Menettely : 2010/2504(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0079/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0079/2010

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 10/02/2010 - 9.6
CRE 10/02/2010 - 9.6

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0016

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 131kDOC 77k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0078/2010
3.2.2010
PE432.932v01-00
 
B7-0079/2010

unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Iranista


Barbara Lochbihler, Isabelle Durant, Heidi Hautala, Emilie Turunen Verts/ALE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Iranista  
B7‑0079/2010

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2009 pidetyt presidentinvaalit ja niiden jälkeiset levottomuudet Iranin islamilaisessa tasavallassa,

–   ottaa huomioon Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) hallintoneuvoston 27. marraskuuta 2009 hyväksymän päätöslauselman ydinsulkusopimukseen kuuluvan turvavalvontasopimuksen ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1737 (2006), 1747 (2007), 1803 (2008) and 1835 (2008) asiaa koskevien määräysten täytäntöönpanosta Iranin islamilaisessa tasavallassa,

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Iranista ja erityisesti 7. toukokuuta ja 22. lokakuuta 2009 antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 29. lokakuuta 2009 antaman päätöslauselman Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

–   ottaa huomioon 10. ja 11. joulukuuta 2009 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston Irania koskevan julkilausuman,

–   ottaa huomioon Iranin "lykkäämän" EP:n ja Iranin neljännen parlamenttien välisen kokouksen, joka oli tarkoitus järjestää Teheranissa 9.–11. tammikuuta 2010,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

Ihmisoikeudet ja demokratia

A. ottaa huomioon vakavat syyt epäillä massiivista vaalivilppiä kesäkuussa pidetyissä presidentinvaaleissa; ottaa huomioon, että se johti laajamittaisen protestiliikkeen (nk. vihreän liikkeen) syntymiseen; ottaa huomioon, että joukkomielenosoitukset ovat jatkuneet kuluneina kuukausina sekä Iranissa että muissa maissa;

B.  ottaa huomioon, että Iranin turvallisuusjoukot, puolisotilaalliset basij-joukot ja poliisit ovat reagoineet mielenosoituksiin tehoiskuilla ja pidättäneet tuhansia rauhanomaisia mielenosoittajia ja toisinajattelijoita, kuten opiskelijoita ja tutkijoita, naisten oikeuksien puolustajia, ammattiyhdistysaktivisteja, asianajajia, toimittajia, verkkopäiväkirjojen pitäjiä, uskonnollisia johtajia ja merkittäviä ihmisoikeuksien puolustajia selkeänä pyrkimyksenään pelotella kriittisiä kansalaisia ja vaientaa toisinajattelijat,

C. ottaa huomioon, että edellä mainitun lisäksi turvallisuusjoukot ovat järjestelmällisesti tehostaneet uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien, kuten Bahai-uskon harjoittajien (joiden entisen johtoryhmän kaikki seitsemän jäsentä on pidätetty ja ovat parhaillaan tuomioistuimen edessä) ja sunnien ahdistelua sekä pidättäneet mielivaltaisesti ja teloittaneet kurdi-, azeri-, balutši- ja arabivähemmistöjä edustavia kansalaisyhteiskunnan aktivisteja ja poliittisia aktivisteja; ottaa erityisesti huomioon, että 21 kurdia odottaa parhaillaan kuolemantuomion täytäntöönpanoa,

D. ottaa huomioon, että kymmenet mielenosoittajat ovat kuolleet turvallisuusjoukkojen hyökkäysten tuloksena; ottaa huomioon, että tuhansia kansalaisia on pidätetty ja että noin 300 aktivistia on edelleen vankilassa; ottaa huomioon, että tietojen mukaan monia pidätettyjä on hakattu ja kidutettu ja joissakin tapauksissa pidätetyille on tehty seksuaalista välivaltaa vankiloissa ja salaisissa pidätyskeskuksissa; ottaa huomioon, että sadat mielenosoituksiin osallistuneet iranilaiset ovat tietojen mukaan siirtyneet ulkomaille kostotoimien pelossa, ja että nämä henkilöt etsivät epätoivoisesti turvapaikkaa naapurimaista ja Euroopasta,

E.  ottaa huomioon, että parlamentaarinen tutkintalautakunta tuli vuoden 2010 alussa siihen tulokseen, että apulaissyyttäjä Saeed Mortazawi on suoraan vastuussa vähintään kolmen pidätetyn kuolemasta kidutuksen vuoksi ja hoidon laiminlyönnin vuoksi,

F.  ottaa huomioon, että Mohammad Reza Ali-Zamani ja Arash Rahmanipour teloitettiin 28. tammikuuta 2010; ottaa huomioon, että nämä täytäntöönpannut kuolemantuomiot olivat ensimmäiset, jotka virallisten lähteiden mukaan liittyivät protestiliikkeeseen osallistuneisiin henkilöihin, vaikka vähintään toinen edellä mainituista ja mahdollisesti molemmat olivat vangittuina jo ennen vaaleja; ottaa huomioon, että tietojen mukaan vähintään yhdeksän henkilöä on tuomittu kuolemaan syytettyinä yhteyksistä nk. vihreään liikkeeseen,

G. ottaa huomioon, että elokuun alusta lähtien oikeuslaitos on järjestänyt massiivisia näytösoikeudenkäyntejä, joissa suorassa tv-lähetyksessä esitetyt ilmeisesti pakkokeinoilla saadut merkittävien uudistusmielisten ja aktivistien tunnustukset johtivat eräiden syytettyjen pitkiin vankeustuomioihin ja myös kuolemantuomioihin,

H. ottaa huomioon, että 27. joulukuuta, ašura-muistopäivien viimeisenä päivänä kesäkuun presidentinvaaleissa opposition pääehdokkaana ollen Mir Hossein Mousavin 35-vuotias veljenpoika Ali Mousavi ammuttiin kuoliaaksi ja hänen ylitseen ajettiin autolla, mikä täyttää kaikki poliittisen murhan tunnusmerkit painokkaana varoituksena uhrin sedälle,

I.   ottaa huomioon, että 8. tammikuuta yritettiin murhata presidentinvaalien toiseksi näkyvin opposition ehdokas Mehdi Karroubi kahdella hänen autoaan – joka onneksi oli luodinkestävä – päin ammutulla luodilla, ja että tämä tapahtui Basij-joukkojen ja Iranin turvallisuusjoukkojen kokoontuessa osoittamaan mieltään sitä vastaan, että Karroubi on Qazvinissa,

J.   ottaa huomioon, että fyysikko Masoud Ali Mohammidi murhattiin pommi-iskulla, joka monien mielestä oli varoitus yliopistojen professoreille ja opiskelijoille, koska tietojen mukaan Mohammadin rooli mielipidejohtajana oli ratkaiseva siinä yhteydessä, kun 400 muuta tiedemiestä antoi julkisen tukensa oppositiojohtaja Moussaville, ja koska Mohammadi kehotti opiskelijoitaan osallistumaan rauhanomaisiin mielenosoituksiin kesäkuussa pidettyjen vaalien jälkeen,

K. ottaa huomioon, että 27. joulukuuta pidettyjen massamielenosoitusten jälkeen Iran syytti länsivaltoja levottomuuksien lietsomisesta, karkotti kaksi brittiläistä diplomaattia, pidätti ruotsalaisen diplomaatin vuorokauden ajaksi ja väitti, että Saksan suurlähetystön henkilöstö tukee aktiivisesti protestiliikettä,

L.  ottaa huomioon, että vaalien jälkeen Iranin viranomaiset ovat käynnistäneet kansainvälisten radio- ja tv-asemien lähetysten sekä monien kansainvälisten verkkosivujen, Facebook ja Twitter mukaan lukien, sekä Teheranin matkapuhelinpalvelujen laajamittaisen ja jatkuvan häirinnän, mikä aiheuttaa ongelmia vastaanotossa muissa Lähi-idän maissa ja Euroopassa saakka,

M. ottaa huomioon, että sekä eurooppalaiset että venäläiset yritykset ovat toimittaneet Iranille tarvittavat suodatus- ja häirintälaitteet, jotka pahimmassa tapauksessa saattavat aiheuttaa terveysriskejä häirintälaitteiden ja -lähettimien lähistön asukkaille,

Ydinohjelma

N. ottaa huomioon, että ydinsulkuvelvoitteitaan rikkoen Iran on rakentanut salaisen rikastuslaitoksen Qumiin ja että Iran ilmoitti siitä IAEA:lle kauan sen jälkeen, kun rakennustyöt oli käynnistetty; ottaa huomioon, että mainittu velvoitteiden rikkominen antaa syyn epäillä, että saattaa olla myös muita salaisia ydinlaitoksia, ja heikentää entisestään luottamusta Iranin vakuutuksiin siitä, että sen ydinohjelma on puhtaasti rauhanomainen,

O. ottaa huomioon, että löytääkseen diplomaattisen ratkaisun Iranin ydinohjelman ongelmaan EU, Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä ovat ehdottaneet IAEA:n puitteissa tehtävää sopimusta, jonka mukaan Iranin olemassa oleva matalarikasteinen uraani lähetetään Venäjälle ja Kiinaan muunnettavaksi erityisiksi polttoainesauvoiksi, joita voidaan käyttää polttoaineena lääketieteen käyttöön tarkoitetussa Teheranin tutkimusreaktorissa,

P.  ottaa huomioon, että Iranin torjuttua tämän ehdotuksen YK:n turvallisuusneuvostossa käydään keskusteluja voimakkaammista Iranin vastaisista pakotteista,

