Lehdistötiedote
 

EP hyväksyi ehdotuksen parlamentin kokoonpanoksi

Toimielimet - 11-10-2007 - 13:11
Täysistunto
Jaa / tallenna

Parlamentti hyväksyi ehdotuksen Euroopan parlamentin kokoonpanoksi seuraavien eurovaalien jälkeen vuonna 2009. Parlamentti haluaa, että tätä päätöstä tarkistetaan hyvissä ajoin ennen sitä seuraavan vaalikauden 2014–2019 alkua. Eurooppa-neuvosto hyväksyy yksimielisesti Euroopan parlamentin uuden paikkajaon parlamentin ehdotuksen pohjalta. Paikkajako on tarkoitus vahvistaa jäsenvaltioiden johtajien huippukokouksessa ensi viikolla 18.–19. lokakuuta.

Parlamentti hyväksyi äänin 378 puolesta, 154 vastaan ja 109 tyhjää Alain LAMASSOUREn (PPE-DE, FR) ja Adrian SEVERINin (PSE, RO) mietinnön pohjalta seuraavan paikkajaon Euroopan parlamentin vaalikaudelle 2009–2014:
 
Jäsenvaltio
ehdotettu uusi paikkajako
2009-2014
Saksa
96
Ranska
74
Yhdistynyt kuningaskunta
73
Italia
72
Espanja
54
Puola
51
Romania
33
Alankomaat
26
Belgia
22
Tšekin tasavalta
22
Kreikka
22
Unkari
22
Portugali
22
Ruotsi
20
Itävalta
19
Bulgaria
18
Tanska
13
Slovakia
13
Suomi
13
Irlanti
12
Liettua
12
Latvia
9
Slovenia
8
Viro
6
Kypros
6
Luxemburg
6
Malta
6
EU-27
750
 
Parlamentin hyväksymä ehdotus paikkajaoksi on vastaus kesäkuussa 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston pyyntöön. Eurooppa-neuvosto pyysi tuolloin parlamenttia esittämään lokakuuhun 2007 mennessä ehdotuksen Euroopan parlamentin tulevasta paikkajaosta. Neuvosto määräsi, että parlamentin jäsenten kokonaismäärä rajataan 750 paikaan, jolloin jäsenvaltiolla olisi enintään 96 paikkaa ja vähintään kuusi paikkaa. Lisäksi tulee noudattaa "alenevan suhteellisuuden" periaatetta.
 
Parlamentti toteaa, että "alenevan suhteellisuuden" periaate tarkoittaa, että väkiluvultaan suuremman jäsenvaltion jokainen parlamentin jäsen edustaa useampia kansalaisia kuin väkiluvultaan pienemmän jäsenvaltion jokainen parlamentin jäsen ja päinvastoin. Väkiluvultaan suurimmat jäsenvaltiot hyväksyvät olevansa aliedustettuja, jotta väkiluvultaan pienemmät jäsenvaltiot voivat olla paremmin edustettuja. Parlamentin ehdotus perustuu Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto Eurostatin jäsenvaltioiden väkilukua koskeviin tietoihin, minkä neuvosto on hyväksynyt.
 
Parlamentti hyväksyi kompromissitarkistuksen, jonka mukaan hallitusten välinen konferenssi kehottaa parlamenttia antamaan ehdotuksen jäsentensä valitsemisesta yleisillä ja välittömillä vaaleilla niin, että määritellään tarkemmin termi ”kansalainen”. Tämä ehdotus olisi laadittava hyvissä ajoin ennen seuraavia, vuonna 2014 pidettäviä vaaleja ja se ei rajoita Eurooppa-neuvoston päätöstä parlamentin kokoonpanosta vuosiksi 2009–2014.
 
Päätöstä tulisi tarkistaa ennen vaalikautta 2014–2019
 
Parlamentti kehottaa tarkistamaan tätä päätöstä hyvissä ajoin ennen vaalikauden 2014–2019 alkua niin että paikat jaetaan jäsenvaltioiden kesken objektiivisesti siten, että otetaan huomioon väestön demografinen muutos ja jotta "voitaisiin välttää perinteiset poliittiset lehmänkaupat jäsenvaltioiden välillä".
 
