Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että EU:ssa 23 miljoonalla pienellä ja keskisuurella yrityksellä (pk-yritykset), jotka ovat noin 99 prosenttia kaikista yrityksistä ja tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa, on merkittävä rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa ja että ne ovat suuri innovaation lähde ja olennaisen tärkeitä työllisyyden säilyttämisessä ja lisäämisessä,

B.  ottaa huomioon, että pk-yritysten rajoitetut mahdollisuudet saada rahoitusta on merkittävä este niiden perustamiselle ja kasvulle, ja toteaa, että nykyinen rahoitus- ja talouskriisi on pahentanut tätä ongelmaa,

C. ottaa huomioon, että monilla alueilla Euroopan rahoitusmarkkinat eivät tällä hetkellä kykene eri syistä tarjoamaan pk-yrityksille riittävästi rahoitusmuotoja, vaikka perinteiset pk-yrityksiä koskevat lainoitusmuodot ovatkin toimineet melko vakaasti koko nykyisen kriisin ajan; katsoo, että tarvitaan toimia, joilla ehkäistään, että pankkien halukkuus rahoittaa pk-yrityksiä heikkenee tulevaisuudessa meneillään olevien kansainvälisen pankkisääntelyn uudistusten ja niiden Euroopassa tapahtuvan täytäntöönpanon johdosta,

D. ottaa huomioon, että Euroopassa pk-yritysten sektori on hyvin heterogeeninen ja koostuu valtavasta joukosta mikroyrityksiä ja menestyksekkäästi perinteisillä aloilla toimivia perheyrityksiä sekä kasvavasta starttiyritysten, nopeasti laajenevien korkeateknologian yritysten ja erittäin innovatiivisten yritysten joukosta; ottaa huomioon, että kaikilla näillä liiketoimintamalleilla on erilaisia ongelmia ja siten erilaisia tarpeita rahoituksen saatavuuden suhteen; ottaa huomioon, että pk-yritykset, joiden velkaantumisaste (velkarahoituksen määrä) on korkea, ovat paljon suojattomampia kriiseissä, tai silloin, kun riskihankkeet ajautuvat vaikeuksiin,

E.  ottaa huomioon, että yhä pääoma- ja riskiherkemmäksi muuttuvalla pankkialalla sovelletaan aiempaa tiukempia lainaehtoja, kuten vakuuksia ja riskipreemioita, ja toteaa, että pankit ovat yhä haluttomampia rahoittamaan starttiyritysten, innovaatioiden ja jopa omistajanvaihdosten kaltaisia riskialttiita liiketoiminnan hankkeita myöntämällä perinteisiä lainoja,

F.  ottaa huomioon, että hyvin innovatiiviset ja nopeasti kasvavat yritykset ovat olennaisen tärkeitä Euroopan talouden tulevan kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomisen kannalta, etenkin markkinoilla, jotka nopeuttavat resurssitehokkaaseen talouteen siirtymistä,

G. ottaa huomioon tilastojen osoittavan, että eurooppalaisten pk-yritysten joukossa omalla pääomalla rahoittamisen vaihtoehto on edelleen vähemmän suosittu kuin esimerkiksi yhdysvaltalaisten vastaavien yritysten keskuudessa,

H. ottaa huomioon, että unionin monitahoisen rahoitussääntelyn aikaansaamat hallinnolliset rasitteet sekä unionin rahoitusohjelmiin sisältyvät poliittiset ja toiminnalliset suuntaviivat kahlehtivat lukuisia unionin ja kansallisen tason rahoitustoimijoita,

I.   katsoo, että unionin toimielinten on nyt arvioitava nykyisiä pk-yritysten rahoittamisen tukivälineitä ja tarkistettava ne seuraavaa ohjelmakautta varten sekä tuleva monivuotinen rahoituskehys huomioon ottaen,

