Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston ja komission julkilausumat Eurooppa 2020 -strategiasta ja lippulaivahankkeista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. katsoo, että Lissabonin strategian tavoitteita ei ole saavutettu, mikä johtuu kehnoista hallintorakenteista ja jäsenvaltioiden vastuuttomuudesta; katsoo erityisesti, että tämänhetkisen talouskriisin takia tarvitaan kiireesti tehokasta strategiaa kasvun ja työllisyyden palauttamiseksi Euroopan unioniin,

B.  katsoo, että taloudelliseen ja sosiaaliseen umpikujaan ajautumisen välttämiseksi, kuten muilla maailman alueilla on käynyt, esimerkiksi ikääntyvän yhteiskunnan vuoksi, Euroopan unionin ja yksittäisten jäsenvaltioiden olisi pyrittävä ottamaan paremmin huomioon unionin maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ulkoinen ulottuvuus,

C. katsoo, että tulosten saavuttamiseksi tehtävät ja vastuut Euroopassa on jaettava tasapainoisesti hallinnon eurooppalaisen, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kesken ja että niiden on kaikkien oltava erittäin laadukkaita ja vastuullisia; katsoo, että todellisten muutoksen veturien eli yritysten ja yliopistojen, jotka työskentelevät yhteistyössä paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, pitäisi olla merkittävämmässä asemassa uudessa toteutusmekanismissa,

D. ottaa huomioon, että on erittäin tärkeää tarkastella väestörakenteen muutoksesta aiheutuvaa kriisiä ja sen seurauksia ja että tulevia sukupolvia ei pitäisi uhrata edellisten sukupolvien saavutettujen etujen turvaamiseksi; katsoo, että on tärkeää edistää väestön kasvua ja laatia perheitä tukevia toimia,

KASVU: TYÖPAIKAT JA KILPAILUKYKY

1.  painottaa, että tavoitteena pitää olla kasvu, sillä ilman kasvua ei synny työpaikkoja ja ilman kasvua ei pystytä ratkaisemaan julkisen talouden ja yhtiöiden tulosten kriisiä, katsoo, että taloudellinen kasvu on sosiaaliturvajärjestelmien toiminnan perusedellytys, katsoo, että kriisi on vahingoittanut vakavasti talouskasvun mahdollisuuksia Euroopassa ja siksi paluun kasvu-uralle täytyy olla rivakka ja tuntuva;

2.  korostaa, että rakenneuudistukset ovat tarpeen, jotta voidaan korjata Euroopan taloutta vaivaavat heikkoudet, kuten jyrkästi nouseva velkaantuminen ja vajeet, heikko tuottavuus ja kilpailukyvyn puute, katsoo, että julkisia varoja pitää käyttää tehokkaammin, katsoo, että tällaisen rakenneuudistuksen tavoitteita ovat yritysystävällisempi sääntely-ympäristö, tehokas hallinto, kilpailua vääristämätön verotus, työvoiman korkea osallistumisaste erityisesti naisten kohdalla sekä hyvä koulutusjärjestelmä; katsoo, että kaikki nämä ovat välttämättömiä edellytyksiä kasvulle;

3.  katsoo, että uusilla kasvun moottoreilla on vahvistettava Euroopan taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota, perustamissopimuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, sillä koheesioon pyrkiminen ei ole kustannus, vaan sillä kaivetaan esiin käyttämätöntä potentiaalia, laajennetaan kasvupohjaa ja synnytetään eurooppalaista sosiaalista pääomaa; katsoo, että innovointi, joka voi johtaa tuottavuuden nousuun ja teknologisiin vaihtoehtoihin, joilla voidaan luoda uutta kysyntää ja uusia markkinoita, vaatii paikallista ja alueellista keskittymistä ja paikkakuntakohtaista yhdennettyä lähestymistapaa investointi- ja kasvupolitiikassa;

4.  pitää valitettavana, että talousarvion näkökulmasta on mahdotonta määrittää selkeästi EU 2020 -strategian lippulaivahankkeiden taloudellisia vaikutuksia EU:n vuotta 2011 koskevaan talousarvioesitykseen; ilmaisee siksi vahvan epäilyksensä siitä, voidaanko näille keskeisille aloitteille varmistaa asianmukainen rahoitus; vaatii komissiota valitsemaan kutakin lippulaivahanketta koskevat täsmälliset budjettikohdat ennen kesäkuun kolmikantaneuvotteluja;

