PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuoristo- ja saarialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla
15.9.2010
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Marita Ulvskog, Saïd El Khadraoui, Kriton Arsenis, Teresa Riera Madurell, Maria Badia i Cutchet S&D-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0518/2010
B7‑0519/2010
Euroopan parlamentin päätöslauselma taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuoristo- ja saarialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XII osaston ja erityisesti sen 174 artiklan,
– ottaa huomioon rakennerahastoja koskevat asetukset vuosiksi 2007–2013,
– ottaa huomioon yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista 6. lokakuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen[1],
– ottaa huomioon Brysselissä 14. ja 15. joulukuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon 2. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman rakenteellisesti epäsuotuisassa asemassa olevista alueista (saaret, vuoristoalueet, harvaan asutut alueet) osana koheesiopolitiikkaa ja sen institutionaalisia näkökohtia,
– ottaa huomioon alueiden komitean 13. maaliskuuta 2002 antaman lausunnon Euroopan unionin saaristoalueiden ongelmista ja tulevaisuuden näkymistä laajentumisen yhteydessä[2],
– ottaa huomioon alueiden komitean 7. heinäkuuta 2005 antaman lausunnon alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen tarkistamisesta,
– ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A6‑0000/2006),
– ottaa huomioon saarista sekä luonnollisista ja taloudellisista rajoituksista aluepolitiikassa 15. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman,
– ottaa huomioon 6. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon Vihreä kirja alueellisesta koheesiosta Euroopassa – Alueellisen moninaisuuden kääntäminen vahvuudeksi,
– ottaa huomioon EU:n alueiden tulevien haasteiden arviota koskevan komission valmisteluasiakirjan Regions 2020 – An Assessment of Future Challenges for EU Regions,
– ottaa huomioon huhtikuussa 2009 annetun EU:n koheesiopolitiikkaa käsittelevän selvityksen Barca Report – An Agenda for a Reformed Cohesion,
– ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon Kuudes taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus,
– ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2010 kokoontuneen ulkoasiain neuvoston päätelmät koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanoa koskevista komission vuoden 2010 strategisista raporteista,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. on huolissaan samanaikaisesti useammista haitoista kärsivistä saarialueista ja toteaa painottaneensa tarvetta auttaa näitä alueita, jotta nämä vaikeudet voitettaisiin ja jotta niiden voimavaroja hyödynnettäisiin EU:n alueellisen yhteenkuuluvuuden hyväksi,
B. ottaa huomioon, että alueellisen yhteenkuuluvuuden periaate vahvistettiin rakennerahastoasetuksissa 2007–2013 ja että se on eräs Lissabonin sopimuksessa asetetuista Euroopan unionin uusista ensisijaisista tavoitteista ja sen tarkoituksena on turvata unionin sopusointuinen kehitys vähentämällä alueellisia eroja ja poistamalla kehityksen esteitä, luonnonolosuhteista johtuvat ja maantieteelliset haittatekijät mukaan lukien,
C. ottaa huomioon, että saaret ovat syrjäisiä pieniä maa-alueita, mikä erottaa ne muista eurooppalaisista alueista, ja katsoo, että saariasemaa olisi pidettävänä pysyvänä luonnonolosuhteena, joka vaikuttaa saarten toimintakykyyn kestävän kehityksen alalla ja luo epätasa-arvoiset mahdollisuudet näiden alueiden ja muiden Euroopan unionin alueiden välille,
D. ottaa huomioon, että useat eurooppalaiset saaret kärsivät useista 174 artiklassa mainituista haitoista, mukaan lukien vuoristoiset saaret, erittäin harvaanasutut saaret tai saaret, jotka ovat kahdesta tai useammasta syystä eristyksissä ja joiden asukkailla on siksi huonot mahdollisuudet saada tärkeitä palveluita,