Ihmisoikeudet ja demokratia

1.  ilmaisee vakavan huolensa siitä, että syytökset, jotka koskevat laajamittaista vaalipetosta kesäkuussa 2009 pidetyissä parlamenttivaaleissa, eivät ole johtaneet Iranin parlamentin tai ylimmän johtajan tekemiin vakaviin tutkimuksiin, ja katsoo, että presidentti Ahmedinejadin virkakauden laillisuus on ehdottoman kyseenalainen siitä huolimatta, että ylin johtaja Khamenei on vahvistanut Ahmedinejadin valinnan uudelle virkakaudelle;

2.  ilmaisee ihailunsa ja moraalisen tukensa kymmenille tuhansille rohkeille iranilaisille, jotka edelleen asettavat vaakalaudalle sekä ammatillisen uransa että oman henkensä vaatiessaan enemmän vapauksia ja demokraattisia oikeuksia Iranin islamilaisessa tasavallassa;

3.  pitää valitettavana sitä, että Iranin hallitus ja parlamentti ovat ilmeisen kykenemättömiä reagoimaan rakentavasti sen nuoren, koulutetun ja dynaamisen iranilaisen sukupolven oikeutettuihin vaatimuksiin, jonka taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevat toiveet ovat liian kauan olleet tukahdutettuina;

4.  on tyrmistynyt hallituksen ja/tai turvallisuusjoukkojen yrityksistä murhata presidenttiehdokkaita tai heidän perheenjäseniään ja katsoo, että ylin johtaja Khamenei on vastuussa Iranin oppositiojohtajien turvallisuudesta;

5.  tuomitsee ankarasti sen, että turvallisuusjoukot hyökkäävät järjestelmällisesti ja brutaalisti rauhaomaisten mielenosoittajien kimppuun, ja tuomitsee sanomalehtien lakkauttamisen ja ihmisoikeusjärjestöjen toimistojen pakkosulkemisen;

6.  kehottaa Iranin viranomaisia vapauttamaan välittömästi kaikki ilmaisuvapautensa, yhdistymisvapautensa ja kokoontumisvapautensa rauhanomaisen käyttämisen vuoksi pidätetyt, ja tutkimaan ja asettamaan syytteeseen kaikki virkamiehet ja turvallisuusjoukkojen jäsenet, jotka ovat vastuussa toisinajattelijoiden, mielenosoittajien ja pidätettyjen perheenjäsenien pahoinpitelystä, kiduttamisesta ja murhaamisesta;

7.  kehottaa Iranin viranomaisia lopettamaan työntekijöiden protestien murtamisen ja vapauttamaan sadat työntekijät ja ammattiyhdistysaktiivit, joita on pidätetty vain siksi, että he tukevat työehtosopimusneuvotteluja tai osallistuvat laillisesti ammattiliittojen toimintaan;

8.  kehottaa jälleen kerran Iranin oikeuslaitosta keskeyttämään kuolemantuomion soveltamisen ja yksiselitteisesti kieltämään alaikäisten teloittamisen;

9.  kehottaa Iranin viranomaisia lopettamaan välittömästi televisioidut näytösoikeudenkäynnit ja kehottaa Iranin parlamenttia muuttamaan Iranin lainsäädäntöä, joka antaa hallitukselle mahdollisuuden kieltää syytetyltä kaikki oikeusturvaan sisältyvät oikeudet, kuten oikeuden asianmukaiseen oikeudellisen edustukseen;

10. tuomitsee Iranin viranomaisten pyrkimyksen sensuroida painettuja tiedotusvälineitä ja häiritä radio- ja televisiolähetyksiä ja internet-palveluja, kuten BBC:tä, ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita puuttumaan mainittujen toimien vaikutuksiin Kansainvälisessä televiestintäliitossa (ITU);

11. arvostelee voimakkaasti kansainvälisiä yrityksiä ja erityisesti Nokia/Siemensiä siitä, että ne ovat toimittaneet Iranin viranomaisille tarvittavan sensuuri- ja valvontateknologian, minkä vuoksi ne edistävät Iranin toisinajattelijoiden vainoamista ja pidättämistä;

12. katsoo, että väitteet eurooppalaisten suurlähetystöjen henkilöstön sekaantumisesta maan sisäisiin asioihin ovat linjassa viranomaisten usein käyttämän menetelmän kanssa, jossa hallituksen iranilaisia arvostelijoita leimataan tekaisemalla heitä vastaan syytöksiä kontakteista ulkovaltoihin ja valtionpetoksesta, jotta huomio kiinnittyisi pois siitä, että oppositioliike on aidosti iranilainen ilmiö;

13. katsoo, että demokraattisempi Iran olisi mitä suurin etu Lähi-idän jännityksen lieventämiselle ja ottaisi varovaisemman kannan ydinkysymykseen;

