Menettely : 2008/2564(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : RC-B6-0217/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B6-0217/2008

Keskustelut :

PV 22/05/2008 - 4

Äänestykset :

PV 22/05/2008 - 9.5
CRE 22/05/2008 - 9.5

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0229

YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 119kDOC 72k
19. toukokuuta 2008
PE401.540v01-00}
PE401.549v01-00}
PE401.551v01-00}
PE401.558v01-00}
PE401.562v01-00}
PE401.565v01-00} RC1
 
B6‑0217/2008}
B6‑0221/2008}
B6‑0222/2008}
B6‑0225/2008}
B6‑0229/2008}
B6‑0232/2008} RC1
työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan mukaisesti
   John Bowis, Mairead McGuinness ja Maria Martens PPE-DE-ryhmän puolesta
   Hannes Swoboda ja Alain Hutchinson PSE-ryhmän puolesta
   Thierry Cornillet, Danutė Budreikaitė ja Niels Busk ALDE-ryhmän puolesta
   Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf Verts/ALE-ryhmän puolesta
   Ryszard Czarnecki, Eoin Ryan, Adam Bielan ja Sergio Berlato UEN-ryhmän puolesta
   Luisa Morgantini ja Gabriele Zimmer GUE/NGL-ryhmän puolesta
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
   PSE (B6‑0217/2008)
   Verts/ALE (B6‑0221/2008)
   PPE-DE (B6‑0222/2008)
   UEN (B6‑0225/2008)
   GUE/NGL (B6‑0229/2008)
   ALDE (B6‑0232/2008)
elintarvikkeiden hintojen noususta Euroopan unionissa ja kehitysmaissa

Euroopan parlamentin päätöslauselma elintarvikkeiden hintojen noususta Euroopan unionissa ja kehitysmaissa 

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun annettiin ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jonka 25 artiklan 1 kohta koskee oikeutta ravintoon,

–  ottaa huomioon vuonna 1996 järjestetyn maailman elintarvikehuippukokouksen päätelmät ja tavoitteen puolittaa nälästä kärsivien ihmisten määrä vuoteen 2015 mennessä,

–  ottaa huomioon velvoitteet, jotka sisältyvät YK:n sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, etenkin sen oikeutta elintarvikkeisiin käsittelevään 11 artiklaan, jonka sopimusvaltioita kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston erityisistunnon, jossa käsitellään muun muassa elintarvikkeiden hintojen noususta johtuvan maailman elintarvikekriisin pahenemisen kielteistä vaikutusta ravinnon saantia koskevaan oikeuteen ja joka järjestetään 22. toukokuuta Genevessä,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2007 saavutetun humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen,

–  ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 33 artiklan,

–  ottaa huomioon käynnissä olevan "yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksen",

–  ottaa huomioon YK:n kehitysohjelman, FAO:n, Maailmanpankin ja muiden kansainvälisen yhteisön elinten aloitteeseen perustuvan ja niiden tuella toteutetun maataloustieteen ja ‑tekniikan kehitystä koskevan kansainvälisen arvioinnin (IAASTD) tuoreet suositukset maailman elintarviketuotannosta,

–  ottaa huomioon Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportit,

–  ottaa huomioon Dohan kehityskierroksen tämänhetkiset neuvottelut,

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2007 annetun Kigalin julistuksen kehitystä puoltavista talouskumppanuussopimuksista, jonka AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous hyväksyi,

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman rehujen ja elintarvikkeiden hintojen noususta(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että hyödykkeiden hintojen oltua vuosia vakaita tai laskevia vehnän maailmanhinta nousi 181 prosenttia helmikuuta 2008 edeltävinä 36 kuukautena, riisin hinta on noussut 141 prosenttia tammikuun jälkeen ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet 83 prosenttia,

B.  ottaa huomioon, että hintojen nousu on lykännyt seitsemällä vuodella köyhyyden vähentämistä koskevia tavoitteita, ja ottaa huomioon, että Maailmanpakin arvion mukaan elintarvikkeiden huima hinnannousu saattaa ajaa yli 100 miljoonaa ihmistä kehitysmaissa entistä suurempaan köyhyyteen,

C.  ottaa huomioon, että 854 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii nälkää tai on aliravittu (elintarviketurva vaarantunut) ja että tämä määrä kasvaa neljällä miljoonalla ihmisellä vuosittain; ottaa huomioon, että 170 miljoonaa lasta on aliravittu ja 5,6 miljoonaa lasta kuolee vuosittain aliravitsemukseen;

