Menettely : 2012/2694(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0376/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0376/2012

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 05/07/2012 - 13.5

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 148kWORD 83k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0373/2012
27.6.2012
PE491.991v01-00
 
B7-0376/2012

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Länsirantaa ja Itä-Jerusalemia koskevasta EU:n politiikasta (2012/2964(RSP))


Kyriacos Triantaphyllides, Patrick Le Hyaric, Willy Meyer, Nikolaos Chountis, Jacky Hénin, João Ferreira, Sabine Lösing GUE/NGL-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Länsirantaa ja Itä-Jerusalemia koskevasta EU:n politiikasta (2012/2964(RSP))  
B7‑0376/2012

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,

–   ottaa huomioon asiaa koskevat YK:n päätöslauselmat ja erityisesti YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 181 (1947) sekä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 242 (1967), 252 (1968), 338 (1973), 476 (1980), 478 (1980), 1397 (2002), 1515 (2003) ja1850 (2008),

–   ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyn Geneven neljännen yleissopimuksen siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana,

–   ottaa huomioon Kansainvälisen tuomioistuimen 9. heinäkuuta 2004 antaman neuvoa-antavan lausunnon miehitetyille palestiinalaisalueille rakennetun aidan oikeudellisista vaikutuksista,

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa ja erityisesti 29. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Palestiinan tilanteesta ja 10. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Jordanin ja erityisesti sen alajuoksun tilanteesta,

–   ottaa huomioon 14. toukokuuta 2012, 18. heinäkuuta 2010, 23. toukokuuta 2011 ja 8. joulukuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät Lähi-idän rauhanprosessista,

–   ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin Euroopan parlamentin täysistunnossa 12. kesäkuuta 2012 pitämän puheen Lähi-idän ja Syyrian viimeaikaisesta kehityksestä,

–   ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin julkilausumat, erityisesti 8. kesäkuuta 2012 annetun julkilausuman siirtokuntien laajentamisesta, 25. huhtikuuta 2012 annetun julkilausuman miehitetyillä palestiinalaisalueilla sijaitsevien Sansanan, Rechelimin ja Bruchinin siirtokuntien asemaa koskevasta Israelin viranomaisten päätöksestä sekä 22. helmikuuta 2012 annetun julkilausuman Israelin siirtokuntien hyväksymisestä,

–   ottaa huomioon tammikuussa 2012 annetun EU:n edustustojen päälliköiden raportin Itä‑Jerusalemista,

–   ottaa huomioon heinäkuussa 2011 annetun EU:n edustustojen päälliköiden raportin C‑alueesta ja Palestiinan valtion rakentamisesta ("Area C and Palestinian State Building"),

–   ottaa huomioon Palestiinan pääministeri Salam Fayyadin elokuussa 2009 esittelemän kaksivuotisen valtion perustamissuunnitelman "Ending the occupation, establishing a state",

–   ottaa 18. syyskuuta 1995 tehdyn Länsirannan ja Gazan alueen väliaikaisen sopimuksen,

–   ottaa huomioon 13. syyskuuta 1993 tehdyt Oslon sopimukset (periaatejulistus väliaikaisen itsehallinnon järjestämisestä),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Länsiranta ja Itä-Jerusalem sekä Gazan alue ovat miehitettyjä alueita; ottaa huomioon, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta, myös neljättä Geneven sopimusta, sovelletaan täysimääräisesti näihin alueisiin; katsoo, että Israelin on miehittäjävaltana muun muassa varmistettava hyvässä uskossa, että miehitetyillä alueilla elävän palestiinalaisväestön perustarpeista huolehditaan, johdettava miehittämiään alueita tavalla, joka hyödyttää paikallisväestöä, suojeltava siviilikohteita ja vältettävä oman väestön siirtämistä miehitetyille alueille sekä miehitettyjen alueiden väestön siirtämistä omille alueilleen;

B.  katsoo, että palestiinalaisten luovuttamaton itsemääräämisoikeus ja oikeus omaan valtioonsa ovat kiistattomia samoin kuin Israelin oikeus olemassaoloon turvallisten rajojen sisällä; katsoo, että tuki palestiinalaisten toiveille valtiosta sekä israelilaisten ja palestiinalaisten toiveille kehityksestä turvallisessa ympäristössä on tärkeä osa alueen kestävää rauhaa, vakautta ja vaurautta;

