Palvelujen vapaa liikkuvuus: suuri askel eteenpäin

Parlamentti hyväksyi mietinnön äänin 394 puolesta, 215 vastaan ja 33 tyhjää. Mietinnön laatija Evelyne GEBHARDT (PSE, DE) sanoi äänestystä edeltävässä täysistuntokeskustelussa, että "käsiteltävänä on tärkein EU:n lainsäädäntöhanke perustuslakia lukuun ottamatta. Palvelujen tulee olla Euroopassa yhtä vapaita ja avoimia kuin tavarat tai pääomat".

 

Palveludirektiivin tarkoituksena on edistää palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Direktiiviehdotus on osa Lissabonin strategian talousuudistusprosessia, ja sen tavoitteena on poistaa palvelujen tuottamisen juridiset ja hallinnolliset esteet jäsenvaltioiden välillä.

Alkuperämaaperiaate "palvelujen tarjoamisen vapaudeksi"

Direktiiviehdotuksen eräs kiivaimmin keskustelluista kohdista koski alkuperämaaperiaatetta (artikla 16). Alkuperämaaperiaatteen mukaan palveluntarjoajaan sovelletaan ainoastaan palveluntarjoajan sijoittautumismaan lainsäädäntöä, eivätkä jäsenvaltiot saa rajoittaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palveluntarjoajan tuottamia palveluja. Alkuperämaa on vastuussa palveluntarjoajan ja tämän tuottamien palvelujen valvonnasta.

Parlamentti hyväksyi kompromissitarkastuksen, jolla se poistaa alkuperämaaperiaatteen kauttaaltaan ja korvaa sen "palvelujen tarjoamisen vapaudella". Parlamentti myös rajoitti direktiivin soveltamisalaa. Se ei kata nyt niin monia palveluja kuin alkuperäinen teksti. Parlamentti laajensi luetteloa syistä, jotka antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden rajoittaa toisesta jäsenvaltiosta tulevan palveluntarjoajan vapautta tarjota palveluja sen alueella. Parlamentin hyväksymässä tekstissä todetaan, että direktiivi ei koske jäsenvaltioiden työlainsäädäntöä.

 

Tämä selkeä tulos vahvistaa parlamentin asemaa komission ja neuvoston suhteen. Komission puheenjohtaja Josè Manuel BARROSO on ilmoittanut, että komissio muuttaa alkuperäistä ehdotustaan mahdollisimman nopeasti parlamentin hyväksymän tekstin pohjalta.

 

Palvelujen vapaan liikkuvuuden toteutumiseksi eurooppalaisilla markkinoilla eräitä esteitä tulee poistaa. Jäsenvaltiot eivät mm. saa velvoittaa palveluntarjoajaa hankkimaan toimipaikkaa kyseisen jäsenvaltion alueella tai velvoitetta esittää kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten myöntämää toiminnan harjoittamiseen liittyvää erityistä henkilöllisyysasiakirjaa.

 

 

Muutamaa päivää ennen täysistuntoa PPE-DE- ja PSE -ryhmät saavuttivat kompromissin, jolla komission ehdottamaa lähestymistapaa muutettiin. Parlamentti tuki tätä kompromissia ensimmäisen käsittelyn äänestyksessään.

 

Parlamentin hyväksymässä tekstissä ei mainita enää alkuperämaaperiaatetta. Hyväksytyssä tekstissä puhutaan palvelujen tarjoamisen vapaudesta.

 

Sääntö palvelujen tarjoamisen vapaudesta korvaa alkuperämaaperiaatteen.   Tämä tarkoittaa, että "jäsenvaltion on varmistettava alueellaan palvelutoiminnan vapaa aloittaminen ja harjoittaminen". Tämä taataan tietyillä ehdoilla, joita jäsenvaltiot eivät saa asettaa palvelutoiminnan harjoittamiseksi tai aloittamiseksi. Enää ei näin ollen olisi mahdollista esimerkiksi velvoittaa palveluntarjoajaa avaamaan toimistoa siihen maahan, jossa hän tarjoaa  palveluja tai asettaa kieltoa "tietylle tarvittavalle infrastruktuurille". 

 

Parlamentin hyväksymässä tekstissä  määritellään kuitenkin perusteet, joiden mukaan jäsenvaltiot voivat rajoittaa palvelutoimintaa kansallisin säännöin. Nämä perusteet ovat yleiseen järjestykseen ja yleiseen turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun tai kansanterveyteen liittyviä.

 

Parlamentin hyväksymässä tekstissä todetaan, että direktiiviehdotus ei vaikuta työoikeuteen ja siinä kunnioitetaan oikeutta neuvotella työehtosopimuksia. Jäsenvaltiot eivät saa asettaa palvelutoiminnan harjoittamisen ehdoiksi vaatimuksia, jotka eivät täytä seuraavia ehtoja:  syrjimättömyys (koskee esim. kansalaisuutta), välttämättömyys (yleisen järjestyksen tai turvallisuuden, kansanterveyden tai ympäristön suojelemiseksi) ja oikeasuhtaisuus (vaatimukset eivät saa ylittää sitä, mikä on välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi). 

 

Parlamentin hyväksymä tekstissä komissiota kehotetaan tarkastelemaan tarvetta ehdottaa direktiivin mukaista palvelutoimintaa koskevia yhdenmukaistamistoimenpiteitä viiden vuoden kulutta direktiivin voimaantulosta.

 

 

Ehdotettu direktiivi kattaa mm. seuraavat alat:

 

Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut sellaisina, kuin jäsenvaltiot ovat ne määritelleet. Näitä ovat mm. postipalvelut, sähkön jakelupalvelut, veden jakelupalvelut sekä jätteiden käsittelyä koskevat palvelut, mutta näihin ei sovelleta artiklaa 16 palvelujen tarjoamisen vapaudesta. Yrityspalvelut, kuten liikkeenjohdon konsultointi-, sertifiointi- ja testaus-, ylläpito-, huolto- ja toimitilojen turvapalvelut sekä mainontapalvelut.

 

Yrityksille ja kuluttajille suoritetut palvelut: kiinteistöalan palvelut kuten kiinteistönvälitys, tai rakennusalan palvelut (ml. arkkitehtipalvelut), näyttelyiden järjestäminen, autonvuokraus ja matkatoimistopalvelut. Kuluttajapalvelut, kuten matkailu, vapaa-ajan palvelut, urheilukeskukset ja huvipuistot.

 

Seuraavat alat eivät kuulu direktiiviehdotuksen soveltamisalaan: 

 

Direktiiviehdotus ei koske yleishyödyllisiä palveluja. Jäsenvaltioille on jätetty mahdollisuus päättää, mitkä palvelut kuuluvat tähän kategoriaan. Parlamentti jätti direktiiviehdotuksen ulkopuolelle julkiset ja yksityiset terveydenhuoltopalvelut ja sosiaaliset palvelut, kuten lastenhoidon. Ulkopuolelle jätetään myös rahoituspalvelut, sähköistä viestintää koskevat palvelut ja kuljetuspalvelut. Ehdotus ei koske myöskään rahapelitoimintaa, verotusalaa, audiovisuaalisia palveluja tai notaareja. 

Mitä seuraavaksi?

 

Asia siirtyy seuraavaksi neuvoston käsiteltäväksi, joka ottaa kantaa direktiiviehdotukseen ja parlamentin hyväksymiin tarkistuksiin. Mikäli neuvosto ei hyväksy kaikkia parlamentin esittämiä tarkistuksia tai esittää uusia, asia palaa parlamenttiin toiseen käsittelyyn.