöjä, lukuun ottamatta Oldřich Vlasakin mietintöä, josta äänestimme tyhjää. Tähän on monta perustavanlaatuista syytä. Olemme sitä mieltä, että jäsenvaltioiden meneillään olevan julkisen talouden vakauttamisen aikaan on täysin sopimatonta, ettei EU:n suuri koheesiobudjetti ole käytettävissä näihin toimiin. Yleisellä tasolla mietinnöissä jätetään vastaamatta merkityksellisellä tavalla konservatiivien huolenaiheisiin EU:n koheesiopolitiikan hallinnoinnista. Niissä vastustetaan kaikkia toimia, joilla rikkaampien jäsenvaltioiden sallittaisiin rahoittaa omaa alueellista kehitystään, ja estetään Euroopan köyhimpiä alueita koskevan pienemmän, tehokkaamman ja kohdistetumman koheesiopolitiikan kehittäminen. Mietinnöissä ehdotetaan sen sijaan uusia byrokratian välineitä, kuten makroaluekokonaisuuksia, ja kansallisvaltiota aliarvioidaan taas kerran päättäväisellä muutoksella kohti alueellisuutta. Tämä niukkuuden aika antaa EU:lle mahdollisuuden kuluttaa vähemmän varoja vanhoihin ja epätaloudellisiin painopisteisiin. Mietinnöissä mennään aivan väärään suuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  David Casa (PPE), kirjallinen. (EN) Asiakirjat, joissa analysoidaan sitä, miten tehokkaasti EU:n lainsäädäntö on saatettu osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, ovat erittäin tärkeitä. Myötäilen esittelijän päätelmiä, erityisesti niitä, jotka koskevat pk-yritysten tärkeyttä Euroopan talouksien kannalta sekä tarvetta helpottaa rahoituksen saantia ja tarvetta kannustaa pk-yrityksiä edistämään innovointia ja parantamaan näin kilpailukykyä. Muun muassa näistä syistä olen päättänyt äänestää asiakirjan puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionissa meneillään olevan kriisin yhteydessä äskettäin käyttöön otettu koheesiopolitiikka on yksi tehokkaista EU:n talouden elvytyskeinoista. Miroslav Mikolášikin koheesiopolitiikan vuosien 2007–2013 ohjelmien toteuttamisesta laatima mietintö, jota kannatin, on hyödyllinen panos tällaisen politiikan tavoitteiden uudelleen määrittelyyn. Mietinnössä vaaditaan yksinkertaistettua, parannettua ja avointa avun kohdentamista Eurooppa 2020 -strategian puitteissa ja pyritään näin edistämään EU:n koheesio-ohjelmia hallinnollisten rasitteiden käsittelemiseksi, sillä nämä rasitteet ovat syynä siihen, että suurin osa kohdennetuista varoista on tällä hetkellä jäissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin koheesiopolitiikan vuosien 2007–2013 ohjelmien toteuttamista koskevan mietinnön puolesta, koska koheesiopolitiikka on mielestäni mukautettava Euroopan alueiden kohtaamiin haasteisiin ja sillä on tuettava älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Koheesiopolitiikka on edelleen yksi EU:n politiikan tärkeimmistä pilareista, sillä se on olennaisen tärkeä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamisen kannalta. Juuri tästä syystä koheesiopolitiikalla olisi jatkossakin vahvasti tuettava kaikkia Euroopan alueita sekä edistettävä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

Aikana, jolloin Eurooppa käy läpi ennennäkemätöntä talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisiä, joka vaikuttaa erityisesti tiettyihin, jo ennestään heikompiin alueisiin, on tulevaisuuden kannalta tärkeää, että koheesiopolitiikalla on jatkossakin keskeinen rooli tasapainoisessa ja kestävässä kehityksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä mietintö, jonka esittelijänä toimii Miroslav Mikolášik, on jatkoa komission tiedonannolle "Koheesiopolitiikkaan liittyvä strategiaraportti 2010 vuosien 2007–2013 ohjelmien toteuttamisesta". Tämä on ensimmäinen perusteellinen arvio komission hyväksymien noin 450 toimintaohjelman täytäntöönpanosta. EU:n koheesiopolitiikka on osa eurooppalaisen solidaarisuuden kehystä, joka kattaa kaikki 27 jäsenvaltiota ja niiden 271 aluetta ja jonka tavoitteena on poistaa EU:ssa olemassa olevat taloudelliset ja sosiaaliset erot.

Mietintö on entistäkin tärkeämpi, kun otetaan huomioon Euroopassa meneillään oleva talous- ja rahoituskriisi, ja sen pitäisi toimia koheesiorahoituksen uudelleenjakamisen ja maksimoimisen välineenä. Hankkeiden vähäisen toteuttamisen vuoksi on luotava mekanismeja, joiden avulla heikoimmassa asemassa olevat jäsenvaltiot pystyvät hyödyntämään niille kohdennettuja varoja, sillä muuten ne ovat vaarassa joutua palauttamaan varat EU:lle, joka jakaa ne uudelleen rikkaammille maille. Suhtaudun myönteisesti mietinnön hyväksymiseen, ja äänestin sen puolesta siinä esitettyjen ratkaisujen ja tulevalle koheesiopolitiikalle ehdotetun rakenteen vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä myönnetään koheesiopolitiikan olemassa olevat ongelmat: monivuotista rahoituskehystä ja poliittista lainsäädäntöpakettia koskevien neuvottelujen myöhäinen päättäminen, joka viivästyttää kansallisten strategioiden ja toimenpideohjelmien valmistumista. Tähän lisätään vielä kaudelle 2007–2013 myönnettyjen varojen riittämättömyys, erityisesti EU:n laajentumisen näkökulmasta, se, että kuluvalla kaudella on käytetty vain 27,1 prosenttia käytettävissä olevista varoista, sekä kansallisen yhteisrahoituksen ja hallinnollisen taakan jatkuminen. Tilanne tuo esiin joitakin koheesiopolitiikan virheitä ja puutteita, joita olemme aina arvostelleet.

Portugalin kaltaiset maat ajautuvat yhä kauemmas luvatusta taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä, joka toisi niitä lähemmäs EU:n keskiarvoa. Kansallinen yhteisrahoitus on yhä este varojen saamiselle, erityisesti niiden maiden osalta, joiden talous on heikompi ja jotka näkevät edelleen useita miljoonia euroja palautettavan maille, jotka hyötyvät eniten EU:n tärkeimmistä politiikoista, erityisesti talous- ja rahaliitosta ja sisämarkkinoista. Tämä lisää eroja maiden välisiä eroja niiden pienentämisen sijaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä myönnetään koheesiopolitiikan olemassa olevat ongelmat: monivuotista rahoituskehystä ja poliittista lainsäädäntöpakettia koskevien neuvottelujen myöhäinen päättäminen, joka viivästyttää kansallisten strategioiden ja toimenpideohjelmien valmistumista, kaudelle 2007–2013 myönnettyjen varojen riittämättömyys, erityisesti EU:n laajentumisen näkökulmasta, se, että kuluvalla kaudella on käytetty vain 27,1 prosenttia käytettävissä olevista varoista, sekä kansallisen yhteisrahoituksen ja hallinnollisen taakan jatkuminen. Tämä tekee selväksi koheesiopolitiikan virheet ja puutteet, joita olemme aina arvostelleet.

Portugalin kaltaiset maat ajautuvat yhä kauemmas luvatusta taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä, joka toisi niitä lähemmäs EU:n keskiarvoa. Kaikkea tätä pahentavat entisestään EU:n keskeiset politiikat, erityisesti talous- ja rahaliitto, sisämarkkinoiden kilpailu ja kansainvälisen kaupan vapauttaminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Täytäntöönpanokertomuksissa analysoidaan EU:n säädösten täytäntöönpanoa kansallisessa lainsäädännössä ja niiden valvontaa jäsenvaltioissa. Koheesiopolitiikan tapauksessa lainsäädäntökehyksen muodostavat sellaisenaan sovellettavat asetukset. Siksi komission tiedonannossa "Koheesiopolitiikkaan liittyvä strategiaraportti 2010 vuosien 2007–2013 ohjelmien toteuttamisesta" tarkastellaan, ovatko jäsenvaltiot soveltaneet lainsäädäntöä asianmukaisesti ja miten jäsenvaltiot ovat ymmärtäneet yhteisön strategiset suuntaviivat ja noudattaneet niitä pannessaan täytäntöön kansallisia strategisia viitekehyksiään ja toimenpideohjelmiaan. Koheesiopolitiikka on osoittanut tärkeytensä, koska se edistää huomattavasti sosioekonomisen ympäristön kehittymistä. Jäsenvaltiot edistyvät sen tavoitteiden saavuttamisessa, kuten kansallisissa raporteissa esitetyt tiedot ja luvut osoittavat. Ennakkoedellytykset koheesiopolitiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiselle ovat tietenkin tiukka rahoituskuri ja varojen kohdentamisen avoimuus. Strategisten raporttien esittäminen voi uutena välineenä edistää merkittävästi politiikan tavoitteiden saavuttamiseen liittyvän vastuuvelvollisuuden kasvamista. Lisäksi koheesiopolitiikan hallinnoinnin ja täytäntöönpanon yksinkertaistamiseen johtavat toimenpiteet ovat edelleen hyvin toivottavia ja aiheellisia tämän politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ja eurooppalaisen yhteisvastuun edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Gierek (S&D), kirjallinen.(PL) Äänestin puolesta, koska koheesiorahaston varojen käyttämiseen liittyvistä ongelmista huolimatta nykyistä koheesiopolitiikkaa tulee jatkossakin soveltaa johdonmukaisesti sen pitkän aikavälin tavoitteen puitteissa. Unionin koheesio tarkoittaa taloudellisesti jälkeen jääneiden alueiden potentiaalin tehokasta hyödyntämistä ja kasvua käyttämällä mittakaavavaikutusta koko unionissa. Näin ollen myös keskittymistä sisämarkkinoiden toimintaa helpottavaan viestintäinfrastruktuuriin tehtäviin investointeihin ja ekologiaan. Uudessa rahoitusnäkymässä varoja ei pidä haaskata alakohtaisiin hankkeisiin.

Koheesiota on parannettava myös jäsenvaltioissa, ja ilmastonmuutokseen liittyviin infrastruktuuri-investointeihin, kuten vesiteknisiin rakenteisiin, kohdistetut rahoitusvarat on käytettävä paremmin. Esimerkiksi Puolassa julkisiin yhteyshankkeisiin, kuten rautateihin, raitiovaunuihin ja internetiin, kohdistettuja koheesiorahaston rahoja käytetään huonosti. Huomiota on kiinnitettävä varojen tehokkaampaan hyödyntämiseen kierrättämällä. Lämmitysjärjestelmien uudenaikaistamiseen kohdennettujen unionin varojen prosenttiosuus on myös liian alhainen, erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Unioni hyötyy siitä, että tärkeän keskuksen ja kehityksessä jälkeen jääneiden syrjäalueiden välinen jako poistetaan, jotta syrjäalueet eivät ole ainoastaan markkinointialueita ja työntekijävarastoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Gunnar Hökmark (PPE), kirjallinen. (SV) Ruotsin konservatiivit eivät yhdy mietinnössä ilmaistuun innostukseen rakennerahastojen käytöstä koheesiopolitiikassa. Suhtaudumme kriittisesti järjestelmän nykyiseen rakenteeseen ja kattavuuteen, mutta varojen käyttötapa on silti tärkeä. Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä ei puolleta lisävarojen kohdentamista rahastoihin, ja siinä todetaan, että määrärahoissa painopisteeksi tulisi asettaa tutkimus ja kehittäminen. Tämän vuoksi pystyimme tukemaan mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Suhtaudun asiakirjaan myönteisesti, koska eräillä ensisijaisilla aloilla on ryhdyttävä viipymättä korjaaviin toimiin heikon täytäntöönpanon parantamiseksi. Asiakirjassa suositetaan analysoimaan perusteellisesti täytäntöönpanon ongelmia aloilla, joilla hankkeiden valinta on viivästynyt erityisistä syistä. Siinä kehotetaan jäsenvaltioita tässä yhteydessä tehostamaan toimiaan hankkeiden valinnan parantamiseksi viivästyneiden alojen osalta sekä vauhdittamaan kaikkien valittujen hankkeiden täytäntöönpanoa, jotta vältetään sovittujen tavoitteiden saavuttamatta jäämisen riski. Mietinnössä korostetaan, että pk-yrityksillä on tärkeä innovatiivinen rooli taloudessa, ja tätä alaa on siksi kehitettävä muun muassa pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen säädöksen (Small Business Act) täytäntöönpanon avulla, helpottamalla pk-yritysten rahoituksen ja käyttöpääoman saantia ja kannustamalla pk-yrityksiä osallistumaan innovatiivisiin hankkeisiin niiden kilpailukyvyn lujittamiseksi ja niiden työllistävän vaikutuksen lisäämiseksi. Uskon, että joillakin aloilla tehokas hankkeiden valinta ja täytäntöönpano on hankalaa, koska asiaankuuluvat ennakkoedellytykset, kuten yksinkertaiset hakemusmenettelyt kansallisella tasolla, selkeät kansalliset prioriteetit tietyillä toiminta-aloilla, EU:n lainsäädännön saattaminen ajoissa osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä konsolidoitu institutionaalinen ja hallinnollinen kapasiteetti, eivät täyty ja kansallinen byrokratia on liiallista. Siksi asiakirjassa kehotetaan jäsenvaltioita ja alueita helpottamaan politiikan täytäntöönpanoa tarttumalla näihin haasteisiin ja erityisesti mukauttamalla oikeudellista kehystä valtiontukien, julkisten hankintojen ja ympäristöä koskevan sääntelyn alalla sekä jatkamaan institutionaalisia uudistuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Koheesiopolitiikka on aina ollut keskeinen osa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, ja tämä osoittaa rakennerahastojen merkityksen selvästi kaikille. Ottaen huomioon erityisesti pienet yritykset, sillä niitä pidetään alueellisen kehityksen alkuunpanijoina, koheesiotoimia on edistetty alueellisten työmarkkinoiden tukemiseksi vähentämällä sukupuolierottelua ja epätasa-arvoa, toimielinten välisen vuoropuhelun helpottamiseksi sekä infrastruktuurin ja palvelujen parantamiseksi epäsuotuisilla mikroalueilla, joilla asuu paljon sosiaalisesti syrjäytyneitä. Nämä toimenpiteet, jotka ovat vain osa monista, ovat yksityiskohtaisia ja tarpeellisia alueiden kannalta tärkeän tasapainon säilyttämiseksi. Tukemalla mietintöä annan tunnustusta jäsen Mikolášikin tekemälle erinomaiselle työlle ja toivon, että koheesiopolitiikalla jatketaan myös seuraavalla ohjelmakaudella alueiden ja Euroopan talouden yhdistämistä ja kehittämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen.(PL) Koheesiopolitiikan täytäntöönpano kaudella 2007–2013 ansaitsee parlamentin huomion useista tärkeistä syistä, jotka ovat seuraavat: koheesion systemaattinen kasvu on strategisesti tärkeää unionin tulevaisuuden kannalta, koheesiorahasto antaa mahdollisuuden uusille jäsenvaltioille ja alueille, joiden kehitysolosuhteet ovat erityisen vaikeat, talousarvion valvontavaliokunnassa on viime vuosina ilmaistu politiikan toteutusta koskevia epäilyksiä liian korkean virhesuhteen vuoksi. Jäsen Mikolášikin mietintö ansaitsee tuen.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen.(IT) Strateginen raportointi on uusi piirre koheesiopolitiikassa. Se tarjoaa oikea-aikaista näyttöä täytäntöönpanon edistymisestä koko 27 jäsenvaltion EU:ssa ja edistää toimien avoimuutta siten, että yhteisön ensisijaiset tavoitteet yhdennetään.

Jäsenvaltioiden edistymistä voidaan pitää kohtuullisena, kun otetaan huomioon sosioekonomisen tilanteen vakava heikentyminen maailmanlaajuisen kriisin sekä politiikan kaudelle 2007–2013 tehdyn uudistuksen vuoksi. EU:n eri alueiden välillä on monessa suhteessa edelleen ilmeinen kuilu. Edistyminen vaihtelee huomattavasti maiden välillä ja teemojen kesken: hankkeiden valinta on viivästynyt huomattavasti tietyillä strategisilla aloilla.

Erityistä huolta aiheuttavat alat, joilla olisi tehtävä perusteellinen analyysi viivästymisen syistä, ovat seuraavat: rautatieala, tietyt energia- ja ympäristöinvestoinnit, digitaalitalous, sosiaalinen osallisuus, hallintotapa ja toimintakapasiteetin rakentaminen. Sen vuoksi tarvitaan lisäponnisteluja, joiden avulla vältetään kohtuuttomat viiveet, tehostetaan täytäntöönpanoa ja varmistetaan tiukempi rahoituskuri.

Koheesiopolitiikka puolustaa jatkossakin paikkaansa, koska se edistää huomattavasti sosioekonomisen ympäristön kehittymistä. Ennakkoedellytykset koheesiopolitiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiselle ovat tiukka rahoituskuri ja varojen kohdentamisen avoimuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Koheesiopolitiikka on sosioekonomisen ympäristömme parantamisen tae, joka auttaa vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä edistää modernisointia ja kestävää kehitystä. Se on vaikuttava ja tehokas väline, jonka avulla vastataan rahoituskriisin tuomiin sosioekonomisiin haasteisiin. Jotta vähiten ja eniten kehittyneiden EU:n alueiden välisiä eroja pystytään vähentämään, jäsenvaltioita on kannustettava tehostamaan rakenne- ja koheesiorahastojen käyttöä. Jäsenvaltioiden on osallistuttava aktiivisemmin koheesiopolitiikan ohjelmien toteuttamiseen. Näihin tavoitteisiin pyrittäessä on tärkeää varmistaa, että hankkeet valitaan ja toteutetaan asianmukaisesti ilman viivästyksiä. Siksi tarvitaan tehokas valvonta- ja seurantamekanismi, ja byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa on vähennettävä. On huomattava, että liikenteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja siihen tulee kohdistaa rahoitusta, sillä se on keskeinen tekijä alueellisen, taloudellisen ja sosiaalisen koheesion toteuttamisessa. Olen pettynyt siihen, että rautatiealan investoinnit ovat tieliikennettä alhaisemmalla tasolla. Lisäksi rautatiealan investointien viivästys vaikuttaa hyvin haitallisesti TEN-T-verkon toteuttamiseen. On syytä muistaa, että pienille yrityksille rakennerahastot ovat ratkaisevan tärkeitä taloudellisen elvytyksen välineitä. On tärkeää, että näiden rahastojen tarjoamien mahdollisuuksien avulla luodaan suotuisia toimintaedellytyksiä pk-yrityksille, parannetaan rahoitusmahdollisuuksia sekä edistetään osallistumista erilaisiin innovatiivisiin hankkeisiin ja yhteistyöhön paikallisella ja alueellisella tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Koheesiopolitiikka on sosioekonomisen kehityksen keskeinen pilari, ja jäsenvaltiot ovat ottaneet uudet vaatimukset vastaan myönteisesti, tunnustavat nopeasti EU:n suuntaviivat ja edistyvät näin asianmukaisesti koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä käy ilmi vuoden 2010 raporttia koskevasta mietinnöstä. Siksi, koska toivon meidän jatkavan samalla tiellä, äänestän koheesiopolitiikan vuosien 2007–2013 ohjelmien toteuttamista koskevan mietinnön puolesta. Mietinnössä esitetään myös ehdotuksia ja suosituksia eurooppalaisten varojen jakamisen ja käytön avoimuuden ja joustavuuden lisäämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Koheesiopolitiikka on tärkeää Euroopan sosioekonomisen ympäristön parantamisen kannalta ja on jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden tarkoituksenmukainen ilmaus. Mietinnössä korostetaan kuitenkin aiheellisesti strategisten ohjelmien ja toimintaohjelmien valmistumisen viivästymistä, joka johtuu vaikeista neuvottelumenettelyistä. Siinä mainitaan kuitenkin myös – tämä on tärkeä kohta Kreikan kannalta –, että EU:n on löydettävä tapoja käsitellä viivästyksiä, kun niitä aiheutuu yhteisrahoitushankkeisiin käytettävissä olevien julkisten varojen vähäisyydestä. Samalla on tärkeää aina tilaisuuden tullen korostaa, että koheesiopolitiikan maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamisen perusedellytykset ovat tiukka rahoituskuri sekä varojen kohdentamisen vastuuvelvollisuus ja avoimuus. Tämä voidaan saavuttaa toimittamalla säännöllisiä edistyskertomuksia ja tehostamalla julkista hallintoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Koheesiopolitiikka on EU:n politiikan perustavanlaatuinen pilari ja yksi yhden nopeuden Euroopan luomisen edistäjistä, sillä se parantaa osaltaan sosioekonomista ilmastoa. Jäsenvaltiot edistyvät koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa, kuten kansallisista raporteista käy ilmi, mutta valtioiden ja alueiden välillä on tiettyä luontaista epäyhtenäisyyttä. Tällä politiikalla ei saada välittömästi tuloksia: se on pitkäaikainen mekanismi. Ohjelmakauden 2007–2013 kokonaiskuva onkin nähtävissä vasta vuonna 2015, kaksi vuotta toisen strategiaraportin jälkeen, sillä tietyillä mailla on kaksi vuotta enemmän aikaa käyttää kaikki myönnetty rahoitus. Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa kiinnitetään huomiota muiden näkökohtien lisäksi siihen, että joillakin aloilla hankkeiden tehokasta valintaa ja täytäntöönpanoa haittaavat useat tekijät, joita vastaan on taisteltava. Haluaisin painottaa monivuotista rahoituskehystä ja poliittista lainsäädäntöpakettia koskevien neuvottelujen myöhäistä päättämistä, joka johtaa kansallisten strategioiden ja toimenpideohjelmien valmistumisen viivästymiseen ja jäsenvaltioissa yhteisrahoitukseen käytettävissä olevien julkisten varojen vähäisyyteen. Näihin ongelmiin on tartuttava, jotta prosessin tavoitteet voidaan saavuttaa täysimääräisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Mietinnössä tarkastellaan, ovatko jäsenvaltiot soveltaneet lainsäädäntöä asianmukaisesti ja miten jäsenvaltiot ovat ymmärtäneet yhteisön strategiset suuntaviivat ja noudattaneet niitä pannessaan täytäntöön kansallisia strategisia viitekehyksiään ja toimenpideohjelmiaan. Mietintö on laadittu pääasiassa seuraavien kahden asiakirjan perusteella: komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle koheesiopolitiikkaan liittyvästä strategiaraportista 2010 vuosien 2007–2013 ohjelmien toteuttamisesta sekä tiedonantoon liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja. Ohjelmien täytäntöönpanosta on tehty keskeisiä arvioita, ja vertailevaa analyysia tehtäessä on otettu huomioon useiden kuukausien ero, koska tällaiset erot voivat vaikuttaa tietylle sektorille kohdennettujen varojen määrään. Keskeisiä arvioita on tehty myös strategisesta raportoinnista, joka tarjoaa oikea-aikaista näyttöä täytäntöönpanon edistymisestä koko EU:ssa ja perustan korkeatasoiselle keskustelulle, vertaisarvioinnille ja politiikkaan liittyvälle oppimiselle sekä kannustimen tulosten laadun parantamiseen, vaikka raportteihin liittyy tiettyjä rajoituksia. Politiikan tavoitteiden saavuttamiseen liittyvän vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi esitän ehdotukselle puoltavan ääneni.

 
  
MPphoto
 
 

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. (EN) EU:n on tärkeää keskittyä jatkossakin heikommassa asemassa oleviin alueisiin sen varmistamiseksi, etteivät ne kärsi enempää tämänhetkisestä talouskriisistä. Köyhempien alueiden auttaminen auttaa myös vauraampia alueita lisäämällä naapurimarkkinoiden ostovoimaa, mikä on juuri sitä, mistä sisämarkkinoissa on kysymys. Rakennerahoituksesta on valtavasti hyötyä näiden alueiden haasteisiin vastaamisessa, ja meidän on varmistettava, että se toimii jatkossakin tehokkaasti sekä edistää kestävää ja osallistavaa kasvua. Mietinnössä kommentoidaan hankkeiden valinnan viivästymistä strategisilla aloilla, kuten rautatiealalla, energia- ja ympäristöalalla, digitaalitaloudessa sekä sosiaalisen osallisuuden, hallintotavan ja valmiuksien luomisen alalla. Nämä ovat keskeisiä asioita kilpailukyvyn kannalta ja näin ollen keskeinen asia talouskasvun kannalta. EU:n on varmistettava, että varojen jakamisessa vältytään liiallisilta viivästyksiltä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Puolesta. Mietintöluonnos oli melko heikko, mutta sitä olisi voitu parantaa huomattavasti hyväksymällä 22 kompromissitarkistusta ja useita eri lausunnoissa esitettyjä vahvempia kohtia, jotka koskivat muun muassa sosiaalista yhteenkuuluvuutta (7 ja 19 kohta), sukupuolten tasa-arvoa (9 kohta), liikenteen hiilipäästöjen vähentämistä (11 kohta), energiatehokkuutta (14 kohta) sekä ympäristön- ja ilmastonsuojelua (15 kohta). Siihen voitaisiin sisällyttää esittämämme muotoilu rahastojen välisistä synergioista ("kullakin rahastolla on oltava omat sääntönsä", 28 kohta) sekä kehotuksemme lisätä ristiinrahoitusta (29 kohta) ja vahvistaa kumppanuutta (33 kohta) ja avoimuutta (3 kohta). Meillä on hyvä sanamuoto myös ohjelmien mukauttamisesta kestävään kehitykseen (35 kohta). Emme voineet kuitenkaan olla riemuitsematta Lissabonin tavoitteiden mukaisesta korvamerkinnästä (5 ja 20 kohta) ja vaatimatta parempaa rahoitusta TEN-T-hankkeille (12 kohta). Kriisistä toipumista edistäviin toimiin ei myöskään olisi voitu lisätä yhtään enempää vihreyttä (27 kohta).

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa todetaan, että EU "kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi", ja unionin varoiksi kaudelle 2007–2013 on siksi asetettu 347 miljardia euroa, joka on 35,7 prosenttia EU:n kokonaisbudjetista. Äänestän tämän mietinnön puolesta, sillä siinä esitetään tarkka arvio unionin varojen tämänhetkisestä tilasta osoittamalla alat, joilla on tähän mennessä käytetty 93,4 miljardia euroa, esitetään suosituksia ja aloja parantamista varten, edesautetaan talous- ja rahoituskriisin ratkaisemista sekä edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja vastavuoroista oppimista alueellisella tasolla.

Haluan korostaa sitä, että EU:n varojen täytäntöönpano vaihtelee eri jäsenvaltioiden välillä ja että EU:ssa on tärkeää ymmärtää, millaisia vaikeuksia joillakin mailla on ollut korjaustoimien toteuttamisessa, jotta EU:n varojen laajempaa käyttöä voidaan aktiivisesti edistää Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti. Lopuksi haluan kiittää jäsenvaltioita ponnisteluista, joita ne ovat toteuttaneet laatiakseen ensimmäiset kansalliset strategiaraportit, joilla edistetään aktiivisesti koheesiopolitiikan rahastojen avoimuutta, joustavuutta, tehokkuutta ja vastuuvelvollisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin koheesiopolitiikan vuosien 2007–2013 ohjelmien toteuttamista koskevan mietinnön puolesta, koska koheesiopolitiikka on tärkeää Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti työllisyyden ja sosiaaliasioiden alalla. Pidän valitettavina viivästyksiä, joita valintaprosessissa on ilmennyt strategisilla aloilla, kuten liikenteen alalla, tietyissä energia- ja ympäristöinvestoinneissa, digitaalitaloudessa sekä sosiaalisen osallisuuden, hallinnon ja hallintokapasiteetin lujittamisen alalla. Joillakin aloilla tehokas hankkeiden valinta ja täytäntöönpano on hankalaa, koska asiaankuuluvat ennakkoedellytykset, kuten yksinkertaiset hakemusmenettelyt kansallisella tasolla, selkeät kansalliset prioriteetit tietyillä toiminta-aloilla, EU:n lainsäädännön saattaminen ajoissa osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä konsolidoitu institutionaalinen ja hallinnollinen kapasiteetti, eivät täyty ja kansallinen byrokratia on liiallista.

