Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, ja erityisesti sen 21 artiklan, sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–    ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3, 6, 11 ja 19 artiklan sekä EY:n perustamissopimuksen 177, 300 ja 310 artiklan,

–    ottaa huomioon kaikki EU:n ja kolmansien maiden väliset sopimukset sekä niihin sisältyvät ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet,

–    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, joka julkistettiin Strasbourgissa 12. joulukuuta 2007,

–    ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 8. syyskuuta 2000 antaman päätöslauselman "YK:n vuosituhannen julistus" (A/RES/55/2),

–    ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 4. joulukuuta 2000 antaman päätöslauselman "Demokratian edistäminen ja vakiinnuttaminen" (A/RES/55/96),

–    ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 15. syyskuuta 2005 antaman päätöslauselman "Vuoden 2005 maailman huippukokouksen tulos" (A/RES/60/1),

–    ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 23. maaliskuuta 2005 antaman päätöslauselman "Alueellisten, sitä alemman tason ja muiden organisaatioiden ja menettelyjen merkitys demokratian edistämisessä ja vakiinnuttamisessa" (A/RES/59/201),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unionin vaaliapu ja vaalitarkkailutoiminta" (KOM(2001)0191),

–    ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin vaaliavusta ja vaalitarkkailutoiminnasta,

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unionin tehtävä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa" (KOM (2001) 252),

–    ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa,

–    ottaa huomioon Euroopan turvallisuusstrategian, joka esitettiin 12. joulukuuta 2003,

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Johtaminen ja kehitys" (KOM(2003)615),

–    ottaa huomioon komission tiedonannosta (KOM (2003) 615) laatimansa mietinnön A5‑0219/2004,

–    ottaa huomioon kehityspolitiikkaa koskevan Euroopan unionin konsensuksen vuodelta 2005,

–    ottaa huomioon Pariisin julistuksen avun tehokkuudesta vuodelta 2005 ja Accran toimintaohjelman vuodelta 2008,

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus ja hallintotapa – kohti yhdenmukaista lähestymistapaa Euroopan unionissa" (KOM (2006) 421),

–    ottaa huomioon demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2006,

–    ottaa huomioon puhemiehistönsä 18. kesäkuuta 2007 tekemän päätöksen parlamentaarista demokratiaa edistävän toimiston perustamisesta,

–    ottaa huomioon toukokuussa 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnista: tavoitteet, käytännöt ja tulevat haasteet,

–    ottaa huomioon neuvoston toukokuussa 2009 esittämät päätelmät demokraattisen hallintotavan tukemisesta – kohti EU:n toimintakehyksen vahvistamista,

–    ottaa huomioon komissiolle 30. syyskuuta 2009 esitetyn kysymyksen demokratiakehityksestä ulkosuhteissa (O-0093/2009 – B7‑0213/2009),

–    ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  katsoo, että demokratia ja ihmisoikeudet ovat Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden perusarvoja ja että ne ovat olleet alusta lähtien keskeisellä sijalla Euroopan yhdentymisessä,

B.   toteaa, että Euroopan unionin perussopimuksissa korostetaan vankkaa sitoutumista demokratiaan ja ihmisoikeuksiin ja että Kööpenhaminan poliittiset kriteerit, "vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelemisen", ovat olleet keskeisellä sijalla laajentumisprosessissa,

C.  toteaa, että demokratian laaja ymmärtäminen on edistänyt onnistuneesti poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien yhdentymistä EU:ssa, ja se on ollut keskeinen tekijä, joka on tuonut mukanaan vakautta ja hyvinvointia tavalla, jota ei maailmanhistoriassa ole ennen nähty,

D.  toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaan yksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista on "kehittää ja lujittaa kansanvaltaa ja oikeusvaltion periaatetta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista",

E.   toteaa, että demokraattiset järjestelmät voivat olla muodoltaan erilaisia, kuten EU:ssa on tilanne, mutta demokratia on yleismaailmallinen arvo, ja sen keskeiset periaatteet ja tekijät on määritetty lukuisissa kansainvälisissä julistuksissa ja yleissopimuksissa; toteaa, että näitä tekijöitä, jotka on määritetty kahdessa YK:n yleiskokouksen vuosina 2000 ja 2005 antamassa päätöslauselmassa (A/RES/55/96 ja A/RES/59/201), ovat muun muassa seuraavat:

    ihmisoikeuksien ja perusvapauksien, muun muassa yhdistymis- ja kokoontumisvapauden, ilmaisuvapauden ja mielipiteenvapauden, kunnioittaminen

    oikeus osallistua julkisten asioiden hoitamiseen suoraan tai vapaasti valittujen edustajien kautta, oikeus äänestää ja asettua ehdolle todellisissa ja säännöllisesti järjestettävissä vapaissa vaaleissa, joissa noudatetaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaalisalaisuutta, joka takaa kansan tahdon vapaan ilmaisun

    poliittisten puolueiden ja järjestöjen moniarvoinen järjestelmä

    oikeusvaltion periaatteen kunnioittaminen

    vallan jako ja oikeuslaitoksen riippumattomuus

    julkishallinnon avoimuus ja vastuu

    vapaat, riippumattomat ja moniarvoiset tiedotusvälineet,

F.   ottaa huomioon, että vuosituhannen julistuksessa todetulla tavalla kansan tahtoon perustuva demokraattinen ja osallistava hallinto voi parhaiten turvata miesten ja naisten oikeuden elää elämäänsä ja kasvattaa lapsiaan arvokkaasti, kärsimättä nälkää ja vailla väkivallan, alistamisen tai epäoikeudenmukaisuuden pelkoa,

G.  ottaa huomioon, että aidon demokratian edellytyksenä on, että miehillä ja naisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua poliittiseen elämään ja päätöksentekoon,

H.  katsoo, että demokratia, kehitys ja kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan luettuna taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset oikeudet, ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia,

I.    katsoo, että demokratia on myös selkeästi sidoksissa turvallisuuteen, mikä tunnustetaan Euroopan turvallisuusstrategiassa, jossa todetaan, että "[h]yvän hallintotavan levittäminen, yhteiskunnallisten ja poliittisten uudistusten tukeminen, korruption ja vallan väärinkäytön torjuminen ja ihmisoikeuksien suojaaminen ovat parhaita keinoja kansainvälisen järjestyksen lujittamiseksi",

J.    katsoo, että Euroopan unionilla on demokratian maailmanlaajuista tukemista varten käytettävissään laaja valikoima välineitä ja työkaluja, jotka ulottuvat poliittisesta vuoropuhelusta ja diplomaattisista aloitteista rahoituksellisen ja teknisen yhteistyön erityisvälineisiin,

K.  toteaa, että Euroopan unionin ulkoiset rahoitusvälineet, kuten kehitysyhteistyöväline, eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline sekä vakautusväline, tarjoavat kaikki merkittäviä mahdollisuuksia demokraattiseen hallintotapaan sekä instituutioiden ja valmiuksien kehittämisen tukeen,

L.   toteaa, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline (EIDHR) on keskeinen ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvän rahoitusavun väline, joka on globaali, jota voidaan käyttää ilman isäntävaltion suostumusta ja jonka avulla voidaan tukea suoraan kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, ja toteaa, että EU:n vaalitarkkailutehtävät ovat olennainen osa EU:n panosta demokraattisten instituutioiden vahvistamiseen,

M.  toteaa, että kansalaisyhteiskunnalla voi olla keskeinen osuus unionin ulkoisissa demokratian kehittämisponnisteluissa, kuten vapaaehtoisten panos rauhanrakennusta ja demokratiakehitystä koskevissa ohjelmissa on osoittanut,

N.  toteaa, että tarvitaan entistä parempi yleiskuva EU:n tällä hetkellä antamasta demokratian tuesta, ja siitä, miten EU:n laaja keinojen ja välineiden valikoima demokratian tukemiseksi maailmanlaajuisesti toimii kumppanuusvaltioissa, sekä siitä, miten nämä eri välineet ja toimijat toimivat ja ovat yhteydessä toisiinsa,

