Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että omantunnon vapaudesta myönnettävän Saharovin palkinnon jakaminen aloitettiin vuonna 1988 ja että tämä palkinto muodostaa yhden lukuisista tavoista, joilla Euroopan parlamentti tukee ihmisoikeuksia ja demokratiaa, ja että se on keino antaa tunnustusta niille, jotka taistelevat maailmassa sortoa, suvaitsemattomuutta ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan,

B.  ottaa huomioon, että palkinnon ovat saaneet seuraavat henkilöt tai järjestöt: Anatoli Marchenko (1989), Aung San Suu Kyi (1990), Adem Demaçi (1991), Plaza de Mayon äidit (1992), Oslobodjenje-päivälehti (1993), Taslima Nasreen (1994), Leyla Zana (1995), Wei Jinsheng (1996), Salima Ghezali (1997), Ibrahim Rugova (1998), Xanana Gusmão (1999), ¡Basta Ya! (2000), Izzat Ghazzawi, Nurit Peled-Elhanan ja Dom Zacarias Kamwenho (2001), Oswaldo José Payá Sardiñas (2002), Kofi Annan ja Yhdistyneet kansakunnat (2003), Valko-Venäjän toimittajayhdistys (2004), Naiset valkoisissa ‑liike, Hauwa Ibrahim ja Toimittajat ilman rajoja ‑järjestö (jaettu palkinto) (2005), Aleksandr Milinkevitš (2006),

C.  ottaa huomioon, että vuoden 1990 palkinnon saaja, myanmarilainen toisinajattelija Aung San Suu Kyi, on kotiarestissa ja että vuoden 2005 palkinnon saanut kuubalainen Naiset valkoisissa ‑liike ei vielä ole saanut lupaa tulla vastaanottamaan palkintoaan,

D.  ottaa huomioon, että puheenjohtajakokous on päättänyt lähettää kaksi valtuuskuntaa Kuubaan ja Myanmariin ottamaan yhteyttä palkittuihin ja tutustumaan heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa,

E.  ottaa huomioon, että vuoden 1996 Saharovin palkinnon saaja Wei Jinsheng, joka palkinnon saadessaan oli vankilassa, ei vielä ole saanut tilaisuutta puhua täysistunnolle ja vastaanottaa palkintoon liittyvää rahasummaa,

1.  pahoittelee voimakkaasti sitä, että sen palkitsemat henkilöt eivät edelleenkään ole saaneet lupaa ottaa henkilökohtaisesti vastaan palkintoaan, mikä rikkoo ihmisen perusoikeuksia, eli oikeutta vapaasti poistua omasta maastaan ja palata sinne, joka on yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa nimenomaisesti tunnustettu oikeus;

2.  vaatii, että kun puheenjohtajakokous päättää lähettää kaksi valtuuskuntaa, toisen Myanmariin ja toisen Kuubaan, että näiden maiden viranomaiset sallivat kyseisten valtuuskuntien liikkumisen maissa;

3.  pitää tervetulleena puheenjohtajakokouksen 16. marraskuuta 2006 tekemää päätöstä luoda Saharovin palkinnon saajia koskeva seurantamekanismi ja lähettää säännöllisesti Euroopan parlamentin valtuuskunta tapaamaan sellaisia palkinnon saajia, joita heidän maansa viranomaiset eivät päästä osallistumaan palkinnon myöntämistilaisuuteen ja vastaanottamaan palkintoa;

4.  toistaa vaatimuksensa, jonka mukaan kaikkien Saharovin palkinnon saajien ja erityisesti Aung San Suu Kyin, Oswaldo José Payá Sardiñasin ja Naiset valkoisissa -liikkeen on päästävä matkustamaan Euroopan yhteisöjen toimielimiin;

5.  kehottaa puhemiestä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta sen päätökset voidaan panna täytäntöön;

6.  kehottaa puheenjohtajakokousta ottamaan seuraavan kokouksensa esityslistalle sen, miten järjestetään Saharovin palkinnon luovuttaminen Wei Jinshengille;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Myanmarin, Kiinan ja Kuuban hallituksille, Myanmarin parlamentille, Kuuban tasavallan kansalliskokoukselle sekä Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvostolle.