PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
23.3.2009
työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Johannes Blokland
ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta
EU:n strategiasta laivanromutustoiminnan parantamiseksi
B6‑0161/2009
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n strategiasta laivanromutustoiminnan parantamiseksi
Euroopan parlamentti, joka
- ottaa huomioon komission 22. toukokuuta 2007 hyväksymän vihreän kirjan laivanromutustoiminnan parantamisesta (KOM(2007)0269),
- ottaa huomioon 21. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman laivanromutustoiminnan parantamista koskevasta vihreästä kirjasta[1],
- ottaa huomioon 19. marraskuuta 2008 hyväksytyn komission tiedonannon EU:n strategiasta laivanromutustoiminnan parantamiseksi (KOM(2008)0767),
- ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 2 ja 6 artiklan, joiden mukaisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä yhteisön politiikan eri aloihin taloudellisen toiminnan ympäristön kannalta kestävän kehityksen edistämiseksi,
- ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan,
- ottaa huomioon vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen, jonka Yhdistyneet Kansakunnat hyväksyi 22. maaliskuuta 1989 vaarallisten jätteiden kansainvälisiä kuljetuksia koskevan sääntelyn kehykseksi,
- ottaa huomioon jätteiden siirrosta 14. kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006[2] (jätesiirtoasetus),
- ottaa huomioon kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) diplomaattikokouksen, joka järjestetään toukokoukussa 2009, turvallista ja ympäristön kannalta järkevää alusten kierrätystä koskevasta yleissopimuksesta (alusten kierrätystä koskeva yleissopimus),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,
A. ottaa huomioon vakavan huolen siitä, että ellei EU:n tasolla pikaisesti ryhdytä sääntelytoimiin, ympäristöä vahingoittavat ja ihmisarvoa alentavat laivojen romutusolosuhteet Etelä-Aasiassa heikkenevät,
B. ottaa huomioon, että (Eurooppa-neuvoston kannattamassa) Baselin yleissopimuksessa myönnetään, että laivasta voi tulla jätettä; ottaa huomioon, että se voidaan kuitenkin samanaikaisesti määritellä muiden kansainvälisten sääntöjen mukaan laivaksi ja että laivanomistajien enemmistö ei tällä hetkellä ilmoita alustensa hävittämistä koskevasta aikomuksestaan; katsoo, että sen vuoksi laivanomistajien olisi toimittava sen edistämiseksi, että he antavat tietoja aikomuksistaan hävittää aluksiaan ja kaikista heidän laivoillaan olevista vaarallisista materiaaleista,
C. ottaa huomioon, että jätesiirtoasetus jätetään edelleenkin järjestelmällisesti ottamatta huomioon, ja toteaa, että mukavuuslippuvaltioiden vastuuta ja roolia pidetään suurimpana esteenä myrkyllisten jätteiden laittoman viennin torjunnalle,
D. ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesta yksirunkoisista säiliöaluksista luopumisesta johtuva käytöstä poistettujen alusten määrä ja osittain taantuman vuoksi nyt markkinoilta poistettavien vanhojen alusten määrä johtaa siihen, että eteläaasialaiset heikkotasoiset laitokset laajenevat hallitsemattomasti, ja että tämä ilmiö leviää myös Afrikan maihin, ellei EU ryhdy välittömiin ja konkreettisiin toimiin,
E. ottaa huomioon, että laivojen romuttaminen käyttämällä niin kutsuttua rantaromutusmenetelmää, joka tarkoittaa sitä, että alukset ajetaan rannalle laskuveden aikaan, on tuomittu maailmanlaajuisesti, koska sitä ei pidetä turvallisena työntekijöille eikä sen katsota suojaavan riittävästi meriympäristöä laivoista peräisin olevilta saastuttavilta aineilta,
1. huomauttaa, että parlamentin yllä mainittu päätöslauselma ja sen siinä ilmaisema kanta ovat edelleen voimassa, ja korostaa, että tämän kannan olisi näyttävä mahdollisimman paljon alusten kierrätystä koskevassa yleissopimuksessa, joka on määrä hyväksyä toukokuussa 2009;
2. korostaa, että laivojen kierrättämistä on tarpeen käsitellä kiinteänä osana laivan elinkaarta, ja kierrättämistä koskevat vaatimukset on otettava huomioon laivan rakentamisen suunnittelua ja varustamista koskevassa vaiheessa;