D.  katsoo, että nykyinen elintarvikekriisi on seurausta myös lisääntyneestä keinottelusta maatalous- ja elintarvikehyödykkeillä,

E.  ottaa huomioon, että FAO:n mukaan kuluttajien elintarvikemenojen osuus on kehitysmaissa 60–80 prosenttia ja teollisuusmaissa noin 10–20 prosenttia; ottaa huomioon, että elintarvikehintojen nousu vaikuttaa eniten pienituloisiin talouksiin,

F.  ottaa huomioon, että hintojen nousu pahentaa ruoan saantia koskevia ongelmia erityisesti matalatuloisten ja miltei vailla tuloja olevien keskuudessa,

G.  ottaa huomioon, että elintarvikkeiden kysyntä kasvaa erityisesti sellaisissa kehittyvissä talouksissa kuten Kiinassa ja Intiassa maailman väkiluvun kasvaessa; muistuttaa, että planeetallamme, joka FAO:n mukaan voi ruokkia 12 miljardia ihmistä, ei kärsitä yleisesti ottaen elintarvikepulasta; muistuttaa, että vehnäsadot ja riisisadot olivat erittäin hyviä vuonna 2007; ottaa huomioon, että vuoden 2007 sadosta 1 miljardia tonnia käytetään todennäköisesti ihmisten ruokkimiseen, kun taas merkittävä osa käytetään eläinten ruokkimiseen (760 miljoonaa tonnia) ja noin 100 miljoonaa tonnia biopolttoaineiden tuotantoon; ottaa huomioon viimeisimmät arviot, joiden mukaan maailman vuoden 2008 viljantuotannon pitäisi nousta 2,6 prosentilla 2,164 miljoonan tonnin ennätyslukemiin, mutta ottaa kuitenkin huomioon, että arvioiden toteutuminen riippuu suotuisista sääolosuhteista,

H.  ottaa huomioon, että useat kehitysmaat eivät ole selvillä ruoan tuotantoa koskevista mahdollisuuksistaan; katsoo, että kehitysmaiden viranomaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten haluttomuus investoida maatalouteen, maaseudun kehittämiseen ja maanviljelijöiden koulutukseen on aiheuttanut sen, että erityisesti pientilalliset ovat joutuneet epäoikeudenmukaiseen kilpailutilanteeseen, mikä on lisännyt heidän köyhyyttään ja haavoittuvuuttaan ja vähentänyt heidän mahdollisuuksiaan tuottaa tarpeeksi ruokaa,

I.  katsoo, että yksi vakava este maataloustuotannon lisääntymiselle kehitysmaissa on se, että pienviljelijät eivät usein saa lainoja tai mikroluottoja investoidakseen parempaan siemenviljaan, lannoitteisiin ja kastelujärjestelmiin eikä heillä ole tarvittavia kasvinsuojelukeinoja tuholaisia ja kasvitauteja vastaan, mikä johtuu joskus siitä, että he eivät omista maataan eikä heillä tästä syystä ole vakuuksia lainoille,

J.  ottaa huomioon Maailman elintarvikeohjelman ilmoituksen, jonka mukaan vain 260 miljoonaa 750 miljoonasta Yhdysvaltojen dollarista, jotka tarvitaan kattamaan vuoden 2008 tarpeita, on toistaiseksi myönnetty sitovasti,

K.  ottaa huomioon, että elintarvikkeiden nousevien hintojen vuoksi on entistä tarpeellisempaa laatia kokonaisvaltainen poliittinen toimintatapa ja kattava strategia elintarvikeongelmien torjumiseksi,

Oikeus elintarvikkeisiin

1.  korostaa, että oikeus elintarvikkeisiin on perusoikeus ja että on parannettava kaikkien ihmisten mahdollisuuksia saada riittävästi elintarvikkeita kaikkina aikoina aktiivista ja terveellistä elämää varten; painottaa, että valtiot ovat velvollisia suojelemaan, kunnioittamaan ja noudattamaan tätä perustavaa laatua olevaa ihmisoikeutta; huomauttaa, että kaksi miljardia ihmistä elää edelleen suoranaisessa köyhyydessä ja 850 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä päivittäin, mikä osoittaa, että kansainvälisessä ihmisoikeusoikeuslainsäädännössä vahvistettua oikeutta elintarvikkeisiin rikotaan järjestelmällisesti; pyytääkin ryhtymään tarkoituksenmukaisiin toimiin ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen panemiseksi täytäntöön oikeutta ravintoon koskevien säännösten osalta; kehottaa neuvostoa varmistamaan kaikkien elintarvikkeita koskevien kansallisten ja kansainvälisten politiikkojen yhdenmukaisuuden ja niiden velvoitteet turvata oikeus elintarvikkeisiin;

2.  kehottaa neuvostoa siksi tehostamaan sitoumuksiaan pyrkiä vuosituhannen kehitystavoitteisiin ja vahvistamaan uudelleen rahoitussitoumuksensa ja hyväksymään kesäkuun Eurooppa-neuvostossa vuosituhannen kehitystavoitteita koskevan EU:n toimintasuunnitelman; katsoo, että tässä EU:n toimintasuunnitelmassa olisi yksilöitävä tärkeitä alueita, kuten koulutus, terveys, vesi, maatalous, kasvu ja infrastruktuuri, jotka edistävät vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista vuoteen 2015 mennessä, kun päämääränä on esimerkiksi poistaa nälänhätä vuoteen 2015 mennessä;

3.  on huolestunut vaikutuksista, joita elintarvikkeita ja myös elintarvikkeiden suojarahastoja koskevalla keinottelulla on nälkään ja köyhyyteen; kehottaa komissiota analysoimaan keinottelun vaikutuksia elintarvikkeiden hintoihin ja ehdottamaan asianmukaisia toimenpiteitä kyseisen analyysin pohjalta;

4.  muistuttaa, että väestön vähäosaisimmat kerrokset kärsivät tästä kriisistä eniten, ja korostaa siksi sitä, että tarvitaan asianmukaisia sosiaalipolitiikkoja, jolla vahvistetaan köyhimpien väestönosien oikeuksia ja lievennetään nykyisen elintarvikekriisin vaikutuksia;

Kestävä elintarviketuotanto

5.  korostaa, että elintarviketoimitusten takaaminen kaikille ihmisille kaikkialla maailmassa olisi asetettava kaikkien muiden tavoitteiden edelle; korostaa, että elintarvikkeita olisi oltava saatavilla kohtuullisin hinnoin kuten perustamissopimuksen 33 artiklassa todetaan;

6.  muistuttaa tarpeesta varmistaa maatalousmarkkinoiden sisäinen ja kansainvälinen sääntely, jolla tuetaan kuluttajia, maanviljelijöiden ansioita, jalostusteollisuutta ja kestävää EU:n elintarvikepolitiikkaa;

7.  korostaa, että raaka-ainekustannukset ovat suhteellisen pieni tekijä useiden elintarviketuotteiden kokonaiskustannuksissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan tuottajahintojen ja suurimpien vähittäiskauppojen perimien hintojen välisiä eroja;

8.  kehottaa tämän vuoksi tekemään vaikutuksenarvioinnin vähittäiskauppojen asemasta elintarvikeketjussa, koska elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet suhteettomasti elinkustannuksiin verrattuina; kehottaa vähittäiskauppiaita maksamaan tuottajille oikeudenmukaisen hinnan ja takaamaan samalla järkevänhintaisten elintarvikkeiden saatavuuden kuluttajille;

9.  huomauttaa, että EU:n nykyiset viljavarastot riittäisivät ainoastaan 30 päiväksi, ja kysyy, ovatko elintarvikevarastot riittävät erityisesti mahdollisia kriisejä ajatellen; pyytää komissiota kehittämään strategioita, joiden mukaisesti perustetaan elintarvikevarastoja tulevien kriisien ehkäisemiseksi;

10.  kehottaa ennustamaan paremmin maatalouden tuotantomääriä, jotta voidaan tunnistaa huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa, mihin suuntaan maailman elintarviketuotanto kehittyy;

11.  vaatii, että kestävän maatalouspolitiikan edistäminen sisällytetään kaikkiin laajentumis- ja naapuruuspolitiikan välineisiin;

12.  korostaa, että ruoka on asetettava etusijalle polttoaineisiin nähden ja että biopolttoaineiden tuotantoon olisi yhdistettävä hyvin tiukat kestävyyttä koskevat kriteerit; panee merkille, että ehdotettujen biopolttoaineita koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi näiden kriteerien on täytyttävä;