Parlamentti toteaa, että tässä vaiheessa ei ole syytä ottaa huomioon tulevien laajentumisten vaikutusta, joita ei ole mahdollista arvioida ennakolta. Tulevat laajentumiset voidaan ottaa huomioon ylittämällä väliaikaisesti 750 paikan enimmäismäärä, kuten toimittiin Bulgarian ja Romanian liityttyä EU:hun.
 
Suomen paikkajako
 
Nykysopimusten mukaan Euroopan parlamentin jäsenmäärän tulee olla enintään 736. Nykyiset jäsenmaiden paikkamäärät sovittiin vuonna 2000 Nizzan sopimuksella. Nykyistä vaalikautta 2004–2009 koskevat siirtymämääräykset, sillä unionin laajentuminen Bulgariaan ja Romaniaan tapahtui kesken kauden. Tästä syystä kaikilla jäsenmailla on ollut enemmän paikkoja kuin seuraavalla kaudella 2009–2014. Suomella on kaudella 2004–2009 14 paikkaa ja paikkamäärä tulee Nizzan määräysten mukaan supistumaan kaudeksi 2009–2014 13 paikkaan. Myös nyt hyväksytyn ehdotuksen mukaan Suomi saa 13 paikkaa seuraavaksi vaalikaudeksi.
 
Uudistetun sopimusehdotusluonnoksen mukaan Eurooppa-neuvosto hyväksyy yksimielisesti Euroopan parlamentin uuden paikkajaon parlamentin ehdotuksen pohjalta ja parlamentin hyväksynnän saatuaan. Ehdotus annetaan Eurooppa-neuvostolle 18.–19.10.2007.
 
Täysistuntokeskustelu
 
Mietinnön laatija Alain LAMASSOURE (PPE-DE, FR) totesi, että nyt käsiteltävä mietintö on vastaus Eurooppa-neuvoston pyyntöön. Päätös tehdään neuvostossa yksimielisesti sen saatua parlamentin ehdotuksen. Lamassoure korosti, että tämä on väliaikainen ratkaisu. "Mikäli neuvostossa ei saada aikaiseksi yksimielisyyttä, jäämme 736 jäseneen Nizzan sopimusten mukaan", hän sanoi. Hän kehotti puolustamaan Eurooppaa kansalliselta itsekkyydeltä.
 
Adrian SEVERIN (PSE, RO) kehotti pitämään kiinni Eurostatin luvuista väkiluvun mittaamiseksi. Hän kehotti hylkäämään ehdotetut äärivaihtoehdot. "Osoittakaamme, että olemme todellisia eurooppalaisia", hän sanoi.
 
Poliittisten ryhmien puheenvuorot
 
PPE-DE-ryhmän puolesta puhunut Ingo FRIEDRICH (DE) totesi, että saksalaiset hyväksyvät aliedustuksensa, "koska katsomme, että eurooppalaisuus on tärkeämpää kuin mikään muu". Pitkällä aikavälillä tulee saada aikaiseksi "looginen järjestelmä". Hän totesi, että tarkistukset 2 ja 3 ovat kiistanalaisia. Näiden äänestystuloksesta riippumatta ryhmä tukee joka tapauksessa mietintöä.
 
PSE-ryhmän puolesta puhunut Richard CORBETT (UK) sanoi ryhmänsä äänestävän mietinnön puolesta. Esittelijät ovat järkevästi asetetut rajat huomioon ottaen keskittyneet tärkeimpiin nykyisen paikkajaon epäkohtiin. "Yksikään jäsenvaltio ei menetä paikkoja tämän hetkisten sopimusten mukaan vuonna 2009", hän korosti. Corbett sanoi olevansa yllättynyt Italian hallituksen suhtautumistavasta.
 
ALDE-ryhmän puolesta puhunut Andrew DUFF (UK) sanoi ryhmänsä tukevan mietintöä. "Euroopan parlamentin tulee lähettää selkeä viesti, että me kykenemme rohkeaan päätökseen". Duffin mukaan tarkistusehdotuksessa esitetty d'Hondtin menetelmä antaisi "liikaa vääntöä isoille jäsenvaltioille".  "Hallitusten väliseen konferenssiin tulee lähettää ratkaisu, ei ongelmaa", hän sanoi.
 