3. toteaa, että käytöstä poistettavia aluksia olisi pidettävä vaarallisena jätteenä, koska ne sisältävät monia vaarallisia aineita, ja että niiden olisi siksi kuuluttava Baselin yleissopimuksen soveltamisalaan;
4. pitää myönteisenä EU:n strategiaa laivanromutustoiminnan parantamiseksi; painottaa kuitenkin, että komission on pikaisesti siirryttävä toteutettavuustutkimuksista eteenpäin ja sitouduttava toimintaan, jolla taataan jätesiirtoasetuksen tehokas täytäntöönpano; kehottaa tässä suhteessa kansallisia viranomaisia harjoittamaan entistä ankarampaa valvontaa ja seurantaa ja kehottaa komissiota laatimaan alaa koskevat suuntaviivat;
5. korostaa, että aikaa ei ole hukattavana, ja kehottaa ryhtymään EU:n tasolla kauaskantoisempiin konkreettisiin lainsäädäntötoimiin kuin IMO:n valitettavan tehottomat toimet;
6. kehottaa selkeästi kieltämään käytöstä poistettavien laivojen "rantaromutuksen" ja katsoo, että EU:n Etelä-Aasian maille antamassa teknisessä avussa olisi pyrittävä edelleen asteittain lakkauttamaan tämä räikeän kestämätön ja vakavasti virheellinen romutusmenetelmä;
7. vaatii komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan sellaisista voimaantuloehdoista, joilla taataan, että alusten kierrätystä koskeva yleissopimus voidaan todella panna täytäntöön hyvin pian;
8. kehottaa jäsenvaltioita allekirjoittamaan alusten kierrätystä koskevan yleissopimuksen ja ratifioimaan sen mahdollisimman pian sen jälkeen kun IMO:n tasolla on saatu aikaan sopimus;
9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä laivojen omistajia ryhtymään viipymättä soveltamaan alusten kierrätystä koskevan yleissopimuksen pääkohtia varmistaakseen, että tulevina kuukausina ja vuosina romutettaviksi lähetettäviä laivoja todella käsitellään turvallisella ja ympäristöystävällisellä tavalla;
10. korostaa, että Hong Kongissa toukokuussa 2009 hyväksyttävää IMO:n yleissopimusta on arvioitava siltä kannalta, miten valvonnan taso vastaa vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevaa Baselin yleissopimusta, joka on sisällytetty yhteisön jätteensiirtoasetukseen;
11. kannattaa komission ehdotusta toimista laivaromuttamojen riippumattoman sertifioinnin ja valvonnan käyttöön ottamiseksi; katsoo, että sellaisia toimia tarvitaan pikaisesti, ja korostaa, että merenkulkualaa koskevan yhteisön rahoituksen ehtona olisi oltava se, että edunsaaja käyttää tällaisia sertifioituja laitoksia; pitää tässä suhteessa myönteisinä Euroopan meriturvallisuusviraston kehittämiä standardeja ja katsoo, että ne ovat askel oikeaan suuntaan, mutta toivoo, että lisäparannuksia tehdään lähitulevaisuudessa;
12. kehottaa komissiota ehdottamaan käytännön toimenpiteitä, kuten turvallisten ja puhteiden kierrätyslaitosten merkintäjärjestelmää, ja edistämään tietotaidon ja teknologian siirtoa, jotta Etelä-Aasian purkulaitoksia autetaan noudattamaan kansainvälisiä turvallisuus- ja ympäristöstandardeja ja erityisesti IMO:n yleissopimuksessa vahvistettuja laivojen purkamista koskevia standardeja; katsoo, että tämä tavoite olisi otettava myös laajemmin huomioon laivoja purkamiseen osallistuvia maita koskevan EU:n kehitysapupolitiikan puitteissa;
13. tukee voimakkaasti EU:n ja laivojen purkamiseen osallistuvien Etelä-Aasian maiden välistä vuoropuhelua laivojen purkulaitosten työoloihin liittyvistä kysymyksistä, lapsityövoimaan liittyvä kysymys mukaan luettuna;
14. kehottaa ottamaan käyttöön rahoitusmekanismin, joka perustuu laivateollisuuden maksamiin pakollisiin maksuihin ja on tuottajan vastuuta koskevan periaatteen mukainen;
15. kehottaa komissiota selkeästi vahvistamaan, että vastuussa on se valtio, jonka lainsäädäntöä jätteen omistajaan sovelletaan;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Turkin, Bangladeshin, Kiinan, Pakistanin ja Intian hallitukselle sekä IMO:lle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0222.
- [2] EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1.