Mielestäni sellaisen intermodaalisen eurooppalaisen liikennejärjestelmän luominen, joka perustuu TENT-T-verkkoon ja yhdistää sen kansallisiin maantie-, rautatie- ja sisävesiliikennehankkeisiin, on erittäin tärkeää alueellisen, taloudellisen ja sosiaalisen koheesion varmistamiseksi.

Pahoittelen sitä, ettei asuntojen energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistäviin hankkeisiin ja syrjäytyneitä väestöryhmiä koskeviin asuntohankkeisiin ole investoitu riittävästi. Euroopan on tulevaisuudessa investoitava huomattavasti innovointiin, koulutukseen ja uusiin teknologioihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Koheesiopolitiikan mukaisesti yhteisrahoitusta saaneiden toimintaohjelmien täytäntöönpanoa koskeva strategiaraportti on uusi väline, joka on olennainen avoimuuden kannalta ja joka auttaa yleisöä ymmärtämään tämän monimutkaisen asian tulevaisuudessa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsee joka vuosi valtavia säännönvastaisuuksia tukien jakamisessa. Tällä välineellä voi oikein käytettynä olla merkittävä rooli niiden lopettamisessa. Kannatan siksi esittelijän ehdottamia parannuksia, erityisesti niitä, jotka koskevat jäsenvaltioiden laatimien raporttien laatua, sillä niillä varmistetaan tulevaisuudessa tehokkaat valvontatoimet.

 
  
  

Mietintö: Oldřich Vlasák (A7-0218/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska siinä tarkastellaan kaupunkialueiden tarpeita ja keskitytään pääasiassa kahteen näkökohtaan: perusinfrastruktuuriin sekä älykkäisiin investointeihin infrastruktuuriin ja palveluihin, jotka perustuvat teknologiseen edistykseen. Tuen myös vaatimusta kiinnittää huomiota strategisen suunnittelun periaatteisiin ja tarvetta ottaa käyttöön joustavampi ristiinrahoitus Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Euroopan kaupunkien moninaisuutta on tuettava pääasiassa joustavalla koheesiopolitiikan täytäntöönpanomekanismilla sekä koordinoimalla ja muokkaamalla kaupunkikehityshankkeita kunkin yksittäisen kaupungin kehitystarpeiden ja strategisten suuntaviivojen mukaisesti. On puhuttu älykkäästä kaupunkikehityksestä ja kaupunkien tarpeesta parantaa ja uudenaikaistaa infrastruktuuriaan ja tarjoamiaan palveluja. Jotta ajatus ei mene hukkaan, meidän on mielestäni luotettava paikallisiin viranomaisiin ja kaupunkien vaaleilla valittuihin edustajiin. Meidän tulee kuunnella, mitä yhteisöt haluavat, aloittaa rakentaminen niiden esittämien ensisijaisten tavoitteiden pohjalta ja luottaa siihen, että kaupunginjohtajat tietävät parhaiten, mitkä ovat tai minkä pitäisi olla heidän kaupunkinsa ensisijaiset tavoitteet. Juuri tästä syystä olen esittelijän tavoin vakaasti sitä mieltä, että EU:n rahoitustarjonnan on vastattava paikallisia tarpeita ja EU:n tason yhdennetyn strategisen suunnittelun periaatteita. Siksi Euroopan kaupunkien toimintaohjelmalla on autettava vähentämään eroja strategisilla aloilla, joita jokainen moderni eurooppalainen kaupunki tarvitsee. Nämä alat ovat infrastruktuuri, tutkimus ja innovointi, liikenne, ympäristö, koulutus, terveydenhuolto ja kulttuuri. Syynä tähän on se, että yhdennetyn lähestymistavan ottaminen koheesiopolitiikkaan on ainoa tapa auttaa nykyajan kaupunkeja kehittymään luonnollisella, kestävällä ja ympäristön kannalta vastuullisella tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Pino Arlacchi (S&D), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, mietinnössä Euroopan kaupunkien toimintaohjelmasta ja sen tulevaisuudesta koheesiopolitiikassa korostetaan, että sen lisäksi, että EU:n koheesiopolitiikan aloitteilla tuetaan merkittävästi kaupunkialueiden kehitystä, myös monet muut EU:n politiikat (esimerkiksi ympäristö, liikenne ja energia) ja ohjelmat vaikuttavat voimakkaasti kaupunkikehitykseen. Siksi komission tulee tehdä alueellinen vaikutustenarviointi alakohtaisista politiikoista EU:n kaupunkien toimintaohjelman tehostamiseksi. Mietinnössä painotetaan myös, että yksi Lissabonin strategian heikkouksista oli asianmukaisesti toimivan monitasohallinnan puute sekä paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan riittämätön osallistuminen strategian suunnittelu-, täytäntöönpano-, viestintä- ja arviointivaiheisiin. Tämän puutteen vuoksi EU 2020 -strategian hallintajärjestelmää on parannettava ottamalla sidosryhmät paremmin mukaan kaikissa vaiheissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kaupunkiasioista vastaavan työryhmän varapuheenjohtajana pidän erittäin tärkeänä vaikutusta, joka koheesiopolitiikalla voi olla kaupunkeihimme, erityisesti vaikeuksissa olevilla alueilla. Äänestin mietinnön puolesta, koska kollegani Oldřich Vlasák edistää siinä kaupunkialueiden tärkeää roolia ja esittää järkevän kompromissin paikallisten, kansallisten ja eurooppalaisten velvollisuuksien välille. Lopuksi haluan lisätä, että aion jatkaa työskentelyä sellaisten yhteyksien parissa, jotka on kehitettävä kaupunki- ja maaseutualueiden välille, sillä jälkimmäinen unohdetaan aivan liian usein aluesuunnittelutoimissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Vaikka Euroopan väestön suuri enemmistö asuu kaupungeissa ja vaikka nämä kaupungit kohtaavat uusia haasteita, koheesiopolitiikan kaupunkien toimintaohjelma on edelleen melko tuntematon, sekava ja siksi riittämätön. Tämänpäiväinen äänestys antoi mahdollisuuden korostaa tarvetta vahvistaa kaupunkien ja esikaupunkialueiden välistä yhteistyötä ja kiinnittää enemmän huomiota kaupunkien erityisiin haasteisiin. Koska minut on valittu kaakkoisesta vaalipiiristä, kiinnitän tiiviisti huomiota kaupunkiin liittyviin asioihin, erityisesti siksi, että Marseille on väestömäärältään Ranskan toiseksi suurin kaupunki. Marseille kohtaa monien muiden kaupunkien tavoin useita haasteita, jotka liittyvät muun muassa julkiseen liikenteeseen, työllisyyteen, asumiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja joihin EU voi auttaa vastaamaan, erityisesti koheesiopolitiikkansa avulla. Mietinnössä keskitytään kolmeen tavoitteeseen, jotka ovat fyysinen infrastruktuuri, kaupunkien taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä nykyaikaistuminen sekä "älykkäämpi" kaupunkikehitys. Siksi raportissa painotetaan – maaseutualueita unohtamatta – kaupunkialueiden roolia Euroopan alueilla ja todetaan, ettei kaupunkialueita saa "unohtaa", jos haluamme aluekehityksen olevan tasapainoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska parannellun kaupunkien toimintaohjelman tärkeimpänä tavoitteena pitäisi olla Euroopan kaupunkien infrastruktuurin ja palvelujen kehittämisen ja laadullisen päivittämisen tukeminen. Tulevien toimenpiteiden on liityttävä tiiviisti EU:n ensisijaisiin kokonaistavoitteisiin EU:n talousarviosta osoitettavien määrärahojen perustelemiseksi. Euroopan kaupungit ovat taloudellisen toiminnan, innovoinnin ja työllisyyden keskus, mutta niillä on kuitenkin paljon haasteita. Mutkikkaat ongelmat, kuten hakeutuminen lähiöihin, köyhyyden ja työttömyyden keskittyminen kaupunkiympäristöihin sekä lisääntyneet ruuhkat edellyttävät yhdennettyjä, paikallisiin tarpeisiin räätälöityjä vastauksia liikenteen, asumisen, koulutuksen ja työllisyyden aloilla. Näihin haasteisiin tulee vastata ottamalla huomioon EU:n alue- ja koheesiopolitiikat. Lisäksi Euroopan komission tulee mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistaa erilaisia EU:n rahastoja ja ohjelmia, joiden puitteissa toteutetaan kaupunki- ja paikalliskehityshankkeita, jotta byrokratiaa ja mahdollisia täytäntöönpanovirheitä voidaan välttää mahdollisimman paljon. Komission tulisi laatia tutkimus, jossa verrataan yksittäisten jäsenvaltioiden tähänastisia käytäntöjä integroidun strategisen suunnittelun alalla, ja kehittää tutkimuksen tulosten perusteella integroitua kaupunkikehityksen suunnittelukäytäntöä koskevat EU:n suuntaviivat, joissa edistetään tehokkaita, juridisesti säänneltyjä kumppanuuksia, mukaan luettuina kaupunkien väliset rajatylittävät kumppanuudet.

 
  
MPphoto
 
 

  David Casa (PPE), kirjallinen. (EN) Mietinnössä käsitellään useita sellaisia koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuuden näkökohtia, joita aluekehitysvaliokunta pitää haastavina tulevan koheesiopolitiikan kannalta. Koko Euroopassa käytössä olevat säästötoimet ovat lisänneet painetta kaikilla julkisten menojen tasoilla, ja siksi varojen paremmasta koordinoinnista on tullut välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa näiden varojen mahdollisimman tehokas käyttö ja jakaminen. EU:sta tulisi myös olla tehokkaat rahoitusvirrat aina alueelliselle tasolle asti. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä näistä asioista, ja olen siksi päättänyt äänestää mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) On tärkeää määrittää EU:n kaupunkipolitiikka, joka edistää kaupunkialueiden kestävää kehitystä ja jossa otetaan huomioon toissijaisuusperiaate. Euroopan kaupunkien toimintaohjelma käsittää EU-politiikkojen ja erityisesti koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuuden sekä hallitustenväliset EU-tason toimenpiteet jäsenvaltioiden kaupunkipolitiikkojen koordinoimiseksi epävirallisten ministerikokousten kautta.

On ratkaisevan tärkeää vahvistaa koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuutta ja edistää kestävää kaupunkikehitystä erityisesti vahvistamalla ja kehittämällä välineitä Leipzigin peruskirjan täytäntöönpanemiseksi kaikilla tasoilla. Kaupunkialueiden dynamiikkaa tulisi samalla edistää erilaisten EU:n rahoitusvälineiden välisellä tehokkaalla ja vaikuttavalla synergialla erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin osalta.

Siksi on varmistettava, että taloudellisen toiminnan, innovoinnin ja työllisyyden keskuksina toimivat kaupunkialueet saavat kaikilla EU:n alueilla tarvittavaa ja riittävää tukea, jotta ne voivat vastata kohtaamiinsa valtaviin haasteisiin, kuten lähiöihin hakeutumiseen, köyhyyden ja työttömyyden keskittymiseen kaupunkiympäristöihin sekä ruuhkien ja saasteiden lisääntymiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Kaupungit ovat sosiaalisen ja taloudellisen elämän keskuksia, ja niillä on huomattavia sosiaalista integraatiota koskevia vahvuuksia, sillä ne yhtäältä varmistavat kulttuurin monimuotoisuuden säilymisen ja toisaalta ylläpitävät pysyvää yhteyttä keskustan ja ympäröivien alueiden välillä. Siksi kannatan äänestyksessä ehdotusta lisätä kaupunkikehitykseen osoitettujen varojen määrää. Olen samaa mieltä myös siitä, ettei uusia investointeja pidä tehdä vain talouteen ja tietyille aloille. Puollan sen sijaan sellaisten hankkeiden välttämätöntä täytäntöönpanoa, joiden tärkeimpänä tavoitteena on sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja osien yhdistäminen. Tätä varten on tärkeää viedä eteenpäin hankkeita, jotka ovat kestäviä kustannusten ja varojen osalta sekä joustavia, sillä jokainen kaupunki on erilainen ja tarvitsee omiin tarpeisiin parhaiten sopivat ratkaisut. Euroopan kaupunkien toimintaohjelman kehitystavoitteilla tulisi siksi pyrkiä seuraaviin asioihin: sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantaminen kaupunkialueilla muun muassa talouskehityksen avulla, sellaisen hyvin koordinoidun politiikan täytäntöönpano Euroopan tasolla ja paikallisella tasolla, jossa paikalliset vaaleilla valitut viranomaiset osallistuvat strategiseen päätöksentekoon sekä varojen hankkiminen ja investointikannustinten tarjoaminen uusien hankkeiden käynnistämiseen sen sijaan, että luotaisiin hankkeita rahoitusavun saamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Karima Delli (Verts/ALE), kirjallinen. (FR) Olen iloinen, että tämä mietintö hyväksyttiin, sillä useimmat ajatuksemme (kuten ilmasto, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, integroitu alhaalta ylös -lähestymistapa, epäedullisessa asemassa olevat alueet ja ristiinrahoitus) on sisällytetty siihen. Pidän kuitenkin valitettavana, että kaupunkiulottuvuuden täytäntöönpanon osalta ei anneta selvempää merkkiä sen puolesta, että kaupunkien suoraan hallinnointiin käytettäisiin laajemmin yleisiä tukia. Mietinnössä olisi lisäksi pitänyt käsitellä yksityiskohtaisesti epäedullisessa asemassa olevien alueiden avautumista, keskikokoisten kaupunkien roolia kaupunkien toimintaohjelmassa sekä taistelua ilmaston ja yhteiskuntaryhmien sekoittumisen puolesta kaupungeissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Koska kaupunkialueilla asuu lähes 70 prosenttia väestöstä ja niillä tuotetaan neljä viidesosaa unionin BKT:stä, niistä on tultava hyvin kilpailukykyisiä alueita, joilla on tiheä talousrakenne ja teknologisen huippuosaamisen keskittymiä, ja niiden on oltava suorassa yhteydessä niiden alueelliseen tukikohtaan. Tukemalla mietintöä Euroopan kaupunkien toimintaohjelmasta ja sen tulevaisuudesta koheesiopolitiikassa puollan uutta kaupunkipolitiikan lähestymistapaa, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön päätöksenteon eri tasojen, EU:n, kansallisen tason, kaupunkialueiden ja kaupunkien laita-alueiden, toimijoiden välillä. Se, että parlamentin jäsenet, joilla on tällaisia tavoitteita, tukevat lähes yksimielisesti EU:n koheesiopolitiikkaa, osoittaa, miten tärkeänä pidämme eri alueiden kehityksen tasapainon korjaamishanketta.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin Euroopan kaupunkien toimintaohjelmaa ja sen tulevaisuutta koheesiopolitiikassa koskevan mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan, miten tärkeää kaupunkien verkottuminen, parhaiden käytäntöjen jakaminen ja innovatiivisten ratkaisujen tuottaminen, Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen kaupunkiulottuvuuden vahvistaminen sekä kumppanuusperiaatteen tehokkaampi toteuttaminen koheesiopolitiikassa on kaupunkien kestävämmän kehityksen kannalta, erityisesti infrastruktuurin ja kaupunkien liikenneverkkojen uudenaikaistamisen osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Yksi koheesiopolitiikan tärkeimmistä ulottuvuuksista on erityisesti kaupunkeja koskeva näkökohta, koska useimmat kaupungeista ovat koheesiopolitiikkaa toteuttavia kaupunkialueita, joissa ilmenee monia niitä haasteita, joihin vastataan Eurooppa 2020 -strategialla.

Esittelijän antamien tietojen mukaan 70 prosenttia Euroopan väestöstä asuu kaupunkialueilla. Nämä ihmiset tuottavat 80 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) ja kuluttavat noin 70 prosenttia EU:n energiasta. Laajat kaupunkialueet ovat myös innovaation, tiedon ja kulttuurin keskittymiä, ja niissä tapahtuu suurin osa tuotantotoiminnasta, joka luo vaurautta ja edistää talouskasvua. Lisäksi infrastruktuurin ja liikenteen tehokkaan hallinnan suurimmat haasteet löytyvät kaupunkialueilta, ja niillä on suora vaikutus ympäristö- ja energiapolitiikkaan.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n koheesiopolitiikka on osa eurooppalaisen solidaarisuuden kehystä, joka kattaa kaikki 27 jäsenvaltiota ja niiden 271 aluetta ja jonka tavoitteena on poistaa EU:ssa olemassa olevat taloudelliset ja sosiaaliset erot. Tämän Oldřich Vlasákin laatiman mietinnön tarkoitus on toimia jatkona aiemmalle, koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuudesta uudella ohjelmakaudella laaditulle mietinnölle. Kaupungeissa asuu 80 prosenttia Euroopan väestöstä, ja niiden rooli vaurauden luomispaikkoina sekä sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen keskuksina on kiistaton.

Niihin vaikuttavat ongelmat, kuten köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, työttömyys, asuntopula, rikollisuus ja huumausaineiden käyttö, ovat kuitenkin valtavia ja vaativat suurta huomiota. Komission ja Euroopan investointipankin (EIP) kehittämistä rahoitusvälineistä, kuten Euroopan yhteisistä resursseista mikro- ja pk-yritysten tukemiseksi (Jeremie), Euroopan alueiden hankkeille annettavasta yhteisestä avusta (Jaspers), Euroopan yhteisestä tuesta kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten (Jessica) sekä muista rakennerahastoista, huolimatta tulokset ovat jääneet odotettua alhaisemmiksi. Kannatan siksi esittelijän suosituksia, jotka koskevat kattavan ja integroidun rahoitussuunnittelun laatimista, jotta varat voidaan kohdentaa hankkeisiin, joilla pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut tavoitteet, eikä vain varoja kuluttaviin toimiin.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä on valtava sisäinen ristiriita, sillä siinä annetaan suurta arvoa kaupungeille, mutta unohdetaan niiden asukkaat. Siinä painotetaan voimakkaasti Euroopan kaupunkien toimintaohjelman vahvistamista, fyysisen perusinfrastruktuurin kehittämistä ja sen vaikutusta talousrakenteeseen sekä kestävää energiantuotantoa ja ympäristönsuojelua teknologian kehitykseen perustuvan investoinnin kautta, mutta ei mainita ihmisiä.

Kaupungit ja niiden koko infrastruktuuri ovat ihmisten rakentamia. Ihmiset asuvat kaupungeissa ja saavat niiden julkiset koulutus-, terveydenhuolto- ja liikennepalvelut, niiden kaupan ja teollisuuden ja niiden kulttuurielämän toimimaan. Näiden ihmisten pitäisi olla kaupunkipolitiikan ytimessä. Heidät unohdetaan kuitenkin suurelta osin EU:n politiikoissa.

Meidän näkökulmastamme kaupunkien toimintaohjelmassa tulisi asettaa etusijalle väestön parempi jakautuminen tiettyjen maiden, erityisesti Portugalin, alueella, mikä helpottaisi kaupunkien tilannetta antamalla arvoa maaseutualueille ja asianmukaisesti korvatulle maanviljelykselle, levittäisi tuottavaa toimintaa koko maahan, nostaisi laadukkaiden julkisten palvelujen arvoa maaseutu- ja kaupunkialueilla, torjuisi työttömyyttä, suojelisi työpaikkoja, joissa on oikeuksia, nostaisi palkkojen ja eläkkeiden arvoa sekä torjuisi köyhyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä keskitytään Euroopan kaupunkien toimintaohjelmaan ja sen tulevaisuuteen koheesiopolitiikassa. Siinä painotetaan suuresti kaupunkeja, mutta unohdetaan näiden kaupunkien keskeinen osa: ihmiset. Mietintö on selvästi ristiriitainen. Siinä puolletaan Euroopan kaupunkien toimintaohjelman vahvistamista, fyysisen perusinfrastruktuurin kehittämistä ja sen vaikutusta talousrakenteeseen sekä kestävää energiantuotantoa ja ympäristönsuojelua teknologian kehitykseen perustuvan investoinnin kautta, mutta ihmiset jäävät toissijaisiksi. Tosiasiassa kaupungit ja niiden koko infrastruktuuri ovat kuitenkin ihmisten rakentamia. Näiden ihmisten pitäisikin olla kaupunkipolitiikan ytimessä. Heidät unohdetaan kuitenkin suurelta osin EU:n politiikoissa.

Meidän näkökulmastamme kaupunkien toimintaohjelmassa tulisi asettaa etusijalle väestön parempi jakautuminen tiettyjen maiden, erityisesti Portugalin, alueella, mikä helpottaisi kaupunkien tilannetta antamalla arvoa maaseutualueille ja asianmukaisesti korvatulle maanviljelykselle, levittäisi tuottavaa toimintaa koko maahan, nostaisi laadukkaiden julkisten palvelujen arvoa maaseutu- ja kaupunkialueilla, torjuisi työttömyyttä, suojelisi työpaikkoja, joissa on oikeuksia, nostaisi palkkojen ja eläkkeiden arvoa sekä torjuisi köyhyyttä. Mietinnöstä ei käy ilmi mitään tämän suuntaista.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Mietinnössä käsitellään useita sellaisia koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuuden näkökohtia, jotka ovat aluekehitysvaliokunnan mukaan keskeisiä tai ongelmallisia tulevassa koheesiopolitiikassa, josta pitäisi tulla EU:n kaupunkeihin keskittyvä, täysimittainen ja vaikuttava politiikka. Alueellinen moninaisuus ja monikeskuksinen kehitys on luonteenomaista Euroopalle, ja suhteellisen tiiviissä kaupunkiverkostossa on vain harvoja suuria kaupunkeja. Vahvempi kaupunkien toimintaohjelma edellyttää Euroopan kaupunkien infrastruktuurin ja palvelujen kehittämistä ja laadullista uudenaikaistamista. On toivottavaa, että tulevat toimenpiteet liittyvät tiiviisti EU:n ensisijaisiin kokonaistavoitteisiin. Vaikka Euroopan kaupungit ovat taloudellisen toiminnan, innovoinnin ja työllisyyden keskus, niillä on kuitenkin paljon ongelmia, ja ongelmien ratkaiseminen edellyttää yksilöllistä lähestymistapaa, jossa huomioidaan paikalliset tarpeet. EU:n alue- ja koheesiopolitiikoissa käsitellään juuri tätä asiaa. Esiin nousseet ongelmat on ratkaistava EU:n tason, kansallisen tason ja alueellisen tason yhtenäisellä menetelmällä, ja rahoitusmahdollisuudet on koordinoitava niin, että ne kattavat laajan alan erityistarpeita.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestän mietinnön puolesta, koska siinä painotetaan, miten tärkeää on mennä kasvihuonekaasupäästöjen nykyistä 20 prosentin tavoitetta pidemmälle ja nostaa tavoitetta 30 prosenttiin, jotta päästään kohti kunniahimoista kahden celsiusasteen tavoitetta. Tämä onnistuu vain, jos päästökauppajärjestelmää noudatetaan ja siihen osallistutaan maailmanlaajuisesti, sillä se toimii täysitehoisesti vain laajemmalti toteutettuna. EU:n päästökauppajärjestelmän on kuitenkin pysyttävä joustavana, kun talouskriisiin vastataan toteuttamalla rahoitustoimia, joilla edistetään kustannustehokasta kasvihuonekaasujen vähentämistä Euroopassa. On käynyt yhä selvemmäksi, että toimien viivästyttäminen on kestämätöntä, nostaa päästöjen vähentämisen kustannuksia ja johtaa siihen, että EU menettää edelläkävijän asemansa vihreän tutkimuksen alalla. Innovointiin ja ekotehokkaan kehityksen edistämiseen jäsenvaltioissa on siksi investoitava jatkuvasti. Kansainvälinen yhteistyö tämän suuren ilmastoon liittyvän haasteen puitteissa auttaa varmistamaan, että Euroopan teollisuus pysyy kilpailukykyisenä eikä joudu koskaan taloudellisesti epäedulliseen asemaan. EU, jonka osuus maailmanlaajuisista päästöistä on hieman yli 10 prosenttia, ei voi torjua ilmastonmuutosta yksin. Ongelma on maailmanlaajuinen, ja se vaatii maailmanlaajuisia toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberto Gualtieri (S&D), kirjallinen. (IT) Kaupunkialueet, joilla asuu 73 prosenttia Euroopan väestöstä ja jotka tuottavat noin 80 prosenttia BKT:stä, ovat unionin tärkeimpiä innovaation, tiedon ja kulttuurin keskittymiä. Kaupunkiulottuvuus on kuitenkin tähän asti saanut liian vähän tunnustusta. Siksi on tärkeää, että parlamentti ehdottaa Euroopan kaupunkien toimintaohjelman parantamista EU:n politiikkojen puitteissa ja vahvistaa näin koheesiopolitiikan vaikutusta kaupunkikehitykseen ja kannustaa paikallisia poliittisia sidosryhmiä osallistumaan enemmän.

On tärkeää kohdistaa poliittisen koheesion kaupunkiulottuvuus tukemaan fyysisen perusinfrastruktuurin kehittämistä, kaupunkien taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien ominaisuuksien nykyaikaistamista, kaupunkien elvyttämistä sekä sosiaalisen innovoinnin edistämistä epäedullisessa asemassa olevilla alueilla. Kaikki tämä edellyttää paikallisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan suoraa osallistumista sekä kaupunkien poliittisten edustajien osallistumista strategiseen suunnitteluun sekä kumppanuussopimusten määrittelyyn ja niitä koskeviin neuvotteluihin. Tässä yhteydessä komission kehottaminen edistämään kaupungin hallintoviranomaisten perustamista ja luomaan Erasmus-ohjelma paikallisille ja alueellisille vaaleilla valituille edustajille on merkittävää.

Seuratkaamme tarkasti komission sitoumusta vastaanottaa myönteisesti tämän mietinnön tärkeät ehdotukset siinä uskossa, että kaupunkiulottuvuuden keskeisen roolin täysi myöntäminen EU:n politiikoissa on kiistaton edellytys sen menestymiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Gunnar Hökmark (PPE), kirjallinen. (SV) Ruotsin konservatiivit eivät ole samaa mieltä mietinnössä esitetystä näkemyksestä monien näkökohtien osalta. Vastustamme Euroopan investointipankin valvonnan lisäämistä ja EU:n osallistumista kaupunkisuunnitteluun. Mietinnössä ei kuitenkaan puolleta sitä, että EU tarjoaisi lisärahoitusta, ja siinä mainitaan kaupunkialueiden rooli kasvun keskuksina. Tämän vuoksi pystyimme äänestyksessä tukemaan mietintöä kokonaisuutena.

 
  
MPphoto
 
 

  Brice Hortefeux (PPE), kirjallinen. – (FR) Toissijaisuusperiaatteen mukaan kaupunkipolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Alueidemme kehitystä ei kuitenkaan voida pitää täydellisenä, ellemme ota kaupunkiulottuvuutta aidosti huomioon EU:n tasolla. Kaupungeilla on tosiaan merkittävä rooli työllisyyttä, koulutusta ja energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa.

Mietinnössä osoitetaan onnistuneesti EU:n politiikkojen, erityisesti koheesiopolitiikan, lisäarvo Euroopan kaupunkien infrastruktuurin ja palvelujen kehittämisen ja nykyaikaistamisen suhteen.

