Menettely : 2007/2637(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B6-0447/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B6-0447/2007

Keskustelut :

PV 14/11/2007 - 2
CRE 14/11/2007 - 2

Äänestykset :

PV 15/11/2007 - 5.5
CRE 15/11/2007 - 5.5

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0533

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 117kDOC 58k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B6-0435/2007
7. marraskuuta 2007
PE396.101v01-00
 
B6‑0447/2007
neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Graham Watson, Margarita Starkevičiūtė, Lena Ek ja Bernard Lehideux
ALDE-ryhmän puolesta
Euroopan yhteisestä edusta: menestyminen globalisaation aikakaudella

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan yhteisestä edusta: menestyminen globalisaation aikakaudella 
B6‑0447/2007

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon viime vuoden alustavan kertomuksen talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista vuodeksi 2007 (A6-0012/2007),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan yhteisestä edusta: menestyminen globalisaation aikakaudella (KOM(2007)0581),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon "Aika kiristää tahtia: uusi kasvua ja työllisyyttä edistävä kumppanuus" (KOM(2006)0030),

–  ottaa huomioon neuvoston 4. lokakuuta 2004, 12. heinäkuuta 2005, 18. heinäkuuta 2006 ja 10. heinäkuuta 2007 tekemät päätökset jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista,

–  ottaa huomioon lainsäädäntöpäätöslauselmansa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista(1),

–  ottaa huomioon 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän eurooppalaisen nuorisosopimuksen,

–  ottaa huomioon 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän Euroopan tasa-arvosopimuksen,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon "Koulutus 2010 – Lissabonin strategian toteuttamisen edellyttämät kiireelliset uudistukset (KOM(2003)0685),

–  ottaa huomioon päätöslauselmansa vammaisten tilanteesta laajentuneessa Euroopan unionissa: eurooppalainen toimintasuunnitelma 2006–2007,(2)

–  ottaa huomioon työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavien ministerien Guimarãesissa 5.–6. heinäkuuta 2007 pitämän epävirallisen kokoukseen päätelmät "12 tulevien haasteiden kannalta keskeistä kysymystä",

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.  katsoo globalisoitumisen asettavan uusia haasteita, kuten maapallon väestönkasvu ja muuttoliike, ilmastonmuutos, energiavarmuus, kansainvälinen rikollisuus ja terrorismi sekä vakaan talouden takaaminen tavalla, joka tuo suurta hyötyä Euroopan kansalaisille,

B.  toteaa, että globalisoitumisen keskeisiä haasteita ei voida käsitellä pelkästään kansallisin toimin, vaan ne edellyttävät yhdenmukaista lähestymistapaa ja yhtenäistä sitoutumista koko Euroopan unionin taholta,

C.  katsoo, että ilmastonmuutoksen aiheuttama taloudellinen ja ekologinen vaikutus on saavuttamassa huolestuttavat mittasuhteet, ilmastonmuutosta tulisi toteuttaa laajalla rintamalla ja että sen onnistuminen edellyttää maailman kaikkien keskeisten toimijoiden lähentymistä niiden kehitystason mukaisesti;

D.  katsoo, että nykyinen Euroopan unioni on ainutlaatuinen yhdistelmä kehittyneitä kansantalouksia ja niitä lähentyviä talouksia, joiden kustannustaso on alhainen, mikä antaa mahdollisuuden leikata kustannuksia, käyttää hyväksi sisäisiä ja ulkoisia mittakaavaetuja ja vastustaa kehittyvien talouksien deflaatio- ja inflaatiopaineita,

E.  ottaa huomioon, että laajentuneesta EU:sta, jossa on 500 miljoonaa asukasta ja joka on siten yksi maailman suurimmista markkinoista, on tullut entistä voimakkaampi maailmanlaajuinen toimija ja johtava kansainvälisten normien asettaja,

F.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin sisämarkkinoiden profiilin nousu ja houkuttavuuden kasvu lisäävät yksityisten ja itsenäisten rahastojen investointeja sekä taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa sekä poliittisen ja taloudellisen avun pyyntöjä ongelmien ratkaisemiseksi kaikkialta maailmasta,

G.  katsoo, että määritellessään globalisoitumisen aikakauden yhteistä strategiaa poliittisten päättäjien on yksilöitävä ja todettava selvästi Euroopan unionin kansantalouksien tällä hetkellä ja tulevina vuosina kohtaamat yhteiset haasteet ja puututtava niihin,