5.  toistaa vaatimuksensa osallistavammista ja kilpailukykyisemmistä työmarkkinoista; katsoo, että sosiaaliturvajärjestelmien uudelleenjärjestelyä tarvitaan varmistamaan, että ammatin vaihtaminen ei tarkoita sosiaaliturvan pienenemistä, että lyhytaikainen uudelleenkoulutus uutta työpaikkaa varten ei tarkoita tulojen vähenemistä ja että joustoturvassa ei keskitytä yksipuolisesti työmarkkinoiden joustoihin;

6.  on vakuuttunut siitä, että oikean toimintakehyksen ja riittävän rahoituksen avulla maa- ja metsätaloudella voi olla merkittävä asema talouden elpymiseen tähtäävässä eurooppalaisessa strategiassa, samalla kun maa- ja metsätalous hoitaa EU:n ja maailman elintarviketurvallisuuden, säilyttää maaseutumaisemat, jotka vastaavat 90 prosenttia EU:n pinta-alasta, turvaavat ympäristön edut ja helpottavat osaltaan vaihtoehtoisten energialähteiden etsintää;

PK-YRITYKSET SOSIAALISESSA MARKKINATALOUDESSA

7.  korostaa, että EU:n olisi innostettava ja rohkaistava pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä, sillä ne ovat työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen kannalta ratkaisevassa asemassa; katsoo, että olisi yksinkertaistettava hallinnollisia ja sääntelyä koskevia taakkoja ja sääntöjä, jotta pk-yrityksille mahdollistettaisiin parempi kasvu, kun ne voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan EU:n yhtenäismarkkinan muodostaville 500 miljoonalle ihmiselle; katsoo, että byrokratiaa on edelleen vähennettävä; korostaa lisäksi, että pk-yrityksiä tukevan aloitteen ("Small Business Act") täysimääräinen täytäntöönpano joka tason poliittisilla pyrkimyksillä on tärkeää;

8.  painottaa, että pk-yritykset ovat nykyisen sosiaalisen markkinataloutemme selkäranka ja työpaikkojen luoja ja niillä on keskeinen rooli talouskasvun elvyttämisessä; katsoo, että etusijalle olisi siksi asetettava sääntelyn purkamiseen liittyvät pyrkimykset, kuten sääntelyn purkamistavoitteiden sekä pk-yrityksille myönteisen lainsäädännön täytäntöönpano, mikä loisi vireän ilmapiirin uusille yrityksille, kannustaisi yrittäjyyttä ja parantaisi rahoituksen saatavuutta; on myös sitä mieltä, että EU 2020 -strategiaan pitäisi sisältyä tavoitteita ja aloitteita, joilla kannustettaisiin nostamaan osakepääoman ja riskipääoman osuutta yrityksissä;

9.  pyytää luomaan hedelmällisen ja yritysystävällisen ympäristön EU:n yhtiöille laatimalla älykkäät ja vaivattomammat reunaehdot, joiden avulla elinkeinoelämä ja pk-yritykset pystyvät toimimaan ja innovoimaan, mutta joilla jätetään teknologiset ratkaisut yritysten käsiin ja varmistetaan kunnolla myös resurssien saanti ja tehokas käyttö;

10. muistuttaa, että mikroyritys on usein keino ratkaista työpaikan puuttuminen, sillä yrityksen perustaminen on usein keino menestyä yhteiskunnan pysähtyneisyydestä huolimatta; katsoo, että ensimmäinen ennakkoedellytys pk-yritysten kehitykselle on niiden kyky hankkia riittävästi rahoitusta toiminnalleen ja että pk-yrityksille tarkoitettujen suojamekanismien säilyttäminen, dynaamiset jälkimarkkinat ja pankkiala, joka edistää taloudellista toimintaa Euroopassa, ovat ennakkoedellytyksiä pk-yritysten kehitykselle;

11. kehottaa komissiota toteuttamaan käytännön toimia, joilla parannetaan        rahoituksen saatavuutta erityisesti riskipääoman saatavuuden parantamiseksi ja edistyksen saavuttamiseksi esikaupallisten julkisten hankintojen alalla;

TARVITAAN ROHKEAMPIA ALOITTEITA SISÄMARKKINOIDEN LOPPUUN SAATTAMISEKSI

12. painottaa, että sisämarkkinat ovat yksi tärkeimmistä kasvun vauhdittajista Euroopassa ja niiden toteuttaminen loppuun asti on yhä tarpeen; katsoo, että ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta hankaloittavien tiettyjen esteiden itsepintaisuus vaatii lisäponnistuksia kaikilta EU:n toimielimiltä, jotta voidaan luoda paremmat, kilpailukykyisemmät ja tehokkaammat yhtenäismarkkinat; katsoo, että myös infrastruktuuriin liittyvien pullonkaulojen poistaminen kansallisella ja EU:n tasolla mahdollistaa sisämarkkinoiden kitkattoman toiminnan ja vahvistaa talouskasvua;

13. korostaa, että yhtenäismarkkinoita olisi käsiteltävä strategiassa myös omana tavoitteenaan eikä pelkästään keinona tavoitteisiin pääsemiseksi; katsoo, että strategiassa on käsiteltävä vakavasti puuttuvien lenkkien kysymystä, koska se on ehdoton edellytys kaikkien muiden sisäisten politiikkojen tehokkuudelle;

14. pitää tervetulleena Mario Montin raporttia sisämarkkinoista; kehottaa komissiota laatimaan "yhtenäismarkkinasäädöksen", joka koostuu sekä lainsäädäntöaloitteista että kaiken tasoisista muista aloitteista ja jolla pyritään tavoitteena olevan ympäristöystävällisen ja erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden aikaansaamiseen;

15. muistuttaa, että yrityksille ja yrittäjille on annettava todelliset mahdollisuudet laajentaa ja myydä tuotteitaan ja palveluitaan EU:n 500 miljoonalle kuluttajalle; katsoo, että sisämarkkinat eivät tällä hetkellä pysty helpottamaan ja tukemaan Euroopan palvelutalouden kehitystä, sillä vaikka tavarakauppa on merkittävää, palvelutalous on tulevaisuutta ja siksi on elintärkeää saavuttaa täysin toimivat palveluiden sisämarkkinat;

16. katsoo, että EU 2020 -strategiassa on otettava huomioon

•  palveludirektiivin laajentaminen ja täysi täytäntöönpano, esimerkiksi terveydenhoitopalveluissa,

•  valtioiden rajat ylittävän kaupankäynnin helpottaminen sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin uudistamisella,

•  postialan kolmannen direktiivin täysi täytäntöönpano,

•  keskitetyn alv-toimipisteen perustaminen,

•  toimintaedellytysten varmistaminen pk-yrityksille kaikkialla Euroopassa vastavuoroisen tunnustamisen ja byrokratian vähentämisen avulla;

17. korostaa, että vapaakauppa ja maailmanmarkkinoille pääsy on nostettava keskeiseksi tavoitteeksi ja on pidättäydyttävä protektionismista; katsoo, että innovatiiviset yrittäjät ja yhtiöt voivat kehittyä ainoastaan vapailla ja maailmanlaajuisilla markkinoilla;

18. muistuttaa, että komission olisi laadittava "Eurooppa 2020 -kauppastrategia" siten, että EU:n kauppapolitiikasta tehdään todellinen apuväline työpaikkojen luomiseen ja kestävään kehitykseen koko maailmassa, ja on määrättävä avoimen vuoropuhelun varhaisesta käynnistämisestä Euroopan parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa Dohan jälkeistä kautta koskevista EU:n prioriteeteista, etenkin sosiaalisista standardeista ja ympäristöstandardeista ja WTO:n uudistamisesta;

"INNOVAATIOUNIONI": TUTKIMUS JA KEHITYS SEKÄ INNOVOIVA TEKNOLOGIA - UUTTA OSAAMISTA JA UUSIA TYÖPAIKKOJA

19. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita säilyttämään tutkimusta ja kehittämistä koskevan tavoitteen, joka on kolme prosenttia BKT:stä; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään paremmin hyväksi koheesiopolitiikan ja tutkimus- ja kehittämisohjelman yhdistettyjä rahoitusmahdollisuuksia; korostaa, että Euroopan soveltavan tutkimuksen tehostamiseksi on ratkaisevan tärkeää parantaa nykyisten rakenteiden virtaviivaistamista; katsoo, että pitäisi luoda sekä julkiselle että yksityiselle sektorille investointi-ilmapiiri, joka on tutkimus- ja innovaatiomyönteinen; kehottaa komissiota toteuttamaan käytännön toimia, joilla parannetaan rahoituksen saatavuutta ja erityisesti riskipääoman saatavuutta;

20. pyytää lisäämään Euroopan osaamistalouden innovaatiopotentiaalia investoimalla enemmän perustavan ja soveltavan tason tutkimus- ja kehittämistoimintaan, jotta voidaan vastata keskeisiin yhteiskunnan haasteisiin, ja määrittämällä laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, joka ottaa huomioon kaikki siihen liittyvät politiikan alat;

21. pitää valitettavana, että EU:lla ei ole todellisia innovaatioiden sisämarkkinoita, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita koordinoimaan tämän alan toimintaansa erityisesti sopimalla pikaisesti yhteisöpatentista ja yhdenmukaisesta patenttituomioistuinjärjestelmästä, ja korostaa, kuinka tärkeää standardisointi on innovatiivisten tuotteiden kehittämisen kannalta;

22. katsoo, että nykyisessä maailmantaloudessa tietotaito on keskeistä talouden kehitykselle ja että on luotava parhaat edellytykset yhteiskuntamme muuttamiseksi osaamisyhteiskunnaksi;

23. katsoo, että EU 2020 -strategiassa on otettava huomioon

•  Euroopan tutkijoiden yhteistyön tiivistäminen, ottamalla käyttöön ns. tutkimussetelijärjestelmä, jolla tutkimukseen myönnetään rahaa, kun tutkijat siirtyvät yliopistoihin eri jäsenvaltioissa, tukemalla osaamiskeskuksia, itsenäisiä yliopistoja, tutkijoiden liikkuvuutta ja houkuttelemalla lisää tutkijoita muista maanosista;

•  Euroopan yliopistojen avaaminen kilpailulle ja opiskelijoille koko Euroopasta,

•  T&K-menoihin käytettävien varojen lisääminen (kahdeksannen tutkimuksen puiteohjelman puitteissa);

•  asianmukaisen koulutuksen tarjoaminen vähän koulutetuille työntekijöille modernissa osaamistaloudessa tarvittavien taitojen kehittämiseksi;

24. pyytää komissiota lisäämään tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen käytettävien unionin eri välineiden (rakennerahastot, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma, tutkimuksen puiteohjelma) keskinäistä synergiaa ja esittämään todellisia ja rohkeita ehdotuksia näiden välineiden käyttöön liittyvän tarpeettoman byrokratian vähentämiseksi;

25. pitää myönteisenä kolmen uuden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden luomista biotalousalalle, keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden alalle ja vanhuksille tarkoitetun teknologian alalle;

26. korostaa, että näillä aloilla voidaan edistää vihreän kasvun tavoitetta erityisesti lisäämällä ympäristöystävällisten maatalouskäytäntöjen hyödyntämistä ja käyttämällä ja edistämällä uusia tekniikoita, erityisesti biotekniikkaa ja vihreää kemiaa;

27. on vakuuttunut siitä, että unionin kalastusalalla on jatkossa merkittävä rooli tulevien sukupolvien proteiinin saannin varmistamisessa; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhteinen kalastuspolitiikka tarvitsee tulevaisuudessa lisää investointeja kohdistettuun tutkimukseen, jotta voidaan turvata kilpailukykyinen kalastus- ja vesiviljelyala ympäristön kestävän kehityksen puitteissa;

"NUORET LIIKKEELLÄ": KOULUTUS JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN

28. pyytää jäsenvaltioita hyväksymään kunnianhimoiset tavoitteet, jotka on vahvistettu Eurooppa 2020 -strategiaa koskevassa komission tiedonannossa ja joiden mukaan vuoteen 2020 mennessä koulunkäynnin keskeyttävien osuuden pitäisi olla alle 10 prosenttia kustakin ikäluokasta ja vähintään 40 prosentilla väestöstä pitäisi olla suoritettuna korkea-asteen tutkinto tai hankittuna vastaava koulutus;

29. tukee ponnekkaasti komission päätöstä omistaa yksi EU 2020 -strategian lippulaivahankkeista nuorisolle, koulutukselle ja elinikäiselle oppimiselle, ja uskoo, että tämä saa aikaan vahvan sysäyksen kattavan EU:n nuorisostrategian kehittämiselle; painottaa, että parlamentti on myös valinnut nuorison yhdeksi keskeiseksi painopisteekseen vuoden 2011 talousarviossa ja on selvästi ilmaissut aikomuksensa tukea taloudellisesti kaikkia tärkeimpiä alan ohjelmia;

30. pitää myönteisenä uutta rakenteellisen vuoropuhelun välinettä, joka kattaa nuorison tarpeet työllisyyden ja sosiaalisen integraation alalla; pitää äärimmäisen tärkeänä ottaa kansalliset sidosryhmät mukaan ja ilmoittaa kestävään kehitykseen liittyvät välivaiheen tiedot;

31. korostaa, että on tärkeää luoda entistä tiiviimpiä yhteyksiä koulutuksen ja työmarkkinoiden välille sen varmistamiseksi, että koulutusjärjestelmä voi tarjota eri ohjelmien välityksellä selkeän ja kaikkien saavutettavissa olevan reitin työelämään sekä nuorille että vanhoille eurooppalaisille;

32. tähdentää, että tärkeimmiksi tavoitteiksi olisi asetettava nuorisotyöttömyyden torjuminen sekä taitojen ja markkinoiden tarpeiden toimivan vastaavuuden saavuttaminen; katsoo, että koulutuksen alalla on kehitettävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia; katsoo, että opiskelija- ja tutkijavaihtoon osallistujien sekä harjoittelijoiden rajat ylittävän liikkuvuuden pitäisi lisätä Euroopan korkeakoulujen ja yliopistojen kansainvälistä houkuttelevuutta; katsoo, että pitämällä kiinni tavoitteesta, että 3 prosenttia bkt:stä käytetään tutkimukseen ja kehitykseen, edistetään tutkimukseen ja korkeakoulutukseen pohjautuvaa innovointia;

33. katsoo, että korkeakoulutus edistää merkittävästi taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä sekä innovointia ja kasvua; katsoo siksi, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota Bolognan prosessin seurantaan ja jäsenvaltioiden hyväksymien periaatteiden toteuttamiseen koko eurooppalaisella korkeakoulutusalueella;

EUROOPPALAINEN DIGITAALISTRATEGIA

34. pitää digitaalistrategiahanketta myönteisenä mutta katsoo, että sen onnistuminen riippuu konkreettisista ja kunnianhimoisista ehdotuksista ja se on tehokas vain, jos sillä on vahva johtajuus, jos se otetaan omaksi kaikilla politiikan tasoilla ja pannaan täytäntöön yhteisesti EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla;

35. painottaa, että digitaalisen talouden asianmukainen toiminta on välttämätöntä koko EU:n talouden toiminnan kannalta; toteaa kuitenkin, että kansallisten sääntöjen hajanaisuus haittaa tätä nykyä huomattavasti digitaalisten palvelujen vapaata liikkuvuutta; ottaa huomioon, että yritykset kohtaavat monia esteitä yrittäessään myydä tuotteita yli rajojen etenkin siitä syystä, että jäsenvaltioissa sovelletaan erilaisia säännöksiä mm. kuluttajansuojan, arvonlisäveron, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrättämisen, tuotteita koskevien erityissäännösten sekä maksujen aloilla; katsoo, että jos tätä ongelmaa ei ratkaista, yritykset ja kuluttajat eivät missään vaiheessa saa käyttöönsä digitaalisen talouden koko potentiaalia;

36. korostaa, että eurooppalaisille on tarjottava mahdollisuuksia toimia uudessa digitaalisessa yhteiskunnassa varmistamalla mahdollisuus käyttää kestäviä ja luotettavia laajakaistaverkkoja sekä edistämällä heidän tietoteknisiä taitojaan ja käyttäjien oikeuksia ja lisäksi Euroopan verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden kehitys on asetettava etusijalle mahdollistamalla digitaalisten palvelujen vapaa liikkuvuus ja panemalla uudet säädöspuitteet täydellisesti täytäntöön;

37. katsoo, että digitaalistrategia avaa valtavia mahdollisuuksia, jotka voivat auttaa luomaan uusia työpaikkoja ja kestävää talouskasvua; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi digitaalistrategia on yhdistettävä uusien palvelujen, kuten sähköisen kaupankäynnin, sähköisten terveydenhuoltopalvelujen, verkko-opiskelun ja sähköisten pankkipalvelujen, kehittämiseen seuraavien keinojen avulla:

•  niiden sääntöjen yhdenmukaistaminen, jotka nykyään haittaavat Euroopan verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden kehitystä ja siten uusien digitaalisten palvelujen toteutumista

•  investoinnit nopeisiin internetverkkoihin

•  EU:n yhteisten tekijänoikeuspuitteiden laatiminen, jotta digitaalista sisältöä voidaan jakaa vapaasti kaikissa 27 jäsenvaltiossa

•  varmuus siitä, että taajuusylijäämä johtaa todelliseen talouskasvuun

•  Euroopan laajuisten markkinoiden luominen taajuuskauppaa varten, jotta todellinen televiestintään perustuva talous olisi mahdollinen

•  digitaalisia valmiuksia ja osallisuutta koskevan toimintasuunnitelman käynnistäminen EU:ssa ja jäsenvaltioissa sekä kannustimia yksityisen sektorin aloitteisiin, joiden tarkoituksena on tarjota digitaalitaitokoulutusta kaikille työntekijöille

•  kansalaisten ja kuluttajien oikeuksia digitaalisessa ympäristössä käsittelevän eurooppalaisen peruskirjan laatiminen

•  tarve saattaa pikaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panna kattavasti täytäntöön uudet sähköisen viestinnän sääntelypuitteet ennen sovittua määräaikaa ja antaa kansallisille sääntelyviranomaisille valtuudet toimia niiden mukaisesti;

38. katsoo, että internet on kansalaisyhteiskunnalle suuri haaste pyrittäessä lisäämään kasvua ja parantamaan talouden kilpailukykyä; katsoo, että internet voi myös auttaa muuttamaan kuluttajien käyttäytymistä koko Euroopassa; toteaa, että toimittaessa teknologian parissa on syytä huolehtia siitä, että yksilöt ovat keskeisellä sijalla, ja ottaa käyttöön asianmukaiset suojamekanismit, jotta seuraavien tahojen välille ei synny yhä suurempia kuiluja:

•  suuryritykset ja pk-yritykset

•  viranomaiset ja yksityinen sektori

•  kaupunki-, maaseutu-, saaristo- ja vuoristoalueet sekä syrjäiset alueet

•  kansallinen ja kansainvälinen sähköinen kaupankäynti;

39. katsoo, että luovilla aloilla on myös suuri merkitys digitaalisessa ympäristössä, koska ne kuvastavat EU:n moninaisia kulttuurisia arvoja;

RESURSSITEHOKAS EUROOPPA

40. kehottaa varmistamaan, että erilaisia kohtuuhintaisia ja ilmastoystävällisiä energianlähteitä on saatavilla ja käytettävissä, toteuttamalla integroidut energiamarkkinat kokonaan, kehittämällä Euroopan energiainfrastruktuuria erityisesti uusiutuvan energian ja muiden vähähiilisten energianlähteiden alalla sekä edistämällä energiatehokkuutta kaikilla keskeisillä aloilla;

41. palauttaa mieliin, että Euroopan teollisuus on monilla aloilla jopa sataprosenttisesti riippuvainen teollisten raaka-aineiden, muun kuin energian, tuonnista, ja huomauttaa, että raaka-aineiden hinnat ovat nousseet huomattavasti viime vuosina pääasiassa nousevan talouden maiden nopeasti kasvavan kysynnän vuoksi ja että keinottelu on pahentanut tilannetta; katsoo, että EU:n on ehdottomasti tehostettava politiikkaansa tätä tarkoitusta varten ja kehitettävä johdonmukainen poliittinen lähestymistapa sen varmistamiseksi, että raaka-aineet ovat tasapuolisesti teollisuuden saatavilla, ja sisällytettävä tähän kaikki keskeiset politiikan alat (ulkosuhteet, kauppa, ympäristö, kehitysyhteistyö sekä tutkimus- ja innovointipolitiikka);

42. katsoo, että Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskeva ohjelma, jolla pyritään huolehtimaan henkilöiden ja resurssien tehokkaasta liikkumisesta, on yksi unionin talouden kulmakivistä ja merkittävä työllistävä tekijä sekä EU:n maailmanlaajuisen kilpailukyvyn edistäjä, kun EU pyrkii ulos taantumasta; toteaa, että sen vuoksi TEN-T-ohjelman rahoitusta ja tavoitetasoa on nostettava; katsoo, että sovitut TEN-T -hankkeet on syytä käynnistää viipymättä; katsoo, että komission olisi kehotettava jäsenvaltioita täyttämään velvoitteensa tässä asiassa;

43. muistuttaa, että Euroopan infrastruktuurin koordinoinnin parantaminen ja tehostaminen kaikkien liikennemuotojen sisällä ja niiden kesken ovat EU:n liikennepolitiikan avaintekijöitä; katsoo, että saattamalla päätökseen TEN-T-verkosto ja lujittamalla sitä sekä luomalla yhteyksiä TEN-T-hankkeiden ja kolmansien maiden (erityisesti Itä-Euroopan maiden) välille on poistettava nykyiset pullonkaulat, jotka yhä estävät Euroopan liikenteen sisämarkkinoiden toteutumisen; katsoo, että multimodaalijärjestelyt nopeuttavat liikennemuotojen kattavan yhteistoiminnan toteutumista; katsoo, että kun infrastruktuuri toteutetaan tällä tavoin koordinoidusti erittäin riskialttiiden tilanteiden analyysin perusteella, voidaan varmistaa ympäristönsuojelu, työntekijöiden sosiaalisten ja työolojen parantaminen sekä matkustajien turvallisuus;

44. katsoo, että liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on liikennepolitiikan tärkeimpiä haasteita ja keskeistä unionin ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta sekä siksi, että unioni voi varmistaa olevansa eturintamassa innovatiivisen tekniikan kehittämisessä sen perustaessa yhtenäistä Euroopan liikennealuetta kansalaisilleen;

PUHDAS JA TEHOKAS ENERGIA: ENERGIATEHOKKUUS EU:N TAVOITTEENA

45. katsoo, että unionin olisi säilytettävä johtava asemansa kestävän talouden teknologian alalla ja lisättävä kilpailuetuaan sen saralla ja että tämä edellyttää konkreettisia toimenpiteitä, kunnianhimoisia tavoitteita ja riittävää taloudellista tukea;

