Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon, että vuonna 1971 YK piti vähiten kehittyneitä maita (Least Developed Countries, LDC) kansainvälisen yhteisön köyhimpänä ja heikoimmassa asemassa olevana ryhmänä,

–   ottaa huomioon YK:n kehityspolitiikan komitean määrittelemät kriteerit vähiten kehittyneille maille,

–   ottaa huomioon vuosituhannen kehitystavoitteista syyskuussa 2010 järjestetyn YK:n korkean tason kokouksen,

–   ottaa huomioon vähiten kehittyneitä maita koskevan Brysselin toimintaohjelman, joka hyväksyttiin YK:n kolmannessa vähiten kehittyneitä maita käsittelevässä konferenssissa Brysselissä toukokuussa 2001,

–   ottaa huomioon, että kyseisen kymmenvuotisohjelman yleistavoitteeksi on asetettu äärimmäisen köyhyyden ja nälän merkittävä vähentäminen toisiinsa kytkeytyvillä aloilla toteutettavien kohdennettujen toimien avulla,

–   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen vuonna 2008 tekemän päätöksen kutsua koolle YK:n neljäs vähiten kehittyneitä maita käsittelevä konferenssi (LDC-IV),

–   ottaa huomioon, että neljännessä vähiten kehittyneitä maita käsittelevässä konferenssissa arvioidaan pian päättyvällä Brysselin toimintaohjelmalla aikaansaatuja tuloksia ja ehdotetaan uusia toimia vähiten kehittyneiden maiden kohtaamien uudenlaisten kehityshaasteiden, kuten ilmastonmuutoksen sekä elintarvike-, energia- ja talouskriisin, ratkaisemiseksi,

–   ottaa huomioon, että neljännessä vähiten kehittyneitä maita käsittelevässä konferenssissa keskustellaan parhaista käytännöistä ja saaduista kokemuksista, eritellään haittatekijöitä ja rajoitteita ja niiden osalta tarvittavia toimia sekä yksilöidään vähiten kehittyneitä maita koskevia haasteita ja niiden edellyttämiä toimia; vahvistaa uudestaan yleisen sitoumuksensa ottaa huomioon vähiten kehittyneiden maiden erityistarpeet; toteuttaa lisää kansainvälisiä tukitoimia; laatii ja hyväksyy uudenlaisen kumppanuuden,

–   ottaa huomioon kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla parhaillaan käynnissä olevan neljänteen vähiten kehittyneitä maita käsittelevään konferenssiin liittyvän valmisteluprosessin,

–   ottaa huomioon vähiten kehittyneitä maita koskevat YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat A/RES/63/227, A/RES/64/213 ja A/C.2/65/L.55,

–   ottaa huomioon talous- ja sosiaalineuvoston päätöslauselman vähiten kehittyneitä maita koskevan toimintaohjelman 2001–2010 soveltamisesta (E/2009/31),

–   ottaa huomioon YK:n pääsihteerin raportin vähiten kehittyneitä maita koskevan toimintaohjelman 2001–2010 soveltamisesta (A/65/80),

–   ottaa huomioon työn, jota UN–OHRLLS-toimisto on jatkanut vuodesta 2002,

–   ottaa huomioon kehittyviä sisämaavaltioita koskevan Almatyn toimintasuunnitelman sekä Barbadoksen toimintaohjelman ja pieniä saarikehitysvaltioita koskevan Mauritiuksen strategian,

–   ottaa huomioon YK:n merkittävissä asemissa olevista henkilöistä koostuvan ryhmän raportit neljättä vähiten kehittyneitä maita käsittelevää konferenssia varten,

–   ottaa huomioon EU:n "Everything-But-Arms"’ -aloitteen,

–   ottaa huomioon 1. päivä tammikuuta 2011 alkaen sovellettavat EU:n tullietuusjärjestelmän uudet alkuperäsäännöt,

–   ottaa huomioon kaivannaisteollisuuden avoimuutta ajavan aloitteen,

–   ottaa huomioon metsälainsäädännön noudattamisen, metsähallinnon ja puukaupan toimintasuunnitelman,

–   ottaa huomioon EY:n valmisteluasiakirjan, joka koskee EU:n kantaa Yhdistyneiden kansakuntien neljättä vähiten kehittyneitä maita käsittelevää konferenssia varten (9.–13. toukokuuta 2011, 16. helmikuuta 2011),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että vähiten kehittyneisiin maihin kuuluvat 48 maata muodostavat kansainvälisen yhteisön köyhimmän ja heikoimmassa asemassa olevan ryhmän,

B.  ottaa huomioon, että kansainvälinen yhteisö on vuoden 1981 jälkeen käynnistänyt kolme toimintaohjelmaa, joilla mobilisoidaan maailmanlaajuista tukea vähiten kehittyneiden maiden sosioekonomisen kehityksen hyväksi,

C. ottaa huomioon, että neljännessä vähiten kehittyneitä maita käsittelevässä konferenssissa, joka kokoontuu Istanbulissa Turkissa 9.–13. toukokuuta 2011, aiotaan arvioida kattavasti Brysselin toimintaohjelman täytäntöönpanoa ja hyväksyä uusi toimintaohjelma, jolla pyritään saamaan aikaan tuloksia vuosina 2011–2020,

D. ottaa huomioon, että neljännessä vähiten kehittyneitä maita käsittelevässä konferenssissa aiotaan yksilöidä politiikkoja sekä haasteita, joita vähiten kehittyneet maat kohtaavat seuraavien kymmenen vuoden aikana, sekä vahvistaa uudelleen yleinen sitoumus ottaa huomioon vähiten kehittyneiden maiden tarpeet,

E.  ottaa huomioon, että on toteutettava lisätoimia vähiten kehittyneiden maiden hyväksi ja laadittava uudenlainen kumppanuus vähiten kehittyneiden maiden ja niiden kehitysyhteistyökumppaneiden välille,

F.  ottaa huomioon, että inhimillisen kehityksen indeksin keskiarvo nousi 0,34:stä vuonna 2000 vain 0,39:ään vuonna 2010 ja että vähiten kehittyneiden maiden tilanne on keskimäärin kehittynyt odotetulla tavalla kahden vuosituhattavoitteen indikaattorin osalta; muistuttaa, että indikaattoreita on yhteensä seitsemän: köyhyys, ravitsemus, koulutus, alle viisivuotiaiden kuolleisuus, imeväiskuolleisuus, juomavesi ja hygienia,

G. ottaa huomioon. että julkisen kehitysavun lisääntymisestä huolimatta avun määrä on jäänyt selvästi alle Brysselin toimintaohjelmassa asetetun tavoitteen ja että suurimmassa osassa vähiten kehittyneistä maista kärsitään yhä äärimmäisestä köyhyydestä, infrastruktuurien puutteesta, tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä ja kasvavasta työttömyydestä,

H. ottaa huomioon, että rahoitus- ja talouskriisi, elintarvikekriisi, perushyödykkeiden markkinoiden tilanne ja energiakriisi ovat osoittaneet vähiten kehittyneiden maiden äärimmäisen haavoittuvuuden ulkoisille häiriöille ja kansainvälisten tukitoimenpiteiden riittämättömyyden,

I.   ottaa huomioon, että vain kolme maata – Botswana, Kap Verde ja Malediivit – on päässyt pois vähiten kehittyneiden maiden ryhmästä kymmenen viime vuoden kuluessa,

J.   ottaa huomioon, että neljännen vähiten kehittyneitä maita käsittelevän konferenssin käynnissä olevaan valmisteluprosessiin osallistuu laaja kirjo sidosryhmiä ja siinä käytetään lukuisia erilaisia kuulemismekanismeja, joita toteutetaan kansallisella ja alueellisella tasolla ja joissa ovat mukana parlamentit, kansalaisyhteiskunta ja yksityinen sektori,

K. ottaa huomioon, että parlamenttien osallistuminen neljänteen vähiten kehittyneitä maita käsittelevään konferenssiin sisältää merkittävimpänä osuutena parlamenttien välisen foorumin, joka järjestetään Istanbulissa 8. toukokuuta 2011,

L.  ottaa huomioon, että EU on suurin avunantaja ja että sen julkinen kehitysapu kasvoi 78 prosenttia 8,3 miljardista eurosta vuonna 2000 aina 14,7 miljardiin euroon vuonna 2009,

M. ottaa huomioon, että EU:n on mobilisoitava voimavaroja ja tuettava uuden toimintaohjelman täytäntöönpanoa,

N. ottaa huomioon, että EU:n on neljännessä vähiten kehittyneitä maita käsittelevässä konferenssissa noudatettava tosiasiallisesti yhteistä kantaa,

O. ottaa huomioon, että EU:n ei pidä antaa meneillään olevan talous- ja rahoituskriisin vaarantaa kehitysyhteistyökumppanuuttaan vähiten kehittyneiden maiden kanssa,

1.  korostaa, että EU:n apu vähiten kehittyneille maille olisi suunnattava ensisijaisesti vaurauden luomiseen ja markkinatalouden kehittämiseen, sillä nämä ovat köyhyyden poistamisen perusedellytyksiä;