Pidän siksi myönteisenä, että mietintö hyväksyttiin suurella enemmistöllä. Siinä sovitetaan kansalliset huolenaiheet ja paikalliset tarpeet onnistuneesti yhteen Eurooppa 2020 -strategian mukaisten EU:n ensisijaisten tavoitteiden kanssa ja kunnioitetaan monitasohallinnon ja kumppanuuden periaatteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Pidän mietintöä myönteisenä, koska siinä suositetaan, että koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuudessa keskitytään kolmitahoiseen tavoitteeseen: ensinnäkin autetaan kaupunkialueita kehittämään fyysistä perusinfrastruktuuriaan kasvun ennakkoedellytyksenä, jotta voidaan täysin hyödyntää niiden mahdollista panosta Euroopan talouskasvuun ja taloudellisen perustan monipuolistamiseen sekä kestävään energiantuotantoon ja ympäristönsuojeluun etenkin kaupunkikeskusten ilmanlaadun säilyttämiseksi ja parantamiseksi kaupunkien halki virtaavia jokia pilaamatta, toiseksi autetaan kaupunkialueita nykyaikaistumaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön suhteen älykkäillä investoinneilla infrastruktuuriin ja palveluihin, jotka perustuvat teknologiseen edistykseen ja liittyvät tiiviisti alueellisiin, paikallisiin ja kansallisiin erityisvaatimuksiin, ja kolmanneksi uudistetaan kaupunkialueita ottamalla uusiokäyttöön teollisuusalueita ja pilaantuneita maa-alueita siten, että otetaan huomioon kaupunki- ja maaseutualueiden välisten yhteyksien tarve, jotta voidaan edistää osallistavaa kehitystä Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti. Kaupunkialueet eivät ole eristyneitä osia alueidensa sisällä, ja siksi niiden kehitys on kytkettävä tiiviisti niitä ympäröiviin toiminnallisiin alueisiin tai esikaupunki- tai maaseutualueisiin. Tuen näkemystä, jonka mukaan Euroopan komission tulisi mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistaa erilaisia EU:n rahastoja ja ohjelmia, joiden mukaiset kaupunki- ja paikalliskehityshankkeet ovat osarahoituskelpoisia, jotta byrokratiaa ja mahdollisia täytäntöönpanovirheitä voidaan välttää mahdollisimman paljon.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa edistetään tärkeällä tavalla Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ristiinrahoituksen aikaansaamaa yhteisön lisäarvoa, joka liittyy sosiaalista osallisuutta koskevien hankkeiden ja integroidun kaupunkikehityksen ohjelmien joustavuuteen. Ristiinrahoituksen joustavammat ehdot voisivat mielestäni auttaa optimoimaan kyseisten suunnitelmien ja strategioiden käytön hyödyntämällä näiden varojen toisiaan täydentäviä synergioita tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla. Usein, ja erityisesti kaupunkialueilla, jotka nousevat esiin sosiaaliseen syrjäytymiseen tai ympäristön pilaantumiseen liittyvien ongelmien vuoksi, ESR-rahoituksella voitaisiin tukea syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä paikallisia hankkeita, joita kaupunkiverkoston johtajina toimivat julkiset viranomaiset ja yksityisyritykset toteuttavat koordinoidulla ja yhtenäisellä tavalla. Toivon, että tämänpäiväinen äänestys kannustaa yhdenmukaistamaan erilaisia EU:n rahastoja ja ohjelmia, joiden mukaiset kaupunki- ja paikalliskehityshankkeet ovat osarahoituskelpoisia, jotta byrokratiaa ja mahdollisia täytäntöönpanovirheitä voidaan välttää mahdollisimman paljon.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Meidän mielestämme Euroopan kaupunkien toimintaohjelman tärkeimpänä tavoitteena on Euroopan kaupunkien infrastruktuurin ja palvelujen kehittämisen ja laadullisen päivittämisen tukeminen. Ennen uusiin toimenpiteisiin ryhtymistä valtavirtaistamisesta on laadittava perusteellinen arviointi, joka sisältää luettelon vahvuuksista ja heikkouksista. Sen pitäisi johtaa suositukset tai normit käsittävään luetteloon, joka koskee virallistetumpaa paikallista osallistumista tulevan politiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Siksi kaupunkien toimintaohjelman kehittymisen ei pidä olla yksisuuntainen prosessi, vaan sillä on oltava orgaaninen ulottuvuus, johon kuuluu alhaalta ylös -lähestymistapa. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että kaupungit voivat sanoa sanottavansa ja että ne saavat asianmukaista huomiota EU:n tasolla. Olemme myös sitä mieltä, että kaupungeille pitäisi tarjota riittävästi joustavuutta, jotta ne voivat käyttää varoja omiin ensisijaisiin tavoitteisiinsa. Alueellisia, kansallisia ja EU:n rahoitusmahdollisuuksia pitäisi koordinoida kaikkien erityistarpeiden kattamiseksi. Lopuksi totean, että mielestämme tulevasta koheesiopolitiikasta pitäisi tulla EU:n kaupunkeja koskeva, täyttä arvostusta nauttiva ja vaikuttava politiikka.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Kaupunkialueet ovat yksi Euroopan kehityksen keskeisistä tekijöistä. Ne kasvavat nopeasti, ja niihin keräytyy taloudellista voimaa, teollisuutta sekä ennen kaikkea hyvin suuri määrä ihmisiä, mikä aiheuttaa myös useita sosiaalisia ja infrastruktuuriin liittyviä ongelmia. Kaupungeilla on siksi erityisen tärkeä rooli Euroopan unionin koheesiopolitiikassa.. Mietinnössä kiinnitetään asianmukaista huomiota tähän asiaan, joten äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Kaupungit lisäävät talouskasvua ja yrittäjyyttä sekä edistävät uusien kestävien työpaikkojen luomista. Meidän on kaupunkien toimintaohjelman toteuttamisessa keskityttävä enemmän Euroopan kaupunkien infrastruktuurin ja palvelujen kehittämiseen ja laadulliseen uudenaikaistamiseen. Älykkäämmän kaupunkikehityksen toteuttamiseksi kaupungeille on luotava olosuhteet niiden infrastruktuurin asianmukaiseen ja tehokkaaseen kehittämiseen edistyneen teknologian, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan (TVT), avulla. Älykkäiden järjestelmien käyttö auttaisi vastaamaan liikenneruuhkiin sekä julkisen alan energiatehokkuuteen ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin. Ottaen huomioon yksittäisten alueiden erityistarpeet investointia teknologiseen edistykseen on tarpeen tukea. Meidän tulee edistää sosiaalista innovointia kaupunkialueilla, erityisesti epäedullisessa asemassa olevilla alueilla, hyödyntämällä koheesiopolitiikan tarjoamat mahdollisuudet. On ratkaisevan tärkeää uudistaa kaupunkialueita ottamalla uusiokäyttöön teollisuusalueita ja pilaantuneita maa-alueita ja edistää samalla kaupunki- ja maaseutualueiden osallistavaa kehitystä. Tämän tavoitteen savuttamiseksi on pantava täytäntöön monitasohallinta, aluesuunnittelu ja kumppanuusperiaate. On syytä panna merkille, että komission tulisi laatia jäsenvaltioiden strategista suunnittelua koskevien parhaiden käytäntöjen pohjalta integroitua kaupunkikehityksen suunnittelukäytäntöä koskevat EU:n suuntaviivat ja tehdä integroidusta kaupunkisuunnittelusta oikeudellisesti sitovaa. Lisäksi paikallishallinnon hankkeilla tulee edistää aktiivisesti julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta ja toteuttaa innovatiivisia kaupunki-infrastruktuurin kehitysstrategioita.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Mietinnön tarkoituksena on tunnistaa nykyajan haasteita, erityisesti elintasoa koskevia haasteita, joita kaupunkialueilla asuvat EU:n kansalaiset kohtaavat. Meidän on syytä muistaa, että Euroopassa on noin 5 000 kaupunkia, joissa on 5 000–50 000 asukasta, ja lähes 1 000 kaupunkia, joiden asukasluku on yli 50 000. Vaikka vain 7 prosenttia EU:n väestöstä asuu yli 5 miljoonan asukkaan kaupungeissa, kun Amerikan yhdysvalloissa vastaava osuus on 25 prosenttia, monien kaupunkialueiden väkiluku on kasvussa, muun muassa Kreikassa. Joka tapauksessa Euroopan kaupungit ovat taloudellisen toiminnan, innovoinnin ja työllisyyden keskuksia, ja niiden tukeminen on siksi tärkeää, erityisesti talouden taantuman aikana. Mietinnössä, jonka puolesta äänestin, todetaan aiheellisesti, että tätä tukea on annettava neljällä tasolla (EU, kansallinen, alueellinen ja paikallinen) hyödyntämällä kullakin tasolla käytettävissä olevia taloudellisia ja poliittisia välineitä (yhteisön varat, kansalliset strategiaohjelmat, alueelliset toimenpideohjelmat sekä paikalliset ja yksityiset varat).

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Vuoden 2009 jälkeen, jolloin laadittiin ensimmäinen mietintö koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuudesta uudella ohjelmakaudella, aiheesta on esitetty uusia näkökohtia ja sitä on kehitetty edelleen. Tämän mietinnön tavoitteena on täydentää edellistä mietintöä sekä nostaa esiin useita sellaisia koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuuden näkökohtia, joita aluekehitysvaliokunta pitää ratkaisevina tai haastavina tulevassa koheesiopolitiikassa, jonka on määrä tulla EU:n kaupunkeja koskevaksi täyttä arvostusta nauttivaksi ja vaikuttavaksi politiikaksi. Äänestin puolesta, sillä aihe on äärimmäisen tärkeä pienten ja keskisuurten kaupunkien potentiaalin hyödyntämisen kannalta. Olen samaa mieltä esittelijän varoituksesta, että "hankkeita rahan takia" -lähestymistapa pitäisi korvata "rahaa hankkeisiin" -lähestymistavalla. Hankkeita ei pitäisi laatia tarjolla olevien varojen nostamiseksi vaan strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kokemus osoittaa, että useissa tapauksissa hankkeiden ideat syntyvät tarjolla olevan rahoituksen perusteella sen sijaan, että ne perustuisivat todellisiin tarpeisiin ja strategisiin tavoitteisiin. Tämän torjuminen on yksi kehityspolitiikan ja koheesiopolitiikan tärkeimmistä haasteista.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan kaupungit ovat taloudellisen toiminnan, innovoinnin ja työllisyyden keskuksia, mutta niillä on kuitenkin paljon haasteita. Hakeutuminen lähiöihin, köyhyyden ja työttömyyden keskittyminen kaupunkiympäristössä, lisääntyneet ruuhkat ja muut yhtä mutkikkaat ongelmat edellyttävät paikallisiin tarpeisiin räätälöityjä vastauksia liikenteen ja asumisen sekä koulutuksen ja työllisyyden aloilla. EU:n alue- ja koheesiopolitiikoilla vastataan näihin haasteisiin. Parannellun kaupunkien toimintaohjelman tärkeimpänä tavoitteena on Euroopan kaupunkien infrastruktuurin ja palvelujen kehittämisen ja laadullisen päivittämisen tukeminen. Toisaalta tulevien toimenpiteiden on liityttävä tiiviisti EU:n ensisijaisiin kokonaistavoitteisiin EU:n talousarviosta osoitettavien määrärahojen perustelemiseksi. Eurooppa 2020 -strategia koskee kuitenkin lähinnä tulevia suuntauksia. Euroopan kaupunkien välisten nykyisten erojen poistaminen on yhtä tärkeää, ja sen pitäisi näkyä tulevan koheesiopolitiikan ensisijaisissa tavoitteissa. Kun pidetään mielessä Lissabonin strategiasta saadut kokemukset, kaupunkien toimintaohjelman kehittymisen ei pidä olla yksisuuntainen prosessi, vaan sillä on oltava orgaaninen ulottuvuus, johon kuuluu alhaalta ylös -lähestymistapa. Jotta Euroopan kaupungit jatkavat aina kehitystään, annan ääneni ehdotuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. (EN) Euroopassa on lähes 1 000 kaupunkia, joissa on yli 50 000 asukasta, ja niiden rakenne kehittyy jatkuvasti. Ottaen huomioon viimeaikaiset väestömuutokset ja muuttoliikkeet on tärkeää jatkuvasti arvioida, miten haluamme tulevaisuuden kaupunkien kehittyvän. Liikennettä, asumista, lähiöihin hakeutumista ja viheralueita koskeviin haasteisiin on löydettävä vastaukset. Vastaukset on räätälöitävä paikallisiin tarpeisiin, mutta niissä on otettava huomioon, että ongelmat, kuten työttömyys, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, ovat maailmanlaajuisia. EU:n alue- ja koheesiopolitiikoilla on vastattava näihin haasteisiin. Kaupunkien nouseminen alueiden ja kokonaisten valtioiden taloudellisiksi moottoreiksi merkitsee sitä, että kaupunkien toimintaohjelman on perustuttava alueellisiin strategioihin, joissa tunnustetaan kaupunkien rooli asuin- ja työpaikkoina sekä palvelun .

 
  
MPphoto
 
 

  Fiorello Provera (EFD), kirjallinen. (IT) Euroopalle on luonteenomaista alueellinen moninaisuus ja monikeskuksinen kehitys. Tässä yhteydessä Euroopan kaupungit ovat taloudellisen toiminnan, innovoinnin ja työllisyyden keskuksia, mutta niiden on vastattava useisiin haasteisiin. Pidän myönteisenä sitä, että tässä kaupunkien toimintasuunnitelmassa kaupungin käsitteen määrittely on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jätetty jäsenvaltioiden tehtäväksi. Puuttuminen on näin ollen mahdollista sopeuttaa paremmin kunkin jäsenvaltion tarpeisiin. Tästä syystä pidin mietintöä myönteisenä ja äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) PUOLESTA. Tämä on toinen Euroopan kaupunkikehitystä koskeva valiokunta-aloitteinen mietintö, ja siinä lähinnä toistetaan se, mitä aiemmissa aihetta koskevissa mietinnöissä on jo sanottu. Tällä hetkellä ainoa keskeinen asia on kysymys kaupunkiulottuvuuden roolista vuoden 2013 jälkeisen koheesiopolitiikan tulevassa rakenteessa. Mietintö jättää kuitenkin tämän avoimeksi, eikä siinä esitetä selvää suositusta. Mietintö kattaa useita koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuuden näkökohtia, kuten monitasohallinnan, kumppanuusperiaatteen, tehtävien delegoinnin, integroidun strategisen suunnittelun ja kattavan rahoitussuunnittelun. Joitakin "älykkäämpää kaupunkikehitystä" koskevia IBM:n etujen mukaisia mainintoja (8 kohta) lukuun ottamatta olimme lähinnä pettyneitä siihen, että S&D-ryhmän varjoesittelijä onnistui heikentämään kumppanuusperiaatetta koskevan hyvän sanamuodon. Mietintöluonnosta olisi voitu parantaa useilla kompromissitarkistuksilla, ja meidän tarkistuksemme olivat melko hyvin integroituja. Meillä on hyvä sanamuoto talouskasvun kustannuksista (4 kohta), ilmastosuojelusta (9 kohta), sisäisestä koheesiosta (10 kohta), integroidusta ja alhaalta ylös -lähestymistavasta (21 ja 23 kohta), epäedullisessa asemassa olevista alueista (25 kohta) sekä ristiinrahoituksesta (28 kohta).

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Euroopalle on luonteenomaista alueellinen moninaisuus. Euroopan kaupungit ovat taloudellisen toiminnan, innovoinnin ja työllisyyden keskuksia, mutta niiden on kuitenkin vastattava useisiin haasteisiin. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että koheesiopolitiikalla, myös Euroopan toimintaohjelmalla, tulisi edistää alueellisten erojen poistamista investoimalla älykkääseen kaupunkikehitykseen ja pyrkiä siten nostamaan kaupunkien infrastruktuuria ja palveluja korkeammalle laadulliselle tasolle. Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) ovat kehittäneet kolme rahoitusvälinettä, joista yhden tarkoituksena on hallita kaupunkialueiden kestävään kehitykseen kohdennettua yhteistä tukea (The Joint European Support for Sustainable Investment in City Areas, Jessica). Alueellisten erityistarpeiden kattamiseksi on järkevää koordinoida alueellisia, kansallisia ja EU:n rahoitusmahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. (CS) Kannatin äänestyksessä Oldřich Vlasákin Euroopan kaupunkien toimintaohjelmasta ja sen tulevaisuudesta koheesiopolitiikassa laatiman mietinnön hyväksymistä. Suhtaudun myönteisesti mietinnön päätavoitteeseen: koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuuden tukemiseen uudella ohjelmakaudella ja kaupunkien toimintaohjelman nykyisen kehityksen huomioimiseen EU:ssa. Haluan kuitenkin nostaa esiin myös äskettäin julkaistun, liikenteen tulevaisuutta vuoteen 2050 saakka koskevan valkoisen kirjan, jossa esitetään yhtenäisen Euroopan liikennealueen saavuttamista edistävät toimet. Mielestäni yksi suurimmista esteistä tämän valkoisen kirjan kunniahimoisten tavoitteiden saavuttamiselle ovat edelleen olemassa olevat erot eri jäsenvaltioiden infrastruktuurin ja liikennepalvelujen tasojen välillä. Koheesiopolitiikan välineillä on siksi jatkossakin oltava tärkeä rooli näiden tasojen lähentämisessä kestävän ja turvallisen eurooppalaisen liikenteen eduksi. Tämä koskee niin kaupunkeja kuin maaseutualueitakin sekä erityisesti rajatylittäviä alueita, joiden vauraus ja työllisyysnäkymät riippuvat infrastruktuurin kehityksestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan kaupunkien toimintaohjelma on mielestäni kiistattoman tärkeä politiikka, sillä 70 prosenttia Euroopan väestöstä asuu kaupungeissa ja nämä ihmiset tuottavat noin 80 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta (BKT). Kaupunkikehitykseen on varattu kaudelle 2007–2013 yhteensä 21,1 miljardia euroa, jotka kohdistetaan teollisuusalueiden ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen, kaupunki- ja maaseutukehityshankkeisiin, puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen sekä asumiseen. Euroopan kaupunkien toimintaohjelmassa keskitytään kaupunkien infrastruktuurin ja palvelujen kehittämiseen. Kaupunkeihin kohdistuu tällä hetkellä useita erilaisia ongelmia, mikä edellyttää räätälöityjen ja integroitujen paikalliskehitysmallien täytäntöönpanoa. Siksi, koska kaupunkipolitiikka on yhdistetty koheesiopolitiikan tavoitteisiin, jälkimmäisen tulisi toimia yhteytenä maaseutualueisiin osallistavan kehityksen edistämiseksi. Kaupunkien tulisi saada äänensä kuuluviin ongelmiensa ratkaisemisessa monitasohallinnon ja kumppanuusperiaatteen noudattamisen kautta. Lopuksi haluan korostaa, että yhdennetyn strategisen suunnittelun valmistelua tulee täydentää joustavilla rahoitusjärjestelyillä, jotta kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset voivat vapaasti toteuttaa ensisijaisia tavoitteitaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin Euroopan kaupunkien toimintaohjelmaa ja sen tulevaisuutta koheesiopolitiikassa koskevan mietinnön puolesta. Kaupunkialueet tuottavat noin 80 prosenttia BKT:stä ja kuluttavat noin 70 prosenttia unionin energiasta, ja ne ovat suuria innovaation, tiedon ja kulttuurin keskittymiä. Kaupunkikehitykseen on varattu kaudella 2007–2013 noin 21,1 miljardia euroa, joka on 6,1 prosenttia EU:n koheesiopolitiikan varoista. 3,4 miljardia euroa on kohdistettu teollisuusalueiden ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen, 9,8 miljardia euroa kaupunki- ja maaseutukehityshankkeisiin, 7 miljardia euroa puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen ja 917 miljoonaa asumiseen.

Älykkäät kaupungit tarvitsevat älykkään viestintä-, liikenne- ja energiainfrastruktuurin. Tuen yhdennettyjen kaupunkiliikennesuunnitelmien kehittämistä ja kehotan paikallisviranomaisia nykyaikaistamaan kaupunkien julkista liikennettä, jotta siitä tulee ympäristöystävällisempää ja tehokkaampaa. Älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotto kaupunkialueilla lisää energiatehokkuutta ja liikenneturvallisuutta.

Koska 99 prosenttia Euroopan asuntokannasta koostuu vanhoista rakennuksista, kehotan komissiota ja jäsenvaltioita nostamaan EAKR:n määrärahojen osuutta, jonka jäsenvaltiot voivat käyttää asuntojen energiatehokkuuden parantamiseen, 4 prosentista 15 prosenttiin tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) Esittelijä toteaa täysin aiheellisesti, että jäsenvaltioiden on lisättävä ponnisteluja sen takaamiseksi, että kestävästä kaupunkikehityksestä tulee strateginen päätavoite. Vaikka lähes 70 prosenttia Liettuan väestöstä asuu kaupungeissa ja esikaupunkialueilla, maaltani puuttuu selkeä, yhdennetty ja kestävä lähestymistapa. Tämä johtuu vähentyneestä kilpailusta.

EU:n ensisijaisten tavoitteiden ja paikallisten tarpeiden tasapainottaminen on hyvin tärkeää. EU:n kaupunkien toimintaohjelmasta ei saa tulla yksisuuntaista prosessia – kansalaisten on voitava sanoa sanottavansa.

Mietinnössä käsitellään useita kaupunkisuunnittelun haasteita, kuten kaupunkien elvyttämistä, riittävää asuntomäärää ja puhdasta kaupunkiliikennettä. Liettuan kaupunkialueiden sosiaalisten ongelmien luettelo on valitettavasti jokseenkin pidempi. Liettuan hallituksen virallisten tilastotietojen mukaan noin 18 prosenttia Liettuan kaupunkialueiden asukkaista on vaarassa ajautua köyhyyteen. Liettuan kaupunkien itsemurhaluvut ovat maailman korkeimpien joukossa.

EU:n tilastotiedoista ilmenee, että 25 prosenttia nuorista liettualaisista joutuu tekemään huonosti palkattua työtä ja tekemään lyhytaikaisia sopimuksia, joiden sosiaaliturvatakeet ovat riittämättömät. Tämä vaikuttaa merkittävällä tavalla kaupungissa asuvien nuorten ihmisten itsenäisyyteen ja aiheuttaa suuria väestörakenteellisia haasteita, sillä perheen perustamisesta kaupunkialueella on tulossa vaikeaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Yksi syy siihen, että Lissabonin strategialla ei pystytty saavuttamaan siinä asetettuja tavoitteita, on kaupunkien ja alueiden huono yhdentyminen. Esittelijä ehdotusten joukossa on perustavanlaatuinen muutos varojen kohdentamistapaan: "hankkeita ei pitäisi laatia tarjolla olevien varojen nostamiseksi vaan strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi".

 
  
  

Mietintö: Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (A7-0110/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska siinä viitataan tarpeeseen tehdä konkreettisia päätöksiä tietyistä tulevan koheesiopolitiikan keskeisistä näkökohdista, myös tavoitteen 3 vahvistamisesta. On tärkeää, että tällä alalla ei unohdeta eristäytyneimpiä ja syrjäisimpiä alueita.

Alueellisen yhteistyön tavoite on ratkaisevan tärkeä, jotta koheesiopolitiikkaa voidaan toteuttaa käytännössä. Haluan korostaa eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymien merkitystä, sillä ne edistävät merkittävästi yhteenkuuluvuutta alueiden välisten yhteistyöohjelmien avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. (IT) Yhtenä koheesiopolitiikan tavoitteena on EU:n tasapainoisen kehityksen edistäminen. Koheesiopolitiikka on korvaamaton väline EU:n taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen olojen vahvistamisessa ja ratkaiseva tekijä Eurooppa 2020 -strategiassa määritetyn älykkään ja osallistavan kasvun toteuttamisessa. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että alueellista yhteenkuuluvuutta on tuettava riittävästi niin, että sille osoitetaan enemmän varoja rakennerahastoista. Siksi on järkevää, että tavoitteen 3 osuutta korotetaan nykyisestä 2,5 prosentista seitsemään prosenttiin, kun huomioon otetaan myös se, että noin 37,5 prosenttia EU:n väestöstä asuu raja-alueilla. Entistä suuremmilla määrärahoilla on ennen kaikkea tehtävä sijoituksia Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin, joiden nykyaikaistaminen on kiireellisenä painopistealana. Lisäksi niillä on pyrittävä vähentämään fyysisiä, hallinnollisia ja kulttuuriin ja sääntelyyn liittyviä esteitä, jotka vaikeuttavat yhteistyötä ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Pino Arlacchi (S&D), kirjallinen. − (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan, että EU:n alueellisella yhteistyöllä edistetään merkittävästi monitasohallintoa ja että se on yksi koheesiopolitiikan pilareista. Kun otetaan huomioon, että alueellinen yhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi koko unionin tasapainoisen kehityksen edistämisessä, on ratkaisevan tärkeää, että korotamme nyt sille osoitettuja määrärahoja nykyisestä 2,5 prosentista vähintään seitsemään prosenttiin kaikista koheesiopolitiikan määrärahoista seuraavalla ohjelmakaudella.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Vaikka edustan Centren, Auvergnen ja Limousinin alueita, joilla ei ole yhteisiä rajoja Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden kanssa, olen vakuuttunut rajat ylittävän yhteistyön – ja yleisesti alueellisen yhteistyön – hyödyllisyydestä EU:n kehityksen ja kansalaisten välisten yhteyksien luomisen kannalta tarkasteltuna. Olen täysin samaa mieltä ehdotuksista, jotka esittelijä, kollegani Marie-Thérèse Sanchez-Schmid on esittänyt ja jotka koskevat varsinkin eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymien asemaa ja tämän tavoitteen rahoittamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Koheesiopolitiikan tavoitteen 3 tarkoituksena on luoda entistä tiiviimpiä yhteyksiä EU:n kaikkien alueiden, etenkin rajat ylittävien alueiden, välille talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta tarkasteltuna. Tämä johtuu siitä, että näiden alueiden välisiä yhteyksiä on vahvistettava, etenkin energian ja liikenteen aloilla. Käymme nyt läpi eräänlaista Euroopan unionin aatteen kriisiä. Siksi on hyvä palauttaa mieliin, mitä lisäarvoa alueellisella yhteistyöllä saadaan aikaan EU:ssa. Jotta tavoite 3 voidaan panna täytäntöön mahdollisimman tehokkaasti, olemme pyytäneet tavoitteelle osoitettujen rakennerahastojen määrärahojen merkittävää korottamista, jotta varsinkin liikenneinfrastruktuuria voidaan kehittää ja näin ollen voidaan lisätä EU:n kansalaisten liikkuvuutta alueiden sisällä ja niiden välillä. Rajat ylittävältä alueelta valittuna edustajana kiinnitin tähän asiaan erityistä huomiota. Olenkin tyytyväinen siihen, että olemme kehottaneet tehostamaan paikallisviranomaisten yhteistyötä, millä tarkoitetaan sekä viranomaisten välistä yhteistyötä että yhteistyötä EU:n toimielinten kanssa. Meidän on kehitettävä näiden viranomaisten kanssa käytävää vuoropuhelua, jotta voimme paremmin ymmärtää nykyisiä ongelmia ja vastata haasteisiin. Koska alueellista yhteistyötä koskevien ohjelmien täytäntöönpano on edelleen liian monimutkaista, olemme pyytäneet niiden yksinkertaistamista ja korostaneet tavoitteeseen liittyvien ohjelmien erityisluonnetta, sillä pohjimmiltaan ohjelmat ovat kansainvälisiä ohjelmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Äänestän tämän mietinnön puolesta. Siinä korostetaan hyötyjä, joita saadaan eri jäsenvaltioissa sijaitsevien vierekkäisten alueiden suuremmasta yhteistyöstä. Katson, että alueellisen yhteistyön tavoite on otettava yhdeksi unionin koheesiopolitiikan tavoitteista heti, kun se on tarpeen viereisten alueiden välisen synergian lisäämiseksi, koska niiden tarpeet ja ongelmat luonnollisesti ovat samanlaisia. Näin lisätään valmiuksia ja annetaan vierekkäisille alueille uusia välineitä poliittiseen, taloudelliseen ja hallinnolliseen vuorovaikutukseen. Suhtaudun myös myönteisesti mietinnössä esitettyyn ehdotukseen unionin taloudellisen sitoutumisen lisäämisestä tämän poliittisen yhteenkuuluvuuden pilarin vahvistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska meidän on vahvistettava alueellista yhteistyötä, jolla pyritään auttamaan valtioiden alueita ja maantieteellisiä alueita pyrkimään yhdessä ratkaisemaan niiden yhteisiä haasteita, vähentämään tällaisen yhteistyön fyysisiä, hallinnollisia ja sääntelyyn ja kulttuuriin liittyviä esteitä ja lieventämään rajavaikutusta. Myös rajat ylittävät yhteistyöohjelmat vaikuttavat tehokkuuteen ja tulosten saavuttamiseen, kun täytäntöön pannaan strategioita, jotka koskevat köyhyyden vähentämistä ja heikommassa asemassa olevien ryhmien integrointia EU:n valtaväestöön. Lisäksi rajat ylittävän yhteistyön edistämisessä on hyödynnettävä tiiviitä kulttuuriin ja kieleen liittyviä yhteyksiä, aiempia perinteitä, eri jäsenvaltioiden raja-alueiden välillä. Myös hallintoviranomaisia ja nykyisiä rajat ylittäviä elimiä, esimerkiksi Euroregio-alueita, on koordinoitava rajat ylittävien ohjelmien täytäntöönpanon yhteydessä paremmin, jotta varmistetaan, että hankkeet ovat erittäin korkealaatuisia, avoimia ja lähellä kansalaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä koskevasta aloitteesta annettavan mietinnön puolesta. Itse asiassa ymmärrän varsin hyvin, että niiden välinen suurempi poliittinen yhteistyö vaikuttaa merkittävästi kunnianhimoisempien ja kaikille kansalaisille hyödyllisempien hankkeiden kehittämiseen ja toteuttamiseen, kuten esittelijä hyvin korostaa. Tiedämme, että raja-alueiden väestö todennäköisesti kärsii infrastruktuurin puutteesta. Jos kaikki asianosaiset osapuolet osallistuisivat toimintaan, kaikkien tällaisten väestöjen tarpeet voitaisiin täyttää – myös sellaisten väestöjen, jotka sijaitsevat kauempana EU:n keskiöstä. Jotta tämä tavoite voitaisiin saavuttaa, hallinnon tasolla tarvitaan entistä strategisempaa suunnittelua ja yhteistyötä, jotta tiettyjen rahoitusohjelmien käytöstä tehdään nykyistä helpompaa. Myös laajat tarkastukset voisivat olla avuksi käytettyjen varojen entistä paremman avoimuuden ja jäljitettävyyden takaamiseksi. Tässä yhteydessä katson, että komission on todella tehtävä kaikista näistä välineistä näkyvämpiä: asianosaiset osapuolet voivat edetä tässä asiassa yksiselitteisissä oloissa vain, jos näiden toimenpiteiden tunnettuutta lisätään.

