suullisesti vastattavien kysymysten B7‑0230/2009 ja B7‑0231/2009 johdosta
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti
asiakirjojen saamista tutustuttavaksi (asetus (EY) N:o 1049/2001) koskevan oikeudellisen kehyksen parantamisesta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen
Sonia Alfano, Anneli Jäätteenmäki, Marian Harkin
ALDE-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma asiakirjojen saamista tutustuttavaksi (asetus (EY) N:o 1049/2001) koskevan oikeudellisen kehyksen parantamisesta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen
B7‑0197/2009
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan sekä niiden 1. joulukuuta 2009 voimaan tulleet määräykset,
– ottaa huomioon 9. marraskuuta 2009 esitetyt kysymykset komissiolle ja neuvostolle asiakirjojen saamista tutustuttavaksi (asetus (EY) N:o 1049/2001) koskevan oikeudellisen kehyksen parantamisesta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen (O-0123/2009 – B7‑0231/2009, O-0122/2009 – B7-0230/2009) sekä täysistunnossa käydyn keskustelun,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,
A. ottaa huomioon, että unioni "asettaa ihmisen toimintansa keskipisteeksi ottamalla käyttöön unionin kansalaisuuden ja luomalla vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen" (perusoikeuskirjan johdanto-osa) ja että "jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua Euroopan unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin niiden tallennemuodosta riippumatta" (perusoikeuskirjan 42 artikla),
B. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella on muutettu paitsi asiakirjojen saamisesta tutustuttavaksi annetun asetuksen oikeusperustaa myös oikeudellista ympäristöä, jossa asetusta on tarkoitus soveltaa, erityisesti unionin toimielinten ja kansalaisten välisen suhteen osalta(1),
C. ottaa huomioon, että kyseiseen suhteeseen olisi tästä lähtien sovellettava demokratian periaatteita, sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen uudessa II osastossa, jonka mukaan "unioni noudattaa kaikessa toiminnassaan kansalaistensa yhdenvertaisuuden periaatetta, jonka mukaan sen toimielimet, elimet ja laitokset kohtelevat kansalaisia yhdenvertaisesti" (9 artikla) ja jossa myös säädetään, että "kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa. Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia" (10 artiklan 3 kohta),
D. katsoo, että Euroopan yhteisön täydellinen yhdentyminen EU:hun sekä oikeudellisessa yhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä poliisiyhteistyössä vielä sovelletun hallitustenvälisen järjestelmän lakkauttaminen olivat seurausta jäsenvaltioiden halusta "lujittaa toimielinten toiminnan kansanvaltaisuutta ja tehokkuutta",
E. katsoo, että tässä uudessa oikeudellisessa kehyksessä kaikkien EU:n toimielinten, elinten ja laitosten – ei vain parlamentin, neuvoston tai komission (joita entisen EY:n perustamissopimuksen 255 artikla jo sitoi) – olisi nyt toimittava mahdollisimman avoimesti (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 1 kohta),
F. ottaa huomioon, että uuden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön(2) mukaan avoimuus ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ovat olennaisia edellytyksiä, jotta voidaan edistää EU:n toimielinten hyvää hallintoa ja sen myötä "päätöksenteon tehokkuutta",
G. ottaa huomioon, että demokratian perusperiaatteiden mukaisesti kansalaisilla on oikeus tuntea päätöksentekoprosessi ja seurata sitä ja että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden edustajien neuvoston jäseninä toimiessaan olisi taattava entistä suurempi avoimuus ennen lainsäädäntöä ja muuta kuin lainsäädäntöä koskevaa päätöksentekoprosessia, sen aikana ja sen jälkeen, jotta EU:n kansalaisilla ja kansallisilla parlamenteilla olisi kattava käsitys siitä, kuka tekee mitäkin ja miksi ja jotta ne voisivat valvoa edustajiensa toimintaa,
H. ottaa huomioon, että EU:n toimielimet "antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla" ja että ne "käyvät avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa" (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 ja 2 kohta),
I. katsoo, että avoimuusperiaatteen olisi toteuduttava paitsi päätöksentekomenettelyssä myös siinä, millä tavoin teksti laaditaan ja miten siihen liitetään kaikki tarvittavat tiedot suhteellisuus- ja toissijaisuusvaatimusten täyttämiseksi EU:n kansalaisten ja kansallisten parlamenttien etujen mukaisesti, ja katsoo, että periaatetta olisi sovellettava myös oikeuslaitokseen; katsoo, että avoimuus ja oikeus tutustua asiakirjoihin on taattava myös sen suhteen, miten EU:n politiikat pannaan täytäntöön kaikilla tasoilla ja miten EU:n varat käytetään,