UEN-ryhmän puheenjohtaja Brian CROWLEY (IE) totesi, että Euroopan parlamentin ensimmäisten suorien vaalien jälkeen 1979 on ollut valtavia väestöllisiä muutoksia. Hän piti tärkeänä tasapainoa eri toimielinten sekä pienten ja suurten jäsenvaltioiden välillä. Hän kehotti pitämään mielessä mahdollisen tulevan laajentumisen Kroatiaan.
 
Verts/ALE-ryhmän puolesta puhunut Johannes VOGGENHUBER (AT) nosti esiin termien väkiluku ja Euroopan kansalaiset välisen eron. Hän totesi, että perusoikeuskirjaan on kirjattu kansalaisten oikeudet.
 
GUE/NGL-ryhmän puolesta puhunen Sylvia-Yvonne KAUFMANNin (DE) mukaan hänen ryhmässään on erilaisia käsityksiä mietinnön suhteen, mutta hän itse tuki sitä. "Ehdotus on tasapainoinen ja se on myös käyttökelpoinen mahdollisessa tulevassa laajentumisessa". Ehdotus perustuu solidaarisuudelle, jossa suuret jäsenvaltiot hyväksyvät sen, että niillä on vähemmän edustajia, jotta myös pienet tulevat edustetuiksi.
 
IND/DEM-ryhmän puolesta puhuneen Bernard WOJCIECHOWSKIn (PL) mukaan Puolan näkökantoja ei ole otettu huomioon, sillä nyt se menettäisi paikkoja.
 
ITS-ryhmän puolesta puhunut Luca ROMAGNOLI (IT) kehotti hylkäämään mietinnön. Hänen mukaansa Italialla on ollut ratkaiseva rooli Euroopan rakentamisessa ja nyt alenevan suhteellisuuden periaatetta sovelletaan syrjivällä tavalla Italian suhteen.
 
Sitoutumattomien ryhmän puolesta puhunut Irena BELOHORSKÁ (SK) sanoi tukevansa mietintöä. Hän kehotti kohtelemaan kaikkia jäsenvaltioita yhtälaisesti.
 
Parlamentin suomalaisjäsenten puheenvuorot
 
"On suuri ryhmä kansalaisia, joita ei ole otettu huomioon", Henrik LAX (ALDE, FI) sanoi. "Ajattelen 50 miljoonaa eurooppalaista, jotka kuuluvat kansallisiin kielivähemmistöihin". Mietintö rakentuu alentuvan suhteellisuuden periaatteen varaan ja se on loistava esimerkki tilastollisesta menetelmästä. Nyt tulisi kuitenkin olla rohkeutta puhua faktoista. "Kuinka tuemme kansalaisten luottamusta unioniin? Miten taataan, että vähemmistöjen ääntä kuullaan?", Lax kysyi.
 
Lax totesi, että moniarvoisuuden turvaamiseksi kielellisille vähemmistöille tulee varata paikka Euroopan parlamentissa. "Puhun Suomen ruotsinkielisen vähemmistön ja Ahvenanmaan puolesta".  
 
Alexander STUBBIN (PPE-DE, FI) mukaan "tämä on surullisimpia hetkiä täysistunnossa viimeisten viiden vuoden aikana". Hänen mukaansa parlamentti näyttäisi muuttuneen hallitustenväliseksi toimielimeksi.  "Luulin todella, että parlamentti edustaisi Euroopan kansalaisia eikä kapeita kansallisia etuja".
 
Stubbin mukaan esillä on kolme vaihtoehtoa, joista mietintö edustaa eurooppalaista vaihtoehtoa. "Toinen vaihtoehto on palata takaisin Nizzan sopimukseen". Stubb kysyi, halutaanko siihen todella palata: "haluaako Espanja tai Puola menettää paikkoja?". "Kolmas on provokatiivinen vaihtoehto, joita on kaksi". Toisessa suurille jäsenvaltiolle annetaan enemmän ja pienille vähemmän ja toisessa päinvastoin. "Huomenna on kyse Euroopan parlamentin uskottavuudesta. Pystymmekö tekemään uskottavan ehdotuksen vai olemmeko vain jäsenvaltioiden jatke".
 
Viite: 20071008IPR11353