 
  
MPphoto
 
 

  David Casa (PPE), kirjallinen. (EN) Viime vuosina on ollut entistä tärkeämpää rajoittaa hallinnollisia ja sääntelyyn liittyviä yhteenkuuluvuuden esteitä, jotta eri alueilla on suuremmat mahdollisuudet tarkastella yhteisiä ongelmia yhdessä. Olen samaa mieltä esittelijän päätelmien kanssa ja olen päättänyt äänestää tämän asiakirjan puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Alueellinen yhteistyö on varmasti yksi tärkeimmistä Euroopan unionin nykyisistä kysymyksistä. Tarve valtioiden väliseen yhteistyöhön ja kansalaisten entistä tiiviimpiin yhteyksiin on vieläkin selvempi, kun otetaan huomioon, että 37,5 prosenttia EU:n väestöstä asuu raja-alueilla. Tämän perusteella alueellinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää useista eri näkökulmista tarkasteltuna. Yhtäältä sillä edistetään tehokkaasti sisämarkkinoiden vahvistamista ja autetaan poistamaan fyysisiä ja kulttuuriin liittyviä esteitä, jotka hidastavat tätä kehitystä. Toisaalta sillä myös tuetaan EU:n lähentymistä politiikan eri aloilla ja autetaan valtioita laatimaan koordinoituja, yhteisiä hankkeita. Myös minä katson, että tälle politiikanalalle on osoitettava enemmän varoja, varsinkin kun kyse on alueiden väliselle yhteistyölle osoitettujen määrärahojen prosenttiosuuden kasvattamisesta. Tässä mietinnössä esille otetaan myös toinen vahvuus eli eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymien perustaminen. Katson, että näiden yhtymien perustamisella voidaan saada aikaan myönteisiä tuloksia hallinnon kannalta tarkasteltuna, koska ne tarkoittavat rajat ylittävää hallintoa, jolla taataan eri politiikanalojen huomioon ottaminen paikallisella ja alueellisella tasolla. Myönteisiä tuloksia saadaan aikaan myös sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osalta, koska kielen ja kulttuurin suhteen erilaisille yhteisöille annetaan uusia mahdollisuuksia lähentymiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön "tavoitteesta 3: Alueellisen yhteistyön haaste – rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön tuleva toimintaohjelma" puolesta, koska se on korvaamattoman tärkeä koheesiopolitiikan tehokkuuden kannalta tarkasteltuna. On syytä korostaa eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymien perustamisen merkitystä, koska ne ovat alueellisen hallinnon tärkeä väline, jolla vastataan rahoitukseen liittyvän rakenteellisen yhteistyön sekä oikeusvarmuuden ja eri tasoilla tapahtuvan hallinnoinnin tarpeeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n väestöstä 37,5 prosenttia asuu raja-alueilla. Tämän takia alueellisen yhteistyön kolme ulottuvuutta – rajat ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö – ovat unionin keskeisenä politiikanalana, koska niillä autetaan seutuja, alueita ja jäsenvaltioita tekemään tehokkaampaa yhteistyötä yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin laatima mietintö koskee tavoitetta 3: Alueellisen yhteistyön haaste – rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön tuleva toimintaohjelma. Voisimme ajatella, että tavoite 3 – eurooppalainen alueellinen yhteistyö – on eräänlainen rakennerahastojen poikapuoli. Vaikka rajat ylittävillä alueilla asuu yhteensä lähes 200 miljoonaa ihmistä, tälle tavoitteelle on osoitettu vain 2,52 prosenttia koheesiorahoituksesta. Kun otetaan huomioon, että EU:n koheesiopolitiikka on osa solidaarisuuden puitteita, jotka kattavat 27 jäsenvaltiota ja niiden 271 aluetta, ja että sillä pyritään poistamaan niissä esiintyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset eroavaisuudet, on ratkaisevan tärkeää, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tavoitteelle osoitetaan nykyistä enemmän varoja, koska kyseiset alueet kärsivät vakavista kilpailukykyä koskevista ongelmista, vaikka ne ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n kestävyyden kannalta tarkasteltuna. Tämän takia kannatan esittelijän ehdotusta siitä, että alueellisen yhteistyön tavoitetta vahvistetaan korottamalla yleistä talousarviota 2,5 prosentista seitsemään prosenttiin, säätämällä toimenpiteistä ohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja luomalla eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymiä, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä rajat ylittävien hallintojärjestelmien toiminnan kannalta tarkasteltuna.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Alueellisen yhteistyön merkitys on viime aikoina kasvanut merkittävästi rakennerahastoja koskevan perusasetuksen antamisen ja Lissabonin sopimuksen voimaantulon takia. Sillä pyritään poistamaan fyysisiä, hallinnollisia ja sääntelyyn liittyviä esteitä ja lieventämään niin sanottua rajavaikutusta valtioiden ja alueiden välillä, jotta ne voivat yhdessä vastata yhteisiin haasteisiin. On ratkaisevan tärkeää, että suhde kolmen perusosan – rajat ylittävän yhteistyön, valtioiden välisen yhteistyön ja alueiden välisen yhteistyön – välillä säilytetään, koska jokaisella perusosalla on omat perustelunsa ja etunsa. Kun pyrimme noudattamaan alueellisen yhteenkuuluvuuden periaatetta, meidän on täytettävä alueellisen yhteistyön ja vakiomenettelyjen tavoite paremmin. Jotta tätä voidaan toteuttaa ja kehittää onnistuneesti, EU:n tärkeä käsite, alueellinen yhteistyö, on myös katsottava eräänlaiseksi kaikkien kansalaisten EU:n symboliseksi ilmentymäksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. (FR) Olen tyytyväinen tämän mietinnön antamiseen ja korostan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen 3 merkitystä Euroopan unionin koheesiopolitiikassa. Euroopan parlamentti kehottaa korottamaan tälle tavoitteelle rakennerahastoista osoitettujen määrärahojen osuutta nykyisestä 2,5 prosentista seitsemään prosenttiin. Tuen tätä kantaa voimakkaasti. Tavoite 3 on säilytettävä, ja sitä on ennen kaikkea kehitettävä, jotta voimme pyrkiä unionin alueen yhdentymiseen kansallisten rajojen yli. Koska edustan parlamentin jäsenenä vaalipiiriä, johon rajat ylittävät kysymykset vaikuttavat merkittävästi, ja koska olen kotoisin Ranskan ainoalta alueelta, jolla on yhteinen raja EU:n kolmen muun jäsenvaltion kanssa, olen erittäin kiinnostunut näistä asioista ja hankkeista, jotka koskevat rajat ylittävää yhteistyötä. Näillä alueellisen yhteistyön alueilla eurooppalaisen yhteistyön, etenkin rajat ylittävän yhteistyön, vaikutukset ovatkin kaikista suurimpia. Näillä alueilla rajat, rajoitteet ja esteet eivät vaikuta yhtä todellisilta. Kun näistä yhteistyöalueista todella tulee hankevyöhykkeitä, ne ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa yhteyksien vahvistamisessa paikallisella tasolla, eri jäsenvaltioista kotoisin olevien kumppaneiden välillä ja kansalaisten välillä, kun ne alkavat yhdessä ratkaista yhteisiä ongelmia. Alueellista yhteistyötä on edistettävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. (DE) Rajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevan tärkeää raja-alueilla. Tämän takia Euregio- ja SaarLorLux-alueita on vahvistettava. Olenkin tyytyväinen siihen, että rajat ylittävä yhteistyö pidetään edelleen rakennepolitiikan keskeisenä osana.

Olen erityisen tyytyväinen kehotukseen, jonka mukaan vähintään 70 prosenttia määrärahoista on käytettävä alueelliseen yhteistyöhön rajat ylittävän yhteistyön yhteydessä ja alueellisen yhteistyön rahoitusta on seuraavalla ohjelmakaudella korotettava nykyisen ohjelmakauden 2,5 prosentin tasosta vähintään seitsemään prosenttiin kaikista määrärahoista.

Myös eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymien perustamisesta on tehtävä entistä helpompaa, koska tällä uudella välineellä paikallisille hallintoviranomaisille ja kansalaisille annetaan mahdollisuus suurempaan yhteistyöhön, mikä hyödyttää useita alueita, etenkin raja-alueita.

Tällä mietinnöllä otetaan yleisesti tärkeä askel kohti EU:n rajat ylittävän politiikan tulevaisuuden turvaamista ja annetaan Belgian saksankieliselle yhteisölle raja-alueena mahdollisuus entisestään vahvistaa ja kehittää suhteitaan viereisiin alueisiin.

Koheesiopolitiikan osalta olen tyytyväinen siihen, että valiokunta on hyväksynyt ehdotukseni siitä, että liikenteeseen osoitetuissa rakennerahastojen määrärahoissa on otettava paremmin huomioon EU:n liikennepolitiikan yleinen suuntautuminen. Myös tällä voidaan nopeuttaa tärkeitä hankkeita raja-alueilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Brice Hortefeux (PPE), kirjallinen. – (FR) Raja-alueilla asuu 37,5 prosenttia EU:n väestöstä. Ne ovatkin ratkaisevan tärkeitä yhdentymisen ja EU:n kansalaisten välisten yhteyksien muodostamisen kannalta tarkasteltuna. Alueellisen yhteistyön onnistuminen on nyt osoitettu. Tämä vuonna 2007 asetettu tavoite, jolle on osoitettu 8,5 miljardin euron talousarvio vuosiksi 2007–2013 ja joka on jaoteltu rajat ylittäviin, valtioiden välisiin ja alueiden välisiin ohjelmiin, antaa EU:n 271 alueelle mahdollisuuden saada merkittävää rahoitusta, joka on tarkoitettu yhteisten hankkeiden kehittämiseen ja tehostamiseen ja sellaisten luontoon liittyvien rajojen ja esteiden, kuten maa- ja merirajojen, sekä hallinnollisten esteiden poistamiseen, jotka vaikuttavat kansalaistemme arkielämään.

Olen varma siitä, että Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin mietintö, joka hyväksyttiin suurella enemmistöllä, vaikuttaa Euroopan komission työhän, kun se valmistelee syyskuussa esitettäviä lainsäädäntöehdotuksia. Tässä mietinnössä korostetaan etenkin sitä, että rajat ylittävän pilarin etuasema on säilytettävä ja että on luotava kannusteita, joilla edistetään suuria rajat ylittäviä ja valtioiden välisiä hankkeita, kuten Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN-T). Olen näistä suosituksista täysin samaa mieltä. Haluankin vielä kerran esittää kiitokseni tästä laadukkaasta mietinnöstä, jolle on saatu laaja tuki eri poliittisista ryhmistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Olen tyytyväinen tähän asiakirjaan, koska kauden 2007–2013 monivuotisessa rahoituskehyksessä alueellisen yhteistyön tavoite otettiin yhdeksi EU:n koheesiopolitiikan kolmesta pilarista ja sillä korvattiin INTERREG-yhteisöaloite. Tämän jälkeen alueellisesta yhteenkuuluvuudesta on tehty perussopimuksen 174 artiklan nojalla yksi koheesiopolitiikan kolmesta osatekijästä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ohella. Alueellinen yhteenkuuluvuus on nyt vankasti määritetty yhdeksi Euroopan unionin painopistealoista. Alueellisen yhteistyön tavoitteena on oltava yhteenkuuluvuuden fyysisten, hallinnollisten ja sääntelyyn liittyvien esteiden poistaminen ja seutujen ja alueiden välisen rajavaikutuksen vähentäminen, jotta ne voivat vastata yhteisiin haasteisiin yhdessä riippumatta siitä, ovatko kyseiset haasteet alueellisia (palvelut, infrastruktuuri sekä kaupunki- ja aluesuunnittelu), maailmanlaajuisia (maailmanlaajuistuminen ja ilmastonmuutos), taloudellisia tai yhteiskunnallisia. Alueellinen yhteistyö lisää EU:n tuomaa lisäarvoa ja on keskeisessä asemassa sisämarkkinoiden vahvistamisessa ja EU:n yhdentymisen edistämisessä useilla politiikanaloilla. Myös minä katson, että alueellinen yhteistyö on pidettävä yhtenä koheesiopolitiikan pilareista.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Alueellisen yhteistyön väline, jota korostetaan myös Eurooppa 2020 -strategiassa, on ratkaisevan tärkeässä asemassa sisämarkkinoiden vahvistamisessa ja EU:n yhdentymisen edistämisessä erilaisilla EU:n politiikanaloilla. Äänestin tämän mietinnön puolesta, jotta tavoitteet todella asetettaisiin pian ja jotta niillä edistettäisiin yhdenmukaista kasvua paitsi eri aloilla, myös niillä EU:n alueilla, jotka ovat aluekehityksen tasolla eriarvoisessa asemassa. Tähän tarvitaan resursseja – ja niitä on osoitettava yhdennettyjen perusteiden mukaisesti – samoin kuin tehokasta synergiaa rajat ylittävien ja valtioiden välisten alueiden välillä niin, että paikallisia tarpeita voidaan koordinoida suhteessa laajempiin tarpeisiin. Olen varma, että EU:n valtava kulttuuriin, historiaan ja kieleen liittyvä perintö käy ilmi, kun fyysiset ja alueelliset esteet saadaan poistettua: juuri tällainen yhteistyö on demokraattisia periaatteita koskevan näkemyksemme ja moninaisuudesta riippumattoman yhtenäisyytemme perustana.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Tämä tavoitetta 3 koskeva Euroopan parlamentin päätöslauselma on tärkeä, koska sillä poistetaan hallinnollisia ja lainsäädäntöön liittyviä esteitä, joita jäsenvaltioiden välillä nykyisin esiintyy.

Kuten mietinnössä esitetään, alueellisen yhteistyön tavoitteena on saada jäsenvaltiot tekemään palveluihin ja infrastruktuuriin sekä kaupunki-, alue-, talous- ja yhteiskuntasuunnitteluun liittyvää yhteistyötä. Tämä yhteistyö antaa mahdollisuuden entistä tiiviimpään ja kestävämpään EU:n jäsenvaltioiden väliseen liittoumaan.

Tavoitteessa 3 esitetään kattava, moniulotteinen malli yhteistyölle, jota eri jäsenvaltioissa toimivat kumppanit tekevät. Malli edellyttää erityistä, omalaatuista ja yhtenäistä toimintatapaa ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, mikä lisää niiden välistä yhteenkuuluvuutta.

Tässä mietinnössä myös korostetaan erästä tärkeää tekijää. Kyseessä on tarve yksityisen sektorin kumppaneiden houkuttelemiseen, kannustamiseen ja osallistamiseen, jotta tällaista alueellista yhteistyötä voidaan tehdä, koska alan kumppanit hallitsevat ja omistavat useita palveluita tai infrastruktuureita.

 
  
MPphoto
 
 

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen.(PL) Eurooppalainen rajat ylittävä yhteistyö on nykyisin osa koheesiopolitiikkaa. Toisaalta sillä edistetään valtioiden välisten hankkeiden ja EU:n strategioiden laatimista, ja toisaalta sillä autetaan vähentämään esteitä valtioiden alueiden ja maantieteellisten alueiden välillä. Olen vakuuttunut siitä, että tehokas alueellinen yhteistyö on tärkeää paitsi unionissa, myös etenkin sellaisilla alueilla, joilla on yhteinen raja Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden kanssa. Puolan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajakaudella saamme myös mahdollisuuden edistää yhtenäisiä periaatteita rajat ylittävien yhteistyöohjelmien täytäntöönpanoa varten sekä EU:n sisäisillä että EU:n ulkopuolella olevilla raja-alueilla.

Edellä mainitun osalta katson, että Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin mietintö alueellisen yhteistyön haasteesta – rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön tulevasta toimintaohjelmasta vaikuttaa merkittävästi aluepolitiikkaan liittyvään työhön. Äänestinkin sen hyväksymisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Rakennerahastoista annettu perusasetus ja Lissabonin sopimuksen voimaantulo ovat lisänneet huomattavasti alueellisen yhteistyön merkitystä ja tehneet siitä yhden EU:n koheesiopolitiikan kolmesta pilarista. Koheesiopolitiikalla on tietenkin poistettava nykyisiä fyysisiä, hallinnollisia ja sääntelyyn liittyviä esteitä ja lievennettävä niin sanottu valtioiden alueiden ja alueiden välistä rajavaikutusta, jolloin ne voivat yhdessä tarkastella yhteisiä haasteita, olivatpa ne alueellisia, maailmanlaajuisia, taloudellisia tai yhteiskunnallisia.

Toivomme, että yhteistyöhön perustuvia toimenpiteitä voidaan koordinoida kaikilla hallintotasoilla alueiden vaatimuksia vastaavan Eurooppa 2020 -strategian ja muiden voimassa olevien alueellisten strategioiden mukaisesti. Jotta alueellisen yhteenkuuluvuuden periaate voidaan panna täytäntöön ja jotta lisätään EU:n lisäarvoa rahoituksessa, jota osoitetaan lähentymistä koskevan tavoitteen sekä kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan tavoitteen nojalla, katsomme, että alueellisen yhteistyön tavoite on sisällytettävä yleisiin tavoitteisiin.

Myös me katsomme, että jo ohjelmakauden alkuvaiheissa on noudatettava alueellista toimintatapaa, jolla lähentymistä koskevan tavoitteen ja kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan tavoitteen määrärahoja voidaan osoittaa useisiin ensisijaisiin hankkeisiin, kuten Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN-T), jotka määritetään ennalta ja joista sovitaan ohjelmakumppanien kanssa monitasohallinnon ja eurooppalaisen kumppanuuden periaatteita noudattaen.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Alueellisen yhteistyön määrärahoja on korotettava, kun huomioon otetaan sen vaikutus koheesiopolitiikkaan. Kun korotamme tämän ohjelmakauden talousarviota, meidän on kuitenkin selvästi määritettävä ne koheesiopolitiikan talousarvion kohdat, joihin osoitettuja määrärahoja vähennetään, ilman että vaaranamme koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen. Alueellisella yhteistyöllä poistetaan hallinnollisia ja sääntelyyn liittyviä esteitä valtioiden alueiden ja maantieteellisten alueiden välillä ja edistetään alueelliseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemista. Raja-alueiden välisen yhteistyön on oltava edelleen etusijalla muiden alueiden väliseen yhteistyöhön verrattuna. Sen täytäntöönpanoon osoitettua rahoitusta on näin ollen korotettava. Katson, että rannikko- ja merialueita koskevaa 150 kilometrin maantieteellistä raja-arvoa on sovellettava joustavammin. Erilaiset alueelliset yhteistyöohjelmat on otettava huomioon kehitettäessä ja pantaessa täytäntöön kattavia strategioita. Komission on myös arvioitava ensimmäisenä täytäntöönpantujen makroalueellisten strategioiden tuloksia. Alueellinen yhteistyö liittyy tiiviisti EU:n ulkorajoihin, ja siksi on tärkeää varmistaa suurempi yhteisvaikutus Euroopan aluekehitysrahaston ja muiden yhteistyöjärjestelyjen välillä, tehdä rahoitusmahdollisuuksista suotuisampia ja toteuttaa uutta naapuruuspolitiikkaa. On pantava merkille, että alueellisten yhteistyöohjelmien täytäntöönpano on nykyisin vaikeaa siksi, että siihen osallistuu useita eri viranomaisia. Myös tarkastuksia ja valvontaa koskevia sääntöjä on yksinkertaistettava.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (EN) Entistä tehokkaampi yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden välillä kahdenvälisillä, alueellisilla ja alueiden välisillä tasoilla on ratkaisevan tärkeää Euroopan unionin yleisen tavoitteen kannalta, mutta myös entistä tärkeämpää EU:n solidaarisuuden säilyttämiseksi, kun pyrimme ratkaisemaan yhä useampia ongelmia. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä tunnustetaan, että meidän on yksinkertaistettava täytäntöönpanoa näillä yhteistyön tasoilla ja osallistettava yksityisiä toimijoita etenkin talouskehitykseen liittyvään yhteistyöhön. EU:n jäsenvaltiot saavat edelleen suurta etua muiden jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön entistä tehokkaammista välineistä. Esittelijän tavoin kehotan Euroopan komissiota tekemään yksityiskohtaisen tutkimuksen ensimmäisenä toteutettujen makroalueellisten strategioiden tuloksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisten yhteistyön tuleva toimintaohjelma on strategisesti merkittävässä asemassa EU:n jokaisen alueellisen ulottuvuuden tavoitteiden määrittämisessä ja siinä, miten nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Alueellinen yhteistyö tuo lisäarvoa, joka edistää alueen kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja alueen kilpailukyvyn lisäämistä. Äänestän mietinnön puolesta, koska katson, että sillä vaikutetaan merkittävästi niiden tavoitteiden määrittämiseen, joilla taataan riittävien varojen osoittaminen yhteistyöohjelmille, ja myös vastataan kaikkien alueiden tarpeisiin osallistamalla alueet tärkeimpiin alueellisiin hankkeisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Alueellista yhteistyöstä on tehty yksi EU:n koheesiopolitiikan kolmesta pilarista. Se on jatkoa yhteisön INTERREG-aloitteelle. Alueellisesta yhteenkuuluvuudesta on näin ollen tehty Lissabonin sopimuksen 174 artiklan nojalla yksi koheesiopolitiikan kolmesta osatekijästä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ohella. Tämä on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä painopistealoista. Tämän politiikan tavoitteena on oltava yhteenkuuluvuuden fyysisten, hallinnollisten ja sääntelyyn liittyvien esteiden poistaminen ja valtioiden alueiden ja maantieteellisten alueiden välisen rajavaikutuksen vähentäminen, jotta ne voivat vastata yhteisiin haasteisiin yhdessä riippumatta siitä, ovatko kyseiset haasteet alueellisia (palvelut, infrastruktuuri sekä kaupunki- ja aluesuunnittelu), maailmanlaajuisia (maailmanlaajuistuminen ja ilmastonmuutos), taloudellisia vai yhteiskunnallisia. Äänestin mietinnön puolesta sen olennaisen sisällön takia, etenkin siksi, että sillä vahvistetaan alueellisen yhteistyön tavoitetta ottamalla alueellinen yhteenkuuluvuus osaksi ohjelmansuunnittelun kaikkia vaiheita Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti ja sillä otetaan alueellinen toimintatapa osaksi muita EU:n politiikanaloja, edistetään eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymien perustamista, yksinkertaistetaan tämän politiikan toteuttamista ja sitoudutaan sen näkyvyyden lisäämiseen kaikkialla EU:ssa. Tämän takia äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Rakennerahastoista annettu perusasetus ja Lissabonin sopimuksen voimaantulo ovat kuluneiden viiden vuoden aikana lisänneet huomattavasti alueellisen yhteistyön merkitystä ja tehneet siitä yhden EU:n koheesiopolitiikan kolmesta pilarista. Kauden 2007–2013 rahoituskehyksessä alueellisen yhteistyön tavoite otettiin yhdeksi EU:n koheesiopolitiikan kolmesta pilarista ja sillä korvattiin INTERREG-yhteisöaloite. Perussopimuksen 174 artiklan nojalla alueellisesta yhteenkuuluvuudesta onkin tullut yksi kolmesta koheesiopolitiikan osatekijästä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ohella. Itse asiassa se on nyt yksi EU:n tärkeimmistä painopistealoista. Tällä pyritään poistamaan nykyisiä fyysisiä, hallinnollisia ja sääntelyyn liittyviä esteitä ja lieventämään valtioiden alueiden ja maantieteellisten alueiden välistä rajavaikutusta, jotta ne voivat yhdessä tarkastella yhteisiä haasteita, olivatpa ne alueellisia, maailmanlaajuisia, taloudellisia tai yhteiskunnallisia. Tavoitteella 3 säädetään kattavasta ja moniulotteisesta yhteistyöstä, jota eri jäsenvaltioiden kumppanit tekevät toistensa kanssa. Tämän takia tarkastuksia ja valvontaa koskevia sääntöjä on yksinkertaistettava. Jotta alueellisesta yhteistyöstä tulisi kaikkien kansalaisten EU:n symbolinen ilmentymä ja jotta poliittiset päättäjät ja virkamiehet tutustuisivat alueellisen yhteistyön niihin käytännön näkökohtiin, jotka liittyvät heidän omaan työhönsä, äänestän tämän ehdotuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Fiorello Provera (EFD), kirjallinen. (IT) Katson esittelijän tavoin, että alueellinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Sillä pyritään poistamaan fyysisiä, hallinnollisia ja sääntelyyn liittyviä esteitä ja lieventämään alueiden välistä rajavaikutusta, millä edistetään niiden yhdenvertaista kehitystä. Tämä uusi toimintatapa koskee myös vuoristoalueita, jotka voivat myös olla keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, alueellisia yhteistyöohjelmia on kuitenkin yksinkertaistettava ja paikallisviranomaisia ja kansalaisia on osallistettava ohjelmiin tehokkaammin tiedottamalla niistä entistä paremmin kattavalla media- ja tiedotuskampanjalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) PUOLESTA. Esittelijän laatima ehdotus vastaa pääosin ryhmämme kantaa tavoitteeseen 3. Ryhmämme esittämät tarkistukset, jotka REGI-valiokunta on hyväksynyt, koskevat seuraavia: • kehotetaan soveltamaan rannikko- ja merialueilla toteutettavissa rajat ylittävissä yhteistyöohjelmissa sovellettavaa 150 kilometrin maantieteellistä raja-arvoa joustavammin; • suositellaan, että toiminnassa oleville eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymille tehdään ensimmäinen arviointi, jotta näistä alustavista kokemuksista voidaan tehdä johtopäätöksiä; • hyödynnetään tiiviitä kulttuuriin ja kieleen liittyviä yhteyksiä eri jäsenvaltioiden raja-alueiden välillä rajat ylittävän yhteistyön edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Alueellinen yhteistyö on yksi EU:n koheesiopolitiikan pilareista. Sillä pyritään poistamaan fyysisiä, hallinnollisia ja sääntelyyn liittyviä esteitä ja lieventämään rajavaikutusta valtioiden alueiden ja maantieteellisten alueiden välillä. Näin edistetään yhdenvertaista kehitystä, jonka avulla alueet voivat vastata yhteisiin haasteisiinsa yhdessä. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti määrärahoja on osoitettava tehokkaammin, jotta EU:n alueiden tarpeisiin ja ominaispiirteisiin vastataan asianmukaisesti. Näistä syistä äänestän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Koheesiopolitiikan tavoitteena on vuodesta 1986 lähtien ollut taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen EU:n eri jäsenvaltioiden välillä. Lissabonin sopimuksella ja uudella Eurooppa 2020 -strategialla on kuitenkin määritetty kolmas ulottuvuus, alueellinen yhteenkuuluvuus, jolla edistetään toiminnallista lähestymistapaa 271 alueen – kansalaisten asuinalueiden – yhdennettyyn kehitykseen. Katson, että alueellisella yhteenkuuluvuudella on edistettävä fyysisten, hallinnollisten ja sääntelyyn liittyvien esteiden poistamista EU:n alueiden välillä ja että sillä on edistettävä EU:n yhdennettyä kehitystä ja lisättävä yhteistyötä sellaisten yhteisten hankkeiden avulla, joihin ominaispiirteiltään ja kehitystavoitteiltaan toisiaan vastaavat alueet osallistuvat. Korostan myös, että alueellisten strategioiden on liityttävä suoraan Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeviin suuntaviivoihin, yhdennetyn meripolitiikan strategioihin ja Eurooppa 2020 -strategiaan, jotta EU:sta voidaan kehittää älykäs, kestävä ja osallistava. Olen täysin samaa mieltä siitä, että EU:n syrjäisimmille alueille on luotava toimintaohjelma ja että on määritettävä monialaisia periaatteita, joilla tuetaan niiden yhdenmukaista kehitystä ja autetaan vähentämään alueellisia eroavaisuuksia muihin EU:n alueisiin verrattuna.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Rajat ylittävien, valtioiden välisten ja alueiden välisten hankkeiden yhteisrahoitus on täydellisenä esimerkkinä EU:n merkityksestä. Esittelijä ehdottaa useita parannusehdotuksia, jotka koskevat aiemmin tarkasteltuja heikkouksia. Äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin esittelemän mietinnön puolesta. Mietinnössä korostetaan alueellisen yhteistyön tuomaa lisäarvoa ja sen antamia mahdollisuuksia kilpailukyvyn edistämiseen. Mietinnössä esitetään tavoitteen 3 alkuperäisen rakenteen säilyttämistä. Siinä kuitenkin ehdotetaan määrärahojen korottamista ja kiinnitetään huomiota raja-alueiden väestön erityistarpeisiin. Strateginen lähestymistapa ja kunkin alueen tarpeiden ja ominaispiirteiden mukainen toiminta voidaan taata osoittamalla varoja sellaisten yhdennettyjen perusteiden perusteella, joita sovelletaan kaikkiin alueellisiin yhteistyöohjelmiin.

