Päätöslauselmaesitys - B7-0287/2011Päätöslauselmaesitys
B7-0287/2011
Euroopan parlamentti

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n ja Japanin kauppasuhteista

4.5.2011

suullisesti vastattavan kysymyksen B7‑0220/2011 johdosta
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Jarosław Leszek Wałęsa, Daniel Caspary, Sandra Kalniete PPE-ryhmän puolesta
Metin Kazak, Johannes Cornelis van Baalen, Marielle De Sarnez ALDE-ryhmän puolesta
Syed Kamall, Robert Sturdy, Jan Zahradil ECR-ryhmän puolesta


Menettely : 2011/2625(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0287/2011
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0287/2011
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0287/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n ja Japanin kauppasuhteista

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 17. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 ‑strategiasta[1],

–   ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa[2],

–   ottaa huomioon 5. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman Euroopan pk-yritysten aseman vahvistamisesta kansainvälisessä kaupassa[3],

–   ottaa huomioon 18. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman väärentämisen vaikutuksesta kansainväliseen kauppaan[4],

–   ottaa huomioon 4. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman palvelukaupasta[5],

–   ottaa huomioon 20. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman raaka-aineiden ja hyödykkeiden kaupasta[6],

–   ottaa huomioon 19. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman EU:n strategiasta eurooppalaisten yritysten markkinoille pääsyn varmistamiseksi[7],

–   ottaa huomioon 22. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman Globaali Eurooppa – Kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat[8],

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka – Kauppapolitiikka Eurooppa 2020 -strategian kulmakivenä" (KOM(2010)0612/3),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto" (KOM(2006)0567),

–   ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2011 julkaistun komission raportin kaupan ja investointien esteistä,

–   ottaa huomioon Haagissa 18. heinäkuuta 1991 allekirjoitetun yhteisen julistuksen Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin suhteista,

–   ottaa huomioon vuonna 2001 tehdyn EU:n ja Japanin välisen vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen[9],

–   ottaa huomioon kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä vuonna 2003 tehdyn EU:n ja Japanin välisen sopimuksen[10],

 

–   ottaa huomioon vuonna 2008 tehdyn yhteistyötä ja keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan Euroopan yhteisön ja Japanin välisen sopimuksen[11],

–   ottaa huomioon Brysselissä 8. joulukuuta 2001 pidetyssä EU:n ja Japanin 10. huippukokouksessa hyväksytyn kymmenvuotisen toimintasuunnitelman,

–   ottaa huomioon Tokiossa 28. huhtikuuta 2010 pidetyssä EU:n ja Japanin 19. huippukokouksessa annetun yhteisen julkilausuman,

–   ottaa huomioon Prahassa 4 toukokuu 2009 pidetyssä EU:n ja Japanin 18. huippukokouksessa annetun yhteisen julkilausuman,

–   ottaa huomioon 30. marraskuuta 2009 julkaistun Copenhagen Economicsin raportin "Assessment of barriers to trade and investment between the EU and Japan",

–   ottaa huomioon EU:n ja Japanin kauppasuhteita koskevan komission julkisen kuulemisen tulokset, jotka julkaistiin 21. helmikuuta 2011,

–   ottaa huomioon 24.–25. maaliskuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon Brysselissä 25. toukokuuta 2011 pidettävän EU:n ja Japanin huippukokouksen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Maailman kauppajärjestön (WTO) kehittämä sääntöihin perustuva monenvälinen kauppajärjestelmä tarjoaa parhaat edellytykset avoimen ja oikeudenmukaisen kaupan sääntelemiseen ja edistämiseen,

B.  ottaa huomioon, että on olennaisen tärkeää nähdä monenväliset, plurilateraaliset ja kahdenväliset sopimukset osana kansainvälisten asioiden yhteistä keinovalikoimaa ja siten tasapainoisten ja toisiaan täydentävien poliittisten suhteiden ja kauppasuhteiden tavanomaisina elementteinä,

C. katsoo, että EU:n olisi edelleen oltava sitoutunut ensisijaisesti pyrkimään saavuttamaan tasapuolinen ratkaisu Dohan kehitysohjelmassa (DDA), millä autettaisiin kehitysmaita integroitumaan kansainväliseen kappajärjestelmään samalla kun edistyttäisiin muiden teollisuusmaiden kanssa tehtävissä kahdenvälisissä ja monenvälisissä sopimuksissa, joiden voidaan realistisesti odottaa hyödyttävän molempia osapuolia ja edistävän talouskasvua lyhyemmässä ajassa,

D. ottaa huomioon, että vuonna 2009 EU:n ja Japanin yhteenlaskettu osuus maailman BKT:stä oli yli neljännes ja maailmankaupasta yli 20 prosenttia,

E.  ottaa huomioon, että Japani ja EU tekevät merkittäviä investointeja toistensa talouteen ja että ulkomaisten suorien investointien yhteenlaskettu määrä oli 200 miljardia euroa vuonna 2009,