H.  katsoo, että laajentunut EU, ottaen huomioon laajentumisen vaikutukset jäsenvaltioiden talouteen sekä poliittiseen ja sosiaalis-kulttuuriseen kehitykseen, edellyttää entistä parempaa yhteistyötä poliittisen päätöksentekojärjestelmän puitteissa,

I.  katsoo, että se, tukeeko julkinen politiikka kasvua vai ei, riippuu itse asiassa talouteen sisältyvistä kasvun lähteistä tai esteistä sekä laajemmasta maailmanlaajuisen talouden kokonaistilanteesta, johon sisältyy vaikeuksia ja mahdollisuuksia,

J.  katsoo, että EU:n kansalaisten tietoisuus ja avoin tuki on edellytyksenä menestymiselle globalisoitumisen aikakautena sekä maahanmuuttajien hyväksymiselle ja integroitumiselle,

Globaali hallintotapa

1.  katsoo, että kansallisen suvereniteetin käsite on käymässä yhä tarpeettomammaksi, kun kansalliset rajat ylittävien instituutioiden on käsiteltävä kansalliset rajat ylittäviä haasteita, ja että kansallisen suvereniteetin vaatiminen voi pahentaa maailmanlaajuista anarkiaa;

2.  toteaa, että kansalliset rajat ylittäviä toimia tarvitaan kipeimmin kehitysyhteistyöpolitiikassa ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen rikollisuuden vastustamiseksi;

Ulkoiset toimet

3.  panee merkille, että talouden globalisoituminen luo uusia mahdollisuuksia EU:n kansantalouksille, joiden merkitys kasvaa vääjäämättä tulevina vuosikymmeninä ja jotka saavat lisäetua hyödyntämällä erilaisia mittakaava- ja kokoetuja, kaupunkimaisia taajamarakenteita, verkostoja ja hyvää mainetta;

4.  korostaa EU:n yhä kasvavaa merkitystä maailmanlaajuisena toimijana ja yhtenä avoimen maailmantalouden suurimmista hyötyjistä; katsoo, että tässä asemassa sillä on suuri vastuu avusta globaalien kysymysten käsittelyssä ja yhteisen ulkoisen talouspolitiikan välineiden määrittämisessä niin, että EU:n sisämarkkinoiden ulkoisia vaikutuksia voidaan hallita asianmukaisesti;

5.  korostaa, että Euroopan unioni voi saavuttaa Lissabonin tavoitteet unionin sisällä vain toimimalla aktiivisesti ja yhtenäisesti maailmanlaajuisissa yhteyksissä; pitää sen vuoksi myönteisenä aikomusta kehittää Lissabonin strategiaan johdonmukainen ulkoinen ulottuvuus, joka perustuu kestävään talouskehitykseen;

6.  katsoo, että teollisuusalojen maailmanlaajuinen konsolidoituminen ja se, että kolmansien maiden sijoittajat ostavat EU:n yrityksiä ja päinvastoin, alentaa pääoman todellista hintaa; toteaa kuitenkin, että jos EU:n valvontakehystä luotaessa ja EU:n kilpailusääntöjä tiukasti toteutettaessa ei sovelleta asianmukaista koordinointia, sisämarkkinoiden edut ja niiden tuomat mittakaavaedut, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä EU:n kilpailukykyiselle osallistumiselle maailmanlaajuisille markkinoille yhtenä yksikkönä, saattavat heikentyä;

7.  katsoo, että uudella kattavalla ulkopolitiikan lähestymistavalla, jossa keskitytään sääntely-yhteistyöhön, normien lähentämiseen ja sääntöjen vastaavuuteen, on edistettävä oikeudenmukaista kilpailua ja kauppaa; varoittaa tässä yhteydessä kuitenkin, että ei pidä aliarvioida sisäisten yhteistyö- ja uudistusprosessien edelleen kehittämisen tärkeyttä;

8.  puolustaa EKP:n riippumattomuutta rahapolitiikan johtamisessa ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden heilahtelujen vaikutuksiin reagoimisessa; korostaa, että euron arvon nousu on tulosta kasvavasta epätasapainosta kolmansissa maissa; on huolissaan siitä, onko Euroopan kasvu riittävää tasapainottamaan maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden ja valuuttakurssien heilahteluja;