 
  
  

Mietintö: Georgios Stavrakakis (A7-0141/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Uskon vakaasti, että tehokkailla strategisilla puitteilla voidaan taata yhteinen toimintatapa ja hyödyntää kaikkien rahastojen välisiä yhteisvaikutuksia koheesiopolitiikan tavoitteiden – esimerkiksi perustamissopimuksissa esitettyjen tavoitteiden – tukemiseksi ja näin ollen palvella paremmin EU:n kansalaisia ja vastata heidän odotuksiinsa. Mietinnössä pyritään luomaan tällaisia yhteisvaikutuksia, joten äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Rahastojen käytön joustavuuden lisääminen ja sellaisen hallintokulttuurin luominen, jolla edistetään monialaista lähestymistapaa ja rahastojen käytön yksinkertaistamista, ovat ratkaisevan tärkeitä yhteisten strategisten puitteiden luomiseksi rakennerahastoille. Rakennerahastojen yhteisvaikutusten osalta Euroopan parlamentti on korostanut, etteivät valmiudet saisi keskittyä liiaksi taloudellisiin klustereihin ja Euroopan unionin parhaille alueille. Katson, että erilaisessa alakohtaisessa politiikassa tarvitaan yhdennettyä lähestymistapaa, jotta talouskehityksessä ja kasvussa, alueiden välisten kehityserojen vähentämisessä, työpaikkojen luonnissa, elämänlaadun parantamisessa, työntekijöiden uudelleenkoulutuksessa, sosiaalisessa ja alueellisessa yhteenkuuluvuudessa ja Euroopan sosiaalimallin täytäntöönpanossa voidaan saavuttaa parhaimmat mahdolliset tulokset, millä edistetään yhteenkuuluvuutta ja EU:n talouden kilpailukykyä. Kun rahastojen yhteisiä toimia keskitetään alueellisella tai paikallisella tasolla, niistä saatava lisäarvo kasvaa. Myös sidosryhmät voivat mukauttaa tiettyjä toimenpiteitä todellisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja näin ollen kunkin erityisen alueen työllisyystilanteeseen. Äänestin siksi tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kaikki koheesiopolitiikkaan osallistuvat tahot ovat sitä mieltä, että useat rinnakkaiset EU:n rahastot – Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), koheesiorahasto, Euroopan kalatalousrahasto (EKTR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) – eivät aina anna mahdollisuutta Euroopan unionin määrärahojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä ehdotetaan mielenkiintoisia keinoja, joilla näiden välineiden johdonmukaisuuden lisäämistä koskeva pakollinen tavoite voidaan saavuttaa. Toivon voimakkaasti, että tämä Euroopan komission tukema toimintatapa otetaan osaksi komission tulevia ehdotuksia sääntelykehyksestä, jota sovelletaan tulevaan koheesiopolitiikkaan (2014–2020).

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Vaikka tarkastelemme ja keskustelemme nyt seuraavasta monivuotisesta kehyksestä, on tärkeää muistuttaa, että koheesiopolitiikka on edelleen ratkaisevan tärkeä kasvun edistäjä ja että sille osoitettua talousarviota ei pidä pienentää. Yhtenä keinona, jolla voimme kehittää toimintaamme, on lisätä eri välineiden ja politiikanalojen johdonmukaisuutta, etenkin Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä. Näin voimme lisätä eri rahastojen yhteisvaikutusta ja saamme myös entistä tuloskeskeisemmän aluekehityspolitiikan. Yhtenä seurauksena rahastojen hajanaisuudesta on se, että ne eivät ole kovin näkyviä. Tämän takia kansalaiset ja sidosryhmät eivät ole niistä kovinkaan tietoisia. Toisena seurauksena ovat päällekkäisyydet tai epäjohdonmukaisuudet, jotka vähentävät tämän politiikanalan yleistä vaikutusta. Olemmekin tässä mietinnössä määrittäneet kolme tärkeintä tavoitetta, joihin meidän on mielestämme pyrittävä. Meidän on luotava monista rahastoista rahoitettavia ohjelmia, tehostettava teknistä tukea ja laadittava EU:n suuntaviivat. Kun lisäämme yhteisvaikutusta, voimme lisätä koheesiopolitiikan paikallisille ja alueellisille kumppaneille eri puolilla EU:ta tuomaa lisäarvoa, mikä myös hyödyttää kansalaisia entistä enemmän.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unioni on useissa päätöslauselmissa vaatinut yhdennettyä toimintatapaa erilaisia alakohtaisia politiikanaloja varten, jotta voisimme saavuttaa suurimman mahdollisen kasvun ja kehityksen EU:ssa. Päättäväisin pyrkimys EU:n ohjelmien ja rahastojen toimien koordinointiin juontaa mielestäni juurensa siihen kriisinjälkeiseen jaksoon, jota EU:ssa nyt eletään. On tietenkin selvää, että koska talousarvioita on jatkossa vakautettava, meidän on myös pyrittävä käyttämään saatavilla olevaa rahoitusta entistä vaikuttavammin. Uskon, että tämä vaikea ajanjakso, jota koko EU:ssa nyt eletään, antaa kuitenkin mahdollisuuden siihen, että seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä neuvotteluissa lisätään EU:n ohjelmien ja rahastojen yhteisvaikutusta. Näiden vuosien aikana saadut kokemukset selvästi osoittavat, että etenkin taloudellisiin toimiin – esimerkiksi innovointiin, tutkimukseen ja ympäristöön liittyviin toimiin – Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osoitettavaa rahoitusta voidaan tehostaa, jos sitä koordinoidaan huolellisesti ja jos siinä otetaan huomioon Euroopan sosiaalirahastossa (ESR) toteutetut toimet. Myös minä haluan lopuksi kehottaa komissiota edistämään kulttuuria, jolla pyritään yksinkertaistamaan EU:n rahastojen hallintoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Minun oli äänestettävä tämän mietinnön puolesta. Tällaisina aikoina, kun talous- ja rahoituskriisin takia tarvitaan harkitumpia menoja, avoimuutta ja vakaata ja innovatiivista taloutta, kun varat vähenevät entisestään ja sosiaaliset tarpeet ovat entistä akuutimpia, rakennerahastojen tehokkaampi käyttäminen ei ole vain tavoite, vaan kaikkien virkamiesten ja ennen kaikkea tämän EU:n moraalinen velvollisuus, sillä EU:n kansalaiset näkevät EU:n toimielimenä, joka kehittyy entistä etäisemmäksi ja joka ei enää ymmärrä kansalaisten todellisia tarpeita.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska menojen järkevöittäminen edellyttää politiikan tehostamista ja sen vaikuttavuuden lisäämistä EU:n tasolla ja kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Euroopan parlamentin on myös EU:n uusista rahoitusnäkymistä (2014–2020) käytävissä toimielinten välisissä neuvotteluissa esitettävä erityisiä ehdotuksia yhtenäisestä strategisesta kehyksestä, jolla varmistetaan EU:n koheesiopolitiikan tavoitteiden toteuttaminen ja rakennerahastojen tehokkuus. Meidän on kiinnitettävä huomiota siihen, että talous- ja rahoituskriisi on entisestään korostanut tarvetta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toteutettaviin kiireellisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään etenkin työllisyyttä, uranvaihdoksia, sosiaalista osallistamista ja köyhyyden vähentämistä. Haluan myös korostaa, että ESR, jolla tuetaan elinikäistä oppimista, tutkintojen suorittamista ja uudelleenkouluttautumista, on katsottava ratkaisevan tärkeäksi välineeksi, jolla voidaan edistää kattavaa ja vaikuttavaa kasvua ja tietoon perustuvaa kilpailukykyä EU:ssa – mutta jota ei itse asiassa hyödynnetä täysimääräisesti. Koheesiopolitiikan alan menoja on järkevöitettävä vähentämällä rahoitusvälineiden hajanaisuutta ja edistämällä sitä, miten erilaisia rahoitusvälineitä voidaan käyttää toisiaan täydentävästi. Meidän on myös otettava huomioon komission ehdotus siitä, että priorisointia on parannettava ja EU:n ja jäsenvaltioiden varoja on kohdennettava aihekohtaisesti tiettyihin ensisijaisiin tavoitteisiin niin, että varoja koordinoidaan entistä paremmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. (EN) On ratkaisevan tärkeää taata näiden ja muiden EU:n rahastojen tehokkuus, jotta varmistetaan, että EU:n kansalaiset antavat niille edelleen tukensa.

 
  
MPphoto
 
 

  Karima Delli (Verts/ALE), kirjallinen. (FR) Olen tyytyväinen näkemyksiin, jotka esitetään tämän mietinnön antamisella. Näin lisätään alueisiin vaikuttavien politiikanalojen mutta myös rahastojen yhteisvaikutusta, etenkin lisäämällä rahoitusta ja luomalla alueiden välisiä ohjelmia. Pahoittelen kuitenkin sitä, että paikallisten ja alueellisten vaikuttajien osallistumista päätöksentekoon ei katsota painopistealaksi. Hallinnon parantaminen niin, että viranomaiset osallistetaan siihen paremmin ja siinä hyödynnetään hajautettuja hallintovalmiuksia, on paras keino edistää yhdentämistä, vaikuttavuutta ja yksinkertaistamista, jotka kaikki ovat tärkeitä tavoitteita koheesiopolitiikan täytäntöönpanon osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Luigi Ciriaco De Mita (PPE), kirjallinen. (IT) Taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskeva politiikka on yksi EU:n peruspilareista, jolla pyritään paitsi edistämään ja kehittämään osaamista tukemalla innovointia, myös lisäämään yhdentymistä ja kuromaan umpeen kuiluja heikommin kehittyneiden alueiden ja kehittyneiden alueiden välillä. Kauden 2007–2013 innovatiivisimpana näkökohtana oli yhteinen ohjelmasuunnittelu, jonka avulla alueet ja jäsenvaltiot saivat yhteisen lähestymistavan alueisiin ja varoihin osana niiden strategista ja toiminnallista ohjelmasuunnittelua. Tähän tärkeään toimintatapaan kuitenkin vaikuttaa usein huomattava itsenäisyys ja vahva kilpailu kustakin yksittäisen rahaston ohjelmasta vastaavien eri viranomaisten välillä. Jos nämä viranomaiset eivät tee yhteistyötä asianmukaisesti, ne vaarantavat tavoitteena olevien toimien ja toimenpiteiden yhdentämisen lisäksi myös ne hyödyt ja vaikutukset, joita kyseisillä toimilla voitaisiin saada aikaan. Seuraavalla ohjelmakaudella voisikin olla järkevää siirtyä useista eri rahastoista rahoitettaviin ohjelmiin, ottaa niissä huomioon yhteisestä ohjelmasuunnittelusta saadut kokemukset ja edistää yhteistä ja vastuullista hallintoa aluekehityksestä vastaavien sidosryhmien välillä. Katson, että hyväksytyllä mietinnöllä edistetään tehokkaasti näiden tavoitteiden saavuttamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja muiden rakennerahastojen välisen tehokkuuden lisäämistä koskevan mietinnön puolesta, koska katson, että strategisen kehyksen laatimisella voidaan taata yhteinen toimintatapa ja hyödyntää erilaisten nykyisten rahastojen yhteisvaikutusta. Näin voidaan saavuttaa perustamissopimuksissa määritetyt koheesiopolitiikan tavoitteet ja näin ollen vastata kansalaisten odotuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Parlamentti on korostanut tarvetta lisätä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja muiden rakennerahastojen yhteisen käytön tehokkuutta sekä tarvetta laatia yhdennetty toimintatapa erilaisiin alakohtaisiin politiikanaloihin. Koska resurssien tuhlaamista on vältettävä, mikä on entistä tarpeellisempaa käynnissä olevan vakavan kriisin aikana, rakennerahaston varojen yhteisvaikutusta on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti, jotta mahdollisuuksia ei hukata liiallisen tuhlaamisen takia. Kun saatavilla varoja käytetään tällä tavalla, mahdollisuudet kestävään kasvuun, alueiden välisten eroavaisuuksien vähentämiseen ja sosiaalisen osallistamisen ja alueiden välisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseen kasvavat. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jos unioni ja jäsenvaltiot eivät määritä selviä painopistealoja ja näin ollen estä varojen hajaantumista ja korosta niitä tavoitteita, joiden saavuttaminen on aidosti tärkeää. Tavoitellun joustavuuden lisäksi myös varojen käyttöä on valvottava tarkasti, jotta varojen käytössä noudatetaan mahdollisimman tiukasti kurinalaisuutta ja avoimuutta koskevia sääntöjä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä Georgios Stavrakakisin esittelemä mietintö koskee nykytilannetta ja tarvetta tulevan yhteisvaikutuksen takaamiseen, jotta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja muiden rakennerahastojen tehokkuutta voidaan lisätä. Rakennerahastojen varoja on jo yli kahden vuosikymmenen ajan sijoitettu EU:n eri alueille, ja niillä on parannettu merkittävästi miljoonien EU:n kansalaisten elämänlaatua. Rahastot ovat vaikuttaneet loppumattomalta lähteeltä, josta heikoimmassa asemassa olevat alueet ovat voineet täyttää rahoitustarpeensa. Viimeaikainen talous- ja rahoituskriisi on saanut meidät ymmärtämään ja osoittanut sen, mihin kestämättöminä sijoituksina ilmenevä rajaton kulutushysteria johtaa.

Infrastruktuurin parantaminen ei aina automaattisesti johda suureen kehitykseen. Tämän takia on kiireellisesti ja perinpohjaisesti arvioitava kaikkia käynnissä olevia hankkeita ja osoitettava käytettävissä varoja strategisesti uudelleen. Myös seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa on otettava huomioon Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Kannatan tässä mietinnössä esitettyjä suosituksia, joilla pyritään vahvistamaan yhteisvaikutusta luomalla strateginen väline, jolla katetaan kaikki rakennerahastot ja jolla edistetään innovointia ja teknologian kehittämistä, tuetaan yrityksiä – etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä – ja vähennetään hallintokustannuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä esitetty tavoite on selvä: luodaan yhteinen strateginen kehys Euroopan aluekehitysrahastolle (EAKR) ja muille rakennerahastoille, etenkin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle (maaseuturahastolle) ja Euroopan kalatalousrahastolle (EKTR), seuraavaa vuonna 2013 käynnistyvää rahoituskautta varten ja koordinoidaan sitä muiden EU:n politiikan ulkoisiin näkökohtiin liittyvien välineiden kanssa.

Kun yhteinen strateginen kehys luodaan, edunsaaja-alueiden ja -alojen erityispiirteet ja moninaisuus lieventyvät, jolloin EU:n talousarviota voidaan rajoittaa ja rahastoista tehtäviä maksuja vähentää, kuten EU:n suurvallat ovat esittäneet. Tällä uudella kehyksellä pyritään lisäämään kilpailua ja vahvistamaan EU:n politiikanalojen yhdentämistä niin, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet voidaan saavuttaa. Tämä hyödyttää suuria yrityksiä ja rahoituslaitoksia, mutta sillä myös edistetään pääoman keskittämistä.

Tuemme omalta osaltamme edelleen näiden rahastojen täysimääräistä hyödyntämistä ja niiden kehittämistä toisiaan täydentäväksi niin, että niillä voidaan tukea ja edistää tuotantoa kaikissa valtioissa, torjua työttömyyttä, edistää oikeuksia tarjoavia työpaikkoja, luoda vaurautta ja jakaa sitä entistä tasaisemmin, edistää laadukkaita julkisia palveluja, torjua köyhyyttä ja tukea pienimuotoista rannikkokalastusta, perheomisteista maataloutta ja pieniä ja keskisuuria maanviljelijöitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä esitetään yhteisen strategisen kehyksen luomista Euroopan aluekehitysrahastolle (EAKR) ja muille rakennerahastoille, etenkin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle (maaseuturahastolle) ja Euroopan kalatalousrahastolle (EKTR), seuraavaa vuonna 2013 käynnistyvää rahoituskautta varten ja sen koordinointia muiden EU:n politiikan ulkoisiin näkökohtiin liittyvien välineiden kanssa. On otettava huomioon, että kun yhteinen strateginen kehys luodaan, edunsaaja-alueiden ja -alojen erityispiirteet ja moninaisuus lieventyvät, jolloin EU:n talousarviota voidaan rajoittaa ja rahastoista tehtäviä maksuja vähentää, kuten EU:n suurvallat ovat esittäneet.

Tällä uudella kehyksellä pyritään edistämään kilpailua ja vahvistamaan EU:n politiikanalojen yhdentämistä niin, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet voidaan saavuttaa. Edunsaajina ovat tuttuun tapaan suuret yritykset ja rahoituslaitokset. Lisäksi pyritään keskittämään pääomaa.

Tuemme omalta osaltamme edelleen näiden rahastojen täysimääräistä hyödyntämistä ja niiden kehittämistä toisiaan täydentäväksi niin, että niillä voidaan tukea ja edistää tuotantoa kaikissa valtioissa, niitä hyödynnetään täysimääräisesti työttömyyden torjumiseen ja oikeuksia tarjoavien työpaikkojen edistämiseen ja niillä voidaan luoda vaurautta ja jakaa sitä entistä tasaisemmin, edistää laadukkaita julkisia palveluja, torjua köyhyyttä ja tukea pienimuotoista rannikkokalastusta, perheomisteista maataloutta ja pieniä ja keskisuuria maanviljelijöitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) EU:ssa eletään kriisin jälkeistä kautta. Tämän takia on järkevää pyrkiä koordinoimaan EU:n rahastojen ja ohjelmien toimintaa entistä tehokkaammin. Euroopan sosiaalirahaston osalta kokemukset osoittavat, että Euroopan aluekehitysrahaston taloudellisia toimia voidaan rahoittaa nykyistä tehokkaammin, jos sitä koordinoidaan entistä paremmin ja siinä otetaan huomioon rahaston toiminta. On pidettävä mielessä, että useimmissa ohjelmissa ja toimenpiteissä hyvät tulokset riippuvat suurissa määrin useiden eri tekijöiden menestyksekkäästä yhdistelmästä. Tärkeimpänä tällaisena tekijänä on henkilöstövoimavarojen kehittäminen. Ohjelmien nykyinen suunnittelu- ja toteuttamisjärjestelmä, jossa huomioon otetaan henkilöstövoimavarojen kehittämiseen ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan kehittämiseen sekä infrastruktuurin kehittämiseen liittyvät toimintatavat, on hyvä väline tuensaaja-alueiden lähentämiseksi. Kullakin näistä toimintatavoista saavutettaisiin yksin vähemmän kuin niillä nykyisin saavutetaan ohjelmien suunnittelua ja toteuttamista koskevassa yhdennetyssä järjestelmässä. Katson kuitenkin, että meidän on otettava käyttöön entistä kattavampi koordinointimekanismi, jolla välineitä, toimintatapoja ja sidosryhmiä voidaan lähentää paremmin. Tarkasti suunnitellut toimenpiteet ja ohjelmat olisi toteutettava tällä tavalla. Paikallisiin erityispiirteisiin perustuvassa yhdennetyssä toimintatavassa on otettava huomioon paikalliset erityispiirteet ja suhteelliset etuasemat tai tietyn alueen erityispiirteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Olen tyytyväinen tähän asiakirjaan, koska siinä pidetään tarpeellisena, että jo vuoden 2013 jälkeiselle seuraavalle rahoitussuunnitelmakaudelle ehdotetaan yhtä strategiakehystä, jolla varmistetaan yhteinen lähestymistapa ja jolla saadaan aikaan synergiahyötyjä kaikkien niiden toimien kesken, joilla kentällä pyritään edistämään koheesiopolitiikan tavoitteita, jotka on määritelty perussopimuksissa ja joihin myönnetään rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta) ja Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR). Katson, että koheesiopolitiikka on yksi pitkän ajan investointeja koskevaa strategiaa ja sosiaalista osallisuutta edistävän EU:n talouspolitiikan tukipilareista. Koheesiopolitiikalla myös varmistetaan, että vähiten kehittyneet alueet ja epäsuotuisassa asemassa olevat ryhmät saavat tukea, mikä johtaa Euroopan unionin tasapainoiseen ja harmoniseen kehitykseen. Eurooppalainen lisäarvo piilee siinä, että kaikki voivat hyötyä EU:n taloudellisesta menestyksestä. Tämän takia koheesiopolitiikka on säilytettävä erillisenä politiikanalana ja sille on myönnettävä enemmän ja riittävästi rahoitusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Lívia Járóka (PPE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen Georgios Stavrakakisin mietintöön tehokkuuden lisäämisestä EAKR:n ja muiden rakennerahastojen välillä. Rahastojen entistä suurempi joustavuus, niiden hallinnon yksinkertaistaminen sekä välineiden, toimintatapojen ja toimijoiden välinen strateginen koordinointi ovat olleet tarpeen jo pitkään. Niiden avulla voidaan myös yhteiskunnallisesti osallistaa syrjäytyneitä ryhmiä yhdennettyjen toimintatapojen kattavaan toimintakehykseen, missä hyödynnetään kaikkia EU:n rahoitusvaroja, jotka ovat saatavilla EU:n rahastoissa, etenkin EAKR:ssä, ESR:ssä ja maaseuturahastossa. Koska Euroopan aluekehitysrahastoa koskevaa asetusta on tarkistettu niin, että asuntoihin liittyviä toimia voidaan jatkaa syrjäytyneissä yhteisöissä, jäsenvaltiot voivat tarkistaa toimintaohjelmiaan ja määrittää sijoituksilleen uusia painopistealoja niin, että ne osoittavat enintään kaksi prosenttia kaikista EAKR:stä osoitetuista määrärahoista syrjäytyneissä yhteisöissä toteuttaviin, asuntoihin liittyviin toimiin sekä korvaamisen että remontoinnin osalta. Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä tätä mahdollisuutta täysimääräisesti, koska sillä voidaan täydentää niiden ponnisteluja ja varmistaa haavoittuvaisessa asemassa olevien henkilöiden tehokas sosiaalinen osallistaminen. Euroopan komission onkin laadittava erityinen, asetusta koskeva toimintasuunnitelma, jolla varojen käyttöä nopeutetaan, ja laadittava kertomus varojen käytöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Koheesiopolitiikka on yksi EU:n talouspolitiikan pilareista. Koheesiopolitiikalla varmistetaan, että vähiten kehittyneet alueet ja epäsuotuisassa asemassa olevat ryhmät saavat tukea, mikä johtaa unionin tasapainoiseen ja harmoniseen kehitykseen. Tämä toimintatapa vaikuttaa merkittävästi myös 27 jäsenvaltioon, joiden on laadittava aluekehitystä koskevia strategisia suuntaviivoja niin, että ne osallistavat toimintaan entistä aktiivisemmin myös työmarkkinaosapuolet. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska uskon tähän tavoitteeseen, mutta myös tiedostan, että säännöksiä on yksinkertaistettava kansallisella ja alueellisella tasolla, jotta hankkeet voidaan toteuttaa sovituissa määräajoissa, byrokratiaan liittyviä viivästyksiä estetään ja hallinnollista taakkaa vähennetään, jolloin tukia voidaan hyödyntää hankkeissa tehokkaammin.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Vankka, asianmukaisesti rahoitettu koheesiopolitiikka on keskeinen väline Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Sillä edistetään huolellisesti laadittua, pitkäaikaista sijoitusstrategiaa, luodaan lisäarvoa ja edistetään sosiaalista osallistamista ja samalla koko Euroopan unionin yhdenvertaista kehitystä.