Entistä parempi kehitysyhteistyöpolitiikka

13.  katsoo, että nälän aito torjunta edellyttää kestävää kehitystä koskevaa globaalia politiikkaa, jotta voidaan mahdollistaa se, että kehitysmaat tuottavat ja tarjoavat väestölleen riittävästi vettä ja ravintoa;

14.  tukee kehitysmaita niiden pyrkimyksissä turvata elintarvikkeiden saatavuus paikallisväestölleen; katsoo, että kestävää poliittista liikkumavaraa on lisättävä edelleen, jotta mahdollistetaan kansalliset säännökset ja toimet alan kehittämistä varten; katsoo, että Malawi on myönteinen esimerkki kehitysmaasta, jossa elintarviketuotanto on kaksinkertaistettu viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana, ja korostaa, että EU:n olisi tuettava tätä kehitystä; kehottaa Euroopan unionia tarjoamaan apua välittämällä tietoa tästä ilmiöstä, jotta sitä voidaan käyttää esimerkkinä muissa kehitysmaissa;

15.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä noudattamaan pikaisesti Maailman elintarvikeohjelman kiireellistä vetoomusta lisäavustusten saamiseksi ja auttamaan sitä kohtaamaan nälän torjuntaa koskevia uusia haasteita; katsoo kuitenkin, että riippuvuutta elintarvikeapuohjelmista on vähennettävä, ja korostaa sen vuoksi, että on ryhdyttävä keskipitkän ja pitkän aikavälin toimiin entistä haitallisempien seurausten välttämiseksi ja tämän kriisin perimmäisten syiden käsittelemiseksi;

16.  kehottaa lisäämään kiireellisesti ja tuntuvasti investointeja maatalouteen, vesiviljelyyn, maaseudun kehittämiseen ja maatalousyrityksiin kehitysmaissa keskittyen köyhiin maanviljelijöihin sekä pieniin maatiloihin, joiden toiminta perustuu luonnonmukaiseen elintarviketuotantoon; muistuttaa, että 75 prosenttia maailman köyhästä väestöstä asuu maaseutualueilla, mutta vain neljä prosenttia julkisesta kehitysavusta ohjataan maatalouteen; kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään maataloutta koskevaa kysymystä entistä tehokkaammin niiden kehityspolitiikoissa, edistämään kymmenennen EKR:n ohjelmoinnin mukauttamista tiiviissä yhteistyössä kehitysmaiden kanssa ja käsittelemään maakohtaisia strategia-asiakirjoja uudelleen, jotta maataloudelle annetaan entistä suurempi painoarvo; korostaa kansalaisjärjestöjen ja paikallisviranomaisten asemaa innovatiivisten maatalousratkaisujen sisällyttämisessä kumppanuuksiin kehitysmaiden väestön kanssa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään niiden hankkeita;

17.  painottaa, että on tarjottava köyhien maiden pienviljelijöille, jotka ovat etupäässä naisia, mahdollisuus hankkia maata, rahoituspalveluja ja luottoa, suurta satoa tuottavia siemeniä, kastelujärjestelmiä ja lannoitteita; korostaa, että maatalousalan investoinneissa on keskityttävä enemmän kasteluun, maaseudun tiestöön, tutkimukseen ja paikallistuntemukseen, koulutukseen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon kestävien ja tehokkaiden viljelyjärjestelmien kehittämiseksi, puhtaaseen juomaveteen, koulutukseen sekä paikallistuotannon ja kaupankäynnin tehostamiseen; kehottaa komissiota näin ollen vahvistamaan toimillaan näitä seikkoja ja tukemaan tuottajaorganisaatioita, mikroluotto-ohjelmia ja muita rahoituspalveluohjelmia sekä maatalouteen tehtävien investointien lisäämistä;

18.  kehottaa EIP:a tarkastelemaan mahdollisuuksia perustaa välittömästi takuurahasto sellaisten mikroluotto- ja lainajärjestelmien riskeiltä suojautumista koskevien kansallisten suunnitelmien tukemiseksi, joissa otetaan huomioon paikallisten elintarviketuottajien tarpeet erityisesti köyhemmissä kehitysmaissa;