9.  katsoo, että luonnonvarojen, perustuotteiden ja palveluiden kysynnän kasvu, joka johtuu kehittyvien kansantalouksien kasvusta, voi aiheuttaa EU:n jäsenvaltioiden talouksille inflaatiopainetta, jota niiden osuus maailmanlaajuisen tarjonnan kasvusta on toistaiseksi tasoittanut; katsoo, että tämän ongelman torjumiseksi jäsenvaltioiden olisi laadittava inflaation vastaisia talouspolitiikan välineitä ja teknologian lisäämistä koskevia strategioita sekä puitteet mahdollisille makrotalouden mukautuksille ja parannetulle koordinoinnille;

10.  on huolissaan siitä, että kaupan kasvu edistää merkittävällä tavalla ilmastonmuutosta, ja katsoo siksi, että kauppapolitiikan tulee olla osa asian ratkaisua; muistuttaa, että kaupan hallinnollisten esteiden poistaminen ja ilmastonmuutoksen vastustaminen ovat mahdollisia vain koordinoitujen monenvälisten toimien kautta ja että tämä kuuluu myös EU:n keskeisiin etuihin; toteaa, että EU:lla on johtava rooli molemmilla aloilla ja asia liittyy erityisesti unionin kilpailukyvyn säilyttämiseen;

11.  kehottaa neuvostoa ja komissiota takaamaan, että EU:n kahdenväliset kauppasopimukset ja WTO:n monenväliset kauppasopimukset laaditaan noudattaen WTO:n perustamisesta tehdyn sopimuksen määräyksiä, joiden mukaan kansainvälistä kauppaa tulisi käydä tavalla, joka mahdollistaa maailman luonnonvarojen optimaalisen käytön kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti niin, että ympäristöä pyritään sekä suojelemaan että säilyttämään; kehottaa komissiota jatkamaan työtä Dohan ministerijulistuksen kunnianhimoisen tuloksen saavuttamiseksi;

Sosiaaliturvan ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden strategioiden sekä yhdennettyjen suuntaviivojen välinen yhteys

12.  pitää myönteisenä komission ilmoitusta siitä, että aktiiviseen osallisuuteen ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin kiinnitetään enemmän huomiota, että riittävää sosiaaliturvaa olisi edistettävä ja toimia köyhyyden torjumiseksi tehostettava ja että kaikkialla Euroopassa tarvitaan tehokkaampia keinoja, joilla turvataan kansalaisten oikeudet työhön, koulutukseen, sosiaalipalveluihin, terveydenhuoltoon ja muuhun sosiaaliturvaan;

13.  korostaa tarvetta taata sosiaalisen ulottuvuuden integroiminen ja sen näkyvyyden parantaminen Lissabonin strategian seuraavan kierroksen aikana ja erityisesti yhdennetyissä suuntaviivoissa; katsoo, että on ehdottoman tärkeää poistaa työllisyyden suuntaviivojen nykyinen epätasapaino, koska niissä ei korosteta tiettyjä sosiaalisia perustavoitteita, kuten tavoitetta vähentää työssäkäyvien köyhien määrää ja lisätä laadukkaiden työpaikkojen sekä laadukkaan koulutuksen, terveydenhuollon ja muiden sosiaaliturvan muotojen yleistä saatavuutta; kehottaa komissiota mukauttamaan yhdennettyjä suuntaviivoja, jotta voidaan vastata uusiin haasteisiin ja korjata puutteet;

14.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään järjestelmällisen lähestymistavan, jolla varmistetaan todellinen johdonmukaisuus kasvua ja työpaikkojen määrän ja laadun lisäämistä koskevien kansallisten uudistusohjelmien prosessien sekä sosiaalisen osallisuuden prosessien välillä;

Työllisyyden suuntaviivojen täytäntöönpano

15.  kehottaa komissiota puuttumaan työllisyyden suuntaviivojen täytäntöönpanossa ja tehokkuudessa jäsenvaltioiden välillä vallitseviin suuriin eroihin varmistamalla, että jäsenvaltiot soveltavat kattavammin Euroopan työllisyysstrategian indikaattoreita ja tavoitteita, elinikäistä oppimista sekä toimia, jotka on määritetty eurooppalaisessa nuorisosopimuksessa, Euroopan tasa-arvosopimuksessa ja eurooppalaisessa vammaisia koskevassa toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2006–2007; kehottaa sisällyttämään kaikki nämä sitoumukset, tavoitteet ja vertailukohdat kokonaisuudessaan yhdennettyihin suuntaviivoihin Euroopan työllisyysstrategian johdonmukaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi;