46. kiinnittää huomiota jo oikeudellisesti sitoviin EU:n sitoumuksiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja katsoo, että EU:n olisi tiedotettava paremmin halukkuudestaan siirtyä kasvihuonekaasupäästöjen 30 prosentin vähennykseen, jos myös muut maat ovat valmiita sitoutumaan riittäviin toimiin; katsoo, että edistymistä kestävän ja energiatehokkaan sosiaalisen markkinatalouden saavuttamisessa on mitattava selkeillä ja puolueettomilla indikaattoreilla; katsoo tässä yhteydessä, että asetettujen tavoitteiden olisi oltava realistisia ja saavutettavissa;

47. korostaa, että kestävät tuotantoprosessit yhdistettyinä luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön ja yhdennettyyn energiapolitiikkaan sekä uusiutuvien energialähteiden kehittäminen edelleen auttavat EU:ta saavuttamaan ilmasto- ja energiatavoitteensa sekä säilyttämään vahvan tuotantoteollisuuden perustan Euroopassa ja lisäämään kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä; muistuttaa, että kuten rakennusten energiatehokkuuden alalla, energiatehokkuus ei ole pelkästään kustannustehokkain keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa energiavarmuutta, vaan se voi myös kohentaa työllisyyttä;

48. toteaa, että on tärkeää saada energian sisämarkkinat valmiiksi ja kannustaa jäsenvaltioita panemaan kolmas energiapaketti ripeästi täytäntöön, jotta voidaan edistää talouskasvua ja markkinoiden avaamista, kehittää kuluttajien oikeuksia ja parantaa EU:n energiansaannin varmuutta; katsoo, että energiainfrastruktuuriin on investoitava huomattavasti vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen Euroopan laajuisten energiaverkkojen ja muiden energiaverkkojen parantamiseksi;

49. korostaa tarvetta kehittää eurooppalainen superverkko, luoda älykkäitä verkkoja ja rakentaa liitäntäverkkoja, koska ne ovat välttämättömiä energian sisämarkkinoiden edistämiseksi ja verkkoihin liitettävien uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseksi, ja korostaa tarvetta kehittää uusia tärkeitä infrastruktuurihankkeita kolmansissa maissa, etenkin Välimeren ja Euraasian alueella; pitää myönteisenä komission aikomusta esittää energiainfrastruktuuripakettia;

50. korostaa, että Euroopassa ei voi olla kilpailukykyistä teollisuutta ilman energiavarmuutta ja jos energiantoimituksiin liittyy epävarmuutta; katsoo, että tärkeää turvata koko EU:n energiavarmuus; katsoo, että energiavarmuus merkitsee paitsi toimitusten varmuutta myös kohtuullisia ja vakaita hintoja; toteaa, että energiavarmuutta ei synny ilman ennennäkemättömiä toimia verkkojen liittämiseksi yhteen; katsoo, että energiavarmuutta ei ole, jos kysymystä ydinenergiaan palaamisesta ei käsitellä;

GLOBALISAATION AIKAKAUDEN TEOLLISUUSPOLITIIKKA

51. kehottaa laatimaan teollisuuspolitiikan, joka tarjoaa parhaat olosuhteet vahvan, kilpailukykyisen ja monipuolisen tuotantoteollisuuden perustan säilyttämiselle Euroopassa ja sen kehittämiselle, ja pitää myönteisenä ja korostaa sitä, että tällainen politiikka kattaa koko teollisuuden ja sen päätavoitteena on luoda oikeat puitteet;

52. kehottaa luomaan uudelle teollisuuspolitiikalle asianmukaiset puitteet; katsoo, että yritysten olisi voitava itse valita teknologiset ratkaisut; katsoo, että yrityksille ei pitäisi aiheuttaa ylimääräistä sääntelyrasitetta;

53. korostaa, että laaja-alainen teollisuuspolitiikka on tarpeen, jotta voidaan vauhdittaa Euroopan teollisuutta kestävästi, ja siksi on erityisesti tutkittava innovoinnin, tutkimusrahoituksen, esittelyhankkeiden, kilpailulainsäädännön, sisämarkkinasääntöjen, kauppapolitiikan ja ympäristövelvoitteiden alalla noudatettavat toimintalinjat;

54. palauttaa mieliin, että Eurooppa 2020 -strategiassa olisi ilmoitettava kustannukset ja hyödyt, jotka syntyvät siirtymisestä kestävään energiatehokkaaseen talouteen, ja muistuttaa, että unionin ja jäsenvaltioiden tavoitteena on helpottaa teollisuuden mukautumista rakennemuutokseen;