Ydinohjelma

14. pitää valitettavana sitä, että Iranin hallitus on jälleen kerran torjunut kaikki pyrkimykset saada aikaan ydinohjelmaa koskeva kompromissi, sekä sitä, että Ahmedinejadin hallinto ilmeisesti haluaa käyttää tätä kiistaa huomion kiinnittämiseen pois maan sisäisestä kriisistä;

15. tukee Eurooppa-neuvoston kaksitahoista lähestymistapaa ja kaikkia toimia pitkän aikavälin neuvotteluratkaisun löytämiseksi Iranin ydinkysymykseen; korostaa, että ydinuhkaan liittyviin mahdollisiin lisäpakotteisiin ei saa kuulua toimenpiteitä, joilla olisi kielteisiä vaikutuksia Iranin väestöön kokonaisuutena;

16. toistaa vastustavansa ydinenergian käyttöä erityisesti siksi, että siihen liittyy kaksinkertaista käyttöä (siviili- ja sotilastarkoitukset) koskevia vakavia riskejä, ja pahoittelee Yhdysvaltojen, Ranskan ja Intian välisiä ydinsopimuksia, joilla uhmataan ydinsulkusopimuksen logiikkaa tekemällä Intiasta ainoa tunnettu ydinasevaltio, joka saa myydä ydinteknologiaa – myös rikastusteknologiaa – muille maille, vaikka se ei ole ydinsulkusopimuksen osapuoli;

17. toistaa Iranin hallitukselle ja parlamentille esittämänsä kehotuksen lisäpöytäkirjan ratifioimisesta ja täytäntöön panemisesta ja kehottaa panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön kattavan ydinmateriaalivalvontasopimuksen määräykset;

18. ilmaisee vakavan huolestumisensa presidentti Sarkozyn viimeaikaisesta ydinteknologian levittämispolitiikasta, kun otetaan huomioon ydinteknologian kaksinkertaisiin käyttömahdollisuuksiin liittyvät riskit;

19. kehottaa Irania ja niitä Lähi-idän maita, jotka harkitsevat ydinvoimaan investoimista, olemaan toistamatta monien EU:n jäsenvaltioiden tekemiä virheitä, kun ne ovat valinneet vaarallista ja vanhentunutta tekniikkaa; kehottaa sen sijaan näitä maita kehittämään nykyaikaisten uudistuvien energiatekniikoiden, energiatehokkuuden ja energiansäästömenetelmien kaikkia muotoja;

20. toistaa kaikille ydinasevalloille esittämänsä kehotuksen ryhtyä asteittaisiin toimenpiteisiin ydinkärkien määrän vähentämiseksi, vähentää ydinaseiden merkitystä turvallisuuspolitiikassa ja tukemaan toimia, joilla Euroopasta ja Lähi-idästä tehdään ydinaseeton vyöhyke;

EU:n ja Iranin suhteet

21. kehottaa neuvostoa Iranin vastaisista lisäpakotteista keskustellessaan harkitsemaan tiettyihin yksityishenkilöihin sovellettavia viisumikieltoja ja varojen jäädyttämistä koskevan listan laajentamista niin, että se koskee kiisteltyjen presidentinvaalien jälkeen toteutetuista tukahduttamistoimista vastuussa olevia turvallisuusjoukkojen johtavia jäseniä;

22. kehottaa komissiota ja neuvostoa toteuttamaan välittömästi toimenpiteitä Eurooppalaisten yritysten valvontateknologian viennin kieltämiseksi hallituksille ja maille, kuten Iranille, jossa kyseistä teknologiaa voidaan kyttää ihmisoikeuksien loukkaamiseen;

23. kehottaa komissiota ja neuvostoa toteuttamaan EIDHR:n ja Euroopan maahanmuuttopolitiikan puitteissa lisätoimia, joilla aktiivisesti suojellaan iranilaisia ihmisoikeuksien puolustajia;

24. kehottaa neuvostoa ja komissiota alentamaan jäsenvaltioiden diplomaattiedustuksen tasoa Teheranissa ja – Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista ajatellen – järkiperäistämään EU:n ja jäsenvaltioiden toimia perustamalla Euroopan unionin lähetystön Iraniin;

25. korostaa Iranin kanssa kaikilla tasoilla, erityisesti kansalaisyhteiskunnan tasolla, käytävän vuoropuhelun merkitystä; pahoittelee sitä, että iranilainen osapuoli lykkäsi Euroopan parlamentin valtuuskunnan vierailua ja toivoo, että Iranin hallitus ja parlamentti tarkistavat suoria kontakteja koskevaa kantaansa;

26. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, YUTP:n korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n ihmisoikeustoimikunnalle ja Iranin islamilaisen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

 

 

Päivitetty viimeksi: 13. toukokuuta 2010Oikeudellinen huomautus