Katson, että meidän on tuettava jäsenvaltioita ja alueita edistämällä rakennepolitiikan, sosiaalipolitiikan ja maaseutuja koskevan politiikan yhteisvaikutusta. Kun seuraavaa rahoituskautta varten luodaan yhteinen strateginen kehys, toimintaa tehostetaan ja EU:n alueilla toteutettujen, EU:n poliittisten tavoitteiden tukemiseen tarkoitettujen toimenpiteiden välistä yhteisvaikutusta lisätään.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unioni tarvitsee uutta yhteisvaikutusta ja yhdennettyä toimintatapaa erilaisia alakohtaisia politiikanaloja varten, jotta se voi käytännössä saavuttaa suurimman mahdollisen kasvun ja kehityksen. On sitouduttava voimakkaammin aluepolitiikkaan, joka on entistä joustavampaa ja joka yhdennetään muiden välineiden ja ohjelmien kanssa. Katsomme, että innovointiin, tutkimukseen, ympäristöön ja pk-yrityksiin osoitetusta EAKR:n rahoituksesta saadaan tehokasta vain, jos sitä koordinoidaan tiiviisti ja jos se yhdennetään yleisiin sosiaalisiin toimiin. Tämä on yhdennetyn suunnittelun etu. Monimutkaisia ongelmia ei itse asiassa voida ratkaista vain tarkastelemalla niitä yhdeltä kannalta. Hajautettu toimintatapa voi johtaa päällekkäisyyksiin tai jopa ristiriitaisiin toimintatapoihin, päinvastaisiin julkisiin toimiin tai pahimmassa tapauksessa varojen kaksinkertaistumiseen.

Katsomme, että jos rakennerahastoja ja koheesiorahastoa tarkastellaan suunnitteluvaiheessa yhdessä ja niitä mukautetaan paremmin vastaamaan aluekehitysrahastoa ja kalatalousrahastoa, vapautamme heikosti kehittyneiden alueiden kehityspotentiaalin. Suurempi joustavuus, uusi monialainen lähestymistapa ja rahastojen hallinnan yksinkertaistaminen voivat olla ratkaisevassa asemassa kehityksemme ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan politiikkamme toteutumisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Georgios Stavrakakisin mietinnön puolesta, koska katson, että aluepolitiikan toteuttamiseen tarkoitettujen EU:n rahastojen käytöstä on tehtävä helpompaa. Viittaan etenkin yhteisvaikutuksen kehittämiseen, jotta aluepolitiikan alan eri alakohtaisia politiikanaloja voidaan toteuttaa yhdennetysti, kuten mietinnössä korostetaan. Saatavilla olevan rahoituksen vaikutuksen tehostaminen on entistä tärkeämpää käynnissä olevan talous- ja rahoituskriisin takia. Tässä yhteydessä mietinnössä ehdotetaan yhtenäistä strategista kehystä Euroopan aluekehitysrahastolle (EAKR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle (maaseuturahastolle), Euroopan sosiaalirahastolle (ESR) ja Euroopan kalatalousrahastolle (EKTR). Yhteisen toimintatavan varmistaminen näiden alueellisten rahastojen osalta auttaa myös estämään päällekkäisyyksiä ja sekaannuksia niiden alueellisen ja paikallisen tason toimijoiden keskuudessa, jotka haluavat saada EU:n rahoitusta tietylle hankkeelle. Kun EU:n eri alueellisten rahastojen välillä toimitaan järjestelmällisesti ja yhteisvaikutusta lisäten, myös koheesiopolitiikan tavoitteet voidaan saavuttaa ja näin ollen voidaan vähentää kehityseroja EU:n alueiden välillä. Tämä myös edistää sosiaalista osallistamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Meidän on pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin luomaan suotuisa ympäristö, jossa kaikille jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus hyödyntää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja muiden rakennerahastojen tarjoamaa tukea. Jotta koheesiopolitiikan tavoitteet voidaan saavuttaa, meidän on selvennettävä näiden rahastojen yhteisvaikutusta, ratkaistava niiden koordinointiin liittyvät kysymykset ja yksinkertaistettava rahastojen hallintaan liittyviä sääntöjä. Vuoden 2013 jälkeen onkin erittäin tärkeää noudattaa yhteistä toimintatapaa ja määritettyä yhtenäistä strategista kehystä. Myös rahoitusvälineiden hajanaisuutta on vähennettävä, millä varmistetaan koheesiopolitiikan menojen järkevöittäminen. On pantava merkille, että koheesiopolitiikalla taataan Euroopan unionin kestävä ja pitkäaikainen kehitys. Sen onkin edelleen oltava riippumatonta, ja sille on osoitettava nykyistä enemmän määrärahoja. Suurempaa huomiota on kiinnitettävä Euroopan sosiaalirahastoon (ESR), jolla edistetään merkittävästi tehokasta kasvua ja tietoon perustuvaa kilpailukykyä. Katson, että koheesiopolitiikassa on keskityttävä menojen ja menettelyjen sääntöjenmukaisuuden sijaan ennemminkin tuloksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) EU:n koheesiopolitiikka on ja on jatkossakin EU:n alueilla toteutettavien konkreettisten toimien kulmakivi sekä tärkein reaalitalouteen tehtävien sijoitusten lähde, jolla EU:ta ja sen alueita voidaan auttaa toipumaan kriisistä ja toimimaan jälleen kilpailukykyisesti. Euroopan aluekehitysrahastolla ja muilla rakennerahastoilla on jo saatu aikaan paljon, mutta niillä voidaan ja niillä pitää vaikuttaa Euroopan unioniin enemmän ja vaikuttavammin. Tämän perusteella tuen Georgios Stavrakakisin mietinnön sisältöä ja rakennetta ja äänestän mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä etenkin Georgios Stavrakakisin esittämistä ehdotuksista, joilla pyritään tehostamaan EU:n rahastojen käyttöä. Toivon, että Euroopan komissio ottaa parlamentin pyynnön huomioon etenkin uudessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2014–2020.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Nykyinen taloustilanne on nähtävä mahdollisuutena muotoilla uudelleen näkökohdat, joista voidaan tehdä tehokkaampia, ja mahdollisuutena entistä oikeutetummin torjua tehokkaasti kaikkea ajan ja varojen hukkaan heittämistä. Julkisen talouden vakauttamisen takia meidän on toimittava innovatiivisemmin ja pyrittävä lisäämään saatavilla olevan rahoituksen tehokkuutta. Tämä mietintö kuvastaa nykytilannetta ja tarvetta tulevaan yhteisvaikutukseen, jotta rahastojen välistä tehokkuutta voidaan lisätä. Äänestinkin mietinnön puolesta. Rahastojen koordinointia on kehitettävä.

EU:n koheesiopolitiikan välineitä hallitaan yhteisellä kehyksellä, joka kattaa niin strategiset suuntaviivat kuin maksut ja kertomusten toimittamisen. Koordinointia koheesiopolitiikan välineiden ja muiden välineiden välillä on kuitenkin lisättävä. Myös minä kannatan sellaisen yhdennetyn suunnittelu- ja toteutusjärjestelmän luomista, joka kattaa kaikki politiikanalat. Yhdennetyn suunnittelun hyödyllisyys havaitaan siinä, että monimutkaiset ongelmat voidaan ratkaista vain tarkastelemalla niitä useasta eri näkökulmasta samaan aikaan. Työttömyyttä ei voida ratkaista vain kouluttamalla työttömiä. Siihen tarvitaan myös työpaikkojen luontia edistävää politiikkaa, kuten tukea pienille ja keskisuurille yrityksille tai toimintaansa käynnistäville yrityksille.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Vuosien 2007–2013 ohjelmakauden rakennepoliittinen uudistus johti siihen, että maaseudun kehittämisen maatalousrahasto erotettiin rakennerahastojen yleisistä puitteista. Tämä erottaminen ei saa johtaa tavoitteiden moninkertaistumiseen tai kumoamiseen. Kehitysmahdollisuudet onkin taattava sekä maaseutualueilla että kaupunkialueilla. Käytännön tasolla saadut todisteet ovat kuitenkin ristiriitaisia. Maaseudun kehittämistä koskevan politiikan tehokkuus edellyttää tiivistä koordinointia ja toimenpiteitä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja myös aluepolitiikan välineiden nojalla. Euroopan aluekehitysrahastolle (EAKR), koheesiorahastolle, Euroopan sosiaalirahastolle (ESR), Europan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle (maaseuturahastolle) ja Euroopan kalatalousrahastolle (EKTR) tarvitaan yhdennetty strateginen kehys, jolla varmistetaan yhteinen toimintatapa ja lisätään kaikkien edellä mainittujen rahoitusvälineiden yhteisvaikutusta. Koheesiopolitiikan tavoitteena on vähentää alueiden välisiä eroja ja edistää sosiaalista osallistamista tasapainoista ja harmonista kasvua varten. Äänestin mietinnön puolesta, jotta rahastoja koordinoidaan paremmin ja jotta alueelliset ja paikalliset viranomaiset osallistetaan kumppanuussopimusten laatimiseen ja täytäntöönpanoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Fiorello Provera (EFD), kirjallinen. (IT) Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus on EU:n kaiken politiikan ja toiminnan perusperiaatteena. Katson esittelijän tavoin, että meidän on talouskriisin takia toimittava innovatiivisemmin ja pyrittävä lisäämään käytettävissä olevan rahoituksen vaikutusta. Innovointi tarkoittaa yhteisvaikutuksen ja yhdennetyn toimintatavan luomista erilaisia alakohtaisia politiikanaloja varten, jotta voimme käytännön tasolla saavuttaa suurimman mahdollisen kasvun ja kehityksen.

Olen samaa mieltä esittelijän kanssa etenkin siitä, että synergiaetujen saaminen ja koordinointi eivät edellytä samojen ratkaisujen soveltamista kaikkiin. Sen sijaan ne edellyttävät tiivistä strategista koordinointia välineiden, politiikkojen ja toimijoiden välillä, jotta voidaan tuottaa huolellisesti suunniteltuja toimia ja ohjelmia, joissa otetaan huomioon kunkin alueen erityiset ominaisuudet ja suhteelliset edut tai erikoispiirteet, kun alueita tarkastellaan yhdennetyn, paikkaan perustuvan lähestymistavan mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. (IT) Olemme tänään Brysselissä pidettävässä Euroopan parlamentin täysistunnossa äänestäneet mietinnöstä, joka koskee EAKR:n ja muiden rakennerahastojen välisen tehokkuuden lisäämistä. Aluekehitysvaliokunnan laatimassa päätöslauselmassa ehdotetaan, että jo vuoden 2013 jälkeiselle seuraavalle rahoitussuunnitelmakaudelle luodaan yksi strategiakehys, jolla varmistetaan yhteinen lähestymistapa ja jolla saadaan aikaan synergiahyötyjä kaikkien niiden toimien kesken, joilla kentällä pyritään edistämään koheesiopolitiikan tavoitteita, jotka on määritelty perussopimuksissa ja joihin myönnetään rahoitusta EAKR:stä, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta) ja Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR).

Siinä todetaan, että rakennerahastojen yhteisvaikutuksen lisääminen on tärkeää sekä Eurooppa 2020 -tavoitteiden että etenkin koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Georgios Stavrakakisin mietinnössä todetaan, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuetut maaseudun kehittämistoimet ja Euroopan kalatalousrahastosta tuetut kestävää kehitystä koskevat toimet kalatalouden alalla olisi sisällytettävä samaan toimintakehykseen kuin muiden rakennerahastojen toimet ja että koordinointia olisi syytä lisätä entisestään varsinaisten koheesiopolitiikan välineiden kesken sekä seitsemännestä puiteohjelmasta ja kilpailua ja innovointia tukevasta puiteohjelmasta tukea saavien toimien välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Puolesta. Tässä tekstissä periaatteessa todetaan, että jo vuoden 2013 jälkeiselle seuraavalle rahoitussuunnitelmakaudelle ehdotetaan yhtä strategiakehystä, jolla varmistetaan yhteinen lähestymistapa ja jolla saadaan aikaan synergiahyötyjä kaikkien niiden toimien kesken, joilla kentällä pyritään edistämään koheesiopolitiikan tavoitteita, jotka on määritelty perussopimuksissa ja joihin myönnetään rahoitusta EAKR:stä, koheesiorahastosta, ESR:stä, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja Euroopan kalatalousrahastosta. Lisäksi siinä huomautetaan, että koheesiopolitiikan tavoitteena on oltava kestävä, älykäs ja osallistava talouskasvu, joka jakautuu alueellisesti ja sosiaalisesti tasapuolisesti, alueiden välisten kehityserojen vähentäminen, työpaikkojen luominen, elämänlaadun parantaminen, työntekijöiden kouluttaminen uusia työpaikkoja varten kestävän talouden ala mukaan luettuna, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus sekä eurooppalaisen sosiaalimallin toteuttaminen yhteenkuuluvuuden ja Euroopan talouden kilpailukyvyn osatekijänä.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Koheesiopolitiikan tavoitteena on kestävä ja osallistava talouskasvu, joka jakautuu EU:ssa tasapuolisesti, sekä alueiden välisten kehityserojen vähentäminen. Yhteisvaikutuksen lisäämiseksi on hyväksyttävä yhteinen strateginen kehys, jolla vahvistetaan EU:n politiikanalojen yhdentämistä Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanemiseksi. Yhdennetyn suunnittelun ansiosta rakennerahastoja voidaan selvästi käyttää niin, että niillä edistetään EU:n koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Yhtenä tavoitteena on tietyillä alueilla käyttämättä jääneiden EU:n varojen osoittaminen uudelleen muille, tukikelpoisemmille alueille, kuitenkin saman valtion sisäisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen.(PL) Äänestin tämän EAKR:n ja muiden rakennerahastojen tilanteesta ja tulevasta synergiasta tehokkuuden lisäämiseksi annettavan päätöslauselman puolesta. Puolassa tehdyt tutkimukset, joilla on pyritty määrittämään rakennerahaston hyödyntämisen esteitä, ovat osoittaneet, että kahtena tärkeimpänä esteenä ovat tiedonpuute ja EU:n varojen hakemiseen ja niiden käytön selvittämiseen liittyvän järjestelmän byrokraattisuus.

Haluan korostaa etenkin sitä, että varojen hakemismenettelyjä on yksinkertaistettava sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Tämä on ensisijaisen tärkeää, jotta kaikkia rahastoja voidaan hyödyntää tehokkaasti. Pyydän myös komissiota yksinkertaistamaan koheesiopolitiikkaa ja keskittymään siinä monimutkaisten valvontamenettelyjen sijaan tuloksiin. Uuden politiikan yhteydessä varojen hyödyntämisestä on tehtävä nykyistä joustavampaa, oikeasuhtaisempaa ja näkyvämpää. Menettelyjä voitaisiin yksinkertaistaa yhdentämällä Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja Euroopan kalatalousrahastosta rahoitettavien hankkeiden hallintaa, tukikelpoisuutta, tarkastuksia ja raportointia koskevia sääntöjä.

Eri rahastoista myönnettävän tuen entistä tehokkaamman koordinoinnin avulla monimutkaisiin ongelmiin voidaan etsiä ratkaisuja tehokkaammin. Esimerkiksi työttömyyttä koskeva ongelma edellyttää työttömien kouluttamista, mutta myös yritystoiminnan edistämistä ja rakenteellisen infrastruktuurin tukemista. Erilaiset rahastot ovat tässä yhteydessä tärkeitä. Työttömyyttä voidaan vähentää vain niiden tehokkaalla yhteisvaikutuksella. Tällaisella kattavalla toimintatavalla voidaan myös auttaa mahdollisia edunsaajia olennaisten tietojen saamisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Kysymys eri rakennerahastojen suuremmasta tehokkuudesta ja yhteisvaikutuksesta on tärkeä keskusteltaessa tulevasta koheesiopolitiikasta. Sitä on yksinkertaistettava ja yhdennettävä. Tulevan lähestymistavan onkin perustuttava eri rakennerahastojen yhteiseen strategiseen kehykseen, jolla varmistetaan yhteinen toimintatapa ja lisätään erilaisten rahastojen välistä yhteisvaikutusta mahdollisimman suureksi. Vain tuloskeskeisellä ja älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun periaatteiden mukaisella yhdennetyllä lähestymistavalla voimme lisätä erilaisten rakennerahastojen välistä tehokkuutta.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) varjoesittelijänä katson, että meidän on osallistettava alueelliset ja paikalliset viranomaiset kumppanuuksien laatimiseen ja täytäntöönpanoon ja siirryttävä kohti aihekohtaisia painopistealoja ja myöhemmin osoitettavia määrärahoja. Alueellinen ulottuvuus on otettava huomioon, ja sillä on osoitettava koheesiopolitiikan merkitys EU:ssa. Rahoitusvälineiden osalta totean, että mahdollisuutta uusien rahoitusjärjestelmiä koskevien aloitteiden hyödyntämiseen on vahvistettava ja että jäsenvaltioille ja niiden alueille on annettava mahdollisuus useista rahastoista rahoitettavien ohjelmien hyödyntämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Esittelijä on useaan otteeseen korostanut, että suurempi koordinointi ja yhdennetty suunnittelu- ja toteutusjärjestelmä ovat ratkaisevan tärkeitä, jos kolmesta koheesiopolitiikan rahastosta myönnetyillä tuilla halutaan saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset. Useiden vuosien kokemuksemme perusteella meillä on riittävät tiedot nykyisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja EU:n tulevan koheesiopolitiikan kehittämiseksi merkittävästi.

 
  
  

Mietinnöt: Miroslav Mikolášik (A7-0111/2011), Oldřich Vlasák (A7-0218/2011), Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (A7-0110/2011) ja Georgios Stavrakakis (A7-0141/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Bradbourn (ECR), kirjallinen. − (EN) Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin, Georgios Stavrakakisin, Oldřich Vlasákin ja Miroslav Mikolášikin mietintöjen osalta: Euroopan parlamentin konservatiivijäsenet ovat päättäneet vastustaa näitä koheesiopolitiikan tulevaa suuntaa koskevia mietintöjä, lukuun ottamatta Oldřich Vlasákin mietintöä, josta äänestimme tyhjää. Teimme näin monista perustavanlaatuisista syistä: Olemme sitä mieltä, että jäsenvaltioiden meneillään olevan julkisen talouden vakauttamisen aikaan on täysin sopimatonta, että EU:n suuri koheesiobudjetti ei ole käytettävissä näihin toimiin. Näissä mietinnöissä ei millään merkittävällä tavalla oteta huomioon konservatiivien huolestuneisuutta EU:n koheesiopolitiikan hallinnasta. Niillä estetään kaikki toimenpiteet, joilla muita rikkaammille jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus rahoittaa omaa aluekehitystään, ja estetään soveltamisalaltaan pienemmän, tehokkaamman ja kohdistetumman koheesiopolitiikan toteuttaminen EU:n köyhimpien alueiden hyväksi. Tämän sijaan ehdotetaan byrokratiaa lisääviä välineitä, kuten makroalueellisia elimiä. Kansallisvaltioiden asemaa heikennetään entisestään siirtymällä päättäväisesti kohti alueellistamista. Tämä säästötoimien ajanjakso antaa EU:lle mahdollisuuden tuhlata vähemmän varoja vanhoihin ja turhanpäiväisiin painopistealoihin. Mietinnöissä mennään aivan väärään suuntaan.

 
  
  

Mietintö: Elisa Ferreira (A7-0183/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Pino Arlacchi (S&D), kirjallinen. − (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä todetaan, että makrotalouden epätasapainon estävän ja sitä korjaavan kehyksen olisi täydennettävä unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaa, jolla pyritään edistämään unionin kilpailukykyä ja sosiaalista vakautta. Tekstissä myös selvästi todetaan, että komissiolla on oltava vankempi ja itsenäisempi rooli tehostetun valvontamenettelyn, valvontakäyntien, suositusten ja varoitusten suhteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Nykyiset tapahtumat osoittavat, että Euroopan vakaus- ja kasvusopimus ei ole kovin tehokas eikä sillä ole onnistuttu estämään monia jäsenvaltioita joutumasta vakaviin maksutase- ja velanmaksuongelmiin. Sen lisäksi, että EU on tarjonnut tukea kyseisille valtioille, toimielimet toimivat vakaus- ja kasvusopimuksen vahvistamiseksi, jotta tällaiset kriisit vältetään tulevaisuudessa. Tämä on talouden ohjauspaketin tavoite, ja kollegani Elisa Ferreiran mietintö on osa sitä. Mietinnössä tarkastellaan makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemistä ja korjaamista ja ehdotetaan valvonnan lisäämistä. Kannan taustalla olevia periaatteita, ja kannatan myös koko talouden ohjauspakettia.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. (PT) Komissio antoi 29. syyskuuta 2010 lainsäädäntöpaketin, jolla pyritään vahvistamaan talouden ohjausta ja hallintaa Euroopan unionissa ja euroalueella. Talouden ohjauksen ja hallinnan lujittamisen yhteydessä on vahvistettava myös tehtyjen päätösten demokraattista legitimiteettiä. Toisin sanoen se edellyttää sidosryhmien sekä kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin entistä tiiviimpää ja oikea-aikaisempaa osallistumista. Mietinnössä todetaan, että korjaussuunnitelmassa on vahvistettava erityiset poliittiset toimet, jotka jäsenvaltio on toteuttanut tai aikoo toteuttaa, ja suunnitelmaan on myös sisällyttävä toimien aikataulu. Äänestin mietinnön puolesta.

Korjaavien toimenpiteiden osalta on yhtä tärkeää, että komissiolle annetaan mahdollisuus tehdä asianosaisiin jäsenvaltioihin valvontakäyntejä, joilla valvotaan suunnitelman täytäntöönpanoa. Haluan lopuksi korostaa parlamentin valtuuksia kutsua omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä neuvoston puheenjohtaja, komission edustaja ja tarvittaessa euroryhmän puheenjohtaja asiasta vastaavaan valiokuntaan keskustelemaan päätöksestä, joka koskee toteuttamatta jättämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Äänestin tyhjää, koska en voinut päätellä varmasti sitä, miten tässä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta annetussa mietinnössä esitetyt direktiivit vaikuttavat. On täysin selvää, että Kreikan talousromahduksen laajuus ja vaara samanlaiseen kriisiin muissa jäsenvaltioissa edellyttävät kiireellistä strategiaa, jolla tällaisten katastrofien toistuminen estetään. Tämä strategia ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että EU:n keskushallinto puuttuu syrjivästi tiettyjen jäsenvaltioiden talouteen. Kansallisen toimivallan ja oikeuksien suojelu takaa EU:n asianmukaisen toiminnan. Siksi sitä ei pidä uhrata edes Kreikan kriisin kaltaisissa olosuhteissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän tarkistuksen puolesta, koska katson, että EU:ssa ja muualla maailmassa koetun talous- ja rahoituskriisin jälkeen on erittäin tärkeää tarkastella uudelleen näkökohtia, jotka liittyvät EU:n makrotaloudelliseen kehitykseen ja julkisen talouden kurinalaisuuteen. Elämme vaikeita aikoja, mutta toisaalta nyt on oikea aika täydentää ja tarkistaa nykyistä mallia aiempien ja nykyisten todisteiden perusteella. Euroopan parlamentti osallistuu nyt ensimmäistä kertaa näiden tärkeiden päätösten tekemiseen. Makrotalouden epätasapainon ehkäiseminen ja korjaaminen ovat uusia kurinpidollisia toimia euroalueen jäsenvaltioita varten. Niiden nojalla seuraamuksia määrätään petostapauksissa tai kun sovittuja suosituksia ei haluta noudattaa ilman hyväksyttäviä perusteita, ei kuitenkaan silloin, kun ehdotettuihin tavoitteisiin ei ole päästy. Tässä kurinpidollisessa toimenpiteessä otetaan huomioon valtiolle määrättyjen seuraamusten kokonaismäärä, jolle myös asetetaan yläraja. Sakkotulot ohjataan pysyvän kriisinhallintamekanismin keskusrahastoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Antonio Cancian (PPE), kirjallinen. (IT) Elisa Ferreiran mietintö on osa lainsäädäntöpakettia talouden ohjauksen ja hallinnan uudistamiseksi. Paketti koostuu kuudesta mietinnöstä, jotka ovat tulosta kuukausien neuvotteluista. Euroopan parlamentti on lähettänyt selvän viestin kaikille, erityisesti neuvostolle. Siksi toivon, että tämä paketti todella hyväksytään ennen kesälomaa ja ennen kaikkea että sitä sovelletaan mahdollisimman pian, niin että Euroopan unioni on valmis, toisin kuin aikaisemmin, vastaamaan haasteisiin, jotka uhkaavat sen vakautta. Äänestin Elisa Ferreiran mietinnön puolesta etenkin siitä syystä, että mielestäni tulostaulun aseman korostaminen välineenä, jolla mahdollinen epätasapaino voidaan tunnistaa erityisten perusteiden avulla, on erinomaisena lähtökohtana ongelman analysoinnille. Itse asiassa katson, että ensimmäisenä askeleena tulevien talouskriisien torjumisessa on niiden riskitekijöiden perusteellinen analysointi, jotka voivat johtaa talousarvion epätasapainoon. Mietinnössä tarkastellaankin tätä näkökohtaa asianmukaisesti. Nämä perusteet ovat myös yhteisiä ja mitattavissa, joten niitä voidaan arvioida ja vertailla yhtenäisesti koko EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska myös minä katson, että kun komissio suorittaa varoitusmekanismiin liittyvän tulostaulun talousteoreettisen arvioinnin, sen on kiinnitettävä erityistä huomiota reaalitalouden kehitykseen, myös talouskasvuun ja työllistymis- ja työttömyysasteeseen, nimelliseen ja todelliseen lähentymiseen euroalueella ja sen ulkopuolella, tuottavuuden ja sitä edistävien tekijöiden kuten tutkimuksen ja kehittämisen sekä ulkoisten ja sisäisten sijoitusten kehitykseen sekä sellaisiin energian kaltaisten alojen alakohtaisiin kehityssuuntauksiin, jotka vaikuttavat sekä bruttokansantuotteeseen sekä vaihtotaseeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Nykyinen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisi on osoittanut, että Euroopan unionin nykyinen talouden ohjausmalli ei ole toiminut: valvontakehys on osoittautunut erittäin heikoksi ja vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä ei ole noudatettu. Siksi kannatan toimenpidepakettia, jota Euroopan komissio on ehdottanut talouden ohjausta ja hallintaa varten. Äänestän makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemistä ja korjaamista koskevan Elisa Ferreiran mietinnön puolesta. Onnittelen komissiota siitä, että se on päättänyt ottaa käyttöön tulostaulun, josta on jo saatu hyviä tuloksia sisämarkkinoiden sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen aloilla. Toivon, että Euroopan parlamentti voi tarjota komissiolle asiantuntijoiden apua tulostaulun muuttujien määrittämiseksi. Muuttujien määrän arvioidaan olevan suuri, mutta niissä on keskityttävä ensisijaisesti tekijöihin, jotka liittyvät makrotalouden epätasapainoon. Myös minä kannatan mahdollisuutta siihen, että ylijäämäisissä valtioissa pyydetään toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia. Pääasiassa huomiota pitäisi kuitenkin kiinnittää alijäämäisiin valtioihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) On erittäin tärkeää korostaa tämän asetuksen merkitystä. Se on täysin uusi EU:n sääntelypuitteissa, ja se on myös täysin innovatiivinen sisältönsä ja sen puolesta, mitä siinä ehdotetaan – toisin sanoen makrotalouden epätasapainon tunnistamista ja korjaamista.

Mietinnössä otetaan huomioon näkökohdat, jotka olemme oppineet nykyisestä kriisistä. Mietintö onkin merkittävä siksi, että siinä pyritään asettamaan etusijalle eri jäsenvaltioissa toteutettavan talouspolitiikan valvonta ja koordinointi vahvan ja tasapainoisen talousliiton toteuttamiseksi. Sillä pyritään perustamaan varoitusmekanismi, jolla tietyssä jäsenvaltiossa mahdollisesti esiintyvä tuleva epätasapaino voidaan havaita niin, että se voidaan tehokkaasti korjata ilman viivästyksiä.

