Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon käynnissä olevat neuvottelut Libyan ja Euroopan unionin yhteistyötä koskevasta puitesopimuksesta,

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Libyasta,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien (YK) turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1970/2011,

–   ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2011 tekemän päätöksen,

–   ottaa huomioon, että puitesopimusta koskevat neuvottelut keskeytettiin 22. helmikuuta,

–   ottaa huomioon korkean edustajan lady Ashtonin ja komission antamat lausunnot,

–   ottaa huomioon, että puitesopimusta koskevat neuvottelut keskeytettiin 22. helmikuuta,

–   ottaa huomioon laajentumisesta ja naapuruuspolitiikasta vastaavan komissaarin Štefan Fülen puheen Pohjois-Afrikan viimeaikaisista tapahtumista Euroopan parlamentin ulkoasianvaliokunnan (AFET) kokouksessa Brysselissä 28. helmikuuta 2011,

–   ottaa huomioon Euroopan komission puheenjohtajan Barroson Pohjois- Afrikan tilanteesta lehdistötilaisuudessa Brysselissä 2. maaliskuuta 2011 antaman lausunnon,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että väkivalta Libyassa on noussut kestämättömälle tasolle; ottaa huomioon, että tuhannet ihmiset ovat saaneet surmansa tai haavoittuneet ja että arviolta 100 000 libyalaista on paennut maasta etsiessään turvaa ja humanitaarista apua,

B.  ottaa huomioon, että EU:n Pohjois-Afrikan maille myöntämän tuen loppusumma on tällä hetkellä noin 3 miljardia euroa,

C. ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvosto ja Eurooppa-neuvosto katsovat, että Libyan tilanne uhkaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta,

D. ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvosto ja EU:n neuvosto ovat määränneet Libyalle kohdennettuja pakotteita,

E.  ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvosto on valtuuttanut kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkimaan väitettyjä ihmisoikeuksien loukkauksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan,

1.  vaatii eversti Muammar Abu Minyar al- Gaddafin välitöntä vallasta luopumista ja pitää myönteisenä kaikkien taloudellisten varojen, kuten perheenjäsenten ja heidän edustajiensa sekä kaikkein Sveitsiin siirrettyjen taloudellisten varojen jäädyttämistä;

2.  Kehottaa EU:n jäsenvaltioita, korkeaa edustajaa ja Euroopan komissiota harkitsemaan Benghazin paikallishallinnon ja kansallisen neuvoston tunnustamista Libyan hallitukseksi, mikä antaa kansalliselle neuvostolle mahdollisuuden kutsua ulkomaisia liittolaisia lähettämään maahan sotilaallista apua;

3.  kehottaa jäsenvaltioita painostamaan voimakkaasti Libyan viranomaisia, jotta viattomien mielenosoittajien laittomat surmaamiset voidaan lopettaa;

4.  panee huolestuneena merkille sen, että yhä useammat pakolaiset pakenevat väkivaltaisilta alueilta etsiessään humanitaarista apua Libyan rajoilta;

5.  toteaa, että mielenosoittajia vastaan on käytetty suhteetonta väkivaltaa ja että saatujen tietojen mukaan turvallisuuspalvelun jäsenet ovat käyttäneet kyynelkaasua ja kovapanoksia aseettomia siviilejä vastaan;

6.  kehottaa Libyan johtoa tunnustamaan tilanteen vakavuuden ja toistaa, että kansalaisyhteiskunta vaatii demokratiaa;

7.  pitää myönteisenä sitä, että jäsenvaltion johtajat ovat tuominneet Libyan tapahtumat ja toistaa, että tässä tilanteessa tarvitaan EU:n jäsenvaltioiden solidaarisuutta;

8.  pitää myönteisinä YK:n turvallisuusneuvoston, kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Eurooppa-neuvoston tiukkaa kantaa;

9.  ilmaisee vakavan huolensa maasta paenneiden olosuhteista ja turvallisuudesta tarjoaa taloudellista apua pakolaisia vastaanottaville jäsenvaltioille;

10. kehottaa neuvostoa, komissiota ja korkeaa edustajaa seuraamaan tarkasti tilannetta alueella;

11. kehottaa länsiliittoutuneita ja ystävällismielisiä arabimaita harkitsemaan vakavasti kapinallisten tunnustamista Libyan väliaikaiseksi hallitukseksi ja antamaan tarvittavaa sotilaallista apua, jonka avulla väestöä voidaan suojella enemmiltä joukkomurhilta, ja aktiivisesti harkitsemaan kaikkia sotilaallisia vaihtoehtoja, kuten lentokieltovyöhykettä ja suoja-aluetta, jolta maan sisäiset pakolaiset voivat etsiä turvaa siltä varalta, että Gaddafi jälleen käynnistää hyökkäykset siviilikohteita vastaan;

12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Libyan valtion hallitukselle.