19.  korostaa, että EU:n ja kehitysmaiden on toimittava yhteistyössä ilmastonmuutoksen alalla ja että erityisesti on siirrettävä teknologiaa ja parannettava valmiuksia; painottaa, että ilmastonmuutos on sisällytettävä kaikkeen EU:n kehitysyhteistyöhön, ja korostaa, että viljelijöitä voitaisiin joidenkin yksinkertaisten varotoimenpiteiden avulla auttaa suojelemaan satojaan kuivuudelta ja muilta tuhoilta, ja kehottaa komissiota tutkimaan niitä; kehottaa kansainvälistä yhteisöä tehostamaan ponnistuksiaan aavikoitumisen, maaperän huonontumisen ja kuivuuden torjunnassa, jotta voidaan parantaa elintarvikkeiden toimitusvarmuutta sekä veden saantia, erityisesti köyhissä maissa;

Reilu kansainvälinen kauppa

20.  katsoo, että maatalousmarkkinat on vapautettava asteittain ja kunkin kehitysmaan kehitysasteen mukaisesti sekä sosiaalisesti oikeudenmukaiseen ja ympäristön kannalta terveisiin kauppasääntöihin perustuen; huomauttaa, että herkät tuotteet, jotka sisältyvät ihmisten perustarpeisiin kehitysmaissa tai jotka ovat elintarvikkeiden turvallisuuden ja maaseudun kehityksen kannalta erityisen tärkeitä kehitysmaissa, olisi suljettava täyden vapauttamisen ulkopuolelle, jotta estetään paikallistuottajille aiheutuvat peruuttamattomat vahingot; korostaa, että EU:n on edistettävä kehitysmaiden kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa etuuksiin ja asymmetriaan perustuvaa järjestelmää, jotta ne voivat säilyttää tietyt tarjonnan hallinnan ja muut kehitysvälineensä markkinoillaan; huomauttaa, että "kaikki paitsi aseet" ‑sopimus takasi ja takaa jatkossakin vähiten kehittyneille kehitysmaille tullittoman ja kiintiöttömän pääsyn EU:n markkinoille;

21.  korostaa, että nykyisten talouskumppanuussopimusten puitteissa komission prioriteettina on oltava se, että AKT-maiden ilmaisemiin kehitystarpeisiin on vastattava; muistuttaa, että tähän haasteeseen vastaamiseksi talouskumppanuussopimuksiin on liitettävä luvattua uutta "tukea kauppaa vastaan" -rahoitusta (kaksi miljardia euroa vuodessa vuoteen 2010 mennessä) ja niillä on edistettävä alueellista integraatiota;

22.  korostaa tarvetta päästä hyviin, tasapainoisiin ja oikeudenmukaisiin tuloksiin Dohan kierroksella; korostaa, että Dohan kierroksen tulosten tulisi tarjota kehitysmaille myönteisiä kannustimia investoida maatalouteensa ja elintarviketuotantoonsa; kehottaa komissiota tukemaan ehdotuksia, joilla peruselintarvikkeiden hintoja koskevat toimet otetaan mukaan nykyiseen WTO:n neuvottelukierrokseen;

23.  toistaa kehotuksensa komissiolle ja neuvostolle edistää reilua kauppaa ja muita eettisiä ohjelmia, joilla tuetaan sosiaalisten ja ympäristönormien kehittämistä suosimalla kehitysmaiden pieniä ja ahtaalla olevia tuottajia siten, että vähennetään vaihteluita, taataan oikeudenmukaisemmat hinnat ja tulot, ja kannustaa Euroopan unionin julkishallinnon viranomaisia sisällyttämään reilun kaupan ja kestävyyttä koskevat ehdot tarjouskilpailuihinsa ja hankintapolitiikkaansa;

Demokratian edistäminen

24.  korostaa, että nykyinen elintarvikekriisi osoittaa tarpeen edistää poliittista vakautta, alueellista yhdentymistä, demokratiaa ja ihmisoikeuksia EU:n lisäksi myös maailmanlaajuisesti; kehottaa sen vuoksi kaikkia asianomaisia sidosryhmiä edistämään ihmisarvoa ja demokraattisia arvoja sekä oikeusvaltion periaatteita käsiteltäessä nykyistä elintarvikekriisiä ja ratkaistaessa elintarviketurvallisuuteen liittyviä pitkän aikavälin ongelmia;

25.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Maailmanpankille, G8:lle, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille ja Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokoukselle, AKT-maiden ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille ja yleisafrikkalaiselle parlamentille.

(1) P6_TA-PROV(2007)0480.

Päivitetty viimeksi: 20. toukokuuta 2008Oikeudellinen huomautus