O.  panee merkille, että Euroopan parlamentin vuonna 2004 johtamista ja kehitystä koskevasta komission tiedonannosta laatimassa mietinnössä pidettiin tärkeänä "vaaliuudistusten ja parlamentaaristen uudistusten jatkamisen merkitystä monipuoluevaalijärjestelmien muodostamisen ohella, jotta taataan väestön nykyistä laajempi ja tehokkaampi poliittinen aktiivisuus"(1),

1.   on samaa mieltä siitä, että tarvitaan entistä johdonmukaisempi ja yhdenmukaisempi kehys, jotta voitaisiin tehostaa EU:n tukea demokratiakehitykselle ja ennen kaikkea demokraattisten arvojen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiselle koko maailmassa;

2.   pitää myönteisinä EU:n nykyisen ja aiempien puheenjohtajavaltioiden pyrkimyksiä, jotka liittyvät eri pilareita kattavaan, demokratiakehitystä EU:n ulkosuhteissa koskevaan aloitteeseen, kun tavoitteena on unionin politiikan hiominen ja sen täytäntöönpanon tehostaminen sekä toimien koordinointi, ja korostaa tarvetta saada aikaan tätä alaa koskevaa jatkuvaa toimintaa, joka sisällytettäisiin marraskuussa 2009 hyväksyttäviin neuvoston päätelmiin;

3.   suosittelee, että neuvoston päätelmiin sisällytettäisiin konkreettisia ja käytännöllisiä ehdotuksia demokratialle annettavan tuen koordinoinnin parantamiseksi osana välineitä, jotka koskevat EU:n ulkopolitiikkaa, ihmisoikeuspolitiikkaa sekä kehitysyhteistyöpolitiikkaa;

4.   toteaa jälleen kerran, että demokratisoituminen ja hyvä hallintotapa eivät ole itsetarkoitus, vaan ne ovat myös keskeisiä tekijöitä köyhyyden vähentämisen, kestävän kehityksen ja rauhan sekä vakauden kannalta; toteaa, että demokratia, kuten EU:n sisäinen yhdentymisprosessi osoittaa, auttaa turvaamaan paitsi poliittiset oikeudet ja kansalaisoikeudet niin myös talouteen ja kulttuuriin liittyvät oikeudet sekä sosiaaliset oikeudet, yhteisvastuu mukaan luettuna;

5.   katsoo, että demokratian ja demokraattisten menettelyjen vakiinnuttaminen kolmansissa maissa tarjoaa parhaat mahdollisuudet kehittää tehokasta politiikkaa, jotka liittyvät myös EU:n kansalaisia huolestuttaviin globaaleihin kysymyksiin, ja huomauttaa, että demokraattiset järjestelmät voivat esimerkiksi auttaa torjumaan rajat ylittävää rikollisuutta, laitonta maahanmuuttoa ja kauppaa, suojelemaan ympäristöä, pitämään yllä avointa globaalia kaupan järjestelmää ja turvaamaan kestävän ja kilpailukykyisen energiahuollon;

6.   suosittelee, että maailmanlaajuisten demokratiaa edistävien koordinoitujen toimien vahvistamiseksi EU hyväksyisi julkisesti YK:n vuoden 2005 yleiskokouksen esittämän demokratian määritelmän ja tukeutuisi siihen omassa demokratiaa koskevassa työssään;

7.   korostaa, ettei demokratiaa voida viedä eikä siihen voida pakottaa ulkopuolelta, ja että EU on edelleen sitoutunut periaatteeseen, jonka mukaan kumppanimaiden on koettava kehitysstrategiat ja -ohjelmat omikseen, ja toteaa, että näitä prosesseja voidaan tukea EU:n kaikilla eri välineillä, joita mukautetaan kunkin maan erityistilanteeseen;

8.   pyytää neuvostoa ja komissiota toteuttamaan kattavan ja yksityiskohtaisen analyysin kaikesta EU:n demokratialle tarjoamasta tuesta satunnaisesti valituissa kumppanimaissa, jotta voidaan esittää käytännön suosituksia;