F.  ottaa huomioon, että vuonna 2010 EU:n ja Japanin, BKT:llä mitattuna maailman kolmanneksi suurimman kansantalouden, kahdenvälisen kaupan kokonaismäärä oli 120 miljardia euroa; toteaa, että Japani on EU:n kuudenneksi suurin kauppakumppani ja EU Japanin kolmanneksi suurin kauppakumppani,

G. ottaa huomioon, että sekä neuvosto että komissio ovat todenneet, että Japanin kyky poistaa sääntelyä koskevat kaupan esteet on edellytys EU:n ja Japanin välistä vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen aloittamiselle, mikä edistäisi näiden kahden strategisesti tärkeän kauppakumppanin välistä tiiviimpää taloudellista integroitumista,

H. ottaa huomioon, että EU:lla ja Japanilla on yhteisiä haasteita, kuten Kiinan poliittinen ja taloudellinen nousu, talouskasvun hidastuminen maailmanlaajuisen rahoituskriisin jälkeen, väestömäärän pieneneminen sekä kiireellinen raaka-aineiden ja energialähteiden saannin tarve ja tarve varmistaa niiden hintojen vakaus, näiden teollisuuden alojen elvyttämiseksi,

I.   katsoo, että avoin ja oikeudenmukainen kauppa on tehokas keino lisätä kasvua ja sosiaalista hyvinvointia sen perustuessa kunkin eri kansantalouden suhteellisiin etuihin sekä taloudellisen yhdentymisen ja tietopohjaiseen talouteen panostamisen mahdollisesti tuottamaan synergiaan,

J.   ottaa huomioon, että sekä EU:n että Japanin tullit ovat alhaiset ja että yli kaksi kolmasosaa unionin viennin arvosta Japaniin on tullitonta ja että yli kolmasosa Japanin viennin arvosta EU:hun on tullitonta,

K. ottaa huomioon, että alhaisista tulleista huolimatta EU:n ja Japanin kahdenvälisen kaupan määrä on pienempi kuin EU:n kauppa sen muiden pääkauppakumppaneiden kanssa, ja toteaa, että tämä johtuu enimmäkseen muiden kuin tullitariffeja koskevien esteiden kielteisistä vaikutuksista eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksiin päästä markkinoille,

L.  ottaa huomioon, että Copenhagen Economicsin marraskuussa 2009 tekemässä tutkimuksessa arvioidaan, että muihin kuin tullitariffeja koskeviin esteisiin liittyvät kaupan kustannukset ovat korkeammat kuin nykyiset tullit ja että eniten taloudellista voittoa saataisiin nämä esteet poistamalla; ottaa huomioon, että tutkimuksen mukaan EU:n vienti Japaniin voisi kasvaa 43 miljardilla eurolla ja Japanin vienti EU:hun 53 miljardilla eurolla, jos tulleja koskevat ja niiden ulkopuoliset toimet vähennetään minimiin,

M. ottaa huomioon, että komissio totesi kaupan ja investointien esteitä koskevassa vuoden 2011 raportissaan, että kolme suurinta EU:n huolenaihetta Japanin muiden kuin tariffeja koskevien kaupan esteiden kyseessä ollessa ovat esteet julkisiin hankintoihin osallistumiselle, lääkinnällisiä laitteita koskevien kansainvälisten standardien riittämätön tunnustaminen ja kansallisten markkinajohtajien suosituimmuuskohtelu rahoituspalveluissa (esimerkiksi postipalvelut),

N. toteaa, että immateriaalioikeuksien suojelun ja täytäntöönpanon katsotaan olevan korkeatasoista Japanissa; toteaa, että Japanilla ja EU:lla on yhteisiä tavoitteita ja menettelytapoja, kun on kyse immateriaalioikeuksista, maantieteellisiä merkintöjä lukuun ottamatta, ja että ne ovat molemmat sitoutuneet torjumaan monenvälisesti väärennöksiä ja piratismia allekirjoittaessaan väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen (ACTA),

O.  ottaa huomioon, että tieto- ja viestintäteollisuus on ala, joka tuottaa paljon lisäarvoa ja että se on talouskasvun lähde sekä EU:ssa että Japanissa, erityisesti kun on kyse älykkäiden tuotteiden ja palvelujen kehittämisestä,

 

P.  katsoo, että investointeja ja palvelujen kauppaa koskevat kysymykset on otettava esille kaikissa Japanin kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa ja on varmistettava, ettei markkinoiden avaaminen vaaranna julkisten palvelujen ja kulttuurisen monimuotoisuuden suojelusta Euroopassa tai Japanissa annettuja sääntöjä,

Q. vakuuttaa uudelleen solidaarisuuttaan Japanin väestölle äskeisen luonnonkatastrofin jälkeen,

1.  katsoo, että monenkeskinen kauppajärjestelmä, jonka ilmentymä on Maailman kauppajärjestö, muodostaa edelleen selvästi tehokkaimmat puitteet avoimelle ja oikeudenmukaiselle kaupalle maailmanlaajuisesti; katsoo, että Euroopan unionin ja Japanin olisi yhdessä pyrittävä myötävaikuttamaan DDA-neuvottelujen onnistuneeseen loppuun saattamiseen;

2.  painottaa kannattavansa päättäväisesti EU:n ja Japanin välistä vapaakauppasopimusta, mutta toteaa olevansa tyytymätön vähäiseen edistymiseen korkean tason ryhmässä viime vuosina; katsoo, että Japanin on tehtävä merkittäviä sitoumuksia muiden kuin tariffeja koskevien esteiden sekä pääsyä Japanin julkisten hankintojen markkinoille koskevien esteiden poistamiseen ennen neuvottelujen aloittamista;

3.  korostaa, että kaupan vapauttamisen EU:n ja Japanin välillä olisi tapahduttava pikemminkin rinnakkain julkisten palvelujen ja kulttuurisen monimuotoisuuden suojelua koskevien sääntöjen kanssa kuin estettävä niiden soveltamista ja että sen tulisi edistää yhtenäistä sääntelyä ja jo olemassa olevien monenvälisten standardien noudattamista;

4.  korostaa olevansa sitoutunut vahvistamaan EU:n ja Japanin välisiä kauppasuhteita keskittymällä poistamaan muut kuin tariffeja koskevat kaupan ja investointien esteet, mukaan lukien lukuisat eurooppalaisten yritysten pääsyä Japanin markkinoille koskevat rajoitukset ja sääntelytoimet;

5.  katsoo, että komission olisi Japanin kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa pidettävä yhtenä ensisijaisena tavoitteena näiden esteiden poistamista, koska ne vaikeuttavat suuresti eurooppalaisten pk-yritysten pääsyä markkinoille;

6. katsoo, että tieto- ja viestintätekniikan tuotteita ja niiden osia koskevien Japanin tullien alentaminen tai poistaminen parantaisi kilpailukykyä ja loisi uusia korkeatasoisia työpaikkoja EU:ssa; kehottaa lisäksi tehostamaan EU:n ja Japanin keskinäistä yhteistyötä tutkimuksen ja kehityksen alalla ja erityisesti immateriaalioikeuksien täytäntöönpanossa, jotta voidaan nopeuttaa patentteja koskevien tietojen vaihtoa asianomaisten patenttitoimistojen välillä;

 

7. katsoo, että EU:n ja Japanin välistä vapaakauppasopimusta koskevaa komission tavoitetasoa ja erityisesti eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyn helpottamista koskevaa tavoitetta olisi täydennettävä yhteisesti sovituilla ja laaja-alaisilla kestävää kehitystä koskevilla sitoumuksilla;

8. korostaa, että EU:n ja Japanin vapaakauppasopimuksesta ei olisi hyötyä vain siksi, että se lisäisi kahdenvälistä tavaroiden ja palvelujen kauppaa, vaan että se sen lisäksi edistäisi EU:n monialaisia prioriteetteja koskevaa yhteistyötä, kuten yhteistyötä innovoinnin ja sääntelyn alalla ja markkinoiden väärinkäytön ehkäisemistä sekä yhteistyötä laajojen ympäristöongelmien ratkaisemiseksi;

9. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan ja edistämään kaikissa Japanin kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa sellaisia aloitteita, joilla pyritään edistämään ihmisoikeuksia sekä sosiaali- ja ympäristönormeja;

10. katsoo, että kokonaisvaltainen kestävyyden ja vaikutusten arviointi auttaisi määrittelemään saatavat hyödyt sekä alat, joilla kehitystä voidaan nopeuttaa EU:n ja Japanin nykyisissä kauppasuhteissa, erityisesti kun on kyse niiden osuudesta työpaikkojen luomiseen kussakin maassa; kehottaa komissiota esittämään tällaisen perusteellisen ja alakohtaisen analyysin parlamentille ja neuvostolle ja helpottamaan siten yhteisten etujen ja käyttämättömän potentiaalin ymmärtämistä avoimella tavalla;

11. suosittelee, että EU:n ja Japanin vapaakauppasopimukseen sisällytetään tehokkaita kahdenvälisiä suojatoimia, jotta voidaan estää tuonnin voimakas kasvu, josta aiheutuisi tai voisi aiheutua vakavaa haittaa EU:n ja Japanin teollisuudelle erityisesti herkillä aloilla kuten auto-, elektroniikka- ilmailu- ja koneteollisuudessa;

12. on vakuuttunut, että EU:n Japanin vapaakauppasopimuksesta olisi hyötyä molemmille kansantalouksille;

13. korostaa, että parlamenttia pyydetään antamaan suostumuksensa mahdolliselle EU:n ja Japanin vapaakauppasopimukselle;

14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Japanin hallitukselle ja parlamentille.

 

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö