Menettely : 2011/2814(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0491/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0491/2011

Keskustelut :

PV 15/09/2011 - 2
CRE 15/09/2011 - 2

Äänestykset :

PV 15/09/2011 - 6.5
CRE 15/09/2011 - 6.5

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0389

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 130kDOC 73k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0490/2011
12.9.2011
PE472.672v01-00
 
B7-0491/2011

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Itä-Afrikan nälänhädästä


Véronique De Keyser, Ana Gomes, Michael Cashman, Udo Bullmann, Arlene McCarthy, Thijs Berman, Ricardo Cortés Lastra, Harlem Désir, Vincent Peillon, Corina Creţu, Pino Arlacchi S&D-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Itä-Afrikan nälänhädästä  
B7‑0491/2011

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Afrikan sarvesta,

–   ottaa huomioon korkean edustajan Catherine Ashtonin 24. elokuuta 2011 antaman lausunnon EU:n toimista Afrikan sarven valtioiden nälänhädän johdosta,

–   ottaa huomioon Addis Abebassa 25. elokuuta 2011 pidetyn rahoitussitoumuskonferenssin tulokset,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhannen kehitystavoitteet,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

–   ottaa huomioon 17. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman elintarvikkeiden hinnannoususta,

•    ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että kuolleita on kymmeniä tuhansia, että 750 000 ihmistä on välittömän nälkäkuoleman partaalla ja että 12 miljoonaa ihmistä Somaliassa, Etiopiassa, Keniassa ja Djiboutissa on välittömän ruoka-avun tarpeessa 60 vuoteen pahimman nälänhädän vuoksi, jonka YK arvioi leviävän edelleen Afrikan sarven alueella;

B.  ottaa huomioon, että alueen nälänhätää ovat pahentaneet konflikti, resurssien vähyys, ilmastonmuutos, suuri väestönkasvu, infrastruktuurin puutteellisuus, kaupan vääristyminen ja perushyödykkeiden korkeat hinnat;

C. ottaa huomioon, että vaikein tapaus on Somalia, koska yli puolet sen väestöstä on elintarvikeavun varassa, koska eteläisessä Keski-Somaliassa 58 prosenttia lapsista kärsii aliravitsemuksesta ja koska asuinsijoiltaan siirtymään joutuneita on 1,4 miljoonaa;

D. ottaa huomioon, että Somalian humanitaarinen tilanne on heikentynyt meneillään olevan kapinallisten ja hallituksen joukkojen välisen konfliktin vuoksi; ottaa huomioon, että aseellinen al-Shabaab-ryhmittymä valvoo monia alueita, joilla on todettu nälänhätää, ja että se on pakottanut jotkut läntiset avustusjärjestöt pois alueelta, mikä hankaloittaa suuresti avustustoimia;

E.  ottaa huomioon, että Somaliasta on paennut yli 860 000 pakolaista naapurimaihin, erityisesti Keniaan ja Etiopiaan, etsimään turvaa, ruokaa ja vettä ja että Dadaabin pakolaisleirille Keniaan on ahtautunut yli 420 000 ihmistä;

F.  ottaa huomioon, että 80 prosenttia pakolaisista on naisia ja lapsia, joista moni on joutunut kokemaan seksuaalista väkivaltaa ja uhkailua joko matkalla tai pakolaisleirillä;

G. ottaa huomioon, että lain ja järjestyksen puuttuminen sekä alueen väkivaltainen konflikti ovat estäneet pitkän aikavälin investointien ja kehitysohjelmien toteuttamisen ja johtaneet lisäksi merirosvouksen lisääntymiseen Intian valtamerellä, mikä haittaa suuresti tavaratoimituksia alueelle ja alueelta;

H. ottaa huomioon, että EU on varannut 158 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun vuonna 2011 ja jäsenvaltiot 440 miljoonaa euroa ja lisäksi yli 680 miljoonaa euroa on varattu alueen pitkän aikavälin apuun maatalouden, maaseudun kehittämisen ja elintarviketurvan alalla vuoteen 2013 asti;

I.   ottaa huomioon, että Afrikan unionin (AU) johtajat ovat pyytäneet yli 350 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria humanitaariseen operaatioon;

J.   ottaa huomioon, että maan yksityistämisen lisääntyminen Afrikan sarven alueella (pääasiassa ulkomaisten sijoittajien toimesta) on tehnyt sen epävakaasta maatalous- ja elintarvikejärjestelmästä vieläkin haavoittuvamman eikä luvattuja hyötyjä – työpaikkoja, elintarvikkeita ja taloudellista kehitystä – ole saavutettu;

K. ottaa huomioon, että ympäristönmuutoksen vaikutukset ovat olleet erittäin haitallisia alueen sadoille ja yhdessä maailmanlaajuisen talouden laskusuhdanteen sekä elintarvike- ja polttoainehintojen nousun kanssa ne ovat jarruttaneet köyhyyden vähentämistä ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista;

L.  ottaa huomioon, että Maailman pankin elokuussa 2011 julkaisemassa elintarvikkeiden hintaa koskevassa raportissa "Food Price Watch" todetaan, että maailman korkeat ja epävakaat elintarvikehinnat saattavat vaaraan kehitysmaiden köyhimmät ihmiset ja vaikuttavat hätätilaan Afrikan sarven alueella, sillä maailman elintarvikehintojen nousun merkittävänä taustatekijänä on se, että tarjolla on yhä laajempi valikoima elintarvikkeiden ja maatalousalan perushyödykkeiden markkinoihin perustuvia likvidejä rahoitusvälineitä;

M. ottaa huomioon, että elintarvikkeiden ja maatalousalan perushyödykkeiden markkinoihin perustuvista johdannaisista on tullut erittäin suosittuja, ja ne ovat helposti sijoittajien saatavilla ympäri maailman eivätkä ne ole enää ammattisijoittajien kapea-alaisia välineitä eivätkä spot-markkinoilla toimijoiden suojausvälineitä;

N. ottaa huomioon, että näiden välineiden lisääntynyt likviditeetti ja saatavuus ovat yhteydessä korkeisiin hintoihin ja taustalla olevien spot-markkinoiden suureen volatiliteettiin ja että sääntelyviranomaisten on vaikeampi saada kokonaiskuvaa näistä markkinoista, koska suurin osa kaupasta käydään pörssilistan ulkopuolella;

O. katsoo, että näihin ongelmiin voidaan tarttua lisäämällä avoimuutta ja toteuttamalla toimia, joilla varmistetaan, että elintarvikkeiden ja maatalousalan perushyödykkeiden markkinoille pääsevät ainoastaan sellaiset markkinatoimijat, joilla on todellinen tarve suojautua riskiltä;

1.  ilmaisee syvimmän pahoittelunsa ihmishenkien menetyksistä ja kärsimyksistä alueella; vaatii lisäämään EU:n apua alueille, joilla nälänhätä on ankarin, jotta kaikkein heikoimmassa asemassa oleville voidaan toimittaa ruoka-apua, terveydenhoitoa, puhdasta vettä sekä hygienia- ja sanitaatiotarvikkeita;

2.  kehottaa alueen kaikkia viranomaisia ja osapuolia sallimaan humanitaarisen avun järjestöjen esteettömän pääsyn avun tarpeessa olevien luokse kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön mukaisesti;

3.  vaatii kaikkia osapuolia lopettamaan välittömästi siviileihin, erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan, asettamaan syylliset edesvastuuseen ja varmistamaan avun saannin sekä kaikkien konfliktia ja kuivuutta pakenevien vapaan liikkuvuuden; muistuttaa kaikkia alueen maita, että niiden on autettava ja suojeltava pakolaisia kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

4.  kehottaa komissiota tehostamaan pikaisesti siirtymistä EU:n humanitaarisesta avusta kehitysapuun, koska kuivuuden aiheuttama kriisitilanne Afrikan sarven alueella osoittaa selvästi, että vuosien ajan kuivuudesta kärsineille alueille toimitettua kriisiapua ei ole täydennetty tehokkaasti pitkän aikavälin kehittämistoimilla; kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita tukemaan Itä-Afrikan maiden hankkeita ennalta ehkäisyä koskevien valmiuksien sekä nälänhätää ja kuivuutta koskevien ennakkovaroitusjärjestelmien alalla;

5.  pahoittelee, että kansainvälinen yhteisö käynnisti avustustoimet myöhään, kun otetaan huomioon, että ensimmäiset varoitukset alueen kuivuudesta saatiin joulukuussa 2010 ja että varhaisemmalla toiminnalla olisi voitu vähentää nykyisen katastrofin vaikutuksia;

6.  vaatii tehostamaan humanitaaristen järjestöjen välistä koordinointia ja lisäämään sellaisten kokeneiden järjestöjen osallistumista, jotka ovat jo vakiinnuttaneet asemansa konfliktialueilla, sekä paikallisyhteisöjen johtajien osallistumista;

7.  pitää myönteisenä Afrikan unionin sitoutumista humanitaariseen operaatioon, AMISOMin rauhanturvaoperaatio mukaan luettuna, mutta pitää valitettavana sitä, että tähän mennessä vain 9 000 Afrikan unionin lupaamasta 20 000 rauhanturvaajasta on saapunut Somaliaan;

8.  pitää EU:n ja sen jäsenvaltioiden sitoumuksia myönteisinä; muistuttaa kuitenkin, että YK:n pyytämästä välttämättömästä hätäavusta puuttuu vielä miljardi Yhdysvaltojen dollaria; vaatii kansainvälistä yhteisöä vastaamaan sitoumuksistaan ja toimittamaan apua paikan päälle mahdollisimman pian;

9.  vaatii, että suurempi osuus EU:n virallisesta kehitysavusta on osoitettava kehitysmaiden maataloustuotantoon ja paimentolaisten avustamiseen elintarviketurvan parantamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä EU:n jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä täyttämään vuonna 2009 L'Aquilan huippukokouksessa antamansa sitoumukset osoittaa maatalouden kehittämiseen 22 miljardia Yhdysvaltojen dollaria, josta vain viidesosa on toimitettu tähän mennessä;

10. pyytää, että rahoituslaitokset, jotka osallistuvat keinotteluun elintarvikkeiden ja maatalousalan perushyödykkeiden markkinoilla, lopettavat keinottelun, joka pitää elintarvikkeiden hinnat korkeina ja epävakaina, ja asettavat köyhyyden ja inhimillisen kärsimyksen torjumisen Afrikan sarven alueella ja kaikkialla kehitysmaissa sellaisen toiminnan edelle, jolla pyritään saamaan voittoa ja tuloa elintarvikkeiden hinnoilla keinottelusta;

11. kehottaa näitä laitoksia suhtautumaan vakavasti sosiaaliseen vastuuseensa ja laatimaan sisäisiä sääntöjä, joilla varmistetaan, että ne rajoittavat toimintaansa elintarvikkeiden ja maatalousalan perushyödykkeiden markkinoilla siten, että ne palvelevat todellisia liikeyrityksiä, joilla on tarve suojautua riskiltä;

12. kehottaa G20-maita tehostamaan toimiaan, jotta voidaan sopia maailmanlaajuisesta sääntelystä väärinkäytöksiin johtavan keinottelun estämiseksi, ja koordinoimaan ennalta ehkäisevien mekanismien luomista maailman elintarvikehintojen liiallisen vaihtelun hillitsemiseksi; korostaa, että G20-maiden on otettava mukaan maita, jotka eivät kuulu G20-maihin, varmistaakseen maailmanlaajuisen lähentymisen;

13. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin ja markkinoiden väärinkäytöstä annetun direktiivin muuttamiseksi, jotta estetään väärinkäytöksiin johtava keinottelu ja varmistetaan, että kaupankäynti elintarvikeraaka-ainejohdannaisilla rajoitetaan markkinatoimijoihin, joilla on todellinen tarve suojautua riskiltä;

14. korostaa, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella on oltava keskeinen asema perushyödykkeiden markkinoiden valvonnassa; painottaa, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi noudatettava valppautta soveltaessaan sääntelyvälineitä keinottelun ja väärinkäytösten estämiseksi elintarvikkeiden ja maatalousalan perushyödykkeiden markkinoilla;

15. kehottaa komissiota päivittämään maapolitiikan suuntaviivojaan maananastuksen osalta, jotta varmistetaan niiden yhteensopivuus Maailman ruokaturvakomitean maanomistuksen, kalavesien ja metsien vastuullista hallintoa koskevan vapaaehtoisesti noudatettavan ohjeiston ”Voluntary Guidelines on Responsible Governance of Tenure of Land, Fisheries and Forests” kanssa, ja antamaan tälle asialle lisää painoarvoa kehitysyhteistyöohjelmissaan, kauppapolitiikassaan ja toiminnassaan monenkeskisissä rahoituslaitoksissa, kuten Maailman pankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa;

16. pyytää komissiota esittämään toimia, joilla parannetaan eurooppalaisten sijoittajien suurten maanhankintojen raportointia ja seurantaa ja joilla tuetaan kehitysmaita investointeja koskevassa päätöksenteossa samalla kun lujitetaan ihmisoikeuksien asemaa, esimerkiksi oikeutta ruokaan, kansainvälisessä investointilainsäädännössä;

17. kehottaa toteuttamaan huomattavia toimia ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämiseksi paremmin EU:n kehityspolitiikkaan; kehottaa EU:ta lisäämään huomattavasti tähän tarkoitettua rahoitusta ja varmistamaan, että se täydentää virallista kehitysapua; kehottaa lisäksi EU:ta osoittamaan rohkeaa johtajuutta tulevassa COP17‑kokouksessa, jotta ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimia pantaisiin täytäntöön tehokkaammin ja kestävän kehityksen politiikkojen kansainvälistä hallinnointia tehostettaisiin;

18. ilmaisee huolensa hiljattain esitetyistä raporteista, joiden mukaan virallista kehitysapua olisi käytetty väärin poliittisen sorron harjoittamiseen Etiopiassa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan, että apua käytetään yksinomaan köyhyyden lievittämiseen luotettavalla ja avoimella tavalla ja hyödyntämällä täysimääräisesti Cotonoun sopimuksen ihmisoikeuslausekkeita;

19. kehottaa komissiota sisällyttämään paimentolaiset paremmin EU:n kehityspolitiikkaan; katsoo, että paikallisviranomaisten kanssa on käytävä kiireellisesti neuvotteluja paimentolaisten suojelemiseksi ja heidän elämäntapansa säilyttämiseksi kaikkialla Afrikan sarven alueella;

20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, YK:n turvallisuusneuvostolle ja pääsihteerille, Afrikan unionin toimielimille, Afrikan sarven alueen yhteistyöjärjestön jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, yleisafrikkalaiselle parlamentille, AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, G20-ryhmän puheenjohtajavaltiolle ja EU:n jäsenvaltioiden hallituksille.

 

Päivitetty viimeksi: 14. syyskuuta 2011Oikeudellinen huomautus