Pk-yritysten rahoitusjärjestelmien toimivuuden parantaminen

1.  toteaa, että suuri osa pk-yrityksistä on jatkossakin riippuvainen pääasiassa luotoista ja lainoista, kun ne tarvitsevat ulkopuolista rahoitusta; on huolestunut siitä, että yhä pääoma- ja riskiherkemmäksi muuttuneella pankkialalla vaaditaan enemmän vakuuksia ja suurempia riskipreemioita, mikä johtaa siihen, että tämä hyvin suuri talouden ala kärsii rahoituksen puutteesta ja menettää uusia liiketoiminta- ja työllistämismahdollisuuksia; pitää näin ollen mahdollisuutta turvautua luotto- ja lainatakuujärjestelmiin keskeisenä tekijänä näiden yritysten kasvu- ja työllistämispotentiaalin hyödyntämisessä; pitää tarpeellisena lainoittaa nykyisiä kansallisen ja EU:n tason ohjelmia ja tukee EIP:n tärkeää tehtävää pk-yritysten lainansaannin helpottamisessa;

2.  huomauttaa, että korkeampien omaa pääomaa koskevien vaatimusten asettaminen pankeille, kuten Baselin komitea on ehdottanut, olisi tehtävä pk-yritysten edut huomioon ottaen;

3.  tukee voimakkaasti takuuvälineiden täytäntöönpanon jatkamista kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP), tutkimuksen ja kehittämisen 7. puiteohjelmaan kuuluvan riskinjakamis- ja rahoitusjärjestelyn ja rakennerahastojen (JEREMIE) yhteydessä pk-yritysten lainoittamisen tehostamiseksi sekä JASMINE-aloitteen puitteissa mikroluottolaitosten tukemiseksi; huomauttaa, että nykyiset tarpeettoman monimutkaiset hallinnolliset menettelyt haittaavat niiden asianmukaista täytäntöönpanoa; pyytää komissiota helpottamaan rakennerahastojen hyödyntämistä pk-yrityksille suunnattujen rahoitusvälineiden yhteydessä, erityisesti kun on kyse takuujärjestelmien varojen kierrättämisen rahoittamisesta, välttäen samalla luomasta rinnakkaisia rakenteita esimerkiksi kansallisella tasolla olemassa oleville järjestelmille;

4.  katsoo, että etenkin kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman rahoitus on riittämätöntä ja että ohjelmaa olisi tarkasteltava sen kattavuuden perusteella; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan innovatiivisille rahoitusvälineille tarkoitetun rahoituksen tehostamisesta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

5.  kehottaa lisäämään merkittävästi EU:n talousarviossa innovatiivisille rahoitusvälineille osoitettuja määrärahoja pk-yritysten rahoitustarpeen huomioon ottamiseksi ja rohkaisee Eurooppa 2020 -strategia ja poikkialaiset lippulaivahankkeet mielessä pitäen panemaan täytäntöön yhteisiä välineitä Euroopan investointipankkiryhmän kanssa erityisesti riskin jakamiseen tarkoitettujen järjestelyjen kautta; kehottaa tekemään tulevista ohjelmista riittävän joustavia, jotta niiden yhteydessä ei ole tarpeen turvautua epäasianmukaisiin "yhden koon" ratkaisuihin;

Markkinoiden puutteiden korjaaminen

6.  korostaa, että on parannettava starttiyritysten ja innovoivien yritysten mahdollisuuksia hankkia pääomasijoituksia tai muita oman pääoman ehtoisia sijoituksia, joita markkinat eivät vielä tarjoa riittävästi; pyytää komissiota varmistamaan, että seuraavan sukupolven ohjelmissa painotetaan voimakkaammin välirahoitusinstrumenttien osuutta, ja tukemaan niitä riskinjakorahastoilla ja -välineillä;