C. ottaa huomioon, että Israelin siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia ja suuri este rauhanponnisteluille; ottaa huomioon, että Israelin hallituksen suunnittelema ja johtama siirtokuntien rakentaminen ja laajentaminen uhkaa huomattavalla tavalla kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuutta ja että tämä on todettu myös EU:n edustustojen päälliköiden äskettäin laatimissa ja lehdistölle vuotaneissa raporteissa C‑alueesta ja Palestiinan valtion rakentamisesta sekä Itä-Jerusalemista;

D. ottaa huomioon, että muun muassa laittomien siirtokuntien käynnissä oleva laajentaminen ja siirtokuntalaisten väkivaltaisuus, maankäyttöä koskevat rajoitukset ja kriittinen asuntopula, talojen purkaminen, häädöt ja pakkosiirrot, maan takavarikointi, veden ja muiden luonnonvarojen vaikea saanti sekä perussosiaalipalvelujen ja -avun puute vaikuttavat huomattavan kielteisesti palestiinalaisten elinoloihin Länsirannalla, varsinkin C-alueella ja Itä-Jerusalemissa; ottaa huomioon, että näiden alueiden taloudellinen tilanne, jota pääsyä, liikkumista ja maankäyttöä koskevat rajoitukset pahentavat, aiheuttaa edelleen suurta huolta;

E.  ottaa huomioon, että ILO:n vuosiraportin mukaan Länsirannalla 15–24 vuotiaista nuorista naisista 53,5 prosenttia ja samanikäisistä nuorista miehistä 32,3 prosenttia on työttömiä, mikä johtuu pääasiassa miehityksen määrittämistä olosuhteista;

F.  ottaa huomioon, että vuoden 1993 Oslon sopimuksissa Länsirannan alue jaettiin kolmeen vyöhykkeeseen: A-, B- ja C-alueet; ottaa huomioon, että C-alue, joka on Israelin siviili- ja turvallisuusvalvonnassa, muodostaa 62 prosenttia Länsirannan alueesta ja on sen ainoa yhtenäinen alue, jonka maaperä on Länsirannan hedelmällisintä ja luonnonvaroiltaan rikkainta; ottaa huomioon, että vuonna 1995 tehdyssä Länsirantaa ja Gazan aluetta koskevassa väliaikaisessa sopimuksessa määrättiin, että C-alue siirretään asteittain palestiinalaishallinnon alaisuuteen, mitä ei ole tapahtunut;

G. katsoo, että Israelin hallinnon politiikka on vähentänyt palestiinalaisväestön määrää C‑alueella; ottaa huomioon, että tämän politiikan seurauksena vain 5,8 prosenttia Länsirannan palestiinalaisväestöstä asuu C-alueella, kun taas israelilaisten siirtokuntalaisten määrä, arviolta 310 000, on yli kaksi kertaa niin suuri kuin arvioitu palestiinalaisväestön määrä C-alueella; katsoo näin ollen, että palestiinalaisväestön ja sen oikeuksien suojelu C-alueella on erittäin tärkeää, jotta säilytetään kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuus;

H. ottaa huomioon, että kansainvälisen oikeuden vastaisesti Israel julisti vuodelta 1980 olevassa laissaan "Basic Law: Jerusalem, Capital of Israel" Jerusalemin Israelin jakamattomaksi ja yhtenäiseksi pääkaupungiksi; ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 478 (1980) todettiin, että kaikki Israelin miehitysvaltana toteuttamat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimet, joilla on muutettu tai pyritty muuttamaan Jerusalemin luonnetta ja asemaa, erityisesti Basic Law, olivat perusteettomia ja ne oli kumottava välittömästi; ottaa huomioon, että neuvoston 14. toukokuuta 2012 antamissa päätelmissä toistetaan jälleen, että ratkaisu Jerusalemin asemaan molempien valtioiden tulevana pääkaupunkina on löydettävä neuvotteluteitse;

I.   katsoo, että Itä-Jerusalemin myös EU:n edustustojen päälliköiden raportissa korostettujen viimeaikaisten tapahtumien vuoksi suunnitelma Jerusalemista kahden valtion tulevana pääkaupunkina on yhä epätodennäköisempi ja hankalampi toteuttaa, mikä vaikeuttaa kahden valtion ratkaisua; ottaa huomioon, että Itä-Jerusalem on yhä enemmän eristyksissä Länsirannasta, kun taas kaupungin historiallinen alue on yhä enemmän eristyksissä muusta osasta Itä-Jerusalemia, ja että palestiinalaiset asuvat jatkuvan häätö- ja pakkolunastusuhan alla Silwanin ja Sheikh Jarrahin kaltaisilla asuinalueilla;

J.   ottaa huomioon, että yksinomaan siirtokuntalaisten käyttöön rakennettavat tiet lisäävät merkittävästi maa-alueen hajottamista osiin ja jakavat edelleen palestiinalaisaluetta sekä riistävät miehitetyltä väestöltä pääsyn maalleen, veden ja muiden resurssien saannin ja pääsyn naapuriyhteisöihin, mikä vaikuttaa huomattavasti heidän jokapäiväiseen elämäänsä;

K. ottaa huomioon, että vaikka Itä-Jerusalemissa asuvat palestiinalaiset muodostavat 37 prosenttia Jerusalemin väestöstä ja 36 prosenttia kaupungin verotuloista, vain 10 prosenttia kaupungin talousarviosta osoitetaan Itä-Jerusalemiin, minkä vuoksi tarjotut palvelut ovat täysin riittämättömät; ottaa huomioon, että Israelin viranomaiset ovat sulkeneet suurimman osan Palestiinan virastoista, Orient House mukaan luettuna, mikä on aiheuttanut institutionaalisen ja johtajuutta koskevan tyhjiön paikallisen palestiinalaisväestön keskuudessa, mikä on vakava huolenaihe; ottaa huomioon, että Israelin viranomaiset noudattavat politiikkaa ja taktiikkaa, joilla pyritään poistamaan palestiinalaiset Jerusalemista ja joista esimerkkinä on Palestiinan lakiasäätävän neuvoston jäsenten karkottaminen Jerusalemista;

L.  ottaa huomioon, että Itä-Jerusalemissa asuvilla palestiinalaisilla on pysyvä oleskelulupa, joka voidaan myöntää lapsille vain tietyissä olosuhteissa ja jota ei myönnetä automaattisesti aviopuolisoille, mikä estää monien Itä-Jerusalemin pysyvien asukkaiden puolisoita ja lapsia asumasta yhdessä perheensä kanssa; ottaa huomioon, että noin 200 000 israelilaisista siirtokuntalaisista asuu Itä-Jerusalemissa ja sen ympäristössä;

M. katsoo, että Israelin hallinnon politiikka on vähentänyt palestiinalaisväestön määrää C‑alueella ja Itä-Jerusalemissa; katsoo, että keskeinen osa tätä politiikkaa on siirtokuntien rakentaminen ja laajentaminen; ottaa huomioon, että Israelin siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia ja suuri este rauhanponnisteluille; ottaa huomioon, että Israelin valtio tukee niitä huomattavin kannustimin esimerkiksi verotuksen, asumisen, infrastruktuurin, tieverkoston, vesihuollon, koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla; ottaa huomioon, että vuonna 2011 siirtokuntia laajennettiin Jerusalemin alueella eniten sitten vuoden 1967; katsoo, että siirtokuntalaisten palestiinalaissiviileihin kohdistama väkivalta ja vaino Israelin armeijan suojissa ovat johtaneet vakaviin yhteenottoihin ja kuolemaan johtaneisiin vammoihin; ottaa huomioon, että tehokkaan EU:n valvontajärjestelmän puuttuessa Israelin siirtokuntien tuotteita tuodaan edelleen Euroopan markkinoille etuuskohtelujärjestelmän nojalla;

N. ottaa huomioon, että Israelin rakentama turva-aita, joka ei noudata vihreää linjaa, eristää huomattavan osan palestiinalaisalueesta sekä Länsirannan alueella että Itä-Jerusalemissa ja erottaa yhteisöt ja perheet sekä eristää lapset koulustaan ja aikuiset taloudellisesta toiminnastaan; ottaa huomioon, että Kansainvälisen tuomioistuimen vuonna 2004 antamassa neuvoa-antavassa lausunnossa miehitetyille palestiinalaisalueille rakennetun aidan oikeudellisista vaikutuksista todetaan, että miehitysvalta Israelin miehitetylle palestiinalaisalueelle, Itä-Jerusalem ja sen ympäristö mukaan luettuina, rakentama turva‑aita ja tähän liittyvä hallinto ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia;

O. ottaa huomioon EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen 2 artiklan, jonka mukaan EU:n ja Israelin suhteet perustuvat kansanvallan periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mikä ohjaa heidän sisäpolitiikkaansa ja kansainvälistä politiikkaansa ja muodostaa sopimuksen olennaisen osan;

P.  ottaa huomioon, että Israelin vankiloissa ja pidätyskeskuksissa on edelleen yli 4 000 palestiinalaisvankia, joiden joukossa on naisia ja lapsia ja yli 20 vuotta pidätettyinä olevia henkilöitä, mukaan luettuina 27 Palestiinan lakiasäätävän neuvoston jäsentä, ja yli 300 palestiinalaista hallinnollista vankia;

Q. ottaa huomioon, että Länsirannan, etenkin C-alueen, ja Itä-Jerusalemin palestiinalaisväestöä vaivaa ankara vesipula; toteaa, että kasteluveden puute vaikuttaa vakavasti palestiinalaisiin viljelijöihin, kun kasteluvesi käytetään pääosin Israelin sekä israelilaisten siirtokuntalaisten tarpeisiin; ottaa huomioon, että riittävät vesivarat ovat keskeinen edellytys tulevan palestiinalaisvaltion elinkelpoisuudelle;

R.  ottaa huomioon, että Gazan alueen saarto ja humanitaarinen kriisi jatkuvat edelleen huolimatta kansainvälisen yhteisön lukuisista kehotuksista avata rajanylityspaikat välittömästi, kestävästi ja ehdoitta humanitaarisen avun, kauppatavaroiden ja henkilöiden kululle Gazaan ja Gazasta, kuten myös 14. toukokuuta 2012 annetuissa neuvoston päätelmissä todettiin;

S.  katsoo, että alkuperäiskansaan kuuluvat paimentolaisarabit elävät aloilleen asettunutta ja perinteistä maanviljelijän elämää esi-isiensä asuinsijoilla ja haluavat, että heidän ainutlaatuiset elinolonsa ja asemansa tunnustetaan virallisesti ja pysyvästi; katsoo, että paimentolaisarabit, joiden elinkeinoa Israelin politiikka uhkaa esimerkiksi pakkosiirroin, ovat erityisen haavoittuvassa asemassa oleva väestöryhmä sekä miehitetyllä palestiinalaisalueella että Negevissä (Naqab); ottaa huomioon, että Israelin armeija päätti aloittaa purkamispäätösten myöntämisen Jahalinin yhteisössä (2 300 henkilöä, joista 2/3 on lapsia) Ma’ale Adumim siirtokunnassa, mikä johtaa mahdollisesti siihen, että kodeista ja muista perusrakenteista tuhotaan yli 90 prosenttia, mukaan luettuina Khan al-Ahmarissa ja Wadi Abu Hindissä sijaitsevat kaksi koulua, joita käy noin 200 jahalinilaista lasta, poistaen näin nämä lapset tehokkaasti pois koulutusjärjestelmän piiristä; ottaa huomioon, että Israelin suunnitelmana on sijoittaa yhteisö uudelleen alueelle, joka sijaitsee vain 300 metrin päässä palestiinalaiskaupunki Abu Disin lähellä sijaitsevasta kaatopaikasta;

T.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on palestiinalaishallinnon suurin avunantaja; ottaa huomioon, että kansainvälisen yhteisön, ja erityisesti EU:n ja sen jäsenvaltioiden, myöntämä humanitaarinen apu ja kehitysapu eivät vapauta Israelia miehitysvaltana sen kansainvälisen oikeuden mukaisista velvoitteista; ottaa huomioon, että Israelin joukot ovat tammikuun 2011 jälkeen vahingoittaneet yli 60:tä EU:n tai sen jäsenvaltioiden rahoittamaa hanketta tai tuhonneet ne ja sataa vastaavaa hanketta uhkaa tuhoutuminen;

U. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on toistuvasti ilmaissut tukevansa kahden valtion ratkaisua, joka käsittää Israelin valtion ja riippumattoman, demokraattisen, yhtenäisen ja elinkelpoisen Palestiinan valtion, jotka elävät rinnakkain rauhan ja turvallisuuden ilmapiirissä, on kehottanut käynnistämään uudelleen suorat rauhanneuvottelut osapuolten välillä ja julistanut, että on hyväksyttävä vain sellaiset muutokset ennen vuotta 1967 määriteltyihin rajoihin, myös Jerusalemin osalta, joista on sovittu osapuolten kesken;