16.  korostaa, että on erittäin tärkeää lisätä työllisyyspolitiikan strategisia valmiuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään koordinointiprosesseissaan erityistä huomiota työpaikkojen laatuun, työn, perhe-elämän ja yksityiselämän väliseen tasapainoon, koulutuksen laatuun ja yleiseen saatavuuteen, syrjinnän vastaisen lainsäädännön täytäntöönpanoon, naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien lujittamiseen ja maahanmuuttokysymyksiin;

17.  tukee sitä, että hyväksytään tasapainoinen valikoima joustoturvaan liittyviä yhteisiä periaatteita, joilla yhdistetään joustavuus ja turvallisuus työntekijöille sekä työnantajille työmarkkinoilla; kehottaa jäsenvaltioita valtavirtaistamaan nämä yhteiset periaatteet kansallisia uudistusohjelmia koskevissa työmarkkinaosapuolten kanssa järjestettävissä kuulemisissa ja korostaa keskeistä asemaa, joka on koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella, aktiivisella työmarkkinapolitiikalla, riittävällä sosiaaliturvalla ja työmarkkinoiden segmentoitumisen purkamisella takaamalla työhön liittyvät oikeudet kaikille työntekijöille;

Sidosryhmien osallistuminen

18.  pitää myönteisenä ehdotettua järjestelyä, jossa komissio kuulee pk-yrityksiä ja niiden edustajia, sekä tämän jälkeistä unionin pienyrityksiä koskevan säädöksen laatimista; toivoo, että pienyritysten ääntä kuullaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa ja että etusijan antaminen pienyrityksille otetaan täysin huomioon politiikassa;

Sisäinen talouspolitiikka

19.  panee merkille, että EU:n on pyrittävä selittämään globalisoitumisen hyödyt kansalaisille, jotka ovat huolissaan siitä, että globalisoitumisen, integroitumisen ja työvoiman liikkuvuuden mukanaan tuoma lisääntynyt kilpailu aiheuttaa siirtymän perinteisistä työn malleista joustoturvamalleihin, ja katsoo, että näitä huolenaiheita on käsiteltävä poliittisin toimin, joilla lisätään tarjontaa ja parannetaan laatua sellaisten julkisten hyödykkeiden osalta, joiden avulla voidaan pitkällä aikavälillä parantaa tuottavuuden kasvua;

20.  korostaa, että tuottavuuden kasvun hidastuminen, joka voi heikentää EU:n kilpailuasemaa globaaleilla markkinoilla, on talouspoliittinen huolen aihe, joka on erilainen eri puolilla unionia, mutta Euroopan unionilla on kuitenkin yhteinen malli, jolla voidaan osoittaa markkinoiden, jakelun ja rahoituspalveluiden heikkoudet;

21.  huomauttaa, että rakenteellinen jäykkyys estää uuden teknologian tehokkaan käytön ja verkostoihin pääsyn jälkeen jääneillä teollisuudenaloilla; katsoo, että talouspolitiikkaan olisi sisällytettävä tarjontaa koskevia toimia, joilla luodaan suotuisa ympäristö yritysten rajat ylittäville toimille ja nopeutetaan rahoitusalan sisämarkkinoiden syntymistä;

22.  katsoo, että rahoitusmarkkinoiden avoimuus, tehokkaat kilpailusäännöt sekä asianmukainen sääntely ja valvonta ovat edelleenkin keskeisellä sijalla, kun otetaan huomioon rahoitusmarkkinoiden globalisoituminen ja tarve taata kuluttajien oikeudet; kehottaa siksi komissiota laatimaan rahoitusmarkkinoita koskevien kysymysten pohjalta vastaavia unionin laajuisia aloitteita yhteisön Lissabonin ohjelman puitteissa;

23.  kannattaa sellaisen talouden rakenneuudistuksen tukemista, joka perustuu innovointiin hallintoprosesseissa ja -menettelyissä ja organisaatiorakenteissa; katsoo, että tämän alan uudet yritykset tarvitsevat vähemmän pääomaa mutta sen sijaan enemmän luovuutta ja että ne tarjoavat paljon mahdollisuuksia pienille yrityksille ja nuoremmille sukupolville;