9.   kehottaa neuvostoa ja komissiota panemaan täytäntöön Pariisin julistuksen ja avun tehokkuutta koskevan Accran toimintaohjelman demokratiaa tukevassa työssään, ja ehdottaa erityisesti, että toteutettaisiin EU:n yhteisiä demokratiaa koskevia arvioita ja EU:n yhteistä ohjelmasuunnittelua ja taakan jakamista, jotta lisättäisiin EU:n demokratiaa tukevan työn vaikutusta ja näkyvyyttä;

10. ehdottaa, että komissio sisällyttäisi strategisiin maa-asiakirjoihin järjestelmällisesti demokratian tilaa käsittelevän osan ja valtavirtaistaisi demokratian tuen tarpeen mukaan kumppanuusvaltioiden kanssa toteutettavissa yhteistyöohjelmissa;

11. korostaa, että erilaisten ulkoisen rahoituksen välineiden puitteissa toteutettavat toimet on koordinoitava entistä paremmin, ja on toteutettava täysimittainen selvitys siitä, miten maantieteelliset ja aihekohtaiset välineet täydentävät toinen toisiaan;

12. kehottaa neuvostoa ja komissiota järjestämään laajan ja kattavan kuulemisen EU:n ja kolmansien maiden kaikkien sidosryhmien kanssa, institutionaaliset ja alueelliset sekä paikalliset toimijat mukaan lukien, ennen uusien demokratiakehitystä koskevien aloitteiden käynnistämistä;

13. kehottaa komissiota ottamaan entistä järjestelmällisemmin mukaan demokraattiset instituutiot, ja erityisesti parlamentit, kun valmistellaan ja toteutetaan maakohtaisia välineitä, kuten EU:n ja asianomaisten maiden välisiä sopimuksia ja strategisia maa-asiakirjoja;

14. pyytää, että komissio harkitsisi vapaaehtoisten Euroopan rauhanturvajoukkojen perustamista, kun otetaan huomioon eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun yhteydessä saadut myönteiset kokemukset;

15. korostaa, että EU:n demokratialle antaman tuen on oltava kattavaa, sen on käsiteltävä kaikkia YK:n yleiskokouksen vuoden 2005 päätöslauselmassa käsiteltyjä kysymyksiä ja siinä on omaksuttava pitkän aikavälin lähestymistapa;

16. pitää tervetulleena EU:n vaalitarkkailuryhmien myönteistä panosta demokraattisten prosessien vahvistamisessa sekä ihmisoikeuksien, perusvapauksien, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamisen parantamisessa ja erityisesti vaaliprosessien lujittamisessa kaikkialla maailmassa, mutta korostaa, että tarvitaan johdonmukaista vaalien jälkeistä politiikkaa, jossa kehityksen tukeminen vastaa demokraattisia periaatteita ja demokraattisen hallinnon arvoja;

17. korostaa, että demokratiaa vahvistavien EU:n toimien tulisi entistä järjestelmällisemmin keskittyä valittujen edustajien ja poliittisten puolueiden sekä riippumattomien tiedotusvälineiden rooliin;

18. suosittelee, että otettaisiin käyttöön erityinen strategia, jolla tuetaan äskettäin ja demokraattisesti valittuja parlamentteja ja jolla pyritään pysyvästi juurruttamaan demokratia, oikeusvaltio ja hyvä hallinto;

19. vahvistaa vakaan päätöksensä edistää demokratiaprosessien vahvistamista laajentamalla osallistumistaan vaalitarkkailutoimintaan, EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien seurantaan ja parlamentaaristen valmiuksien kehittämiseen parlamentaarista demokratiaa edistävän toimiston (OPPD) kautta;

20. kannustaa komission edustustoja tekemään yhteistyötä OPPD:n kanssa, kun se suunnittelee tai käynnistää parlamentaarisen tuen ohjelmia;

21. korostaa, että Euroopan ulkosuhdehallintoa ja sen työn perustana käytettävää strategiaa luotaessa on tärkeää pitää mielessä demokraattisten arvojen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistäminen EU:n ulkopuolella;

22. suosittelee, että marraskuun neuvoston huippukokouksen päätelmiin sisällytetään toimintasuunnitelma ja että edistymistä tarkastellaan vuoden 2010 loppuun mennessä;

23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan unionin jäsenvaltioille.

(1) A5-0219/2004.