2.  kehottaa EU:ta toimimaan edelleen johtavassa roolissa vähiten kehittyneille maille myönnettävän tuen osalta ja täyttämään markkinoille pääsyä, kaupan vapauttamista ja velkahuojennuksia koskevat sitoumuksensa, vahvistamaan uudelleen pitävänsä tärkeänä vähiten kehittyneille maille myönnettävälle julkiselle kehitysavulle asetetun tavoitteen (0,15–0,20 prosenttia bruttokansantulosta) saavuttamista, mobilisoimaan tätä varten kansallisia voimavaroja ja lisäämään myönnettyjen varojen vaikuttavuutta ja niitä koskevaa avoimuutta merkittävästi;

3.  painottaa Euroopan parlamentin roolia ja sitä, että parlamentilla on ratkaiseva rooli hyväksyttäessä EU:n kehitysapumäärärahoja; on tämän vuoksi vakuuttunut, että Euroopan parlamentin olisi oltava tiiviimmin mukana EU:n kehitysyhteistyöstrategian valmistelussa; katsoo lisäksi, että on oleellista ottaa käyttöön palautemekanismi;

4.  tuo esiin, että on asetettava etusijalle talouskasvu, joka on kehityksen ja yleisen köyhyyden vähentämisen keskeinen osatekijä vähiten kehittyneissä maissa;

5.  kehottaa vähentämään kaupan esteitä ja kauppaa vääristäviä tukia, jotta vähiten kehittyneiden maiden osuus maailmankaupasta kasvaisi. katsoo, että maatalouden vientitukien poistaminen, johon sitouduttiin WTO:n Dohan kehityskierroksella, olisi toteutettava mahdollisimman pian;

6.  katsoo, että neljännen vähiten kehittyneitä maita käsittelevän konferenssin pitäisi keskittyä tulosten saavuttamiseen ja että sen kuluessa olisi määritettävä selkeät tavoitteet ja indikaattorit, jotka perustuvat tehokkaaseen ja avoimeen valvontaan ja seurantamekanismeihin;

7.  katsoo, että olisi pyrittävä etenkin siihen, että vähiten kehittyneiden maiden ryhmästä voitaisiin poistaa maita, ja katsoo, että syyskuussa 2010 järjestetyn vuosituhannen kehitystavoitteita käsitelleen huippukokouksen tuloksia olisi käytettävä toimintakehyksenä, jonka avulla nopeutetaan köyhyyden poistamista, kestävän ja osallisuutta edistävän taloudellisen kasvun luomista ja hallinnon parantamista sekä valmiuksien kehittämistä;

8.  kehottaa EU:ta koordinoimaan lähestymistapansa aiempaa paremmin, jotta vähiten kehittyneissä maissa ilmenevien konfliktien perussyihin voidaan puuttua ja ehkäistä niitä, sekä tukemaan toimia, joiden avulla voidaan kehittää rauhanomaisten ja demokraattisten valtioiden rakentamisessa tarvittavia valmiuksia;

9.  kehottaa G20-maita pitämään edelleen elintarvikkeiden hinnanvaihteluihin ja elintarviketurvaan liittyvien ongelmien ratkaisemista ensisijaisina tavoitteinaan sekä edistämään vähiten kehittyneiden maiden avointa pääsyä markkinoille;

10. pitää tarpeellisena, että vähiten kehittyneiden maiden valmiuksia reagoida ilmastonmuutokseen parannetaan, teknologiasiirtoa edistetään ja Cancunissa sovitun ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan toimintakehyksen mukaisia toimia sekä Kööpenhaminan sitoumuksen mukaisia ympäristön kannalta kestäviä politiikkoja lujitetaan;

11. kehottaa EU:ta ja vähiten kehittyneiden maiden kumppaneita parantamaan hyvään hallintoon, demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviä yhteistyöjärjestelmiä;

12. katsoo tarpeelliseksi edistää kehitysmaiden verotusjärjestelmien tehostamista ja hyvää verohallintoa; katsoo, että verouudistukseen tarkoitetun EU:n avun yhteydessä olisi selvitettävä, miten vähiten kehittyneet maat voivat laajentaa veropohjaansa ja lisätä verotulovirtoja;

13. korostaa, että kehitysavun tehokkuutta on parannettava Pariisin julistuksen ja Accran toimintasuunnitelman mukaisesti;

14. ottaa huomioon Lissabonin sopimuksen määräykset ja neuvoston toukokuussa 2005 tekemät päätökset sekä kehottaa noudattamaan johdonmukaista politiikkaa, joka kattaa kaupan ja kehitysyhteistyön, ilmastonmuutoksen, liikenteen, energian, elintarviketurvan, siirtolaiskysymykset sekä yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan;

15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.