E. ottaa huomioon, että saman Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota alueisiin, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista, mukaan lukien saarialueet,
F. ottaa huomioon, että saariasemansa lisäksi saaret ovat syrjäisiä alueita, jotka sijaitsevat EU:n ulkorajoilla ja ovat alttiita tällaisille alueille tyypillisille riskeille: ne ovat lähellä konfliktialueita, ne ovat laittoman maahanmuuton tai monenlaisen laittoman kaupankäynnin kauttakulkualueita, ne ovat alttiita tahattomalle tai tahalliselle meriympäristön pilaantumiselle jne.,
G. ottaa huomioon, että Euroopan saaret ovat erityisen alttiita Euroopan kohtaamille haasteille kuten globalisaatiolle, väestörakenteen muutokselle, ilmastonmuutokselle ja energiahuollon haasteille,
H. ottaa huomioon, että Euroopan saaret vaikuttavat Euroopan unionin monimuotoisuuteen ympäristöasioissa (erityiset elinympäristöt ja kotoperäiset lajit) ja kulttuurisesti (kielet, arkkitehtoninen perintö, kulttuurikohteet, maisemat, ruokakulttuuri, perinteet),
I. ottaa huomioon, että Euroopan saaret voivat vahvistaa unionin kestävää kehitystä, koska niillä on hyvät mahdollisuudet tuottaa energiaa uusiutuvista energianlähteistä niiden edullisen sijainnin vuoksi: ne ovat alttiita tuulille, meren aalloille ja auringolle,
1. pitää myönteisenä Euroislands-tutkimusta, joka on kehitetty ESPON 2007-2013 -ohjelman yhteydessä, koska Euroopan tasolla tarvitaan parempaa ymmärtämystä saarten todellisuudesta; painottaa, että syvempi tietämys saarten tilanteesta on tärkeää, mikäli niiden erikoispiirteet halutaan ottaa asianmukaisesti huomioon;
2. pitää ilahduttavana, että alueellista yhteenkuuluvuutta pidetään unionin uutena tavoitteena, ja suhtautuu myönteisesti uuteen 174 artiklaan, jonka mukaan erityistä huomiota pitäisi kiinnittää alueisiin, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista, mukaan lukien saaristoalueet; katsoo, että näiden määräysten pohjalta olisi laadittava erityisiä kehittämisstrategioita ja määriteltävä konkreettisia toimia, joiden tarkoituksena on kompensoida haittoja ja hyödyntää saarien mahdollisuuksia;
3. pitää myönteisenä maantieteellisiä erityisalueita käsittelevää komission tutkimusta Territories with specific geographical features, vaikka on eri mieltä siitä, että Euroopan saaret ovat kaukana yhdenmukaisesta alueiden ryhmästä, ja siitä, että ne eivät ansaitse erityisiä aluekehitysohjelmia; korostaa, että Euroopan saarilla on joitakin tärkeitä yhteisiä ominaisuuksia, jotka erottavat ne mantereesta;
4. katsoo, että saariasema on mahdollisuus ja haitta ja edellyttää erityistä kehittämisstrategiaa siihen liittyvien kehitysmahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja saarialueiden kilpailukyvyn parantamiseksi;
5. kehottaa komissiota pyrkimään määrittelemään tilastollisia indikaattoreita, jotka ovat entistä tarkempia ja aluekohtaisempia, jotta saadaan todenmukaisempi kuva saarialueiden kehitystasosta; katsoo, että tällaisten indikaattoreiden pitäisi auttaa ymmärtämään paremmin saarten tarpeita ja välttämään riskiä, että saaret katsotaan osaksi suurempia mannermaan yksiköitä, ja niissä on otettava huomioon alueet, joilla on monia vaikeuksia, kuten vuoristoalueet ja saaristot sekä alueet, jotka kärsivät kaksinkertaisesta eristyneisyydestä; korostaa, että näiden indikaattorien olisi myös mahdollistettava saarialueiden ja mannermaan alueiden erojen parempi arviointi;
6. kehottaa ottamaan käyttöön erityisen yhtenäisen eurooppalaisen toimintakehyksen, joka on joustava ja johon sisältyy oikeudellisia ja taloudellisia seurannaisvaikutuksia, jotta Euroopan saaria voidaan käsitellä niiden yhteisten ominaisuuksien pohjalta mutta voidaan kuitenkin ottaa huomioon niiden erilaiset tilanteet ja noudattaa suhteellisuusperiaatetta; katsoo, että koheesiopolitiikassa olisi otettava huomioon saarialueiden tilanne paitsi aluepoliittisen toimin myös sellaisia muita EU:n politiikan aloja hyödyntäen, joilla on merkittävä alueellinen vaikutus näiden alueiden kehitykseen; katsoo, että saarialueita koskeva eurooppalainen toimintakehys voi tuottaa lisäarvoa, joka on välttämätön, jotta voidaan kompensoida pysyvät haitat, joista nämä alueet kärsivät, ja muovata niiden kehitysmalli niiden omien mahdollisuuksien mukaisesti;
7. pitää myönteisenä sitä, että komissio perustaa yksiköiden välisen ryhmän käsittelemään alueellista yhteenkuuluvuutta ja esimerkiksi sellaisten alueiden tilannetta, jotka kärsivät pysyvistä ja vakavista haitoista, kuten saarialueet;
8. kehottaa komissiota suorittamaan pakolliset vaikutusten etukäteisarvioinnit ennen kuin se ottaa käyttöön politiikkoja, toimenpiteitä ja välineitä, joilla voi olla merkittävä alueellinen vaikutus saariin; huomauttaa, että komission pitäisi varmistaa, että EU:n toimenpiteet hyödyttävät kaikkia alueita ja että niillä ei ole mitään epäsuotuisia sivuvaikutuksia, kun ne toteutetaan saarialueilla;
9. kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia ottamaan keskeisen roolin saarialueiden kehittämisstrategioissa, koska nämä alueet voidaan saattaa oikealle kestävän kehityksen tielle ainoastaan, jos asioita tarkastellaan aluekohtaisesti toissijaisuusperiaatetta noudattaen siten, että kaikki hallinnon tasot osallistuvat ja antavat panoksensa;
10. kehottaa komissiota seuraavan aluepolitiikan ohjelmakauden yhteydessä antamaan saarialueille – riippumatta niiden kelpoisuusehtojen mukaisesta luokituksesta – mahdollisuuden toteuttaa infrastruktuuritöitä EU:n rahoituksella, koska Euroopan saarilta puuttuu infrastruktuuria sellaisilta tärkeiltä aloilta kuin liikenne ja energiahuolto;
11. kehottaa luopumaan etäisyyskriteereistä (150 km), kun saaria luokitellaan reuna-alueiksi, jotka ovat oikeutettuja rajatylittävien yhteistyöhankkeiden rahoitukseen koheesiopolitiikkaan kuuluvan Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteen tai Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä; katsoo, että jos jokin raja pitäisi määritellä, saarialueiden kannalta olisi asianmukaisempaa, jos rajatylittävän alueen ehtoa sovellettaisiin merikohtaisesti;
12. pitää eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien (EAYY) muodostamista tärkeänä, koska niiden tarkoituksena on poistaa alueellisen yhteistyön esteitä; kannustaa saarialueita käyttämään näitä yhtymiä muiden alueiden kanssa toteutettavien EU:n yhteisrahoittamien alueellisten yhteistyöhankkeiden hallinnointiin, mikä toimii keinona tuoda niitä lähemmäksi niitä ympäröiviin talousalueisiin;
13. pitää ilahduttavana energian ja liikenteen pääosaston 9. huhtikuuta 2009 julkaisemaa ehdotuspyyntöä, joka koskee valmistelevia toimia Euroopan saarten mahdollisuuksien mukaisten erityisten strategioiden määrittelemiseksi EU:n energiapolitiikan täytäntöönpanoa varten kestävän energian osalta ja siihen kytkeytyvää saarten eri viranomaisten allekirjoittamaa saarisopimusta, jonka tarkoituksena on edetä EU:n vuodelle 2020 asettamaa tavoitetta pidemmälle ja vähentää hiilidioksidipäästöjä kullakin alueella vähintään 20 prosentilla;
14. suhtautuu myönteisesti siihen, että matkailu on lisätty uudeksi EU:n toimivallan alaksi, sekä komission 30. kesäkuuta 2010 antamaan tiedonantoon "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet"; kehottaa komissiota ottamaan huomioon Euroopan saarten tilanne ja tarpeet tällä alalla, koska monille saarista matkailu on kehityksen ja kasvun pääasiallinen lähde; pitää ilahduttavina sellaisia nykyisiä aloitteita kuin Eden ja Calypso sekä kestävän matkailun aloite ja kehottaa Euroopan saaria hyödyntämään niitä;
15. kehottaa komissiota erityisesti painottamaan laajakaistayhteyksien kehittämistä sekä tukemaan toimia, joilla pyritään ratkaisemaan erityisongelmia, joita liittyy palvelujen tarjoamiseen saarialueilla niiden alueellisen eristyneisyyden vuoksi, esimerkiksi terveydenhoito- ja etäsairaanhoitopalvelut, sähköisen hallinnon palvelut ja kansalaisten palvelut kuten etäopiskelu;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, työmarkkinaosapuolille ja alan toimijoille.