7.  toteaa, että on parannettava hyvin innovatiivisten ja nopeasti kasvavien yritysten mahdollisuuksia hyödyntää eurooppalaisia riskipääoma- ja joukkovelkakirjamarkkinoita, ja kehottaa komissiota ottamaan aloitteen eurooppalaisten riskipääoma- ja joukkovelkakirjamarkkinoiden kehityksen esteiden poistamiseksi, laajentamaan pääomasijoituksia koskevia riskinjakojärjestelyjä, tukemaan yritysten yhteisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen laskemista ja rohkaisemaan jäsenvaltioita tukemaan "bisnesenkeleiden" toimintaa tarjoamalla verokannustimia sijoittajille;

8.  toteaa, että monissa Euroopan maissa pk-yritysten nykyiset rahoitusrakenteet niin kysyntä- kuin tarjontapuolella on kytketty lujasti verotukseen ja tukiohjelmiin, joihin sisältyy voimakkaita kannustimia turvautua velkarahoitukseen ja olla turvautumatta pääomarahoitukseen; kehottaa komissiota käynnistämään aloitteita, joilla lisätään tietoisuutta sääntelykehyksen tuottamien väärien kannustimien luomista ongelmista sekä rohkaisemaan jäsenvaltioita panemaan toimeen tarpeelliset uudistukset;

Hallinnollisten esteiden poistaminen

9.  on huolestunut EU:n rahoitussääntelyn ja unionin rahoitusvälineitä koskevien suuntaviivojen monimutkaisuudesta, erityisesti tapauksissa, joissa unionin varoilla ja ohjelmilla tuetaan yksittäisiä yrityksiä suhteellisen pienten rahoitustukien muodossa; katsoo, että näiden määräysten noudattamisesta aiheutuvat rahalliset ja ajalliset menetykset ovat täysin suhteettomat rahoituksen vastaanottajan saamaan hyötyyn nähden; vaatii, että innovatiivisten rahoitusvälineiden hallinnoinnin on oltava virtaviivaista ja niihin liittyvien hallinnollisten ja raportointia koskevien toimien on oltava tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita; edellyttää, että asiaan liittyvät hallinnolliset rasitteet eivät saa estää pankkeja, rahoituksen välittäjiä tai edunsaajia hyödyntämästä ohjelmia tai varoja, tai haitata sitä; pyytää komissiota ehdottamaan yksinkertaistettuja ja halvempia määräyksiä ja suuntaviivoja erityisesti niiden ohjelmien osalta, joilla on tarkoitus tukea pk-yritysten pienimuotoista rahoitusta takuiden ja välirahoitus- tai pääomarahoitusinstrumenttien muodossa;

10. suhtautuu myönteisesti vuonna 2010 perustettuun pk-yritysten rahoitusfoorumiin ja kehottaa komissiota tiivistämään entisestään yhteistyötään kansallisten kehityspankkien ja kaupallisten pankkien kanssa kokemusten yhteen keräämiseksi, parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja synergioiden luomiseksi ja jotta löydetään keinoja, joilla EU:n pk-yritysten rahoitusohjelmia voidaan selkeyttää ja virtaviivaistaa;

11. huomauttaa, että tällä hetkellä pk-yritysten rahoitusta koskevat tukitoimet on sisällytetty lukuisiin EU-ohjelmiin, kuten kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan, rakennerahastoihin (JEREMIE), tutkimuksen ja kehittämisen 7. puiteohjelmaan ja muihin ohjelmiin, ja toteaa, että nämä ohjelmat eivät ole riittävän johdonmukaisia toisiinsa nähden; kehottaa komissiota parantamaan takuita tarjoavien ohjelmien keskinäistä yhdenmukaisuutta sekä huolehtimaan siitä, että kansalliset ja EU:n järjestelmät, joilla tuetaan innovoinnin rahoittamista tai järjestetään riskipääomaa pk-yrityksille, ovat hyvässä tasapainossa; kehottaa komissiota perustamaan keskitetyn asiointipisteen pk-yrityksille suunnattuja EU:n eri rahoitusvälineitä varten;

12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.