Onnittelen maanmiestäni Elisa Ferreiraa hänen sitoutumisestaan ja paneutumisestaan tähän asiaan. Se ei aina ole ollut helppoa, mutta voimme selvästi olla siihen tyytyväisiä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Katson, että komissiolla olisi oltava vahvempi ja itsenäisempi rooli tehostetussa valvontamenettelyssä jäsenvaltiokohtaisten arviointien, seurannan, valvontakäyntien ja suositusten suhteen. Kannatan unionin menetelmää, ja siksi katson, että neuvoston roolia on rajoitettava mahdollisiin seuraamuksiin johtavissa vaiheissa. Tärkeintä on kuitenkin edetä kohti vahvoihin ehkäiseviin ja korjaaviin osatekijöihin perustuvaa talouden ohjausta ja hallintaa, jotta tällaiset seuraamukset voidaan välttää.

Estävällä ja korjaavalla kehyksellä sekä talouden ohjauksen ja hallinnan koko kehyksellä on edistettävä kasvua ja työpaikkoja ja lisättävä unionin kilpailukykyä ja sosiaalista vakautta. Tämän takia olen samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden talouspolitiikan valvontaa on laajennettava niin, että se kattaa muutakin kuin julkisen talouden, jotta sillä ennalta ehkäistään liiallista makrotaloudellista epätasapainoa ja heikkouksia unionissa. On myös tärkeää käsitellä sisäistä epätasapainoa samoin kuin yksityistä ja julkista velkaa, sen kehitystä ja alkuperää (kotimaan velka tai ulkomainen velka) sekä maan maksuviivästyksiä erityisesti julkisella sektorilla ja suurissa monikansallisissa yrityksissä mutta myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä mietintö on osa niin sanottua talouden ohjauksen hallinnan lainsäädäntöpakettia, joka koostuu kuudesta lainsäädäntötekstistä. Esittelijän ja hänen poliittisen ryhmänsä tarkoituksena oli saada se erottumaan muista viidestä tekstistä, ja tosiasia on, että se paljastaa varsin hyvin vastakkaisuudet, joita Euroopan unionissa nykyisin esiintyy.

Itse asiassa ei riitä, että makrotalouden epätasapaino jäsenvaltioissa tunnistetaan, jos nykyiselle EU:n politiikalle ei ole vaihtoehtoja, jotka perustuvat solidaarisuuteen ja taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, joilla epätasapaino voidaan korjata. Hurskaat ilmoitukset työntekijöiden, heidän oikeuksiensa ja sosiaalisten oikeuksien säilyttämistä koskevista hyvistä aikomuksista ovat syvässä ristiriidassa niiden lausuntojen kanssa, joiden mukaan (typeräksi kutsuttu) vakaus- ja kasvusopimus aiotaan säilyttää ja myös seuraamuksia tiukentaa niiden valtioiden osalta, joiden taloudet ovat heikoimmassa asemassa ja jotka ovat uusliberaalin politiikan uhreja, ja joiden mukaan Euro Plus -sopimuksesta ei aiota luopua.

Esittelijä ja hänen poliittinen ryhmänsä myös haluavat tunnustaa, että heidän tukemansa ja kannattamansa toimintatavat ovat kriisin pohjimmaisena syynä ja että Saksan markan kaltaiseksi luotu yhtenäisvaluutta perustui vääriin olettamuksiin, jotka palvelivat vain vahvimpien talouksien taloudellisten ja sosiaalisten ryhmittymien etuja. Jos tilanne jatkuu samanlaisena, joudumme vääjäämättä todistamaan taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen tilanteen entistä suurempaa romahdusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö on kuudesta lainsäädäntötekstistä koostuvaa talouden hallintaa ja ohjausta koskevaa pakettia. Mietintö paljastaa ristiriitaisuudet, joita Euroopan unionissa nykyisin esiintyy. Itse asiassa ei riitä, että makrotalouden epätasapaino jäsenvaltioissa tunnistetaan, jos EU:n politiikalle ei ole vaihtoehtoja, jotka perustuvat solidaarisuuteen ja taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja joilla epätasapaino voidaan korjata. Julistukset työntekijöiden, heidän oikeuksiensa ja sosiaalisten oikeuksien säilyttämistä koskevista hyvistä aikomuksista eivät näin ollen riitä, jos niillä ei myöhemmin hankkiuduta eroon vakaus- ja kasvusopimuksesta ja Euro-sopimuksesta ja jos niitä ei korvata aidolla edistyksen ja sosiaalisen kehityksen ohjelmalla, vaan sen sijaan asetetaan entistä suurempia vaatimuksia ja ankarampia seuraamuksia niille valtioille ja kansoille, jotka ovat jääneet uusliberaalin politiikan jalkoihin.

Jos EU:n johtajat eivät tunnusta, että heidän toimintatapansa ovat käynnissä olevan kriisin pohjimmaisena syynä, joudumme todistamaan taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen tilanteen entistä suurempaa heikkenemistä, mikä vääjäämättä lisää yhteiskunnallista jännitystä ja konflikteja, joiden seuraamukset ovat arvaamattomia. Näin käy, kunnes johtajat tunnustavat, että Saksan markan kaltaiseksi luotu yhtenäisvaluutta perustui vääriin olettamuksiin, jotka palvelivat vain vaikutusvaltaisten taloudellisten ja sosiaalisten ryhmittymien etuja, ja että tämä on perimmäisenä syynä kriisien syvenemiseen…

(Äänestysselitystä on lyhennetty työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti)

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Pyrkimys makrotalouden epätasapainon korjaamiseen on erittäin tärkeä euroalueen ja EU:n tulevaisuuden kannalta tarkasteltuna. Parlamentti hioo komission ehdotuksia, jotta tuleville vuosikymmenille saadaan luotua vankka ja yhtenäinen toimintakehys, joka takaa finanssipolitiikan kurinalaisuuden yhteensopivuuden unionin ja jäsenvaltioiden talouskasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden kanssa. Vain näin unionille ja euroalueelle voidaan turvata vakaus ja kestävyys. Talouden ohjauksen ja hallinnan lujittamisen yhteydessä on vahvistettava myös tehtyjen päätösten demokraattista legitimiteettiä. Tämä edellyttää tiiviimpää ja oikea-aikaisempaa osallistumista paitsi asiaankuuluvilta sidosryhmiltä, myös kansallisilta parlamenteilta ja Euroopan parlamentilta prosessin alusta loppuun. On järkevää, että vakaus- ja kasvusopimuksella ja talousasioiden hallinnon koko kehyksellä tuetaan EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaa ja noudatetaan niitä, mutta niillä on myös pyrittävä edistämään kaikkien jäsenvaltioiden kilpailukykyä sekä sosiaalista vakautta kaikilla EU:n alueilla. Makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen ovat tehokas väline niiden heikkouksien korjaamiseksi, jotka johtuvat etenkin keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin suuntauksista, entistä suuremmista eroista unionissa ja euroalueella ja myös yksittäisten jäsenvaltioiden politiikan ulkoisista seurauksista. Meidän on kehitettävä talouden hallinnan ja ohjauksen kehystä ja näin ollen edistettävä koko unionin kestävää ja tasapainoista kasvua.

 
  
MPphoto
 
 

  Marietta Giannakou (PPE), kirjallinen. (EL) Euroopan parlamentin jäsenten Uusi Demokratia -ryhmä äänesti uudessa talouden ohjauspaketissa olevan kuuden ehdotuksen puolesta. Euroopan parlamentin ehdotukset pohjustavat tietä taloudellisesti vakaalle ympäristölle ja mahdollistavat samalla innovatiivisten mekanismien kuten euro-obligaatioiden ja eurooppalaisten hankeobligaatioiden kehittämisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestän Elisa Ferreiran mietinnön puolesta, koska se on ainoa mietintö, jossa korostetaan painokkaasti sellaisen laajan makrotaloudellisen kehyksen säilyttämisen ratkaisevaa merkitystä, jossa otetaan huomioon vaihtelevat tuottavuustasot jäsenvaltioissa, mutta samalla kuitenkin taataan sosiaaliset oikeudet niin sanotun Montin lausekkeen avulla. Kaikissa muissa mietinnöissä ehdotetulla talouspaketilla vain jatketaan laajojen säästötoimenpiteiden toteuttamista, vaikka ne ovat vaikuttaneet ja voivat jatkossakin vaikuttaa kielteisesti talouskasvuun. Politiikka, jossa keskitytään pelkkiin säästötoimenpiteisiin ja jolla edistetään yksinomaan uusia leikkauksia ilman investointisuunnitelmia, vaikuttaa kielteisesti työpaikkojen luomiseen. Tämän takia äänestin kaikkia muita mietintöjä vastaan ja äänestin tyhjää Carl Haglundin mietinnöstä. Meidän on löydettävä uusi tapa selvitä käynnissä olevasta kriisistä ja toteutettava tässä yhteydessä vastuullisia säästötoimia yhdessä vahvan investointisuunnitelman kanssa, jotta voimme varmistaa, että kriisistä eniten kärsiviä tuetaan. Rahoitusalan kattavan rakenne- ja sääntelyuudistuksen kaltaiset muutokset ovat tarpeen, mutta nykytilannetta voidaan parantaa vain luomalla kannusteita, toteuttamalla radikaalia ja kattavaa uudistuspolitiikkaa ja tekemällä kohdistettuja sijoituksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Olen tyytyväinen tähän asiakirjaan, koska menettelyllä on luotava varoitusmekanismi, jolla syntyvä makrotalouden epätasapaino voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Menettelyn on perustuttava ohjeellisen ja avoimen tulostaulun käyttöön yhdistettynä talousteoreettiseen arviointiin. Arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa nimellinen ja todellinen lähentyminen euroalueella ja sen ulkopuolella. Jos saadaan viitteitä vakavasta epätasapainosta, mukaan lukien epätasapaino, joka vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan, on käynnistettävä liiallista epätasapainoa koskeva menettely, jonka yhteydessä voidaan antaa suosituksia jäsenvaltiolle, harjoittaa tiukempaa valvontaa ja seurantaa sekä turvautua mahdollisuuteen toteuttaa täytäntöönpanotoimia (seuraamuksia) niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro ja jotka jättävät korjaavat toimet toistuvasti toteuttamatta. Katson, että kyseessä on hyvä väline makrotalouden epätasapainon välttämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. − (EN) EU:ssa tarvitaan vakaussopimusta. Paketti on erittäin tärkeä EU:n ja etenkin euroalueen tulevaisuuden kannalta tarkasteltuna. Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska sillä luodaan perusta jäsennellylle taloudesta käytävälle vuoropuhelulle. Makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisy ja korjaaminen on tehokas väline, jolla voidaan puuttua heikkouksiin, jotka johtuvat pitkän ja keskipitkän aikavälin rakenteellisista kehityssuuntauksista ja entistä suuremmista unionin sisäisistä eroista. Tarvitsemme oikea-aikaisesti toteutettavia korjausmekanismeja.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Tällä ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta pyritään hiomaan komission ehdotuksia sellaisen vahvan välineen luomisesta, jossa EU:n finanssipolitiikka, talouskasvu ja työllisyys liittyvät toisiinsa ja joka edistää merkittävästi Euroopan unionin ja euron vakautta, jotta nykyisen kaltaiset rahoituskriisit voidaan jatkossa välttää. Tällä asetuksella luodaan vakioväline, jolla ennalta ehkäistään mahdollista makrotalouden epätasapainoa, joka syntyy EU:n jäsenvaltioiden välisten taloudellisten erojen tai jäsenvaltioiden erilaisten poliittisten toimintatapojen seurauksena.

On pantava merkille, että mietintö on laadittu talous- ja rahaliitosta EU:ssa saatujen aiempien kokemusten perusteella. Kokemukset ovat tuoneet esiin tarpeen tehostaa talouden ohjauspuitteita, kuten tässä mietinnössä korostetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sillä on parannettu komission alkuperäistä tekstiä. Olen erityisen tyytyväinen säännöksiin, jotka koskevat työntekijöiden oikeuksien säilyttämistä ja talouden suorituskyvyn kattavan arvioinnin merkitystä, etenkin työllisyyden osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Arlene McCarthy (S&D), kirjallinen. − (EN) Työväenpuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet periaatteessa vastustavat talouden ohjauspaketin nykyistä, yksinomaan säästötoimiin perustuvaa näkemystä. Talous- ja finanssipolitiikan entistä parempi koordinointi etenkin euroalueella vaikuttaisi myönteisesti EU:n pitkän aikavälin talouskasvuun, mutta sen on perustuttava oikeisiin sääntöihin. Parlamentin, neuvoston ja komission oikeistoenemmistön neuvottelemassa tekstissä korostetaan liiaksi alijäämiin pitkällä aikavälillä tehtäviä suuria leikkauksia, ei pitkän aikavälin kasvua. Näitä sääntöjä sovellettaisiin kaikkialla Euroopan unionissa, mikä veisi kansallisilta hallituksilta jatkossa niiden mahdollisuuden toimia erilaisten toimintatapojen mukaisesti. Pitkän aikavälin kasvulla velkaa voidaan vähentää suhteessa BKT:hen, ja se on ratkaisevan tärkeää työpaikkojen ja taloudellisen hyvinvoinnin takaamiseksi ja korkealaatuisten julkisten palvelujen rahoittamiseksi. Jotta varmistetaan, että paketilla tuetaan talouskasvua, investointimenot on turvattava. Sijoitukset tieteelliseen tutkimukseen, tärkeään infrastruktuuriin ja uuteen vihreään talouteen vaikuttavasti ratkaisevasti pitkän aikavälin kasvuun, eikä niihin pitäisi koskaan tehdä leikkauksia EU:n lyhyen aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisten menojen leikkaamisella laman aikana syvennetään myös taloudellista taantumaa. Työväenpuolueeseen kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet kannattavat tarkistuksia, jotka Elisa Ferreiran mietinnöllä tehdään makrotalouden epätasapainoa koskevaan komission ehdotukseen ja joilla säilytetään työntekijöiden oikeudet ja korostetaan taloudellisen suorituskyvyn kattavan arvioinnin merkitystä, myös työllisyyden osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Komissio voi nyt antaa hyviä ja huonoja arvosanoja täysin omien mieltymystensä mukaisesti. Se itse määrittää muuttujat, joiden perusteella se antaa arvosanoja jäsenvaltioille. Niille, jotka eivät noudata näitä niin sanottuja suosituksia, määrätään myöhemmin seuraamuksia. Komissio voi panna niitä täytäntöön puoliautomaattisesti, kiitos käänteisen määräenemmistöäänestyksen. Komissio tekee jopa päätökset seuraamusten määräämisestä. Tämä on autoritaarisuuden mestariteos. Äänestän tätä demokratian harha-askelta vastaan ja tuomitsen kyseisen harha-askeleen.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Talouskasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä koskevia tavoitteita ei voida saavuttaa suunnitelluilla toimenpiteillä, koska jäsenvaltioiden talouskehitys tukahdutetaan. Talouspolitiikan ohjauskehys voidaan kenties panna täytäntöön tietyissä jäsenvaltioissa, mutta ei koko EU:ssa, koska eri jäsenvaltioiden talouksien vakaustaso vaihtelee suuresti. Tämän takia euroalue on lakkautettava mahdollisimman pikaisesti. Vahvojen valtioiden on liittouduttava ja luotava uusi rahaliitto, ja muiden on otettava uudelleen käyttöön omat valuuttansa. Pyyntö nykyisen kansallisen talouspolitiikan valvonnasta tarkoittaisi sosialistisen mallin mukaista valtion asioihin puuttumista, mikä ei ole onnistunut aiemminkaan ja mikä on yhtenä syynä euroalueen nykyisiin rahoitusvaikeuksiin. Tällaiset toimenpiteet eivät ole demokraattisesti kovinkaan perusteltuja, joten äänestin tätä mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Komission ehdotuksilla pyritään ensisijaisesti kiristämään vakaus- ja kasvusopimuksen säännöksiä. Samalla perustetaan mekanismi toisensa jälkeen "julkisten varojen hallinnan mustan lampaan" tukemiseksi, jälleen kerran veronmaksajien rahoilla. Meidän on aika keskittyä vakaisiin ja itsenäisiin kansallisiin talouksiin ja yksittäisten valtioiden velan vähentämiseen. On pöyristyttävää, että samat ankarasti työtä tekevät valtiot joutuvat kerta toisensa jälkeen maksamaan muiden virheiden kustannukset. Tarvitsemme byrokraattisten menettelyjen sijaan demokraattisia ratkaisuja, joilla varmistetaan talouspolitiikan huomattava ja tehokas EU:n tason koordinointi, joka vastaa EU:n kaikkien kansalaisten etuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) On erittäin tärkeää luoda tehokkaasti toimiva ja kattava makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisevä ja korjaava mekanismi, joka varoittaa nopeasti ja jolla voidaan nopeasti reagoida mahdolliseen makrotalouden epätasapainoon. On erittäin tärkeää, että tämä mekanismi perustuu ohjeellisen ja avoimen tulostaulun käyttöön. Komission on yhdessä neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa laadittava tämä tulostaulu ja jäsenvaltioihin sovellettavat makrotaloudelliset ja rahoitusmarkkinoihin liittyvät muuttujat. Katson, että muuttujien tulostaulun ja varoituskynnysten on erityisissä taloudellisissa olosuhteissa vastattava toisiaan ja että ne on määritettävä erikseen euroalueeseen kuuluville jäsenvaltioille ja muille jäsenvaltioille. Neuvoston on myös laadittava säännöllisesti kertomuksia toteutetuista toimenpiteistä, joiden avulla liiallinen epätasapaino on saatu vaatimustenmukaiseksi tietyssä jäsenvaltiossa. Tuen ehdotusta, jonka mukaan komissiolle on annettava oikeus tehdä tehostettuja valvontakäyntejä yhteistyössä Euroopan keskuspankin (EKP), työmarkkinaosapuolten ja muiden kansallisten sidosryhmien kanssa. Epätasapainon vaaraa on arvioitava jatkuvasti, jotta sen kehittyminen ehkäistään ennalta, ja jäsenvaltioille on annettava hyvissä ajoin suosituksia talous- ja rahaliiton mahdollisten toimintahäiriöiden estämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän makrotalouden epätasapainoa koskevan erityisen mietinnön puolesta, koska siinä käsitellään yksityiskohtaisesti tiettyjen jäsenvaltioiden nykyistä velkaantumisongelmaa ja siinä ennen kaikkea esitetään edistyksellistä menetelmää tämän vakavan, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä vaikuttavan ongelman ratkaisemiseksi. Katson, että EU:ssa tarvitaan edistyksellisiä sijoituksia, joilla edistetään talouskasvua ja työpaikkojen luontia. Tämän takia pelkillä budjettileikkauksilla saatetaan pitkällä aikavälillä vain heikentää koko taloudellista ja poliittista järjestelmää. Sosiaalidemokraattina korostan kansalaisten sosiaalisten oikeuksien ja yhteiskunnan pitkän aikavälin hyvinvoinnin merkitystä. Tuenkin tätä ehdotusta siksi, että siinä käsitellään näitä kysymyksiä perusteellisesti ja kattavasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Elisa Ferreiran mietinnön puolesta, koska katson, että EU:n tasolla koordinoitava valvontamekanismi makrotalouden epätasapainon tunnistamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi on tärkeä, samoin kuin menettely liiallisen epätasapainon korjaamiseksi. Tunnistusjärjestelmässä, jota kuvataan varoitusmekanismiksi, hyödynnetään sekä määrällisiin indikaattoreihin perustuvaa tulostaulua että laadullisia arviointeja. Katson, että tulostaulu on tärkeä, koska saamme sillä yleisen ja kattavan yleiskuvan tilanteesta. Siksi katson, että sen pitäisi olla joustava ja mukautettavissa oleva väline, jotta sitä voidaan muokata ja mukauttaa erilaisiin vaatimuksiin ja tilanteisiin, millä varmistetaan vakuuttavasti oikeusvarmuus. Toivon, että Euroopan parlamentti tekee lopullisen sopimuksen ja hyväksyy koko ohjauspaketin mahdollisimman nopeasti, jotta kansalaisille ja markkinoille lähetetään asiasta voimakas ja yhtenäinen viesti ja keinottelu estetään.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Komissio antoi 29. syyskuuta 2010 lainsäädäntöpaketin, jolla pyritään vahvistamaan talouden ohjausta EU:ssa ja euroalueella. Paketti koostuu kuudesta ehdotuksesta: neljä ehdotusta koskee budjettikysymyksiä, myös vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamista, ja kahdella uudella asetuksella pyritään havaitsemaan ja ratkaisemaan tulevaa makrotalouden epätasapainoa EU:ssa ja euroalueella. Tämä lausuntoluonnos koskee komission ehdotusta neuvoston asetukseksi julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta. Yleisesti katsotaan, että vakaus- ja kasvusopimuksella ei ole saavutettu ennalta ehkäisemistä ja korjaamista koskevia tavoitteita, ja sitä onkin uudistettava.

Olen samaa mieltä komission ehdotukseen alun perin esittämistä tarkistuksista, joita Euroopan parlamentin suuri enemmistö kannatti. Katson, että on tärkeää ottaa huomioon kokemukset, joita on saatu vanhan vakaus- ja kasvusopimuksen soveltamisvuosina, samoin kuin se, että talouden hallinnosta ja ohjauksesta on tullut entistä demokraattisempaa, kun Euroopan parlamentti nyt osallistuu koko valvontamenettelyyn. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saadut kokemukset ovat tuoneet selvästi esiin tarpeen tehostaa talouden ohjauskehystä. Komission syyskuussa 2010 antamia hallintoa ja ohjausta koskevia lainsäädäntöehdotuksia on tarkasteltava huolellisesti ja hiottava parlamentissa, koska ne vaikuttavat merkittävästi EU:n ja etenkin euroalueen tulevaisuuteen. Talouden ohjauksen lujittamisen on kuljettava käsi kädessä tehtyjen päätösten demokraattisen legitiimiyden lisäämisen kanssa, koska talouden hallintaa ja ohjausta ei voida erottaa rahoitusmarkkinoiden sääntelystä ja valvonnasta. Lissabonin sopimuksen nojalla neuvoston on saatava parlamentin hyväksyntä lopullisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Parlamentti on nyt ensimmäistä kertaa toteuttanut neuvoston kanssa yhteispäätösmenettelyn makrotalouden kehityssuuntauksista ja finanssipolitiikasta unionissa. Äänestin sääntelypuitteiden yhteisömenetelmään perustuvan kattavan uudistuksen puolesta. Sillä on varmistettava, että parlamentti hioo komission ehdotuksia vankan ja johdonmukaisen kehyksen luomisesta tuleviksi vuosikymmeniksi. Näin taataan finanssipolitiikan ja talouskasvun yhteentoimivuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä mietintö on ainoa, joka ei vastaa talouden ohjauspaketin yleistä kehityssuuntausta. Äänestin tyhjää, koska halusin korostaa tätä näkökohtaa ja tunnustaa sen merkityksen. Elisa Ferreiran mietintö koskee makrotalouden vakavan epätasapainon ennalta ehkäisemistä. Alijäämää ja velkaa ei katsota siinä yhtään tärkeämmäksi kuin ylijäämää tai kaupallista alijäämää, työllisyyttä tai työttömyyttä tai muita laadullisia haasteita, joilla kestävä kasvustrategia voidaan taata. On järkevää toteuttaa tällaista laaja-alaista koordinointia erilaisiin varhaisessa vaiheessa epätasapainon ilmaiseviin muuttujiin perustuvan tulostaulun avulla. En voi äänestää tämän mietinnön puolesta, koska kyseessä on jälleen kerran vain yksi uusi muoto koordinoinnista, jonka lähtökohtana on edelleen alijäämä ja velkaantuminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. (EN) Euroopassa käynnissä oleva talouskriisi edellyttää uutta toimintatapaa. Kriisi on luonteeltaan poliittinen ja taloudellinen, ja olemme aikojen saatossa havainneet, että EU on vahvimmillaan, kun se toimii yhtenäisesti. Tähän kriisiin voidaan vastata parhaiten yhdennetysti. Jopa EU:n toimintatapa tässä asiassa on täysin uusi, koska parlamentti toteuttaa neuvoston kanssa ensimmäistä kertaa yhteispäätösmenettelyn makrotalouden kehityssuuntauksista ja neuvosto tarvitsee parlamentin hyväksynnän päästäkseen lopulliseen yhteisymmärrykseen. Mietinnössä esitetään useita kompromisseja kaikilta eri kannoilta tarkasteltuna. On ratkaisevan tärkeää, että markkinoille ja kansalaisille lähetetään voimakas viesti siitä, että EU aikoo puuttua tähän rahoituskriisiin ja että se voi ratkaista erimielisyyksiä ja puuttua ratkaisevan tärkeisiin näkökohtiin. Olen myös tyytyväinen siihen, miten aiotaan toimia petostapauksissa tai silloin, kun sovittuja suosituksia ei haluta noudattaa ilman hyväksyttäviä perusteita. On tärkeää, että tällaisia seuraamuksia on olemassa, mutta on aivan yhtä tärkeää, että emme rankaise valtioita silloin, kun ne eivät voi saavuttaa ehdotettuja tavoitteita. Olenkin tältä osin tyytyväinen mietintöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (ES) Äänestin mietinnön puolesta. Mietinnöllä halutaan luoda ennalta ehkäiseviä ja korjaavia mekanismeja niille jäsenvaltioille, joissa julkinen talous ei ole tasapainossa. Ennalta ehkäisevässä osiossa esitetään myös mekanismeja, kuten julkisen talouden tasapainon vuotuista arviointia, Euroopan komission laatimia ennakkovaroitusmekanismeja ja ennalta ehkäiseviä suosituksia, joilla voidaan puuttua vähäiseen epätasapainoon. Sillä otetaan käyttöön korjaava toimenpide – menettely, jolla voidaan korjata liiallista epätasapainoa – eli liiallista epätasapainoa koskeva menettely. Lisäksi vaaditaan, että jäsenvaltioiden on toimitettava erityisiä toimintasuunnitelmia. Äänestin tämän mietinnön puolesta lähinnä siksi, että talouden epätasapaino sisällytetään sillä lainsäädäntöön vakaus- ja kasvusopimuksen, Eurooppa 2020 -strategian ja eurooppalaisen ohjausjakson mukaisesti. Toisin sanoen reaalitalous otetaan huomioon talouden valvonta- ja koordinointimenettelyissä. Lisäksi siihen on sisällytetty erilaisia muuttujia, joilla talouden epätasapaino voidaan määrittää, ja johdonmukaisuuden lisäämiseksi myös suosituksia ja indikaattoreita, jotka koskevat esimerkiksi tutkimukseen ja kehittämiseen tehtäviä sijoituksia sekä energia-alaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. − (IT) Katson, että ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi esitetyllä toimenpidepaketilla voidaan tehokkaasti estää makrotalouden epätasapainoa, etenkin euroalueella. Parlamentti aikoo myös hioa komission ehdotuksia, jotta tuleville vuosikymmenille saadaan luotua vankka ja yhtenäinen lainsäädäntökehys, jolla taataan talouskasvu ja työllisyys. Näinä EU:lle erityisen vaikeina aikoina on tärkeää, että tarkistamme, täydennämme ja oikaisemme nykyistä kestävän kasvun mallia ja että vahvistamme talouden hallintaa ja ohjausta sekä tehtyjen päätösten demokraattista legitiimiyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Kay Swinburne (ECR), kirjallinen. (EN) ECR-ryhmä on aina toiminut rakentavasti varmistaakseen sen, että euroalue voi löytää kestävän ratkaisun valtionvelkakriisiin. Vakaus- ja kasvusopimuksen puutteet – sekä sen sisältöä että sen täytäntöönpanoa koskevat puutteet – ovat olleet ilmeisiä jo jonkin aikaa. On oikein, että nyt ongelmaan pyritään löytämään pysyvä ja toimiva ratkaisu. Olemme antaneet valiokunta- ja kolmikantamenettelyssä panoksemme varmistaaksemme, että Euroopan parlamentin toivoma tulos on realistinen, toimiva ja kestävä. Pahoittelemme kuitenkin sitä, että komission ehdotus, jonka parlamentti on hyväksynyt, ei ole vain euroaluetta koskeva ratkaisu, vaan se koskee myös niitä valtioita, joiden valuuttana ei ole euro. Asian tarkastelutavasta riippumatta paketti, josta olemme äänestäneet, lisää EU:n valtaa jäsenvaltioiden kustannuksella. Se sisältää innovatiivisia käsitteitä, kuten käänteisen määräenemmistöäänestyksen ja jäsenvaltioiden sakottamisen, ja sillä varmistetaan, että jäsenvaltioiden talousarviot eivät ole enää vain kansallisten parlamenttien asia. Vaikka siis kannatammekin pitkän aikavälin tavoitteita, emme voi antaa tukeamme keinoille, ja siksi olemme äänestäneet niitä mietintöjä vastaan, jotka eivät koske pelkästään euroaluetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Etenkin euroalueen ja yleisesti koko EU:n vakaus edellyttää ennalta ehkäisevien välineiden ja valvontavälineiden uudistamista, jotta makrotalouden epätasapaino voidaan korjata. Julkisen talouden vakauttaminen on ratkaisevan tärkeää aiempien virheiden korjaamiseksi ja EU:n talouden kestävän kasvun takaamiseksi niin, että se ei perustu julkiseen ja ulkomaiseen velkaan, vaan ennemmin työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseen. Mietinnössä keskitytään tulostauluun, joka perustuu makrotaloudellisiin ja rakenteellisiin tilastotekijöihin, joiden avulla jäsenvaltioita voidaan vertailla rakenteellisten sekä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin kehityssuuntausten perusteella.