24.  tunnustaa, että pienillä, keskisuurilla ja suurilla yrityksillä on kaikilla osansa dynaamisessa ja integroidussa innovointistrategiassa ja että pienten yritysten ja yksittäisen henkilöiden mahdollisuus saada käyttöönsä varoja on keskeisellä sijalla tutkimuksen ja kehittämisen tason nostamisessa ja uusien teknologioiden kehittämisessä; katsoo, että on tuettava sekä aikaisen vaiheen rahoitusta että jatkuvaa rahoitusta riittävän pitkällä aikavälillä tuotteiden saamiseksi markkinoille;

25.  toteaa, että Euroopassa innovaatiot on muutettava nopeammin uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi; kannattaa siksi komission vaatimusta tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin muodostaman "osaamiskolmion" kehittämisestä;

26.  toteaa, että kilpailupolitiikan tulisi täydentää rakennepolitiikkaa, jotta voitaisiin estää kartellit ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö, jotka haittaavat pienten yritysten perustamista maailmanlaajuisesti tapahtuvan konsolidoitumisprosessin seurauksena;

27.  katsoo, että markkinoiden, jakelualan ja rahoituspalvelujen tuottavuutta voitaisiin parantaa laajentamalla talousuudistusten koordinointia eri jäsenvaltioissa ja taloutta voitaisiin uudenaikaistaa siirtämällä poliittisen strategian painopistettä integraation käynnistämästä investointijohtoisesta kasvusta integraation käynnistämään teknologiajohtoiseen kasvuun,

Muuttoliike

28.  korostaa, että EU tarvitsee pikaisesti yhteisen raja- ja maahanmuuttopolitiikan, joka kattaa paitsi yhdistetyn rajavalvonnan myös yhtenäistetyt strategiat, kriteerit ja menettelyt taloussyistä tapahtuvalle muutolle samalla, kun maahan pääsevien henkilöiden määrästä päättäminen jätetään yksittäisille jäsenvaltioille; korostaa myös, että on panostettava entistä enemmän kokemusten vaihdon kautta tapahtuvaan sellaisten menettelytapojen etsimiseen, joiden avulla sisäinen muuttoliike saadaan toimimaan kaikkien osapuolten kannalta sekä sosiaalisesti että taloudellisesti;

Institutionaaliset järjestelyt

29.  katsoo, että taloudellinen keskittyminen pitkän aikavälin kasvuun ei ole automaattista ja että markkinoihin reagoivien instituutioiden kehitys määrää sen, kykeneekö talous käyttämään hyväkseen globaalit rakenteelliset kasvumahdollisuudet;

30.  katsoo, että EU:n institutionaalisen kehityksen pitäisi mahdollistaa talouspolitiikan tehokas koordinointi, ja kehottaa komissiota edistämään entistä voimakkaampia viittauksia maailmanlaajuisiin haasteisiin kansallisissa uudistusohjelmissa niin, että määritetään indikaattoreita, joiden avulla kunkin jäsenvaltioiden taloudellista suorituskykyä mitataan;

31.  on vakuuttunut siitä, että entistä suurempi vastuunotto ja unionin laajuisen uudistusohjelman entistä parempi ymmärtäminen on tarpeen ja että Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien roolia on vahvistettava yhdessä ministerineuvoston vastaavien kokoonpanojen kanssa, kun taloudellista strategiaa määritetään;

32.  katsoo, että "EU:n Lissabonin hallintoa" on edelleen parannettava erityisesti seuraavien näkökohtien osalta: tiivis yhteistyö ministerineuvoston eri kokoonpanoissa korostaen erityisesti asianmukaisesti koordinoituja kansallisia uudistusohjelmia;

33.  pahoittelee, että parlamentti, neuvosto ja komissio eivät ole vielä sopineet selvästä suunnitelmasta ja menettelysäännöistä tavalla, joka takaisi asianmukaisen yhteistyön ja näiden kolmen EU:n toimielimen täyden osallistumisen globalisoitumiseen liittyvien kysymysten asianmukaiseen jatkokäsittelyyn; kehottaa tässä yhteydessä neuvostoa ja komissiota esittämään ensi tilassa ehdotuksia näiden kolmen EU:n toimielimen välisestä yhteistyöstä ottaen huomioon Lissabonin strategian tulevan tarkistuksen;

34.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0048.
(2) EUVL C 316 E, 22.12.2006, s. 370.

Päivitetty viimeksi: 9. marraskuuta 2007Oikeudellinen huomautus