55. odottaa sen vuoksi, että Eurooppa 2020 -strategian osana olisi tarkoituksenmukainen ja kattava strategia, joka koskee keskeistä teknologiaa ja sen käyttämistä taloudessa; katsoo, että tämän on mentävä pidemmälle kuin keskeisen teknologian edistäminen ja kaupallistaminen, jotka komissio mainitsee teollisuuspolitiikkaa koskevassa aloitteessa;

EUROOPAN KÖYHYYDENTORJUNTAFOORUMI: SOSIAALINEN OSALLISUUS JA YHTEENKUULUVUUS

56. korostaa, että kaikki EU:n alueet kattavan, vahvan ja asianmukaisesti rahoitetun koheesiopolitiikan on oltava EU 2020 -strategian keskeinen täydentävä osa; katsoo, että tämä politiikka ja sen laaja-alainen lähestymistapa ovat edellytys onnistumiselle EU 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa sekä sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden aikaansaamiselle; katsoo siksi, että koheesiopolitiikan täytäntöönpanosääntöjä olisi yksinkertaistettava edelleen, jotta siitä tulee käyttäjäystävällistä, ja että on noudatettava vastuuvelvollisuusperiaatetta ja varmistettava, että tämä politiikka vastaa paremmin tulevaisuuden haasteisiin ja talouskriisiin;

57. pahoittelee, että ikääntyvien ja vammaisten työntekijöiden työllistämismahdollisuudet on jätetty huomiotta; odottaa sen vuoksi ehdotuksia, joilla tätä potentiaalia pyritään hyödyntämään;

58. uskoo, että sekä korkean työllisyyden että työpaikkojen laadun on oltava strategian keskeisiä kohtia ja että tuntuvampi keskittyminen moitteettomasti toimiviin työmarkkinoihin – sekä kansallisella että EU:n tasolla – ja sosiaalisiin oloihin on tärkeää, jotta voidaan vauhdittaa kasvua ja tuottavuutta ja parantaa työllisyyttä; uskoo lisäksi, että uudessa strategiassa on painotettava enemmän työpaikkojen laatua ja ihmisarvoista työtä ja yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäsuuntautunut talouspolitiikka, jotta voidaan tukea paljon enemmän työmarkkinoiden kysyntää;

59. katsoo, että Euroopan väestön ikääntyminen edellyttää elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa koulutusmahdollisuuksia olisi rohkaistava ja joka seuraisi ihmisiä koko työelämän ajan; katsoo, että työmarkkinoilla on oltava tietty määrä aktiivisia ihmisiä ja että sosiaalista osallisuutta on lujitettava;

60. ottaa huomioon, että (a) väestö ikääntyy jatkuvasti ja (b) julkiseen talouteen ja yksityiseen tuottavuuteen kohdistuu kasvavia paineita, joten ikääntyvään väestöön liittyvien kustannusten nousu on jäsenvaltioille rakenteellinen ongelma; katsoo, että Euroopan unionin olisi hyväksyttävä politiikka, jolla se edistää päättäväisesti ennalta ehkäisyn periaatetta (sekä lääketieteen käytäntöjen että terveellisempien elintapojen kannustamisen osalta) ja ottaa pitkän aikavälin strategiassaan käyttöön esimerkiksi sähköisiä terveydenhuoltopalveluja; uskoo, että terveysindikaattorit auttavat parantamaan talouden indikaattoreita;

61. katsoo, että maailmanlaajuista kriisiä olisi hyödynnettävä tilaisuutena tehdä Euroopan sosiaalisesta markkinataloudesta yhteiskuntamalli, joka perustuu kestävyyteen, solidaarisuuteen, tietoon, köyhyyden vähentämiseen ja työpaikkojen luomiseen työmarkkinoiden asianmukaisilla rakenneuudistuksilla ja pitkän aikavälin investoinneilla; katsoo, että Eurooppa 2020 -strategiassa olisi kehitettävä työllisyyspotentiaalia kestävään talouteen siirtymisessä;

62. ehdottaa edellä esitetyistä syistä, että jäsenvaltiot laativat Eurooppa 2020 -strategiaa koskevan alue- ja paikallisviranomaisten alueellisen sopimuksen osana strategian hallintoa ja pyrkivät siten elvyttämään alueita ja kaupunkeja, jotta ne voivat osallistua asianmukaisesti tavoitteiden saavuttamiseen; katsoo, että tällainen sopimus voisi perustua nykyiseen alueiden komitean Eurooppa 2020 -seurantafoorumiin; toteaa, että Euroopan parlamentin on voitava osallistua tähän prosessiin;

63. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle ja komissiolle.