Uusien indikaattorien lisäämisen ja tarvittaessa tasapuolisten ylä- ja alaraja-arvojen määrittämisen ansiosta indikaattoreita voidaan käyttää hälytystasoina, joiden avulla voidaan välttää komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston nykyiset julkisen talouden pelastusoperaatiot. Tämän uuden ja älykkään symmetrisen järjestelmän ansiosta valvontaa tiukennetaan, komissio, Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan keskuspankki laativat perusteellisempia arviointeja ja täydentävistä uudistuksista ja korjaussuunnitelmista esitetään suosituksia. Katson, että tässä Eurooppa-hankkeen kriittisessä käännekohdassa kaikkien EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisten osallistuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan toteuttaa hyvissä ajoin.

 
  
  

Mietintö: Diogo Feio (A7-0179/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Nykyiset tapahtumat osoittavat, että Euroopan vakaus- ja kasvusopimus ei ole kovin tehokas eikä sillä ole onnistuttu estämään monia jäsenvaltioita joutumasta vakaviin maksutase- ja velanmaksuongelmiin. Sen lisäksi, että EU on tarjonnut tukea kyseisille valtioille, toimielimet toimivat vakaus- ja kasvusopimuksen vahvistamiseksi, jotta tällaisilta kriiseiltä vältytään tulevaisuudessa. Se on talouden ohjauspaketin tavoite, ja kollegani Diogo Feion mietintö on osa sitä. Mietinnössä käsitellään liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanoa. Kannatan erityisesti sitä, että velan vähentäminen lasketaan kolmen vuoden aikana lasketun keskiarvon mukaan mieluummin kuin kiinteän arvon mukaan joka vuosi kolmen vuoden aikana. Kannatin tätä mietintöä, samoin kuin kannatan koko talouden ohjauspakettia.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. (PT) Talous- ja rahoituskriisi on paljastanut selvästi sen, että talouspolitiikan valvontaa talous- ja rahaliitossa on koordinoitava ja kehitettävä. Viimeaikaiset kokemukset ovat paljastaneet myös epäonnistumisia ja puutteita nykyisissä valvontamenettelyissä ja koordinointijärjestelmässä. Kriisi on mullistanut dramaattisesti suotuisat olosuhteet, joissa talous ja rahoitusala toimivat vuoteen 2007 saakka, ja jäsenvaltioiden enemmistön on vakautettava tilinsä julkisen velan vähentämiseksi. Suurimmalle osalle jäsenvaltioista velan vähentäminen on ratkaisevan tärkeä asia ottaen huomioon kielteiset vaikutukset, joita velalla on taloudellisiin kannustimiin sekä talouskasvuun veronkorotusten ja riskipreemioiden takia. Mietinnössä todetaan, että komission ja neuvoston pitäisi tehdä tasapainoinen ja perusteellinen arviointi kaikista olennaisista tekijöistä sekä erityisesti siitä, miten paljon ne vaikeuttavat tai heikentävät olosuhteiden kautta alijäämää tai velkaa koskevien vaatimusten noudattamisen arviointia. Neuvosto vaatii, että jäsenvaltio saavuttaa vuosittaiset budjettitavoitteensa, mikä mahdollistaa vähintään 0,5 prosentin kasvun bruttokansantuotteessa joka vuosi. Edellä mainituista syistä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Päätin äänestää tyhjää mietinnöstä, joka koskee ehdotusta neuvoston asetukseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta. Vaikka yksittäisten jäsenvaltioiden talouksien sekä niiden ja unionin välille muodostettua yhteyttä on tarkistettava erityisesti ottaen huomioon Kreikan tapahtumat ja se, että monet muut jäsenvaltiot osoittavat merkkejä lähestyvästä rahoituskriisistä Kreikan mittakaavassa, tarkistusta ei voida toteuttaa käyttämällä tässä mietinnössä esitettyjä menetelmiä. Mietinnössä pyritään korjaamaan kansallisten talouksien heikkoudet lisäämällä – mielestäni liiallisesti – EU:n valtaa jäsenvaltioihin nähden, millä uhrataan näiden vapaus ja valta rahoituksen suhteen. Sen takia en voi äänestää tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Antonio Cancian (PPE), kirjallinen. (IT) Diogo Feion mietintö on osa lainsäädäntöpakettia talouden ohjauksen ja hallinnan uudistamiseksi. Paketti koostuu kuudesta mietinnöstä, jotka ovat tulosta kuukausien neuvotteluista. Euroopan parlamentti on lähettänyt selvän viestin kaikille sekä erityisesti neuvostolle. Siksi toivon, että tämä paketti todella hyväksytään ennen kesälomaa ja ennen kaikkea että sitä sovelletaan mahdollisimman pian, niin että Euroopan unioni on valmis, kuten se oli aikaisemmin, vastaamaan haasteisiin, jotka uhkaavat sen vakautta. Äänestin Diogo Feion mietinnön puolesta erityisesti siksi, että mielestäni siinä korostetaan perustellusti keskeistä roolia, jossa Euroopan parlamentin on toimittava tulevien talouskriisien ehkäisyssä. Tekstissä korostetaan sen vuoropuhelun keskeistä merkitystä, joka parlamentin on käynnistettävä kansallisten parlamenttien edustajien kanssa demokraattisen prosessin turvaamiseksi silloin, kun EU:n taloudellista vakautta koskevia kysymyksiä nousee esiin. Mietinnössä ehdotetaan myös kolmen vuoden kautta, jonka aikana kokonaisvelkaa vähennetään, mitä pidän kohtuullisena ja riittävänä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että ylittäessään viitearvon valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on vähentynyt riittävästi ja lähestyy viitearvoa tyydyttävää tahtia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, jos ero viitearvoon on laskenut edellisen kolmen vuoden aikana keskimäärin yhden kahdeskymmenesosan vuodessa kolmen vuoden tietojen pohjalta tehdyn arvioinnin jälkeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Nykyinen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisi on osoittanut, että Euroopan unionissa sovellettu talouden ohjausmalli ei ole toiminut: valvontakehys on osoittautunut erittäin heikoksi ja vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä ei ole noudatettu. Siksi kannatan toimenpidepakettia, jota Euroopan komissio on ehdottanut talouden ohjausta ja hallintaa varten. Äänestän Diogo Feion erinomaisen mietinnön puolesta. Se koskee liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamista ja selkeyttämistä. Suhtaudun myönteisesti vaatimukseen, että prosessia, jolla Euroopan komissio julkaisee suosituksiaan, nopeutetaan. Tuen ehdotusta, jonka mukaan Euroopan parlamentille annetaan oikeus kutsua jäsenvaltioiden edustajia, ja pahoittelen sitä, ettei neuvosto ole hyväksynyt sitä. Suhtaudun myönteisesti komissiolle myönnettyyn mahdollisuuteen tehdä lisää tarkastuskäyntejä sekä siihen, että Euroopan keskuspankki voi osallistua kyseisiin käynteihin.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. (RO) Päätin vastustaa neljää kuudesta ehdotuksesta jotka on sisällytetty talouden ohjauspakettiin, koska katsoin, että ne sisältävät säästötoimia, jotka tekisivät Euroopan taloudesta vain entistä hauraamman. Talouskasvun jatkamiseksi tarvitsemme paketissa ehdotetulle mallille vaihtoehdon, joka perustuu strategisiin investointeihin ja uusien työpaikkojen luomiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Göran Färm, Anna Hedh, Marita Ulvskog ja Åsa Westlund (S&D), kirjallinen. (SV) Ruotsalaisina sosiaalidemokraatteina me pidämme laajaa uudistuspakettia talouden ohjauksen ja hallinnan vahvistamiseksi EU:ssa tärkeänä välineenä, jolla luodaan järjestystä Euroopan talouteen. Entistä tiukempi vakaus- ja kasvusopimus, entistä kovemmat avoimuutta ja kuria koskevat vaatimukset kansallisissa budjettikehyksissä ja uusi järjestelmä talouden epätasapainon ehkäisemiseksi ovat keskeisiä tekijöitä työssä, jolla valtiontaloudet ja rahoitusmarkkinat vakautetaan.

Se, että olemme päättäneet olla tänään äänestämättä viiden mietinnön puolesta kaikkiaan kuudesta mietinnöstä, ei johdu siitä että vastustamme entistä tiukempia sääntöjä. Päinvastoin me katsomme, että sääntöjä on tiukennettava nopeasti. Äänestysstrategiamme tarkoituksena oli sen sijaan lähettää selvä viesti siitä, että tietyt rajusti liioitellut suuntaukset paketissa säästötoimien käyttöön ottamiseksi pitäisi vaihtaa tasapainoisempaan lähestymistapaan lopullisella neuvottelukierroksella. Säännöt, jotka eivät anna riittävästi tilaa eteenpäin suuntautuneille investoinneille ja vakaalle kasvulle, eivät voi olla kestäviä pitkällä aikavälillä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Talousarvion kurinalaisuutta koskevia sääntöjä sekä niiden noudattamista ja valvontaa olisi vahvistettava erityisesti kiinnittämällä enemmän huomiota velkatasoon ja -kehitykseen sekä kokonaiskestävyyteen. Siksi tuen arviointia julkisen talouden kestävyydestä, mukaan luettuna velkataso, velkaprofiili – myös maturiteetti – sekä velan dynamiikka. Tässä yhteydessä ei voida unohtaa yksityistä velkaa siinä määrin kuin se voi aiheuttaa julkishallinnolle implisiittisiä vastuita. Julkisen ja yksityisen velan valvontakehyksellä pitäisi tukea pitkän aikavälin kasvua ottaen huomioon budjettipolitiikan suhdanteita tasoittava rooli ja parantaen investointiedellytyksiä ja sisämarkkinoiden kehitystä, mikä on olennaista talous- ja rahaliiton vahvistamisen ja sujuvan toiminnan kannalta. On tärkeää perustaa Euroopan valuuttarahasto, jota hallitaan unionin säännöillä ja rahoitetaan erityisesti sakkotuloilla koko euroalueen taloudellisen vakauden turvaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä mietintö on osa talouden ohjausta ja hallintaa koskevaa lainsäädäntöpakettia ja on yksi sen keskeisistä osista. Se koskee asetusta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä.

Vaikka mietinnössä lähdetäänkin liikkeelle siitä, että euroalue on kriisissä ja euroalueen velkakriisi edellyttää kattavaa ja yhdennettyä ratkaisua koska tähän saakka käytetty hajautettu lähentymistapa on epäonnistunut, mietintö loppuu vetoomukseen, joka koskee samantyyppisiä monetaristista ja uusliberalistista politiikkaa ja perusteita, jotka ovat johtaneet kriisiin. Siinä jatketaan ja kiristetään todellista kuristusotetta, jossa jäsenvaltiot ovat, piittaamatta ongelmien syistä tai vaihtoehtoisesta politiikasta, jossa otetaan huomioon talouksien erilaiset kehitystasot.

Sen sijaan että mietinnössä ehdotettaisiin sopimusta solidaarisuuteen sekä aitoon taloudellista ja sosiaalista koheesiota koskevaan politiikkaan perustuvasta edistyksestä ja sosiaalisesta kehityksestä, mitä me olemme puolustaneet, siinä vaaditaan vakaus- ja kasvusopimuksen ja nyt Euro Plus -sopimuksen tiivistämistä. Siinä laajennetaan ja vahvistetaan pakotteiden ja sakkojen soveltamista jäsenvaltioihin, jotka eivät noudata määräyksiä. Tällaista asioihin puuttumista ei voida hyväksyä. Se merkitsee liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn soveltamista jäsenvaltioihin alistamalla ne varsinaisella siirtomaatyylillä EU:n valtaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä on keskeinen osa talouden ohjauspaketin lainsäädäntöä. Se koskee asetusta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä.

Vaikka mietinnössä lähdetäänkin liikkeelle siitä, että euroalue on kriisissä, ja jopa tunnustetaan kattavan ja yhtenäisen ratkaisun tarve euroalueen velkakriisissä, koska tähän saakka käytetty hajautettu lähentymistapa on epäonnistunut, mietintö loppuu vetoomukseen, joka koskee entisenlaisia monetaristista ja uusliberalistista politiikkaa ja perusteita, millä kiristetään todellista kuristusotetta, jossa jäsenvaltiot ovat, piittaamatta ongelmien syistä tai vaihtoehtoisesta politiikasta, jossa otetaan huomioon talouksien erilaiset kehitystasot. Sen sijaan että mietinnössä ehdotettaisiin sopimusta solidaarisuuteen sekä aitoon taloudellista ja sosiaalista koheesiota koskevaan politiikkaan perustuvasta edistyksestä ja sosiaalisesta kehityksestä, siinä vaaditaan vakaus- ja kasvusopimuksen ja Euro Plus -sopimuksen tiivistämistä. Siinä myös laajennetaan pakotteiden ja sakkojen soveltamista jäsenvaltioihin, jotka eivät täytä niille asetettuja vaatimuksia.

Tällaista asioihin puuttumista ei voida hyväksyä. Se merkitsee liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn soveltamista jäsenvaltioihin alistamalla ne varsinaisella siirtomaatyylillä EU:n valtaan.

Tästä syystä äänestimme mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. (SK) Maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi on osoittanut ja syventänyt tarvetta lisätä ja tiivistää koordinaatiota ja kehittää talouden ohjausta ja hallintaa talous- ja rahaliitossa. Nykyiset koordinointi- ja valvontavälineet ja -menettelyt ovat antaneet EU:lle mahdollisuuden selviytyä kriisistä, josta yksikään jäsenvaltio ei olisi voinut selvitä yksin. EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot pyrkivät kaikki elpymään kriisistä. Tämä kokemus on kuitenkin paljastanut puutteita ja heikkouksia nykyisissä valvontamenettelyissä ja koordinointijärjestelmässä. On erittäin tärkeää vahvistaa talous- ja rahaliiton puitteita ja pyrkiä turvaamaan makrotalouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys, jotka ovat edellytys kestävälle kehitykselle ja työllisyyden kasvulle. Koordinoinnin yksittäiset tekijät talouspolitiikan alalla, mukaan luettuna rakenneuudistusten valvonta, on integroitava uuteen valvontasykliin, niin kutsuttuun EU-ohjausjaksoon, joka yhdistää sopimuksen nykyiset prosessit ja talouspolitiikan tärkeimmät tavoitteet, millä varmistetaan se, että vakaus- ja lähentymisohjelmat ja kansalliset uudistukset toteutetaan samanaikaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Marietta Giannakou (PPE), kirjallinen. (EL) Euroopan parlamentin jäsenten Uusi Demokratia -ryhmä äänesti uudessa talouden ohjauspaketissa olevan kuuden ehdotuksen puolesta. Euroopan parlamentin ehdotukset pohjustavat tietä taloudellisesti vakaalle ympäristölle ja mahdollistavat samalla innovatiivisten toimintamekanismien kuten eurobondien ja Eurooppa-hankkeen bondien kehittämisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. (DE) Jäsenvaltioiden talouspolitiikan koordinoinnin lisääminen ja valvonnan tiukentaminen on elintärkeää, jos haluamme oppia talous- ja rahoituskriisin virheistä ja torjua nykyisen velkakriisin joissakin jäsenvaltioissa. Mietintö on vastaus kysymykseen siitä miten organisoida uusi koordinointi- ja valvontaprosessi.

Keskustelu, joka koskee joidenkin jäsenvaltioiden valtavia alijäämiä, pitäisi panna merkille ainakin Belgiassa erityisesti tällä siirtymäkaudella, jolloin Belgiassa ei ole hallitusta. Siirtymäkausi on erityisen ongelmallinen, koska se vaikuttaa voimakkaasti Belgian talouteen, sosiaalipolitiikkaan ja rahoitusalaan eikä varsinaisesti auta parantamaan tilannetta.

Jos Belgian kaltainen valtio haluaa varmistaa sen, että EU:n ei anneta tehdä tulevaisuudessa päätöksiä Belgian puolesta, niin sitten on korkea aika vaatia, että liittovalion politiikasta vastaavat henkilöt tunnustavat vastuunsa kansalaisille sen sijaan, että puuttuvat komission kanssa indeksin tai sosiaalipolitiikan säilyttämiseen Belgiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Olen tyytyväinen tähän asiakirjaan, koska asetuksessa annetaan säännöksiä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä. Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tavoitteena on ehkäistä valtiotalouden liialliset alijäämät ja, jos niitä esiintyy, edistää niiden korjaamista, missä yhteydessä talousarvion kurinalaisuutta tutkitaan valtiotalouden alijäämän ja valtion velkakriteerien perusteella. Talousarvion kurinalaisuutta koskevia sääntöjä pitäisi tiukentaa ennen kaikkea kiinnittämällä enemmän huomiota velkatasoon ja -kehitykseen sekä kokonaiskestävyyteen. Kyseisten sääntöjen noudattamista pitäisi tiukentaa samoin kuin niiden valvontajärjestelmiä. Talouden ohjausta ja hallintaa pitäisi tehostaa myös ottamalla Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit siihen mukaan aktiivisesti ja ajoissa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska vastustan jyrkästi säästötoimien lamauttamista koskevaa ohjelmaa, jota keskustaoikeisto ajaa Euroopan unionissa. Talouden ohjauksen ja hallinnan uudistamista koskeva paketti tukahduttaa kasvun EU:ssa aikana, jolloin tarvitsemme investointeja kasvuun, tutkimukseen ja kehitykseen sekä työpaikkoihin EU:n taloudellisen tulevaisuuden varmistamiseksi. Talousuudistuspaketti iskee rajuimmin köyhiin eurooppalaisiin, samalla kun se jättää kriisin aiheuttajat – rahoitusalan – koskematta. Suhtaudun myönteisesti talous- ja finanssipolitiikan koordinoinnin kehittämiseen EU:ssa, mutta vastustan jyrkästi lyhytnäköistä näkemystä, jonka mukaan sitä ajetaan läpi. Pitkän aikavälin investoinnit vihreään talouteen, tieteelliseen tutkimukseen ja infrastruktuuriin ovat ehdottoman välttämättömiä talouden vakauden, työpaikkojen luomisen ja kasvun kannalta, enkä voi tukea uudistuspakettia, jolla pyritään lamauttamaan säästötoimet kaikkialla EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Tämä ehdotus koskee liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamista ja selkeyttämistä. Katsomme, että julkisen talouden valvonnan täytäntöönpanoon pitäisi aina soveltaa EU:n yleisiä tavoitteita sekä erityisesti vaatimuksia, jotka liittyvät korkean työllisyyden edistämiseen, riittävän sosiaaliturvan takaamiseen ja sosiaalisen syrjinnän torjuntaan.

Valvottaessa talousarvion kurinalaisuuden noudattamista pitäisi kiinnittää huomiota myös sosiaalisiin laskukausiin, joilla voi olla vaikutusta valtioiden taloudelliseen tilanteeseen. Esitämme myös, että jäsenvaltioille, jotka panevat täytäntöön rakenneuudistuksia työpaikkojen säilyttämiseksi tai luomiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi, pitäisi antaa tilaisuus poiketa keskipitkän aikavälin budjettitavoitteista.

Lopuksi me katsomme, että talouden ohjauksen ja hallinnan vahvistamisen pitäisi kulkea käsi kädessä eurooppalaisen hallintotavan demokraattisen legitimiteetin kanssa ja että Euroopan parlamentin asemaa pitäisi vahvistaa koko valvontaprosessissa. Lisäksi työmarkkinaosapuolten säännöllinen kuuleminen ja kansallisten parlamenttien vahvempi mukaantulo ovat uskottavan ja avoimen valvontakehyksen välttämättömiä ehtoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Mietinnössä ehdotetaan käänteisen määräenemmistöäänestyksen ulottamista sellaisten jäsenvaltioiden sakottamiseen, jotka eivät noudata euroliberaaleja normeja. Sitäkin pahempaa on se, että siinä komissiota vaaditaan ottamaan käyttöön nopeutettu rankaisuprosessi tahallista laiminlyöntiä varten. Ainoa poikkeus koskee jäsenvaltioita, jotka uudistavat eläkejärjestelmänsä komission haluamalla tavalla. Tällä tavoin luodaan autoritaarinen federalismi. En hyväksy koskaan sitä, että kotimaani maksaa sakkoja kenellekään.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Talousarvioiden valvonnan ei pitäisi merkitä vain oikeiden tietojen ja lukujen saamista. Tietysti komission pitäisi antaa myös suosituksia, esimerkiksi velan vähentämisestä. Meidän ei pitäisi kuitenkaan sallia missään olosuhteissa sitä, että jäsenvaltioille sanellaan miten ne käyttävät rahojaan. Eurooppalainen hallintotapa ei ole asia, jota EU:n kansalaiset haluavat, eikä sitä määrätä unionin perussopimuksissa. Se merkitsee toissijaisuusperiaatteen selvää halveksuntaa. EU:n hallinto ei auta kyseisiä valtioita elpymään taloudellisesti vaan pikemminkin vetäytyminen euroalueelta. En voi tukea esitystä mainituista syistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Talouden ohjausta ja hallintaa koskevilla ehdotuksilla rikotaan selvästi toissijaisuusperiaatetta. Äänestin mietintöä vastaan, koska sillä heikennetään merkittävästi Euroopan yhdentymistä sekä jäsenvaltioiden taloudellisia ja sosiaalisia oloja.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn on edettävä nopeammin, jotta liiallisilta valtiontalouden alijäämiltä vältytään. Mielestäni talousarvion kurinalaisuutta koskevia sääntöjä on vahvistettava kiinnittämällä erityistä huomiota velkatasoon. Jotta annetut tavoitteet voidaan saavuttaa, komissiolle on annettava erityisrooli arvioinnin, valvonnan ja suositusten alalla. Tehdessään arviointeja komission ja neuvoston on otettava huomioon myös eläkeuudistukset, joita kyseiset jäsenvaltiot panevat täytäntöön. En tue ehdotusta pienentää niiden jäsenvaltioiden rangaistusta, jotka eivät ole panneet täytäntöön lainkaan tai asianmukaisesti toimia tai välineitä alijäämän vähentämiseksi. En pidä viisaana sakkojen vuotuisen kokonaismäärän vähentämistä, koska perityt sakot on käytettävä vakausmekanismien täytäntöönpanoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Aluksi onnittelen Diogo Feioa hänen erinomaisesta mietinnöstään. Mielestäni velkaa suhteessa BKT:hen pitäisi vähentää "tyydyttävää tahtia". Siinä mielessä eroa nykyisen valtionvelan ja 60 prosentin viitearvon välillä pitäisi vähentää yhdellä kahdeskymmenesosalla vuosittain. Olen tyytyväinen Diogo Feion tarkistukseen alkuperäiseen komission ehdotukseen, jonka mukaan vähennys pitäisi laskea niin, että se on kolmen edellisen vuoden aikana keskimäärin kahdeskymmenesosa vuosittain. Yhdyn myös näkemykseen, että ehdon noudattamisen arviointi pitäisi aloittaa kolme vuotta nyt käynnissä olevan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn lopettamisen jälkeen. Olen tyytyväinen ennen kaikkea siihen, että kun valtionvelkaa koskevaa asetusta sovelletaan, komission on otettava huomioon kaikki muut "merkitykselliset tekijät" sekä erityisesti yksityinen velka ja muita tärkeitä tekijöitä, joiden avulla yleinen arviointi voidaan tehdä. Toivon, että Euroopan parlamentti tekee lopullisen sopimuksen ja hyväksyy koko ohjauspaketin mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan lähettää voimakas ja yhtenäinen viesti kansalaisille ja markkinoille ja lopettaa keinottelu.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Osana lainsäädäntöpakettia, jolla pyritään vahvistamaan talouden ohjausta ja hallintaa EU:ssa ja euroalueella, on pidetty myös äänestys tästä mietintöluonnoksesta, joka koskee komission ehdotusta muuttaa asetusta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä. Äänestin mietinnön puolesta, koska yhdyn periaatteessa esittelijän huoliin, erityisesti seuraavissa kohdissa: 1) julkisen talouden valvonnan täytäntöönpanon olisi aina oltava sopusoinnussa EU:n yleisten tavoitteiden kanssa, 2) talousarviota koskevan kurinalaisuuden noudattamista seurattaessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota paitsi vakaviin talouden laskusuhdanteisiin myös yhteiskunnallisiin laskusuuntauksiin, jotka voivat vaikuttaa julkisyhteisöjen rahoitusasemaan, 3) niiltä jäsenvaltioilta, jotka eivät ole noudattaneet annettuja suosituksia, kerätyt sakot olisi käytettävä investointeja ja työpaikkoja koskevien EU:n pitkän aikavälin tavoitteiden tukemiseen, eikä niitä pitäisi jakaa vain jäsenvaltioille, joihin ei sovelleta liiallista alijäämää koskevaa menettelyä, kuten komissio ehdottaa ja 4) työmarkkinaosapuolten säännöllinen kuuleminen ja kansallisten parlamenttien vahvempi mukaantulo ovat uskottavan ja avoimen valvontakehyksen välttämättömiä ehtoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (ES) Äänestin mietintöä vastaan. Se johtuu kovien suhdanteita vahvistavien toimien soveltamisesta liialliseen alijäämään. Viittaa erityisesti 1/20-toimeen, johon liittyy vuosittaisen julkisen velan vähentäminen viidellä prosentilla kolmena peräkkäisenä vuonna, jos se ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT), vaikka alijäämä olisi alle 3 prosenttia BKT:stä. Kyseinen toimi perustuu oletukseen, että talouskasvu riippuu pelkästään julkisen velan vähentämisestä. Toisin sanoen, että julkisen velan hoitaminen merkitsee erityisen tiukkojen säästötoimien suoraa soveltamista olosuhteista huolimatta.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. − (IT) Komission vuonna 2010 esittelemän lainsäädäntöpaketin päätavoitteena on elvyttää talouden ohjaus ja hallinta EU:ssa ja euroalueella. Se on strategisesti tärkeää tällaisessa kriisissä, jota käymme läpi. Jäsenvaltioiden kehityksen ja kasvusuunnitelmien edistäminen, budjettipolitiikan koordinoinnin optimoiminen sekä alijäämien ja valtionvelan seurantaa koskevien menettelyjen vahvistaminen ovat vain joitakin keskeisiä tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin sitä, että ponnistelumme ovat täysin sopusoinnussa työmarkkinoiden elvytyssuunnitelmien ja sosiaaliturvapolitiikan kanssa, jotka ovat uuden kestävää kasvua koskevan mallin kulmakivi.

 
  
MPphoto