J. katsoo, että kauan kaivatut oikeudelliset, rahoitusta koskevat ja operatiiviset toimenpiteet olisi toteutettava, jotta kaikki tiettyyn lainsäädäntömenettelyyn liittyvät asiakirjat olisivat selkeästi ja oikea-aikaisesti käytettävissä, olivatpa ne peräisin sisäisistä yksiköistä tai ulkopuolisista sidosryhmistä, ja katsoo, että nämä tiedot olisi julkaistava toimielinten välisellä Internet-sivustolla, joka yhdistää toisiinsa toimielinten sisäiset rekisterit (kuten julkaisutoimiston uudistettu EUR-Lex-sivusto), katsoo, että sisäisiä sääntöjä olisi muutettava vastaavasti ja että toimielinten välisistä velvoittavista sopimuksista olisi neuvoteltava pikaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 295 artiklan nojalla,
K. katsoo, että Euroopan unionin ja varsinkin Euroopan parlamentin uudet tehtävät sellaisilla aloilla kuin kansainväliset sopimukset oikeudellisesta yhteistyöstä ja rikosasioissa tehtävästä poliisiyhteistyöstä edellyttävät oikeudellisen kehyksen tarkistamista asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 ja 9 artiklan osalta muun muassa siten, että Euroopan parlamentille Euroopan kansalaisten edustajana annetaan täydet valvontavaltuudet;
1. on sitä mieltä, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä olisi asetus 1049/2001 saatettava kiireesti ajan tasalle ja siitä olisi tultava Euroopan "tiedonvapauslaki" erityisesti:
(a) laajentamalla sen soveltamisalaa siten, että se kattaa kaikki sen ulkopuolella nykyisin olevat EU:n toimielimet, elimet ja laitokset, kuten Eurooppa-neuvoston, Euroopan keskuspankin, Euroopan unionin tuomioistuimen, Europolin ja Eurojustin;
(b) muuttamalla sen lainsäätämisjärjestystä ja muuta kuin lainsäätämisjärjestystä koskevia säännöksiä perussopimuksiin sisältyvien uusien määritelmien mukaisesti;
(c) saattamalla yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella ajan tasalle säännöt, jotka koskevat etenkin sisäisten asiakirjojen ja tietojen käsittelyä, jotta varmistetaan oikeudellisen yksikön päätöksentekoprosessin yhteydessä laatimien lausuntojen entistä laajempi saatavuus, ja jotka koskevat jäsenvaltioihin niiden toimiessa neuvoston jäseninä liittyviä asiakirjoja ja tietoja, mukaan lukien säädökset, ehdotukset ja niitä koskevat tarkistukset, neuvoston kokousselostukset, jäsenvaltioiden kannat ja äänestykset neuvostossa, myös sen työryhmissä ja asiantuntijaryhmissä, henkilötietojen ja kaupallisten etujen suojaa, toimielinten rekisterien sisältöä ja niin edelleen;
(d) antamalla EU:n toimielinten käytössä olevat tiedot riittävässä määrin tutustuttavaksi, jotta voidaan arvioida puolueettomasti EU:n sääntöjen, säädösten, toimenpiteiden ja ohjelmien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa; varmistamalla, että EU:n talousarviota, sen täytäntöönpanoa ja EU:n varainkäytön ja tukien kohteita koskeviin yksityiskohtaisiin tietoihin sovelletaan entistä laajempaa avoimuutta rahoitusnäkökohdan osalta;
(e) vahvistamalla täysin demokratian periaatteiden ja oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti yleiset periaatteet ja rajoitukset, joilla julkisen tai yksityisen edun huomioon ottamiseksi rajoitetaan oikeutta tutustua "erittäin salaisiksi", "salaisiksi" tai "luottamukselliseksi" luokiteltuihin asiakirjoihin, jotta voidaan suojella EU:n olennaisia etuja (etenkin yleisen turvallisuuden ja puolustuksen alalla sekä sotilaallisissa asioissa);
(f) määrittelemällä periaatteet, joita voitaisiin kehittää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 295 artiklan mukaisilla toimielinten välisillä sopimuksilla parempaa lainsäädäntöä koskevan uuden sääntelyn koordinoitua täytäntöönpanoa varten;
(g) varmistamalla, että EU:n avoimuusnormeja sovelletaan tinkimättä kansainvälisiä neuvotteluja koskeviin asiakirjoihin;
(h) varmistamalla, että Euroopan parlamentti näyttää esimerkkiä EU:ssa soveltamalla mahdollisimman laajaa avoimuutta ja oikeutta tutustua asiakirjoihin ja tietoihin kaikilla aloilla;
2. pitää valitettavana, että sen 11. maaliskuuta 2009 esittämistä selkeistä pyynnöistä huolimatta
– komissio ei laatinut muutettua versiota lainsäädäntöehdotuksestaan KOM(2008)0090, vaan se hyväksyi Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen 2. joulukuuta 2009 tiedonannon (KOM(2009)0665), jolla ainoastaan saatettiin ajan tasalle alkuperäisen ehdotuksen oikeusperusta muuttamatta sen sisältöä;
– neuvosto ei käynyt minkäänlaista poliittista keskustelua eikä toteuttanut käytännön toimia parlamentin ehdotusten noudattamiseksi (osassa ehdotuksista oikeusperustana ovat nyt myös perussopimusten uudet määräykset), vaan se tyytyi tekemään erittäin vähäisiä muutoksia omiin sisäisiin sääntöihinsä;
3. kehottaa neuvoston nykyistä ja tulevaa puheenjohtajavaltiota käynnistämään välittömästi toimielinten välisen vuoropuhelun poliittisella tasolla, jotta asiakirjojen saamista tutustuttavaksi koskeva uusi asetus saataisiin laadittua mahdollisimman pian;
4. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.
Kuten yhteisöjen tuomioistuin totesi ns. Turco-tapauksessa antamassaan tuomiossa (yhdistetyt asiat C-39/05 P ja C-52/05 P), "avoimuus parantaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekomenettelyihin ja sen avulla varmistetaan, että hallinnolla on demokraattisessa järjestelmässä suhteessa kansalaisiin suurempi legitimiteetti ja että se on tehokkaampaa ja vastuullisempaa".