1.  muistuttaa tukevansa vakaasti kahden valtion ratkaisua, joka perustuu vuoden 1967 rajoihin ja Jerusalemin asemaan molempien valtioiden pääkaupunkina sekä käsittää Israelin valtion ja itsenäisen, demokraattisen, yhtenäisen ja elinkelpoisen Palestiinan valtion, jotka elävät rinnakkain rauhan ja turvallisuuden ilmapiirissä; tukee 14. toukokuuta 2012 Lähi-idän rauhanprosessista annettuja neuvoston päätelmiä, joissa muistutetaan, että EU tunnustaa vain sellaiset muutokset ennen vuotta 1967 määriteltyihin rajoihin, myös Jerusalemin osalta, joista on sovittu osapuolten kesken, ja kehottaa EU:ta tunnustamaan välittömästi itsenäisen Palestiinan valtion;

2.  korostaa jälleen, että Israelin siirtokunnat Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa ovat kansainvälisen oikeuden nojalla laittomia; kehottaa jäädyttämään välittömästi, täysin ja pysyvästi kaikki israelilaissiirtokuntien rakennus- ja laajennustyöt, jotka muuttavat perustilannetta ja väestörakennetta ja muodostavat näin merkittävän uhan kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuudelle, sekä lakkauttamaan kaikki maaliskuun 2001 jälkeen perustetut etuvartioasemat; panee tyytyväisenä merkille ja tukee täysin 14. toukokuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien 6 ja 7 kohtaa, joissa keskitytään siirtokuntiin, Itä‑Jerusalemiin ja C-alueeseen; pyytää, että nämä Israelin väkivallanteot otetaan esille korkeimmalla mahdollisella poliittisella tasolla, myös EU:n ja Israelin assosiaationeuvoston kokouksissa;

3.  korostaa, että kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisen vuoksi on tärkeää suojella palestiinalaisväestöä ja sen oikeuksia C‑alueella ja Itä-Jerusalemissa, mikä on olennaisen tärkeää kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuuden säilyttämiseksi;

4.  tuomitsee voimakkaasti kaikki siirtokuntien asukkaiden palestiinalaissiviileihin kohdistamat äärimmäiset väkivallanteot ja vainon ja kehottaa Israelin hallitusta ja viranomaisia vetämään siirtokuntalaiset pois, lopettamaan heidän suojelunsa sekä saattamaan tällaisiin tekoihin syyllistyneet oikeuden eteen ja vastuuseen teoistaan, koska vastuuvelvollisuuden puute aiheuttaa rankaisemattomuutta;

5.  muistuttaa kehotuksestaan poistaa välittömästi, kestävästi ja ehdoitta Gazan alueen saarto ja kehottaa toimiin kyseisen alueen jälleenrakentamiseksi ja sen talouden elvyttämiseksi; korostaa, että Gazan alueen ja Länsirannan välille on kiireellisesti luotava uudelleen poliittinen suhde ja viestintäyhteys;

6.  kehottaa jäädyttämään välittömästi, täysin ja pysyvästi EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen 2 artiklan mukaisesti; kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että samanlainen turvalauseke ja -mekanismi sisällytetään Horizon 2020 ‑ohjelman (seitsemännen puiteohjelman seuraaja) osallistumissääntöihin; vastustaa täysin Israelin osallistumista Euroopan puolustusviraston EDA-ohjelmiin ja sotilaallisiin hankkeisiin; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan asekauppaa koskevaa EU:n yhteistä kantaa, jonka mukaan ennen vientilupien myöntämistä tuojamaalle on tarkasteltava, noudattaako kyseinen maa kansainvälistä humanitaarista oikeutta;

7.  kehottaa panemaan täysimääräisesti ja tehokkaasti täytäntöön EU:n tämänhetkisen lainsäädännön ja EU:n ja Israelin kahdenväliset sopimukset sekä komissiota laatimaan riittävän ja tehokkaan EU:n valvontajärjestelmän, jotta vältetään Israelin siirtokuntien tuotteiden tuonti EU:n markkinoille etuuskohtelujärjestelmän nojalla; pyytää jäsenvaltioita ottamaan käyttöön oikeat ja asianmukaiset merkinnät;

8.  kehottaa Israelin hallitusta ja viranomaisia huolehtimaan velvollisuuksistaan miehitysvaltana erityisesti siten, että

 

–   lopetetaan välittömästi palestiinalaisten talojen purkaminen, häädöt ja pakkosiirrot

–   helpotetaan palestiinalaisten maankäyttö- ja rakennustoimintaa sekä kehityshankkeiden täytäntöönpanoa

–   helpotetaan pääsyä ja liikkumista

–   lopetetaan perheiden yhdistämiskielto Itä-Jerusalemissa

–   lakkautetaan välittömästi palestiinalaisten maan takavarikointi C-alueella siirtokuntia ja muuta rakennustoimintaa varten

–   helpotetaan palestiinalaisten pääsyä viljely- ja laidunalueille

–   varmistetaan palestiinalaisväestön tarpeet täyttävä oikeudenmukainen vedenjakelu

–   parannetaan palestiinalaisten mahdollisuuksia saada riittäviä sosiaalipalveluja ja -apua erityisesti koulutuksen (koulujen riittävä määrä) ja kansanterveyden aloilla

–   helpotetaan humanitaarisia toimia C-alueella ja Itä-Jerusalemissa;

9.  kehottaa avaamaan uudelleen Itä-Jerusalemissa olevat palestiinalaisvirastot ja erityisesti Orient Housen;

10. kehottaa Israelin viranomaisia lopettamaan palestiinalaisten hallinnollisen vankeuden käytön ja vapauttamaan välittömästi poliittiset palestiinalaisvangit ja hallinnolliset vangit;

11. vaatii suojelemaan paimentolaisarabiväestöä, joka elää miehitetyllä palestiinalaisalueella ja Negevissä (Naqab); vaatii lopettamaan välittömästi tähän väestöön kohdistuvat pakkosiirrot, karkotukset ja tuhotyöt ja parantamaan heidän elinolojaan tarjoamalla heille asianmukaisia palveluja heidän esi-isiensä mailla; kehottaa tässä yhteydessä Israelin hallitusta perumaan Prawer Plan -suunnitelman;

12. korostaa jälleen, että israelilaisten ja palestiinalaisten välinen oikeudenmukainen ja kestävä rauha on saavutettava pikaisesti; kehottaa Israelia lopettamaan välittömästi siirtokuntatoiminnan, jotta osapuolten väliset suorat rauhanneuvottelut voidaan aloittaa uudelleen;

13. tukee edelleen presidentti Abbasin väkivallattoman vastarinnan politiikkaa ja kannustaa palestiinalaisten sisäisen sovinnon etsimiseen ja Palestiinan valtion rakentamiseen ja pitää presidentin- ja parlamenttivaaleja tärkeinä osatekijöinä tässä prosessissa;

14. kehottaa neuvostoa ja komissiota tukemaan edelleen ja antamaan apua palestiinalaiselimille ja kehityshankkeille C-alueella ja Itä-Jerusalemissa pyrkimyksenä suojella ja vahvistaa Palestiinan väestöä; vaatii myös Israelia kantamaan taloudellisen vastuun EU:n ja sen jäsenvaltioiden miehitetyllä palestiinalaisalueella rahoittamien hankkeiden tuhoamisesta; korostaa, että Israelia olisi painostettava lopettamaan palestiinalaishallinnolle kuuluvien tulli- ja verotulojen pitämisen itsellään;

15. kehottaa komissiota ja neuvostoa vaatimaan Israelin viranomaisia panemaan täysimääräisesti täytäntöön YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista (1990) palestiinalaislasten osalta sekä Israelissa että Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa ja painottamaan erityisesti lasten rankaisemista, pidättämistä ja vangitsemista koskevaa 37 artiklaa;

16. kehottaa kaikkia Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien jäseniä ottamaan esille knessetin jäsenten kanssa esille väkivallan, jota israelilaiset harjoittavat miehitetyillä palestiinalaisalueilla;

17. kehottaa jälleen EU:ta ja jäsenvaltioita omaksumaan aktiivisemman poliittisen roolin toimissa, joilla pyritään saavuttamaan oikeudenmukainen ja pysyvä rauha israelilaisten ja palestiinalaisten välillä;

18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, EU:n erityisedustajalle Lähi‑idän rauhanprosessissa, Lähi-idän kvartetin erityisedustajalle, knessetille ja Israelin hallitukselle, palestiinalaishallinnon presidentille ja Palestiinan lakia säätävälle neuvostolle.

Päivitetty viimeksi: 29. kesäkuuta 2012Oikeudellinen huomautus