suullisesti vastattavan kysymyksen B7‑0006/2011 johdosta
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti
tuberkuloosirokotehankkeesta (Tuberculosis Vaccine Initiative, TBVI) – Eurooppa 2020 -strategian käytännön täytäntöönpano vuosituhannen kehitystavoitteen nro 6 saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä
Michèle Rivasi
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma tuberkuloosirokotehankkeesta (Tuberculosis Vaccine Initiative, TBVI) – Eurooppa 2020 -strategian käytännön täytäntöönpano vuosituhannen kehitystavoitteen nro 6 saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä
B7‑0076/2011
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhannen kehitystavoitteet, joihin kuuluu tuberkuloositapausten lisääntymisen pysäyttäminen vuoteen 2015 mennessä ja kehityssuunnan kääntäminen laskuun,
– panee merkille aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjunnan maailmanlaajuisen rahaston kokouksen New Yorkissa lokakuussa 2010,
– ottaa huomioon 7. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman terveydenhuoltojärjestelmistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja maailmanlaajuisista terveyskysymyksistä (2010/2070(INI)),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,
A. ottaa huomioon, että oikeus terveyteen sisältyy ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen ja muihin kansainvälisiin ihmisoikeusyleissopimuksiin,
B. panee merkille, että trooppiset sairaudet, kuten malaria, tuberkuloosi ja unitauti, tappavat joka vuosi miljoonia ihmisiä erityisesti näiden sairauksien lisääntyneen resistenssin tai hoitojen puuttumisen vuoksi, koska tutkimusta ei tehdä yksinkertaisesti siksi, että se ei ole kaupallisesti kannattavaa,
C. ottaa huomioon, että vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen määräaika umpeutuu neljän vuoden kuluttua, mutta tuberkuloosia esiintyy maailmassa yhä huolestuttavan paljon saavutetusta edistyksestä huolimatta,
D. katsoo, että tuberkuloosi on selkeä esimerkki kansojen välisestä epätasa-arvosta, koska se on saatu lähes hävitettyä teollisuusmaista,
E. ottaa huomioon, että pahiten laiminlyötyjä sairauksia, joista kärsii vain kehitysmaiden väestö, ei nykyisin tutkita lainkaan,
F. ottaa huomioon, että useimpien kehitysmaiden terveydenhuoltopalvelut eivät riitä vastaamaan väestön tarpeisiin ja että 90-luvun rakennesopeutusohjelmat pahensivat osaltaan tilannetta, koska niiden vuoksi sosiaalialoilla toteutettiin suuria talousarvioleikkauksia,
G. katsoo, että terveydenhoidon saatavuuteen liittyvät ongelmat johtuvat sekä hoitoon pääsyn esteistä (pula rakenteista ja hoitohenkilöstöstä sekä julkisten terveydenhuoltojärjestelmien puuttuminen) että ongelmista terveydenhoidollisten toimenpiteiden saatavuudessa,
1. ottaa huomioon, että oikeus terveyspalveluihin sisältyy ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen ja muihin kansainvälisiin ihmisoikeusyleissopimuksiin, ja katsoo näin ollen, että lääkkeitä ei voi rinnastaa puhtaasti kaupallisiin tuotteisiin;
2. katsoo, että rokotteet ovat tuberkuloosin torjunnassa keskeinen väline yhdessä parempien testien ja diagnoosimenetelmien sekä tehokkaampien hoitojen kanssa, mikä edellyttää tutkimuksen suuntaamista uudelleen merkittävällä tavalla ja perusterveydenhuollon infrastruktuurin rahoituksen lisäämistä;
3. korostaa, että integroimalla aidsin, malarian ja tuberkuloosin torjuntaa koskevia vertikaalisia ohjelmia ja vakauttamalla perusterveydenhuoltojärjestelmiä voitaisiin vastata kehitysmaiden väestön tarpeisiin;
4. katsoo, että rokottaminen tuberkuloosia vastaan voi tapahtua vain kehitysmaiden perusterveydenhuoltojärjestelmien yhteydessä, ja kehottaa siksi palauttamaan julkiset terveydenhuoltojärjestelmät ja katsoo, että unionin avulla on ennen kaikkea tuettava kehitysmaiden omia toimia henkilöstöön, instituutioihin ja infrastruktuuriin liittyvien valmiuksien lujittamiseksi;
5. korostaa, että juomaveden ja tasapainoisen ravinnon saatavuus on väestön hyvän terveyden ehdoton edellytys; painottaa siksi terveyden monialaista ulottuvuutta ja sitä, että elinolojen kohentaminen auttaa parantamaan elinajanodotetta ja tehostamaan köyhyyden ja tuberkuloosin torjuntaa;
6. muistuttaa myös, että vähiten kehittyneet maat käyttävät vuosittain lähes 40 prosenttia BKT:sta velan takaisinmaksuun ja velanhoitoon, joten koulutus- ja terveysmäärärahat jäävät erittäin vähäisiksi;
7. kehottaa komissiota luomaan kannustimia ja tarjoamaan rahoitusta laiminlyötyjen sairauksien taloudellisesti kannattamattomaan tutkimukseen kehitysmaissa; katsoo, että on pikaisesti mietittävä uusia rahoituskeinoja, kuten jäsenvaltioiden ja/tai unionin rahoitustakuun käyttöönotto, joka mahdollistaisi Euroopan investointipankin rahoituksen TBVI-säätiölle;
8. kehottaa komissiota ottamaan pahiten laiminlyödyt sairaudet, kuten tuberkuloosin, prioriteettiensa joukkoon ja huolehtimaan siitä, että tehokkaita, mukautettuja ja helppokäyttöisiä lääkkeitä kehitetään ja saatetaan kehitysmaiden markkinoille kohtuulliseen hintaan terveysasemilla, joilla on koulutettu henkilöstö;
9. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille ja WHO:lle.